työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien riittävyys€¦ · ajankohtaiset uutiset. • neljä kertaa...

Työeläkkeiden rahoitus ja etuuksien

riittävyys

Työeläkekoulu syksy 2019

Elina Laavi

Outi Aalto

Janne Pelkonen

Nikolas Elomaa

1. Eläkkeiden taso ja verotus?– Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto?

2. Miten eläkkeet rahoitetaan?– Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri sukupolville?

16.9.20192

16.9.20193

Etuuksien ja rahoituksen tasapaino on kokonaisuus, josta ei voi erottaa vain yhtä

osatekijää.

34

14

Eläkemaksut Sijoitusvarat

202 mrd.

Q1/2019

Eläkkeet

4

Eläkkeiden taso ja verotus

16.9.2019

0

250

500

750

1 000

1 250

1 500

1 750

2 000

2 250

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 €

Lähde: Eläketurvakeskus 25.02.2019

Kokonaiseläke vuonna 2019

5

Kansaneläke Työeläke

Työeläke yli 1299,88 €/kk

kansaneläkkeen tuki

lakkaa.

Täysi kansaneläke (yksinäinen eläkkeensaaja)

628,85 €/kk, kun

saa työeläkettä

55,54 €/kk

tai vähemmän.

Takuueläke784,52 €/kk

Nettoeläke

€

Suomessa asuvat eläkkeensaajat (oma eläke)

vuonna 2018

Työeläkettä

saaneet

Lukumäärä €/kk

Työeläkkeelle

siirtyneet

Lukumäärä €/kk

Vanhuuseläke* 1 317 900 1 590 48 900 1 826

Työkyvyttömyys-eläke 139 000 1 050 19 900 1 057

Maatalouden erityiseläke 10 700 680 200 1 127

Kaikki 1 406 000 1 537 68 900 1 631

7

* Ei sisällä OAE ja OVE

4.2.2019 Lähde: Eläketurvakeskus

Suomessa asuvien eläkkeensaajien kokonais-

eläkejakauma (omaa eläkettä) vuonna 2018

9 Lähde: Eläketurvakeskus

Työeläkkeen korvausaste on tällä hetkellä keskimäärin 60 prosenttia suhteessa eläkettä edeltäneeseen

palkkatasoon.

16.9.201911 Lähde: ETK työeläkeindikaattorit 2018

Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen väestöryhmä

• Eläkeläisten toimeentulo on kehittynyt 1994-2014 (ETK 2017)

kokonaisuudessaan myönteisesti.

• Pienituloisuus on suunnilleen samalla tasolla kuin koko

väestössä.

– Noin 13 % eläkeläisistä on pienituloisia

(Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2015/2018).

• Pienituloisuus painottuu yksinasuviin, ikääntyneisiin naisiin sekä

työkyvyttömyyseläkeläisiin (alle 55-vuotiaat).

• Pohja eläkeläisten hyvinvoinnille rakentuu etuuksien, palveluiden

ja verotuksen kokonaisuuden kautta.

12

Sukupuolien välinen tasa-arvo eläkkeissä

• Sukupuolten välinen eläkekuilu syntyy työmarkkinoiden pohjalta (tuloero kaikissa tuloluokissa).

• Naisten oma työeläke on keskimäärin 68 % miesten eläkkeestä (ETK 2018).

– Ero kaventuu kun kansaneläke sekä perhe-eläke (työeläke) mukana

– EU-tasolla eläkekuilu on vielä paljon leveämpi

• Miesten työurat ovat noin 1,5 vuotta pidempiä, mikä selittyy perhevapaisiin ja lastenhoitoon liittyvillä katkoksilla (Työeläkeindikaattorit ETK 2018)

• Naisten elinikä on pidempi kuin miehillä

– Naiset 84,5 vuotta, miehet 78,9 vuotta (Eurostat)

• Voisiko OVE olla keino pidentää naisten työuria?

13 Lähde: Eläketurvakeskus, Eurostat

16.9.2019 Lähde: Mauri Kotamäki 2018, sisu-malli ja Eläketurvakeskus 201814

Eläkkeiden kokonaisverotus on palkansaajia

keveämpää pienillä tuloilla

Miten naisen

eläke-euroa ja

työmarkkinoiden

tasa-arvoa voidaan

parantaa?

16.9.201915

1

17

Pitäisikö suurille eläkkeille asettaa katto?

16.9.2019

Eläkekatto ei sovellu suomalaisen mallin

peruspiirteisiin

• Eläkettä kertyy kaikille palkansaajille yhdenvertaisten

periaatteiden mukaan

• Suomi on kansainvälisesti ainutlaatuinen maa, missä kaikki

ammattiryhmät ja työssäkäyvät ovat lakisääteisten

ansioeläkkeiden piirissä

• Eläkekatto voidaan muodostaa eri tavoilla:

– Maksettavalle eläkkeelle asetetaan yläraja

– Eläkepalkkakatto (yleisin maailmalla), jonka ylimenevältä

osalta eläkettä ei kerry

• Tosiasiassa kokonaiseläketurvalle ei ole mahdollista asettaa

ylärajaa missään maassa → lisäeläkkeet puhkovat katon

Eläkekatto ei yleensä toimi ihmisten

odottamalla tavalla

• Työeläkkeen kautta ei voida vaikuttaa esimerkiksi johtajien

lisäetuihin.

• Pelkällä eläkekaton asettamisella ei olisi vaikutusta pienempiin

eläkkeisiin.

• Eläkekaton myötä tulisi vakuutusperiaatteen mukaan myös

maksukatto, mikä rajoittaisi kertyvien eläkevarojen määrää.

• Maksussa olevilla eläkkeillä on vahva perustuslain suoja, joten

vasta tuleviin eläkkeisiin voitaisiin vaikuttaa.

• Varat jo ansaittujen eläkkeiden kattamiseen pitäisi kerätä

eläkemaksuilla, mikä pakottaisi nostamaan maksua.

• Korotus lisäisi nyt työelämässä olevien maksurasitusta.

20

Miten eläkkeet rahoitetaan?

16.9.2019

Mitkä tekijät vaikuttavat eläkkeiden rahoituksen

kestävyyteen?

Väestö Talous-kehitys

Rahastojen tuotto

Työllisyys ja palkat

16.9.201921

Aikajänne on vuosikymmenten mittainen

Osa riskeistä on kansallisia ja osa ylikansallisia

Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden

rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 1)

16.9.201922 Väestö

Työn tuottavuus

Talous-kasvu

Työllisyys

Rahastojen tuotto

Kotimaan

talouden

perusta

Suomi on

riippuvainen

myös

globaalista

kehityksestä

Mitkä tekijät vaikuttavat työeläkkeiden

rahoituksen kestävyyteen? (VAIHTOEHTO 2)

Työllisyys Palkat

Väestö

Rahastot

Tuottavuus

InflaatioSuhdanne-vaihtelut

16.9.201923

Pitkä aikaväliLyhyt aikaväli

Suuri vaikutus

Pieni vaikutus

Työeläke perustuu vakuutusmaksuihin

• Kelan eläkkeet (takuueläke ja kansaneläke) rahoitetaan nykyisin kokonaan valtion varoin.– Ei rahastointia etukäteen

• Työeläkkeen rahoitus pohjautuu sekä työntekijän että työnantajan maksamaan vakuutusmaksuun. – Osittainen rahastointi

• Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat TyEL-maksun tasosta.

• Telan laskuperustejaos tekee hakemuksen TyEL-maksun perusteista ja STM vahvistaa ne.

• Työeläkemaksujen taso (TyEL 24,4) on sovittu 2021 asti– Kiky-sopimus muutos voimaan vuosina 2017-2020– Keskimääräinen asiakashyvitys n. 0,6 prosenttiyksikköä.

24

Työeläkevakuutusmaksut 2019

25

Keskimääräinen

vakuutusmaksu

% palkoista

Työntekijän osuus % palkasta

Alle 53 v. ja

väh. 63 v.

53-62 v.

TyEL 24,4 6,75 8,25

MEL 20,0 6,75 8,25

JuEL/Kevan jäsenyhteisöt 28,35 6,75 8,25

JuEL/Valtio 24,4 6,75 8,25

JuEL/Ev.lut. kirkko 28,95 6,75 8,25

YEL 23,1 24,1 25,6

MYEL 13,8/13,4

(apur.)

13,01 - 24,1 13,82 - 25,6

16.9.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, MELA 2019

Osa maksusta rahastoidaan ja käytetään

suunnitelman mukaan työeläkkeisiin

• Rahastojen käyttötapa vaihtelee eri lakien mukaan (TyEL, JuEL

ym.).

• Työssäkäyvä kerryttää rahastoja, joita puretaan eläkkeellä ollessa

työeläkkeiden maksuun.

• Yrittäjäeläkkeitä (YEL) sekä maatalousyrittäjien eläkkeitä (MyEL)

ei ole käytännössä rahastoitu.

– Valtio osallistuu yrittäjäeläkkeiden rahoitukseen

• Rahastoista maksettiin eläkkeitä noin 4,5 miljardilla vuonna 2018

• Yhteisillä säännöillä määritellään työeläkesijoittamisessa sallittu

riskitaso (TyEL).

– Uusi vakavaraisuussääntely yksityisloilla tuli voimaan v. 2017

28

Yksinkertaistettu esimerkki yksityisalojen

puolelta

16.9.2019

Korkoa

korolle

–efekti!

Lähde: Tela

Rahastot1€ Eläkkeet 7,5€2,5€

5€

Maksut 6€

Työeläkevarat kattavat osan eläkevastuista

30

Kertyneiden työeläkkeiden

maksamiseen olisi tarvittu

vuoden 2016 lopussa noin

Rahastoituja työeläkevaroja

oli vuoden 2016 lopussa

noin

= rahastointiaste 30 %

191,7 mrd. €

644,2 mrd. €

(3% reaalinen diskonttokorko, Tilastokeskus 8.3.2019).

”Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmilla on

merkittävä rooli kestävyyden arvioinnissa (PTS 2019)

16.9.201931

Eläkemaksutaso (TyEL) on suhteellisen vakaa, mutta

pitkällä aikavälillä eläkemeno ja maksu alkavat kasvaa

33

0

5

10

15

20

25

30

35

40

2005 2015 2025 2035 2045 2055 2065 2075 2085

Meno Maksu

Lähde: Eläketurvakeskus PTS 2019:

TyEL-meno ja -maksu suhteessa palkkasummaan vuosina 2005–2085.

Erotus

Katetaan

sijoitusten

tuotoilla

34

Onko järjestelmä oikeudenmukainen eri

sukupolville?16.9.2019

Sukupolvisopimuksen reiluutta etsimässä?

• Finanssi- ja velkakriisi iski kovimmin nuoriin koko EU:ssa.

• Nuorisopolitiikassa pohditaan pitäisikö työeläkkeen tason joustaa,

jos taloudessa menee huonosti?

• Kansalaisaloite työeläkeindeksin parantamisesta (2017) nosti

pinnalle ikäluokkien välisen oikeudenmukaisuuden: kuka maksaa?

• Yksi tapa on mitata toteutunutta (eläkeläiset) sekä laskennallista

tuottoa (työikäiset) maksetulle työeläkevakuutusmaksulle.

• Sisäinen tuotto vaihtelee ikäluokkien välillä

– Alhainen maksutaso alkuvuosina, koska vähän menoja

– Lakimuutokset etuuksiin, karttumaan, maksuihin

• Tuottoerojen tasaaminen on hyvin hankalaa jälkeenpäin.

36

Sisäinen tuotto

Eläke-etuuksina saatava sisäinen reaalituotto eläkemaksuille,

arvioitu tuotto nykylain ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaan

1940 -45 -50 -55 -60 -65 -70 -75 -80 -85 -90 -95 2000

8

7

6

5

4

3

2

1

0

%

Syntymävuosi

Sisäinen tuotto kuvaa laskennallista työeläkemaksulle saatavaa reaalituottoa.

Kaikkien ikäluokkien sisäinen tuotto on

positiivinen, mutta seniorit hyötyvät eniten…

16.9.2019 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016

…jatkuu

• Sukupolvien väliset erot johtuvat valtaosin siitä, että eläkkeet

rahoitetaan pääosin jakojärjestelmällä.

• Iäkkäämmät sukupolvet ovat maksaneet pienempiä maksuja.

Väestön vanheneminen kasvattaa sukupolvien välistä eroa

(pienemmät ikäluokat rahoittajina).

• Sukupuolieron tärkeimmät syyt ovat naisten pidempi elinikä ja

perhe-eläkkeet.

16.9.201937 Lähde: Eläketurvakeskus, Risku 2016

Onko yhteiskunnassa

mielestänne

vastakkainasettelua eri

sukupolvien välillä?

16.9.201938

2

Yhteenvetoa päivän teemoista

• Pienituloisuus on eläkeläisillä samalla tasolla kuin koko väestössä.

• Työeläkejärjestelmän rahoituksellinen kestävyys on nyt vahvalla

pohjalla, mutta pitkällä aikavälillä on haasteita.

• Eläkerahastoja käytetään suunnitelman mukaan ja niiden ansiosta

maksutaso on alempi.

• Eläkekatto aiheuttaisi enemmän ongelmia kuin ratkaisisi niitä.

• Sukupolvinäkökulma tulee olla aina mukana eläkeuudistuksissa.

• Eläkeuudistukset tehdään pitkäjänteisesti ja tietoon perustuen.

40

Telalta voit tilata kolmea erilaista uutiskirjettä:

• Kuukausittain ilmestyvän Telan uutiskirjeen tilaajana kuulet ensimmäisten joukossa työeläkealan ajankohtaiset uutiset.

• Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä eläkeinfokirje puolestaan kokoaa perustietoa työeläkkeestä ja työeläkejärjestelmästä. Se on suunnattu erityisesti ammattiliittojen aktiiveille mutta myös kaikille muille eläketietoudesta kiinnostuneille.

• Ruotsinkielisen uutiskirjeenjulkaisemme kaksi kertaa vuodessa.

Tilaukset: uutiskirje.tela.fi tai www.tela.fi

Kiitos!

Etunimi Sukunimi

etunimi.sukunimi@tela.fi

Keskeiset oletukset• Tilastokeskuksen tuorein väestöennuste (2018), ennuste vuoteen 2070 saakka. (Tilastokeskus)

– Väkiluvun ennustetaan kääntyvän laskuun vuonna 2035.

– Vuosi 2018 tulee olemaan 3. vuosi peräkkäin, kun Suomessa kuolee ihmisiä enemmän kuin syntyy.

– Syntyneiden määrä jatkaa ennusteen mukaan laskuaan (laskenut 20 % 7:ssä vuodessa ja 2018 tulee olemaan 8. samansuuntainen vuosi).

– Kokonaishedelmällisyysluku (2018) 1,45 lasta/hedelmällisyysikäinen nainen

– Kuolleiden määrä nousee eliniän pidentymisestä huolimatta.

– Nettomaahanmuutto ylläpitäisi väkiluvun (5,62 milj. hlöä) kasvua ennusteen mukaan vuoteen 2035, tämän jälkeen väkiluku kääntyisi laskuun ja 2050 –luvulla maamme väkiluku olisi ennusteen mukaan jo nykyistä pienempi.

– Ennusteen oletukset:

• syntyvyys pysyisi vakiona tulevaisuudessa,

• nettomaahanmuutto ulkomailta Suomeen olisi 15 000 hlöä vuosittain

• kuolleisuus jatkaa alenemistaan samaa tahtia, kuten sen on havaittu alentuneen 1987-2017.

• Eläkevarojen reaalinen sijoitustuotto-oletus (ennen 3,5 %)(PTS 2019 – ennuste vuoteen 2985 saakka)

– 2019-2028 2,5 % vuodessa

– 2029 alkaen 3,5 % vuodessa

• Pitkän aikavälin oletuksia:

– Inflaatio 1,7 % vuodessa (2018/ 1,1 %) (PRS 2019)

– Ansiotason reaalinen kasvuvauhti 1,5 % vuodessa/2019-2028 (2018 arvio 0,7 %) (PTS 2019)

– Työllisyysaste runsaat 73 % 2020-luvun alkupuolelta alkaen

Lähde: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus43

28.2.2019 Lähde: Tela

Q4/2018

193,4 mrd

Työeläkevarat (202 mrd.) on hajautettu eri tavoin