soten tilanne ja asiakaslähtöinen valmistelu uudellamaalla · uudenmaan maakunta #uusimaa2019...
Post on 05-Sep-2020
1 Views
Preview:
TRANSCRIPT
Soten tilanne ja asiakaslähtöinen
valmistelu Uudellamaalla
#Uusimaa2019
Sote-valmistelija Taru Syrjänen 4.5.2018
6.1 Sote-palvelujen ohjaus
UUDENMAAN
SOTE-LIIKELAITOS
UUDENMAAN
vapaanvalinnan
LIIKELATOKSET
SOTE-YHTIÖTYKSITYISET SOTE-
TUOTTAJAT
TALOUSOHJAUS JA
HALLINTOPALVELUT
OMISTAJAOHJAUS-
PALVELUT
STRATEGIAYKSIKKÖ
KONSERNIESIKUNTA
SOTE-TOIMIALA
JÄRJESTÄJÄ
Talous- ja
tulosohjaus
Viranomaisohjaus
Sopimusohjaus
Lue
lisää
Sote- ja maakuntauudistuksen
eteneminen
2017 2018 2019 2020
Maakunnan toiminnan
ja hallinnon
käynnistämisen
valmistelu -12/2018
Lainsäädäntö
voimaan,
maakunnan
perustetaan
1.7.2018
Maakuntavaltuusto ja –
hallitus järjestäytyvät,
maakunnan toiminta
käynnistyy 1/2019
Maakunta aloittaa
toimintansa
1/2020
Valmisteluvaihe Käynnistymisvaihe Toiminta alkaa
Maakuntavaalit 28.10.2018,
vaalien tulos lainvoimainen
30.11.2018
Uuden soten perusta
1. Maakunta on vahva järjestäjä
• Järjestäjä ja tuottaja on erotettu toisistaan
• Tuottajien toiminta on läpinäkyvää ja vertailtavaa
2. Palvelut integroidaan asukkaiden tarpeen mukaan
• sujuva hoito- ja palveluketju
3. Valinnanvapaus ja itsemääräämisoikeus
• hyödynnetään kilpailua
4. Kustannusten kasvun jarruttaminen 3 mrd eurolla vuoden 2029 loppuun mennessä
• oikea hoito oikeaan aikaan
• vaikuttavimmat palvelut ja hoidot käyttöön
5. Digitalisointi
• arki on digitalisoitu
• johdetaan tiedolla
• tietojärjestelmät sopivat yhteen
Lakikolmikko
SOTE Valinnanvapauslaki
SOTE
JärjestämislakiMaakuntalaki
• Maakuntakonserni
• Järjestämisvastuu ja vastuu
oikeuksien toteutumisesta
• Maakunnan liikelaitokset
Asiakkaan valinnanvapaus
1. Suora valinta
2. Maakunnan
liikelaitoksen valinta
(keskussairaala)
3. Asiakasseteli
4. Henkilökohtainen
budjetti
• Järjestämisen ja tuottamisen
erottaminen
• Palvelukokonaisuuksien määrittely
• Kunta- ja maakuntayhteistyö
Palvelutuottaminen
• palvelutuottajien
hyväksyminen
• palvelutuottajien
velvollisuudet
• korvaukset
palvelutuottajille
Yhteistyö on tärkeää
Valtio
Kunnat ja kaupungit
Asukas
Maakunta
Kuntapalvelut jatkossakin tärkeitä maakunnan asukkailleEsim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, turvallisuus, oppilashuolto, työllisyys,
kaavoitus, rakentaminen, joukkoliikenne, kotouttaminen jne.
Ohjaus ja resurssit Ohjaus ja resurssit
Valmistelusisällöt 1/2
Konserni-,
hallinta- ja
ohjaustoiminnot
Konserniresurssit
Juridinen ja hallinnollinen rakenne
Virkamieshallinto
Luottamushenkilö-hallinto
Strateginen ohjaus
Sopimussiirrot
Talous
Viestintä
Tilat
Henkilöstö
Muut tuki- ja hallintopalvelut
Sote-järjestäjä Sote-
liikelaitos
Järjestäjän suunnittelu ja määrittely
Sopimusohjaus, liikelaitoksen
tulosohjaus ja
arvopohjainen
tuotteistus
Sote-palveluiden tilannekuva – vuonna
2020 tarjottavat
palvelut
Viranomaistoimintojen suunnittelu ja toteutus
Liikelaitoksen muodostamisen
perusteet
Perustason palvelut
Vaativan tason palvelut
Hallinto, ohjaus ja johtaminen
Sisäiset tukipalvelutEdunvalvonnan
suunnitteluHankinta
Valmistelusisällöt 2/2
Elinvoimatoimiala Turvallisuustoimial
a
ICT
Maakuntapolitiikka
Kasvupalvelut
Rahoituspalvelut
Maatalouspalvelut
Pelastuslaitos
Turvallisuus
Varautuminen
Toimialasidonnaiset järjestelmät
Toimialariippumattomat järjestelmät
ICT-tekniikka
ICT-tukipalvelut
Sote-valmisteluryhmät
Sote-järjestäminen(ml. ruotsinkielisten palvelujen
turvaaminen)
Ikäihmiset
Vammaisten palvelut
Lapset, nuoret, perheet
Päihde- ja mielenterveys-palvelut
Suun terveyden-
huolto
Työterveyshuolto
Opetus, tutkimus, kehitys
Sote-päivystys*
Suoran valinnan palvelut
(Sote-keskus)
Sote-tiimi
Sote-muutosjohtaja,
Sote-johtajat &
valmisteluryhmien
pj:t
Tukipalvelut
Kliiniset tukipalvelut
tukipalvelut
ICT
ICT
Aikuissosiaalityö
* Perustetaan myöhemmin
Integraatio- ja
hyte-näkökulma
1,7milj. asukasta
EU:n 7. hyvinvoivin alue 3. kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien
joukossa
Euroopan paras alue elää ja toimia.
2018 LÄHTÖTILANNE
2,0milj. asukasta
2020 MISSIO
2030 VISIO
2.
Kestävästi kasvava
ja yhtenäinen
metropolimaakunta
4.
Edistyksellinen
johtaminen
ja kestävän
talouden ura
Painopisteet
Hyvinvoivinalue EU:ssa
Kilpailukykyisin alue eurooppalaisten verrokkien joukossa
Edelläkävijähyvinvointi- ja terveys-teknologian saralla
2020-2030 KÄRKITAVOITTEET
Valmisteluvaiheen 2018-2019 muutosperiaate:
Turvallinen siirtymä – rohkea uudistuminen
Haluttutyöpaikka ja yhteistyökumppani
1.
Ihmisten
hyvinvointi
keskiössä
Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta.
Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa.
3.
Rohkeasti
uudistuvat palvelut
Toimintaympäristön perusolettamukset:
Ihmisten hyvinvointi keskiössä
Väestö vanhenee ja
huoltosuhde
heikkenee ja
polarisoituu alueen
sisällä
Henkilökohtaisen hyvinvoinnin
vaaliminen on yhä useamman
elämän perusta
Sosiaalinen syrjäytyminen
syvenee ja periytyy
Strategiset tavoitteet Indikaattorit ja tilanne Tavoitetaso 2020-2030 Keinot tavoitteen konkretisoimiseksi
1. Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue 2030 mennessä
• Sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI) : Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2.
• Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030)
• Koko maakuntastrategian ja strategisten ohjelmien kokonaisuus
2. Väestön hyvinvointi ja terveys paranee ja hyvinvointierot kaventuvat
• Elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuus (THL): 56,1 % / koulutustason mukaiset erot• Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonomaksi kokevien 20-64-vuotiaiden %-
osuus (THL): 28,5 % / koulutustason mukaiset erot• Ikääntyvien toimintakyvyn edistämisen ja tapaturmien vähentämisen indikaattorit
(maakunnalle osoitetut STM:n hyte-tulosindikaattorit)• Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (THL): 82,4 / alueiden väliset erot• Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien osuus• Menetetyt elinvuodet (PYLL)-indeksi ikävälillä 25-80 v.: 100 000 vastaavanikäisistä (1.
tulokvintiilin ja 4. ja 5. tulokvintiilin ero)
• Kasvaa ja erot kaventuvat• Laskee ja erot kaventuvat
• Vähentyvät
• Laskee ja alueiden väliset erot kaventuvat
• Vähenee• Laskee ja tulotasojen väliset erot
kaventuvat
• Sote-palvelustrategiassa linjattavat ikäryhmä- ja segmenttikohtaiset tarkemmat tavoitteet
• Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma
3. Lasten ja nuorten hyvinvointi kasvaa ja pahoinvointi vähenee
• Elämäänsä erittäin tyytyväisten lasten %-osuus (kouluterveyskysely): 53 • Terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien lasten ja nuorten osuus
(THL): 19 %• Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus alle 18-vuotiaista (THL): 1,4 % • Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten %-osuus (NEET) (THL): 8,3 • Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkettä saavien
16-24-vuoriaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.
• Nousee kansallisen tason yläpuolelle• Laskee kansallisen keskiarvon
alapuolelle• Laskee• Laskee• Laskee
• Sote-palvelustrategiassa linjattavat lasten ja nuorten hyvinvointitavoitteet
• Sote-liikelaitoksen strateginen ohjelma
• Otetaan käyttöön Lapsiystävällisen maakunnan toimintamalli lasten oikeuksien toteutumisen tueksi.
4. Asiakastarpeet oikein arvioiva, ennaltaehkäisyyn panostava ja oikea-aikainen palvelujärjestelmä
• Yhtenäinen asiakassegmentointi• Palvelujen kokonaisvaikuttavuus (Apotti-mittarien perusteella)• Huolenpitoasiakkuuksien määrä suhteessa muihin asiakassegmentteihin • Palvelujen integraation toimivuus
• Käytössä• Nousee• Laskee• Toteutuu erityisesti
huolenpitoasiakkailla
• Sote-palvelustrategia ja -lupaus• Sote-liikelaitoksen strateginen
ohjelma
5. Asukkaiden ja asiakkaiden osallisuus lisääntyy
• Maakuntavaalien äänestysprosentti (1. vaalit 2018)• Maakunta-aloitteiden määrä ja niiden hydynnettävyys• Vaikuttamistoimielimien toiminnan määrä ja vaikuttavuus • Asiakaspalaute kerätään jokaisessa palvelussa• Maakunnan ja sen palvelutuotannon keräämä tieto osallisuuden toteutumisesta
• Yli 60% (v. 2021 kunta- ja maakuntavaalit)
• Kasvaa• Nousee• Toteutunut• Relevantti tieto ja mittarit saatavilla
• Osallisuusohjelma
6. Asukkaiden hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta sekä sujuvaa arkea edistävä laadukas elinympäristö
• Asuinalueensa turvallisuuteen tyytyväisten osuus (THL): 89,6 %• Kasvuympäristön turvallisuus (kouluterveyskysely): xx• Uudenmaan ympäristön tila-indeksi• Luodaan uusi Uudenmaan elinympäristön tilaa käsittelevä strateginen indeksi
• Nousee • Turvallisuus- ja varautumisohjelma (sis. arjen turvallisuus)
• Maakuntaohjelma ja –kaava ml. liikennejärjestelmä- sekä vesienhoitosuunnitelma
Luonnos
Palvelustrategia, palvelulupaus ja osallisuusohjelma
(6/2018)
Palvelustrategia
Mm. yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta
hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet, tuottajilta
edellytettävät osallistumisen periaatteet
Vasta lainsäädännön valmistuttua voidaan
linjata mm. valinnanvapauden käytön
laajuus
Palvelulupaus
Palvelulupaus määrittää maakunnan budjettia sekä liikelaitoksen kanssa
laadittavaa palvelusopimusta. Vapaan valinnan tuottajien keskuudessa
palvelulupaus toteutuu palvelurakenne- ja laatumäärittelyjen sekä toimintaehtojen
kautta.
Pilotin myötä ja ensimmäisen version
valmistuttua arvioidaan, millä menetelmällä ja miten
palvelulupaus muodostetaan jatkossa. Tehdään
valtuustokaudeksi, voidaan tarkistaa vuosittain.
Osallisuusohjelma
Huomioidaan Uudenmaan maakunnan omat erityiset olosuhteet osallistumisen
järjestämisessä. Osallisuusohjelma sisältää
sote-järjestöjen kanssa tehtävän työn kuvauksen ja
järjestöjen avustamisen periaatteet
Maakuntahallitus käsittelee ensimmäisen version kesäkuussa.
Osallisuusohjelmassa kuvataan osallistumisen
järjestämisen ja toteutuksen periaatteet kaikkien
maakunnan tehtävien osalta.
Maakunnan asukkailleen osoittama
tahdonilmaisu/lupaus siitä, miten sote-palvelut
maakunnassa käytännössä toteutetaan.
Palvelustrategiassa maakunta päättää sen
järjestämisvastuulle kuuluvan sosiaali- ja
terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet
14 § Palvelustrategia
”Maakunnan on laadittava taloutensa ja toimintansa suunnittelua
ja johtamista varten sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelustrategia osana maakuntastrategiaa.
Palvelustrategiassa maakunta päättää sen järjestämisvastuulle
kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin
tavoitteet. Maakunta päättää palvelustrategiassa myös
yksityisiltä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajilta
hankittavien palvelujen vähimmäismäärää koskevat tavoitteet.
Lisäksi palvelustrategiassa on määriteltävä, mikä osa
hankinnoista kilpailutetaan palvelujen innovatiivisuutta ja
kustannusvaikuttavuutta parantavien uusien ratkaisujen
kehittämiseksi.”
Tavoite
• Tuotetaan maakuntastrategian sote-linjausten pohjalta ensimmäinen
ehdotus palvelutuotantoa koskeviksi strategisiksi tavoitteiksi
Osallistujina
• Uusimaa2019 hankejohtajat ja valmisteluryhmien puheenjohtajat
• Uudenmaan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysjohto
• Järjestöt, lakisääteisten vaikuttamistoimielinten jäsenet, asukkaat ja
asiakkaat
Työskentelytapa
• Fasilitoidut työpajat, verkkoaivoriihi
Palvelustrategian valmisteluprosessi
keväällä 2018
§15 Palvelulupaus
”Maakunnan palvelulupaus on maakunnan asukkaille osoitettu tahdonilmaisu siitä, miten maakunta toteuttaa sosiaali- ja terveyspalvelut. Palvelulupaus ei muuta lailla säädettyä maakunnan velvoitetta järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto.
Palvelulupauksessa maakunta asettaa tavoitteet sille, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan maakunnan asukkaiden tarpeet ja paikalliset olosuhteet sekä edellä 4 §:ssä säädetty palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huomioon ottavalla tavalla. Maakunnan palvelulupauksessa on otettava huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet.
Palvelulupaus voidaan laatia osana maakuntastrategiaa. Maakunnan on julkaistava palvelulupaus julkisessa tietoverkossa ja muilla sen julkisuutta edistävillä tavoilla.”
Palvelulupauksen valmistelu
Taustalla
• Viranhaltija- (ja järjestö-) valmistelussa esiin nousseet palveluja
koskevat tavoitteet
Menetelmänä
• Eri tavalla kootut asiakasryhmät eri palveluyksiköstä (7 kpl)
työstävät lupausta viranhaltijoiden valmistelemien strategisten
tavoitteiden pohjalta
Asiakaslähtöisyys ja osallistaminen on
arkea myös liikelaitossuunnittelussa
• ”Aamupäivällä iso ryhmä koosti sotetuotannon yhdyspintoja. Mukana kuntien sotejohtoa, valmisteluryhmien pj+vpj, kärkiagentteja ja meidän valmistelijoita. Fasilitaattorien pelillistämisenavulla tunnistettiin asiakasryhmiä ja palveluja, mitkä tarvitsevat yhteisiä palveluprosesseja. Tästä työn hedelmästä saa taatusti myös järjestäjä itselleen tietoa. Tuotanto osallistaa, integroi ja muokkaa palveluita tulevaisuuteen😊”
Osallisuus (uusi versio)
Vuorovaikutuksen ja tiedon foorumit (aikaan ja paikkaan sidotut), mm. keskustelut, asukas- ja yhteisötapaamiset ym.,
Sopimukset- tuottajilla määritelty osallisuusmalli -> mitä palautetta ja missä muodossa
Neuvostot & valtuustot
Innovaatioympäristöt (yhtymäkohdat)
Kokemusasiantuntijat, käyttötapaukset/asiakasprofiilit, erityisryhmät
Yhteiskehittäminen- Asiakasraadit, tapaamiset,
alustat jne
Palaute- Määrällinen & laadullinen- valvontakanavasta tuleva
palaute
Asiakirjajulkisuus, kansalaisten oikeudet
Päätöksenteko (valtuusto, hallitus, lautakunnat)
Tuottajien vertailutieto
Aloitteet, kuulemiset, lausunnot, palaute
Vuorovaikutus, viestintä, kosketuspisteet
Osallisuusohjelma (ml. Järjestöohjelma/-linjaus)
Tiedonkulku, mikä
toimii, mikä ei
(tiedonkulun muodot)
Samoja osallisuuden
muotoja ja alustoja
Asukkaat
Järjestöt
Yhdistykset
Yritykset
Henkilöstö
Maakuntahallinto/Järjestäjä- Osallisuus päätöksentekoon:
miten se pyörii
Palvelut/Tuottajat- Osallisuus palvelukehitykseen:
miten sitä pyöritetään
Vuorovaikutuksen ja tiedon foo-rumit (aika & paikka sitoutumat-tomat), mm. yhteiskehittämisen alustat, osallistuva budjetointi
Osallisuustiekartta (milloin valmis)
• 1/2020• Muut osallisuuden raamit (asiakasraadit, asukastilaisuudet yms.)
• Asiakirjajulkisuus
• Vuorovaikutteinen viestintä
• Sopimukset (osallistumisoikeuksien varmistaminen)
• Palautejärjestelmä (avoin palaute, tyytyväisyysmittarit, alueellinen hyvinvointiraportti)
• Budjetointi
• Avoin data
• 3/2019• Osallisuuden strategiset linjaukset ja periaatteet, osallisuusohjelma
• 1/2019• Maakunnan päätöselimet
• Lakisääteiset nuorisovaltuusto, vanhuusneuvosto, vammaisneuvosto, kielineuvosto
• Muut vaikuttamistoimielimet
• Romaniasioiden neuvottelukunta
• Aloitejärjestelmä ja muut osallisuuden verkkopalvelut (OM:n palveluna)
• 11/2018• Maakuntavaalit ja valmistelevat toimenpiteet
• 2-6/18• Palvelustrategian ja palvelulupauksen osallistaminen
• 2/2018• Nykytilaselvitys
• 1/2018 • nuorisovaltuusto
• Jatkuvana• Osallisuus maakuntastrategiassa ja muussa valmistelussa: palvelustrategia, palvelulupaus, osallisuusohjelma
• Viestintä
• Asiakirjajulkisuus
• Yhteiskehittäminen alustoineen (esim. viim. 1/2020)
Lisätietoja uudistuksesta• Mikä on maakuntauudistus? (alueuudistus.fi)
• Mikä on sote-uudistus? (alueuudistus.fi)
• Miten uudistus vaikuttaa minuun? (omamaakunta.fi)
• Miten uudistuksen valmistelu etenee Uudellamaalla? (uusimaa2019.fi)
Etunimi Sukunimi
Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019
top related