SMART GRIDS AND ENERGY MARKETS

SGEM-ohjelman alussa verkkoviat johtivat Helsingissä keskimäärin lähes tunnin sähkökatkoihin. Helen Sähköverkko Oy:ssä arvioitiin, että sähkönjakelun häiriöt maksoivat asiakkaille noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Verkkoyhtiössä arvioitiin myös, että kustannukset kutistuisivat erittäin pieniksi, jos sähkö-katkot lyhenisivät minuuttiin.

”Viiden tai kymmenen vuoden päästä voimme parhaimmillaan puhua jo muutamista minuuteista. Jo nyt olemme päässeet keskimäärin noin 40 minuuttiin. Olemme ottaneet käyttöön uutta teknologiaa, pereh-tyneet hyviin käytäntöihin ulkomailla ja laatineet omia optimointimalleja”, kertoo yksikönpäällikkö Osmo Siirto Helen Sähköverkosta. Hän korostaa, että optimointimalleja voi hyödyntää myös muissa sähkö-verkoissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Helen Sähköverkon tekniset parannukset liittyvät pitkälti etäkäytön ja -valvonnan hyödyntämiseen vian paikantamisessa ja vika-alueen erottamisessa. SGEM-ohjelmassa määriteltiin vianhallinnan logiikkaa sekä edullisia kaupunkiverkkoon soveltuvia vianilmai-simia, joita voidaan asentaa tiheästi koko verkkoon.

”Tavoitteena on kattava ja älykäs vianhallinta. Kaupunkialueella verkon vikojen automaattinen paikantaminen ja erottaminen nopeuttavat oleel-lisesti vianhallintaa. Tällöin voidaan välttää kenttä-työhön liittyviä hankaluuksia, kuten hidasta liikku-mista muun liikenteen joukossa sekä vaikeuksia päästä kiinteistöihin ja muuntamoihin tekemään

Älykäs sähköverkko korjaa itse vikansa

kytkentöjä”, Siirto toteaa. Hän luonnehtii tulevai-suuden verkkoja itsestään korjautuviksi, ja samaa termiä käyttää älyverkkoprojektin päällikkö Oleg Gulich Carunasta. Käytännössä kyse ei ole korjaami-sesta, vaan pitkälti siitä, että vian sattuessa sähkönja-kelulle löytyy automaattisesti uusi reitti.

Caruna kehitti SGEM-ohjelmassa vianhallintaa maaseutuympäristön keskijänniteverkoissa ja tutki ABB:n kanssa automaatioratkaisuja Kirkkonummen Masalassa, jossa avojohdot ovat alttiita voimakkaille tuulille eivätkä kalliot houkuttele maakaapeleiden asentamiseen. Tutkimusohjelmassa käynnistettiin myös laajempi koekäyttö Pusulassa. Tiedonhallintaa keskitettiin sähköasemille uusin välinein, ja verkkoon lisättiin vianilmaisimia.

Avojohtoverkkoa haastavat muun muassa johtojen päälle kaatuneet puut ja katkenneet oksat. Oksat voivat johtaa sähköä johdosta toiseen tai maahan ja aiheuttaa siten oikosulkuja tai maasulkuja. Perinteisessä sähköverkossa vikapaikkaa joudutaan etsimään jopa 50 kilometrin säteellä, kun taas Masalassa ja Pusulassa vika löytyy 1–2 kilometrin tarkkuudella.

”Sähkökatkot on saatu lyhenemään puoleen”, Gulich kertoo. Hän korostaa, että älykäs verkko pystyy parhaimmillaan jopa estämään lyhyitä sähkökatkoja, räpsyjä, joita aiheuttavat muun muassa sähköjohtoja ohimennen sipaisevat oksat.

Sähköverkon vikoja ei voida kokonaan estää. Sähkökatkojen määrää ja pituutta on kuitenkin helppo

leikata niin maalla kuin kaupungissakin lisäämällä verkkoon älyä. Uusia ratkaisuja on jo koekäytössä.

ALUE , JOLTA V IK A A E TS I T TÄVÄ I LMAN V IAN I LMA IS INTA (N . 50 KM)

ALUE , JOLTA V IK A A E TS I T TÄVÄ V IAN I LMA IS IMEL L A ( 1 -2 KM)

V IAN I LMA IS IN

VERKKOK ATK A IS I JA

OSMO S I IRTOYksikönpäällikkö, Helen sähköverkko

Tavoitteena on kattava ja älykäs vianhallinta. Kaupunki-alueella verkon vikojen automaattinen paikantaminen ja erottaminen nopeuttavat oleellisesti vianhallintaa.

!