biotalous maakunnan suunnittelussa pohjois-karjalan maakuntaliitto
TRANSCRIPT
Biotalous maakunnan suunnittelussa
Varkaus 14.10.2016
Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
… miksi biotalous?
Biotalous maakunnan suunnittelussa, case Pohjois-Karjala
Maakunnan suunnittelussa!
Ohjelmatyön kärkenä on metsäbiotalous
Pohjois-Karjalassa nyt neljä vaihemaakuntakaavaa vahvistettuna!
1. vaihemaakuntakaava, hyväksytty 2005, vahvistettu 2007
• Käsitelty pääosa maakunnallisesti merkittävästä maankäytöstä
2. Vaihemaakuntakaava, hyväksytty 2009, vahvistettu 2010
• Täydennetty 1. vaihemaakuntakaavaa, uusina mm. maa-ainesten ottoa, turvetuotantoa,
suoalueita jne.
3. Vaihemaakuntakaava, hyväksytty 2013, vahvistettu 2014
• Täydennetty aikaisempia kaavavaiheita, uusina mm. tuulivoimaa, rakennettua
kulttuuriympäristöä jne.
4. Vaihemaakuntakaava, hyväksytty 2015, vahvistettu 18.8.2016
• Täydennetty aikaisempia kaavavaiheita, uusina mm. vähittäiskaupan suuryksiköitä,
seudullinen ampumarata jne.
• Maakuntakaavan kuulutukset nyt tehty, nähtävillä 5.9. – 7.10.2016 välisen ajan
Käynnissä kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli ”Maakuntakaava 2040”
Käynnistyspäätös joulukuussa 2015, luonnos 2017 lopulla, tavoitteena
hyväksyminen 2019
Maakuntakaava 2040 selvitystilannetta, muutamia nostoja Ajankohtainen tilanne löytyy: www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava2040
20.6.2016 hyväksytyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa nostettu jo teemoja esille, valintoja (strategisuutta)
(Metsä)biotalous alueidenkäytössä Jaamankankaan alue Joensuun kaupunkiseudulla Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 työohjelma laadittu Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman uudistaminen Itä-Suomen
liikennestrategian pohjalta Rantojen käytön suuntaviivat ja periaatteet
Sen rinnalla on menossa useita maakuntaliiton tekemiä/teetättämiä strategisia hankkeita tai selvityksiä, jotka tuottavat aineistoa ja näkökulmia myös kaavoitustyöhön, esimerkiksi:
Öljyvapaa Pohjois-Karjala: Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa –hanke käynnissä
(maakuntaliiton ja SYKE yhteinen EAKR hanke), öljyvapaa maakunnan tiekartta valmistelussa
Kansainväliset yhteydet: Barentsin alueneuvoston tarkkailijajäsenyys, ”NiiKa kehittämiskäytävä” –esiselvitys (Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu) valmistui helmikuussa 2016 ja ”Rautatiekortti Kajaani-Petroskoi/Kiina” valmistui kesäkuussa 2016
Biotalouden maakuntakaavoituksen pilottihanke ja sen tuloksia
Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet -pilottihanke
Ympäristöministeriön osarahoittama valtakunnallinen maakuntakaavoituksen pilottihanke 2015
Rahoituspäätös saatiin 2014/2015
Hankkeen toteutusaika: Toukokuu 2015 – Kesäkuu 2016 (kokonaimaakuntakaavaprosessi käynnistyi
virallisesti joulukuussa 2015, johon pilottihankekin kytkeytyi)
Toteutus tapahtui Pohjois-Karjalan maakuntaliiton omana työnä + palkattu henkilö + ostopalvelu
Lopputuloksena on joukko eri selvityksiä, tietokortteja ja loppuraportti, tuloksia julkaistu ja julkaistaan
www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava2040
Biotalouden alueidenkäytölliset ulottuvuudet –pilottihankkeen tavoitteet
1) Hankkeen keskeinen tavoite on määritellä biotalouden alueidenkäytöllisen ulottuvuuden keskeisimmät tekijät sekä tuottaa ehdotuksia ja käytäntöjä biotalouden mahdollisuuksien huomioimiseksi nimenomaan maakuntakaavoituksessa. Hankkeen taustalla pidetään koko ajan mielessä, että tavoitteena ei ole luoda uutta alueidenkäytöllistä normistoa tai jotenkin hankaloittaa biotalouden kehittämistä, vaan pikemminkin saada entistä parempi kokonaisnäkemys kehittämiseen ja alueidenkäytön selvitysten kohdentamiseen. 2) Hankkeessa etsitään vastauksia siihen, miten voisimme turvata biotalouden kehittämisen edellytykset alueidenkäytössä (maakuntakaavoituksessa) ja mitkä kysymykset olisivat niitä keskeisiä selvitettäviä tekijöitä, joihin kaavoitustyössä tulisi niukoilla resursseilla tarttua. Biotalouden alueidenkäytössä, niin kuin kaavoitustyössä yleensäkin, onnistunut yhteensovittaminen edellyttää eri näkökulmien tunnistamista ja ymmärtämistä, ja siihen tämä hanke osaltaan pyrkii tuomaan vastauksia. 3) Samalla hankkeen tarkoituksena on löytää ratkaisumahdollisuuksia ja vastauksia Pohjois-Karjalan kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen biotalouden kysymyksiin. Selvitys palvelee osaltaan maakuntakaavan laadintaa.
Yhteenveto biotalouspilotin prosessoinnista, paljon vuorovaikutusta!
Biotalous pilottihankkeen tuloksia yleisesti maakuntakaavoitukseen 1/3
Huom! Lähes kaikki maakuntaliitot osallistuivat joko biotalouspäivän ja/tai kyselyn kautta, erinomainen aktiivisuus! Mahdollistanut osallistamisen, vuorovaikutuksen ja miettimisen yhdessä (hankeresurssi käytössä)! Tulokset
muotoutuivat vasta aika laajankin työn eli työpajojen ja laadittujen kyselyjen antamien tulosten pohjalta.
Biotalouden ymmärtäminen ja tunnistaminen alueidenkäytössä, mitä kaikkea se on tai mitä se ei ole, herätetty keskustelua ja koottu maakuntakaavoittajien ajatuksia
Maakuntakaavan strategisuus, valintojen tekemistä, jokainen maakunta voi miettiä onko biotalous tai enemmänkin biotalouden joku osa-alue heidän strateginen valinta eli painopiste maakuntakaavassa Metsäbiotalous Peltobiotalous Sininen biotalous
Biotalouden paikkatietoaineistolähteitä selvitetty hyödynnettäväksi
Selvitykset voivat palvella esimerkinomaisesti, esimerkiksi biomassaterminaaliverkoston selvittäminen,
energialaitos tietokannata tai bioteollisuusalueiden kohdekortit Biotalouden maakuntakaavallisia merkintämahdollisuuksia ja maakuntakaavoittajien näkemyksiä koostettu ja
nostettu esiin
Biotalous pilottihankkeen tuloksia yleisesti maakuntakaavoitukseen 2/3 Biotalousselvitykset – Energia- ja ainespuuterminaalit korostuvat!
Nykyiset mk ”biotalousselvitykset”
Selvitys Selvitysten
määrä
maakuntaliito
issa (kpl)
Energia- ja ainespuuterminaaliselvitykset 7
Logistiikka ja alemman tieverkon selvitykset 6
Luonnonvarojen sekä merialueiden kestävä käyttö
ja ekosysteemipalvelut
6
Viherrakenne, luontoarvot ja ekologinen verkosto 5
Uusiutuva energia (geoterminen, aurinko, tuuli) 4
Suot ja turvetuotannon vesistövaikutukset 2
Luontomatkailu- ja virkistysalueselvitys 2
Yhtenäiset peltoalueet -selvitys 2
Ilmastostrategia 2
Kulttuuriympäristöselvitys 1
Kalastuselinkeino 1
Levätuotantokokeilu 1
Hiljaiset alueet -selvitys 1
Selvitys Selvitysten määrä
maakuntaliitoissa (kpl)
Energia- ja ainespuuterminaaliselvitykset 3
Logistiikka ja alemman tieverkon selvitykset 3
Viherrakenne, luontoarvot ja ekologinen verkosto 2
Luonnonvarojen sekä merialueiden kestävä käyttö ja ekosysteemipalvelut,
sininen biotalous
2
Luontomatkailu- ja virkistysalueselvitykset 2
Yhtenäiset peltoalueet -selvitys 2
Turvetuotantoalueet ja sen vesistövaikutukset 2
Hiljaiset alueet -selvitys 1
Turkiselinkeino ja lasinalusviljely 1
Kotieläintuotannon suuryksiköt 1
Biopolttoaine ja biotuotelaitokset 1
Teollisuus- ja työpaikkakeskittymät 1
Aurinkoenergiapotentiaali 1
Kala- ja pienvenesatamaselvitys 1
Seudullisesti merkittävät metsäalueet 1
Pohjaveden suojelu ja kiviaineshuolto (POSKI) 1
Mitä laaditaan parasta aikaa tai nähdään tärkeänä mk ”biotalousselvityksinä”
Biotalous pilottihankkeen tuloksia yleisesti maakuntakaavoitukseen 3/3 Biotalousmerkintöjä
Nykyiset mk ”biotalousmerkinnät” Uusia tai ehdotettuja mk ”biotalousmerkintöjä”? - Biotalouden jalostusalue - Biotalouteen tukeutuva alue - Sinisen biotalouden merkinnät kuten vaelluskalojen
kutualueet ja vaelluskalareittien suojelu - Bioteollisuusalue - Ekologisten alueiden kytkeytyneisyys
- Toisaalta koettiin että suunta on kohti strategisempaa maakuntakaavaa, joten kauheasti ei uusia biotalouden merkintöjä haluttu
Kehittämisalueita o Maaseudun kehittämisen kohdealueita ja vyöhykkeitä
o Matkailun kehittämisen kohdealueita
o Kehittämisperiaatemerkintöjä
Luontoarvot, luonnonsuojelu ja virkistys/matkailu
o Viheryhteystarpeet
o Ulkoilun, virkistyskäytön ja matkailun ohjaus
o Virkistysalueet ja reitistöt sekä veneilyväylät
o Maa- ja metsätalousvaltaisia alueet, joissa ulkoilun ohjaamistarvetta tai
ympäristöarvoja
o Luonnonsuojelualueet ja muut suojelualueet ja -kohteet
o Pohjavesialueet
o Hiljaiset alueet
Infrastruktuuri ja elinkeinot o Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet
o Yhtenäiset peltoalueet (>50 ha)
o Teollisuuden, jalostuslaitosten ja energiahuollon alueita ja kohteita
o Jätteenkäsittely/-poltto
o Sähkönsiirtoverkostot
o Logistiikka-alueet, (bio-)terminaalit ja rajanylityspaikat
o Turvetuotantoalueet
o Uiton pudotuspaikat
o Kalanviljelylaitokset, luonnonvaralammikot
Biotalous pilottihankkeen tuloksia Pohjois-Karjalassa 1/4
Pohjois-Karjalassa keskustelujen myötä maakunnan vahvuudet ja erityispiirteet ovat tulleet esille,
metsäbiotalous edellä, mahdollisuus ja haastealueita tunnistettu … kartalle vietynä Mahdollistanut hyvän vuorovaikutuksen, osallistamisen ja sitä myötä aidosti maakunnan yhteisen biotalouden
pohtimisen osana alueidenkäyttöä ja muuta maakunnan suunnittelua (laaja osallistuminen, vahva tahtotila) Paljon uutta tietoa alueidenkäyttöön, esim. noin 100 energialaitoksen (>0,5 MW) tietokanta, bioterminaalit jne. Selvitykset ovat kiinnostaneet toimijoita ja ne ovat olleet myös lähtölaukauksena jatkotöille sekä laajemmin
aluekehittämiseen, esimerkkinä Itä-Suomen bioterminaaliselvitys Suomen metsäkeskuksen vetämänä
Biotalous pilottihankkeen tuloksia Pohjois-Karjalassa 2/4 Tuloskartta1: Metsäbiotalous 2040
Metsäbiotalouden kannalta Pohjois-Karjala on mahdollisuuksien
maakunta (1,7 mrd €, yli 6000 työpaikkaa, yli 500 asiantuntijaa
koulutus-, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa!)
Suurempia metsäbiotalouden osaamisen ja tuotannon
keskittymiä on 6 kpl, muodostavat etelä-pohjoinen akselin! +
kuntakeskukset
Raaka-aineen hankinta-alueet tuotantokeskittymien ympärillä
Perusinfra on olemassa kattavasti, ylläpito edellyttää resursseja!
Puulle on kasvavaa kysyntää sekä maakunnassa että maakunnan
ulkopuolella
Aivan maakunnan itäinen osa on saavutettavuudeltaan samalla
mahdollisuus- ja haastealue
Joensuun kaupunkiseudulla on erityisiä maankäytön paineita ja
siitä johtuvia yhteensovittamisen paineita
Biotalous pilottihankkeen tuloksia Pohjois-Karjalassa 3/4
Bioteollisuusalueiden kohdekortit (suomi/englanti): Kiteen Puhos, Joensuun Green Park Yrityspuisto,
Joensuun Iiksenvaara (Fortumin alue), Joensuun Uimaharju (Enocell), Lieksan Kevätniemi, Nurmeksen vihreän teollisuuden alue
Yhteenvetona:
- Toimijoiden osallistaminen ja vuorovaikutus ovat ehdoton edellytys myös biotalouskysymyksissä
maakuntakaavoituksessa, yhteensovitus (mkl puolella tämä edellyttää resurssia, mutta toimijoilta aktiivisuutta)
- Liikennejärjestelmä ja sen toimivuus terminaaliverkostoineen on myös biotalouden osalta maakuntakaavoituksen keskiössä. Metsäbiotalous ei maakunnallisessa maankäytössä / muussa suunnittelussa ole ainoastaan luonnonvaroja vaan koko ketju metsästä käyttöpaikalle!
- Biotalouden jalostusarvon tulisi kasvaa, elinkeinotoiminnan toimintaedellytykset kärkenä biotaloudessa
- Keskeistä biotaloutta palvelevan infrastruktuurin ja aineettomien arvojen turvaaminen kestävän kehityksen hengessä! Terminaaliverkosto on osa infraa ja osa metsäbiotalouden ketjua, jolla alueidenkäytöllinen ulottuvuus
- Biotalous on huomioitu melko hyvin tai joidenkin maakuntien kohdalla hyvin, sen sijaan uusissa maakuntakaavoissa teema ollaan huomioimassa hyvin tai erinomaisesti – hyvä metsäbiotaloudelle
- Strategisuutta maakuntakaavoihin eli tehtävä valintoja, vain (seudullisia), maakunnallisia, valtakunnallisia kysymyksiä, yksittäiset kohteet ”tietopankkiin”, seudullisuuden raja monesti haastava
- Biotalous informatiivisuuden sijaan ohjaavammaksi maakuntakaavoitukseen, mutta silloin tärkeä ymmärtää metsäbiotalouden toimintaympäristön kokonaisuus
www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava2040
Kiitoksia!