Arkkitehtuuripolitiikan työpaja 17.3.2011 TurkuKaupunkien kehittäminen ja suunnittelu

PLAN VAI BLING?KAUPUNKIEN SANA-KUVA-KARTALLINEN KEHITTÄMINEN

Leena RossiYleiskaavapäällikkö, arkkitehti SAFA, TkT

OMA MUISTISÄÄNTÖNI

ARKKITEHTUURIN

ELEET

AUTTAA PALJONKAIKESSA TYÖSSÄNI

SEUTUARKKITEHTUURINKAUPUNKIARKKITEHTUURINYHDYSKUNTARAKENTEENSTRATEGIOIDENHANKKEIDENKAUPUNKIKUVAN

PARISSA.

Rakennemallin kehittämisvisioJyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne

perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin

SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut)

KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat)

FLOW (asuminen ja joukkoliikenne)

GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet)

SLOW (elävät kylät)

Tikkakoski

Puuppola

LievestuoreNiemisjärvi

Keljonkangas

ToivakkaMuurame

Uurainen

Petäjävesi

Hirvaskangas

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

LaukaaHankasalmi

NiemisjärviLievestuore

Hankasalmen as.

Korpilahti

Keljonkangas

ToivakkaMuurame

Joukkoliikenteen kehittämiskäytävillä tarjotaan tehokkaasti hoidettuja hyvätasoisia joukkoliikennepalveluja

Rakennemallin tavoitteena on hyvin toimiva, bussiliikenteeseen tukeutuva joukkoliikennekaupunki

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi

Toimivan joukkoliikenteen ympärille rakentuu hyvän asumisen vyöhyke

Muurame

FLOWVyöhyke rakentuu akselille, jossa väestötiheys ja toimintojen määrä on suurin (Muurame – Jyväskylä – Laukaa –akseli)

Keljonkangas

Palokka

Vaajakoski

Säynätsalo

ValkeamäkiKanavuori

Kauramäki

Majanoro

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

Osaamisen, palvelujen, kaupan ja työpaikkojen keskittymät muodostavat tihentymiä, jonne on hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteydet

KNOW

KanavuoriKauramäki

Majanoro

Tikkakoski

JYVÄSKYLÄ

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

KanavuoriKauramäki

Majanoro

Tapahtumia täynnä oleva, sykkivä ja elävä palvelujen alue muodostaa tiiviin kävelykeskustan

SHOW

Kuokkala

Tikkakoski

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

KanavuoriKauramäki

Majanoro

Esimerkkialue JYVÄSKYLÄN KESKUSTA

Jyväskylän keskusta on seudun ihmisten kohtaamis- ja tapahtumapaikka

Keskusta muodostuu kävelykadusta lähialueineen

Keskustan palveluista osa on auki ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä

Kuokkala

Keskusta

Tikkakoski

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

KanavuoriKauramäki

Majanoro

Kuokkala

Keskusta

Puuppola

Lievestuore

Hankasalmen as.

Hirvaskangas Tiivistyvän asumisen myötä nykyisiin kuntakeskuksiin ja pääliikenneväylien varteen muodostuu palvelukeskittymiä

Kintaus Kuohu

GROW

Niemisjärvi

Tikkakoski

Nykyisillä ja entisillä kuntakeskuksilla on erityinen rooli palvelukeskuksinaRakennemallilla tuetaan

entisten ja nykyisten kuntakeskusten palvelujen ja muiden toimintojen säilymistä

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

KanavuoriKauramäki

Majanoro

Kuokkala

Keskusta

Tikkakoski

Puuppola

Lievestuore

Hankasalmen as.

Hirvaskangas

Jyväskylän seudun aluerakenne täydentyy elävien ja tiiviiden palvelukylien verkostosta

SLOW

Kyynämöinen

Höytiä

Jokihaara Vehniä

Kuikka

Kuusa

Äijälä Kärkkäälä

Tarvaala

Vuontee

Ristimäki

Venekoski

Savio

Ruuhimäki

Leppälahti

Huikko

Tikkala

Isolahti

Oravasaari

Kankainen

Nyrölä

Kintaus Kuohu

Niemisjärvi

Saakoski

Kankainen

Vesanka

Ylä-Kintaus

Keskittämällä maankäyttöä voidaan tukea kylien yhteisöllisyyttä ja maaseudun yrittäjyyttä

JYVÄSKYLÄ

Niemisjärvi

Nyrölä

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

Kauramäki

Majanoro

Kuokkala

Keskusta

Tikkakoski

Puuppola

Lievestuore

Hankasalmen as.

Hirvaskangas

Kyynämöinen

Höytiä

Jokihaara Vehniä

Kuikka

Kuusa

Äijälä Kärkkäälä

Tarvaala

Vuontee

Ristimäki

Venekoski

Savio

Ruuhimäki

Huikko

Tikkala

Isolahti

Oravasaari

KankainenKanavuori Leppälahti

EsimerkkialueTIKKALA

Elävät kylässä on toimiva koulu tai muu peruspalvelu

Asuminen on luonnonläheistä ja maaseutumaista, mutta kuitenkin maaseutuyrittäjyyttä ja yhteisöllisyyttä tukevaa

Osa kauppapalveluista saadaan omalta kylältä

Kintaus Kuohu

Niemisjärvi

Saakoski

Nyrölä

JYVÄSKYLÄ

Laukaa

Vihtavuori

Leppävesi

Keljonkangas

Hankasalmi

Toivakka

Korpilahti

Uurainen

Petäjävesi Palokka

Vaajakoski

Muurame

Säynätsalo

Valkeamäki

Kauramäki

Majanoro

Kuokkala

Keskusta

Tikkakoski

Puuppola

Lievestuore

Hankasalmen as.

Hirvaskangas

Kyynämöinen

Höytiä

Jokihaara Vehniä

Kuikka

Kuusa

Äijälä Kärkkäälä

Tarvaala

Vuontee

Ristimäki

Venekoski

Savio

Ruuhimäki

Huikko

Tikkala

Isolahti

Oravasaari

KankainenKanavuori Leppälahti

Kintaus Kuohu

VESISTÖT KOROSTUVAT – asuminen ja virkistys

Niemisjärvi

Saakoski

Strategisuudesta

”Se suunnittelu sanakin on ongelmallinen, kun se sisältää liian tarkan lupauksen. Itse koen läheisemmäksi strategisen ajattelun, johtamisen ja kehittämisen. Niillä tavoitellaan alueen aseman tunnistamista muuttuvassa ympäristössä, mietitään näkemyksellistä lähtökohdista vaihtoehtoja lisätä mahdollisuuksia ja minimoida esteitä.

Kysymys on enemmänkin muuttuvan ympäristön ja ristikkäisten odotusten tunnistamisesta ja tulkinnasta kuin eksastista suunnittelusta, strategista virhettä kun ei joskus voi korjata hyvilläkään operaatioilla. Mitä muuttuvampi ja tai epäselvempi tilanne on ja mitä ristiriitaisemmat odotukset ovat, sitä vaativampaa ennakkoon ajattelun ja dialogin tarve on. Johtajuuttakin tarvitaan. Pitää olla myös uskallusta lähteä kekeneräisellä jäsennyksellä avaamaan keskustelua ja väittelyä. Punaisia ja keltaisia lippuja on kiva vilkutella, mutta joidenkin tehtävänä on uskaltautua peliin kokonaisin hahmotuksin.”

JJ

PITÄÄ OLLA BLINGIÄ JOTTA TULISI PLAANEJA jne

ILMASTONMUUTOSHILLINTÄ JA SOPEUTUMINEN

LIIKENTEEN ARKKITEHTUURI

LIIKKUMISEN ARKKITEHTUURI

JKL APOLI II: PUU – AALTO - PÄIJÄNNE

”ELÄMÄLLE HERKEMPIKAUPUNKIRAKENNE”

Viitaniemi

Miksi heittää romukoppaan hyvä, paljon käytetty työkalu, jos sitä hieman uudistamalla voisit saada paljon aikaan?

Miksi yleiskaavoituksen pitäisi olla tylsää?Voiko yleiskaavakin olla arkkitehtuuripoliittinen väline?

Retorinen yleiskaavoitusYhteisiä arvotalkoita, sana-kuva-kartallista kehittämistäKestävää suunnittelua

Bling JA Plan….

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVARAAMILAUSEIDEN TEEMAT

• PÄÄTAVOITE: HIT JYVÄSKYLÄ!• ELINKEINOJEN MAANKÄYTTÖ• RANTA-ASUMINEN• EHEYTTÄMINEN• VIRKISTYS• KYLÄHELMET, KYLIEN VÄLINAUHAT JA YDINMAASEUTU

YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET - PÄÄTAVOITE: HIT JYVÄSKYLÄ!

vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto 3

HOUKUTTELEVUUS JA OMALEIMAISUUSYleiskaava tunnistaa Jyväskylän monimuotoisuuden ja alueiden omaleimaisuuden. Kilpailukykyä edistetään tarjoamalla houkuttelevia asumisen ja elinkeinotoiminnan maankäyttö-mahdollisuuksia keskustoissa, taajamissa ja maaseudulla.

Yleiskaava edistää ensisijaisesti kaupunkimaista, kerrostalomuotoista asumista. Pientaloasuminen on houkuttelevampaa kauempana keskustoista ja kylissä.

Täydennysrakentaminen ei edistä houkuttelevuutta eikä viihtyisyyttä, joten merkittävä osa uusista maankäyttömahdollisuuksista suunnataan laajenevan kaupunkirakenteen kehälle ja maaseudulle.

ILMASTO- JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYSMaankäyttöratkaisut ja liikennejärjestelmä sovitetaan yhteen vaikutukset tunnistaen siten, että Jyväskylä saa Suomen ilmastoystävällisimmän yleiskaavan.

Ilmastonmuutosta torjutaan ja siihen sopeudutaan hyvällä, keskimääräisellä innokkuudella. Ympäristöstä huolehtiminen on kaiken lähtökohtana.

Ilmastonmuutoksen torjumisen ja siihen sopeutumisen tai ympäristöystävällisyyden ei tarvitse näkyä raamilauseissa.

TALOUDELLISUUSMaankäyttöä kehitetään yhdyskunta-taloudellisesti ja energiatehokkaasti nykyisten taajamien, kylähelmien ja näitä yhdistävien liikenneväylien vaikutuspiirissä.

Yhdyskuntarakenteen taloudellisuus on tärkeää, mutta se ei voi olla asumistoiveita ja käytännön maankäyttömahdollisuuksia rajoittava päämäärä. Kilpailukyky turvataan mahdollistamalla rakentaminen siellä, missä kysyntää rakennuspaikoista riittää.

?

Sinisellä värillä kirjoitettu vaihtoehto on valmistelijoiden ehdotus valittavaksi linjaukseksi.

Kaikki tuntenevat tarinanTäti Vihreästä, Täti Sinisestä…

Kehitimme arvolatautuneen,strategisen kartta-ajatuksen (Bling)

KaupunkikehityksenKehä VihreäJa Kehät Siniset

Jotka kytkevät yhteenKaupunkikehityksenKeskeisiäKiintopisteitä (hankkeita)

Bling ohjaa Plaaneja

Kestävä liikkuminenMaisema-arkkitehtuuriRakennetun ympäristön laatuElävät, entiset ja uudetkulttuuriympäristöt…

YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: RANTA-ASUMINEN

vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto 3Omarantaisista tonteista päätetään jatkossa ilman erityisiä linjauksia tapauskohtaisesti asemakaavojen yhteydessä.

Maaseutualueilla ranta-asuminen on mahdollista kylissä.

Uusia omarantaisia tontteja tutkitaan ja osoitetaan asemakaavoissa eri puolilta laajenevan kaupunkirakenteen kehää. Kohteina ovat mm. Kairahta, Kaunisharju, Majanoro, Kirkkolahti, Iloniemi, Tikkakoski, Säynätsalo ja Iso-Lehtisaari. Kehä Sinisten ympäristöön ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja eli Jyväsjärven, Palokkajärven ja Tuomiojärven rantoja kehitetään yhteiseen virkistyskäyttöön. Maaseutualueilla ranta-asuminen on mahdollista kylissä.

Jyväskylään ei kaavoiteta uusia omarantaisia tontteja.

Maaseutualueilla ranta-asuminen on mahdollista kylissä.

Sinisellä värillä kirjoitettu vaihtoehto on valmistelijoiden ehdotus valittavaksi linjaukseksi.

YLEISKAAVAN RAAMILAUSEET: KYLÄHELMET

vaihtoehto 1 vaihtoehto 2 vaihtoehto 3Kylähelmet osoitetaan yleiskaavassa ja niihin pääasiallisesti suunnataan uuden pysyvän maaseutuasumisen rakennuspaikat. Kriteereinä ovat maisemalliset vetovoimatekijät, hyvät liikenneyhteydet palveluihin, vesihuolto ja kyläläisten myönteinen kehittämistahto. Rakentamisen mitoitus ja sijoittuminen tutkitaan kylien omaleimaisista lähtökohdista käsin kylien maankäytön suunnittelun yhteydessä.

Jyväskylässä kaikkialle maaseudulle pitää saada rakentaa yhtä paljon.

Rakentaa saa ainoastaan kylähelmiin. Kylien välinauhoihin ja ydinmaaseudulle saa rakentaa ainoastaan olemassa oleviin pihapiireihin ja maaseutu-elinkeinon kannalta välttämättömiä rakennuksia.

Sinisellä värillä kirjoitettu vaihtoehto on valmistelijoiden ehdotus valittavaksi linjaukseksi.

Eettisyys – Luovuus – Ekologisuus – Esteettisyys - Taloudellisuus

KESTÄVÄÄ - KATSOTTAVAA – ELETTÄVÄÄ ARKKITEHTUURIA

Rakennemallin kehittämisvisioJyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne

perustuu erilaisia elämäntapoja arvostaviin ja mahdollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin

SHOW (tapahtumat, vetovoima ja palvelut)

KNOW (tieto, osaaminen ja työpaikat)

FLOW (asuminen ja joukkoliikenne)

GROW (palvelukeskukset ja logistiset yhteydet)

SLOW (elävät kylät)

Arkkitehtuuripolitiikkaakaikkialla kaupungeissa

Välillä olo on kuin olisi roskiksessaVälillä lennetään kuin taivaan linnutVälillä ajatus tai voimat katoavat kuin lintuveistos roskiksen alta*

Vaadin, toivon ja uskonvaltakunnan arkkitehtuuripolitiikan

UudistuvanHaastavanJatkuvanKestävänInnostavanLinjaavanKiteytyvän…

Kaupunkien vahvistuvan arkkitehtuuri-politiikan, Blingien, Plaanien jarakentamisen taiteen tueksi.

Kiitos! leena.rossi@jkl.fi

* Jussi Heikkilän veistos katosi kaksi kertaa kävelykadunroskiksen alta; Jussi teki aina uuden…