1

Digiaika

Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate Koulutuspäällikkö Maj-Britt Kentz Joulukuu 2015

2

Sisällysluettelo Esittely 3

Tiivistelmä 5

Käyttötottumukset –

Sukupuolella on oma merkityksensä 7

Kuluttajista tuottajiksi? 8

Pelaaminen 9

Verkostoituminen – laajuus vs. suppeus 11

Sosiaalinen media päivittäisessä käytössä 13

Internetyhteys ja välineet 14

Nettiin liittyvä päätösvalta ja ajankäyttö 15

Netin käytön harkintataidot 19

Oman osaamisen arviointi 20

TVT:n opetuskäyttö nyt 22

Opiskelijoiden kokemukset somesta ja

netistä opetuksessa 24

Miten Samissa opiskellaan? –

Samilaiset hyödyntävät aktiivisesti

tieto- ja viestintäteknologiaa

opetuksen ja oppimisen tukena! 26

Mitä opinnoissa on tuotettu/toteutettu? 27

Samilaiset haluaisivat opiskella eri tyyleillä 29

Mitä netistä oppii? 32

Liitteet 35

3

Esittely

Tälle raportissa on koottu ESR-rahoitteisessa Digiajan työelämätaitojen ennakointihankkeessa (Ape1) toteutetun opiskelijakyselyn keskeiset tulokset. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Savonlin-nan ammatti- ja aikuisopistossa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden digitaitoja sekä heidän arjessa hyödyntämiä mediavälineitä ja -kanavia.

Kartoituksella haluttiin havainnollistaa opiskelijoiden arjen mediamaisemaa; työskentelyvälineitä ja –taitoja sekä mediaosaamista, jota olisi luonteva hyödyntää osana oppimisen.

Kartoitukseen liittyviä pääteemoja sekä kyselyn teknistä toteutusta luonnosteltiin ensimmäisessä Ape Areenassa kesäkuussa 2015. Areenaan osallistuneet opettajat ja ohjaajat esittivät kyselyyn liittyen joukon toiveita:

• kyselyn pitäisi olla lyhyt, • kyselyllä pitäisi kartoittaa nuorten sosiaaliseen mediaan liittyviä harkintataitoja, • kyselyn pitäisi kartoittaa nuorten netin päivittäistä tuntikäyttömäärää, • kyselyn pitäisi tuottaa tietoa siitä että, onko Internetin ja tietokoneen käyttö opiskelijan

vapaa-ajalla esteetöntä.

Kyselyllä pyrittiin myös hahmottamaan opetuksen kehittämisen sekä nuorten olemassa olevan TVT-osaamisen välistä suhdetta. Lisäksi nuoria pyydettiin arvioimaan oletettuja digiajan työelä-mätaitoja kysymällä mm. sitä, kuinka todennäköisinä he pitävät sitä, että työn tekeminen siirtyy yhä enemmän Internettiin, ja että sosiaalisen median hallintataidot ovat osa työelämäosaamista.

Kysely toteutettiin Itä-Suomen yliopiston elomakkeella, ja kysely oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Kysely esitestattiin eri ikäisillä nuorilla: osa oli saman ikäisiä ja osa nuorempia kuin varsinainen kohderyhmä. Kyselyyn vastasi syys-lokakuun aikana 257 opiskelijaa, joka edustaa Samin opiskeli-joista 17 prosenttia. Vastaajista naisia oli 61% ja miehiä 39%. Toisen vuosikurssin opiskelijoilla oli 9 prosentin vastaaja enemmistö.

4

Enemmistö vastaajilsta, 40%, opiskeli sosiaali-, terveys,- ja liikunta-alalla. Tästä johtuen aineistoa tarkasteltiin myös siten, että sosiaali-, terveys,- ja liikunta-alan vastauksia vertailtiin muuhun ai-neistoon. Aineistovertailussa eivät profiilit eri koulutusalojen välillä poikenneet toisistaan, vaan poikkeamat olivat ns. tyttö- ja poikatyypillisiä eroja.

Kyselyn laadullisessa osiossa kysyttiin, millaisia taitoja opiskelijalle on karttunut sosiaalisessa mediassa toimiessa/tuottaessa sisältöä tai pelatessa? Kyselyn lopussa opiskelijoita pyydettiin myös vastaamaan avoimeen kysymykseen: Miten Sinä haluaisit opiskella?

5

Tiivistelmä

Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopistossa toteutetussa mediakyselyssä kartoitettiin ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden digitaitoja sekä heidän arjessa hyödyntämiä mediavälineitä ja -kanavia. Kyselyyn osallistui 17% samilaisopiskelijoista (N=257), joista tyttöjä oli 61% ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla oli 9 prosentin vastausenemmistö.

Kyselyn vastaajajoukko on hyvin aktiivinen sosiaalisessa mediassa, ja aktiivisuutta voidaan ku-vata esimerkiksi siten, että 81% vastaajista käyttää säännöllisesti päivittäin yhteisöpalvelu Face-bookia, ja Facebook-käyttäjäryhmän ulkopuolelle jäävä 19% käyttää keskimäärin neljää muuta sosiaalisen median palvelua päivittäin.

Kyselyyn vastaajilla on esteetön pääsy myös vapaa-ajalla Internettiin. Kysely kartoitti opiskelijoi-den käytössä olevaa välineistöä sekä niissä olevaa verkkoyhteyttä. Välineistö rajattiin kolmeen ryhmään: puhelimeen, tabletlaitteeseen sekä kannettava-/pöytätietokone. Vastaukset toivat esiin sen, että opiskelijoilla on käytössään rinnakkain useita eri laitteita, mikä taas viestii siitä, että eri päätelaitteita käytetään eri tarkoituksiin: opiskeluun, viestintään, sosiaaliseen mediaan, pelaa-miseen jne.

96 prosentilla vastaajista on käytössään puhelimessa nettiyhteys. Jäljelle jäävällä 4 prosentilla, eli kymmenellä opiskelijalla on nettiyhteys kannettavalla tietokoneella (9 opiskelijaa) tai tablet-lait-teella (1 opiskelija). Näin tarkasteltuna yksikään opiskelijoista ei jää kokonaan verkkoyhteyden katveeseen. Kun opiskelijoita pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Minulla on esteetön pääsy nettiin”, niin opiskelupäivän aikana esteettömyyden aste on 87% (ei-vastaukset: 13%) ja opiske-lupäivän jälkeen esteettömyysaste nousi 93 prosenttiin (ei-vastaukset: 7%). Opiskelijat saivat myös pääsääntöisesti itse päättää omasta nettiajastaan, sillä 95% vastasi ”kyllä, voin itse päättää oman nettiaikani” (ei: 4%, EOS:1%).

Käyttötottumuksiltaan median käyttäjinä kyselyyn vastaajat edustivat sekä kansallisia baromet-reja että ns. tyttö- ja poikatyyppillisiä vastauksia. Netin ja sosiaalisen median käyttö painottuu molemmilla sukupuolilla sisällöntuottamisen sijaan kuluttamiseen ja poikien vastaukissa painot-tuu tyttöjä enemmän pelaaminen: pojista 48% (tytöt: 11%) pelaa kavereiden kanssa ja 42% (ty-töt: 4%) tuntemattomien kanssa. Vastaajien verkostoja kuvaa paremmin kaverikeskeisyys kuin laaja-alaisuus.

Samissa hyödynnetään aktiivisesti opetuksen ja oppimisen tukena tieto- ja viestintätekniikkaa ja opiskelijat kokevat, että he pystyvät hqyödyntämään vapaa-ajalla oppimiaan some- ja teknolo-giataitoja opiskelussa. Tulos on hyvin myönteinen, jopa verrattuna kansallisiin ja kansain-välisiin selityksiin. Turhaa eivät siis kyselyyn vastaajat netissä ole, sillä avoimissa vastauksissa molemmat sukupuolet korostavat kielitaidon kehittymistä, mutta myös harkintataitoja, sosiaali-sia taitoja ja itseluottamusta. Poikien vastauksista heijastuu myös pelaaminen, josta kerrotaan strategisina taitoina, nopeutena ja näppäilytaitoina.

Kysely antaa opiskelijoista myös vastuullisen ja harkitsevan kuvan somen ja netin käyttäjinä. Sen lisäksi, että he ovat tietoisia, kuinka netissä pitää olla, niin he osaavat myös toimia havaitessaan kiusaamista. Opiskelijat ilmoittivat suosituimmaksi nettiajakseen opiskelupäivän jälkeisen ajan klo 18 ja 21 välillä, eikä kukaan vastaajista valinnut yöaikaa aktiivisemmaksi nettiajakseen.

6

Netissä ja somessa vietettyä tuntimäärää kartoitettiin kysymällä aktiivista nettiaikaa. Kysymyksen muotoilulla pyrittiin siis rajaamaan ulos ns. odottelu- ja taustakäyttö. Kysymys: "Kuinka paljon käytät (aktiivinen käyttö/osallistuminen=kommentoit, lataat/seuraat, kuuntelet) keskimäärin some/nettiä päivässä? Päivätason tarkastelussa nettiaika jakautui melko tasaisesti: • enemmän kuin 5 tuntia päivässä 23% • 3-5 tuntia päivässä 27% • 2-3 tuntia päivässä 19% • 1-2 tuntia päivässä 21% • alle tunnin päivässä 10%

Kyselyyn vastaajien nettiaika hajautuu siis moniin eri toimenpiteisiin, kuten yhteisöpalveluihin, keskinäiseen viestintään ja musiikin kuunteluun , mutta myös kaverin kanssa opiskeluun ja kave-reiden kanssa keskusteluun tai vaikkapa pelaamiseen, pelaamikseen.

Ape-hankkeen toteuttama opiskelijoiden kokemuksia, arjen media- ja digitaitoja kartoittava ky-sely oli oppilaitoksessa ensimmäinen. Jatkossa kyselyä tulee kehittää kuulemaan yhä paremmin toiminnan tasolla opiskelijoiden kokemukset. Kysely antaa varsin myönteisen kuvan Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa tehdystä työstä, ja siksi on tärkeää seurata, että hyvä laatu säilyy ja entisestään kohenee.

Juho Norrena (2013) on tiivistänyt opettaja tulevaisuuden taitojen edistäjänä käsittelevän väitöskirjatyönsä keskeisen havainnoin otsikon lainauksessa: "Jos haluat opettaa noita taitoja, sinun on ensin hallittava ne itse".

Opettajuus on jatkuvaa oppimista - myös S(u)OMEssa!

7

Käyttötottumukset

Sukupuolella on oma merkityksensä

Käyttötottumuksiltaan median käyttäjinä kyselyyn vastaajat edustivat hyvin sekä kansallisia baro-metreja että ns. tyttö- ja poikatyyppillisiä vastauksia. Netin ja sosiaalisen median käyttö painottuu molemmilla sukupuolilla sisällöntuottamisen sijaan kuluttamiseen ja poikien vastaukissa painot-tuu tyttöjä enemmän pelaaminen: pojista 48% (tytöt: 11%) pelaa kavereiden kanssa ja 42% (tytöt: 4%) tuntemattomien kanssa. Vastaajien verkostoja kuvaa paremmin kaverikeskeisyys kuin laaja-alaisuus.

Niille, jotka eivät pidä tätä tulosta, tavallisuutta, tärkeänä niin todettakoon, että tyypillisyys heijas-tuu vahvasti koulutuksen kehittämiseen myös paikallisesti. Tyypilliyys huomioiden: opettaakseen itse on myös hallittava itse sekä some-taitoja että tunnettava palvelujen vaihtuvat megatrendit ja median käyttöön liittyvät modaliteetit. Nuorten median käyttö on olennainen osa arkea, ja koska se muuttuu alati, niin muuttuvat myös nuoret!

Vastaajat profiloituvat kuluttaja-tuottaja -akselilla median kuluttajiksi. Kuluttajaroolia ei pidä vä-heksyä. Median kuluttajina heille karttuu väistämättä sellaisia taitoja, joita voidaan myös hyödyn-tää opetuksen kehittämisessä paikallisissa oppimisympäristöissä (suurkeittiössä, kalavesissä, met-sämaisemassa, parturi-kampaamoissa). Opiskelijoiden auditiivinen ja visuaalinen kulttuuri poik-keavat heitä opettavien ja ohjaavien vastaavista kulttuurista, eikä sitä voi jättää huomiotta.

• Millä tavalla opiskelijoiden median kuluttamisessa karttuneita taitoja voidaan hyö-dyntää opetuksessa? Mitä miltä nuoret itse ovat?

8

Kuluttajista tuottajiksi?

Tyttöjen kohdalla korostuvat poikia enemmän älypuhelimet, kuvanjakopalvelut, pikaviestimet, verkostoitumispalvelut sekä musiikin kuuntelu. Aikuisten huoli siitä, että nuorten aika sosiaali-sessa mediassa menee kokonaan hukkaan, on varmasti liioiteltua. Nuorten harkintataidot ovat ky-selyn mukaan hyvällä tasolla, ja kun sisältöä tuotetaan, niin tekemisen ajurina ovat ensisijaisesti omat intressit.

• Miten nuorten kiinnostusta sisällöntuotannon sovellusten hallintaan voidaan tu-kea? Millaisilla opetuskokeiluilla ja oppimisympäristöillä voidaan tukea multimo-daalisia työskentelytapoja?

9

Pelaaminen

Teknologiasta ja netistä ei voi puhua ilman, että puhutaan pelaamisesta, on verkkopelaamista ja konsolipelaamista. Pelejä eivät pelaa yksinoikeudella vain lapset ja nuoret, vaan yhä enemmän myös aikuiset (ks. FIGMA). Osa nykypelaajista aloittaa pelaamisen aikuisiällä ja osa heistä on vuo-sien varrella varttueet aikuisikään.

Opetus- ja kasvatusalalla kohistaan koodaamisesta ja opetuksen pelillistämisestä, mutta varsin usein keskustelussa toistuu konventionaalisesti: ”Minä en pelaa, enkä ymmärrä koko pelaa-mista!”.

Kyselyynvastannaista samilaisnuorista 25% pelaa kavereiden kanssa, mutta pelaajat eivät lanita yötä päivää, vaan pääosin myöhäisilta ja yöaika rauhoitetaan netittömälle ajalle.

*15% vastaajista seuraa pelaamista ja 19% vastaajista pelaa monipeliä tuntemattomien kanssa.

Onko pelaaminen todella niin pahasta, kuin mitä siitä puhutaan?

• Miten pelaamisesta voi puhua nuorten kanssa? Mitä nuorilta voi pelaamisesta op-pia?

Vaikka yleissilmäys nuorten sosiaalisen median hyödyntämiseen osoittaa suunnaksi sekä kahden-keskeistä viestintää että yksilökorostunutta mediakäyttöä, niin tässä kohtaa pelaaminen tekee

10

vahvan poikkeuksien: pojat näyttävät suosivan monipelaamista myös tuntemattomien pelikave-reiden kanssa.

RUSEn tutkimukset (ks.mm. ITK 2014/tutkijatapaaminen) kertovat, että pelaamisaktiivisuus yhdis-tyy ajankohtaisasioiden ahkeraan seuraamiseen, tiedonhakuun, oman digitaalisen sisällön tuotta-miseen sekä myös opiskelussa tarvittavien työvälineiden keskimääräistä ahkerampaan hyödyntä-miseen (Kaarakainen 2014, ks. myös Kaarakainen & Kivinen). Sama ilmiö voidaan havainta perin-teisiin harrastuksiin liittyen – laji-innokkuuteen liittyy samalla tavalla monipuolinen median käyttö, erilaiset foorumit/keskustelupalstat (ongelmanratkaisu, kokemusten jakaminen/kommen-tointi, prosessien seuraaminen).

Pelitutkimus on tärkeä tutkimusalue, kun halutaan oppia pelaamisesta esimerkiksi sosiaalisena oppimisympäristönä. Pelitutkimuksen vuosikirjassa analysoidaan mm. ns. aktiivipelaajien osaa-mista ja teknologian käyttötottumuksia, jotta pystytään selvittämään tarkemmin pelaamisen ja teknologiataitojen välistä yhteyttä.

Samilasten keskuudessa toistuu tyttö- ja poikatyypillisyys: palaaminen on vahvasti sukupuolittu-nutta. Pojat pelaavat selkeästi tyttöjä enemmän. Kun pelaamiseen liittyy monipuolisesti erilaisten laitteiden, palvelujen ja välineiden käyttö sekä vuorovaikutus, niin pelaajan teknologiataidot ke-hittyvät myönteisesti: ne eivät siis synny pelkällä pelaamisella (emt.). Sukupuolella ei siis kuiten-kaan loppujen lopuksi ole väliä, vaan teknologiataidot kehittyvät sukupuoliriippumattomasti, pääasia on, että touhutaan asian parissa.

* Paitsi 10-vuotiaat tytöt, jotka pelaavat saman ikäryhmän poikia enemmän selain ja mo-biilipelejä! (Karvinen&Mäyrä, 2011)

Ks. Sukupuolittuneen pelikultturin tutkimuksen lähtökohdat

Karvinen, Juho ja Mäyrä, Frans. 2011. Pelaajabarometri 2011. Pelaamisen muutos. Informaatiotie-teiden yksikkö, Tampereen yliopisto.

11

Verkostoituminen – laajuus vs. suppeus

Vuoteen 2020 mennessä työstä suurin osa tehdään verkostoissa, ja digitaalisia taitoja edellyttää 90 prosenttia työpaikoista. Vuonna 2030 työelämä on organisoitunut kauttaaltaan tiimipoh-jaiseksi. Nyt opintiellä olevista nuorista 65 prosenttia tulee rekrytoitumaan työhön, jota ei vielä ole olemassakaan.

Kysely toi esiin opiskelijoiden vapaa-aikaan liittyvän verkostoitumisen ominaispiirteitä

Kyselyn mukaan opiskelijoille oli mieluisampaa toimia tutuissa kaveriporukoissa, kuin keskustella yli 10 henkilön ryhmissä: kaikkein mieluisinta oli sekä tytöille että pojille keskustelu yksityisesti vain yhden henkilön kanssa.

• Poikkeuksen tekee kuitenkin pelaaminen, eikä pelaajille näytä olevan merkitystä sillä, onko pelikaveri tuttu vai tuntematon. Pelaamista käsitellään kohdassa Käyttötottu-mikset

Pojat osoittautuivat tyttöjä innokkaimmiksi yli 10 henkilön ryhmissä keskustelijoiksi.

12

Tytöt ovat keskimäärin poikia intensiivisempiä yhteisöpalvelujen hyödyntäjiä, mutta pojat lukevat selvästi tyttöjä ahkerammin keskusteluryhmien päivityksiä, joita tytöt taas kommentoivat poikia ahkerammin.

Netissä samilaispojat lukevat ja tytöt keskittyvät kommentoimaan lukemaansa.

Lähes kolmannes kyselyyn vastanneista tytöistä jakoi itsestään erilaisia sisältöä eteenpäin, kun taas pojista vain joka kymmenes ilmoitti tekevänsä samoin. Tyttöjen avoimuus ilmeni myös siinä, että he kertoivat tutuille omista tekemisistään.

Kyselyyn vastaajille samankaltaisen seuran etsiminen netistä ei osoittautunut intensiiviseksi, vaikka netin välityksellä väistämättä tutustutaan myös uusiin ihmisiin.

Kaverit osoittautuvat siis netin suolaksi, ja sillä tytöt että pojat käyttivät valtaosan ajastaan ”kaveri- ja tuttavaporukoissa”. Kaveriviestinnän suosiosta kertoo myös se, että suljetut/ omaan harkintaan perustuvat ryhmät sekä WhatsApp-pikaviestisovelluksen ovat sosiaaliseen liittyvien palvelujen kärjessä. Lue lisää Some ja netti nuorten arjessa.

13

Sosiaalinen media päivittäisessä käytössä

Sosiaalisen median kirjo voi tuntua hallitsemattomalle. Palveluja on lukuisa määrä, osa kasvaa ja vahvistuu ja osa taas kuihtuu kokoon. Aivan viime aikoina on suomalaista opetus- ja kasvatusalan kenttää puhuttanut Twitterin omistama Periscope-palvelu (perustettu keväällä 2015) ja sen har-kitsematon käyttö koulussa ja vapaa-ajalla. Palvelu perustuu live-videolähetys ideaan ja videoita voivat katsella ja kommentoida muut käyttäjät.

Harkitsemattomaan käyttöön liittyvät tietysti vilauttelut ja ajattelemattomat kommentit. Peris-cope ei ollut syksyllä toteutetussa kyselyssä esillä.

Mutta millainen someprofiili samilaisopiskelijoille sitten muodostui, kun heiltä kysyttiin, mitä some-palveluja/kanavia he käyttävät säännöllisesti päivittäin?

Opiskelijoiden suosiossa ovat yhteisöpalvelut, viestinnän välineet sekä videot/musiikki. Suosi-tuimpien palvelujen profiili ei poikkea kansallisesta kuvasta: Facebookilla, WhatAppilla ja YouTu-bella on vahva asema.

eBrandin (2015) kansallisessa (13-19v.) tarkastelussa kärkipaikkoja pitävät samat palvelut kuin Sa-missakin.

Opiskelijoista kahdeksan kymmenestä on päivittäin Facebookissa sekä viestii pikaviestillä. Kun ai-neistosta rajattiin 19% ryhmä, joka ei käyttänyt päivittäin Facebook palvelua, niin havaittiin, että he ilmoittivat käyttävänsä keskimäärin neljää muuta palvelua. Joukossa oli siis myös sosiaalisen

14

median suurkuluttajia (19 päivittäistä palvelua), 13 opiskelijaa, joilla oli yksi päivittäinen suosikki-palvelu sekä kaksi opiskelijaa, jotka eivät käyttäneet mitään palvelua päivittäin. Sosiaalisen me-dian käyttö on siis varsin aktiivista ja samilaiset opiskelijat ovat tavoitettavissa sosiaalisen median palveluista.

Internetyhteys ja välineet

Mukaanpääsyn ja oppimisen verkot ja välineet

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yleistämisen yksi este on opetushenkilöstön huolipuhe siitä, etteivät opiskelijat ole tasa-arvoisia välineiden (tietokoneiden, puhelimien) ja Internet-liitty-mien suhteen. OECD:n tarjoamia maidenvälistet vertailukeskiarvotilastoja ei läheskään aina pidetä riittävinä kertomaan paikallisesta tilanteesta.

OECD (2011) Students on Line: Digital Technologies and Performance -raportissa suomalaisopis-kelijoista 98% (98% or more) on käytössä verkkoyhteys (home Internet access).

Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden käytettävissä oleva välineistö sekä niissä oleva verkkoyhteys.

Kysymysosion tuloksia yhteenkoottaessa excel-taulukosta tarkastettiin opiskelijakohtaisesti (N=257) mikä osuus vastaajista on kokonaan verkon käytön katveeseessa. 96 prosentilla opiskeli-joista on käytössään puhelimessa nettiyhteys. Jäljelle jäävällä 4 prosentilla, eli kymmenellä opis-kelijalla on nettiyhteys kannettavalla tietokoneella (9 opiskelijaa) tai tablet-laitteella (1 opiskelija). Tästä näkökulmasta tarkasteltuna ei yksikään opiskelijoista jää kokonaan verkkoyhteyden ulottu-mattomiin.

15

Nettiin liittyvä päätösvalta ja ajankäyttö

”Nykynuoret hengittää somen ja puhelimen välityksellä!”

Aikuisilla on suuri huoli siitä, että lapset ja nuoret jäävät pelien, puhelimien ja verkkojen satimeen, mutta silti verkkovälineet on hankittava. Huoltajilta vaaditaan paljon, sillä yhtä aikaa pitäisi olla kannustava ja oikealle tielle ohjaava vanhempi kuin myös ilmiöitä hyvin tunteva sekä tilanteen mukaan relevantteja rajoja asettava kasvattaja.

Somepaastoinfo: Monille meistä on lehtien palstoilta tullut tutuksi käsite ”somepaasto” tai ”kän-nykkäpaasto”. Näissä tarinoissa koekaniiniksi asettuu reippaasti (alvariinsa ja jatkuvasti) sosiaalista mediaa käyttävä nuori (nainen). Koetilanteessa nuori sitoutuu sovituksi ajaksi elämään ilman so-mea, ja muu kansa asettuu eturiviin seuraamaan, että mitä ihmettä nyt nuorelle tapahtuu?

Seurantajakson alussa nuori raportoi perinteisesti kynällä ja paperilla ruutuvihkoon, että kuinka paljon päivittäin somen eri palveluissa aikaa kuluu ja kuinka monta sataa SnapChat kuvaa tai vi-deota päivässä nuori jakaa ja kommentoi ja niin edelleen. Vanhempi väli huokailee ja paheksuu.

Seurantavaikutusten havainnollistamiseksi tarinaan kytketään yleensä vielä pedagoginen lanka, joka johtaa suomalaiseen peruskouluun. Sen modernissa BYOD-oppimisympäristössä on joukko nuoren ystäviä valppaana välittämään jok’ikinen viesti ja oppimistehtävä ihmiskoetta suorittavalle nuorelle perinteisellä SMS-viestillä lähes reaaliaikaisesti. Ja koska YouTube on myös sosiaalinen media, niin nuoren oppimistehtävän FlippedClassroom –osuus uhkaa jäädä tekemättä, mutta on-neksi punaposkinen pikkuveli rientää apuun. Pikkuveli kertoo seikkaperäisesti nuorelle tapahtu-masarjan, jossa keskiössä on yhtäaikaisesti sattuneet kaksi tapahtumaa keväällä 2010: Islannissa purkautunut tulivuori ja Ranskassa järjestetty junalakko. Seurantajakson lopussa kootaan plussat ja miinukset, mutta ne eivät jää kenenkään mieleen.

Meillä on siis tapana toistaa kielteisenä asiana sitä, että nuoret eivät voi olla tai edes hengittää ilman somea, nettiä ja puhelinta. On hyvä muistaa, että ei pelkästään lasten ja nuorten vaan myös meidän aikuisten elämä on osittain siirtynyt verkkoon: myös omat tapamme toimia ovat muuttuneet merkittävästi verrattuna aikaisempaan!

Opiskelijoille suunnatussa kyselyssä kartoitettin myös tuttua ”En voisi elää ilman puhelinta, net-tiä ja somea” vaihtoehtoasteikolla ”Kyllä-En osaa sanoa-Ei”. Vastaajakohderyhmä koostuu pää-sääntöisesti ikäluokasta, joiden elämään ovat aina kuulunut tietoverkko. Nuoret käsittävät siis pu-helimet, somet ja netit aivan eri tavoin kuin ikäluokat, joiden elämään nämä välineet ja ilmiöt ovat ”tulleet”. Kysymyksen ”kyllä” -vastaajia on opiskelijoista itseasiassa varsin maltillisesti: tytöistä reilu puolet ja pojista reilu kolmannes.

16

Oman nettiajankäyttö oli tiukasti opiskelijoiden omissa käsissä: tytöistä 98% päättää itse netti-/so-meajankäyttönsä ja pojista yhdeksän kymmenestä. Kyselyssä ei kartoitettu vastaajien ikää tai sitä, asuuko hän itsenäisesti vaiko huoltajien kanssa tai millainen liittymä hänellä on, tai kuka liittymän maksaa.

Aktiivisin nettiaika vuorokaudessa ajoittui opiskelupäivän jälkeen. Kaikkein aktiivisinta se oli klo 18 ja 21 välillä. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut aktiivisemmaksi nettiajakseen yöaikaa.

17

Kyselyyn vastaajat ovat kertoneet, että he pystyvät hyödyntämään erittäin hyvin vapaa-ajalla op-pimiaan some- ja teknologiataitoja opiskelussa. Netissä käytetty aika ei ole siis mennyt missään nimessä hukkaan. Päivätasoisesta tuntiarviosta on koottu viikkotasoinen nettiaika-arviointi kuvio, joka osoittaa, että viikkotuntimäärät jakautuvat yllättävänkin tasaisesti eri käyttäjäryhmien välille.

Tuntimääriä kartoitettiin aktiivisella nettiajalla. Kysymyksen muotoilulla pyrittiin rajaamaan ulos ns. odottelu- ja taustakäyttö. Kysymys: ”Kuinka paljon käytät (aktiivinen käyttö/osallitumi-nen=kommentoit, lataat/seuraat, kuuntelet) keskimäärin some/nettiä päivässä?

18

Päivätason tarkastelussa nettiaika jakautui seuraavasti:

• enemmän kuin 5 tuntia päivässä 23% • 3-5 tuntia päivässä 27% • 2-3 tuntia päivässä 19% • 1-2 tuntia päivässä 21% • alle tunnin päivässä 10%

Kyselyyn vastaajien nettiaika jakautuu moniin eri toimenpiteisiin, kuten yhteisöpalveluihin, keski-näiseen viestintään ja musiikin kuunteluun , mutta myös kaverin kanssa opiskeluun, kavereiden kanssa keskusteluuntai vaikkapa pelaamiseen.

Huom. Pelastakaa lapset neuvoo ja ohjaa aikuisia – huoltajia, kasvattajia, opettajia. Pelan raportit kokoavat lasten ja nuorten netti-ilmiöitä objektiivisesti toisin, kuin keltainen lehdistö.Pelan syste-maattinen raportointi edesauttaa ymmärtämän nettiin liittyviä ilmiöitä sekä selittää myös sitä, mi-ten me aikuiset toimimme nuorten kanssa heidän itsensä kertomana.

Kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla on käytössään useita eri välineitä. Tämä kertoo siitä, että eri päätelaitteita käytetään eri tarkoituksiin: opiskeluun, viestintään, sosiaaliseen mediaan, pelaami-seen, sisällön tuotantoon jne. Juuri nyt markkinoilla suositut suurinäyttöiset ja hinnaltaan edulliset älypuhelimet toimivat jo varsin hyvin digitaalisessa konvergenissa myös opiskelun päätelaitteena.

19

Yllä olevassa graafi osoittaa, että pojilla on tyttöjä useammin käytössään myös ns. perinteinen tie-tokone (läppäri tai pöytäkone). Havainto on eittämättä yhteydessä poikatyypilliseen pelaamiseen, joka nousi myös esiin tässä kyselyssä.

OECD (2011), PISA 2009 Results: Students on Line: Digital Technologies and Performance (Volume VI)

Netin käytön harkintataidot

Harkinnan merkitys ymmärretään ja neuvoa osataan hakea

Kyselyyn liittyi osoi, jossa kartoitettiin sitä, mitä opiskelijat ovat oppineet sosiaalisessa mediassa toimiessaan, tuottaessaan sisältöä tai pelatessaan? Yhden opiskelijan vastaus tiivisti luontevasti sen, että he oppivat toimiessaan myös harkintataitoja ja havaitsemaan, miten ihmiset toimivat kun anonyymiteetti lisääntyy:

”Aina oppii kaikkea laidasta laitaan. Olen chat valvojana toiminut 5 vuotta ja olen oppinut arvioi-maan ihmisten käyttäytymistä nimimerkin alla, jotkut voivat olla aivan erilaisia, kun tulevat nimet-tömiksi.”

20

Kyselyyn vastaajien tietoisuus siitä, että verkkoon jaettu sisältö voi elää omaa elämäänsä aina uu-delleen ja uudelleen, vaikka itse olisikin sen uudelleen asiaa harkittuaan poistanut. Puolet vastaa-jista oli törmännyt netissä kiusaamiseen.

Oman osaamisen arviointi

Yritykset, työelämä ja korkeakoulut ovat kilvan alkaneet kehittämään erilaisia mittareita tieto- ja viestintäteknologian osaamisen arviointiin. Arviontityövälineitä tarjotaan niin opintojen päätös-vaiheessa olevien opiskelijoiden osaamisen kartoittamiseen kuin ammattiin valmistuville. Yksit-täisen työntekijän ja koko organisaation media- ja teknologia, tekniskäytännölliset ja tietotyön taitojen katsotaan indikoivan koko yrityksen/organisaation kilpailukykyä.

Turun yliopiston Ruse toimii yhteiskuntatieteiden koulutustutkimuksen kentällä. Se julkaisi syk-syllä 2015 YLEn kanssa yhdessä koko kansalle avoimen työkalun, jolla jokainen meistä voi arvioida omia digiperustaitoja. Rusen testissä digitaitoihin liitetään toimistotyövälineiden peruskäyttö, ku-ten tekstin, taulukon ja sähköpostin muotoilu sekä tietoturvaan ja tiedonhakuun liittyvät perus-asiat.

Testaa digitaitosi: http://rosa.utu.fi/yle/

Carita Kiili julkaisi kolme vuotta sitten tutkimuksen, joka käsitteli lukiolaisten, joita hän kutsuu net-tisukupolveksi, internetlukutaitoa. Kiilin tutkimuksen kesken johtopäätös oli, että nuoret netin tai-tajat tarvitsevat systemaattista tukea internetlukemisessa. Kiili arvio, että heikot tiedonhakutaidot voivat olla keskinen lukemisen ja sitä kautta myös uuden tiedon rakentamisen este. Kiilin tutki-muksessa havaittiin, että tiedonhaun ongelmat olivat luonteeltaan kasautuvia, eli ne rasittivat toistuvasti samaa joukkoa opiskelijoista. Näiden opiskelijoiden käyttämä aika tuottamiseen kului lukemisen ja kirjoittamisen sijaan tiedonhakuun.

Suomalaisessa keskustelussa on viime aikoina kepinkärkeen nostettu diginatiivit ja yhteenääneen todettu, etteivät diginatiivit mitään osaa. Huokailun ja voivottelun sijaan pitäisi uudelleen järjes-tellä opetusta siten, että lapsilla ja nuorilla olisi aidosti aikaa oppia perusasioita syventäen sekä oppimisessa tarvittavia verkkotutkimisen taitoja eli ajattelutaitoja (ks. esim. Kuusela 2000). Tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvä osaaminen ei voi jäädä lapsen ja nuoren omalle kontolle vapaa-ajan käytön ja omien intressien varaan.

On hyvä kysyä, missä vaiheessa opintoja lapsille ja nuorille opetetaan hakujen relevantti muotoilu ja hakukoneiden toiminnan ymmärtäminen? Toisaalta on varsin hyvä kysyä myös sitä, miten hyvin opetushenkilöstö itse, kouluasteesta riippumatta, taitaa ja hallitsee tiedonhaun suunnitellun tai hakutulosten analysoinnin ja niiden kautta uusien syventävien hakujen muotoilun?

Oman osaamisen arviontia ja osaamisen testaamista on hyvä harjoitella yhdessä

Samilaisopiskelijoille kohdistetussa kyselyssä heitä pyydettiin arvioimaan omaa some-/teknologia osaamista. Tällaisia ”Miten hyvin mielestäsi hallitset” –kysymysasetteluja kritisoidaan ja todetaan, etteivät ne perustu mihinkään yhdessä sovittuun/mitattavissa olevaan indikaattoriin tai, että saatu tulos on sitä ”nice-to-know” -tasoista epätietoa.

21

Tälläkin kysymyksellä oli kuitenkin tärkeä pedagoginen peruste, ja siksi pyysimme henkilöstöä pa-laamaan myöhemmin kyselyyn ja sen kuvaajiin yhdessä opiskelijoiden kanssa. Jos ei koskaan mi-tään kysy, niin ei koskaan saa aikaan keskustelua.

Oman osaamisen arviointi mittareilla tai omasta osaamisesta keskusteleminen ovat kaksi eri asiaa, mutta ne molemmat ovat tärkeitä. Halusimme antaa keskustelulle lähtökohdan, johon voidaan uudelleen peilata.

• Mitä tarkoittaa erinomainen tai hyvä? Mitä osaamista puuttuu, kun taidot ovat tyydyttä-vällä tasolla?

• Mitä erityistä osaamista erinomainen pitää sisällään? Miten taidot on hankittu ja miten niitä ylläpidetään?

• Onko tyttöjen ja poikien osaamisen välillä eroja?

Ks. suomalaisnuorten TVT-taitojen oppimisen lähteet

22

Suomalainen tutkimus osoittaa (emt.), että nuorten osaaminen on hyvin vaihtelevaa, mutta tässä kohtaa sukupuoli ei selitä eroja. Erot syntyvät teknologiaorientaation mukaisesti – siis käyttötot-tumukset ohjaavat osaamisen kehittymistä. Käytännössä siis pelaajaorientoituneilla tytöillä ja po-jilla on yhtenevä kompetenssi. Tytöille pelaaminen ei ole kuitenkaan niin tyypillistä kuin pojille. Tytöille tyypillisissä käyttötottumuksissa korostuvat mm. pikaviestimet ja kuvanjakopalvelut.

Opetuksen kehittämisessä tulisi

• huomioida myönteisesti erilaisia käyttötottumuksia, ja • tuntea nuorten suosimia käyttötapoja sekä • tiedostaa nettisukupolven osaamisen puutteet.

TVT:n opetuskäyttö nyt

Oppilailla on tyystin erilaiset teknologian käyttötottumukset kuin heidän opettajillaan. Nuoret ovat syntyneet aikaan, jossa teknologiavälineet, sovellukset ja koko Internet sosiaalisine medioi-neen on lähtökohdiltaan erilainen, kuin mitä se oli vaikkapa 90-luvun lopussa. Silti jaksamme ali-tuiseen hämmästellä sitä, että miksi nuorten mediakäyttö on niin viihteellistä ja erilaista, kuin mitä toivoisimme sen olevan?

Tutustu tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehitykseen Suomessa: Pohjoismaissa 1990-luku oli TAO-ohjelmien kehittämisen kulta-aikaa:

”1980-luvulla tietotekniikan opetus tarkoitti ohjelmointitaitojen ja tietokoneen toimintaperiaatteiden opettamista. Myös opetukseen tarkoitettuja oppimateriaaleja alettiin kehitellä. Tietotekniikan opetus toteutettiin erillisellä tietotekniikan kurssilla, joka ammatillisissa oppilaitoksissa oli pakollinen ja pe-ruskouluissa valinnainen – oppilaitosten oli kuitenkin tarjottava kurssia. Keskeisenä sisältönä tietotek-niikan kurssissa oli Basic-ohjelmointikieli.

1990-luvulla painopiste siirtyi ohjelmointitaidoista erilaisten työvälineohjelmien käyttämiseen. Vuo-den 1994 perusopetuksen opetussuunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi, että oppilaan on perusope-tuksen aikana opittava käyttämään tietotekniikkaa. Kunnan tai koulun päätettäväksi jäi, tapahtuiko se ala- vai yläasteella. Myös valinnainen tietotekniikan kurssi oli mahdollinen. Opetussuunnitelmien perusteissa ei vielä juurikaan kiinnitetty huomiota tietotekniikan merkitykseen opetuksen välineenä. Painopistettä siirrettiin kuitenkin ohjelmoinnin ja tietokoneen perustoimintojen opetuksesta myös työvälineohjelmien käyttöön. Tietokoneavusteisten opetusohjelmien (TAO) suunnittelua ja valmis-tusta aloiteltiin. TAO-ohjelmien käyttöä ja tietotekniikan opetusta pidettiin kuitenkin erillisinä toimin-toina.”

Meri-Tuulia Kaarakainen ja Osmo Kivinen (2014) kyseenalaistavat koulun roolin tulevaisuuden tai-tojen tasa-arvoisena tarjoajana, jos [ICT-] taitojen karttuminen edelleen jätetään pääosin va-paa-ajan käytön ja [oppilaan] oman kiinnostuksen varaan. Kaarakainen ja Kivinen ovat tehneet havaintoja nuorten tekemän (N=957) ICT-taitotestin tuloksista, joka siis osoittaa, että nuorten tai-dot ovat hyvin heterogeeniset (laaja-alaiset vs. yksipuoliset) ja tiukasti suhteessa nuorten omiin käyttötottumisiin.

23

OPH (2011) TVT:n opetuskäytön tilannekatsauksessa todetaan, että kymmenluvun alussa pääosa TVT opetuskäytöstä on tiedonhankintaa Internetistä ja esitysten tekemistä Power-Point-ohjel-malla ja opetuksen havainnollistamista Internetistä löytyvällä materiaalilla. Raportti tuo myös esiin, että opettajat kokivat blogit, yhteisölliset sivustot, rss-syötteet, digitaaliset pelit, mobiililait-teet ja podcastit jne. oppimisen kannalta vähemmän tärkeiksi (OPH 2011, 52).

2013 EU:n koulutuksen seurantakatsauksessa Suomen tilannetta kuvattiin siten, että koulujen käy-tössä on hyvät laitteet, mutta TVT:n opetuskäyttö on edelleen vähäistä kaikilla kouluasteilla. Ra-portin mukaan opettajat hyödyntävät uutta tekniikkaa oppituntien ja tehtävien valmistelussa jon-kin verran, mutta oppilaiden mahdollisuus hyödyntää tietotekniikkaa oppitunneilla on Suomen peruskoulussa alhaisin, lukioissa neljänneksi alhaisin ja ammatillisissa oppilaitoksissakin alle kes-kitason.

Seuraavassa EU:n koulutuksen seurantakatsauksen 2014 raportissa todetaan, että tieto- ja viestin-tätekniikan opetuskäyttö on ylipäätään rempallaan koko Euroopassa, mutta erityisesti se on sitä Suomessa. Suomalaisopettajien into käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa on Euroopan häntä-päässä.

Tuoreimmassa, eli vuoden 2015 seurantakatsauksessa todetaan, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään opetuksessa edelleen vähän: vain 18,2%, kun EU-keskiarvo on 34% ja OECD-mai-den keskiarvo on 37,5%. Raportissa todetaan, että suomalaisopettajat ovat yleisesti ottaen sinut TVT:n kanssa, mutta TVT:n pedagoginen hyödyntäminen on yhä edelleen puutteellista.

Raportteja

[2009] Lemke, Cheryl, Coughlin, Ed & Reifsneider, Daren (2009): Technology in Schools: What the Research Says. An Update. Cisco, Culver City. [2013] ICT in Education [2013] Survey of Schools: ICT in Education BENCHMARKING ACCESS, USE AND ATTITUDES TO TECHNOLOGY IN EUROPE’S SCHOOLS [2014] http://ec.europa.eu/education/tools/docs/2014/monitor2014-fi_en.pdf [2014] Education and Training Monitor Finland [2015] Education and Training Monitor Finland

24

Opiskelijoiden kokemukset somesta ja netistä opetuksessa

Millaisia kokemuksia opiskelijoilla itsellään on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä?

Lokakuussa toteutetussa neljännessä Digiajan työelämätaitojen ennakointihankkeen Ape Aree-nassa tarkasteltiin kyselyn alustavia tulosgraafeja TVT:n opetuskäytöstä. Osallistujat kommentoi-vat opetuskäytön yleisyyttä kyselyn ajankohdalla, koska kysely toteutettiin lukuvuoden alussa, ja opettajat ja ohjaajat arvelivat, etteivät ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat olleet vielä saaneet asiasta kattavaa kuvaa. Tästä syystä tulosaineisto jaettiin eri tarkasteluissa ensimmäisen ja toisen vuosikurssin kuvauksiin sekä tarvittaessa kahtia myös sukupuolen perusteella.

Kyselylyn tarkoitus ei ollut kartoittaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston hyödyntämiä ja käy-tössä olevia sähköisiä oppimisympäristöjä, koska ne olivat tiedossa ja toisaalta hankkeessa toteu-tettu oppimisympäristökartoitus tarkastelee myös niitä. Kyselyn lopussa opiskelijoille kuitenkin esitettiin avoin kysymys: ”Miten Sinä haluaisit opiskella?”, jossa nousevat esiin sekä opetusme-netelmät että mieluisat oppimisympäristöt. Kolmannes (33%) vastaajista toi esiin opiskeluun liit-tyviä toiveitaan.

Opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä kokemuksia kartoitettiin sekä opetukessa ja ohjauksessa käytetyn sosiaalisen median ja tietoverkkojen hyödyntämisen yleisyydellä sekä sillä, mitä opinnoissa on tuotettu tai toteutettu (multimodaalisuus).

Tietoverkkoon ja sosiaaliseen mediaan liittyvää yleisyyttä kuvattiin perinteisesti linkert-asteikolli-silla väittämillä:

• Opettajat hyödyntävät säännöllisesti ja monipuolisesti nettiä opetuksessa. • Opettajat hyödyntävät somea opetuksessa/ohjauksessa.

Asteikko: Täysin samaa mieltä- Jokseenkin samaa mieltä – Jokseenkin eri mieltä – Täysin eri mieltä.

25

26

Miten Samissa opiskellaan? – Samilaiset hyödyntävät aktiivisesti tieto- ja viestintäteknologiaa opetuksen ja oppimisen tukena!

Kyselyyn vastanneilla opiskelijoilla on varsin hyvä TVT-varustelu BYOD-kontekstissa. Alla oleva taulukko osoittaa, että omaa välineistöä myös hyödynnetään varsin ahkerasti sekä opetuksessa että oppimisessa vapaa-ajalla. Samin eittämätön vahvuus verrattuna suomalaiseen koulutus-kenttään näyttää olevan opiskelijoiden käsitys siitä, miten he pystyvät hyödyntämään opiskelussaan vapaa-ajalla oppimiaan taitojaan!

Opiskelijoiden käsitykset siitä, miten kaverin kanssa opiskellaan jakautuvat varsin tasaisesti eri väittämien välille. Myönteistä on se, että opiskelijoiden kokemuksissa ilmenee tuntumaa kaverin kanssa opiskelusta. Yhdessä opiskeluun ohjaavat sekä oppimistehtävät että -ympäristöt.

Samissa hyödynnetään Internettiä opetuksessa ja sosiaalista mediaa opetuksessa/ohjauksessa varsin säännöllisesti ja monipuolisesti: täysin ja jokseenkin samaa mieltä olevat vastaukset edus-tavat hyvin aineistoa. Sosiaalisen median osuus on Internettiä alhaisempi, joka viittaa verkko-op-pimisympäristöihin. Tosin sanoen, käyttöön valitittuja sähköisistä oppimisympäristöistä käyte-tään ja ne ovat myös opettajien kertoman mukaan arkea opetuskäytössä. Lisäksi jakauma antaa kuvan siitä, että opetuksen sisältöjä täydennetään verkkovarannoilla. Kuvausta tarkentamaan esi-tettiin lisäkysymys, joka tuo paremmin esiin sen, miten multimodaalisesti opiskelussa ja oppimis-tehtävissä tietoa rakennetaan.

27

Mitä opinnoissa on tuotettu/toteutettu?

Jotta opiskelun ja tietonrakentamisen ääriviivoja voidaan hahmottaa, niin tieto- ja viestintäteknii-kan opetuskäytön yleisyyttä kartoitettiin kysymällä ”Mitä seuraavista vaihtoehdoista olette tuot-taneet/toteuttaneet opinnoissa?”. Annettujen vaihtoehtojen lisäksi kokonaisuutta tarkennettiin avoimella kysymyksellä, ”Jotakin muuta, mitä?”.

• Tehty animaatiota • Tehty elokuvia • Tehty oppimispelejä • Tehty kirjoja • Palattu erilaisia (valmiita) oppimispelejä • Haettu tietoa netistä • Otettu valokuvia • Otettu videoita • Tehty musiikkia • Kuunneltu musiikkia • Katseltu tallenteita • Tutkittu digilehtiä • Tutkittu kuvia • Dokumentoitu päivittäistä toimintaa • Tehty havaintoja ympäristöstä ja arjesta • Tehty haastatteluja • Tehty blogeja • Kommentoitu keskustelupalstoilla

28

Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoiden tulkinta siitä, mitä TVT:n opetuskäytössä tapah-tuu, on profiililtaan varsin yhtenevä. Opiskelijoiden vastauksissa korostuu tiedonhaku.

Tulkinta siitä, että ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla olisi ”vieraampi” suhde TVT:n opetus-käyttöön ei näytä pitävän paikkansa. Alemmassa graafissa itseasissa ensimmäisen vuosikurssin kohdalla multimodaalinen tuottaminen on hitusen vahvempi, mutta blogaaminen on taas toisen vuosikurssin opiskelijoilla aktiivisempaa. Blogiaktiivisuus hajautuu 12 eri koulutukseen. Ahkerim-min blogien tekemisestä kertovat kauneudenhoitoalan perustutkintoa suorittavat (n=6) ja raken-nusalan perustutkintoa suorittavat (n=5) sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa suorittavat (n=4) opiskelijat.

Ensimmäisen ja toisen koontakuvion välinen ero havainnollistaa sisällön kuluttamisen (haettu, katseltu, kuunneltu) ja tuottamisen (tehty/tuotettu, dokumentoitu, kommentoitu) välistä eroa. Valmiiden vaihtoehtojen tarjoaminen opiskelijoille oli kyselyn ominaispiirteeseen liittyvä ratkaisu ja avoin vastausvaihtoehto tuotti yhden vastauksen, joka oli: ”Kuva luokan ryhmään”. Vastaus kui-tenkinkin kertoi siitä tärkeästä asiasta, että koulutuksissa on yhteisiä virallisia ja eittämättä myös oppilaiden välisiä epävirallisia viestintäkanavia.

Opiskelijoiden kokemukset mukailevat kansainvälistä ja kansallista tulkintaa siitä, mitä opetuskäy-tössä on Suomessa yleisesti juuri nyt menossa.

29

Huomioitavaa on, että kyselyyn vastasi vain 7% hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkintoa suorittavat kokki- ja tarjoilijaopiskelijoista, jotka kuitenkin toteuttavat varsin monipuolisesti mul-timodaalisia projekteja läpi opintojen, kuten esimerkiksi Oppiva Kokki YouTube-kanava osoittaa.

Samilaiset haluaisivat opiskella eri tyyleillä

Miten opiskelijat haluaisivat opiskella?

Viime aikoina on puhuttu vilkkaasti oppimistyyleistä. Toisissa tulkinnoissa eri tyylillä oppiminen nakataan romukoppaan aikamme yhtenä suurena huuhaana, ja todetaan mieluummin, että ihmi-set ovat enemmän keskenään samanlaisia kuin erilaisia – eli siis että tieteellistä evidenssiä ei kate-gorioista ole. Yksillöllisiä eroja kuitenkin on, ja ne on hyvä ottaa huomioon, kun opetusta suunni-tellaan. Samilaisopiskelijat tuovat kommenteissaan esiin sen, miten he haluaisivat opiskella. Se mikä sopii toiselle, niin on toiselle taas haaste.

• Haluaisin opiskella niin että opettajakin osasisi käyttää tietokonetta hyvin, ettei itsekkin menisi sekaisin opettajien tietokonetaidoista.

• Haluaisin opiskella omatoimisesti kuten etsiä tietoa ja lukea asioita, sillä kuuntelemalla oppiminen on vaikeaa ja siihen on vaikea keskittyä

• Haluaisin opiskella joustavasti nykyteknologian sovellutuksia hyödyntäen. Teknologia it-seisarvona ei kuitenkaan toimi, vaan sitä pitää hyödyntää pedagogiaesti taitavasti.

• Haluaisin opiskella rauhallisesti ja niin että kaikkien mielipiteitä ja ideoita kuunnellaan. Internetin käyttö opiskelussa on hyödyllistä, koska ei tarvitse käyttää välttämättä kirjoja.

30

• Itsenäisesti on helppo etsiä tietoa eri tehtäviin koska voi tehdä omaan tahtiin. Videoiden esim dokumenttien katselu on mielekästä myös.

• Monimuoto-opiskeluna. Kun käytetään tietotekniikkaa (moodle jne.) toivon, että opetta-jat ja ohjelmien laatijat tietävät miten ne toimivat ja että niiden kehittämiseen käytettäisiin enemmän aikaa.

• Esimerkkien ja käytännön kautta. Jos toinen osaa opastaa samalla kun teen esim. jotain hoitoa, niin siinä oppiminen on vuorovaikutteista ja itse kehittyy ja oppii muilta.

• Innovatiivisen monipuolisesti, fyysisesti tekemällä eikä liikaa someen ja tekniikkaan poh-jautuen. Toki somea ja tekniikkaa yleisesti kuuluu osata käsitellä, mutta kädentaito ennen kaikkea. Eivät ne kaikki teatterilavastukset ole videotykillä provisoitavissa

Seuraavassa on listattuna lyhyet vastaukset: Lähiopetus, lukeminen/kirjoittaminen, käytän-nössä tekemämällä, opettajajohtoisesti, itsenäisesti, ryhmässä, ei netissä, mieluummin enemmän netissä, kynällä, kirjasta ja koneella, hyvin – helposti – nopeasti, lisää teoriaa, li-sää käytäntöä, tunnilla kuuntelemalla, lukemalla jne.

• Ei muutoksia nykyiseen • Koneilla niinkun tähänkin mennessä. • Enemmän etätunteja. • Etä tehtävät ovat mukavia ja myös käytäntö • etäpäivinä ja keskustelemalla • Haluaisin opiskella tietokonella käyttää erilaisia ohjelmaa.

• Kirjan avulla, netin avulla mutta myös valmiiksi tehtyjen sivujen ja pelien ja leikkien avulla. • Kirjoittamalla ja tekemällä ryhmissä • kirjoittamalla koneella ja käsin • Kuunnella tunnilla • Käytetään nettiä oppimiseen, koska netistä voi löytää paljon tietoa eri asioista. • Käyttäen monipuolisesti perinteisiä tekniikoita ja lisäksi teknologiaa • Haluan opiskella monipuolisesti • Käyttää järkevissä määrin internettiä opintojen tukena • käytännössä

• lukemalla ja kirjoittamalla erilaisia tekstejä • lähiopetus • Lähiopetusta koulussa ja käytännön harjoittelua 50/50 % • Mahdollisimman helposti ja nopeasti • hyvin ja helposti

• Mahdollisimman paljon lähiopetuksella ryhmässä, koska toistensa opettaminen auttaa oppimista

• mahdollisimman paljon käytännön tekemistä:) • monipuolisesti eri menetelmiä käyttäen • Monipuolisesti ja niin että saan itse kokeilla asioita käytännössä • Monipuolisesti ja vastuullisen opettajan johdolla. • Monipuolisesti netissä ja ilman nettiä • Eri metodeja käyttäen • Sekä opettajan johdolla että itsenäisesti.

31

• Myös ihan teoriaopintoja ja käytännössä. Netissä opiskelua ihan liikaa. • Netin Kautta • normaalisti • Olen tyytyväinen tämän hetkiseen opiskeluun, kun on näyttöjä niin paljon. Olen aikuisopis-

kelija. • omaa vauhtia • Omatoimisesti enemmän • Opettaja opettaa luokassa • Opettajat voisivat panostaa kertaamiseen ja esimerkkien näyttämiseen • Opiskelemalla • Opiskelumuodot voisi olla hieman enemmän tiedonhaku painotteisia, muttei liiaksi. • Pelaamista ja editointia • Perinteisesti kirjoista ja lehdistä tutkimalla ja etsimällä tietoa. • Perinteisesti kynän ja paperin avulla, kokonaan ilman SOMEa. • Perinteisillä tavoilla mm.kirjoittamalla, mutta myös netin avustuksella. Esim. Kahoot! tieto-

visa tehtävien avulla. • rennosti, välillä pieniä haasteita, vähän omanmielen mukaan, pieniä ryhmätöitä, käytän-

nön töitä • ryhmätöissä • Saamalla opetusta koulussa. • Siten, että sosiaalista mediaa hyödynnettäisiin välillä opinnoissa. • Somea käyttäen, mutta myös ilmankin. • Somessa sekä myöskin perinteisillä paperitöillä. • Tekemällä • Tekemällä esim. Ryhmätöitä jne. • Tekemällä oikeita töitä • työssä käymällä • Tekemällä opin parhaiten. • Tekemällä, keskustelemalla. Netti voisi olla vain pieni osa koko asiaa. • Tekemällä. • teoriaa enemmän käytäisin koulussa, tehtäviä tehtäisin netissä ja näyttöjä itsenäisesti työ-

elämässä • Teoriaa, käytäntöä ja itsenäistä opiskelua hyvässä suhteessa toisiinsa • Tietokoneella

• vähän kaikenlaista mihin pysty tekemään netissä. • Välillä olisi hyvä käyttää vain kynää ja paperia, tietokoneen ja netin sijaan. Näin keskitty-

miskyky tunneilla pysyisi yllä.

32

Mitä netistä oppii?

Millaisia taitoja olet oppinut sosiaalisessa mediassa toimiessasi/tuottaessasi sisältöä/ pela-tessasi?

”Aina oppii kaikkea laidasta laitaan. Olen chat valvojana toiminut 5 vuotta ja olen oppinut arvioi-maan ihmisten käyttäytymistä nimimerkin alla, jotkut voivat olla aivan erilaisia, kun tulevat nimettö-miksi.”

Poikien vastaukset

Kielitaito

• Englannin kieli • Kielitaito • enklanttii • Englantia • Englannin kielen puhetaito on paeantunut huomattavasti • Kielitaito • enkun kieltä paremmin kun koulussa

Tiedonhankinta

• saanu jotain tietoa

10-sormitaidot/näppäinkomennot

• kirjottamaan • Näppäintoimintoja • Olen oppinut kirjainten paikan näppäimistössä ja sen takia osaan kirjoittaa nopeasti.

Reagointi-, hahmotus- ja strateginen taito

• Reaktioaika ja näkö (hahmottaminen) on parantunut pelatessa • Reagtioaikoja • Nopea päätöksen teko/ pulman ratkaisu • strategioita keksii paremmin

Sosiaaliset taidot ja itseluottamus

• pystyy olla pahoittamatta tunteitaan, jos joku haukkuu, pysymään positiivisempänä • Huvittamaan muita ihmisiä • Aina oppii kaikkea laidasta laitaan. Olen chat valvojana toiminut 5 vuotta ja olen oppinut

arvioimaan ihmisten käyttäytymistä nimimerkin alla, jotkut voivat olla aivan erilaisia, kun tulevat nimettömiksi

33

Luokittelemattomat

• Joo • En kerro :)) • En tiiä

Tytöttöjen vastaukset

Kielitaito

• Olen oppinut englantia paljon laajemmin ja muokkaamaan erilaisia kuvia yms ja käyttä-mään erilaisia sivuja monipuolisesti.

• Englannin kielen taito parantunut huomattavasti. • Englannin kielen taito parantunut huomattavasti. • Kielitaitoa • Englannin kieltä • Englanninkielen taito ja kirjoittamisen harjaantuminen. • Osaan paremmin englannin kieltä. • Englanninkielen taito / sanavarasto karttunut. • Kielitaitoa

Harkintataitoja

• Ettei pidä antaa itsestä yhtään yksityistä tietoa. • Olen oppinut harkitsemaan mitä kirjoitan ja mihin. • Ei saa kiusata. • Harkintakykyä, tietoturva asioita.

Kannanotto ja mielipiteen ilmaisu

• Olen oppinut ilmaisemaan mielipiteeni ja ottamaan kantaa mielenkiintoisiin aiheisiin. • kertomaan omista mielipiteistä avoimmin, käyttämään netin ihmeellistä maailmaa parem-

min kuin ennen

Kognitiivisia, sosiaalisia ja loogisia taitoja sekä luovuutta

• tarkkaavaisuutta • Ideointia ja luovuutta • Päättelykykyä • Argumentaatiotaitoja ja verbaalista kyvykkyyttä • Sosiaalisuutta • keskittymään paremmin • Kirjoittamaan nopeammin.

34

Työvälineitä ja tietoteknisisä taitoja

• Google docsin käytön, PowerPoint käytön, oikeat tiedon etsimispaikat, erilaiset muokkaus-ja jakovälineet

• Tiedostojen lähetys, linkittäminen • PowerPointin käytön, Google+:n käytön joka helpottaa tiedostojen tallettamista

Työskentelytapoja ja -menetelmiä

• Että on mukava oppia netissä tehtyjen erilaisten sovelluksien avulla kuin vain lukea kirjasta. • ei tarvitse mennä kirjastoon löytääkseen tietoa tekstiä ja havainto kuvia kun käyttää nettiä. • vastauksia kysymyksiini(ihmisiltä sosiaalisissa yhteisöissä).

Tiedonhaku

• Olen oppinut hakemaan tietoa netistä luotettavista tietolähteistä • useiden tietolähteiden analysointi • tietoa hankkiessani opin myös tulkitsemaan mikä on pätevää tietoa ja mikä ei. • netistä tiedon hankintaa

Oman alan substanssitaitoja

• Useasti omaan alaan liittyvien artikkelien lukemalla vaatetus/ ompeleminen, foto ja jne.

• Erilaisien ihmisten käsittelyn ja diaknoimisoinnin (taitoja)

Luokittelemattomat

• Vaikka mitä • en mitään • Jotain monelta osa-alueelta ja alalta • En osaa sanoa • en tiedä oikeen • Enmuista • En osaa sanoa. • Myös maailman kaikkeus on kiinostava asia

35

Liitteet

Oman osaamisen arvionti tytöt – pojat

36

37