PÄPS

Y

Tervetuloa kehittymään ja kehittämään!

Nyt kännistyvä koulutus on ensimmäinen oppisopimustyyppisellä mallilla toteutettava päiväkodinjohtamisen täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksen toteutuksessa ovat mukana kolme yliopistollista täydennyskoulutuskeskusta; Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate koordinaattorina, Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut ja Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut. Koulutus käynnistyy lokakuussa 2011 ja se päättyy lokakuussa 2012.

Olemme koonneet tähän oppaaseen keskeisiä asioita koulutuskokonaisuudesta, kuten sen sisällöstä, aikatauluista ja toteutustavoista.

Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen järjestäjät vastaavat mieluusti kysymyksiisi ohjelman yksityiskohdista. Yhteystiedot löytyvät tämän oppaan lopusta.

SISÄLTÖPäiväkodinjohdon oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tausta ja tavoitteet

Koulutukseen osallistujat

Koulutuksen sisältö

Koulutuksen rakenne

Koulutuksen toteutustavat ja aikataulut

Koulutuksen suorittaminen ja osaamisen arviointi

Työssäoppimisen ohjaus – ohjeita työssäohjaajalleKoulutuksen järjestäjien yhteystiedot

Päiväkodinjohtajan oppisopimustyyppinen koulutus 30 op

Päiväkodinjohdon oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen tausta ja tavoitteet

Päiväkodinjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama pilottityyppinen täydennyskoulutusohjelma. Koulutuksessa kehitetään korkeakoulutetuille suunnattua oppisopimustyyppistä koulutusta ja siihen liittyviä käytänteitä. Tavoitteena on yliopistotutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen sijoittuva työelämälähtöinen koulutus, jossa asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen tapahtuvat kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän, osallistujan itsensä sekä yliopistojen kesken.

Yliopistot toimivat oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen koulutuksen järjestäjänä. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen on keskeisessä asemassa ja siitä vastaa työnantaja, kouluttautuja ja korkeakoulu/yliopistollinen täydennyskoulutuslaitos sopimallaan tavalla. Uusi täydennyskoulutuskoulutusmalli mahdollistaa sen, että koulutukseen osallistujan on helpompi yhdistää työ, asiantuntijana kehittyminen ja vertaisryhmässä oppiminen niin ajankäytöllisesti kuin myös oman organisaationsa kehittämisen näkökulmasta.

Koulutuksen tavoitteena on osallistujien johtamiskompetenssien kehittäminen tarjoamalla uusinta tietoa johtamisen tueksi ja päiväkodin kehittämiseen. Keskeisiä koulutuksessa käsiteltäviä päiväkodin johtamisen ydinalueita ovat: kasvatuksen ja opetuksen johtaminen, palveluorganisaation johtaminen, työorganisaation ja osaamisen johtaminen sekä varhaiskasvatuksen ja päivähoidon asiantuntijana toimiminen. Koulutus tukee osallistujan omassa työyhteisössään tekemää kehittämistyötä.

Koulutukseen osallistumisesta tehdään työnantajan, työntekijän (koulutukseen osallistuja) ja koulutuksen järjestäjän välinen sopimus koko koulutuksen ajaksi.

Koulutukseen osallistujatKoulutuksen kohderyhmänä ovat päiväkodinjohtajat, päiväkodinvarajohtajat, tiimivastaavat

tms. vastaavissa tehtävissä toimivat lastentarhanopettajat. Koulutettavien tulee olla koulutuksen aikana työsuhteessa. Koulutukseen osallistuminen edellyttää työnantajan suostumusta ja sitoutumista.

Koulutus toteutetaan samanaikaisesti kolmella paikkakunnalla eri puolilla Suomea; Rovaniemellä, Oulussa ja Savonlinnassa.

Koulutukseen valitaan yhteensä 40 osallistujaa. Opiskelijapaikat jakautuvat seuraavasti: Itä-Suomen yliopisto 15 osallistujaaLapin yliopisto 10 osallistujaaOulun yliopisto 15 osallistujaa

KOULUTUKSEN

KÄRKITEEMAT

Johtajuus- ja esimiestaidot

Päiväkodin

juridiikka

Päiväkodin talous- ja hallinto-johtaminen

Pedagoginen johtaminen

Työ-hyvin-vointi

Päiväkodin

palvelujen

kehittäminen ja

laadun arviointi

Koulutuksen sisältöKoulutuksen keskiössä ovat johtajuus ja päiväkodin johtajana kehittyminen. Koulutuksen sisällöt, toteutustavat ja asiantuntijuuden kehittämisen keinot painottuvat osallistujien kehittymistarpeet ja työyhteisöjen tilanteet huomioiden. Osallistujien asiantuntijuutta syvennetään mm. seuraavilla osaamisalueilla:

1. Johtajuus- ja esimiestaidot Tavoitteena on tukea osallistuja kehittymistä johtajana ja vahvistaa esimiehen työssä tarvittavia vuorovaikutus- ja viestintätaitoja

• päiväkotityön organisointi• sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen ja viestintä• kommunikaatiotaidot, esimiesviestintä, päätöksentekotaidot, konfliktin ratkaisutaidot ja itsetuntemus• vaikuttamisen taidot 

2. Päiväkodin juridiikka Tavoitteena on perehdyttää päiväkodinjohdossa tarvittavaan juridiikkaan.

• laki lasten päivähoidosta• työlainsäädäntö ja laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista• kuntalaki ja hallintolaki• perusopetuslaki, sosiaalihuoltolaki ja lastensuojelulaki• tuoreet lakimuutokset

3. Päiväkodin talous- ja hallintojohtaminenTavoitteena on kehittää osallistujan asiantuntemusta päiväkodin taloussuunnittelussa ja hallinnoinnissa.

• kuntaorganisaation taloushallinto• päiväkoti kuntaorganisaation osana• päiväkodin taloushallinto (kunnallinen / yksityinen)• päiväkodin johtajan hallinnolliset haasteet

4. Pedagoginen johtaminen Tavoitteena on syventää osallistujan ymmärrystä pedagogisen kehittämisen vaatimuksista varhaiskasvatuksessa. Lisäksi tavoitteena on

• tukea osallistujan kykyä arvioida ja kehittää omaa rooliaan pedagogisen kehittämisen johtajana• osaamisen johtaminen• varhaiskasvatussuunnitelmaprosessin johtaminen• pedagogisen johtamisen suunnittelu ja toteuttaminen

5. Työhyvinvointi Tavoitteena on lisätä osallistujan valmiuksia oman ja työyhteisön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

• oman ajankäytön hallinta• työtehtävien rajaaminen ja kohdentaminen• henkilöstön hyvinvointi ja sen ylläpitäminen• työyhteisön arvot ja päämäärät• työpaikkakiusaaminen

6. Päiväkodin palvelujen kehittäminen ja laadun arviointiTavoitteena on pohtia päiväkotia palvelujen tuottajana sekä perehdyttää erilaisiin arviointimalleihin ja toiminnan kehittämiseen.

• päiväkoti palveluntuottajana• päiväkodin työn kehittäminen ja tutkimustiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä• laadun arvioinnin toteuttaminen päiväkodissa

Koulutuksen rakenne; Päiväkodinjohtajan oppisopimustyyppinen koulutus (30 op) 2011-2012

Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma HEKS

Jokainen koulutukseen osallistuva laatii oman asiantuntijuutensa kehittämisen tueksi henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Kehittymissuunnitelma laaditaan koulutuksen alussa kirjallisesti keskustellen yhdessä työssäohjaajan sekä koulutuksen järjestäjän kanssa.   

HEKS sisältää kehittämistehtävän aiheen ja teemakohtaisten oppimistehtävien sekä oman osaamisen arvioinnin ja kehittämistarpeiden määrittelyn.

HEKSissä konkretisoidaan esimiestehtävissä vaadittavaa osaamista, tunnistetaan oma osaaminen ja kehittymistarpeet sekä suunnitellaan ja aikataulutetaan omat oppimispolut. HEKS toimii osallistujan oman osaamisen kehittämisen karttana. Se helpottaa opintojen pitkäntähtäimen suunnittelua sekä opintojen toteutumisen seuraamista. HEKS myös suuntaa ja tukee koulutukseen sisältyvää, arjessa toteuttavaa kehittämistyötä. Ohjaajalle HEKS on ohjauksen ja arvioinnin väline, jonka avulla osallistujan aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan ja mahdollistetaan henkilökohtainen kehittymisen tarkastelu yksilöllisten tavoitteiden suuntaisesti.

Työssä oppiminen - työpaikalla/autenttisissa työtilanteissa tapahtuva oppiminen ja ohjaus (70 %)

Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa painottuu osallistujien työssä tapahtuva oppiminen ja siihen sisältyvä ohjaus. Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle nimetään henkilökohtainen työssäohjaaja, jonka tehtävänä on tukea osallistujan asiantuntemuksen ja osaamisen kehittymistä kontekstilähtöisesti.

Työssäohjaaja voi olla osallistujan omassa organisaatiossa toimiva esimies, omassa tai muussa organisaatiossa johtamistehtävässä toimiva vertainen, henkilö joka tuntee osallistujan toimintaympäristöä ja on lisäksi kiinnostunut osallistujan henkilökohtaisesta sekä työyhteisön kehittymisen tukemisesta.Työssäohjaaja on kokenut päiväkodinjohtaja, jonka kanssa kouluttautuja voi keskustella opintojen aikana aina tarvittaessa. Keskustelut voivat käsitellä osallistujan tai työyhteisön kehittymistarpeita ja -tavoitteita, työelämään sijoittuvaa kehittämishanketta ja sen toteuttamista, esille nousevia arjen tilanteita ja niiden kehittämistä päiväkodinjohtamisen näkökulmasta jne. Ohjaus perustuu luottamuksellisuuteen, oppimiseen ja avoimeen keskusteluun. Työssäohjaajana toimimisesta ei makseta erillistä korvausta.

Työssä oppiminen tarkoittaa työtilanteiden suunnitelmallista ja tavoitteellista suorittamista, niihin liittyvää ohjausta ja työsuorituksesta saatavaa palautetta. Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa autenttisissa työtilanteissa kehittymistä suuntaavat ja tukevat teemakohtaiset oppimistehtävät, työssäohjaajan ja kollegojen kanssa käytävät keskustelut, sekä päiväkotiorganisaatioon sovellettava kehittämistehtävä.

TEEMAKOHTAISET OPPIMISTEHTÄVÄTTeemakohtaisilla oppimistehtävillä tuetaan omaa kehittymistä johtajana. Tehtävät sovitaan HEKS -keskustelussa ja ne pyritään liittämään henkilökohtaiseen kehittämistehtävään.

Kehittämistehtävä

Oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa keskeinen työssä oppimisen menetelmä on osallistujien työssä toteuttama kehittämistehtävä. Kehittämistehtävän aihe sovitaan HEKS -keskustelussa. Kehittämistehtävän tavoitteena on tukea osallistujan ammatillista kasvua sekä työyhteisön/organisaation konkreettista kehittämistä ja muutosprosessin johtamista. Kehittämistehtävän tulee liittyä organisaation kehittämiseen.

Kehittämistehtävän valinta ja toteutusPäiväkodissa valitaan kehittämiskohde siten, että kehittämistehtävässä kyetään vuoden pituisen koulutuksen aikana etenemään merkittävästi. Kehittämistehtävän (hankkeen, projektin) ei siis tarvitse olla valmis koulutuksen päättyessä, mutta sen tulee olla asetettujen tavoitteidensa mukaisessa vaiheessa. Kehittämistehtävän ideaa täsmennetään ja rajataan koulutuksen alkuvaiheessa ja välillä mm. HEKS-keskustelujen yhteydessä.

Kehittämistehtävä voi olla osa meneillään olevaa päiväkodin kehittämistyötä ja/tai strategian toteuttamista tai se voi olla näistä johdettua uutta kehittämistoimintaa. Kehittämistehtävän toteuttamisessa on oettava huomioon johtamisen eri osa-alueet ja kohteen kehittämiseen voi osallistua sekä päiväkodin muu henkilöstö, että mahdollisesti myös lapsia ja heidän vanhempiaan. Hyvä kehittämistehtävä ulottaa vaikutuksensa myös päiväkodin ulkopuolisiin verkostoihin ja sisältää moniammatillisen yhteistyön elementtejä. Kehittämistehtävä sisältää kehittämistoiminnan suunnittelun, toteutuksen sekä raportoinnin.

Kehittämistehtävä suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kehittämistehtävän valintaa ja toteutusta työstetään kollegiaalisin menetelmin koulutusjaksoilla ja koulutuksen ryhmäohjauksessa.  Kehittämistehtävä on myös työssäohjaajan ja kouluttautujan keskustelun ja arvioinnin kohteena. Olennaista on, että työssäohjaaja sitoutuu tukemaan kehittämishankkeen toteutusta.

Kehittämistehtävän aikataulu• kehittämiskohteen valinta ja alustava suunnitelma ensimmäiseen HEKS -keskusteluun mennessä • kehittämistehtävän seuranta lähitapaamisissa • kehittämistehtävän loppuraportin palautus 15.10.2012 mennessä• kehittämistehtävän esittely ja kehittävä arviointi viimeisessä lähipäivässä

Lähiopetus (30%)Koulutuksen aikana järjestetään kullakin paikkakunnalla kahdeksan lähikoulutuspäivää. Lähikoulutuspäivät koostuvat yhteisistä asiantuntija-

alustuksista sekä koulutusryhmän paikallisesta työskentelystä. Asiantuntija-alustukset toteutetaan etäopetuksena aamupäivisin klo 9.30 – 12.00 ja iltapäivisin jatketaan paikallisryhmän työskentelyllä. Tämän lisäksi kullakin paikkakunnalla on omia ryhmäkohtaisia kokoontumisia. Kouluttajina toimivat sisältöalueiden tieteelliset asiantuntijat sekä kokeneet päiväkodinjohdon ammattilaiset.

Päivämäärä Aihe27.10.2011 Orientaatio koulutukseen

29.11.2011 Johtajuus ja esimiestaidot

tammikuu 2012 Päivähoitoon liittyvä juridiikka20.2.2012 Päiväkodin talous- ja hallintojohtaminen

20.3.2012 Paikallinen ryhmätapaaminen - kehittämishaasteen edistäminen - päiväkodin viestintä ja mediamaisema19.4.2012 Pedagoginen johtaminen varhaiskasvatuksessa

7.6.2012 Oma ja työyhteisön hyvinvointi20.8.2012 Paikallinen ryhmätapaaminen - kehittämishaasteen edistäminen19.9.2012 PK:n palvelujen kehittäminen ja laadun arviointi1.11.2012 Päätösseminaari

OKM:n rahoittamaPäiväkodinjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittama pilottityyppinen täydennyskoulutusohjelma. Koulutuksessa kehitetään korkeakoulutetuille suunnattua oppisopimustyyppistä koulutusta ja siihen liittyviä käytänteitä. Tavoitteena on yliopistotutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen sijoittuva työelämälähtöinen koulutus, jossa asiantuntijuuden tunnistaminen ja kehittäminen tapahtuvat kiinteässä vuorovaikutuksessa työelämän, osallistujan itsensä sekä yliopistojen kesken.

Verkko oppimisympäristönä

Koulutuksen tukena toimii Moodle -verkko-oppimisympäristö. Se toimii kaikille osallistujille yhteisenä oppimiskeskuksena ja verkostoitumisen apuna. Oppimisympäristössä julkaistaan koulutuksen materiaalit, työssä oppimiseen liittyvät teemakohtaiset oppimistehtävät sekä kehittämishankkeen raportit. Myös tehtäviin liittyvää kommentointia ja palautekeskustelua käydään Moodlessa. Lisäksi Itä-Suomen ryhmä käyttää suljettua Facebook-ryhmää viestinnän välineenä sekä ylläpitää omasta oppimisestaan yhteistä, julkista blogia. Oppimimisympäristön käyttöön perehdytetään lähipäivissä.

Koulutuksen suorittaminen ja osaamisen arviointi

Koulutuksen vaativuustaso ja sen tuottamat kompetenssit sijoittuvat eurooppalaisen tutkintojen ja osaamisen viitekehyksen tasoille 6-7.

Päiväkodinjohdon oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa suorituksiin kuuluvat:

• osallistuminen lähikoulutuspäiviin • henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (HEKS)• teemakohtaiset oppimistehtävät• omaan työhön liittyvä kehittämistehtävä• osallistuminen ohjaus- ja arviointikeskusteluihin

Koulutukseen kuuluvia tehtäviä arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kaikkien suoritusten tulee olla valmiina 1.11.2012 mennessä tai erikseen sovittuna ajankohtana.

Arviointia tehdään ns. jatkuvan arvioinnin periaatteella vuorovaikutuksessa osallistujien, työssäohjaajien ja kouluttajien kesken. Arvioinnin menetelmiä ovat arviointikeskustelu ja ohjauskeskustelu, tehtävien kommentointi ja ryhmäpalaute sekä kehittämistehtävän esittelyyn perustuva palaute päätösjaksolla.Päiväkodinjohtajan oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen (30 op) hyväksytysti suorittaneet saavat koulutuksen järjestäjältä todistuksen, johon tulee maininta tehdystä kehittämistehtävästä.

Työssäoppimisen ohjaus – ohjeita työssäohjaajalle

Oppisopimustyyppisessä koulutuksessa painottuu osallistujien työssä tapahtuva oppiminen. Siksi työnantajan sitoutuminen koko koulutusprosessiin on oleellista. Osallistujalla on oltava mahdollisuus osallistua lähiopetuspäiviin, soveltaa oppimaansa työtehtävissään sekä saada tarvitsemaansa tukea ja ohjausta opinnoissaan niin työssäohjaajaltaan kuin työyhteisöltään laajemminkin.

Työssäoppiminen ja sen ohjaus ovat suunnitelmallista ja pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on mahdollistaa ohjattavan asiantuntijuuden ja henkilökohtaisen, mutta työyhteisöön kiinteästi kytkeytyvän osaamisen kehittyminen. Henkilökohtainen kehittyminen nivoutuu siten työssä tapahtuvan oppimisen ja kehittämistehtävän kautta myös koko työyhteisön kehittymiseen.Työssäoppimisen ohjaus perustuu tasa-arvoiseen vuorovaikutukseen, jossa niin ohjaaja kuin ohjattavakin ovat asiantuntijoita ja kollegoita. Kummankin tavoitteena on edistää johtamisosaamisen ja työyhteisön osaamisen kehittymistä. Työhön liittyvän kehittämistehtävän tekeminen

on ohjattavan vastuulla, mutta työssäohjaajan tehtävänä on mahdollistaa sen tekeminen. Se voi tarkoittaa esimerkiksi tarvittavien resurssien hankkimista tai turvaamista, ohjeiden ja neuvojen antamista, ratkaisuvaihtoehdoista keskustelemista ja sopimista sekä usein vain kuuntelemista ja kannustamista, ajan antamista yhteiseen pohdintaan silloin, kun sitä tarvitaan.

Yhteenvetona työssäohjaajan tehtävä voidaan kiteyttää seuraavasti:Työssäohjaaja on kokenut asiantuntija, joka on kiinnostunut

ohjattavansa ammatillisen osaamisen kehittymisestä ja siihen liittyvästä kehittämistehtävästä

Työssäohjaaja välittää kokemustaan, näkemyksiään ja osaamistaan ohjattavan käyttöön

Työssäohjaaja sitoutuu ohjausprosessiin koulutuksen ajaksiOhjaustilanteessa korostuvat kuuntelu ja kollegiaalinen

keskustelu, jonka lähtökohtana on ohjattavan ymmärryksen, ongelmanratkaisukyvyn ja asiantuntijuuden tukeminen. Työssäohjaaja ei ratkaise ongelmia ohjattavan puolesta.

Ohjauksessa tarvitaan sekä järkiperäistä ohjausta että tunnepohjaista kannustamista.

Koulutuksen järjestäjien yhteystiedot

Itä-Suomen yliopisto (koulutuksen koordinaattori):suunnittelija Mari Muinonen, mari.muinonen@uef.fi, 040 484 5903

Oulun yliopiston koulutus- ja tutkimuspalvelut:suunnittelija Tarja Tervola, tarja.tervola@oulu.fi, 040 745 9338

Lapin yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut:koulutuspäällikkö Niina Alapuranen, niina.alapuranen@ulapland.fi, 040 515 6544

PÄYS

Y

http://on.fb.me/paivakodinjohtajat