AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Synteesi ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisistä tuloksista 2007–2016
Paula Kilpeläinen Jukka Jalolahti
Julkaisut 7:2018
JULKAISIJA Kansallinen koulutuksen arviointikeskus
ISBN 978-952-206-437-0 (nid.)
ISBN 978-952-206-438-7 (pdf)
ISSN 2342-4176 (painettu) ISSN 2342-4184 (verkkojulkaisu)
Sisällys 1 Johdanto ............................................................................................................................. 5
2 Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus ............................................................................... 6
2.1 Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä ................................................. 6
2.2 Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä . 6
2.3 Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa ....................................................................................... 8
3 Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta 2007–2016 ................................................... 9
3.1 Arviointiaineisto .................................................................................................... 9
3.2 Tulosten analysointi ja raportointi ...................................................................... 11
4 Yhteenveto oppimistuloksista 2007–2016 ....................................................................... 13
4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat .................................................................. 13
4.2 Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan.. 17
4.3 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat .................................... 29
5 Erityisopiskelijoiden oppimistulokset ............................................................................... 43
6 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö ............................................................................... 48
7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat ............................. 50
8 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana ........................................................................................................................ 53
8.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot ..................................................... 53
8.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin ................................... 59
8.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain ................................................................. 61
8.4 Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta ............................................ 64
9 Yhteenveto keskeisistä tuloksista ..................................................................................... 65
Liitteet…………………………………………………………………………………………………………………………………….68
Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa ..................... 69
Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain ................................................................................................................... 74
Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain ................... 77
Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain ........... 78
Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä ................................................................. 80
Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain . 85
Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa ................................................................. 86
Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa .................................................................................................. 89
4
5
1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on vuodesta 2007 lähtien perustunut am-mattiosaamisen näyttöihin1, jotka on suunniteltu ja arvioitu voimassa olevien tutkinnon perus-teiden pohjalta. Tässä integroidussa arviointijärjestelmässä arviointitieto on saatu koulutuksen järjestäjien paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä ilman erillisiä kansallisia ko-keita. Oppimistulosten arvioinnit toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi (vuo-teen 2014 saakka Opetushallituksen arviointiyksikkö). Arvioinnit ovat kohdistuneet ammatilli-seen osaamiseen perustutkinnoissa ja arvioitavana on tähän mennessä ollut 28 perustutkintoa. Kansallisen oppimistulosten arvioinnin tavoitteena on tuottaa valtakunnallista arviointitietoa koulutuksen laadusta ja tuloksista. Arvioinnin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteissa asetetut osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Arvioinnin tavoitteena on myös kehittää koulutusta ja tukea oppi-mista sekä varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää, ja arvioinnin to-teuttamisessa korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja arvioinnin vuoro-vaikutteisuutta. Oppimistulostieto kootaan suoraan koulutuksen järjestäjän toteuttamista am-mattiosaamisen näytöistä. Kehittävää luonnetta kuvaavat myös koulutuksen järjestäjien tekemä itsearviointi sekä koulutuksen järjestäjille toimitetut palauteraportit, joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata omia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina 2016–2017 ammatillisen koulu-tuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän meta-arvioinnin. Arviointi perustui koulutuksen ar-viointisuunnitelmaan vuosille 2016−2019. Meta-arvioinnin tavoitteena oli arvioida kansallista oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Meta-arvioinnin tulosten pohjalta arviointijärjestelmää kehitetään niin, että siinä huomioidaan ammatillisen koulutuksen reformin ja osaamisperusteisuuden tuomat haasteet ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä. Ta-voitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä hyödyllisempi ja vaikuttavampi koulutuk-sen järjestäjille ja muille sidosryhmille. Osana meta-arviointia tuotettiin tietoa myös oppimistulosten arviointien tuottamista tuloksista. Tämä raportti tiivistää yhteen vuosina 2007–2016 toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppi-mistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnan, näyttösuunnitelmien ja näyttöjen laadusta.
1 Raportissa käytetään ammattiosaamisen näytöistä myös käsitettä näyttö.
6
2 Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus
2.1 Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä Ammatillisissa perustutkinnoissa oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöi-hin. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin näyttöön perustuva osoitus koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (Opetusministeriön päätös 212/430/98). Näytöt liitet-tiin laajan valtakunnallisen kokeilu- ja kehittämisvaiheen jälkeen kaikkiin ammatillisiin perustut-kintoihin ja koulutuksen järjestäjien tuli ottaa ne käyttöön 1.8.2006 alkaneesta koulutuksesta lähtien. Ammatillisten perustutkintojen näyttöjä kutsutaan ammattiosaamisen näytöiksi. Am-mattiosaamisen näyttö suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan koulutuksen järjestäjien (opet-tajien) ja työelämän edustajien (työpaikkaohjaajien) yhteistyönä. Näytöissä arvioidaan, miten hy-vin opiskelija on saavuttanut ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa määritetyn ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjä on useita ja toteutetaan koko koulutuksen ajan. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan näyttötodistus ja kaikki näytöt tulee suorittaa hy-väksytysti saadakseen tutkintotodistuksen. (L 630/1998; L 601/2005; muutokset L 784/2015 ja L 246/2015.) Samanaikaisesti ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen kanssa uudistettiin myös kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aiemmin arviointitie-don kokoamiseksi käytettiin erilaisia tehtäväsarjoja, kokeita ja testejä, jotka toteutettiin arvioin-tiin valituissa tutkinnoissa opintojen loppuvaiheessa ns. kansallisina päättökokeina noin kerran viidessä vuodessa (ks. Opetushallitus 9/1995, 4/1998 ja 7/1998). Oppimistulosten arviointijärjes-telmää ryhdyttiin uudistamaan niin, että näistä erillisistä kansallisista kokeista luovutaan ja kehi-tetään opiskelijan arviointiin integroitu arviointijärjestelmä, jossa arviointitieto saadaan suoraan ammattiosaamisen näytöistä. (Opetusministeriön työryhmien muistioita 14:1999; ks. myös Kou-lutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2003−2008). Valtakunnallisten kehittä-mishankkeiden ja kokeiluvaiheen jälkeen käynnistettiin opetusministeriön päätöksellä vuoden 2007 alusta kansallinen oppimistulosten arviointi, jossa arviointitieto kootaan koulutuksen jär-jestäjän paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöstä (opetusministeriö 3/502/2007). Arviointijärjestelmästä on tähän mennessä tuotettu 21 tutkintokohtaista kansallista oppimistu-losten arviointia. Oppimistulosten arviointijärjestelmän sähköistämisen kehittäminen käynnistettiin 2009. Järjes-telmän tavoitetila ja vaatimusmäärittely laadittiin vuosina 2010–2011. Tämän jälkeen sähköistä-mistyö keskeytettiin muiden opetushallinnon sähköisten järjestelmien kehittämisen aikataulujen ja järjestelmien yhteensovittamisen vuoksi. Kehittäminen käynnistettiin uudelleen 2014, joskaan järjestelmän kehittämisen suuntaviivoja ei ole vielä vahvistettu eikä järjestelmän kehittämisen resursseista ole tehty päätöksiä.
2.2 Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä
Ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia on arvioitu kansallisesti ammattiosaamisen näyttöi-hin perustuen vuodesta 2007 lähtien. Arvioinnit kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen perus-tutkinnoissa, ja arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut osaa-misvaatimukset ja arviointikriteerit. Vuosittain on käynnistynyt 2−4 tutkinnon arviointi 52 am-
7
matillisesta perustutkinnosta. Arvioinnin kohteena on tähän mennessä ollut 28 ammatillista pe-rustutkintoa. Opiskelijoita on näissä arvioinneissa ollut mukana yli 20 000 ja arviointitietoa on tuotettu noin 100 000 näytöstä.
Oppimistulosten arviointeihin ovat osallistuneet kaikki arvioitavaa perustutkintoa kyseisenä ajankohtana tarjonneet koulutuksen järjestäjät sekä kaikki tutkinnon opinnot aloittaneet opiske-lijat. Arviointiaineisto muodostuu oppimistuloksista ja ns. täydentävästä arviointiaineistosta, joka syventää ja laajentaa oppimistulosten tarkastelua. Oppimistulokset on koottu opiskelijoiden kolmen vuoden aikana suorittamista ammattiosaamisen näytöistä. Oppimistulostietoa täyden-tävänä aineistona on useimmissa arvioinneissa analysoitu koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit, näyttösuunnitelmat ja näyttöjen kuvaukset sekä tehty arviointikäyntejä kussakin tutkintokohtai-sessa arvioinnissa. Koulutuksen järjestäjille toimitetaan arviointien päättymisen jälkeen palaute järjestäjien omista oppimistuloksista ja itsearviointituloksista yhdistettynä kansalliseen vertailu-tietoon. Lisäksi julkaistaan kansalliset tutkintokohtaiset arviointiraportit.
Oppimistulosten kansallisissa arvioinneissa arvioidaan (arviointikysymykset):
Miten hyvin opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän edellyttämiä ja tutkintojen pe-
rusteissa määritettyjä ammattitaitovaatimuksia? Miten koulutuksen järjestäjät hallitsevat ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen
liittyvän prosessin laatua? Miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua? Varmistavatko
ne laadun? Miten hyvin ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt vastaavat ammattitaitovaatimuksia? Miten elinikäisen oppimisen avaintaidot integroituvat ammattiosaamisen näyttöihin, ja
miten näitä vaatimuksia koskevaa osaamista arvioidaan niiden osana? Miten ammattiosaamisen näyttöjä tulisi kehittää niiden laadun varmistamiseksi ja oppi-
mistulosten parantamiseksi?
Alla olevassa kuviossa on kuvattu oppimistulosarvioinnin arviointiasetelma, joka on kaikissa tut-kinnoissa yhtenäinen lukuun ottamatta arviointikäyntejä, joita ei ole tehty kaikkien tutkintojen arvioinneissa.
KUVIO 1. Arviointiasetelma oppimistulosten arvioinneissa.
TU
TK
IN
TO
JEN
PE
RU
STE
ET OPPIMISTULOS-
TIETO
• Arvosanat
• Opiskelijan taustatiedot
• Erityisopiskelijoiden näytöt
• Koulutuksen järjestäjät
TÄYDENTÄVÄ ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI
• Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu
ARVIOINTIKÄYNNIT
NÄYTTÖSUUNNITELMAT
NÄYTTÖJEN KUVAUKSET
ARVIOINTI-RAPORTTI
AR
VIO
IN
TIK
YS
YM
YK
SE
T
8
2.3 Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tekee vuosina 2016–2017 ammatillisen koulutuksen op-pimistulosten arviointijärjestelmän kehittämisen perustaksi meta-arvioinnin. Arviointi perustuu koulutuksen arviointisuunnitelmaan vuosille 2016–2019. Tehtävänä on arvioida kansallista am-mattiosaamisen näyttöihin perustuvaa oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tar-koituksenmukaisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Osana meta-arviointia on tehty synteesianalyysi, johon on koostettu 21 ammatillisen koulutuk-sen oppimistulosarvioinnin tulokset. Meta-arvioinnin osana toteutettiin myös keväällä 2016 op-pimistulosarviointeihin osallistuneille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kysely, jossa vastaa-jat arvioivat kansallisen oppimistulosten arvioinnin toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ar-viointien tuottamia tuloksia sekä arvioinnin hyödyllisyyttä, luotettavuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi meta-arviointia varten on koottu ulkoinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on suunni-tella ja toteuttaa ulkoinen arviointi ja olla mukana laatimassa kehitysehdotusta ammatillisen koulutuksen arviointijärjestelmää koskien. Ulkoinen asiantuntijaryhmä osallistuu myös arviointi-järjestelmän kehittämisvaiheeseen. Oppimistulosten arviointistrategiaa ja arviointijärjestelmää kehitetään saatujen meta-arvioinnin tu-losten pohjalta ottamalla huomioon meneillään olevan ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uu-distuksen vaikutukset, tutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen ta-voitteet sekä kansainvälinen kehitys. Tavoitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä vaikuttavampi ja hyödyllisempi koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille ja josta saadaan luo-tettavaa tietoa osaamisen arvioinnin laadunvarmistamiseksi.
9
3 Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta 2007–2016
3.1 Arviointiaineisto Taulukossa 1 on kuvattu synteesin arviointiaineisto. Yhteenveto sisältää 21 perustutkinnon tu-lokset kaikilta ammatillisen koulutuksen kahdeksalta koulutusalalta. Arviointeihin on osallistunut 99 koulutuksen järjestäjää, joista 6 on ruotsinkielisiä järjestäjiä. Aineisto kattaa 22 234 opiskeli-jan tulokset yhteensä 97 532 ammattiosaamisen näytöstä. Yhteenveto kattaa 7 595 erityisopis-kelijan näyttöä. Itsearvioinnin tulokset sisältävät yhteenvedon 494 itsearvioinnista. Näytön kuvauksia koskeva yhteenveto on laadittu 70 920 näytön kuvauksen analyysin pohjalta ja näyttösuunnitelmien yh-teenveto 438 analyysin pohjalta. Arviointikäyntejä on tehty 34.
TAULUKKO 1. Synteesin arviointiaineisto
Aineisto n
Tutkinnot 21
Koulutusalat 8
Koulutuksen järjestäjät 99 (suomenkieliset 93, ruotsinkieliset 6)
Opiskelijat 22 234
Ammattiosaamisen näytöt 97 532
Erityisopiskelijoiden näytöt 7 595
Itsearvioinnit 494
Näytön kuvaukset 70 920
Näyttösuunnitelmat 438
Arviointikäynnit 34
Taulukossa 2 on kuvattu arviointiaineisto tutkinnoittain sekä arviointien aikataulu. Synteesissä on mukana suoritusmääriltään sekä isoja että pieniä tutkintoja kaikilta koulutusaloilta. Opiske-lija- ja näyttömääriltään suurimmat arvioinnissa mukana olevat tutkinnot ovat liiketalouden, so-siaali- ja terveysalan sekä rakennusalan perustutkinnot. Pienimmät tutkinnot ovat puolestaan prosessiteollisuuden, musiikkialan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnot. Opiskeli-joiden määrä on vaihdellut tutkinnoittain 156 opiskelijasta 4 274 opiskelijaan ja näyttöjen määrä 578 näytöstä 17 080 näyttöön.
10
TAULUKKO 2. Synteesin arviointiaineisto tutkinnoittain ja arviointien aikataulu
Perustutkinto Arvioinnin
aikataulu Koulutuksen järjestäjät
Opiskeli-jat
Näytöt Erityis-opiskeli-joiden näytöt
Näyttö-suunni-telmat
Näytön kuvaukset
Itse arvi-oinnit
Arviointi-käynnit
Kone- ja metallialan pt 2007–2009 38 665 3 570 216 0 0 0 0
Sosiaali- ja terveysalan pt
2007–2009 45 2 497 8 823 253 0 0 0 0
Hotelli- ja ravintola-alan pt
2007–2009 41 1 273 4 660 181 0 0 0 0
Logistiikan pt 2007–2009 30 301 2 937 58 0 0 0 0
Metsäalan pt 2008–2011 18 431 1 700 94 17 1 666 18 3
Rakennusalan pt 2008–2011 48 2 286 11 092 397 40 10 920 47 4
Hiusalan pt 2009–2012 34 739 4 388 0 31 4 046 32 3
Maatalousalan pt 2009–2012 27 785 3 786 0 23 3 669 25 2
Sähkö- ja automaa-tiotekniikan pt
2009–2012 44 2094 8 269 0 35 7 082 41 3
Liiketalouden pt 2010–2013 51 4 274 17 080 1 252 47 13 574 48 3
Käsi- ja taideteollisuus-alan pt
2010–2013 38 1 402 8 375 469 34 6 746 38 3
Kotityö- ja puhdistus- palvelujen pt
2010–2013 36 182 1 058 1 622 32 970 36 3
Pintakäsittelyalan pt 2011–2014 24 472 2 143 372 21 2 032 24 2
Elintarvikealan pt 2011–2014 24 689 2 315 203 21 2 037 24 2
Tieto- ja viestintä- tekniikan pt
2012–2015 41 931 4 157 585 27 4 387 37 0
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
2012–2015 19 310 1 498 242 17 1 446 17 0
Autoalan pt 2012–2015 47 1 601 6 625 1 151 36 7 657 44 0
Musiikkialan pt 2012–2015 17 251 1 000 4 14 890 15 0
Nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen pt
2013–2016 16 396 1 466 169 15 1 618 16 2
Prosessiteollisuuden pt 2013–2016 15 156 578 104 11 648 12 2
Audiovisuaalisen viestinnän pt
2013–2016 23 499 2 012 223 17 1 532 20 2
Yhteensä 22 234 97 532 7 595 438 70 920 494 34
11
Oppimistulosten arviointiin on sisältynyt tutkintoja kaikilta koulutusaloilta (taulukko 3). Eniten tutkintoja on arvioitu tekniikan ja liikenteen alalta (n = 9) ja vähiten humanistiselta ja kasvatus-alalta, luonnontieteiden alalta, sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta (jokai-selta alalta 1 perustutkinto). Näistä luonnontieteiden sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alojen osalta kyseessä on myös koulutusalan ainoa perustutkinto.
TAULUKKO 3. Arvioinnissa mukana olleet perustutkinnot koulutusaloittain
Koulutusala Tutkinto
Humanistinen ja kasvatusala Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt
Kulttuuriala Audiovisuaalisen viestinnän pt Käsi- ja taideteollisuusalan pt Musiikkialan pt
Luonnontieteiden ala Tieto- ja viestintätekniikan pt
Luonnonvara- ja ympäristöala Maatalousalan pt Metsäalan pt
Matkailu- ravitsemis- ja talousala Hotelli- ja ravintola-alan pt Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Hiusalan pt Sosiaali- ja terveysalan pt
Tekniikan ja liikenteen ala Autoalan pt Elintarvikealan pt Kone- ja metallialan pt Logistiikan pt Pintakäsittelyalan pt Prosessiteollisuuden pt Rakennusalan pt Sähkö- ja automaatiotekniikan pt Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalouden pt
Arvioinneissa mukana olleista koulutuksen järjestäjistä yli puolet (56 %) on omistajapohjaltaan yksityisiä, reilu kolmannes kuntayhtymän ja 8 prosenttia kunnan tai kaupungin omistamia. Yksi järjestäjistä oli valtion omistama.
TAULUKKO 4. Arvioinnissa mukana olleet koulutuksen järjestäjät omistajatahon mukaan
Omistajataho n %
Yksityinen 55 56
Kunta 8 8
Kuntayhtymä 35 35
Valtio 1 1
Yhteensä 99 100
3.2 Tulosten analysointi ja raportointi Synteesin määrälliset tiedot koostuvat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja näyttötoi-minnan laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näyttöjen arvosanat esitetään arvioinnin kohteittain koko aineiston ja tutkinnon tasoilla. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan seuraavien taustamuuttu-jien mukaan: sukupuoli, opetuskieli, koulutuksen järjestäjän sijainti sekä järjestäjän omistaja-taho. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä raportoidaan näyttöjen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet.
12
Tulosten tarkasteluissa ja vertailuissa hyödynnetään frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä kes-kiarvo-, moodi-, mediaani- ja hajontalukuja. Arvosanojen eroja erilaisten taustamuuttujien, ku-ten esimerkiksi sukupuolen ja järjestäjän sijainnin suhteen analysoidaan tilastollisesti. Kahden ryhmän (esim. miehet ja naiset) väliset keskimääräiset keskiarvoerot on analysoitu t- ja u--tes-teillä ja usean ryhmän väliset erot yksisuuntaisella varianssianalyysillä (Anova). Muuttujien vä-listä riippuvuutta on tarkasteltu Pearsonin korrelaatiolla. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti mer-kitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tällöin erojen taustalla olevien satunnaisten tekijöiden todennä-köisyydeksi jää 5 prosenttia. Tilastollisesti merkitsevä ero on raportoitu silloin, kun p<0,05. On kuitenkin muistettava, että tilastollinen merkitsevyys ei vielä kerro tuloksen merkittävyydestä. Se kertoo, millä todennäköisyydellä esimerkiksi havaittu korrelaatiokerroin on nolla, tai kahden ryhmän välinen keskiarvoero on nolla. Kuvioissa ja taulukoissa prosenttijakaumat on pyöristetty kokonaisluvuiksi, joten ne voivat jäädä hieman alle tai yli 100:n. Näyttöjen kuvausten analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarvi-ointeihin. Näytön kuvausten analyysin tarkoituksena on ollut selvittää, miten yksittäiset ammat-tiosaamisen näytöt vastaavat sisällön kuvauksen perusteella kyseisen tutkinnon perusteiden ta-voitteita ja ammattitaitovaatimuksia. Analyysiin on laadittu kolmiportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, 2 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, 3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaito-vaatimukset. Näyttöjen kuvausten analysointitulokset on raportoitu sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarviointeihin. Arviointi on perustunut laadulli-siin kriteereihin ja kolmiportaiseen arviointiasteikkoon: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin. Näyttösuunnitelmista on arvioitu muun muassa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen työelämälähtöisyyttä, suunnitelmien vastaavuutta tutkinnon perusteisiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueiden huomiointia. Näyttösuunnitelmien analyy-sien tulokset esitetään sekä koko aineiston että yksittäisten tutkintojen tasolla. Koulutuksen järjestäjien itsearviointiraportit ovat koostuneet sekä määrällisistä että laadullisista tiedoista. Tässä synteesissä esitetään itsearvioinnin määrälliset tulokset niin koko aineiston kuin tutkintojen tasolla. Itsearviointitietoihin on myös yhdistetty oppimistulostietoja analyysien ja tarkastelun syventämiseksi.
13
4 Yhteenveto oppimistuloksista 2007–2016 Tässä luvussa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja ja niiden vertailuja tausta-muuttujittain sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä. Näyttöjen arvosanoja tarkastellaan koko aineiston tasolla 17 perustutkinnon osalta. Tuloksia tarkastellaan myös tutkinnoittain. Oppimistulosten yhteenvedossa ei ole mukana vuosina 2007–2009 toteu-tettujen logistiikan, kone- ja metallialan, hotelli- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan pe-rustutkintojen tuloksia, sillä näiden tutkintojen arviointiasteikko ja arviointikohteet poikkeavat 2008 käynnistyneiden tutkintojen arviointien arviointiasteikosta ja arvioinnin kohteista. Ammat-tiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä tarkastellaan kaikkien 21 arvioinnin kohteena olleen tutkinnon osalta.
4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Lähes puolet (48 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 prosent-tia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän (kuvio 2). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli osaamis-alueittain 40 prosentista 52 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 41 prosentista 50 prosenttiin ja tyydyttävien arvosanojen osuus 7 prosentista 10 prosenttiin. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materi-aalin hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnasta. Kaiken kaikkiaan kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosa-noista oli noin 47 prosenttia, hyvien arvosanojen osuus 45 prosenttia ja tyydyttävien arvosanojen osuus 8 prosenttia.
KUVIO 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa)
Liitteeseen 1 on koottu näyttöjen arvosanajakaumat osaamisalueittain eri tutkinnoissa. Arvosa-najakaumissa oli eroja tutkintojen välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista vaihteli tutkinnoittain eri osaamisalueilla 3 prosentista 17 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 23 prosentista 61 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 26 prosentista 74 prosenttiin.
7
7
10
7
9
45
41
50
44
46
48
52
40
49
45
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 77 340)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 73 502)
Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 73 682)
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalinhallinta (n = 73 700)
Työprosessin hallinta (n = 73 880)
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
14
Tyydyttävien arvosanojen osuus tutkinnon osan näytön arvosanoista vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 11 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 29 prosentista 59 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 33 prosentista 74 prosenttiin. Parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat keskiarvojen perusteella elinikäisen oppimisen avaintai-doista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, joissa myös yleisin opiskelijan saama arvosana oli kiitettävä (taulukko 5). Heikoimmat arvosanat opiskelijat saivat työn perus-tana olevan tiedon hallinnasta, jossa yleisin arvosana oli hyvä. Keskiarvot eri osaamisalueissa vaihtelivat 2,30 ja 2,45 välillä. Tutkinnon osan näytön arvosanaksi opiskelijat saivat yleisimmin kiitettävän. Voimakkaimmin yhteydessä tutkinnon osan näytön arvosanoihin olivat työprosessin hallinnan arvosanat (r = 0,82) ja heikoimmin elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanat (r = 0,74). Eni-ten puuttuvia arvosanatietoja oli elinikäisen oppimisen avaintaidoissa. Vähiten puuttuvia tietoja oli tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Näytöistä noin 50 prosenttia oli sellaisia, joissa jokaisesta osaamisalueesta oli saatu sama arvosana. Yksinomaan kiitettävillä arvosanoilla niin osaamisalu-eittain kuin tutkinnon osan näytön arvosanan osalta arvioituja näyttöjä oli noin 25 prosenttia kaikista näytöistä.
TAULUKKO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa)
Työprosessin
hallinta Työmenetelmien,
välineiden ja materi-aalin hallinta
Työn perustana olevan tiedon
hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tutkinnon osan näy-tön arvosana
N 73 880 73 700 73 682 73 502 77 340
Keskiarvo 2,37 2,42 2,30 2,45 2,41
Mediaani 2 2 2 3 2
Moodi 2 3 2 3 3
Keskihajonta ,636 ,620 ,645 ,616 ,621
Puuttuvia tietoja 3 584 3 764 3 782 3 962 124
Taulukossa 6 on kuvattu näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri tutkinnoissa. Jokaisen tutkinnon kohdalla on korostettu vihreällä sen arviointikohteen keskiarvo, joka on suu-rin ja keltaisella sen arviointikohteen keskiarvo, joka on pienin. Lisäksi tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoista on merkitty suurin ja pienin samoilla värisävyillä. Liitteessä 2 on ku-vattu näyttöjen arvosanojen kaikki perustunnusluvut tutkinnoittain sekä korostusvärillä eroteltu ne tutkinnot, joissa yleisin arvosana (moodi) on kiitettävä niin kaikissa osaamisalueissa kuin tut-kinnon osan näytön arvosanan osalta.
15
TAULUKKO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 perustutkintoa)
Tutkinto Työ-
prosessin hallinta
Työ- menetelmien, -välineiden
ja materiaalin hallinta
Työn perus-tana olevan
tiedon hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Parhaimman ja heikoim-
man arvioin-tikohteen ero (arvosanaa)
Tutkinnon osan näytön
arvosana
Audiovisuaalisen viestinnän pt 2,51 2,52 2,49 2,61 0,12 2,55
Autoalan pt 2,26 2,27 2,17 2,30 0,13 2,29
Elintarvikealan pt 2,54 2,55 2,44 2,58 0,14 2,57
Hiusalan pt 2,42 2,41 2,38 2,51 0,13 2,45
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 2,29 2,35 2,20 2,33 0,15 2,31
Käsi- ja taideteollisuusalan pt 2,43 2,46 2,41 2,53 0,12 2,49
Liiketalouden pt 2,44 2,56 2,37 2,57 0,20 2,50
Maatalousalan pt 2,39 2,41 2,24 2,43 0,19 2,39
Metsäalan pt 2,18 2,21 2,13 2,34 0,21 2,24
Musiikkialan pt 2,64 2,57 2,60 2,72 0,15 2,65
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 2,59 2,55 2,33 2,65 0,32 2,60
Pintakäsittelyalan pt 2,34 2,33 2,22 2,38 0,16 2,35
Prosessiteollisuuden pt 2,42 2,36 2,12 2,49 0,37 2,41
Rakennusalan perustutkinto 2,20 2,28 2,13 2,24 0,15 2,25
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 2,30 2,34 2,22 2,39 0,17 2,32
Tekstiili- ja vaatetusalan pt 2,37 2,40 2,34 2,50 0,16 2,43
Tieto- ja viestintätekniikan pt 2,39 2,46 2,38 2,50 0,12 2,46
Tuloksista käy ilmi seuraavia asioita:
Kahta perustutkintoa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen sekä rakennusalan pt) lukuun ot-tamatta parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (rakennusalan pt) ja 2,72:n (musiikkialan pt) välillä.
Yhdessäkään perustutkinnossa parhaita arvosanoja ei saatu työprosessin tai työn perus-tana olevan tiedon hallinnasta.
Kymmenessä perustutkinnossa opiskelijat saivat toiseksi parhaat arvosanat työmenetel-mien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tut-kinnoittain 2,21:n ja 2,57:n välillä.
Yhtä tutkintoa (musiikkialan pt) lukuun ottamatta heikoimmat arvosanat opiskelijat sai-vat työn perustana olevan tiedon hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,12:n (prosessiteollisuuden pt) ja 2,60:n (musiikkialan pt) välillä.
Työprosessin hallinnan arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,18:n (metsä-alan pt) ja 2,64:n (musiikkialan pt) välillä.
Tutkinnon parhaimman ja heikoimman arviointikohteen keskiarvojen väliset erot vaih-telivat 0,37 arvosanasta (prosessiteollisuuden pt) 0,12 arvosanaan (audiovisuaalisen viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tieto- ja viestintätekniikan pt:t).
Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (metsäalan pt) ja 2,65:n (musiikkialan pt) välillä. 11 tutkinnossa yleisin tutkinnon osan näytön arvosana oli kiitet-tävä.
Arvosanojen keskiarvot eri osaamisalueissa tai tutkinnon osan näytön arvosanoissa eivät jääneet alle kahden missään tutkinnossa.
16
Seitsemässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa oli kiitettävä.
Neljässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näy-tön arvosanassa oli hyvä.
Tyydyttävä arvosana ei ollut yleisin arvosana missään tutkinnon osaamisalueessa tai tut-kinnon osan näytön arvosanassa.
Kuviossa 3 on havainnollistettu järjestäjäkohtaisia eroja ja niiden vaihtelua tutkinnoittain perus-tuen näyttöjen arvosanoihin. Kuviossa on niiden koulutuksen järjestäjien prosentuaalinen osuus arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo kysei-sessä tutkinnossa oli 2,5 tai korkeampi. Suurimmat osuudet olivat musiikkialan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa ja pienimmät rakennusalan ja metsäalan perustutkin-noissa. Eri arvioinneissa eroa ylimmän ja alimman järjestäjäkohtaisen arvosanojen keskiarvon välillä oli keskimäärin noin 0,7 arvosanaa ja se vaihteli 0,3 arvosanasta yli yhteen arvosanaan.
KUVIO 3. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo oli 2,5 tai korkeampi
86%
80%
61%
57%
53%
46%
36%
35%
33%
32%
22%
17%
15%
12%
10%
6%
4%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Musiikkialan perustutkinto
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
Elintarvikealan perustutkinto
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
Prosessiteollisuuden perustutkinto
Liiketalouden perustutkinto
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
Hiusalan perustutkinto
Maatalousalan perustutkinto
Pintakäsittelyalan perustutkinto
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
Autoalan perustutkinto
Metsäalan perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
17
4.2 Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mu-kaan Tämä luku sisältää näyttöjen arvosanojen keskiarvojen vertailut sukupuolen, opetuskielen, kou-lutuksen järjestäjän sijainnin ja omistajatyypin mukaan. Vertailussa ovat mukana kaikki vuosina 2008–2016 suoritetut tutkinnon osien näytöt. Arvosanat sukupuolen mukaan Selvästi yli puolet (57 %) näytöistä oli miesten suorittamia ja noin 43 prosenttia naisten. Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja kaikilla osaamisalueilla2 (kuvio 4). Osaamisalu-eittain tarkasteltuna suurimmat erot naisten hyväksi ilmenivät elinikäisen oppimisen avaintai-doissa (0,19 arvosanaa). Pienin ero arvosanoissa oli työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa (0,13 arvosanaa).
KUVIO 4. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)
Kuviossa 5 on esitetty näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain sukupuolen mukaan.
Yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa oli naisilla kiitettävä ja miehillä hyvä. Kiitettävien ar-
vosanojen osuus naisilla vaihteli arviointikohteittain 47 prosentista 61 prosenttiin ja miehillä 35
prosentista 45 prosenttiin. Tyydyttävien arvosanojen osuus eri osaamisalueissa vaihteli naisilla
5 prosentista 8 prosenttiin ja miehillä 8 prosentista 12 prosenttiin. Miehet saivat kaikissa osaa-
misalueissa tyydyttäviä arvosanoja enemmän ja kiitettäviä vähemmän kuin naiset. Kiitettävän
arvosanan tutkinnon osan näytön arvosanaksi sai 55 prosenttia naisista ja 42 prosenttia mie-
histä.
2 tilastollisesti merkitsevä ero kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanassa (p<0,05)
Työprosessinhallinta
Työmenetelmien, -välineiden ja
materiaalinhallinta
Työn perustanaolevan tiedon
hallinta
Elinikäisenoppimisenavaintaidot
Tutkinnon osannäytön arvosana
Mies (n = 43 700) 2,29 2,36 2,23 2,37 2,34
Nainen (n = 33 619) 2,46 2,49 2,39 2,56 2,50
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
18
KUVIO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanajakauma sukupuolen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)
Tutkinnoittain tarkasteltuna nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, prosessiteollisuuden sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa (3/17) ei ollut sukupuolten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja näyttöjen arvosanoissa (taulukko 7). Neljässä tutkinnossa (elintarvikealan, käsi- ja taidete-ollisuusalan, liiketalouden ja pintakäsittelyalan perustutkinnot) naiset saivat miehiä parempia ar-vosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Kahdessa tutkin-nossa (autoala ja rakennusala) miehet saivat naisia parempia arvosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Alla olevassa taulukossa on merkitty keltaisella ne
10
5040
7
41
53
0
20
40
60
80
100
Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
Työprosessin hallinta
Mies (n = 41 292) Nainen (n = 32 567)
8
48 44
6
39
55
0
20
40
60
80
100
Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies (n = 41 286) Nainen (n = 32 393)
12
53
35
8
45 47
0
20
40
60
80
100
Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
Työn perustana olevan tiedon hallinta
Mies (n = 41 264) Nainen (n = 32 397)
8
47 45
5
34
61
0
20
40
60
80
100
Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Mies (n = 41 026) Nainen (n = 32 455)
8
4942
6
39
55
0
20
40
60
80
100
Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä
Tutkinnon osan näytön arvosana
Mies (n = 43 700) Nainen (n = 33 619)
19
osaamisalueet, joissa naisten arvosanat ovat miehiä paremmat ja vihreällä puolestaan ne osaa-misalueet, joissa miesten arvosanat ovat naisia paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitse-viä3.
TAULUKKO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja – hajonnat osaamisalueittain sukupuolen mukaan eri tutkinnoissa
Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta
Audiovisuaalisen viestin-nän pt Työprosessin hallinta
Mies 789 2,43 ,656
Nainen 957 2,57 ,579
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 788 2,50 ,616
Nainen 957 2,54 ,593
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 790 2,48 ,650
Nainen 956 2,50 ,582
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 789 2,56 ,614
Nainen 957 2,66 ,533
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 871 2,52 ,626
Nainen 1062 2,58 ,575
Autoalan pt Työprosessin hallinta
Mies 5517 2,29 ,617
Nainen 655 2,04 ,623
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 5515 2,29 ,614
Nainen 654 2,09 ,606
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 5517 2,19 ,624
Nainen 654 2,01 ,607
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 5491 2,32 ,619
Nainen 652 2,21 ,596
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 5905 2,31 ,609
Nainen 708 2,11 ,597
Elintarvikealan pt Työprosessin hallinta
Mies 328 2,35 ,652
Nainen 1885 2,57 ,549
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 327 2,35 ,637
Nainen 1885 2,58 ,543
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 327 2,21 ,669
Nainen 1884 2,48 ,587
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 327 2,39 ,621
Nainen 1889 2,61 ,548
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 340 2,35 ,641
Nainen 1966 2,61 ,535
Hiusalan pt Työprosessin hallinta
Mies 77 2,29 ,582
Nainen 4151 2,42 ,603
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 77 2,22 ,641
Nainen 4000 2,41 ,609
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 77 2,22 ,661
Nainen 4000 2,39 ,613
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 77 2,42 ,615
Nainen 4148 2,52 ,577
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 78 2,35 ,599
Nainen 4310 2,45 ,591
Kotityö- ja puhdistuspal-velujen pt Työprosessin hallinta
Mies 109 2,08 ,640
Nainen 943 2,32 ,662
3 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
20
Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 109 2,17 ,621
Nainen 943 2,36 ,631
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 109 2,05 ,599
Nainen 943 2,22 ,704
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 109 2,31 ,604
Nainen 943 2,33 ,685
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 109 2,13 ,640
Nainen 946 2,33 ,667
Käsi- ja taideteollisuus-alan pt Työprosessin hallinta
Mies 2255 2,31 ,684
Nainen 5890 2,48 ,622
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 2238 2,38 ,655
Nainen 5869 2,49 ,605
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 2234 2,29 ,669
Nainen 5873 2,46 ,613
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 2183 2,39 ,677
Nainen 5814 2,59 ,583
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 2375 2,38 ,672
Nainen 5993 2,53 ,593
Liiketalouden pt Työprosessin hallinta
Mies 6389 2,32 ,658
Nainen 10142 2,52 ,600
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 6389 2,47 ,622
Nainen 10133 2,62 ,558
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 6387 2,26 ,661
Nainen 10152 2,45 ,616
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 6388 2,45 ,638
Nainen 10133 2,64 ,559
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 6607 2,38 ,647
Nainen 10451 2,57 ,582
Maatalousalan pt Työprosessin hallinta
Mies 1543 2,36 ,626
Nainen 2136 2,40 ,627
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 1542 2,43 ,637
Nainen 2139 2,39 ,626
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 1542 2,24 ,653
Nainen 2135 2,24 ,648
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 1531 2,38 ,600
Nainen 2128 2,48 ,614
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 1570 2,39 ,622
Nainen 2196 2,40 ,617
Metsäalan pt Työprosessin hallinta
Mies 1623 2,18 ,667
Nainen 49 2,08 ,607
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 1623 2,22 ,663
Nainen 49 2,04 ,538
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 1623 2,13 ,668
Nainen 49 2,02 ,629
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 1619 2,34 ,630
Nainen 49 2,39 ,533
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 1651 2,24 ,642
Nainen 49 2,06 ,517
Musiikkialan pt Työprosessin hallinta
Mies 555 2,61 ,550
Nainen 409 2,67 ,560
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 551 2,58 ,560
Nainen 409 2,57 ,582
21
Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 544 2,61 ,553
Nainen 397 2,58 ,600
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 553 2,73 ,500
Nainen 408 2,71 ,512
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 571 2,64 ,529
Nainen 423 2,66 ,549
Nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen pt Työprosessin hallinta
Mies 481 2,58 ,590
Nainen 969 2,59 ,566
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 481 2,54 ,580
Nainen 970 2,55 ,601
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 481 2,30 ,645
Nainen 971 2,34 ,665
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 481 2,66 ,535
Nainen 969 2,64 ,567
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 485 2,61 ,574
Nainen 976 2,60 ,569
Pintakäsittelyalan pt Työprosessin hallinta
Mies 588 2,19 ,654
Nainen 1515 2,40 ,600
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 600 2,21 ,645
Nainen 1516 2,37 ,607
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 599 2,08 ,632
Nainen 1519 2,28 ,624
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 600 2,25 ,663
Nainen 1518 2,43 ,624
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 604 2,20 ,654
Nainen 1528 2,41 ,599
Prosessiteollisuuden pt Työprosessin hallinta
Mies 494 2,40 ,654
Nainen 77 2,52 ,553
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 494 2,37 ,639
Nainen 77 2,26 ,594
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 494 2,13 ,651
Nainen 77 2,09 ,747
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 493 2,47 ,639
Nainen 77 2,61 ,566
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 497 2,41 ,635
Nainen 79 2,41 ,610
Rakennusalan pt Työprosessin hallinta
Mies 9793 2,21 ,613
Nainen 744 2,08 ,599
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 9793 2,29 ,595
Nainen 744 2,11 ,583
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 9755 2,14 ,612
Nainen 744 2,01 ,612
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 9746 2,25 ,594
Nainen 742 2,18 ,573
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 10288 2,26 ,586
Nainen 783 2,14 ,567
Sähkö- ja automaatiotek-niikan pt Työprosessin hallinta
Mies 7146 2,30 ,636
Nainen 387 2,30 ,614
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 7156 2,33 ,628
Nainen 387 2,38 ,634
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 7183 2,22 ,648
Nainen 388 2,29 ,629
22
Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 7057 2,38 ,608
Nainen 381 2,45 ,594
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 7855 2,32 ,633
Nainen 414 2,33 ,630
Tekstiili- ja vaatetusalan pt Työprosessin hallinta
Mies 91 2,26 ,743
Nainen 1358 2,38 ,664
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 91 2,38 ,771
Nainen 1359 2,40 ,636
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 91 2,31 ,726
Nainen 1353 2,34 ,664
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 89 2,46 ,692
Nainen 1348 2,50 ,612
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 93 2,34 ,744
Nainen 1399 2,43 ,620
Tieto- ja viestintäteknii-kan pt Työprosessin hallinta
Mies 3514 2,38 ,660
Nainen 300 2,49 ,636
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Mies 3512 2,45 ,625
Nainen 302 2,51 ,635
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
Mies 3511 2,38 ,660
Nainen 302 2,41 ,665
Elinikäisen oppimisen avaintaidot Mies 3493 2,50 ,628
Nainen 299 2,58 ,581
Tutkinnon osan näytön arvosana Mies 3801 2,45 ,637
Nainen 336 2,54 ,626
Arvosanat opetuskielen mukaan Suomenkieliset opiskelijat suorittivat 96 prosenttia ja ruotsinkieliset 4 prosenttia ammattiosaa-misen näytöistä aineistossa. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden osaaminen oli keskiarvojen perusteella käytännössä samaa tasoa työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon hallinnassa (kuvio 6). Myöskään tutkinnon osan näytön arvo-sanoissa ei ollut kieliryhmien välillä merkittäviä eroja. Suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat vain hieman ruotsinkielisiä opiskelijoita paremmat elinikäisen oppimisen avaintaidoissa (eroa 0,05 arvosanaa) ja työprosessin hallinnassa (eroa 0,04 arvosanaa)4.
4 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
23
KUVIO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvot opetuskielen mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa
Neljässä perustutkinnossa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajan-ohjauksen sekä prosessiteollisuuden pt:t) ei ollut lainkaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suorit-tamia näyttöjä. Audiovisuaalisen viestinnän, metsäalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kintojen arviointeihin osallistui yksi ruotsinkielinen järjestäjä, joten näissä tutkinnoissa ei tehdä arvosanojen vertailuja opetuskielen mukaan. Näin ollen arvosanojen keskiarvojen eroja tutkin-noittain tarkastellaan opetuskielen mukaan 10 perustutkinnon osalta. Kolmessa perustutkinnossa (3/10) (elintarvikealan, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tieto- ja vies-tintätekniikan) näyttöjen arvosanat olivat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön ar-vosanoissa lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä, eikä niissä havaittu tilastollisesti mer-kitseviä eroja5 (taulukko 8). Kahdessa tutkinnossa (hiusala ja maatalousala) suomenkielisten opiskelijoiden näyttöjen arvosanat olivat ruotsinkielisiä opiskelijoita keskimäärin paremmat kai-kissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa6. Kolmessa tutkinnossa (auto-alan, rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan pt) ruotsinkielisten opiskelijoiden näyt-töjen arvosanat olivat suomenkielisiä paremmat vähintään kahdessa osaamisalueessa7. Liiketa-louden perustutkinnossa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat ruotsinkielisiä parem-mat kolmessa osaamisalueessa8. Alla olevassa taulukossa on merkitty sinisellä ne keskiarvot, joissa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat ovat ruotsinkielisiä paremmat ja keltaisella puolestaan ne keskiarvot, joissa ruotsin-kielisten arvosanat ovat suomenkielisiä paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitseviä9.
5 (p>0,05) 6 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 7 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 8 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 9 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
Työprosessinhallinta
Työmenetelmien,-välineiden jamateriaalin
hallinta
Työn perustanaolevan tiedon
hallinta
Elinikäisenoppimisenavaintaidot
Tutkinnon osannäytön arvosana
Suomi (n = 74 099) 2,37 2,42 2,30 2,46 2,41
Ruotsi (n = 3 082) 2,33 2,41 2,29 2,40 2,39
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
24
TAULUKKO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja – hajonnat osaamisalueittain kieliryhmän mukaan
Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta
Autoalan pt Työprosessin hallinta
suomi 5983 2,26 ,623
ruotsi 189 2,40 ,571
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 5980 2,27 ,616
ruotsi 189 2,33 ,634
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 5982 2,17 ,624
ruotsi 189 2,25 ,650
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 5954 2,30 ,619
ruotsi 189 2,35 ,588
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 6424 2,29 ,612
ruotsi 189 2,39 ,578
Elintarvikealan pt Työprosessin hallinta
suomi 2112 2,54 ,569
ruotsi 101 2,52 ,610
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 2111 2,55 ,564
ruotsi 101 2,49 ,559
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 2110 2,43 ,610
ruotsi 101 2,47 ,540
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 2115 2,59 ,565
ruotsi 101 2,50 ,559
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 2205 2,57 ,561
ruotsi 101 2,52 ,502
Hiusalan pt Työprosessin hallinta
suomi 4032 2,42 ,601
ruotsi 196 2,29 ,634
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 3881 2,42 ,610
ruotsi 196 2,30 ,604
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 3881 2,39 ,615
ruotsi 196 2,28 ,587
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 4029 2,52 ,575
ruotsi 196 2,32 ,609
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 4184 2,46 ,589
ruotsi 204 2,27 ,613
Käsi- ja taideteolli-suusalan pt Työprosessin hallinta
suomi 7926 2,43 ,646
ruotsi 219 2,43 ,582
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 7904 2,46 ,622
ruotsi 203 2,44 ,614
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 7904 2,41 ,633
ruotsi 203 2,36 ,616
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 7794 2,53 ,618
ruotsi 203 2,53 ,574
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 8132 2,49 ,621
ruotsi 236 2,44 ,592
Liiketalouden pt Työprosessin hallinta
suomi 15919 2,45 ,627
ruotsi 453 2,30 ,705
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 15910 2,56 ,585
ruotsi 453 2,52 ,636
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 15928 2,38 ,638
ruotsi 452 2,23 ,676
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 15911 2,57 ,593
ruotsi 452 2,45 ,701
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 16244 2,50 ,613
ruotsi 655 2,47 ,644
25
Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta
Maatalousalan pt Työprosessin hallinta
suomi 3386 2,40 ,623
ruotsi 313 2,26 ,649
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 3388 2,41 ,627
ruotsi 313 2,33 ,662
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 3384 2,25 ,647
ruotsi 313 2,14 ,669
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 3368 2,45 ,605
ruotsi 311 2,24 ,640
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 3452 2,41 ,617
ruotsi 334 2,22 ,609
Pintakäsittelyalan pt Työprosessin hallinta
suomi 2032 2,33 ,622
ruotsi 71 2,72 ,539
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 2045 2,32 ,620
ruotsi 71 2,55 ,650
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 2047 2,21 ,630
ruotsi 71 2,66 ,533
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 2047 2,36 ,641
ruotsi 71 2,85 ,436
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 2061 2,34 ,622
ruotsi 71 2,69 ,550
Rakennusalan pt Työprosessin hallinta
suomi 10107 2,20 ,614
ruotsi 431 2,30 ,568
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 10107 2,27 ,596
ruotsi 431 2,39 ,576
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 10069 2,12 ,613
ruotsi 431 2,31 ,588
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 10058 2,24 ,595
ruotsi 431 2,25 ,538
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 10641 2,25 ,587
ruotsi 431 2,34 ,544
Sähkö- ja automaa-tiotekniikan pt Työprosessin hallinta
suomi 7043 2,30 ,626
ruotsi 490 2,25 ,744
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 7052 2,34 ,622
ruotsi 491 2,34 ,714
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 7080 2,22 ,643
ruotsi 491 2,27 ,699
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 6947 2,38 ,605
ruotsi 491 2,44 ,647
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 7747 2,32 ,626
ruotsi 522 2,31 ,720
Tieto- ja viestintätek-niikan pt Työprosessin hallinta
suomi 3598 2,40 ,663
ruotsi 216 2,34 ,588
Työmenetelmien, -välineiden ja ma-teriaalin hallinta
suomi 3598 2,46 ,629
ruotsi 216 2,48 ,578
Työn perustana olevan tiedon hal-linta
suomi 3597 2,38 ,664
ruotsi 216 2,33 ,602
Elinikäisen oppimisen avaintaidot suomi 3576 2,51 ,627
ruotsi 216 2,47 ,602
Tutkinnon osan näytön arvosana suomi 3921 2,46 ,639
ruotsi 216 2,43 ,583
26
Arvosanat koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Koulutuksen järjestäjien alueelliseen sijaintiin perustuva tulosten vertailu tehtiin AVI-alueiden mukaan. Koulutuksen järjestäjiä oli Etelä-Suomessa 28, Lounais-Suomessa 11, Länsi- ja Sisä-Suo-messa 19, Itä-Suomessa 10, Pohjois-Suomessa 9 ja Lapissa 5. Arvosanojen välillä oli pieniä eroja sijainnin mukaan tarkasteltaessa (kuvio 7). Etelä-Suomen alu-eella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia kaikilla osaa-misalueilla ja myös tutkinnon osan arvosanoissa. Alimmat keskiarvot kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa saatiin Lapin alueella toimivissa yksiköissä. Erot arvo-sanojen keskiarvoissa ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa noin kymmenyksen luok-kaa. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat eri osaamis-alueissa 2,32:n ja 2,48:n välillä ja Lapin alueen järjestäjien 2,19:n ja 2,37:n välillä. Erot arvosa-noissa näiden ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvo-sanassa tilastollisesti merkitseviä10.
KUVIO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)
10 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00
Tutkinnon osan näytön arvosana
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Työn perustana olevan tiedon hallinta
Työmenetelmien, -välineiden jamateriaalin hallinta
Työprosessin hallinta
Arvosanojen keskiarvo
Tutkinnon osannäytön arvosana
Elinikäisenoppimisenavaintaidot
Työn perustanaolevan tiedon
hallinta
Työmenetelmien,-välineiden jamateriaalin
hallinta
Työprosessinhallinta
Lappi (n = 2 870) 2,33 2,37 2,19 2,34 2,29
Pohjois-Suomi (n = 8 302) 2,42 2,45 2,32 2,43 2,37
Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 20 041) 2,39 2,44 2,27 2,40 2,36
Itä-Suomi (n = 9 711 ) 2,39 2,45 2,27 2,38 2,34
Lounais-Suomi (n = 8 298) 2,42 2,45 2,31 2,42 2,36
Etelä-Suomi (n = 28 118) 2,44 2,48 2,32 2,44 2,39
27
Kuviossa 8 tarkastellaan tutkinnon osan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja sukupuolittain eri AVI-alueilla. Naisten arvosanojen keskiarvot eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan, eroa oli suurimmillaan 0,06 arvosanaa. Miesten arvosanoissa oli ääripäiden välillä hieman enemmän eroa: 0,14 arvosanaa11. Sukupuolten väliset erot eri AVI-alueilla olivat tilastollisesti merkitseviä ja suurimmillaan Lapin AVI-alueella (0,23 arvosanaa) ja pienimmillään Etelä-Suo-messa (0,15 arvosanaa). Tasoerot AVI-alueilla olivat siis tässä suhteessa hyvin samankaltaisia. Korkeimmat keskiarvot olivat Etelä-, Lounais- ja Pohjois-Suomen naisopiskelijoilla ja matalim-mat miehillä Lapissa.
KUVIO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijain-nin mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)
Seuraavaksi tarkasteltiin arvosanojen jakaumaa myös tutkinnoittain eri AVI-alueilla. Niissä ei ilmennyt samanlaista säännönmukaisuutta kuin koko aineiston tasolla tarkasteltaessa, vaan jonkin verran vaihtelua tutkinnoittain. Joissain tutkinnoissa (rakennusalan, sähkö- ja automaa-tiotekniikan sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnot) kaikkien AVI-alueiden arvosanojen keskiarvot mahtuivat kymmenyksen sisään toisistaan, kun taas joissain perustutkinnoissa (tieto- ja viestintätekniikka, maatalousala sekä kotityö- ja puhdistuspalvelut) ero ylimmän ja alimman AVI-alueen keskiarvon välillä oli yli 0,5 arvosanaa. Kuviossa 9 on järjestetty arvioidut perustutkinnot tämän ylimmän ja alimman AVI-alueen kes-kiarvon eron suuruuden mukaan. Kuvion vasemmassa reunassa ovat siis ne perustutkinnot, joissa tämä ero on ollut pienin (pienimmillään 0,08 arvosanaa). Oikealle siirryttäessä ero par-haan ja heikoimman keskiarvon välillä kasvaa aina 0,65 arvosanaan asti (kotityö- ja puhdistus-palvelujen pt). Tutkintokohtaisista tiedoista on poistettu sellaiset AVI-alueet, joista on kysei-seen arviointiin osallistunut vain yksi koulutuksen järjestäjä.
11 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,001)
2,52
2,51
2,48
2,47
2,51
2,46
2,37
2,35
2,31
2,32
2,34
2,23
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00
Etelä-Suomi (n = 28 118)
Lounais-Suomi (n = 8 298)
Itä-Suomi (n = 9 704)
Länsi- ja Sisä-Suomi (n = 20 028)
Pohjois-Suomi (n = 8 301)
Lappi (n = 2 870)
Arvosanojen keskiarvo
Miehet
Naiset
28
Perustutkinnot (x-akseli):
1. Rakennusalan perustutkinto 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 3. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 4. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 5. Hiusalan perustutkinto 6. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
7. Liiketalouden perustutkinto 8. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 9. Metsäalan perustutkinto 10. Elintarvikealan perustutkinto 11. Prosessiteollisuuden perustutkinto 12. Musiikkialan perustutkinto
13. Autoalan perustutkinto 14. Pintakäsittelyalan perustutkinto 15. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 16. Maatalousalan perustutkinto 17. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
KUVIO 9. Arvosanojen keskiarvot AVI-alueilla arvioiduissa perustutkinnoissa ylimmän ja alimman keskiarvon välisen eron suuruuden mukaisessa järjestyksessä
1,80
2,00
2,20
2,40
2,60
2,80
3,00
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17
Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi
29
Arvosanat koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan Kuviossa 10 tarkastellaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja eri osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan. Arvosanojen välillä oli eroja järjestäjän omistajatyypin mukaan (kuvio 10). Opiskelijoiden arvosanat yksityisillä järjestä-jillä olivat kunnan ja kuntayhtymän järjestäjien opiskelijoiden arvosanoja korkeammat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa.12 Kuntayhtymäomisteisilla järjestäjillä arvosanat olivat muita heikommat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosa-noissa.13 Arvosanojen ero näiden kahden ääripään välillä oli järjestäen noin yhden kymmenyk-sen.
KUVIO 10. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän omistajatahon mukaan vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa)
4.3 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat Tässä luvussa kuvataan näyttöjen suorituspaikat, integrointi työssäoppimiseen sekä näyttöjen arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet vuosina 2007–2016 toteutetuissa oppimistu-losarvioinneissa. Tulokset sisältävät 21 perustutkintoa. Näytön toteuttamis- ja arviointikäytän-töjä tarkastellaan sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Näytön suorituspaikkoja tarkas-tellaan myös koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan. Lisäksi arvosanoja vertaillaan myös näyt-töjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan.
12 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 11 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
2,442,49
2,36
2,53 2,492,38 2,42
2,33
2,47 2,432,35
2,40
2,27
2,432,38
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja
materiaalin hallinta
Työn perustana olevantiedon hallinta
Elinikäisen oppimisenavaintaidot
Tutkinnon osan näytönarvosana
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
Yksityinen (n = 12 833) Kunta (n = 13 874) Kuntayhtymä (n = 50 554)
30
Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja suorittaminen työssäoppimisen aikana Yli puolet (53 %) kaikista näytöistä suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa (kuvio 11). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Enemmistö näytöistä (53 %) suoritettiin työssäoppimisen yhteydessä. Tieto näytön suorituspai-kasta puuttui 2 180 ammattiosaamisen näytöstä.
KUVIO 11. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka14
Näyttöjen suorituspaikoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä (kuvio 12). Työpaikkanäyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain 20 prosentista 99 prosenttiin. Lähes kaikki (99 %) sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näytöt järjestettiin työpaikalla. Valtaosa näytöistä järjes-tettiin työpaikoilla myös nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (89 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (79 %) sekä liiketalouden perustutkinnoissa (70 %). Yli puolet näytöistä suoritettiin työelämässä myös prosessiteollisuuden, hotelli- ja ravintola-alan, elintarvikealan, tieto- ja viestintätekniikan, hiusalan sekä autoalan perustutkinnoissa. Vähiten työpaikalla toteutettuja näyttöjä oli kone- ja metallialan (20 %), metsäalan (21 %), au-diovisuaalisen viestinnän (30 %) ja logistiikan (31 %) perustutkinnoissa. Alle puolet näytöistä oli työpaikkanäyttöjä myös seuraavissa tutkinnoissa: maatalousalan, rakennusalan, musiikkialan, pintakäsittelyalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsi- ja taidete-ollisuusalan perustutkinnot.
14 Työpaikka ja oppilaitos -vaihtoehto on ollut käytössä vuonna 2010 alkaneista arvioinneista lähtien
53 %
45 %
2 %
Työpaikka (n = 50 577) Oppilaitos (n = 43 092) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 605)
31
KUVIO 12. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain vuosina 2007–2016
Kuviossa 13 koulutuksen järjestäjien välisiä eroja eri tutkinnoissa tarkastellaan työpaikalla toteu-tettujen näyttöjen prosenttiosuuksien kautta. Kuviossa on esitetty tutkintokohtaisesti niiden koulutuksen järjestäjien osuus tutkinnon arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joiden näy-töistä yli puolet toteutettiin työpaikalla. Suurimmat osuudet olivat sosiaali- ja terveysalan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa, joiden järjestäjistä kaikilla yli puolet näy-töistä olivat työpaikkanäyttöjä. Sen sijaan metsäalan, kone- ja metallialan, käsi- ja taideteolli-suusalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa harvemmalla kuin joka viidennellä jär-jestäjällä työpaikkanäyttöjen osuus oli yli 50 prosenttia.
20
21
30
31
31
32
36
37
37
42
48
51
52
53
54
59
62
66
70
79
89
99
80
79
62
69
66
67
61
63
45
58
52
46
48
45
43
36
38
31
26
20
10
1
8
3
1
3
17
3
2
3
5
3
4
0
2
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kone- ja metallialan pt
Metsäalan pt
Audiovisuaalisen viestinnän pt
Logistiikan pt
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Käsi- ja taideteollisuusalan pt
Pintakäsittelyalan pt
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt
Musiikkialan pt
Rakennusalan pt
Maatalousalan pt
Autoalan pt
Hiusalan pt
KAIKKI YHTEENSÄ
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Elintarvikealan pt
Hotelli- ja ravintola-alan pt
Prosessiteollisuuden pt
Liiketalouden pt
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt
Sosiaali- ja terveysalan pt
Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos
32
KUVIO 13. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina 2007–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joiden näytöistä yli puolet olivat työpaikalla Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikoissa oli alueellisia eroja (kuvio 14). Työpaikalla suori-tettuja näyttöjä oli eniten Etelä- ja Lounais-Suomen sekä Lapin alueella toimivilla järjestäjillä, joilla työpaikkanäyttöjen osuus oli lähes 60 prosenttia kaikista näytöistä. Itä-ja Pohjois-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen alueilla toimivilla järjestäjillä puolestaan oppilaitosnäyttöjen osuus oli suurin, noin puolet kaikista näytöistä. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella toimivilla järjestäjillä oli lä-hes yhtä paljon sekä oppilaitos- että työpaikkanäyttöjä.
100%
100%
85%
85%
73%
61%
59%
54%
48%
48%
42%
36%
26%
24%
24%
23%
21%
17%
12%
11%
6%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
Liiketalouden perustutkinto
Prosessiteollisuuden perustutkinto
Elintarvikealan perustutkinto
Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
Maatalousalan perustutkinto
Autoalan perustutkinto
Hiusalan perustutkinto
Musiikkialan perustutkinto
Pintakäsittelyalan perustutkinto
Rakennusalan perustutkinto
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
Logistiikan perustutkinto
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto
Metsäalan perustutkinto
33
KUVIO 14. Näyttöpaikkojen jakautuminen prosentteina koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan
Ammattiosaamisen näytön arviointi Enemmistö (57 %) näytöistä oli opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia (kuvio 15). Reilu kolmannes (37 %) näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli 4 prosenttia kaikista näytöistä. Yksi prosentti näytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa ja hieman pienemmässä osassa arviointikes-kustelua ei pidetty lainkaan.
KUVIO 15. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet
Näytön arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta tutkintojen välistä vaihtelua (kuvio 16). Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhteisarviointi vaihteli tutkinnoittain 23 prosen-tista 97 prosenttiin. Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui
2%
1%
1%
2%
3%
0%
40%
43%
52%
49%
50%
43%
59%
56%
46%
50%
46%
57%
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Etelä-Suomi (n = 34 847)
Lounais-Suomi (n = 10 693)
Itä-Suomi (n = 12 424)
Länsi- ja Sisä-Suomi(n = 23 391)
Pohjois-Suomi (n = 10 108)
Lappi (n = 3 811)
Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos
37 %
4 %
57 %
1 % 1 %
Opiskelija ja opettaja (n = 33 322) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 3 658)
Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 51 670) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 1 004)
Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 695)
34
valtaosassa sosiaali- ja terveysalan (97 %), musiikkialan (87 %), nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (86 %) sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen (83 %) perustutkintojen näytöissä. Myös suurin osa liiketalouden (74 %), hotelli- ja ravintola-alan (73 %) sekä elintarvikealan (70 %) perustutkintojen näytöistä arvioitiin kolmen osapuolen kesken. Opiskelijan ja opettajan yhdessä arvioimia näyt-töjä oli eniten kone- ja metallialan perustutkinnossa (73 %). Myös metsäalan, logistiikan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnoissa opettajan ja opiskelijan arvioimien näyttöjen osuus oli selvästi yli puolet, noin 60 prosenttia. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli tutkinnosta riippuen 0 prosentista 12 prosenttiin. Niiden näyttöjen osuus joissa arviointi tapahtui ilman opiskelijaa sekä näytöt, joissa arviointikeskustelua ei pidetty, vaihtelivat tutkinnoittain 0 prosentista 7 prosenttiin.
KUVIO 16. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet tutkinnoittain
73
60
61
61
60
53
51
41
51
46
32
37
36
32
26
27
16
22
11
13
12
0
23
31
31
35
37
42
43
45
45
47
56
57
60
61
61
70
73
74
83
86
87
97
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kone- ja metallialan pt
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt
Logistiikan pt
Metsäalan pt
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Rakennusalan pt
Käsi- ja taideteollisuusalan pt
Audiovisuaalisen viestinnän pt
Pintakäsittelyalan pt
Autoalan pt
Maatalousalan pt
KAIKKI YHTEENSÄ
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Prosessiteollisuuden pt
Hiusalan pt
Elintarvikealan pt
Hotelli- ja ravintola-alan pt
Liiketalouden pt
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt
Musiikkialan pt
Sosiaali- ja terveysalan pt
Opiskelija ja opettaja Opiskelija ja työelämän edustaja
Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja
Arviointikeskustelua ei pidetty
35
Taulukossa 9 tarkastellaan näytön arviointiin osallistuneita näyttöpaikan mukaan. Useimmiten työpaikalla toteutetut näytöt arvioitiin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa (87 %). Opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä 6 prosenttia työpaikka-näytöistä. Viisi prosenttia työpaikkanäytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Oppilaitosnäytöt arvoitiin pääsääntöisesti opiskelijan ja opettajan kanssa (74 %). Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui reilussa viidenneksessä oppilaitos-näytöistä. Kaiken kaikkiaan työelämän edustaja osallistui neljännekseen oppilaitosnäyttöjen ar-vioinneista. Kaksi prosenttia oppilaitosnäytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa.
TAULUKKO 9. Näytön arviointiin osallistuneet näyttöpaikan mukaan
Arviointiin osallistuneet Näyttö työpaikalla Näyttö
oppilaitoksessa Näyttö työpaikalla ja
oppilaitoksessa
n % n % n %
Opiskelija ja opettaja 2 526 5 29 841 74 284 19
Opiskelija ja työelämän edustaja 2 940 6 649 2 34 2
Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 41 191 87 8 782 22 1 156 78
Opettaja ja työelämän edustaja 638 1 350 1 11 1
Arviointikeskustelua ei pidetty 86 0 600 1 2 0
Yhteensä 47 381 100 40 222 100 1 487 100
Näyttöpaikan ja näytön arviointiin osallistuneiden välistä yhteyttä on havainnollistettu yksityis-kohtaisemmin kuviossa 17. Siinä on tutkintokohtaisesti tarkasteltu kahden yleisimmän näytön arviointikeskustelukokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edus-taja) prosenttiosuuksia kaikista kyseisen näyttöpaikan näytöistä silloin, kun näyttö on ollut työ-paikalla sekä silloin, kun näyttö on ollut oppilaitoksessa. Työelämän edustaja oli ollut useimmiten mukana arvioimassa oppilaitosnäyttöä yhdessä opiske-lijan ja opettajan kanssa sosiaali- ja terveysalan (100 % oppilaitosnäytöistä) sekä musiikkialan (84 %) perustutkinnoissa. Myös kotityö- ja puhdistuspalvelujen (57 %) sekä hotelli- ja ravintola-alan (51 %) perustutkinnoissa kolmen osapuolen yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui yli puo-lessa tapauksista. Heikoimmin yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui kone- ja metallialan, autoalan ja prosessiteollisuuden perustutkinnoissa, joissa osuudet jäivät alle kymmenykseen kai-kista oppilaitoksessa toteutetuista näytöistä. Vastaavasti näytön ollessa työpaikalla opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja olivat osallistu-neet lähes kaikkiin arviointikeskusteluihin sosiaali- ja terveys-alan (98 %), liiketalouden (96 %) sekä elintarvikealan (95 %) perustutkinnoissa. Heikoimmin kolmen osapuolen yhteisarviointi työ-paikalla toteutetuissa näytöissä taas toteutui pintakäsittelyalan (67 %), sähkö- ja automaatiotek-niikan (66 %) sekä logistiikan (66 %) perustutkinnoissa.
36
KUVIO 17. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet näyttöpaikan mukaan tutkinnoittain (%-osuus kyseisen näyttöpaikan näytöistä)
0 20 40 60 80 100
Logistiikan pt
Sähkö- jaautomaatiotekniikan pt
Pintakäsittelyalan pt
Kone- ja metallialan pt
Rakennusalan pt
Maatalousalan pt
Audiovisuaalisen viestinnän pt
Hiusalan pt
Metsäalan pt
Autoalan pt
Käsi- ja taideteollisuusalan pt
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Hotelli- ja ravintola-alan pt
Prosessiteollisuuden pt
Kotityö- japuhdistuspalvelujen pt
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Musiikkialan pt
Nuoriso- javapaa-ajanohjauksen pt
Elintarvikealan pt
Liiketalouden pt
Sosiaali- ja terveysalan pt
% ko. näyttöpaikan näytöistä
Oppilaitoksessa, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Oppilaitoksessa, opiskelija ja opettaja
Työpaikalla, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Työpaikalla, opiskelija ja opettaja
37
Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 18). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista. Näytöistä 3 pro-senttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin.
KUVIO 18. Näytön arvosanasta päättäneet
Liitteeseen 3 on koottu näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain. Tutkintojen välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuka tai ketkä päättivät näytön arvosanasta. Eniten opettajan ja työelä-män edustajan yhdessä päättämiä näytön arvosanoja oli sosiaali- ja terveysalan (76 %), nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (68 %), prosessiteollisuuden (63 %) sekä musiikkialan (62 %) perustutkin-noissa. Opettaja päätti yksin useamman kuin kolme neljästä näyttöjen arvosanoista seuraavissa tutkinnoissa: kone- ja metallialan (85 %), metsäalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (79 %) sekä logistiikan (76 %) perustutkinnot. Työelämän edustajan yksin päättämien arvosanojen osuus vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 8 prosenttiin.
59 %
3 %
38 %
Opettaja (n = 55 628) Työelämän edustaja (n = 2 748) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 35 300)
38
Arvosanojen tarkastelua näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan Tässä alaluvussa tarkastellaan, miten ammattiosaamisen näyttöjen erilaiset toteuttamis- ja arvi-ointikäytännöt vaikuttavat näyttöjen arvosanoihin. Kuviot sisältävät kaikki vuosina 2008–2016 suoritetut tutkinnon osat. Opiskelijoiden näyttöjen arvosanat vaihtelevat paljon sen mukaan, kuka tai ketkä näytön arvioin-tiin ovat osallistuneet (kuvio 19)15. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa kahdestaan. Sen sijaan selvästi heikoimmat arvosanat näytöistä saatiin silloin, kun arviointikeskustelua ei käyty tai näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opetta-jan kanssa. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan arvioimien näyttöjen arvosanojen kes-kiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,38:n ja 2,54:n välillä, kun taas ilman arviointikeskustelua arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 1,99:n ja 2,19:n vä-lillä. Arvosanojen keskiarvot olivat siis noin 0,4 arvosanaa pienemmät, kun arviointikeskustelua ei pidetty. Vastaavasti arvioijien väliset erot keskiarvoissa olivat noin 0,2 arvosanaa.
KUVIO 19. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri osapuolten arvioimina
Tutkintokohtaisesti tarkasteltuna erot kahden yleisimmän arviointikeskustelun kokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) välillä ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa tarkasteltaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden, musiikkialan ja autoalan perus-
15 Opiskelijan ja työelämän edustajan sekä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä antamat arvosanat
erosivat opiskelijan ja opettajan, opettajan ja työelämän edustajan sekä ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosa-noista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Myös opiskelijan ja opettajan yhdessä arvoimien näyttöjen arvosanojen keskiarvot poikkesivat ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosanoista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa.
2,252,29
2,18
2,332,28
2,452,51
2,38
2,54 2,51
2,07 2,091,99
2,192,12
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja
materiaalin hallinta
Työn perustanaolevan tiedon hallinta
Elinikäisen oppimisenavaintaidot
Tutkinnon osannäytön arvosana
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
Opiskelija ja opettaja (n = 29 286) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 2 976)
Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 39 437) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 793)
Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 623)
39
tutkinnoissa. Näissä tutkinnoissa opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioi-mien näyttöjen arvosanojen keskiarvot olivat hieman yli 0,3 arvosanaa paremmat kuin opiskeli-jan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näytöissä. Pienimmillään erot olivat hiusalan ja elintar-vikealan perustutkinnoissa (noin 0,05 arvosanaa). Näyttöjen arvosanat erosivat myös näytön suorituspaikan mukaan (kuvio 20). Työpaikalla sekä työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä kaikilla osaamisalueilla sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen osalta16. Työpaikkanäyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,40 ja 2,56 välillä ja oppilaitosnäyttöjen 2,19 ja 2,34 välillä. Näyttöpaikkojen väliset erot olivat tutkinnon osan näytön arvosanoissa 0,25 arvosanaa ja arviointikohteittain 0,21–0,24 arvosanaa. Ero arvosanoissa oli siis keskimäärin reilun kaksi kymmenystä työpaikkanäyttöjen hyväksi.
KUVIO 20. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain näyttöpaikan mukaan
Myös näyttöpaikkaan liittyvät erot arvosanoissa ilmenivät tutkintokohtaisesti tarkasteltuna lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa verrattaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Arvioi-duista perustutkinnoista vain nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa näyttöpaikkojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa arvosanojen keskiarvoissa (ero 0,01 arvosanaa). Elintarvikealan ja musiikkialan perustutkinnoissa ero oli noin 0,1 arvosanaa. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden ja prosessiteollisuuden perustutkin-noissa, joissa se oli työpaikkanäytöissä noin 0,4 arvosanaa parempi kuin oppilaitosnäytöissä. Kuviossa 21 vertaillaan tarkemmin näyttöpaikan ja arviointikeskusteluun osallistuneiden vaiku-tusta tutkinnon osan näytön arvosanoihin. Kuviossa on yhdistetty tiedot näyttöpaikasta ja näy-tön arviointikeskusteluun osallistuneista kahden yleisimmän vaihtoehdon (työpaikka / oppilai-tos; opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) osalta. Arvosanojen kes-kiarvo on selvästi korkein silloin, kun näyttö on ollut työpaikalla ja arviointikeskusteluun ovat
16 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001)
2,482,53
2,40
2,56 2,53
2,25 2,292,19
2,342,28
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Työprosessinhallinta
Työmenetelmien, -välineiden ja
materiaalin hallinta
Työn perustanaolevan tiedon
hallinta
Elinikäisenoppimisenavaintaidot
Tutkinnon osannäytön arvosana
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
Työpaikka (n = 37 671) Oppilaitos (n = 36 550) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 601)
40
osallistuneet opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja17. Sen sijaan oppilaitosnäytöissä vastaa-valla kokoonpanolla arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvo on yli 0,2 arvosanaa matalampi, kuten myös näyttöpaikasta riippumatta opiskelijan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näy-töissä. Matalin keskiarvo on opiskelijan ja opettajan arvioimissa näytöissä, kun näyttö on toteu-tettu oppilaitoksessa. Eroa ääripäiden välillä on 0,28 arvosanaa.
KUVIO 21. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvo kahden yleisimmän näyttöpaikan ja arviointikeskus-teluun osallistuneiden kokoonpanon mukaan Kuviossa 22 tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoja tarkastellaan AVI-alueittain sen mu-kaan, onko näyttö ollut työpaikalla vai oppilaitoksessa. Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin suunnilleen yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla18. Suurimmillaan keskiarvojen ero oli 0,17 arvosanaa. Kaikilla AVI-alueilla oli myös tilastollisesti merkitseviä eroja työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välisissä keskiarvoissa. Työpaikalla toteutetuista näytöistä saatiin kaikilla AVI-alueilla keskimäärin oppilaitosnäyttöjä parempia arvosanoja. Ero oli pienimmillään 0,17 ar-vosanaa Lapin AVI-alueella ja suurimmillaan 0,29 arvosanaa Pohjois-Suomen AVI-alueella.
17 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001) 18 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001)
2,34
2,55
2,27 2,33
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Opiskelija ja opettaja Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja
Arv
osan
ojen
kes
kiar
vo
Työpaikka Oppilaitos
41
KUVIO 22. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot näyttöpaikan ja AVI-alueen mukaan Seuraavassa kuviossa (kuvio 23) verrataan opiskelijoiden näytöistä saamia arvosanoja koulutuk-sen järjestäjien arvioon opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjien arvio perustuu op-pilaitoksen johdon, opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteiseen näkemykseen opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjät arvioivat opiskelijoiden osaamisen kaikissa osaamisalueissa heikommaksi kuin mitä opiskelijoiden näytöistä saamat arvosanat osoittavat opiskelijoiden osaamisesta. Näyt-töjen arvosanojen perusteella opiskelijat hallitsevat parhaiten elinikäisen oppimisen avaintaidot, kun taas koulutuksen järjestäjien mukaan opiskelijat hallitsevat parhaiten työmenetelmien, -vä-lineiden ja materiaalin hallinnan. Sekä näyttöjen arvosanojen että koulutuksen järjestäjien mu-kaan heikoiten opiskelijat osaavat työn perustana olevan tiedon hallinnan.
2,29
2,29
2,29
2,27
2,28
2,23
2,55
2,52
2,50
2,53
2,57
2,40
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00
Etelä-Suomi(n = 27 336)
Lounais-Suomi(n = 8 154)
Itä-Suomi (n = 9 125)
Länsi- ja Sisä-Suomi(n = 18 896)
Pohjois-Suomi(n = 7 887)
Lappi (n = 2 823)
Arvosanojen keskiarvo
Työpaikka
Oppilaitos
42
KUVIO 23. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot näyttöjen ja koulutuksen järjestäjän mukaan
2,37 2,422,30
2,45
2,212,29
2,032,16
1,00
1,50
2,00
2,50
3,00
Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin
hallinta
Työn perustana olevantiedon hallinta
Elinikäisen oppimisenavaintaidot
Kes
kiar
vo
Näyttöjen arvosanojen mukaan (n = 73 880) Koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin mukaan (n = 490)
43
5 Erityisopiskelijoiden oppimistulokset Tämä luku sisältää yhteenvedon erityisopiskelijoiden suorittamien näyttöjen arvosanoista sekä niiden arviointi- ja toteuttamiskäytännöistä 13 perustutkinnossa. Erityisopiskelijoista 88 prosentille oli laadittu HOJKS ja 9 prosentilta se puuttui. Erityisopiskelijoi-den näytöistä 4 prosenttia oli sellaisia, joista ei osattu sanoa, onko HOJKSia laadittu. Erityisopis-kelijoiden näytöistä yli puolet (53 %) oli miesten suorittamia ja 47 prosenttia naisten suorittamia. Suurin osa (64 %) erityisopiskelijoista opiskeli tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa op-pilaitoksessa, neljännes (25 %) erityisoppilaitoksessa ja 11 prosenttia erityisopiskelijoiden ryh-mässä ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näyttöjen määrät Erityisopiskelijoiden suorittamia näyttöjä oli 13 perustutkinnossa yhteensä 6 905 (taulukko 10). Näyttöjen määrä vaihteli tutkinnoittain 94 näytöstä 1 622 näyttöön. Erityisopiskelijoiden suorit-tamista näytöistä isoin osa oli kotityö- ja puhdistuspalvelujen (23,5 %), liiketalouden (18,2 %) ja autoalan (17 %) perustutkinnoista. Vähiten erityisopiskelijodien suorittamia näyttöjä oli puoles-taan metsäalan (1,4 %), prosessiteollisuuden (1,5 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (2,4 %) perustutkinnoissa.
TAULUKKO 10. Erityisopiskelijoiden suorittaminen näyttöjen määrä tutkinnoittain
Tutkinto n %
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 223 3,2
Autoalan perustutkinto 1 173 17,0
Elintarvikealan perustutkinto 203 2,9
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 1 622 23,5
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 467 6,8
Liiketalouden perustutkinto 1 254 18,2
Metsäalan perustutkinto 94 1,4
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 169 2,4
Pintakäsittelyalan perustutkinto 372 5,4
Prosessiteollisuuden perustutkinto 104 1,5
Rakennusalan perustutkinto 397 5,7
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 242 3,5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 585 8,5
Yhteensä 6 905 100,0
Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanoja tarkastellaan erikseen mukautettujen tavoitteiden ja ei-mukautettujen tavoitteiden suhteen.
44
Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Mukautetuin ta-voittein suoritettiin 18 prosenttia näytöistä ja se vaihteli tutkinnoittain 1 prosentista 57 prosent-tiin. Mukautustieto puuttui 598 näytöstä. Tutkintokohtaiset näyttöjen arvioinnin mukautustie-dot löytyvät liitteestä 4. Kuviossa 24 on kuvattu arvosanojen jakaumat ei-mukautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä. Erityisopiskelijoista 51 prosenttia sai näytön arvosanaksi hyvän, 28 prosenttia kiitettävän ja 21 prosenttia tyydyttävän arvosanan. Yleisin arvosana eri osaamisalueissa oli hyvä, ja sen osuus ar-vosanoista oli 51 prosenttia kaikissa arviointikohteissa. Opiskelijat saivat eniten kiitettäviä arvo-sanoja elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hal-linnasta, joissa kiitettävien arvosanojen osuus oli noin kolmannes. Tyydyttävien arvosanojen osuus vaihteli osaamisalueittain 17 prosentin ja 25 prosentin välillä. Erityisopiskelijat saivat tyydyttäviä arvosanoja eniten työn perustana olevan tiedon sekä työpro-sessin hallinnasta, joissa tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli noin neljännes. Ei-mukautetuin ja mukautetuin tavoitteiden suoritettujen näyttöjen tutkintokohtaiset arvosa-najakaumat ovat liitteessä 5.
KUVIO 24. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma ei-mukautetuissa näytöissä
Mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä, ja sen osuus vaihteli arviointikohteittain 41 prosentista 50 prosenttiin (kuvio 25). Seuraavaksi yleisin arvosana oli kiitettävä, jonka osuus vaihteli arviointikohteittain 33 ja 43 prosentin välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli pienimmillään 14 prosenttia ja suurimmillaan 17 prosenttia. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttä-viä 15 prosenttia.
21
17
25
19
23
51
51
51
51
51
28
32
24
30
26
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tutkinnon osan näytön arvosana(n = 5 019)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot(n = 4 994)
Työn perustana olevan tiedon hallinta(n = 4 917)
Työmenetelmien, -välineiden jamateriaalin hallinta
(n = 5 009)
Työprosessin hallinta(n = 5 017)
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
45
KUVIO 25. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma mukautetuissa näytöissä
Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitavat ja toteuttaminen Suurin osa (84 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin numeerisesti. Näytöistä 14 prosenttia arvioitiin sekä sanallisena että numeerisena. Kaksi prosenttia näytöistä arvioitiin pelkästään sa-nallisena.
KUVIO 26. Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen
Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %) (ku-vio 27). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Työ-
15
16
17
14
15
47
41
50
46
49
38
43
33
40
36
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tutkinnon osan näytön arvosana(n = 1 039)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot(n = 1 024)
Työn perustana olevan tiedon hallinta(n = 1 021)
Työmenetelmien, -välineidenja materiaalin hallinta
(n = 1 020)
Työprosessin hallinta(n = 1 021)
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
84 %
14 %
2 %
Numeerisena (n = 5 121) Numeerisena ja sanallisena (n = 844) Ainoastaan sanallisena (n = 104)
46
paikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista (käsi- ja taideteolli-suusalan perustutkinto) 87 prosenttiin (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto). Liittee-seen 6 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnoittain.
KUVIO 27. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka
Yli puolet (57 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelä-män edustajan kanssa (kuvio 28). Opiskelijan ja opettajan kaksistaan arvioimia näyttöjä oli 39 prosenttia näytöistä. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli kaksi pro-senttia näytöistä. Näytöistä 2 prosenttia arvioitiin ilman opiskelijaa.
KUVIO 28. Erityisopiskelijoiden näytön arviointikeskusteluun osallistuneet
Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 29). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista. Näy-töistä 3 prosenttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin.
49 %
49 %
2 %
Työpaikka (n = 3366)
Oppilaitos (n = 3339)
Työpaikka ja oppilaitos (n = 114)
39 %
2 %
57 %
1 % 1 % 0 %
Opiskelija ja opettaja (n = 2 623)
Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 141)
Opiskelija, opettaja jatyöelämän edustaja (n = 3 857)
Opettaja ja työelämän edustaja (n = 42)
Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 56)
Muita henkilöitä (n = 16)
47
KUVIO 29. Erityisopiskelijoiden näytön arvosanasta päättäneet
Erityisopetuksen syy Erityisopetuksen syytä selvitettiin Tilastokeskuksen luokittelun pohjalta (taulukko 11). Syy mainittiin 5 801 ammattiosaamisen näytön kohdalla. Yleisimpänä erityisopetuksen syynä oli-vat kielelliset vaikeudet (26 %) ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy (18 %). Seuraavaksi yleisimmät erityisopetuksen syyt olivat lievä kehityksen viivästyminen (14 %) ja hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (13 %).
TAULUKKO 11. Erityisopetuksen syy
Erityisopetuksen syy n %
Kielelliset vaikeudet 1 525 26,3
Muu syy 1 055 18,2
Lievä kehityksen viivästyminen 823 14,2
Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet 760 13,1
Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 485 8,4
Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 311 5,4
Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 294 5,1
Fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 189 3,3
Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 143 2,5
Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cp-oireyhtymä, lyhytkasvuisuus)
87 1,5
Näkövamma 74 1,3
Kuulovamma 55 0,9
Yhteensä 5 801 100,0
62 %
3 %
35 %
Opettaja (n = 4 134) Työelämän edustaja (n = 209) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 2 374)
48
6 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö Ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt on analysoitu vertaamalla koulutuksen järjestäjien rapor-toimien ammattiosaamisen näyttöjen kuvausten ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaati-musten vastaavuutta. Kuvaukset ovat olleet niitä, joita koulutuksen järjestäjät ovat kirjanneet ammattiosaamisen näytöistä näyttötodistukseen. Arviot perustuvat kahden tutkintokohtaisen asiantuntijaopettajan arvioon. Kuviossa 30 on kuvattu näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tutkinnoittain perustuen niiden näyttöjen osuuksiin, joiden vaativuus on voitu arvioida sisällön kuvauksen pohjalta. Koko aineiston tasolla useampi kuin kaksi kolmesta näytöstä (70 %) arvioitiin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia vastaaviksi. Vajaan kolmanneksen (29 %) näy-töistä arvioitiin alittavan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, eli ne eivät olleet riit-tävän kattavia ammattitaitovaatimuksiin nähden. Noin 1 prosentti näytöistä arvioitiin liian vaa-tiviksi suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Näyttöjen vastaavuus ammattitaitovaatimuksiin vaihteli tutkinnoittain 3 pro-sentista 100 prosenttiin. Näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli korkeimmillaan musiikkialan (100 %), liiketalouden (94 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (89 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin. Eniten tutkinnon ammattitaitovaatimus-ten alittavia näyttöjä oli sähkö- ja automaatiotekniikan (95 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (78 %) sekä autoalan (60 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ylittävien näyttöjen osuus puolestaan vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 6 prosenttiin.
49
KUVIO 30. Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten vastaavuus
95
78
60
51
38
35
30
29
25
22
21
19
14
7
11
5
0
29
3
22
40
49
62
65
70
70
74
78
79
80
86
87
89
94
100
70
2
0
0
0
0
1
1
0
1
0
0
6
0
0
0
1
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Autoalan pt
Hiusalan pt
Prosessiteollisuuden pt
Audiovisuaalisen viestinnän pt
Maatalousalan pt
Metsäalan pt
Pintakäsittelyalan pt
Rakennusalan pt
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Elintarvikealan pt
Käsi- ja taideteollisuusalan pt
Liiketalouden pt
Musiikkialan pt
Kaikki yhteensä
1-1,5 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset
2-2,5 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia
3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset
50
7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat
Taulukossa 12 kuvataan 17 perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arvioin-tisuunnitelmien laatua koskevat tulokset, jotka perustuvat kunkin tutkinnon kahden asiantunti-jaopettajan arviointiin. Tulokset kuvataan arviointikohteittain asiantuntijaopettajien antamien arviointien keskiarvoina. Koko aineiston tasolla koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin. Lisäksi näyttö-suunnitelmat mahdollistavat hyvin näyttöjen työelämälähtöisyyden toteutumisen ja niissä on selkeästi määritelty, miten ja missä näyttö käytännössä toteutetaan ja ketkä näytön arvioivat. Koulutuksen järjestäjät ovat sisällyttäneet näyttösuunnitelmiinsa kohtuullisen hyvin myös elin-ikäisen oppimisen avaintaidot. Lisäksi suunnitelmiin on kohtuullisen hyvin sisällytetty kriteerit näyttöpaikan valinnalle sekä ohjeistettu, missä opintojen vaiheessa näytöt toteutetaan. Vastaavasti heikoimmat osa-alueet liittyivät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (1.8.2015 alkaen yhteiset tutkinnon osat) huomioon ottamiseen ammattiosaamisen näytöissä sekä näytön painoarvon määrittämiseen tutkinnon osan arvioinnissa.
51
TAULUKKO 12. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien laatua koskevat tutkintokohtaiset tulokset keskiarvoina
Arviointikohde
Audio-visu-aalisen vies-tinnän pt
Auto-alan pt
Elin-tarvi-kealan pt
Hiusa-lan pt
Koti-työ- ja puh-distus-palve-lujen pt
Käsi- ja tai-deteol-lisuus-alan pt
Liike-talou-den pt
Maata-lous-alan pt
Metsä-alan pt
Mu-siik-kialan pt
Nuo-riso- ja vapaa-ajan-oh-jauk-sen pt
Pinta-käsit-tely-alan pt
Pro-sessi-teolli-suu-den pt
Raken-nus-alan pt
Sähkö- ja au-tomaa-tiotek-niikan pt
Teks-tiili- ja vaate-tusalan pt
Tieto- ja vies-tintä-teknii-kan pt
Yh-teensä
Näyttösuunnitelma on laadittu tutkin-non osittain
2,79 2,99 3,0 2,95 2,8 2,9 2,8 2,61 2,8 3,0 2,6 2,71 2,64 2,66 2,7 2,82 2,78 2,80
Näyttösuunnitelma vastaa tutkinnon perusteita
2,59 2,89 2,9 2,89 2,7 2,9 2,8 2,78 2,4 2,82 2,7 2,45 2,77 2,55 2,63 2,87 2,78 2,73
Näyttösuunnitelma mahdollistaa näyt-töjen työelämälähtöisyyden
2,74 2,82 2,3 2,58 2,6 2,4 2,6 2,52 2,6 2,71 2,8 2,26 2,64 2,75 2,74 2,65 2,54 2,60
Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, missä näytöt toteu-tetaan
2,53 2,78 2,7 2,84 2,6 2,6 2,7 2,17 2,4 2,46 2,7 2,5 2,73 2,35 2,43 2,62 2,33 2,56
Suunnitelmassa on määritelty kuka / ketkä päättävät näytön arvosanasta **
2,59 2,7 2,36 2,55
Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, kuka tai ketkä näy-tön arvioivat
2,65 2,76 2,4 2,61 2,5 2,3 2,6 2,26 2,3 2,07 2,63 2,43 2,73 2,31 2,59 2,47 2,56 2,48
Näyttösuunnitelmassa on määritelty, miten näytöt annetaan (yksi tai use-ampi tutkinnon osa kerrallaan)
2,47 2,68 2,5 2,34 1,8 2,7 2,4 2,7 2,5 2,71 2,3 2,45 2,64 1,96 2,09 2,21 2,33 2,40
Näyttösuunnitelmassa on huomioitu elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueet
1,77 2,47 2,0 2,63 2,6 2,3 2,3 2,39 2,0 2,29 2,3 1,95 1,91 2,05 2,13 2,18 1,72 2,18
Koulutuksen järjestäjä on laatinut am-mattiosaamisen näyttöjen toteuttamis-suunnitelman ja hyväksyttänyt sen toi-mielimessä
1,65 1,99 2,2 2,24 1,9 2,0 2,3 2,35 2,4 2,29 2,23 2,29 1,91 2,21 2,29 2,03 2,48 2,16
Suunnitelmassa on määritelty, missä opintojen vaiheessa näytöt toteute-taan**
2,29 2,0 2,14 2,14
52
Arviointikohde
Audio-visu-aalisen vies-tinnän pt
Auto-alan pt
Elin-tarvi-kealan pt
Hiusa-lan pt
Koti-työ- ja puh-distus-palve-lujen pt
Käsi- ja tai-deteol-lisuus-alan pt
Liike-talou-den pt
Maata-lous-alan pt
Metsä-alan pt
Mu-siik-kialan pt
Nuo-riso- ja vapaa-ajan-oh-jauk-sen pt
Pinta-käsit-tely-alan pt
Pro-sessi-teolli-suu-den pt
Raken-nus-alan pt
Sähkö- ja au-tomaa-tiotek-niikan pt
Teks-tiili- ja vaate-tusalan pt
Tieto- ja vies-tintä-teknii-kan pt
Yh-teensä
Suunnitelmassa on ohjeet näyttöpai-kan valinnalle**
2,18 2,2 1,64 2,01
Suunnitelmassa on huomioitu opiskeli-joiden yksilölliset opintopolut **
1,94 1,97 1,64 1,85
Näyttösuunnitelmassa huomioidaan alueellinen yhteistyö näyttöjen toteut-tamisessa**
1,53 2,0 1,96 1,83
Suunnitelma sisältää ohjeita näyttöto-distukseen tulevan näytön kuvauksen sisältöön ja laadintaan **
1,77 1,67 1,86 1,77
Näyttösuunnitelmassa on määritelty, mikä painoarvo näytöllä on tutkinnon osan arvioinnissa
1,26 1,9 2,08 1,5 1,3 1,8 2,13 1,9 1,39 1,95 1,54 1,4 1,62 1,26 1,65
Näyttösuunnitelma on laadittu yhteis-työssä työelämän kanssa*
1,26 1,2 1,39 1,8 1,1 1,2 2,09 1,7 1,75 1,88 1,91 1,29 1,18 1,07 1,49
Näyttösuunnitelmassa on huomioitu ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat
1,38 1,19 1,4 1,32 1,2 1,5 1,4 1,48 1,3 1,57 1,7 1,36 1,41 1,5 1,13 1,47 1,06 1,37
*ei voida arvioida luotettavasti kirjallisen materiaalin pohjalta **arvioitu 2013 käynnistyneissä oppimistulosarvioinneissa Asteikko: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin
53
8 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana
Tässä luvussa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin tuloksia yhteensä 17 perustut-kinnossa. Itsearviointi on ollut käytössä kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuonna 2008 käynnistyneistä arvioinneista lähtien. Itsearviointi on kohdistunut koulutuksen järjestäjien peda-gogiseen toimintaan ja siihen kuuluvana erityisesti ammattiosaamisen näyttöjen organisointiin ja niiden arviointiin. Tuloksia tarkastellaan tunnuslukujen, pistemäärien ja arviointikohteeseen liittyvien kuvausten mukaan. Lisäksi pedagogista toiminta ja järjestäjien näyttötoiminnan laatua tarkastellaan opetuskielen mukaan.
8.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot Alla olevassa taulukossa on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut, jotka sisältävät 17 perustutkinnon tiedot vuosilta 2008–2016.
TAULUKKO 13. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot 17 perustutkinnossa yhteensä
Lähiope-
tuksen viikkotunti-
määrä
Työssäop-pimisen määrä*
Pedagogisesti pätevien opet-tajien osuus
(%)
Ammattiopet-tajien top-
jaksolle osal-listuvien osuus
(%)
Opettajien täydennyskoulutus-päivien määrä keski-
määrin viimeisen viiden vuoden aikana**
Koulutettujen työpaikkaoh-jaajien osuus
(%)***
N 477 487 493 488 483 427
Keskiarvo 28,95 24,66 86,43 28,53 16,77 25,67
Mediaani 29 23 98 20 12 20
Moodi 28 20 100 0 25 0
Keskihajonta 2,57 6,83 19,17 31,00 16,13 25,97
Minimi 14 20 0 0 0 0
Maksimi 40 90 100 100 100 100
* työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina. 1.8.2015 alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa (2008–2015)
Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita:
Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja se vaihteli järjestäjittäin 14 tunnista 40 tuntiin
Työssäoppimisen määrä oli keskimäärin hieman yli 24 opintoviikkoa ja se vaihteli järjes-täjittäin 20 opintoviikosta 90 opintoviikkoon
Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keski-määrin 86 prosenttia ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin.
Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin.
54
Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin 17 päivää ja se vaihteli järjestäjittäin 0 päivästä 100 päivään.
Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosen-tista 100 prosenttiin.
Taulukossa 14 on kuvattu lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskou-lutuspäivien määrä tutkinnoittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa. Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita:
Lähiopetuksen keskimääräinen viikkotuntimäärä vaihteli tutkinnoittain hieman yli 24 tunnista (musiikkialan pt) reiluun 31 tuntiin (metsäalan pt).
Työssäoppimisen keskimääräinen opintoviikkomäärä vaihteli tutkinnoittain noin 21 opintoviikosta (käsi- ja taideteollisuusalan pt) hieman yli 32 opintoviikkoon (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt).
Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin noin 17 päivää. Koulutuspäivien keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain va-jaasta 10 päivästä (tieto- ja viestintätekniikan pt) noin 32 päivään (hiusalan pt).
TAULUKKO 14. Lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä tutkinnoittain keskiarvon mukaan
Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi
Lähiopetuksen viikko-tuntimäärä
Metsäalan pt 18 31,18 1,80 27 34
Rakennusalan pt 47 30,25 1,68 27 35
Maatalousalan pt 25 30,12 1,80 28 33
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 40 29,98 1,26 28 32
Käsi- ja taideteollisuusalan pt 33 29,74 1,57 27 32
Pintakäsittelyalan pt 24 29,49 1,66 26 32
Elintarvikealan pt 24 29,48 1,69 26 33
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 33 29,07 1,75 25 32
Hiusalan pt 31 29,02 3,18 14 33
Autoalan pt 44 28,74 1,61 25 33
Tekstiili- ja vaatetusalan pt 19 28,24 1,18 26 30
Liiketalouden pt 42 28,21 1,77 24 32
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 16 28,16 2,71 24 34
Prosessiteollisuuden pt 12 27,96 1,77 25 31
Tieto- ja viestintätekniikan pt 37 27,63 2,26 24 36
Audiovisuaalisen viestinnän pt 18 26,71 3,40 18 30
Musiikkialan pt 14 24,46 7,03 15 40
Yhteensä 477 28,95 2,57 14 40
Työssäoppimisen määrä (ov)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 15 32,60 8,75 20 45
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 35 28,61 8,00 20 51
Prosessiteollisuuden pt 12 27,50 5,51 20 40
Maatalousalan pt 25 27,18 6,95 20 54
55
Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi
Liiketalouden pt 44 26,91 7,51 20 60
Rakennusalan pt 47 25,04 7,25 20 52
Tieto- ja viestintätekniikan pt 37 24,89 3,82 20 32
Musiikkialan pt 15 24,27 7,47 20 50
Audiovisuaalisen viestinnän pt 19 24,11 4,77 20 37
Elintarvikealan pt 24 24,04 5,20 20 40
Pintakäsittelyalan pt 24 23,96 4,74 20 40
Autoalan pt 44 23,36 5,92 20 58
Hiusalan pt 32 23,09 12,37 20 90
Tekstiili- ja vaatetusalan pt 19 22,37 3,59 20 32
Metsäalan pt 18 22,33 3,33 20 33
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 41 21,70 2,43 20 30
Käsi- ja taideteollisuusalan pt 36 21,33 2,48 20 30
Yhteensä 487 24,66 6,83 20 90
Opettajien täydennys-koulutuspäivien määrä keskimäärin viimeisen viiden vuo-den aikana
Hiusalan pt 30 31,78 27,29 4 100
Prosessiteollisuuden pt 12 28,83 20,42 5 87
Audiovisuaalisen viestinnän pt 19 25,52 22,56 1 100
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt 15 25,23 18,10 4 60
Metsäalan pt 18 20,05 22,59 3 100
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt 34 17,93 10,90 3 40
Elintarvikealan pt 24 17,73 10,51 3 40
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt 39 17,67 19,66 2 95
Käsi- ja taideteollisuusalan pt 37 16,89 11,63 2 45
Maatalousalan pt 23 16,85 16,66 4 72
Pintakäsittelyalan pt 24 14,75 12,12 2 50
Rakennusalan pt 45 13,32 14,34 1 75
Tekstiili- ja vaatetusalan pt 19 13,21 10,54 0 32
Autoalan pt 44 12,18 12,34 0 50
Liiketalouden pt 48 11,85 8,60 0 30
Musiikkialan pt 15 11,07 10,94 1 40
Tieto- ja viestintätekniikan pt 37 9,91 7,53 0 25
Yhteensä 483 16,77 16,13 0,0 100,0
56
Kuviossa 31 on kuvattu pedagogisesti pätevien opettajien osuutta, ammattiopettajien osallistu-mista työelämäjaksoille sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien osuuksia eri tutkinnoissa. Peda-gogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keskimäärin 86 pro-senttia ja se vaihteli tutkinnoittain 67 prosentista 100 prosenttiin. Pedagogisesti päteviä ammat-tiopettajia oli eniten kotityö- ja puhdistuspalvelujen (100 %), tekstiili- ja vaatetusalan (99 %) sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (95 %) perustutkinnoissa. Pedagogisesti päteviä opettajia oli vä-hiten rakennusalan (67 %), pintakäsittelyalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (83 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (83 %) perustutkinnoissa. Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 prosentista 60 pro-senttiin. Työelämäjaksoille oli osallistuttu eniten musiikkialan (60 %), audiovisuaalisen viestinnän (42 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (42 %) perustutkinnoissa. Vähiten työelämäjaksoille oli osallistuttu autoalan (18 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (19 %) sekä rakennusalan (22 %) pe-rustutkinnoissa. Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat tutkinnoittain 15 pro-sentista 46 prosenttiin. Eniten koulutettuja työpaikkaohjaajia oli elintarvikealan (46 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (41 %) ja metsäalan (41 %) perustutkinnoissa. Vähiten koulutettuja työ-paikkaohjaajia oli tieto- ja viestintätekniikan (15 %), käsi- ja taideteollisuusalan (16 %) sekä maa-talousalan (18 %), rakennusalan (18 %) ja pintakäsittelyalan (18 %) perustutkinnoissa.
57
KUVIO 31. Koulutettujen työpaikkaohjaajien, ammattiopettajien top-jaksolle osallistumisen sekä pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) keskimäärin eri tutkinnoissa
85
99
83
67
92
80
95
94
91
84
89
83
100
89
93
85
85
86
26
40
19
22
37
28
42
60
28
31
23
28
34
30
32
18
42
29
15
35
24
18
18
23
41
18
29
16
41
31
46
19
26
0 20 40 60 80 100
Tieto- ja viestintätekniikan pt
Tekstiili- ja vaatetusalan pt
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt
Rakennusalan pt
Prosessiteollisuuden pt
Pintakäsittelyalan pt
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt
Musiikkialan pt
Metsäalan pt
Maatalousalan pt
Liiketalouden pt
Käsi- ja taideteollisuusalan pt
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt
Hiusalan pt
Elintarvikealan pt
Autoalan pt
Audiovisuaalisen viestinnän pt
Yhteensä
Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Ammattiopettajien top-jaksolle osallistuvien osuus (%)
Pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%)
58
Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan Taulukossa 15 on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut opetuskielen mukaan.
TAULUKKO 15. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan
Opetuskieli Lähi-
opetuksen viikkotun-
timäärä
Työssä- oppimisen
määrä (ov)*
Pedagogisesti pätevien
opettajien osuus (%)
Ammatti- opettajien top-
jaksolle osallistuvien
osuus (%)
Opettajien täydennyskoulutus-
päivien määrä keskimäärin
viimeisen viiden vuoden aikana**
Koulutettujen työpaikka- ohjaajien osuus***
Suomi N 446 454 459 456 449 403
Keskiarvo 28,91 24,79 88,23 29,55 17,16 26,08
Mediaani 29 24 100 20 14 20
Moodi 28 20 100 0 25 0
Keskihajonta 2,61 7,01 17,25 31,24 16,22 26,23
Minimi 14 20 0 0 0 0
Maksimi 40 90 100 100 100 100
Ruotsi N 31 33 34 32 34 24
Keskiarvo 29,45 22,88 62,22 14,11 11,62 18,79
Mediaani 30 23 60 0 7 13
Moodi 30 20 100 0 5 0
Keskihajonta 1,82 3,00 26,45 23,29 14,17 20,37
Minimi 24 20 0 0 0 0
Maksimi 34 30 100 100 80 66
* työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina. 1.8.2015 alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa (2008–2015)
Tunnusluvuista käy ilmi seuraavaa:
Lähiopetuksen viikkotuntimäärä sekä työssäoppimisen määrä olivat keskimäärin lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä.
Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli suomenkielisillä järjestäjillä keski-määrin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia.
Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana.
Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli suomenkielisten järjestäjien opettajilla keskimäärin 17 päivää ja ruotsinkielisillä noin 12 päivää.
Reilu neljännes (26 %) suomenkielisten järjestäjien työpaikkaohjaajista oli koulutettuja. Vastaava luku ruotsinkielisillä järjestäjillä oli noin 19 prosenttia.
59
8.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin Koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet itsearvioinneissaan tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuutta, työelämäyhteistyön onnistumista näyttöjen to-teutuksessa sekä kriteeriperusteisen ja laaja-alaisen osaamisen arvioinnin toteutumista ammat-tiosaamisen näytöissä (kuvio 32). Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen tulosten kes-kiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Tutkinnon tavoittei-den mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin jonkin verran parempana kuin näyt-töpaikkojen saatavuus. Työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimäärin hyväksi (ka. 3,87) ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (tieto- ja viestintätekniikan pt, ka. 3,30) hyvään (liiketalouden pt, ka. 4,19). Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus arvioitiin keski-määrin kohtalaisen hyväksi (ka. 3,53) ja se vaihteli tutkinnoittain alle kohtalaisesta (pintakäsitte-lyalan pt, ka. 2,85) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,0). Näyttöjen toteuttamista ja arviointia yhteistyössä työelämän kanssa pidettiin melko hyvin onnis-tuneena, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (pintakäsittelyalan pt, ka. 3,18) hyvään (nuo-riso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,19). Laaja-alaisen osaamisen arviointi näytöissä koettiin myös onnistuneen keskimäärin melko hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (sähkö- ja automaatiotekniikan pt, ka. 3,13) lähes erittäin hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,56). Tavoite- ja kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen näytöissä arvioitiin toteutuneen hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisen hyvästä (sähkö- ja automaatiotekniikan pt, ka. 3,48) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt, ka. 4,50). Tarkemmat tutkintokohtaiset tiedot pedagogisten käytänteiden laatutasosta löytyvät liitteestä 7.
(asteikko 1–5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä)
KUVIO 32. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) 17 perustutkinnossa yhteensä sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo
Kuviossa 33 verrataan ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutumista suomenkilisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaik-kojen saatavuus koettiin vain hieman parempana suomenkielisten järjestäjien keskuudessa. Sen sijaan tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus koettiin suomenkielisten järjestäjien keskuudessa jonkin verran parempana kuin ruotsinkielisten järjestäjien. Näyttöjen toteuttami-nen ja arviointi yhteistyössä työelämän kanssa sekä laaja-alaisen osaamisen arviointi näytössä
3,48
3,13
3,18
2,85
3,30
3,93
3,70
3,74
3,53
3,87
4,50
4,56
4,19
4,00
4,19
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00
Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi (n = 429)
Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisennäytöissä (n = 429)
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen jaarviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa (n = 429)
Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus(n = 495)
Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojensaatavuus (n = 495)
Korkein tutkinnon keskiarvo Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin tutkinnon keskiarvo
60
koettiin onnistuneen lähes yhtä hyvinä molemmissa kieliryhmissä. Suomenkieliset järjestäjät ko-kivat tavoitelähtöisen ja kriteeriperusteisen arvioinnin onnistuneen näytöissä hyvin, kun taas ruotsinkieliset järjestäjät arvoivat sen onnistuneen kohtalaisen hyvin19.
(asteikko 1–5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä)
KUVIO 33. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) opetuskielen mukaan
19 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05)
3,95
3,70
3,74
3,55
3,88
3,64
3,69
3,79
3,27
3,72
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00
Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi
Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisennäytöissä
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen jaarviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa
Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus
Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojensaatavuus
Ruotsi (n = 34) Suomi (n = 461)
61
8.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain Seuraavassa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä teemoittain koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Itsearviointi on koostunut sekä asteikkokysymyksistä että avoi-mista sanallisista kuvauksista. Arvioinnin kohteena olevat teemat ja arviointikohteet ovat seu-raavat:
Teema I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset
Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu
Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen
Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämi-sessä
Teema II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa
Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön
Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa
Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa
Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä
Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen Teema III Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi Teema IV Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Teema V Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta
Arviointiasteikko teemoissa I–IV on seuraava: Puuttuva (0 pistettä) = ei aloitettuja toimenpiteitä, Alkava (1–2 pistettä) = suunnitteluvaiheessa, satunnaisia toimenpiteitä, Kehittyvä (3–4 pistettä) = toiminta muotoutumassa järjestelmälliseksi, toiminta on kohtuullisen kattavaa, Edistynyt (5–6 pistettä) = toiminta vakiintunutta, hyvin järjestelmällistä ja laaja-alaista, kehittämissuuntautu-neisuus mukana toiminnassa. Kuviossa 34 kuvataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain kou-lutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen (n = 17) tulosten keskiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Am-mattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyneestä tasosta edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opiskelijan oh-jauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Vastaavasti heikoiten järjestäjät arvioivat on-nistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa, näyttöjen kehittämisessä sekä toimielimen roolin terävöittämisessä näyttöjen järjestämisessä. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatu vaihtelee tutkinnoittain. Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyvät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointiin näyttöihin, näyttöjen integroin-tiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpaikoilla sekä toimielimen rooliin näyttöjen järjestä-misessä. Pienimmät erot näyttötoiminnan laadussa tutkintojen välillä olivat ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä suunnittelussa sekä opiskelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Myös näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa sekä oppimisen arvioinnissa keskiarvojen ääripäät olivat asteikolla noin yhden arvon päässä toisistaan.
62
Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,78) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,44 ja 4,28 välillä. Myös näyttöihin liittyvä pedagogisen toiminnan johtaminen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,65) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,24 ja 4,44 välillä. Toimielimen rooli näyttötoiminnan laadunvarmennuksessa arvioitiin niin ikään yleistasol-taan kehittyväksi (ka. 3,49), ja se vaihteli tutkinnoittain 2,83 ja 4,44 välillä. Myös ammattiosaa-misen näyttöjen toteuttaminen työelämässä arvioitiin keskimäärin kehittyvälle tasolle (ka. 3,97) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,34 ja 5,00 välillä. Näyttöjen toteuttamisen oppilaitoksessa arvioitiin keskimäärin onnistuneen paremmin kuin työ-elämässä. Arviot olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,22) ja vaihtelivat tutkinnoittain ke-hittyvästä (ka. 3,73) edistyneeseen (ka. 5,17). Myös ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4, 42) ja vaihteli tutkinnoittain 3,63 ja 5,31 välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa melko hyvin (ka. 4,10) elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Keskimääräinen laatutaso vaihtelee tutkin-noittain alle kehittyvästä edistyneeseen. Myös opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa ammatti-osaamisen näytössä ja työssäoppimisessa ovat koulutuksen järjestäjät onnistuneet varsin hyvin (ka. 4,32). Laatutaso oli keskimäärin kehittyvällä tasolla ja se vaihteli kehittyvästä lähes edisty-neeseen. Oppimisen arvioinnissa koulutuksen järjestäjät olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,01) ja se vaihteli tutkinnoittain melko vähän kehittyvän eri arvojen välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näy-tössä. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 4,48) ja se vaihteli tutkin-noittain kehittyvästä (ka. 3,88) edistyneeseen (ka. 5,13). Opiskelija-arvioinnin laadunvarmennuk-sessa järjestäjät olivat onnistuneet kohtalaisen hyvin (ka. 3,93) ja taso eri tutkinnoissa vaihteli kehittyvästä lähes edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa heikoi-ten näyttötoiminnan seurannassa ja arvioinnissa, jossa keskimääräinen laatutaso oli hieman yli kehittyvän tason alarajan (ka. 3,18). Myös näyttöjen kehittäminen oli yksi heikoimmin arvioi-duista toiminnoista, jossa järjestäjät ovat onnistuneet kohtalaisesti. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 3,28) ja se vaihteli tutkinnoittain 2,75 ja 3,94 välillä. Tutkin-tokohtaiset tiedot näyttötoiminnan laatua koskevista tuloksista ovat liitteessä 8.
63
Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1–2 pistettä), kehittyvä (3–4 pistettä), edistynyt (5–6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen
KUVIO 34. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo 17 perustutkinnossa sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana
Kuviossa 35 verrataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain suo-menkielisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Näyttötoiminnan keskimääräinen laatutaso on reilussa puolessa arviointikohteista käytännössä samaa tasoa. Pieniä eroja suomenkielisten jär-jestäjien hyväksi on näyttöjen toteuttamisessa työelämässä, näyttöjen integroinnissa työssäop-pimiseen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Sen sijaan eroja ruotsinkielisten järjestäjien hyväksi on seuraavissa toiminnoissa: toimielimen rooli näyttöjen jär-jestämisessä20, näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa sekä näyttöjen seuranta ja arviointi.
20 tilastollisesti merkitsevä ero (p< 0,05)
3,78 3,653,49
3,974,22
4,424,10
4,324,01
4,48
3,93
3,18 3,28
3,443,24
2,83
3,34
3,73 3,63
2,93
3,793,55
3,88
3,38
2,65 2,75
4,284,44 4,44
5,005,17 5,31 5,38
4,954,58
5,134,81
3,673,94
0
1
2
3
4
5
6
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Kes
kiar
vo
Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin keskiarvo Korkein keskiarvo
64
Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1–2 pistettä), kehittyvä (3–4 pistettä), edistynyt (5–6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen
KUVIO 35. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo opetuskielen mukaan
8.4 Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta Koulutuksen järjestäjien mielestä valmistuneiden opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on hy-vällä tasolla ja yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla on hyvä (taulukko 16). Opiskelijoiden osaa-mista pidettiin parhaimpana työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa ja heikoim-pana työn perustana oleva tiedon hallinnassa.
TAULUKKO 16. Yleiskäsitys valmistuvien opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta 17 perustutkinnossa
Osaamisalue N Ka Mediaani Moodi Hajonta Minimi Maksimi
Työprosessin hallinta 490 2,21 2 2 0,48 1 3
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 491 2,29 2 2 0,49 1 3
Työn perustana olevan tiedon hallinta 490 2,03 2 2 0,43 1 3
Elinikäisen oppimisen avaintaidot 491 2,16 2 2 0,53 1 3
(Asteikko: 1 = Tyydyttävä, 2 = Hyvä, 3 = Kiitettävä)
0
1
2
3
4
5
6
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13
Kes
kiar
vo
Suomi (n = 461) Ruotsi (n = 34)
65
9 Yhteenveto keskeisistä tuloksista Seuraavassa on esitetty yhteenveto synteesin keskeisistä tuloksista. Arvosanat sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöt
Lähes puolet opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 pro-senttia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,24:n ja 2,65:n välillä.
Osaamisalueittain parhaimmat arvosanat saatiin lähes kaikissa arvioiduissa perustutkin-noissa elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja heikoimmat työn perustana olevan tiedon hallinnasta.
Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja. Naisilla yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla ja tutkinnon osan näytöstä oli kiitettävä, miehillä puolestaan hyvä. Ero arvosanoissa sukupuolten välillä havaittiin myös kaikilla AVI-alueilla. Tutkinnoittain tar-kasteltuna erot sukupuolten välillä vaihtelivat.
Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoissa ei ollut suu-ria eroja. Tutkinnoittain tarkasteltuna erot vaihtelivat.
Arvosanoissa oli pieniä eroja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan tarkasteltuna. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia ja Lapin alueella toimivien järjestäjien hieman muita heikompia.
Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot naisilla eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan. Miesten arvosanoissa taas oli hieman eroa Lapin ja muiden AVI-alu-eiden välillä.
Näytöistä 53 prosenttia suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa. Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli paljon tutkintojen välillä.
Useimmiten (57 %) näytön arviointikeskusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työ-elämän edustaja. Reilu kolmannes näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä.
Näyttöpaikka oli selvästi yhteydessä arviointikeskustelun kokoonpanoon. Lähes yhdek-sän kymmenestä työpaikalla toteutetusta näytöstä arvioitiin yhdessä opettajan, opiske-lijan ja työelämän edustajan kanssa. Sen sijaan oppilaitosnäytöistä työelämän edustaja oli mukana arvioimassa vain joka neljättä.
Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työ-elämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista.
Arvosanat vaihtelivat paljon sen mukaan, pidettiinkö arviointikeskustelua, kuka tai ketkä siihen osallistuivat ja missä näyttö toteutettiin. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opis-kelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai kahdestaan opiskelijan ja työelämän edustajan kesken. Työpaikalla
66
tai työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat myös keski-määrin selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä.
Nämä molemmat erot ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa. Kahta ylei-sintä näyttöpaikkaa ja arviointikeskustelun kokoonpanoa koko aineiston tasolla vertail-taessa arvosanat olivat parempia vain silloin, kun näyttö oli työpaikalla ja arviointikes-kusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja.
Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla. Työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välinen ero arvosanoissa puoles-taan säilyi myös AVI-alueen mukaan tarkasteltuna.
Erityisopiskelijoita koskevia tuloksia
Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Ei-mu-kautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä tutkinnon osan näytön arvosanoista 51 pro-senttia oli hyviä, 28 prosenttia kiitettäviä ja 21 prosenttia tyydyttäviä. Yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä.
Myös mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamis-alueilla oli hyvä. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttäviä 15 prosenttia.
Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %). Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista 87 prosenttiin.
Myös erityisopiskelijoiden näytöistä 57 prosenttia arvioitiin yhdessä opiskelijan, opetta-jan ja työelämän edustajan kanssa. Opiskelijan ja opettajan arvioimia näyttöjä oli 39 pro-senttia.
Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työ-elämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista.
Yleisimpänä erityisopetuksen syynä olivat kielelliset vaikeudet ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy.
Näyttötoiminnan laatu ja työelämälähtöisyys
Näyttöjen sisällön kuvausten analyysien perusteella näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Vastaa-vuus vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 100 prosenttiin ja vastaavasti tutkinnon perus-teiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin.
Näyttöjen toteuttamis- ja arvionitisuunnitelmien analyysin perusteella koulutuksen jär-jestäjät ovat yleisesti ottaen onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin.
67
Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja työssäoppimista hieman yli 24 opintoviikkoa. Nämä molemmat olivat keskimäärin lähes samaa tasoa niin suomen- kuin ruotsinkielisillä järjestäjillä.
Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli keskimäärin 86 prosenttia. Suomen-kielisillä järjestäjillä osuus oli keskimäärin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia.
Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille vii-meisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 pro-sentista 60 prosenttiin. Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista osallistuneita oli noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia.
Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli puolestaan noin 17 päivää.
Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin sekä tutkinnoittain 15–46 prosentin välillä.
Tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimää-rin hyväksi ja sitä pidettiin jonkin verran parempana kuin näyttöpaikkojen saatavuutta.
Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyvästä tasosta edistynee-seen. Näyttötoiminnan laadussa oli itsearviointien perusteella suurta vaihtelua sekä tut-kintojen että koulutuksen järjestäjien välillä. Sen sijaan kieliryhmien välillä ei ollut suuria eroja.
Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioin-nissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opis-kelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä.
Heikoiten järjestäjät arvioivat onnistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa, arvioinnissa sekä niiden kehittämisessä ja toimielimen roolissa näyttötoiminnan laadun-varmistajana.
Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyivät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integ-rointiin näyttöihin, näyttöjen integrointiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpai-koilla sekä toimielimen rooliin.
68
Liitteet Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuo-sina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 pt) Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnus-lukujen mukaan eri tutkinnoissa Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa
69
Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa
10
11
10
11
8
8
4
4
15
8
8
9
12
6
4
10
7
41
42
51
59
41
50
32
29
53
46
41
40
47
46
39
54
36
49
48
39
31
50
42
63
68
33
46
52
52
41
48
58
36
57
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 3 814)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 449)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 533)
Rakennusalan pt (n = 10 538)
Prosessiteollisuuden pt (n = 571)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 103)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 450)
Musiikkialan pt (n = 964)
Metsäalan pt (n = 1 672)
Maatalousalan pt (n = 3 699)
Liiketalouden pt (n = 16 531)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 145)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 052)
Hiusalan pt (n = 4 228)
Elintarvikealan pt (n = 2 213)
Autoalan pt (n = 6 172)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 746)
Työprosessin hallinta
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
70
7
9
9
8
9
8
5
4
13
8
5
7
9
7
4
9
6
40
42
49
57
47
51
35
35
52
44
34
40
48
46
38
55
37
53
49
42
36
44
41
60
61
35
48
61
53
43
48
58
36
58
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 3 814)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 450)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 543)
Rakennusalan pt (n = 10 538)
Prosessiteollisuuden pt (n = 571)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 116)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 451)
Musiikkialan pt (n = 960)
Metsäalan pt (n = 1 672)
Maatalousalan pt (n = 3 701)
Liiketalouden pt (n = 16 522)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 107)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 052)
Hiusalan pt (n = 4 077)
Elintarvikealan pt (n = 2 212)
Autoalan pt (n = 6 169)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 745)
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
71
10
11
12
13
17
11
11
4
17
12
9
8
16
7
6
12
6
42
44
53
61
55
55
46
32
54
52
45
43
48
48
44
58
38
48
45
35
26
29
34
43
64
30
36
46
49
36
45
50
29
56
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 3 813)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 444)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 571)
Rakennusalan pt (n = 10 500)
Prosessiteollisuuden pt (n = 571)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 118)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 452)
Musiikkialan pt (n = 941)
Metsäalan pt (n = 1 672)
Maatalousalan pt (n = 3 697)
Liiketalouden pt (n = 16 539)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 107)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 052)
Hiusalan pt (n = 4 077)
Elintarvikealan pt (n = 2 211)
Autoalan pt (n = 6 171)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 746)
Työn perustana olevan tiedon hallinta
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
72
7
7
7
8
7
9
4
3
8
6
6
7
12
4
4
9
5
36
37
48
59
36
45
27
23
49
44
32
33
43
40
34
53
30
58
57
45
33
57
47
69
74
43
50
62
60
45
56
62
39
66
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 3 792)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 437)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 438)
Rakennusalan pt (n = 10 489)
Prosessiteollisuuden pt (n = 570)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 118)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 450)
Musiikkialan pt (n = 961)
Metsäalan pt (n = 1 668)
Maatalousalan pt (n = 3 679)
Liiketalouden pt (n = 16 521)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 7 997)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 052)
Hiusalan pt (n = 4 225)
Elintarvikealan pt (n = 2 216)
Autoalan pt (n = 6 143)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 746)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
73
8
8
9
8
8
8
4
3
11
7
6
7
12
5
3
8
6
38
42
50
59
44
49
31
29
54
46
38
38
46
45
37
54
33
54
50
41
33
49
43
65
68
35
47
56
56
43
50
60
37
61
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 4 137)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 492)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 8 269)
Rakennusalan pt (n = 11 072)
Prosessiteollisuuden pt (n = 576)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 132)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 461)
Musiikkialan pt (n = 994)
Metsäalan pt (n = 1 700)
Maatalousalan pt (n = 3 786)
Liiketalouden pt (n = 17 058)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 368)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 055)
Hiusalan pt (n = 4 388)
Elintarvikealan pt (n = 2 306)
Autoalan pt (n = 6 613)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 933)
Tutkinnon osan näytön arvosana
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
74
Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikoh-teittain vuosina 2008–2016 toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain
Perustutkinto Työprosessin
hallinta
Työmenetelmien, -välineiden ja mate-
riaalin hallinta
Työn perustana olevan tiedon
hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tutkinnon osan näytön
arvosana
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
N 1746 1745 1746 1746 1933
Keskiarvo 2,51 2,52 2,49 2,61 2,55
Mediaani 3 3 3 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,619 0,604 0,613 0,573 0,599
Puuttuvia tietoja 188 189 188 188 1
Autoalan perustutkinto
N 6172 6169 6171 6143 6613
Keskiarvo 2,26 2,27 2,17 2,3 2,29
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 2 2
Keskihajonta 0,622 0,616 0,625 0,618 0,611
Puuttuvia tietoja 453 456 454 482 12
Elintarvikealan perustut-kinto
N 2213 2212 2211 2216 2306
Keskiarvo 2,54 2,55 2,44 2,58 2,57
Mediaani 3 3 2 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,571 0,564 0,607 0,565 0,559
Puuttuvia tietoja 102 103 104 99 9
Hiusalan perustutkinto
N 4228 4077 4077 4225 4388
Keskiarvo 2,42 2,41 2,38 2,51 2,45
Mediaani 2 2 2 3 3
Moodi 3 3 2 3 3
Keskihajonta 0,603 0,610 0,614 0,578 0,592
Puuttuvia tietoja 160 311 311 163 0
Kotityö- ja puhdistuspalve-lujen perustutkinto
N 1052 1052 1052 1052 1055
Keskiarvo 2,29 2,35 2,2 2,33 2,31
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 3 2
Keskihajonta 0,664 0,632 0,696 0,677 0,667
Puuttuvia tietoja 8 8 8 8 5
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
N 8145 8107 8107 7997 8368
Keskiarvo 2,43 2,46 2,41 2,53 2,49
Mediaani 3 3 2 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,644 0,622 0,633 0,617 0,620
Puuttuvia tietoja 230 268 268 378 7
Liiketalouden perustutkinto N 16531 16522 16539 16521 17058
75
Perustutkinto Työprosessin
hallinta
Työmenetelmien, -välineiden ja mate-
riaalin hallinta
Työn perustana olevan tiedon
hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tutkinnon osan näytön
arvosana
Keskiarvo 2,44 2,56 2,37 2,57 2,5
Mediaani 3 3 2 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,630 0,588 0,640 0,598 0,615
Puuttuvia tietoja 547 556 539 557 20
Maatalousalan perustut-kinto
N 3699 3701 3697 3679 3786
Keskiarvo 2,39 2,41 2,24 2,43 2,39
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 3 3 2 3 3
Keskihajonta 0,627 0,630 0,649 0,611 0,619
Puuttuvia tietoja 87 85 89 107 0
Metsäalan perustutkinto
N 1672 1672 1672 1668 1700
Keskiarvo 2,18 2,21 2,13 2,34 2,24
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 2 2
Keskihajonta 0,666 0,661 0,667 0,627 0,640
Puuttuvia tietoja 28 28 28 32 0
Musiikkialan perustutkinto
N 964 960 941 961 994
Keskiarvo 2,64 2,57 2,6 2,72 2,65
Mediaani 3 3 3 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,555 0,569 0,573 0,505 0,537
Puuttuvia tietoja 36 40 59 39 6
Nuoriso- ja vapaa-ajanoh-jauksen perustutkinto
N 1450 1451 1452 1450 1461
Keskiarvo 2,59 2,55 2,33 2,65 2,6
Mediaani 3 3 2 3 3
Moodi 3 3 2 3 3
Keskihajonta 0,574 0,594 0,659 0,557 0,571
Puuttuvia tietoja 16 15 14 16 5
Pintakäsittelyalan perustut-kinto
N 2103 2116 2118 2118 2132
Keskiarvo 2,34 2,33 2,22 2,38 2,35
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 3 2
Keskihajonta 0,623 0,623 0,633 0,641 0,622
Puuttuvia tietoja 40 27 25 25 11
Prosessiteollisuuden perus-tutkinto
N 571 571 571 570 576
Keskiarvo 2,42 2,36 2,12 2,49 2,41
Mediaani 3 2 2 3 2
Moodi 3 2 2 3 3
76
Perustutkinto Työprosessin
hallinta
Työmenetelmien, -välineiden ja mate-
riaalin hallinta
Työn perustana olevan tiedon
hallinta
Elinikäisen oppimisen avaintaidot
Tutkinnon osan näytön
arvosana
Keskihajonta 0,642 0,634 0,664 0,631 0,631
Puuttuvia tietoja 7 7 7 8 2
Rakennusalan perustutkinto
N 10538 10538 10500 10489 11072
Keskiarvo 2,2 2,28 2,13 2,24 2,25
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 2 2
Keskihajonta 0,613 0,596 0,613 0,593 0,586
Puuttuvia tietoja 554 554 592 603 20
Sähkö- ja automaatioteknii-kan perustutkinto
N 7533 7543 7571 7438 8269
Keskiarvo 2,3 2,34 2,22 2,39 2,32
Mediaani 2 2 2 2 2
Moodi 2 2 2 2 2
Keskihajonta 0,635 0,629 0,647 0,608 0,633
Puuttuvia tietoja 736 726 698 831 0
Tekstiili- ja vaatetusalan pe-rustutkinto
N 1449 1450 1444 1437 1492
Keskiarvo 2,37 2,4 2,34 2,5 2,43
Mediaani 2 2 2 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,670 0,645 0,668 0,617 0,629
Puuttuvia tietoja 49 48 54 61 6
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
N 3814 3814 3813 3792 4137
Keskiarvo 2,39 2,46 2,38 2,5 2,46
Mediaani 2 3 2 3 3
Moodi 3 3 3 3 3
Keskihajonta 0,659 0,626 0,660 0,625 0,637
Puuttuvia tietoja 343 343 344 365 20
77
Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain
69
74
79
21
73
37
65
32
38
80
58
76
47
69
52
85
53
53
53
69
69
3
2
3
3
2
4
0
0
1
4
8
2
2
5
2
5
3
5
4
0
29
24
18
76
25
63
31
68
62
19
37
15
51
29
42
14
42
44
42
27
31
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 4 123)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 1 446)
Sähkö- ja automaatiotekniikan pt (n = 7 576)
Sosiaali- ja terveysalan pt (n = 8 731)
Rakennusalan pt (n = 10 584)
Prosessiteollisuuden pt (n = 572)
Pintakäsittelyalan pt (n = 2 114)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 1 459)
Musiikkialan pt (n = 934)
Metsäalan pt (n = 1 631)
Maatalousalan pt (n = 3 619)
Logistiikan pt (n = 2 923)
Liiketalouden pt (n = 16 539)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 8 112)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 013)
Kone- ja metallialan pt (n = 3 473)
Hotelli- ja ravintola-alan pt (n = 4 473)
Hiusalan pt (n = 4 174)
Elintarvikealan pt (n = 2 053)
Autoalan pt (n = 6 267)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 1 860)
Opettaja Työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja
78
Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain
Perustutkinto n %
Audiovisuaalisen viestinnän pe-rustutkinto
Kyllä 9 4,0
Ei 214 96,0
Yhteensä 223 100,0
Autoalan perustutkinto
Kyllä 40 3,8
Ei 1003 96,2
Yhteensä 1043 100,0
Puuttuvia tietoja 130
Elintarvikealan perustutkinto
Kyllä 7 3,4
Ei 196 96,6
Yhteensä 203 100,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
Kyllä 884 56,6
Ei 678 43,4
Yhteensä 1562 100,0
Puuttuvia tietoja 60
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
Kyllä 53 14,1
Ei 322 85,9
Yhteensä 375 100,0
Puuttuvia tietoja 92
Liiketalouden perustutkinto
Kyllä 35 3,0
Ei 1123 97,0
Yhteensä 1158 100,0
Puuttuvia tietoja 96
Metsäalan perustutkinto
Kyllä 17 18,1
Ei 77 81,9
Yhteensä 94 100,0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
Kyllä 1 0,6
Ei 166 99,4
Yhteensä 167 100,0
Puuttuvia tietoja 2
Pintakäsittelyalan perustutkinto
Kyllä 55 15,3
Ei 304 84,7
Yhteensä 359 100,0
Puuttuvia tietoja 13
Prosessiteollisuuden perustut-kinto
Ei 82 100,0
Yhteensä 82 100,0
Puuttuvia tietoja 22
Rakennusalan perustutkinto Kyllä 10 2,7
Ei 362 97,3
79
Perustutkinto n %
Yhteensä 372 100,0
Puuttuvia tietoja 25
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
Kyllä 6 3,7
Ei 156 96,3
Yhteensä 162 100,0
Puuttuvia tietoja 80
Tieto- ja viestintätekniikan perus-tutkinto
Kyllä 13 2,6
Ei 494 97,4
Yhteensä 507 100,0
Puuttuvia tietoja 78
80
Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mu-kautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä
60
71
2
18
7
12
15
30
69
20
29
56
65
64
45
48
43
58
31
20
42
18
29
43
37
57
13
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 5)
Rakennusalan pt (n = 7)
Pintakäsittelyalan pt (n = 52)
Metsäalan pt (n = 17)
Liiketalouden pt (n = 28)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 800)
Elintarvikealan pt (n = 7)
Autoalan pt (n = 40)
Työprosessin hallinta, mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
24
34
28
8
17
16
27
14
36
29
22
26
22
50
44
61
74
58
46
47
47
48
48
62
54
37
26
22
11
19
25
39
26
39
16
24
16
20
42
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 483)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 148)
Rakennusalan pt (n = 331)
Prosessiteollisuuden pt (n = 80)
Pintakäsittelyalan pt (n = 302)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)
Metsäalan pt (n = 74)
Liiketalouden pt (n = 1 106)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 313)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 673)
Elintarvikealan pt (n = 191)
Autoalan pt (n = 941)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 209)
Työprosessin hallinta, ei-mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
81
23
20
71
10
18
15
14
12
28
62
40
29
42
47
52
39
47
71
40
15
40
48
35
33
47
41
29
33
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 5)
Rakennusalan pt (n = 7)
Pintakäsittelyalan pt (n = 52)
Metsäalan pt (n = 17)
Liiketalouden pt (n = 27)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 801)
Elintarvikealan pt (n = 7)
Autoalan pt (n = 40)
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
18
34
24
16
20
15
26
10
26
28
22
18
12
49
42
58
50
51
52
52
44
57
44
59
60
47
33
24
19
34
29
33
22
46
17
28
20
22
41
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 480)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 148)
Rakennusalan pt (n = 341)
Prosessiteollisuuden pt (n = 80)
Pintakäsittelyalan pt (n = 302)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)
Metsäalan pt (n = 73)
Liiketalouden pt (n = 1 105)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 316)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 673)
Elintarvikealan pt (n = 191)
Autoalan pt (n = 925)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 209)
Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, ei-mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
82
8
40
86
6
18
10
14
17
14
35
77
20
14
58
71
62
43
49
71
50
15
40
37
12
28
43
34
14
15
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 5)
Rakennusalan pt (n = 7)
Pintakäsittelyalan pt (n = 52)
Metsäalan pt (n = 17)
Liiketalouden pt (n = 29)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 800)
Elintarvikealan pt (n = 7)
Autoalan pt (n = 40)
Työn perustana olevan tiedon hallinta, mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
20
41
34
24
28
28
38
16
35
33
27
25
18
51
39
57
54
55
45
54
50
51
44
60
58
37
29
19
10
22
17
27
8
34
14
23
13
18
45
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 479)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 140)
Rakennusalan pt (n = 324)
Prosessiteollisuuden pt (n = 79)
Pintakäsittelyalan pt (n = 240)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)
Metsäalan pt (n = 72)
Liiketalouden pt (n = 1 106)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 313)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 673)
Elintarvikealan pt (n = 191)
Autoalan pt (n = 925)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 209)
Työn perustana olevan tiedon hallinta, ei-mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
83
15
33
71
2
18
7
14
17
30
62
17
29
50
35
54
33
40
43
50
23
50
48
47
39
53
43
57
20
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 6)
Rakennusalan pt (n = 7)
Pintakäsittelyalan pt (n = 52)
Metsäalan pt (n = 17)
Liiketalouden pt (n = 28)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 802)
Elintarvikealan pt (n = 7)
Autoalan pt (n = 40)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot, mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
15
28
24
8
12
13
24
10
23
28
15
15
17
46
49
61
64
58
46
43
43
54
44
59
62
40
38
23
15
29
30
41
33
47
23
28
26
23
43
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 479)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 142)
Rakennusalan pt (n = 335)
Prosessiteollisuuden pt (n = 80)
Pintakäsittelyalan pt (n = 302)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)
Metsäalan pt (n = 75)
Liiketalouden pt (n = 1 104)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 316)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 673)
Elintarvikealan pt (n = 191)
Autoalan pt (n = 922)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 209)
Elinikäisen oppimisen avaintaidot, ei-mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
84
17
80
7
18
4
10
14
40
62
33
20
44
59
63
43
47
57
48
39
50
49
24
33
47
39
43
13
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 13)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 6)
Rakennusalan pt (n = 10)
Pintakäsittelyalan pt (n = 55)
Metsäalan pt (n = 17)
Liiketalouden pt (n = 27)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 51)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 813)
Elintarvikealan pt (n = 7)
Autoalan pt (n = 40)
Tutkinnon osan näytön arvosana, mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
17
33
25
11
20
13
24
13
33
31
25
17
17
52
44
62
48
59
46
55
45
51
44
55
61
37
30
23
13
41
22
40
20
42
17
25
20
22
46
0% 20% 40% 60% 80% 100%
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 490)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 154)
Rakennusalan pt (n = 361)
Prosessiteollisuuden pt (n = 80)
Pintakäsittelyalan pt (n = 242)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 166)
Metsäalan pt (n = 74)
Liiketalouden pt (n = 1 095)
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 320)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 662)
Elintarvikealan pt (n = 196)
Autoalan pt (n = 965)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 214)
Tutkinnon osan näytön arvosana, ei-mukautetut näytöt
Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3)
85
Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoit-tain
30
33
37
37
38
38
43
44
52
54
61
69
87
69
67
63
63
61
62
54
54
47
46
39
28
10
1
2
3
3
2
2
3
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Käsi- ja taideteollisuusalan pt (n = 467)
Pintakäsittelyalan pt (n = 372)
Tekstiili- ja vaatetusalan pt (n = 236)
Rakennusalan pt (n = 396)
Audiovisuaalisen viestinnän pt (n = 223)
Metsäalan pt (n = 94)
Autoalan pt (n = 1 139)
Tieto- ja viestintätekniikan pt (n = 585)
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt (n = 1 598)
Elintarvikealan pt (n = 203)
Prosessiteollisuuden pt (n = 104)
Liiketalouden pt (n = 1 235)
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pt (n = 167)
Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos
86
Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa
Arviointikohde Tutkinto N Kes-
kiarvo Keskiha-
jonta Mi-
nimi Mak-simi
Tavoitteiden mukais-ten työssäoppimis-paikkojen saatavuus
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,84 0,68 2 5
Musiikkialan perustutkinto 15 3,47 0,83 2 5
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,58 0,69 2 5
Liiketalouden perustutkinto 48 4,19 0,57 3 5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 0,62 2 4
Autoalan perustutkinto 44 3,80 0,70 2 5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto
41 3,83 0,70 2 5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,17 0,72 3 5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58 0,93 2 5
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,13 0,68 3 5
Rakennusalan perustutkinto 47 4,10 0,65 2 5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 0,68 3 5
Maatalousalan perustutkinto 25 4,12 0,73 3 5
Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0,57 3 5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto
36 3,83 0,85 1 5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto
16 4,13 0,50 3 5
Hiusalan perustutkinto 32 4,06 0,84 2 5
Yhteensä 495 3,87 0,74 1 5
Tavoitteiden mukais-ten näyttöpaikkojen saatavuus
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,66 0,71 2 5
Musiikkialan perustutkinto 15 3,80 0,86 2 5
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,42 0,90 2 5
Liiketalouden perustutkinto 48 3,90 0,75 2 5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,16 0,65 2 4
Autoalan perustutkinto 44 3,32 0,91 1 5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto
41 3,16 0,87 1 5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,75 0,87 2 5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 2,85 0,74 2 4
Elintarvikealan perustutkinto 24 3,92 0,83 2 5
Rakennusalan perustutkinto 47 3,44 0,85 2 5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,26 0,87 2 5
Maatalousalan perustutkinto 25 3,88 0,67 3 5
Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0,89 2 5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto
36 3,61 0,87 1 5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto
16 4,00 0,52 3 5
Hiusalan perustutkinto 32 3,75 0,95 1 5
Yhteensä 495 3,53 0,86 1 5
87
Näyttöjen suunnit-telu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,03 0,68 2 5
Musiikkialan perustutkinto 15 3,73 0,70 3 5
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,68 0,67 3 5
Liiketalouden perustutkinto 48 4,17 0,48 3 5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,87 0,59 3 5
Autoalan perustutkinto 44 3,25 1,01 1 5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto
41 3,36 0,75 1 4
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,67 0,78 2 5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,18 0,96 1 5
Elintarvikealan perustutkinto 24 3,88 0,74 3 5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,84 0,90 1 5
Maatalousalan perustutkinto 25 3,60 0,71 2 5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto
35 4,11 0,80 1 5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto
16 4,19 0,54 3 5
Hiusalan perustutkinto 32 3,56 0,91 1 5
Yhteensä 429 3,74 0,82 1 5
Laaja-alaisen osaami-sen arviointi ammatti-osaamisen näytöissä
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,82 0,65 2 5
Musiikkialan perustutkinto 15 4,27 0,80 3 5
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,90 0,88 2 5
Liiketalouden perustutkinto 48 3,77 0,56 2 5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,65 0,68 3 5
Autoalan perustutkinto 44 3,30 0,79 1 5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto
41 3,13 0,77 1 5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,75 0,62 3 5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,43 0,83 1 5
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,08 0,58 3 5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,79 0,79 2 5
Maatalousalan perustutkinto 25 3,68 0,56 3 5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto
35 3,80 0,72 3 5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto
16 4,56 0,63 3 5
Hiusalan perustutkinto 32 3,72 0,85 1 5
Yhteensä 429 3,70 0,77 1 5
Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,11 0,73 2 5
Musiikkialan perustutkinto 15 4,20 0,86 2 5
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 4,05 0,52 3 5
Liiketalouden perustutkinto 48 4,08 0,58 3 5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,95 0,57 3 5
Autoalan perustutkinto 44 3,64 0,94 1 5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustut-kinto
41 3,48 0,54 3 5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 3,55 0,52 3 4
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,71 0,87 1,5 5
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,04 0,69 3 5
88
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 4,26 0,87 2 5
Maatalousalan perustutkinto 25 3,74 0,66 2 5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustut-kinto
36 4,06 0,63 3 5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perus-tutkinto
16 4,50 0,63 3 5
Hiusalan perustutkinto 32 3,97 0,93 1 5
Yhteensä 429 3,93 0,75 1 5
89
Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslu-kujen mukaan eri tutkinnoissa
TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset
N Kes-
kiarvo Keskiha-
jonta Minimi Maksimi
Ammattiosaa-misen näyttöi-hin liittyvä suunnittelu
Liiketalouden perustutkinto 48 4,28 ,81 3,0 6,0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pe-rustutkinto
16 4,25 ,86 2,0 5,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perustut-kinto
38 4,21 ,74 3,0 5,5
Hiusalan perustutkinto 32 4,02 ,97 2,0 5,5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,95 ,94 2,0 5,5
Musiikkialan perustutkinto 15 3,90 1,09 2,0 5,5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perus-tutkinto
36 3,82 ,99 1,5 5,5
Elintarvikealan perustutkinto 24 3,71 ,75 2,0 5,5
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 3,70 ,85 2,0 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,63 ,77 2,0 5,0
Maatalousalan perustutkinto 25 3,60 ,68 3,0 5,5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perus-tutkinto
41 3,58 ,75 1,5 5,0
Autoalan perustutkinto 44 3,55 ,91 1,0 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,54 1,06 1,5 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,53 ,59 2,0 4,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,50 ,92 1,0 5,0
Rakennusalan perustutkinto 47 3,44 ,85 1,0 5,0
Yhteensä 495 3,78 ,89 1,0 6,0
Ammattiosaa-misen näyttöi-hin liittyvän pedagogisen toiminnan joh-taminen
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pe-rustutkinto
16 4,44 ,81 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,17 ,96 3,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 4,11 ,86 3,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,03 ,79 3,0 5,5
Liiketalouden perustutkinto 48 3,90 ,98 2,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perustut-kinto
38 3,87 1,07 1,5 5,5
Hiusalan perustutkinto 32 3,73 1,10 1,5 5,5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perus-tutkinto
36 3,71 ,99 1,5 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 1,23 1,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 3,62 1,06 1,0 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58 ,97 2,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan perus-tutkinto
41 3,37 ,96 ,5 5,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,36 ,87 2,0 5,0
Autoalan perustutkinto 43 3,36 1,26 1,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 3,28 ,79 2,0 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,25 ,97 2,0 5,0
Rakennusalan perustutkinto 47 3,24 1,13 0,0 5,0
Yhteensä 494 3,65 1,06 0,0 6,0
90
TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset
N Kes-
kiarvo Keskiha-
jonta Minimi Maksimi
Toimielimen rooli
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen pe-rustutkinto
16 4,44 1,21 2,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,08 1,25 1,5 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 18 3,92 1,25 1,0 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 23 3,91 1,35 1,5 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
36 3,89 1,24 1,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perustut-kinto
19 3,79 1,50 0,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 3,57 1,28 1,5 5,5
Käsi- ja taideteollisuusalan perustut-kinto
38 3,54 1,41 1,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 3,53 1,47 1,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 3,48 1,28 1,0 5,5
Hiusalan perustutkinto 32 3,44 1,57 0,0 5,5
Autoalan perustutkinto 43 3,41 1,40 0,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perus-tutkinto
36 3,32 1,42 0,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan perus-tutkinto
41 3,03 1,29 0,0 5,5
Rakennusalan perustutkinto 47 3,02 1,42 1,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 2,92 1,44 1,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,83 1,40 0,0 5,0
Yhteensä 491 3,49 1,41 0,0 6,0
TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu N Kes-
kiarvo Keskiha-
jonta Minimi Maksimi
Ammattiosaami-sen näyttöjen to-teuttaminen työ-paikoilla
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 5,00 ,73 3,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 4,63 ,71 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,42 1,14 1,5 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,30 1,18 2,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
18 4,28 ,81 3,0 5,5
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,26 ,92 2,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 4,16 ,82 1,5 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,13 ,61 3,0 5,0
Maatalousalan perustutkinto 25 4,00 1,26 0,0 5,5
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 3,92 1,17 1,5 5,5
Hiusalan perustutkinto 32 3,88 1,31 1,0 5,5
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 3,84 1,19 2,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,78 1,11 1,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 3,68 1,33 0,0 6,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,50 1,08 1,5 5,5
Rakennusalan perustutkinto 47 3,35 1,11 1,0 5,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 3,34 1,09 0,0 5,0
Yhteensä 494 3,97 1,14 0,0 6,0
91
TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu N Kes-
kiarvo Keskiha-
jonta Minimi Maksimi
Ammattiosaami-sen näyttöjen to-teuttaminen op-pilaitoksessa
Musiikkialan perustutkinto 15 5,17 ,72 4,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,79 ,84 3,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 32 4,63 1,09 1,5 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,58 ,79 3,0 6,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,33 1,05 2,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 4,28 ,89 3,0 5,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,26 ,84 3,0 5,5
Maatalousalan perustutkinto 25 4,26 ,91 2,0 5,5
Rakennusalan perustutkinto 47 4,15 1,04 1,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
40 4,10 ,77 3,0 5,5
Liiketalouden perustutkinto 44 4,06 ,97 2,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 4,00 1,05 2,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
34 3,99 1,06 1,5 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 23 3,98 1,22 1,0 5,5
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
14 3,93 2,09 0,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 3,92 ,80 2,0 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 3,73 1,49 0,0 5,0
Yhteensä 484 4,22 1,05 0,0 6,0
Ammattiosaami-sen näyttöjen in-tegrointi työssä-oppimiseen
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 5,31 ,87 3,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 5,15 ,72 3,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 5,08 1,00 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 5,00 1,06 1,5 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 4,75 1,16 1,5 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,70 ,89 3,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
36 4,60 1,04 1,5 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,53 1,52 0,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
18 4,50 1,03 2,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 4,46 1,02 2,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 32 4,41 1,21 1,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 4,19 1,69 0,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 4,00 1,19 2,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 3,83 1,23 1,0 5,5
Rakennusalan perustutkinto 46 3,80 1,10 1,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 3,65 1,17 0,0 6,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,63 1,13 1,5 5,5
Yhteensä 492 4,42 1,24 0,0 6,0
92
Elinikäisen oppi-misen avaintaito-jen integrointi ammattiosaami-sen näyttöön
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 5,38 ,50 5,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,92 ,97 3,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 4,54 ,97 2,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,47 1,11 2,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 32 4,47 1,18 2,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 4,44 1,14 1,5 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 4,42 ,94 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 23 4,37 1,18 1,5 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 4,35 1,04 1,5 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
18 4,33 1,00 3,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,13 ,86 3,0 5,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,94 1,44 0,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 3,70 1,26 1,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,44 1,34 1,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 3,30 1,01 1,5 5,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 3,26 1,10 ,8 5,0
Rakennusalan perustutkinto 47 2,93 1,09 0,0 5,0
Yhteensä 493 4,10 1,25 0,0 6,0
Ammattitaitoa täydentävien tut-kinnon osien in-tegrointi ammat-tiosaamisen näyttöön
Metsäalan perustutkinto 18 1,72 1,36 0,0 4,0
Maatalousalan perustutkinto 25 1,68 1,19 0,0 5,0
Hiusalan perustutkinto 32 1,53 1,21 0,0 4,0
Rakennusalan perustutkinto 45 1,37 1,11 0,0 4,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 1,16 ,97 0,0 4,0
Yhteensä 161 1,44 1,14 0,0 5,0
Yhteisten tutkin-non osien integ-rointi ammatti-osaamisen näyt-töön
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 2,06 1,39 0,0 5,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 1,47 1,42 0,0 5,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 1,00 ,78 0,0 2,0
Yhteensä 46 1,57 1,32 0,0 5,0
Opiskelijan oh-jaus ja tuki am-mattiosaamisen näytössä ja työs-säoppimisessa
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,95 ,88 3,0 6,0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 4,75 ,58 4,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,59 ,82 3,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 4,58 ,77 3,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,58 ,51 4,0 5,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,58 ,75 3,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 4,55 ,79 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,54 ,93 3,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 4,36 1,20 1,5 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,30 ,90 3,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 30 4,27 ,97 2,0 6,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,17 ,96 2,0 6,0
93
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 4,08 ,75 3,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 4,06 ,83 3,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 4,02 1,26 1,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,89 ,90 3,0 6,0
Rakennusalan perustutkinto 46 3,79 1,00 2,0 6,0
Yhteensä 492 4,32 ,96 1,0 6,0
Opiskelijan oppi-misen arviointi työssäoppimi-sessa
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,58 ,99 3,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,46 ,97 1,5 6,0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 4,31 1,01 2,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,29 ,91 2,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,23 1,16 1,5 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
36 4,11 1,12 2,0 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,08 ,79 3,0 5,0
Liiketalouden perustutkinto 48 4,06 1,00 0,0 5,5
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,00 1,24 1,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 30 3,97 ,84 2,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 3,96 ,96 1,5 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 3,94 1,30 1,5 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 3,88 ,99 2,0 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,88 1,15 2,0 5,5
Autoalan perustutkinto 44 3,80 1,10 1,5 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,64 ,84 2,0 6,0
Rakennusalan perustutkinto 47 3,55 1,12 1,0 6,0
Yhteensä 492 4,01 1,07 0,0 6,0
Opiskelijan osaamisen arvi-ointi ammatti-osaamisen näy-tössä
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 5,13 ,72 4,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,83 ,73 3,5 6,0
Liiketalouden perustutkinto 47 4,81 ,69 3,5 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,74 1,02 3,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 4,72 ,78 3,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
38 4,68 ,87 3,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,68 ,93 3,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,67 ,65 4,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 32 4,63 ,82 3,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
35 4,59 ,88 3,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,57 ,84 3,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 4,56 ,79 3,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
41 4,21 ,73 2,5 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,13 1,01 2,5 6,0
Autoalan perustutkinto 43 4,06 1,12 1,5 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 3,94 1,16 1,0 5,0
94
Rakennusalan perustutkinto 47 3,88 1,07 1,0 6,0
Yhteensä 492 4,48 ,94 1,0 6,0
Opiskelijan arvi-oinnin laadun varmistaminen
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto
16 4,81 ,66 4,0 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustut-kinto
19 4,37 1,09 3,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 4,33 ,82 3,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perus-tutkinto
37 4,27 ,96 2,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 48 4,18 ,88 2,0 6,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustut-kinto
37 4,16 ,84 2,0 5,5
Hiusalan perustutkinto 32 4,14 1,12 1,0 6,0
Metsäalan perustutkinto 18 4,08 ,84 3,0 5,0
Audiovisuaalisen viestinnän perus-tutkinto
19 4,05 ,83 1,5 5,0
Musiikkialan perustutkinto 15 4,03 1,16 2,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen pe-rustutkinto
36 3,88 1,39 0,0 6,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,71 ,86 3,0 5,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,67 1,20 1,0 6,0
Autoalan perustutkinto 43 3,60 1,13 1,0 5,5
Sähkö- ja automaatiotekniikan pe-rustutkinto
40 3,54 1,13 0,0 5,5
Rakennusalan perustutkinto 47 3,41 1,13 1,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 24 3,38 ,85 1,5 5,0
Yhteensä 491 3,93 1,08 0,0 6,0
95
TEEMA III Seuranta ja arviointi N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi
Elintarvikealan perustutkinto 24 3,67 1,17 1,5 5,5
Liiketalouden perustutkinto 48 3,53 1,17 1,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,53 1,25 1,0 6,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,37 1,19 1,5 5,5
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,33 1,24 1,0 6,0
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,31 1,40 1,0 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 3,30 1,08 2,0 5,5
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 1,03 1,5 5,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,28 1,31 1,0 6,0
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 40 3,22 1,22 0,0 6,0
Hiusalan perustutkinto 32 3,17 1,63 0,0 6,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,15 1,28 0,0 6,0
Maatalousalan perustutkinto 25 2,98 1,36 0,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 2,93 1,22 1,0 5,5
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,92 1,16 1,0 5,0
Metsäalan perustutkinto 18 2,72 1,07 1,0 5,0
Rakennusalan perustutkinto 47 2,65 1,32 1,0 6,0
Yhteensä 494 3,18 1,27 0,0 6,0
TEEMA IV Kehittäminen N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi
Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,94 1,06 2,0 6,0
Elintarvikealan perustutkinto 24 3,71 ,81 2,0 6,0
Liiketalouden perustutkinto 47 3,62 1,07 1,0 6,0
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,51 1,15 1,5 6,0
Hiusalan perustutkinto 31 3,48 ,96 1,5 5,5
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,48 ,99 1,0 6,0
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,47 1,06 1,5 6,0
Musiikkialan perustutkinto 15 3,30 ,77 2,0 5,0
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,28 1,13 1,5 6,0
Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,25 1,33 1,0 5,5
Metsäalan perustutkinto 17 3,18 1,19 1,0 5,0
Maatalousalan perustutkinto 25 3,08 ,92 1,0 5,0
Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 2,95 1,29 0,0 6,0
Rakennusalan perustutkinto 47 2,95 1,16 1,0 6,0
Autoalan perustutkinto 44 2,93 1,16 0,0 5,0
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 2,92 ,90 1,5 5,0
Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,75 ,87 1,0 4,0
Yhteensä 492 3,28 1,10 0,0 6,0
96
97
98
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus PL 28 (Mannerheiminaukio 1 A) 00101 HELSINKI Puhelinvaihde: 029 533 5500 Faksi: 029 533 5501
karvi.fi
Tämä raportti on yksi kolmesta am-matillisen koulutuksen arviointijärjes-telmän meta-arvioinnin osa-rapor-tista. Raportti tiivistää yhteen vuosina 2007–2016 toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaami-sen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjes-täjien näyttötoiminnan, näyttösuunni-telmien ja näyttöjen laadusta.
Kansallinen koulutuksen arvioin-tikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimin-taan liittyviä arviointeja varhais-kasvatuksesta korkeakoulutuk-seen. Lisäksi arviointikeskus to-teuttaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppimistu-losten arviointeja. Keskuksen tehtävänä on myös tukea opetuk-sen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laa-dunhallintaa koskevissa asioissa sekä kehittää koulutuksen arvi-ointia.