country profile learnmera_armenia_finnish

Info4Migrants

ARMENIAMaaprofiili

Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

29 743 km2

3,02 mln

DRAM

Kieli ARMENIAN

$3037

VÄESTÖ

ALUE

BKT henkeä kohden

VALUUTTA

2 Maaprofiili ARMENIA

Sijainti: Maantieteellisesti Armenian tasavalta on Lounais-Aasiassa sijaitseva maa, mutta poliittisesti ja kult-tuurisesti se hyväksytään osaksi Eurooppaa. Sillä on raja Turkin kanssa lännessä, Georgian kanssa pohjoisessa. Sillä on myös yhteinen raja Azerbaidžanin kanssa idässä ja Ir-anin kanssa etelässä.

Pääkaupunki: Jerevan

Sää: mannerilmasto. Kesät ovat kuivia ja aurinkoisia, ja kestävät kesäkuusta syyskuun puoliväliin. Talvet ovat erit-täin kylmiä ja lumisia.

Etnisyys: Etnisistä armenialaisista muodostuu 97.9 % väestöstä. Suurimmat vähemmistöt ovat jesidit – 1,3 % ja venäläiset – 0,5 %, sekä lisäksi assyrialaiset, ukrainalaiset, kreikkalaiset, kurdit, georgialaiset sekä valkovenäläiset. On myös olemassa pienempiä yhteisöjä, kuten valakit ja muut.

Uskonto: Kristinusko; noin 93 % armenialaisista kristityistä kuuluu armenian apostoliseen kirkkoon. Valtio: Presidentiaalinen tasavalta.

Kansallislippu

Kansallinen tunnus

ARMENIA

Jerevan

TURKKI

IRAN

GEORGIA

AZERBAIDŽAN

MAAN TAUSTATIEDOT


Nykyään Armenia ylläpitää hyviä diplomaattisia suhteita lähes kaikkien maiden kanssa maailman ympäri, paitsi naapurimaiden Azerbaidžanin ja Turkin kanssa. Jännite Azer-baidžanin ja Armenian välillä alkoi viimeisten Neuvostoliiton vuosien aikana, ja lisäksi Vuoristo-Karabahin konflikti 1990-luvulla vaikeutti maiden välisiä suhteita edelleen. Tähän päivään asti näiden kahden maan väliset rajat ovat kiinni, eikä konfliktiin ole tul-lut ratkaisua huolimatta kansainvälisesti järjestetystä yhteistyöstä rauhanneuvotteluiden aikaansaamiseksi. Turkki on myös ollut konfliktissa Armenian kanssa monia vuosia, koska se on kieltäytynyt tunnustamasta Armenian kansanmurhaa. Vaikka Turkki oli ensimmäis-ten maiden joukossa myöntämässä Armenian eroamisen Neuvostoliitosta vuonna 1991, näiden kahden maan väliset suhteet ovat erittäin jännitteiset eivätkä ne ylläpidä diplo-maattisia suhteita.

Vuoristo-Karabahin konfliktin aikana Turkki sulki laittomasti rajansa Armenian kanssa, ja sulku on voimassa vielä tänä päivänäkin huolimatta Armenian markkinamahdollisuuksis-ta kiinnostuneiden turkkilaisten liikemiesten painostuksesta. Lokakuussa 2009 Armenia ja Turkki allekirjoittivat protokollan kahdenvälisestä diplomaattisesta tunnustamisesta sekä rajojen avaamisesta, mutta kummankaan maan parlamentti ei vielä ole hyväksynyt protokollaa. Koska Armenia on eristyksissä Azerbaidžanista ja Turkista, maalla on erittäin läheiset suhteet muihin naapureihinsa, etenkin Iraniin. Koska Armenia oli historiallisesti osa Neuvostoliittoa, sillä on edelleen hyvät suhteet Venäjään. Armenia on Euroopan neu-voston jäsen, ja sillä on ystävälliset suhteet Euroopan unioniin, etenkin Ranskaan ja Kreik-kaan. Vuonna 2011 Armenia neuvotteli EU:n kanssa sen liitännäisjäseneksi tulosta. Jos se täyttää kriteerit, Armenia saa oikeuden tulla EU:n jäseneksi, vaikka toistaiseksi Brysselillä ei ole sellaisia suunnitelmia.

Armenian hallitus suunnittelee liittyvänsä osaksi Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Venäjän liittoa, ja mahdollisesti liittyvän Euraasian unionin jäseneksi. Armenia on mukana Eu-roopan naapuruuspolitiikassa, joka tähtää EU:n ja sen naapurimaiden suhteiden paranta-miseen. Lisäksi Armenia kuuluu lähes 40 kansainväliseen organisaatioon, Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestöön, NATO:n rauhankumppanuuden ohjelmaan, jne.

ULKOSUHTEET


LippuArmenian lippu on vaakasuora trikolori, jossa on punain-en, sininen ja oranssi raita. Punainen symboloi vuoristoa Armeniassa sekä Armenian ihmisten vaikeaa kamppailua itsenäisyyden, vapauden ja kristinuskon säilyttämiseksi. Sininen symboloi Armenian halua elää puhtaan ja rauhal-lisen sinisen taivaan alla. Oranssi symboloi armenialaisten luovuutta ja ahkeruutta.

ARMENIA-FAKTAT

AakkosetVuosina 404-406 jKr. Mesrop Mashtots, entinen papiston jäsen Armenian kuninkaallisesta hovista, löysi uudelleen ja otti käyttöön vanhat armenialaiset aakkoset, joita ei oltu käytetty sen jälkeen, kun kristinusko hyväksyttiin Armeniassa vuonna 301. Hypoteesi siitä, että ulkomaa-laiset aakkoset olivat toimineet mallina armenialaisille aakkosille ei pidä paikkaansa armenialaisen professorin ja tiedemiehen Paris Herounin mukaan, joka todisti, että armenialaisella kirjoituksella oli oma historiansa kauan ennen 400-lukua.

HallintoArmenia on presidentiaalinen tasavalta. Armenian presi-dentti valitaan viiden vuoden kaudeksi, eikä häntä voida valita uudelleen yli kahdeksi perättäiseksi kaudeksi. Ar-menian kansalliskokous on lainsäädäntöelin, joka koos-tuu 131 jäsenestä, jotka valitaan neljän vuoden kaudeksi kerrallaan.


ARMENIA-FAKTAT

Jerevan Jerevan on Armenian pääkaupunki sekä suurin kau-punki. Se sijaitsee Hrazdan-joen varrella. Arkeologinen tutkimus osoittaa, että 700-luvulla eKr. Erebunin linnoi-tus sijaitsi nykyisen Jerevanin paikalla. Tämän jälkeen tällä alueella on ollut strateginen merkitys Euroopan ja Intian välisillä karavaanireiteillä. Jerevaniksi kaupunkia on kutsuttu 600-luvulta alkaen, kun se oli Armenian pääkaupunki Persian vallan aikana. Nykyään Jerevan on johtava teollisuuden, kulttuurin ja tieteen keskus Kau-kasian alueella. Se on myös laajan rautatieverkoston sydämessä sekä suuri kaupallinen keskus maatalous-tuotteille. Muita johtavia aloja ovat metallin louhinta, metallityöt, kemikaali-, tekstiili- sekä elintarviketeolli-suus.

Muinaishistoria Armenian valtio perustettiin 500-luvulla eKr. Vähä-Aas-ian alueella, missä sen edeltäjät sijaitsivat: Urartun kun-ingaskunta, Heettiläisten valtakunta, Fryygia sekä useat pienet valtiot ja liittoumat, kuten Hayasa. Armenia oli ensimmäinen valtio, joka omaksui kristinuskon valtion uskonnoksi vuonna 301 jKr. Viimeinen armenialainen valtakunta kattoi maita, jotka sijaitsevat nykyisen Kaak-kois-Turkin alueella. Persia, Bysanttiini, arabit, mongolit ja turkkilaiset hallitsivat aluetta1800-luvulle asti. Vuon-na 1920 Turkki hyökkäsi Länsi-Armeniaan, kun taas Puna-armeija valloitti osia itäisestä Armeniasta, josta myöhemmin tuli osa Neuvostoliittoa. Sen romahduksen jälkeen maa sai jälleen itsenäisyytensä vuonna 1991.


Maantiede Armenia on maa Etelä-Kaukasiassa. Se ei sijaitse meren rannikolla. Suurin osa maata on vuoristoa sekä metsää ja jokia. Noin puolet Armenian alueesta sijaitsee 2000 metriä merenpinnan yläpuolella, ja vain 3 % on alle 650 metrin korkeudella. Armenian tasanko sijaitsee maan lounaisosassa, ja sen rinteet laskeutuvat lounaaseen Aras-jokea kohti, Turkin rajalle. Useat vuorijonot ja en-tiset tulivuoret nousevat tasangon alueella. Suurin osa maan väestöstä asuu länsi- ja luoteisosassa, missä sijait-sevat myös kaksi suurinta kaupunkia – Jerevan ja Gjumri.

TalousEnnen maan itsenäistymistä vuonna 1991 talous nojasi lähinnä raskaaseen teollisuuteen – kemikaalit, valm-istus, elektroniikan valmistus, koneet sekä synteettinen kumi – kaikki teollisuuden aloja, jotka vaativat ma-teriaalien maahantuontia. Kuten oli monien Neuvo-stoliittoon kuuluneiden maiden laita, Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Armenian talous kärsi keskitetyn suunnittelun ja perinteisten markkinoiden mene-tyksestä. Hallitus onnistui johtamaan taloudellisen massauudistuksen, joka johti alhaisempiin inflaation tasoihin sekä tasaiseen kasvuun. Uusiin aloihin kuului korujen valmistus, informaatio- ja viestintäteknologiat sekä jopa matkailu.

ARMENIA-FAKTAT


ARMENIA-FAKTAT

Uskonto Armenia on ensimmäinen maa maailmassa, jossa kris-tinusko omaksuttiin valtionuskonnoksi vuonna 301. Nykyään maan pääasiallinen uskonto on kristinusko, ja sen juuret pohjautuvat Armenian kirkkoon 100-luvulle. Legenda kertoo, että kirkon perustivat Jeesuksen kaksi apostolia – Taddeus ja Bartolomeus – jotka saarnasiv-at kristinuskoa Armeniassa vuosina 40-60. Armenian perustajien vuoksi kirkkoa kutsutaan edelleen Armenian apostoliseksi kirkoksi, ja 93 % maan kristityistä on sen jäseniä.

Armenian diasporaArmenian kansallinen identiteetti perustuu pääasiassa heidän kulttuuriinsa ja ylittää maan rajat. Lähes 8 mil-joonaa armenialaista (verrattuna 3 miljoonaan maassa asuvaan) elää maan rajojen ulkopuolella. Suurin osa asuu Venäjällä, Ranskassa, Iranissa, Yhdysvalloissa ja Georgiassa. He ovat säilyttäneet identiteettinsä, kulttu-urinsa ja perinteensä huolimatta siitä, että he eivät asu Armeniassa.

Ruoan omavaraisuus72 % Armenian pinta-alasta on maatalousmaata, mutta suurinta osaa on käytetty laitumena ja vain 16 % maat-aloudessa. Yleisimmät viljelykasvit ovat viljat (vehnä ja ruis), peruna, vihannekset ja hedelmät, kuten granaat-tiomena, aprikoosi ja persikka. Vuorien alarinteillä on usein viinitarhoja.


9

Etšmiadzinin katedraaliEtšmiadzinin katedraali sijaitsee Vagharshapatin kaupungissa, ja sitä

pidetään Armenian apostolisen kirkon pääkirkkona. Suurin osa tutkijoista on sitä mieltä, että se on ensimmäinen muinaiseen

Armeniaan rakennettu katedraali, ja sitä pidetään maailman vanhimpana katedraalina. Alkuperäinen kirkko rakennettiin 300-luvulla vuosina 301-303 Armenian suojeluspyhimyksen Gregorios Valontuojan mukaan sen jälkeen, kun Kuningas Tiri-dates III oli hyväksynyt kristinuskon valtionuskonnoksi. Se kor-vasi jo olemassa olevan temppelin, joka symboloi kääntymystä

pakanuudesta kristinuskoon. Etšmiadzinin katedraali on koko maailman armenialaisten pääasiallinen henkinen keskus, ja se on

ollut tärkeä paikka Armeniassa uskonnon lisäksi myös poliittisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Katedraali on ollut UNESCO:n maailman-

perintökohteiden listalla vuodesta 2000.

Haghpatin ja Sanahin luostarit Sanahin luostari on armenialainen luostari, joka perustettiin 900-lu-

vulla Lorin maakunnassa. Sen nimi kirjaimellisesti tarkoittaa ”tämä on vanhempi kuin tuo”, sillä se rakennettiin aiemmin kuin naapuri Haghpatin luostari. Nämä kaksi kylää ja niiden luostarit ovat samanlaisia monin tavoin. Ne sijaitsevat toist-ensa näkyvillä kahtia leikatulla tasankomuodostumalla, jonka erottaa Debed-jokeen virtaavan pienen joen ”ura”. Haghpatin luostarin perusti Kuningatar Khosrovanuysh, Bagratid-kun-

inkaan Ashot III:n vaimo. Sitä ei rakennettu huipulle vaan puoliväliin rinnettä paikkaan, joka oli suojassa uteliailta silmiltä,

sekä myös luostarin vaatimattomuuden vuoksi. Toisin kuin maan muut luostarit, Armenian pohjoisosassa sijaitsevat luostarit eivät ole

eristyksissä, ja usein niiden ympärillä on pieniä kyliä. Nykyään molemmat luostarit kuuluvat historialliseen rakennelmaan, ja ne ovat UNESCO:n maailmanperintö-kohteiden listalla.

AINUTLAATUISIA NÄHTÄVYYKSIÄ ARMENIASSA


ARMENIALAINEN RUOKA

Armenialainen ruoka on saanut vaikutteita turkkilaisesta, georgialaisesta ja persial-aisesta ruoasta. Maalla on kaksi tyypillistä kansallisruokaa: Harissa – vehnästä ja li-hasta (lampaan-, naudan-, tai kananliha) valmistettu puuro, jota keitetään pitkään. Yleensä ruokalaji valmistetaan tiettyinä lo-mapäivinä yhdessä kattilassa, ja tarjoillaan kaikille vieraille. Khash – joka aiemmin oli työväen ruokalaji – valmistetaan naudan- tai lampaanlihasta, jotka keitetään hitaasti vedessä yön yli. Se tarjoillaan aamiaiseksi murskattujen leivänmurujen eli ”lavash-in” kera, valkosipulimurskan sekä vodkan tai muun alkoholin kanssa. Sitä syödään yleensä talvisin. Ruokalajista on olemassa kasvisversio, jossa liha korvataan linsseillä ja valkosipuli haudutetulla sipulilla.

Tyypillinen armenialainen ”jokapäiväinen” ruokalaji on ”dzhash”, joka on eräänlain-en muhennos lihalla ja vihanneksilla sekä mausteilla. Se tarjoillaan yleensä riisin tai bulgur-pilahvin kera, ja joskus myös leivän, suolakurkun tai tuoreiden vihannesten kera. Juhlapyhinä tarjoillaan usein täytetty-jä vihanneksia – tomaatteja, paprikoita, kes-äkurpitsaa, munakoisoa, sipulia, perunoita sekä kaalikääryleitä viinin- tai kaalinlehteen tai punajuurikkaan lehteen käärittynä.

Tyypillisesti täyte koostuu riisistä tai bul-gurista, joka sekoitetaan jauhelihaan, mausteisiin sekä joskus kuivien hedelmien ja pähkinöiden kanssa. Byorekit ovat piirai-ta, jotka tehdään filo-taikinasta ja täytet-ään juustolla ja pinaatilla. Ne ovat erittäin

suosittuja välipalana ja pikaruokana, ja ne tarjoillaan usein alkupalaksi. ”Su byorek” eli ”vesi-byorek” on lasagnen tyylinen ruoka, joka koostuu filo-levyistä, jotka on nopeas-ti kypsennetty pannulla ennen täytteiden lisäämistä. ”Msov byorek” on leipärulla, joka täytetään jauhelihalla, ja se muistuttaa venäläistä piroshkia.

Grillaaminen on erittäin suosittua Armeni-assa. Tyypillistä ruokalajia kutsutaa ”Khor-ovatsiksi”, joka koostuu grillatuista lihan-paloista vartaassa (luiden kanssa tai ilman). ”Gharsi khorovats” muistuttaa doner keba-bia – sen liha rullataaan ”lavashina”. Se saa nimensä Turkissa, Armenian rajalla sijaitse-van Karsin kaupungin (armeniaksi: Ghars) mukaan. Granaattiomena symbolisoi he-delmällisyyttä ja sitä pidetään kansakunnan symbolina. Aprikoosia pidetään puolestaan kansallishedelmänä.


ARMENIALAISET JUOMAT

VirvoitusjuomatArmenialainen kahvi – vahva musta kahvi, joskus myös makea, sekä Ke-fir – fermentoitu maitojuoma, Kvas – makea, fermentoitu leipäjuoma, usein makeutettu hedelmillä, kuten man-sikoilla tai rusinoilla, tai mausteilla, kuten mintulla. Than on jogurttijuo-ma (hiilihapoton tai hiilihapollinen), ja Tarkhun on vihreä, rakuunalla maustettu limonadi.

Oghi Oghi on armenialainen vodka, joka yleensä valmistetaan hedelmistä. ”Art-sakh” on kuuluisa silkkiäismarjavodka, jota tuotetaan Nagorno-Karabahissa. Armenian Diasporassa oghi viittaa ouzon tapaiseen aniksenmakuiseen tislattuun alkoholijuomaan.

Viini Viinillä on alkoholijuomista pisin his-toria Armeniassa. Maailman vanhin viinitarha löydettiin Armeniasta. His-toriallisesti viinitarhat Armeniassa keskittyivät Ararat-laaksoon. Koghtnin alue eli nykyinen Nahitševan alue oli erityisen huomattava. Nykyään Ar-menian viinitarhat ovat keskittyneet Arenin alueelle (Vayots Dzorin alue). Armenialainen viini tehdään pääa-

siassa paikallisista lajikkeista, kuten Areni, Lalvari, Kakhet, jne. vaikka jotkut viinitarhat viljelevät myös tunnettuja eurooppalaisia lajikkeita, kuten Chardonnayta ja Cabernetia. Viininvalmistuksen suosio väheni Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, mutta viime vuosina se on jälleen voimistunut. Arenissa pidetty vuotuin-en viinifestivaali on suosittu paikallis-ten keskuudessa. Siellä on saatavilla virallisten viinitarhojen viiniä sekä erilaatuisia kotitekoisia viinejä. Arme-nialaiset viinit ovat pääasiassa punavi-inejä sekä makeita, puolimakeita tai kuivia. Viinirypäleiden lisäksi viiniä voidaan valmistaa muista hedelmistä, kuten granaattiomenasta, aprikoosista ja kvittenistä.

KonjakkiArmenialainen konjakki, joka tunneta-an paikallisesti nimellä konyak, on ehkä Armenian suosituin alkoholip-itoinen vientijuoma. Sillä on pitkä tu-otantohistoria, ja sitä tarjoillaan jopa Jaltan konferenssissa. Suosituimmat merkit ovat Ararat ja Noy. Väitetään, että armenialainen konyak oli Chur-chillin lempijuoma.


JUHLAPYHÄT

1. tammikuuta: Uusi vuosiYleensä loma alkaa 31.12. ja kestää koko viikon. Tällöin valmistetaan juhlamakeisia ja ihmiset antavat ja saavat lahjoja ja tervehdyksiä, ja kodit ovat avoinna kaikille vieraille.

28. tammikuuta: Armeijan päiväArmenian armeija perustet-tiin vuonna 1992.

8. maaliskuuta: Kansainvälinen naistenpäiväKaikki Armenian naiset saavat lahjoja ja kukkia perheeltä, ystäviltä ja kolle-goilta.

7. huhtikuuta: Äitiyden ja kauneuden päiväÄidit saavat kukkia ja lahjo-ja lapsiltaan. 8.3. – 7.4. on naisten kuukausi.

24. huhtikuuta: Kansanmurhan muistopäiväJoka vuosi 24. huhtikuuta armenialaiset ympäri maail-man muistavat vuoden 1915 kansanmurhan 1,5 miljoo-naa uhria. Tuona päivänä kymmenet tuhannet ihmiset Armeniassa lähtevät pyhiin-vaellukselle Tsitsernakaber-diin uhrien muistoksi.

9. toukokuuta: Voiton ja rauhan päiväToisen maailmansodan loppua juhlistetaan ja so-dan uhreja muistetaan tänä päivänä. Joka vuosi pidetään sotaveteraanien paraati Tasavallan aukiolla.

28. toukokuuta: Tasavallan päiväVuonna 1918 puolen vuos-ituhannen vieraan vallan jälkeen Armenia sai it-senäisyytensä.

5. heinäkuuta: Perustuslain päiväArmenian tasavallan pe-rustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä 5. heinäkuuta 1995.

21. syyskuuta: ItsenäisyyspäiväTänä päivänä vuonna 1991 kansanäänestyksen jälkeen Armenia julistautui it-senäiseksi Neuvostoliitosta.

7. joulukuuta: Vuoden 1988 maanjäristyksen uhrien muistopäiväTänä päivänä voimakas maanjäristys johti tuhansien armenialaisten kuolemaan ja tuhosi suuren osan maan arkkitehtuurista.


Armenialaisten kansallinen identiteetti muodostuu heidän kulttuuristaan. Ar-menialaisen kulttuurin syvät historialliset juuret ja sen luojien maantieteellinen hajaannus tuovat rikkautta ja monimuotoisuutta, jota on lähes mahdoton saavut-taa yhden maan rajojen sisällä, mutta samalla se auttaa säilyttämään kulttuurin yhtenäisyyttä. Armenialaisilla on voimakas kansallinen identiteetti, joka joskus on ristiriidassa nykyisen kansan eli maan käsitteen kanssa. Armenialaiseen iden-titeettiin vaikuttavat suuresti historialliset tapahtumat, kuten kristinuskon omak-suminen valtionuskonnoksi vuonna 301, armenialaisten aakkosten luominen vuonna 406 sekä armenialaisten kohtaama väkivalta eri historiallisten kausien aikana.

ARMENIALAISET IHMISET

Tapaaminen ja tervehtiminenTapaaminen kahden miehen välillä: ylei-sin tervehtimistapa Armeniassa kahden miehen välillä on kättely. Jos miehet ovat läheisiä ystäviä, kättelyä saattaa seurata suudelma molemmille poskille.

Yleensä kättely riittää. Tapaaminen kah-den naisen välillä: Armeniassa naiset yleensä tervehtivät toisiaan halaamalla ja suutelemalla molemmille poskille. Vaik-ka tämä olisi ensimmäinen tapaaminen,

armenialaiset naiset yleensä suutelevat poskelle. Tapaaminen miehen ja naisen välillä: maaseutualueella naiset yleensä odottavat, että mies ojentaa kätensä en-sin.

Jos tapaaminen on sukulaisten kesken, perinteinen tervehdys on kevyt halaus ja suudelma poskelle.


Avioliitto

Armenialaiset ovat yksiavioisia. Joissakin tapauksissa avioliitot ovat järjestettyjä. Avioliit-toja sukulaisten kanssa vältetään (seitsemänteen sukupolveen asti). Neuvostoliiton vuo-sina suurin osa pariskunnista asui miehen perheen kanssa asuntopulan vuoksi. Nykyään avioparilla on yleensä oma asunto.

Työnjako

Armeniassa sukupuolten välinen eroon aina ollut olemassa. Esimerkiksi kotityöt ovat aina olleet naisen tehtävä. Vanhin nainen oli perheen pää ja huolehti koko talouden pyörit-tämisestä. Naiset ja miehet ovat työskennelleet kodin ulkopuolella, mutta tällöinkin kaikki kotitaloustehtävät ovat jääneet naisen vastuulle. Nykyään naisilla ja miehillä on yhtäläinen pääsy kaikille talouden alueille. Tästä huolimatta vain viidessä 57stä pankista on johtajana nainen. Työelämässä suurin osa naisista työskentelee miesten kanssa yhtäläisin ehdo-in, ja naiset saavat samasta työstä samaa palkkaa kuin miehet. Tästä huolimatta naisia on vähäpalkkaisissa tehtävissä enemmän, ja naisten keskimääräinen palkka Armeniassa on kaksi kolmasosaa miesten palkasta. Naiset työskentelevät pääasiassa koulutuksen ja terveyden aloilla. Teollisuuden alalla työskentelevien naisten osuus on 40-42 %. 63,9 % työttömistä on naisia. Suurin osa ihmisistä, jotka ovat tekemisissä omavaraisviljelyn kans-sa ovat myös naisia.

Miesten ja naisten asema

Ensimmäisen Armenian tasavallan aikana (1918-1920) naisilla on ollut samat oikeudet äänestää ja tulla valituksi kuin miehillä. Neljä naista valittiin parlamenttiin, ja Diana Abgar lähetettiin suurlähettiläänä Japaniin. Neuvostoliiton aikana, huolimatta laeista, jotka taka-sivat yhtäläiset oikeudet miehille ja naisille kaikilla tasoilla, oli naisten vaikea osallistua politiikkaan sekä korkeatasoiseen päätöksentekoon. Vuonna 1991 juuri itsenäistyneen Ar-menian ensimmäisten demokraattisten vaalien aikana parlamenttiin valittiin vain 9 naista 249 kansanedustajasta, eikä yksikään nainen osallistunut parlamentin valiokuntiin.

ARMENIALAISET IHMISET


ПОЛЕЗНА ИНФОРМАЦИЯ

Henkilökohtainen tila

Kun ihmiset puhuvat, he seisovat yleensä lähekkäin, mikä saattaa saada länsimaisen ihmisen tuntemaan olonsa vaivaantuneek-si.

Kollegan tai liikekumppanin kanssa puhut-taessa käsivarren pituinen etäisyys on hyväksyttävä, mutta kun ihmiset puhuvat sukulaisille tai läheisille ystäville, etäisyys on pienempi.

Mitä paremmin kaksi ihmistä tuntevat toisensa, sitä todennäköisemmin he kosket-tavat toisiaan keskustelun aikana. Miehet ja naiset eivät yleensä osoita läheisyyttä julkisesti huolimatta suhteen laadusta.

Suuremmissa kaupungeissa, kuten Jere-vanissa ja Gjumrissa, länsimainen kommu-nikaatiotapa on tulossa suositummaksi, ja fyysinen kontakti keskustelun aikana on yleisempää.

Älä ylläty, jos joku taputtaa sinua selkään keskustelun aikana. Tämä on merkki ihailus-ta.

Suora katsekontakti on suositeltavaa. Ar-menialaiset ovat erittäin suorasukaisia ja sanovat, mitä ajattelevat suoraan. Tämä on osa heidän kulttuuriaan, joten ethän pahas-tu.

Ajanhallinta

Suurimmassa osassa tapauksista tapahtu-mat alkavat 15-20 minuutin viiveellä. Joskus “vain viisi minuuttia vielä” saattaa muodos-tua tunnin viiveeksi. Julkinen liikenne on yleensä säännöllistä, mutta jos bussi täyt-tyy, se lähtee heti, vaikka ei vielä olisi aika.

Jotta et myöhästyisi kulkuvälineestä, saavu bussipysäkille aiemmin, mutta älä ylläty, jos joudut odottamaan.

HYÖDYLLISTÄ TIETOA


HYÖDYLLISIÄ NEUVOJAJos sinut on kutsuttu jonkun kotiin illal-liselle, on suositeltavaa tulla paikalle hie-man myöhässä, mutta ei yli 10-15 minuuttia myöhässä.

Pukeudu muodollisesti ja pidä pitkiä housu-ja (vaikka ulkona olisi kuuma).

Kun saavut jonkun kotiin, sinua pyydetään ehkä ottamaan kengät pois jalasta. Kun menet sisään, kättele kaikkia paikalla ole-via.

Kun sinut kutsutaan vierailemaan, on su-ositeltavaa tuoda pieni lahja – suklaa tai ulkomaalainen alkoholijuoma ovat hyvä valinta. Voit myös tuoda kukkia emännälle ja makeisia lapsille.

Ruokailu on melko epämuodollista ja nou-dattaa eurooppalaista etikettiä – veistä pidetään oikeassa kädessä, haarukkaa vase-mmassa, ja ranteet pidetään pöydällä.

Vältä vasemman käden käyttöä syödessä, äläkä kosketa sillä ruokaa, etenkään leipää.

Jos sinut on kutsuttu ravintolaan, mui-stathan, että jotkut ravintolat on tarkoitet-tu vain miehille.

Naisille ei ole sisäänpääsyrajoituksia, mut-ta he eivät tunne oloaan mukavaksi tässä ympäristössä.

Juomarahan antaminen ei ole tyypillistä Armeniassa, mutta jos olet kalliissa ravin-tolassa, juomarahaa arvostetaan.

Anna sen verran, mikä sinusta tuntuu sopiv-alta – 10 % pidetään anteliaana juomarah-ana.

Suurimmassa osassa kahviloista ja ravin-toloista tai takseista voit vain pyöristää laskun.

Yleensä miehet antavat naisten mennä edeltä kun astutaan huoneeseen tai ajo-neuvoon avaamalla heille oven.

Lisäksi julkisessa liikenteessä on yleistä an-taa sijaa vanhemmille ihmisille.

Vältä puhumasta Azerbaidžanin tai Arme-nian kansanmurhasta. Keskustelu entisestä Neuvostoliitosta on hyväksyttävää.

Nyrkkiin puristettua kättä, jossa peukalo on asetettu etusormen ja keskisormen väliin, pidetään loukkaavana eleenä.


17

LIIKETOIMINTAETIKETTI

Pukeutumiskoodi

Liiketoiminnassa pukukoodi on muodoll-inen ja länsimainen tyyliltään.

Tumma puku ja solmio on soveltuva asu miehille, ja muodollinen tumma puku ja polvipituinen hame on soveltuva asu nais-ille.

Armenialaiset naiset huolehtivat siitä, että he ovat hyvin pukeutuneita. Rentoja vaatte-ita ei hyväksytä liiketapaamisissa.

Nimikkeet

On perinteistä, että armenialainen isäntä esittelee sinut, etkä sinä esittele itseäsi.

Armeniassa nimike mainitaan ensin, sitten sukunimi ja lopulta etunimi. Nimike ”Herra” on ”Baron”, ”Rouva” on ”Deegeen” ja ”Ne-iti” on ”Oryort”.

LahjatSoveltuvat lahjat sisältävät kyniä ja muuta toimistomateriaalia. On aina parasta kääriä lahjat. Lahjoja ei tule avata heti.

NeuvottelutHenkilökohtaisten suhteiden rakentaminen on kaikkien tapaamisten perusta.

Kun tapaat armenialaisia, valmistaudu hyvissä ajoin ja saavu ajoissa, vaikka isäntä saattaakin olla myöhässä.

On hyväksyttävää keskeyttää keskustelun aikana, joten ole kärsivällinen äläkä louk-kaannu. On mahdollista, että kokous alkaa keskus-telulla eri aiheesta.

Vältä henkilökohtaisia kysymyksiä ja uskon-toa.

Soveltuvia aiheita ovat ruoka, urheilu, aika ja historia.

Armenialaiset ovat yleensä ystävällisiä ja kommunikatiivisia.

On parempi antaa heidän aloittaa ja lopet-taa keskustelu.

Tinkiminen on hyväksyttävää, mutta ei aina toivottavaa neuvottelujen aikana.

Armenialaiset ovat erittäin herkkiä kuulles-saan sanan ”ei”, joten ole hienotunteinen ja sano asiat pehmeästi.

Päätöksenteko ei yleensä tapahdu hetkessä. Vältä voimakkaita tunteenosoituksia neu-votteluissa.


www.info4migrants.com

country profile learnmera_armenia_finnish

Travel