bioyhteiskunta – tulevaisuus ja haaste2008.pdf · bioyhteiskunta – tulevaisuus ja haaste...

BIOYHTEISKUNTA – TULEVAISUUS JA HAASTE

BIOYHTEISKUNTA – TULEVAISUUS JA HAASTE Tutkas-seminaari 20.5.2008

16.00 – 16.10 Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Jyrki Kasvi

16.10 – 16.30 Tietoyhteiskunnan jälkeen – bio- ja fuusioyhteiskunnat?

Kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa, Futures Studies Mannermaa Oy

16.30 – 16.50 Bioteknologia ja eurooppalaiset vahvuudet – yhteisön, yksilön ja tieteen

näkökulma Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Kansanterveyslaitos

16.50 - 17.10 Biotekniikkayritysten menestystekijät

Tutkija Martti Kulvik, Etla

17.10 – 17.35 Kahvitauko 17.35 - 17.50 Elämän suojelu yleistavoitteena

Lehtori Mervi Skyttä, Matinkylän koulu, Espoo

17.50 – 18.15 Kommenttipuheenvuorot

Kansanedustaja Pekka Vilkuna, kesk Kansanedustaja Minna Sirnö, vas Kansanedustaja Johanna Karimäki, vihr

18.15 – 19.00 Keskustelu ja tilaisuuden päätös

Kauppatieteiden tohtori Mika Mannermaa, Futures Studies Mannermaa Oy Tietoyhteiskunnan jälkeen – bio- ja fuusioyhteiskunnat?

Dos. Mika MannermaaDos. Mika MannermaaFutures Studies Mannermaa OyFutures Studies Mannermaa Oy

TUTKAS 20.5.2008TUTKAS 20.5.2008

BioBio-- jajafuusiofuusio--

yhteiskunnatyhteiskunnat

Muutoksen suuret aallotMuutoksen suuret aallot

TiivistyminenTiivistyminen

! ! EmergenssiEmergenssi !!

Tason nousuTason nousu

EMERGENSSIEMERGENSSIðð uusi vaiheuusi vaihe

1. synnyttää uusia aloja, yrityksiä, 1. synnyttää uusia aloja, yrityksiä, tuotteita,…tuotteita,…

2. sisältää edellisten vaiheiden 2. sisältää edellisten vaiheiden olennaiset piirteetolennaiset piirteet

3. muuntaa edeltäjänsä 3. muuntaa edeltäjänsä kaltaisekseenkaltaisekseen

UbiikkiyhteiskuntaUbiikkiyhteiskunta vs. tietoyhteiskuntavs. tietoyhteiskunta

TietoyhteiskuntaTietoyhteiskunta= = ICTICT--perusteinenperusteinenyhteiskuntayhteiskunta--aaltoaalto

Ubiikki

yhteisk

unta

Ubiikki

yhteisk

unta

TietoisuusyhteiskuntaTietoisuusyhteiskunta

Kolmas aalto +

Kolmas aalto +

Tietoyhteiskunta 2

Tietoyhteiskunta 2

palveluyhteiskunta

palveluyhteiskunta

Meritokratia

Meritokratia

DreamDream societysociety

Vuorovaikutusyhteiskunta

Vuorovaikutusyhteiskunta

OppimisyhteiskuntaOppimisyhteiskunta

Uusi talousUusi talousLuova talousLuova talous

BioyhteiskuntaBioyhteiskunta““Seuraava teknologiaSeuraava teknologia--aalto, jolla me kaikki aalto, jolla me kaikki

ratsastamme, on bioteknologia. Se rratsastamme, on bioteknologia. Se rääjjääyttyttäääätajuntamme. Vuoteen 2020 mennesstajuntamme. Vuoteen 2020 mennessää

bioteknologia tuottaa ihmisrodulle enemmbioteknologia tuottaa ihmisrodulle enemmään n muutoksia kuin mitmuutoksia kuin mitää olemme kokeneet olemme kokeneet viimeisten miljoonan vuoden aikanaviimeisten miljoonan vuoden aikana……MitMitää on bioteknologia? Se on ihmisen on bioteknologia? Se on ihmisen

teknologiaa, joka jteknologiaa, joka jääljittelee tai muuntelee ljittelee tai muuntelee luonnon miljoonia vuosia kestluonnon miljoonia vuosia kestääneen neen

evoluution kuluessa tevoluution kuluessa tääydellistydellistäämimiää biologisia biologisia prosesseja.prosesseja.””

------ Schwartz et al 2000Schwartz et al 2000

BIOYHTEISKUNTABIOYHTEISKUNTA–– trendejätrendejä jaja heikkojaheikkoja signaalejasignaaleja ––

•• GeneettinenGeneettinen seulantaseulanta rutiiniksirutiiniksi((biosirutbiosirut); ); geenipankitgeenipankit jaja --passitpassit??

•• AlttiuksienAlttiuksien tunnistaminentunnistaminen ((esimesim. . aikuisiänaikuisiän diabetes, diabetes, alttiusalttiussydäntauteihinsydäntauteihin,…),…)

•• HoitojaHoitoja vaikeisiinvaikeisiin tauteihintauteihin((perinnöllisetperinnölliset taudittaudit, Parkinson, , Parkinson, syövätsyövät, Alzheimer, AIDS,…); , Alzheimer, AIDS,…); geeniterapiatgeeniterapiat

•• TäsmälääkintäTäsmälääkintä –– potilaskohtaisuuspotilaskohtaisuus

•

• AlkiodiagnostiikkaAlkiodiagnostiikka rutiiniksirutiiniksi•• vrtvrt. . selektiiviabortitselektiiviabortit sikiödiagnooseihinsikiödiagnooseihin perustuenperustuen•• kontrolloitukontrolloitu alkionvalintaalkionvalinta jaja kokokoko

lisääntymistapahtumalisääntymistapahtuma

•• GeneettinenGeneettinen paranteluparantelu (designer (designer babies)babies)•• fyysistenfyysisten ominaisuuksienominaisuuksien muuntelumuuntelu ((kokokoko, , nopeusnopeus,…)?,…)?

•• kuulonkuulon, , näönnäön korjailukorjailu•• henkistenhenkisten ominaisuuksienominaisuuksien … (… (älyäly, , muistimuisti, ,

musikaalisuusmusikaalisuus),…?),…?•• aivovaurioidenaivovaurioiden korjauskorjaus•• loogisloogis--matemaattisenmatemaattisen päättelykyvynpäättelykyvyn, , muistinmuistinparantaminenparantaminen


•• ElinikäänElinikään vaikuttaminenvaikuttaminen ((ââ100v. 100v. ââ120v. 120v. ââ150v.?); 150v.?);

•• KurzweilKurzweil: : ““10 v.:n 10 v.:n kuluessakuluessa kehitetkehitetäääänn hiirihiiri, , jokajokaeiei vanhenevanhene””

•• IhmisenIhmisen kloonauskloonaus•• tapahtuneetapahtunee pianpian, , onkoonko yhteiskunnallistayhteiskunnallista

merkitystämerkitystä? ? •• mikseimiksei samallasamalla paranneltaisiparanneltaisi? ?

ââ SuuriaSuuria henkilhenkilöökohtaisiakohtaisia, , sosiaalisiasosiaalisiajaja taloudellisiataloudellisia muutoksiamuutoksiayhteiskunnassayhteiskunnassa


•• GeneettisestiGeneettisesti muunneltumuunneltu kasviravintokasviravinto•• ‘‘kultainenkultainen riisiriisi’ (A’ (A--vitamiinivitamiini), gm), gm--maissimaissi, , --soijasoija,…,…•• terveysvaikutustenterveysvaikutusten optimointioptimointi•• moninkertainenmoninkertainen tuotto/pintatuotto/pinta--ala, ala, kasvukasvu vaikeissavaikeissa olosuhteissaolosuhteissa•• samanaikainensamanaikainen vähäisempivähäisempi ympäristörasitusympäristörasitus

•• GeneettisestiGeneettisesti muunnellutmuunnellut eläimeteläimet•• maidonmaidon--, , lihantuotannonlihantuotannon tuottavuudentuottavuuden olennainenolennainen kasvukasvu•• eläinteneläinten terveydentilanterveydentilan tarkkailuntarkkailun tehostuminentehostuminen jaja sairauksiensairauksien

ennaltaehkäisynennaltaehkäisyn jaja hoidonhoidon tehostuminentehostuminen•• kloonauskloonaus jaja sensen probleemiprobleemi –– lampaatlampaat, , hiirethiiret, , lehmätlehmät, , apinatapinat

ââ RuokaaRuokaa +8 +8 miljardillemiljardille ihmiselleihmiselle 2030?2030?


•• TehostuvatTehostuvat ympäristönympäristön monitorointimonitorointi--, , analyysianalyysi-- jaja päätöksentekojärjestelmätpäätöksentekojärjestelmät

•• TäsmätorjuntaTäsmätorjunta--aineetaineet, , täsmälannoitteettäsmälannoitteet•• BioteknologisetBioteknologiset prosessitprosessit

öljyntuotannossaöljyntuotannossa, , muovienmuovien valmistuksessavalmistuksessajnejne..

•• KierrätysKierrätys tehostuutehostuuââ MahdollisuusMahdollisuus ((ekologisestiekologisesti) ) kestkestäävväääänn

kehitykseenkehitykseen kasvaakasvaa: : bioyhteiskuntabioyhteiskunta ˜̃ luomuyhteiskuntaluomuyhteiskunta??


Time horizon of Time horizon of a human beinga human being

19001900 20002000 21002100

I

GrandGrandparentsparents

ParentsParents

GrandGrandchildrenchildren

ChildrenChildren

””NowNow””

Time horizon of Time horizon of a human a human bengbeng

20002000 21002100 22002200

II

GrandGrandparentsparents

ParentsParents

Grand Grand childrenchildren

ChildrenChildren

GrandGrandgrandgrand

childrenchildren

Grand grand Grand grand parentsparents

””ThenThen””

FUUSIOYHTEISKUNTAFUUSIOYHTEISKUNTA•• Fuusiokehitys on jo pitkään toteutuneen tietoFuusiokehitys on jo pitkään toteutuneen tieto-- ja ja

viestintäteknologian konvergoitumistrendin yleistysviestintäteknologian konvergoitumistrendin yleistys•• Fuusioteknologia: kaikki mahdollinen ihmisen keksimä Fuusioteknologia: kaikki mahdollinen ihmisen keksimä

teknologia sulautetaan yhteenteknologia sulautetaan yhteen•• Käyttötarkoitus määrittää, mitkä fuusioteknologian Käyttötarkoitus määrittää, mitkä fuusioteknologian

ominaisuudet ominaisuudet –– mekaniikka, tietojenkäsittelyvoima, mekaniikka, tietojenkäsittelyvoima, viestintäkyvyt, bioviestintäkyvyt, bio--, nano, nano-- tai uusien materiaalien tai uusien materiaalien ominaisuudet ominaisuudet –– kulloinkin korostuvatkulloinkin korostuvat

•• Fuusioteknologiasta löytyy kaikki agraariajan elämän Fuusioteknologiasta löytyy kaikki agraariajan elämän teknologia, teollisen aikakauden fyysinen voima ja teknologia, teollisen aikakauden fyysinen voima ja tehokkuus, tietoajan laskentatehokkuus, tietoajan laskenta-- ja viestintäkapasiteetti, ja viestintäkapasiteetti, bioajan elämän muuntaminen ja myös sellaista, mitä bioajan elämän muuntaminen ja myös sellaista, mitä 20002000--luvun alussa on mahdoton hahmottaa. luvun alussa on mahdoton hahmottaa. ðð Kun fuusioteknologiat alkavat vahvasti leimata taloutta, Kun fuusioteknologiat alkavat vahvasti leimata taloutta, yhteiskuntaa ja arkea, voimme puhua yhteiskuntaa ja arkea, voimme puhua fuusioyhteiskunnastafuusioyhteiskunnastasamassa mielessä kuin nyt tietoyhteiskunnastasamassa mielessä kuin nyt tietoyhteiskunnasta

Lee M. Lee M. SilverinSilverin visiovisio –– vaivai antisellainenantisellainen??””SegregaatioSegregaatio kahteen ryhmkahteen ryhmääään alkoi jo 1980n alkoi jo 1980--luvulla luvulla (USA); vuonna (USA); vuonna 23502350: : ---- bioteknologisesti bioteknologisesti syrjsyrjääytyneetytyneet ((luomuihmiset)luomuihmiset) ja ja hyvhyvääosaiset (eliittigeeniset)osaiset (eliittigeeniset)---- rodut sulautuneet ihmisiksi, joiden ihonvrodut sulautuneet ihmisiksi, joiden ihonvääri vaihtelee ri vaihtelee liukuvasti ja joiden kasvonpiirteet ilmentliukuvasti ja joiden kasvonpiirteet ilmentäävväät merkkejt merkkejäämonista vanhoista roduistamonista vanhoista roduista---- uusi selkeuusi selkeää ja helposti tunnistettava ero kehittynyt: ja helposti tunnistettava ero kehittynyt: ihmiset, joilla geneettinen perimihmiset, joilla geneettinen perimää on on ””luonnollinenluonnollinen”” vs. vs. geneettinen eliitti, jonka geenikarttaa on modifioitu tai geneettinen eliitti, jonka geenikarttaa on modifioitu tai laajennettu laajennettu ---- geneettinen eliitti on geneettinen eliitti on heterogeeninenheterogeeninen; erilaisia perheit; erilaisia perheitäätai heimoja: eliittiluonnontieteilijtai heimoja: eliittiluonnontieteilijäät, t, eliittimuusikot,eliittiurheilijat,eliittimuusikot,eliittiurheilijat,……---- jakautuvat jakautuvat alaryhmiinalaryhmiin: : eliittibaseballeliittibaseball--pelaajatpelaajat, , pikajuoksijat, kuulantypikajuoksijat, kuulantyööntntääjjäät, mt, määkihyppkihyppääääjjäät jne.t jne.alaala--alaryhmalaryhmäätt: hy: hyöökkkkääääjjäät ja puolustajat jt ja puolustajat jääääkiekossakiekossa””

Lee M.

Lee M. SilverinSilverin visiovisio –– vaivai antisellainenantisellainen??---- eliittieliitti--ihmiset johtavat yhteiskuntaa:ihmiset johtavat yhteiskuntaa: tiede, teknologia, tiede, teknologia, talous, media, politiikkatalous, media, politiikka---- ajan mittaan luomuajan mittaan luomu-- ja eliittija eliitti--ihmisillihmisillää on yhon yhäävväähemmhemmään kanssakn kanssakääymistymistää keskenkeskenääään, aluksi n, aluksi yhteiskunnallisista syistyhteiskunnallisista syistää johtuenjohtuen---- kasvava osa kasvava osa ””sekaseka--avioliitoistaavioliitoista”” ei kykene tuottamaan ei kykene tuottamaan jjäälkellkelääisiisiää---- vuonna 3000 ryhmvuonna 3000 ryhmäät ovat geneettisesti niin erilaisia, t ovat geneettisesti niin erilaisia, ettettää ne yksinkertaisesti eivne yksinkertaisesti eiväät ent enääää kykene tuottamaan kykene tuottamaan uusia sukupolvia yhdessuusia sukupolvia yhdessää---- ne eivne eiväät ent enääää edusta yhden lajin kahta variaatiota, edusta yhden lajin kahta variaatiota, vaan ovat kaksi eri lajia,vaan ovat kaksi eri lajia, ””eliittieliitti--ihmisetihmiset”” jaja ””luomuihmisetluomuihmiset””

””MIHIN TARVITAAN LUOMUIHMISTMIHIN TARVITAAN LUOMUIHMISTÄÄVUONNA 3000?VUONNA 3000?””

The The GenomeGenome of a of a HumanHuman BeingBeing and a and a ChimpanzeeChimpanzee areare 98% 98% similarsimilar

Voittaja Voittaja –– miesten 100mmiesten 100mRuRu g. g. CasquiCasqui, W, W--vyöhyke:vyöhyke:4,8127s4,8127s

Voittaja Voittaja –– miesten 100mmiesten 100mJerry Jerry GloomGloom, E, E--Afrikka:Afrikka:9,58s9,58s

Voittaja Voittaja –– naisten kiekkonaisten kiekkoCorCor g. g. LomiLomi, Q, Q--vyöhyke:vyöhyke:153,89m153,89m

Voittaja Voittaja –– naisten kiekkonaisten kiekkoVenla Venla SicinskiSicinski, Puola:, Puola:75,42m75,42m

Voittaja Voittaja –– miesten seiväsmiesten seiväsZepZep g. g. ZapatiZapati, Z, Z--vyöhyke:vyöhyke:25,69m25,69m

Voittaja Voittaja –– miesten seiväsmiesten seiväsJanne Persson, Ruotsi:Janne Persson, Ruotsi:6,38m6,38m

EliittiluokkaEliittiluokkaLuomutLuomutOlympialaisetOlympialaiset 30003000

BIO

BIOYHTEISKUNTA YHTEISKUNTA –– 2 2 ajatustaajatusta1.1. Bioyhteiskunta on ”oikea juttu”; on Bioyhteiskunta on ”oikea juttu”; on

parempi, ettäparempi, ettäll kasvien ja eläinten geneettinen muuntelukasvien ja eläinten geneettinen muuntelull geeniterapiatgeeniterapiatll ihmisen geneettinen paranteluihmisen geneettinen parantelull ihmiskloonitihmiskloonitll jne.jne.toteutetaan demokratioissa kuin toteutetaan demokratioissa kuin diktatuureissadiktatuureissa

2.2. Bioyhteiskunnan eettisistä kysymyksistä Bioyhteiskunnan eettisistä kysymyksistä on aika käydä laajaa ja avointa on aika käydä laajaa ja avointa kansalaiskeskusteluakansalaiskeskusteluall tulevaisuusraati bioyhteiskunnasta (tulevaisuusraati bioyhteiskunnasta (tuvtuv?)?)

Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Kansanterveyslaitos Bioteknologia ja eurooppalaiset vahvuudet – yhteisön, yksilön ja tieteen näkökulma

Bioteknologia, molekyylilBioteknologia, molekyylilääääketiede ketiede

ja eurooppalaiset vahvuudetja eurooppalaiset vahvuudetLeena PalotieLeena Palotie

Wellcome Trust Sanger Institute, Cambridge,UKWellcome Trust Sanger Institute, Cambridge,UK

Institute of Molecular Medicine, HelsinkiInstitute of Molecular Medicine, Helsinki

The Broad Institute, MIT, Boston, MA,USAThe Broad Institute, MIT, Boston, MA,USA

Genomiprojektin jälkeen:

Koko perimän kattavat menetelmät

selvittääterveyden ja

sairauden biologia

Genomi=Koko perimGenomi=Koko perimää

nYli 250 lajin perimän emäsjärjestys, perimän tiedosto on löydettävissä tietokannoista (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/genome/guide)

nNäiden joukossa on ihmisen perimän emäsjärjestys

Henkilökohtainen geenitiedostomme

n Noin 19 000 geenisanaa, 3 miljardia merkkiä(emästä), vastaa kooltaan 800 raamattua

n Geenisanat samoja kaikilla ihmisillä, yli 3 miljoonaa yksilöllistä kirjainvaihtelua (0.1%)

n Kaikissa kudoksissa ja soluissa sama geenitiedosto, mutta tiedoston osia luetaan vaihdellen elämän eri vaiheissa

Tarja Halonen

Koko Perimän läpiluenta 2001

AACATGGCCGCGGGCTGGAAGTGCGCATGAGCAGCTGTCTATGGAGATACCTAGGCCGGGAGAGGGAGAACACAGTTGGAGAAAATCGGCAGCTGAGACGGCCTTGGCCGGTGAGTGTAGGACCGGGCAGAAGTCTGGAAACTGGGTGGACTGGCAAGGCAGGGCAGCTTTGATTTTGTTTCCGTTTTTCAAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTGGGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTTTATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCCCCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTGGTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTCATTCTAAGGCAAGGTCTAGGTGCCTGACTTCTTTCGGGAGTTGATTTTTTTTCCCTTTGTGTCCAGACTTAGCAAGGGCTCTTACTGGGCCCTTCTGGCCTGAGCGTGCACACCACACAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGAGGACCGGGCAGAAGTCTGGAAAC

…AACATGGACGCGGGCTGGAAGTGC…

…AACATGGGCGCGGGCTGGAAGTGC…

…AACATGGATATATATATATGGAAGTGC…

…AACATGGATATA…………TGGAAGTGC…

Henkilö 1.

Henkilö 2.

Henkilö 1.

Henkilö 2.

AACATGGCCGCGGGCTGGAAGTGCGCATGAGCAGCTGTCTATGGAGATACCTAGGCCGGGAGAGGGAGAACACAGTTGGAGAAAATCGGCAGCTGAGACGGCCTTGGCCGGTGAGTGTAGGACCGGGCAGAAGTCTGGAAACTGGGTGGACTGGCAAGGCAGGGCAGCTTTGATTTTGTTTCCGTTTTTCAAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTGGGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTTTATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCCCCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTGGTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTCATTCTAAGGCAAGGTCTAGGTGCCTGACTTCTTTCGGGAGTTGATTTTTTTTCCCTTTGTGTCCAGACTTAGCAAGGGCTCTTACTGGGCCCTTCTGGCCTGAGCGTGCACACCACACAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGAGGACCGGGCAGAAGTCTGGAAACAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCAGCTCCGTAAGCGCCTTCTGGTTGGTGAGCCTGCAGGGAGACGCCTCATTCTAAGGCAAGGTCTCCGTTTTTCAAGTTAGAGAACACTGCTGGGGAGGAAGCCTTTGTTTTGGGGGAGGGGGCTGTGCTGGTTCTTTATCTCATACCCTGCTTTGTGGGCCAAACTCTCTCCCTTCCCCAGAGCGCGAGCGTCCCAGCCCTCCTGCGCTGTCCAGCTGCGCGCCGCAGCCGCCGGCACCGGGCGCTTGAGCTCCCTAGTCCCCGAGGCCCTTTCCTGCCTCCTCCGCGGAGCAGCTGGGGCGCGGGGCTAAGACTGCGGGGCTGCGGGGTCACGGCGCAGGCTCCCGGGCTCGCGCCTGGCGGGCGCTCATGTGTCCAGA

Ihmisten välinen geenitekstin ero 0.1%Miesten ja naisten valinen ero 1.4%

Perimän kirjaston sisältö

• Biologisen olemuksemme rakennusohjeisto

• Ihmiskunnan historian kirja

• Ihmisen sairauksien perinnöllisen taustan tiedosto

Genomin laajuisten analyysien perusteellaon mahdollista:

§Ymmärtää elimistön toimintaa “kokonaisuutena”, tarkastelemalla muutoksia koko perimässä, perimän luennassa ja geenien yhteistoiminnassa

§Ymmärtää solujen poikkeavia reaktioita ihmisen sairauksissa uudella tavalla

Genetic TraitsSimplex or monogenic Complex or multifactorial

Phenotype

Susceptibilitygene

EnvironmentLife Style etc.

Susceptibilitygene

Susceptibilitygene

Modifying gene

Diseasegene

Phenotype

Harvinainen tauti Monitekijäinen kansantauti

Tautien genetiikka

Tautigeeni Alttiusgeeni Alttiusgeeni Alttiusgeeni

Tauti Tauti

Muokkaavageeni

YmpäristöElintavat

PerinnPerinnööllinen tautillinen tauti MonitekijMonitekijääinen tautiinen tauti

Harvinainen

Oireet lapsuusiässä

Yhden geenin tauti

"Mutaatio"

Yleinen

Oireet aikuisiässä

Useita geenejä

"DNA vaihtelu"

• Perustajaväestö• Sattuma (Drift)• Isolaatio• Alueellinen väestön

kasvu

• 30 harvinaisen taudin rikastuma• Väestörekisterit vuodesta1634• Julkisen terveydenhuollon

rekisterit• Hyvät kliinikot• Väestön myönteinen asenne

geenitutkimukseen

Suomi Suomi --EhkEhkää tautigeeneilttautigeeneiltääään maailman parhaiten n maailman parhaiten

tunnettu vtunnettu vääestestöö

Suomalaisten alkuperä voidaan tunnistaa genominanalyyseissä

Swedes: N.Pedersen

Yksittäiset perheet voidaan yhdistää suuriksi muinais-sukupuiksi, joilla yhteinen perustaja

Suuri todennäköisyys että suvun potilaat jakavat samat tautigeenit

ElintavatYmpäristö

Geenien vuoropuhelu

Proteiinien vuoropuhelu

Perimän laajuiset analyysit

Kansantaudit

Perimän laajuisten hakujen kauneus:Ei tarvita aiempaa tietoa tai hypoteesia

sairauksien taustasta

2007: Yleisten tautien geeniprofiilit

• Age-related macular degeneration

• Alzheimer's disease• Amyotrophic Lateral Sclerosis• Asthma• Atrial fibrillation• Bipolar disorder, • Breast cancer• Coronary artery disease, • Crohn's disease,• Diabetes, type 1 • Diabetes, type 2• Hypertension

• Celiac disease• Colorectal cancer• Diabetic nephropathy • Gallstone disease• Glaucoma• Inflammatory bowel disease• Ischemic stroke• Multiple sclerosis• Myocardial infarct• Nicotine dependence• Obesity• Prostate cancer• Rheumatoid arthritis,• Restless legs syndrome

KCNJ11

20032000

PPARγ

2001

IBD5NOD2

2005 20062002

CTLA4

2004

PTPN22

CD25IRF5PCSK9CFH

2007

NOS1APIFIH1PCSK9CFB/C2LOC3877158q24IL23RTCF7L2

CDKN2B/A8q24 #28q24 #38q24 #48q24 #58q24 #6ATG16L1

5p1310q21IRGM

NKX2-3IL12B3p211q24PTPN2TCF2

CDKN2B/AIGF2BP2CDKAL1HHEX

SLC30A8

MEIS1LBXCOR1BTBD9C38q24ORMDL34q25TCF2GCKRFTOC12orf30ERBB3KIAA0350CD22616p13PTPN2SH2B3FGFR2TNRC9MAP3K1LSP18q24

LOXL1IL7RTRAF1/C5STAT4ABCG8GALNT2PSRC1NCANTBL2TRIB1KCTD10ANGLPT3GRIN3A

2006

Perimän profiilit piirtyvät esiin: kansantautien riskigeenientunnistus

Sample Intake

Genotyping Data Review Follow-upData Transfer

Vaatii massiiviset aineistot ja genominlaajuisten teknologioiden ja laskennallisten analyysien osaamisen

keskittymän

Suuri 12 M Euron EU hanke 24 partneriaSuomi koordinoi,

120 000 eurooppalaisen geeniprofiilit

European network for genetic and genomic epidemiology

Website: www.euengage.org

NORWAY

SWEDEN

FINLAND

DENMARK

POLANDGERMANY

HOLLAND

UNITEDKINGDOM

IRELAND

NORTH. IRELAND

BELGIUM

FRANCE

LUXEM-BOURG

CZECH. REP.

AUSTRIA

SLOVAK REP.

SWITZERLANDSLOVENIA

CROATIA

BOSNIA -HERCEGOVINA

ITALYJUGOSLAVIA

HUNGARY

MACEDONIAALBANIA

ROMANIA

BULGARIA

GREECETURKEY

UKRAINE

MOLDAVIA

GEORGIAAZERBAIJAN

KAZAKHSTANBELORUSSIA

RUSSIA RUSSIALITHUANIA

LATVIA

ESTONIA

SPAIN

PORTUGAL

ICELAND

ARMENIA

ENGAGE

EU

HDL, geneettinen alttiusprofiili: 20 000 kohorttihenkilöä

Suuret aineistot antavat mahdollisuuden Suuret aineistot antavat mahdollisuuden tunnistaa mytunnistaa myöös sukupuolten vs sukupuolten väälisilisiää eroja eroja

tautialttiuksissatautialttiuksissa

LDL geeniprofiili naiset

LDL, geeniprofiili, miehet

Mitä hyötyä kansantautien geenitiedosta?

• Tuottaa uutta tietoa tautien molekyylitason taustasta

• Jaottelee tautidiagnoosit uudella tavalla, paremmin selvittäen taustalla olevaa biologiaa

• Hoitovasteen arviointi ja hoidon valinta helpottuu (lääkevaste)

Tulevaisuuden lääketieteen perusta

Geeniprofiilit selvittävät tautien biologiaa

Diagnostiikka

Uusi diagnostinenluokittelu

Molekyylitason tapahtumien ymmärtäminen

Ympäristötekijät, elintavat

Uudet hoidon ja ennaltaehkäisyn strategiat

”Public Health Genomics”

Ateroskleroosi

LDL cholesterol

140145150

155160165

170175

<6 7 8 9 10 11 12 >13Genotype score

mg/

dL

HDL cholesterol

444648505254565860

<6 7 8 9 10 11 12 >13Genotype Score

mg/

dL

Myocardial incidence rate

0

2

4

6

8

10

12

<6 7 8 9 10 11 12 >13Genotype Score

per

1000

-per

son

year

s

Yksilön kantamien “riski”geenien määräkorreloi

veren lipidipitoisuuksiin ja infarkti-riskiin

Miehet

Naiset

Sydäninfarktin riskigeenit

Yksittäiset potilaat tai perheet voidaan yhdistää suuriksi muinais-sukupuiksi, joilla yhteinen perustaja

Suuri todennäköisyys että suvun potilaat jakavat samat tautigeenit

Suomalaiset perheet, joilla poikkeavat veren lipidiarvot: genominlaajuinen

Haku löytää”kytkin”geenin

Nature Genetics, 2004

Suomen veronmaksajat maksaneet tiedon keräämisen joka viides vuosi: tarkka terveyskartoitus, linkitys terveydenhuollon rekistereihin ja DNA näytteet kerätty

FINRISK-9 7FINRISK-92

MikMikää merkitys vmerkitys vääestestöötasolla?tasolla?

FINRISKFINRISK kohortit Suomessa

Geenin riskialleeli lisää naisten riskiä sairastua sydän-ja verisuonitauteihin

• CVD, 2.02 x riski

• Kuolleisuus: 2.48 x riski

Suoja-alleeli suojaa sairastumiselta

• CVD: 0.53 x riski

• Kuolleisuus: 0.62 x riski

Perinnöllisyys vai elintavat?

27.8.2008 38

Kuolinsyyrekisteri

DNA-analyysit”Omiikka”

Lääkerekisterit

HoitoilmoitusrekisteriTautirekisterit

Epidemiologinen tieto ja osaaminen

Uusi

n Luotettava terveydenhuolto

n Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto

n Huipputason asiantuntevuus kliinisessälääketieteessä, genetiikassa, matematiikassa ja epidemiologiassa

Hyvä mahdollisuus tautien genomitason tutkimuksiin ja tulosten nopeaan soveltamiseen KANSALLISESSA terveydenhuollossa: hoidossa ja ennaltaehkäisyssä

Suomen ja Euroopan etulyöntiasema

Twins

Oulu BirthCohort -66

Oulu BirthCohort -86

Finnrisk -92

Finnrisk -97,02

Health 2000

1966

1986

1974 1987 1995

ATBC

1985

(12 000 indiv)

(70 000 indiv)

(29 000 indiv)

(9 500 indiv)

(35 000 indiv)

(6 500 indiv)

Kansalliset kohortitthe National Biobanks

Random samples

Families

MACRO

SOCI

AL

ENVT

M

I

C

R

O

S

O

C

I

A

L

LIFE COURSE PERSPECTIVE

SUB

CLINICAL

CLINICAL

HEALTH

OUTCOMES

E

N

V

I

R

O

N

M

E

N

T

Pohjois-Suomi-kohortti: 1966, 1986

27.8.2008 43

Suuria ”biopankkeja”

• Estonian Genome project • DeCode (Iceland)• Carthagen (Canada)• UK Biobank • Japan Biobank• Swedish National Biobank Program (Swegene,

Wallenberg Consortium North)• Genomeutwin cohorts• NIH Prospective cohort based population study

www.biobanks.eu

27.8.2008 45

• Tutkimustarkoituksiin kerättyjä näytteitä ja niiden tuloksia ei voida käyttää diagnostisessa mielessä!– tutkimuslaboratoriot eivät ole diagnostisia laboratorioita– tutkittavat eivät ole sitoutuneet ja valmistautuneet siihen,

että heidän tietojaan käytetään heidän hoitoonsa, ehkävasta vuosien päästä saatavien tulosten selkiinnyttyä

• Suuret geneettisepidemiologiset hankkeet ovat massiivista tilastollista tietojen käsittelyä. Niissäkerättävät geenianalyysien tulokset eivät tarjoa diagnostista informaatiota yksilötasolla.

Tutkimuskokoelmat vs. diagnostiset näytteet

27.8.2008 46

Kuolinsyyrekisteri

DNA-analyysit”Omiikka”

Lääkerekisterit

HoitoilmoitusrekisteriTautirekisterit

Epidemiologinen tieto ja osaaminen

Uusi

yhteys

Mitä hyötyä kansantautien geenitiedosta?

• Tuottaa uutta tietoa tautien molekyylitason taustasta

• Jaottelee tautidiagnoosit uudella tavalla, paremmin selvittäen taustalla olevaa biologiaa

• Hoitovasteen arviointi ja hoidon valinta helpottuu (lääkevaste)

• Yksilölliseen ”riskiarvioon” toistaiseksi vain niukka merkitys

FIMM

Tieteelliset löydökset

Tietoa kansanterveyden parantamiseen

Uudet teknologiatTeolliset yhteistyöt

Vahva kansainvälinen profiili, yhteistyö poikki kolmen ministeriön, teollisuus-yhteydet, hyvät genomitekniikat kansallisina palveluyksikköinä

”Science” ”Health” ”Technology””Internationalframework”

”Public-privatepartnership”

Molekyylilääketieteen Instituutti (FIMM)

51

Meilahti campus area

FIMM

Tutkija Martti Kulvik, Etla Biotekniikkayritysten menestystekijät

TUTKAS 20.5.2008 Kulvik

Biotekniikka-yritysten menestystekijät

Martti Kulvik

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA


Globaaleja megatrendejä1. Demografia ? Eurooppa: eläke-järjestelmät ja

terveydenhuollon kustannukset2. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ?

saastuminen ja ilmastonmuutos3. Fossiilisten polttoainevarantojen väheneminen

ja keskittyminen ? uhka nykyiselle taloudelliselle ja poliittiselle tasapainolle

4. Globalisaatio edennyt kolmanteen vaiheeseensa ? T&K toimintoja siirretään kehittyviin talouksiin

5. Teknologinen orientaatio ja digitalisaatiolaajenevat kattamaan kaikki elämän osa-alueet


Bioteknologia teollisena ”toimialana”

• Menestystä ei voi suunnitella

• Potentiaalinen lähde alueelliselle ja kansalliselle talouskehitykselleà vahva tuki itsessään muokkaa sektoria

• Bioteollisuus jäänyt suhteellisen pieneksi


Bioteknologiantyöllisyysvaikutus

OECD-maissa

(Van Beuzekom ja

Arundel 2006)

172391

73189

24131

22405

12138

11863

8922

8819

4261

3892

3716

2940

2394

1789

1532

1020

970

969

946

918

153

100 1000 10000 100000 1000000

United States (1)

EU (4)

Germany (2,3)

United Kingdom (1)

Korea (2004) (3)

Canada (2,3)

France (1)

Switzerland (2004) (1)

Belgium (2,3)

Israel (2002) (3)

Sweden (1)

Ireland

Finland (1)

Austria (1)

Italy (1)

South Africa (2002) (2,3)

Norway (1)

Iceland (3)

Poland (2004) (2,3)

New Zealand (2005) (3)

Portugal (1)

Persons


Paikalliset arvoverkot –Kansalliset klusterit vientikilpailussa

Kuva: Rouvinen -Ylä-Anttila


Globalisaatio hajottaa klusterit! Maat/alueet erikoistuvat toiminnoittain, eivät aloittain



USAn biotekniikkaklusterit

Lähde: The Brookings Insitute


Suomen biotekniikkaklusterit


Kotimaiset yhteistyöverkostot ja alueellinen erikoistuminen

Specialization index

Drug development Diagnostics Biomaterials Bioinformatics Enzymes

Food and Feed Agroforest Environment R%D services

Helsinki 3 5 0 2 2 1 2 0 1

Turku 4 4 2 5 0 0 0 4 4

Tampere 0 0 5 0 0 0 0 0 2

Kuopio 4 4 0 0 0 0 0 0 4

Oulu 0 0 2 0 0 0 4 0 5


Specialization Index

504000200Oulu

400000044Kuopio

200000500Tampere

440005344Turku

102122053Helsinki

R&D servicesEnvironmentAgroforestFood and feedEnzymesBioinformaticsBiomaterialsDiagnostics

Drug development


504000200Oulu

400000044Kuopio

200000500Tampere

440005344Turku

102122053Helsinki

R&D servicesEnvironmentAgroforestFood and feedEnzymesBioinformaticsBiomaterialsDiagnostics

Drug development


Erikoistumisindeksi


Suomen innovaatiotoiminnan haasteet:

Suomi innovaatiotoiminnan eturintamassa àkiinnikuromisen sijasta rintamaa työnnettävä eteenpäin

– Radikaalit läpimurtoinnovaatiot– Perustutkimus– Suomi edelleen alisuorittaja tutkimustulosten kaupallistamisessaà voiko/pitäisikö teknologian siirtoa edistää?

– Menestystä ei voi suunnitella – kokeellisuus, yllätyksellisyys – Tutkimusjärjestelmä edelleen heikohkosti kansainvälistynyt –

miten hyödyntää paremmin globaalisti tuotettua tietoa?– Määritelmän mukaan vain (globaalisti) paras tutkimus voi työntää

eturintamaa• Pienen maan pulma: paras voi olla vain harvoilla aloilla –

strategisten valintojen vaikeusPekka Ylä-Anttila: Tieteellinen tutkimus ja tutkimusrahoitus innovaatiojärjestelmässä –työpaja Suomen Akatemia


Suomen asemointi

• Bioteknologian sovellusalueet– Valkoinen– Punainen– Vihreä

• Bioinformatiikka• Tukiteollisuus• Teollisuuden oma näkemys:


Lyhyen aikavälin vahvuudet ja heikkoudet

-80.00 % -60.00 % -40.00 % -20.00 % 0.00 % 20.00 % 40.00 %

Sitra

Rahoitusjärjestelmä

Terveydenhuoltojärjestelmä

Verkostoituminen

Liiketoimintaosaaminen

Julkisen sektorin tuki

Tekes

Tieteellinen osaaminen Vahvuus

Heikkous


Pitkän aikavälin mahdollisuudet ja uhat

-30.00 % -20.00 % -10.00 % 0.00 % 10.00 % 20.00 % 30.00 %

Sitra

Pieni mittakaava

Julkinen asenne

Ammatimainen johtajuus

Koulutus, Tieteellinen osaaminen

Julkisen sektorin tuki

Toimialan luonne

Verkostoituminen, hyötyjen leviäminen

Kyky löytää fokus

Rahoitusjärjestelmän kehittyminen

Yleiset tulevaisudennäkymät

Mahdollisuus

Uhka

Tohtoriopiskelijoiden määrä suhteessa

ikäluokkaan ja ulkomaalaisten opisk. osuus

SwedenSwitzerland

GermanyFinland

United KingdomAustriaFrance

United StatesAustralia

NetherlandsNorway

DenmarkBelgium

Portugal(2000) IrelandSpain

New ZealandCanada(2000)

Korea Czech RepublicSlovak Republic

Japan Hungary

ItalyTurkey

0,0% 1,0% 2,0% 3,0%

Tohtoriopisk. lkm suhteessa ikäluokkaan

SwitzerlandUnited Kingdom

BelgiumUnited States

Australia Sweden

Denmark (1999) Canada (2000)

NorwayAustriaIceland

SpainNew Zealand

Czech RepublicPortugal (2000)

Finland Turkey (1999)

Slovak RepublicKorea

Mexico Italy

Japan Hungary

ItalyTurkey

0% 20% 40%

Ulkom. tohtoriopiskelijoiden osuus


Globaaleja megatrendejä

1. Demografia ? Eurooppa: eläke-järjestelmät ja terveydenhuollon kustannukset

2. Fossiilisten polttoaineiden käyttö ?saastuminen ja ilmastonmuutos

3. Fossiilisten polttoainevarantojen väheneminen ja keskittyminen ? uhka nykyiselle taloudelliselle ja poliittiselle tasapainolle

4. Globalisaatio edennyt kolmanteen vaiheeseensa ? T&K toimintoja siirretään kehittyviin talouksiin

5. Teknologinen orientaatio ja digitalisaatiolaajenevat kattamaan kaikki elämän osa-alueet

Biotekniikka I, 16.1.2007 Hermans & Kulvik

Bioteknologian kehitysajat

Bioteknologia: tulevaisuuden ala

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Environment (10)Bioinformatics (4)

Enzymes (12)Drug development (56)

R&D services (18)Diagnostic services (27)

Agriculture (7)Diagnostics (46)

Food and Feed (45)Consultancy Services (9)

Biomaterials (20)

Other (29)Devices (9)Forestry (4)

Average

Median

Years0 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Environment (10)Bioinformatics (4)

Enzymes (12)Drug development (56)

R&D services (18)Diagnostic services (27)

Agriculture (7)Diagnostics (46)

Food and Feed (45)Consultancy Services (9)

Biomaterials (20)

Other (29)Devices (9)Forestry (4)

Average

Median

Years


Teollisuustuotanto sektoreittain,vuoden 2000 hinnoissa


Suomi on siirtynyt lähelle eturintamaa – Haasteet:

• Kiinnikuromisen sijasta pitäisi rintamaa siis työntääeteenpäin– Radikaaleilla, läpimurtoinnovaatioilla entistä suurempi merkitys– Perustutkimuksen rooli kasvaa– Suomi on edelleen (lievä) alisuorittaja tutkimustulosten

kaupallistamisessa – voiko/pitäisikö teknologian siirtoa edistää?– Menestystä ei voi suunnitella – kokeellisuus, yllätyksellisyys – Tutkimusjärjestelmä on edelleen suhteellisen heikosti

kansainvälistynyt – miten hyödyntää paremmin globaalisti tuotettua tietoa?

– määritelmän mukaan vain (globaalisti) paras tutkimus voi työntääeturintamaa

• Pienen maan pulma: paras voi olla vain harvoilla aloilla –strategisten valintojen vaikeus


Yhteenveto - johtopäätöksiä

• Eturintamassa pysymisen ehto on tutkimuksen kansainvälisyys – suuretkin maat (USA) hankkivat yhäsuuremman osan tiedosta muualta

• Samanaikaisesti tehtävä valintoja kärkitutkimuksen aloista ja edistettävä tutkimustulosten ja teknologioiden käyttöönottoa: alueellinen erikoistuminen

• Tiedon ja teknologian siirto yliopistoista: TTO?• Bioteknologia perinteisen teollisuuden uudistajana• Jo kaupallistamisvaiheessa olevat hankkeet yhteistyössä

globaalien jättien kanssa• Lisäoptio: Julkinen sektori kestävän kehityksen

mahdollistajana


Bioteknologia, kestävää kehitystä?

• Kvartaalitalous vs. kestävä kehitys• Pitkät kehitysajat


Kestävä kehitys

à Onko Suomella hyvinvointiyhteiskuntana tuoda kehitykseen lisäarvoa?


• Osaamispohja hyvä: Tohtoriopiskelijoiden määrä suhteessa ikäluokkaan. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus à kansianväliset kontaktit! Globaali ajattelutapa! Huom: ei vain markkinat, vaan myös globaalit kilpailijat omalla takapihalla.

• à opettajia Suomeen – opiskelijoita ulkomaille• Huom! Suomen osuus globaaleista

tutkimusmenoista• Huom! Globalisoituminen Suomen etu


Bioteknologian pk-yritykset ja niiden henkilöstö

Henkilöstö

Alue Yhtiöiden lukumäärä yhteensä keskimäärin

Helsinki 35 875 25 Turku 31 496 16 Tampere 6 204 34 Kuopio 7 77 11 Oulu 9 54 6 Muut 9 387 43 Yhteensä 97 2134 22


1. Uniquefactors of production

4. Domestic market laboratory

Jake

luka

nanv

atja

part

neri

t

1. Ainutlaatuiset tuotannontekijät ja -rakenteet

3. Kansainvälisesti kilpailukykyiset teolliset tukialat

4. Vaativamarkkina-laboratorio

Alueellinen erikoistuminen

Teolli

nen

kluste

roitum

inen

2. Kysyntäohjautuvakaupallistamis-strategia

Tekn

ologin

en merk

ittäv

yys Taloudellinen arvo

Poikkitieteellisten osaamis-

perustojen hyödyntäminen

Globaalit markkinat

Strateginen viitekehys


National targets for R&D spending

Lähde: OECD Science, Technology and Industry Outlook 2006


Globalisaatio ja bioteknologia

• Halpatuotantoilmiön sijaan syntynyt runsaasti pieniä kilpailevia teknologiakeskuksia ympäri maailman


Alueet/maat erikoistuvat toiminnoittain

Yritys 1

…

Yritys N

Maa 1 … Maa N



Porterin timanttimalli

Climate for Innovation-

Based Local Rivalry

Climate for Innovation-Based Local

Rivalry

Clusters of Related and Supporting Industries


Factor (Input)

Conditions

Factor (Input)

ConditionsDemand

ConditionsDemand

Conditions

Climate for Innovation-

Based Local Rivalry

Climate for Innovation-Based Local

Rivalry



Factor (Input)

Conditions

Factor (Input)

ConditionsDemand

ConditionsDemand

Conditions


Bioteknisen P&k-teollisuuden

kansainväliset yhteistyöverkot

Lehtori Mervi Skyttä, Matinkylän koulu, Espoo Elämän suojelu yleistavoitteena: Ympäristönsuojelusta elämänsuojeluun – Bioyhteiskunta edellyttää paradigman muutoksen

Johdannoksi: Mitä elämä on? Elämä on maapallon pintaosien kaikki kolkat kattava prosessi, geneettiseen informaatioon perustuva kerrostunut rakennelma, jossa edellinen taso ennustaa seuraavan mahdollisuudet. Elämä on eliöissä, ja niistä muodostuva biodiversiteetti on kaiken elämäkeskustelun perusta. Informaatio puolestaan on punoutunut makromolekyyliin, orgaaniseen aineeseen, jonka nimi on DNA. Puhumme tuttavallisesti geeneistä. Ihmisen DNA on samaa kuin muillakin eliöillä, olivatpa ne eläimiä, sieniä, kasveja tai mikrobeja. Ei ole pääsääntöisesti erikseen ihmisen geenejä. Esimerkkinä mainittakoon Suomessa parhaillaan tehtävä tutkimus, jossa taltioidaan lemmikkikoirien DNA:ta ihmisen tautigeenien tunnistamiseksi. Elämä on ilmiö, jossa geneettinen informaatio pyörittää energian turvin valtaisaa ainemäärää. Elämän monimuotoisuuden synty puolestaan on seurausta luonnon äärimmäisestä energia- ja materiaalitehokkuudesta. Energia virtaa ja aine kiertää – kaikessa luonnollisessa tuotannossa, kulutuksessa ja hajotuksessa. Tässä Elämän kaavassa ihminen on luonnostaan kuluttaja. Eliökunnan satoja miljoonia vuosia kestäneen historian kuluessa informaatio, RNA:na ja DNA:na, on muovautunut kaikiksi niiksi lukemattomiksi elämänmuodoiksi, jotka maapallolla joskus ovat eläneet, kuten myös miljooniksi eliölajeiksi, jotka nykyään elävät maapallolla. Mikäli avaruusolennot jotenkin päätyisivät maapalloa tutkimaan, he kyllä toteaisivat, että täällä vallitsee elämä. Biodiversiteetistä pääteltäisiin elämän kehittyneisyyden aste ja sen laadun mukaan arvioitaisiin elämän vakautta ja tulevaisuutta. Mikä olisi ihmisen sija? Varmaankin hankala sivuosa, sillä elämän omat mahdollisuudet ovat lopulta sen moninaisuuden varassa. Tieteellinen tieto elämästä moninkertaistuu lyhyessä ajassa. Tiedon sisältö sen merkityksestä puhumattakaan ei ennätä riittävästi karttua kansalaisten osaamispääomaksi. Ennakkoluulot ovat joskus hyödyllisiä, mutta kohtuuton epäily tiedon sovellusten suhteen kielii, että biologian osalta sivistystä ei ole saavutettu. Elämän kokonaisuuden oivaltaminen vaatii enemmän aikaa, kuin mitä sen opiskeluun kansalaisten koulujärjestelmässä on suotu. Mediakriittisyydestä ei voida uneksiakaan, ellei ihmisten päässä ole riittävää asiasisältöä, faktaa. Kansalaistiedon puute johtaa pahimmillaan meritokratiaan, joka ei istu demokraattiseen järjestelmään. Tämä ihmisen ympäristö – vuoden 2007 lehtikuvan kertomana Vuoden 2007 lehtikuvaan Helsingin Sanomien valokuvaaja Hannes Heikura naulitsi kaksi liikettä, veneen ja veden. On jo signaali sinänsä, että tällainen aihe – vene kyntämässä Itämeren sinileväpuuroa – oli voittoisa. Lukuisista hankkeista huolimatta Itämeren kunto pysyy huonona vielä pitkään. Meren tila kielii suuren populaation elintasosta ja kulttuurisista tavoista; kansojen ruokailusta, hygieniasta ja tuotantotaloudesta. Katsotaan asiaa suomalaisittain, keskitytään ruokaan. Sen hinta on pyhä käsite, ruoka ei saa maksaa! Jotta ruuan tuottaja hankkisi elantonsa siinä missä muutkin palkansaajat, hänen on koko ajan pystyttävä myymään samalta alalta suurempi sato. Osa tuotannon ”kiihdytysmateriaalista” valuu tuotantosyklin ohi kuormittamaan vesistöjä. Pitää kuitenkin muistaa, että ravinteiden valtavirta kulkeutuu pellolta rehuksi ja usean portaan kautta ruokapöytiin. Edelleen ei sovi unohtaa, että ketju ei pysähdy vielä pöytäänkään. Leväkukinnot suorastaan huutavat, että virtsan, sonnan ja muunkin likaliemen valunta Itämereen on saanut jatkua turhan pitkään. Tuskin kukaan on tietämätön sen suhteen, että ravinnevuoto mereen on vastenmielisen ilmiön perimmäinen syy. Asiain tila onneksi on muuttumassa, joskaan sataprosenttista puhdistusta ei pitkään aikaan saavuteta. Mutta miten muuttuisi rantojen asukkaiden asenne suhteessa yhdessä luotuun elintasoon? Eikö jokaisen

Itämeren valtion kansalaisen velvollisuus olisi maksaa käypä hinta meren elvyttämisen vaatimista toimista? Lähes kaikkialla ihmisen soveltamat talous- ja hallintomallit pakottavat jälkijättöiseen ympäristön korjailuun. Sitten 1960-luvun ympäristöherätyksen on länsimaisissa demokratioissa edetty kohtuullisen hyvin. Ympäristöasioista päätetään lakeja säätämällä, mutta ei aina niin rationaalisesti kuin tarve vaatisi. Lakien laatijoilla voi olla niin sanotusti oma lehmä ojassa, ja lobbaajia riittää: konsensus kompromisseineen voi pyyhkäistä altaan kestävimmät ratkaisut. Näin on käynyt erityisesti valtioiden välisissä sopimuksissa – esimerkkinä ilmastonmuutoksen hillintä. Kansalaisia on kuunneltava, mutta entäpä jos kansa ei näitä ympäristöasioita ymmärrä, entäpä jos ruohonjuurelta ei nouse riittävän vakuuttavaa painostusta luonnon puolesta. Jospa me olemme kansa, joka haluaakin leipää ja sirkushuveja! Suomalaisen tuntien siltä vahvasti näyttää. Mitä kertoo lehtikuvan vene? Kaikki paitsi purjehdus on turhaa! Mies ja hänen unelmansa, ihmisen unelma. Mitä jos kuva olisikin veneitä täynnä! Me uskallamme elää unelmamme toteen. Onhan meillä siihen oikeus? Vastaavasti: jääkaappi jokaiseen intialaiseen ja kiinalaiseen perheeseen. Entä auto? No sekin, tietysti. Meillä yhden rinnalle saadaan ärhäkkä citymaasturi ja kolmanneksi ekohybridi. Mikä eko? Kehtaako joku vielä liittää oheen maininnan kestävästä kehityksestä? Kestävä kehitys on luonnon säilymisen edellytys. Näin väitetään, mutta uskaltaako kukaan epäillä, että kestävä kehitys olisi elämän tulevaisuuden kannalta väärin johdettu käsite. Väärin, koska sen jalustaksi on asetettu ihminen. Mikään ei näyttäisi estävän luonnonvarojen kulutuksen suhteettoman nopeaa kasvua, kun pyritään turvaamaan nykyisten ja tulevien sukupolvien taloudelliset tarpeet. Taloudesta ei tingitä, mutta luonnosta kyllä. Sukupuutto niittää lajeja jopa 100-kertaisella (varovainen arvio!) vauhdilla luonnolliseen verrattuna, ja kokonaisia elinympäristöjä pyyhkiytyy pois. Sepä ei näytä meitä suuremmin huolestuttavan, niin kuin ei sekään, että suurelta osalta maailman ihmisistä unelmat jäävät haaveiksi ja vauraus karkaa liian monelta ulottumattomiin jopa omiemme joukossa. Ravintovaje tappaa joka hetki ihmisiä kuin kärpäsiä, ja me kuoleman ulottumattomissa olevat nostamme valtavan hälyn, kun muutama meistä liiskaantuu kesken loman onnettomuudessa. Käsittämätön dualismi. Edellinen kuvaus ei ole mitenkään omaperäinen eikä sillä ole uutuusarvoa. Jo kauan sitten omantunto on oppinut sammumaan: ihminen sulkee mielensä, suojautuu. Tuoko bioyhteiskunta mukanaan uuden tavan ajatella Nyt orastavissa kaavailuissa bioyhteiskunta piirtyy tietoteknoyhteiskunnaksi, jossa laajalti hyödynnetään bioteknologiaa. Lähtökohta on hämmentävä. Ottaen huomioon kaikki tämänhetkiset maailman uhat – niitä enempää luettelematta – on pakko arvioida arvopohjaa, mikä tällä hetkellä vallitsee elämän suhteen. Eikö bioyhteiskunta edellyttäisi uuden paradigman elämäsuhteessaan? Miten bioyhteiskunta onnistuisi ihmiseltä, perimmäiseltä humanistilta, joka on tottunut näkemään elämän vain omana ympäristönään ja ottanut sen temmellyskentäkseen ja hyödyntänyt sitä yksinoikeudella kuin ymmärrystä vailla? Jos historian kulusta etsisi vertailukohdan nyt tarvittavalle muutokselle, pitäisi palata keskiajan ja uudenajan taitteeseen, jolloin Amerikka löydettiin ja uskonpuhdistus eteni Euroopassa. Maailmankuvaa ajatellen kenties merkittävin vaikuttaja oli tuolloin tähtitieteilijä Kopernikus. Hän tempasi ihmisen irti maakeskisestä maailmanjärjestyksestä ja viitoitti heliosentrisellä mallillaan tietä nykykosmologialle. Uusi ajattelu vavisutti olevia valtarakenteita; muutosvastarinta on ikivanha ilmiö – joskus tietysti tarpeellinenkin. Miten tänä aikakautena, juuri nyt, tuettaisiin siirtymää ihmiskeskeisyydestä elämäkeskeisyyteen? Miten estetään ymmärtämättömiä sytyttämästä rovioitaan? ”Pyhä yksinkertaisuus” – siihen ei olisi varaa. Uudet talousmallit soveltavat evoluutiota ja ekologiaa Maailmantaloudessa on unohdettu, että pitkällä aikavälillä ei saa syödä enemmän kuin tienaa. Niinpä olemme kompastumassa toimintamme seuraamuksiin ja ajautumassa keskelle sen yhteisvaikutusten synnyttämää ennalta arvaamatonta muutosta. Taloustieteiden teoriat näyttävät vaihtuvan aikakausittain. Pseudomalleilta ja virhearvioilta vältyttäisiin, mikäli uskallettaisiin nähdä ihminen osana suurempaa taloutta, osana elämää. Taloustieteilijät

löytäisivät oivallisen tutkimusmaaston perehtymällä biologis-terrestrisiin malleihin ja löytämällä ihmisen ekologiaan sovittuvana eläimenä. Monitieteisyys olisi voimavara. Vakaasta talouskehityksestä ei ilmeisesti auta tinkiä, mutta olisiko mahdollista määritellä vakaus uudelta pohjalta? Elämän talous toimii samalla periaatteella niin yksilön kuin yhteisönkin kohdalla. Solusta alkaen elämän eri kerrokset ovat energeettisesti avoimia systeemejä, joissa niiden sisältämä informaatio virtauttaa lävitseen ainetta ja energiaa. Kulkiessaan systeemin läpi aine ja energia yleensä muuntuvat muodosta toiseen. Energia halpenee ja poistuu systeemistä. Aine palautuu takaisin kiertoon. Sama periaate koskee myös ihmistä yhdyskuntia rakentavana eliönä. Luonnontaloutta jäsentävät ekologiset mallit ovat useille tuttuja biologian oppikirjoista. Mallit ovat tosin auttamattoman vajaita jääden edustamaan köyhänmiehen ekologiaa. Oikeassa elämässä jokaista talouden tapahtumaporrasta kohti on laskettava tuhansittain rinnakkaislajeja. Lukematon on luonnossa niiden välistävetäjien määrä, jotka ekologisen kierron täydellisyyden viimeistelevät ja tasapainottavat, ennen kuin systeemin nielaisema energia lämmöksi halpenee. Elämä on loputon vuorovaikutuksen verkosto. Ihmistoiminnan teknosysteemikaaviot piirtyvät vastaavasti kestämättömän yksinkertaisiksi. Teoria-tietoa kuitenkin on kasapäin, ja sitä pystytään välittämään, mikäli niin tahdomme. Tiedon muuntuminen teoiksi ja uusiksi käytänteiksi vaatisi paljon harjoittelua. Mikä estää ja jarruttaa oikealle tielle ohjautumista? Mikä viivyttää todellisen ekoelämäntavan esiinmarssia? Onko mahdollista seuloa elämästä esiin piirteitä, jotka olisivat kaikille lajeille yhteisiä ja jokaiselle yksilölle ominaisia? Mitä olisivat luonnon ja ihmisen toimia yhdistävät avainsanat? Luettelo voisi olla seuraava: informaatio (geenivaranto); talous sisältäen materian, energian ja työn; säätely ja sen edellyttämä hallinto- ja valtarakennelma; verkostoituminen välikkeenään tiedonvälitys; yhteistyö (symbioosi); informaation muuttuminen eli evoluutio. Ihmislajilla tiedonvälitykseen liittyy erityisesti yksilöiden välinen ja ylisukupolvinen käyttäytymisen muuttuminen oppimisen avulla. Ilmiön nimi on kulttuurievoluutio. Kulttuuri, tapa toimia muuttuu ja kehittyy yksilöiden tekemien valintojen pohjalta. Ihmisellä kulttuurivalinta on ilmeisen tietoista toimintaa. Kulttuurievoluutiossa on omat nurjat puolensa, koska siihen on päässyt pesiytymään ikäviä ”viruksia ja bugeja”. Yksilön, miksei yksilöryhmänkin kohdalla voi syntyä ylilyöntejä, jotka mainittua yksilöä tai yhteisöä hyödyttävät mutta jotka vaarantavat systeemin tasapainon, jopa suistavat ahdinkoon. Informaatioviruksista, joilla on paha taipumus levitä verkostoissa, tulisi tunnistaa ainakin seuraavat: ahneus, kateus ja ilkeys; vallanhimo, korruptio ja demokratiavaje. Bioyhteiskunnassa viruksia torjutaan lujittamalla demokratiaa. Onnistuminen edellyttää julkisen toiminnan, erityisesti hallinnon täydellistä läpinäkyvyyttä ja vapaan median rehellisyyttä. Suomen toimintamallit ovat tyydyttävällä tasolla ja sellaisena säilyvätkin, mikäli kansalaiset kokevat mahdollisuuksiensa toteutuvan omien edellytystensä mukaisesti. Paskaduunia ei bioyhteiskunta tunne. Suomalaisen bioyhteiskunnan rungon muodostaa innovaatiotalous. Väestön ja talouden jatkuva kasvu ei ole mahdollista. Kulttuurievoluutio etenee ja raivaa reitin uudelle elämäntavalle, jossa energia- ja materiaalivirtoja suitsitaan. Ei tarvita viheliäisenoloista linkolalaista säätelymallia. Talous mukautuu populaation pienenemiseen, kun saadaan aikaan vähemmästä enemmän. Suomella on yhä raaka-aineita, kuten verrattomat uusiutuvat talousmetsät ja maankamarankin antimia. Miksi ne pitäisi muuntaa tuotteiksi paisuvissa valmistusketjuissa? Suomalainen bulkki on mitä laadukkainta, mutta siitä on asteittain irrottauduttava. Kun tuotteisiin ja työhön saadaan enemmän älyä, kuten oletettava bioteknologian anti, jonka perään nyt vasta haikailemme, työ hoituisi pienemmälläkin väestöpohjalla. Älytyön ideoita ammennetaan itse elämästä; luonnon luomaa teknologiaa löytyy sovellettavaksi kasapäin, kunhan taitavasti etsitään. Bioteknologian kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja aikaa. Se ei näytä sopivan kvartaalitalouden saalistajalle, mutta vastuullinen kestävän tulevaisuuden rakentaja saa siitä kyllä siivunsa. Bioyhteiskunta palkitsee ahkeruudesta ja yritteliäisyydestä,

ei niinkään ahneudesta. Kateus ei vie kaloja vedestä, ei verottajakaan kohtuuttomasti – venyvä käsite? Sopisiko tämä asenne ja toimintatapa pohjoisen sisukansalle, joka ottaa kestävällä tavalla vastuun hyvinvoinnistaan. Bioyhteiskunta ja koulutus: miten ja mitä opetetaan, millaisia opettajia tarvitaan Ihmislajin tapa oppia on säilynyt ilmeisen muuttumattomana. Opimme toinen toisiltamme kykyjemme mukaan, geenistömme laadun rajaamalla tai avaamalla laajuudella. Suomessa on onnistuttu luomaan tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä: heikkoja tuloksia on mittausten mukaan vähän, mutta toisaalta huiputkin harvassa. Tämä kyllä sopii bioyhteiskunnalle, jossa demokratia vahvistuu. Mutta mistä ja miten tunnistamme lahjakkuuden, jonka varassa tuotannon evoluutio etenee? Kuinka monta tuntia kutakin oppiainetta, vaikkapa biologiaa ja maantietoa, pitäisi opettaa peruskoulutuksen yhteydessä? Mitä halutaan oppilaiden oppivan? Tuntimäärää ei voi sanoa ennen kuin on sovittu tavoitteista. Tavoitteen realistinen saavuttaminen ratkaisisi tarvittavan ajan. Opettajat ovat asiantuntijoita sen suhteen, mitä aikaresurssin puitteissa voidaan oppia. Opettajat eivät resurssista päätä, päättäjät päättävät. Mutta mihin tietoon päättäjät nojaavat, kun opetuksen asioita ratkaistaan? Olisi hyvin voinut olettaa, että edellisen tuntijaon yhteydessä ainakin biologia olisi saanut lisää resurssia. Pohjautuuhan aine tieteeseen, joka jo on edennyt ja enenevissä määrin tulevaisuudessakin etenee mitä voimallisemmin. Yllättäen terveystieto uutena aineena sai perusopetuksessa lähes saman resurssin kuin biologia. Biologian oppisisällöistä samassa yhteydessä karsittiin terveyden biologinen pohja. Mitä hölmöläisten peiton pidentämistä! Nyt sitten peräänkuulutetaan ihmisenä olemista oppiaineeksi. Tervetuloa, mikäli se tarkoittaisi ihmisen biologian opettamisen vahvistamista. Bioyhteiskunnan ihminen ei saa enää olla nykyopetuksen kulttuurin luomus: pirstaleinen fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, yhteiskunnallinen, poliittinen tai tiesmikäihminen. Ihminen on eheytettävä alkuperäiseksi biologiseksi ihmiseksi. Toistaiseksi huonosti tunnetun geenitiedon soisi leviävän itseoikeutetusti kansalaisymmärrykseksi. Se onnistuu vain päättäjien myötävaikutuksella. Suomalaisten koululaisten osaamismenestyksen kulmakivi on laadukkaissa opettajissa. Bioyhteiskunnassa on huolehdittava erityisesti luonnontiedettä, bio- ja geotieteitä opettavista opettajista. Näiden alojen opettajalta edellytetään melkoinen tietopääoma; on osattava matematiikkaa riittävästi ja pääaineiden sisältö laajasti. Opettajaopinnoissa on kasvatustieteellä ja pedagogiikalla keskeinen sija. Pedagogisia opintoja on syytä edelleen kehittää, mutta aineenopettajaksi aikovalta luonnontieteen opettajalta pitäisi kuitenkin aina edellyttää pääaineessa suoritettu tieteellinen pro gradu -tutkielma – ei mitään kasvatustiedeversiota. Vain tällainen opettaja pystyy kirittämään itseään kehittyvän tieteen mukana. Oman aineensa suhteen intohimoinen opettaja osaa parhaiten avata oven oivallukselle, kun seulotaan elämän nerokkaita ratkaisuja. Bioyhteiskunta arvostaa ihmistä biologisena olentona Bioyhteiskuntakaavailuun kuuluu myös ihmiskuvan etsiminen. ”Rakkautta älköön bioyhteiskunnassa ulkoistettako” valikoituisi uudenlaisen elämänkaariajattelun motoksi. Rakkaus tuntuu olevan kestämättömän vaikea sana. Sitä on vaikea sovittaa yhteismitallisena käsitteenä juuri mihinkään asiahierarkiaan. Rakkaus ihmisen ominaisuutena on potentiaalinen mahdollisuus kiintyä ja pitää huolta itsestään ja läheisistään, aineettomista ja aineellisista asioista. Se on parasta, mitä biologiamme, tämä elämä meille suo. On ikävä todeta, että hyvinvointivaltion ihminen voi monin tavoin pahoin. Onko päästetty unohtumaan ihmisen biologinen luonto? Vauva syntyy maailmaan avuttomana, mutta ei tahdottomana. Vanhempien fyysinen kosketus ja moninainen huolenpito herättävät ihmistymisen prosessin. Ihmisen taimella on tähän sopivat geneettiset valmiudet. Lapsi tarvitsee riittävästi vanhempiensa aikaa myös leikki-ikäisenä. Kuka keksi sanoa, että tarvitaan laatuaikaa ja välillä ei mitään. Lapsi tarvitsee jatkuvasti rakastavien aikuisten läsnäoloa, oman pesän. Virikkeitä toki on oltava, mutta liika on liikaa. Mikään virike ei voi ottaa rakkauden paikkaa. Pienen lapsen pitää nousta kaikkivoipaiseksi kukkulan kuninkaaksi. Sen kokeminen muodostaa itsearvostuksen pohjan. Kukkulalta kyllä ympäristö vähitellen sortaa, pettymyksiin oppii tottumaan turvallisessa ohjannassa.

Mikä on vialla, kun lapset ovat masentuneita jo ekaluokalla tai tarvitsevat enenevästi kuratiivista ja psykologista tukea? Yhteiskunnan oravanpyörässä on näiden lasten tarpeet sivuutettu. Lapsen kyky kiintyä ja rakastaa kehittyy turvallisessa kotipesässä. Perheiden hajoaminen, riidat ja erot voivat sammuttaa tämän kyvyn. Yhä useampi lapsi joutuu kokemaan hätää ja ahdistusta vanhempiensa ristiriitojen ja tunnemyrskyjen keskellä. Bioyhteiskunnassa vanhemmilla on mahdollisuus mukauttaa työelämäänsä lasten parhaaksi. Vanhemmille annetaan tilaisuus ottaa vastuu lastensa hoivasta; vanhemmat luovat turvallisen ja terveellisen kasvuympäristön. Nyt hyvinvointivaltiossa lasten kasvatusta ja terveystiedonkin saantia on ulkoistettu enenevästi koulun vastuulle. Toisaalta koulusta on tullut erilaisin diagnoosein leimattujen lasten hoitopaikka. Koulu ottaa tulokkaan kuin tulokkaan vastaan, mutta bioyhteiskunta edellyttää siinä tapauksessa enemmän hoitohenkilökuntaa paikalle. Opettajat vastaavat koulun perimmäisestä opetustehtävästä. Elämänkaaren laskeutuessa senioria hoidetaan bioyhteiskunnassa kunnioittaen, ikääntyminen ei johda syrjäytymiseen. Vanha ihminen kaipaa toisen kosketusta niin kuin lapsi. Kameravalvonta hoivakodin seinässä ei korvaa lempeää ihmiskättä. Kestävän tulevaisuuden kulttuuri Kun ideat on esiin seulottu, niitä voi vapaasti työstää ja rikastaa. On uskallettava unelmoida: voimme muuttua ja muuttaa elämäämme. Bioyhteiskunnassa kulttuurievoluutio ei syö evoluution hedelmiä. Yhteiskunta ei pysty toimimaan pelkästään humanismin ja teknologian varassa. Bio- ja geotieteellinen tieto on ratkaisevassa asemassa, kun arvioidaan ihmisen mahdollisuutta mukautua elämän piirtämiin rajoihin. Mitä kulttuuria meidän pitäisi kunnioittaa? Vain sitä, joka turvaa elämän ja sitä ylläpitävän biosfäärin.

bioyhteiskunta – tulevaisuus ja haaste2008.pdf · bioyhteiskunta – tulevaisuus ja haaste...

Documents