analyysi · leviä ja innostuneita ihmisiä. vai näetkö otsa kur-tussa kulkevia hiljaisia tai...
TRANSCRIPT
ANALYYSI48. vuosikerta I Suomen Laboratorioalan Liitto ry:n ammatti- ja yhdistyslehti I 4/2011
www. labora tor ioa lan l i i t to . f i
KOULUTUKSET:• Työhyvinvointikortti•Vesihygieniapassi
Liittojayhdistyksettutuiksipääkaupunkiseudulla
terveisetJoulu-sivut 28–29
LUENTOPÄIVÄT sivu 2
sivu 12
sivu 13
sivu 14
2 ANALYYSI 4/2011
LaboratorioalanLUENTOPÄIVÄT
3.–5.5.2012KylpylähotelliRantasipiAulanko,Hämeenlinna
Luentokokonaisuuksien aiheena on ICP-MS, Kaivos- ja jalostusteollisuus, Työhyvinvointi, Vesihygienia sekä Välinehuolto.
UUTTA LUENTOPÄIVILLÄ!! Luentopäivien 2012 yhteydessä voi suorittaa
TyöhyVINVOINTIKOrTIN (torstai 3.5.2012) ja/tai VESIhygIENIAPASSIN (lauantai 5.5.2012).
Työhyvinvointikortti-koulutuksen kouluttaja tulee Työturvallisuuskeskuksesta.
Vesihygieniapassin kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo heininen, S&h heininen Oy
Katso kurssiohjelmat, hinnat ja ilmoittautumisohjeet seuraavilta sivuilta.
Lisätietoja aiheesta www.tyoturva.fi tai www.vesihygieniapassi.fi
Muiden luentokokonaisuuksien ohjelmat julkaistaan myöhemmin.
Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi
Lisätiedot: [email protected] tai [email protected]
Suomen Laboratorioalan liitto ryKoulutustoimikunta
3ANALYYSI 4/2011
Päätoimittaja, Jaana Vainio tilaukset Lepomäentie 4, 21380 Aura GSM 044 284 9199 [email protected]
Talous Sinikka Kollanus Kapanalhonkatu 2, 20400 Turku puh. koti (02) 247 2356, 050 534 1718 puh. työ (02) 333 7047 [email protected]
Ilmoitukset Ann Sofie Wierda Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto puh. työ (02) 333 7410 GSM 050 338 1696 [email protected]
Markkinointi Jouko Marttila Iltapäiväntie 7 D, 02210 Espoo puh. työ. 010 426 4119 GSM 050 490 6787 [email protected]
Julkaisija Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toimituksen Analyysi / Jaana Vainioosoite Lepomäentie 4, 21380 Aura [email protected]
Painatus Offset Ulonen Oy puh. 010 841 1510
ISSN 1459-0999
Osoitteen- Toini Turtiainenmuutokset Rätiälänkatu 11 c 34, 20810 Turku [email protected] puh. 040 542 5395
Lehden ilmestymisaikataulu vuodelle 2012Nro Ilmestyy Aineisto toimitukselle
1 27.2.2012 30.1.2012
2 28.5.2012 27.4.2012
3 14.9.2012 15.8.2012
4 7.12.2012 5.11.2012
Analyysi 4/2011
www.laboratorioalanlii t to.fi
Kannen pikkukuva: Anita Mäkelä
Kuvassa Metropolia Amk:n laboratorio-analyytikko-opiskelijat
Kiira Kallio ja Jasmin Häkkinen.
SISÄLLYSLUETTELOLaboratorioalan luentopäivät ............................2
Päätoimittajalta ...............................................5
Homeet ja aktinomykeetit talousvedessä .............6
Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella ..........6
Puheenjohtajalta ...........................................10
Puheenjohtajan yhdistysvierailut ......................11
Näytteenotto- ja laadunvarmistuskoulutus .........11
Työhyvinvointikorttikoulutus .............................12
Vesihygieniapassikoulutus ..............................13
”Kiertueella” Helsingissä ja Porvoossa .............14
Uudistuneet www-sivut ...................................16
Tapahtumien ABC .........................................17
Sudoku ........................................................17
Jäteveden puhdistus .......................................18
Sudokun ratkaisu...........................................21
Liiton sihteeri esittelyssä .................................23
Yhdistykset toimivat: Liuoslaskuilta Kuopiossa ..... 24
Työkaverit luovat hyvän työpaikan ...................26
Joulutervehdykset ..........................................28
Yhdistykset ja toimihenkilöt .............................30
Palvelukortti ..................................................31
kylmäsäilytysjääkaapit, pakastimet, syväjääpakastimet, lämpötilanvalvontajärjestelmät
höyrysterilointiautoklaavit, elatusainekeittimet, indikaattorit, annostelijat
olosuhteiden hallintabiosuojakaapit, co₂-inkubaattorit,inkubaattorit, lämpökaapit
mittaus & laadun varmistus
automaattiset osmometrit, refraktometrit, polarimetrit
näytteenkäsittelysentrifuugit, vesihauteet, ravistelijat
laboline on laboratorioalan palveleva asiantuntija. oikein valitulla laitteella parhaat tulokset kaikissa olosuhteissa. huipputeknologian ohella tarjoamme myös koulutus-, huolto-, kalibrointi- ja validointipalvelut.
www.laboline.fi
labo line oykarjalankatu 200520 helsinki
tel. +358 9 877 0080fax +358 9 877 [email protected]
Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä
työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokerinaama pysty
kokonaan peittämään.
Pää
toim
ittaja
lta
Jaana Vainio
5ANALYYSI 4/2011
Millä mielialalla sinä menet töihin? Tai millai-sen vastaanoton saat? Onko vastassa hymyi-
leviä ja innostuneita ihmisiä. Vai näetkö otsa kur-tussa kulkevia hiljaisia tai valittavia persoonia.
Olin mielenkiintoisella luennolle reilu kuukau-si sitten. Luennon piti psykoterapeutti, joka ker-toi omien ja muiden tunteiden ja tuntemusten vai-kutuksesta koko työyhteisön hy-vinvointiin.
Tunteet, eleet ja ilmeet ovat läsnä työssämme koko ajan. Niitä ei taitavinkaan pokeri-naama pysty kokonaan peittä-mään. Oma käytöksemme vai-kuttaa muihin. Lisäksi tulkitsem-me toisten käytöstä jatkuvasti. Luennoitsija kertoi karun totuu-den siitä miten yksi ihminen voi käyttäytymisel-lään saastuttaa koko työyhteisön ilmapiirin. Tai miten helposti yhdellä katseella voi löydä toisen henkilön maahan ja latistaa hänen intonsa.
Meiltä kaikilta vaadittaisiin kykyä tunnistaa, ilmaista, ymmärtää ja säädellä omia ja mui-den tunteita. Erityisesti esimiehiltä vaaditaan täl-läistä tunneälyä. Tunneäly on käsitteenä nuori, mutta sitä on jo tutkittu paljon. Se eroaa taval-lisesta älykkyydestä. On havaittu, että korkean ÄÖ:n omaavat voivat olla heikkoja tunneälyssä ja päinvastoin. On myös havaittu, että vanhem-mat ihmiset ja naiset ovat parempia tunneälyk-kyydessä.
Tunteita ja käyttäytymistä on alettu tutkia myös tieteen avulla. Esimerkiksi henkilöiden ot-saan voidaan asentaa elektrodi, joka mittaa mo-nestiko päivässä koehenkilö kurtistaa otsaansa. Tai esimerkiksi kehityskeskustelussa henkilöiden sormenpäästä mitataan heidän jännittyneisyyt-tään. Vaikka puheet ja eleet kertoisivatkin toista, elektrodit eivät valehtele. Ne kertovat karun to-
Naama väärinpäin?tuuden työyhteisön hengestä tai henkilöiden vä-lisestä kemiasta.
Vaikka esimiehet ovatkin avainasemassa alaistensa hyvinvoinnissa, vastuu ei ole pelkäs-tään heillä. Jokainen työyhteisen jäsen on vas-tuussa vallitsevasta tunnetilasta. On pyrittävä tie-toisesti herättämään kanssaihmisissä myönteistä
mielialaa, kitinän sijaan. Tä-mä on vaikeaa. Miten pysyä rauhallisena ja iloisena jos mieli on maassa ja motivaatio nollassa. Paljon helpompaa olisi vaan antaa negatiivisten tunteiden viedä.
Tunneosaamista pystyy kui-tenkin opettelemaan ja kehittä-mään. Tärkeintä on valita mi-
ten käyttäytyy. Harjoittelemalla jokainen pystyy analysoimaan, ymmärtämään ja hallitsemaan omia tunteitaan. Lisäksi tärkeää olisi myös ym-märtää toisten tunteita.
Harva meistä työs-kentelee yksin. Työka-verit ja ilmapiiri vaikut-tavat omaan motivaati-oon ja sitä kautta tuotta-vuuteen. Jokainen pys-tyy pienin askelin pa-rantamaan kaikkien viihtyvyyttä. Voi aloit-taa vaikka miettimällä, montako kertaa päiväs-sä oma kurttumittari vä-rähtäisi. n
ANALYYSI 4/20116
Homeet ja aktinomykeetit (sädesienet) ovat mikro-
beja, joita esiintyy yleisesti ve-dessä, ilmassa ja maaperässä. Molempiin mikrobiryhmiin kuu-luu hyvin erilaisia sukuja ja la-jeja, jotka voivat ympäristös-sä käyttäytyä monin eri tavoin. Homeet kuuluvat sienikuntaan ja ovat aitotumallisia. Yleensä puhutaan mikrosienistä, joihin kuuluvat homeiden lisäksi hii-vat. Homeet kasvavat rihma-maisesti ja muodostavat itiöi-tä. Itiöitä käytetään sekä suvul-liseen lisääntymiseen että sel-viytymiskeinona heikentyneissä elinolosuhteissa. Hiivat ovat yk-sisoluisia ja lisääntyvät jakaan-tumalla. Aktinomykeetit taas ovat grampositiivia bakteerei-ta ja esitumallisia, eivätkä sie-niä, vaikka nimitys sädesieni siihen viittaakin. Aktinomykee-teille on ominaista rihmamai-
nen kasvutapa samoin kuin sie-nillä. Kooltaan aktinomykeet-tien rihmat ovat ohuempia kuin homeiden rihmat. Lisäksi osa aktinomykeeteistä pystyy muo-dostamaan itiöitä heikentyneis-sä elinolosuhteissa. Homeiden ja aktinomykeettien tiedetään tuottavan aineenvaihdunnas-saan tuotteita, joille on omi-naista maamainen tai kellari-mainen haju. Tämän tiedon pe-rusteella ne on osattu yhdistää myös talousveden haju- ja ma-kuongelmiin.
Suomessa käytettävä talo-usvesi valmistetaan pohjave-destä, pintavedestä tai teko-pohjavedestä. Pääsääntöisesti Suomessa käytettävä talousvesi on hyvälaatuista ja täyttää sille asetetut vaatimukset. Vesilaitok-silla raakavettä voidaan käsi-tellä monin eri tavoin, jotta siitä saadaan kuluttajille soveltuvaa
talousvettä. Saostus ja hiekka-suodatus (hidas tai nopea) ovat yleisesti käytettyjä menetelmiä. Pohjavettä voidaan usein jakaa kuluttajille käsittelemättömänä, koska se on Suomessa laadul-taan hyvää. Suosituksena kui-tenkin on, että pienilläkin ve-silaitoksilla olisi valmius käyn-nistää talousveden desinfiointi häiriötilanteissa. Tekopohjave-den valmistuksessa usein lisä-tään olemassa olevan pohjave-siesiintymän vesimäärää pinta-vedellä. Vesi puhdistuu suodat-tuessaan maakerrosten läpi. Talousveden desinfioinnilla py-ritään takaamaan talousveden mikrobiologinen turvallisuus. Menetelminä käytetään esimer-kiksi UV-säteilyä, otsonointia tai kloorausta. Klooraus on ai-noa desinfiointimenetelmä, jos-sa suojavaikutus jatkuu myös talousvesiverkostossa.
Anna Pursiainen • Tutkija, FMTerveyden ja hyvinvoinninlaitos
Ympäristöterveyden osasto • Vesi ja terveys -yksikköemail: [email protected] • puh: 020 6107728
homeet ja aktinomykeetit ovat kaksi laajaa mikrobiryhmää, jotka voivat aiheuttaa talousveteen tunkkaista, maamaista tai kellarimaista hajua sekä makua. homeita ja aktinomykeettejä esiintyy yleisesti ympäristössä, joten ei ole yllättävää, että niitä esiintyy myös talousvedessä. Talousveden kuluttajat olettavat saavansa hyvälaatuis-ta vettä ja antavat herkästi palautetta, jos näin ei ole. homeet ja aktinomykeetit sie-tävät hyvin desinfiointia, joten näitä mikrobeja on vaikea torjua talousvedestä.
talousvedessäHomeetjaaktinomykeetit
Kiinnostus talousveden ho-meista ja aktinomykeeteistä tehtävään tutkimukseen Terve-yden ja hyvinvoinnin laitokses-sa (silloinen Kansanterveyslai-tos) heräsi 2000-luvun alussa terveydensuojeluviranomaisten lisääntyneiden yhteydenotto-jen perusteella. Yhteydenotois-sa talousvedessä ilmoitettiin esiintyvän maamaista tai kel-larimaista hajua ja makua, mi-kä on siis ominaista homeille ja aktinomykeeteille.
Ensimmäisessä tutkimukses-sa selvitettiin kyselytutkimuksel-la ongelman laajuutta Suomes-sa. Tuloksien perusteella valit-tiin vesilaitoksia mukaan tutki-mukseen, jossa kerättiin vesi-näytteitä laitokselta lähtevästä vedestä sekä talousvesiverkos-tosta. Tutkimukseen valittiin tar-koituksella mukaan sellaisia ve-silaitoksia, joiden vedestä löy-tyisi todennäköisimmin homeita tai aktinomykeettejä. Tutkimuk-sessa todettiin, että kaikilla tut-kituilla 19 vesilaitoksella esiin-tyy homeita tai aktinomykeette-jä, mutta pitoisuudet ovat alhai-sia, 10 – 100 pesäkettä muo-dostavaa yksikköä (pmy) milli-litrassa. Menetelmänä käytet-tiin viljelyä selektiivisille kasvu-alustoille.
Homeiden ja aktinomykeet-tien desinfiointi voi olla hyvin haastavaa, sillä laboratorioko-keissa tietyt home- ja aktinomy-keettikannat ovat osoittautuneet hyvin desinfiointiaineita sietä-viksi. Tehdyt laboratoriokokeet viittaavat siihen, etteivät vesi-laitoksilla yleisesti käytössä ole-vat desinfiointiaineiden/mene-telmien annokset poista tehok-kaasti ainakaan testeissä käy-tettyjä home- tai aktinomykeet-tikantoja.
Talousvesiverkostojen put-kien sisäpinnoille muodostuu
ns. biofilmi, joka toimii elinym-päristönä monenlaisille mikro-beille. Homeiden ja aktinomy-keettien osuutta kyseisissä bio-filmeissä selvitettiin neljän ve-silaitoksen vesijohtoverkostoon asennettujen uusien PVC-put-kien avulla. Putken sisäpinnal-le muodostunut biofilmi irrotet-tiin ja viljeltiin selektiivisille kas-vualustoille. Näin saatuja bio-filmin mikrobimääriä verrattiin talousveden mikrobipitoisuuk-siin. Lopputuloksena todettiin homeiden ja aktinomykeettien olevan osa talousvesiverkos-ton biofilmien mikrobistoa. Ho-meiden ja aktinomykeettien pi-toisuus biofilmeissä oli suurem-paa kuin vedessä.
Suomessa ei ole annettu oh-jeistuksia tai raja-arvoja homei-den ja aktinomykeettien pitoi-suuksille talousvedessä. Sosi-aali- ja terveysministeriön talo-usvesiasetuksessa 461/2000 säädetään, ettei talousveden hajussa ja maussa saa olla epätavallisia muutoksia. Ruot-sissa on sen sijaan asetettu oh-jearvoja homeiden ja aktin-omykeettien esiintymiselle ta-lousvedessä. Pitoisuuksien tuli-si olla viljelymenetelmällä alle 100 pmy / 100 ml. Suomes-sa THL:ssa tutkittujen talousvesi-näytteiden home- ja aktinomy-keettipitoisuudet ovat pääosin jääneet näiden ohjearvojen alapuolelle.
Tutkimus homeista ja aktin-omykeeteistä jatkuu edelleen THL:ssa ja jäljellä on vielä mo-nenlaisia kysymyksiä, joihin halutaan vastauksia. Yksi tutki-muksen kysymyksistä on hajun ja maun esiintymisen ja homei-den ja aktinomykeettien pitoi-suuksien suhde. Jos vedessä to-detaan selvää hajua ja makua, voivat kuitenkin viljelyllä saa-dut home- tai aktinomykeettipi-
toisuudet olla alhaisia. Välillä tilanne voi olla päinvastainen eli vedestä löytyy viljelemäl-lä korkeita pitoisuuksia, mut-ta veden laadussa ei ole moit-timista. Tähän voi olla selityk-senä viljelymenetelmän heikko-us kasvattaa juuri niitä homei-ta tai aktinomykeettejä, jotka aiheuttavat hajun ja/tai maun. Tai syynä voivat olla mikrobien tuottamien aineenvaihdunta-tuotteiden määrät tai yhdistel-mä tiettyjä mikrobeja samois-sa olosuhteissa. Tämän tiedon selvittäminen olisi tärkeää, jot-ta homeiden ja aktinomykeet-tien esiintymisen merkitystä ta-lousvedessä voitaisiin arvioida ja jotta tarvittaessa voitaisiin määrittää näille mikrobeille oh-je- tai raja-arvo. n
7ANALYYSI 4/2011
Lähteet:Kirjoituksen tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksessa tehtyihin tutkimuksiin.
Livsmedelsverkets författningssamling, Föreskrifter om ändring i Livsmedelsverketsföreskrifter (SLVFS 2001:30) om dricksvatten; LIVSFS 2005:10
8 ANALYYSI 4/2011
Työturvallisuuskeskus TTK on kehittänyt yh-dessä työmarkkinajärjestöjen kanssa Työ-
hyvinvointikorttikoulutuksen. Työhyvinvoinnin perusasioihin keskittyvä koulutus on päivän mittainen. Siihen kuuluu lisäksi ennakkoteh-tävä ja tentti koulutuspäivän päätteeksi. Kou-lutuksen ja tentin hyväksytysti suorittaneet saavat haltuunsa Työhyvinvointikortin.
Koulutus on tarkoitettu niin esimiehille, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle kuin kaikille muillekin työpaikan työhyvinvoinnin kehittämisestä kiinnostuneille.
Koulutus toimii starttina – tavoitteena kehittämis-prosessit ja yhteistyö
Työhyvinvointia edistetään parhaiten työpai-kalla yhteistyössä. Työhyvinvontia kannattaa kehittää, sillä hyvinvoiva henkilöstö on moti-voitunutta, sitoutuu työhönsä ja toimii tehok-kaasti. Työhyvinvointi auttaa organisaatiota menestymään, edistää työurien kestoa ja vä-
hentää sairaus- ja eläkekuluja. Työhyvinvointikorttikoulutuksen teemat ovat: • työhyvinvoinninnäkökulmat(tarpeet,voimavarat, säädösperusta, tuottavuus) • työhyvinvointijohtamisessa(strateginen ja päivittäisjohtaminen, turvalliset työolot, ammattitaito)• työyhteisöntoiminta(yhteistyö,työkäyttäytyminen, toimintamallit ristiriita- ja epäasiallisen kohtelun tilanteissa)• terveysjatyökyky(terveydenja työkyvyn edistäminen, työkyvyn puheeksiotto ja varhainen tuki)
Koulutuksen tavoitteena on käynnistää työ-paikalla kehittämisprosesseja ja lisätä eri toimijoiden yhteistyötä. Koulutus vahvistaa yhteistä käsitystä työhyvinvoinnista sekä jä-sentää rooleja ja vastuita.
Ennakkotehtävässä arvioidaan työpai-kan voimavaroja ja kehittämiskohteita. Päi-vän aineistot, keskustelut ja ryhmätehtävät auttavat kehittämiskohteiden työstämistä koulutuksen jälkeen.
Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella
ANALYYSI 4/2011 9
Työhyvinvointia uudella korttikoulutuksella
Työhyvinvointikortista sovittiin työmarkkinajärjestöjen keskenValtiovalta ja työmarkkinajärjestöt sopivat v. 2009 tavoitteesta nostaa keskimääräistä eläk-keelle siirtymisiän odotetta kolmella vuodella vuo-teen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen.
Työurien pidentämisen toimenpide-esityk-siä asetettiin valmistelemaan kaksi työryhmää. Työmarkkinajärjestöjen edustajista koostunees-sa työryhmässä sovittiin talvella 2010 osana työhyvinvoinnin edistämistoimia, että Työtur-vallisuuskeskus kehittää ja ottaa käyttöön työ-hyvinvointikortin.
Työhyvinvointikortin koulutusmalli ja -sisäl-tö kehitettiin valmisteluryhmässä, jossa olivat työmarkkinajärjestöjen sekä Työturvallisuuskes-kuksen edustajat.
Työturvallisuuskeskus ja kumppaniorganisaatiot tarjoavat koulutustaTyöturvallisuuskeskuksen järjestämät Työhyvin-vointikorttikoulutukset käynnistyivät syyskuus-
sa. Tarjolla on sekä avoimia koulutuksia että työpaikkakoulutuksia.
TTK on kouluttanut työhyvinvointikorttikou-luttajia myös kumppaniorganisaatioihin syksys-tä lähtien. Kumppaniorganisaatioiksi on valit-tu ensivaiheessa mm. työnantaja ja työntekijä-liittojen koulutusorganisaatioita ja eläkevakuu-tusyhtiöitä.
Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka jatkotyöhönTTK avaa vuoden 2012 alussa nettipohjaisen Työhyvinvoinnin kohtaamispaikan. Kohtaamis-paikka tarjoaa työalustan työpaikkojen käyt-töön. Työalustalla voi jatkaa työhyvinvointi-korttikoulutuksen käynnistämää ideointia: täy-dentää arviointitehtävää, tehdä käytännön toi-menpiteiden suunnittelua ja seurata kehittämi-sen toteutumista. n
Työhyvinvointikortin ajankohtaisia asioita voi seurata:
www.työhyvinvointikortti.fi
Kirjoittaja: Pirkko Mäkinen, asiantuntia FM, Työturvallisuuskeskus TTK
Uusi liittohallistus kokoontui ensimmäistä kertaa 10.–11.9.2011 Peurungalla, Laukaalla. Usei-
den muutosten myötä kokouspaikkakin oli uusi ja aloitimme päivän keskustelutilaisuudella aiheista joista oli liittohallituksen jäsenille ja toimihenkilöil-le lähetetty aikaisemmin jo materiaalia. Tärkeää oli keskustella myös liiton tavoitteista ja tulevaisuu-den suunnitelmista, jotta yhteistyö sujuisi hyvin ja töitä tehtäisiin hyvässä tiimihengessä. Kokouksen välissä pääsimme kokeilemaan taitojamme ja tu-tustumaan toisiimme frisbee golfin parissa.
Kokouksen esityslista oli pitkä ja asioita paljon, vaikka ennakkoon oli selvityksiä ja töitä tehtykin.
Muutoksien myötä päivitettiin toimihenkilöiden tehtäväkuvat, talousohjesäännöt ja liiton esittely-kalvot.
Luentopäivä - ja koulutusvaliokunta yhdistettiin koulutustoimikunnaksi. Ajatuksena oli saada kaikki asiantuntijat koulutuksen osalta yhteen, sekä lisäksi tulevaisuudessa aihealueiden asiantuntijoita yhdis-tyksistä. Koulutustoimikunnan vastaava on Irja Hiek-kamäki. Taloudenhoitajan tehtäviä kevennettiin ja koulutustilin hoito siirtyi Elsi Saarenpäälle. Nämä muutokset näyttävät jo toimivan todella hyvin ja teh-tävät ovat jakaantuneet tasapuolisemmin. Luentopäi-villä on lisäksi tällä kertaa painotettu asioihin, jotka ovat ajankohtaisia työpaikoillamme muutenkin kuin laboratorioalaa koskevia. Tällä kertaa on mahdollis-ta suorittaa Työhyvinvointikortti ja Vesihygieniapas-si. Luentopäivät alkavat Green Officen esityksellä ja näillä ajatuksilla Suomen Laboratorioalan Liitti ry ot-taa koulutusmateriaalin jakamisessa käyttöön muis-titikut. Ajatuksena on pohtia tulevaisuudessakin toi-mintaamme kestävän kehityksen näkökulmasta.
Kokouksessa lehden päätoimittaja esitteli uu-det nettisivut. Yleinen mielipide oli, että sivut ovat
selkeät ja ”meidän” näköiset. Kotisivujen uusi ni-mi on www.laboratorioalanliitto.fi. Toivee-na on, että yhdistykset ottaisivat sivut ”omikseen” ja käyttävät sivuja enemmän tiedottamiseen.
Jäsenasioihinkin tuli muutoksia. Jäsenmaksujen kerääjä Riitta Pesonen on perehtynyt uuteen Netti-jäseri –ohjelmaan ja todennut sen toimivuuden, jo-ten ohjelma otettiin käyttöön. Netissä oleva jäsen-lomake lähetetään yhdistysten jäsensihteerille ja yh-distys hyväksyy jäsenen ja ilmoittaa hänet liittoon.
Puheenjohtaja esitteli myös yhdistys/koulu/työpaikka vierailu aikataulun. Ensimmäisten vie-railujen ajatukset saattekin lukea tästä lehdestä.
Lisäksi liiton ja yhdistysten toimihenkilöiden koulutuksesta keskusteltiin ja todettiin sen tarpeelli-suus. Toivonkin, että liiton tulevaisuutta ajatellaan yhteisenä yrityksenä kehittää ammattikuntaamme ja tehdään töitä kannustavassa ja lämminhenki-sessä ilmapiirissä. Tärkeimpänä asiana on liitto-hallituksen jäsenten sekä yhdistysten toimihenkilöi-den kouluttaminen. Kouluttamalla vahvistetaan nii-tä vahvuuksia jotka meillä jo on ja pyritään vas-taamaan tämän päivän haasteisiin.
Kiireisen ja antoisan syksyn jälkeen on aika hil-jalleen jo rauhoittua Joulua odottelemaan. n
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!
10 ANALYYSI 4/2011
Jaana Nousiainen
Puhe
enjo
hta
jalt
a
Uusi liittohallitus kokoontui
ANALYYSI 4/2011 11
Liiton puheenjohtajan yhdistysvierailut 2011–2012
20.10.2011 Helsingin Laboratorioalan yhdistys ry, Liiton esittely Metropoliassa yhdessä yhdistyksen puheenjohtajan kanssa ja johtokunnan kokous
21.10.2011 Porvoon Laboratorioalan yhdistys ry, vierailu Nesteen keskuslaboratoriossa ja johtokunnan kokouksessa
15.11.2011 Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous
16.11.2011 Verkkokokous-koulutus, Turku
17.11.2011 Pirkanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, esittely koululla, vierailu Tampereen Vesilaboratoriossa ja johtokunnankokouksessa
18.11.2011 Analyysi -lehden painoon tutustuminen, Tampere
10.12.2011 Oulun ja Pohjois-Suomen yhdistyksen jäsenille infotilaisuus Kemissä sekä yhdistysten yhteiset pikkujoulut.
13.12.2011 Oulun Seudun Laboratorioalan yhdistys ry, johtokunnan kokous
20.1.2012 Pohjanmaan Laboratorioalan yhdistys ry, Vaasa/Seinäjoki. Suunnitteilla jäsentilaisuus, jossa puheenjohtaja pitää info tilaisuuden. Johtokunnan kokous.
27.1.2012 Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry, Kuopio, johtokunnan kokous
28.1.2012 Itä-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Joensuu, johtokunnan kokous
18.2.2012 Keski-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry, Jyväskylä, johtokunnan kokous
29.3.2012 Satakunnan Laboratorioalan yhdistys ry, Pori
Keväällä 2012 Päijät-Hämeen Laboratorioalan yhdistys ry, Lahti
Ilmoittautumiset 17.1.2012 mennessä: [email protected]
huom! Seuraa ilmoittelua www.laboratorioalanliitto.fiTervetuloa!
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Näytteenotto-jalaadunvarmistuskoulutus
16.–17.2.2012,RantasipiPohjanhovi,Rovaniemi
12 ANALYYSI 4/2011
Työhyvinvointikortti-koulutus
LaboratorioalanLuentopäivät2012,KylpylähotelliRantasipiAulanko,Hämeenlinna
TOrSTAI 3.5.2012
Kurssin hinta on 290 €. Hintaan sisältyy koulutusaineisto ja koulutuksen suorittaneille työhyvinvointikortti sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä).
Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: [email protected] täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja – puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta.
Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi
TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta
Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä) ......................................................................................................................................................klo 8:00 Koulutuksen avaus – tausta ja tavoitteet Työhyvinvoinnin näkökulmia •Mitätyöhyvinvointitarkoittaa? •Tarpeetjavoimavarat •Säädös-jasopimusperusta •Tuottavuusjatyöhyvinvointi
Työhyvinvointi johtamisessa •Työhyvinvointiosanastrategista-japäivittäisjohtamista •Turvallinenjaterveellinentyöjatyöympäristö •Ammattitaitojaosaaminen......................................................................................................................................................klo 11:30 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä)......................................................................................................................................................klo 12:30 Työyhteisön toiminta •Yhteistyö,osallistuminenjahyvätyökäyttäytyminen •Toimintamallitristiriita-jaepäasiallisenkohteluntilanteissa
Terveys ja työkyky •Terveysjatyökyky •Työkyvynpuheeksiottaminenjavarhainentuki......................................................................................................................................................Kahvi ......................................................................................................................................................klo 15:15 Yhteenvetokeskustelu ......................................................................................................................................................klo 15:30 Tentti ja tentin palautus ......................................................................................................................................................klo 16:00 Päivän päätös
13ANALYYSI 4/2011
Vesihygieniapassi-koulutus
LaboratorioalanLuentopäivät2012,KylpylähotelliRantasipiAulanko,Hämeenlinna
LAUANTAI 5.5.2012
Kurssin hinta on 260 €. Hintaan sisältyy oppikirjamateriaali, testaus- ja todistusmaksut sekä ohjelman mukaiset ateriat (hintaan ei sisälly yöpymistä).
Ilmoittautumiset sähköpostitse osoitteeseen: [email protected] täytyy ilmetä osallistujien nimet, osallistujien sähköpostiosoite (tärkeä!), työpaikka, laskutusosoite ja – puhelinnumero. Ilmoita myös mahdollisesta erikoisruokavaliosta.
Pidätämme oikeuden muutoksiin. Seuraa ilmoituksiamme Analyysi-lehdessä tai uusilla nettisivuillamme www.laboratorioalanliitto.fi
TERVETULOA! Suomen Laboratorioalan liitto ry / Koulutustoimikunta
Ilmoittautuminen ja tuloaamiainen (seisovasta pöydästä)......................................................................................................................................................klo 8:15 Lainsäädäntö ja talousveden valvonta, laatuvaatimukset, valvontatutkimusohjelma,käyttötarkkailu ......................................................................................................................................................klo 9:00 Veden hankinta, pohjavesi, pintavesi, laatuhäiriöt vedenhankinnassa ......................................................................................................................................................klo10:00 Tauko ......................................................................................................................................................klo 10:15 Vedenkäsittely, laitostyypit, yleisemmät yksikköprosessit, hygienia vesilaitoksella ......................................................................................................................................................klo 11:00 Vesijohtoverkostot, materiaalit, työtavat, kiinteistöjen järjestelmät ......................................................................................................................................................klo 12:00 Buffet Lounas (seisovasta pöydästä)......................................................................................................................................................klo13:00 Näytteenottotyöt, huolto- ja ylläpitotyöt ......................................................................................................................................................klo 13:45 Valmistautuminen vesihygieniapassin pätevyyskokeeseen (mm. kokeeseen osallistuvien henkilöllisyyden varmistaminen; ajokortti, passi, tms.) ......................................................................................................................................................klo 14:00 Kahvi......................................................................................................................................................klo 14:15 Vesihygieniapassin pätevyyskoe (max 1h) ......................................................................................................................................................klo n. 15:30 -16:30 Kokeen oikeat vastaukset ja tilaisuuden päättäminen......................................................................................................................................................
Kouluttajana on Toimitusjohtaja Simo Heininen, S&H Heininen Oy.
TALOUSVESIJÄrJESTELMIEN KOULUTUSPÄIVÄ JA VESIhygIENIAPASSIN PÄTEVyySKOE
14 ANALYYSI 4/2011
Kiitokset Helsingin yhdistyksen puheen-johtajalle Jouko Marttilalle ja Porvoon
yhdistyksen puheenjohtajalle Tuula Tumma-lalle sekä yhdistysten johtokunnille kaikis-ta järjestelyistä. Ajatuksena on käydä tä-män ja ensi vuoden aikana jokaisen yhdis-tyksen johtokunnan kokouksessa sekä mah-dollisimman monessa koulussa esittelemäs-sä yhdistysten ja liiton toimintaa. Vierailu alkoi Helsingistä.
Kommelluksien kautta voittoonSain tekstiviestin yöllä klo 3: “Lento peruttu. Seuraava lento Kemistä saapuu klo 09.00 Helsinki-Vantaalle.”
Tämä tarkoitti sitä, ettemme millään eh-di Metropoliaan sovittuun tapaamiseemme kello yhdeksään mennessä.
Heti perään sain toisen viestin, jossa puheenjohtaja pyysi minua siirtämään ta-paamista tunnilla eteenpäin.
Käänsin kylkeäni ja menin aamuseitse-mäksi töihin...Hieman ennen aamukahdek-saa aloitin hervottoman soittorumban Met-ropoliaan, ja lopulta sainkin puhelinvaih-teen kautta kiinni henkilön, jonka kanssa pystyin sopimaan uusista järjestelyistä.
Puheenjohtajan saapuessa Kemistä oh-jelmoimme navigaattorin opastamaan mei-dät määränpäähämme Tuusulantien var-teen. Laite toimi hienosti, vaikka pari kärry-
polkua mahtuikin matkan varrelle...Koulul-la saimmekin hyvän vastaanoton Pidimme esityksen liiton ja yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi saimme tutustua koulun laboratorio-tiloihin.
Kaiken kaikkiaan tapaamisesta jäi hy-vä maku suuhun ja toivon, että saisimme jäsenkantamme uuteen nousuun tämän vie-railun myötä. Illalla pidettiin vielä johtokun-nan kokous ja keskusteltiin liiton ”näkymis-tä tulevaisuudessa”.
Liiton puheenjohtajan matka jatkui Por-vooseen samana iltana.
Jouko MarttilaHelsingin laboratorioalan yhdistys pj.
Vierailulla PorvoossaMeillä Porvoossa ammattikoulun laborantti-linja (Amiston) on lopetettu.
Puheenjohtaja pääsi tutustumaan ja esit-telemään liittoa työpaikalleni Neste Oiliin. Kiersimme kooltaan 5200m2 suuruisen, neljäkerroksisen labrarakennuksemme, jos-sa työskentelee n. 80 henkilöä: kemistejä, laborantteja ja laboratorioanalyytikkoja, joista osa on vuorotöissä. Kierroksella Jaa-na keskusteli eri henkilöiden kanssa mm. lii-tosta ja koulutuksesta ja myös koulutuksen järjestämisestä Porvoon alueella.
”Kiertueella” Helsingissä ja PorvoossaY
hdis
tyks
et t
oim
iva
t
Tekstit: Jouko Marttila, Tuula Tummala ja Jaana NousiainenKuvat: Anita Mäkelä ja Tuula Tummala
15ANALYYSI 4/2011
Yhd
istykset toim
ivat
Vierailun ajankohtakin osui tosi hy-vin, koska laboranttilinjan (Amiston) en-tinen opettaja oli sattumalta samaan ai-kaan Keskuslabrassa tapaamassa työs-säoppijana Heltecistä olevaa opiskeli-jaa. Siinä osiossa keskusteltiin pitkään koulutuksesta sekä yhteistyöstä.
Päivä kuluikin rattoisasti kierrellen isossa talossa ja muutaman tunnin käve-ly ”pakotti” meidät kahville ja samalla saimme myös lepuutella jo turtana ollei-ta jalkojamme. Kahvihuoneisiin jätimme Analyysilehtiä sekä yhteystiedot runsai-den yhteydenottojen toivossa.
Lähdimme Nesteeltä johtokunnan kokoukseen Hotelli Sparreen, jossa pu-heenjohtaja esitteli meille uudet liitonkal-vot ja kertoi muista liiton ajankohtaisista asioista. Ehdimme tutustua myös Vanhas-sa Porvoossa sijaitsevaan Paahtimoon, jonka ihanassa tunnelmassa keskustelu yhdistyksemme ja liiton asioista jatkui.
Kerrassaan mukava päivä, josta jäi tosi hyvä fiilis ja tunne että tulevaisuu-dessakin liitossa saadaan paljon aikai-seksi ja toivon mukaan myös yhdistyk-semme toiminta vilkastuu ja jäsenmäärä nousee huikeaan kasvuun.
Porvoon laboratorialan yhdistys ry:nPuheenjohtaja Tuula Tummala n
Tutustuminen johtokuntiin ja meidän yhteisten asioiden
eteenpäin vieminen oli todella palkitsevaa. Keskusteluissa
syntyi uusia ajatuksia, kehittämiskohteita sekä uusia
verkostoja toiminnalle.Kiitos vielä Metropolian
opettajille ja oppilaille lämpimästä vastaanotosta. Ilmapiiristä saattoi aistia innostavan ja mukavan
oppimisympäristön.
Seuraavat tapaamiset jatkuu viikolla 46 Turkuun
ja Tampereelle. Puheenjohtajien
kertomukset jatkuvat...
Terveisin Jaana
16 ANALYYSI 4/2011
UUDISTUNEETWWW-SIVUT
EtusivuNs. ilmoitustaulu, yhdistysten ja liiton tulossa olevat tapahtumat ja koulutukset, sekä muut ajankohtaiset asiat.
AnalyysiAnalyysi-lehden toimituskunnan yhteystiedot. Mediakortissa lehden julkaisupäivät sekä aineiston jättöpäivä. Arkistosta löytyy Analyysi-lehdet vuodesta 2002 alkaen.
www.laboratorioalanliitto.fi
Käy vastaamassa nettisivuilla olevaan jäsenkyselyyn!
Kyselyyn vastanneiden kesken arvomme uusia hienoja muistitikkuja.
VASTAA JA VOITA!
www.laboratorioalanliitto.fi
Jäsenyys ja edutTäältä löydät mm. liittymislomakkeen sekä liiton jäsenedut.
JäsenyhdistyksetValikon alla kaikkien 12 jäsenyhdistyksen esittely ja yhdyshenkilöt.
17ANALYYSI 4/2011
Tapahtuma, tiedot Järjestäjä, ilmoittautumiset
16.–17.2. Näytteenotto- ja ilm. 17.1.2012 mennessä2012 laadunvarmistuskoulutus [email protected] Rantasipi Pohjanhovi, Rovaniemi Huom! Seuraa ilmoittelua www.laboratorioalanliitto.fi
23.2.2012 Vuosikokous Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys ry klo 17:30 Ravintola Huviretki, Kuopio ilm. 20.2.2012 mennessä: [email protected]
4.–5.5.2012 Välinehuollon koulutuspäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Huom! Seuraa ilmoittelua netissä 3.–5.5.2012 Luentopäivät Suomen Laboratorioalan liitto ry Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Lisätiedot s. 2 3.5.2012 Työhyvinvointikortti-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivinen yhteydessä Lisätiedot s. 12 5.5.2012 Vesihygieniapassi-koulutus Suomen Laboratorioalan liitto ry Luentopäivien yhteydessä Lisätiedot s. 13
TAPAHTUMIENABC
Ruudukon jokainen vaaka-ja pystysuora rivi sekä 3x3 ruudun laatikko on täytettävä numeroilla 1–9 niin, että jokainen numero esiintyy rivissä tai laatikossa vain kerran.
Numeroitujen ruutujen ratkaisunumerot voi lähettääAnalyysin toimitukseen30.1.2012 mennessä: [email protected]
Tehtävän ratkaisu jaSudokun ratkaisun voittajajulkaistaan seuraavassalehdessä 1/2012.
Sudoku
1 Johdanto
Ensimmäiset tarkoituksenmukaiset jätevedenpuhdistamot kehitettiin käyttöön noin 100 vuotta sitten Englannissa. Suomessa jätevesi-en käsittely yleistyi 1960–1970-luvulla ja teollisuusjätevesien kä-sittely aloitettiin asteittain samaan aikaan. Nykypäivään mennessä jätevedenpuhdistamoiden proses-seja on kehitetty ja puhdistamoi-ta on keskitetty. Toiminnan tehos-tamiseen liittyvät vaatimukset pro-sessien paremmasta hallinnas-ta, mikä edellyttää automaatiota, mittauksia ja analytiikkaa.
Jätevedet johdetaan viemäri-verkkoon, jota pitkin jätevesi tulee puhdistamoon ja sieltä puhdistet-tu vesi päästetään vesistöön. Jä-teveden puhdistamo koostuu use-asta käsittelyvaiheesta eli yksik-köprosessista. Ne ovat mekaani-sia, kemiallisia ja biologisia pro-sesseja.
Jätevesien puhdistamiselle asetetaan määräykset ja tavoit-teet puhdistamon ympäristöluvas-sa. Periaatteena on käsitellä ja palauttaa muodostuneet jätevedet luontoon siten, että niistä ei aiheu-du uhkaa ihmisten terveydelle ei-kä ympäristön pilaantumista.
1.1 JätevedetYhdyskuntien jätevedet koostu-vat kotitalouksista ja teollisuudes-ta kertyvistä jätevesistä, sateesta ja lumen sulamisesta muodostu-vasta kaduilta kerätyistä huleve-sistä ja viemäreihin tarkoituksel-la johdetuista salaojavesistä ja tahattomasti niihin kertyvistä vuo-tovesistä. Kullakin jätevedellä on ominaiset piirteet, koostumus ja määrä, jotka yleensä vaihtele-vat ajan suhteen. Teollisuusjäte-vedet yleensä esikäsitellään en-nen kuin ne johdetaan viemäriin käsiteltäväksi yhdyskuntajätevesi-en kanssa.
1.2 ViemäröintiViemäröinti voidaan toteuttaa sekaviemäröintinä tai erillisvie-märöintinä. Sekaviemäröinnis-sä jätevedet ja hulevedet kerä-tään samaan viemäriin ja puh-distamolle. Erillisviemäröinnissä jätevedet kerätään puhdistamol-le johtaviin viemäreihin ja hule-vedet johdetaan eri viemäreissä suoraan vesistöön, koska niiden käsittelyä ei vielä pidetä tarpeel-lisena. Erillisviemäreihinkin tulee silti viemärien kunnon mukaan vuotovesiä eli viemärit vuotavat sisäänpäin.
1.3 Jätevedenpuhdistamot Jätevedenpuhdistamossa pois-tetaan jäteveden lika-aineet tai muunnetaan ne haitattomaan olo-muotoon. Lopputuotteena on puh-distettua jätevettä, kaasumaisia päästöjä (hiilidioksidi, typpikaa-su) ja lietteitä. Lietteet ovat jäte-veden kiintoainetta ja käsittelyssä muodostunutta biologista ja kemi-allista lietettä.
Jäteveden puhdistamo koos-tuu useasta peräkkäisestä yksik-köprosessista. Jätevesien käsitte-lytavat puhdistamolla jaetaan fy-sikaalisiin (mekaaniseen), kemial-lisiin ja biologisiin käsittelymene-telmiin. Mekaaninen puhdistamo käsittää lähinnä vain kiintoaineen erotuksen. Kemiallisessa puhdista-mossa kemiallinen saostus tehos-taa selkeytystä ja poistaa ravin-teita. Biologisessa puhdistamossa on biologisen yksikköprosessin li-säksi yleensä myös mekaanisia ja kemiallisia yksikköprosesseja tai käsittelyitä. Biologinen käsit-tely on jätevesien orgaanisen ai-neen muuntamista biologisessa hapetuksessa biomassaksi sekä ravinteiden poistoa.
Jäteveden puhdistus
Teksti ja kuvat: Ari Kangas
ympäristöylitarkastajaEtelä-Suomen aluehallintovirasto
Ympäristölupavastuualue
18 ANALYYSI 4/2011
Katetun selkeytysaltaan tyynen puhtaan veden heijastuksia.
2 Jäteveden puhdistuksen tavoitteetTavanomaisesti yhdyskuntien jäte-vesistä pyritään poistamaan hap-pea kuluttavia aineita (orgaani-nen aine, ammoniumtyppi) sekä ravinteita (fosfori ja typpi). Koko-naistypenpoisto on määrätty suu-rille puhdistamoille.
Jätevesissä orgaaninen aine ja ravinteet ovat joko partikke-leissa tai liuenneena. Lisäksi tä-män partikkeleissa tai liuenneena olevan orgaanisen aineen bioha-joavuus voi olla vaihtelevaa. Nä-mä jaotteluperusteet ovat tärkeitä myös analyysitulosten käytössä sekä puhdistusmenetelmien ja -il-miöiden arvioinnissa.
Kun happea kuluttavat aineet ja ravinteet on puhdistettu jäteve-destä, on se laadultaan muutenkin kelvollista johdettavaksi vesistöön. Erityistapauksissa voidaan jäteve-delle edellyttää vielä desinfiointia
2.1 Mekaaninen kiintoaineen erotus2.1.1 VälppäysYhdyskuntajätevedenpuhdista-moilla käsittely alkaa sillä, et-tä jätevedestä poistetaan välpäl-
lä suurikokoisempaa kiintoaines-ta. Välppä on jätevesikanavaan asetettu siivilä, jonka läpäisy eli säleväli vaihtelee ollen harvassa välpässä 40–100 mm ja tiheäs-sä välpässä 10–35 mm. Käsitte-lyprosessissa voi olla peräkkäin harva ja tiheä välppä. Modernit välpät ovat pääsääntöisesti auto-matisoituja ja itsepuhdistuvia.
2.1.2 HiekanerotusYleensä välppäystä seuraa hie-kanerotus, jossa pyritään pois-tamaan n. > 0,2 mm mineraali-nen aine, koska hiekka aiheuttaa puhdistamon rakenteiden, konei-den ja laitteiden kulumista.
Tyypilliset hiekanerotusmenetelmät:− Vaakavirtaushiekanerotusal-taassa hiekka saadaan laskeutu-maan veden vaakavirtausnopeut-ta hidastamalla.− Pystyvirtaushiekanerotusaltaas-sa veden nousunopeus altaassa on pienempi kuin hiekkapartikke-lien laskeutumisnopeus.− Ilmastetussa hiekanerottimessa saadaan ilmastuksella aikaan ve-delle pystysuora kiertoliike. Kun tuleva vesi johdetaan altaaseen kohtisuoraan kiertoliikettä vas-
taan, erottuu hiekka gravitaati-on ja keskipakovoiman seurauk-sena. Altaat ovat pitkänomaisia ja kapeita ja niissä on jyrkät poh-jaluiskat. Menetelmä on nykyään yleisimmin käytetty erityisesti suu-rissa laitoksissa.
2.1.3 Rasvan ja öljyn erotusKun jäteveden virtaus altaassa rau-hoittuu, nousevat rasva ja öljy pin-nalle ja ne poistetaan esim. pinta-laahaimilla kouruihin. Yhdyskun-tajätevesien käsittelyssä erotus to-teutetaan yleensä hiekanerotuksen yhteydessä. Teollisuudessa rasva- ja öljypitoisille jätevesille on erilli-set erotusaltaat, joissa erotusta voi-daan tehostaa flotaatiolla.
2.1.4 SelkeytysJätevesien selkeytys voidaan to-teuttaa joko laskeutuksella tai flo-taatiolla. Yleisintä on käyttää esi-selkeytyksenä (ennen biologista käsittelyä) ja jälkiselkeytyksenä (aktiivilietteen selkeytys) laskeutus-ta. Flotaatiota käytetään erityista-pauksissa ja tehostamaan kiinto-aineen erotusta vielä laskeutuksen jälkeen.
Laskeutuksessa vedestä pois-tetaan hiukkasia, jotka ovat vettä tiheämpiä ja jotka ehtivät laskeu-
ANALYYSI 4/2011 19
tua altaan pohjalle sinä aikana, jonka vesi viipyy laskeutusaltaas-sa. Vesi johdetaan laskeutusal-taan läpi mahdollisimman tasai-sella virtaamalla, jottei altaaseen muodostu laskeutumista haittaa-via turbulenttisia virtaamia. Al-taan pohjalle laskeutunutta lietet-tä kaavitaan laahaimilla lietesy-vennykseen. Liete pumpataan esi-selkeytyksestä lietteenkäsittelyyn ja jälkiselkeytyksestä takaisin ak-tiivilieteprosessiin.
Flotaatiossa veteen lisätään pieniä kaasukuplia, jotka tarttu-vat hiukkasiin ja nostavat ne ve-den pinnalle. Kuplat tuotetaan liuottamalla ilmaa veteen paines-sa lähes kyllästymistilaan, min-kä jälkeen tämä nk. dispersiove-si päästetään alempaan painee-seen. Tällöin ilma vapautuu hyvin pieninä kuplina. Erottunut liete poistetaan altaan pinnalta.
2.2 Kemiallinen käsittelyKemikaalilisäyksellä saostetaan jä-teveden liuenneita aineita, jotta nii-tä voidaan poistaa selkeytyksellä. Saostumisreaktioiden tuloksena syntyy kolloideja partikkeleita, joi-ta ei vielä voida laskeuttaa vedes-tä pois Kun kolloidien partikkelei-den välillä olevat pintavarauksesta johtuvat hylkivät voimat on kumottu kemikaaleilla, voivat hiukkaset koa-guloitua Tärkeimpiä saostus- ja ko-agulanttikemikaaleja ovat alumiini, rauta, kalkki ja polyelektrolyytit.
Kemiallisten reaktioiden tulok-sena syntyneiden koaguloitunei-den partikkeleiden on vielä toisiin-sa törmäilemällä (flokkulaatio) kas-vettava riittävän suuren massan omaaviksi flokeiksi, jotta ne saa-daan laskeutettua selkeytyksessä.
Kemiallista saostusmenetel-mää käytetään:− poistamaan hienojakoista liu-ennutta kiintoainetta ja kolloidi-sia partikkeleita, joita ei voida poistaa mekaanisella flotaatiolla
tai sedimentaatiolla. − poistamaan fosforia
Aiemmin puhdistamot perus-tuivat pelkkään kemialliseen sa-ostukseen. Nykyisin puhdistamoil-la kemiallinen vaihe yleensä edel-tää biologista osaa.
3 Aerobinen biologinen käsittely3.1 Biologisen käsittelyn perusteitaAerobisessa biologisessa käsit-telyssä on useimmiten kysees-sä mikro-organismien kyky käyt-tää metaboliansa energialähtee-nä jäteveden liuennutta orgaa-nista ainetta. Tavanomaisessa or-gaanisen aineen aerobisessa ha-joamisessa muodostuu hiilidioksi-dia, vettä ja uutta biomassaa eli lietettä (mikro-organismeja). Ae-robisen käsittelyn jälkeisessä sel-keytyksessä liete pyritään erotta-maan vedestä ja suurin osa siitä palautetaan prosessiin.
Aerobisissa prosesseissa muo-dostuu mikrobipopulaatio, jossa voi olla bakteereita, sieniä, leviä ja alkueläimiä. Aerobisessa käsit-telyssä vaikuttavia tekijöitä ovat hapen pitoisuus ja saatavuus, pH, lämpötila, ravinteet ja myr-kylliset yhdisteet. pH on yleen-sä 7,0, mutta se voi vaihdella välillä 6–9. Hajoamisessa muo-dostuva hiilidioksidi toimii pus-kurina ja tasaa pH:n vaihtelui-ta. Tarvittavien ravinteiden osal-ta BOD:N:P-suhteena pidetään yleensä 100:5:1.
Aerobiset prosessit voidaan jakaa kuormituksen mukaan kor-kea-, normaali- ja matalakuor-mitteisiin prosesseihin. Kuormi-tus voidaan arvioida liete- tai ti-lakuorman mukaan.
Korkeakuormitteisessa proses-sissa suuri osa orgaanisesta ai-neesta muuttuu biomassaksi eli prosessin lietteentuotto on suuri.
Toiminta on siis mikrobien logarit-misen kasvun alkupuolella, jolloin osa jätteestä on vielä alkuperäi-sessä muodossaan. Prosessissa li-sätään siis suuri määrä orgaanista ainesta biomassayksikköä kohti.
Matalakuormitteisessa proses-sissa pyritään orgaanisen aineen mahdollisimman täydelliseen vä-henemään eli mineralisaatioon. Lietteentuotto on alhainen. Biomas-sayksikköä kohti lisättävä orgaa-nisen aineen määrä on alhainen. Biomassa sisältää runsaasti eliöitä, kuten bakteereita ja matoja.
3.2 AktiivilieteprosessiAktiivilieteprosessissa tavoitteena on flokkimaisen lietteen muodos-taminen. Flokkimainen liete laskeu-tuu hyvin ja siten se on erotettavis-sa vedestä laskeutuksessa gravitaa-tiolla. Aktiivilietemenetelmää edel-tää yleensä jäteveden esiselkeytys.
Aktiivilieteprosessi koostuu il-mastus- ja selkeytysaltaasta. Ilmas-tusaltaassa kasvaa aerobisia mik-ro-organismeja, joiden hapen-saanti mahdollistetaan johtamal-la ilmaa altaaseen. Ilmastusaltaan jälkeen liete erotetaan laskeutta-malla selkeytysaltaassa. Joskus käytetään myös flotaatiota. Erote-tusta lietteestä osa kierrätetään il-mastusaltaaseen, jotta siellä saa-daan pidettyä suuri ja mahdolli-simman valikoitunut mikrobipopu-laatio. Osa selkeytysaltaasta ero-tetusta lietteestä eli nk. ylijäämälie-te poistetaan lietteenkäsittelyyn.
Ilmastusaltaan mitoitusperustee-na on joko lietekuorma tai tilavuus-kuorma. Mitoitusarvot vaihtelevat jäteveden, olosuhteiden ja puhdis-tustavoitteiden mukaisesti. Mitä vai-keammin biologisesti hajoavia yh-disteitä vedessä on, sitä pienempiä kuormituksia on käytettävä.
− Lietekuorma tarkoittaa or-gaanisen aineen määrää lietteen määrää kohti aikayksikössä, yk-sikkö kgBOD/kgMLSSd.
20 ANALYYSI 4/2011
− Tilavuuskuorma tarkoittaa orgaanisen aineen määrää il-mastusaltaan tilavuusyksikköä kohti aikayksikössä, yksikkö kg-BOD/m3d
MLSS (Mixed Liquor Suspen-ded Solids) tarkoittaa aktiiviliete-prosessin ilmastusaltaan lietepi-toisuutta ja se on yleensä 2–5 kg-MLSS/m3.
Aktiivilietteen laskeutumista kuvaa lieteindeksi SVI (sludge vo-lume index, yksikkö ml/gSS), jon-ka määrityksessä liete laskeute-taan 1 litran mittalasissa ja tu-lokseksi saadaan yhden kiintoai-negramman vaatima tilavuus 30 minuutin laskeutuksen jälkeen. Mikäli kiintoainepitoisuus on suu-ri, on käytettävä nk. laimennettua lieteindeksiä, jossa liete laimen-netaan ennen määritystä. Aktiivi-lieteprosessien suurin ongelma on yleensä lietteen huono laskeutu-vuus. Mikäli liete ei laskeudu, jää puhdistustulos huonoksi, koska lie-te näkyy myös orgaanisen aineen ja ravinteiden määrityksissä.
Lieteikä (solids retention time, SRT, sludge age) kertoo kuinka kauan liete on keskimäärin proses-sissa. Aktiivilieteprosessit voidaan jakaa lieteiän perusteella korkea-kuormitteisiin (SRT < 2 d), nor-maalikuormitteisiin (SRT 2–6 d) ja matalakuormitteisiin (SRT > 7 d). Lietteen iän määrää prosessista
ylijäämälietteenä poistettavan liet-teen määrä vuorokaudessa.
3.3 BiofilmiprosessejaBiofilmi on mikrobien kiinteälle alustalle muodostava ohut filmimäi-nen kerros, jonka yli virratessaan jätevesi puhdistuu biologisesti.
Biosuotimessa on alustana kiinteä kantaja-aine kuten sepe-li tai muovikennosto. Jätevesi jae-taan suotimen pinnalle tasaisesti. Vesi valuu biosuotimen läpi ja or-gaanista ainetta siirtyy biofilmiin pidättymällä ja diffuusiolla. Suoti-men avonainen pohja mahdollis-taa luonnollisen ilman ja hapen-saannin. Biomassaa ja jäteveden kiintoainetta kertyy suotimeen, mi-kä voi aiheuttaa suotimen tukkeu-tumista, mutta sen estämiseksi eli biomassan huuhtomiseksi virtaa-ma pidetään suurena kierrättämäl-lä käsiteltyä jätevettä suotimeen.
Bioroottori on biofilmiproses-si, jossa bakteerit kiinnittyvät vaa-kasuoran akselin ympärillä ole-viin levyihin ja näiden väleihin.
Uusimmat biofilmiprosessit ovat biologisia suodattimia, joi-hin liittyy biologisen käsittelyn li-säksi myös suodatusvaikutus. Täl-laiset biologiset suodatinyksiköt ovat usein aktiivilieteprosessin jälkeen ravinteidenpoistoproses-seina. Aktiivilieteprosessin kor-vaajina ne edellyttävät jäteveden
erittäin tehokasta esikäsittelyä tuk-keentumisen välttämiseksi.
4 Biologinen ravinteiden poisto4.1 Fosforin poistoBiologinen fosforinpoisto perustuu sellaisten bakteerien (poly-P-bak-teerit) toimintaan, jotka pystyvät si-tomaan fosforia itseensä jopa 6 % painostaan vaihtelevissa anaerobi-sissa ja aerobisissa olosuhteissa.
4.2 Nitrifikaatio ja typen poistoJätevesien typpiyhdisteiden pois-tovaatimusten mukaan puhdista-moilla käsittelyn tavoitteena on jo-ko nitrifikaatio (ammoniumtypen hapettaminen nitraatiksi) tai koko-naistypen poisto (typpi saatetaan kaasumaiseen muotoon). Pieniä määriä typpeä poistuu aina kai-kissa biologisissa jätevedenkäsit-telyprosesseissa biomassan mik-robeihin sitoutuneena eli assimi-loituneena, mutta varsinaisesti typ-pi poistuu typpikaasuna nitrifikaa-tio–denitrifikaatio-prosessissa.
4.2.1 NitrifikaatioNitrifikaatio on kaksivaiheinen ha-petusprosessi, jossa ammonium hapettuu nitraatiksi nitriitin kautta.
Nitrifikaatiobakteerit ovat au-totrofisia eli ne käyttävät hiilen-
ANALYYSI 4/2011 21
Sudokun 3/2011 voittajaksi arvottiin Pentti Kumpulainen, Oulu.
Analyysin toimitus onnittelee voittajaa!
Sudokun 3/2011 ratkaisu
Tyypillinen suomalaisen
jäteveden-puhdistamon
virtauskaavio.
lähteenä epäorgaanista (CO2) hiiltä ja energianlähteenä epä-orgaanisten yhdisteiden kuten ammoniumin ja nitriitin hapetus-ta. Näille bakteereille on tyypil-listä hidas kasvunopeus. Hidas bakteerien kasvu on huomattavin ongelma nitrifikaation toteuttami-sessa jätevedenpuhdistamoissa. Nitrifikaation suunnittelun läh-tökohta onkin riittävän pitkä lie-teikä, jotta nitrifikaatiobakteerit pysyvät prosessissa. Kun nitrifi-kaatiobakteerien kasvu on voi-makkaasti lämpötilariippuvaista, edellyttää nitrifikaation toteutta-minen alhaisissa lämpötiloissa (alle 10 °C) kuormituksen alen-tamista, ettei lieteiän kasvattami-nen nosta biomassapitoisuutta liian suureksi.
4.2.2 DenitrifikaatioDenitrifikaatiossa nitraattityppi pelkistyy typpikaasuksi hapetto-missa tai vähähappisissa (anok-sisissa) olosuhteissa. Denitrifioijat ovat tyypillisiä aktiivilietteen bak-teereita, jotka alkavat käyttää nitraatin happea molekulaarisen hapen sijaan, kun happipitoisuu-den laskee < 0,5 mg/l. Denitri-fikaatio vaatii orgaanista aines-ta hiilen lähteeksi riittävästi eli yleensä vaatimuksena pidetään että BOD7/N-suhde > 3–5. Or-
gaaninen aine voi olla suoraan jätevedestä, bakteerien oma so-lumassa (endogeenihengitys) tai lisätty ulkoinen hiilenlähde (esim. metanoli). Hiilen lähde riippuu puhdistamolla toteutetusta nitri-fikaation ja denitrifikaation jär-jestyksestä. Denitrifikaatio ei ole niin lämpötilariippuvainen kuin nitrifikaatio.
5 Kemiallinen fosforinpoistoFosforin kemiallisessa saostukses-sa yleisimmin käytetyt kemikaalit ovat ferrisulfaatti, ferrosulfaatti ja alumiinisuolat. Kalkkia ei enää käytetä, koska se lisää huomat-tavasti lietteen määrää verrattu-na metallisuoloihin. Polymeerejä käytetään saostumien erottami-sen tehostamiseen.
Fosforin saostus ja saostuske-mikaalin lisäys voi tapahtua puh-distuksen eri vaiheissa, jonka mu-kaisesti puhdistusta kutsutaan eri nimillä: esisaostus, rinnakkaissa-ostus tai jälkisaostus. Suomessa yleisimmin saostuskemikaali lisä-tään juuri ennen aktiivilietepro-sessia, jolloin fosfori saostuu ak-tiivilieteprosessissa ja erotetaan jälkiselkeytyksessä yhdessä bio-logisen lietteen kanssa eli käyte-tään rinnakkaissaostusta.
6 MittauksetPuhdistamon toimintaa pyritään parantamaan lisäämällä proses-sien mitattavuutta, säädettävyyt-tä ja automaatiota. Usein myös käyttökustannukset alenevat.
Esim. aerobisen biologisen prosessin seurannan ja ohjauk-sen perustavoite on hallita ilmas-tusaltaan happi- ja kiintoainepitoi-suutta sekä lieteikää. Seuranta- ja ohjausjärjestelmä huolehtivat sii-tä, että parametrit pysyvät anne-tuissa rajoissa. Käytännössä tä-mä yleensä merkitsee pumppujen ja kompressoreiden käyntiaikojen säätelyä sekä venttiilien säätöä.
Jätevedenpuhdistamolla tehtäviä automaattisia mittauksia ovat • Virtaamamittaukset: jätevesi, palautusliete, ylijäämäliete, ilmastusilma, kemikaalit• Liuennuthappi• Kokonaisfosfori, Ortofosfaatti• Kiintoainepitoisuus• Ammoniumtyppi, Nitraattityppi• pH• Lämpötila• Pinnankorkeudet• Pumppujenkäynti• Kaavinkoneistojenkäynti• Välppientoimintan
22 ANALYYSI 4/2011
23ANALYYSI 4/2011
Nimeni on Auli Järvelä. Olen perheellinen työssä käyvä viisikymppinen laborantti,
nainen, vaimo, äiti, yhdistysihminen, kuvataitei-lija, vatsatanssija, retkeilijä, …. Tosin jätin työs-säkäynnin tauolle; olen vuorotteluvapaalla ensi vuoden elokuun loppuun saakka.
Perheeseeni kuuluu mies ja kaksi lasta sekä koi-ra. Tyttö on jo lentänyt maailmalle, poika on vielä kotona. Asumme omakotitalossa rauhallisella esi-kaupunkialueella Kemissä. Kotini on sisustajan pa-ratiisi. Siis sisustajalla kädet syyhyäisivät päästä to-teuttamaan ammattiaan. Siis en ole sisustaja, vaik-ka se onkin nykyään niin trendikästä. Puutarhaih-minen kyllä olen. Kesäisin muutankin pihalle.
Suomen Laboratorioalan Liiton toimintaan tu-tustuin alkujaan liittyessäni Länsi-Pohjan laborant-teihin (Pohjois-Suomen Laboratorioalan yhdistys) 1980-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä olin-kin yhdistyksen johtokunnassa. Vuonna 1995 minut valittiin yhdistyksen puheenjohtajaksi, jo-na toimin kymmenen vuotta. Liiton toimintaan tu-lin mukaan päästessäni liittohallituksen jäseneksi 2000-luvun alussa. Olen liitossa toiminut vuosia koulutustoimikunnassa eli olen ollut mukana jär-jestämässä laboratorioalan koulutustilaisuuksia. Tänä vuonna olen aloittanut liiton sihteerin teh-tävät. Tehtäviini sihteerinä kuuluu pöytäkirjojen ja muistioiden kirjoittamisten lisäksi kokouspaik-kojen järjestäminen, liiton toimihenkilöiden yhte-ystietojen päivittäminen ja ilmoitukset yhdistysre-
kisteriin sekä liiton puheenjohtajan avustaminen yhteydenpitotehtävissä.
Työpaikkani on Stora Enson Veitsiluodon teh-tailla, laboratoriossa, jossa työskentelee 45 la-boranttia kahdessa eri työaikamuodossa. Itse olen päivätöissä. Olen ollut Stora Ensolla töissä 25 vuotta laboranttina. Työhistoriani aikana on tapahtunut paljon muutoksia. Tietotekniikan tulos-ta laboratorioon työhyvinvointikorttikoulutukseen saakka. Näin pitkään työhistoriaan mahtuu myös monta organisaatiomuutosta sekä laman tuomia pakkolomia ja irtisanomisia. Tarinaa riittäisi.
Työni on vaihtelevaa työnkierron vuoksi. Työ-pisteitä päivälaboratoriossamme on n. 20. En tietenkään kaikkia töitä osaa, vain muutaman. Teen nykyään työkseni laitetarkistuksia, johon kuuluu laboratoriolaitteiden laadussapito, vertai-lumittaukset yms. Lisäksi huollan tuotantoon sijoi-tettuja automaattilaitteita. Teen myös töitä elekt-ronimikroskoopilla ja infrapunaspektrometrillä sekä muuta erikoisanalytiikkaa.
Harrastuksiini kuluu yhdistystoiminnan lisäk-si kuvataiteet, itämainen vatsatanssi ja liikunta eri muodoissa. Nyt kun olen vuorotteluvapaalla, niin harrastuksille on paljon aikaa. Työkavereita tulee välillä ikävä ja käynkin heitä aika-ajoin ter-vehtimässä. n
Mukavaa joulun odotusta Analyysin lukijoille! Toivottelee Auli
Teksti ja kuva: Auli Järvelä
Auli Järvelä
Liittoha
llitus esittäytyy
Liiton sihteeri
24 ANALYYSI 4/2011
Ahkerat laskijat saivat palkinnoksi kahvia ja herkkuja.
Vuosia sitten yhdistyksemme järjesti liuoslaskujen kertaa-
mistilaisuuksia. Jäseniltä läh-tenyt ehdotus liuoslaskuillasta päätettiin taas järjestää ja se toteutui syyskuussa Savon Am-matti- ja Aikuisopistossa. Opet-tajaksi lupautui Pirjo Heiska-nen, joka järjesti mielenkiintoi-sen koulutusillan ja suunnitteli paljon erityyppisiä laskutehtä-viä mm. molekyylibiologian la-boratorion PCR-töihin.
Nykyisin laboratoriossa on melko vähän tilanteita, joissa tarvitsisi laskea, sillä laatujär-jestelmien ohjeissa on yleen-sä laskut valmiina. Sen vuoksi taidot ovat saattaneet päästä hieman ruostumaan, joten ker-taaminen on aina hyödyllistä. Olen aina tiennyt, että labora-torioissa työskentelevät ovat hy-vin sitoutuneita työhönsä ja ha-luavat ylläpitää taitojaan. Nyt-kin laskuja kertaamaan ilmoit-tautui runsas osallistujajoukko, jotka työpäivänsä päätteeksi suunnistivat koululle, monille en-nestään tuttuun paikkaan, josta ovat valmistuneet. Aluksi tutus-tuttiin laboratoriolinjan tiloihin, joita on paljon uudistettu viime vuosina. Monet muistelivat, mi-ten erilaisilta tilat näyttivät hei-dän opiskeluaikanaan. Valoisis-sa ja toimivissa tiloissa ihastel-tiin myös nykyaikaista laitteis-
toa ja välineistöä. Työturvalli-suuteen ja jätteiden lajitteluun on myös panostettu koululla. Tutustumiskierroksella oli kiva vaihtaa kuulumisia entisten työ- tai opiskelukavereiden kanssa ennen varsinaista urakkaa.
Kun laskutehtävät, paperit, laskimet ja alkuainetaulukot oli jaettu, pääsivät jokainen pohti-maan hetkeksi haluamiaan teh-täviä. Ensin käytiin läpi kerta-uksena laskukaavoja, jonka jäl-keen opettaja esitti useimmil-le laskuille ratkaisut, jopa usei-ta vaihtoehtoisia tapoja. Ky-nät sauhuten osallistujat laski-vat laskuja papereihinsa. Ai-van kuin joskus ennen, istuim-me koulun penkillä ja kuunte-limme opettajan informaatiota. Laskuissa vilisi molaarisuudet, prosenttipitoisuudet, tiheydet, massat, konsentraatiot, ppm:t, ppb:t ym. Laskutehtäviä oli niin paljon, että läksyjä jäi vielä ko-tiinkin.
Ahkeroinnin jälkeen, ilta päättyi mukavaan rupattelu- ja kahvihetkeen herkkujen kera.
Sydämellinen kiitos opetta-jalle työstäsi koulutustapahtu-man toteuttamiseksi!
Olen myös ylpeä teistä ah-kerat ja aktiiviset yhdistyksem-me jäsenet, jotka työkiireistän-ne huolimatta osallistuitte koulu-tukseen. Kiitos teille! n
Kuvat ja teksti Irja Hiekkamäki
Liuoslaskuilta Kuopiossa
Yhd
isty
kset
to
imiv
at
Osallistujat pääsivät mysö tutustumaan koulun uusiin ja valoisiin laboratoriotiloihin.
Koulutuksessa käytiin läpi paljon erityyppisiä laskutehtäviä mm. molekyylibiologian laboratorion PCR-töihin.
25ANALYYSI 4/2011
TILAA AMMATTISI TUNNUSMERKITSormus hopeisena 125 €, kultaisena 175 €. Merkki emaloitua hopeaa 9 €, korurasiassa 10 €.
Tilaukset: Marianne LehtonenKolkankatu 20 A 5, 15140 LahtiPuh. koti 040 718 1274, [email protected]
Koe Lapin lumo! • Varaa majoitus ajoissa!
Liiton kautta voi vuokrata lomahuoneistoa, joka sijaitsee Saariselällä, Kaunispään rinteellä 0,8 km Saariselän keskustasta. Huoneistossa on takkatupa, keittiö, makuu-huone, parvi (jossa kaksi sänkyä) ja sauna. Hyvin varus-tellussa huoneistossa on astiasto, mikroaaltouuni, astian-pesukone, cd-soitin, televisio, pyykinpesukone ja kuivaus-kaappi. Osake soveltuu parhaiten 2–4 henkilölle.
Liiton kautta vuokrattavan lomahuoneiston jäsenetuun oikeuttavat säännöt:- jäsenetu korvaus 50 € maksetaan vain kerran/jäsen- jäsenetu vaatii vähintään vuoden jäsenyyttä- jäsenetuhinnat on tarkoitettu vain jäsenetuun oikeutetuille- viikot annetaan varausjärjestyksessä
Muutamia ohjeita lapinlomalle lähtijälle:- vuokraaja suorittaa loppusiivouksen (korvausvastuulla)- lemmikkejä ei allergioiden vuoksi saa viedä huoneistoon- solmion käyttö on ehdottomasti kielletty!- huoneistossa olevat CD-levyt on tarkoitettu kaikkien käyttöön, ei mukaan vietäväksi- varastossa olevat puut ovat omistajan (ei yleisessä käytössä)
- mikäli huoneistossa särkyy jotakin lomasi aikana, ilmoita siitä aina yhteyshenkilölle tai Matti Mäkiselle
Tiedustelut ja varaukset: Matti J. Mäkinen, puh. 0500 735 155, [email protected]
VIIKKOHINNAT (vain Slal-jäsenille)
Sesonkiviikot .................................550 €/vko - kevät: vkot 8–16 - ruska: vkot 36, 37, 38 - kaamos: vkot 47, 52, 1 Sesongin reunat ............................500 €/vko - kevät: vko 17 - ruska: vkot 35, 39 - kaamos: 48, 49, 51 Kesäviikot (26–31) .......................300 €/vko Muut .............................................300 €/vko
Viikkohintoihin eivät sisälly liinavaatteet. Takkapuita voit käyttää kopallisen/vko. Puita voi ostaa tarvittaessa lisää Maunolta (numero mökillä).
Haluamme herättää kes-kustelua meidän jokaisen
vastuusta hyvästä työkaveruu-desta. Hyvät työkaverit ja rei-lu pomo vaikuttavat tutkimus-ten mukaan keskeisesti haluun jatkaa työelämässä vaikka jo vähän kremppaisena tai elä-keikää lähestyttäessä, taustoit-taa toimitusjohtaja Hannu Tarkkonen Eteran Työkave-ruudesta työvoimaa -kampan-jaa. Kampanja liittyy tavoit-teeseen pidentää suomalaisten työuria.
Yhteiskunnallinen keskuste-lu työurien pidentämisestä jää usein kauniiksi sanoiksi - lain-säädännön, johtamisen, orga-nisaatiokulttuurin tasolle, ja sii-nä unohdetaan tyystin yksilöi-den merkitys. Kuitenkin juuri me kaikki työkaverit asemastamme riippumatta muodostamme työ-yhteisön ja vaikutamme työpäi-vien arkeen, jatkaa Tarkkonen.
Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Eteran työhy-vinvointiyksiköstä korostaa, et-tä hyvä työkaveruus ei ole itses-täänselvyys. Jokaisessa työyh-
teisössä on omat pelisääntön-sä, joiden noudattaminen on tärkeää. Omia työyhteisötai-tojaan ja rooliaan työyhteisös-sä voi arvioida ja kehittää. Tä-hän haluamme kampanjallam-me antaa välineitä.
Nauroimme, niin että kirjanpitäjä putosi tuolilta
Mukavaa tässä keruussa oli juuri lähtökohtainen positiivi-suus, joka osaltaan tuotti sellai-sen painotuksen vastauksiinkin. Oli loistavaa yhteishenkeä, ys-tävyyttä, flirttailua ja seksiäkin. Kateus ja kiusaaminenkin tosin vilahtelivat sillä synkemmällä puolella, arvioi aineistoa arkis-totutkija Juha Nirkko Suoma-laisen Kirjallisuuden Seurasta.
Tarinoissa nousee esiin en-nen kaikkea työkavereiden merkitys työn arjen jakajana, mitä oman tarinansa lähettänyt Pirjo kuvailee hyvin: Työ edel-lyttää paljon tietopohjaista asi-antuntemusta, jota oppii tehok-kaasti myös kollegoiltaan. Yhtä tärkeää on inhimillinen tuki ja
valmius jakaa ikäviä ja muka-via työstä kumpuavia tuntemuk-sia.
Vaikeita hetkiä - suuria muutok-sia, kimurantteja asiakastilantei-ta, kuoleman kohtaamista työyh-teisössä - jaksetaan nimenomaan jakamalla ne lähimpien työka-vereiden ja esimiehen kanssa. Myös raskaissa elämänvaiheis-sa työkaverit ovat tukena.
Huumorin ja hauskanpidon merkitystä ei sovi unohtaa. Tari-noista kuultaa rentous, rempse-ys sekä tauoilla ja työpäivän lo-massa jaettujen hetkien merkitys. Vitsit pitävät mielen virkeänä ja kahvi tietenkin. En vaihtaisi työ-paikkaani, vaikka palkka tippuisi kolmanneksella!, hehkuttaa Joni.
Tarinoissa muistellaan, mi-ten porukalla harjoiteltiin Åke Blomqvistin diskotansseja, nau-rettiin vedet silmissä kommelluk-sille tai tehtiin sirkustemppuja tien varressa auton hyydyttyä matkan varrelle. Tai miten työ-kaveria ilahdutettiin tarpomalla hänen ikkunansa alla olevaan hankeen hänen nimensä suu-ren sydämen sisään.
Suomalaiset kertovat:
26 ANALYYSI 4/2011
Työkaverit luovat hyvän työpaikanTyökaverit tekevät työpaikastani sen, mikä se on , tiivistää työkaveruuden merkityksen Eläkevakuutusyhtiö Eteran järjestämiin tarinatalkoisiin osallistunut Päivi. Työkaveruudesta kertovia tarinoita lähetettiin vuoden aikana yhteensä lähes 350. Aineisto luovutettiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle keskiviikkona 24.8.2011. Tarinat antavat elämänmakuisen kuvan suomalaisen työelämän arjesta niin ilon, muutosten kuin surunkin hetkinä. Flirttiä ja romantiikkaa unohtamatta.
Töihin lähtö on helpompaa, kun on ihanat työkaverit
Hyvä ilmapiiri näyttäytyy tari-noissa hyvän työpaikan merkki-nä. Sitä parasta porukkaa muis-tellaan jopa kymmenien vuo-sien takaa. Ensivaikutelmakin saa muutaman kirjoittamaan - kun vaikkapa viikon keikkatyö-hön tullutta kierrätetään tutustu-miskäynnillä ja hyvä ryhmähen-ki suorastaan huokui.
Työkaverit mainitaan toisi-naan jopa syyksi jatkaa työpai-kassa ja vähintään he tekevät töihin lähdöstä mukavampaa. Työni on aika tylsää ja pakko-tahtista, mutta kun minulla on niin loistavia, hauskoja ja ym-märtäväisiä työkavereita työ-päivät ei tunnu tuskalta. Huo-nostikin alkanut päivä yleensä paranee oltuani hetken työka-vereiden seurassa, miettii vai-hetyötä tekevä Hanna-Mari.
Myös taukojen ja yhteisten hetkien merkitystä pohditaan. Edellisessä työpaikassa oli kah-vitunnit ja työporukka oli sel-västi enemmän hitsaantunut yh-teen, koska kaikki tutustuivat keskenään ja henki oli parem-pi. Työntekokin oli hauskem-paa, kertoo Timo.
Eristäminen haavoitti
Muutamassa tarinassa väläh-tää myös kolikon kääntöpuoli.
Huono työilmapiiri on yksi mer-kittävimmistä yksittäisistä teki-jöistä, joka ajaa ihmisiä työ-kyvyttömyyseläkkeelle. Hyvän työkaveruuden puute aiheuttaa suuret inhimilliset ja taloudelli-set kustannukset, kertoo Tiina Holappa.
Paljonpuhuva lyhyt viesti sen tiivistää: Kokemukseni työ-kavereista loppuivat 25 työvuo-den jälkeen työpaikkakiusaa-miseen vuonna 2004. Lause kertonee koko tarinan. Työpai-kan vaihto, eläkkeelle lähtemi-nen kummittelivat mielessä, kun työpaikalla ilmeni kiusaamis-ta, eristämistä tai huonoa joh-tamista.
Juha Nirkko kertoo nyt luovu-tetun aineiston olevan kiinnos-tava vertailukohta Suomalai-sen Kirjallisuuden Seuran ai-emmin keräämiin kiusaamista-rinoihin. Kiusaamisaineistoissa kodin tuki auttoi, ja useissa ka-veruustarinoissa on toisin päin: kodin ja yksityiselämän kriisien yli päästään työkaverien kanta-mana. Työkaveruustarinat ovat parhaimmillaan tarkkanäköistä yhteisökuvausta ja selviytymis-mallien esittelyä. Tunteita kuva-taan hienosti.
Huono ilmapiiri kuormittaa työntekijää
Eteran tutkimusten mukaan huono ilmapiiri kuormittaa
37 % työntekijöistä joko pal-jon tai jonkin verran. Ikään liit-tyvät asenteet kuormittavat 26 % vastaajista joko paljon tai melko paljon. Ikään liittyvistä asenteista kärsivät enemmän vähemmän koulutetut kuin kor-keasti koulutetut.
Tärkeää on tiedostaa, että työ-hyvinvointitoimilla voidaan en-naltaehkäistä työkyvyttömyyttä ja lisätä työvuosia. Eteran tutki-mustulokset osoittavat, että työ-hyvinvointitoimilla voidaan vä-hentää työkyvyttömyysriskiä. Näin panostukset voidaan saa-da moninkertaisesti takaisin, Holappa painottaa.
Eteran tavoitteena on nos-taa vakuutettujen työntekijöiden keskimääräistä eläkkeellesiirty-misikää. Tärkeää on vähentää etenkin työkyvyttömyyttä, sillä työkyvyttömyyseläkkeelle siirry-tään varsin varhain, keskimää-rin 51-vuotiaana. Vaikka työ-kyvyttömyyseläkehakemukset ovatkin viime vuosina vähenty-neet, niitä on edelleen kolman-nes kaikista hakemuksista. Ha-luamme tästä syystä tehdä Ete-rassa työtä hyvän työelämän puolesta, Hannu Tarkkonen sa-noo. n
Lisätietoa ja tarinat: www.etera.fi/fi/tyohyvinvointi/tyokaveri
ANALYYSI 4/2011 27
Työkaverit luovat hyvän työpaikan
28 ANALYYSI 4/2011
Kaunista joulun aikaa, taikaaLämpöä, lepoa ja rauhaa Antoisaa vuotta 2012!
Varsinais-Suomen Laboratorioalan yhdistys ry
Kohta loppuu kiire, lento
– alkaa Joulun aika rento.
Hiljaisuutta kuulostele,
nuku, syö ja nautiskele.
Kunnossa on silloin kuosi
kun taas alkaa uusi vuosi!
- Positiivarit -
Kiitos lukijoille ja
yhteistyökumppaneille
kuluneesta vuodesta!
Iloista mieltä ja hymyä vuodelle
2012 toivottaa Analyysin toimitus:
Ann Sofie, Jaana, jouko ja Sinikka
Oulun seudun yhdistys haluaa toivottaa kaikille hyvää joulua ja onnellista uuttavuotta 2012!
Oi ihanaa joulun aikaailmassa väreilee tiettyä taikaa.
SATlab kiittää kuluneesta vuodesta ja toivomme kaikille
muille yhdistyksille hyvää joulua ja uutta vuotta!
Joulutervehdykset
ANALYYSI 4/2011 29
Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012!
Suomen Laboratorio-alan liitto ry.
Porvoon Laboratorioalanyhdistys ry toivottaa Analyysin
lukijoille Hyvää Joulua ja menestystä vuodelle 2012!
L apsen lailla jouluun kulje,kuusen luona silmät sulje.Muista joulut entiset- tiedän että hymyilet.Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012!Pohjois-Suomen Laboratorialan yhdistys ry.
Joulu on satu lapsien,
vaan kaikki saamme kokea sen.
Laulut mukavasti raikaa,
sisältäen lämpöä, valoa, taikaa.
Iloista Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle!
Pohjois-Savon Laboratorioalan yhdistys
30 ANALYYSI 4/2011
Xxx
xxxx
xxxx
xxxx
YHDISTYKSETTo
imih
enki
löt
ja y
hdis
tyks
et
HELSINGINLABORATORIOALANYHDISTYS – HeLab ryPuheenjohtaja: Jouko MarttilaIltapäiväntie 7 D, 02210 Espoopuh. 050 490 [email protected]äsensihteeri: Eija KoskelaPäijänteentie 43 A 2, 00510 [email protected]. 040 576 7076
ITÄ-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ISLab ryPuheenjohtaja: Miia Martiskainenpuh. 040 832 9602,[email protected]/tiedottaja: Maria Laatikainenpuh. 050 413 9532,[email protected]
KESKI-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS K-S Lab RyPuheenjohtaja: Marja-Liisa PuttonenKaakkoiskaari 25, 40530 Jyväskyläpuh. koti: 040 845 [email protected]: [email protected]
OULUN SEUDUNLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Outi Mäntypuh. 040 820 9721Honkakaarre 20 , 91300 [email protected]: Päivi Vesala,Sangintie 262, 90650 Oulu,puh. 040 720 2003,[email protected]äsensihteeri: Kirsi Salo,Kastellinkaari 24, 90230 Oulu,puh. koti 041 502 7310,[email protected]
PIRKANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS PirLab ryPuheenjohtaja: Marja-Leena Mattila, Vellamontie 11, 37800 Toijala,puh. koti 040 519 4117,puh. työ (03) 5654 4422,[email protected]: Hanna-Liisa Suominen, Jänislahdenkatu 3 B 30, 33410 Tampere,puh. koti 040 829 2141,[email protected]
POHJANMAANLABORATORIOALANYHDISTYS RYPuheenjohtaja: Marja Kivimäki,Kostintie 3 D 14, 66400 Laihia,puh. koti (06) 316 7095,puh. työ (06) 325 4191,[email protected] ja jäsensihteeri:Katja Patteri,Savikivenkatu 3, 65300 Vaasa,puh. koti 050 532 6642,puh. työ (06) 318 3600,[email protected]
POHJOIS-SAVONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja ja jäsensihteeri:Irja Hiekkamäki,Rissalantie 34 A 4, 70910 Vuorela,puh. työ 044 720 1457,puh. koti 050 342 [email protected]: Tiina Kortelainen,Kasurilanmäentie 175,71800 Siilinjärvi,puh. työ 020 772 4964,puh. koti 050 348 [email protected]
POHJOIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Kaisu Ruumensaari [email protected] Sihteeri: Auli Järvelä Perttusenkatu 52, 94600 Kemi,puh. 040 732 4675, [email protected] Jäsensihteeri: Erkki SavoniHaapalankatu 3 A 7, 94100 Kemi, puh. koti 040 504 4456,puh. työ 020 463 [email protected]
PORVOONLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Tuula Tummala, Pohjoispellontie 1 C 12, 06450 Porvoo,puh. koti 040 545 3844,puh. työ 050 458 2361,[email protected] ja tiedotussihteeri:Merja Heimala,Harjutie 6 F 16, 06750 Tolkkinen,puh. koti 040 501 [email protected]
PÄIJÄT-HÄMEENLABORATORIOALANYHDISTYS PäijätLab ryPuheenjohtaja: Raija NissinenKaarikatu 11 A 6, 15100 [email protected]äsensihteeri: Anu LiukkonenMarkankatu 11, 15240 [email protected]
SATAKUNNANLABORATORIOALANYHDISTYS SatLab ryPuheenjohtaja: Karoliina Ritola,Kivitaskuntie 49, 28220 Pori,puh. 050 545 3209,[email protected]: Eeva WahrmanHallituskatu 7 B 8, 28100 [email protected]äsensihteeri: Helena Kytöluhta,Kaaripiha 7 as 1, 28600 Pori,puh. työ 020 529 3140,gsm 044 071 9131,[email protected]
VARSINAIS-SUOMENLABORATORIOALANYHDISTYS ryPuheenjohtaja: Jaana VainioLepomäentie 4, 21380 Aura,puh. 044 284 9199,[email protected]: Ann Sofie Wierda,Vanha Paraistentie 5, 21620 Kuusisto,puh. 050 338 7410,[email protected]äsensihteeri: Toini Turtiainen,Rätiälänkatu 11 C 34, 20810 Turku,puh. 040 542 5395,[email protected]
31ANALYYSI 4/2011
Xxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxx
Toim
ihenkilöt ja
yhdistykset
Puheenjohtaja: Jaana NousiainenMiilukatu 5 D 17,94720 Kemi,puh. 040 523 8816,[email protected],[email protected]
Varapuheenjohtaja: Elsi SaarenpääLottakuja 6,91410 Jokirinne,puh. 050 306 [email protected]
Sihteeri: Auli JärveläPerttusenkatu 52, 94600 Kemi,puh. koti 040 732 4675,puh. työ 020 463 4547,[email protected]@storaenso.com
II Sihteeri: Päivi VesalaSangintie 262,90650 Oulu,puh. 040 720 2003,[email protected]
Tiedottaja: Jouko MarttilaIltapäiväntie 7 D,02210 Espoo,puh. 050 490 6787,[email protected],[email protected]
Taloudenhoitaja: Tuula NieminenWallenkatu 7 B 7,80140 Joensuu,puh. työ 020 550 5843,puh. koti 040 715 0457,[email protected]
Jäsensihteeri: Toini TurtiainenRätiälänkatu 11 C 34,20810 Turku,puh. 040 542 5395,[email protected]
Jäsenmaksut: Riitta PesonenHiekkalantie 17,80170 Joensuu,puh. koti 050 400 9516,[email protected]
Koulutusvastaava:Irja HiekkamäkiRissalantie 34 A 4,70910 Vuorela,puh. koti 050 342 5634,puh. työ 044 720 1457,[email protected],[email protected]
Luentopäivät:Merja LehtinenIkurintie 67,33340 Tampere,puh. koti 040 514 1173,[email protected]
Sormukset ja ammattimerkitMarianne LehtonenKolkankatu 20 A 5,15140 Lahtipuh. koti 040 718 [email protected]
SUOMEN LABORATORIOALAN LIITTO RY:N TOIMIHENKILÖT 2012
ANALYYSIN JA SUOMEN LABORATORIOALAN LIITON PALVELUKORTTI.
Ilmoitan muuttuneista tiedoista
OSOITE uusi osoite:
vanha osoite:
NIMI entinen nimi:
TYÖPAIKKA
Nimeni:
Syntymäaika /
Suomen Laboratorioalan Liitto ry
Toini Turtiainen
Rätiälänkatu 11 c 34
20810 Turku
HANKI NYT TARPEIDESI MUKAISETLABORATORIOVAUNUT, APUPÖYDÄT,HYLLYT, TYÖPÖYDÄT, MITTATILAUSTYÖNÄ
RUNKO MATERIAALI HOPEAN HARMAATA ELOKSOITUA ALUMIINIPROFIILIA.LIITOKSET MUHVILIITOKSIN, TASOT VALKOISTA TAI MUUNVÄRISTÄ MELAMIINILEVYÄ TAI MUOVITETUIN TERÄSLANKAKOREIN.ALLE VOIDAAN LAITTAA PYÖRÄT: KÄÄNTYVÄT, JARRUILLA JA/TAI ILMAN.MAHDOLLISUUKSIA ON LUKEMATTOMIA.
MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ
SOITA TAI LÄHETÄ SÄHKÖPOSTIANIIN KERROMME LISÄÄ.
LABOREXIN OYLASINPUHALTAMO SILJANDERHolkkitie 14, PL 22400811 Helsinkipuh. 09-780 633, Fax 09-781 [email protected]