04 24 02 | 2015SYYSKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

SUOJAUDU SÄÄLTÄ❯ Auroran koulu katettiin

ULJAS URHEILUAKATEMIA❯ Nuoret lupaukset esittäytyvät

PUNK-MANAGERI KALLE PAJAMAA

SITOUTUU TYÖHÖNSÄ TÄYSILLÄ

VIROLAINEN TOIMITUSJOHTAJAreissaa kahden kodin välillä

TARKASTELUSSAtyöpaikkaliikunnanparhaat puolet

5 TAPAA täyttää KoneKontti

MAAILMAN ENSIMMÄINEN

BIOTUOTETEHDASMetsä Fibre

rakentaa Äänekoskelle

pääkirjoitus

Sitoutuminen ja kova työ kantavat hedelmääTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSSIHTEERIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOS/G Viestintä, Henna Pöllä

KANNEN KUVARiikka Hurri

PAINOKirjapaino Öhrling

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ6 800 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi@cramo.comMaiju Nupponen, Cramo Finland

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

OLEMME MUKANA entistä haastavammissa ja mie-lenkiintoisemmissa projekteissa, joiden aikataulut ja tarpeet vaihtelevat. Hyvä esimerkki on Äänekos-kelle rakennettava Metsä Fibren biotuotetehdas, jo-ka on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Toimitamme työmaalle paitsi projektipis-teen, myös tilaratkaisuja sekä autamme muun muas-sa asennustarpeissa ja työmaan valvonnassa. Näem-me, että tulevaisuudessa te asiakkaat odotatte meiltä yhä enemmän erilaisia ja monipuolisia palveluita no-peasti ja joustavasti toimitettuina.

USKOMME VAHVASTI, että vankka asiantuntemuk-semme tiloista ja vuokrakalustosta on jotain sellais-ta, joka hyödyttää myös asiakkaitamme ja kannattaa siksi jakaa. Hyvä esimerkki uudesta tavastamme pal-vella on Cramo Koulu. Se on Cramon tarjoama kaikille avoin turvallisuuskoulutuspalvelu, joka tarjoaa tietoa esimerkiksi henkilönostimien, trukkien, kurottajien ja pyöräkuormaajien käsittelystä, sekä putoamissuo-jainten käytöstä. Cramo Koulussa voi myös suorittaa työturvallisuuskortin tai tulityökortin.

Tervetuloa siis syksyllä koulun penkille!

T ässä lehdessä on juttu Suomen puhutuim-man punk-bändin, Pertti Kurikan nimipäivi-

en managerista, Kalle Pajamaasta. Mies on teh-nyt bändin eteen kaiken, mitä tarvitaan. Hän on sovittanut, äänittänyt ja miksannut kappaleet ja reissannut muusikoiden tukena keikoilla niin il-taisin kuin viikonloppuisinkin. Väittäisinkin, että bändin menestyksen takana ovat paitsi lahjak-kaat ja karismaattiset esiintyjät, myös huippu-hyvät tukiryhmät, jotka ovat aidosti kuunnelleet niitä, joiden ääntä ei aina ole kuultu.

PKN:N MENESTYSTARINA on hieno esimerkki siitä, mitä luottamus, kova työ ja sitoutuminen yhteiseen projektiin saavat parhaimmillaan ai-kaan. Olemme täällä Cramolla tehneet pidem-män aikaa töitä sen eteen, että saisimme asia-kaspalveluprosessimme sujuviksi. Haluamme olla luottamuksenne arvoisia ja tukea teitä kai-kissa yhteisissä projekteissa.

KULUNUT KESÄ onkin ollut meille vilkasta ai-kaa. Monen monta kiinnostavaa projektia on käynnistynyt ja olemme lanseeranneet uusia tuotteita ja palveluita. Olen iloinen, että Cramo Storyn lupaus tuottaa mainio päivä työmaalla on alkanut näkyä myös teille asiakkaille päin. Cramo pyrkii laadulla, hyvällä palvelulla ja luo-tettavuudella kasvattamaan markkinaosuuttaan entisestään.

22 |

2015

14

18”Ennen keikkaa heitetään vitsiä

ja tapellaan.Kalle Pajamaa, PKN:n manageri

ÄÄNEKOSKELLE NOUSEE BIOTUOTETEHDAS

ASUNTOMESSUT KIINNOSTIVAT KÄVIJÖITÄ

PITKÄAIKAISVUOKRAUS ON KUIN OMA

MARTIN KABRAL REISSAA KAHDEN KODIN VÄLILLÄ

HYVÄT TYÖVAATTET TUOVAT TURVAA

6

18

06

11

27

ECOLIFT-HENKILÖNOSTIN EI JÄTÄ PULAAN 13

08

KANNATTAAKO TYÖPAIKKALIIKUNTA? 14

LASSE HUUHKA KERTOO TARINOITA 3128

2813 23 TURVALLISUUSTEKO❯ Cramo on mukana turvallisuustalkoissa

PULMA&RATKAISU❯ Ecolift nostaa turvalliseti

PELIT&VEHKEET❯ KoneKontin viisi etua

24

32 |

2015

Nousussa

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: MARKKU OJALA

Cramo toimittaa sääsuojauksen Espoossa rakenteilla olevalle Auroran koululle. Kyseessä on mittava projekti, jossa rakennetaan koulun lisäksi myös päiväkoti ja neuvola.

A uroran koulun rakennustyöt aloitettiin helmikuussa 2015 ja valmista pitäisi

tulla heinäkuussa 2016. – Kohde on suuri ja korkeuserot tuovat

hommaan oman haasteensa. Asennam-me sääsuojat viidessä vaiheessa, ja teli-neitä rakennetaan koko ajan lisää. Tällä hetkellä sääsuojista on asennettu kaksi ja työt jatkuvat suoraan seuraavaan vai-heeseen, kertoo Cramon projektipäällik-kö Aki Törmänen.

Auroran koulun työmaalla työskente-lee yhteensä yli 60 eri toimijaa. Myös koh-teen rakenteet ovat asettaneet projektiin haasteita.

– Kyseessä on sekarunkoinen, eli ele-menttirakenteita ja paikallavaluja yhdis-tävä rakennus. Paikalla valettavat seinät ovat huomattavasti elementtirakentei-ta työläämpiä. Rungon monimutkaisuus on tuonut työhön haastetta, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut pääosin mal-

likkaasti, NCC:n vastaava työnjohtaja Mikko Kolehmainen summaa.

SÄÄSUOJIEN HANKKIMINEN oli yksi ti-laajan asettamista urakkasopimuksen eh-doista. Ne ovat välttämättömät myös sik-si, että mikään rakenteilla olevan koulun osista ei saa päästä altistumaan kosteu-delle.

– Sääsuojien ansiosta rakennuksen kat-to ja muuraustyöt pystytään tekemään ai-kataulussa säästä riippumatta, Törmänen huomauttaa.

– Paikallavaluholvin päällä olevat ylä-pohjarakenteet ovat puurunkoisia ja villa-eristeisiä, eikä niitä pysty työstämään kuin sääsuojan alla, Kolehmainen täydentää.

Sääsuojien lisäksi Cramo huolehtii kou-lun muuraus- ja julkisivutelineiden asen-nuksista, sekä toimittaa vuokrakalustoa. Myös henkilö- ja tavarahissit tulevat Cra-molta. ■

Sääsuojat pitävät aikataulussa

– Sääsuojien hankkiminen oli Auroran kou-lun kohdalla välttämätöntä, sillä mikään osa ei saanut altistua kosteudelle, toteavat Cra-mon projektipäällikkö Aki Törmänen (vas.) ja NCC:n vastaava työnjohtaja Mikko Koleh-mainen.

42 |

2015

”Yläpohjarakenteet ovat puurunkoisia ja ne pitää työstää sääsuojan alla.

– Sääsuojat asennetaan viidessä vaiheessa. Valmiina niistä on kaksi, kertoo Aki Törmä-nen Cramolta.

52 |

2015

Nousussa

Tulevaisuuden

biotuotetehdas

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: MATTI SALMI

Äänekoskelle rakennettava Metsä Fibren biotuotetehdas on metsäteollisuuden histo-rian suurin investointi Suomessa. Cramo vastaa työmaan kalustotarpeisiin ja toimit-taa työmaalle toimisto- ja sosiaalitilat, projektiruokalan sekä palvelukeskuksen.

Ä änekoskelle nousee maailman ensim-mäinen uuden sukupolven biotuote-

tehdas. Se tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti erilaisia biotuottei-ta, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta.

Biotuotetehdas edistää uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista Suo-messa. Tehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan tuottaa kaiken tarvitse-mansa energian puusta. Tämä lisää kuitu-puun käyttöä Suomessa noin 10 prosentil-la vuodessa.

Biotuotetehtaan rakentaminen käyn-nistyi toukokuun puolivälissä ja sen on määrä valmistua vuonna 2017.

– Tällä hetkellä pääpaino on paalutus-töissä, sillä paalutusta tarvitaan kaikkiaan noin 180 kilometriä. Massatehtaan ja soo-dakattilan työt ovat valmistuneet, mutta paalutuksia on vielä käynnissä haihdutta-

mon, kuivauskoneen, kaustisoinnin ja puun-käsittelyn alueilla. Rakennusten paikallava-lutyöt ovat myös käynnissä soodakattilan ja massatehtaan alueilla. Uuden tehtaan piipun liukuvalutyöt valmistuvat syyskuun loppupuo-lella, kertoo Metsä Fibre Oy:n uuden Biotuote-tehtaan rakennuspäällikkö Pekka Salomaa.

CRAMO TOIMITTAA valtavalle työmaalle kaikki työmaan toimisto- ja sosiaalitilat, projektiruo-kalan sekä palvelukeskuksen, jossa työntekijät suorittavat työmaata varten tarvittavan pereh-dytyksen. Cramo valikoitui toimittajaksi urak-kakilpailun perusteella.

– Tilojen tuli täyttää viranomaismääräys-ten lisäksi modernin ja suuren projektityömaan tarpeet. Erityisen tärkeää on, että tilaelemen-teissä käytetyt materiaalit ovat kulutusta kes-täviä ja helposti huollettavia. Tilojen muunto-jousto on myös tärkeää, Salomaa toteaa.

– Toimitamme syksyllä työmaalle paitsi

tiloja, myös projektivuokraamon, joka vastaa kaikkiin työmaan kalusto- ja palvelutarpei-siin. Cramon projektitiimi palvelee työmaal-la koko projektin keston ajan ja vahvistuu tarpeen mukaan. Asennuspalvelumme vas-taavat muun muassa työmaan sähköistyk-sestä ja palvelu tukee myös muun muassa tilojen, aitojen ja porttien asennuksessa se-kä kaikissa niissä tarpeissa, joita asiakkail-la on, kertoo Cramon myyntipäällikkö Mer-tsi Pesonen.

Cramo vastaa työmaalla myös kulunval-vonnasta ja turvapalveluista: projektityömaal-la tarvittavat aidat ja kulkuportit autoille sekä työntekijöille sekä niihin liittyvä kulunvalvon-talaitteisto- ja automatiikka tulevat Cramol-ta. Työmaalla ahkeroi huippuvaiheessa noin 2 500 työntekijää, joten sujuva ja toimiva ku-lunvalvonta on erittäin tärkeää. ■

62 |

2015

Tulevaisuuden

biotuotetehdas

Biotuotetehdas luo Suomeen biotalou-teen keskittyneiden yritysten monipuo-lisen ekosysteemin, joka synnyttää ja tuottaa tulevaisuuden biotuotteita puu-raaka-aineesta, Pekka Salomaa kertoo.

72 |

2015

KOONNUT MATLEENA MERTA JA MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMOUUTISET

C ramo Koulu on Cramon tarjoama kaikille avoin turvallisuuskou-lutuspalvelu, jota voivat hyödyntää muun muassa rakennusalan

yritykset, alihankkijat sekä kuljetusyritykset. Cramo Koulu tarjoaa koulutusta esimerkiksi henkilönostimien, trukkien, kurottajien ja pyö-räkuormaajien käsittelystä, sekä putoamissuojainten käytöstä. Cra-mo Koulussa voi myös suorittaa muun muassa työturvallisuuskortin tai tulityökortin.

– Ajatus koulutuspalvelujen tarjoamisesta tuli Ruotsin Cramolta. Olemme aiemmin tarjonneet koulutusta nostimien käyttöä varten. Tä-nä syksynä laajensimme palvelua, sillä haluamme olla edelläkävijöitä niin asiakaspalvelussa kuin työturvallisuusasioissakin, kertoo Cramon kehityspäällikkö Virpi Paavola.

Cramo Koulu lisää työturvallisuuttaKaikki avoimet koulutukset ovat koko päivän kestäviä ja niihin si-

sältyy teorian ja käytännön osuus. Tarjolla on myös laitekohtaisia kol-men tunnin koulutuksia. Osa koulutuksista on mahdollista tilata myös englanninkielisenä.

– Kalusto, lait ja asetukset uudistuvat jatkuvasti, joten suositte-lemme osallistumaan koulutukseen noin viiden vuoden välein. Konei-den tunteminen lisää työturvallisuutta ja tekee työskentelystä tehok-kaampaa, Paavola lisää.

Paavolan mukaan koulutus on käytännönläheistä ja hauskaa.–Esimerkiksi putoamissuojakoulutukseen voidaan sisällyttää käy-

tännön harjoituksia. Kaltevalla katolla osallistujat pääsevät kokemaan valjaiden merkityksen ihan käytännössä, hän kertoo. ¢MM

C ramo osallistui heinä−elokuussa pidetyille Vantaan asun-tomessuille yhdessä loft-asuntoja tarjoavan EKE:n kans-

sa. EKE:n asunnot olivat messujen oheiskohteita, ja ne sijaitsi-vat Cramon pisteen kanssa juna-asemalta messuille kulkeneen kävelyreitin varrella.

– Monet pysähtyivät Cramon pisteelle, kun matkasivat kat-somaan loft-asuntoja. Esittelimme Ecolift-henkilönostimia se-kä Cramon KoneKontteja, jotka molemmat herättivät kiinnos-tusta pienrakentajissa. KoneKontti sisältää 20 listalta valittavaa konetta. KoneKontissa on nostokoukut, joiden ansiosta kont-ti voidaan helposti nostaa ilmaan. Tämä on hyödyllistä pienillä työmailla, sillä se säästää tilaa, ja suojaa konttia myös varkail-ta, kertoo asuntomessuilla Cramoa edustanut asiakaspäällik-kö Sanna Kiander.

ECOLIFT KIINNOSTI sekä omakotitalorakentajia että urakoitsi-joita, sillä kätevä, käsivoimalla toimiva nostin mahtuu sisään pie-nistäkin oviaukoista. EKE:n loft-asuntojen ostajille Cramo vuok-raa kalustoa tarjoushintaan.

– EKE tarjoaa loft-asuntoja, jotka asiakas saa itse rakentaa valmiiksi oman makunsa mukaan. Monet näistä ostajista olivat rakennushommissa ensimmäistä kertaa, joten neuvoimme heitä kädestä pitäen. Kävimme jopa joissain asunnoissa paikan päällä yhdessä rakennusmestarin kanssa katsomassa, millaista kalus-toa asunnossa kulloinkin tarvittiin, Kiander kertoo.

Uusiin loft-asuntoihin muuttavat saavat vuokrata kalustoa messutarjoushintaan käteis- tai tiliasiakkaana. Yksityishenki-löiden lisäksi Cramon messupisteellä vieraili rakennusyrityk-siä ja rakennuttajia. Hyödyllisen informaation ohella vierailijoi-ta ilahdutettiin Fazerin suklaalla. ¢MM

Cramon kalusto kiinnosti asuntomessuilla

– Esittelimme Asuntomessuilla Ecolift-henki-lönostimia sekä Cramon KoneKontteja, kertoo asiakaspäällikkö Sanna Kiander.

82 |

2015

C ramon vuokrakonevalikoima täydentyi vuoden 2015 alussa holvin reunaan kiinnitettävillä lastaussilloilla. Kyseessä on apuväline, jo-

ka helpottaa tavaran kuljettamista rakennuksen sisään. Tavarat nostetaan lastaustasolle nosturin avulla, jolloin niitä on

helppo kuljettaa. Lastaussillat tarjoavat rakennuksen ulkopuolella si-jaitsevan, turvallisen alueen muottien ja telineiden kuljetusta varten.

– Lastaussillat parantavat työturvallisuutta huomattavasti. Niil-lä voidaan korvata muita nostolaitteita, jotka eivät ole yhtä turvallisia. Lastaussiltojen ansiosta voidaan välttyä vaaratilanteita aiheuttavalta kallistuvalta nostamiselta. Lastaussillat myös suojaavat kulkureittejä putoavilta esineiltä, kertoo Cramon tuotepäällikkö Marko Ohtonen.

Tavaran kuljetus sujuu lastaussilloilla helposti trukilla tai haaruk-kavaunulla, sillä lattian ja tason väliin ei jää kynnystä. Lastaussillassa on kaiteet, jotka estävät tavaroiden putoamisen. Lisäksi lastaussilto-jen asentaminen ja siirtäminen on helppoa.

– Ensimmäiset laitteiden vuokraukset on jo tehty. Asiakkailta tul-lut palaute on ollut pelkästään positiivista, Ohtonen täydentää. ¢MM

Lastaussillat lisäävät turvallisuutta

C hampions Hockey Leaguen yhteistyökumppani Cramo jär-jesti keväällä hyväntekeväisyyshuutokaupan, jossa myytiin

CHL-joukkueiden parhaiden Top Scorer -pistemiesten game worn -pelipaitoja. Paidoilla kerättiin yhteensä noin 10 000 euroa. Kalleim-masta paidasta maksettiin noin 850 euroa. Paita kuului JYPin pe-laajalle ja sen sai kokoelmiinsa yksityinen keräilijä.

Suomesta HIFK, Kärpät, TPS, JYP, Tappara, Kalpa, Saipa ja Luk-ko myivät omat pelipaitansa netissä. Huutokaupan koko tuotto lah-joitettiin hyväntekeväisyyteen.

– Joukkueet saivat itse päättää, kenelle lahjoittivat rahat. Apua saivat muun muassa vähävaraiset kiekkojuniorit, syöpärahastot ja perheväkivaltaa kokeneiden naisten tukijärjestö, kertoo Cramo-kon-sernin markkinointipäällikkö Lasse Huuhka. ¢MK

Cramon CHL-paitahuutokauppa keräsi kymppitonnin

P uolalainen insinööri Michal Oktabinski korjasi Cramon luovuus-haasteen potin kotiin 132 senttiä korkealla tornillaan. Ohjeiden

mukaisesti torni seisoi ilman tukea ja oli rakennettu langasta, teipis-tä, spagetista ja vaahtomuovikuutiosta.

Haasteen voittona oli 1 000 euron arvoinen Mainio päivä työmaalla, jonka sisällön Oktabinski pääsi itse suunnittelemaan. Mies lähti ystä-vineen Kööpenhaminaan opintomatkalle.

- Kävelimme kaupungin halki, yhteensä kokonaista 45 kilometriä päivän aikana, ja katselimme nähtävyyksiä. Näimme monia kauniita ja historiallisia paikkoja, mutta aivan erityisen vaikutuksen teki Nyhavnin kaupunginosa, Oktabanski kertoo mainiosta päivästään.

Kaiken kaikkiaan 400 ihmistä ympäri Eurooppaa osallistui haas-teeseen. Cramo lahjoitti jokaisesta kilpailuun lähetetystä kuvasta 10 euroa SOS-Lapsikylän toimintaan. Kilpailu tuotti yhteensä 4 000 euroa SOS-Lapsikylien hyväksi. ¢MK

Puolalainen insinööri korjasi luovuuspotin

Michal Oktabinski (oik.) käytti Cramon luo-vuushaasteen palkintorahat opintomatkaan Kööpenhaminassa ystävien kanssa.

Kalleimmastapaidasta maksettiin noin 850 euroa. Paita kuului JYPin pelaajalle.

92 |

2015

UUTISET

S uomalainen täyden palvelun raken-nuskonevuokraamo Cramo haluaa olla

vuokrausalan edelläkävijä. Tavoitteen saa-vuttamiseksi Cramo on ryhtynyt paranta-maan työntekijöidensä tapoja palvella asia-kasta.

Keskeinen työkalu on Cramo Story, johon Cramo on saanut rahoitusta Tekesin Liide-ri-ohjelmalta. Story ei ole projekti vaan uu-si tekemisen tapa, jonka tarkoitus on kehit-tää asiakaspalvelua myös tulevaisuudessa.

- Totesimme, että rakennuspalvelualan tiukkaan kilpailuun vastaa parhaiten mai-nio asiakaskokemus. Pohdimme yhdessä

Mainion asiakaspalvelun tarina rakennetaan yhdessä

asiakkaiden ja henkilöstön kanssa, miten Cramon asiakaslupaus, eli taata mainio päi-vä työmaalla, toteutuisi parhaiten, kertoo Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Cramo Storyn vaatima kehittyminen ja uuden oppiminen tehtiin Cramolla henkilös-töstä koostetun lähettilästiimin, pelien ja ta-rinankerronnan kautta.

- Asiakaslupaus takeineen on Cramo Storyn keskiössä. Story toteutuu silloin, kun cramolaiset ovat tehneet työnsä hyvin ja kun asiakkaalla todella on ollut mainio päivä työ-maalla, Nupponen summaa. ¢MK

U rakkamaailma ja Cramo aloittavat yh-teistyön helpomman remontoinnin

puolesta. Cramo tarjoaa Urakkamaailman asiakkaille laajan valikoiman koneita ja lait-teita sekä rakentamiseen liitännäisiä palve-luita. Yhteistyön avulla yritysten asiakkaat tulevat saamaan myös remonttia helpotta-via etuja ja muita hyötyjä.

Urakkamaailma.fi on Suomen suurin remonttien kilpailutuspalvelu. Verkkopalve-lun avulla niin taloyhtiöiden kuin kotienkin remontit pystytään kilpailuttamaan tehok-kaasti ja löytämään töille luotettavat tekijät.

- Verkkopalveluiden merkitys kasvaa rakennusalalla kovaa vauhtia. Urakkamaa-ilma on ajassa kiinni ja helpottaa niin am-mattiurakoitsijoiden kuin myös kuluttajien ja taloyhtiöidenkin arkea. Yhteistyön avulla pystymme palvelemaan laajaa asiakaskun-taa, kertoo Cramon viestintäpäällikkö Mai-ju Nupponen.

Urakkamaailman verkkopalvelu paran-taa urakoitsijoiden ja työn tilaajien yhteis-työtä. Palvelun avulla etsitään remonttei-hin tekijöitä jo yli 80 miljoonan euron edestä vuositasolla.

- Missionamme on muokata rakennus-alaa entistä luotettavammaksi ja läpinä-kyvämmäksi. Cramo on Suomen tunne-tuimpia rakennusalan brändejä ja olemme yhteistyöstä erittäin innoissamme, kertoo Urakkamaailman perustaja Kalle Koivu-niemi. ¢MK

Cramo ja Urakkamaailma helpottavat remontteja

Urakkamaailma.fi-palvelun avulla etsitään remontteihin tekijöitä miljoonien eurojenn edestä vuositasolla.

102 |

2015

M aanrakennuksessa ja kunnossapito-työssä tarvitaan monenlaista kalus-toa, jota ei ole aina järkevää hank-

kia omaksi. – Asiakkailla on lyhytaikaisen vuokrauk-

sen ja projektisopimusten lisäksi mahdolli-suus vuokrata koneita pitkäaikaissopimuk-sella, jolla koneet saa käyttöön 12, 18 tai 24 kuukaudeksi, sanoo Cramon maanrakennus-koneiden yksikönpäällikkö Joni Ihalainen.

PITKÄAIKAISVUOKRAUS ON otettu käyt-töön tänä vuonna. Ihalainen toteaa, että palvelulla halutaan tarjota asiakkaille vaiva-ton ja kustannustehokas vaihtoehto omis-tamiselle. Palveluun kuuluvat lähes kaikki Cramon maanrakennuskoneet. Suosituimpia ovat olleet kaivinkoneet ja pyöräkuormaajat.

– Tämä on asiakkaalle riskitön, huoleton ja edullinen tapa täyttää konetarpeet omis-tamisen sijaan, Ihalainen tiivistää.

Eniten koneita on vuokrattu maanraken-nustöihin projektikohtaisesti ja kunnossa-pitotöihin esimerkiksi kiinteistöhuoltoalan yrityksiin.

– Pitkäaikaisvuokrauksen avulla yritys voi keskittyä omaan liiketoimintaansa, sillä me hallinnoimme kalustoa heidän puoles-taan. Huollot ja Cramo-Turva kuuluvat pal-veluun ja tarvittaessa varakoneenkin saanti on turvattu.

IHALAINEN KERTOO, että asiakkailta on saa-tu pitkäaikaisvuokrauksesta hyvää palautet-ta. Kun peruskoneet ovat vuoden tai kahden sopimuksella vuokrattuja, on niihin kätevää vuokrata tarvittavia lisävarusteita lyhyempää käyttöä varten. Näin jokaiseen työvaiheeseen saa juuri oikean koneen.

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä erityi-sesti siihen, että koneet ovat vuokrakauden alkaessa aina toimintakuntoisia. Ja asiakas-lupauksemme mukaisesti toimitamme sen, minkä lupaamme.

CRAMO TARJOAA monipuolista kalustoa maanrakennukseen. Vuokratuotteita ovat esimerkiksi dumpperit, generaattorit, kai-vinkoneet, kompressorit, pyöräkuormaajat ja valssijyrät. ■

Melkein kuin Oma

Cramon pitkäaikaisvuokraus on osoittautunut käteväksi tavaksi vuokrata maanrakennuskoneita. Vaikkapa kunnos-sapitotöissä vuoden tai kahden mittainen vuokraussopi-mus vähentää huoltoyhtiön omaa laitehankintoihin liitty-vää taloudellista riskiä.

Pitkäaikaisvuokrauksessa maanrakennuskoneet saa käyttöönsä joko vuodeksi, puoleksitoista tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

”Tämä on riskitön ja edullinen

tapa täyttää konetarpeet.

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: CRAMO 112 |

2015

Stoppi työtapaturmille!Rakennusteollisuuden tavoite on kitkeä työtapaturmat kokonaan alalta pois vuoteen 2020 mennessä. Cramo on mukana talkoissa ja lanseeraa uuden palkitsemisjärjestelmän.

TUHANSIEN EUROJEN SÄÄSTÖJÄ. Cramo Finland on vähentänyt työtapa-turmista aiheutuneiden poissaolopäivi-en määrää yli 600:sta alle 200:aan vuo-dessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Sairasajan palkoissa, hoitokuluissa, va-kuutusmaksuissa ja muissa kuluissa tä-mä tarkoittaa satojen tuhansien säästö-jä. Tapaturmia ehkäistään ennalta, kun kiinnitetään huomiota muun muassa sähköturvallisuuteen, nostinten käyt-töön, trukkien ajoon ja huolellisuuteen.

10 000 huollettavaa konetta17 000 henkilönostimen tarkastusta 730 tapaturmatonta päivää keskuskorjaamollaalle 200 poissaolo-päivää vuodessa100 000 säästettyä euroa

1 Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (15 900) 2 Terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym. (12 400) 3 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (10 200) 4 Laitteen, työkoneen tai eläimen hallinnan menettäminen (8 400) 5 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen ym. (7 900) 6 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym. (6 400) 7 Muut (4 200)

TEKSTI: MARI KUUSINEN | LÄHTEET: TYÖTERVEYSLAITOS JA TAPATURMAVAKUUTUSTEN LIITTO TVL | PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

30%

TÄRKEITÄ TEKOJA. Cramon henkilökunta ponnistelee monin tavoin turvallisemman työympäristön puolesta.

❯ Kaikissa toimipisteissä on aina paikalla ensiapukoulutettu henkilö❯ Kaikki työntekijät suorittavat turvalli-suus- ja ympäristöaiheisia verkkokursseja❯ Jokainen esimies opettelee tunnista-maan vaaroja❯ Myös johtajilla on työturvallisuuskortti

Rakennusalan tyypillisimmät työtapaturmat 2000-luvulla

Tyypillisimmät vammat rakennusalalla 1 Yläraajat (42,6%) 2 Pää (20,4%) 3 Alaraajat (20,1%)

15 900

12 400

10 200

8 400

7 900

6 400

4 200

4 Selkä (9,2%) 5 Vartalo ja sisäelimet (3,7%) 6 Koko keho ja useat sen alueet (1,7%)

7 Ei tietoa (1,3%) 8 Niska ja kaula (0,9%) 9 Muut (0,2%)

42,6 %

20,4 %20,1 %

9,2 %

1.2.

3.

4. 5.6.

8.

30 prosenttia vähemmän❯ TYÖTAPATURMIA RAKENNUSALALLA halutaan vähentää vuosittain 30 prosentilla. Cramo Fin-land on sitoutunut rakennusalan tavoitteeseen ja haluaa kitkeä tapaturmat alalta. Cramon uusi pal-kitsemisjärjestelmä takaa, että yrityksen työntekijät saavat jatkossa tulospalkkion korotettuna, mi-käli onnistuvat vähentämään tulosyksikkönsä työtapaturmia 30 prosentilla vuodessa.

122 |

2015

1 Putoaminen, hyppääminen, kaatuminen, liukastuminen (15 900) 2 Terävään esineeseen astuminen, kolhiminen, ym. (12 400) 3 Henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen (10 200) 4 Laitteen, työkoneen tai eläimen hallinnan menettäminen (8 400) 5 Aineen valuminen, purkautuminen, vuotaminen ym. (7 900) 6 Aiheuttajan rikkoutuminen, putoaminen ym. (6 400) 7 Muut (4 200)

pulma&ratkaisu

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: MAIJU NUPPONEN

Muun muassa kaupoissa ja sairaaloissa pitää tehdä huoltotoimenpiteitä, mutta sisätiloihin ei voi viedä raskasta henkilönostinta ja tikkaatkin ovat hankalat käyttää. Voiko veivikäyttöisellä Ecolift-henkilönostimella ratkaista pulman?

K yllä voi. Cramon valikoimaan kesällä tulleilla veivikäyttöisillä henkilönosti-milla nousee turvallisesti 4,20 metriin.

– Power Tower Ecolift on akuton, sähkö-tön ja öljytön. Nostimen saa nopeasti käyt-töön, tiivistää tuotepäällikkö Kai Korhonen henkilönostimen edut.

Ecolift on vaihtoehto niin tikkaille, por-taille kuin korokkeillekin. Se korvaa myös pie-net rakennustelinetornit. Nostin on tarkoitet-tu sisäkäyttöön.

ECOLIFT-NOSTIMEN JUJU on siinä, että se nostetaan ylös veivillä. Näin ei tarvita akku-ja tai sähkövirtaa. Veivin käyttö on kevyttä maston sisällä olevan kaasujousen ansiosta.

– Se, että nostimessa ei ole öljyä, tekee laitteen monikäyttöiseksi juuri sisätiloissa. Esimerkiksi sairaaloissa, elintarvikkeita val-mistavissa laitoksissa tai ihan vain vähittäis-kaupoissakin ei öljytahroja saa tulla lattialle. Puhumattakaan vaikkapa lääketeollisuudes-ta, Korhonen miettii.

Nostimella on atex-luokitus eli se sopii myös räjähdysvaarallisiin tiloihin.

HENKILÖNOSTIN ON kevyt. Se painaa vain 305 kiloa, kun yleensä nostimien paino on noin 700 kiloa. Ecolift-nostimen voi kuljet-taa hississä. Siinä on omat pyörät, joten si-tä on myös helppo siirrellä paikasta toiseen.

– Nostin on heti valmis käyttöön. Akku-käyttöisissä nostimissa on usein se ongelma, että kun nostin pitäisi saada käyttöön, ovat akut tyhjät. Lataamiseen kuluu sitten yllättä-en aikaan. Ecoliftia on helppo säilyttää, koska se ei vie paljoakaan tilaa.

Korhonen tutustui tuotteeseen Saksassa messuilla ja innostui heti hankkimaan sen myös Cramon valikoimaan. Englannissa vei-vikäyttöinen nostin on yleinen, mutta muu-alle Eurooppaan se on vasta tulossa.

– Tutkimusten mukaan valtaosa asennus-töistä tehdään alle viiden metrin korkeudes-sa. Näin veivikäyttöisen nostokorkeus on op-timaalinen, Korhonen toteaa. ■

Ecolift-maastonostimen tekniset tiedot:

TYÖSKENTELYKORKEUS: 4,20 m, työtaso 2,20 m

SALLITTU KUORMA: 150 kg (1 henkilö + työkalut)

PYÖRÄN PISTEKUORMA: 234 kg

KULJETUSMITAT: pituus 1,28 m, leveys 0,70 m, korkeus 1,94 m, paino 305 kg

NOSTOMÄÄRÄ: rajoittamaton

Ecolift veivaa turvallisesti korkeuksiin Power Tower Ecolift

on akuton, sähkötön ja öljytön nostin.

132 |

2015

1oTEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: DREAMSTIME

Kysymystä työpaikka-liikunnasta

Yli 80 prosenttia työpaikoista tukee henkilöstönsä liikunnan harrastamista keski-määrin 197 eurolla työntekijää kohti vuodessa. Mutta kannattaako liikunnan tukemi-nen rankalla rakennusalallakin? Kuka hyötyy työnantajan tarjoamasta tuesta?

142 |

2015

1 | MILLAISET TUKEMISEN MUODOT TOIMIVAT?

VUODEN 2012 Henkilöstöliikuntabaromet-rin mukaan yleisin tuen muoto on itse jär-jestettävät tapahtumat, kuten liikuntapäi-vät. 67 prosenttia vastaajista tukee liikuntaa liikuntasetelien muodossa ja miltei yhtä pal-jon kertaluonteisina ostopalveluina, kuten kuntotesteinä.

Rakennustyön luonteen vuoksi sairaus-poissaolojen vähentäminen ja työkyvyn yl-läpitäminen vaativat alakohtaista tarkaste-lua. Pitkäaikainen, useamman vuoden kes-tävä seuranta puuttuu usein rakennusalan tutkimuksista, eli hankkeiden pidempiaikai-sia vaikutuksia ei tiedetä. Rakennusalan työt eroavat paljon toisistaan, jonka vuoksi ra-kentamisen eri aloille tulisi suunnitella eri-laisia hankkeita.

Usein pelkällä liikuntaohjelmalla on vä-häinen vaikutus rakennusalan työntekijöiden

fyysiseen aktiivisuuteen. Myös muihin elinta-pojen riskitekijöihin, kuten tupakointiin ja yli-painoon vaikuttaminen onkin suositeltavaa. Ohjelmien räätälöinti, yksilöllinen neuvonta ja yksilöllisesti asetetut tavoitteet näyttävät edistävän parhaiten rakennusalan työnteki-jöiden hyvinvointia. Edistymistä tulisi seura-ta määrätyin väliajoin ja tavoitteita porrastaa.

2 | KOHDISTUUKO TUKI OIKEILLE HENKILÖLLE?

YLEISIMMIN KÄYTETTYJÄ hyvinvoinnin mit-tareita rakennusalalla on tapaturmien vähe-neminen ja sairauspoissaolojen määrä. Toi-menpiteiden vaikuttavuutta ei yleensä raken-nusalan yrityksissä ole arvioitu etukäteen, ei-kä arviointi kaikkinensa ole ollut mitenkään systemaattista. Vaikuttavuudella ei ole ollut myöskään merkitystä, kun on päätetty uu-sista toimenpiteistä. Valitettavasti toimenpi-

dettä on pidetty onnistuneena vain, jos sen vaikutus on näkynyt välittömästi, joten pit-käaikaista seurantaa ei rakennusalan yrityk-sissä tapahdu.

Henkilöstöliikuntabarometrin mukaan säännöllisesti työnantajan tarjoamaan lii-kuntaan osallistuvia on reilu puolet työnte-kijöistä ja satunnaisesti osallistuvia 67 pro-senttia, kun asiaa tiedustellaan työnantajil-ta. Määrä on kummassakin ryhmässä kasva-nut muutamassa vuodessa noin kymmenel-lä prosentilla.

Siitä, kohdistuuko liikunnan investointien resursointi nimenomaan vähän liikuntaa har-rastaviin, ei ole aivan tarkkaa tietoa. Liikun-taa tukevista yrityksistä kuitenkin reilu puo-let ilmoittaa kahden seuraavan vuoden aika-na tuen painopisteen olevan nimenomaan passiivisten tai vähän liikkuvien liikunnan harrastamisessa.

152 |

2015

3 | PIDENTYVÄTKÖ TYÖURAT LIIKKUMALLA?

YLEENSÄ OTTAEN vähän liikuntaa harrasta-vien työura on eri syistä lyhyempi kuin sään-nöllisesti liikkuvilla. Ylipaino lyhentää työ-uraa merkittävästi. Kohtuuliikunta kuitenkin riittää, joten himoliikkuja ei tarvitse olla. Työ-paikkaliikunta ja työn aikainen liikkuminen ovat luonteva osa kokonaisliikuntaa ja tuke-vat siten työurien jatkamista.

4 | MITEN LIIKUNTA PARANTAA TYÖHYVINVOINTIA?

LIIKUNTA VAHVISTAA elimistön stressin-sietojärjestelmiä, kuten tahdosta riippumat-toman hermoston kykyä sopeutua kuormi-tukseen tai hormoninen myönteistä vaiku-tusta aineenvaihduntaan. Palauttava liikun-

ta vapauttaa mielihyvähormoneja ja paran-taa unen laatua. Hyvälaatuisen unen aikana elimistö purkaa päivän stressikuormaa sekä henkisesti että myös huuhtomalla kuormi-tuksen kuona-aineita pois aivoista ja muual-ta elimistöstä. Hyväkuntoinen jaksaa raskais-sa fyysisissä töissä paremmin eikä elimistöön kerry energiavelkaa.

5 | MILLAISTA LIIKUNTAA TULEE HARRASTAA?

FYYSISTÄ TYÖTÄ tekeville on tärkeää, että liikunta tukee palautumista ja laukaisee esi-merkiksi yksipuolisesti rasittuneita lihaksia. Kehon hallintaa parantavat harjoitteet ovat työkyvyn kannalta vähintään yhtä tärkeitä kuin kestävyys- ja lihaskuntotreenaus. Kevy-empää työtä tekevillä stressijännityksiä lau-kaisee reipas jopa vähän hikoilua ja hengästy-mistäkin aiheuttava 30−45 minuutin liikunta. Luonnossa liikkuminen tekee kaikille hyvää.

6 | VOIDAANKO LIIKUNNALLA EHKÄISTÄ TYÖTAPATURMIA?

ERÄISSÄ KORKEAN tapaturmaris-kin ammateissa jo pienikin kestä-vyyskunnon parantaminen vähen-tää tapaturmia jopa 14 prosenttia. Vaikutus on erityisen selkeä silloin, kun rapakuntoinen saa parannet-tua kestävyyskuntonsa normaa-

liksi. Kunnon kohentamiseen riit-tää jo esimerkiksi reipas säännölli-

nen kävely tai pyöräily. Hapenotto-kyvyn tulisi olla jo oman terveyden

ja kaikkien työkykyä uhkaavien saira-uksien ehkäisemiseksi riittävä. Käytän-

nössä se tarkoittaa, että miehet pystyvät juoksemaan kahdeksan ja naiset kuusi ki-

lometriä tunnissa. Fyysisesti kuormittavissa töissä riittä-

vä hapenottokyky auttaa jaksamaan töis-sä, toki työ myös pitää osata tehdä oikein. Hyvällä hapenottokyvyllä on huomattu olevan erityisesti ikääntyneille työnteki-jöille muitakin kuin fyysisiä vaikutuksia. Sen myötä aivojen muistikeskuksen koko suurenee ja tämä parantaa sekä pitkä- et-tä lyhytkestoista muistia.

7 | ALTISTAAKO LIIKKUMINEN HAAVEREILLE?

PARINKIN ERI tutkimuksen mukaan on huo-mattu, että sairauspoissaolot vähenevät, kun liikunnan harrastamista lisätään kolmeen

kertaan viikossa. Kun liikuntaa edelleen li-sätään neljään kertaan viikossa, sairaus-poissaolot eivät enää laske, vaan ovat suurin piirtein samaa luokkaa kuin vain kerran vii-kossa liikuntaa harrastavilla. Tämä voi joh-tua lisääntyvistä liikunnan harrastamiseen liittyvistä tapaturmista tai ylirasitusoireista.

Liikuntatapaturmia voidaan tehokkaas-ti ehkäistä, kun kiinnitetään huomiota ver-ryttelyyn, venyttelyyn, sääntöjen noudat-tamiseen ja suojavarusteisiin. Myös liikun-nassa, niin kuin muussakin työtoiminnassa, tulisi tavoitteena olla 0 tapaturmaa. Liian nopeasta ja tehokkaasta liikunnan harras-tamisen aloittamisesta voi seurata ylirasi-tusoireita. Liikuntaa pitää lisätä pikkuhil-jaa ja palautumiselle antaa riittävästi aikaa.

8 | LISÄÄKÖ LIIKUNTA TUOTTAVUUTTA?

LIIKUNNAN HARRASTAMISEN on muiden hyvien elintapojen (tupakoimattomuus, al-koholin vähäinen käyttö, hyvä ruokavalio, vähäinen stressin kokeminen) ohella tpdet-tu edistävän työn tuottavuutta, kun sitä ky-sytään työntekijöiltä itseltään. Myös saira-uspoissaolot näyttävät vähentyvän, vaiku-tus on kuitenkin selkeämpi työn tuottavuu-den tunteen lisääntymiseen. Tunne siitä, että saa paremmin työnsä tehtyä ja tulosta aikaan paranee.

9 | MILLAISIA OVAT UUSIMMAT TUTKIMUSTULOKSET?

LIIKKUMATTOMUUS. eli usein istuminen paikallaan, on itsenäinen terveyden riskite-kijä. Jos koko päivä istutaan töissä, liikutaan aktiivisesti noin tunti ja edelleen istutaan il-ta ruutujen ääressä, ei liikunta auta poista-maan liiallisen istumisen haittoja. Paikal-laanolo on yhteydessä sydän- ja verenkier-toelinten sairauksiin, metaboliseen oireyh-tymään ja tyypin 2 diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin.

Paikallaanolo lisää jopa kokonaiskuol-leisuuden riskiä, onkin arvioitu, että yli seit-semän tuntia istuvilla se on 15 prosenttia suurempi verrattuna alle neljä tuntia istu-viin. Jokaista päivittäistä TV:n katselutun-tia kohden eliniän odote lyhenee yli 25-vuo-tiailla 22 minuuttia.

On kuitenkin huomioitava, että nimen-omaan työssä istumista on tutkittu vähem-män kuin juuri TV:n katselun aikaista istu-mista. Töissä istuminen on aktiivisempaa ja siihen tulee luontaisemmin taukoja, kuten käyntejä kopiokoneella.

162 |

2015

Haastatteluun vastasivat Työterveyslaitokselta tiimipäällikkö ja vanhempi tutkija Sirpa Lusa sekä ylilääkäri Harri Lindholm Fyysinen toi-mintakyky -tiimistä ja erityisasiantuntija Mika Nyberg ja erikoistutkija Minna Savinainen Työ-terveyshuolto ja työikäisten terveys -tiimistä.

10 | VAIHTAISINKO SÄHKÖPÖYTÄÄN?

VIIME AIKOINA monet työpaikat ovat hank-kineet säädettäviä työpöytiä. Pelkkä pöydän hankinta ei kuitenkaan riitä, vaan työpaikan tulee etukäteen miettiä esimerkiksi sitä, mi-hin työhön se sopii ja mitä ehtoja työn teke-minen sillä asettaa. Myös pitkään seisomi-seen voi liittyä monenlaisia terveyshaittoja, kuten tuki- ja liikuntaelinten rasittumista ja alaraajojen verenkierron häiriöitä. Ydinsana on vaihtelevuus. Istumatyöntekijän on välil-lä tärkeää nousta ylös ja liikuskella, seisoma-työntekijälle ovat hyväksi liikuskelu sekä vä-lillä istuminen. Fyysisesti aktiivista työtä te-kevälle ovat tarpeen lepotauot. Tärkeintä on vaihdella asentoja. ■

3 vinkkiä työpaikka-liikkujalle

■■ Muutamakin voimisteluliike parantaa vireystilaa.

■■ Liiku työn lomassa aina, kun se on mahdollista.

■■ Vältä ryppyotsaisuutta.

Fyysistä työtä tekeville on tärkeää, että liikunta tukee palautumista ja laukaisee rasittuneita lihaksia.

LOPPUKESÄN LIIKUNNALLINEN huipennus Cramolla oli tänä vuonna Midnight Run, jo-hon osallistui tänäkin vuonna yrityksestä pa-rikymmentä työntekijää. Juoksuryhmä spurt-tasi elokuisessa Helsingin yössä kymmenen kilometrin matkan.

- Cramo tarjoaa liikuntasetelien ohella työntekijöilleen myös henkilöstön toivomia urheiluvalmennuksia, kuten Vantaan urhei-lijoiden järjestämän juoksukoulun jokunen vuosi sitten. Myös pääkonttorimme kuntosa-li on työntekijöiden vapaassa käytössä, kertoo Cramon viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

Tuusulassa Cramon toimipisteellä keppi- ja kuminauhajumpataan huollon henkilöstön johdolla säännöllisesti. Mukava kuntoilu aut-taa jaksamaan fyysisesti vaativissa töissä.

Cramo tunnetaan myös liikunnallisten

tapahtumien järjestäjänä. Cramo Hockey Cup on jo usean vuoden ajan koonnut niin asiakkaat kuin cramolaisetkin ottamaan mittaa toisistaan jääkiekkokentille. Cramo-laiset ovat osallistuneet myös useisiin yri-tyksille suunnattuihin salibandy- ja jalka-palloturnauksiin.

Cramolla pyörii myös Ski Club, joka on järjestänyt viitenä vuonna peräkkäin erittäin suosittuja reissuja kotimaahan ja ulkomail-le. Johdon assistentti Jaana Suomi kertoo, että ensi talveksi on suunnitteilla matka Al-peille, Itävaltaan.

- Haluamme Cramolla kannustaa henki-löstöä liikkumaan mahdollisimman paljon, liikunnalla on suuri vaikutus niin psyykki-seen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin, sanoo henkilöstöpäällikkö Liisa Leinikka. ■

Cramo liikuttaa monipuolisesti

Cramon juoksuyhmä osallistui elokuussa Midnight Runiin.

172 |

2015

PKN:n manageri Kalle Pajamaa on paikalla, kun häntä tarvitaan, oli sitten aamu, ilta tai yö. Musiikkia ja valokuvausta rakastavan miehen mainio työpäivä koostuu luovasta tekemisestä.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: RIIKKA HURRI

Manageri Täydellä Sydämellä

esikuva

182 |

2015

Kalle PajamaaIKÄ: 36ASUU: Helsingin KalliossaTYÖPAIKKA: Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry ja Musiikin erityisop-pilaitos ResonaariKOULUTUS: Ylioppilas, media-assis-tenttiAMMATTI: Kehitysvammaisten ohjaajaPERHE: Vaimo ja 4 -vuotias poikaHARRASTUKSET: Valokuvaaminen ja musiikki

192 |

2015

alle Pajamaa toivottaa minut ja kuvaajan ter-vetulleiksi Helsingin Konalassa sijaitsevan kehitysvammaisten lyhytaikaiskoti ja työpa-ja Lyhdyn tiloihin. Täällä treenaa yksi Suo-men kuuluisimmista punk-yhtyeistä, Pertti Kurikan Nimipäivät. Soitto on käynnissä täl-läkin hetkellä.

Huolimatta Pertti Kurikan Nimipäivi-en, eli PKN:n saamasta julkisuudesta Kalle myöntää, että haastattelut ovat hänelle yhä vaikeita. Yleensä toimittajille puhuvat bän-din jäsenet. Paljon julkisuutta PKN sai eten-kin viime keväänä, kun bändi osallistui Euro-viisujen semifinaaleihin Suomen edustajana.

– Toimittajia tuli tänne Saksasta asti. Koko paikka oli täynnä median edustajia ja kaikki kysyivät samoja kysymyksiä uudelleen ja uudelleen. Olihan se aika raskasta välillä, Kalle huokaa.

Euroviisuedustajuuden ansiosta Kalle ja bändi pääsivät kokemaan viisuhulinat pai-kan päällä Wienissä. Reissu oli kaikille ras-kas, mutta myös antoisa.

– Vietimme Wienissä kaksi viikkoa. Haas-tatteluja oli paljon, mutta kun bändi ei pääs-syt finaaliin, meille jäi enemmän vapaa-ai-kaa. Kiertelimme kaupunkia, ja osa porukas-ta kävi huvipuistossa, Kalle kertoo.K

202 |

2015

Sitoutuminen ratkaiseeKalle työskentelee päätoimisesti PKN:n ma-nagerina. Suurin osa työpäivistä kuluu bän-din asioiden hoitamisessa ja sähköposteihin vastailussa. PKN:n laulaja Kari Aalto sanoit-taa ja säveltää yhtyeen musiikin yhdessä ki-taristi Pertti Kurikan kanssa. Kalle auttaa biisien sovittamisessa, sekä äänittää ja mik-saa biisit.

– Olen mukana suurimmalla osalla bän-din keikoista. Ne ovat yleensä iltaisin ja vii-konloppuisin. Välillä kollegani Lyhdystä tuu-raa minua keikoilla, jotta ehdin viettää aikaa perheeni kanssa, Kalle kertoo.

Bändin keikkareissut sujuvat yleensä sa-man kaavan mukaan.

– Ensin ajetaan jonnekin, puretaan kamat ja sitten odotellaan yöhön asti, että keikka al-kaa. Siinä välissä heitetään vitsiä ja tapellaan, Kalle nauraa.

PKN:llä riittää vientiä, heinäkuussa bän-di soitti yhdestä kolmeen keikkaa joka vii-konloppu. Sattumuksiakin mahtui mukaan.

– Meillä oli sovittu kaksi keikkaa samalle päivälle, toinen Ilosaarirockiin Joensuuhun ja toinen Rakuunarockiin Lappeenrantaan. Ajoaikaa kaupungista toiseen oli hyvin, kun-nes huomasimme kesken matkan, että soitto-aikaamme oli aikaistettu. Onneksi asiat saa-tiin kuitenkin järjestymään, ja bändi myöhäs-tyi vain parikymmentä minuuttia.

Molemminpuolista luottamustaKäytävältä kaikunut soitto on loppunut, ja laulaja Kari ilmestyy paikalle. Häntä ja Kal-lea yhdistää sama musiikkimaku.

– Kallella on tosi hyvä huumorintaju, mutta hän osaa myös komentaa. Jos esimer-kiksi soitamme väärin, Kalle huomauttaa sii-tä, Kari kertoo.

Ennen Kalle oli läsnä bändin kaikissa treeneissä, mutta nykyisin muusikot treenaa-vat itsekseen.

– Onneksi bändikämpän äänieristykset vuotavat, niin kuulen jos jätkät soittavat vää-rin, hän virnistää.

Joskus Kalle tuo myös nelivuotiaan poi-kansa mukaan työpaikalleen. Isänsä tavoin tämäkin on musiikkimiehiä, sillä harrastuk-

”Uuden luominen, se että

voi jättää jälkeensä jotain pysyvää, on minulle tosi

tärkeää.

1 Pertti Kurikan Nimipäivillä riittää keik-koja lähes joka viikonlopulle. Kesällä 2015 bändi esiintyi muun muassa Ilosaarirockis-sa.

2 Ennen Kalle oli läsnä PKN:n jokaisissa treeneissä, mutta nykyisin jätkät treenaavat jo itsekseen. Kesän keikoilla esitettiin myös uudempaa materiaalia.

1

2

Kalle Pajamaa (ensimmäinen vasemmal-ta) on toiminut Pertti Kurikan Nimipäivien managerina alusta lähtien. Bändissä soit-tavat Kari Aalto (toinen vasemmalta), Toni Välitalo, Pertti Kurikka ja Sami Helle.

212 |

2015

siin kuuluu rumpujen soitto. Kun Kalle tekee töitä, poika käy välillä soittamassa rumpuja PKN:n treenikämpällä.

Ei mikään kehitys-vammaisten bändiKallen ura punk-bändin managerina alkoi yk-sitoista vuotta sitten, kun mies tuli Lyhdyl-le suorittamaan siviilipalvelustaan. Kehitys-vammaisten ohjaaja ja Kallen nykyinen kol-lega Teuvo Merkkiniemi oli juuri perustanut yhdistykselle bändityöpajan, jonka ohjaami-seen Kalle musiikkimiehenä meni mukaan.

– Teuvo perusti työpajan nähdäkseen, voisivatko kehitysvammaiset elättää itsensä musiikilla. Nimipäivien lisäksi samalta työ-pajalta ovat tulleet myös laulaja Jutta Tah-vanainen sekä jazz-muusikko Kalle Salo-nen, Kalle kertoo.

Aluksi bändityöpajalla olivat mukana Pertti ja basisti Sami Helle. Myöhemmin mukaan liittyi Kari ja viimeisenä Toni Välita-lo. Nyt PKN on ollut olemassa jo lähes seitse-män vuotta. Kallen mukaan suhtautuminen kehitysvammaisiin muusikkoina on muuttu-nut yhdessätoista vuodessa paljon.

– Ennen kehitysvammaiset soittivat yleen-sä vain covereita ja pääsivät esiintymään lä-hinnä vammaisille tarkoitetuissa tilaisuuksis-sa. Nykyisin he pääsevät tekemään omaa mu-siikkia ja esiintymään oikeilla keikoilla, joissa kehitysvammaisuudella ei enää ole merkitys-tä. Ei Pertti Kurikan Nimipäivistäkään enää puhuta pelkkänä kehitysvammaisten bändi-nä, vaan punk-bändinä, Kalle pohtii.

Luovuus tekee mainion työpäivänLuovuus ja musiikin tekeminen ovat Kallel-le tärkeitä asioita. Hänelle mainio työpäivä sisältääkin jotain luovaa, yleensä musiikin tekemistä. Välillä Kalle saattaa vapaa-ajal-laankin hautoa ideoita bändin levyjä varten.

– Nautin biisien tekemisestä ja levyjen ideoimisesta yhdessä jätkien kanssa. Uuden luominen, se että voi jättää jälkeensä jotain pysyvää kuten levyn, on minulle tosi tärkeää.

Musiikin tekemisen lisäksi Kalle valoku-vaa paljon – ja tietysti filmille. Hän arvostaa

vanhaa teknologiaa paljon nykyistä enem-män. PKN:n biisitkin äänitetään vanhalle ke-lanauhurille ja julkaistaan vinyyleinä.

Arki valkokankaallePKN:n arki tuli yleisölle tutuksi ulkomaita myöten, kun bändin elämästä kertova doku-mentti Kovasikajuttu julkaistiin vuonna 2012. Suosittu dokumentti pääsi Suomessa teatte-rilevitykseen ja poiki bändille keikkoja pit-kin maailmaa. Nyt dokumentti saa jatkoa, sil-lä vuonna 2017 näkee ensi-iltansa Kovasika-jutun kakkososa. Tulevaa dokumenttia kuva-

taan parhaillaan.Dokumentissa esiintyminen ja kuvatta-

vana oleminen tuntuu Kallesta edelleen hie-man kiusalliselta, mutta hänestä on hienoa, että monet hyvät hetket tallentuvat filmille.

– Kyllä viikoittain tulee tilanteita, jois-sa ajattelen, että hitsi kun kamera olisi ollut paikalla.

Ensi vuonna Pertti täyttää 60 ja on ilmoit-tanut jäävänsä eläkkeelle. Kallen mukaan ai-ka näyttää, miten bändin kanssa käy. Hän it-se aikoo jatkaa työskentelyä Lyhdyllä musii-kin parissa.

– Pertillä on oma sooloprojekti, Kalevi Hel-vetti. Tosin se ei ole musiikkia vaan hänen kir-joittamiaan kummitusjuttuja, Kalle kertoo. ■

Punk-musiikin ydinajatuksiin kuuluu, että jo-kainen voi tehdä sellaista musiikkia kuin ha-luaa, taidoista riippumatta. – PKN tekee mu-siikkia täydellä sydämellä. Se on tärkeintä.

Lyhty ry:n tiloissa on pimiö, jossa Kalle kehittää ottamiaan kuvia. Kuvissa esiintyvät useim-miten PKN:läiset, jotka toisinaan ovat mukana myös kehittämässä kuvia. –Toni nukahtaa usein pimeään huoneeseen, Kalle hymähtää.

222 |

2015

JOUSTAVA YHTEIS-TYÖKUMPPANI KoneKonttiin voi itse valita sisällön Cramon laajasta vuokrakone- ja tarvikevalikoimas-ta. Tuotteet tulevat valmiiksi hyllytettyinä kontissa. Kontin sisäl-töä on helppo vaihtaa ja muokata rakennus-työmaasi työvaiheiden mukaan. Cramo reagoi nopealla aikataululla yllättäviinkin muutok-siin ja tarpeisiin.

ENEMMÄN AIKAA TYÖHÖN Enää ei tarvitse käyttää aikaa koneiden huoltami-seen. Kaikki KoneKontin tarvikkeet ja koneet ovat aina valmiiksi huollettu-ja ja toimivia. Lukitussa teräskontissa työkalut ja koneet säilyvät hyvässä tallessa.

SELVÄÄ SÄÄSTÖÄ KoneKontin myötä vuok-ratarvikkeiden toimitus-kulut pienenevät, kun kaiken tarpeellisen saa tilattua yhdestä paika-sa. Hinnat ovat selkeitä ja edullisia. Tulevat vuokrakulut on helppo hahmottaa etukäteen jo budjetointivaiheessa.

LAATUTAKUUKoneKontti kilpailee laadulla. Enää ei kan-nata tyytyä kompro-misseihin ostamalla työmaalle halpako-neita. Kontissa on aina tarjolla parhaat ja täyden ammattita-son tuotteet, joiden osat sopivat varmasti toisiinsa.

UUTUUDET TUTUKSICramon vuokrakone ja -tarvikevalikoima koostuu markkinoiden uusimmista tuotteis-ta. Kontin tilaus onkin paikallaan myös sil-loin, kun haluaa tutus-tua johonkin uutuusko-neeseen ennen oman hankintaa. Lisäksi KoneKontissa voidaan välittää työmaalle eri-laisia myyntituotteita, kuten hiomalaikkoja ja nauloja.

1 2 3 4 5

Cramon KoneKontti on teräskontti, joka kätkee sisäänsä joustavia ja edullisia ratkaisuja raken-nustöiden eri vaiheisiin. Kontti on kätevä tapa tilata ja varastoida vuokrakoneita sekä muita

tarvikkeita suoraan työmaalle. Listasimme KoneKontin viisi etua.

pelit&vehkeetKOONNUT: VEERA SÄILÄ

KUVAT: CRAMO

KoneKontti on muuttuvan työmaan ratkaisu

Asiakas voi täyttää KoneKontin tarpeidensa mukaan markkinoiden uusimmilla tuotteilla.

232 |

2015

Cramon Urheiluakatemia,

olkaa hyvät!

242 |

2014

Cramon sponsorointiohjelman viisi kansallisella tasolla menestynyttä urheilija-nuorta esittäytyy. Tänä vuonna Cramo tukee myös hieman tuntemattomampienkin

lajien, kuten judon, slopestylen ja pararatsastuksen näkyvyyttä.

1Jessica Kerttunen 18-vuotiaalla Jessicalla on tehokas kilpatiimi Sipoossa Sulo-ratsunsa kanssa. Treenates-saan Jessica pitää mielessään, että unelmat on tehty toteutettaviksi.

LAJI: Pararatsastus, Sipoo

KILPAKUMPPANI: Ladykiller II

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Pää-sy Suomen ratsastajainliiton maajoukkue-valmennukseen, paralympiakomitean nuor-ten ryhmään ja maailman ranking-listalle (150/194) yhtenä listan nuorimmista rat-sastajista. Pääsy Norjaan Pohjoismaiden mestaruuskilpailuihin. Sieltä tuli 4. sija ja SM-kisoissa kultaa.

URHEILULLISET TAVOITTEET: Kilpailla syksyllä Euroopan mestaruuksissa Sak-sassa ja mahdollisesti Italian kansain-välisissä kilpailuissa sekä päästä jouk-kueena Rion paralympialaisiin 2016. Kisata Euroopan mestaruudesta (2017) ja maailman mestaruudesta Kanadas-sa (2018) sekä päästä Tokion paralym-pialaisiin vuonna 2020.

KUULUMISET: Ylen Ystäväni hevonen -sarjaa kuvattiin SM-kisoissa sekä myö-hemmin kotitreeneissäni. Jakso tulee ulos syyskuussa Yleltä. ■

2Jenni Saarinen 15-vuotias taitoluistelija Jenni kilpailee en-simmäistä kauttaan naisten sarjassa mana-gerinaan Laura Lepistö.

LAJI: Taitoluistelu

SEURA: Tapparan taitoluistelijat, Tampere

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Nais-ten SM-hopea 2015, Naisten PM-kulta 2015, Finlandia Trophy 2014 ISU Challenger series -kilpailussa 5. sija, junioreiden Suomen ja

Pohjoismaiden mestaruus 2014 sekä juni-oreiden MM-kisojen 13. sija.

URHEILULLISET TAVOITTEET: En-si kaudella katse on aikuisten

EM- ja MM-kisapaikkojen ta-voittelussa. Haluan nousta Suomen kärkiluistelijaksi edustamaan arvokisoihin

sekä siellä Euroopan ja maa-ilman kärjen tavoittelu. Välietappeja ovat MM-kotikisat Helsingissä 2017 ja Pyeongchangin 2018 talviolympialaiset.

KUULUMISET: Kesällä harjoittelin Sveitsis-sä. Myös managerini Laura on aiemmin har-joitellut samalla leirillä. Tuo leiri oli kesän kohokohta! Kauden aikana kuulumisiani voi seurata Facebookissa: JenniSaarinenFigu-reskater. ■

KOONNUT: VEERA SÄILÄ | KUVAT: CRAMO

242 |

2015

5Tatu Turunen 18-vuotias judoka Tatu on harrastanut judoa 12 vuotta. Hän kuuluu Suomen 1-maajoukkuee-seen. Et voi onnistua, jos et uskalla yrittää -aja-tus kannustaa Tatua uralla eteenpäin.

LAJI: Judo

SEURA: Joen Yawara ry, Joensuu

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Nuor-ten SM-kisojen voitto, nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa 2. sija, 1-maajoukkue-edustaja sarjassa U21-100 sekä nuorten Fin-nish Judo Openin, Samurai Cupin ja aluemes-taruuskisojen 2. sijat.

URHEILULLISET TAVOITTEET: Tarkoitus on pysyä edelleen yhtenä Suomen kärjistä ikä-ryhmässäni ja nousta myös Euroopassa sarja-ni kärkijudokoihin. Tulevaisuudessa toivon löy-täväni itseni miesten sarjoissa Pohjoismaiden ja Euroopan kärkijudokoiden joukosta.

KUULUMISET: Seurajoukkueiden SM-pronssi jäi mieleen, koska pronssiottelussa tilanteen

ollessa 2-2 minun otteluni oli ratkaiseva. Voitin sen ehkä yhdellä urani hienoim-mista heitoista. Kesä meni leireilles-sä ja töitä tehdessä melko mukavas-sa paikassa, Cramolla Joensuussa! ■

3Matias Suomi 16-vuotias Matias harjoittelee talviaikana kuusi kertaa viikossa ja käy lisäksi fysiik-katreeneissä. Treenien lisäksi hän opiske-lee Hyvinkäällä liiketaloutta.

LAJI: Slopestyle (freestyle suksilla)

SEURA: Freestyleseura Moebius

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Ookkonää Big Air 2015 avoimen sarjan 1. sija, kaudella 2013-2014 Slopestyle rookie -sarjassa kilpaileminen, 5. sija SM-kisoissa, 3. sija Audi Freestyle Ski Tour -kisoissa, 6.si-ja 2015 Audi Freestyle Ski tour pro -sarjassa ja 2. sija Tazza Kids aluekilpailussa.

URHEILULLISET TAVOITTEET: Tavoitteenani on kehittyä lajissa kansallisella ja kansainvä-lisellä tasolla sekä päästä maajoukkueeseen.

KUULUMISET: Olin viime kauden Rukan Alppi-koulun valmennusryhmässä Kuusamossa. Lo-

kakuussa menen viikoksi harjoittelemaan Eurooppaan jäätikölle. Kuulu-

misiani voi seurata videoblogista-ni YouTubes-ta: youtube.com/skiMats-kuu ■

4Eerika Reunanen 16-vuotias Eerika on harrastanut yleisurheilua 6-vuotiaasta lähtien ja viimeiset neljä vuotta hän on harjoitellut tavoitteellisemmin Lempää-län Kisa Yleisurheilun valmennusryhmässä.

LAJI: Yleisurheilu

SEURA: Lempäälän Kisa Yleisurheilu

TÄRKEIMMÄT URHEILUSAAVUTUKSET: Kak-si SM-hopeaa tyttöjen 300 metrin aitajuoksus-sa, SM-viestin 8. ja 5. sija 4x80 metrin aitajuok-sussa ja 5. sija korkeuden SM-kisoissa sekä joukkuekilpailun SM-kultaa.

URHEILULLISET TAVOITTEET: Keskityn ur-heilun ja opiskelun yhteensovittamiseen. Tree-neissä pyrin monipuoliseen ja nousujohteiseen harjoitteluun.Tavoitteena on päästä Suomen nuorten maajoukkueeseen sekä saada nuor-ten arvokisaedustus vuonna 2016.

KUULUMISET: Viime kauden paras suoritus syntyi Suomenmestaruushalleissa, Cramon logot kisa-asussa ommeltuna. Valintani Ur-heiluakatemiaan kiinnosti monia, ja myöspaikallislehdessä valintani sai huomiota. Kesäkausi on mennyt harmillisen tapa-

turman tuottaman vam-man parantelussa ja

toipumisessa. ■

”Ylen Ystäväni hevonen -sarja

tulee ulos syykuussa.

252 |

2015

Esittelyssä Cramon kolme toimintaperiaatetta, jotka kehittävät toimintaa joka päivä.

mainio päivä työmaalla

cramo story

KUUNTELEMME SINUA AINA

MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄCramo haluaa olla edelläkävijä ja nostaa koko vuokrausalan palvelutasoa. Se on kova tavoite.

Saavuttaaksemme tavoitteemme haluamme palkita sinut palautteestasi, sillä sen avulla me voimme kehittyä.

Asiakasedustaja on puolueeton henkilö, jolla on valtuudet ja halu ratkaista mahdolliset ongelmat sinun ja Cramon

välillä. Hänen työnsä on tehdä sinut tyytyväiseksi ja auttaa meitä kehittymään paremmiksi. ■

TOIMITUSAIKAMME PITÄVÄT AINA

MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄHaluamme tehdä työpäivästäsi mainion ennen kuin se

edes alkaa. Tunnemme ja ymmärrämme tarpeesi ja aika-taulusi niin hyvin, että pienikin myöhästyminen meiltä on

liikaa. Jos toimituksemme on yhdenkin minuutin myöhäs-sä tai yhdenkin letkun vajaa, kannamme vastuun. Toimim-

me näin, jotta palvelutasomme vastaa odotuksiasi. ■

KALUSTOMME ON AINA KUNNOSSA

MITÄ TARKOITAMME TÄLLÄKorkealaatuinen kalusto on koko toimintamme ydin – pe-rustyökaluista aina raskaisiin rakennuskoneisiin. Koneet ovat kuitenkin koneita, ja joskus ne pettävät. Kun kalus-

to on pakko korjata tai vaihtaa toimivaan, me teemme sen nopeammin kuin saatat odottaa. ■

Kalusto pelaa, työt sujuvatMITÄ TAPAHTUINCC rakentaa nelikaistaista moottoritietä Norjassa. Jonkin aikaa sitten työmaan betonirakenteista vastaavalla Frank Pedersenillä oli ongelmia Cramolta vuokratun 22-metrisen nosturin voimanlähteen kanssa, eikä nosturia voitu käyttää. Normaalisti Cramon huoltomiehet ovat paikal-la parissa tunnissa, mutta töiden ruuhkautumisen vuoksi he ehtivät apuun vasta vuorokauden kuluttua. NCC sai pitkästä odotusajasta hyvitykseksi yhden nosturivuokran veloituksetta.

■■ CRAMO"Toisinaan työt ruuhkautuvat tai tapahtuu muuta ennalta-arvaamatonta, vaikka pyrimmekin kaikin keinoin ehkäisemään tällaisia tilanteita. Jos kalustomme ei ole kunnossa, meillä on mahdollisuus hyvittää se asiak-kaillemme. He ovat tyytyväisiä nähdessään, että pyrimme palvelemaan heitä erinomaisesti silloinkin, kun kalustomme kanssa on ongelmia. Tä-mä auttaa rakentamaan pysyviä, pitkäaikaisia asiakassuhteita."

Robert SørbyVuokraamotyöntekijäJessheimCramo AS, Norja

■■ ASIAKAS"Olen ollut NCC:n palveluksessa 23 vuotta, enkä muista koskaan saanee-ni tällaista palvelua. Yhteistyömme Cramon kanssa sujuu hyvin ja Cra-mon työntekijät ovat palvelualttiita ja ratkaisukeskeisiä. Tavallisesti he ovat erittäin nopeasti paikalla, kun jokin menee vikaan. Tällä kertaa jou-duimme odottamaan pitkään, joten arvostamme saamamme hyvitystä. Se vahvistaa luottamusta ja edistää hyvää yhteistyötä."

Frank PedersenBetonirakenteiden työnjohtajaNCCNorja

TEKSTI: CRAMO | KUVA: MATS JARMER

262 |

2015

GREAT DAY off WORK

3RUGBYPelaan pari kertaa viikossa rug-

bya. Minulle on tärkeää saada myös omaa aikaa. Rugbyn kautta olen saanut paljon uusia ystäviä. Espoon joukkueessa on hy-viä tyyppejä monesta eri kulttuuritaustasta. Treeneissä kuuleekin aina uusia tarinoita ja uutisia ympäri maailmaa. Rugby-harrastus tarjoaa myös tapahtumia, joihin voimme osallistua perheen voimin

1 LEPOCramo tarjoaa minulle hyvät yö-

unet. Vapaa-ajalla pystyn rentoutumaan ja lataamaan akkuja, kun tiedän, että työ-maan työkalut on vuokrattu luotettavasta Cramosta. Lisäksi Cramo sponsoroi rug-by-harrastustani, mikä on todella mu-kavaa.

2PERHEPerheeseeni kuuluvat vaimo ja al-

le vuoden vanha poika. Arkemme helpottui, kun vaimo ja poika muuttivat Suomeen. Ai-kaisemmin viikonlopuista hävisi 12 tuntia, kun työmatkaan kuului viikoittain ruuhkai-nen laivareissu Viron ja Suomen väillä. Nyt perheen kanssa jää enemmän aikaa pik-nikretkiin puistoissa ja järvien rannoilla. Talvella käymme aktiivisesti uimahalleissa.

Jo lukioikäisestä asti beto-nialalla toiminut virolainen Martin Kabral kertoo, mitkä asiat tekevät hänen vapaa-ajastaan mainion.

Martin Kabral MITÄ TEKEE: 29-vuotias Martin toimii Sa-vekate Betonirakennuksen toimitusjohtaja-na. Yritys on erikoistunut betonivalutöihin. Yleisiä työkohteita ovat esimerkiksi sei-nät, holvit, perustukset, anturat, tukimuu-rit ja lattiat.

SUHDE CRAMOON: Martin on työskennel-lyt Suomessa kuusi vuotta. Yhteistyö Cra-mon kanssa käynnistyi vuonna 2011, kun

Savekate alkoi vuokrata Cramolta pienempiä käsityökaluja. Nykyään Savekate vuokraa mo-nenlaisia koneita, varastokontteja, sahoja ja telineitä. Martin on ollut tyytyväinen Cramon tarjoamaan hyvään laatuun ja toimitusnopeu-teen. Myös Cramon henkilökunta on hänestä niin mukavaa, että yhteisiä saunailtoja ja ka-lareissuja on tehty työajan ulkopuolellakin.

HARRASTUKSET: Martinilla perheineen on kaksi kotia. Toinen on Tartossa, Martinin ko-timaassa Virossa, ja toinen on Pukinmäessä, Suomessa. Vapaa-ajallaan Martin pelaa rug-bya, viettää aikaa perheensä kanssa ja viihtyy pihatöissä. Tarton kodissa perhe käy ainakin kerran kuukaudessa. Tartosta löytyvät heille tärkeät vadelmapensaat, mansikat, kaasu-grilli ja kukko. ■

TEKSTI: VEERA SÄILÄ | KUVA: MARKKU OJALA

”Cramo tarjoaa minulle hyvät yöunet.

Yksi perhe, kaksi kotia

272 |

2015

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | LÄHDE: TYÖTERVEYSLAITOKSEN NETTISIVUT | KUVAT: CRAMO

Suojaudu oikein

Työvaatteet valitaan työn vaarojen mukaan. Samanaikaisesti käytettävien suojainten on sovittava yhteen.

282 |

2015

Laki ohjaa pukeutumista rakennustyömailla. Turvallisuuden lisäksi vaatteiden ja suojaimien valintaan vaikuttavat niiden käyttömukavuus ja käytännöllisyys.

H enkilönsuojainten valinta ja käyttö pe-rustuvat valtioneuvoston päätökseen sekä työturvallisuuslakiin. Tärkein

henkilönsuojausta ja pukeutumista ohjaava säännös koskee rakennustyön turvallisuutta.

– Työnantajan on valittava työntekijälle työn vaarojen mukaan turvalliset henkilön-suojaimet. Tämän tulee perustua aina työpai-kan riskinarviointiin, mutta myös rakennus-alaa koskevat erityismääräykset tulee ottaa huomioon, toteaa Työterveyslaitoksen van-hempi asiantuntija Erja Tammela.

Viime kädessä rakennustyömaan kaikesta turvallisuuteen liittyvästä vastaa pääurakoit-sija. Työsuojelutarkastajat tekevät satunnai-sesti työpaikkakäyntejä.

– Työpaikkatasolla käytännöt vaihtele-vat paljon. Joillakin rakennustyömailla suoja-vaatetusta mietitään varmasti tarkoin, mut-ta toiset ostavat sitä mitä halvimmalla saa, Tammela toteaa.

TYÖNANTAJAN ON arvioitava työssä esiin-tyvät vaarat, joiden välttämiseksi tai rajoit-tamiseksi on käytettävä henkilönsuojaimia. Suojainten valinnassa on otettava huomioon ergonomian vaatimukset ja työntekijän ter-veydentila. Suojainten on tarvittavien sää-töjen jälkeen oltava käyttäjälleen sopivat. Samanaikaisesti käytettävien suojainten on sovittava yhteen siten, että ne edelleen suo-jaavat kyseisiltä vaaroilta.

Rakennustyömaalla on käytettävä suo-jakypärää. Tarvittaessa kypärä on varustet-tava alushupulla.

– Kypärää on rakennustöissä käytetty pitkään, mutta vasta vuoden 2009 asetuksen myötä siitä tuli pakollinen, vaikka ei olisi edes riskiä putoavista esineistä, Tammela kertoo.

Rakennustyössä on käytettävä työn ja työolosuhteiden edellyttämää henkilökoh-taista silmien suojausta. Työnantajan on annettava työntekijöille käyttöön suojalasit niissä töissä, joissa on merkittävä silmäta-paturmavaara.

Kun käytetään valjastyyppistä turvavyö-tä köysineen, on käytettävä itsetoimivalla pituuden säätimellä varustettua varmistus-köyttä, jos köyden pituutta joudutaan jatku-vasti säätämään.

Turvajalkineet ovat yleensä pakolliset. Lattiatöissä ja muissa vastaavissa polvia ra-sittavissa töissä on käytettävä polviensuo-jaimia.

RAKENNUSTYÖMAALLA ON käytettävä hei-jastavaa varoitusvaatetusta, jotta työntekijä näkyy hyvin.

– Heijastava varoitusvaatetus on terminä vähän väärä, mutta tällä tarkoitetaan erittäin hyvin näkyvää vaatetusta, joka näkyy sekä päivänvalossa että pimeässä ulkoisen valo-lähteen valaisemana, Tammela sanoo.

Näkyvää vaatetusta koskee eurooppalai-nen standardi, jossa määritellään materiaa-li- ja mallivaatimukset sekä jaetaan vaatteet niiden näkyvyyden mukaan kolmeen luok-kaan, joista luokka 3 näkyy parhaiten. Ra-kennustyömaalla käytetään luokan 2 vaate-tusta muutoin paitsi liikenteenohjaustehtä-vissä luokan 3 vaatetusta.

Erittäin näkyvä vaatetus on tarkoitettu lähinnä ulkokäyttöön, vaikka asetus vaatii-kin niiden käyttämistä rakennustöissä myös sisätiloissa.

– Päivänäkyvyys saadaan aikaan käyttä-mällä niin sanottua päiväloisteväriä eli fluo-resoivaa keltaista, oranssia tai punaista kan-gasta. Tämän materiaalin niin sanottu hohde vaatii UV-valoa, jota ei sisätiloissa juurikaan ole. Sisätiloissa se on siis kuin tavallinen kel-tainen, oranssi tai punainen väri.

RAKENNUSTYÖMAILLA OLOSUHTEET vaih-televat paljon vuodenajasta, työtehtävästä ja työympäristöstä riippuen. Näkyvyyden lisäk-si saatetaan siis tarvita suojausta myös sa-

Suojainten valinta ja käyttö työpaikalla

■■ Tee suojainvalinta työpaikan riskinarvioinnin perusteella.

■■ Varmista suojainten oikeanlainen suojaustaso.

■■ Tarkista suojainten käytettävyys ja toimivuus työtehtävässä myös muiden suojainten kanssa.

■■ Valitse CE-merkitty ja tyyppihyväksytty henkilönsuojain.

■■ Ohjeista suojainten käyttö ja huolto työpaikalla ja työpisteissä.

■■ Valitse työpaikalle suojaimista vastaava henkilö.

LÄHDE: TTL

teelta, tuulelta, kylmältä, tulelta, hitsauski-pinöiltä ja pölyltä.

– Ei ole olemassa yhtä ihmevaatetusta, joka kattaisi kaikki tilanteet, vaan käytännös-sä vaatteita tulisi olla useampia. Markkinoilla on niin sanottuja multifunctional-vaatteita, mutta ne ovat kalliita ja usein melko raskai-ta käytössä, Tammela kertoo.

Parhaiten vuodenaikojen vaihteluilta suojaudutaan kerrosvaatetuksella. Päällys-vaate voi olla sama kesät talvet, mutta väli- ja alusvaatetusta säädellään tilanteen mukaan. Kylmätyössä vaatetuksen on oltava sopivan kokoinen, jotta vaatteiden väliin jäävät ilma-kerrokset toimivat lämmöneristeenä.

Alusvaatetus pitää ihon kuivana ja siirtää hikoilun aiheuttaman kosteuden pois ihol-ta seuraaviin vaatekerroksiin. Alusvaatetuk-sen pitää olla ihonmyötäinen, mutta ei kui-tenkaan liian tiukka. Suositeltavia alusvaa-temateriaaleja ovat polyesteri, polypropee-ni, villa, silkki ja kaksikerrosneuleet, joiden sisäpuoli on kosteutta siirtävää materiaalia ja ulkopuoli villaa. Hitsaustyössä alusvaate-”Ei ole olemassa

yhtä ihmevaatetusta, joka kattaisi kaikki

tilanteet.

292 |

2015

tus ei kuitenkaan saa olla sulavaa synteettis-tä tekokuitua.

Välivaatetuksen tarkoitus on säädellä lämmöneristävyyttä. On hyvä valita yhdes-tä kolmeen erillistä vaatekerrosta lämpötilan mukaan. Sopivia materiaaleja ovat flanel-li, villaneulos, fleece ja tekoturkis sekä tik-kikangas.

Päällysvaatetus antaa suojan ympäris-tön olosuhteilta, kuten kylmältä, tuulelta, räntä- tai lumisateelta ja kosteudelta. Mate-riaalin tulee siis olla tuulenpitävä, vettä hyl-kivä tai tarvittaessa vedenpitävä ja vesihöy-ryn läpäisevä.

– MARKKINOILLA ON runsaasti näkyviä suo-javaatteita ja valinta voi olla vaikeaa. Valin-nassa tulisi kiinnittää huomiota työtehtä-vään ja siihen, minkälaisia vaatimuksia se työvaatetukselle asettaa, Tammela summaa.

Käyttökelpoisia ominaisuuksia ovat esi-merkiksi säädettävät ja kiristettävät hihan- ja lahkeensuut sekä takin helma, säädettävä huppu ja kaulus sekä tuuletusaukot, joiden avulla voi tuulettaa pois ylimääräisen läm-mön ja kosteuden. Hupun tulisi suojata pää-tä ja kasvoja tuulelta. Käytännöllisintä on valita vaate, jossa on vetoketju, jonka edes-sä on suojalista.

Päähine voi olla pipo, tekoturkis- tai tur-kishattu. Parhaimman suojan kovalta tuulel-ta ja pakkaselta antaa turkisreunainen hup-pu. Hyvä päähine suojaa posket, korvat ja otsan, on tuulenpitävä, eristää lämpöä, lä-päisee vesihöyryä, ei rajaa näkökenttää, on säädettävä ja pestävä, ja toimii myös kypärän kanssa. Alushuppu antaa lisäsuojaa.

Aluskäsineet pitävät kädet kuivina. Pääl-limmäiset käsineet suojaavat tuulelta ja kos-teudelta. Käsineen pitoa lisää nahka- tai mokkanahkainen kämmenosa. Työntekijällä pitäisi olla mukana myös vaihtokäsineet, jos kädet hikoavat paljon tai jos käsineet kastu-vat työvuoron aikana.

Sukat ovat erittäin tärkeä yksityiskoh-ta. Alussukka siirtää kosteuden seuraavaan kerrokseen ja paksumpi välisukka eristää hyvin lämpöä. Kannattaa valita villa- tai vil-lasekoitesukat, sillä puuvillasukka ei suojaa tarpeeksi kylmältä ja on kostuessaan kylmä.

Parhaimman suojan jaloille antavat lämpöeristetyt varsikengät, tai saappaat tai saappaat irrotettavalla lämpövuorella. Jalki-neen paksu ja kuvioitu ulkopohja estää läm-mön johtumista ja lisää jalkineen lämmön-

eristävyyttä. Irrotettava lämpöpohjallinen eristää lämpöä ja lisää jalkineen käyttöikää.

– Näkyvät vaatteet ovat erittäin herkkiä likaantumaan, joten vaatteita tulisi pestä

C ramon työntekijät pukeutuvat Skyddan turvallisiin ja laadukkaisiin vaatteisiin.

Skydda B&B Products toimittaa cramolaisille näkyvät työvaatteet, college- ja t-paitoja sekä erikoisvaatetusta ja tarvikkeita.

Kaikki cramolaisten käyttämät työvaatteet täyttävät alalla vaadittavat standardit.

– Nythän standardit ovat kovenemassa nä-kyvissä työvaatteissa. Uusi EN20471-standardi edellyttää, että vaatteissa on heijastimet vyö-tärön ja hihojen lisäksi myös olkapäillä, ker-too Skyddan aluepäällikkö Kari Holopainen.

Työvaatteet ovat Cramon näköisiä eli vaat-

Cramolaiset pukeutuvat turvallisestiteissa näkyy punaista ja mustaa. Kaikissa vaatteissa on myös Cramon logo painettuna joko rintaan, selkään tai hihaan.

– Kriteerit ovat selvät. Cramo haluaa työn-tekijöilleen laatua, mutta kohtuuhintaan, Ho-lopainen tiivistää.

Tarpeen mukaan Cramo ostaa Skyddal-ta myös esimerkiksi palosuojattuja vaatteita sähkötöitä tekeville työntekijöille ja erikois-valmistettuja talvivaatteita pohjoisen Suomen cramolaisille. Myös cramolaisten käsineet, pi-pot, lippalakit, suojalasit ja hengityssuojaimet ovat Skyddan valikoimista. ■

Cramon värit ovat pu-nainen, valkoinen ja harmaa sekä turvalli-suussyistä oranssi.

usein, jotta ne säilyvät näkyvänä. Kaikki li-ka ei kuitenkaan irtoa pesuissa, jolloin vaat-teita saatetaan joutua korvaamaan uusilla suhteellisen nopeasti, Tammela kertoo. ■

302 |

2015

Bränditarinan kertojaCramo-konsernin markkinointijohtajana keväällä aloittanut Lasse Huuhka jalkauttaa Cramo Storyn eli Cramon bränditarinan kaikkiin 15 toimintamaahan. Työ on Huuhkan mukaan jopa hämmentävän mukavaa.TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: JANNE VIINANEN

Lasse Huuhka kertoo, että rakastaa amerikan-rautoja. Samalla antaumuksella hän on läh-tenyt jalkauttamaan brändin yhtenäistämistä konsernissa.

H uuhka tuli taloon vuonna 2003 myynnin ja markkinoinnin am-mattilaiseksi Tilamarkkinoille. Vuonna 2008 hän aloitti Cramo Finlandin markkinointipäällikkönä. Nykyinen koko Cramo-kon-

sernin markkinointijohtaja toteaa, että työ Tilamarkkinoilla oli se koh-ta, jossa hän löysi polun työuralleen. Työkokemusta oli aiemmin ker-tynyt teknisen alan myyntityöstä.

– Konsernin markkinointijohtajan työ on uusi pesti Cramolla. Työn-kuva muodostui, kun konserniviestinnästä irrotettiin markkinointi omaksi osa-alueekseen. Päätehtäväni on nyt selkeyttää Cramon brän-diä kaikissa 15 toimintamaassamme sekä yhtenäistää toimintaa ja kampanjoita, Huuhka summaa.

BRÄNDITYÖ EI ole Huuhkalle uutta, koska hän yhtenäisti viestinnän linjaa jo työskennellessään Suomen markkinointipäällikkönä. Nyt to-teutukseen saadaan uutta puhtia.

– Olen viihtynyt hyvin uudessa pestissäni ja tutustunut uusiin ih-misiin. Minulle on tärkeää, että työni on aiempaakin haastavampaa. Haluan pähkiä ja pohtia asioita. Kevään ja kesän aikana olen innolla tarttunut toimeen.

Huuhka miettii, että uudessa työssä on saanut ottaa hurmaustai-dotkin käyttöön esimerkiksi silloin, kun talon omaa porukkaa on kan-nustettu viestien yhtenäistämiseen.

– Työ on ollut hämmentävän mukavaa ja innostavaa, hän myhäilee.

CRAMO STORY jatkuu tänä vuonna entistäkin vahvempana.– Brändilupauksemme antaa mainio päivä työmaalla on toiminut.

Rehellisesti sanottuna työntekijämme ovat jopa yllättäneet minut. Meil-

lä on arjessa valtavasti hyviä ja hienoja juttuja jaettavana. Se kertoo osaltaan onnistumisesta sisäisessä kehitystyössä.

Huuhka on ollut mukana sorvaamassa monta Cramon menetys-kampanjaa. Suuren suosion Suomessa saavuttanut Vuoden huoltaja -kampanja otetaan käyttöön myös muissa Cramon toimintamaissa. Suomessa lajeina ovat olleet jääkiekko ja jalkapallo, mutta esimer-kiksi Norjassa huoltaja voi olla esimerkiksi hiihtojoukkueen voima-hahmo ja vastuunkantaja.

– Huoltajakampanja ilmentää hienosti Cramon brändilupausta. Kun sitoutuu tekemäänsä työhön, saavuttaa mainion päivän niin työpaikalla kuin joukkueessakin. Sitoutuessaan joutuu laittamaan itsensä likoon. Juuri tätä vaadimme itseltämmekin.

Vuoden huoltaja -kampanja jatkuu syksyllä Suomessa, mutta Huuhka lupaa, että asiakkaille on suunnitteilla uusiakin tempauksia.

HUUHKA ITSE viihtyy amerikkalaisten autojen kimaltavia pintoja ja muhkeita muotoja ihaillessa.

– Kesä on kulunut kärvistellessä, koska jouduin odottamaan uu-den harrasteauton seilaamista Atlantin yli.

Hän ehti myydä keväällä vanhan Buickinsa uuden auton tieltä. Onneksi elokuun alussa vuoden 68 Pontiac Lemans rantautui Ame-rikasta Suomen Tampereelle.

– Nyt voin kuumentaa kunnolla kumia! ■

”Haluan pähkiä ja pohtia asioita.

312 |

2015

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA

USKOMME, ETTÄ MYÖTÄTUNTOINEN SYDÄN ON LIHAKSISTA VAHVIN. Sen voimalla rakennetaan myös luottamuksellinen liiketoiminnallinen suhde. Tiedämme kuinka ratkaisevan tärkeää on, että asiat valmistuvat ajallaan. Siksi pienet ja suuret haasteet työmaalla ovat meille yhtä tärkeitä. Takaamme, että kalustomme on aina kunnossa.

Mitä luotettavuus merkitsee sinulle? www.cramogreatday.com

cramogreatday.com

RATKAISEE.LUOTETTAVUUS