skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista

Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista

Tommi VäyrynenLL, psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, päihdelääketieteen erityispätevyys

YlilääkäriSalon aikuispsykiatrian poliklinikka

Psykiatrian tulosalue, VSSHP ky

Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrisen hoidon toimialueen lääkäreiden koulutus Eurajoella 24.5.2013

Sidonnaisuudet

• Kongressimatkat: BMS, Pfizer, Janssen• Asiantuntijapalkkio: Janssen• Luentopalkkiot: Orion, Janssen, BI

Salon aikuispsykiatrian poliklinikka• Järjestää erikoissairaanhoidon avopalvelut Salon ja

Someron kaupunkien aikuisväestölle sekä Salon aluesairaalan tarvitsemat psykiatriset konsultaatiot

• Jakautuu neljään työryhmään, joita ovat– Psykoosityöryhmä (pkl + päiväsairaala)– Mielialahäiriötyöryhmä (pkl + päiväsairaala)– Konsultaatiotyöryhmä– Vanhus- ja neuropsykiatrian työryhmä

• 47 vakanssia, joissa 7 lääkärin vakanssia• Noin 500 uutta potilasta ja 21 000 kuntalaskutettavaa

suoritetta vuosittain

Skitsofreniakuntoutuksen keskeisistä haasteista – esityksen sisältö:

1. Lyhyempi elinajan odote2. Hoitotuloksen mittaamisen ongelma3. Kognitiivinen heikentyminen4. Hoitoon sitoutumisen ongelma (adherenssi)5. Toistuvat relapsit

1. Lyhyempi elinajan odote

Skitsofreniasta ja bipolaarihäiriöstä kärsivien elinajanodote Tanskassa

Laursen TM, Schizophrenia Res. 2011;131:101-104

Itsemurhat ja skitsofrenia• Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin (seuranta-

aika 16 – 39-v.) sadasta skitsofreniapotilaasta 14 % teki itsemurhan (1).– 71 % itsemurhista tapahtui 3 vuoden kuluessa ensipsykoosista

• Tanskalaistutkimuksessa seurattiin ensimmäistä kertaa skitsofrenian vuoksi sairaalaan otettuja (n=9156) 8 vuoden ajan (2):– 1100 kuolemantapauksesta 46 % johtui itsemurhista ja 11 %

onnettomuuksista

• Vuonna 2005 julkaistun katsausartikkelin mukaan skitsofreniapotilaiden elämänaikainen itsemurhariski on 4,9 % (3).

(1) Alaräisänen et at. Suicide rate in schizophrenia in the Northern Finland 1966 Birth Cohort. Soc Psychiatry Psychiatr Epidemiol 2009. (2) Mortensen & Juel. Mortality and causes of death in first admitted schizophrenic patients. Br J Psychiatry 1993. (3)

Palmer et al. The lifetime risk of suicide in schizophrenia: a reexamination. Arch Gen Psychiatry.2005.

Skitsofreniapotilaiden tautikuolleisuus

• Ennenaikainen tautikuolleisuus on ilmeisesti parhaillaan laskussa

• Yleisimmät tautikuoleman aiheuttajat ovat sydän- ja verisuonisairaudet (12 – 49 %) sekä syöpätaudit (7-21 %)– Rinta- ja keuhkosyöpään liittyvä kuolleisuus

erityisesti on skitsofreenikoilla muuta väestöä suurempaa

– CVD-kuoleman riski nuorilla sch-potilailla on nelinkertainen ja yli 50-vuotiailla kaksinkertainen

Kuolleisuus ja antipsykootit

• Haloperidolia käyttäneiden kuolleisuus on suurempaa kuin perfenatsiinia tai toisen polven psykoosilääkkeitä käyttäneillä (1).

• Psykoosilääkkeitä käyttävien kuoleman riski on pienempi kuin lääkkeitä käyttämättömillä skitsofreniapotilailla (1), (2).

• Huono sitoutuminen psykoosilääkitykseen lisää suisidikuoleman riskiä (2).

• Psykoosilääkkeitä käyttämätömillä ilmeni viisinkertainen suisidiriski ja kuusinkertainen kuoleman riski yleensä (2).

• Pitkään (7 – 11 vuotta) psykoosilääkettä käyttäneillä oli 20 % matalampi kuolleisuus lääkkeitä käyttämättömiin verrattuna (1).

(1) Tiihonen et al. 11-year follow-up of mortality in patients with schizophrenia: a population-based cohort study. Lancet 2009. (2) Tiihonen et al. Effectiveness of antipsychotic treatments in a nationwide cohort of patients in community care after first

hospitalisaiotin due to schizophrenia and schizoaffective disorder: observational follow-up study. BMJ 2006.

Antipsykootit, antidepresantit ja bentsodiatsepiinit ja skitsofreniapotilaiden kuolleisuus

• ≥ 2 antipsykootin käyttö ei liittynyt lisääntyneeseen kuolleisuuteen

• Antidepresantin käyttöön ei liittynyt lisääntynyttä kuolleisuutta ja se liittyi vähentyneeseen itsemurhakuolleisuuteen (HR 0,15).

• Bentsodiatsepiinien käyttö liittyi huomattavasti lisääntyneeseen kuolleisuuteen (HR 1,91), mikä liittyi sekä lisääntyneeseen itsemurhakuolleisuuteen (HR 3,83) että muuhun kuolleisuuteen (HR 1,60).

Tiihonen et al. Polypharmacy with antipsychotics, antidepressants or bentsodiatzepines and mortality in schizophrenia. Arch Gen Psychiatry 2012.

Skitsofreniapotilaan elinajanodotteen pidentäminen

• Lääkehoidon optimointi:– Säännöllinen psykoosilääkityksen

käyttö– Bentsodiatsepiinien säännöllisen

käytön välttäminen– Antidepresanttien käyttö

psykoosin jälkeistä depressiota sairastavilla

• Itsemurhariskin tiedostaminen sairauden ensimmäisinä vuosina:– Korkeasti koulutetut, älykkäät– Depression säännöllinen seulonta

(esim. CDSS)

• Sydän- ja verisuonisairauksien seulonta ja hoitaminen– Paino, BMI, vyötärönympärys, RR,

tupakointi, Kol, fP-Gluk– SCORE-laskuri– Statiinit, RR-lääkkeet, DM-lääkkeet

psykiatrin lääkearsenaaliin?– Tupakkavieroituksen järjestäminen

(bupropioni, nikotiinikorvausvalmisteet, psykososiaalinen tuki)

• Yleisimpien syöpäsairauksien huomioiminen– THX-seuranta tupakoivilla?– Mammografiaseurannasta

huolehtiminen

Salon aikuispsykiatrian poliklinikan toimet kuolleisuuden vähentämiseksi 2012 - 2013• Metab-laboratoriopaketin käyttöönotto 1/12, tutkitaan

vuosittain kaikilta psykoosityöryhmän potilailta• Kaikkiin työhuoneisiin hankittiin vaa’at ja RR-mittarit,

omahoitajien pitäisi seurata 3 kk välein• Tupakoinnin yleisyydestä ja lopettamishaluista

psykoosityöryhmän potilailla syventävä työ tekeillä• CDSS-koulutus koko poliklinikan henkilökunnalle 1/12,

ei vielä systemaattisessa käytössä• Statiinien aloitus SCORE:en perustuvan riskiarvion

mukaan, metformiini käytössä painonhallinnassa, mutta ei DM:n hoidon aloituksia

• Terveyden edistämisen ryhmä (15 käyntiä)

Salon aikuispsykiatrian poliklinikan suunnitelmat kuolleisuuden vähentämiseksi • Omahoitajatyön kehittäminen siten, että

rutiiniseurantaan kuuluvat:– RR, vyötärönympärys, paino, BMI 3 kk välein– CDSS 3 kk välein– Metab-laboratoriopaketti 12 kk väkein– Tupakoinnin lopettamisen esillä pitäminen– Adherenssin arvioiminen säännöllisesti

• Hoitoneuvotteluissa:– SCORE-riskiarvio vähintään vuosittain (> 45-vuotiaat)– Tupakkavieroitukseen kannustaminen

2. Hoitotuloksen mittaamisen ongelma

Skitsofrenian oireulottuvuudet: Mitä mitataan?

Paranemisen tasot

Hoitotulokset arvioiminen• Symptomaattinen remissio (PANSS ->

remissiokriteeristö)• Mielialaoireet (CDSS, DEPS, QIDS-SR16)• Kognitiiviset oireet (psykologiset tutkimukset)• Somaattinen terveydentila/ kardiovaskulaaririskitekijät• Retentio: hoidon keskeyttäneet 12 kk aikana• Hoitopäivät sairaalassa vuoden aikana• Rehospitalisaatio: < 30 vrk, < 90 vrk, < 12 kk• Tyytyväisyys hoitoon (MSQ)• Sosiaalinen toimintakyky (The Six Index, SOFAS, GAF)• Elämänlaatu (Q-LES-Q, 15D, RAND36)

The Six Index(Social outcomes index)

Osio 0 pistettä 1 piste 2 pistettä

Työllisyys Ei työtä Vapaaehtoistyö, kuntouttava työ, ”suojatyö”

Työ vapailla työmarkkinoilla

Asuminen Koditon tai 24 tunnin valvonta

Tuki- tai palveluasuminen

Itsenäinen asuminen

Parisuhde / perhe Asuu yksin Asuu kumppanin tai ystävän kanssa

Ystävät Ei ole tavannut ystäviä edeltävän viikon aikana

On tavannut ystäviä edeltävän viikon aikana

Yhteensä ( 0 – 6 p.)

Priebe et al. Acta Psyc Scand 2008.

Hoitotuloksen arvioiminen Salon aikuispsykiatrian poliklinikalla

• Edelleen valitettavan satunnaista, lukuun ottamatta somaattista seurantaa

• Henkilökunta on koulutettu PANSSin ja CDSS:n käyttöön, joten systemaattinen seuranta periaatteessa mahdollista

• Psykologin tekemä kognitiivista tutkimusta suositellaan kaikille, joille sellaista ei ole tehty

• < 30 vrk ja < 90 vrk rehospitalisaatio arvioitu ensimmäisen kerran 4/2013

• Elämänlaatu- ja toimintakykymittareita ei ole käytössä• Potilas palautetta kysytään aktiivisesti hoidon

päättyessä, mutta tyytyväisyyttä hoitoon ei valitettavasti hoidon aikana

3. Kognitiivinen heikentyminen

2

ÄO skitsofrenian eri vaiheissa

Neurocognition in First-Episode Schizophrenia: A Meta-Analytic Review.Mesholam-Gately, Raquelle; Giuliano, Anthony; Goff, Kirsten; Faraone, Stephen; Seidman, Larry

Neuropsychology. 23(3):315-336, May 2009.DOI: 10.1037/a0014708

Figure 2. IQ in schizophrenia from premorbid (PRE) to first episode (FE) to more established/chronic (CHR) illness. Premorbid effect size (ES) value is from a meta-analytic review of premorbid IQ in schizophrenia (Woodberry, Giuliano & Seidman, 2008) with IQ data from a wide range of psychometric measures. First-episode ES value is from this meta-analytic review and includes Wechsler (WAIS) Full Scale IQ and Verbal IQ data, as well as non-Wechsler IQ estimates. Both premorbid and first episode ES values are weighted to correct for sample size. Established/chronic schizophrenia ES value is an unweighted estimate based on data from Heinrichs and Zakzanis' meta-analysis (1998); as no global IQ ES value was reported, these authors calculated an approximate IQ ES value from the average of the weighted mean ESs listed for WAIS-R IQ, non-WAIS-R IQ, Verbal IQ, and Performance IQ.

2

Kognitiivinen suoriutuminen ensipsykoosissa ja kroonisessa psykoosissa

Neurocognition in First-Episode Schizophrenia: A Meta-Analytic Review.Mesholam-Gately, Raquelle; Giuliano, Anthony; Goff, Kirsten; Faraone, Stephen; Seidman, Larry

Neuropsychology. 23(3):315-336, May 2009.DOI: 10.1037/a0014708

Figure 1. Mean domain effect sizes (ES) ordered by magnitude in the FE samples. Comparisons to ES values for established/chronic schizophrenia are displayed based on available ES data from Heinrichs and Zakzanis (1998); ES values were not reported for all domains reviewed in this meta-analysis (e.g., only one bar with mean First Episode ES data from this meta-analysis is shown for Attention-Processing Speed, as Heinrichs and Zakzanis did not report comparable ES data for this domain). Exact values for the confidence intervals reported in Heinrichs and Zakzanis for the above six domains are as follows: Immediate Verbal Memory [-1.62 to -1.20], Delayed Verbal Memory and Learning Strategies (-1.36 to -0.44), Nonverbal Memory (-1.78 to + 0.30), Executive Functioning/Wisconsin Card Sorting Test (WCST; -1.00 to -0.76), Attention-Vigilance/Continuous Performance Tests (-1.42 to -0.90), Motor Skills/Unilateral Motor Skills (-1.17 to -0.55).

Kognitiivinen remediaatio (CRT)

• Kognitiivisten häiriöiden kuntoutumiseen tähtäävää ohjattua työskentelyä (tarkkaavuus, muisti, toiminnanohjaus)

• Kynän ja paperin tai tietokoneen kanssa tehtäviä harjoitteita

• Harjoitteita tehdään vähintään muutamia kertoja viikossa useiden viikkojen ajan

• Erilaisia protokollia on olemassa• Harjoitteiden tekemisen periaatteena voi olla oikean

suorituksen toistoharjoittelu tai harjoittelun jälkeinen ohjattu pohdinta opitun asian soveltamisesta arjessa

CRT Salon aikuispsykiatrian poliklinikalla

• Psykoosityöryhmässä 8/9 hoitajasta, psykologilla ja toimintaterapeutilla on CRT-koulutus (lisäksi kahdella muulla toimintaterapeutilla ja yhdellä psykologilla)

• Käytössä on Psykologien kustannuksen toimittama materiaali (kynä ja paperi -sovellus)

• 44 harjoituskertaa (tarkkaavuus, muisti, toiminnanohjaus)

• Harjoituskerta kestää 45 – 60 min• 3 harjoituskertaa viikossa • Kognitiivinen tutkimus ennen ja tarvittaessa jälkeen• Vuoden aikana toteutuu noin 15 – 20 CRT-

kuntoutusjaksoa

CRT:n tehokkuus skitsofreniapotilailla

Wykes et al, Am J Psychiatry 2011;168:472-485

Mitä voimme sanoa nykytiedon valossa CRT:n tehosta?

1. CRT:llä vaikuttaa olevan lievästä kohtalaiseen oleva teho (ES) sekä kognitiivisiin toimintoihin että toimintakykyyn niin välittömästi CRT:n jälkeen kuin myös seurannassa.

2. CRT:llä ei ole vaikutusta positiivisiin tai negatiivisiin oireisiin. 3. Potilaan iällä, sukupuolella tai kuntoutusta edeltävällä

kognitiivisella häiriöllä ja oireistolla ei vaikuttaisi olevan vaikutusta CRT:n tehokkuuteen.

4. Tietokoneen käyttö CRT:ssä ei näyttäisi parantavan kuntoutuksen tehoa

5. Paras tulos saadaan ilmeisesti yhdistämällä CRT (strateginen harjoittelu) muuhun psykiatriseen kuntoutukseen.

Wykes et al, Am J Psychiatry 2011;168:472-485

4. Hoitoon sitoutumisen ongelma

Adherenssi = Sovittuun (lääke)hoitoon sitoutuminen

Skitsofreniapotilaiden adherenssi 1• CATIE-tutkimuksessa (1) 74 % potilaista lopetti ensimmäisen psykoosilääkkeen

ennen 18 kk seuranta-ajan päättymistä!• Olantsapiinilla keskimääräinen aika keskeytykseen oli 9,2 kk muilla 4,6 kk

• EUFEST-tutkimuksessa (2) lääkityksensä keskeytti ennen 12 kk määräaikaa:• 72 % haloperidoliin satunnaistetuista• 40 % amisulpiridille satunnaistetuista• 33 % olantsapiiniin satunnaistetuista• 53 % ketipiiniin satunnaistetuista• 45 % tsiprasidoniin satunnaistetuista

(1)Naber&Lambert. CNS Drugs 2009; 23(8):649-659. (2) Kahn et al. Lancet 2008; 371: 1085-1097.

Skitsofreniapotilaiden adherenssi 2:Tiihosen et al. rekisteritutkimuksessa

• 58,2 % ensimmäistä kertaa skitsofreniadiagnoosin kanssa sairaalahoidosta kotiutuneista käytti lääkettä 30 vrk kuluessa kotiutuksesta

• 45,7 % jatkoi lääkkeen käyttöä 30 vrk jälkeen• Toisin sanoen 54,3 % potilaista ei joko hakenut

lääkettä ollenkaan tai ei hakenut uudelleen 30 vrk kuluttua kotiutuksesta

• 57,8 % potilaista joutui uudelleen sairaalaan 2 vuoden seuranta-ajan kuluessa

• Depot vs. sama lääke per os (haloperidoli, tsuklopentiksoli, perfenatsiini, risperidoni)– Käytön lopettaminen (kaikki syyt) HR 0,41– Uusi sairaalahoitojakso HR 0,36

Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

Tiihonen et al. Am J Psychiatry 2011.

Adherenssin parantaminen1. Lääkkeen valinta

– Depot-injektiot– Klotsapiini, olantsapiini

2. Psykoedukaatio3. Palkkiosysteemit

– Rahapalkkiot– Muut kannustimet

4. Muistutukset– Soitto parempi kuin tekstiviesti (?)

5. Jaettu päätöksen teko (SDM)6. Adherenssin systemaattinen arviointi7. Liikkuva työote

Miksi psykiatrit eivät määrää depot-lääkkeitä ensipsykoosipotilaille?

Vain 27 %:lletarjottiinDepotia!

Psykoedukaation teho

• Hoitomyöntyvyys lääkitykseen paranee:– Lyhyellä tähtäimellä 10 RCT, n=1400, RR 0,52, NNT 11– Keskipitkällä tähtäimellä 6 RCT, n=781, RR 0,36, NNT 5– Pitkällä tähtäimellä 3 RCT, n=282, RR 0,48, NNT 6

• Relapsit vähenevät (kaikki syyt):– Keskipitkällä tähtäimellä 11 RCT, n=1214, RR 0,70, NNT 9– Pitkällä tähtäimellä (5 vuotta) RR 0,73, NNT 8

• Sairaalahoitoon johtavat relapsit vähenevät:– Pitkällä tähtäimellä n=206, RR 0,71, NNT 5

• Hoitopäivät sairaalassa vähenevät (n=200):– 3 vrk / 12 vko tai 8 vrk / 1 vuosi

• Skitsofreniaoireet lievittyvät (?):– BPRS keskipitkällä aikavälillä -4,73 pistettä, pitkällä aikavälillä -6,89 pistetä– PANSS keskipitkällä aikavälillä -2,52 pistettä

(Xia J, Merinder LB, Belgamwar MR. Psychoeducation for schizophrenia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 6. Art. No.: CD002831. DOI: 10.1002/14651858.CD002831.pub2.

Psykoedukaation toteutus

• Ryhmässä tai yksilökäynneillä• Mono- tai bifokaalisesti• Potilaille, omaisille tai sekakokoonpanolle• Ammattilaisen tai vertaisohjaajan vetämänä• Ilman systemaattista ohjelmaa toteutus jää

sattumanvaraiseksi ja hyöty puuttumaan!

Psykoedukaatio vertaisohjaajan toteuttamana

•Osallistujien tieto skitsofreniasairaudesta lisääntyi vertaisohjaajien vetämissä ryhmissä •Osallistujat olivat tyytyväisiä vertaisohjaajien vetämiin PE-ryhmiin•Vertaisohjaajat koulutettiin 5-vaiheisen ohjelman avulla

Rummel et al. Peer-to-peer psychoeducation in schizophrenia: a new approach. J Clin Psychiatry 2005.

Palkkiojärjestelmät• Palkkiojärjestelmiä on tutkittu eri sairausryhmissä kuten

tuberkuloosipotilailla, laihdutusohjelmissa, hammashuollossa, päihdehäiriöissä sekä verenpainetaudissa tavoitteina sekä adherenssin paraneminen että abstinenssi / muu hoitotuloksen paraneminen

• 13 yhdysvaltalaista ja 1 englantilainen tutkimus palkkioiden käytöstä mielenterveyden häiriöiden (ja päihdehäiriön) hoidossa– Palkkiona käteistä tai vouchereita– Kaikissa tutkimuksissa palkkion tarjoaminen paransi adherenssia /

abstinenssia– Puolessa tutkimuksista tulos säilyi palkkioiden maksamisen

loppumisen jälkeenkin• Pienissä avoimissa potilassarjoissa huonosti hoitoon sitoutuvilla

skitsofreniapotilailla lääkitysadherenssi parani merkittävästi ja sairaalahoidon tarve väheni huomattavasti

• Meneillään olevassa englantilaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa potilaille maksetaan 15 puntaa / injektio

Priebe et al. BMC Psychiatry 2009.

Shared Decision Making (SDM)• Potilaan osallistumisen lisääminen hoitoa koskevassa päätöksen

teossa• Vähentää tiedon epätasaista jakautumista potilaan ja lääkärin välillä• Potilas saa tietoa hoitovaihtoehtojen hyvistä ja huonoista puolista• Lääkäri saa tietoa potilaan arvoista ja asenteista• Päätöksen teon tukia (työkirjoja, esitteitä) käytetään yleensä• SDM sopii skitsofreniaan, koska

– Hoitopäätöksissä on yleensä useampi vaihtoehto tarjolla– Eri hoitovaihtoehtoihin liittyy erilaisia sivuvaikutuksia– Pitkäaikaiseen hoitoon sitoutumisen tärkeys, adherenssi paranee

potilaan osallistuessa hoitopäätöksiin• SDM on tutkittu skitsofreniapotilailla sekä avohoidossa että

akuuttisairaalahoidossa, mutta tutkimuksia on vielä varsin vähän.

Hamann et al. Acta Psych Scand 2006: 114; 265-273

Adherenssin parantaminen Salon aikuispsykiatrian poliklinikalla 2012 - 2013• Psykoosityöryhmässä tavoitteena on, että depot-injektioita ja klotsapiinia

käyttävien osuus F2X-potilaista kasvaa ja on 40 % vuoden 2013 lopussa (vrt. 35 % 11/2012)

• Catalyst-psykoedukaatio-ohjelman käyttöön otto syksyn 2013 aikana, vanha oireidenhallintakurssi jatkuu

• Salon seudun Lions-klubien 700 euron lahjoituksella otettiin 1/13 käyttöön ”kanta-asiakaskortti”:– Joka käynnistä (ei kotikäynneistä) psykoosityöryhmässä saa leiman korttiin– 10 leiman jälkeen kortilla voi osallistua arpajaisiin, joissa arvotaan joka kuukausi 10 ja 20

euron lahjakortit – Kaikki vuoden aikana arpajaisiin osallistuneet ovat myös mukana jouluarvonnassa, jossa

enemmän palkintoja• Injektio- ja Leponex-vastaanotolla on ollut kahvitarjoilu toiminnan alusta alkaen,

nyt psykoosityöryhmässä on aina kahvia tarjolla keittiössä• Vuonna 2012 noin 10 % toiminnasta psykoosityöryhmässä oli ”ulkokäyntejä” eli

liikkuvaa työtä• Salolaisten ja somerolaisten F20- ja F25-potilaiden < 30 vrk rehospitalisaatio

vuonna 2012 oli 8,7 % ja < 90 vrk rehospitalisaatio oli 15,9 %.

Adherenssin parantaminen Salon aikuispsykiatrian poliklinikalla: suunnitelmat• Kehittämispäivällä 6/2013 tutustaan SDM-malliin

ja -materiaaliin• Catalyst-psykoedukaatio-ohjelman pilottiryhmät

kesällä – syksyllä 2013, henkilökunnan koulutus syksyllä 2013

• Muistutussoittojen tai -viestien tarpeen selvittäminen potilaskyselyllä

• Adherenssin arviointiasteikon käyttöön oton valmistelu / MARS:n käyttöönotto osaksi omahoitajan rutiinityötä

5. Toistuvat relapsit

Muistilista skitsofreniapotilaiden relapseista

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä.

5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien psykoosien tasolle.

6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin jälkeen.

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

Emsley et al. J Clin Psychiatry. 2012 Apr;73(4):e541-7.

N= 33,2 vuottaremissiossaRLAI:lla

Muistilista skitsofreniapotilaiden relapseista

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä.

5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien psykoosien tasolle.

6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen

14. Kane et al. Arch Gen Psychiatry 1982;39:70–73; 15. Crow et al. Br J Psychiatry 1986;148:120–127; 16. Gitlin et al. Am J Psychiatry 2001;158:1835–1842; 17. Wunderink et al. J Clin Psychiatry 2007;68:654–661; 18. Chen et al. BMJ 2010;341:c4024; 19. Gaebel et al.

J Clin Psychiatry 2011;72:205–218; 20. Emsley et al. J Clin Psychiatry 2012;73:e541–e547

Muistilista skitsofreniapotilaiden relapseista

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä.

5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien psykoosien tasolle.

6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen

Muistilista skitsofreniapotilaiden relapseista

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä.

5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien psykoosien tasolle.

6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla hyvin äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla hyvin äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä

Mean±SD days between Visit-1 and relapse visit was 38.5±22.5 days

Muistilista skitsofreniapotilaiden relapseista

1. Relapsien ilmeneminen on hyvin tavallista lääkehoidon lopettamisen jälkeen – myös ensimmäisen psykoosin jälkeen.

2. Pitkä lääkehoitojakso ei pienennä relapsin riskiä lääkehoidon lopettamisen jälkeen.

3. Monet potilaat saavat relapsin hyvin pian lääkityksen lopettamisen jälkeen.

4. Siirtymä remissiosta relapsiin voi olla äkillinen ja relapsia ennakoivat varo-oireet vähäisiä.

5. Sairauden uusiutuessa oiretaso palaa nopeasti aiempien psykoosien tasolle.

6. Osalle (1/6) potilaista kehittyy hoitoresistenssi relapsin jälkeen.

Kiitos!

tommi.vayrynen@tyks.fi