tervetuloa mal 2019 -esittelytilaisuuteen! · 2018-11-20 · samaan aikaan lausunnoilla mal 2019...
Post on 05-Jan-2020
2 Views
Preview:
TRANSCRIPT
TERVETULOA MAL 2019
-ESITTELYTILAISUUTEEN!20.11.2018
Ohjelma
#MAL2019
14 Tilaisuuden avaus
14.05 MAL 2019: lähtökohdat
14.15 MAL 2019:n keskeinen sisältö
15.20 Yhteiskeskustelu
15.40 Keskustelua teemoittain
16.00 Tilaisuus päättyy
MAL 2019 -lähtökohdat
Osastonjohtaja Sini Puntanen, HSL
MAL 2019 – mikä se on?
Helsingin seudun 14 kuntaa ja Siuntio
Maankäytön, asumisen ja
liikenteen kokonaisuuden
suunnitelma vuosille 2019–2050.
Lähtökohta kuntien ja valtion
MAL-sopimukselle 2020-2023.
Helsingin seutu varautuu
väestönkasvuun
Nyt
• 1 478 000 asukasta
• 709 000 työpaikkaa
2050
23
45
50
55
61
61
65
67
67
68
69
71
75
79
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Helsinki
Hyvinkää
Espoo
Vantaa
Mäntsälä
Vihti
Nurmijärvi
Järvenpää
Kirkkonummi
Sipoo
Kerava
Tuusula
Pornainen
Kauniainen
%
Seutu on yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus
Osuus muussa kuin
kotikunnassaan työssä
käyvistä
Kuinka paljon pitäisi panostaa
eri kulkumuotoihin?
enemmän
vähemmän
Lähde: MAL-barometri 2018, N=2802
65 % 47 % 37 % 26 %
1 % 4 % 2 % 15 %
Miten suunnittelu on organisoitu?
Valtio HSLKunnat
Miten suunnittelu on organisoitu?
Valtio
Osallistuu
suunnitteluun,
erityisesti
liikennejärjestel-
mätyön ja MAL-
projektiryhmän
kautta
HSL
vastaa
lakisääteisen
liikennejärjestel-
mäsuunnitelman
laatimisesta ja
vaikutusten
arvioinnista
Kunnat
osallistuvat
liikennejärjestel-
mäsuunnitteluun
ja vastaavat
yhteistyössä
maankäytön ja
asumisen
suunnittelusta
Valmistelu perustuu monipuoliseen
vuoropuheluun eri sidosryhmien
kanssa
Kokoukset
Kyselytutkimukset
Seminaarit
MAL-uutiskirje
Tiedotteet
Lausuntokierrokset
Verkkosivut, Twitter #MAL2019
Valmistelu perustuu monipuoliseen
vuoropuheluun eri sidosryhmien
kanssa
Muut kokoukset ja työpajat
3/2018 6/2018 12/2018 3/2019
Suunnitelman
2. versio
Lausuntojen
käsittely
ja suunnitelman
viimeistely
12/2017
Suunnitelman
1. versio
MAL 2019 -suunnitelman valmistelu
9/2018
Suunnitelma-
luonnos
3 x
3/2018 6/2018 12/2018 3/2019
Suunnitelman
2. versio
Lausuntojen
käsittely
ja suunnitelman
viimeistely
12/2017
Suunnitelman
1. versio
MAL 2019 -suunnitelman valmistelu
9/2018
Suunnitelma-
luonnos
Lausuntoaika:
14.11.2018-
18.1.20193 x
Mikä kiinnostaa sinua eniten MAL
2019 -luonnoksessa?
www.screen.io/akordi
Kysymyksiä maankäytöstä,
asumisesta, liikenteestä ja
päästövähennyksistä
www.screen.io/akordi
MAL 2019:n keskeinen sisältö
1. Visio, tavoitteet ja mittarit
2. Kärkikeinot
3. Vaikutusten arviointi
Sisältö
1. Visio, tavoitteet ja mittarit
19
Vetovoimainen metropolialue
Monipuolisia asumisen vaihtoehtoja Kestävä liikenne
Tiivis ydinalueOmailmeisten keskusten verkostoLuonnonläheisyys
MAL 2019 -visio
MAL 2019 -tavoitteet
Vähäpäästöinen
Seutu kasvaa kestävästi
ja vähentää päästöjä
tehokkaasti
Houkutteleva Kansainvälinen seutu
houkuttelee yrityksiä ja asukkaita
Hyvinvoiva Terveellinen ja
turvallinen
elinympäristö mahdollistaa
kaikille aktiivisen arjen
Elinvoimainen
Taloudellinen tehokkuus
takaa seudun kehittämisen
ja toimivuuden
MAL 2019 -päämittarit
tavoitetasoineen
Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus
Tavoite 1,0
Työvoiman
saavutettavuus
Tavoite +10 %
Alueiden
väliset erot
pienenevät ja
sosiaalinen
eriytyminen ei
kasva
Asunto-
tuotannon
kohdistuminen
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Tavoite 90 %
Väestö
sijoittuminen
kestävän
liikkumisen
vyöhykkeillä
Tavoite 85 %
Kestävien
kulkutapojen
osuus
Tavoite 70 %
Liikenteen
kasvihuone-
kaasupäästöt
Tavoite -50 %
Työvoiman
saavutettavuus
Tavoite +10 %
Alueiden
väliset erot
pienenevät ja
sosiaalinen
eriytyminen ei
kasva
Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus
Tavoite > 1,0
Asunto-
tuotannon
kohdistuminen
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Tavoite 90 %
Kestävien
kulkutapojen
osuus
Tavoite 70 %
Väestö
sijoittuminen
kestävän
liikkumisen
vyöhykkeillä
Tavoite 85 %
2. Kärkikeinot
23
Vuonna 2030 tavoitteisiin päästään
tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella
Seudun kasvu
ohjataan nykyiseen
rakenteeseen
ja joukkoliikenteen
kannalta
kilpailukykyisille
alueille
Vähintään 90 %
asunnoista
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Raideliikenteeseen
ja pyöräliiken-
teeseen vahvat
panostukset,
tieliikenne tavara- ja
joukkoliikenne-
lähtöisesti
Investoinnit :
joukkoliikenne 1,8Mrd€
pyöräliikenne 0,3Mrd€
tieliikenne 0,3Mrd€
Uusia asuntoja
rakennetaan
riittävästi ja
elinympäristön
laadusta
huolehditaan
16 500 asuntoa
vuodessa
Päästöjä vähenne-
tään liikenne-
suoritetta
pienentävin
tiemaksuin sekä
ajoneuvokantaa
uudistaen
Suunnitelma vähentää
liikenteen kasvihuone-
kaasupäästöjä 50 %
Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola, Vantaa
Maankäyttö
Sijoitetaan uusi maankäyttö kestävästi hyvin
saavutettaville alueille ja mahdollistetaan
täydennysrakentaminen nykyisessä
kaupunkirakenteessa
Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa huolehditaan
rakentamisen ja elinympäristön laadusta
Otetaan asemanseutujen potentiaali käyttöön
Maankäytön ensisijaiset
vyöhykkeet on määritelty
• Kuntien aineistojen pohjalta
• Yhteismitallisesti samoilla
kriteereillä: mm. saavutettavuus ja
riittävää intensiteetti.
• Kahteen tasoon: nykyiseen infraan
tukeutuvat ja joukkoliikenne-
investointeja edellyttävät.
Uusi asuntotuotanto, uudet työpaikkaintensiiviset
toimitilat ja palvelut vahvistavat edelleen seudun
keskuksia ja joukkoliikennevyöhykettä.
Jotta tiivistyminen tukee seudun elinvoimaa,
houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia, tulee
kaupunkiseudusta rakentaa toiminnoiltaan
sekoittunutta laadukasta elinympäristöä.
Joukkoliikennevyöhykkeellä laatu tarkoittaa myös
käveltävyyttä, koska jokainen matkustaja liikkuu
osan matkastaan jalan.
Helsingin seutu tiivistyy
30
Ensisijaiset vyöhykkeet, asuntotuotannon sijoittuminen ja
liikenneinvestoinnit
Edellytyksenä kasvulle
ovat oikea-aikaiset
liikenneinvestoinnit.
Niillä generoidaan uutta
maankäyttöä, ohjataan
täydennysrakentamista ja
varmistetaan
kasautumisetujen
saavuttaminen.
Samaan aikaan lausunnoilla
MAL 2019 -suunnitelma
Kuntien yhteinen tavoitetila seudun kehityksestä (priorisointi)
Painopiste seuraavassa vuosikymmenessä, toteuttamisessa ja
erityisesti asumisen ja liikenteen teemoissa
Hyväksytään kunnissa, valtio sitoutuu MAL-sopimuksen kautta
Ei juridista sitovuutta
Ohjaa kuntien asunto-ohjelmia ja investointisuunnitelmia
Helsingin seudun vaihemaakuntakaava
Pitkä aikatähtäin (2050)
Mahdollistava, aiheiltaan laaja-alainen ja yleispiirteinen
Kansainvälinen, valtakunnallinen ja maakunnallinen näkökulma
Maakunnan aluerakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen
Konkretisoi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet seudullisiksi ratkaisuiksi
Lakisääteinen, päätösvalta maakuntavaltuustolla
2020 2030 2040 2050
Asunto-ohjelmapäällikkö Mari Randell, Helsinki
Asuminen
Varmistetaan asuntotuotannon riittävyys ja
kohtuuhintaisuus
Edistetään asuntotuotannon
monipuolisuutta
Vahvistetaan elinympäristöjen laatua
Huolehditaan asuntokannan laadusta
Edistetään rakennuskannan
energiatehokkuutta
Vuosittain 16 500 uutta
asuntoa, joista pitkäaikaisesti
kohtuuhintaista asumista
- PKS 30 %
- KUUMA 20 %
Varmistetaan
asuntotuotannon riittävyys
ja kohtuuhintaisuus
Asuntorakentamisen mahdollistava
ennuste 2018-2029
Tavoite
2016 2017 2018 2019 KA(2020-2024) KA(2025-2029) Yht. 2018-2029 2019
Espoo 2 474 3 269 3 688 4 079 3 303 3 160 40 080 3 300 Espoo
Helsinki 4 395 4 890 4 274 6 020 6 989 6 979 80 137 6 600 Helsinki
Kauniainen 27 187 15 102 154 107 1 424 80 Kauniainen
Vantaa 2 943 3 289 4 530 4 043 3 042 2 100 34 281 2 640 Vantaa
Pk-seutu 9 839 11 635 12 507 14 244 13 489 12 346 155 922 12 620 Pk-seutu
Hyvinkää 288 365 204 283 328 493 4 591 396 Hyvinkää
Järvenpää 721 1 023 575 760 735 610 8 058 566 Järvenpää
Kerava 354 314 703 753 501 278 5 351 514 Kerava
Kirkkonummi 345 298 400 435 426 453 5 230 434 Kirkkonummi
Mäntsälä 165 134 50 150 133 177 1 749 212 Mäntsälä
Nurmijärvi 355 356 464 376 313 300 3 901 434 Nurmijärvi
Pornainen 18 14 35 35 35 35 420 80 Pornainen
Sipoo 344 170 368 637 559 554 6 569 434 Sipoo
Tuusula 357 282 62 373 476 429 4 960 462 Tuusula
Vihti 140 184 193 299 164 209 2 359 344 Vihti
Kuuma-kunnat 3 087 3 140 3 054 4 101 3 670 3 537 43 188 3 876 Kuuma-kunnat
Helsingin seutu 12 926 14 775 15 561 18 345 17 158 15 882 199 110 16 496 Helsingin seutu
Valmistunut Ennuste
Ennusteessa on esitetty kuntakohtainen asuntotuotantotavoite lähivuosille
ja suunnittelukaudelle. Seudulle yhteensä 200 000 uutta asuntoa
Monipuolinen asuntojen rahoitus- ja
hallintamuotojakauma ja asuntojen
huoneistotyyppijakauma (asumisen laatu!)
Uudenlaiset kysyntää vastaavat asumisen
konseptit (esim. pientalotuotannon
uudenlaiset konseptit, yhteisölliset
kerrostaloasumisen konseptit jne.)
Edistetään asuntotuotannon
monipuolisuuttaa ja vahvistetaan
elinympäristön laatua
Vahvistetaan elinympäristön
laatuaKeskeistä segregaation ehkäisy ja tunnistettujen, seudun
heikompien alueiden vahvistaminen
MAL-keinoja:
Hallinta- ja rahoitusmuotojakauman tasapainottaminen
Täydennysrakentaminen ja purkava lisärakentaminen
Liikenneyhteyksien parantaminen
Palvelutasosta ja lähiympäristön laadusta sekä viihtyisyydestä
huolehtiminen
Osallisuuden vahvistaminen
Laaditaan konkreettinen myönteisen erityiskohtelun ohjelma
yhdessä sovittaville alueille
Valtion kehittämisavustus ohjelma-alueille
Huolehditaan asuntokannan
laadusta
Tavoitteena olemassa olevan asuntokannan
vetovoimaisuuden ylläpitäminen
Kunnat huolehtivat oman asuntokantansa
pitkäjänteisestä kiinteistönpidosta
Valtio tukee mm. avustuksin
peruskorjauksia, hissien rakentamista ja
energiasaneerauksia
Uudistuotannon energiatehokkuus
varmistetaan lainsäädännöllä
Kunnat yhdessä valtion kanssa tukevat lakia
kunnianhimoisempia innovatiivisia kokeiluja
(esim. puun käyttöä rakentamisessa)
Olemassa olevan kannan
energiatehokkuutta parannetaan mm. valtion
avustuksin
Edistetään rakennuskannan
energiatehokkuutta
Kysymyksiä maankäytön ja
asumisen osalta
www.screen.io/akordi
Liikennesuunnittelija Heikki Palomäki, HSL
Liikenne
Tehot irti nykysysteemistä
Datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää
Uudet verkostomaiset yhteydet kestävän kasvun mahdollistajina
Pyöräliikenteen osuus kasvuun vahvoilla yhteisillä panostuksilla
Liikenteen uudet palvelut ja teknologiat tukemaan kestävää
liikkumista
Tieliikenneverkkoa kehitetään tavara- ja joukkoliikenne edellä
Varaudutaan valtakunnallisesti tärkeisiin ratayhteyksiin
Investointikustannukset
n. 1300 M€
Tehot irti
nykysysteemistä
• Pasila–Riihimäki, 2. vaihe
• Espoon kaupunkirata Leppävaara–Espoo
• Helsinki–Pasila ja rautatiejärjestelmän
kehittäminen• liikennöinti- ja ratasuunnitelmien tarkistus
• lähijunien varikot
• ERTMS-kulunvalvontajärjestelmä
-> valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen
• Metron kapasiteetin varmistaminen• kääntöraide Matinkylässä
• automatisointi
• KUHA-hankkeet
Uudet verkostomaiset yhteydet
kestävän kasvun mahdollistajina
Investointikustannukset
n. 1000 M€
Esimerkkejä
•Seudullisen pikaraitiotieverkoston toteuttamiseksi
aloitetaan:• Mellunmäki-Tikkurila-Aviapolis-Lentoasema
• Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan
• Viikin-Malmin pikaraitiotie
• Tuusulanväylän pikaraitiotie Käskynhaltijantielle
• Matinkylä-Suurpelto-Kera-Leppävaara
•Maankäytön edellyttämiä liittymä- ja tiejärjestelyjä
•Bussien runkoyhteydet koko seudulle
•Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma
Kustannukset n. 300 M€
Pyöräliikenteen osuus
kasvuun vahvoilla
yhteisillä panostuksilla
•Autoliikenteelle kilpailukykyinen
seudullinen pyöräliikenteen pääverkko
(yht. 900 km)
•Pilotti: pyöräilyn ketterien kokeilujen
nelivuotinen ohjelma
•Edistetään sähköpyörien yleistymistä
•Kaupunkipyöräjärjestelmien
laajentaminen seudulla
Tieliikenneverkkoa kehitetään
tavara- ja joukkoliikenne edellä
• Päätieverkon ja logistiikan
toimintavarmuuden vahvistaminen, esim.
• Logistiikan poikittaisyhteyksien
kehittäminen valtateiden 3 ja 4 välillä
(1.vaiheessa Järvenpää– kt 45)
• Kehä III parantaminen ja lisäkaistat Vt4
• Raskaan liikenteen palvelualueet ja
niiden vastuunjakomalli
• Pääväylien liikenteenhallinta
Jatkuvat kehittämisohjelmat
Liikenneinfran pienet parantamishankkeet (KUHA)
Pyöräliikenteen pääverkko
Helsingin raitioliikenteen kehittämisohjelma
Helsingin seudun pääväylien liikenteenhallinta
Liityntäpysäköinnin toimenpideohjelma
Meluntorjunnan toimenpidepaketti
Raskaan liikenteen palvelualueet
* Voivat toteutua osittain tai kokonaan KUHA-kokonaisuudessa
300 M€ (30 M€/vuosi)
200 M€ *
60 M€
20 M€
80 M€ *
67 M€ *
20 M€
2030 mennessä aloitettavat
liikennehankkeet 1/4
Raskas raideliikenne
Rautatieliikenteen toimintamallit ja pienet infratoimet
Pisararadan liikennöintisuunnitelman ja ratasuunnitelman tarkistus
Metron kapasiteetin varmistaminen
• Metron kääntöraide Matinkylässä
• Metron automatisointi
Espoon kaupunkirata Leppävaara-Espoo
Pasila - Riihimäki kapasiteetin parantaminen 2. vaihe
Lähijunaliikenteen seisontavarikot (Päärata ja Rantarata)
Vyöhykeliikenteen kalustoratkaisut (LVM)
Rautatieliikenteen kulunvalvontajärjestelmä ERTMS taso 2
Valmius aloittaa Pisararadan rakentaminen
100 M€
226-277 M€
230 M€
273 M€
50 M€
2030 mennessä aloitettavat
liikennehankkeet 2/4
Pikaraitiotieverkon kehittäminen
Mellunmäki–Tikkurila–Aviapolis–
Lentoasema
Vihdintien pikaraitiotie Pohjois-Haagaan
Viikin-Malmin pikaraitiotie
Tuusulanväylän pikaraitiotie
Käskynhaltijantielle
Matinkylä–Suurpelto–Kera–Leppävaara
260 M€
48 M€
200 M€
25 M€
182 M€
Yht. 715 M€
2030 mennessä aloitettavat
liikennehankkeet 3/4
93 M€
45 M€
46 M€
Yht. 184 M€ +
Hagalundin tunneli
Liittymät, jotka edellytyksenä
maankäytön kehittymiselle
Malmin lentokenttäalueen yhteydet
(Tattarisilta, Kehä I:n ja
Lahdenväylän liittymäalue)
Kuninkaantammen eritasoliittymä ja
Hämeenlinnanväylän lisäkaistat
Kehä I Maarinsolmu ja Hagalundin
tunneli
Lisäksi pienempiä liittymiä KUHA-
hankkeina
Tieverkon kehittäminen
Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet
• 1. vaihe Järvenpää-kt 45 40 M€
• Kehä IV –tason yhteyden (mt 152) suunnitteluvalmiutta edistetään
Kehä III
• Välillä Askisto-Pakkala 40 M€
Vt 4 (Lahdenväylä)
• lisäkaistat Kehä III-Koivukylänväylä 15 M€
• lisäkaistat Koivukylänväylä-Kulomäentie 18 M€
2030 mennessä aloitettavat
liikennehankkeet 4/4
Yht. 113 M€
2030 jälkeen
Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan
edelleen siten, että Helsingin seutu on
hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä
Varmistetaan, että seudun asuntotuotanto
on riittävää kasvavan väestön tarpeisiin ja
mahdollistaa laadukkaan asumisen kaikille
väestöryhmille.
Liikennejärjestelmää kehitetään
kestäviin kulkumuotoihin
pohjautuvaksi
Uusi maankäyttö sijoitetaan
ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille
ja niiden täydentymisalueille.
Kerava–Nikkilä-radan ottaminen henkilöliikenteen käyttöön
maankäytön edellytysten täyttyessä [maankäyttö- ja
liikennetarkastelu vielä käynnissä]
Uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla maankäytön edellytysten
täyttyessä
Pikaraitiotieverkon täydentäminen pääkaupunkiseudulla
Itämetro Mellunmäki-Majvik
Lentorata
Länsirata (taajamaliikenne Lohjalle ja Helsinki-Turku nopea
ratayhteys)
Keski-Uudenmaan logistiikan poikittaisyhteydet
• Kehä IV -pohjoinen linjaus (toteutus vaiheittain maankäytön ja
rahoituksen edellytysten täyttyessä)
• Hyvinkään itäinen ohikulkutie (ja itäinen radanvarsitie pitkän aikavälin
varauksena pääosin maankäytön kehittämisen tarpeisiin, toteutus
vaiheittain)
2030 jälkeen tunnistettuja
liikennehankkeita
Ryhmäpäällikkö Aarno Kononen
Päästöjen vähentäminen
53
Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-,
rahoitus- ja sujuvuustoimenpide
Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään
liikkumiseen
Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja
vähäpäästöisten autojen osuutta
Tieliikenteen hinnoittelu tehokas päästö-,
rahoitus- ja sujuvuustoimenpide
Pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään
liikkumiseen
Yhteisin keinoin kasvatetaan sähköautojen ja
vähäpäästöisten autojen osuutta
Tiemaksujen tuotot palautuvat seudun
liikennejärjestelmään
Seudun
kunnat laativat
yhtenäiset
pysäköinti-
periaatteet ja
sitoutuvat
niihin
Hankintatuet,
latauspisteiden
rakentaminen
2005
2015
-33%
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen
-19%
2030
Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen osuuden voimakas kasvu
Tiemaksu
Jaetut kyydit
Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen
Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille
Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali
Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissaJoukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen
Raskaan liikenteen teknologianinvestointituki
Liityntäpysäköinnin lisääminen
Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen
160
60
45
27
23
Tapahtunut kehitys
Kehitys ilman
luonnoksen toimenpiteitä
MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet
Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t)
Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t
17
16
15
15
13
1165
>2/3
Käynnistetään seudullisen tiemaksu-
järjestelmän suunnittelu ja arviointi• järjestelmä, jonka vaikutukset ovat riittävät päästöjen ja
ruuhkien vähentämiseksi mutta maksut eivät ole
tienkäyttäjille kohtuuttomat.
• tuotot maksujen haittoja kompensoiviin toimenpiteisiin
(esim. joukkoliikenteen hinnan alentaminen)
Käynnistetään lainsäädännön
muuttaminen mahdollistamaan
tiemaksujen käyttöön ottaminen
kaupunkiseuduilla• Tuotot seudulle
• Valtion muu liikennerahoitus seudulle ei vähene
Tiemaksujen toteutuspolku
Tie- ja katuverkon
ruuhkautumista
hallitaan tiemaksuilla
2017
Luonnos 2030, ei
tienkäyttömaksuja
Luonnos 2030,
tienkäyttömaksut
Aamuhuippu-
tunnin
ruuhkautu-
minen
2005
2015
-33%
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen
-19%
2030
Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu
Tiemaksu
Jaetut kyydit
Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen
Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille
Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali
Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissaJoukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen
Raskaan liikenteen teknologian investointituki
Liityntäpysäköinnin lisääminen
Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen
160
60
45
27
23
Tapahtunut kehitys
Kehitys ilman
luonnoksen toimenpiteitä
MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet
Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t)
Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t
17
16
15
15
13
1165
<1/3
Liikennejärjestelmän rahoituspohja
Kokonaisrahoituspohja perustuu:
rahoituksen jakaumatoteumiin,
pitkän aikavälin makrotaloudellisiin oletuksiin ja
liikennemallista saatuihin tietoihin
2020-luvun laskennallisista tuloennusteista muodostetaan kokonaisrahoituksen määrä
Kokonaisrahoitus ~19 mrd. €
Hyödynnetään edelleen investointiraamin muodostuksessa
Kysymyksiä liikenteestä ja
päästövähennyksistä
www.screen.io/akordi
3. Vaikutusten arviointi
Projektipäällikkö Tuire Valkonen, HSL
20.11.201863
Kilpailukyky ja
puitteet elinkeinoelämälle
Arjen sujuvuus
Segregaatio
Terveys ja turvallisuus
KasvihuonekaasupäästötYhteiskuntataloudellinen
tehokkuus
Resurssitehokkuus
Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen
Kasautuminen
Kilpailukyky ja
puitteet elinkeinoelämälle
Muut vetovoimatekijät, kuten
terveys ja turvallisuus
Liikkumismahdollisuudet
Liikenteen ja liikkumisen
sujuvuus
Arjen sujuvuus
Asuntotarjonta
Palvelutarjonta
Seudun sisäinen ja ulkoinen
saavutettavuus
Asuntomarkkinoiden toimivuus
Työmarkkinoiden toimivuus
Segregaatio
Asuntojen määrä,
monipuolisuus ja sijainti
Palvelutarjonta
Liikkumismahdollisuudet
Liikkumiskustannukset
Terveys ja turvallisuus
Liikenneturvallisuus
Liikenteen lähipäästöille
altistuminen
Elinympäristö ja viihtyisyys
Terveyshyödyt ja hyvinvointi
Kasvihuonekaasupäästöt
Liikkumistarve ja kestävät
liikkumismuodot
Energiankulutus
Yhdyskuntarakenne
Resurssien käyttö
Luonnon monimuotoisuus
Sopeutuminen
Maisema ja
rakennettuympäristö
Yhteiskuntataloudellinen
tehokkuus
Julkistaloudelliset vaikutukset
Kasautuminen
Työmarkkinoiden toimivuus
Liikenteen ja maankäytön
välinen yhteys
Lähisaavutettavuus
Resurssitehokkuus
Laajemmat
yhdyskuntataloudelliset
vaikutukset
Vähäpäästöinen Houkutteleva HyvinvoivaElinvoimainen
Vesistöt
Mallinnus
vaikutusten arviointi
suunnittelu
Vaikutusten arviointi on
olennainen osa suunnittelua
3x
Mallinnus
vaikutusten arviointi
suunnittelu
Vaikutusten arviointi on
olennainen osa suunnittelua
3xVe 0 vertailuvaihtoehto
Ve 1 suunnitelmaversio
Ve 2 suunnitelmaversio
Ve 3 MAL 2019 -luonnos
MAL 2019 -päämittarit
tavoitetasoineen
Asunto-
tuotannon
kohdistuminen
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Tavoite 90%
Luonnos 94 %
MAL 2019 -päämittarit
tavoitetasoineen
Liikenteen
kasvihuone-
kaasupäästöt
Tavoite -50%
Luonnos -50%
(Ve 0 -33%)
Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus
Tavoite 1,0
Luonnos 2,9
Työvoiman
saavutettavuus
Tavoite +10%
Luonnos +14%
(Ve 0 +8%)
Luonnos
Alueiden
väliset erot ja
sosiaalinen
eriytyminen
Luonnos:
toimenpiteillä
edistetään
myönteisesti
kehitystä
Asunto-
tuotannon
kohdistuminen
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Tavoite 90%
Luonnos 94 %
Väestö
sijoittuminen
kestävän
liikkumisen
vyöhykkeillä
Tavoite 85 %
Luonnos 90 %
(Ve 0 82 %)
Kestävien
kulkutapojen
osuus
Tavoite 70%
Luonnos 65 %
(Ve 0 57 %)
Vähäpäästöinen
Seutu kasvaa kestävästija vähentää päästöjätehokkaasti
-19%
-33% -35%
-44%-50%
Tavoite-50%
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2015 2030 ve0 2030 ve1 2030 ve2 2030 ve3 Tavoite
100
0t
CO
2-e
kv
Tieliikenteen CO2-päästöt
Henkilö- ja pakettiautot Linja-autot Kuorma-autot
Liikenteen -päästövähennystavoite saavutetaan
• MAL 2019 -työssä on
oletettu, että 20% seudun
autoista on sähköautoja
vuonna 2030. Sähköauton
päästöksi laskettu 15 g
CO2 / ajon.km.
• Kansallisesta energia- ja
ilmastostrategiasta vuoteen
2030 on esitetty tavoitteeksi
vähintään 250 000
täyssähköautoa ja
ladattavaa hybridiä. Tämä
on otettu MAL 2019 -työssä
lähtökohdaksi.
• Liikenteen
kasvihuonekaasupäästöistä
saadaan leikattua puolet
pois, jos luonnoksessa
esitetyt keinot otetaan
nopeasti ja tehokkaasti
käyttöön.
2005
2015
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
-19%
2030
Tapahtunut kehitys
16
15
15
13
1165
2005
2015
-33%
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen
-19%
2030
Tapahtunut kehitys
Kehitys ilman
luonnoksen toimenpiteitä
16
15
15
13
1165
2005
2015
-33%
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen
-19%
2030
Tapahtunut kehitys
Kehitys ilman
luonnoksen toimenpiteitä
MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet
Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t 16
15
15
13
1165
2005
2015
-33%
Tavoite -50%
Liikenteen CO2 -päästökehitys vuoteen 2030
Toimenpiteet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudulla
Oletus ajoneuvojen yksikköpäästöjen kehityksestäRakenteilla olevat ja jo päätetyt liikennehankkeetTiivistyvä maankäyttö, joka vaikuttaa autonomistuksen kehitykseen
-19%
2030
Sähkö- ja vähäpäästöisten autojen määrän voimakas kasvu
Tiemaksu
Jaetut kyydit
Pysäköintivyöhykkeiden laajentaminen
Liikennehankkeet ja maankäytön tiivistäminen keskeisille paikoille
Helsingin seudun bussiliikenne päästöneutraali
Raskaan liikenteen ympäristövyöhyke kantakaupungissaJoukkoliikenteen lipun hinnan alentaminen 15-30 % Seudun pääpyöräilyverkko, sähköpyörät ja kaupunkipyörät Keskusten, asemien ja solmujen kehittäminen
Raskaan liikenteen teknologian investointituki
Liityntäpysäköinnin lisääminen
Työpaikkapysäköintiin ja työmatkaliikkumiseen vaikuttaminen
160
60
45
27
23
Tapahtunut kehitys
Kehitys ilman
luonnoksen toimenpiteitä
MAL 2019 luonnoksen toimenpiteet
Yksittäisen toimen päästövähennyspotentiaali (1000t)
Luonnoksen toimenpiteet vähentävät liikenteen CO2 -päästöjä on 17 prosenttiyksikköä eli noin 400 000 t
17
16
15
15
13
1165
20.11.201876
Nykyisen
rakenteen ja
liikenne-
järjestelmän
tehokas käyttö
tukee luonto-
alueiden
säilymistä
Houkutteleva
Kansainvälinen seutuhoukuttelee yrityksiä jaasukkaita
Enemmän työvoimaa lähempänä työpaikkoja
Elinkeinoelämän toimintaedellytykset
paranevat:
o Työvoiman saavutettavuus paranee
o Liikkumisen edellytykset eri
kulkumuodoilla paranevat
oHenkilöautolla liikkuminen sujuvoituu ja
matka-aikojen ennakoitavuus paranee
o Kuljetusten toimintavarmuus paranee
ja matka-ajat lyhenevät
Asukkaat ja työpaikat
vuonna 2030
Vertailuvaihtoehto Ve0 2030 Luonnos 2030
Tie- ja katuverkon ruuhkautuminen/aamuhuipputunti
Tieverkon ruuhkautuminen vähenee
merkittävästiTieliikenteen ruuhkaisuus jää alle nykyisen ruuhkautumistason
Esitetyt vyöhykkeet ovat perusteltuja, kun
niille on tavoitteena sijoittaa seudullisesti
merkittävä asuinrakentaminen koko
suunnittelukaudella.
Vyöhykkeiden sisällä maankäyttö tulee
suunnata kestävillä kulkumuodoilla hyvin
saavutettaville alueille, joissa
maankäytön potentiaalia ei vielä täysin
hyödynnetty.
Väljästi rakennettuihin keskuksiin ja
asemanseutuihin tulee kiinnittää
huomioita.
Laajennusvyöhykkeissä on maankäytön
kehitys liitettävä selkeästi
joukkoliikenteen kehittämiseen.
Suunnitellusta asuntotuotannosta 94 % kohdistuu seudullisesti
ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille
Elinvoimainen
Taloudellinen tehokkuustakaa seudun kehittämisenja toimivuuden
Kokonaisuutena liikennehankeohjelma on
yhteiskuntataloudellisesti tehokas
o Laskennallisesti aika- ja
kustannussäästöt sekä julkistalouden
tulot ovat selvästi suurempia kuin
investointikustannukset.
o Tämä johtuu etenkin tiemaksuista,
lipputuloista ja pysäköintimaksuista,
mutta myös tehokkaiden investointien
valinnasta.
o Liikennehankkeiden kustannusten
nousu ja niiden viivästyminen
heikentää H/K suhdetta ja
yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.
Yhteiskuntataloudellinen tehokkuus
kuvaa luonnoksen tuottamien
liikennehankkeiden hyötyjen ja siihen
käytettävien resurssien välistä
suhdetta eli kokonaiskannattavuutta
Kasautuminen kuvaavaa osaltaan seudun
talouden kehittymismahdollisuuksia ja
tehokkuutta.
Mitä voimakkaammin seutu kasvaa, sitä
tärkeämpää on luonnoksen keinojen ja
toimenpiteiden edistäminen ja
asuntotuotannon toteuttaminen suunnitellusti.
Liikennehankeohjelman toteutuminen
kokonaisuudessaan tuottaa merkittäviä
yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, mutta
hyötyjen suuruus riippuu milloin hankkeet
toteutuvat.
Seudun elinvoimaisuus hyötyy
alueellisesta kasautumisestaUusien asukkaiden sijoittuminen
raideliikenteen piiriin 2030
Hyvinvoiva
Terveellinen ja turvallinenelinympäristö mahdollistaakaikille aktiivisen arjen
Raiteiden varteen sijoittuu
70 % uusista asukkaista
o Asuntotarjonta kasvaa hyvissä
sijainneissa
o Asunnontuotannon korkea taso
ja alueellisesti oikein kohdennettu
asuntotuotanto varmistavat
kohtuuhintaisuuden ja erilaisiin
asumisen tarpeisiin vastaamisen
o Tiivistäminen luo edellytyksiä
palvelujen kehittämiselle ja
joukkoliikenteelle
o 90 % väestöstä sijoittuu kestävän
liikkumisen kannalta kohtuullisen
hyville alueille vuonna 2030
Seudullinen saavutettavuus
kävellen, pyörällä ja
joukkoliikenteellä 2030
Kestävien kulkutapojenosuus kasvaa koko seudulla,
erityisen voimakkaasti uusissa raidekäytävissä
58% 57% 57% 59%63%
65%
70%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
201
2
201
8
203
0 v
e0
203
0 v
e1
203
0 v
e2
203
0 v
e3
201
8
203
0 v
e0
203
0 v
e1
203
0 v
e2
203
0 v
e3
201
8
203
0 v
e0
203
0 v
e1
203
0 v
e2
203
0 v
e3
201
8
203
0 v
e0
203
0 v
e1
203
0 v
e2
203
0 v
e3
Helsingin seutu - Kantakaupunki - Muu PKS - Kehyskunnat
Joukkoliikenne Pyöräliikenne Jalankulku Tavoite
Muu pää-
kaupunkiseutuHelsingin seutu Kantakaupunki Kehyskunnat
MAL 2019 -päämittarit
tavoitetasoineen
Liikenteen
kasvihuone-
kaasupäästöt
Tavoite -50%
Luonnos -50%
(Ve 0 -33%)
Yhteiskunta-taloudellinen tehokkuus
Tavoite 1,0
Luonnos 2,9
Työvoiman
saavutettavuus
Tavoite +10%
Luonnos +14%
(Ve 0 +8%)
Luonnos
Alueiden
väliset erot ja
sosiaalinen
eriytyminen
Luonnos:
toimenpiteillä
edistetään
myönteisesti
kehitystä
Asunto-
tuotannon
kohdistuminen
ensisijaisesti
kehitettäville
vyöhykkeille
Tavoite 90%
Luonnos 94 %
Väestö
sijoittuminen
kestävän
liikkumisen
vyöhykkeillä
Tavoite 85 %
Luonnos 90 %
(Ve 0 82 %)
Kestävien
kulkutapojen
osuus
Tavoite 70%
Luonnos 65 %
(Ve 0 57 %)
20.11.201888
www.hsl.fi/mal
Tutustu karttasovellukseen!
Kysymyksiä vaikutusten
arvioinnista
www.screen.io/akordi
top related