Taina Maikola

Yleiset säännökset 1§-6§ Yhtiökokoukseen osallistuminen 7§-11§ Yleistä päätöksenteosta12§-16§ Kokousmenettely 17§-25§ Yleiset päätöksenteko vaatimukset 26§-29§ Kunnossapitoa tai uudistuksia koskevat

päätöksentekovaatimukset 30§-33§ Yhtiöjärjestyksen muuttamista,

yhtiörakenteen muuttamista ja omaisuuden luovuttamista koskevat päätökset 34§-37§

Päätösvaltaa käytetään yhtiökokouksessa Kaikkien osakkeenomistajien

suostumuksella päätös voidaan tehdä myös ilman kokousta

Päätökset tulee kirjata, päivätä, numeroida ja allekirjoittaa

Äänestystä ei voi käyttää tällaisessa päätöksenteossa

Yleinen toimivalta kuuluu lain 54§ vastaavalla tavalla yhtiökokoukselle

Voidaan siirtää yhtiöjärjestyksen määräyksellä hallituksen ja toimitusjohtajan toimivaltaan kuuluvia asioita

Yhtiökokous ei ole velvollinen tekemään päätöstä hallituksen viemästä asiasta

Varsinainen yhtiökokous on pidettävä 6 kk kuluttua tilikaudenpäättymisestä

Tilinpäätöksen vahvistaminen Taseen osoittaman voiton käyttäminen Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle Talousarvio ja yhtiövastikkeen määrän

hyväksyminen Hallituksen, tilin- ja toiminnantarkastajien

valinta Muut asiat Kunnossapitotarve seuraavan 5 v aikana

Kutsuttava koolle aina silloin kun yhtiöjärjestyksessä niin määrätään

Osakkeen omistaja, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja voivat saada ylimääräisen yhtiökokouksen koolle

Kysymyksessä on tietylle määrävähemmistölle annettu erityinen vähemmistöoikeus

Asian on oltava sellainen, että se kuuluu yhtiökokouksen toimivaltaan

Lisäksi voidaan edellyttää, että asia on yhtiön tai osakehuoneiston kannalta olennainen

Kysymyksen on tultava riittävän ajoissa (viikko ennen ensimmäistä kokouskutsua)

Asia kuuluu yhtiökokouksen päätösvaltaan Osakkeenomistajan kyselyoikeuden rajoissa

yhtiökokouksessa voidaan verraten vapaasti käydä keskustelua

Osakkeen omistajilla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen

Yhtiön hallussa olevilla osakkeilla ei voida osallistua yhtiökokoukseen

Osakkeenomistaja voi käyttää valtuutettua Valtuutetun pitää osoittaa valtakirja tai muu

luotettava osoitus Sekä osakkeenomistajalle että valtuutetulla

on oikeus käyttää avustajaa

Yhtiölle tai sen tytäryhteisölle kuuluvalla osakkeella ei voida osallistua yhtiökokoukseen

Eikä tällaista osaketta oteta lukuun kun lasketaan pätevän päätöksen syntymiseen vaadittavaa osakkeenomistajien määräosan suostumusta

Hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, jollei yhtiökokous yksittäistapauksessa toisin päätä

Lähinnä osakkeenomistajan kysely-oikeiden varmistamiseksi yhtiökokous voi päättää muiden henkilöiden osallistumisesta yksittäistapauksessa

Asukkailla on oikeus osallistua kokoukseen jossa käsitellään asunnon tai yhteisten tilojen käyttöön vaikuttavia asioita

Pöytäkirjassa on mainittava yhtiökokoukseen osallistuneet asukkaat

Asukkaalla on oikeus saada pöytäkirja nähtäväkseen

Voidaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai on yhtiöjärjestyksessä

Kokous voi päättää uuden kokousken koolle kutsumisesta ja asian siirtämisestä jatkokokoukseen

Jokainen osake tuottaa yhden äänen Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että

jokainen osakeryhmä tuottaa yhden äänen

Yhtiökokouksessa sovelletaan samoja esteellisyysperusteita kuin hallituksen päätöksenteossa

Esimerkiksi osakkeenomista ei saa äänestää asiassa, joka koskee osakkeenomistaja ja yhtiön välistä sopimusta

Säännöksen tarkoituksena on osoittaa, että, osakkeenomistajien suojaksi säädetyt muotomääräykset voidaan osakkeenomistajan suostumuksella sivuuttaa

Yhtiökokous pidetään yhtiön kotikunnassa, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä toisestakin kokouspaikkakunnasta joka voi olla myös ulkomailla

Kokous voidaan pitää myös erittäin painavista syistä muulla paikkakunnalla, esimerkiksi luonnonmullistuksen tai sotatilan takia

Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle Hallituksen jäsen voi kutsua kokouksen

koolle, jos on epäily, ettei muita hallituksen jäseniä enää ole

Lääninhallitus voi oikeuttaa henkilön kutsumaan kokouksen koolle, jos kokousta ei kutsuta koolle vaikka kutsu olisi lain, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen mukaan toimitettava

Kokouksessa käsiteltävät asiat Kokouspaikka Kokousaika Kokousasiakirjojen saatavuus Minkä yhtiön kokouskutsusta on kysymys Muutoksen sisältö, jos halutaan muuttaa

yhtiöjärjestystä

Aikaisintaan 2 kuukautta ennen Viimeistään 2 viikkoa ennen Kun päätöksen pätevyys edellyttää

päätöksen tekemisen kahdessa kokouksessa, tällöin kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa ennen kuin ensimmäinen kokous on pidetty

Kokouskutsun toimittamistapa voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä

Kirjallinen kokouskutsu jokaiselle osakkeenomistajalle jonka, postiosoite on tiedossa

Sähköpostilla, jos osakkeenomistaja on ilmoittanut sen tätä varten

Hallituksen päätösehdotukset, tilinpäätös toimintakertomus, tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus on vähintään kahta viikkoa ennen kokousta pidettävä osakkeenomistajan nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa

Koollekutsuja nimeää kokouksen avaajan Yhtiökokous valitsee puheenjohtajan jos

yhtiöjärjestys ei määrää puheenjohtajaa Ääniluetteloon merkitään läsnä olevat

osakkeenomistajat Pöytäkirja on säilytettävä luotettavalla

tavalla

Yhtiökokous voi päättää minkä tahansa asian käsittelyn siirtämisestä jatkokoukseen.

Jos tietojen antamisesta osakkaalle aiheutuisi olennaista vahinkoa yhtiölle, hallituksen on annettava tiedot tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle.

Tilintarkastajan on puolestaan annettava lausunto sen vaikutuksesta tilintarkastus-kertomukseen ja toiminnantarkastaja arvioi tiedon vaikutusta antamaansa lausuntoon.

Yhtiökokouksen päätökset tehdään yleensä enemmistöpäätöksellä

Tasatilanteessa vaalit ratkaistaan arvalla ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä

Määräenemmistöllä tarkoitetaan sitä, että ehdotusta on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista äänistä

Yhtiö saa tehdä yhdenvertaisuus-periaatteen vastaisen päätöksen vain päätöksestä kärsivän osakkeenomistajan suostumuksella

Yhtiökokous päättää kunnossapidosta, jos toimenpide on laajakantoinen, taikka vaikuttaa olennaisesti asumiseen tai asumiskustannuksiin

Yhtiökokous voi suoraan lain nojalla päättää enemmistöpäätöksellä vastikevaikutukseltaan kohtuullisesta ja tavanomaista tasoa vastaavasta uudistuksesta

Enemmistöpäätöksellä voidaan päättää myös hyödykkeen hankkimisesta tai yhtiöjärjestyksen mukaisesta toimenpiteestä

Maksuvelvollisuuden jakamisen voidaan muuttaa yhtiövastikeperusteesta poikkeavalla tavalla

Yhtiövastiketta voidaan alentaa yhtiölle tulevan säästön perusteella

Kustannukset voidaan tasajakaa kaikkien huoneistojen kesken

Yhtiövastikeperusteesta voideta hissin jälkiasennuksessa

Yhtiökokous voi enemmistö- tai määräenemmistöpäätöksellä päättää tavanomaisen tason ylittävästä uudistuksesta, johon ei ole varauduttu yhtiöjärjestyksessä

Tavanomaisen tason ylittävää uudistusta ei voida lainkaan rahoittaa yhtiöyhtiövastikkeella, joten hanke voidaan rahoittaa vain siihen suostuvilta perittävillä muilla maksuilla

Yhtiökokous päättää määräenemmistöllä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta voidaan päättää enemmistöpäätöksellä silloin, kun vastikeperustetta muutetaan siten, että vastikkeen perusteeksi otetaan mitattavissa tai arvioitavissa olevan veden todellinen lukutus

Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen on saatava osakkeenomistajien suostumus, kun rajoitus estää huoneiston käyttämistä käyttö-tarkoituksen mukaisesti (esim. vuokraus tai lemmikit)

Yhtiöjärjestykseen otetaan määräys, jolla mahdollistetaan isännöitsijän valinta pj:ksi

Vastikeperusteiden muuttamisesta. Ei kuitenkaan silloin kun uutena vastikeperusteena on todellinen kulutus.

Yhtiöjärjestyksen kohtuullistaminen tuomioistuimen päätöksellä silloin, kun yhtiökokous ei ole hyväksynyt kohtuullistamista koskevaa ehdotusta

Kanneoikeus alkaisi siitä, kun yhtiökokous on hylännyt ehdotuksen tai jos päätöksentekoa viivytellään, kahden kuukauden kuluttua ehdotuksesta

Yhtiön jakautumisesta pitäisi yleensä päättää yksimielisesti

Vastaanottavassa yhtiössä voidaan päättää 2/3 määräenemmistöllä