AKTIIVIEN OPASAnimalian

2

Eläinsuojeluliitto Animalia ry • Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki • puh. (09) 720 6590www.animalia.fi • animalia@animalia.fi

Taitto: Leija Lassila

“In union there is strength.” –Aesop

3

SISÄLTÖ

1. Saatteeksi ...............................................................................................5

2. Tietoa Animaliasta.............................................................................6 2.1 Mikä on Animalia? ................................................................6 2.2 Animalian toimintaperiaatteet ..........................................6 2.3 Animalian päätöksentekorakenne ....................................8 2.4 Miten Animalia tukee ryhmien toimintaa? ....................8

3. Ryhmien toimintaa koskevat ohjeet .................................... 10

3.1 Johtosääntö .............................................................................10 3.2 Alueosasto-ohjeet .................................................................11

4. Perustaisinko uuden alueosaston taitoimintaryhmän? ........................................................................... 14

4.1 Miten hakea Animalian yhdyshenkilöksi tai ryhmäksi? .......................................................................................14 4.2 Ryhmän toiminta-ajatus ......................................................14 4.3 Miten saada mukaan uusia toimijoita? ...........................14 4.4 Ensimmäinen kokous ...........................................................16

5. Toiminnan suunnittelu ja arviointi ...................................... 17

5.1 Tärkeät päivämäärät .............................................................18

6. Miten toimia eläinten puolesta? ........................................... 19 6.1 Infopöytää pitämällä eläinasiat tutuiksi ..........................19 6.2 Yleisötilaisuuksien järjestäminen ......................................20 6.3 Ajatusten herättämistä valokuvanäyttelyllä ...................20 6.4 Eläinasiaa elokuvien välityksellä ........................................21 6.5 Tempauksilla ja tapahtumilla eläinoikeuskysymykset näkyviksi ..........................................................................................21 6.6 Järjestäisimmekö oman kampanjan? ...............................23 6.7 Virallinen vaikuttaminen .....................................................25 6.8 Tutustumisretket ....................................................................26 6.9 Kurssit .......................................................................................26 6.10 Kouluvierailut .......................................................................27

7. Yhteistyö muiden järjestöjen kanssa ................................... 29

8. Jäsenhankinta ............................................................................. 30

9. Esiintymis- ja neuvottelutaidot ............................................. 31 9.1 Neuvottelutaidot ...................................................................31 9.2 Esiintymistaidot ......................................................................32

10. Varainhankinta ja talousasiat .............................................. 33 10.1 Lipaskeräys ja muu rahankeräys ......................................33 10.2 Avustukset .............................................................................33 10.3 Tuotemyynti ..........................................................................34 10.4 Tukikeikat ...............................................................................35 10.5 Hieman talousasiaa ............................................................36

11. Tiedottaminen ......................................................................... 37 11.1 Sisäinen tiedotus .................................................................37 11.2 Ulkoinen tiedotus ................................................................37 11.2.1 Ryhmän sähköpostiosoite ....................................37 11.2.2 Tapahtumien mainostus .......................................38 11.2.3 Lehdistötiedotteet ..................................................39 11.2.4 Esiintyminen tiedotusvälineissä..........................40 11.2.5 Miten tehdä mielipidekirjoitus ...........................42 11.2.6 Mistä voi hankkia kuvia esitteisiin ja muihin materiaaleihin? ....................................................................42

12. Ryhmän toiminta .................................................................... 43

12.1 Kokoustekniikasta ...............................................................43 12.2 Ryhmän toiminnan jatkumisen turvaaminen .............43 12.3 Ryhmän sisäiset opinto- ja keskustelupiirit ..................44 12.4 Ryhmän ilmapiiristä ja toimivuudesta ...........................45

13. Kirjallisuutta ja linkkejä ......................................................... 46 13.1 Tässä oppaassa hyödynnettyjä toimintaoppaita ........46 13.2 Muita oppaita .......................................................................46 13.3 Eläinasiajärjestöjä ja muita järjestöjä .............................47 13.4 Tutkimus ja lainsäädäntö ...................................................47 13.5 Kasvissyönnistä ja kuluttamisesta ...................................47 13.6 Kirjallisuutta ..........................................................................48

Kuva: Taija Rinne

Toimintasuunnitelmamalli .......................................................... 50

Toimintakertomusmalli ................................................................ 51

Tämän oppaan tarkoituksena on antaa sinulle ideoita, vinkkejä ja käytännön ohjeita tukemaan toimintaasi eläinten puolesta. Animalian ryhmässä toimimalla voit omalta osaltasi vaikuttaa siihen, että eläinten asema muuttuu paremmaksi yhteiskunnassamme. Ryhmät keräävät merkittävän osan nimistä valtakunnallisiin ve-toomuksiin sekä levittävät suuria määriä Animalian esitteitä, kampanjakortteja ja muuta kampanjamateriaalia.

Ryhmät tavoittavat laajoja joukkoja ihmisiä pitämällä infopöytää, järjestämällä yleisötilaisuuksia ja tempauksia sekä näkymällä paikallismediassa. Tämän takia Animalian ryhmien toiminta on erittäin keskeinen osa Animali-an työtä ja Animalian valtakunnallisia kampanjoita.

Tässä oppaassa on tietoa järjestötoiminnan eri osa-alueilta – muun muassa tapahtumien ja tempausten jär-jestämisestä, tiedottamisesta sekä varainhankinnasta. Lisäksi toimintaoppaassa on Animalian suositusohjeita ryhmien toiminnalle. Tietopakettia ei tarvitse lukea kannesta kanteen, vaan sen tarkoituksena on toimia hake-mistona, josta löytää helposti aina kulloinkin tarvittavan tiedon. Oppaaseen sisältyy erillinen päivitettävä sivu, joka lähetetään ryhmille vuosittain.

Toivottavasti saat toimintaoppaasta uusia toimintaideoita sekä käyttökelpoisia vinkkejä ryhmän toimintaa tu-kemaan. Usein työ eläinten oikeuksien puolesta voi lannistaa, kun asiat tuntuvat muuttuvan hitaasti. Muistat-han kuitenkin, että pienikin panos voi tehdä ihmeitä: kun kauppaan jaksaa toistuvasti jättää asiakaspalautetta, yrityksen on pakko reagoida; ravintolan on pakko muuttaa tarjontaansa, kun asiakkaat niin vaativat; yhdellä mielipidekirjoituksella voit tavoittaa kymmeniätuhansia ihmisiä; yksi esite tai yksi keskustelu infopöydän ää-rellä voi muuttaa yksittäisen ihmisen ajattelu- ja kulutuskäyttäytymistapoja.

Onnea, intoa ja voimaa toimintaan eläinten puolesta!

SAATTEEKSI1.

Kuva: Taija Rinne 5

6

2.1 Mikä on Animalia?

Eläinsuojeluliitto Animalia ry on Suomen johtava eläinsuo-jelujärjestö, joka perustettiin vuonna 1961. Animalia edistää eläinten oikeuksia ja hyvinvointia sekä vastustaa sellaista eläinten kohtelua, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai es-tää olennaisesti niiden luontaista käyttäytymistä. Animalia on asiantuntijajärjestö, joka toimii tiedottamalla, kampanjoi-malla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. Teemme myös paljon kansainvälistä yhteistyötä: Animalialla on Suomen edustaja EU:n eläinsuojelujärjestöjen kattojärjestössä Eurogroup for Animalsissa, Fur Free Alliance -ryhmittymässä sekä European Coalition to End Animal Experiments -järjestössä. Lisäksi Ani-malia on Maailman eläinsuojeluliiton (WSPA) jäsen.

Animalialla on kolme päätoimintakohdetta: koe-eläimet, tuotantoeläimet ja turkiseläimet. Resurssiensa puitteissa Animalia tekee työtä myös muilla eläinsuojelun saroilla. Va-paaehtoisten tekemä työ on keskeinen osa Animalian kam-panjointia ja toimintaa: Animalialla on noin 20 alueosastoa, toimintaryhmää tai yhdyshenkilöä eri paikkakunnilla.

2.2 Animalian toimintaperiaatteet

Animalian tavoitteena on eläinten oikeuksien tunnustaminen sekä eläinten hyvinvoinnin parantaminen yhteiskunnassam-me. Animalia vastustaa sellaista eläinten kohtelua, kasvatusta ja käyttöä, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää niitä toteuttamasta olennaista luontaista käyttäytymistään. Kärsi-myksellä tarkoitetaan kipua, tuskaa, stressiä, pelkoa, psyyk-kistä tai fyysistä pahaa oloa, vammaa tai sairautta. Animalia toimii yhteiskunnallisesti ja tekee pitkäjänteistä työtä kam-

panjoimalla, jakamalla tietoa ja vaikuttamalla lainsäädäntöön, asenteisiin ja käytäntöihin.

Animalia edistää eläinten oikeuksia lisäämällä eläinten hyvin-vointia. Lähtökohtana on, että jokaisella olennolla on itseis-arvonsa ja tiettyjä oikeuksia. Eläimellä on oikeus olla eläin, sillä on oikeus lajilleen tyypilliseen käyttäytymiseen sekä perusolemukseensa, jota ei pidä keinotekoisesti ilman perus-teltuja syitä muuttaa (esim. geenitekniikalla). Lisäksi eläimellä on oikeus elämään ja kuolemaan ilman tarpeetonta kipua ja tuskaa.

Animalia hyväksyy ihmisen ja eläimen symbioottisen yhteis-elon, jossa molemmat hyötyvät. Suhtaudumme kuitenkin hyvin kriittisesti nykyisenkaltaiseen eläinten tehotuotantoon. Eläinten pito ei saa tuottaa eläimelle kärsimystä ja ihmisen on turvattava eläimen lajinmukainen ja yksilökohtainen hy-vinvointi. Ihmisellä on siis suuri vastuu hoitamiensa eläinten hyvinvoinnista.

Ollessaan tekemisissä luonnoneläinten kanssa, ihmisen on otettava niiden oikeudet ja hyvinvointi huomioon. Tiettyjen tuotantomuotojen kohdalla eläinten hyvinvoinnin riittävä parantaminen ei ole mahdollista (esim. turkistarhaus tai han-henmaksatuotanto). Siksi Animalia tähtää kyseisten tuotan-nonhaarojen lakkauttamiseen lainsäädännöllä.

TIETOA ANIMALIASTA2.

7

Toimintatavat

Animalia toimii kampanjoimalla ja tiedottamalla sekä vaikut-tamalla lainsäädäntöön, asenteisiin ja käytäntöihin. Lisäksi Animalia toimii eläinsuojelukysymysten asiantuntijana erilai-sissa yhteyksissä. Pyrimme myös saamaan kansalaisia mukaan eläinsuojelutoimintaan.

Kampanjointikeinoja ovat muun muassa muun muassa tie-don kerääminen, aktiivinen tiedottaminen ja materiaalin tuottaminen, lobbaus, päättäville tahoille kohdistetut vetoo-mukset, erilaiset tempaukset ja tapahtumat, julkaisut ja niin edelleen. Animalian nimissä järjestettävistä kampanjoista ja projekteista päättävät järjestön hallitus ja toimisto tai paikal-lisella tasolla Animalian valtuuttama edustaja. Tiedottamalla eläinsuojeluasioista Animalia pyrkii vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Lainsäädäntöön vaikuttaminen on toimin-nassa keskeisellä sijalla. Animalian nimissä tapahtuvan vuoro-vaikutuksen päättäjien kanssa hoitavat pääasiassa Animalian toimiston henkilökunta tai hallituksen jäsenet. Animalia antaa asiantuntijana lausuntoja eri tahoille, neuvottelee päättäji-en kanssa sekä toimii eläinsuojelun edustajana työryhmissä ja toimikunnissa. Julkisissa ja virallisissa tilanteissa järjestön edustajina toimivat Animalian toimiston henkilökunta, halli-tuksen jäsenet tai näiden valtuuttamat asiantuntijat.

Animalia toimii ehdottomasti vain avoimesti ja laillisia keino-ja käyttäen. Järjestö kehottaa jäseniään toimimaan vain lain puitteissa ja esiintymään avoimesti omilla nimillään. Yksityis-henkilöihin kohdistuva painostustoiminta ei kuulu toimin-tatapoihimme. Animalia ei hyväksy omaisuuden tuhoamista eikä eläinten vapauttamista salaa tehdyillä iskuilla. Suhtau-dumme suvaitsevaisesti erilaisiin näkemyksiin ja luotamme ihmisten kykyyn tehdä hyviä valintoja, mikäli heillä on riittä-vät tiedot asiasta.

Rahoituksen toimintaansa Animalia saa jäsenmaksuista, lah-joituksista sekä valtion järjestötuista. Animalia on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö.

Pääkohteet

Animalialla on kolme päätoimintakohdetta: koe-eläintoimin-ta, tuotantoeläimet ja turkiseläimet. Resurssiensa puitteissa Animalia tekee työtä myös muilla eläinsuojelun saroilla.

Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma. Ensisijalle yhdistys asettaa eläimille kipua ja kärsimystä aiheuttavien ko-keiden sekä heikoimmin perusteltavien kokeiden lopettami-sen. Tämä tulisi tehdä välittömästi. Animalia edistää eläinko-keille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä sekä tieteen ja terveydenhuollon toimintatapojen muuttamista sellaisiksi, että ihmisten ja eläinten terveyttä lisätään ilman eläinkokeita. Niin kauan kuin eläinkokeita tehdään, on huolehdittava siitä, että koe-eläimille ei aiheudu kokeista kärsimystä, niitä käyte-tään pienin mahdollinen määrä ja eläinten elinolot vastaavat eläinten fyysisiä ja psyykkisiä tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Maataloustuotannossa vallitsee nykyään tehokkuusajattelu, jonka nimissä eläimistä on tehty “koneita”. Eläimet joutuvat elämään koko elämänsä ankeissa, virikkeettömissä ja ahtaissa tiloissa ja niiden mahdollisuudet toteuttaa lajityypillistä käyt-täytymistä ovat äärimmäisen rajalliset. Animalia vaatii, että eläinten hyvinvointi otetaan kotieläintuotannossa huomat-tavasti nykyistä paremmin huomioon. Eläinten hyvinvointia ei saa uhrata taloudellisen tehokkuuden takia. Tuotannossa käytettävien eläinten lukumäärää tulee laskea.

Turkistarhauksessa eläimeltä on riistetty mahdollisuus to-teuttaa monia luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Eläinten hyvinvointiongelmat ovat erittäin suuria ja todellisia turkis-tarhoilla. Turkikset ovat ylellisyystuotteita, joita valmistetaan vain ihmisen turhamaisuuden vuoksi. Nykyihminen ei tarvitse turkkia pysyäkseen lämpimänä. Animalia tähtää turkistarha-uksen lopettamiseen lainsäädännöllä. Turkisiskuja Animalia ei hyväksy.

Animalian nimissä esiintyvän, järjestön valtuuttaman edus-tajan on sitouduttava esittämään vain tämän linjan mukaisia näkemyksiä ja toimittava tässä paperissa esitettyjen toiminta-periaatteiden mukaisesti.

8

2.3 Animalian päätöksentekorakenne

Hallitus

Hallitus päättää Animalian linjauksista ja toiminnasta sekä on vastuussa esimerkiksi varojen käytöstä. Hallitukseen kuuluu 10 —11 jäsentä, jotka valitaan yhdeksi, kahdeksi tai kolmek-si vuodeksi. Erovuorossa on vuosittain 4—5 jäsentä, jotka voidaan valita uudelleen. Ehdotukset hallituksen jäseniksi on esitettävä kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Hallitukseen voi hakea kuka tahansa Animalian jäsen, jolla on kiinnostusta järjestön pit-käjänteiseen kehittämistyöhön. Vuosikokous valitsee yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi yhden vuoden ajaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapu-heenjohtajan ja varainhoitajan sekä sen lisäksi sihteerin, joka voidaan valita myös hallituksen ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu noin yhdeksän kertaa vuodessa. Tietoja hallituksen kokousten ajankohdista saat Animalian tapahtu-makalenterista (www.animalia.fi) tai toimistolta. Hallituksen alla toimii useita työryhmiä. Työryhmiä voi olla esimerkiksi seuraavista aiheista: alueosastotyö, kampanjat ja toiminta, varainhankinta ja jäsenhankinta, visio ja strategia sekä lehti ja tiedotus. Ryhmissä on usein mukana hallituksen edustajien lisäksi Animalian henkilökuntaa sekä asiasta kiinnostuneita aktiiveja. Animalian vapaaehtoiset voivat tulla mukaan työ-ryhmien toimintaan. Kiinnostuksesta voi ilmoittaa toimistolle.

Nykyiset hallituksen jäsenet löydät Animalian kotisivuilta kohdasta ”Ota yhteyttä”.

Vuosikokous

Vuosikokous pidetään aina maaliskuussa. Siihen kutsutaan viimeistään 14 vuorokautta ennen kokousta joko Animalia-lehdessä tai jäsenistölle lähetetyllä kirjeellä. Äänioikeutettuja ovat kaikki Animalian jäsenet.

2.4 Miten Animalia tukee ryhmien toimintaa?

Animalia tukee ja avustaa ryhmiä monin eri tavoin muun muassa esitteiden, avustusten ja tiedotuskanavien kautta.

Informaatio ja materiaali

Avustukset

Vapaamuotoinen anomus toimitetaan Animalian toimistolle, ja sen käsittelee joko hallitus tai pienempien summien koh-dalla työntekijät. Animalia budjetoi vuosittain noin 3 000 eu-roa vapaaehtoistoimintaan. Muistakaa että hyvien ideoiden toteuttaminen ei saisi kaatua varojen puuttumiseen. Animalia haluaa tukea kaikkea toiminnan tehostamista myös rahallises-ti, joten anomusten tekoa ei kannata arkailla!

Tiedotuskanavat

Tapahtumakalenteri: Animalian internet-sivuilla ylläpidettävään tapahtumakalenteriin kannattaa syöttää tapahtumatiedot heti, kun ne varmistuvat. Alueosaston yhteyshenkilö saa ohjeet ja tunnuk-set toimistolta.

Sähköpostilistat: Tapahtumatietoja voi lähettää Animalian yleiselle sähköpostilistalle (animalia@animalia.fi) sekä aluelistalle (alueet@animalia.fi).

Animalia-lehti: Animalia-lehteen voi mielellään kirjoittaa juttuja oman ryhmän toiminnasta. Lähe-tä juttuideasi Animalian päätoimittajalle tai toi-mitussihteerille. Lehden toimitus tekee lopullisen päätöksen lehdessä julkaistavista jutuista.

Ryhmän kotisivut: Ryhmälle kannattaa perustaa oma kotisivu Animalian kotisivujen alle. Jos haluat perustaa ryhmälle kotisivut, ota yhteyttä toimis-toon opastusta varten.

•

•

•

•

Animalian toimiston väkeä voi pyytää pitämään esitelmiä ryhmän yleisötilaisuuteen tai esimerkiksi antamaan koulutusta ryhmälle.

Esitteet, julisteet, valokuvanäyttelyt, DVD:t ja videot: Ajankohtainen lista esitteistä, valokuvanäyttelyistä ja muusta lainattavasta materiaalista löytyy Animalian kotisivuilta.

Myyntituotteet: Ajankohtainen lista myytävistä tuotteista löytyy Animalian verkkokaupasta koti-sivuilta ja tuoteuutuuksia viimeisimmästä Animalia-lehdestä.

•

•

•

Animalian henkilökunnalta kannattaa aina pyytää apua ja neuvoa. Kysellä voi vaikkapa tietolähteistä, esitteistä, kokoustilojen järjestämisestä, puhujaeh-dokkaista ja toimintatavoista.

•

9

Animalian ryhmien välinen yhteistyö

Animalian aluelista (alueet@animalia.fi): Aluelista toimii Animalian paikallisaktiivien välisenä kommunikaatiokanava-na. Listalla voi esimerkiksi vaihtaa toimintaideoita, tiedottaa oman ryhmän toiminnasta, keskustella Animalian kampan-joista sekä kertoa hyväksi havaituista toimintamuodoista. Listalle voi liittyä lähettämällä viestiä toimistoon.

Alueosastokokoukset ja Animalian kesäleiri: Alueosastoko-kouksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, joista toinen pide-tään leirin yhteydessä. Leiri järjestetään vuosittain, yleensä loppukesästä tai alkusyksystä. Leirillä on muun muassa työpa-joja, esitelmiä ja elokuvia eri aiheista. Alueosastokokoukset ja leiri ovat hyvä keino tutustua muihin animalialaisiin, vaihtaa ideoita, tehdä kehittämisehdotuksia sekä saada taustatietoa Animalian kampanjoista.

Animalian kampanjat

Animalia järjestää vuosittain noin kolme kampanjaa. Paikal-listason vaikuttaminen on erittäin tärkeä osa kampanjoita. Merkittävälle osalle ihmisiä välitetään tietoa kampanjasta infopöytien, yleisötilaisuuksien, paikallismedian ja esitteiden jakamisen kautta. Lisäksi paikalliset toimijat voivat vaikuttaa muun muassa oman kuntansa päätöksentekijöihin, kauppoi-hin ja ravintoloihin. Animalian aktiivien työ on siten hyvin tärkeää kampanjoiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tästä syystä olisi hienoa, että ryhmät tulisivat mukaan kam-panjoihin. Jos resurssit eivät riitä suureen kampanjointiin, pienikin osallistuminen vie asina asiaa eteenpäin. Pieni pa-nostus kampanjaan voi olla esimerkiksi esitteiden/kampan-jakorttien/asiakaspalautelomakkeiden jakaminen kampanjan toimintapäivänä.

Suurempi panostus taas voi olla esimerkiksi tiedotustilaisuuk-sien, tempauksien ja kurssien järjestämistä aihepiiristä. Jos ryhmä on valmis toimimaan aktiivisesti kampanjassa, aihees-ta kannattaa pitää kokous. Kokouksessa voi sopia, mitkä ovat ryhmän omat kampanjatavoitteet, millaisin resurssein ollaan kampanjassa mukana, mitkä ovat ryhmän toimintamuodot sekä kuka tekee mitäkin ja millä aikataululla.

Kampanjoista tiedotetaan muun muassa Animalian aktiivien listalla, jota kautta saa tietoa kampanjan taustoista, tavoitteis-ta ja toimintatavoista sekä saa ideoita siitä, miten oma ryhmä voisi osallistua kampanjaan. Kampanjoista keskustellaan usein myös alueosastokokouksissa.

Lisäksi mukaan voi tulla vaikuttamaan valtakunnallisen kam-panjan suunnitteluun ilmoittamalla kiinnostuksesta toimistol-le.

Facebook ja muu sosiaalinen media: Myös Facebook-sivun perustaminen on kannattavaa tiedotuksen vuoksi. Katso lisää kohdasta 11 tie-dottaminen.

Kirjeet Animalian jäsenille ja vapaaehtoisille: toimisto voi lähettää pyynnöstä tietoa ryhmän toiminnasta alueen jäsenille kirjeitse tai sähkö-postilla. Ryhmän kannattaa kutsua alueen jäsenet esimerkiksi uusien iltoihin tai tiedottaa koko kau-den toiminnastaan. Vapaaehtoisrekisteriin ilmoit-tautuneille voidaan lähettää kutsu auttaa esimer-kiksi tempauksissa.

•

•

Kuva: Taija Rinne

10

3.1 Johtosääntö

Johtosääntö-käsitteitä

Animalian viralliset säännöt määräävät, että aluetoimintaa säätelee ns. johtosääntö. Johtosäännöstä päättää Animalian hallitus ja sitä voidaan muuttaa ja kehittää tarpeen mukaan.

Yhdyshenkilö: Yksittäinen henkilö, joka aloittaa toimintaa uudella alueella tai uuden asian tiimoilta. Tavoite on, että toiminta laajenee niin, että muodostuu alueosasto tai toimin-taryhmä (ei aina toteudu).

Alueosasto: Ryhmä toimii paikallisesti jollain selkeästi määri-teltävällä alueella, esimerkiksi Tampereen alueosasto.

Toimintaryhmä: Ryhmä keskittyy toiminnassaan johonkin tiettyyn asiaan eikä ole paikkaan sidonnainen. Esimerkiksi turkisryhmä.

Yhteyshenkilö/vetäjä: Ryhmän pääedustaja, joka vastaa siitä, että johtosääntöä noudatetaan, ja joka on ensisijainen yhteyshenkilö.

Huom! Jatkossa sanalla ”ryhmä” tarkoitetaan sekä alueosas-toa että toimintaryhmää.

Animalian aluetoiminnan johtosääntö

Eläinsuojeluliitto Animalian hallitus hyväksyy yhdyshenkilöt, alueosastot sekä toimintaryhmät, jotka toimivat Animalian sääntöjen ja hallituksen alaisina. Heidän tulee noudattaa yh-distyksen toimintaperiaatteita. Lisäksi heidän tulee hyväksyä ja sitoutua yhdistyksen periaatteeseen olla käyttämättä ilki- tai väkivaltaa toiminnassaan. Jos joku henkilö ei noudata tätä periaatetta, voi hallitus kieltää häntä toimimasta liiton yhdys-henkilönä tai ryhmässä.

Yksittäinen henkilö voi aloittaa toiminnan Anima-lian yhdyshenkilönä. Tavoitteena on, että toiminta laajenisi ja muodostuisi ryhmä. Animalian palkattu henkilökunta avustaa tässä toiminnassa.

Ryhmän perustamiseen tarvitaan kolme henkilöä, joista yksi on yhteyshenkilö. Yhteyshenkilö vastaa ryhmästä ja sen toiminnasta. Ryhmä voi sisäisesti jakaa tehtäviä itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Jos yhteyshenkilö vaihtuu, uusi vastuuhenkilö alle-kirjoittaa tämän johtosäännön.

Ryhmät toimittavat helmikuun loppuun mennessä Animalian toimistolle vapaamuotoisen selvityksen edellisen vuoden toiminnasta sekä varojen käytöstä.

1.

2.

3.

RYHMIEN TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET3.

11

3.2 Alueosasto-ohjeet

Alueosastot ovat oleellinen ja tärkeä osa Animalian toimintaa. Eri paikkakuntien vapaaehtoiset toimivat Animalian kasvoina paikallisille ihmisille ja paikallisessa mediassa. Samalla on tär-keää huomioida, että Animaliasta annetaan mahdollisimman positiivinen ja yhtenäinen kuva, jotta järjestön uskottavuus pysyisi mahdollisimman hyvänä ja vaikutusmahdollisuudet eläinten puolesta mahdollisimman tehokkaina. Tätä silmällä pitäen Animalia toivoo vapaaehtoistensa huomioivan seuraa-vat suositukset kaikessa toiminnassaan.

Tavoitteet ja toiminta

Animalian nimissä tehdyn toiminnan ja annettujen lausunto-jen, jaettavien esitteiden tulee olla linjassa Animalian toimin-taperiaatteiden kanssa:

Eläintuotannossa käytettävien eläinten lukumää-rää tulee vähentää ja siksi Animalia edistää eläin-tuotteiden kulutuksen vähentämistä.

Tuotantoeläinten hyvinvointia tulee huomatta-vasti parantaa eläinten pito-olosuhteita ja hoito-käytäntöjä parantamalla. Luomukotieläintuote on tehotuotettua elintarviketta parempi vaihtoehto.

Animalia tähtää turkistarhauksen lopettamiseen lainsäädännön kautta.

Toiminnan tulisi keskittyä Animalian pääkohtei-siin: eläinkokeisiin, turkistarhaukseen ja tuotanto-eläinkysymyksiin. Toki ryhmät voivat halutessaan tehdä ohessa myös muuta eläinsuojelu- ja eläin-oikeustoimintaa.

Toiminnan tulee olla avointa, väkivallatonta ja laillista. Ryhmien toivotaan suosivan positiivisia toimintakeinoja.

Animalian toiminnalla ei tule tukea rahallisesti tai muutoin eläinten hyvinvoinnin kanssa ristiriidassa olevaa toimintaa (esim. eläintarhavierailut).

Mielenosoituksia järjestetään vain harkitusti. Jos ryhmä haluaa järjestää mielenosoituksen, tulee tästä olla yhteydessä toimistoon.

Muihin järjestöihin pidetään yllä hyviä suhteita, vaikka järjestöjen välillä olisi ristiriitaisia näkemyksiä tavoitteista ja toimintatavoista. Ristiriidoista kan-nattaa aina keskustella rakentavaan sävyyn. Ulos-päin puhutaan vain oman järjestön toiminnasta.

Yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa voidaan tehdä, kun toiminta noudattaa Animalian toimin-taperiaatteita.

Animalian toimintaperiaatteet löytyvät kokonai-suudessaan täältä: www.animalia.fi/mika-anima-lia/toimintaperiaatteet.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Jos yhdyshenkilöt tai ryhmät antavat lausuntoja tie-dotusvälineille Animalian nimissä, tulee lausuntojen olla yhdistyksen virallisen linjan mukaisia. Mikäli mahdollista, lausunnot tuodaan etukäteen tiedoksi yhdistyksen henkilökunnalle ennen niiden antamis-ta tiedotusvälineille. Mikäli yhdyshenkilöillä tai ryh-millä on epäselvyyttä Animalian linjasta haastattelua koskevissa asioissa, kehotetaan tiedotusvälineitä ottamaan yhteyttä yhdistyksen henkilökuntaan.

5.

Animalian tavoitteena on eläinten oikeuksien tunnustaminen sekä eläinten hyvinvoinnin paran-taminen yhteiskunnassamme.

Eläinkokeiden kohdalla Animalian tavoitteena on eläinkokeeton maailma.

Kipua ja kärsimystä aiheuttavat kokeet, turhimmat kokeet ja kädelliskokeet tulee lopettaa välittömästi.

•

•

•

Yhdyshenkilöt ja ryhmät voivat hakea toiminnalleen taloudellista tukea Animalian hallitukselta, joka toi-mii päättävänä elimenä avustusten myöntämisessä. Toimintatuen käytöstä tulee antaa selvitys. Sekä hakemus ja selvitys tehdään vapaamuotoisesti.

4.Niin kauan kuin eläinkokeita tehdään, on huoleh-dittava siitä, että koe-eläimille ei aiheudu kokeista kärsimystä, niitä käytetään pienin mahdollinen määrä ja eläimille tarjotaan hyvät elinolot.

Tuotantoeläinten kohdalla Animalia hyväksyy ihmisen ja eläimen symbioottisen yhteiselon, jossa molemmat hyötyvät. Tästä tilanteesta ollaan kuitenkin yhteiskunnassamme vielä kaukana.

•

•

12

Mediakäyttäytyminen

Koskee Animalian nimellä tapahtuvaa esiintymistä erilaisissa medioissa, kuten haastattelujen antamista, tiedotteita, mieli-pidekirjoituksia ym.

Ruoka

Animalian tavoitteena on vähentää eläintuotantoa ja paran-taa tuotantoeläinten hyvinvointia. Yhtenä keinona tavoittee-seen pääsemiseksi Animalia edistää eläinkunnan tuotteiden, niin lihan, maidon kuin munien, käytön vähentämistä sekä siirtymistä kuluttamaan eläinystävällisemmin tuotettuja tuot-teita. Alueosastotoimintaan ovat lämpimästi tervetulleita kaikki ruokavaliosta riippumatta. Kuitenkin alueosaston toi-minnalla voidaan näyttää esimerkkiä kulutusmuutosten edis-

tämiseksi. Siksi ryhmän myydessä tai tarjoillessa ruokaa (esim. omilla kursseilla ja leireillä, erilaisissa tilaisuuksissa, infopöy-dällä ja ravintolapäivissä), tulee tarjottavien olla vegaanisia.

Ruokailtaessa Animalian ryhmänä, tulee tarjolla olla sitä mahdollisesti haluaville vegaaninen vaihtoehto.

Varainkäyttöohjeet

Ryhmien aktiivit voivat mieluusti antaa lausuntoja paikallisille tiedotusvälineille sekä oma-aloittei-sesti että pyydettäessä. Kommenttien on kuiten-kin oltava linjassa Animalian periaatteiden kanssa (mainittu edellä).

Vapaaehtoistoimijan tulee ottaa huomioon, että media ja yleisö ottavat hänen antamansa lausun-non Animalian virallisena kantana.

Kommentteja tulee antaa vain sellaisista asioista, joista tuntee faktat.

Jos on epävarmuutta faktoista, kannattaa ottaa itse yhteyttä Animalian toimistolle tai kehottaa toimittajaa ottamaan yhteyttä Animalian toimis-toon.

Vapaaehtoisten ei voida olettaa tietävän kaikkea. Epäselvissä tilanteissa voit sanoa esimerkiksi, että olet vapaaehtoinen ja osallistut toimintaan siksi, että haluat edistää eläinten hyvinvointia, mutta haluat jättää lakipykäliin / tieteellisiin seikkoihin tms. pureutuvat kysymykset Animalian henkilö-kunnan vastattavaksi.

Muista, että kaikki, mitä sanot medialle, voidaan julkaista. Eli harkitse, mitä sanot, ja vapaamuo-toista jutustelua asia-aiheesta ja muusta toimitta-jan kanssa kannattaa välttää.

Artikkelit, joissa lainataan sinua, kannattaa pyytää tarkastettavaksi ennen julkaisua.

Mediaesiintymisistä tulisi ilmoittaa ainakin jäl-keenpäin toimistolle mediaseurannan ylläpitämi-seksi.

•

•

•

•

•

•

•

•

Alue-edustajat voivat anoa rahallista tukea toi-minnalleen. Vapaamuotoinen anomus toimite-taan Animalian toimistolle, ja sen käsittelee joko hallitus tai työntekijät pienempien summien kohdalla. Toimintatuen käytöstä tulee antaa va-paamuotoinen selvitys tuen käytön jälkeen. Liitä anomukseen hakijan yhteystiedot sekä tilinume-ro, jonne tuki maksetaan.

Ryhmät voivat tilata Animaliasta tuotteita ja myydä niitä tapahtumissaan. Ryhmät saavat osan myyntitulosta itselleen.

Jos ryhmä haluaa kerätä rahaa toiminnalleen (esim. lipaskeräyksellä), täytyy ryhmän käyttää Animalian rahankeräyslupaa. Ota yhteys toimis-tolle ja kysy lisää. Tämä koskee vain suoraa rahan-keruuta. Kirppiksien ja vastaavien järjestämiseen ei lupaa tarvita. Lisätietoja luvussa 10 ja esim. Yhdistystiedon sivuilla www.yhdistystieto.fi/wiki.

Animalialta saatu toimintatuki, lahjoituksina saadut varat ja myyntituotot ynnä muut sellaiset varat tulee käyttää eläinsuojelutoimintaan, ei vir-kistystoimintaan.

Jos ryhmä saa joltakin taholta rahaa nimenomaan virkistyskäyttöön, niin nämä varat voi luonnolli-sestikin käyttää tähän tarkoitukseen.

Jos ryhmä haluaa valmistaa itse myyntituotteita, kuten paitoja, tuotteiden tulee olla viestiltään linjassa Animalian toimintaperiaatteiden kanssa. Tuotteiden olemassaolosta ilmoitetaan toimistol-le.

Jos Animalian nimissä kerätään rahaa lahjoitet-tavaksi toisen järjestön toimintaan, kuten löytö-eläintoimintaan, asiaan on kysyttävä lupa toimis-tolta.

•

•

•

•

•

•

•

13

Näistä väreistä tulee käyttää vain määriteltyjä värikoodeja. Jos ei ole mahdollista käyttää määriteltyjä värikoodeja, tulee käyttää mustavalkoista logoa. Yleisimmin ja suositeltavimmin käytetään versiota, jossa lukee ”Animalia — eläinten asian aja-ja”. Animalian logoa voi käyttää vain Animalian linjausten mu-kaisissa julkaisuissa. Esimerkiksi logoa ei tule käyttää suoraan muiden järjestöjen kampanjajulisteissa tai kutsuissa, vaan lupa logon käyttämiseen tulee kysyä Animalian toimistosta. Jos alueosasto tekee omia esitteitä, joissa on Animalian logo, esitteisiin tulee pyytää hyväksyntä Animalian toimistosta. Jos olet epävarma, voiko logoa käyttää tietyssä yhteydessä, ota yhteyttä toimistoon.

Tuotteissa käytetään mieluiten mustavalkoista ”Animalia — eläinten asian ajaja” -logoa. Animalian logon käytöstä tuot-teissa tulee aina neuvotella Animalian toimiston kanssa, sillä logoista sovitaan tapauskohtaisesti.

Muistakaa että hyvien ideoiden toteuttaminen ei saisi kaatua varojen puuttumiseen. Animalia haluaa tukea kaikkea toimin-nan tehostamista myös rahallisesti, joten anomusten tekoa ei kannata arkailla!

Esitteet ja internet-sivut

Ryhmien Animalian nimissä julkaisemien esitteiden ja inter-net-sivujen tulee olla linjassa Animalian toimintaperiaattei-den kanssa. Esitteissä tai internetsivuilla julkaistujen reseptien tulee olla vegaanisia, niin että ohjeisiin ei sisälly lainkaan eläinkunnan tuotteita. Näin kannustetaan ihmisiä vähentä-mään eläinkunnan tuotteiden kulutusta ja löytämään eläin-kunnan tuotteita korvaavia kasviperäisiä ruoka-aineita.

Jos ryhmä tuottaa esitteitä, joissa esiintyy Animalian nimi, esi-tettä olisi hyvä näyttää Animalian henkilökunnalle ennen sen julkaisua. Tämä on hyvä mahdollisuus saada apua kielenhuol-toon sekä tarkastuttaa esitteiden tietojen paikkansapitävyys.

Animalia on julkaissut graafiset ohjeet, jotka saa toimistolta pyytämällä. Graafiset ohjeet määrittävät muun muassa logon, värien ja fonttien käytön. Näitä ohjeita tulisi myös alueosas-tojen noudattaa.

Animalian logon käytön ohjeet

On hyvin suositeltavaa käyttää Animalian logoa oman ryh-män tiedottamistyössä (esim. mainokset, tiedotteet, kirjeet jne.), sillä tämä lisää Animalian tunnettuutta ja näkyvyyttä. Animalian logon voit ladata täältä www.animalia.fi/medialle/kuvat.

Logosta on olemassa pelkistetty versio, sloganilla ”eläinten asian ajaja” varustettu versio sekä ”Eläinsuojeluliitto Anima-lia”, joka löytyy myös ruotsiksi ja englanniksi. Erilaisia versioita saat graafikon paketista, jonka voit pyytää toimistolta. Anima-lian logoa ei saa muunnella, vaan sitä tulee käyttää aina vain määritellyssä muodossa.

Animalian logossa voi käyttää vain seuraavia värejä, tiettyjen värikoodien mukaisesti:

Sininen: Animalian perusväri PMS 313 C=100, M=0, Y=10, K=5 R=0, G=154, B=200

Punainen: Koe-eläimetPMS 185 C=0, M=90, Y=80, K=0 R=239, G=62, B=66

Oranssi: TurkiseläimetPMS 1505 C=0, M=60, Y=100, K=0 R=245, G=130, B=32

Vihreä: TuotantoeläimetPMS 368 C=60, M=0, Y=100, K=0 R=114, G=191, B=68

14

Jos paikkakunnallasi tai jonkin sinua kiinnostavan teeman ympärillä ei vielä toimi ryhmää, voit perustaa sellaisen. Ryh-mässä toimimalla voit järjestää paljon sellaisia tapahtumia, joita ei yksin voisi järjestää. Samalla voit tutustua muihin sa-manhenkisiin ihmisiin. Useamman ihmisen voimin eläinsuo-jelu ja eläinoikeuskysymykset tulevat näkyvämmäksi omalla paikkakunnalla muun muassa infopöydän pidon, esitteiden jaon, tempausten ja yleisötilaisuuksien kautta. Ryhmä voi saa-da merkittäviäkin muutoksia aikaan omalla paikkakunnalla – esimerkiksi kasvisruoan tarjonta kaupoissa ja ravintoloissa voi parantua ja oman paikkakunnan vaateliikkeet voivat siirtyä turkittomaan politiikkaan.

Animaliassa mukana ollessasi voit tulla mukaan Animalian valtakunnallisiin kampanjoihin ja näin omalta osaltasi antaa panoksesi eläinasian edistämiseen valtakunnallisella tasolla.

Animalian kautta saat yhteyksiä eläinasioiden parissa toimi-viin aktiiveihin ympäri Suomen, ja tällaisen verkottumisen kautta voit saada uusia toimintaideoita oman ryhmäsi toi-mintaan.

Animalia tarjoaa myös hyvän resurssipohjan ryhmiensä toi-minnalle: esim. ilmaisia esitteitä ja muuta materiaalia (valo-kuvanäyttelyt, filmit, julisteet jne.), myyntituotteita, tukea ja neuvontaa, internet-sivut, tiedotuskanavia, luennointiapua ja taloudellisia avustuksia. Perusehtona Animalian ryhmäksi liittymisessä on, että ryhmät toimivat Animalian toimintaperi-aatteiden (osio 2.2) puitteissa.

4.1 Miten hakea Animalian yhdyshenkilöksi tai ryhmäksi?

Yhdyshenkilöksi voit liittyä ottamalla ensin yhteyttä vapaa-ehtoiskoordinaattoriin (Kanerva Pelli kanerva.pelli@animalia.fi, (09) 720 6590). Tämän jälkeen hallitukselle tehdään vapaa-muotoinen hakemus yhdyshenkilöksi liittymisestä sekä alle-kirjoitetaan Animalian aluetoiminnan johtosääntö (osio 3.1). Hallitus hyväksyy Animalian yhdyshenkilöt.

Tavoitteena on, että toiminta laajenisi, niin että muodostuisi alueosasto tai toimintaryhmä. Jos toisaalta tunnet jo vähin-tään kaksi muuta henkilöä, jotka haluaisivat perustaa ryhmän kanssasi, voitte perustaa ryhmän suoraan. Animalian hallituk-selle tehdään vapaamuotoinen hakemus ryhmän perustami-sesta. 1–2 ryhmäläisistä toimii yhdyshenkilönä, joka vastaa ryhmästä ja sen toiminnasta. Hakemuksen tekoa ei tarvitse säikähtää, vaan siinä voi lyhyesti muutamalla virkkeellä il-maista esimerkiksi:

PERUSTAISINKO UUDEN ALUEOSASTO- TAI TOIMINTARYHMÄN?

omat yhteystietosi (osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite sekä ikä)

paikkakunta, jossa haluat perustaa alueosaston, tai teema, jonka ympärille haluat perustaa toimintaryhmän

omat taustatietosi

alustava suunnitelma ryhmän tarkoituksesta, tavoitteista, mahdollisista painopisteistä jatulevasta toiminnasta.

•

•

•

•

4.

15

PERUSTAISINKO UUDEN ALUEOSASTO- TAI TOIMINTARYHMÄN?

4.2 Ryhmän toiminta-ajatus

Ennen kuin pyrit/pyritte saamaan mukaan uusia toimijoita, kannattaa hetken pohtia omia näkemyksiä ryhmän tarkoi-tuksesta, tavoitteista ja toimintatavoista. Voit(te) esimerkiksi kirjoittaa lyhyen yhteenvedon ryhmän toiminta-ajatuksesta. Pohdi tai pohtikaa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:

On hyvä selkeyttää itselleen omia näkemyksiään ryhmän toimenkuvasta jo heti aluksi. Tämän jälkeen on helpompi keskustella muiden kanssa ryhmän tulevasta toiminnasta. Ryhmän keskusteluissa alustavat ideasi varmastikin osin muuttuvat, mutta ne ovat kuitenkin antaneet hyvän pohjan keskustelulle.

4.3 Miten saada mukaan uusia toimijoita?

Uudesta ryhmästä kannattaa tiedottaa runsaasti sitä perustet-taessa. Tiedottaminen tuottaa usein hyvin tulosta: mitä nä-kyvämmin ryhmää mainostaa, sitä varmemmin saa mukaan runsaasti uusia, toiminnasta kiinnostuneita ihmisiä. Näin jo heti alkuun muodostuu hyvä, aktiivinen ryhmä, joka voi saa-da merkittäviäkin muutoksia aikaan omalla paikkakunnallaan. Uusia toimijoita voi rekrytoida esimerkiksi seuraavin keinoin:

Kannattaa muistaa, että alueella on varmastikin jo eläinky-symyksiä sympatisoivia ryhmiä (kuten ympäristönsuojelu- ja ihmisoikeusryhmiä). Uusia aktiiveja voi löytyä näiden ryhmi-en kautta runsaastikin, joten ryhmän perustamista kannattaa mainostaa esim. näiden ryhmien sähköpostilistoilla.

Mikä on mielestäsi ryhmän päätarkoitus?

Mitä haluaisit ryhmän saavuttavan?

Voisiko ryhmän toiminnalla olla tietyt painopis-teet? Mihin haluaisit ryhmän keskittyvän?

Millaista toimintaa ryhmä voisi järjestää? Mitkä olisivat ryhmän keskeiset toimintatavat?

•••

•

•

•

ja mahdollisuudesta liittyä ryhmän sähköpostilis-talle. Tilaisuudessa kannattaa myös jakaa esitteitä uudesta ryhmästä.

Pidä Animalian infopöytää esimerkiksi kaupungin torilla tai jossain paikallisessa tapahtumassa (ks. infopöydän pidosta osiossa 6.1). Infopöydän pito tarjoaa hyvän mahdollisuuden levittää esitteitä ryhmän ensimmäisestä kokouksesta sekä kertoa kasvokkain uudesta ryhmästä ohikulkijoille. Toi-minnasta kiinnostuneilta henkilöiltä kannattaa kerätä yhteystiedot. Infopöydän ääreen tulee usein paljon eläinsuojelu- ja eläinoikeusasioita sympatisoivia ihmisiä, joista monet ovat valmiita tulemaan toimintaan, kunhan heille vain tiedottaa tästä mahdollisuudesta.

•

Ryhmän ensimmäistä kokousta kannattaa mai-nostaa mahdollisimman laajasti (osio 11.2). Ani-malian toimistolta voidaan lähettää kirje kaikille alueen Animalian jäsenille. Kirjeen kautta tulee tapahtumiin yleensä muutamia osallistujia, joten tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää. Ryh-män kokousta voi mainostaa myös Animalian sähköpostilistoilla ja Facebookissa, toimisto voi välittää viestit.

Yksi mahdollisuus on järjestää jokin tilaisuus perustamiskokouksen yhteyteen, esimerkiksi esitelmätilaisuus jostakin ajankohtaisesta tee-masta. Yleisötilaisuus voi houkutella kokoukseen enemmän väkeä, ja se lisää perusteilla olevan ryhmän näkyvyyttä. Kannattaa kerätä yleisötilai-suuden jälkeen niiden henkilöiden yhteystietoja, jotka eivät osallistu kokoukseen, ja kertoa heille kokouksen jälkeen ryhmän tulevasta toiminnasta

16

4.4 Ensimmäinen kokous

Kokous kannattaa pitää mielummin jossain julkisessa tilassa, kuin kotona, sillä tällaisiin ”neutraalimpiin” paikkoihin uusien ihmisten on helpompi tulla. Kokoontumisen voi järjestää esim. kahvilassa, kirjastossa, oppilaitoksissa, järjestökeskuksis-sa ja kurssikeskuksissa. Animalialta voi hakea rahoitusta ko-koustilojen kustannuksiin.

Jos haluat, Animalian toimistosta voidaan tulla ensimmäiseen kokoukseen mukaan kertomaan Animalian toiminnasta.

Vinkkejä kokouksen kulkuun:

Esittäytymiskierros.

Animalian esittely (itse tai joku Animalian toimis-tosta).

Omat näkemykset ryhmän tavoitteista + omia toimintaideoita.

Kokoukseen osallistujien kiinnostuksenkohteista puhuminen.

Tulevan toiminnan ideointi ja keskustelu, mitä ainakin voisi olla realistista järjestää.

Konkreettisen toiminnan sopiminen! Kannattaa sopia jotain konkreettista toimintaa (esim. in-fopöydän pitäminen, valokuvanäyttely) jo heti alussa, niin uudet ihmiset pääsevät jo heti alkuun vaikuttamaan asioihin. Tehtävänjaon voi sopia jo kokouksessa.

Yhteydenpitotavoista sopiminen (esim. sähköpos-tilistan perustaminen [osio 11.1]).

Kokoontumistiheydestä sopiminen + seuraavan kokouksen aika ja paikka.

Ihmisten yhteystietojen kerääminen.

•

•

•

•

•

••

••

Kokoukseen voi saada rennompaa tunnelmaa, jos siellä on tarjolla jotain pientä naposteltavaa. Toiminnan alussa kannat-taa muutenkin järjestää vapaamuotoista yhdessäoloa, kuten kasviskokkausilta tai nyyttikestit, jotta ryhmän jäsenet voisivat tutustua toisiinsa paremmin.

17

Toiminnan tarkoitusta, tavoitteita ja toimintatapoja kannattaa miettiä aika ajoin, esimerkiksi vuoden päätteessä. Lisäksi yk-sittäiselle kampanjalle tai tapahtumalle on hyvä asettaa konk-reettisia tavoitteita ja arvioida niiden saavuttamista. Suun-nittelu ja arviointi tehostavat ja motivoivat toimintaa. Kun ryhmä on asettanut itselleen selkeät tavoitteet, oman toimin-nan tulokset tulevat näkyvämmiksi – näin huomaa, että työ on todellakin tuottanut tulosta. Lisäksi toiminnan arvioinnin avulla voi selvittää, mikä meni hyvin ja mikä vähemmän hy-vin ja mitä kannattaa tehdä paremmin seuraavalla kerralla.

Yleinen suunnittelu

Yleisen suunnittelukokouksen voi pitää esimerkiksi vuoden vaihteessa. Suunnittelukokouksessa voi kirjoittaa alla olevia kysymyksiä isolle paperille tai taululle, ja jokainen voi listata näiden kysymysten alle näkemyksiään. Tämän jälkeen voi yhdessä käydä läpi esiin tulleita ajatuksia ja keskustella niistä. Lopuksi voi kirjoittaa ylös johtopäätökset.

Ryhmän lähtökohdat:

Ryhmän toiminta-ajatuksen määrittäminen:

Ryhmän arvojen määrittäminen:

Toimintasuunnitelma

Tällaisen yleisen pohdinnan lisäksi olisi hyvä tehdä ryhmälle konkreettinen toimintasuunnitelma vuoden alussa. Vaikka toimintasuunnitelmaa ei tarvitse yhdistysbyrokratiasyistä teh-dä, sen laatiminen voi kuitenkin olla hyödyllistä: näin tulee selkeämmäksi, mitä haluaa (realistisesti) saavuttaa seuraavana vuonna. Toimintasuunnitelmaa voi sitten vuoden aikana aina vilkaista tarkistaakseen, onko toiminta tavoitetasossa. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa voi pohtia:

Toimintasuunnitelman laatimisen apuna voitte käyttää op-paan liitteistä löytyvää pohjaa. Toimintasuunnitelma olisi

TOIMINNAN SUUNNITTELU JA ARVIOINTI

Mitkä ovat keskeiset toimintamuotomme?

Mikä on keskeinen kohderyhmämme?

Mitkä ovat resurssimme?

Mitkä ovat keskeiset yhteistyökumppanimme?

Mitä toimintaympäristössämme on tapahtumassa (esim. ihmisten arvot, politiikkaa, yhteistyökump-paneiden toiminta)?

•

••••

Mihin toiminnalla pyritään?

Mikä on toiminta-ajatuksemme ja perustehtä-vämme?

•

•

Mitkä ovat ryhmän keskeiset arvot ja mitä niillä halutaan vaalia?•

Mitä tavoitteita meillä on seuraavalle vuodelle? Millä keinoin saavutamme tavoitteet? Miten arvi-oimme tavoitteiden saavuttamista?

Mitkä ovat seuraavan vuoden pääkohteemme Ani-malian kansalliset kampanjat huomioiden?

•

•

5.Kuva: Hanna Heikkilä

18

hyvä toimittaa Animalian toimistolle vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

Yksittäisten kampanjoiden ja tapahtumien suunnitteluKannattaa aina myös pohtia yksittäisten kampanjoiden tai tapahtumien tavoitteita: Mitä haluamme tapahtumalla saa-vuttaa? Miten voimme arvioida tavoitteiden saavuttamista?

Toiminnan arviointi

Toimintaa kannattaa arvioida yleisellä tasolla niin vuoden vaihteessa kuin yksittäisen kampanjan tai tapahtuman jäl-keenkin. Arvioinnissa auttaa oman toiminnan dokumentointi; pidetään kirjaa, millaisia tapahtumia tai tilaisuuksia on orga-nisoitu, millaisia taitoja niissä kehitettiin, miten ne onnistuivat ja kuinka tavoitteet saavutettiin. Toiminnan motivoinniksi kannattaa aina iloita pienistäkin voitoista. Jos jossain asiassa ei mennyt niin hyvin, on hyvä arvioida, mikä meni mönkään ja todeta, mitä opittiin ja mitä voisi tehdä paremmin ensi kerralla.

Toimintakertomukset

Animalian ryhmien ei tarvitse tehdä yhdistysten virallista toi-mintakertomusta, mutta ryhmien tulisi toimittaa niin sanotut epäviralliset toimintakertomukset Animalian toimistolle vuo-sittain 1.2. mennessä. Apuna toimintakertomuksen laadin-nassa voitte käyttää oppaan liitteistä löytyvää pohjaa.

Toimintakertomukset antavat muille Animalian ryhmille, jäsenille, hallitukselle ja Animalian työntekijöille kuvan, millaista toimintaa eri paikkakunnilla on järjestetty. Lisäksi järjestön historiaa on helppo tallentaa toiminta- kertomuksen muodossa.

5.1 Tärkeät päivämäärät

Toimintaa suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon eri eläinaiheiset tapahtumapäivät, joita on pitkin vuotta. Ainakin keskeisinä tapahtumapäivinä (koe-eläinten päivä, eläinten päivä, maailman maatalouseläinten päivä ja turkiton per-jantai) kannattaa pyrkiä järjestämään jotakin toimintaa, vä-hintäänkin infopöydän pitoa tai esitteiden jakoa. Katso lisää toimintavinkkejä osiosta 6.5.

15.3. Kansainvälinen Kanadan hylkeenpyynnin vastainen toimintapäivä

20.3. Lihaton päivä - www.meatout.org

22.— 29.4. Koe-eläinten viikko

24.4. Koe-eläinten päivä

Huhtikuussa kansainvälinen Vegan Bake Sale -viikko

1.6. Maailman maitopäivä

4.7. Vankeudessa elävien delfiinien päivä

Vko 39 Finfoodin kananmunaviikko

Syyskuun viimeinen keskiviikko: Kansainvälinen koulumaitopäivä

1.10. Maailman kasvisruokapäivä

2.10. Maailman maatalouseläinten päivä

4.10. Maailman eläinten päivä

4.—11.10. Maailman eläinten viikko

Lokakuun puolivälissä: Kansainvälinen kanan- munan päivä

16.10. Maailman ruokapäivä (World Food Day) (FAO:n organisoima tapahtuma, jota vietetään lokakuussa ympäri maailmaa)

16.10. Anti-McDonald’s päivä

25.10. Kansainvälinen elinsiirtopäivä (tällöin voisi olla kudosluovutuskorttien jakoa)

1.11. Maailman vegaanipäivä

Kiitospäivän jälkeinen perjantai marraskuun lopussa Turkiton perjantai (Fur Free Friday)

Joulu Useina päivinä vuoden aikana: Ravintolapäivät www.restaurantday.org/fi

19

lia. Lisäksi kannattaa varata mukaan teippiä, sini-tarraa, sakset, tusseja, nastoja, paperia, kartonkeja, kyniä ja muuta vastaavaa.

Ottakaa mukaan myös Animalian toimistolta saa-manne , pöydänpitäjille tarkoitettu infokansio täy-dennettynä ajankohtaisella tiedolla. Infokansiosta löytyy jäsenhankintatietoa ja sinne kannattaa lisätä toimiston kulloinkin lähettämää kampanjatietoa, kyseisen tapahtuman infot ja muuta mahdollisesti pöydänpitäjille tärkeää tietoa.

Kannattaa lukea esillä olevat kampanjaesitteet sekä kampanjan ”usein kysytyt kysymykset”, jotta osaat kertoa ihmisille Animalian kampanjoista. Muista ottaa mukaan kampanja-FAQ.

Huom! Infopöydässä kannattaa olla myös esite omasta ryhmästä. Lisäksi mukana on hyvä olla lista, johon ryhmän toiminnasta kiinnostuneet voivat kirjoittaa yhteystietonsa. Seuraavaa tapaamista on hyvä mainostaa esimerkiksi kirjoittamalla ryhmän esitteeseen seuraavan tapaamisen aika ja paikka.

Infopöydällä kannattaa aktiivisesti hankkia Anima-lialle uusia jäseniä (osio 8).

2–3 ihmistä pöydän takana riittää. Suurempi ”vas-taanottokomitea” voi toimia ennemminkin pelot-teena kuin houkuttimena.

6.1 Infopöytää pitämällä eläinasiat tutuksi

Infopöytä on erittäin hyvä tapa tavoittaa suuria määriä ih-misiä. Infopöydän pito lisää Animalian sekä eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymysten näkyvyyttä paikkakunnilla. Pöydän pidon avulla saadaan esitteitä, kampanjakortteja ja muuta materiaalia runsaasti jakoon sekä kerättyä vetoomuksiin pal-jon nimiä. Se on myös tärkeä keino saada Animalialle uusia jäseniä ja ryhmään uusia toimijoita.

Infopöytää voi pitää kaupungin keskustassa vaikka viikoittain. Eri kaupungeilla ja kunnilla on erilaisia lupakäytäntöjä. Kan-nattaa siis selvittää oman kaupungin lupapolitiikka vaikkapa soittamalla kaupungin vaihteeseen. Jos pöydällä ei harjoiteta tuotemyyntiä, luvan saa usein ilmaiseksi.

Infopöytää voi myös pitää erilaisissa tilaisuuksissa, kuten pai-kallisissa konserteissa, festivaaleilla ja messuilla. Joissain tilai-suuksissa pöytäpaikat ovat maksullisia. Joskus kulut voidaan kattaa päivän aikana saaduista myyntituloista tai pöytäpaikan voi jakaa toisen järjestön kanssa. Myös Animaliasta voi hakea avustusta pöytäpaikan kustannuksiin.

MITEN TOIMIA ELÄINTEN PUOLESTA?

Muistilista:

Mitä mukaan: vetoomuksia, runsaasti esitteitä (ul-kotiloissa on hyvä asettaa kumirenkaita esitteiden ympärille, niin että ne eivät lennä tuulessa), rahan-keruulipas, siisti pöytäliina, sateensuoja tai pöydän peittävä muovipeite, suuria julisteita (hyvä tapa on kiinnittää julisteet kontaktilla pahviin, niin että niitä voi käyttää monta kertaa) sekä kampanjamateriaa-

•

•

•

•

•

•

6.

Kuva: Teppo Lahti

20

6.2 Yleisötilaisuuksien järjestäminen

Aika ajoin kannattaa järjestää yleisötilaisuuksia eri teemois-ta, esimerkiksi paneelikeskusteluja, esitelmätilaisuuksia ja miniseminaareja. Mielenkiintoisesti määritellyllä teemalla ja vetävillä puhujilla tilaisuuteen voi saada houkuteltua hyvinkin paljon kuulijoita. Yleisötilaisuudet tarjoavat ihmisille hyvän mahdollisuuden lisätä tietojaan eläinsuojelu- ja eläinoikeus-kysymyksistä, tutustua eri näkökulmiin sekä keskustella näistä teemoista.

Yleisöä voi houkutella paikalle jollain julkisuuden henkilöllä tai tunnetulla asiantuntijalla. Vastakkainasettelut (esimerkiksi vastakkaisten tahojen edustajat paneelikeskustelussa) hou-kuttelevat kuulijoita. Hyvin ajankohtainen teema houkuttelee helpommin paikalle niin yleisöä kuin tiedotusvälineitäkin.

Kannattaa pitää huolta siitä, että Animalia ja oma ryhmä näkyy tilaisuudessa. Esimerkiksi avaus- tai lopetuspuheen-vuorossa voi lyhyesti esitellä Animalian ja oman ryhmän toimintaa. Lisäksi kannattaa panna esille esitteitä sekä kerätä toiminnasta kiinnostuneiden nimiä.

Yleisötilaisuuden suunnittelu:

Paikka ja aika:

6.3 Ajatusten herättämistä valokuva-

näyttelyillä

Valokuvanäyttelyt tavoittavat usein suuria määriä ihmisiä sekä herättävät heitä ajattelemaan eläinten oloja ja motivoivat heitä muuttamaan elämäntapojaan eläinystävällisemmäksi. Näyttelyiden avulla voi saada eläinsuojelu- ja eläinoikeusky-symyksille sekä omalle ryhmälle medianäkyvyyttä, kun siitä tekee lehdistötiedotteen. Etenkin järjestämällä näyttelyn avajaiset ( jossa esim. pidetään esitelmä näyttelyn teemasta)

Infopöytään voi houkutella ihmisiä tarjoamalla ilmaista kasvisruokaa, esimerkiksi vegaanisia kekse-jä. Näitä voi tarjota vaikkapa kasvissyöntiesitteiden vieressä. (Huom! Lämpimän ruoan tarjoilulle on omat säädöksensä – ks. osio 6.5).

Kiinnitä muutenkin huomiota, kuinka infopöytä vetää ihmisiä puoleensa: ovatko julisteet näkyviä ja hyvänlaatuisia, millainen yleisilme infopöydällä on ja niin edelleen.

Infopöytää pitävien kannattaisi tutustua muuhun-kin eläinsuojelu- tai eläinoikeustoimintaan kuin vain Animalian toimintaan, sillä monesti pöydälle pysähtyvät ihmiset haluavat tietoa muistakin eläin-suojelukysymyksistä.

Miettikää yleisötilaisuuden tavoitteet: Mihin sillä pyritään? Halutaanko esim. houkutella paikalle eläinten hyvinvointikysymyksiin jo suhteellisen myönteisesti suhtautuvia ihmisiä sekä vahvistaa heidän asenteitaan ja syventää heidän tietojaan, vai onko tavoitteena saavuttaa uusia kuulijakuntia ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa? Mikä on tilaisuuden kohderyhmä?

Miten tavoitteiden saavuttamista voi arvioida? (esi-merkiksi osallistujien määrä, uusien jäsenten mää-rä, yleinen tunnelma ja keskustelun elävyys jne.)

•

•

Tiloja kannattaa kysellä esimerkiksi kirjastoista, nuorisotaloilta, seurakunnilta ja oppilaitoksista, joista tiloja voi saada ilmaiseksi tai edulliseen hin-taan. Salin vuokraukseen voi hakea avustusta myös Animaliasta.

Kiinnitä huomiota siihen, että paikka on helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Keskeisellä paikalla järjestettyyn yleisötilaisuuteen tulee ehkä huomat-tavastikin enemmän ihmisiä kuin vaikeasti saavu-tettavaan paikkaan.

Paikka kannattaa varata heti tilaisuuden ajankoh-dan selvittyä, sillä suositut paikat voivat olla varat-tuja kuukausiksi eteenpäin.

Muista arvioida osallistujien määrä ja varata sali arvioidun määrän mukaisesti, jotta ei käy niin, että sali jää puolityhjäksi tai tulee tupaten täyteen.

Muista varmistaa, ettei samana päivänä ole kohde-yleisölle paljon muita tilaisuuksia.

Tilaisuudesta kannattaa tehdä lehdistötiedote sekä etu- että jälkikäteen. Etukäteen lähetetyllä lehdistö-tiedotteella voidaan saada tilaisuudesta pieni puffi tiedotusvälineisiin sekä houkutella mediaa paikalle. Tilaisuuden jälkeen lähetetyn lehdistötiedotteen avulla itse tilaisuudesta saatetaan saada juttu leh-teen. Katso lehdistötiedotteen tekemisestä osios-sa 11.2.3.

Pyri mainostamaan tilaisuudesta mahdollisimman laajasti (osio 11.2.2).

•

•

•

•

•

•

•

Mainostaminen

•

•

21

voi saada paikalle mediaa ja runsaasti ihmisiä. Näyttelyiden kautta voi lisäksi saada paljon esitteitä jakoon sekä kerättyä nimiä vetoomuksiin. Mainostamiseen (osio 11.2.2) kannattaa panostaa: mitä enemmän näyttelystä tiedottaa, sitä runsaam-min ihmisiä saa paikalle. Näyttelyjä voi järjestää esimerkiksi kirjastoissa, kouluissa sekä näyttely- ja kerhotiloissa.

Ajankohtaisen listan Animalian valokuvanäyttelyistä löydät Animalian kotisivuilta.

Materiaalin lainaus: Tee varauksesi Animalian toimistolle hy-vissä ajoin, viimeistään kolme viikkoa ennen toivottua laina-aikaa. Emme valitettavasti voi taata, että toivomasi materiaali on vapaana juuri haluamanasi ajankohtana. Lainaukset toimi-tetaan varausjärjestyksessä. Laina-aika on kaksi viikkoa, ellei muuta erikseen sovita.

Vinkkejä:

6.4 Eläinasiaa elokuvien välityksellä

Elokuvailtoja voi järjestää niin omalle ryhmälle kuin laajem-malle yleisöllekin. Laajemmalle yleisölle iltoja voi järjestää esimerkiksi silloin, kun on vastikään julkaistu joku mielestäsi erittäin hyvä dokumentti tai jokin muu elokuva jostain tär-keästä aiheesta, jonka soisi muidenkin näkevän. Hyvien elo-kuvien levittäminen on erittäin tehokas vaikutuskeino: vanha

sanonta, että kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa, pätee edelleenkin. Yleisölle suunnattua näytöstä kannattaa mainos-taa laajasti (osio 11.2.2) ja mainoksessa on hyvä lyhyesti ker-toa elokuvan sisällöstä ja sen mahdollisista ansioista (esim. jos se on saanut joitain palkintoja). Tilaisuuden oheen on joskus järkevää liittää jokin pieni esitelmä. Muista panna aina tarjol-le Animalian esitteitä, oman ryhmän esitettä ja vetoomuksia.

Myös oman ryhmän kesken elokuvanäytöksiä kannattaa jär-jestää. Elokuvien kautta voi lisätä tietojaan eläinten oloista, ja ne ovat hyödyllisiä esim. silloin, jos haluaa oppia lisää jostain ajankohtaisesta kampanjateemasta.

Lista Animaliasta lainattavista elokuvista saat toimistolta.

6.5 Tempauksilla ja tapahtumilla eläin-

oikeuskysymykset näkyviksi

Tempaukset ovat hyvä keino lisätä eläinkysymysten näkyvyyt-tä ohikulkijoille ja vetää median huomiota puoleensa. Esim. yllättävät ja ”sokeeraavat” tempaukset kiinnostavat mediaa, jota kautta kampanjointikysymys saattaa saada näkyvyyttä kymmenille tai jopa sadoille tuhansille ihmisille. Pienemmän profiilin myönteisillä tapahtumilla (esim. ruoanjakotyyppi-set tapahtumat) taas rohkaistaan ihmisiä kulutusmuutoksiin myönteisin keinoin.

Kun järjestätte tempausta tai jotain tapahtumaa, kannattaa miettiä sen tavoitteita: Mitä sillä halutaan saavuttaa? Ha-lutaanko runsaasti mediahuomiota vai keskittyä enemmän tavallisiin ohikulkijoihin? Halutaanko sokeerata ja herättää ajattelemaan vai rohkaista positiivisesti kulutusmuutoksiin? Miten tavoitteiden saavuttamista voi arvioida (esim. me-dianäkyvyys, jaettujen esitteiden määrä jne.)?

Pane näyttelytiloihin saataville Animalian esitteitä ja vetoomuksia, mikäli mahdollista.

Varmista, että ryhmäsi nimi ja yhteystiedot sekä ko-koontumisajat ja -paikka ovat näyttelyssä näkyvillä.

Mikäli näyttely on kirjastossa, kysy, voisitko ottaa kirjaston eläinsuojelu- tai eläinoikeusaiheisia kirjoja esiin näyttelytiloihin.

•

•

•

22

Katuteatteri: Pienelläkin porukalla pystyy järjestä-mään kantaaottavan esityksen jostakin eläintee-masta. Hyvä katuteatteriesitys on lyhyt ja selkeä, niin että sen sanoma selviää ohikulkijoille nopeasti. Se myös pitäisi voida toistaa uudestaan ja uudes-taan. Samalla voi jakaa esitteitä katselijoille. Paik-kaan kannattaa kiinnittää huomiota! Se ei saisi olla liian vilkasliikenteisellä ja täyteen tupatulla kadulla, jottei esitys huku ihmismassaan.

Nukketeatteri: Voi järjestää esimerkiksi joissain ti-laisuuksissa tai vaikka kadullakin. Esimerkkejä: jou-lupossun tarina, pääsiäisen aikaan kananmunan-tuotannosta, turkiseläimen tarina ja niin edelleen.

Vegaaninen ostoskierros: Kierretään eri kauppoja vegaanin ohjaamana ja tutustutaan, millaisia ve-gaanisia tuotteita kaupoissa on tarjolla. Mukaan voi ottaa listan vegaanisista tuotteista (listan voi prin-tata osoitteesta: www.vegaanituotteet.net) ja jakaa niitä osallistujille kierroksen alussa.

Kasviskekkerit: Muun muassa Helsingissä, Joen-suussa, Tampereella ja Turussa on järjestetty kas-viskekkereitä jo useampana vuonna. Kasviskekke-reiden idea on tiedottaa ihmisille kasvissyönnistä tarjoamalla heille ilmaista kasvisruokaa. Kekkerei-den järjestäminen vaatii runsaasti resursseja, joten niitä on järjestetty useiden järjestöjen yhteistyönä. Tapahtumaa varten pyydetään eri yrityksiltä ruo-kalahjoituksia, valmistetaan itse ruoka, tiedotetaan tapahtumasta mainosten kautta sekä kutsutaan ”si-säänheittäjien” avulla ohikulkijoita herkuttelemaan.

Ravintolapäivä ja Vegan Bake Sale: Ravintolapäivän ideana on pitää yhtenä päivänä kahvilaa tai ravin-tolaa, jossa myydään erilaisia vegaanisia herkkuja. Kun tilaisuutta mainostaa (osio 11.2.2) hyvin, ryhmä voi saada tilaisuudesta mukavasti tuottoja. Ravintolapäivän taustalla toimiva yhteisö kokoaa kaikki päivän ravintolat ja kahvilat nettisivuilleen: www.restaurantday.org/fi. Päiviä järjestetään vuo-sittain useampia. Samalla tilaisuuden avulla voi välittää ihmisille tietoa, että hyvää ruokaa voi tehdä ilman eläinkunnan tuotteitakin. Antamalla ihmisille mukaan reseptejä voi heitä rohkaista kokeilemaan vegaanista kokkailua myös itse. Tilaisuuden järjes-täminen vaatii jonkinlaisen tilan löytämistä, jossa voi pitää kahvilaa yhden päivän ajan. Muun muassa Helsingin, Lahden, Turun ja Kotkan ryhmät ovat järjestäneet kahviloita menestyksekkäästi. Vegan Bake Sale taas on kansainvälinen viikko, jolloin ryhmiä ympäri maailman rohkaistaan järjestämään

Tempaus- ja tapahtumaideoita:

Pääsiäisen aikaan kanapuvuissa kananmunaesittei-den jakamista.

Joulun aikaan Possut pipareina -tempaus: Tem-paus olisi hyvä järjestää joulukuun alussa, ennen kuin ihmiset ovat ehtineet ostaa jo joulukinkun. Kaupungilla jaetaan possupipareita, joihin on kiin-nitetty sikojen tuotanto-oloista kertova esite. Pipa-reihin tehdään pieni reikä, johon esite kiinnitetään esimerkiksi lahjanarun avulla. Pipareita voi tehdä vegaanisena, ilman kananmunia (ohje löytyy esim. Animalian kotisivuilta). Yksi aktiivi voi jakaa piparei-ta esitteineen possupuvussa ja muut taas tonttula-kit päässä. Suurin työ tempauksessa on pipareiden leipominen: niitä voi saada menemään reilusti yli 300 kappaletta. Ihmiset ottavat esitteen mielellään, kun siinä on jotakin syötävää mukana! Piparit voi jakaa esim. korista, joka on vuorattu keittiöpyyh-keillä. Käsissä kannattaa olla muovihansikkaat, jotta pipareiden jako olisi vähän hygieenisempää.

Koe-eläinten päivänä koe-eläinesitteiden jakoa eläinpuvussa (hiiri, kani, koira, kissa jne.).

Häkkitempaus (kanat, turkiseläimet tai eläintarha-eläimet): Häkissä oloa eläinpuvussa sekä esitteiden jakoa. Häkin voi rakentaa itse esimerkiksi kanaverkosta.

Positiivinen ”kiitos”-turkistempaus: Voitte esi-merkiksi jakaa vegaanisia karkkeja/pipareita tms. yhdessä pienten ”kiitos-esitteiden” kanssa kaikille niille, jotka eivät ole pukeutuneet turkissomisteita sisältäviin vaatteisiin. Tempauksen ohessa kannat-taa olla infopöytä ja näkyviä kylttejä/banderolleja, jotka kertovat ohikulkijoille, mistä on kyse.

Hiljainen kynttilämielenosoitus turkistarhausta vastaan: Pukeudutaan mustiin ja otetaan mukaan hautakynttilöitä. Ryhmä voi seisoa aluksi hiljaa paikallaan kaupungin keskustassa ja lähteä tämän jälkeen hiljaisessa hautajaiskulkueessa eteenpäin.

Turkistempaus esimerkiksi turkittomana perjantai-na: turkisesitteiden jakoa siten, että turkisesitteisiin on niitattu mukaan karamelli.

Koe-eläintempaus: pehmokanit ”silmätesteissä” esimerkiksi infopöydällä + esitteiden jakoa. Kanit voivat olla rivissä siten, että niiden pää tulee pahvin läpi pahviin tehdystä reiästä. Lisäksi kanien silmät värjätään vuotaviksi.

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

23

vegaanisten leivonnaisten myyjäisiä (www.veganbakesale.org).

Kasvissyöntiesitteiden jakaminen yhdessä esimer-kiksi vegaanisten keksien, karkkien tai muun pikku-ruoan kanssa.

Vegaanisten kakunpalojen, keksien, pasteijoiden ja piirakoiden tarjoilua kasvissyönnistä kertovalla infopöydällä. Huom! Jos haluatte jakaa lämmintä ruokaa, tästä tulee tehdä ilmoitus oman kaupungin ympäristöviranomaiselle tai muulle asiasta vastaa-valle kaupungin/kunnan viranomaiselle vähintään 14 vuorokautta ennen tilaisuutta. Ilmoituslomak-keita voi saada kaupungin internetsivuilta tai niitä voi tilata vaikkapa kaupungin vaihteen kautta. Ruoan valmistamiseen paikan päällä on asetettu erilaisia määräyksiä. Esimerkiksi ruoantekopaikkaa tulee ympäröidä vähintään kolme seinää, sen yllä tulee olla katto sekä käsienpesumahdollisuus tulee olla tarjolla ruoanvalmistajille. Tietoa näistä määrä-yksistä voit löytää oman kaupungin internetsivuilta tai soittamalla kaupungin asiasta vastaavalle viran-omaiselle (esim. vaihteen kautta).

Luokaa oma sosiaalinen varainkeruutempaus Animalialle Jelpi-palvelun kautta. Palvelun sivuilta löytyy useita erilaisia esimerkkejä hauskoista tem-pauksista: www.jelpi.fi/.

6.6 Järjestäisimmekö oman kampanjan?

Oman kampanjan aloittamiseen voi olla useita syitä. Esimer-kiksi ryhmä haluaa saada paikkakunnan ravintolan luopu-maan hanhenmaksan tarjoilusta tai paikallisen vaateliikkeen lopettamaan turkisten myynnin. Ryhmän tavoitteena voi myös olla esimerkiksi saada useita liikkeitä liittymään Turkiton vaateliike -merkintäjärjestelmään tai paikkakunnan kouluja tarjoamaan kasvisruokavaihtoehtoja.

Kun ryhmä aloittaa johonkin kysymykseen kohdistuvan kam-panjan, tavoitteena on todellakin saavuttaa asetettu tavoite (esimerkiksi saada hanhenmaksa pois paikkakunnan ravin-tolan ruokalistalta). Siten kampanja yleensä vaatii pitkäntäh-täimen sitoutumista projektiin sekä eri keinojen kehittelyjä tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka kampanjat vaativat yleensä suhteellisen paljon resursseja, kunnon panostus tuo usein kuitenkin lopulta voiton kotiin!

Kampanjasuunnittelun perusteet

Ennen kampanjan aloittamista kannattaa tehdä selkeä ja riit-tävän yksityiskohtainen kampanjasuunnitelma. Voit pyytää apua ja arvioituttaa suunnitelmasi toimistolla, kun suunnitte-let kampanjaa.

Kampanjasuunnitelmaan tulisi sisältyä seuraavat asiat:

•

•

•

•

•

•

Kohteen valinta

Onko ajoitus hyvä tälle kampanjalle? Voisiko joku muu kampanja olla tehokkaampi tällä hetkellä?

Voisiko tämä kampanja olla tehokkaampi myö-hemmin?

Kuinka realistista on saada tällä kampanjalla tu-loksia aikaan, kun ottaa huomioon tämänhetkiset toiminnan resurssit?

Tausta

Missä olemme tällä hetkellä?

•••

•

•

•

•• Miksi tämä kampanja?

Mikä nykytilanteessa on ongelmallista?

Millaisia mahdollisuuksia on muuttaa nykytilanne ja poistaa ongelma?

Millaisia esteitä on muutoksen aikaansaamiseksi?

Millaisia resursseja meillä on?

Tavoitteet

Mitä ovat pitkän tähtäimen tavoitteet (Esim. han-henmaksan tarjoilun poistaminen paikallisesta ravintolasta)?

Lyhyen tähtäimen tavoitteet: millaisia osatavoitteita voi asettaa pitkän tähtäimen tavoitteiden saavutta-miseksi (Esim. neuvottelut ravintolan johdon kans-sa, esitteen tuottaminen yms.)?

Kohderyhmä

Ketkä tai mitkä tahot pystyvät vaikuttamaan ongel-maan (Esim. ravintolan johto, asiakkaat)?

24

Kampanjaideoita

•

•

•

•

•

•

••

••

•••••

•• Keihin ryhmä pystyy vaikuttamaan?

Keiden toiminta on välttämätöntä muutoksen ai-kaan saamiseksi?

Keiden toiminta voi todennäköisimmin muuttua?

Strategia, keinot

Pidä toimintakeinoja miettiessäsi koko ajan mie-lessä kampanjan tavoitteet ja kohderyhmä sekä millaisia resursseja ryhmällä on.

Keinoja voivat olla esimerkiksi tempaukset, neuvot-telut, kirje- ja korttikampanjat, asiakaspalautekampanjat,yleisötilaisuudet ja esitteiden jakaminen.

Strategia, viesti

Kun ottaa huomioon kampanjan tavoitteet ja koh-deryhmän: Millainen viesti hyödyttäisi tavoitettasi?

Millainen viesti voisi vaikuttaa tehokkaimmin koh-deryhmään?

Selkeyden vuoksi kampanjaan kannattaa sisällyttää vain 1—2 pääviestiä.

Muista, että viestin pitää olla selvä!

Pidä kampanjan pääviestiä mielessäsi koko ajan.

Tiedotus

Pidä tiedottamisessa mielessä kohderyhmä.

Tiedotustavat: esim. internet-sivut, esitteet, julis-teet, tiedotusvälineet.

Kampanjamateriaali.

Tiedotusmateriaali (esitteet jne.).

Aktivoiva materiaali: esim. postikortit, vetoomukset ja niin edelleen.

Millaista materiaalia päättäjille?

Myyntimateriaali?

Budjetti

Ottakaa huomioon kaikki mahdolliset menot.

Millaisia varoja on käytettävissä?

Varainhankintasuunnitelma.

Aikataulu:

Tarkka ja realistinen aikataulu.

Vastuiden jako

Kuka tekee ja mitä.

Jokaisen tulisi huolehtia omasta vastuualueestaan.

Seuranta

Kuinka kampanja onnistui?

Miten näkyi tiedotusvälineissä ja julkisessa keskus-telussa?

Konkreettiset muutokset – muuttuiko jokin (esim. asenteet)?

Arviointi on kuitenkin usein vaikeaa: muutkin kuin oma ryhmä vaikuttaa asioihin.

•••

•

••

••

•

Paikkakunnan kouluilla tai oppilaitoksissa kasvis-ruoan tarjonnan paraneminen (esim. vegaaninen vaihtoehto päivittäin, paremmat merkinnät). Kam-panjaan voisi sisältyä esimerkiksi neuvottelut asias-ta vastaavien henkilöiden kanssa, tietomateriaalin antaminen, vetoomuskirjeet ja niin edelleen.

Paikkakunnan kauppojen ja/tai ravintoloiden kas-visruoan tarjonnan paraneminen: esimerkiksi kar-toitustyö, yhteydenotto kauppiaisiin, asiakaspalau-te, sähköposti- tai korttikampanjat, tietomateriaalin jakaminen kauppoihin ja ravintoloihin.

Paikkakunnan vaateliikkeiden mukaan saaminen Turkiton vaateliike -järjestelmään: esimerkiksi kar-toitus, neuvottelut, asiakaspalautteet.

•

•

•

25

Tyypillisesti ryhmä lähestyy päätöksentekijää kirjeellä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että soittaminen voi olla huo-mattavasti tehokkaampi vaikutustapa: päättäjille tulee usein runsaasti kirjeitä ja sähköposteja, mutta soittoja paljon vä-hemmän. Näin yksi soitto voi jäädä voimakkaammin mieleen kuin useat kirjeet. Usein kannattaa järjestää myös paikallisia kirje- tai korttikampanjoita, sillä useampi yhteydenotto he-rättää päättäjän mielenkiinnon ja näin vauhdittaa muutosta.

Kirjekampanjoiden sijaan voi toteuttaa sähköpostikampan-jan, mutta sen käyttöä tulee harkita tarkoin. Sähköpostikam-panjoita käytetään usein negatiivisessa painostustyössä, sillä sähköpostit tukkivat helposti vastaanottajan postilaatikot. Sen sijaan kortti- ja kirjekampanjat sopivat myönteisempään kampanjoitiin, kun halutaan kannustaa jotain tahoavaikut-tamaan johonkin asiaan. Tee kirjekampanjoissa lyhyt taus-taesite ja mahdollisesti pohjakirje. Mainosta kirjekampanjaa esimerkiksi infopöydällä, oman ryhmän nettisivuilla ja sähkö-postilistoilla.

Kannattaa muistaa, että ”valituskirjelmien” ohella on hyödyl-listä lähettää myös myönteistä palautetta jollekin päätöksen-tekijälle, kun hän on osallistunut jonkun hyvän päätöksen tekoon. Tämä rohkaisee häntä toimimaan samoin myös tule-vaisuudessa. Kohderyhmiä voivat olla:

Oman alueen kansanedustaja:

Oman alueen ministeri: yhteystiedot löytyvät valtioneuvoston sivuilta: www.valtioneuvosto.fi

Oman kunnan päättäjät: kunnanvaltuuston jäsenet, kun-nanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja, lautakuntien jäsenet (tämä taso on monesti olennainen), valmistelevat virkahen-kilöt.

6.7 Virallinen vaikuttaminen?

Kampanjoinnin tiimellyksessä on usein tarpeen ottaa yh-teyttä oman alueen päätöksentekijöihin. Esimerkiksi osana valtakunnallista kampanjaa tarvitaan painostusta alueilta, jotta kansanedustajat äänestävät jonkin päätöksen puolesta tai allekirjoittavat jonkin lakialoitteen. Kansanedustajiin vai-kuttaa nimenomaan oman alueen äänestäjien näkemykset, joten alueosastojen työ on tässä erittäin tärkeää. Toisaalta taas omissa kampanjoissa täytyy usein ottaa yhteyttä kunnan päättäjiin, jotta jokin tilanne alkaisi muuttua (esimerkiksi pyritään parantamaan kasvisruoan tarjontaa paikallisissa kouluissa). Yhteydenotolla tiettyihin avainhenkilöihin voi olla merkittävä vaikutus siihen, että muutos saadaan aikaiseksi.

Paikkakunnan ravintolan/ravintoloiden ruokalis-talta pois hanhenmaksa / valkoinen vasikanliha tai muu vastaava tuote: esimerkiksi tietomateriaalin hankkiminen ja tuottaminen, asiakkaille esitteiden jakoa, neuvottelut ravintolan johdon kanssa, tieto-materiaalin antamista, yleisötilaisuus hanhenmak-san tuotannosta, infopöydän pitoa aiheesta.

Paikkakunnan järjestöt, kunnanhallinto, koulut ynnä muut organisaatiot suosimaan eläinystäväl-lisiä tuotteita omassa toiminnassaan (esimerkiksi eläimillä testaamaton kosmetiikka, luomutuotteet, kasvisvaihtoehtojen lisääminen). Neuvottelut, tie-tomateriaalin tuottaminen ja jakaminen, korttikam-panjat ja niin edelleen.

Vaikuttaa siihen, että jonkin liikkeen valikoimasta poistuvat turkikset: esimerkiksi neuvottelut liikkeen johdon kanssa, asiakaspalaute, kampanjakortit, asiakkaisiin vaikuttaminen esitteitä jakamalla.

Oman paikkakunnan koe-eläinlaitos, estää laa-jentaminen tai vaikuttaa siihen, että koe-eläinten määrä keskuksessa vähenee: esim. neuvottelut, tiedotustyö, vetoomukset.

•

•

•

•

Eduskunta, 00102 EDUSKUNTA, vaihde: (09) 4321, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

Kuva: Taija Rinne

26

6.8 Tutustumisretket

Tutustumisretkien avulla ryhmäläiset ja muut kiinnostuneet pääsevät tutustumaan eläinten olosuhteisiin eri kasvatus-muodoissa.

Mistä tilavierailupaikkoja voi kysellä:

Hygienia-asioista:

Bussimatkat:

6.9 Kurssit

Kurssit ovat hyvä keino tukea jo eläinsuojelusta tai eläinoike-uksista kiinnostuneita ihmisiä muuttamaan kulutustottumuk-siaan eläinystävällisemmiksi, toimimaan eläinten puolesta sekä syventämään tietojaan eläinkysymyksistä. Esimerkiksi monet ihmiset ovat kiinnostuneita syömään kasvispainottei-semmin tai siirtymään kokonaan kasvissyöjiksi, mutta pelk-kien kirjojen avulla tämä on usein vaikeaa. Sen sijaan kasvis-ruokakursseilla he voivat saada runsaasti ideoita ja käytännön vinkkejä sekä kokeilla kasvisruoan laittoa käytännössä.

Monesti kurssien järjestäminen vaatii aika paljon resursseja, joten kannattaa miettiä mahdollisuuksia kurssien järjestämi-seen muiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi ympäristöjärjes-töjen kanssa voisi järjestää kurssin eläin- ja ympäristöystä-vällisestä elämäntavasta. Kurssien järjestämiseen voi hakea avustusta myös Animalian toimistolta.

Kurssin järjestämisen muistilista:

Maatiloja voi kysellä esimerkiksi siipikarjaliitosta (www.siipi.net), MTK:n oman alueen maatalous-tuottajien liitosta http://www.mtk.fi/liitot/fi_FI/liitot, paikkakunnan maatalousoppilaitoksista, alueen luomuviljely-yhdistyksestä (yhteistiedot löytyvät Luomuliiton sivuilta: www.luomuliitto.fi), kunnan ympäristösihteeriltä tai vastaavalta sekä suoraan tutuilta tiloilta. Broileritiloille tuskin pääsee, sillä teurastamot ovat asettaneet tiukat hygieniavaati-mukset broileritiloille.

Turkistiloja voi kysellä Suomen turkiseläinten kasvattajain liitosta: www.stkl-fpf.fi

Teurastamoita voi kysellä suoraan paikallisilta teurastamoilta. Yhteystietoja voi hakea esim. teu-rastamojen internet-sivuilta: www.atria.fi, www.snellman.fi, www.hkscan.fi

Koe-eläinlaitoksista voi kysellä laitoksen johdolta tai oman alueen lääninhallitukselta, joka vastaa koe-eläinlaitosluvista läänin alueella.

•

•

•

•

Hygieniakysymyksiin on suhtauduttava vakavas-ti, sillä on riski, että vierailijat tuovat eläintiloihin eläintauteja. Noudata siis tarkoin vierailupaikan esittämiä pyyntöjä tautien estämisen ehkäisemi-seksi.

Maatiloilla haju tarttuu voimakkaasti vaatteisiin ja hiuksiin, joten kannattaa muistuttaa osallistujia ottamaan mukaan vaihtovaatteet ja huivi/hattu.

Tilat voivat tarjota omia suojavaatteita (takki, tossut jne.) vierailijoille.

•

•

•

Tarjouksia kannattaa kysellä eri bussifirmoilta.

Kustannuksia voi kattaa osallistumismaksuilla sekä hakemalla avustuksia kurssi- tai koulutustoimin-taan.

•

•

Mikä on kurssin tavoite?

Kenelle haluat pitää kurssin ja mistä asiasta?

Tee alustava budjetti: mistä tulot, paljonko menoja?

Kurssin ajankohta: varaa riittävästi aikaa mainostuk-seen ja suunnitteluun.

Listaa vaadittavat tehtävät ja tee työnjako: kuka on yhdyshenkilö, kuka ottaa ilmoittautumiset vastaan, kuka hoitaa käytännön järjestelyt ynnä muut sellai-set asiat.

Varaa tilat. Tiloja varatessasi mieti, voiko paikassa yöpyä, millaiset yösijat ovat, onko keittiötä, sähköjä ja astioita, miten paikalle pääsee, mitä maksaa, tar-vitaanko saunaa ja tulipaikkaa, onko lähellä järveä, montako mahtuu, mistä avaimet ja niin edelleen.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

Selvitä julkisten kulkuneuvojen aikataulut ja tee kurssiohjelma sen mukaan tai varaa bussi.

Etsi kouluttajat. Voit kysellä neuvoa myös toimistolta.

Etsi kokki.

Mainosta hyvin (osio 11.2.2)! (Huom! Muista mer-kitä mainokseen viimeinen ilmoittautumispäivä. Jos ilmoittautuneita on vähän, päätä, pidetäänkö kurssi vai ei vai siirretäänkö ajankohtaa. Kursseja perutaan aina silloin tällöin, eikä siitä pidä kantaa huolta.)

7.

8.

9.

27

6.10 Kouluvierailut

Aika ajoin kouluilta saattaa tulla pyyntöjä pitää luentoa eläinsuojelu- ja eläinoikeusteemoista. Suuri osa nuorista on aidosti kiinnostunut ympäristö- ja eläinoikeuskysymyksistä. Opettajilla ei aina ole valmiuksia tai halua käsitellä aihetta. Vierailija mielipiteineen on kiinnostava vieras ja vaihtelua arkiseen koulutyöhön.

Animalian kotisivuilta löytyy runsaasti materiaalia kouluvie-railuita varten: www.animalia.fi/koulujanuoriso. Voit muokata Animalian kouluvierailumateriaalia itsellesi ja kohderyhmälle-si sopivaksi, kuitenkin niin, että sisältö säilyy Animalian linjan mukaisena.

Animalia pyrkii järjestämään kouluvierailukoulutuksen kah-desti vuodessa ja koulutusta pelkästään omalle ryhmälle voi myös kysyä Animalian toimistolta.

Vierailuun valmistautuminen:

Mikä on aiheesi?

Selvitä etukäteen mahdollisimman tarkkaan, minkälaista esi-telmää koulussa odotetaan. Kouluvierailulla kannattaa puhua mieluummin yhdestä tai muutamasta teemasta perusteel-lisesti ja jättää tilaa keskustelulle kuin mahduttaa luentoon mahdollisimman paljon asiaa. Yleisö väsähtää, jos tunnilla näyttää kalvoja kalvon perään ilman aktivoivaa keskustelua ja ryhmätöitä. Esitystä voi elävöittää myös myös diojen tai elo-kuvien avulla.

Keitä kuulijasi ovat?

Selvitä etukäteen ryhmän koko, kuulijoiden ikä ja se, onko ryhmässä enemmän tyttöjä vai poikia. Selvitä myös, onko ryhmä keskusteleva ja aktiivinen vai hiljainen. Hiljaista ryh-mää voi innostaa mukaan muun muassa pari- tai pienryhmä-keskusteluin, joissa kaikki saadaan osallistumaan, mutta ke-tään ei pakoteta puhumaan koko luokan kuullen. Kannattaa myös selvittää, onko luokassa puhuttu ympäristöasioista tai eläinsuojelukysymyksistä ja eläinten oikeuksista sekä liittyykö vierailu johonkin kurssiin.

Harjoittele

On hyödyllistä harjoitella luentoa etukäteen, jos aikoo puhua uudesta aiheesta ja jos ei ole kokenut luennoitsija. Esitelmän voi puhua läpi perheenjäsenelle tai ystävälle ja tarkkailla sa-malla ajan kulumista.

Ajoissa oikeaan paikkaan

Varmista tulo-ohje koululle ajoissa, mieluusti jo luentoa edeltävänä päivänä. Kartan voi tulostaa mukaansa internetin karttapalvelusta tai reittioppaasta. Julkisten kulkuneuvojen aikataulut kannattaaa varmistaa etukäteen. Varaa aikaa myös oikean opettajan ja luokan löytämiseen. Opettajan matkapu-helinnumero on hyvä pitää mukana eksymisen, sairastumisen tai viime hetken esteen varalta. Opettajat ovat suurimman osan päivästä luokassa ja heitä on vaikea saada kiinni opetta-janhuoneen tai koulun kanslian numerosta.

Luennoimassa

Luennon aloitus ja esiintyminen

Luento aloitetaan esittäytymällä: esittele itsesi, kerro nimesi ja se, kenen edustajana olet koululla. Halutessaan voi kertoa itsestään muutamalla sanalla, esimerkiksi voi mainita työ- tai opiskelupaikan, tutkinnon sekä sen, miten kiinnostus ympä-ristö- tai eläinoikeuskysymyksiin heräsi.

Sovi suunnittelupalaveri kouluttajien kanssa. Tehkää yhdessä kurssirunko, aikataulut ja kurssin sisältö sekä suunnitelkaa kurssin toimintamuodot ja poh-tikaa, mitä materiaaleja tarvitsette. Sopikaa myös työnjako ja miettikää, kuka kirjoittaa kurssikirjeen ja koska se menee postiin.

Kurssimateriaalin kokoaminen. (Huom! kaikilla kursseilla kannattaa jakaa Animalian esitteitä.)

Tee kurssipalautelomake kurssilaisille ja kerää kurs-sipalaute. Tämä auttaa arvioimaan, miten kurssi meni ja tekemään jotkin asiat paremmin seuraavalla kerralla.

Muista säästää kaikki kuitit!

Kurssin jälkeen: siivoa kurssipaikka ja palauta avaimet.

Tämän tekstin pohjana on käytetty julkaisua ”Luonto-Liiton

ympäristötoimintakurssin rakennuspalat kouluttajalle”, Luonto-

Liitto ry 2001.

11.

10.

12.

13.

14.

28

Esitelmän runkoa ja muistiinpanoja voi pitää esillä puhues-saan. Esiintymisjännitys saa helposti ajatuksen katkeamaan ja asiat unohtumaan. Luentorunko auttaa palaamaan oikeille raiteille. Puhu riittävän kuuluvalla äänellä, tarpeeksi selkeästi ja hitaasti.

Aktivoi ja havainnollista

Selkeyden vuoksi esityksessä kannattaa käyttää piirtohei-tinkalvoja tai PowerPoint-dioja. Puhujan on niiden avulla helppoa muistaa esityksen kulku ja asiasisältö. Ne helpottavat myös kuulijaa.

Esitystä varten on hyvä varata kuvia, videoita ja muuta elä-vöittävää aineistoa. Opettajalta voi tarkistaa, minkälaista materiaalia hän pitää ryhmälle sopivana. Internetissä on pal-jon materiaalia, jonka sisältö ei sovi käytettäväksi koulussa. Ajatusten herättämisen tai hätkähdyttämisen nimissä ei kan-nata näyttää esimerkiksi raakoja kuvia eläinten kärsimyksestä. Koulussa kuulija ei voi valita, osallistuuko tilaisuuteen. Siksi ei ole reilua käyttää aineistoa, jonka voi kokea ahdistavana tai vastenmielisenä. Luennon pitäjän tehtävä on varmistaa, että käytettävissä on tarvittava tekniikka ja välineet, kuten piirto-heitin, videot, tietokone ja datatykki sekä internetyhteys.

Mukaan on hyvä varata esitteitä, lehtiä tai muuta jaettavaa materiaalia, jotka voivat odottaa pöydänkulmalla kiinnostu-neita. Materiaalia ei pidä tyrkyttää.

Syntyvän keskustelun määrää on vaikea arvioida. Luennolle voi varata jotain ekstra-asiaa tai vaikkapa video katsotta-vaksi, mikäli kuulijat istuvat tuppisuina. Kannattaa kuitenkin muistaa, ettei hiljaisuus välttämättä ole merkki kiinnostuksen puutteesta. Se voi olla opittu tapa. Luokassa ei välttämättä ole hyväksi näyttää olevansa kovin kiinnostunut. Erityisesti yläasteikäisillä pakkopassiivisuus on, ikävä kyllä, melko yleistä.

Hiljaisia luokkia ja oppilaita voi olla joskus vaikeaa saada innostumaan esityksen aiheesta ja osallistumaan keskuste-luun. Hyviä aktivointitapoja ovat pienryhmäkeskustelut. Kun pienissä ryhmissä (2–4 oppilasta) pohditaan jotakin luennon aiheeseen liittyvää väitettä, saadaan hiljaisetkin oppilaat mu-kaan. Lähes kaikilla on mielipide esimerkiksi väittämistä ”mitä mieltä olet turkistarhauksesta?” tai ”mitä ajattelet eläinkokeis-ta?”. Oppilaat voivat pohtia kysymyksiä ryhmissä ja ryhmä-keskustelu puretaan yhdessä. Tarkoituksena on saada nuoret pohtimaan asioita. Se sujuu, jos he osallistuvat keskusteluun.

Kriittiset kuulijat ja hankalat kysymykset

Yleensä nuoret suhtautuvat kouluvierailulle tulevaan uteliaan kiinnostuneesti. Tarjoaahan luentosi vaihtelua arkirutiiniin. Useimmat ovat kiinnostuneitakin ympäristö- ja eläinoikeus-kysymyksistä. Yleensä nekin oppilaat, erityisesti lukioikäiset, jotka eivät ole kovin kiinnostuneita, kuuntelevat kuitenkin kohteliaasti. Luokassa on myös opettaja takaamassa pu-herauhan. Keskivertokoululuokassa saattaa olla muutama oppilas, joka on esimerkiksi kotoaan omaksunut negatiivisen asenteen eläinsuojelua kohtaan. Sitä ei kannata ottaa henki-lökohtaisesti. Positiivisella esityksellä on mahdollista rikkoa negatiivisia stereotypioita. Siksi asioista kannattaa puhua monipuolisesti, ja ottaa huomioon erilaiset näkökulmat ja mielipiteet.

Kouluvierailuilla kuulee monenlaisia kysymyksiä. Kaikkiin ei voi osata vastata – eikä tarvitsekaan. Ehkä joku toinen luokas-sa, esimerkiksi opettaja, tietää vastauksen. On parempi myö-tää, ettei tiedä vastausta vaikeaan kysymykseen kuin ryhtyä arvailemaan. Myöhemmin vääräksi paljastuva tieto asettaa kaiken luennolla kuullun arveluttavaan valoon. Jos kysymys liittyy luennon aiheeseen, voi luvata palata asiaan. Kysymyk-sen voi kirjoittaa muistiin ja lähettää vastauksen myöhemmin esimerkiksi sähköpostilla.

Entä jos jokin menee pieleen?

Jos luento epäonnistuu tavalla tai toisella, ei se tarkoita, ettei sinusta olisi luennoitsijaksi. Luennon onnistumiseen vaikut-tavat monet puhujasta riippumattomat asiat. Esitys voi olla päivän viimeisellä tunnilla ja oppilaat väsyneitä ja levottomia. Ehkä luokassa on tilanne, josta opettaja ei ole kertonut. Mo-niin eteen tuleviin tilanteisiin voi varautua ja valmistautua. Puhujan omasta mielestä epäonnistuneen esityksen jälkeen kannattaa pohtia, mitä itse voisi tehdä toisin.

Tämän tekstin pohjana on käytetty julkaisua ”Ympäristönsuojelu ja eläinten

oikeudet — vaikuttamisen välineitä nuorille” (Animalia ry ja Luonto-Liitto ry

2005) (s. 24-26). Julkaisusta löytyy enemmänkin vinkkejä koulutuntien pitoon.

Julkaisun voit tulostaa itsellesi osoitteesta www.animalia.fi/koulujanuoriso

29

Yhteistyön avulla voi yhdistää voimavarat muiden järjestöjen kanssa ja myös yhdessä kirjoitetuille kannanotoille saa enem-män painoarvoa. Yhteistyötä voi tehdä monin eri tavoin:

YHTEISTYÖ MUIDEN JÄRJESTÖJEN KANSSA

Yleisötilaisuuden järjestäminen yhdessä (esimerkik-si jos aiheena on eläintuotannon ympäristövaiku-tukset, tilaisuuden voi järjestää paikallisten ympä-ristöjärjestöjen kanssa).

Kurssien järjestäminen yhdessä (esimerkiksi kasvisruokakursseja yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa).

Yhteiset vetoomuskirjeet, kirjekampanjat ja mieli-pidekirjoitukset, kun näkemykset yhtenevät ja ha-lutaan saada enemmän painoarvoa kannanotoille.

Tiedotusta puolin ja toisin: toisten lehdissä, sähkö-postilistoilla jne. voi levittää omia mainoksiaan.

Yhteiset tempaukset tai tapahtumat, kun intressit yhtenevät.

Messujen ja erilaisten tilaisuuksien osallistumiskus-tannuksien jakaminen yhteisen osaston tai teltan avulla.

Varainkeruutapahtumien, kuten myyjäisten ja kon-serttien, järjestäminen.

Toimistotilojen vuokraaminen yhdessä.

Meneminen mukaan järjestöjen yhteisiin tapahtu-miin (esim. kasviskekkerit, mahdollisuuksien tori, järjestömessut jne.)

•

•

•

•

•

•

•

•

•

7.

Kuva: Taija Rinne

30

Animalia toimii pääasiassa jäsenmaksujen ja lahjoitusten varassa, joten jokainen uusi jäsen on eläinsuojelutyön te-hokkuuden kannalta erittäin tärkeä. Alueosastojen kannat-taa tehdä aktiivista jäsenhankintaa osallistuessaan erilaisiin tapahtumiin. Infopöytää lähestyvät ihmiset ovat usein jo valmiiksi kiinnostuneita Animaliasta, jolloin pieni kysymys kaikilta lähestyviltä (”Oletko jo jäsen?” tai ”Olisitko kiinnostu-nut jäsenyydestämme?”) on helppo esittää ja otetaan yleensä hyvin vastaan. Hyvin harvoin kukaan tulee oma-aloitteisesti kysymään, pääsisikö jäseneksi, mutta moni on ilahtunut, kun pyydetään. Useimmat sanovat, etteivät halua liittyä jäseneksi, eikä tästä kannata ottaa paineita. Kysykää siis kaikilta!

Jäsenyysluokat ja -hinnat löydät oppaan päivittyvästä osasta. Pidä aina infopöydällä tai eri tilaisuuksissa esillä infokansiota, jossa on päivitetyt jäsenhankintaohjeet! Kansiosta tulee löy-tyä ajan tasalla olevat tiedot jäsenmaksuista, jäsenkaavakkeita ja lehden näytenumero.

Kaikki saavat Animalia-lehden neljästi vuodessa sekä Anima-lian sähköisen jäsenkirjeen neljästi vuodessa. Kirjoita jäsenen yhteystiedot ylös vuosijäsenyyskaavakkeeseen ja kerro, että lähetämme laskun hänelle kotiin.

Palauta täytetyt kaavakkeet ja laskupyynnöt Animalian toimis-tolle heti tapahtuman jälkeen, laita kuoreen seuraava tunnus (ei tarvitse postimerkkiä!)

Animalia ry, Tunnus 5007666, 00003 Vastauslähetys

JÄSENHANKINTA8.

Kaavio: Ninni Pekkala

Kuva: Teppo Lahti

31Kaavio: Ninni Pekkala

Kuva: Teppo Lahti

9.1 Neuvottelutaidot

Neuvottelutaitoja tarvitaan eri tilanteissa, esimerkiksi kes-kusteltaessa ravintolahenkilökunnan kanssa kasvisruoan saatavuudesta tai vaateliikkeen johdon kanssa liittymisestä Turkiton vaateliike -järjestelmään.

Neuvottelun tavoitteena on myydä ideasi toiselle osapuolelle sekä muuttaa jonkun käyttäytymistä toivottuun suuntaan. Neuvottelutaitoja kannattaa siis kehittää: hyvin menneen neuvottelun avulla voit saada todellakin muutoksia aikaiseksi.

Neuvottelun valmisteleminen: Tapaamisessa:

ESIINTYMIS- JA NEUVOTTELUTAIDOT

Valmistaudu hyvin! Sinun tulisi tuntea asia riittävän hyvin sekä huolehtia siitä, että perustelusi ovat pitäviä.

Mieti tavoitteesi: mitä haluat?

Tunne henkilö, johon pyrit vaikuttamaan: Mikä häntä motivoi? (Esim. vaateliikettä voitot, asiakas-tyytyväisyys, maine; paikallispoliitikkoa puolueen poliittisten tavoitteiden saavuttaminen, äänien saaminen, maine ja äänestäjien tyytyväisyys; kou-luruoasta vastaavaa kustannustehokkuus ja ravinto-suositusten mukaileminen). Kuinka paljon hän voi vaikuttaa?

Millaisia ennakkoluuloja hänellä voi olla sinua tai käsiteltävää asiaa kohtaan?

Kuinka motivoida lobbaamisen kohdehenkilöä?

•

•

•

•

•

•

•

•

Kuinka voit olla mahdollisimman vakuuttava?

Neuvotteluun kannattaa yleensä mennä kaksi henkilöä: näin saa tukea neuvottelun aikana; lisäksi toinen voi täydentää, jos toiselta unohtuu jotain.

Suunnittele tarkoin, mitä aiot sanoa ja miten.

Älä ole koskaan myöhässä!

Pukeudu siten kuin oletat toisenkin osapuolen pu-keutuvan (esim. virallisemmin muodollisemmissa tilanteissa) sekä kiinnitä muutenkin huomiota ulko-asusi siisteyteen.

Arvosta sitä, että toinen osapuoli antaa sinulle ai-kaansa ( jotkin henkilöt voivat olla erittäin kiireisiä). Älä siis tuhlaa toiseen aikaa, vaan ilmaise asiasi selkeästi ja tehokkaasti.

Vältä hyökkäävyyttä – pidä huolta, että toinen osa-puoli tuntee olonsa mukavaksi seurassasi.

Muista, että elekieli on merkittävä osa viestintää – kiinnitä siis tähän huomiota (esim. katsekontakti, käsien käyttö jne.).

•

•

•

•

•

9.

Kuva: Teppo Lahti

32

Tapaamisen jälkeen:

9.2 Esiintymistaidot

Esiintymistaidoista on tarjolla runsaasti kursseja ja kirjallisuut-ta, joten tähän oppaaseen on koottu vain muutamia perus-asioita.

Esitelmän suunnittelu:

Esitelmän pito:

Muista pyytää kysyjän yhteystiedot esityksesi jälkeen tai jättää omat yhteystietosi hänelle!

Pidä huolta, että sinusta jää positiivinen vaikutel-ma.

Muista, että kaikki tekevät virheitä! Älä siis lannistu virheistä, vaan ota niistä opiksesi

Käy tapaaminen läpi yhdessä neuvotteluun osal-listuneen ystäväsi kanssa: arvioikaa tapaamista ja antakaa toisillenne palautetta.

Kirjoittakaa ylös yhteenveto tapaamisesta myö-hempää käyttöä varten. Tämän voi lähettää tarvit-taessa myös toiselle osapuolelle.

Ota yhteyttä toiseen osapuoleen tapaamisen jäl-keen: kiitokset, jatkotoimenpiteet ym.

Muista antaa luotettava vaikutelma itsestäsi: hoida lupaamasi asiat ripeästi.

•

•

•

•

•

•

Mieti, millainen on yleisösi: ikäjakauma, koulutus-taso, asenteet, tiedontaso aiheesta ja niin edelleen.

Mieti esitelmäsi tavoitteet – mitä haluat sillä saa-vuttaa (esim. tarjota uutta informaatiota, uusia käsitteitä, uusia näkökulmia, vaikuttaa asenteisiin, rohkaista muutosta käyttäytymisessä)?

Selvitä itsellesi, mitkä ovat esitelmäsi pääpointit.

Tee riittävästi taustaselvitystä voidaksesi tukea pää-väittämiäsi.

•

•

••

Pysy ajassa! Joskus kannattaa puhua puhe kerran läpi etukäteen yksin tai esimerkiksi ystävän kuullen, minkä pohjalta saa hyvän kuvan ajankäytöstään.

Puheen aloitus: pyrkimyksenä on herättää yleisön mielenkiinto ja johdatella puheen aihepiiriin. Voit aloittaa esityksen esimerkiksi antamalla huomiota herättävän faktatiedon, tekemällä retorisen kysy-myksen, käyttää lainausta tai kertoa jonkin anek-dootin. Voit myös mennä vain suoraan asiaan.

Kirjoita itsellesi selvät muistiinpanot, niin että esityksen aikana et eksy kohdasta, josta olet pu-humassa (isot kirjaimet, boldaus, alleviivaus, kursi-vointi, suuri fonttikoko, kunnon rivivälit jne.).

Muista katsekontakti.

Muista puhua selkeästi ja riittävän hitaasti.

Muista elävöittäminen ja havainnollistaminen: ku-vat, kaaviot, elokuvat.

Laita kalvoihin pääpointit lyhyesti, älä laita kalvoi-hin liikaa tekstiä.

Jos kirjoitat kalvoille pitkiä lainauksia, lue ne ää-neen tai anna yleisölle riittävästi aikaa lukea ne.

Yleisökysymykset: Kannattaa miettiä etukäteen, millaisia kysymyksiä yleisö voi tehdä sekä miettiä vastaukset niihin. Jos et osaa vastata johonkin ky-symykseen, älä hätäisesti heitä jotain sekavaa vas-tausta, vaan sano, että voit ottaa asiasta selvää ja ottaa kysyjään yhteyttä.

•

•

•

•••

•

•

•

33

10.1 Lipaskeräys ja muu rahankeräys

Alueosastot voivat kerätä rahaa toiminnalleen ja yleisesti Ani-malian toimintaan. Kaikenlaiseen rahankeräykseen tarvitaan poliisihallituksen rahankeräyslupa. Animalian toimisto anoo luvan ja voimassaoleva rahankeräyslupa kattaa myös alue-osastojen keräykset. Tilaa keräyslipas toimistolta. Lipas toimi-tetaan voimassaolevan keräyslupatarran kanssa. Ryhmä saa halutessaan lipaskeräyksen tuotot omaan toimintaansa, joten kannattaa ottaa rahankeruulipas aina mukaan infopöydälle ja eri tapahtumiin ja tilaisuuksiin!

Lippaaseen kertyvät rahat tilitetään Animalian tilille Nordea FI24 1011 3000 2606 29. Avain lippaaseen pitäisi löytyä pankkikonttoreista. Kaikki lahjoitustuotot on kirjattava Ani-malian tilinpäätökseen, siksi kerättyjä rahoja ei voi siirtää suo-raan alueosaston mahdolliselle omalle tilille. Tilille toimitetut rahat korvamerkitään yksinomaan ne keränneen alueosaston käyttöön. Ilmoita tilityksestä Animalian talouspäällikölle ( joka antaa myös lisätietoja: tarja.balding@animalia.fi).

Rahankeräyslupa haetaan uudestaan noin kahden vuoden välein. Toimisto toimittaa keräyslippaiden haltijoille uudet tarrat, kun lupanumero muuttuu. Huolehdi, että lippaassa on aina voimassa oleva rahankeräyslupatarra.

10.2 Avustukset

Nuorten Akatemian rahoitus

Tietyissä kaupungeissa asuvat tai tiettyihin nuorisojärjestöi-hin kuuluvat 13 —19-vuotiaat nuoret voivat hakea Nuorten Akatemialta 100—500 euron Itse tehty -rahoitusta omiin projekteihinsa vapaa-ajalla ja koulussa. Projektien teema voi olla mikä tahansa. Tärkeintä on, että projekti on nuorten it-sensä suunnittelema, toteuttama ja arvioima. Lisätietoja tästä ja muista nuorten projektien rahoitustavoista löydät täältä: www.itsetehty.fi/mistarahaa.

Nuorten Akatemia on suurimpien nuoriso- ja liikuntajärjes-töjen yhteistyöjärjestö, joka innostaa nuoria omaehtoiseen yhdessä tekemiseen ja lisää harrastamisen ja siinä opitun ar-vostusta. Lisätietoja: www.nuortenakatemia.fi

Ylioppilaskuntien opiskelijajärjestöt

Jos ryhmässä on mukana runsaasti opiskelijoita, on mah-dollista perustaa paikallisen yliopiston ylioppilaskunnan alle Animalian opiskelijaryhmä. Ylioppilaskunnilla on ehtoja siitä, kuinka suuri osuus ryhmän jäsenistä tulisi kuulua ylioppilas-kuntaan. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa (HYY) ehtona on, että vähintään puolet ryhmän jäsenistä tulee kuulua HYY:hyn.

Opiskelijajärjestöt saavat ylioppilaskunnilta runsaasti etuja, esim. toiminta- ja projektiavustukset, toimitilat, järjestökou-lutusta sekä tiedotustilaa (esim. ylioppilaskalenteri ja –lehti).

VARAINHANKINTA JA TALOUSASIAT10.

Kuva: Jari Kärkkäinen

34

Kaupunkien avustukset

Myös rekisteröimättömät yhdistykset ja ryhmät voivat saada kaupungeilta avustuksia. Esimerkiksi jos ryhmässä on run-saasti alle 29 -vuotiaita toimijoita (usein vaatimuksena on, että nuoria tulee olla vähintään 2/3 ryhmän jäsenistä), kau-pungin nuorisoasiainkeskukselta voi hakea vuosi- ja projek-tiavustuksia. Vuosiavustusta voi saada muun muassa yleisen toiminnan tukemiseen (esim. toimitilat), koulutus- ja kurssi-toimintaan, leiritoimintaan ja kansainväliseen toimintaan. Projektiavustusta myönnetään jonkin tietyn tapahtuman tai projektin toteuttamiseen. Vuosiavustusta voivat monissa kau-pungeissa saada vain sellaiset rekisteröimättömät yhdistykset, joiden kirjanpito on järjestetty rekisteröityä yhdistystä vas-taavasti. Sen sijaan projektiavustuksia voidaan antaa epäviral-lisemmin järjestäytyneille ryhmille. Vuosiavustusta haetaan yleensä vuoden alussa, kun taas projektiavustuksia voi hakea pitkin vuotta. Ota avustuksista selvää oman kaupungin nuori-soasiainkeskuksesta.

10.3 Tuotemyynti

Animalian tuotteiden myynti

Ryhmät voivat tilata Animalian toimistosta tuotteita ja myydä niitä tapahtumissaan. Ryhmät saavat myyntituloista tietyn osuuden itselleen. Tuotteiden mukaan liitetään lasku, jonka voi maksaa halutessaan vasta, kun tuotteet on saatu myytyä. Jos kaikkia tuotteita ei saa myydyksi tuotteet voi palauttaa, ja toimisto laskuttaa vain myydyistä tuotteista. Animalia maksaa toimistosta lähetettävien tuotteiden postikulut, mutta jos myymättömiä tuotteita lähetetään takaisin, lähettäjä vastaa postimaksuista. Jos ryhmällä on kuitenkin erittäin tiukka rahatilanne, toimistosta voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös palautettavien tuotteiden postimaksut. Ajankohtaisen tuotelistan löydät Animalian kotisivuilta tai viimeisimmästä Animalia-lehdestä.

Omat myyntituotteet

Ryhmät voivat halutessaan kehitellä omia myyntituotteitaan. Tuotteita voi tehdä talkoovoimin itsekin, esimerkiksi painattaa t-paitoja tai kasseja. Jotkut nuorisotalot tai esimerkiksi yli-opistojen opiskelijatoimistot vuokraavat myös koneita pinssi-en tekoon. Nämä kannattaa kartoittaa omalta alueeltaan.

Tuotteita voi myös teettää ulkopuolisella. Tällöin on hyvä käyttää hieman aikaa siihen, että löytää itselle edullisimman tuottajan. Tarjoukset on syytä pyytää kirjallisina. Ikävien yllä-tysten välttämiseksi on hyvä myös tarkistaa, sisältääkö tarjot-tu hinta arvonlisäveron (usein hinnat annetaan ilman alvia).

Jos ryhmä haluaa painattaa tuotteeseen Animalian virallisen logon, täytyy tuote hyväksyttää ensin toimistolla. Samoin kaikista uusista tuotteista olisi hyvä ilmoittaa Animalian toi-mistolle. Ryhmät voivat antaa tuotteille paikalliset kasvot painattamalla niihin oman ryhmänsä nimen, esim. Joensuun Animalia tai Animalian karhuryhmä.

Omien myyntituotteiden tekoon voi pyytää kohtuullista avus-tusta hallitukselta. Nämä käsitellään samoin kuin muutkin avustuspyynnöt.

Kirpputorit ja myyjäiset

Kirpputorit ja myyjäiset ovat hyvä keino kerätä rahaa alueelle. Siisti ja houkutteleva pöytä toimii aina parhaiten. Tuottoa voi lisätä myös kyltillä, jossa kerrotaan rahankeräyksen olevan eläinten hyväksi. Myyntipöydällä kannattaa pitää myös Ani-malian esitteitä esillä. Myyjäisissä leivonnaiset tekevät yleen-sä hyvin kauppansa ja mukana voi tarjota vaikka leivonnaisen reseptin. Huom! Myytävien tuotteiden tulee olla vegaanisia (ks. alueiden yleiset ruokaa koskevat ohjeet). Samoin tulee varmistaa, ettei kirppistavaroihin eksy turkistuotteita tai vas-taavia. Kaikki tällä tavoin kerätty voitto jää ryhmän omaan käyttöön.

35

Muiden järjestöjen tuotteet Animalian pöydällä

Animalian pöydällä voidaan harkinnan mukaan esitellä myös muiden järjestöjen materiaalia tai myydä muiden järjestöjen tuotteita. Tällöin täytyy kuitenkin käydä selkeästi ilmi, että tietyt tuotteet ovat eri järjestön ja että näistä kertyvät varat menevät toisen järjestön toimintaan. Lisäksi Animalian ma-teriaalia täytyy olla esillä vähintään samassa suhteessa kuin avustettavan järjestön.

10.4 Tukikeikat

Hyvin onnistuneiden tukikeikkojen avulla ryhmä voi saada merkittäviäkin summia rahoittamaan omaa toimintaansa. Lisäksi eläinsuojelu- ja eläinoikeuskysymykset sekä ryhmän toiminta saa hyvin näkyvyyttä.

Tukikeikan järjestämisen muistilista:

Jos vapaaehtoisia riittää kokkaamaan ruokaa, ruo-kamyynnistä voi saada hyvätkin tuotot. Kannattaa tehdä sellaista ruokaa, jota voi tehdä helposti suu-ria määriä ja joka koostuu melko edullisista ruoka-aineista, mutta joka on kuitenkin hyvää. Ruokaa pitää olla runsaasti, sillä on hyvä tarjota suuria an-noskokoja. Ruoka-annoksia kannattaa myydä 2–3 eurolla.

Pidä huolta, että ryhmä näkyy hyvin keikalla: pys-tytä infopöytä, huolehdi esitetarjonnasta, laita julisteita ja banderolleja. Infopöydällä kannattaa muistaa kerätä ryhmän toiminnasta kiinnostunei-den henkilöiden yhteystietoja sekä jakaa oman ryhmän esitettä.

Keikkapäivänä on vielä runsaasti tehtävää: juomien osto ja tuominen paikalle, mahdollinen ruoanval-mistus, soundcheck, banderollien ripustus, info-pöydän pystytys, ruoanteko bändeille ja työnteki-jöille jne. Paikalle kannattaa tulla ajoissa ja varautua mahdollisiin ongelmiin tekniikan kanssa.

Varaa keikkapaikka perjantai- tai lauantai-illaksi ainakin puoli vuotta etukäteen. Selvitä tilan sopi-vuus tapahtuman järjestämiseen. Selvitä, järjestyy-kö miksausta ja valoja hoitava henkilö keikkapaikan puolesta ja kuinka paljon hänelle pitää maksaa. Selvitä myös tilanvuokran suuruus ja alkoholin myynnin mahdollisuudet.

Hanki ajoissa (noin puoli vuotta etukäteen) paikalle yleisöä vetäviä artisteja. Sovi heidän kanssaan mah-dolliset kulukorvaukset, keikkapalkkiot, majoituk-set, virvokkeet jne. Pidä huolta, että artisti ymmär-tää tukikeikan luonteen ja ottaa tämän huomioon keikkahinnoittelussaan. Se kuinka paljon artistille voidaan ja kannattaa maksaa, riippuu siitä, kuinka paljon artisti vetää ihmisiä ja tuottaa tukituloja.

Aloita alustava mainostus noin kaksi kuukautta etukäteen. Tiivistä mainostusta 4–2 viikkoa ennen tapahtumaa. Kerättävien rahojen käyttötarkoitus kannattaa ilmoittaa selvästi tilaisuudesta tiedotet-taessa.

Mikäli keikkapaikassa ei ole omaa baaria, ryhmän täytyy vastata juomatarjoilusta. Myytävien virvok-keiden määrän arvioimisessa auttaa, kun kyselee keikkapaikalla aikaisemmin keikkoja järjestäneiltä tahoilta, kuinka paljon virvokkeilla on ollut me-nekkiä. Juomia kannattaa ostaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Myymättä jääneitä virvokkeita kannattaa tarjota seuraavana iltana keikkaa järjestä-välle taholle.

•

•

•

•

•

•

•

Kuva: Tero Heino

36

10.5 Hieman talousasiaa

Omalle ryhmälle kannattaa perustaa tili vain, jos rahaliiken-nettä on paljon. Jos rahaliikenne on vähäistä, varat hupenevat helposti vain palvelumaksuihin, joita lähtee joka kuukausi tililtä, oli tilillä tapahtumia tai ei. Tili perustetaan ryhmän omalla nimellä, mutta ei viralliseksi Animalian tiliksi. Jollekulle ryhmässä annetaan tilinkäyttöoikeus, ja täytyy pitää huolta siitä, että jos ko. henkilö lähtee ryhmästä, tehdään tilinkäyttö-oikeuden muutos.

Ryhmän ei tarvitse pitää varsinaista kirjanpitoa. Jos kuitenkin saa Animaliasta avustuksia, avustusten käytöstä tulee tehdä Animalian hallitukselle selvitys. Avustuksen käyttömenoista kannattaa siis pitää kirjaa.

Mainostuskanavia:

Internet:

Lehdet:

Julisteet:

••••••

www.meteli.net

www.noise.fi

www.imperiumi.net (rock, metal)

www.klubitus.org (elektroninen musiikki)

www.punkinfinland.net (punk, rock)

Hyvät omat tapahtumasivut, jos ryhmällä on koti-sivut

•••••••••

Rumba (rock, pop)

Sue (rock, pop)

Inferno (rock, metalli)

Toinen Vaihtonen (punk, rock)

Voima

Nyt, Valo jne.

aktivistimedia

paikallismedioiden menopalstat

ilmaislehdet

••••••

levykaupat

kahvilat

(kasvis)ravintolat

kirjastot

oppilaitokset

Lentolehtiset: levykaupat, kasvisravintolat, kohde-yleisön keikat (esim. konemusiikkitapahtumissa).

Tämän tekstin pohjana on käytetty internetissä julkaistua ”Tukikeikan

järjestämisopasta” (Seppo Uimonen, Lokakuu 2007).

37

11.1 Sisäinen tiedotus

Animalian tiedotus ryhmille ja jäsenille

11.2 Ulkoinen tiedotus

11.2.1 Ryhmän sähköpostiosoite

Ryhmä saa automaattisesti toiminnan aloittaessaan ns. alias-sähköpostin, jonka osoite on muotoa kaupunki@animalia.fi. Alias-sähköposti toimii niin, että siihen lähetettävät viestit välittyvät ryhmän haluamiin sähköposteihin (esimerkiksi ryhmän sopimille muutamalle sähköpostivastaavalle). Sähkö-posteihin vastataan omista sähköpostiosoitteista (esimerkiksi

koulun tai työpaikan sähköpostista, mitä kukakin haluaa käyt-tää). Alias-sähköpostin etuja on se, että sähköposteja ei tar-vitse erikseen muistaa käydä lukemassa erilliseen palvelimeen kirjautumalla, kun viestit ohjautuvat muutoinkin päivittäises-sä käytössä olevaan sähköpostiin.

Halutessaan ryhmä voi pyytää alias-osoitteen sijaan netti-selaimella käytettävän sähköpostilaatikon käyttöönsä.

Ryhmän oma (alias- tai tavallinen) sähköpostiosoite tuo useita etuja:

TIEDOTTAMINEN

Sähköpostin seuraaminen ei jää vain yhdyshenki-lön vastuulle, vaan sähköpostien luku hoituu myös silloin, kun yhdyshenkilö on esimerkiksi matkalla, jonka ajaksi hän antaa tehtävän jonkun muun hoi-dettavaksi.

Jatkuvuus: sähköpostiosoite pysyy aina samana, vaikka yhdyshenkilö vaihtuisikin.

Ryhmä antaa ulospäin ammattimaisemman vai-kutelman. Esimerkiksi eri tahojen (koulut, liikkeet, kurssikeskukset jne.), median ja yksittäisten ih-misten voi olla helpompi ottaa yhteyttä tällaiseen sähköpostiosoitteeseen kuin yksityishenkilön sähköpostiosoitteeseen. Kun osoite on animalia.fi-domainin alla, se välittää kuvan, että kuka tahansa ei ole voinut perustaa sähköpostiosoitetta. Huom! Ryhmässä tulee selvästi sopia, ketkä vastaavat säh-köpostin lukemisesta. Ryhmän sähköpostit tulee lukea vähintään kerran viikossa.

•

•

•

Sähköpostilista: Ryhmä saa halutessaan sisäiseen käyttöönsä @animalia.fi-muotoa olevan sähköpos-tilistan.

Puhelinketjut: Joskus tieto kaikille ryhmän jäsenille täytyy saada nopeasti. Puhelinketjut ovat nopea viestin välittämiskeino: Ketjun aloittaja soittaa kol-melle ihmiselle, nämä taas kolmelle, näistä yhdek-sästä (3x3) ihmisestä jokainen soittaa taas kolmelle ja niin edelleen. Ketjun soittojärjestys täytyy sopia etukäteen.

Facebook: Facebookiin voi perustaa ryhmälle oman, suljetun ryhmän, jossa toimintaa voidaan suunnitella. Ryhmän sisäiseen viestintään on kui-tenkin suositeltavaa käyttää sähköpostilistoja, sillä kaikki ryhmän jäsenet eivät välttämättä ole Face-bookissa eivätkä halua sinne liittyä.

•

•

•

11.

38

Sähköpostilista

Ryhmä saa halutessaan ulkoiseen tiedottamiseen käyttöönsä @animalia.fi-muotoa olevan sähköpostilistan. Listalle voi kutsua alueen jäsenet, ihmisiä infopöydiltä ja niin edelleen.

Facebook–sivu

Ryhmälle kannattaa perustaa oma Facebook-sivu, jossa jae-taan aktiivisesti tietoa ryhmän toiminnasta, ajankohtaisista eläinasioista ja Animalian toiminnasta yleensä. Facebook-sivun avulla tiedottaminen on vähemmän kasvotonta kuin sähköpostilistalla. Facebook-sivu ei kuitenkaan voi olla ryh-män ainoa ulospäin tiedottamisen kanava, sillä kaikki eivät ole Facebookissa eikä sitä tule kaikilta vaatiakaan.

Muu sosiaalinen media

Muutakin sosiaalista mediaa voi ja kannattaa ryhmän oman kiinnostuksen ja osaamisen mukaan käyttää ulkoiseen vies-tintään: Twitter, Instagram, Pinterest, Youtube, blogit ja niin edelleen.

11.2.2 Tapahtumien mainostus

Mainostukseen kannattaa aina panostaa paljon: mitä näky-vämmin tulevista tapahtumista tiedotetaan, sitä enemmän paikalle saa väkeä.

Mainoksen sisällöstä:

Mainosten levityskanavia:

Mainoksen tulee sisältää olennainen informaatio tiiviisti esitettynä: tapahtuman nimi, aika ja paikka, ohjelma ja sisältö lyhyesti, onko ilmainen, mikä taho järjestää ja yhteystiedot.

Mainosta suunnitellessasi pidä mielessä: Onko mainos näkyvä? Onko se informatiivinen? Onko se selkeä? Onko se innostava ja houkuttava?

•

•

Sähköpostilistat: Tapahtumaa voi mainostaa Ani-malian alueosasto-listalla ja yleisellä Animalia-listalla. Lisäksi voit lähettää mainosta asiaa sym-patisoivien tahojen listoille, kuten ihmisoikeus-, ympäristö-, nuoriso-, nais-, rauhan- ja kehy-järjes-töjen listoille.

Jos järjestätte esimerkiksi koululaisille suunnattua kurssia, voitte antaa mainoksen kaupungin/kunnan sisäiseen postitukseen, jolloin se jakaa mainoksen kaikille kouluille.

Julisteet: Julisteita kannattaa levittää esimerkiksi kirjastoihin, yliopistoihin ja muihin oppilaitoksiin, kansalaisopistoihin, kurssikeskuksiin, maailman-kauppoihin ja ekokauppoihin.

Animalian tapahtumakalenteri: muista päivittää alueen tapahtumat Animalian kotisivuilla olevaan kalenteriin, näin uudetkin ihmiset löytävät toimin-nan! Alueosaston yhteyshenkilöllä on ohjeet ja salasanat nettikalenterin päivitykseen.

Animalia-lehti: Animalia-lehdessä voidaan julkaista alueosastojen tapahtumien mainoksia. Lehti ilmes-tyy maaliskuussa, toukokuussa, syyskuussa ja mar-raskuussa. Mainosten dead linet löytyvät Animalia-lehden mediakortista Animalian kotisivuilta. Kysy ajoissa ennen lehden deadlinea lisätietoja!

Paikallislehdet: Lehtien tapahtumalistat ja minne mennä -palstat ovat usein ilmaispalstoja, mutta ilmoituksen läpimenoa ei voi taata. Maksulliset ilmoitukset voivat olla hyödyllisiä, mutta kannattaa miettiä hinta- ja hyötysuhdetta.

•

•

•

•

•

•

39

11.2.3 Lehdistötiedotteet

Median huomion saamiseksi ryhmän kannattaa tehdä lehdis-tötiedote, kun se järjestää tilaisuuksia ja tapahtumia. Hyvin tehdyn lehdistötiedotteen avulla ryhmän järjestämille tapah-tumilla voi saada hyvinkin paljon medianäkyvyyttä.

Lehdistötiedotteita on kolmenlaisia:

Hyvä lehdistötiedote

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Paikallismedia: Tee lehdistötiedote ennen tilaisuut-ta, niin voit saada tilaisuudesta puffin paikallisme-diaan. Voit myös ehdottaa paikallislehden toimitta-jalle, että hän tekisi tilaisuudesta etukäteen pienen puffijutun. Tiedotteen avulla saatat houkutella paikalle myös paikallismediaa, niin että tapahtu-masta voi tulla juttu. Myös tapahtuman jälkeen voi tehdä lehdistötiedotteen (ks. seuraava luku), jossa kerrotaan, mitä tilaisuudessa käsiteltiin ja kuinka se onnistui.

Ryhmän omat kotisivut.

Yleisen tiedotuksen lisäksi kannattaa miettiä, miten saavuttaisi tilaisuuden kohderyhmät. Esimerkiksi opiskelijoille suunnatusta tapahtumasta (esim. eläinkokeiden käyttö opiskelussa) voi tiedottaa tietyille ainejärjestölistoille, eläintuotannon ympä-ristövaikutuksia käsittelevästä tapahtumasta paikal-lisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille jne.

Tiedotetaan järjesteillä olevasta tapahtumasta.

Kerrotaan, kuinka ryhmän järjestämä tapahtuma meni.

Tiedotetaan jostakin tärkeästä asiasta, joka on ta-pahtumassa tai äskettäin tapahtunut (esim. paikka-kunnalle ollaan perustamassa uusi koe-eläinkeskus), ja mikä on ryhmän näkemys siitä.

1.

2.

3.

Lyhyt, maksimissaan A4-mittainen (toimittajat ovat kiireisiä) .

Lehdistötiedotteessa on vain yksi viesti – älä pyri sanomaan liian paljon.

•

•

Lehdistötiedote vastaa kysymyksiin kuka, mitä, mis-sä, milloin ja miksi.

Ilmaise tiedotteessasi, miksi asia on ajankohtainen, mikä asiassa on uutisarvoista (ks. alla).

Otsikko on erittäin tärkeä! Otsikon tulisi olla iskevä, täsmällinen, kiinnostusta herättävä ja lyhyt. Lehdis-tötiedotteen pointin on tultava selvästi otsikossa esiin. (Esim. mieluummin ”Suomalaiset eurokansan-edustajat eivät allekirjoittaneet kädelliskoejulistusta” kuin ”Suomi ja kädelliskokeet”.)

Käytä faktoihin perustuvaa, toteavaa asiakieltä.

Sijoita kaikista tärkein tieto tiedotteen ensimmäi-seen kappaleeseen. Taustatiedot tulevat seuraaviin kappaleisiin. Esimerkiksi kerro kutsun ensimmäises-sä kappaleessa, mitä, missä ja milloin.

Muista tarkistaa oikeinkirjoitus!

Laita arkin ylänurkkaan tieto, milloin tiedote on vapaa julkaistavaksi, jos sitä ei saa julkaista heti.

Ennen otsikkoa kirjoita Animalia [alue, esim. Anima-lia Turku tai Animalian Turun alueosasto] tiedottaa [päivämäärä ja vuosi]

Laita loppuun yhteystiedot (ainakin kaksi henkilöä) – sekä puhelinnumerot että sähköpostiosoitteet. Ole myös tavoitettavissa tuona päivänä!

Lihavoi tiedotteessa esiintyvien henkilöiden nimet, kun ne mainitaan ensimmäisen kerran.

Käytä suoria lainauksia mielipiteiden ilmaisuun. Lainauksen tulee tulla tietyltä henkilöltä, ei ryhmäl-tä (esimerkiksi Animalian x-ryhmän tiedottaja NN sanoo ”…”).

Tiedotteeseen voi lisätä myös kuvan (erillisenä tiedostona), kuten kuvan tapahtumasta. Muista kuitenkin, että kaikki sähköpostit tai sähköpostilis-tat eivät hyväksy kuvia, joten tätä ei suositella. Voit myös mainita tiedotteessasi, että kuvia on saatavilla ottamalla ryhmään yhteyttä.

Tiedotteen asettelu ja muotoilu:

40

Kiinnitä huomiota tiedotteesi uutisarvoon:

Tiedotteen lähettäminen:

11.2.4 Esiintyminen tiedotusvälineissä

Usein esimerkiksi ryhmän järjestämien tempausten ja yleisö-tilaisuuksien yhteydessä paikalle saapunut lehdistö, radio ja joskus televisiokin haluaa haastatella ryhmän edustajia. Kan-nattaa sopia etukäteen, kuka toimii ryhmän tiedottajana ja on valmis esiintymään mediassa (sama henkilö mainitaan myös lehdistötiedotteen yhteyshenkilönä).

Haastatteluun valmistautuminen:

Haastattelun aikana:

Ajankohtaisuus: toimittajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä tapahtuu tänään, ei siitä, mitä tapahtui eilen.

Paikallisuus: toimittajat ovat kiinnostuneita ilmiöis-tä, jotka koskettavat lehden/radion paikallisia luki-joita/kuuntelijoita.

Huomattavuus: Jos mukana on tunnettuja ihmisiä, media reagoi paremmin.

Konflikti: Tiedotusvälineitä kiinnostavat vastakkain-asettelut.

Erikoisuus: Media reagoi paremmin johonkin, jota järjestetään ensimmäisen kerran tai jollain erikoi-sella tavalla. Toimittajia ei niinkään kiinnosta saman vanhan toistaminen.

Tärkeys: Mitä enemmän ihmisiä tapahtuma kosket-taa, sitä suurempi todennäköisyys on, että media tekee aiheesta jutun.

Tämän osion lähteenä on käytetty PETA:n tekstiä “Guide to Becoming an Activist: Working With the Media” (näet tekstin klikkaamalla tästä).

Jos kyseessä on kutsu järjestämäänne tilaisuuteen, lähetä se ainakin viikko ennen tapahtumaa. Lisäksi voi lähettää muistutustiedotteen päivää ennen ta-pahtumaa.

Jos kyseessä on tapahtuman jälkeen lähetettävä lehdistötiedote, se tulisi lähettää tapahtuman jälkei-senä päivänä, ei myöhemmin.

Jos kyseessä on ajankohtainen ilmiö, lähettäkää tiedote niin pian kuin suinkin.

Tiedote on parempi lähettää aamulla tai aamupäi-vällä, mutta tämä ei ole kuitenkaan ehdoton sääntö. Iltapäivällä noin kello 15 jälkeen tiedotetta ei kan-nata kuitenkaan lähettää. Perjantai-iltapäivät ovat myös huonoja, kun ihmisillä on kiire jo viikonlopun viettoon. Muista pitää pääpointtisi mielessäsi ja pyri saamaan

viestisi läpi.

Hyvät lainaukset asiantuntijalähteistä ja perusfaktat tuovat esiintymiseesi vakuuttavuutta.

•

•

•

•

•

•

•

Varmista, että tietotasosi haastattelun aiheesta ovat riittäviä – opiskele tarvittaessa lisää.

Opettele ulkoa perusfaktat ( ja lähteet, joista ne ovat peräisin) sekä hyviä lainauksia.

Mieti, mikä on pääviestisi tai pääpointtisi, jotka ha-luat saada läpi haastattelun aikana.

Mieti, mitä sinun ei tule sanoa haastattelussa.

Mieti etukäteen vaikeita kysymyksiä ja suunnittele vastauksesi niihin.

Voit harjoitella haastattelua etukäteen: esimerkiksi yksin peilin ääressä tai ystäväsi kanssa. Voit myös nauhoittaa puhettasi tai kuvata esiintymisesi videol-le sekä tämän jälkeen arvioida esiintymistäsi.

Voit kysellä toimittajalta etukäteen (esim. ennen kuin suora lähetys alkaa), millaisia kysymyksiä hän aikoo tehdä.

Kiinnitä huomiota ulkoasuusi ja pukeutumiseesi: muista pukeutua asiallisesti ja siististi, mutta olla kuitenkin oma itsesi.

Jos sinut on kutsuttu esiintymään johonkin ohje-maan, sinun kannattaa kuunnella tai katsella ohjel-maa, jossa esiinnyt, saadaksesi käsityksen sen tyylis-tä ja menettelytavoista. Selvitä, mikä on ohjelman yleisö / kohderyhmä.

•

•

••

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Paikallismedioiden (radiot, lehdet) yhteystietoja voi etsiä oman kaupungin kotisivuilta tai googlen kautta (esim. oman kaupungin nimi + media). Animalian toimistolla on joidenkin paikkakuntien tiedotusvä-lineiden yhteystietoja, joten voit kysellä niitä myös toimistolta. Esimerkki-lehdistötiedotteita löytyy Animalian sivuilta.

41

Muista vielä:

Sana jännittämisestä:

Huom! Lehtihaastattelujen kohdalla pyydä toimittajaa lä-hettämään sinulle juttunsa tarkastettavaksi, ennen kuin se julkaistaan. Jos huomaat jutussa virheitä, voit pyytää niihin korjauksia. Etenkin jos toimittaja on laittanut suuhusi sellai-sia sanoja, jota et ole sanonut haastattelun aikana, hän on velvollinen korjaamaan virheelliset lauseet. Sinulla on oikeus saada sitaatit ja muut jutussa sanomasi asiat etukäteen, mutta toimittajan ei tarvitse lähettää koko juttua, jos hän ei halua.

Pyri saamaan pointtisi läpi, vaikka haastattelija ei tekisi oikeita kysymyksiä. Älä koe olevasi kysymys-ten rajaama: voit vastata niihin, mutta silti edelleen puhua jostain peruspointistasi.

Älä koe olevasi pakotettu vastaamaan yksinkertaisiin kyllä tai ei -kysymyksiin monimutkaisissa asioissa. Pyri sen sijaan antamaan laajempia taustatietoja, joita tarvitaan kysymyksen ymmärtämiseksi.

TV- ja radiohaastatteluissa pyri tekemään pointtisi maksimissaan 20 sekunnissa ja käytä lyhyitä lausei-ta. Uutisohjelmat etsivät ”sound bittejä” – lauseita, joista voi tehdä 60 sekunnin tarinoita.

Älä sano mitään, jota et haluaisi julkaistavan erik-seen. Toimittaja voi haastatella sinua viisi minuuttia, mutta haastattelu voi lähetyksessä olla vain 20 se-kuntia tai lehdessä voi olla vain yksi lyhyt lause. Älä pelkää toistaa pointtejasi – se vain lisää mahdolli-suuttasi tulla kuulluksi.

Jos haastattelija on aggressiivinen — tai provosoiva, älä hermostu ja korota ääntäsi. Pysy rauhallisena ja keskity tuomaan esiin pääviestiäsi. Älä riitele, sillä häviät varmasti, koska toimittaja saa viimeisen sanan.

Puhu riittävän hitaasti ja selkeästi – sekä harkitsevasti – anna itsellesi aikaa miettiä ennen kuin vastaat.

Muista elekieli! Se on keskeinen osa viestintää. Tun-nista siis, mitä ”puhut” eleilläsi: katsekontakti, käsien käyttö, ryhti, istuma-asento, ilmeet ja niin edelleen.

Tämän osion lähteenä on käytetty PETA:n tekstiä “Guide to Be-

coming an Activist: Working With the Media” (http://www.peta.

org/action/activism-guide/working-with-media.aspx).

Kannattaa varoa puheitaan myös silloin, kun keskus-telet toimittajan kanssa ”epävirallisemmin” lähetyk-sen ulkopuolella. Älä kerro mitään, jota et haluaisi sanoa julkisesti mediassa.

Johdattelevat kysymykset: kiinnitä näihin huomiota ja vältä sitä, että joudut sanomaan jotain, jota et halua.

Muista varautua vaikeisiin kysymyksiin!

Yleensä kaikki jännittävät uudessa tilanteessa, ja oma jännittämisensä on hyvä tunnistaa.

Jonkinasteinen jännittäminen on myönteinen asia: se lisää valppautta haastattelutilanteessa.

Harjoittelu sekä hyvin valmistautuminen vähentävät jännittämistä.

Asiaa voi auttaa, jos sanot haastattelijalle jännittä-väsi.

Muista, että kaikki tekevät virheitä. Älä siis lannistu virheistäsi, vaan ota niistä opiksesi!

• •

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Kuva: Ari Ellert

42

Hyvää mediakoulutusta on lukea läpi journalistin ohjeet, niin tiedät paremmin oikeutesi. Löydät ohjeet täältä: http://www.journalistiliitto.fi/pelisaannot/journalistinohjeet.

11.2.5 Miten tehdään mielipidekirjoitus?

Mielipidekirjoitusten tekemiseen kannattaa panostaa, sillä niitä voi lukea päivittäin jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Mielipidesivut ovat luetuimpia sivuja, joten mielipidekir-joituksen läpisaanti voi olla jopa suurempi voitto kuin tie-dotteen läpisaanti. Lisäksi vaikutusvaltaiset päätöksentekijät yleensä lukevat säännöllisesti mielipidekirjoituksia. Jos mah-dollista, kannattaa perustaa mielipidekirjoitusryhmä, joka vastaa siitä, että mielipidekirjoituksia tulee tuotettua riittävän usein ja että ongelmallisiin artikkeleihin saadaan aina pikai-sesti vastine. Etenkin pienissä lehdissä julkaisumahdollisuudet ovat aika hyviä, jos mielipidekirjoitus on kirjoitettu hyvin.

Mistä aiheista?

11.2.6 Mistä voi hankkia kuvia esitteisiin ja muihin materiaaleihin?

Erilaisia kuvia eläinten oloista tarvitsee, kun tekee esimerkiksi julisteita, esitteitä, luentomateriaalia ja näyttelyitä. Animalian kotisivujen kuvagalleriasta löytyy muutamia kuvia. Lisäksi Animalialla on laaja kuvavarasto, joten kuvia kannattaa kysyä Animalian viestintäpäälliköltä.

Netissä on muutamia kuvagallerioita, joista saa hyvälaatui-sia kuvia ilmaiseksi, kun niillä ei hanki taloudellista voittoa. Hyvä kuvagalleria on esimerkiksi Stock.XCHNG (www.sxc.hu/). IStockphoto (www.istockphoto.com/ ja Stockxpert (www.stockxpert.com/) ovat hyviä maksullisia kuvagallerioita, mutta kuvien hinnat eivät ole korkeita, joten joskus niitäkin voi olla järkevä hyödyntää.

Lisäksi Google-hakuohjelmalla löytyy runsaasti kuvagallerioi-ta (hakusanana esimerkiksi online photo gallery).

Pyrkimyksenä voi olla uuden keskustelun avaami-nen jostakin ajankohtaisesta teemasta (esim. kasvis-ruoan saatavuus kouluissa, paikallisen eläinkoelai-toksen laajentamispyrkimykset tai joulun aikaan voi kirjoittaa eläinystävällisestä joulusta).

Vastaus lehdessä olleeseen mielipidekirjoitukseen.

Vastaus lehdessä julkaistuun artikkeliin (voi olla kriittinen vastine kielteiseen artikkeliin tai positiivi-nen vastine myönteiseen artikkeliin).

Pääpointit tulevat selkeästi esiin ja väitteet perustel-laan hyvin ja johdonmukaisesti.

Lyhyt teksti (1/2 A4, enintään 1 A4). Mitä lyhyempi teksti on, sitä todennäköisemmin se julkaistaan. Tarkasta, onko lehden sivulla ohjetta mielipidekir-joituksen merkkimäärästä. Jos on, sitä kannattaa noudattaa, koska se edistää kirjoituksen läpimenoa.

Hyvä, iskevä, kiinnostusta herättävä ja - ehkä yllät-tävä otsikko (esim. “Elävätkö siat todellakin viiden tähden hotellissa?”)

Hyvän mielipidekirjoituksen ominaisuuksia:

Selkeää kieltä: vältä terminologiaa, joka ei ole luki-joille tuttua. Pyri lyhyisiin lauseisiin.

Hyvää asiakieltä, ei liian tunteenomaista tekstiä.

Teksti on kirjoitettu ilman sanottavia kielioppi- tai kirjoitusvirheitä.

Allekirjoita omalla nimellä, ei nimimerkillä tai vain ryhmän nimellä.

Muista liittää mukaan omat yhteystietosi.

•

••

•

••

•

•

•

•

•

43

12.1 Kokoustekniikasta

Koska Animalian ryhmät itsessään eivät ole rekisteröityneitä yhdistyksiä, ryhmien ei tarvitse toimia rekisteröityneiden yhdistyneiden tavoin muodollisesti puheenjohtajineen, sihteereineen ja kokouspöytäkirjoineen. Tästä huolimatta puheenjohtajan ja sihteerin valitseminen on hyödyllistä: Pu-heenjohtaja jakaa puheenvuorot sekä huolehtii, että kokous etenee asianmukaisesti ja pysyy suunnitellussa esityslistassa ja aikataulussa. Sihteeri taas kirjoittaa ylös kokouksessa päätetyt asiat.

Kokouksesta kirjoitettujen muistiinpanojen avulla kokouk-sessa sovitut asiat pysyvät mielessä sekä näin voidaan välittää kokouksen päätökset niille, jotka eivät päässeet paikalle. Pu-heenjohtajan ja sihteerin tehtäviä on hyvä kierrättää, niin että valta ja vastuu eivät kasaannu vain parille henkilölle.

Kokouksen demokraattisuutta edistää muun muassa se, että kierrätetään kokouksen alussa esityslista, johon osallistujat voivat lisätä kokouksessa käsiteltäviä asioita.

Kannattaa pitää huolta, ettei kokouksista tule ”juoruilukerho-ja”, vaan asiat käsitellään suhteellisen tehokkaasti ja ripeästi. Aikaa erilliselle ”juoruilulle” voi jättää esimerkiksi vähän en-nen kokousta tai kokouksen jälkeen. Hitaasti etenevät koko-ukset ovat monille turhauttavia, joten on hyvä edetä esityslis-tassa ripeästi sekä tehdä päätökset ja tehtävänjako sukkelasti.

Tee- tai kahvitarjoilu ja pieni naposteltava tekee kokouksesta aina hauskemman. Joskus voi kokoustaa vapaamuotoisem-min esimerkiksi piknikillä tai mökkiviikonlopun aikana.

Kokousta tehostaa se, että jo alussa sovitaan, kuinka kauan kokous voi kestää. Jo kutsussa kannattaa mainita kokouksen alkamis- ja päättymisajat. Oppaan liitteenä löydät esimerkin esityslistasta ja pöytäkirjasta.

12.2 Ryhmän toiminnan jatkumisen tur-vaaminen

On erittäin tärkeää panostaa siihen, että ryhmän toimintaan saa mukaan uusia ihmisiä ja että ryhmän jatkuvuus turvataan. Monesti käy helposti niin, että ryhmässä muotoutuu jokin tietty aktiivijoukko, ja kun tämän joukon keskeiset hahmot muuttavat muualle, koko ryhmän toiminta kuihtuu.

Uusia ihmisiä rekrytoidaan muun muassa seuraavilla tavoilla:

RYHMÄN TOIMINTA

Ryhmän toimintaa, kokousaikoja, yhteystietoja ja sähköpostilistaa pidetään esillä eri paikois-sa: infopöydällä ja ryhmän tilaisuuksissa tarjo-taan ryhmän esitettä, ylläpidetään ryhmän omia nettisivuja,ilmoitetaan toiminnasta paikallislehtien ilmaispalstoilla, levitetään ryhmän toimintaa mai-nostavia julisteita säännöllisesti ilmoitustauluille. Esitteissä ja julisteissa kannattaa ilmaista selkeästi, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan.

•

12.Kuva: Iiris Rautiainen

Infopöydissä, tempauksissa ja tilaisuuksissa kannat-taa aktiivisesti kerätä ihmisten yhteystietoja joko niin, että heihin voidaan ottaa myöhemmin yhteyt-tä, tai niin, että he voivat liittyä ryhmän sähköposti-listalle tai ryhmän tiedotuslistalle.

•

44

Miten saada uudet ihmiset pysymään mukana:

12.3 Ryhmän sisäiset opinto- ja keskustelupiirit

Eläinasiatoiminnassa on tärkeää kehittää omaa tiedontaso-aan ja asiantuntemustaan. Tällaista ”itsevalistusta” voi tehdä yksinkin, mutta ryhmäopiskelu motivoi usein etenemään opiskelussa.

Vinkkejä opintopiirin järjestämiseen:

Ihmiset tulevat harvemmin suoraan mukaan toi-mintaan, vaan he ensin usein tunnustelevat ilmaa. Tämän takia kannattaa tarjota runsaasti kosketus-pintaa potentiaalisten aktiivien ja jo toiminnassa mukana olevien kanssa: esim. säännölliset, samassa paikassa pidettävät kokoukset; opintopiirit, jotka on tarkoitettu osin yleisölle ja osin aktiiveille; infopöy-dän pito ja niin edelleen.

Syksyisin kannattaa järjestää aina uusien ilta. Uusien illassa voi olla 1–2 esitelmää jostain ajankohtaisesta teemasta ja lisäksi voi näyttää videoita. Lisäksi uusil-le ihmisille kerrotaan Animaliasta ja oman ryhmän toiminnasta. Tilaisuudessa annetaan tietoa tulevasta toiminnasta ja miten niihin voi tulla mukaan. Pien-tä purtavaa on myös hyvä olla tarjolla. Muistakaa myös kerätä toiminnasta kiinnostuneiden ihmisten yhteystiedot! Uusien iltaa kannattaa mainostaa (osio 11.2.2) mahdollisimman laajasti sekä lähet-tää kutsukirje Animalian alueen jäsenille toimiston kautta. Mikäli uusien illan avulla mukaan tulee run-saasti uusia ihmisiä, kannattaa syksyllä järjestää jo-tain vapaamuotoista toimintaa, jotta ihmiset voivat tutustua toisiinsa paremmin (esim. kokkausillat tai nyyttikestit).

Jos uusi ihminen saapuu kokoukseen, kannattaa hänet toivottaa henkilökohtaisesti tervetulleeksi sekä kysellä hänen kiinnostuksen kohteistaan ja näkemyksistään. On hyvä myös pitää kokouksessa esittäytymiskierros. Lisäksi kannattaa kertoa ryhmän sähköpostilistasta sekä tarjota esitteitä.

Uudelle henkilölle voi jo heti tarjota joitain mah-dollisuuksia osallistua. Nämä voivat olla aluksi ”hel-pompia” tehtäviä, kuten tulla mukaan jonkin tapah-tuman käytännön järjestelyihin, infopöydän pitoa ja esitteiden jakoa. Uusien ihmisten päätökseen jäädä vaikuttaa merkittävästi se, kuinka he tuntevat itsen-sä tarpeelliseksi.

•

•

•

•

Opintopiirejä voi järjestää vaikka jonkin teeman mukaan. Teema voi liittyä esimerkiksi johonkin Ani-malian kampanjaan tai omaan kampanjaan.

Opintopiirit voivat olla myös yleisiä piirejä, joissa käsitellään mitä tahansa piirin jäseniä kiinnostavia asioita. Niissä voi lukea vaikka jotain eläinetiikan perusteosta tai keskeisiä eläinten hyvinvointiraport-teja.

•

•

45

Keskustelupiirit:

Keskustelupiirissä on aina jokin etukäteen sovittu aihe, mut-ta yleensä sitä varten ei tarvitse valmistautua ja lukea jotain tekstiä. Keskustelupiirit selkeyttävät usein omaa ajattelua sekä auttavat saamaan käsityksen, mitä muut ryhmässä olevat ajattelevat joistain kysymyksistä. Etenkin erilaiset ideologiset aiheet ovat hyviä, kuten esimerkiksi mitä ajattelee eläinten oikeudesta elämään, mitä ajattelee kasvissyönnistä, miten käsittää eläinten hyvinvoinnin, miten suhtautuu eri eläinasia-liikkeen toimintatapoihin, mitä mieltä on eläinkokeista ja niin edelleen.

12.4 Ryhmän ilmapiiristä ja toimivuudesta

Ryhmät usein tarvitsevat jonkinlaista vetäjää/vetäjiä, niin että toiminta pysyy kasassa. On hyvä kuitenkin kiinnittää huomi-ota siihen, etteivät tehtävät ja päätösvalta kasaudu liikaa vain yhdelle tai parille henkilölle. Tehtäviä ja vastuuta voi jakaa tasaisemmin esimerkiksi kierrättämällä kokouksen puheen-johtajan ja sihteerien tehtäviä, vuorotella tapahtumalistan tekijöiden paikkoja ja niin edelleen.

Eri ihmisillä on erilaisia vahvuuksia, joita kannattaa hyödyn-tää: joku osaa esimerkiksi kirjoittaa hyvin mielipidekirjoituk-sia, toisella on aikaa olla infopöydän ääressä, kolmannella on hyvä mahdollisuus käyttää kopiokonetta, joku esiintyy mielel-lään mediassa, joku on hyvä neuvottelija ja niin edelleen.

On hyvä luoda ihmisille tunne, että he voivat olla mukana toiminnassa resurssiensa ja intonsa mukaan. Ihmisille on hyvä tarjota erilaisia tehtäviä, mutta tehtäviä tarjotessa kannattaa aina painottaa, että sitä ei tarvitse ottaa, jos ei ehdi tai halua.

Toimintaan osallistumista motivoi, jos ihmiset kokevat, että heidän panostaan – pientäkin – arvostetaan, ja jos he saavat myönteistä palautetta toiminnastaan.

Hyviä vinkkejä saat kirjasta 10 askelta parempaan vapaaeh-toistoimintaan, jota löytyy kunnallisista kirjastoista tai voit lainata Animalian toimistolla olevasta kirjastosta paikan pääl-lä pistäytymällä tai sähköpostitse tilaamalla.

Piirissä voi lukea esimerkiksi tiettyjä kirjoja, ajan-kohtaisia raportteja, lainsäädäntöä, siinä voi katsella elokuvia ja joskus voi myös kutsua jonkun ulkopuo-lisen puhujan pitämään esitelmän.

Joskus voi tehdä myös jotain käytännöllistä, kuten opetella yhdessä kasvisruoan kokkausta.

•

•

46

13.1 Tässä oppaassa hyödynnettyjä toiminta- oppaita

13.2 Muita oppaita

KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ

Animal Aid: Get Active! www.animalaid.org.uk/h/n/ACTIVE

Forbundet Djurens Rätt (2002) Aktivist handbok för djurrättsaktivister.

Maan Ystävät: Paikallistoiminnan opas. www.maanystavat.fi/Paikallistoiminnan_opas.html

People for the Ethical Treatment of Animals (PETA): Guide to Becoming an Activist. www.peta.org/action/activism-guide

Tammilehto, Olli (1989) Kun edustajat eivät riitä. Kansalaistoiminnan opas. WSOY. Koko kirja löytyy internetistä: www.tammilehto.info/ktopas/index.html

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Vegan Outreach: Vegan Advocacy. www.veganoutreach.org/advocacy

Vegetarian International Voice for Animals (Viva!): Campaigning for Animals. www.viva.org.uk/get-involved/how-to-campaign

•

•

Vegetarian Resource Group: Activism www.vrg.org/activist

Summa, Terhi & Tuominen, Kaisu (2009). Fasilitaat-torin työkirja - Menetelmiä sujuvaan ryhmätyös-kentelyyn. www.kepa.fi/tiedostot/julkaisut/Fasilitaat-torin_tyokirja.pdf

Tuominen, Kaisu & Kivelä, Mai & Summa, Terhi (2009). Elämysrata, arvojana, murreslogan - 100+1 kikkaa ja niksiä järjestöjen viestin esiintuomi-seksi yleisötapahtumissa.

Kaila, Katja (toim.)(2014). Onnistunut vapaaeh-toistoiminta - opas toiminnan kehittäjälle. www.kierratyskeskus.fi/files/8928/Onnistunut_vapaaehtois-toiminta_opas_VETY_web.pdf

Yhdistysten pieni viestintäopas. www.jake-hanke.fi/wp-content/uploads/2014/04/viestint%C3%A4opas_FINAL.pdf

Halonen, Maria & Karreinen, Lari & Tennilä, Mari (toim.) (2010). 10 askelta parempaan vapaaehtois-toimintaan. Vihreä sivistysliitto.

Miettinen, Lasse & Välke, Olli (2013). Yhdistystoimi-jan opas. Visio.

13.

47

KIRJALLISUUTTA JA LINKKEJÄ

13.3 Eläinasiajärjestöjä ja muita järjestöjä

Kotimaiset

Maailmalla

13.4 Tutkimus ja lainsäädäntö

13.5 Kasvissyönnistä ja kuluttamisesta

Helsingin eläinsuojeluyhdistys ry (Hesy): www.hesy.fi

Juliana von Wendtin säätiö tieteen edistämiseksi ilman eläinkokeita: www.jvws.org

Oikeutta Eläimille: www.oikeuttaelaimille.net

Ompelukerho: www.ompelukerho.weebly.com

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto: www.sey.fi

Vegaaniliitto: www.vegaaniliitto.fi

Luonto-Liitto: www.luontoliitto.fi

Maan ystavat: www.maanystavat.fi

Dodo ry: www.dodo.org

•••••••

•

•

World Society for the Protection of Animals: www.wspa-international.org

Eurogroup for Animals: www.eurogroupforanimals.org

Fur Free Alliance: www.infurmation.com

European Coalition to End Animal Experiments: www.eceae.org/english

World Animal Net (suuri määrä linkkejä eri maiden eläinasiajärjestöihin yms.): www.worldanimal.net

International Fund for Animal Welfare:www.ifaw.org

BUAV: www.buav.org

•

•

•

••

•

•

Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus : www.vetmed.helsinki.fi/hyvinvointikeskus

Eläinten hyvinvointikeskus: www.elaintieto.fi

Eläinsuojelulainsäädäntö: www.mmm.fi/fi/index/lainsaadanto/elainlaakintolainsaadanto/sisalto/f-hakemisto.html

Eläinsuojelulaki: www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/1996/19960247

Eläinsuojeluasetus: www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/1996/19960396

Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta: www.finlex.fi/fi/laki/ajanta-sa/2013/20130497

Maa- ja metsätalousministeriö – eläimet ja terveys-osio: www.mmm.fi/fi/index/etusivu/elaimet.html

Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA): www.evira.fi/portal/fi/

Euroopan komissio – eläinten hyvinvointi: ec.europa.eu/food/animal/welfare/index_fi.htm

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

Vapauta valinnoilla, Animalian sivusto opastaa eläinystävälliseen kuluttamiseen: www.vapautavalinnoilla.fi

Vegaanituotteet – Eläinystävällisen kuluttajan tieto-pankki: www.vegaanituotteet.net

Animalian Vapauta valinnoilla sivuston kasvisravin-tola-arvosteluita: www.animalia.fi/valinta/ravintolat

Kasvisravintolat ja muut vegaaniystävälliset ra-vintolat: www.oikeuttaelaimille.net/wiki/index.php?title=Ravintolat

Kasvisravintoloita ympäri maailman: www.happycow.net

Lisää eri maissa toimivista järjestöistä löytyy Anima-lian sivuilta www.animalia.fi/ota-yhteyttä/hyödylli-set-linkit

48

Kirjoja kasvissyönnin ravitsemuksesta:

13.6 Kirjallisuus

Eläinetiikkaa

Eläinten hyvinvointitutkimus: tuotantoeläimet

Walsh, Stephen (2003) Plant-based nutrition and health. The Vegan Society.

Davis, Brenda & Vesanto, Melina (2000) Becoming Vegan. Book Publishing Company.

•

•

•

•

Lista yhteiskuntatieteellisen ja kulttuurisen eläintut-kimuksen opinnäytteistä: www.elaintutkimus.edub-logs.org/kirjallisuutta-ja-linkkeja/opinnaytteita

Lundqvist, Eveliina (2014): Salainen päiväkirja eläin-tiloilta

Lappalainen, Elina (2012) : Syötäväksi kasvatetut

Foer, Jonathan Safran (2011). Eläinten syömisestä. Jyväskylä: Atena Kustannus

Balcombe, Jonathan(2014). Eläimellinen nautinto. Helsinki: Into kustannus

•

•

••

•

Aaltola, Elisa (2004) Eläinten moraalinen arvo. Tampere: Vastapaino.

Aaltola, Elisa (2013) Johdatus eläinfilosofiaan. Hel-sinki: Gaudeamus.

Hirsjärvi, Paula ym. (toim.) (2005) Koe-eläinetiikkaa. Helsinki: Yliopistopaino.

Singer, Peter (2007) Oikeutta eläimille – eläinten vapautuksen filosofiaa. Helsinki: Animalia ry. Alku-peräinen englanninkielinen teos Animal liberation 1971.

Francione, Gary L. (2010) The Animal Rights Debate: Abolition or Regulation? Columbia University Press.

Francione, Gary L. (2013) Eat Like You Care: An Exa-mination of the Morality of Eating Animals. Exempla Press Regan Tom

•

•

•

•

•

•

Castren, Heli (1997) Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Mikkeli: Helsingin yliopisto, maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus.

Valros, Anna (toim.) (2005) Hyvinvoiva tuotanto-eläin. ProAgria Maaseutukeskusten liitto.

Peltomäki, Arja & Teräväinen, Hanne (toim.) (2001) Luomunaudan ja -sian ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten liitto.

•

•

•

Hyviä reseptejä Chocochilin blogissa: www.chocochili.net

Vegaanista leivontaa Kamomillan konditorian blo-gissa: www.kamomillankonditoria.com

Kuva: Taija Rinne

49Kuva: Taija Rinne

MALLIT TOIMINTASUUNNITELMAN JA -KERTOMUKSEN TEKEMISEEN

50

Toimintasuunnitelma 2015

Animalian Alavuden Alueosasto

Yleistä Mainitse alussa alueosastonne yleisiä ajatuksia seuraavalle vuodelle sekä toiminnan painotuksia tulevalle vuo-delle, esimerkiksi päätökset panostaa erityisesti jäsenhankintaan ja aktiivien rekrytointiin tai vaikka kouluvie-railutoiminnan aloittaminen. Luettele kaikki toiminta, jota olette suunnittelemassa, vaikka ette olisikaan vielä varmoja ajankohdista.

Kuukausittainen toimintasuunnitelma Kirjoita kuukausittaiseen toimintasuunnitelmaan sellaiset tapahtumat, jotka ovat todennäköisesti toteutumas-sa, esimerkiksi vuosittain toistuvat pääsiäis-, kesä- ja joulutempaukset, Eläinten viikko, säännölliset kokous-vuorot ja niin edelleen.

Tammikuu 17.1. Vuosikokous ja uusien virkojen valinta

Helmikuu 14.2. Ystävänpäivän tempaus 15.2. Mielipidekirjoituskurssi

Maaliskuu Pääsiäistempaus Alueosastokokoukseen osallistuminen 13.3. Kokous

Huhtikuu 14.4. Kokous

Toukokuu Kevätpiknik

Kesäkuu 6.6. Kesäkiertueen pöydän pitoa paikallisilla markkinoilla

Jne.

Yhdenmukainen toimintasuunnitelma helpottaa suunnitelmien käsittelyä toimistolla. Lisää vinkkejä ja malleja esimerkiksi: www.hyy.helsinki.fi/wiki/index.php/Toimintasuunnitelma www.yhdistystoimijat.fi/?page_id=439

51

Toimintakertomus 2014

Animalian Alavuden Alueosasto

Yleistä Miten vuosi sujui yleisesti ja arvio siitä, miten toimintasuunnitelma toteutui. Esimerkiksi: Vuonna 2014 Ala-vuden alueosasto keskittyi erityisesti uusien rekrytointiin, johon kiinnitettiin erityistä huomiota kaikissa tapahtu-missa. Ryhmälle nimitettiin oma uusien perehdyttäjä. Työ tuottikin tulosta ja saimme neljä uutta aktiivia. Lisäksi panostettiin kesäkiertueeseen, joka vei lopulta niin paljon aikaa, että emme ehtineet vielä aloittaa suunniteltua kouluvierailukoulutusprojektia.

Hallitus ja toimitilat Jos alueosastossa on erityisiä virkoja tai toimitiloja. Esimerkiksi: Yhteyshenkilönä ja puheenjohtajana toimi Maija Meikäläinen, uusien koordinaattorina Ville Virtanen, rahastonhoitajana Veera Virtanen ja tiedottajana Pekka Pesusieni. Alueosastolla oli käytössään yhteinen toimistotila Alavuden Vegaanien ja Luontoyhdistyksen kanssa osoitteessa Alavudentie 1.

Varainhankinta ja talous Animalia ei edellytä alueilta tuloslaskelmaa tai talousarviota. Olisi kuitenkin hyvä kuulla, miten varainhankinta on alueella sujunut. Kerro tässä mitä ja missä on myyty ja miten paljon, paljonko on tilitetty Animalialle, pal-jon kerätty alueosastolle ja paljonko alueosastolla on varallisuutta.

Tapahtumat ja tilaisuudet Kerro tässä osuudessa sanallisesti mitä kaikkea vuoden aikana tapahtui ja miten sujui. Tiedot saat helposti poimittua toimintakalenterista, jota kannattaakin pitää läpi vuoden. Tämä osuus lisätään Animalian toimin-takertomuksen liitteeksi. Voit lisätä halutessasi väliotsikoita ja jaotella toimintaa esimerkiksi kokouksiin, kurs-seihin ja luentoihin, yhteistyöhön muiden järjestöjen kanssa, tiedotukseen jne. Hyvä toimintakertomus auttaa alueosastoa hahmottamaan omaa toimintaansa!

Kuukausittainen toimintakalenteri Tapahtumista on hyvä pitää kirjaa läpi vuoden. Lisää myös arvio osallistujamääristä.

Tammikuu 17.1. Vuosikokous ja uusien virkojen valinta 23.1. Yhteinen piknik 29.1. Kouluvierailu Alavuden lukioon

Helmikuu 7.2. Kokous 14.2. Ystävänpäivän tempaus 15.2. Mielipidekirjoituskurssi

Jne.

Yhdenmukainen toimintakertomus helpottaa käsittelyä toimistolla. Lisää vinkkejä ja malleja esimerkiksi: www.hyy.helsinki.fi/wiki/index.php/Toimintakertomus www.animalia.fi/sites/default/files/Animalian%20alueosastojen%20vuosikertomukset&202012.pdf

52

Eläinsuojeluliitto Animalia ry • Suvilahdenkatu 4, 00500 Helsinki • puh. (09) 720 6590www.animalia.fi • animalia@animalia.fi