orientoivat opinnot luonnontieteissä 2013
Post on 21-Jul-2016
220 Views
Preview:
DESCRIPTION
TRANSCRIPT
Luonnontieteellisten koulutusohjelmien
orientoivat opinnot 2012–2013Antti Väisänen
Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL
Sisällysluettelo
1. Johdanto 1
2. Aloitusohjelmien runko 2
2.1. Oppiaineen ja alan esittely 3
2.2. Ryhmätyöskentely 3
2.3. Työelämätietous 5
2.4. Esimerkkejä opintojen aloitusohjelmien tavoitteista 5
3. Aloitusohjelmat yliopistoittain ja laitoksittain 7
3.1. Helsingin yliopisto 7
3.1.1. Fysikaaliset tieteet, kemia, matematiikka ja tilastotiede, geologia,
molekyylibiotieteet, mikrobiologia, biologia 7
3.2. Itä-Suomen yliopisto – Kuopio 9
3.2.1. Terveyden biotieteet 9
3.2.2. Sovellettu fysiikka 11
3.3. Itä-Suomen yliopisto – Joensuu 12
3.3.1. Biologia, fysiikka ja kemia 12
3.4. Jyväskylän yliopisto 13
3.4.1. Bio- ja ympäristötieteet 13
3.4.2. Fysiikka 13
3.4.3. Kemia 14
3.5. Oulun yliopisto 16
3.5.1. Kemia 16
3.5.2. Biologia 17
3.5.3. Biokemia 17
3.5.4. Fysiikka 18
3.5.5. Matematiikka 19
3.6. Tampere 20
3.6.1. Bioteknologia 20
3.6.2 Matematiikka 20
3.7. Turku 22
3.7.1. Fysiikka 22
3.7.2. Biokemia ja elintarvikekemia 23
3.7.3. Kemia 24
4. Lähteet 25
1
1. Johdanto
Luonnontieteelliselle yliopistokoulutukselle on ollut tyypillistä suuri keskeyttä-
misprosentti ja alanvaihto opintojen aloitusvuoden jälkeen. Yliopistojen kannalta
tilanne on ongelmallinen, sillä alhainen läpäisyprosentti, ja kesken jätettyjen tut-
kintojen määrä vaikuttavat suoraan yliopistojen saamaan rahoitukseen [1].
Keinoja parantaa tilannetta on tutkittu luonnontieteellisillä ja teknillisillä aloilla.
On havaittu, että opiskelijoiden ensimmäisten viikkojen ja ensimmäisen vuoden
kokemukset vaikuttavat hyvin paljon siihen, jatkavatko opiskelijat opiskelua sa-
malla alalla [2, 3]. Tunne ryhmäytymisestä muiden aloittavien opiskelijoiden
kanssa ja vertaistuen saaminen opintoihin sekä vapaa-ajan rientoihin ovat oleelli-
nen vaikutin opiskelijan päätökseen jatkaa samalla opintopolulla.
Opintojen aloitusohjelmalla tarkoitetaan opintojen alussa olevaa orientaatiojaksoa,
jonka aikana uudet opiskelijat perehdytetään yliopistomaailman käytänteisiin, ja
jonka aikana esitellään opiskelijaelämää sekä alan tutkimusta. Korkeakoulujen
sähköisen hakujärjestelmän käyttöön ottaminen tulee aiheuttamaan sen, että opin-
tolinjan tai pääaineen vaihtaminen ei ole enää yhtä helppoa kuin aiemmin, joten
ensimmäisen vuoden opintokokemukset ja aloitusohjelmien sisältö tulee vaikutta-
maan oleellisesti opiskelijoihin.
Aloitusohjelmat luonnontieteissä vaihtelevat suuresti paikkakunnittain ja pääai-
neittain. Tähän raporttiin on koottu selvitys eri yliopistojen ja eri laitosten aloitus-
ohjelmista. Pyrimme tarjoamaan valmiita esimerkkejä olemassa olevista aloitus-
ohjelmista, jotka toimivat vertailupisteinä omien aloitusohjelmien kehittämiselle.
Lisäksi raportissa on käyty läpi aloitusopintoja koskevan tutkimuksen tuloksia.
Aloitusohjelmiin ja opinto-ohjaukseen panostamalla yliopistoilla on mahdollisuus
nostaa alaa opiskelemaan jäävien määrää ja parantaa läpäisyprosenttia.
2
2. Aloitusohjelmien runko
Kaikissa yliopistoissa opintojen aloitukselle yhteistä on yliopiston esittely ja yh-
teiset infotilaisuudet muun muassa YTHS:stä, opintotuesta, opintopalveluista ja
kirjastosta. Se, miten nämä esittelyt sijoittuvat muuhun, oppiainekohtaiseen ohjel-
maan, vaihtelee suuresti. Joissain yliopistoissa opintojen aloitusohjelma on yhtei-
nen kaikille uusille opiskelijoille, kun taas toisissa aloitusohjelmat ovat laitoskoh-
taisia.
Tehtyjen tutkimusten perusteella orientaatiojaksoon olisi tärkeää sisällyttää:
Oman alan esittelyä, jotta opiskelijat tietävät mitä he opiskelevat
Työelämätietoutta, jotta opiskelijat tietävät mitä varten he suorittavat tut-
kintoaan
Pienryhmätyöskentelyä, joka kiinnittää opiskelijat opintoihin ja jotta he
oppivat työskentelemään yhdessä
Tutkimusten mukaan opiskelijat kokevat opintoja hidastaviksi tekijöiksi epämoti-
voivat kurssit, huonot opetusjärjestelyt, ajankäytön vaikeudet sekä yleisen moti-
vaation puutteen [3]. Yksi opintoja edistävä tekijä on rästisuoritusten välttäminen
ensimmäisen vuoden kursseilta – tätä voi edesauttaa esimerkiksi mahdollistamalla
useamman tenttimiskerran tai välikokeiden uusimisen. Eniten opiskeluun on saatu
neuvoja muilta opiskelutovereilta sekä vanhemmilta opiskelijoilta. Tärkeää opin-
tojen aloituksessa on katsoa erilaisista malleista sitä, miten hyvin ne mahdollista-
vat opiskelijoiden ryhmäytymisen keskenään, kiinnittymisen opintoihin, ja että
onko aloitukseen sisällytetty riittävästi oman alan esittelyä ja opinto-ohjausta [4].
Orientaatiojakson tiiviyteen on kiinnitettävä huomiota. Uusille opiskelijoille tulee
paljon uutta tietoa ensimmäisten viikkojen aikana. Merkityksellistä on pitää orien-
taatiojakson päivien ja opetettavien asioiden tarkoitus selkeänä, ettei ohjelmaan
tule liikaa lisätäytettä, joka vie huomiota tärkeimmiltä opiskeltavilta asioilta.
3
2.1.Oppiaineen ja alan esittely
Opiskelijat ovat kokeneet opintojen alussa tärkeäksi motivaatiovaikuttimeksi
oman alan esittelyn [3,4,5]. Aloittavien opiskelijoiden opiskelumotivaatioon, ja
sitä kautta päätökseen jatkaa opintoja samalla alalla, voidaan vaikuttaa työelämä-
tietoudella, oman alan tutkimuksen esittelyllä ja opinto-ohjauksen kehittämisellä.
Näin opiskelijoille muodostuu selkeä kuva siitä, mitä varten he opiskelevat [5].
Syyt epäonnistuneeseen uravalintaan ja opintojen keskeyttämiseen ovat pääasiassa
luonnontieteissä puutteellinen alatietous, ja epätietoisuus työllistymismahdolli-
suuksista [4]. Näihin voidaan vaikuttaa riittävällä alan esittelyllä orientaatiojakson
aikana. Esimerkkeinä tästä on kappaleessa 3 esitettyjä orientoivien opintojen jak-
soja, joissa alan esittely on toteutettu mm. teemapäivinä sekä liittojen ja alumnien
kertomusten kautta.
Humanisti-
nen ja kasva-
tusala
Luonnontieteiden
ala
Luonnon-
vara- ja ym-
päristöala
Sosiaali- ja
terveysala
Humaani
orientaatio
15,0 33,1 11,2 10,7
Odotusperus-
tainen
25,5 45,6 25,2 26,9
Henkilökoh-
tais-älyllinen
14,8 29,3 18,2 10,3
Ura-materia-
listinen
16,8 32,8 20,9 12,9
Jäsentymätön 33,7 47,9 29,2 45,1
Taulukko 1: Koulutusvalinnan epäonnistuminen motivaation ja koulutusalan mukaan. Luonnontie-
teissä korostuvat odotusperustainen ja jäsentymätön hakeutumismotivaatio. Koulutusvalinta on ol-
lut todennäköisimmin epäonnistunut näillä hakumotivaatioilla. Lähde: Opiskelijabarometri 2012.
2.2. Ryhmätyöskentely
Opiskelijat kokevat saavansa eniten apua opintoihinsa opiskelutovereiltaan sekä
vanhemmilta opiskelijoilta [4]. Ryhmäytymisen tunne sitouttaa opiskelijat toi-
siinsa ja tarjoaa tukiverkon, jolta on aina helppo kysyä apua. Ryhmäytymistä ja
opintoihin kiinnittymistä on mahdollista edistää jakamalla opiskelijat pienryhmiin,
4
joissa he toimivat koko aloituksen ajan. Pienryhmiä voi hyödyntää yhteisillä ryh-
mätöillä, jotka voivat liittyä oman alan tutkimukseen (esimerkiksi opiskelijat voi
laittaa laskemaan harjoitustehtäviä yhdessä). Näin opiskelijat oppivat heti alussa
laskemaan ja tekemään harjoituksia yhdessä, sekä kynnys kysyä apua toisilta ma-
daltuu [5]. Tutkimuksissa on havaittu muun muassa seuraavia hyötyjä pienryhmä-
työskentelystä ja tutoroinnista [3]:
Opettajatutor tutustuu nopeasti ohjattavaan ryhmäänsä
Opiskelijat tuovat nopeammin esille asioita jotka heitä askarruttavat, esi-
merkiksi aikaisempia vaikeuksiaan opinnoissaan
Ohjaus tulee henkilökohtaisemmaksi
Opiskelijat ovat rohkeampia opettajatutorien mielestä
Tietynlaiset raja-aidat ovat kaatuneet esimerkiksi ammatillisten aineiden
sekä opiskelutaitojen ohjauksen suhteen. Ohjaus on osa arkipäivän ope-
tusta
Opettajatutor ja ohjaaja ovat sama henkilö, jolla on paljon ohjausaikaa
opetuksen ohella
Mikäli opiskelijaryhmällä on jokin tehtävä, joka ei yksin tehtäessä ratkea,
niin esimerkiksi harjoitusyrityksen työskentelyaikana opiskelijat voivat
työstää sitä yhdessä ohjaajan kanssa, vaikka se ei olisi suoraan annettu teh-
tävä.
Yhteistoiminnallisuus leviää muihinkin opintojaksoihin, tehtävät tulevat
tehdyiksi ja opiskelijat mieltävät saavansa juuri oikeaan aikaan ohjausta.
Lisäksi opiskelijat pystyvät tällaisten hetkien jälkeen keskittymään tehtä-
viinsä paremmin
Kustannustehokkuus
Esimerkki pienryhmätyöskentelyyn pohjaavasta aloitusohjelmasta on esitetty kap-
paleessa 2.4.
5
2.3. Työelämätietous
Harva uusi opiskelija tietää, mihin hän voi tutkinnollaan työllistyä. Yleiskuvan
saaminen alan työtilanteesta ja siitä, mihin omasta oppiaineesta on työllistytty,
auttaa hahmottamaan mitä varten opiskelee [4, 5]. Alumnien kertomukset omista
työtehtävistään eri sektoreilla ja ammattiliiton alustus työmarkkinatilanteesta anta-
vat opiskelijoille käsityksen alasta ja antaa tavoitteen, mitä varten opiskella. Opis-
kelijabarometri 2012:n mukaan oman alan työllisyystilanteen heikko tietämys vai-
kuttaa merkittävästi opiskelijan odotuksiin työllistymisestä, ja se voi johtaa opin-
tojen keskeyttämiseen tai uuden tutkinnon suorittamiseen valmistumisen jälkeen.
Tätä tietoutta voi lisätä työelämäopinnoilla sekä opintojen alkuvaiheessa, että
myöhempien opintojen aikana.
2.4. Esimerkkejä opintojen aloitusohjelmien tavoitteista
Yhtenä esimerkkinä orientoivista opinnoista on Jyväskylän yliopiston fysiikan lai-
toksen kurssi ’Lentävä lähtö fysiikkaan’. Lentävän lähdön tavoitteena on tutustut-
taa uudet opiskelijat toisiinsa, sitouttaa heidät opintoihin pienryhmissä tapahtuvan
työskentelyn kautta ja antaa heille kattava kuva laitoksella tehtävästä tutkimuk-
sesta päivittäisten infotilaisuuksien sekä ryhmätyöskentelyn kautta [6].
Päivän runko on yleensä:
8–9: Päivän teeman esittely
9–10: Pienryhmäprojektin aloitus
10–12: Matematiikan kurssi
12–13: Lounas ja tutorointi
13–15: Pienryhmäprojektin jatkaminen
15–16: Alan tutkimus ja sovelluksia
Opintojen suorittamiseen liittyvät seikat kuten sähköiset järjestelmät, YTHS:n
palvelut ja opintotuki-info on sisällytetty eri päivien ohjelmaan. Lentävän lähdön
ja muiden samansuuntaisten toimien vaikutus on hyvin positiivinen. Kynnys kom-
munikointiin opiskelijoiden ja opettajien välillä on madaltunut - puolin ja toisin.
Nuorten opiskelijoiden keskeyttämiset ovat vähentyneet merkittävästi.
6
Toisena esimerkkinä on Itä-Suomen yliopiston kaikille uusille opiskelijoille yhtei-
nen aloitus. Ohjelmaan kuuluu kaikille opiskelijoille yhteisiä luentoja (aikataulu-
tettu tiedekunnittain) sekä tiedekunta-/oppiainekohtaisia infoja. Yliopistoon ja
oman koulutusalan opiskeluun tutustutaan tutor-ryhmissä.
Aloitusviikon ohjelman runko muodostuu:
1. päivä: Rehtorin ja dekaanin avajaispuhe. Opinto- ja opetuspalveluiden
esittely. Tutor-ryhmiin jako
2. päivä: Opintotuki, kv-mahdollisuudet. Sähköiset palvelut
3. päivä: Sidosryhmien esittely: yo-kunta, YTHS, seurakunta, kaupungin va-
paa-ajan palvelut
4. päivä: Kieli-infot ja kirjastopalvelut, tutor-ryhmien tapaamiset
Verratessa Itä-Suomen yliopiston aloitusohjelmaa ylläolevaan Jyväskylän yliopis-
ton fysiikan laitoksen aloitukseen, huomataan selkeästi että virallinen ohjelma ra-
kentuu toisessa laitoskohtaisen perehdytyksen varaan, kun taas toisessa ohjelma
on kaikille yleistä, opintojen suorittamiseen ja opiskeluun liittyvää.
7
3. Aloitusohjelmat yliopistoittain ja laitoksittain
Tässä osiossa on kartoitettu olemassa olevia aloitusohjelmia laitosten omien vas-
tausten perusteella siinä laajuudessa kuin niistä on saatu tietoa keväällä ja syksyllä
2013. Tutoreiden järjestämät perehdytykset ja ainejärjestöjen opintojen alkuun
liittyvät tilaisuudet on jätetty listauksesta pois, elleivät ne ole osa opintokokonai-
suutta.
3.1. Helsingin yliopisto
Kumpulan ja Viikin kampusten opintoihin orientoiva jakso on rakenteeltaan yhtei-
nen kaikille luonnontieteilijöille. Välipäivinä laitokset järjestävät omaa perehdy-
tystään. Orientoivien opintojen jälkeen opiskelijat laativat itselleen henkilökohtai-
sen opintosuunnitelman (HOPS).
3.1.1. Fysikaaliset tieteet, kemia, matematiikka ja tilastotiede,
geologia, molekyylibiotieteet, mikrobiologia, biologia
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t): Laitokset
Orientoiva viikko alkaa laitoksen järjestämällä orientoivalla tilaisuudella. Vuo-
den 2013 syksyn aikataulu orientoivalle viikolle sisältöineen on alla:
Maanantai ja tiistai:
Klo 8.30-15: Opinto-oppaita, matka-alennustodistuksia ja opintotukineuvontaa
Klo 12-14: HYY (Helsingin yliopiston ylioppilaskunta), Unisport, kielikeskus,
kampuspappi, Kumpulan kampuskirjasto ja Nyyti ry (opiskelijoiden hyvinvointi)
Keskiviikko: Kumpulan Tiedebasaari klo 13-17
- Laitokset esittelevät "avoimet ovet" -periaatteella opetusta, tutkimusta ja
vapaa-aikaa: ständeillä, miniluentoina, labrademoina ja kiertokäynteinä.
Samassa yhteydessä on järjestötori opiskelijajärjestöille.
8
Perjantai ja maanantai: Yliopiston yhteinen avajaistapahtuma
- Yliopiston rehtorin vastaanotto
- Yliopiston avajaiset: Avajaispäivänä yliopiston keskustakampuksella
järjestetään karnevaalit, joissa esitellään eri tavoin yliopiston toimintaa.
Orientoivissa tilaisuuksissa käsitellään seuraavia aihealueita:
o pää- ja sivuaineopintojen esittely
o tutkintorakenne ja tutkintovaatimukset,
o opinto-oikeudet ja opiskelumahdollisuudet,
o opinto-ohjausjärjestelmä ja HOPS,
o opiskelun luonne,
o kieliopinnot,
o opintotuki,
o opastaminen lukujärjestyksen tekemiseen,
o tutor-ryhmiin jako.
9
3.2. Itä-Suomen yliopisto – Kuopio
Itä-Suomen yliopistossa luonnon- ja metsätieteiden tiedekunnalla on yhteinen aloi-
tusohjelma kaikille uusille opiskelijoille nimeltä Johdatus akateemisiin opintoihin.
Ensimmäisellä opintoviikolla opiskelijat tutustutetaan yliopistoon, kirjastoon, opin-
topalveluihin sekä sähköisiin järjestelmiin tutor-ryhmissä. Kaikkiin pääaineisiin
kuuluu kyseinen opintojakso, joten se mainitaan alla vain kerran.
3.2.1.Terveyden biotieteet
Kurssi:
Johdatus akateemisiin
opintoihin
Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):
Opinto- ja opetuspalve-
lut,
Tiina Hallikainen
Opintojakson jälkeen opiskelija
- Osaa kertoa oman oppiaineensa opiskelukäytännöistä (esim. tentti-il-
moittautuminen) sekä tutkintonsa tavoitteista, rakenteesta ja sisällöstä.
- On saanut yleistietoa akateemisen opiskelun luonteesta ja lähtökohdista.
- Osaa käyttää Web-Oodia ja hyödyntää sitä opintojensa suunnittelemi-
seen, mm. osaa tehdä lukujärjestyksen ja käyttää sitä.
- Löytää, osaa nimetä/hyödyntää opintojensa kannalta tärkeitä Itä-Suomen
yliopiston sekä sen sidosryhmien neuvonta-, ohjaus- ja tukipalveluita.
- On tutustunut opiskelutovereihinsa ja oppiaineen henkilökuntaan.
Opiskelija tutustuu tutoroinnin, luentojen, kirjallisuuden ja muun oheis-
materiaalin avulla yliopistoon opiskeluympäristönä ja -yhteisönä, erityi-
sesti opiskelua tukeviin palveluihin, oman oppiaineen opiskelukäytän-
töihin sekä saa tietoa akateemisen opiskelun vaatimista tiedoista ja tai-
doista.
Opiskelija osallistuu opintojakson yhteisiin luentoihin, oppiaineen jär-
jestämään perehdytykseen sekä pienryhmä- tai yksilötutorointiin.
10
Syksyn 2013 ohjelma:
Maanantai 2.9.: Tervetuloa yliopistoon. Rehtorin avajaispuhe. Opiskelun ajan-
kohtaiset asiat. Tutor-ryhmien tapaamiset. Opintopsykologin eväät opintojen
sujumiseen.
Tiistai 3.9.: Opiskelijoiden tukipalveluita. Opintotuki, kv-mahdollisuudet, ope-
tuspalvelut.
Keskiviikko 4.9.: Sidosryhmiä opiskelun avuksi. Kirjastostartti. Kieli-infoja.
YTHS. Seurakunnat ja yliopistopappi. Kaupungin vapaa-ajan palvelut. Tietotori
(Helsingin yliopiston järjestötoria ja Jyväskylän yliopiston avajaismessuja vas-
taava tapahtuma).
Torstai 5.9.: Kirjastostartteja, kieli-infoja, tutor-ryhmätapaamisia.
Kurssi:
Terveyden biotieteiden
HOPS-opintojakso,
Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Biolääketieteen yksikkö
Tiina Hallikainen
Sisältö:
Opiskelijat perehtyvät terveyden biotieteiden opintoihin ja tutkimukseen sekä
koulutusohjelmassa suoritetun tutkinnon antamiin valmiuksiin. Terveyden bio-
tieteiden koulutusohjelman henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS:n) eri-
tyispiirteet ja HOPS:n laadinta pienryhmissä. Koulutusohjelman opetuksen /
tutkimustilojen / tutkimuksen esittely.
11
3.2.2.Sovellettu fysiikka
Kurssi:
Johdatus sovellettuun fy-
siikkaan
Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Sovelletun fysiikan laitos
Tiina Hallikainen
Sisältö:
Pääainevaihtoehtojen eli lääketieteellisen, teknillisen ja laskennallisen sekä ym-
päristöfysiikan esittely. Kurssilla luodaan edellytyksiä fysiikan opiskelulle yli-
opistossa. Päälinjojen esittely. Tutkimusalojen esittely. LuK vaiheen henkilökoh-
tainen opintosuunnitelma. Ryhmätyöskentely, opiskelutaidot ja tenttikäytännöt.
12
3.3.Itä-Suomen yliopisto – Joensuu
3.3.1.Biologia, fysiikka ja kemia
Kurssi:
Johdatus akateemisiin
opintoihin
Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Outi Suorsa
Sisältö:
Opintojakso antaa opiskelijalle valmiuksia aloittaa opinnot Itä-Suomen yliopis-
tossa sekä käynnistää tavoitteellinen opintojen suunnittelu. Opiskelija tutustuu
tutoroinnin, luentojen, kirjallisuuden ja muun oheismateriaalin avulla yliopis-
toon opiskeluympäristönä ja -yhteisönä, erityisesti opiskelua tukeviin palvelui-
hin, oman oppiaineen opiskelukäytäntöihin sekä saa tietoa akateemisen opiske-
lun vaatimista tiedoista ja taidoista. Tutoroiduissa pienryhmissä suunnitellaan
opintoja HOPS:in muodossa. Opintojaksoon kuluu myös kirjastoperehdytys.
Opiskelija osallistuu opintojakson yhteisiin luentoihin, oppiaineen järjestämään
perehdytykseen sekä pienryhmä- tai yksilötutorointiin. Opintojakson suoritta-
minen tiedekunnan ilmoittamalla tavalla. Kurssin rakenne syksyllä 2013:
ma 2.9. klo 15–17 Biologian laitoksen esittely uusille opiskelijoille
to 5.9. klo 9-11 Kielikeskuksen info luonnontieteiden ja metsätieteiden
uusille opiskelijoille
to 5.9. klo 12–13 Kirjastostartti uusille opiskelijoille
to 5.9. klo 14–16 Kandidaatintutkinto ja siihen liittyvät valinnat sekä
HOPS
pe 6.9. klo 10–12 Ensimmäisen vuoden opinnot, jakautuminen HOPS-
ryhmiin
ma 9.9.-to 12.9.: HOPS-opastusta pienryhmissä, 2 h / päivä
pe 15.11. HOPS klo 12–14 biologian laitoksen sivuaineinfo
pe 22.11. HOPS:in läpikäyntiä pienryhmissä
ti 10.12. klo 12-14 Info-tilaisuus biologian ja maantiedon opettajiksi ai-
koville.
13
3.4. Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopistolla luonnontieteiden aloitusohjelmat poikkeavat toisistaan ja
muiden tiedekuntien aloitusohjelmista, mutta niille yhteistä on laitoskohtaisuus,
pyrkimys sitouttaa opiskelijat toisiinsa ja oppiaineeseen.
3.4.1. Bio- ja ympäristötieteet
Kurssi: Lentävä lähtö Laajuus: 0 op Järjestäjä(t):
Bio- ja ympäristötieteen
laitos
Sisältö:
Johdatus yliopisto-opiskeluun sekä tutustuminen bio- ja ympäristötieteiden lai-
tokseen ja Konneveden tutkimusasemaan.
Bio- ja ympäristötieteiden laitos tarjoaa majoituksen, ruokailut sekä mielenkiin-
toisen seuran ja ohjelman. Tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat laitoshenkilö-
kuntaan ja toisiinsa tutkimusaseman ympäristössä.
3.4.2. Fysiikka
Kurssi:
Lentävä lähtö fysiikkaan
Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Fysiikan laitos, Juha Me-
rikoski
Sisältö:
Kaksiviikkoisen intensiivikurssin aikana uudet opiskelijat viettävät suurimman
osan ajastaan laitoksella, oppien fysiikan uusimmasta tutkimuksesta ja sen so-
velluksista, tutustuvat henkilökuntaan ja toisiinsa, ja oppivat työskentelemään
yhdessä pienryhmissä. Kurssin järjestelyihin osallistuu kolmisen kymmentä
henkilökunnan jäsentä, professoreista assistentteihin ja vieraileviin ulkomaalai-
siin tutkijoihin.
14
Lentävän lähdön jokaisella päivällä on oma teema, joita ovat Nanofysiikka,
Ydinfysiikka, Hiukkasfysiikka, Statistinen fysiikka, Oppilaslaboratorio ja Fy-
siikan teolliset sovellukset. Tyypillisen kurssipäivän rakenne on:
klo 8-9: Päivän teeman esittely
klo 9-10: Pienryhmäprojektin aloitus
klo 10–12: Matematiikan kurssi
klo 12–13: Lounas ja tutorointi
klo 13–15: Pienryhmäprojektin jatkaminen
klo 15–16: Alan tutkimus ja sovelluksia
3.4.3. Kemia
Kurssi: Alkukeitos Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Kemian laitos, Tiina Kiviniemi
Sisältö:
Laitoksen toimintaan, tutkimukseen ja opiskeluun orientoiva kurssi, jonka päät-
tää työelämäpäivä. Alkukeitos on noin viikon intensiivikurssi 1. vuoden opiske-
lijoille heti opintojen alussa. Kurssin aikana ei järjestetä muuta kemian opetusta
opinnot aloittaville.
Kurssilla tutustutaan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan. Kurssiin sisältyy
laitoksen opetus- ja tutkimustoiminnan esittelyä, kemistin uravaihtoehtojen esit-
telyä, opintoneuvontaa sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä toimintaa.
Tarkoituksena on edesauttaa opintojen menestyksekästä aloitusta. Kurssi koostuu
pääosin esitelmistä ja pienryhmätyöskentelystä.
15
Syksyn 2012 kurssin ohjelma:
Maanantai 3.9.: Nimenhuuto ja kampukseen tutustuminen
klo 9:15 Nimenhuuto
- tervetuliaispuheet
- jako tutor-ryhmiin
- tutustuminen laitokseen,
- kyselylomakkeiden täyttö
klo 10:45 Tutor-ryhmäaikaa, lomakkeiden täyttöä
klo 12:15 Kampus-kisa
klo 14 Nano-ohjelmaan valittujen tapaaminen
Tiistai 4.9.: Opinto-ohjauspäivä
klo 9-11 Opinto-ohjausluento, ainejärjestö ja hyvinvointineuvojat esittäy-
tyvät.
klo 11–14 Yliopiston avajaismessut. YTHS, yo-kunta- ja opintotuki-in-
fot.
Keskiviikko 5.9.: Teemapäivä
klo 9-11 Orgaanisen kemian teemapäivä
klo 12–14 Yliopiston avajaiset
klo 14–16 IT-info
klo 18–20 Rehtorin vastaanotto
Torstai 6.9.: Teemapäivä
klo 9-12 Fysikaalisen kemian teemapäivä
klo 14–16 Tiedekunnan sivuaineinfo
Perjantai 7.9.: Työelämäpäivä
klo 9-11 - Ammattiliitto LAL:n esitys. Alumnien kertomuksia. Suoma-
laisten Kemistien Seura.
klo 12–14 IT-info
Kurssin toteutuksessa suuri vastuu on tutoreilla, joiksi pyritään valitsemaan 3.-5.
vuoden opiskelijoita. Koska tutoreilta edellytetään kurssin aikana paljon, heille
myös maksetaan tuntiopetus- ja läsnäolopalkkioita kurssin ja syksyn tutortapaa-
misten ajalta.
16
3.5. Oulun yliopisto
Oulun yliopiston luonnontieteellisen tiedekunnan orientoivat opinnot sisältävät
aloitusviikon tilaisuudet, kemian laitoksen esittelyt, pienryhmätapaamiset pienryh-
mäohjaajan johdolla sekä henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen. Opis-
kelijoita on myös pyritty auttamaan opinto-ohjauksessa omaopettaja-järjestelmällä.
3.5.1. Kemia
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):
Aloitusviikon ohjelma:
Marja Lajunen.
HOPS: Leena Kaila, Ulla
Lassi, Minna Tiainen ja
amanuenssi.
Sisältö:
Omaopettajatapaamiset (pakollisia) alkavat. Jakson tarkoituksena on perehdyttää
opiskelija korkeakoulun opiskelujärjestelmään ja ympäristöön sekä antaa tietoja
oman koulutusohjelman tavoitteista ja sisällöstä.
Aloitusviikon tilaisuuksien, kemian laitoksen esittelyiden ja pienryhmäohjauk-
sen jälkeen opiskelija tunnistaa opiskeluympäristönsä paikat ja osaa liikkua
niissä. Hän osaa tehdä opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen liittyvät käytän-
nön asiat esimerkiksi opintojaksoille ja tentteihin ilmoittautumiset. Hän osaa
käyttää opiskelijoille tarkoitettuja yliopiston ja ylioppilaskunnan tarjoamia pal-
veluja kuten esimerkiksi asioida kirjastossa tai Ylioppilaiden terveyden huol-
lossa.
Opintojakso tutustuttaa opiskelijan kemian laitokseen ja sen henkilökuntaan sekä
laitoksella tehtävään tutkimukseen sekä opiskelijayhdistyksen Valenssi ry:n toi-
mintaan. Hopsin laatimisen jälkeen opiskelijalla on suunnitelma kandidaatin tut-
kintonsa suorittamiseen sekä valmiudet suunnitella opintojaan.
17
3.5.2. Biologia
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Minna Vanhatalo
Sisältö:
Uudet opiskelijat perehtyvät pienryhmäohjauksessa yliopisto-opiskeluun pien-
ryhmäkertojen, esittelyiden ja tapaamisten avulla. Orientoivien opintojen aikana
laaditaan ensimmäinen henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ensimmäi-
selle opiskeluvuodelle.
Uusien biologian opiskelijoiden orientaatioseminaarin yhteydessä pidetään esitys
Oulun yliopiston ohjaus- ja työelämäpalveluiden koulutusohjelmittain kerää-
mästä tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseurannasta, jossa kartoite-
taan viisi vuotta sitten valmistuneiden työtilannetta.
3.5.3. Biokemia
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):
Amanuenssi ja pienryhmä-
ohjaajat
Sisältö:
Jakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija korkeakoulun opiskelujärjestel-
mään ja ympäristöön sekä antaa tietoja oman koulutusohjelman tavoitteista ja si-
sällöstä.
Jakson suoritettuaan opiskelija osaa:
- liikkua yliopistolla ja laitoksella ja löytää eri ohjaustahot, osaa käyt-
tää yliopiston termistöä,
- suunnitella opintojaan ja tehdä opintosuunnitelman (HOPS) LuK-
tutkinnon rakenteen avulla,
- käyttää Web-Oodia opintojen tukena.
18
3.5.4. Fysiikka
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Anja Pulkkinen ja Marja Hyvö-
nen
Sisältö:
Opintojaksolla vanhemmat opiskelijat tutustuttavat uudet tulokkaat opiskeluym-
päristöön ja -järjestelmään, antavat tietoa koulutusalan sisällöstä, tavoitteista ja
kehitysnäkymistä sekä auttavat opiskelun aloittamiseen liittyvissä käytännön on-
gelmissa.
Lisäksi opintojaksossa tutustutaan fysiikan laitoksen toimintaan ja esitellään lai-
toksessa tehtävää monipuolista tutkimusta. Fysiikassa tehtävän avaruusfysiikan,
elektronispektroskopian ja NMR-spektroskopian tutkimuksen lisäksi laitoksella
tehdään biofysiikan, teoreettisen fysiikan, tähtitieteen ja geofysiikan eri alojen
tutkimusta. Kunkin tutkimusalan esittelyyn on varattu yksi tunti. Näiden lisäksi
kerrotaan aineenopettajan koulutuksesta ja fyysikkojen sijoittumisesta työelä-
mään.
Toteutustavat:
10–15 h työskentelyä pienryhmissä. Lisäksi 9-10 h tutkimusryhmien esittelyä,
joissa 75 % läsnäolo, 34 h itsenäistä opiskelua.
19
Kurssi: Omaopettajaohjaus Laajuus: 1 op
Järjestäjä(t):
Juhani Lounila, omaopettajat
Tavoitteet:
Opintojakson jälkeen opiskelijoilla on selkeä käsitys siitä, mitä tuloksellinen fy-
siikan opiskelu edellyttää. Opiskelijat tunnistavat erityisesti omiin työtapoihinsa
ja ajankäyttöönsä liittyvät ominaispiirteet.
Sisältö:
Omaopettaja on fysiikan laitoksen opetushenkilökunnasta opiskelijalle nimetty
henkilökohtainen ohjaaja. Hän seuraa opiskelun etenemistä ja pyrkii edistämään
sitä auttamalla, neuvomalla ja tukemalla opiskelijaa kaikissa opintoihin liitty-
vissä asioissa. Ohjaus tapahtuu pääasiassa kerran kuukaudessa järjestettävissä
henkilökohtaisissa tapaamisissa, mutta omaopettajaan voi ottaa yhteyttä aina tar-
vittaessa.
3.5.5. Matematiikka
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Opintoneuvoja
Sisältö:
Opintojakson tarkoituksena on perehdyttää opiskelija korkeakoulun opiskelujär-
jestelmään ja ympäristöön, antaa tietoja koulutusalan historiasta ja yhteiskunnal-
lisesta merkityksestä sekä oman koulutusohjelman tavoitteista ja sisällöstä.
Jakson suorittamisen jälkeen opiskelija osaa tehdä oman opintosuunnitelman. Li-
säksi opiskelija osaa kysyä opiskeluihin liittyviin asioihin apua oikeilta ohjaus-
henkilöiltä ja osaa valita itselleen sopivia opiskelutapoja huomioiden matematii-
kan laitoksen ja Oulun yliopiston opiskeluympäristön erityispiirteet.
20
3.6.Tampere
3.6.1.Bioteknologia
Tampereen yliopiston puolella tutkinto-ohjelman vahvuus on suora yhteys biolää-
ketieteellisen teknologian yksikön (IBT) korkeatasoiseen biolääketieteellisen solu-
ja molekyylibiologian tutkimusympäristöön. Koulutusohjelman opiskelijoilla on
mahdollisuus osallistua IBT:n tutkimusryhmien työhön opiskelun kuluessa.
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Riitta Aallos
Sisältö: Yliopisto-opiskelun perusasiat, oppiminen ja opiskelutekniikat, opinto-
tukiasiat, tutkintorakenne tutuksi, kansainvälinen vaihto, HOPS-harjoitukset, tu-
tustuminen TTY:n kemian opintoihin.
Kirjaston järjestämän opetuksen "Kirjasto tutuksi", sisältö: Yleiskuva tiedonläh-
teistä ja tiedon järjestämisestä, opiskelussa tarvittavien julkaisujen ja palvelui-
den käyttö.
3.6.2 Matematiikka
Kurssikokonaisuus: Yleiset
valmiudet
Laajuus: 25 op Järjestäjä(t):
Orientoivan opintojakson lisäksi koulutusyksikössä on kokonaisuus ’yleiset val-
miudet’, joka suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisen opiskeluvuoden aikana.
Sisältö:
Opiskeluvalmiudet 10 op
• Orientoivat opinnot (2 op)
• Tietotekniikkataidot (3 op)
• Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op)
• Tutkinto-ohjelmakohtainen opintojakso (3 op)
21
Kieli- ja viestintäopinnot 15 op
• Introduction to Academic English (4 op)
• Ruotsin kielen kirjallinen ja suullinen viestintä (4 op)
• Tieteellinen kirjoittaminen (3 op)
• Puheviestintätaidon perusteet (2 op)
• Valinnainen kieliopintojakso (väh. 2 op)
Kokonaisuuden tarkoituksena on tukea ja edistää opintojen käynnistymistä ja
sujuvuutta. Suoritettuaan opinnot, opiskelija:
- ymmärtää, mitä opiskeleminen yliopistossa edellyttää. Hän tuntee oman tut-
kinto-ohjelmansa ja osaa suunnitella itsenäisesti ja vastuullisesti opintojaan.
Opiskelija osaa hyödyntää opetusta ja ohjauspalveluja. Opiskelija ymmärtää
oman työnsä merkityksen opinnoissa etenemisessä.
- hallitsee yliopisto-opiskelun edellyttämät tiedonhankinnan perusteet ja osaa
hyödyntää monipuolisesti ja kriittisesti erilaisia tietoaineistoja. Opiskelija hallit-
see tieteellisen viittauskäytännön ja ymmärtää tekstien hyödyntämiseen liitty-
vän tieteen etiikan.
-tuntee yliopiston tietoteknisen ympäristön ja osaa hyödyntää yliopiston tieto-
teknisiä palveluita. Opiskelijan taidot käyttää yleisimpiä sovellusohjelmistoja
ovat ajan tasalla ja hänellä on valmiudet kehittää osaamistaan omatoimisesti.
-osaa viestiä tarkoituksenmukaisesti oman alansa akateemisissa ja työelämän
viestintätilanteissa suullisesti sekä kirjallisesti. Opiskelija osaa kehittää kieli- ja
viestintätaitojaan itsenäisesti.
22
3.7. Turku
Turun johdantoviikon ohjelma on pitkälti tiedekunnan järjestämä, ja se on muuttu-
massa vuodelle (2013-2014). Pääsisältönä on ollut opiskelumetodit, opiskelijalle
tarjottavat palvelut (YTHS, yliopistoliikunta yms.), sivuainetarjonta ja kirjastovie-
railut. Viikon ohjelmasta on yksi päivä varattu laitosten omalle ohjelmalle, joka
sisältää suuntautumisvaihtoehtojen esittelyä ja laitoskohtaisia opiskeluohjeita.
3.7.1.Fysiikka
Kurssi: Orientoivat opinnot Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):
Jaani Tuura
Sisältö:
Johdantoviikon ohjelma, henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) teko
ohjatusti opettajatutorin ja opintoneuvojan kanssa, tiedonhankintataitojen ope-
tus.
Uusi opiskelija tutustuu yliopiston toimintatapoihin ja oppii opinnoissa välttä-
mättömiä taitoja. Opintojen suunnittelulla tähdätään tehokkaaseen ja päämäärä-
tietoiseen opiskeluun.
Suorituksista annetaan pisteitä, jotka on mainittu alla suluissa ko. tilaisuuden
perässä. Kun opiskelija on käynyt pakolliset suoritukset ja kerännyt vähintään
200 pistettä, hän saa opintomerkinnän kurssista.
Pakolliset suoritukset:
- Kirjaston järjestämä tiedonhankintataitojen opetus 2 h (20 p)
- Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta 1-2 h (20 p)
Vaihtoehtoiset suoritukset:
- Osallistuminen johdantoviikolla fysiikan ja tähtitieteen laitoksen
järjestämään ohjelmaan n. 6 h (10 p/luento, max 60 p)
- Henkilökohtainen palaveri oman opettajatuutorin kanssa 1 h (10 p)
23
- Fysiikan päivä, luennot ja iltaohjelma n. 5 h (10 p/luento, iltaoh-
jelma 10 p)
- Harjoittelijaseminaariin osallistuminen, järjestetään n. 7 kertaa
syksyllä 1 h/kerta (10 p/kerta)
- Linjavalintatilaisuus 2 h (20 p)
- Muita mahdollisia tilaisuuksia esim. työnhakukoulutusta.
3.7.2.Biokemia ja elintarvikekemia
Kurssi: Biokemian koulutus-
ohjelman johdantokurssi
Laajuus: 1 op Järjestäjä(t):
Biokemian ja elintarvike-
kemian laitoksen henkilö-
kunta
Sisältö:
Biokemian, biotekniikan, elintarvikekemian ja molekulaarisen kasvibiologian
professorit kertovat oman alansa tutkimuksen ja koulutuksen uusimmista suun-
tauksista painottaen biokemian koulutusohjelmaan ja laitoksen tutkimuksen
vahvuusalueisiin liittyviä asioita. Biokemian laitoksen opetuksen ja tutkimuk-
sen esittely, HOPSin teko, opettajatuutorointi
Tavoitteet:
Tuntea biokemian, elintarvikekemian, biotekniikan ja molekulaarisen kasvibio-
logian opetuksen ja tutkimuksen painopisteet.
24
3.7.3. Kemia
Kurssi: Kemian orientoivat
opinnot
Laajuus: 2 op Järjestäjä(t):
Ari Lehtonen
Sisältö:
Kurssilla tutustutaan kemian laitoksen tutkimukseen ja tutkimusryhmiin sekä
laitoksella työskentelevään henkilökuntaan. Kemian laitoksen henkilökunta
esittelee oman alansa opetusta ja tutkimusta sekä laitoksen tutkimuksen vah-
vuusalueisiin liittyviä asioita.
Kurssin yhteydessä laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma.
Tavoitteet:
Opiskelija tutustuu kemian laitoksen tarjoamaan opetukseen ja laitoksella tehtä-
vään tutkimukseen ja osaa suunnitella omia pääaine- ja sivuaineopintojaan.
25
4. Lähteet
[1] Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto – ehdotus yli-
opistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen, Opetus- ja kulttuuriministeriön
työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:26.
[2] Myller, Eeva (toim). Oppaiden opas – vinkkejä opetukseen opintopolun eri
vaiheissa. Aalto-yliopiston julkaisusarja. Tiede + teknologia 14/2011.
URL: http://lib.tkk.fi/TIEDE_TEKNOLOGIA/2011/isbn9789526041865.pdf
[3] Sammalisto, P. 2009. Fuksien fiilikset. Teknillistieteellisen alan ensimmäisen
vuoden opiskelijoiden opiskelukokemuksia 2005–2007.
Teknillisen korkeakoulun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 1/2009.
URL: http://lib.tkk.fi/Raportit/2009/isbn9789512297696.pdf
[4] Saari, J. & Kettunen, H. Opiskelijabarometri 2012 – Katsaus korkeakouluopis-
kelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimus-
säätiö Otus 39/2013.
URL: http://www.slideshare.net/otusowl/2013-opiskelijabarometri-2012
[4] Erkkilä, M. 2009. Strategisesti suorittaen? Teknillistieteellisen alan opiskeli-
joiden kandidaattivaiheen opintojen eteneminen, opiskeluorientaatiot ja opiskelu-
kokemukset uudesta kaksiportaisesta tutkintorakenteesta. Teknillisen korkeakou-
lun Opetuksen ja opiskelun tuen julkaisuja 2/2009. Espoo.
URL: http://lib.tkk.fi/Raportit/2009/isbn9789512297719.pdf
[5] Rutanen P., Rahkonen A., Jutila S. Tunnista, Kehitä, Arvioi – vaikuttavia käy-
täntöjä opetuksen ja opetussuunnitelmien kehittämiseen. uutisia opetuksen kehit-
tämisestä Oulun yliopiston laitoksilla, vol 23 / 2010.
URL: http://www.oulu.fi/koulutuspalvelut/julkaisut_ja_materi-
aalit/uutta_opetuksessa/pdf/UO23.pdf
[6] Halkosaari, I. 2004. Lentävä lähtö. Pro gradu – tutkielma, Jyväskylän yliopis-
ton fysiikan laitos.
URL: https://www.jyu.fi/fysiikka/opiskelu/opintoneuvonta/kehitys/ProGradu-
InkeriHalkosaari.pdf
top related