ASSOCIAÇÃO FINLANDESA NO ALGARVE - ALGARVEN SUOMI-SEURA 2/2015

2 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

2/2015

Puheenjohtajan tervehdys .............................................................................3

Suurlähettilään tervehdys ..............................................................................4

Papin pakina ........................................................................................................5

Päätoimittajalta ..................................................................................................6

Ajankohtaista ......................................................................................................7

Faktaa ja faktaa ................................................................................................ 14

Kolumni .............................................................................................................. 16

Miten ruokailemme ....................................................................................... 18

Maijan nurkka .................................................................................................. 20

Sisällys

JULKAISIJA Algarven Suomi-Seura

JAKELU Osoitteellisena postituksena yhteistyökumppaneille

LEVIKKIALUE e-lehtenä jäsenille

KOHDERYHMÄ Algarven Suomi-Seura jäsenet, yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

TEKNISET TIEDOT Koko: A4 Väritys: 4/4

KANNEN KUVA Näkymä Cavado joelle, kuva Eija Kajander-Kivinen

AIKATAULU 2015 Materiaalipäivä Ilmestymisaika nro 1/15 vko 7 vko 9 nro 2/15 vko 14 vko 16 nro 3/15 vko 47 vko 49

ILMOITUSHINNAT väri-ilmoitukset Koko 1/1 -sivu (210 x 297 mm) 450 e 1⁄2 -sivu (180 x 130 mm) 250 e 1⁄4 -sivu (88 x 130 mm) 150 e 1/ 8 -sivu (88 x 65 mm) 70 e 1/16 -sivu (88 x 30 mm) 35 e

TOIMITUS/ILMOITUSVARAUKSET Apartado 103, Praia da Rocha 8501-905 Portimão puh./fax: 282 483 191, Sähköposti: algarve.suomi@sapo.pt

TOIMITUSKUNTA Kari Hiisijärvi, päätoimittaja Eija Kajander-Kivinen, Maija Katila, Raimo Luokomaa

AINEISTON TOIMITUS Sähköisesti osoitteeseen jirka@offsetkolmio.fi

PAINOVALMIS AINEISTO pdf-tiedosto, InDesign-, Illustrator- sekä FreeHand-tiedostot, 300 dpi, CMYK

TAITTO Hämeenlinnan Offset-Kolmio, Kutalantie 2, PL 4, 13211 Hämeenlinna, Finland Yhteyshenkilö Jirka Messman p. 043 211 4003

Lehden vastuu virheellisistä ilmoituksista rajoittuu ilmoituksen hintaan. Lehdessä omalla nimellä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä vastaa Algarven Suomi-Seuran tai eri viranomaisten kantaa. Lehden tilaushinta sisältyy Algarven Suomi-Seuran jäsenmaksuun. Irtonumerot 6 e. Aviisin tilaushinta Eurooppaan 12 e Pidätämme oikeuden aikataulumuutoksiin.

Toimikausi 2013 - 2014JOHTOKUNTARaimo Luokomaa, puheenjohtaja +351 964 023 063Veli P Jokinen, varapuheenjohtaja +351 964 582 764Raimo Sevonen, rahastonhoitaja +351 964 895 362Eija Kajander-Kivinen, jäsen +351 282 697 591Jorma Vesterinen, jäsen +351 912 982 614

TILINTARKASTAJATPekka Lehtikari, puheenjohtaja +358 400 753 322Eliisa Ahonen, jäsen +351 289 322 803Seppo Sihvonen, jäsen +351 282 401 096

Toiminnanjohtaja Maija Katila +351 967 520 976

TÄRKEITÄ TIETOJAAlgarven Suomi-Seura Postiosoite: Apartado 103, Praia da Rocha, 8501-905 Portimão Käyntiosoite: Apartamentos Columbia, ap. 305, Rua Eng. Francisco Bivar, Praia da Rocha, Portimão puh./fax : + 351 282 483 191 Sähköposti: algarve.suomi@sapo.pt www.algarvensuomiseura.fi

Seuran pankkiyhteydet: Portugalissa: Associação Finlandesa no Algarve Millennium BCP, Portimão Tili: 0033 0000000 78287828 05 IBAN: PT50 0033 0000 000 7828 7828 05, BIC/SWIFT: BCPCOMPT

Suomessa: Algarven Suomi-Seura Nordea Pankki Helsinki/Töölö Tili: 202218-19810 IBAN: FI67 2022 1800 0198 10, BIC/SWIFT: NDEAHHFI

Suomen Suurlähetystö Rua do Possolo 76-1, 1350-251 Lisboa, puh. 213 933 040 (ma-to 09.00-12.30 ja 13.30-17.00, sekä pe 09.00-12.30) e-mail: sanomat.lis@formin.fi, www.finlandia.org.pt Asiakaspalvelu: ma-pe 09.00-12.00 (muina aikoina sopimuksen mukaan)

Suomen Kunniakonsuli Algarvessa Gisélia Farias. La Finca, Cascalheira, 8125-902 Quarteira Postiosoite: Apartado 92, 8125-902 Quarteira Puh. (+351) 289 399 873/4, fax (+351) 289 399 872 Arkisin klo 09.00-13.00 ja 14.30-17.30 Suomenkielistä palvelua ke klo 14.30-17.30

Pankit Auki ma-pe 08.30-15.00. Suljettu la ja su sekä juhlapäivinä

Postitoimistot Auki 09.00-12.30 ja 14.00-18.00, eräät postit eivät sulje lounasajaksi

Hätänumeroita Yleinen hätänumero 112 Numerotiedustelu 118 Poliisi Faro 289 899 899 Poliisi Lagos 282 762 930 Poliisi Portimão 282 412 503 Poliisi Tavira 281 322 022

Lentokenttä Faro 289 800 800 Lentotiedustelut 289 800 801

Seuran kirjasto Avoinna ti ja to klo 15.00-18.00 282 483 191 Apartamentos Columbia, ap. 305, Rua Eng. Francisco Bívar, Praia da Rocha, Portimão

3A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Puheenjohtajan tervehdys

Puheenjohtaja Pekka Lehtikari

Hyvät Algerven Suomi-Seuran jäsenet!Uusi johtokunta on valittu. Valintatapa on suomalaisittain katsottuna outo. Kuukaut-ta ennen valintakokousta pitää olla valmii-na lista, jossa on kaikkien valittavien nimet.

Miellä viisi johtokunnan jäsentä ja kol-me tilintarkastajaa. Valintakokous vain jo-ko valitsee tai hylkää listan. Seuramme on rekisteröity täällä Portugalissa ja siksi nou-dattamme tätä portugalilaista käytäntöä.

Sääntöjen mukaan seuran toiminnan tarkoituksena on toimia sekä Algarvessa asuvien että Algarvesta kiinnostuneiden suomalaisten yhdyssiteenä, auttaa yhdis-tyksen jäseniä perehtymään portugalilai-seen elämänmuotoon ja ylläpitää suoma-laista kulttuuria Algarvessa. Tästä lähtee uuden puheenjohtajan ja johtokunnan ta-voitteiden määritys ja tehtävän rajaus. Seu-raavan kaksivuotisen toimintakautemme ajan tulemme tätä noudattamaan.

”En ole syntynyt täällä mutta tänne minä kuulun” Tämä lause tuli vastaani muutama vuosi sitten suuressa tien varren mainos-taulussa. Olen nyt kahdeksatta talvea Al-garvessa. Ensimmäisistä muutaman kuu-kauden pituisista käynneistä lähtien olen ollut mukana seuran toiminnassa.

Aluksi vähän ihmetytti mikä tämä täm-möinen lupsakka, melko hauskan oloinen eläkeläisporukka oikein on. Mutta vähitel-len pääsi mukaan.

Se ei kuitenkaan tapahtunut heti. Omal-la kohdallani kesti noin kolme vuotta en-nen kuin olin kotiutunut näihin ympyröihin niin hyvin että kesällä Suomessakin välillä kaipasi tänne Algarveen.

Algarvessa on paljon hyväntahtoisia, iloisia, hymyileviä ja ystävällisiä ihmisiä. Tääl-lä ei millään pysty olemaan koko päivää huonolla tuulella kun katselee näiden pai-kallisten elämänmenoa.

Erityisen mukavalta on tuntunut se mi-ten hyvin meidät maahanmuuttajat on täällä otettu vastaan. Jopa parikymppi-set nuoret saattavat tulla oma-aloitteises-ti tarjoamaan apua kun näyttää että olet jotenkin pulassa. Suomessa tällaista ei voi-si tapahtua.

Ja kun täällä kaupassa tai baarissa vain muistaa itse hymyillä, saa tiskin toiselta puolelta herkästi kuittauksena sellaisen hymyn että sen muistaa vielä hetken jäl-keenpäinkin.

Toivotan kaikille seuran jäsenille antoisaa ja mukavaa kesää. Syksyllä jatketaan!

Pekka LehtikariAlgarven Suomi-Seuran puheenjohtaja

TarkennusEdellisen lehden "Jean Sibelius – suuri suomalainen" -juttu oli Raimo Luokomaan esitys Algarven Suomi-seuran Lounasta-paamisessa Quarteirassa 22.1.2015

4 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Suurlähettilään tervehdys

Suurlähettiläs Outi Holopainen

Hyvät Algarven Aviisin lukijat, hyvät Portugalin suomalaisyhteisön jäsenet

Kesä tekee tuloaan Portugaliin, ja vuoden 2014 ennätyksellisten turistimäärien jälkeen varsinkin matkailualan yrittäjät odottavat varmasti toiveikkaana vilkasta kesäkautta. Mutta myöskään poliittisilla kentillä tämä kesä tuskin tuo hiljaiseloa tullessaan; ovat-han heti syksyn alkajaisiksi edessä parla-menttivaalit. Julkisuudessa on lisäksi täy-dessä käynnissä spekulointi ehdokkaista ensi vuoden alussa pidettäviin presiden-tinvaaleihin.

Keskustaoikeistolaisen PSD:n ja kristil-lisdemokraattisen CDS-PP:n koalitiohallitus on luotsannut Portugalia sen jälkeen, kun talouskriisi ja turvautuminen hätälainaan johtivat ennenaikaisiin vaaleihin kesäkuus-sa 2011. Hallituksen ensisijainen tehtävä oli saada maa ulos akuutista kriisistä. Troikan kanssa sovitun talouden sopeutusohjel-man täytäntöönpano ja julkisen talouden saattaminen kestävälle pohjalle ovatkin vahvasti leimanneet koko hallituskautta.

Eikä hallituksen taival suinkaan ole ol-lut helppo. Useita ministereitä on matkan varrella vaihtunut. Kesällä 2013 koettiin to-dellinen hallituskriisi, josta hallitus kuiten-kin selviytyi jatkoon. Itse asiassa Pedro Pas-sos Coelhon hallitus tulee näillä näkymin olemaan neilikkavallankumouksen jälkei-sen ajan ensimmäinen koalitiohallitus, jo-ka pysyy vallassa vaalikauden loppuun asti. Tämä on toki osaltaan osoitus siitäkin, et-tei maassa ole samanlaista vahvaa koali-tiohallitusten perinnettä kuin esimerkiksi meillä Suomessa.

Monella tavoin vaaleihin valmistaudu-taan Portugalissa samanlaisissa tunnelmissa kuin Suomessakin: Kreikan kohtalon vaiku-tuksia pohditaan koko euroalueen kannalta ja turvallisuusympäristön kehittymistä niin Euroopan itäisessä kuin eteläisessä naapu-rustossa seurataan huolestuneina. Ja ennen kaikkea äänestäjät kantavat luonnollisesti huolta siitä, miten valtion taloustilanteen kehittyminen heijastuu heidän jokapäiväi-seen elämäänsä.

Portugalin vaaleissa keskeinen kysymys tulee luonnollisesti olemaan se, miten kan-salaiset arvioivat keväällä 2014 virallisesti päättyneen sopeutusohjelman onnistu-mista ja sen seurauksia yhteiskunnassa. Hal-lituspuolueiden kannalta on tärkeää osoit-taa, että kriisistä on selvitty kuiville, maa on päässyt irti ”troikan holhouksesta”, ja ta-lous on palannut kasvun uralle. Vastaavasti opposition piiristä nostetaan esiin sopeu-tustoimien kova sosiaalinen hinta: korkea työttömyys sekä köyhyyden ja sosiaalisten epäkohtien lisääntyminen.

Mielipidemittaukset näyttävät tässä vaiheessa varsin tasavertaista kannatusta toisaalta hallituskoalitiolle, toisaalta kes-kustavasemmistolaiselle pääoppositio-puolue PS:lle, joka on menossa kohti vaa-leja uuden puheenjohtajansa, Lissabonin kaupunginjohtaja António Costan johdol-la. Vaalien jälkeen keskeiseksi kysymykseksi

voikin nousta se, miten vaalituloksen poh-jalle rakennetaan vahva enemmistöhallitus. Mutta toki vaaleihin on vielä matkaa, ja to-dellinen kannatus mitataan vasta aikanaan äänestyskopeissa.

Eurooppalaisessa vertailussa Portuga-li on perinteisesti kiinnittänyt huomiota maana, jossa tyytyväisyys poliittisiin insti-tuutioihin on ollut varsin matalalla tasolla. Eivätkä tätä tilannetta tietenkään paranna viime aikojen tapaukset, joista näkyvim-pänä on ollut entisen pääministerin, José Sócratesin, päätyminen tutkintavankeu-teen talousrikoksista epäiltynä. Entisestään heikentynyt luottamus poliittiseen päätök-sentekoon voi ruokkia myös populismin vahvistumista, mutta mitään Kreikkaan tai Espanjaan verrattavaa ilmiötä ei ole toistai-seksi näköpiirissä. Suuri osa protestiäänis-tä kanavoitunee entiseen tapaan kommu-nistipuolueelle (PCP), vasemmiston useille pienpuolueille tai ”nukkuvien puolueelle”. Erikseen on kuitenkin syytä korostaa, että - päinvastoin kuin useissa muissa Euroo-pan maissa - maahanmuuttovastaisuus ei ole mikään vaaliteema Portugalissa, joka on kautta vuosisatojen tottunut pitämään ovensa auki niin lähtijöille kuin tulijoillekin.

Suomen eduskuntavaalitulosta sulatel-lessa ja Portugalin vaalikampanjoinnin tii-vistymistä seuraillessa toivotan kaikille lu-kijoille oikein hyvää kesää!

Lämpimin yhteistyöterveisin

Outi HolopainenSuurlähettiläs

5A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Papin pakina

Pahinta

Martti Lindqvist on kirjoittanut: ”Pahinta on se paha, joka kuvittelee edustavansa hyvää.” 

Viime aikoina koko maailma on  säikäh-tänyt  islamilaisen Isis-lahkon  tekemistä hir-muteoista.  Levittäessään mielestään oikeaa islamin uskoa, se syyllistyy julmiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan.  Tosin samanlaiseen menettelyyn syyllistyi myös profeetta Mu-hammed aikanaan.  Jonkinlaisen käsityksen siitä saa vaikka netistä googlaamalla sanan Muhammed tai lukemalla Carl Grimber-gin: ”Kansojen historian” seitsemättä osaa.

Isisin, Al Qaidan ja muiden Lähi-Idän terroristiryhmien tekemien tuhojen yhte-ydessä on kiinnitetty huomiota myös sii-hen, että ilmaston lämpenemisen tähden olot Syyrian ja Pakistanin välisellä alueel-la ovat jo pitkään kurjistuneet.  Puutteen keskellä sikiää väkivalta, jos ei ole toivoa paremmasta.

Hiljan Suomessa tehdyssä tutkimuk-sessa todettiin, että hyvin toimeentulevat ovat selvästi onnellisempia kuin pienitu-loiset.  Onnellista ja tasapainoista ihmis-tä on vaikea kiihottaa kapinaan, vihaan ja väkivaltaan.

Pahinta on, jos uskontoa käytetään vi-han lietsontaan.  Jumalaa tarkoittava sana monissa läntisissä kielissä merkitsee poh-jimmiltaan hyvää.    Suomenkielisen ”Ju-mala”- sanan etymologiaa ei varmuudel-la tunneta.

Pyreneitten niemimaalla muistetaan, kuinka myöhäiskeskiajalla käytiin ankaraa taistelua islamilaista maurilaisvaltaa vas-taan.  Suurinkvisiittori Torquemadan ta-lutusnuorassa oleva Espanjan hallitsija-pariskunta Ferdinand ja Isabella antoivat karkotusmääräyksen jopa juutalaisille, vaik-ka nämä paljolti olivat rahoittaneet tais-teluja maureja vastaan.  Mutta kun sota oli voitettu, heitä ei enää tarvittu ja heiltä anastettavaa omaisuuttakin oli vielä jäljellä.

Meidän aikanamme viha Israelin valtio-ta ja juutalaisia vastaan on kasvanut mer-kittävästi Lähi-Idän tilanteen tähden.  Maa-ilman vainotuimman kansan johtajat eivät ehkä osaa toimia kohtuullisesti.   Jeesus sa-noikin, että lopun aikoina on suuri viha tä-tä kansaa kohtaan.

Ennen 1500-lukua juutalaisia oli huo-mattava määrä myös Portugalissa, mut-ta  kuningas Emanuel I:n  aikana, joka oli Portugalin kulta-aikaa, alkoi heidän kar-kottaminen maasta.  Nykyisin Portugalin väestöstä 20 prosentilla on DNA-analyy-sin perusteella juutalaisia esi-isiä.

Jokainen ihminen on kuin rajakylä,  jos-ta hyvä ja paha käyvät taistelua.   Pahinta on aina se paha, joka kuvittelee edustavansa hyvää.  Uskonnon väärinkäyttö on pahinta. 

Kristinusko on selkeästi suurin uskon-to, seuraavana tuleekin islamilaisuus, joka

600-luvulla syntyneenä on sekoitus ara-bialaisia kansanuskontoja, juutalaisuutta ja vielä vaikutteita kristinuskostakin.  Muham-med  tutustui pinnallisesti Mekassa asuviin muutamiin kristittyihin ja myös juutalaisiin.  Hän ei kuitenkaan kunnolla perehtynyt kumpaankaan.  Siksi hän paljon siitä, mitä kuuli, ymmärsi väärin.  Mutta voimakas us-konnollinen hahmo hän joka tapauksissa oli  ilmestyksineen.

Viimeisen sadan vuoden aikana ateisti-nen uskonto on ollut nousussa.  Jos uskoo, ettei ole Jumalaa eikä kuoleman jälkeen tulevaa tilinteon hetkeä on aika helppo tehdä pahaa.   Niinpä ei ole ihme, että ih-miskunnan suurimpia murhamiehiä Mao Tse Tungia, Stalinia ja Hitleriä ideologisista eroista huolimatta yhdisti ateistinen usko.  Sen edustajiin on luettava myös Pohjois-Korean julmat hallitsijat ja Pol Potin verilöy-lyjen tekijät Kambodzassa.

Meidän Vapahtajamme ei tullut maail-maan vastustajia nujertamaa ja tappamaan.  Hän tuli vapauttamaan meidät pahan val-lasta.  Kun häntä naulittiin ristille, hän vain rukoili: ”Isä, anna heille anteeksi, sillä he ei-vät tiedä, mitä tekevät.”  

Jumala, kaiken hyvän lähde, on toki pal-jon suurempi kuin mikään paha.  Hän on kaiken alku ja loppu.  Pahasta tehdään ker-ran loppu ja taivaassa Jumalan hyvä tahto toteutuu täydellisesti. 

Jaakko Kentta

6 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Hyvät Aviisin lukijat!Mieli on vähän haikea, koska tämä on vii-meinen Aviisi, jonka toimittamisessa olen mukana. Nämä kahdeksan vuotta on ovat olleet antoisaa aikaa tutustua lehdenkin kautta erilaisiin elämää ja Portugalia kos-keviin asioihin. Haluankin tässä yhteydes-sä kiittää koko toimitustiimiä, jonka toimin-ta ollut luontevan toimivaa. Erityiskiitokset Maijalle, joka on erinomaisesti ja tarkasti oi-kolukenut lehdet sekä antanut monipuoli-silla kirjoituksillaan Maijan nurkassa ja muil-la asiantuntevilla jutuillaan sisältöä Aviisiin. Lämmin kiitos myös kaikille vakiopakinoit-sijoillemme, jotka ovat luoneet selkeän run-gon lehden sisältöön. Uskon, että jäsen-kuntamme nyt merkittävästi kasvaneena, joukosta löytyy uusia kirjoittajia ja kuvaajia.

Merkittävä uudistus Aviisin osalta oli se, että varsin kivuttomasti luovuimme pape-

riversiostä ja lehti alkoi ilmestyä E-lehtenä. Kommunikointivälineidemme palvelut ke-hittyvät jatkuvasti, joten varmaa on että jatkossa niin Aviisi kuin muukin seuran in-formaatio on vielä paremmin luettavissa erilaisssa välineissä.

Aviisin uudeksi päätoimittajaksi on va-littu Jorma Pessa. Toivotan onnea seuraa-jalleni ja uudelle toimituskunnalle.

Lehden ilmestyessä on Suomella uu-si eduskunta. Sen päätettävissä tulee ole-maan myös päätöksiä, jotka vaikuttavat Portugalin suomalaisten elämään. Toivo-taan, että kateus ja muut epäoleelliset sei-kat eivät siivitä päätöksentekoa.

Hyvää kevättä ja kesää.

Kari

Päätoimittajalta

Uuden päätoimittajan esittelyKäyntikortissani luki ennen seuramme uu-den hallituksemme nimittämistä Golfer & Traveler & Freelancer Jorma Pessa. Halli-tuksen nimittäessä minut Aviisin päätoi-mittajaksi, lienee syytä muuttaa Freelan-cer - Editoriksi.

Olen prosessiteollisuuden automaaa-tion parissa työurani tehnyt, viimeksi jul-kaisutoimintaan olen osallistunut asiakas-lehtemme päätoimittajana ja eläkkeelle siirryttyäni v. 2004, julkaisin pari runokirjaa. Olen opiskellut kirjoittamista Sofia-opistos-sa Espanjassa ja Jyväskylän Avoimessa Yli-opistossa. Olen myös kirjoitellut eri lehtiin sekä pakinoita, että kolumneja.

Muutin vuoden 2014 alussa Vila-mouraan ja olen ollut posittiivisesti yllät-tynyt siitä ystävällisyydestä, jota olen ko-kenut täällä, sekä väestön, että seuramme

jäsenistön taholta. Tarvitsemme jatkossakin toisiamme, ystäviä ja myötäeläjiä ja siihen lisäksi toimivaa seuraamme. Toivon uusien tulokkaiden kokevan samoin ja että hyvä yhteishenkemme säilyisi.

Jorma Pessa

7A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

Vapaa-ajanohjaajaharjoittelijoiden jäähyväisetHarjoittelu Algarven Suomi-Seurassa alkaa olla loppusuoralla, ja vastahan me pääsim-me vauhtiin! Olemme kuitenkin päässeet näiden viikkojen aikana järjestämään liikun-tatapahtumia, retkiä ja olemaan monessa mukana. Erityisesti mieleen ovat jääneet seuran kevätjuhla hulppeissa puitteissa ja virkistyspäivä Estômbarin Sítio das Fonte-sissa hyvässä seurassa ja lämpimästä Por-tugalin ilmastosta nauttien.

Olemme kiitollisia siitä miten lämpi-mästi meidät on alusta asti otettu vastaan ja millaisesta huolenpidosta ja suomalaisten yhteisöllisyydestä olemme saaneet täällä nauttia! Jokaiseen murheeseemme olem-me saaneet neuvoja ja jokaiseen tilantee-seen olemme saaneet toinen toistaan pa-rempia elämänohjeita. Ja tämä elämänilo ja huumorintaju, niistäkin olemme saaneet osamme! Portugali maana on tehnyt myös suuren vaikutuksen siisteydellään, kauniilla luonnollaan ja ihanilla hiekkarannoillaan.

Opiskelemme nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjaajiksi. Tämä harjoittelujakso on ollut

monella tapaa palkitseva kokemus meille ja olemme otettuja siitä, kuinka moni on osallistunut viikoittain järjestämäämme toimintaan, kiitos siitä. Vaikka harjoittelu-jaksomme on mennyt nopeasti, olemme ehtineet keräämään paljon arvokasta työ-kokemusta. Olemme päässeet hyvin vapain käsin suunnittelemaan, toteuttamaan se-kä ohjaamaan erilaista sekä monipuolista toimintaa seuran jäsenille. On hienoa, että meille on tultu ehdottamaan erilaisia ideoi-ta järjestämäämme toimintaan, ja olemme-kin mielellämme toteuttaneet niitä mah-dollisuuksien mukaan! Liikunta-aamuissa on muun muassa pelailtu pallojen kanssa, tehty tasapaino- ja joogaliikkeitä, tehty kä-velyretki sekä lihaskuntoliikkeitä. Olemme myös liikuntaohjauksissamme keskittyneet pitkiin loppuvenytyksiin. Estômbarin virkis-täytymisretki onnistui kokonaisuutena mai-niosti. Osallistujia oli runsaasti, kyydit saa-puivat ajoissa, kelit suosivat (vaikka oli aika helle), ruoka oli erinomaista ja meidän imp-roharjoituksetkin taisivat upota retkeläisiin.

Olemme todella iloisia, että otimme tä-män mahdollisuuden vastaan ja lähdimme harjoitteluun aivan erilaiseen ympäristöön ja työskentelemään aivan erilaisen kohde-ryhmän kanssa, mitä olemme ennen oh-janneet. Tämä on ollut kokemus, jota var-masti muistellaan pitkään. Kiitos yhteisistä hetkistä kaikille ohjauksiimme osallistuneil-le ja teille kenen kanssa olemme päässeet viettämään aikaa jutellen ja oleillen! Erityis-kiitokset Hannelelle, Sannalle ja Maijalle!

Kiitos!Harjoittelun viimeinen päivä on tänään kun tätä tekstiä kirjoitan. Nopeasti meni nämä kolme kuukautta, jotka sain viettää Algar-ven Suomi-Seurassa. Harjoitteluni tarkoitus oli tutustua jäsenlähtöiseen toimintaan ja järjestötyöhön Portugalissa. Melkein heti harjoittelun alkumetreillä minulle valkeni, ettei töistä tulisi pulaa. Jäsenmäärän kas-vaessa ja kiinnostuksen lisääntyessä Suo-men päässä, oli myös toimistolla vilkasta. Harjoittelun aikana olen päässyt tekemään monipuolisia tehtäviä. Toimistotöiden li-säksi olen osallistunut kuukausilounail-le, retkille, kevätjuhlaan ja moniin muihin mukaviin tapahtumiin. Itselleni suurimpia haasteita tuotti ehdottomasti ohjelmien järjestäminen niin, että kaikki viihtyisivät. Yksi tärkeimmistä opeista olikin, että kaik-kia ei voi miellyttää samat asiat. Parasta ja

myös haastavaa tässä harjoittelussa oli ih-misten kohtaaminen ja eri asiakastilanteet (puhelimitse, sähköpostilla ja kasvotusten). Olen todella otettu siitä, miten avoimesti otitte minut vastaan ja raotitte elämään-ne minulle.

Nyt viimeistään menetin sydämeni Por-tugalille. Portugalilainen vieraanvaraisuus ja aito välittäminen toisesta sekä omanlai-nen rentous ja kiireettömyys ovat asioita, joita yritän vaalia itsekin.

Harjoittelu oli mielestäni omasta puo-lestani onnistunut ja opin uusia asioita, joi-ta hyödyntää jatkossakin. Toivotan kaikille jäsenille hyvää vointia, rikkaita elämyksiä ja kaikkea hyvää! Toivottavasti vielä tavataan. Harjoitteluajasta kiittäen, Sanna

8 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Muut toimihenkilöt

Seuran toiminnanjohtaja Maija Katila+351 967 520 976algarve.suomi@sapo.pt

Tilintarkastajat

Tilintarkastajien puheenjohtaja Raimo Kotiranta+351 916 963 919+358 400 382 150raimo.kotiranta@phnet.firaimokotiranta@gmail.com

Tilintarkastaja Veli-Pekka Jokinen+351 9 6458 2764veli.p.jokinen@gmail.com

Tilintarkastaja Timo Auvinen+358 400 374 260timo.auvinen@iwn.fi

Johtokunta  

Puheenjohtaja Pekka  Lehtikari+351 964 023 063lehtikari@saunalahti.fi

Rahastonhoitaja +351 914 928 884juhanivanne@gmail.comJuhani Vanne

VarapuheenjohtajaErik Lindqvist+358 500 499 789erik.lindqvist@elisanet.fierikmattigustav@gmail.com

Jäsen Ulla Kotiaho+351 961 289 913ulla.kotiaho@gmail.com

Jäsen Antti Merisalo+358 50 566 6593antti@merisalo.com

Ajankohtaista

Johtokunnan esittely

9A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

Kari Hiisijärvi haastatteli hallituksen uusia jäseniä, jotka vastasivat seuraaviin kysymyksiin:1. Kuka olet ja mistä tulet?2. Missä elät Portugalissa?3. Miten ajattelet seuramme toimintaa ja sen jatkoa?4. Mitä muuta haluaisit kertoa?

Pekka Lehtikari• Ikävuosissa 70:n merkkipaalu on ohitettu. Lapsuus- ja nuo-

ruusvuosiltani olen järvenpääläinen ja aikuisikäni olen asunut Kouvolassa. Tietokoneiden kanssa olen ollut tekemisissä aina vuodesta 1964. Viimeiset työvuoteni olin yksinäinen yrittäjä.

• Quarteirassa, kahdeksas talvi menossa.• Algarven Suomi-Seurassa minulle on ollut tärkeätä ihmisten

kesken vallitseva hyvä henki. Kaikki me elämme täällä tasaver-taisesti maahanmuuttajina Portugalissa. Jatkossa toivon tämän hyvän hengen säilyvän ja vahvistuvan.

• Ensi syksy ja seuraava talvi tuo monenlaisia uusia mahdollisuuk-sia seuramme toiminnasa. Jo nyt on näkyvissä kuinka uudet jäsenet tuovat mukanaan paljon positiivista uutta energiaa.

Juhani Vanne• Muutin tänne vuonna 2011.• Asun Algarven maakunnassa, Portimãon kaupungissa, Rio Ara-

den tuntumassa.• Ajattelen seuran roolin seuraavanlaisesti: se tukee sopeutu-

misessa uuteen maahan ja tarjoaa kauttaan monipuolista toi-mintaa ja toimii hyvänä tietopankkina. Jäsenmäärän kasvaes-sa täytyy vastata uusiin haasteisiin.

• Jäsenenä pyri antamaan seuralle ja sen hallitukselleasiallista palautetta niin hyvässä kuin pahassakin (hyviä ja rakentavia ehdotuksia aina tarvitaan). Tervetuloa liittymään jäseneksi ja nauttimaan seuran tarjoamista palveluista. Ole aktiivinen ja vaikuta. Tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu.

Erik Matti Gustav Lindqvist• Alle seitsenkymppinen, kävin Kemissä syntymässä, koukat-

tiin Maarianhaminan kautta pohjanmaalle Vaasaan jossa vie-tin nuoruuteni ja perustin perheeni. Kesällä tulee 50 avioliitto-vuotta täyteen, neljä lasta ja seitsemän lastenlasta, kun heillä on seitsemän koiraa, kolme kissaa, marsu ja kilpikonna niin per-hejuhlissa riittää vilskettä. Harrastuksia enemmän kun valveil-laoloaikaa, mainittakoon ruuanlaiton lisäksi golf, tennis, valo-kuvaus, musiikki, kirjallisuus sekä kalastus (suomessa). Muutto Helsinkiin työn perässä 60-luvun lopussa, viimeiset 30 vuot-ta olemme asuneet Sipoon Immersbyssä, korvessa yksityisen soratien päässä, omakotitalossa järven rannalla, iman katuva-loja, kuitenkin vain 25 km:n päässä Helsingin rautatieasemasta.

• Täällä Portugalissa vietämme talvet ihmisten ilmoilla Portimãon Praia da Rochalla, alle sata metriä Atlantille, vuokra-asuntom-me parvekkeelta saamme nauttia upean näköalan lisäksi aurin-gon nousun ja laskun, mukava vastapaino Sipoosen kun täällä kaikki palvelut ovat kävelymatkan päässä.

• Nykyinen Suomi-Algarve Seura on malliesimerkki pohjoismai-sesta toiminnasta täällä. Seuramme toiminnan ja sen vahvasti kasvavan jäsenmäärän kannalta yksi suurista haasteista tulee olemaan porukan pitäminen kasassa, kehittämällä ja laajenta-malla nyt jo aktiivisesti toimivaa kerhotoimintaa.

• Miksi Portugalin Algarvesta tuli meidän talvikoti? Ei taida olla yllätyksiä miksi: Ilmasto, ihmiset, luonto, hintataso, turvallisuus ja ruokapuolella erittäin laajan ja laadukkaan kalatarjonnan li-säksi muut meren herkut. Tänä päivänä ystävillä ja yhteisöllä on suuri merkitys.

Ulla Kotiaho• Kotoisin Kotkasta. Harrastuksinani golf ja neulominen. Vuon-

na 1998 muutimme mieheni Sakarin kanssa Espanjaan, Fuen-girolaan, jossa asuimme viisitoista vuotta. Sieltä tiemme toi meidät Portugaliin vuoden 2014 alusta. Olemme viihtyneet täällä erittäin hyvin.

• Asustelemme Vilamourassa, kerrostalossa, golfkenttien• välittömässä läheisyydessä.• Lyhyellä kokemuksellani Algarven-Suomiseura on toiminut

varsin mallikkaasti. Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon täällä on mahdollisuutta harrastaa erilaisia asioita, joita vetävät aktiivi-set seuramme jäsenet. Kaikille löytyy varmasti mieluisia rien-toja. Seuran jatkotoiminnan oletan kehittyvän tasaisesti kas-vavan jäsenmäärän myötä.

Antti Merisalo • 71 vuotias eläkeläinen Kangasalta.• Portugalisssa elän Santa Barbara de Nexen kylässä.• Seuran toiminta on ollut esimerkillistä. Jatketaan samaan tapaan.

10 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

Puheenjohtajamme Raimo Luokomaa avasi

tilikokouksen.

Seuramme väistyvä puheenjohtaja

Raimo Luokomaa luki toimintasuunnitelman

seuraavalle vuodelle, väistyvä

rahastonhoitaja käsitteli seuramme tilitiedot

ja tilintarkastajien puheenjohtaja Pekka

Lehtikari hyväksyi tilitiedot.

Tilikokouksen puheenjohtajaksi kutsuttiin Pentti Ahonen ja sihteereiksi Maija Katila ja Sanna Bergström

Kokouksen osanottajia oli 121 seuramme jäsentä

Tämän jälkeen oli kunniakirjojen luovutus uusille kunniajäsenille nro 11. Eija Kajander-Kivinen, nro 13. Raimo Sevonen, nro 14Kari Hiisijärvi, nro 12 poissaolevana Veli P. Jokinen.

Oli kiitosten aika! Väistyvä johtokunta kiitti toiminnanjohtaja Maija Katilaa hienosta ja ansiokkaasta työstä seuramme hyväksi.

Kevätkokous

11A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

New Orleans Jazz orkesteri viritti lounaan jälkeistä tanssin kutsua. Ja sitten tanssittiin...

Uusi johtokunta esittäytyi. Tilintarkastajien puheenjohtaja Raimo Kotiranta Quarteira, jäsen Ulla Kotiaho Vilamoura, puheenjohtaja Pekka Lehtikari Quarteira, jäsen Antti Merisalo Santa Barbara de Nexe, rahastonhoitaja Juhani Vanne Portimao, varapuheenjohtaja Erik Lindqvist Portimao. Kuvasta puuttuu tilintarkastajat Timo Auvinen ja Veli P. Jokinen.

12 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

Keväinen Braga 11. - 13.03.2015Kävin vuonna 1995 ensimmäisen kerran Bragassa. Silloin bussimatka muutaman pysähdyksen taktiikalla kesti mel-kein päivän. Tänään matkustamme nopealla pendoliinol-la, syömme lämmintä aamiaista, rupattelemme naapuri-en kanssa, pörräämme käytävällä puutumista torjuen ja perillä Portossa olemme reilussa viidessä tunnissa.

Porton asemalta astumme bussiin, jolla taitava kuljettajamme Sr. Mendes vie meitä kolmen päivän ajan ympäri Minhon maa-kuntaa. Nyt lähdemme ajamaan Douro-joen pohjoispuolta sisä-maahan kohti pääkaupunki Bragaa. Costa Verde on Portugalin vihrein, vehrein ja sateisin alue, jossa taivas vuotaa n. 130 päivänä vuodessa. Ajomatkoillamme näimmekin runsaasti mm. kameli-oita, tulppaanipuita ja kirsikkapuita kukkaloistossaan, akaasioita, keltaisia piikkiherne, villijasmiini ja jänönvehka peltoja.

Barokkikaupunki Braga

Saavumme Bragaan, ja sen n. 30 kirkosta vierailukohteenamme on tunnetuin Bom Jesus de Monte kirkko ja pyhiinvaelluspaikka. Noin 400 m korkeudessa Espinhon vuorella oli kirkko jo vuonna 1528 , mutta nykyinen on rakennettu 1700 – 1800 lukujen vaihteessa. 600 pyhiinvaellusporrasta johtavat ylös kirkolle. Niitä reunustavat patsaat nimeltään: Via Sagra, Hyveidenpatsaat ja Aistienpatsaat sekä monet suihkulähteet. Kirkolle pääsee toki myös vastapaino-periaatteella toimivalla rinnehissillä.

Kirkolta laskettelemme alas Bragan keskustaan Ibis-hotelliin majottumaan.

Ennen yhteistä päivällistä teemme vielä kävelyn kaupungilla: monia kirkkoja, katedraali, hieno museo ja iso orvokkipuutarha.

Päivän päätämme maukkaalla ja runsaalla aterialla ravintola Centuriumissa

alkupalat: katkarapuja, pasteijoita, amendoaksia, lihakäärylei-tä ja hedelmävartaita.

Tämä olisi jo riittänyt, mutta lista jatkuu: ananasta presunton kanssa, uunivasikkaa parsakaalihöystölla sekä vanukas.

Gerêsin kansallispuisto

Toisena retkipäivänä, matkalla kansallispuistoon ajamme ensin ka-peaa ja mutkaista tietä korkealle Povoa de Lanhoan linnakkeelle. Jyrkät, sileät kalliot ovat aikanaan pitäneet tunkeilijat loitolla. Mah-tavia maisemia alapuolellamme ihastellen kävelemme alemmas autollemme, koska ylösmeno autolla oli hyvinkin pelottavaa, osa autosta näytti olevan mutkissa tyhjän päällä.

Jatkamme matkaa vuonna 1971 nimettyyn Gerêsin kansallis-puistoon. 702 neliökilometrin suuruisella alueella on runsas lin-nusto ja kasvisto sekä luonnonvaraisia eläimiä. Alueelta löytyy 18 omaa kasvilajia mm. Gerêsin kataja ja saniainen. Täällä kas-vaa myös Iberiantammia ja niitä on juuri istutettu runsaasti lisää. Luonnonvaraisina vaeltelee alueella susia, villihevosia ja -kissoja sekä koirarotu castro laboreiro. Onneksi elukoita ei tullut poluil-lemme kun kävelimme mäkiä ylös ja alas melkein kahden tunnin ajan. Syvä onnistumisen huokaus pääsi kun vaikeakulkuisilta po-luilta pääsimme pienen ja hiljaisen kylän raitille.

Retkeläisiä Heli Ervin (alarivi oikealla) opastuksella 43 henkeä

13A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Ajankohtaista

Matkalla takaisin Bragaan ajamme hienossa metsämaisemas-sa ylös toiselle vuorelle, Pousada de Caniçadaan. Täällä alun pe-rin varakkaan miehen metsästysmajaksi rakennetussa, myöhem-min Pousadaksi muutetussa hienossa rakennuksessa nautimme teetä ja leivonnaisia sekä upeista maisemista Cavado-joelle ja Ca-niçada-padolle.

Päivän luontoretkestä ja raikkaasta ilmasta rasittuneina on-numme Bragassa lähimpiin kuppiloihin päivälliselle ja heti sen jälkeen nukkumaan.

Palacio da Brejoeira

Viimeisenä retkiaamuna lähdemme ajamaan Vinho Verden alueelle pohjois-Minhoon, Pinheiros-kylään, Brejoeiran palatsiin. 1800-lu-vun alussa rakennettiin, arkkitehti Carlos Amaranton suunnittele-ma palatsi, varakkaalle aatelismiehelle Luis Pereira de Moscosolle. N. 1901 palatsin osti Commercial Association Porton puheenjohta-ja, joka kunnosti sitä ja rakensi oman kappelin ja teatterin. Vuonna 1960 omistajaksi tuli Feliciano dos Anjos Pereira joka perusti vii-nitarhan Alvarinho-rypäleille. Nykyinen omistaja on hyvin iäkäs, naimaton ja lapseton Maria Herminia Oliveira Paes. Arvailla vain voi kuka on palatsin seuraava haltija.

Palatsin tiluksilla on näitä Alvarinho-köynnöksiä 18 ha alueel-la, lisäksi on metsiä ja kaunis, iso puutarha mangolioille ja kame-lioille. Käymme vahassa viinikellarissa missä kypsyy tynnyreissä arvokasta vanhaa brandya vähintään 8 vuotta ennen pullotusta.

Palatsi sisältä antaa ihastelun aihetta suurine salonkeineen joissa seinät on peitetty käsinmaalatuilla papereilla. Sisäpuutarha, kirjasto, tupakkahuone ja potta laatikossa vuoteen vieressä, käy-tännöllistä. Vierailun päätteeksi saamme maistella palatsin vinho verdeä ja monta vihreää laatikollista lähtee tuliaisiksi Algarveen.

Matka jatkuu Porton rautatieasemalle. Syömme lähistön ravin-toloissa kevyen lounaan, nousemme pendoliinon kyytiin ja vä-hän ennen neljää alkaa paluumatka. Ohitettuamme Lissabonin saamme tilaamamme päivälliset ja tämä retki alkaa olla suoritettu.

Kiitän kaikkia 42 retkeläistä matkaseurasta.

Helille erikoiskiitos hienosti hoidetun matkan lisäksi, olit tällä ker-taa onnistunut myös sään suunnittelijan kanssa.

Teksti Eija Kajander-Kivinen

Päivällinen Bragassa Centurium ravintolassa

Luonnonpuistossa suoritimme noin 1,5 tunnin kävelyn

14 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Faktaa ja faktaa

Ulkomailla rekisteröidyn auton tilapäinen käyttö SuomessaSuomen tullineuvonta antoi Suomeen omalla autollaan lomalle meneviä koske-vista määräyksistä autoveroasiantuntijan vahvistamat vastaukset. - Kauanko korkein-taan yhtäjaksoisesti saa Portugalista ostet-tua ja sinne rekisteröityä autoa Suomes-sa käyttää?

Vakinaisesti ulkomailla asuva henkilö voi tuoda ulkomailla rekisteröidyn ajoneuvon Suomeen ja käyttää sitä väliaikaisesti ve-rotta enintään kuusi kuukautta 12 kuukau-den ajanjaksona. Käyttö voi koostua useis-ta lyhyemmistä pätkistä tai kestää yhdellä käynnillä enintään kuusi kuukautta. Esimer-kiksi autolla voi tulla keväällä Suomeen ja poistua syksyllä, käyttöaika enintään kuu-si kuukautta.

Pitääkö heidän maksaa Suomen autovero?

Mikäli vakinaisesti ulkomailla asuva, ns. tu-risti ainoastaan käy Suomessa ulkomail-

le rekisteröidyllä ajoneuvolla, autoveroa ei tarvitse maksaa. Jos henkilö muuttaa Suomeen pysyvästi tai haluaa jättää vain auton pysyvästi esimerkiksi mökkiautoksi, autovero pitää maksaa tai selvittää muut-totavarana edellytysten täyttyessä (autosta tehty ostosopimus tai auto ollut muuttajan käytössä jo ennen 31.12.2014 ja omaa oles-kelua ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään vuoden verran ja auton käyttöä ja omistus-ta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen Suomeen muuttoa).

Entä liikennevakuutus?

Suomalaista liikennevakuutusta ei tarvitse ottaa, jos autossa on Suomessa voimassa oleva liikennevakuutus, esimerkiksi Portu-galissa otettu vakuutus, jossa Green card -ominaisuus (voimassa lähes kaikkialla Eu-roopassa).

Mitä muita määräyksiä ulkomailla rekisteröidyn auton käytöstä Suomessa on?

Vakinaisesti Suomessa asuvalla ei pääsään-töisesti ole oikeutta käyttää ulkomaille re-kisteröityä ajoneuvoa veroa suorittamat-ta. Turistiautoa ei siis voi lainata omankaan perheen jäsenille, elleivät myös he asu va-kinaisesti ulkomailla. Autoa saa lainata sel-laiselle turistin asemassa olevalle, joka voi mahdollisessa liikennetarkastuksessa to-distaa asuvansa vakinaisesti muualla kuin Suomessa. Pelkän ohjauksen voi luovuttaa (= toimia kuskina) myös Suomessa asuval-le, mikäli turisti on ajoneuvossa mukana.

Tiedot antoivat tulliasiantuntija Hannele Jäämaa Suomen tullineuvonnasta ja tullin autoveroasiantuntija Ulla Kemoff.

Tiedot keräsi Soili Pahtaja

Aristides Sousa Mendes - Portugalin suurmiesPortugalilainen aristokraatti ja diplomaat-ti pelasti 30 000 pakolaista, joista 12 000 juutalaista toisen maailmansodan aikana. Tuohon aikaan hän oli Portugalin konsuli-na  Bordeauxissa, Ranskassa.

Vastoin Portugalin diktaattorin Antonio de Oliveira Salazarin määräyksiä hän hartaa-na katolisena päätti auttaa vaikeuksiin jou-tuneita.  Hänen mottonsa oli “ mieluummin seison Jumalan kanssa ihmistä vastaan kuin ihmisen kanssa Jumalaa vastaan”.

Aristides yritti pelastaa niin monta elä-mää kuin mahdollista. Hän leimasi Portu-galin viisumeja passeihin vastoin määräyk-siä. Auttaakseen mahdollisimman monia hän allekirjoitti passit vain etunimellään eikä perinyt viisumeista maksua.  Mendes ei pelkästään antanut viisumeja yksittäi-sille henkilöille vaan kokonaisille perheille.

Pian Salazarilta tuli määräys Ranskan -Espanjan rajakaupungiin Hendayeiin et-tei Mendesin myöntämiä viisumeja saa hy-väksyä. Aristides, tietäen tämän, pystyi kui-tenkin auttamaan pakolaisia. Hän ohjasi ihmiset toiselle raja-asemalle missä ei ol-lut puhelinta eikä näin ollen Salazarin uut-ta määräystä.

Kesäkuun 1940 lopulla Salazar kutsui Aristidesin Portugaliin, mutta  Mendes aut-toi edelleen juutalaisia ja palasi vasta heinä-kuun 8. päivä. Salazar pakotti Mendesin luo-pumaan diplpmaattiurasta ja eväsi häneltä ei pelkästään eläkettä vaan myös mitätöi Mendesin juristin oikeudet. Näin Aristide-sillä ei ollut toimeentulomahdollisuuksia.

Mendes ja hänen perheensä köyhtyvät kurjuuteen asti ja saivat sukulaisilta apua elämiseensä.

Kerrotaan Mendesin sanoneen noina vaikeina vuosina “ jos 1000 juutalaista on joutunut kärsimään ei juutalaisen demo-nin (Hitler) takia niin varmasti yksi kristitty voi kärsiä yhtä monen juutalaisen edestä”

Aristides sairastui ja sai lisäksi sydän-kohtauksen ja kuoli  sodan lopulla 1945.  Tä-män jälkeen portugalilainen juutalaisyhtei-sö huolehti hänen perheestään. Mendesin vaimo kuoli vuonna 1948.

29. heinäkuuta 1940 ilmestyneen Life aikakauslehden mukaan Aristides Mendes on Portugalin tärkein suurmies Henrik Pur-jehtijan jälkeen.

Hänestä on myös tehty Portugalissa TV-dokumentti.

Heli Ervi

15A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Faktaa ja faktaa

”Mikon baari” • ”Marianon baari” • ”Mikkola”(rakkaalla lapsella on monta nimeä)

Suomalaisten suosima, viihtyisä ja edullinen kantabaari Praia da Rochalla

Asiakkaille ilmainen wi-fi!

Tule tapaamaan tuttuja ja viihtymään aurinkoisella terassilla.

����� TERVETULOA �����MARIANON BAARI

Puh. 282 484 870

CLÍNICA DENTÁRIA MÁ PARTILHARua Lumiar Lote 13, Loja 2, 8500-074 Portimão

Puh. 93 509 9507

ma.partilha@hotmail.com

Hammaslääkäri Jutta Meycke OMD 2740

puhuu saksaa, englantia ja portugalia

ALGARVEN SUOMI-SEURAN JÄSENILLE 10% ALENNUS

Tiedossa mittava uudistus kansainvälisiin perintöihin Tulevan EU:n perintöasetuksen mukaan ul-komailla asuva voi testamentissaan valita, että hänen jättämäänsa perintöön sovel-letaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän on. Muutoin perimyksen ratkaisee ai-na henkilön viimeinen asuinpaikka.

Kansainvälisiin perintöihin tulee elo-kuusta 2015 lähtien sovellettavaksi uudet yhtenäiset sääännöt, kun EU:n perintöase-tusta aletaan soveltaa. Asetuksen keskei-nen tavoite on helpottaa rajat ylittävän perintöasioiden oikeudellisia sääntöjä EU-maiden välillä.

EU-perintöasetuksen mukaan peri-myksensä voi valita vain oman kansalai-suuteensa pohjautuvan lain, muuten pää-sääntöisesti sovelletaan sen maan lakia, jossa henkilöllä on kuollessaan asuinpaikka.

Perintöasetus muuttuu heti asuinpai-kan mukaiseksi, kun henkilö muuttaa asu-maan toiseen EU-maahan. Tähän saakka perimyslaki on ollut Suomen osalta voi-massa 5 vuotta muuton jälkeen. Tässä on merkittävä muutos tapahtumassa.

Poikkeuksena: Suomen perintökaaren mukaan kan-

salaisuuden lisäksi sovellettavan lain voi valita nykyisen tai entisen asuinpaikkan-sa pohjalta tai aviovarallisuusjärjestelmän kautta. Tämän voi valita testamentissaan,

jos testamentti on tehty ennen 17.8.2015. EU perintöasetuksen soveltamisen jälkeen perimykseen sovellettavaksi laiksi voi vali-ta vain kansalaisuusvaltionsa lain. Aiemmin päteväksi tehty lainvalinta säilyy voimassa.

Laki vaihtuu heti asuinpaikan mukana

Suomalaisen muuttaessa toiseen EU-maa-han, perimykseen sovellettava laki muutuu välittömästi. Suomesta ilmoitetaan, että asuinpaikka ratkaistaan aina tapauskohtai-sesti, ellei testamenttimääräystä ole. Asuin-paikka ei aina ole siellä, missä on elämän keskipiste. Eli tässä tulee mahdollisia todis-teluja ja viranomaisten välisiä keskusteluja.

Testamentti on aina pätevä, jos se on tehty jomman kumman maan lakien mu-kaisesti ja se kannattaa tehdä aina molem-pien puolisoiden erikseen. Testamentissa määrätään perimyksen soveltamisvaltio.

Tämä EU-perintöasetus ei koske hen-kilöitä, jotka käyvät vain lomamatkoillaan ulkomailla ja joilla ei ole omaisuutta toises-sa EU-maassa.

Perinnön toimeenpanoa helpottamaan on tulossa eurooppalainen perintötodistus, joka on määrämuotoinen asiakirja, jossa il-moitetaan testamentin saaja, perilliset tai jäämistön hoitaja. Tämä helpottaa ja vä-hentää asiakirjojen käännöskuluja.

Tämä kirjoitus on lyhennelmä 22.10.2013 pi-detystä esitelmästä suomalaisten kuukau-sitapaamisessa.

Eliisa Ahonen

16 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Kolumni

Lähdön läheisyyttäOlen lyhyen ajan sisällä ollut kaksi kertaa Lissabonissa, josta on tul-lut ehdoton suosikkini tähän asti käymieni Euroopan kaupunki-en joukossa. Laajan kaupungin katunäkymät alkavat olla tuttuja, sillä hotelli Baixassa ja apartomentos Bairro Altossa sekä kahden edellisen käynnin majapaikat ovat suoneet mahdollisuuden tu-tustua kaupunkiin eri puolilta. Baixasta on hyvä lähteä seikkaile-maan vanhan kaupungin ihanan karheille, fadoa hyräileville kujille, ja Bairro Alto taas näyttää kulkijalle osin modernimpaa, väljem-pää ja vanhankin asumuksen osalta hienostuneenpaa kaupun-kikuvaa. Kaikkialta Lissabonista – kuten koko Portugalista - löytyy onttoja taloja, hylättyjä tontteja ja rappiota. Useiden kävijöiden mielestä se kuitenkin on pelkästään viehättävää. Se kertoo ele-tystä elämästä ja kirvoittaa mielikuvituksen eläytymään aikaan ennen nykytekniikkaa.

Käynnit ovat minulle opettaneet sen, että noin 1000:n neliö-kilometrin alueelle levittäytyvään, noin kolmen ja puolen miljoo-nan asukkaan kokoiseen kaupunkiin ei voi lyhyillä käynneillä kai-kenkattavasti tutustua. Kun yleiskuva kaupungista on piirtynyt, voikin siirtyä tutustumaan kaupungin kulttuuritarjontaan. Ja sitä riittää... Erityiskiitos muuten Maijulle, joka kehaisi Merimuseota! Se on suorastaan huippu, ja ehdottomasti tutustumisen arvoinen.

”Olen polkuni päässä, tuhansistani erään...” runoili Aila Meri-luoto. Hänen sanoihinsa on minun, puoli vuotta Portugalissa ol-

leena helppo yhtyä. Olen uuden kynnyksellä hienoja kokemuk-sia rikkaampana. Elän Portugalin huhtikuuta, joka ei ole pettänyt. Päin vastoin, se on antanut enemmän kuin olen uskaltanut toi-voa. Kun kerroin viime kesänä kotimaassa eräälle ystävälleni, et-tä Portugalin huhtikuun kokeminen on pitkäaikainen haaveeni, hän vähätteli toivettani ja sanoi, ettei se ole sen kummempi kuin missään muuallakaan. En silti suostunut luopumaan haaveesta-ni, niin kauan olin sitä mukanani kantanut. Nyt voin vain sanoa, että kannatti haaveilla ja kannatti toteuttaa haaveensa. ”Ole varo-vainen, mitä sä haluut; sä saat sen!” sanaili Pelkosenniemen oma poika, Andy McCoy alias Antti Hulkko.

Varhain minussa herännyt uteliaisuus Portugaliin on saanut talvikuukausien aikana vastauksia. Vaikka kaikki ei olekaan ollut ai-van ”kybän” arvoista, plussia on niin paljon, että tulos on reilusti voittopuolinen. Yksi suuresti viihtyvyyteeni vaikuttanut tekijä on se, että heti kun tulin, liityin Algarven Suomi -seuraan. Sitä kautta olen saanut valtavasti uusia ystäviä ja tuttavia, olen osallistunut seuran toimintaan ja antoisille retkille, joilla olen oppinut paljon portugalilaisesta elämänpiiristä ja nähnyt Portugalia uusilta kan-teilta. Koska olen täällä tehnyt työtäni ja asunut syrjäisellä maa-seudulla, en olisi mitenkään muuten pystynyt samaan.

Puoli vuotta maatilan töissä on ollut luonnontarkkailijalle ri-kasta aikaa. Vähän vajavaiseksihan lajien tunnistaminen on jäänyt kun kieltä osaamattomana en ole löytänyt oppaita, joista kasveja voisi opetella tunnistamaan. Koska ei ole ollut nimiä, olen imenyt itseeni kasvien kauneutta, värejä ja muotoja. Niitä sitten muiste-len, kun Napapiirillä nyhdän vesirikkaa ja nokkosta mustasta mul-lasta taas toukokuun lopussa. Tulen varmasti myös muistelemaan uskomattomia maan värejä. Tällä matkalla niiden ikuistaminen on jäänyt, maalaamiseen ei ole tuntunut olevan aikaa eikä kylmä ja tuulinen talvi ole houkutellut ulos maalaamaan. Mutta kuka tietää, vaikka tilaisuus siihenkin tulisi vielä – muutenkin kuin muistikuvista.

Soili Pahtaja

17A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

LLuonnon harmoniaa

I Inpermanent

harmony with Nature

Quinta da Ombria - Hotel, SPA & Golf Resort · info@quintadaombria.pt · tel +351 289 413 900 · www.quintadaombria.pt

18 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Miten ruokailemme

Algarven herkkuja: Caldeirada de Peixe

Aurinkoisena tiistaipäivänä 24.3.2015 pidettiin Gourmet Clubin ensimmäinen koulutustilaisuus Suomi-Seuran jäsenille, aiheena Portugalin paikalliset herkut.

Paikallinen herkku oli Caldeirada de Peixe, alkuruokana tyypilli-nen Couvert: Paté de Atum (tonnikalapatee), Azeitonas (oliiivit) ja Cenouras (marinoidut porkkanat), jälkiruokana Arroz Doce. Va-linta perustui paikallisuuden lisäksi seuran jäsenten keittiökalus-tukseen, kun useilla ei ole käytössä uunia.

Kouluttajina toimivat ravintola Titanicin henkilökuntaan kuuluvat:Chefe de cozinha - Sr.Américo Furtado, keittiöpäällikköCozinheiro - Sr. Whueig Andrade, kokkiAjudante de cozinha - Sra. Natália Gonçalves, keittiöapulainenGerente - Sr. Cláudio Horta, ravintolanjohtaja

Caldeirada on portugalilainen kalapata, reseptejä löytyy yhtä monta kun paikkakuntia ja kokkeja. Alkuperäinen caldeirada on kalastajien rantaruokaa, eli raaka-aineet saaliin mukaan. Ranskas-sa tunnetaan nimellä Bouillabaisse, Espanjassa Zarzuela, Kreikas-sa Kakavia ja Italiassa Cacciucco. Pyritään valitsemaan kalat niin

että puolet olisivat rasvaista ja toinen puoli vähemmän rasvaista kalaa. Perusmausteena persilja (salsa), korianteri (coentro), laake-rinlehti (folha de louro) ja piripiri, suolan voi jättää pois käyttäes-sä runsaasti simpukoita, simpukoiden tehtävä on estää pohjaan-palaminen kun keitto tehtiin avotulella rannassa.

Sipuli (cebola), valkosipuli (alho), paprika (pimento), tomaatti (to-mate) ja perunat (batata) ovat perusraaka-aineina. Tyypillisimmät kalat ovat vähärasvaiset Rausku (Raia), Syvännepiikkihai (Pata Roxa) Turska (Bacalhau), Kummeliturska (Pescada) sekä Merikrotti (Tam-boril). Rasvaisista Meriankerias (Safio), Miekkakala (Espardante) tai Tonnikala (Atum), Makrilli (Carapau) ja Sardiini (Sardinha). Kalapa-dan valmistustapa poikkeaa meidän kalan kypsytysajoista niin että kaloja keitetään kunnes perunat ovat kypsät. Rasvaiset kalat laitetaan päällimmäiseksi. Tarjoillaan maalaisleivän kanssa, useas-ti leipä on lautasella ja kalapata sen päällä.

Viini valitaan maun mukaan, yleensä suosituksena on valkoviini ja jopa Vinho Verde. Muistuttaisin paikallisen lausuntoa: tänään on sen verran kylmä ilma, että otan Tintoa (Punaista) kalan kanssa!

19A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Miten ruokailemme

Saimme seurata ruokien valmistusta ravintola Titanicissa:Oliiveihin lisättiin oreganoa, oliiviöljyä ja silputtua valkosipulia, annetaan maustua väh. 30 min.

Marinoidut porkkanat: Viipaloidut porkkanat keitetään suola-vedessä kypsiksi. Pieneksi silputtu valkosipuli, persilja, kumina ja oliiviöljy sekoitetaan porkkanoihin. Annetaan maustua kylmässä puoli vuorokautta.

Kalapatee: Tonnikalapurkin (kasvis- tai oliiviöljyyn säilötty) si-sältö kaadetaan astiaan, lisätään majoneesi, pieneksi hienonnet-tua vihreää ja punaista paprikaa sekä sipulia, sekoitetaan hyvin.

Caldeirada:Ainekset:- vihreä ja punainen paprika (pimento verde e vermelho)- tomaatti (tomate)- sipuli (cebola)- persilja (salsa)- oliiviöljy (azeite)- piri-piri- peruna (batata)- valkosipuli (alho)- suola (sal)- valkoviini (vinho branco)- minttu (hortelã)- basilika (manjericão)- valkopippuri (pimenta branca)- kalat: pata roxa, peixe ruivo, tamboril, safio, raia, sardinhas, berbigão

Valmistus:Kattilan pohjalla pannaan simpukat (berbigão), seuraavaksi ker-ros renkaiksi leikattua sipulia, kerros siivuiksi leikattua tomaattia, valkosipulit, kerros renkaiksi leikattua paprikaa, kerros siivuiksi lei-kattuja perunoita, kerros kaikkia kaloja, lukuunottamatta sardiine-ja. Seuraavaksi lisätään vähintään yhden kerran samassa järjestyk-sessä uudet kerrokset aineksia. Sama toistetaan niin monta kertaa kuin aineksia riittää.

Lisätään vielä oliiviöljy, suola, pippuri, persilja, basilika ja valkovii-ni. Kun ruoka alkaa kiehua lisätään sardiinit ja minttu, caldeirada kypsyy suunnilleen 35 minuutissa.

Arroz doceAinekset:- riisi (arroz carolino)- sitruunankuori (casca de limão)- maito (leite)- voi (manteiga)- sokeri (açúcar)

Riisi keitetään kypsäksi vedessä sitruunankuoren ja kanelitangon kanssa. Kun lähes kaikki vesi on haihtunut poistetaan sitruunan-kuori ja kanelitanko, lisätään maito. Annetaan kiehua vähän aikaa, lisätään voi ja sokeri.

Annetaan jäähtyä n. 10 min. jonka jälkeen lisätään kevyesti vatka-tut kananmunan keltuaiset.

Pannaan annosmaljoihin ja koristellaan kanelilla.

Gourmet Clubin puolestaErik Matti Gustav

20 A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Maijan nurkka

Kesää kohti!Kesä ja kärpäset sanotaan Suomessa. Portugalissa voisi sanoa: kesä ja turis-teja kuin kärpäsiä.

Algarvessa saatiin esimakua turistiryntä-yksestä pääsiäisenä, kun espanjalaiset val-loittivat Algarven. Pääsiäisviikolla arvioitiin Algarvessa olleen lähes miljoona turistia, paikallisia asukkaita on n. 450 000.

Kesällä tilanne vain paranee tai pahe-nee, riippuu katsojan näkökulmasta. Kaup-piaat, hotelli- ja ravintola-alan yritysten omistajat hykertelevät käsiään kassako-neiden kilahdellessa iloiseen tahtiin. Muut työssä käyvät, erityisesti elokuun huippuse-sonkina, tuskastuvat ruuhkaiseen liikentee-seen, pysäköintipaikan löytämisen vaikeu-teen, turistien väärin pysäköihin autoihin, torvea soitteleviin lissabonilaisiin, kauppo-jen kassajonoihin, täysinäisiin ravintoloihin, kansoitettuihin uimarantoihin.

Toisaalta turistien ohjelmaksi ja ilok-si järjestetään tapahtumia jokaiseen ma-kuun: gastronomiasta käsityömarkkinoihin, viihdekonserteista oopperaan, tavallisis-ta kuukausimarkkinoista suuriin messui-hin. On venenäyttelyä, metsästys-ja ka-lastusmessuja, urheilua, tanssiesityksiä ja kylätansseja, Algarve elää! Tapahtumista pääsee nauttimaan myös tavallinen työtä tekevä, jonka loma ei osu elokuuhun. Juh-lat tosin jatkuvat myöhään yöhön saakka, ja työläisellä on aikaisen aamuherätyksen kanssa vaikeuksia. Turisteille tarkoitettuja tapahtumia järjestävät eivät työtä tekevi-en yöunista piittaa: jumputtava musiikki voi soida juhlapaikalla aamuun saakka ei-kä desibeleissä säästetä!

Portugalin turismi on ollut hyvässä nou-sussa viime vuosina, Portugali on muodis-sa. Erityisesti kaupunkimatkat kiinnostuvat ulkomaalaisia turisteja, Lissabonin osuus on 30,4 % kaikista turisteista, Algarven 22,4%. Euroopan kaupungeista Lissabonin kävi-jämäärät nousivat eniten, 15,4%.

Viime vuosien hyvään tulokseen on vaikuttanut mm. Pohjois-Afrikan maiden levottomuudet ja low cost -yhtiöiden li-

sääntyneet lennot Portugaliin. Turistivir-ran odotetaan kuitenkin hiljentyvän lähi-vuosina, vaikka asiantuntijoiden mielestä ei mitään kriisiä ole odotettavissa vaan kysy-mys on luontaisesta vaihtelusta. Maan tu-rismia johtavat uskovat Portugalin säilyt-tävän paikkansa kiinnostavana kohteena, työtä on tehty määrätietoisesti vuodesta 1998 alkaen matkailusektorin edistämiseksi. Mainonta on muuttunut sähköiseksi, Portu-galin turistitoimisto toteutti viime vuonna 400 mainoskampanjaa, ulkomaiden lehdis-töä kutsutaan säännöllisesti vierailemaan maassa, joka täten saa näkyvyyttä.

Hotelleja on 425 Algarvessa, pohjoisen alueella on eniten koko maassa, 450 kappa-letta. Lissabonissa on tällä hetkellä 327 ho-tellia, rakenteilla on 52, pohjoiseen on tu-lossa vielä 59 uutta hotellia, Algarveen 23. Ilmassa on jo epäilyksiä tarvitaanko näin paljon uusia hotelleja. Hotelleista 32,8 % on 4 tähden hotelleja, majoitusvaihtoehtoja on paljon: apartamentoshotellit, apartamen-tos resortit, pousadat, hostellit, yksityinen majoitus (alojamento local). Kaupungeis-sa erityisesti pienet ja ns. ”charme-hotellit ” ovat modernien matkustajien suosiossa. Yksi vaatimus on yhteinen nykyisille hotel-livieraille: hyvin toimiva ja ilmainen netti-yhteys. Lamavuosien hinnan alennukset ovat vaikuttaneet majoitusliikkeiden tu-lokseen, ja monella yrityksellä on pahoja talousvaikeuksia.

Koko maan turisteista on brittejä, 17%, espanjalaisia 15,5%, ranskalaisia 10,7%, sak-salaisia 10,6%, brasilialaisia 6,2%.

Turismin lasketaan tuottavan maalle miljoona euroa tunnissa, viime vuoden ko-ko tuotto oli 10,4 miljardia euroa. Turismin osuus Portugalin BKT:sta on 6%, viennistä 14,8%. Työpaikkojen osuus turismin piirissä on 6% koko maan työvoimasta.

Ulkomailta tulevat matkailijat alkavat olla kiinnostuneita muustakin kuin ran-talomista. Nyt ihmisiä kiinnostaa liikunta- terveys-, hyvinvointi- ja seikkailulomat sekä kaupunkilomat. Nykyaikainen turisti halu-aa pois hotellien ruokapöydistä syömään

paikallisen väestön ravintoloihin, tutustu-maan paikkoihin siellä asuvien opastuk-sella. Maan oma gastronomia kiinnostaa matkailijoita entistä enemmän.

Algarven suuri ongelma on edelleen matkailun kausiluontoisuus, kesä on tupa-ten täynnä rantalomailijoita, talvella jou-tuvat matkailu- ja ravintola-alan yritykset sulkemaan ovensa turistien vähentyessä murto-osaan kesäisistä määristä. Golf hou-kuttelee myös talviaikana ja eläkeläisiä on yritetty saada talven viettoon muualta Eu-roopasta. Tällä saralla on kuitenkin vielä pal-jon työtä, että Algarve eläisi myös talvella.

Kiitän kaikkia jäseniä vilkkaasta ja muka-vasta talvesta. Syksyllä taas tavataan sekä vanhojen että uusien seuran aktiviteettien parissa. Joitakin muutoksia toimintoihin tu-lee uuden johtokunnan päästessä vauhtiin, voin paljastaa, että uusia tuulia on ilmassa! Niistä saamme tietää lisää syksyn toimin-takauden alkaessa.

Toiminnanjohtaja on tavoitettavissa lähes koko kesän ajan (lyhyttä lomaa lukuunot-tamatta) sähköpostilla algarve.suomi@sapo.pt ja puh. (+351) 967 520 976 arkipäivisin klo 9-18.

Leppoisia kesäpäiviä kaikille toivottaenMaija Katilatoiminnanjohtaja

21A l g a r v e n A v i i s i 2 / 2 0 1 5

Faktaa ja faktaa

Cidesco-kosmetologi Hannele Vanne

Rua Damião Farião Castro 108500-600 Portimão

TLM. +351 910 989 758hannele@clix.pt

Kauneushoitola Riikka

Praia da RochaPuh. 963 078 080

Tapahtumia seurassa:

Tarkkaile tapahtumia seuran nettisivuilta: www.algarvensuomiseura.fi

Ongelmia virastoissa?Jos kielitaitosi ei riitä portugalilaisessa virastossa asioimiseen,

pyydä minut avuksesi. Ota yhteyttä ma-pe 9-18.

Maija Katila+351 962 670 554

maijakatila@netcabo.pt

LAKIASIAINTOIMISTO

GISÉLIA FARIASPalvelemme kaikissa lakiasioissa, myös suomeksi

La FincaCascalheira8125-902 Quarteira

Puh: 289 399 873/4Fax: 289 399 872

giselia.farias@iol.pt

Hyvinvointipalveluja naisille ja miehille!Hierontaa, Perus- ja erikoiskasvohoidot ja jalkahoidot, Aromaterapia, O.P.I geelikynnet jne.

TARJOUKSET- rentouttava kasvohoito (kasvo-, hartia-, käsi- ja jalkahieronta)+tehoseerumi €35- kokovartalohieronta 90 min. €40- kokovartalo aromaterapia 90 min. €35- jalkahoito (kuorinta ja hieronta) €20 TERVETULOA

Apartomentos ColumbiaRua Eng. Francisco BivarPraia da Rocha Puh. Suomesta +351 282 416 2478500 PORTIMÃO Fax Suomesta +351 282 415 919columbia.apart@sapo.pt http://columbiaturismo.hi5.com

Huoneistohotelli

ColumbiaPraia da Rochalla

toivottaa kaikki vanhat ja uudet asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi. Kaikissa mikroaaltouuni sekä sähköllä

toimivat kuumavesisäiliö ja hella.Asunnoissa nettiyhteys.

Erikoishinnat seuran jäsenille talvikaudeksi 1.11.-31.3.

Toimisto on suljettu kesän aikana 1.5.-30.9.2015.Seuratkaa toimiston ollessa suljettuna verkkosivujamme

www.algarvensuomiseura.fi

Toiminnanjohtaja Maija Katila on tavattavissa kesän aikana arkipäivisin klo 9-18

puhelimesta +351 967 520 976 ja sähköpostilla

algarve.suomi@sapo.pt

Toiminnanjohtajan ollessa lomalla (aika ei ole vielä varmistunut) voi kiireellisissä asioissa ottaa yhteyttä johtokuntaan.

Aurinkoista kesän odotusta Algarven Aviisin lukijoille