digipolis magazine 1/2015

Uusia arktisia markkinoita s. 11

Invest in Lapland – Lapin näyteikkuna maailmalle s. 14

Henkilökuvassa Susanna Koutonen

s. 8

CLT-hanke saa jatkoa

s. 14

Kemi Arctic 2015 s. 12

Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1 | 2015

20-VUOTIAS LUMILINNA ON KEMIN VETONAULA s. 9

2 Digipolis Magazine

Pääkirjoitus | Kimmo Heikka

VAALITTätä kirjoittaessa, huhtikuun puolivälissä, eduskuntavaalit kaatuvat päälle taas vaihteeksi – tai joku voisi sanoa viimeinkin. Puolueet ovat rummuttaneet vaa-liohjelmiaan kuukausia ja kalkkiviivojen häämöttäessä media marssittaa puo-luejohtajia erilaisiin vaalipaneeleihin illasta toiseen.

Puolueiden ohjelmat tuppaavat olemaan aika ympäripyöreitä ja useimmat puolueet pyrkivät kohti poliittista keskustaa. Koska kaikki pyörivät keskellä, luulisi hallituksen muodostamisen olevan helppoa. Talouden tasapainottami-nen ja uusien työpaikkojen luominen ovat mahtuneet kaikkien ohjelmiin. Tem-put tosin vaihtelevat.

Tärkeintä kuitenkin on, että kaikki haluavat uutta työtä Suomeen. ”Vien-tiä lisää, biotalous, uusiutuva energia, puhtaat teknologiat, digitaaliset ratkai-sut” jne. ovat otteita puolueohjelmista. Hyviä asioita, jotka koskettavat suo-raan Suomen kuudenneksi suurinta vientimaakuntaa, Lappia, ja erityisesti sen teollistuneinta seutua – viennin moottoria, Meri-Lappia. Lapilla on erinomai-set mahdollisuudet kasvattaa vientiään. Luonnonvarojen kestävä jalostaminen ja luonnonolosuhteiden hyödyntäminen vaikkapa matkailussa ovat pohjoisen talouden kansainvälisiä tukijalkoja ja omaavat merkittävää kasvupotentiaalia.

Mitä sitten valtion ja tulevan hallituksen pitäisi tehdä, että pohjoisen luon-nonvarojen jalostamiseen saataisiin lisää vauhtia? Konkreettisina poimintoina voi ottaa esimerkiksi lupa-asiat ja saavutettavuuden.

Suomeen tarvitaan yksi teollisuuslupaviranomainen ja yksi hallinto-oikeus, jossa valituksia käsitellään. Lupakompetenssi keskittyisi, käsittely nopeutuisi ja syntyisi mahdollisuus selkeämmän linjan muodostumiselle.

Saavutettavuuden elementit löytyvät ihmisten, tavaroiden, raaka-aineiden ja tiedon siirtämisessä paikasta toiseen. Suomi ja Lappi ovat keskeisen markkina-alueensa EU:n reuna-alueella ja liiketoimintaa voi syntyä vain, kun saavutettavuu-den ongelmat ratkaistaan. Meri-Lapissa akuutti ja kuuma asia on lentoliikenne.

• Kansainvälinen teollisuus ja kasvava matkailu tarvitsevat tehokkaat lentoyhteydet maailmalle. PISTE.

• Päävastuu saavutettavuuteen liittyvässä kansallisen kilpailukyvyn kehit-tämisessä on Suomen valtiolla. PISTE.

• Toimintaa, kiitos. PISTE.

Maailma ja politiikka ovat kuulemma monimutkaisia asioita. Mielestäni edellinen lista on esimerkki lähtökohdiltaan yksin-kertaisesta asiasta, mikäli halutaan edis-tää oikeasti vientiä ja uusien työpaikko-jen syntymistä.

Kemin Teknologiakylä

SIJAINTI• 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen

TILAT • toimitiloja n. 27 500 m2, käyttöaste 89 % (4/2015)• rakennusoikeutta 13 000 m2

YRITYKSET• 55 yritystä tai yhteisöä• n. 500 työpaikkaa

PALVELUT

Toimitilapalvelut:• toimistotilat alkaen 15 m2 • laboratorio- ja testaustilat• tuotanto- ja varastotilat • siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut • vartiointi - Securitas Oy • kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy

Kokous- ja kongressipalvelutauditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10–17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimedia-projektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut.

Aulapalvelusisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin.

Yrityskehityspalvelut• Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu• Innovaattori Yrityshautomo ja WelCome-paketti• Partnerbook• Teollisuuden palveluliiketoiminnan kehittämisohjelma• Arktiset teollisuussovellukset• Puurakentamisen kehittäminen

Tutkimus- ja kehityspalvelut• Lapin ammattikorkeakoulu

Koulutuspalvelut• Lapin ammattikorkeakoulu• Ammattiopisto Lappia

TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA

YLEISTÄ• Tehtävänä on palvella yrityksiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla yhteistyössä muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa• Vuosi 2013: 4,9 milj. euroa, 58 htv

TEOLLISUUDEN JA LUONNONVARA-ALAN KEHITTÄMISYMPÄRISTÖT DIGIPOLIS-ALUEELLA• Elektroniikka- ja materiaalilaboratorio ELMA• Käynnissäpidon tutkimus• Materiaalien käytettävyyden tutkimus• Optinen mittaustekniikka• Sähkölaboratoriot Kosmos

Palvelutoiminta• eKomponenttien testaus• Konenäköjärjestelmät• Materiaalien käytettävyystestaus• Sulautetut järjestelmät• Teollisuuden kunnossapito; analyysit ja selvitykset

Lisätietoja: Teollisuus- ja luonnonvara-ala:TKI-päällikkö TkT Seppo Saarimob. 040 543 0249, [email protected]

Tietokatu 6, 94600 KemiPuh. 0207 691 990, fax 0207 691 999Palvelemme ma–pe klo 8–16www.digipolis.fi

Julkaisija Digipolis – Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo HeikkaToimitus: Mika Kulju, Saija IkolaSuunnittelu ja toteutus Avalon OyPaino Erweko OyPaperi Galerie Art Silk 150 g/m2

Digipolis Magazine

ISSN 2323-8410 (painettu)ISSN 2323-8429 (verkkojulkaisu)

1 | 2015

Tässä lehdessä myösAlueelliset kehitysnäkymät s. 3

Lappi klustereiden kehittämisen mallialue s. 4

Yritysesittelyt: Pohjaset Oy, Forssi Oy, Tapojärvi Oy s. 6-7 Teollisuuden sivuvirrat kootaan tietopankkiin s. 10

LAMK:n edustajat PDAC-kaivoskonferenssissa Kanadassa s. 13

Lapin parhaat datakeskuspaikat selvityksessä s. 15

ELY-keskuksen tuotteistetut kehittämispalvelut s. 15

Fennovoima kiinnosti Digipoliksessa s. 16

3Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1 | 2015

Rovaniemellä puhuneet asiantuntijat uskovat, että Lapin tulevaisuus rakentuu rohkeuden, enna-kointikyvyn ja innovatiivisuuden avulla.

– Arktisen politiikan suhteen täytyy olla entistä äänekkäämpiä muun muassa tukien suhteen. Täy-tyy osoittaa, etteivät Lapin asiat ole aina aluepoli-tiikkaa, vaan koko Suomen asia, muistuttaa Kaup-pakamarin neuvonantaja Eero Hokkanen.

Hokkasen mukaan Lapilla on suuria mahdolli-suuksia kaivosalan, teollisuuden ja matkailun lisäksi arktisessa yhteistyössä naapurimaiden kanssa.

– Näkisin arktisessa liiketoiminnassa mahdolli-suuksia etenkin korkean teknologian aloilla, kuten etälääketieteessä, cleantechissä ja kemianteolli-suudessa. Lisäksi pohjoisnorjalaisten satelliitti- ja avaruusteknologian tutkimusverkostoihin pääse-minen olisi hieno asia pohjoisen yrityksille, Hok-kanen sanoo.

Hokkanen painottaa yhteistyössä Norjan suuntaa.

– Sitä ei ole vielä kaikkialla Suomessa nähty, miten paljon helpompaa Norjassa on toimia kuin Venäjällä. Yritysten ei pidä luovuttaa liian aikaisin, sillä norjalaisten alihankintaketjuihin pääseminen voi olla todella hedelmällistä.

Hokkanen näkee, että Lapin kaivosteollisuuden suuret mahdollisuudet tulee käyttää monipuolisesti hyväksi.

– Suomen täytyy olla maa, jossa kehitetään maa-ilman edistyksellisimmät kaivosratkaisut. Se voi olla kova juttu tulevaisuudessa.

Ennakointia parhaasta päästä

Lapille tärkeä matkailuelinkeino on onnistunut luovi-maan venäläisturistien määrän putoamisesta huo-limatta.

– Oli aivan loistavaa havaita, miten asiaan oli varauduttu ja hankittu matkailijoita eri puolilta maa-ilmaa. Se oli vallan mainio esimerkki ennakointi-kyvystä, KEHA-keskuksen kehittämisasiantuntija Jouko Nieminen hehkuttaa.

Lappiin on saatu muun muassa israelilaisia turisteja.

– Lapin perinteisiin vahvuuksiin eli matkailuun, teollisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön löytyy potentiaalia jatkossakin.

”Arktiset asiat eivät ole aluepolitiikkaa”Työ- ja elinkeinoministeriön alueelliset kehitysnäkymät 1/2015 julkaistiin Rovaniemellä 12. maaliskuuta.

Teksti: Sami Korkala Kuva: Shutterstock

Elinkeinoelämän odotukset ovat Lapissa posi-tiivisia, vaikka kaikki tilastot eivät mairittele. Työt-tömyysaste oli vuodenvaihteessa 17,3 prosenttia ja väki on vähenemään päin. Ainoastaan Rovanie-men seudulla väkimäärä kasvaa.

– Väestökehitys on otettava positiivisena haas-teena. Kun työpaikkoja syntyy, nuorilla ei ole tar-vetta muuttaa toisaalle, Nieminen sanoo,

Kemi-Tornio -alueella sekä Haaparannalla raken-netaan nyt vilkkaasti. Merkittävin projekti on Tornion LNG-kaasuterminaali.

– Suomen ja Ruotsin rajayhteistyö toimii mainiosti Meri-Lapissa ja sen voisi benchmarkata muualle-kin, Nieminen näkee.



CLT-hankkeelle työstetään jatkoa

lon CLT-rakenne on homeriskitön sekä tiivis ilman erillistä höyrysulkua. Näytöt ovat konservatiivisella alalla erittäin tärkeitä, korostaa Ahoranta.

Ahorannan mukaan uudenlaista osaamista tar-vitaan, sillä lähitulevaisuuden EU-direktiivit ohjaa-vat myös suomalaiset hyödyntämään entistä enem-män puuta rakentamisessa.

– Suomalaisissa yrityksissä on hyvä varautua tuleviin EU-direktiiveihin ajoissa. Puurakentami-sen edistämiseksi esimerkiksi CLT-tuotantolaitos-ten tarve on selkeä, ja puukerrostalotuotantoa pitää edistää, sanoo Ahoranta.

Ahoranta korostaa, että CLT-rakentamisen suu-ria kehittämisen kohteita on viestintä.

– Osaamista on karttunut ja se pitää saada rakentamisen ammattilaisten tietoon. Meidän pitää saada rakennusliikkeet uskomaan CLT-rakentami-seen ennen kuin pääsemme kiinni suurempiin hank-

– Työstämme kahta, usean osatoteuttajan yhteistä hanketta. Toiseen suunnitelmaan liittyy myös kansainvälistä yhteistyötä, kertoo projekti-päällikkö Tytti Ahoranta.

CLT-koetalohankkeen toteuttaja-osapuolet olivat Digipolis, Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammatti-opisto Lappia. CLT-koetalohanke oli Euroopan alue-kehitysrahaston (EAKR) osittain rahoittama projekti, jonka rahoittajaviranomainen oli Lapin liitto / Ope-tus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala.

Muita rahoittajia olivat Digipolis Oy, Lapin Ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia, Meri-Lapin kehittämiskeskus sekä yritykset ja yhteisöt.

– CLT-Koetalohanke on olennainen osa Kemiin luotua CLT-osaamiskeskusta. On hienoa todeta, että Kemi on lyhyessä ajassa luonut mainetta CLT-kau-punkina, sanoo Ahoranta.

”Rakentamista oppii vain tekemällä”

Ahorannan mukaan puurakentamisen toimijaketjut muodostuvat tulevaisuudessa mikro- ja pienyrityk-sistä, joiden riskinottokyky on rajallista.

– Tilanne on ajautunut ilmiöksi, jossa tilaa-jat ha luaisivat tarjouksia puurakentamiskohteista (esim. kerrostaloista), mutta urakka- tai suunnit-telutarjouksia ei kuitenkaan uskalleta antaa, sillä tiedon puutteen takia riskit nähdään liian suuriksi. Myös viranomaisille massiivipuinen monikerrosra-kentaminen on uusi asia. Tietoa ja esimerkkejä tar-vitaan liiketoimintamallien omaksumisen vauhditta-miseksi, kertoo Ahoranta.

Ahorannan mukaan CLT-koetalohankkeen aikana on saatu kartutettua sellaisia tietoja massiivipuura-kenteiden rakennusfysikaalisten mittausten ja itse rakennuksen suunnittelusta sekä toteutuksesta, joita pystyy hankkimaan vain käytännön toteutuk-sen myötä.

Koetalon rakennusfysikaalisten mittausten avulla on voitu ja voidaan edelleen seurata kiistattomasti rakenteiden toimivuutta. Mittaustulokset ovat olleet sekä odotusten mukaisia että rohkaisevia.

– Rakentamista oppii vain tekemällä. Koeta-

keisiin. Tiedottamista tarvitaan myös viranomais-ten suuntaan.

Mallia länsinaapurista

Ahorannan mukaan mallia voisi ottaa Ruotsista, jossa puun hyödyntäminen puukerrostalorakentami-sessa on huomattavasti pidemmällä kuin Suomessa.

– Ruotsissa 20 prosenttia kerrostaloista on puu-rakenteisia, ja esimerkiksi pohjoisen kehittyvät kai-vosalueet ja Pohjois-Norja tarjoavat CLT-rakentami-selle suuria mahdollisuuksia. Suomessa kannustava esimerkki erilaisten massiivipuurakenteiden yhdis-tämisestä on Pudasjärven 10 000 m² hirsirunkoi-nen koulukeskushanke, jossa hyödynnetään myös CLT-rakenteita. Lisäksi on ilahduttavaa, että meneil-lään on kaksi uutta CLT-tehdasinvestointihanketta, päättää Ahoranta.

Kemissä nähtiin torstaina 26. maaliskuuta CLT-rakentamisen ammattilaisia laajassa mittakaa-vassa, kun Digipolis, Lapin Ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Lappia järjestivät aiheeseen liittyvän suuren seminaarin.

Seminaarin lähtökohtana oli, että puu on bio-talouden moottori ja CLT on uusista puisista kan-tavista rakennusmateriaaleista nopeimmin yleis-tynein.

Monipuolisen seminaaritarjonnan joukosta löytyivät muun muassa Aalto-yliopiston tutkimus-päällikkö Matti Kuittisen, Työ- ja elinkeinominis-teriön puurakentamisohjelman kehittämispääl-likkö Markku Karjalaisen ja sisustusarkkitehti Marjut Nousiaisen puheenvuorot.

Seminaarissa nähtiin alustajina myös yritys-elämän edustajia, kuten Olament Oy:n liiketoi-mintajohtaja Timo Isotalus ja PRT-Pro:n toimi-tusjohtaja Markku Koivuniemi.

CLT-seminaari herätti kiinnostusta

Teksti: Mika Kulju Kuva: Jan Åqvist

Digipolis aikoo jatkaa roolissaan yhtenä CLT-rakentamisen edelläkävijänä Suomessa. Valtakunnallista julkisuutta saanut CLT-koetalohanke on saamassa jatkoa.

– Osaamista on karttunut ja se pitää saada rakentamisen ammattilaisten

tietoon. Meidän pitää saada rakennus-liikkeet uskomaan CLT-rakentamiseen ennen kuin pääsemme kiinni suurem-piin hankkeisiin. Tiedottamista tarvi-taan myös viranomaisten suuntaan,

sanoo projektipäällikkö Tytti Ahoranta.

Yksi päivän puhujista oli Kuhmo CrossLam Oy:n operatiivinen johtaja Jyrki Moilanen. Yritys kuuluu CLT:n teollisen tuotannon uranuurtajiin Suomessa.


Lappi valittiin viime vuonna yhdeksi Euroopan klustereiden kehittämisen mallialueeksi kuuden muun kärkialueen joukossa. Lappi on hienossa seurassa, sillä muut avoimen haun perusteella valitut alueet ovat Hampuri, Tukholma, Keski-Portugalin suuralue, Ranskan Nord-Pas de Calais ja West Region Romania.

Mallialueet on valittu kehittämään ja toteuttamaan uusia eurooppalaisia klustereiden toimintatapoja, jotka hyödyntävät innovatiivisesti muun muassa alueiden luon-nollisia vahvuuksia. Mallialueet saavat käyttöönsä Euroo-pan klusterien seurantakeskuksen asiantuntijaosaamisen.

– Asiantuntijoiden työ alkoi kyselyllä, joka lähetettiin helmikuussa noin sadalle lappilaiselle avainhenkilölle. Oli erittäin tärkeää, että saimme avainhenkilöiden vas-taukset asiantuntijoiden työn pohjaksi. Vastausten poh-jalta määräytyvät painopistealueet, joihin kehittämistyö tulee keskittymään, kertoo ohjelmapäällikkö Kari Poikela Digipoliksesta.

Klusteritoiminnan tuloksena Lappi edistyy tavoittees-saan olla EU:ssa edelläkävijä ja mallialue luonnonvaro-jen kestävässä jalostamisessa. Siksi asiantuntijoiksi on valittu alansa eurooppalaisia huippunimiä.

– Asiantuntijoista professori Stan Higgins on proses-siteollisuuden ammattilainen, joka palkittiin viime vuonna tittelillä cluster manager of the year. Christian Saublenz on muun muassa EU-rahoituksen asiantuntija, ja erikoisasi-antuntija Jukka Teräs edustaa sekä EU:n että Lapin tun-temusta. Tiimin vetäjänä on Thomas Lämmer-Gamp, luettelee Kari Poikela.

Tiimin vetäjä tapasi vaikuttajia

Thomas Lämmer-Gamp vieraili Lapissa maa-liskuun puolivälissä. Lämmer-Gamp tapasi Rovaniemellä hallinnon ja toimintaympäristön kehittämisen edustajia sekä Kemissä Lapissa toi-

mivien yritysten edustajia kaivos- ja prosessiteollisuu-den puolelta sekä teollisuuspalveluyrityksistä.

– Lappi on monella tapaa erikoinen alue euroop-palaisessa mittakaavassa. Lapissa on muutamia suuria teollisuusyrityksiä, joista monet pienemmät yritykset ovat riippuvaisia. Klustereiden kehittämi-nen tähtää muun muassa siihen, että Lapin kaltai-nen alue ja sen yritykset eivät olisi jatkossa esimer-kiksi kansainvälisen suhtanteiden muutosten armoilla, totesi Lämmer-Gamp.

Lämmer-Gamp korosti, että Lapissa on oivallettu alueen luonnollisten vahvuuksien hyödyntäminen kestävän kehityksen periaatteilla.

– Oli erittäin tärkeää tavata lappilaisia eri alojen vaikuttajia. Näin sain konkreettisen kuvan Lapin tilanteesta ja kehitysnäkymistä, sanoi Lämmer-Gamp.

Asiantuntijoiden työn näkökulmat tarkentu-vat toisella vierailulla alkukesästä sekä suu-remmalla sidosryhmäseminaarilla 27.-28.8.,

ja loppuraportti valmistuu tämän vuo-den puolella.

LAPPI EU:N MALLIALUE LUONNONVAROJEN KESTÄVÄSSÄ JALOSTAMISESSA

KANSAINVÄLISTEN HUIPPU-ASIANTUNTIJOIDEN TYÖ KÄYNNISTYI VIERAILULLA KEMIIN JA ROVANIEMELLE

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Digipolis

– Oli erittäin tärkeää tavata lappilaisia eri alojen vaikut-tajia. Näin sain konkreetti-sen kuvan Lapin tilanteesta ja kehitysnäkymistä, sanoi Thomas Lämmer-Gamp.



autokorjaamo tulee Pohjaset-konsernin toimintojen yhteyteen elokuun alussa.

– Perheyrityksemme juhlii syksyllä tasavuosia ja logistiikkakeskuksemme uusi vaihe valmistuu ikään kuin sen kunniaksi. Se tulee olemaan meille tärkeä virstanpylväs, sanoo myyntijohtaja Raimo Pohjanen.

Pitkä kokemus teollisuuden sivuvirroista

Pohjaset-konsernin rakenne mahdollistaa kokonais-valtaisten pakettiratkaisujen räätälöimisen asiak-kaille, ja yrityksen nettisivuilla kerrotaan yhdestä tytäryhtiöstä muun muassa seuraavaa:

”Suomen Hyötymurskaus Oy tarjoaa yli 15 vuo-den kokemuksella biopolttoaineiden ja kierrätys-puun murskaukset sekä rankapuun haketukset vaik-kapa suoraan siiloon. Tarjoamme aina räätälöidyn asiakaskohtaisen palvelun, alkaen pienemmistä palveluista aina konsernimme kautta mahdollista-viin kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin.”

Pohjaset on lähtenyt rohkeasti kartoittamaan talousalueen tarjoamia uusia mahdollisuuksia, ja Digipoliksen vetämä Arktisen teollisuuden sivuvir-rat -hanke herättää yrityksen parissa positiivisia ajatuksia. Helmikuussa Pohjaset investoi kolmeen uuteen yhdistelmään, jotka palvelevat Lappi Tim-

Pohjaset-konserni on kuljetus- ja logistiikka-alalle keskittynyt neljän yhtiön muodostama kokonaisuus, jonka palvelut kattavat erilaiset kuljetuspalvelut, rää-tälöidyt tehdas- ja varastointipalvelut sekä kierrä-tys ja biopolttoaineiden murskauksen ja haketuk-sen aina kannon nostoista lähtien.

– Tietenkin viimeiset vuodet ovat olleet meidän alallamme erittäin haastavia, mutta olemme onnis-tuneet saamaan viimeisen kolmen vuoden aikana yrityksen kannattavuuden kuntoon. Liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa, ja kehityksen suunta on oikea, sanoo toimitusjohtaja Janne Pohjanen.

– Kuluvalta vuodelta haetaan konsernissa lievää kasvua, vaikka yleinen markkinatilanne on todella haasteellinen. Leikkauksia on pakko tehdä, mutta samalla konsernin tulevaisuus pitää varmistaa uusilla avauksilla. Siksi olemme vahvistaneet orga-nisaatiotamme myyntijohtajan nimityksellä, jatkaa Janne Pohjanen.

Perheyhtiön juuret ovat 1950-luvulla, jolloin Martti Pohjanen aloitti puunajot traktorilla paikal-liselle sahalle. Nykyään yrityksen johdossa työs-kentelevät Martti Pohjasen pojat.

Viime vuosina yritys on ollut julkisuudessa var-sinkin Keminmaan Valiontien logistiikkakeskuksen kehittämisen ansiosta. Olennainen osa keskuksen kehitystä on, että Wetteri Power Oy:n uusi kuorma-

ber Oy:n Kemijärven sahan sivutuotteiden ja val-miin tavaran kuljetuksia.

– Olemme tehneet biopolttoaineen murskaus-työtä hakkeen parissa jo vuodesta 1998, ja olemme jatkossakin kiinnostuneita etsimään kierrätyksestä ja sivutuotteista synergiaetuja sekä hyötyä. Kier-rätysmateriaalien jalostaminen on yksi kiinnostuk-semme kohteita, sanoo Janne Pohjanen.

Maaliskuussa 2013 perustettu Talouskonsul-tointi Forssi Oy on löytänyt parissa vuodessa tuke-van jalansijan kemiläisessä tilitoimistokentässä. Yrittäjä Sirpa Järnfors uskoo, että syyn syynä on Forssin nykyaikainen tapa toimia.

– Olen pyrkinyt siihen, että neuvon ja opastan, annan enemmän informaatiota kuin perinteiset tili-toimistot. Jokaisen raportoinnin yhteydessä on kom-mentteja, joiden myötä asiakas tietää yrityksensä tilanteesta enemmän, Järnfors kertoo.

Toinen tärkeä toimintatapa perustuu sisäiseen laskentaan.– Kun eri toimipisteet tai sisäiset toiminnot eriyte-tään tuloslaskelmassa omiksi yksiköikseen, näh-dään kokonaisuuden lisäksi myös yksikkökohtai-set kannattavuudet, Järnfors selventää.

Asiakaslähtöinen toimintatapa on myös kus-tannustehokasta. Forssilla on käytössä sähköinen ohjelma, johon asiakas pääsee selaimen kautta. Myös käteiskuitit voidaan lähettää kirjanpitäjälle äly-puhelimen sovelluksella. Kun turhia tallennusvai-heita ja papereiden pyörittelyjä jää pois, voi palvelua kohdistaa siihen, että asiakas ymmärtää tuloslas-kelmaa ja tasetta ja voi hyödyntää niitä päätöksien-teossaan paremmin.

Neuvova tilitoimistokumppani

Tärkeä virstanpylväs Pohjaset Oy:lle

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Shutterstock

Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän paras ystävä

Järnfors on tehnyt työuransa ennen Forssia toisten palveluksessa, mutta kynnys yrittämiseen ei van-kan taloushallinnon työkokemuksen myötä ja toi-mialan vuoksi ollut kovin suuri.

– Kirjanpito on lakisääteistä, joten asiakkaita on aina, jos vain saa oman siivunsa niistä, hän toteaa.

Forssilla asiakkaita on riittänyt, vaikka Järn-fors toteaakin, että hintakilpailua alalla on aiem-paa enemmän. Hintalappu ei kuitenkaan ole ainoa, mitä kannattaa tuijottaa.

– Hyvä kirjanpitäjä on eurojen arvoinen. Hän huo-maa poikkeamat ja pystyy reagoimaan aikaisem-min asioihin. Toimintojen oikeellisuus on varmem-paa, ja yrittäjä voi keskittyä omaan toimintaansa rauhassa, hän kertoo.

Forssin toimitilat, joihin yrittäjä on enemmän kuin tyytyväinen, ovat alusta saakka sijainneet Digipo-liksessa.

– Tämä oli loistava ratkaisu yksin yritystoimintaa aloittavalle, kun löytyi pieni toimitila, jollaista on vai-kea muualta löytää. Digipoliksessa on todella hyviä eri kokoisia toimitiloja, Järnfors toteaa.

Teksti: Saija Ikola | Kuva: Jan Åqvist

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Pohjaset Oy


Kaivosteollisuuden ja kuonanrikastamisen edelläkävijä

Teksti: Saija IkolaKuva: Tapojärvi Oy

Yhden miehen kuljetusyritys on 60 vuodessa kasvanut kaivosteollisuuden ja tehdas-palveluiden merkittäväksi asiantuntijaksi.

Tapojärvi Oy:n juuret ovat Muonion Tapojär-vellä, jossa Esko Tapojärvi aloitti kuljetusyrittä-jänä lokakuussa 1955. Tänä vuonna yritys viettää 60-vuotisjuhlavuottaan kaivos- ja tehdaspalvelui-den moniosaajana, joka työllistää yli 450 henki-löä – 350 omaa henkilökuntaa, loput sopimusa-lihankkijoita.

– Kuluvalla tilikaudella kasvu on noin 20 % luok-kaa. Kaikki on orgaanista kasvua, tässä ei ole yri-tyskauppoja takana, yrityksen toimitusjohtaja Pekka Miettunen toteaa.

Kaivosteollisuuden puolella Tapojärvi toimii Kemissä, Kittilässä, Polvijärvellä ja Ilomantsissa. Yhtiö teki pari vuotta sitten yli 7 miljoonan euron investoinnin louhintakalustoon, joka mahdollisti lou-hintaurakoinnin. Viime vuonna louhinta on aloitettu Kittilässä ja Kemissä.

– Kaivoksilla asiat etenevät louhinta edellä, ja nyt voimme tarjota koko arvoketjun yhtenä yrityk-senä. Se vähentää asiakkaalta rajapintoja ja lisää

kustannustehokkuutta. Investointi oli iso askel ja on vaikuttanut kasvuun, Miettunen toteaa.

Kehittämistyön etunenässä

Tehdaspalveluja Tapojärvi tuottaa Torniossa ja Raa-hessa. Liikkeelle on lähdetty perinteisistä konetöistä, mutta nykyisin Tapojärven erityisosaamista on mate-riaalin kierrätys ja kuonanrikastaminen, johon on erikoistuttu Röyttässä.

– Siellä missä tehdään terästä, syntyy myös kuo-naa, jossa on tehtaan metalleja. Me erottelemme ne kuonasta ja palautamme takaisin tehtaalle. Metallit ovat tärkeä osa raaka-aineista, Miettunen selventää.

Kuonanrikastaminen on isojen toimijoiden peli-kenttää, jossa Tapojärvi on ottanut eräänlaista pio-neerin asemaa: yhtiö valittiin vuonna 2010 vuoden kuonankäsittelijäyritykseksi maailmanlaajuisesti.

– Innovointi tulee alalla nousemaan – jo nyt meillä jätteen sijaan syntyy hyödynnettäviä raaka-aineita. Tämä puoli korostuu EU-säätelyn myötä ja ympä-ristö- ja jätelakien tiukentuessa. Suomessa mennään aivan kehittämisen etunenässä, Miettunen toteaa.

Miettunen kiittelee Kemin Digipoliksen kanssa tehtyä yhteistyötä teollisuuden sivuvirtojen hyödyn-tämisen osalta.

– On hyvä, että on alueellisia ja paikallisia toi-mijoita, jotka vetävät ja koordinoivat voimava-roja yhteen. Asiat menevät paremmin eteenpäin yhdessä, hän toteaa.

Teksti: Saija Ikola | Kuvat: Tapojärvi Oy

Digipoliksessa toimivat yrityksetYritys

Lapin AmmattikorkeakouluRelacom Finland OyTDR Finland OyInsinööritoimisto Ases OyISS Palvelut OyMetso E + H OyMetsä GroupValmet Automation OyEltel Networks Pohjoinen OyKarolan KorpomodifoKemin Rätinki OyKemin Teollisuuskylä OyLapin KauppakamariRavintola SensoriVisual Design OyYleisradioAhma ympäristö OyAino Health ManagementAndritz OyAsianajotoimisto Tuula MäkinenAtlas Copco LouhintatekniikkaCaverion Suomi Oy Turvatekniikkae-Devel.fi KyElisa OyjEngemma OyFujitsu Services OyHyvinvointiosuuskunta GerberaInsinööritoimisto 3D-HacklinIsoworks OyIxonos Finland OyJunkohalli OyKemin Digipolis OyKemin Osaajien OsuuskuntaKoillis-Suomen AikuiskoulutusKoivu InteractiveLapinnova OyLiikenneopetus LokoMainostoimisto Reklaami OyMeri-Lappi United ry.Metsä FibreMetsä GroupMionex OyNWD Technologies OyPromote OyRecair OyRovaniemen Kehitys Schneider Electric OySovea OyTalouskonsultointi Forssi OyTKH Logistics OyTomera palvelutVirtasalo Oy360 Media EuropeKrans ConsultingSähköpooli Oy

Kiinteistö

compusLumikontie 1Lumikontie 1optimioptimioptimioptimioptimisensorisensorisensorisensorisensorisensorisensorisensoristudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalo studiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalostudiotalovirtuaalivirtuaaliautotalli


Lastaus on yksi Tapojärven osaamisalue kokonaisarvoketjussa maanalaisissa

kaivoksissa sekä avolouhoksilla.


luovuus peliin ja mietittävä, miten asiakkaalle voi-daan tuottaa se paras hyöty. Näitä tilanteita varten on luotu suunnitelma B. Pääosa asiakkaista tulee ulkomailta, joten he tulevat silloin, kun matkansa ovat varanneet ja meidän pitää keksiä korvaavaa aktiviteettia, jos sää pettää, Koutonen sanoo.

Koutonen pyrkii kuuntelemaan asiakkaita ja henkilökuntaa herkällä korvalla ja käärii itse hihansa minkä tahansa tehtävän edessä.

– Kyllä minä ajattelen, että täytyy osallistua esimerkillä, ja teen itsekin niitä samoja asioita, mitä meidän työntekijät. Toivottavasti se myös näkyy. Ei ole asiaa, jota en voisi tehdä tässä yrityksessä ja varmasti melkein kaikkea on tullut tehtyäkin, Koutonen kertoo.

Joskus Susanna Koutonenkin kuitenkin rentou-tuu. Sydän sykkii matkailulle ja ulkoilmaelämälle vapaa-ajallakin.

– Talvella olen työn puolesta ulkona, kesällä puolestaan vietän vapaa-aikaani puutarhassa ja pihalla. Oma pihani on minun oma valtakuntani, Koutonen kertoo.

Kemin Lumilinna on viettänyt tänä talvena 20-vuotisjuhlavuottaan ja takana on vilkkain sesonki niiden viiden vuoden aikana, kun Koutonen on ollut Kemin Matkailun kipparina. Siitä huolimatta seson-gin päättyessä Koutosen työnsarka jatkuu saman tien – hän on jo seuraavan kauden suunnittelussa tarmokkaasti kiinni.

Sellainen hän on, tietävät työkaveritkin. Nopealiik-keinen päätöksentekijä ja pitkälle katsova asioiden kehittäjä.

– Kehittämistyö on minun intohimoni. Asiassa kuin asiassa näen aina mahdollisuuksia tehdä vielä enemmän tai paremmin. Mitä tahansa kehitetään, minä olen keulassa, hän kertoo.

Koutonen on tehnyt koko työuransa matkailun parissa monipuolisissa tehtävissä – entisissä työnan-tajissa on esimerkiksi lentoyhtiöitä, matkatoimistoja ja matkanjärjestäjiä. Kemin Matkailuun hän siirtyi Oulusta hotelliketjun myyntijohdosta.

– Matkailuun on aina ollut jokin sisäinen kipinä, hän sanoo.

Monipuolinen urapolku on Koutosen mukaan rakentunut elämän ohjaamana – eteen on tullut tilaisuuksia, joihin on ollut innostavaa tarttua. Kemin Matkailun toimitusjohtajuus oli yksi sellainen. Kun Koutonen huomasi työpaikkailmoituksen, hän ajat-teli, että siinä olisi loistavat tuotteet, joiden parissa työskentelyyn hänellä olisi annettavaa, ja päätti hakea tehtävään.

Se päätös toi Keminmaasta kotoisin olevan Koutosen takaisin kotiseudulle, ja eräänlainen ympyrä sulkeutui.

– Olen ollut jäänmurtaja Sampolla oppaana jo ensimmäisinä vuosina, kun Sampo on ollut Kemissä, Koutonen mainitsee.

Esimerkillä johtaminen on tärkeää

Koutosen työpäivät eivät ole koskaan samanlaisia, mutta se onkin työn suola – saada tehdä oikeastaan vaikka mitä, kuten hän itse kuvailee. Johtajuuteen kuuluu kehittämistyön lisäksi muun muassa talous-hallintoa sekä esimiestyötä. Organisaatiotaan hän kehuu lämpimästi.

– Meillä on loistavat työntekijät, ja minun työtäni on huomioida heidän kykynsä ja taitonsa sekä antaa heille mahdollisuus suoriutua parhaalla mahdollisella tavalla omassa työssään, hän kertoo.

Sesonkiluonteinen ala tuo johtamistyöhön ja koko organisaatiolle omat haasteensa.

– Meidän organisaatiomme on tosi pieni, 10 henkilöä, mutta sesongin ajaksi tulee 60 henkilöä lisää. Sesonkitekijöiden kouluttaminen vaatii joustavuutta kaikilta. On myös oma haasteensa saada hyviä tyyppejä töihin lyhyeksi ajaksi, kun ei pysty lupaamaan ympärivuotisesti töitä, Kouto-nen toteaa.

Työn haastavimpia puolia ovat yllättävät asiat, kuten matkailualaan kuuluva iso epävarmuustekijä: sää. Sen kanssa on vain opittava elämään.

– Sään kanssa ei voida sopi-muksia tehdä ja allekirjoit-taa. Kun se ei ole suo-tuisa, on vain laitet-tava


HENKILÖKUVASSA SUSANNA KOUTONENSISÄINEN KIPINÄ MATKAILUUN

Susanna Koutonen, 42, johtaa Kemin Matkailua määrätietoisella kehittämisotteella.

Teksti: Saija Ikola Kuvat: Kemin Matkailu Oy

– Sekä Lumilinna että jäänmurtaja Sampo

ovat niin loistavia, että niiden kanssa

on hienoa tehdä töitä, Susanna Koutonen ker-

too Kemin Matkailun

päätuot-teista.


Tänä talvena 20-vuotisjuhlavuottaan viettänyt Kemin Lumilinna ja 27-vuotias jäänmurtaja Sampo ovat Kemin Matkailun ylivoimaiset ykköstuot-teet. Molemmissa kävijämäärät ovat jatkuvassa nousussa ja valtaosa asiak-kaista tulee ulkomailta.

– Jäänmurtajalla vierailevien kansalaisuushan me tiedetään meriliikenteen ohjeistuksen mukaisesti, ja siellä vierailijoita on yli 50 maasta. Lumilinnan osalta kirjavuus on luultavasti vielä suurempi, Susanna Koutonen kertoo.

Myös media on ollut erityisen kiinnostunut Lumilinnasta ja Kemistä tänä talvena. Paikan päällä on vieraillut useita kotimaisia tv-ohjelmia, kuten Elixir ja Voi hyvin. Lumilinnan avajaisissa oli kaksi japanilaista tv-kanavaa.

– Kyllähän Lumilinna ja Sampo tuovat alueelle valtavan määrän ansaittua positiivista medianäkyvyyttä. Kun kansainvälinen media noteeraa positiivisesti, se on niin arvokasta pr:ää, ettei meillä koskaan olisi varaa ostaa vastaavaa näkyvyyttä, Koutonen toteaa.

20-VUOTIAS LUMILINNA ON KEMIN VETONAULA Teksti: Saija Ikola

Kuvat: Kemin Matkailu Oy


Ympärivuotinen Lumilinna pidentää sesongin

Kemi on matkailukaupunkina nosteessa, ja Kemin Matkailussa on reagoitu asian hyödyntämiseksi.

– Oikeita toimenpiteitä on tehty. Hinnoittelutaktiikkaa on muutettu palveluiden osalta niin, että asiakkaat saadaan viipymään pidemmän aikaa Meri-Lapissa ja Kemissä sekä käyttämään meidän hotellipalveluita. Ensi vuosi näyttää jo tässä vaiheessa varauksien osalta oikein hyvältä. Suomessa matkailu on noin 5 % kasvussa, mutta meillä Kemissä tehdään tällä hetkellä kaksinumeroista kasvua, Koutonen sanoo tyytyväisenä.

Kemissä tehdään koko ajan töitä matkailusesongin pidentämiseksi ja ympärivuotisen toiminnan kehittämiseksi. Koutonen näkee, että koko Lapilla on siinä vielä työnsarkaa.

– Matkailupotentiaalissa on kasvuvaraa, paljon käyttämättömiä mah-dollisuuksia. Kesäpalvelut ovat koko Lapissa vielä pientä verrattuna talven palvelutarjontaan. Meillä on työn alla parasta aikaa ympärivuotisen Lumilinnan suunnittelu, josta tulee Kemin vetonaula läpi vuoden, Koutonen kertoo.

10 Digipolis Magazine10 Digipolis Magazine

SIVUVIRRAT KOOTAAN TIETOPANKKIIN

Arktisen Teollisuuden Sivuvirrat -hanke on tuottanut mielenkiintoisia ja kehittämiskelpoisia tuloksia, jotka

avaavat alueen teollisuuselämälle uusia mahdollisuuksia.

Teksti: Mika Kulju | Kuva: Shutterstock

Vuoden 2014 alusta lähti käyntiin Kemi-Tornion alueen teollisuuden sivu- ja jätevirtojen kartoitus, jonka päätavoitteena on ollut selvittää alueen liiketoimin-tapotentiaalin laajempia hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeen tavoitteena on myös ollut toimijaverkoston kokoaminen, jossa ovat mukana sekä palve-luyritykset, teollisuusasiakkaat, asiantuntijat, oppilaitokset että viranomaiset.

Hankkeen konkreettisia toimenpiteitä on muun muassa ollut tuotannossa syntyvien sivu- ja jätevirtojen dokumentointi (kemialliset ja fysikaaliset ominai-suudet), virtojen hyödynnettävyyden analysointi, potentiaalisten hyödyntämis-kohteiden määrittely ja etsintä, potentiaalisten toimijoiden kartoitus ja aktivointi sekä markkina-, teknologia- ja logistiikkaselvitykset.

– Meillä on hyvä kokonaiskuva käyttökohteista ja toimintakentästä. Kemi-Tornion alueen teollisuuden sivuvirroissa on huomattavaa potentiaalia, mutta liiketoiminta on vielä monella tapaa lapsenkengissä. Kehitystoimintaa tarvitaan edelleen, kertoo Digipoliksen projektityöntekijä Teemu Saralampi.

Esimerkki parhaasta päästä

Sivuvirtojen hyödyntämisestä löytyy kuitenkin jo kannustavia käytännön esimerk-kejä. Yhden esimerkin tarjoaa suuryritys Metsä Fibre, joka hyödyntää hiekkais-ten puiden kuorinnasta sulatusvesi- ja kiertovesialtailta kertyvää hiekkurijätettä.

– Hiekkurijäte soveltuu hyvin katemateriaaliksi ympäristörakentamiseen tai seulottuna polttoaineeksi. Hiekkurijäte sisältää ainoastaan puun kuorta, hiek-kaa ja kiviä, jotka ovat samoja aineksia, joita yleisesti käytetään maa- ja viher-rakentamisessa. Alkuperänsä myötä hiekkurijäte ei sisällä kemikaaleja tai muita ympäristörakentamisen kannalta haitallisia komponentteja, kertoo Saralampi.

– Ympäristöluvan hakeminen jokaiselle kohteelle erikseen on käsityksemme mukaan verraten raskas järjestely. Tämän vuoksi hyötykäyttöä helpottaisi jakeen tuotteistus, jolloin kohdekohtainen luvitus ei olisi tarpeen, kertoo Saralampi.

Saralammen mukaan tuotteistukseen liittyy aina tuotteen raaka-aineiden ominaisuuksien tunteminen, erityisesti haitallisten ominaisuuksien osalta.

Uudet avaukset tervetulleita

Hankkeessa on myös haravoitu mahdollisuuksia liittyen symbioosituotteisiin eli useamman sivuvirran yhdistelmiin, joilla saavutetaan parempi lopputuote. Hank-keen tulokset ovat jo nyt teollisten toimijoiden ja pk-yritysten hyödynnettävissä.

– Olemme avaamassa paikallista tietopankkia, josta löytyvät reaaliajassa muun muassa käyttökohteet ja referenssit, sanoo Teemu Saralampi.

– Toivomme alueen yrittäjiltä ideoita liiketoiminnan kehittämiseksi. Mei-hin kannattaa yhteyttä, sillä kentän ääni on enemmän kuin tervetullut, kan-nustaa Saralampi.


Vuonna 2014 käynnistynyt Arktisuus-pilotti jatkuu Työ- ja elinkeinoministeriön ja maakunnan kehittä-misrahoituksella tänä vuonna. Pilotissa on mukana Kemi-Tornion lisäksi Rauma, Lieksa ja Suupohja, ja siinä määritellään arktista vientiprosessia, jota uudella valtakunnallisella hankkeella puolestaan toteutetaan.

– Pilotissa on kysymys arktisten markkinoiden löytämisestä suomalaisille teollisuuden palveluyri-tyksille, kun taas valtakunnallisessa hankkeessa on kysymys näiden markkinoiden hyödyntämisestä, linjaa projektipäällikkö Seppo Ahola Kemin Digi-poliksesta.

Viime vuonna pilottihankkeessa tehtiin oven avauksia Norjaan. Nyt arktisuusvientiprosessia tar-kennetaan – kohdemarkkinoita on myös Pohjois-Ruotsissa, jonne toimenpiteitä nyt kohdistetaan.

Vientipolkuja auki vaiheittain

Uuden hankkeen ensimmäisessä Pohjois-Ruot-sin vientiprosessissa helmikuusta toukokuuhun on mukana 11 yritystä. Pohjois-Ruotsin vientipro-sessin konkreettisena tavoitteena on yritysten tar-jousten tekeminen ja jättäminen.

Vientiprosessissa suomalaisyritykset tekivät vierailun Pohjois-Ruotsiin helmikuussa. Kontak-teja avattiin kaivosyhtiö LKAB:n sekä Jällivaaran ja Kiirunan kuntien suuntaan. Mielenkiinnon koh-teena on esimerkiksi Kiirunan kaupungin ja Jälli-vaaran siirtäminen ja jälleenrakentaminen.

– Yrityksiä valmisteltiin vierailuun vähän samaan tapaan kuin messuille osallistumiseen, eli laitettiin materiaaleja kuntoon ja valmistauduttiin asiakas-tapaamisiin. Varsinainen työhän alkaa vierailun jäl-keen, kun saatuja kontakteja pyritään kehittämään siihen suuntaan, että päästään vastaamaan kyse-lyihin tarjouksilla, Seppo Ahola kertoo.

Ahola kertoo hankkeen avaavan yrityksille vientipolkuja, ja sen osalta työ on ollut lupaavaa.

Varsinainen myyntityö on kuitenkin yritysten vas-tuulla.

– Pyrimme luomaan yrityksille puitteita vientiin sekä seuraamaan ja tiedottamaan mahdollisista onnistumisista muillekin Suomessa. Se antaa lisää uskoa ja voi poikia lisää yrityksiä tämäntyyppisiin uusiin markkinoihin, Ahola toteaa.

Veljekset Toivanen rakentaa Ruotsin toimintojaan

Yksi valtakunnallisessa vientihankkeessa mukana olevista yrityksistä on kemiläinen Veljekset Toiva-nen Oy. Yritys on perustanut Ruotsiin tytäryhtiön joulukuussa 2013 tavoitteenaan löytää sieltä uusia markkinoita optokuitukaapeliverkostojen sekä ilma-sähkölinjojen rakentamisessa.

– Lähdimme mukaan hankkeeseen, koska vientiprosessi suuntautuu Kiirunan ja Jällivaaran alueelle, joissa molemmissa on tulevaisuudessa paljon juuri tämän tyyppistä rakentamista, projek-tipäällikkö Risto Virkkunen kertoo.

Virkkusen oma tukikohta onkin Ruotsissa, Lyck-selessä, ja hän vastaa Veljekset Toivasen Ruotsin toiminnoista. Virkkusen mukaan helmikuinen vie-railu LKAB:n sekä Kiirunan ja Jällivaaran kunta-päättäjien kanssa sujui lupaavasti.

– Saimme tapaamisten yhteydessä esitellä omaa toimintaamme ja se herätti kiinnostusta. Totta kai se vaatii työtä, että päästään markkinoille kunnolla, mutta avaus on pystytty tekemään, hän toteaa.

Kemin kaupungin ja Digipoliksen vetämä Arktisuus-pilottihanke

jatkuu jo toista vuotta. Helmikuussa sen rinnalla on käynnistynyt

valtakunnallinen hanke, jonka puitteissa vientiprosessia toteutetaan.

RUOTSISTA UUSIA ARKTISIA

MARKKINOITA Teksti: Saija Ikola | Kuvat: Digipolis


Teksti: Mika Kulju | Kuva: Merikotka

Kemi Arctic 2015 toi öljyntorjunnan ammattilaiset pohjoiseenKemin edustan merialueella 25. maaliskuuta pidetyssä ”Kemi Arctic 2015” -öljyntorjuntaharjoituksessa testattiin mekaanista öljyntorjuntaa ja kaukokartoitusta arktisissa oloissa.

SYKEn järjestämään harjoitukseen osallistui Rajavartiolaitoksen lentokoneen lisäksi öljyntorjun-taan jääoloissa soveltuvia aluksia mekaanisin har-jakeräimin varustettuina. Tarkkailijoita osallistui Itä-meren maista sekä Arktisen neuvoston jäsenmaista.

Arktisten alueiden ympäristöriskit ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Arktisten alu-eiden jäiden sulaminen, uudet merireitit ja arktisen meriliikenteen kasvaminen lisäävät päästöriskejä ja kannustavat yhä tehokkaampaan varautumiseen ja uusien öljynkeräystekniikoiden testaamiseen.

– Kansainvälisellä yhteistyöllä luodaan edelly-tykset meriympäristön suojelemiseksi öljypäästöiltä. Keskeinen toimija on kahdeksan maan muodos-tama Arktinen neuvosto, johon kuuluu Pohjoismai-den lisäksi Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat, totesi

ulkoministeriön arktisista asioista vastaava virka-mies, lähetystöneuvos René Söderman.

”Suomella on hyvää osaamista”

Arktisen neuvoston piirissä öljyntorjuntavalmiutta kehitetään osana erityisen valmiusryhmän työtä.

– Olemme valmistelemassa toimintaehdotusta öljyntorjunnan järjestämiseksi arktisilla alueilla tämän vuoden ministerikokoukseen, kertoi ryhmän puheenjohtaja, Norjan merenkulkulaitoksessa työs-kentelevä Ole Kristian Bjerkemo.

Kemin harjoituksessa testattiin tilannetta, jossa mereen kuviteltiin kahden aluksen yhteentörmäyk-sen jälkeen joutuneen n. 200 tonnia öljyä. Öljyntor-junta-alukset pyrkivät yhdessä keräämään jään ja sohjon seasta raskasta polttoöljyä. Harjoituksessa testattiin lähinnä laitteita, koska harjoituksessa ei käytetä oikeaa öljyä.

Onnettomuuden oletettiin tapahtuneen jo pari päivää aiemmin, jolloin SYKEn päivystäjä suoritti harjoitushälytykset HELCOMille ja Arktisen neuvos-ton jäsenmaille, Pohjoismaille sekä EU:lle.

– Suomella on hyvää osaamista jäissä kulkevien alusten ja raskaiden öljyntorjuntalaitteiden valmis-tamisessa, kertoo SYKEn ympäristövahinkojen ryh-mäpäällikkö Jorma Rytkönen.

ArcMaTe

ArcMaTe (Arctic Marine Training and Testing Center) on kansainvälinen ver-kostohanke, joka tulee kehittämään koordinoitua kansainvälistä arktista merellistä osaamista ja alan suomalai-sen osaamisen vientiä.

ArcMaTe:n tarkoituksena on tarjota suomalaisille ja kansainvälisille asiak-kaille harjoitus-, testaus-, standardi-sointi- ja tutkimuspalveluja, testaus- ja harjoittelualueita ja konsultointia turvalli-sessa talvimerenkulussa, meripelastuk-sessa, räätälöidyissä arktisten aleuiden sääennustuksissa ja jäänhallintajärjes-telmissä, kemikaalituhojen ennaltaeh-käisyssä ja öljyntorjunnassa sekä ympä-ristötutkimuksissa.

ArcMaTe-hankkeen suunnitteluvai-hetta vetävät Kemi, Oulu ja Pori. Lii-kenne- ja viestintäministeriö vastaa kansallisesta koordinoinnista.


”Kansainvälisellä yhteistyöllä luodaan

edellytykset meriympäristön suojelemiseksi öljypäästöiltä.”


Vuosittain Kanadan Torontossa järjestettävä PDAC-konferenssi (Prospectors and Developers Association of Canada) on maailman suurin malminetsinnän ja kaivosalan konferenssitapahtuma. Tänä vuonna kävijämäärä oli 23 500 vierailijaa yli sadasta eri maasta.

PDAC-konferenssiin osallistuivat Lapin Ammattikorkeakoulusta lehtori Lauri Saarelainen, lehtori Jyrki Huhtaniska ja ryhmänvetäjä Rauno Toppila. Vierailun mahdollisti OKM- rahoittama Kaivannaisalan osaamisen kehittämisen korkeakouluverkosto, Northern Mining Network.

– Konferenssi ja niihin liitetyt messut olivat varsin laaja tapahtuma, minkä jo suuri osallistujamääräkin kertoo. Geologiset ja mineralogi-set luennot olivat tasoltaan korkeita ja ilman asianmukaista sanastoa ja alaan liittyvää perustietämystä niihin osallistuminen olisi ollut turhaa, kertoo Rauno Toppila.

– Konferenssin lisäksi meille oli varattu tutustumiskäynti Toronton yli-opiston yksikköön nimeltään Lassonde School of Mining, jatkaa Toppila.

Toppilan mukaan konferenssista jäi kuva, että Suomi on kiinnostava kaivannaisteollisuuden kohde, jossa on pohjoista aluetta myöten hyvä infrastruktuuri teineen ja tietoliikenneyhteyksineen.

– Seuraavan vuoden ajan Lapin AMK on PDAC:n jäsen, joten ajan-kohtaista tietoa kaivannaisteollisuuden trendeistä ja tapahtumista on saa-tavilla, sanoo Toppila.

Kirjoittaja:Rauno Toppila DI, RyhmänvetäjäArctic Steel and Mining tutkimusryhmä

Lapin AMK:n edustajat PDAC-kaivoskonferenssissa Kanadassa

Lapin AMK:n matkapäiväkirja

Sunnuntai 1.3. oli varattu kokonaan konferenssipäiväksi. Skandinaavinen

seminaari-iltapäivä oli teemalla ”Fennoskandia: Past, Present and Future

prospects”. Seminaarissa esiteltiin Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän

Petsamon esiintymien sisältöä ja kehittymistä kaivosteollisuuden kohteina.

Maanantai 2.3. oli varattu varsinaisen konferenssin yhteyteen rakennet-

tuun messualueeseen tutustumiselle. Osasto oli jaettu niin, että tutkimuk-

selle ja yrityksille oli oma messuhallinsa ja selkeästi sijoittajille kohdistunut

osasto oli omana messuhallinaan. Namibian osastolla tapasimme Phil-

lip N’Pendukenin (General Manager: Mineral Resources), joka kertoi ole-

vansa tiiviissä yhteistyössä Polytechnics of Namibia -oppilaitoksen kanssa

ja lupasi osaltaan edistää yhteistyötä Lapin AMK:n kanssa.

Tiistaina 3.3. kävimme Toronton yliopistoalueella ja myös Lassonde-insti-

tuutissa, jossa seuraavana päivänä oli tapaaminen yhteyshenkilömme Brent

Sleepin kanssa. Siirryimme PDAC-seminaariin, jossa tapasimme Tekesin

Kari Keskisen, joka kertoi meille uusista Horizon 2020- rahoituksien mah-

dollisuuksista. Seminaarissa mieleenpainuvin esitys oli Jim Cobbardin (enti-

nen Anglo-Americanin tutkimuksesta vastaava aluejohtaja) kehut Lapin alu-

een mahdollisuuksista kaivosteollisuuden uutena, lupaavana esiintymänä.

Keskiviikkona 4.3. kävimme vierailulla Toronton yliopiston alaisessa

Lassonde Institute of Miningissa, jossa isäntänä toimi Brent Sleep. Kes-

kustelimme opetussuunnitelmien sisällöistä ja huomasimme, että koko-

naiskoulutukseen liittyvä päättötyö kannattavuuslaskelmineen oli laaja ja

vaativa kokonaisuus ammattikorkeakoulutasolla toteutettavaksi. Keskus-

telujen päätteeksi kävimme vielä laboratoriokierroksen.

Kuvassa Professori Brent Sleep (vas), Lehtori Lauri Saarelainen ja Lehtori Jyrki Huhtaniska.


Invest in Lapland -hanke syntyi tarpeesta kanavoida ulkomaisia investointeja Lappiin. Valta-kunnallinen Invest in Finland on tehnyt samaa työtä koko Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan.

– Invest in Finlandin tekemä työ on osoittanut käytännössä, että tämä on kestävyyslaji. Saattaa kestää 2-7 vuotta ennen kuin ideanaihiosta pääs-tään maaliin, kertoo Invest in Lapland -hankkeen investointiasiantuntija Hannu Jauhiainen.

Lapin osalta keskityttiin kolmeen päätoimialaan: teollisuuteen, matkailuun ja luoviin aloihin. Rovanie-men Kehitys Oy:n ja Kemin Digipoliksen yhteishank-keessa mukana oli Rovaniemen, Kemi-Tornion ja Tunturi-Lapin seutukunnat sekä Inarin, Sodankylän, Kemijärven ja Pelkosenniemen kunnat.

Hankkeen aikana Jauhiainen ja hänen kolle-gansa kokosivat ja markkinoivat toimialoittain koot-tua investointisalkkua, ”Lappi-salkkua”, ulkomaisia sijoittajia varten. Toukokuussa 2012 käynnistynyt hanke oli tärkeä oppimisprosessi kaikille osapuolille.

– Konkreettinen työ oli investointikohteiden löytä-mistä yhdessä kuntien kanssa ja niiden nostamista sellaiseen valmiustasoon, että niitä voitiin lähteä markkinoimaan. Tällaista ei ole alueella tehty aiem-

min. Samalla kun tässä tehtiin valmistelutyötä, vie-tiin myös tietämystä mukana oleviin kuntiin, Jau-hiainen toteaa.

Joka tunturi ei voi olla uusi Levi

Jauhiainen kertoo lukuisien selvityksien tukevan sitä käsitystä, että tulevaisuudessa talouden pai-nopiste siirtyy yhä enemmän pohjoiselle ja arkti-selle alueelle.

– High north -alueella (Norja, Ruotsi, Suomi, Kuolan niemimaa) on valtavat investointipotenti-aalit, jopa 140 miljardia euroa seuraavan 15–20 vuoden aikana, hän toteaa.

Hankkeen yksi merkittävä selvitystyö kohdis-tui datakeskuksiin, kuten Google ja Facebook. Nii-den kiinnostus Lappia kohtaan on suuri, ja asiassa ollaan jo kohtalaisen pitkällä. Kolme kohdetta on valmisteltu uutta datakeskusta varten.

Parhaiten Lappi tunnetaan kuitenkin matkai-lusta, joten ulkomailla sen markkinointi oli helpointa.

– Suomi ja Lappi on matkailukohteena tulevai-suuden alue entistä enemmän, sen puhtaus ja rau-hallisuus kiinnostaa. Matkailuyrittäjien täytyy kui-

INVEST IN LAPLAND Lapin näyteikkuna maailmalle

Maaliskuussa päättynyt kolmivuotinen Invest in Lapland -hanke valmisteli Lappia ulkomaisia sijoittajia varten.

Teksti: Saija Ikola | Kuva: Digipolis

tenkin oivaltaa ja markkinoida kohteet niin, että joka tunturista ei voi eikä kannata tulla uutta Leviä, Jau-hiainen kertoo.

Invest in Lapland -hankkeen kaikki osapuolet toivovat hankkeelle nyt jatkoa, jossa päästään seu-raavaan vaiheeseen: varsinaiseen myyntityöhön.

– Kaikilla on yhteinen tahtotila, että ehdottomasti Lapissa pitää tällainen organisaatio olla, joka on Lapin näyteikkuna maailmalle ja aktiivinen toimija alueen tunnettuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi, Jauhiainen sanoo.

“High north -alueella on valtavat investointipotentiaalit, jopa 140 miljardia euroa seuraavan 15–20

vuoden aikana.”

INNOFUN -HANKE

Innofun oli Lapin ammattikorkeakoulun toteut-tama kansainvälinen hanke, jonka tavoitteena oli tuottaa uusia innovatiivisia rahoitusratkai-suja ja markkinointityökaluja yrityksille. Innofu-nin jatkumona Lapin AMK, Digipolis ja audio-visuaalisen alan yhteistyökumppanit solmivat viime lokakuussa yhteistyösopimuksen inno-vaatiovideopalvelusta, jonka ensimmäisenä tuloksena on syntymässä Matti Postin kau-hainnovaation esittelyvideo.


– Asiakkaat ovat löytäneet nämä palvelut koh-tuullisen hyvin. Seudulliset yrityspalvelutkin tekevät palveluja koko ajan tutummaksi yritysneuvonnan yhteydessä, kertoo yrityskehittäjä Jukka Auraneva Kemin Digipoliksesta.

Yritysten kehittämispalveluissa lähdetään tyy-pillisesti liikkeelle kehittämiskartoituksesta, jonka yritys voi täyttää etukäteen verkossa, ja sen nyky-tilan analysoinnista ELY-keskuksen asiantuntijan kanssa. Yritys voi hakea myös suoraan konsultoin-tipalvelua kehittämiskartoituksen pohjalta. Niiden lisäksi yrityksen kehittämiseen on tarjolla koulutus-palveluita.

Oma motivaatio kaikkein tärkeintä

Tuotteistetut kehittämispalvelut ovat tarkoitettu vähintään yhden tilikauden toimineille pk-yrityksille koosta ja toimialasta riippumatta. Taustalla piilee yleensä jokin tarve ulkopuolisen asiantuntijan tar-joamalle kehittämistyölle.

– Tässä on selvitetty monta seikkaa, kuten infra-, kaavoitus-, ja turvallisuusasioita. Etablointien kan-nata oleellisia seikkoja tarkastellaan parametreillä, jotka Kemin kaupungin kaavoitustoimi on lopulta visualisoinut karttakuvaksi, projektipäällikkö Seppo Ahola kertoo.

Projektissa on saavutettu jonkin asteista inno-vaatiota soveltamalla visuaalista karttaesitystä otol-lisimpien datakeskussijaintien esittämisessä. Asian-tuntijoiden mukaan tällaista esitystapaa ei näissä yhteyksissä ole missään aiemmin käytetty. Vastaa-

LAPIN PARHAAT DATAKESKUS- PAIKAT SELVITYKSESSÄ

KEHITTÄMISPALVELUISTA VAUHTIA BISNEKSEEN ELY-keskus on tarjonnut viime syksystä lähtien yrityksille tuotteistettuja kehittämispalveluja,

joissa ulkopuolinen asiantuntija auttaa yritystä muutosvaiheen kynnyksellä.

Kemin Digipoliksen vetämänä on

tehty parin vuoden ajan selvitystä,

jossa on kartoitettu Lapin maakunnan

osalta parhaat sijoittautumispaikat

datakeskustoiminnalle.

Teksti: Saija IkolaKuva: Digipolis

Teksti: Saija Ikola | Kuva: Digipolis

– Palveluiden kohderyhmää ovat yritykset, jotka ovat itse tunnistaneet jonkin kehittämistarpeen tai ovat jonkinlaisessa murros- tai muutostilanteessa, kasvun kynnyksellä. Palveluiden omavastuuosuus on yrityksille varsin edullinen ja siten tämä on kus-tannustehokas tapa yrityksen kehittämisessä, Aura-neva toteaa.

Ulkopuolisina asiantuntijoina Auraneva ja hänen kollegansa ympäri Suomen tarjoavat asiantuntemusta yrityksen kehittämiseen, mutta kehittämistyötä ei ole tarkoitus eikä mahdollistakaan ulkoistaa. Muutos lähtee yrityksen omasta tahtotilasta.

– Yrityksellä tulee olla itsellä aito halu kehittää omaa bisnestä – kasvattaa, uudistaa tai hakea uusia markkinoita. Yri-tyksen oma motivaatio on kaiken tekemi-sen lähtökohta. Ulkopuolinen asiantuntija tukee ja sparraa kehittämisprosessissa, Auraneva sanoo.

Yritysten kehittämispalvelut verkossa: www.yritystenkehittamispalvelut.fi

vanlaista esitystapaa voisi soveltaa myös koko Suomeen tai vaikka Eurooppaan. Karttakuva hah-mottaa potentiaalisimmat paikat mahdolliselle data-keskukselle, ja siitä on hyötyä useille eri tahoille.

– Materiaalin hyödyntäjinä kunnat ja elinkeinotoimi näke-vät, mihin kannattaisi kaavoittaa paikat tällaiselle toiminnalle. Toi-saalta myös asiakkaat näkevät yhdellä silmäyksellä parhaat pai-kat ja heidän on helpompi lähestyä niitä kohteita, Ahola kertoo.

Selvitystyö alkoi lokakuussa 2013 ja se saatiin päätökseen maaliskuun lopussa 2015. Visuaalisen kartan lisäksi hanke on selvittänyt myös koulutustarpeita datakeskuksessa toimiville ihmisille. Lapin ammattikorkeakoululla on suunnitelmissa oma koulutusohjelma, jossa otettaisiin huomioon datakeskusympäris-tössä oleellinen turvallisuuskulttuuri – toimenkuvasta riippumatta.

– Tällaisessa toimintaympäristössä esimerkiksi kiinteistön-hoitajalle on sama turvallisuusvaatimus kuin niille, jotka käsit-televät itse dataa. Pyrkimyksenä on, että koulutusta voidaan järjestää tulevaisuudessa joko maakunnallisella tai valtakun-nallisella tasolla. Sillä luodaan parempaa edellytystä datakes-kuksien sijoittautumiselle, kun olisi osaavaa henkilöstöä tar-jolla, Ahola toteaa.


SIJAINTI

erinomainen

hyvä

heikko

huono

Tilaisuuden puhujana oli Fennovoiman kehityspäällikkö Juha Miikkulainen, joka korosti yksityiskohtaisen suunnittelun merkitystä jättimäisessä hankkeessa.

– 2020-luvun alussa laitosalueella työskentelee 4000 ihmistä per päivä. Laitoksen käynnistyessä Fennovoiman palveluksessa tulee olemaan noin 400 työntekijää, kertoi Miikkulainen.

Eduskunnan viime joulukuussa antaman myönteisen peri-aatepäätöksen jälkeen hanke voi nyt edetä poliittisesti ja juridisesti selkeältä pohjalta. Kokonaisuudessaan raken-nushanke kestää 10 vuotta, ja varsinainen voimalaitosra-kentaminen tulee kestämään neljä vuotta.

– Alihankkijoiden osalta avainasemassa on aktiivisuus päätoimijoiden suuntaan, korosti Miikkulainen.

Ydinvoimalan käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi vuonna 2024 ja hankkeen kustannusarvio on 6-7 miljardia euroa.

Kemin uusimmat tapahtumat löydät:

www.kemi.fi

Fennovoima kiinnosti Digipoliksessa


Nostetta YritystoimintaanEtsi kumppaneita ja luo kumppanuuksia yhdessä osoitteessa.Partnerbook.fi on yritysten ja yhteisöjen verkostoitumista ja markkinointia edistävä työkalu.

Teksti ja kuva: Mika Kulju

Digipoliksessa maaliskuussa järjestetty Fennovoima Business Breakfast keräsi pariinsa yli 30 Pyhäjoen ydinvoimalahankkeesta kiinnostunutta alueen yrityselämän toimijaa.

Pohjaset Oy:n Raimo Pohjanen ja Janne Pohjanen kuuntelemassa Fennovoiman kehitys-

johtajan Juha Miikkulaisen suunnitelmia.

digipolis magazine 1/2015

Documents