IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OYVUOSI 2016
2 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
SISÄLTÖ
Ympäristövastuu Kohti astetta parempaa tulevaisuutta
Tiedot olennaisista tapahtumista tilikaudellas. 11–17 Energiapalvelut
s. 18–21 Verkkopalvelut
s. 23 Konsernipalvelut
Imatra Elekter
Omistuksen rakenne
Osakeyhtiölain mukainen toimintakertomus
Luvut ja lausunnot
Imatran Seudun Sähkö Lyhyesti
Toimitusjohtajan katsausHyvä energia syntyy yhdessä
4sivu
6
8
10
24
26
29
34
3
TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILIKAUDELLA
2016
Imatran Seudun Sähkö kehittää toimintaansa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
CASE ISSOY
s. 12–13
VUOSIKERTOMUS 2016
TYÖRYHMÄ: Ari Saukkonen, Tuovi Litmanen-Tuomi, Jussi Selenius,
Tero Karjola, Karita Uitti SUUNNITTELU JA TAITTO: Nitroid PAINO: Saimaprint
s. 16–17EEKOO
LUT
s. 20–21
s. 24–25
IMATRAN KAUPUNKI
Imatran Elekter AS on Viron toiseksi
suurin sähkön siirtoyhtiö. Yhtiö toimii
kahdella jakelualueella: Läänemaan
läänissä ja Viimsin kunnassa.
IMATRA ELEKTER
4 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Konsernirakenne Imatran Seudun Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Imatran Seudun Sähkö Oy, tytäryhtiöt Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy, Imatra FNW Oy, Imatran Energia Oy sekä Kaakon Energia Oy.
IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY
2016 LYHYESTIImatran Seudun Sähkö OyKonsernin emoyhtiö
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy on
Imatran Seudun Sähkö Oy:n 100 %:sti
omistama tytäryhtiö, joka vastaa
sähkönjakelusta sekä rakentaa ja
ylläpitää jakeluverkkoa.
Kaakon Energia Oy on Imatran Seudun
Sähkön 56,1 %:sti omistama sähkön-
hankintayhtiö, jonka muina omistajina
ovat Parikkalan Valo Oy ja Outokum-
mun Energia Oy.
Imatra FNW Oy on Imatran Seudun
Sähkö Oy:n 100 %:sti omistama tytär yhtiö,
jossa varsinaista liiketoimintaa harjoittaa
Virossa toimiva Imatra Elekter AS.
Imatra FNW Oy muodostaa kahdeksan
tytäryhtiönsä kanssa oman alakonsernin.
Imatra Elekter AS käsitellään tarkemmin
vuosikertomuksen tytäryhtiöitä
käsittelevässä osuudessa.
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Kaakon Energia Oy Imatra FNW Oy
Tytäryhtiö, omistus:
Tytäryhtiö, omistus:
Omistus- osuus: 100 % 100 %56,1 %
5
Liikevoitto (Meur)
2,5
5,6
1,51,61,5
Liikevoitto %:ia liikevaihdosta
54,35458,2
2016 2015 2014 2013 2012
49,3
40,3
2016 2015 2014 2013 2012
Liikevaihto (Meur)
26,2
8,03,2 3,8 2,8
2016 2015 2014 2013 2012
37,3
8,138,0
0,3
38,1
3,2
31,4
8,6
36,9
2,9
2016 2015 2014 2013 2012 2016 2015 2014 2013 2012
KONSERNI
Tunnuslukujen laskentakaavat
Oman pääoman tuottoprosentti
Tulos ennen satunnaisia eriä – verot
Oma pääoma + vähemmistöosuusx 100
Omavaraisuusasteprosentti
Oma pääoma + vähemmistöosuus
Taseen loppusumma – saadut ennakotx 100
TUNNUSLUKUJEN KEHITYS
Omavaraisuusaste (%) Oman pääoman tuotto-%
Tunnuslukujen laskennassa
liittymismaksuvelat on huomioitu
velkana.
6 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Vuoden 2016 aikana kehitimme toimintaamme erityisesti yhteistyösuhteita ja -järjestelyjä rakentamalla.
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
7
Vuosi 2016 oli Imatran Seudun Sähkö -konsernin 29.
ja Imatran Seudun Sähkö Oy:n 88. toimintavuosi.
Vuosi alkoi kylmällä tammikuulla, mikä osaltaan vai-
kutti koko vuoden sähkönkäytön kasvuun Suomessa.
Taloudessa nähtävissä olleet positiiviset merkit heijas-
tuivat puolestaan sähkön markkinahintaan, joka lähti
nousuun edellisvuoteen verrattuna.
Konsernin liikevaihto oli 40,3 miljoonaa euroa,
18 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Liikevaihtoa
pienensi konserniin kuuluvan tuotantoyhtiö Imatran
Energian lämmöntuotannon ja maakaasun välitys-
toiminnan loppuminen sekä hankintayhtiö Kaakon
Energian sähkön johdannaiskaupan päättyminen.
Konsernin liiketoiminnan kannattavuus säilyi
edellisvuoden tasolla. Vaikka liikevoitto laski hieman
1,6 milj. eurosta 1,5 milj. euroon, liikevoittoprosentti
nousi vastaavasti 3,3 prosentista 3,8 prosenttiin. Liike-
voittoon vaikutti pienentävästi sähkön siirtohintojen
laskeminen kilpaillussa liiketoiminnassa. Kannatta-
vuutta paransi toiminnan tehostuminen.
Vuoden 2016 aikana kehitimme toimintaamme
erityisesti yhteistyösuhteita ja -järjestelyjä rakenta-
malla. Olimme mukana kehittämässä itäsuomalaisten
yhtiöiden yhteistä sähkönhankintaa Kaakon Energian
kautta, osallistuimme aktiivisesti Etelä-Karjalan ener-
gia-, ympäristö- ja kiertotalousyritysten yhteistyöver-
kosto Green Energy Showroomin toimintaan ja myö-
tävaikutimme valtakunnalliseen energiapolitiikkaan
Paikallisvoima ry:n ja Energiateollisuus ry:n kautta.
Palvellaksemme asiakkaitamme entistä pa-
remmin aloitimme vuoden 2016 aikana yhteistyön
osuuskauppa Eekoon kanssa. Lappeenrannan yliopis-
ton ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa teimme
yhteistyötä energian toimittajana sekä oppilaitos-
ten osaamisen hyödyntäjänä. Yhteistoiminta infra-
struktuurin rakentamisessa jatkui tiiviinä jakeluverk-
koalueemme kaupunkien ja kuntien kanssa.
Lämpimät kiitokset teille hyvät yhteistyökump-
panimme, osakkeenomistajamme, hallinnossa toi-
mintaamme tukemassa toimivat ja erityisesti kaikki yli
50 000 suomalaista ja virolaista asiakastamme, joita
saimme palvella energia-asioissa kuluneen vuoden
aikana. Palvelujen tuottaminen ei olisi ollut mahdol-
lista ilman ammattitaitoista henkilöstöämme, jonka
joustavuus ja palveluhalu varmistivat luotettavan
energian toimituksen vuoden aikana. Lämmin kiitos
teille hyvästä yhteistyöstä!
Ari Saukkonen
toimitusjohtaja
SYNTYY YHDESSÄ
HYVÄ ENERGIA
8 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
KOHTI ASTETTA PAREMPAA TULEVAISUUTTA
YMPÄRISTÖVASTUU
Imatran Seudun Sähkö on mukana vastuullisten yritysten joukossa ilmastomuutoksen torjumiseksi.
Imatran Seudun Sähkö sitoutui energiatehokkuus-
sopimuksen jatkosopimukseen kaudelle 2017–
2025. Yhtiö oli mukana myös energiatehokkuusso-
pimuksen edellisellä kaudella. Tarpeenmukainen
energiankäyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä
keinoista torjua ilmastonmuutosta.
Sopimuksessa sitoudumme tehostamaan
energiankäyttöä vapaaehtoisin toimin mm. opas-
tamalla asiakkaita energiankäytön tehokkuudessa
sekä kehittämällä uusia innovatiivisia energiapal-
veluita ja energiatehokkuustoimia. Asiakkaiden
tunnittaisen sähkönkulutuksen energiaraportointi
online-palvelu Wattiksessa on ollut tärkeä osa pit-
käaikaista energiatehokkuustyötämme.
Yrityksenä sitoudumme myös oman energi-
ankäyttömme tehostamiseen energian jakelussa.
Tavoitteena on säästää omasta energiankäytös-
tämme 6 % vuoteen 2025 mennessä. Energian-
säästöjä pyritään saamaan myös verkostohäviöi-
den vähentämistoimilla.
Vuoden 2015 marraskuussa teimme kiin-
teistöissämme energiakatselmukset, joissa tär-
keimmät energiansäästökohteet tunnistettiin.
Selvityksen perusteella olemme jo mm. uusineet
varastojemme valaisimet led-lamppuihin. Aurin-
kopaneelit on tarkoitus asentaa toimitalon katolle
vuoden 2017 aikana.
Liikenteen sähköistyminen on yksi keskeisis-
tä liikenteen globaaleista megatrendeistä ja yksi
tehokkaimmista tavoista taistella liikenteen pääs-
töjä vastaan. Sähköisen liikenteen edistämiseen
olemme valmistautuneet liittymällä osakkaaksi
Liikennevirta Oy:hyn ja hankkimalla kokemusta
sähköautojen lataustolppien rakentamisesta. Vuo-
den 2016 loppupuolella vaihdoimme päivystys-
automme vähäpäästöiseen ja ympäristöystävälli-
seen hybririautoon.
Ympäristön ehdoillaImatran Seudun Sähköllä on ympäristösertifi-
kaatti, joka ohjaa yhtiöitä toimimaan luontoa ja
ympäristöä säästäen. Ympäristösertifikaattien mu-
kainen toiminta varmistetaan vuosittain seuran-
ta-arvioinnissa. Siinä todennetaan, että järjestelmä
on standardien mukainen ja organisaatio toimii
sen mukaisesti. Asiakkaitaan Imatran Seudun Säh-
kö ohjaa kestävän kehityksen toimintatapoihin
muun muassa tarjoamalla heille työkaluja ener-
giatehokkuuden parantamiseen ja tarjoamalla
kokonaan uusiutuvista energialähteistä tuotettua
vähäpäästöistä ja ekologista energiaa.
9
Tarpeenmukainen energiankäyttö on yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta.
100 %
49,7 %
39,5 % 280 1,1 10,8 %
uusiutuvilla energianlähteillä
fossiilisilla energianlähteillä ja
turpeella
ydinvoimalla
g/kWh (286 g/kWh)hiilidioksidipäästöjä
mg/kWh (1,267 mg/kWh) käytettyä ydinpolttoainetta
Myymämme sähkön tuottamisesta syntyi keskimäärin: (suluissa vuoden 2015 luvut)
2015 sähköämme tuotettiin:
Tässä esitetyt luvut ovat vuodelta 2015, koska Ener gia virasto julkaisee vuoden 2016 luvut vasta myöhem min tämän vuosikertomuksen painamisen jälkeen.
10 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILIKAUDELLA
ENERGIAPALVELUT11–17
2016
18–21
23 KONSERNIPALVELUT
VERKKOPALVELUT
Energiapalvelut vastaa sähkönmyyntiliiketoiminnan tuloksesta ja energiapalveluiden markkinoinnista asiakkaille. Yksikön tehtäviin kuuluvat sähkönmyynti, markkinointi, asiakaspalvelu, sähkönhankinta ja riskien hallinta.
Verkkopalvelut vastaa sähkönsiirrosta ja jakeluverkoston ylläpidosta Imatralla ja sen lähikunnissa. Yksikön tehtäviin kuuluu verkon suunnittelu, käyttö, kunnossapito ja rakentaminen. Verkkoyhtiö toimii syrjimättömästi verkkoalueen sähkönsiirtäjänä ja palvelee kaikkia alueen myyjiä.
Konsernipalvelut vastaa yhtiön talous-, henkilöstö- ja tietohallintopalveluista. Konsernipalvelut hoitaa myös emoyhtiön omistajien osakkeisiin liittyvät asiat. Yksikön sisäisinä asiakkaina ovat konsernin viisitoista erillistä yhtiötä, jotka muodostavat kaksi eri konsernia.
11
ENERGIAPALVELUTTILIKAUSI 2016
Sähkön myynnin kasvu
enemmän asiakkaita jakeluverkon ulkopuolella.
+10,7 %
20 %
17 %
uutta käyttäjää
rekisteröitynyttä asiakasta
Kävijämäärän kasvu
800 4500
Liityimme Energiapalvelujen energiansäästösopimukseen.
Yrityksenä sitoudumme oman energiankäyttömme
tehostamiseen energian jakelussa. Tavoitteena
on säästää omasta energiankäytöstä 6 %
vuoteen 2025 mennessä.
– 6 %
% laskutetaan sähköisesti.
36,5
Energiansäästöä
12 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Imatran Seudun Sähkö kehittää toimintaansa yhteistyössä parhaiden osaajien kanssa.
CASE LUT
KAMPUSTAKOHTI HIILINEUTRAALIA
ARI SAUKKONEN ISSOY
TUOMO TAMPER LUT
MARKO KASURINEN LUT
13
LUT ELÄÄ NIIN KUIN TUTKII JA OPETTAA SEKÄ KULKEE UUSIUTUVAN ENERGIAN YTIMESSÄ.
Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kulkee energiatehokkaan tekniikan ja talouden eturivissä, mikä näkyy myös yliopiston omassa sähkönkäytössä. Kulutus on ollut tasaisessa laskussa, kiitos oman ympäristöjärjestelmän ja Green Campus -ajattelumallin, joka tukee uusiutuvan energian ja kiertotalouden tutkimusta ja opetusta.
LUT solmi Imatran Seudun Sähkön kanssa vuonna
2016 sähkösopimuksen, mikä perustuu markkinahin-
taisen pörssisähkön ostamiseen. Kehittämispäällikkö
Marko Kasurisen mukaan sopimukseen sisältyy tärkeä
optio.
– Kaikki käyttämämme sähkö tuotetaan uusiu-
tuvilla energialähteillä. Kustannuspaineessa raha on
meille tärkeä tekijä, mutta arvostamme suuresti myös
ympäristötekijöitä.
LUT tuottaa tutkimus- ja opetuskäyttönsä myötä
aurinko- ja tuulisähköä, jotka kattavat 2,4 prosenttia
sähkönkäytöstä. Oman tuotannon osuus on tarkoi-
tus tuplata vuoteen 2020 mennessä. Käynnissä oleva
peruskorjaus lisää osaltaan aurinkosähkön tuotantoa.
Lämmöntuotantoon kaukolämmön rinnalle tulevat
ilmavesilämpöpumput pienentävät kyseisen raken-
nusosan hiilidioksidipäästöjä 70 prosenttia.
Käynnissä oleva Neo Carbon -tutkimushanke
selvittää, miten uusiutuvalla aurinko- ja tuulivoimalla
tuotettu energia varastoidaan synteettiseen maa-
kaasuun. Järjestelmä olisi hiilidioksidin suhteen neut-
raali. Akkuteknologian puolella LUT esimerkiksi tutkii,
miten akuilla voisi vastata sähkömarkkinoiden kysyn-
täjoustoon.
Kun katse ulottuu 20 vuotta eteenpäin, Kasurinen
näkee edessä tukun isoja ja nopeita muutoksia.
– Meillä on täysin hiilineutraali yliopisto niin, että
mieluummin kulutamme hiilidioksidia. Tuotamme
tuolloin 50 prosenttia tarvitsemastamme sähköener-
giasta itse.
Sähköistyvän kaupankäynnin sykkeessä Kasurinen
on mielissään siitä, että Imatran Seudun Sähkö ja LUT
ovat mukana Green Energy Showroom -verkostossa.
Se on Etelä-Karjalassa toimiva vireä energia- ja ym-
päristöalan verkosto, jonka jäseniä yhdistää pyrkimys
luoda liiketoimintaa kestävän kehityksen ratkaisuista.
LUT solmi Imatran Seudun Sähkön kanssa sähkösopimuksen vuonna 2016.
14 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Imatrankoskella otimme käyttöön
sähköautojen latauspisteen tammikuun loppupuolella 2016.
Fyysinen sähkön hankinta uudistui
1.4.2016 alkaen. Fyysisen sähkön
Kaakon Energian sähkötaseeseen
toimittaa Nord Pool, jonka jäseneksi
hankintayhtiö siirtyi.
Heinäkuussa asiakaspalvelumme otti
käyttöön pilvipalveluna toimivan
puhelinjärjestelmän
Yhteistyö osuuskauppa Eekoon
kanssa käynnistyi 1.8.2016. Yhteistyön
avulla osuuskaupan asiakasomistajat
voivat saada bonusta Huoleton- säh-
könmyyntisopimuksistaan. Samassa
yhteydessä lanseerasimme uuden
Ässä- sähkösopimuksen. S-bonus-yhteistyöhön
liittyvä kampanjointi muodosti vuoden
tärkeimmän markkinointikampanjamme.
Toimitimme sähköt
LUT:lle maaliskuusta alkaen.
Toukokuussa otimme käyttöön
uutena viestintäkanavana sähkö-postiuutiskirjeen.
Olimme aktiivisesti mukana
Facebookissa. Sivujemme
tykkääjämäärä moninkertaistui
vuoden aikana.
ILO ELÄÄ HYVÄLLÄ SEUDULLA
Tilikauden alussa sähkökaupan suojaukseen liittyvät
sähköjohdannaissopimukset siirrettiin hankintayhtiö
Kaakon Energialta hankintayhtiön osakkaille.
Vuoden alussa laajensimme yhteistyötä
salkunhallinnassa ja energiakaupan riskienhallinnassa
Energiameklarit-konserniin kuuluvan sijoituspalveluyhtiö
EM Financen kanssa.
Yrityksille ja yhteisöille suuntautuvan
myyntitoiminnan hallintaa ja tehostamista varten
otettiin käyttöön Enerity-järjestelmä.
Laskujen lähettäminen, myyntireskontra ja
laskutukseen liittyvä asiakaspalvelu siirtyivät helmikuun
alusta alkaen Trust Kapitalille (nykyinen Ropo Capital).
ENERGIAPALVELUT
15
Teimme aktiivista yhteistyötä paikallisten
urheiluseurojen kanssa. Tuimme lasten ja nuorten
liikuntaharrastuksia sekä erilaisten tapahtumien
järjestämistä Imatralla.
Lahjoitimme myös pyöräilykypäriä sekä
heijastinliivejä alakoululaisille.
Kuva
: Mar
kku
Siki
ö
Toimimme aktiivisesti Green Energy Showroom (GES)
-yritysverkoston jäsenenä. Yhtiömme toimitusjohtaja
valittiin GES- yhteenliittymän ohjausryhmän puheen-
johtajaksi tilikauden lopussa.
Vuoden lopussa saatujen asiakastyytyväisyystutkimuksen
tulosten mukaan asiakaspalvelun ja henkilöstön
tavoitettavuus, henkilöstön ystävällisyys, henkilöstön
palveluhalukkuus, sovittujen asioiden hoitaminen ja kyky
ratkaista asiakkaan ongelma olivat kaikki yli toimialan
keskiarvon. Lisäksi edellä mainituista mittareista jokainen
oli yhtiön historian parhaimmalla tasolla.
TYYTYVÄISIÄ ASIAKKAITA!
YHTEISTYÖSSÄ!
TAPAHTUMIA!Osallistuimme perinteisesti energiansäästöviikkoon ja annoimme
asiakkaillemme vinkkejä energiatehokkuuteen.
Kustansimme myös Imatran ja Ruokolahden 2. luokkalaisille
opetusaineistoa aiheeseen liittyen.
Yritysasiakkaillemme järjestimme vuoden aikana kaksi tapahtumaa
toimitalollamme. Lisäksi olimme mukana valtakunnallisessa Sähkön
päivässä ja Earth Hour -tapahtumassa.
Teimme myös yhteistyötä kesän 2016 Imatranajojen kanssa.
RAKKAUDESTA TULEVAISUUTEENSelvitimme aurinkoenergian hyödyntämis-
mahdollisuuksia yhtiön omassa kiinteistössä!
16 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
KAIKKI VOITTAVAT
Bonusyhteistyö on lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakasmäärä kasvaa koko ajan.
CASE EEKOO
Imatran Seudun Sähkö kehittää toimintaansa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
JUSSI SELENIUS ISSOY
ANTTI HEINONEN EEKOO
17
SÄHKÖENERGIASTA SAATAVA BONUS ON ASIAKKAIDEN ARVOSTAMA ETU
KAIKKI VOITTAVAT BONUSYHTEISTYÖSSÄ
Vihreän kortin Etelä-Karjalan Osuuskauppa (Eekoo)
tekee mielellään yhteistyötä paikallisten, tunnettu-
jen ja luotettavien kumppanien kanssa. Vuonna 2016
tähän joukkoon liittyi Imatran Seudun Sähkö, kun
asiakasomistajat alkoivat kerryttää bonusta myös
sähköenergiasta.
Eekoon asiakkuus- ja hallintopäällikkö Antti Hei-
nonen on tyytyväinen yhteisestä alkutaipaleesta.
– Sähköenergia on hyvä ja pidetty etu, joka
vahvistaa palvelutarjontaamme. Bonusyhteistyö on
lähtenyt hyvin käyntiin ja asiakasmäärä kasvaa koko
ajan.
Bonusyhteistyön ideana on tarjota asiakkaille
tuotteita ja palveluita, jotka täydentävät S-ryhmän
omaa valikoimaa. Tämä kannustaa asiakkaita käyt-
tämään S-etukorttia, mistä hyötyvät niin asiakas, yh-
teistyökumppani kuin S-ryhmä.
ISS julkaisi bonusyhteistyön kunniaksi uuden
Ässä -sähkötuotteen, jota Heinonen pitää nykyajan
tyylin sopivana helppona ja selkeänä tuotteena. ISS
saa Heinoselta kiitosta kautta linjan laadukkaasta ja
hyvin toteutetusta tuotevalikoimasta.
Sähkö on kaupan alalla merkittävä kustannus-
tekijä, tällä hetkellä katseet on energiatehokkuu-
den osalta luotu valaistukseen ja kylmälaitteisiin.
LED-lamput, kannelliset kylmäaltaat ja moderni tek-
niikka ovat konstit kustannussäästöjä etsittäessä.
– Luonto- ja ympäristöarvot ovat meille yhtä lail-
la tärkeitä. Aurinkoenergia on meillä kovasti kielen
päällä. Tuulivoimassa S-ryhmä on Suomen suurin
tuottaja yhteistyössä ST1:n kanssa.
Verkkokaupan Heinonen näkee olevan isossa
roolissa tulevina vuosikymmeninä. Ne, jotka tulevai-
suudessa haluavat mennä yhä kauppaan, kohtaavat
automatisoidun myymälän, missä ostaminen on no-
peaa ja helppoa.
– Ostokset tallentuvat älykkään ostoskärryn avul-
la ja portilla kärry näyttää sähköisesti maksettavan
loppusumman.
Itse rakennus on valjastettu kattoa, seiniä ja ik-
kunoita myöten tuottamaan aurinkoenergiaa, jolla
tehdään muun muassa tarvittava jäähdytysenergia.
SÄHKÖSTÄ BONUSTA S-ETUKORTILLAÄssä on sähkösopimus, josta saa S-Ryhmän asia-
kasomistajana S-Etukortilla Bonusta. Ässä seuraa
markkinahintoja neljännesvuosittain.
18 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILIKAUDELLA
2016
uutta sähköliittymää
uutta sähkömittaria
vaihdettua sähkömittaria
sähkömittareiden keskimääräinen ikä
vuotta
37130
1 3299,8
VERKKOPALVELUTTILIKAUSI 2016
KPL MUUNTAMOITA
11,5 31,7
11 1
37 LIITTYMÄÄ (käyttöpaikkoja)
SÄHKÖASEMA
KM KESKIJÄNNITE - VERKKOA, näistä kaapelia 11,5 km
KM PIENJÄNNITE– VERKKOA näistä kaapelia 30,9 km
2016 RAKENNETTIIN
KPL MUUNTAMOITA
888 2 009,7
736 7 SÄHKÖASEMAA
KM KESKIJÄNNITE-VERKKOA, näistä kaapelia 174,1 km
KM PIENJÄNNITE- VERKKOA, näistä kaapelia 1149,5 km
2016 VUODEN LOPUSSA
19
RUOKOLAHTI
IMATRA
RAUTJÄRVI
Kiinteistöistä tehtiin lain vaatimat
energiakatselmukset. Kiinteistön energia-
tehokkuutta parannetaan vaihtamalla sisä-
ja ulkovaraston valaisimet led-valaisimiksi.
Uusittu tariffirakenne oli käytössä
vuoden 2016 alusta. Lakkautustuotteista
luovuttiin alkuvuoden aikana ja mui-
den tuotteiden väliset kannattavuudet
tarkastettiin ja muokattiin vastaamaan
paremmin asiakkaiden tarpeeseen.
Energiavirastolle lähetettiin päivitetty verkon
kehittämissuunnitelma vuosille 2016–2028.
Suunnitelman mukaan asemakaava-alueiden
keskijänniteverkon 100 % kaapelointiaste
saavutetaan vuoteen 2024 mennessä ja
pienjänniteverkon vuoteen 2028 mennessä.
Vuoden 2028 loppuun mennessä kaikki
asiakkaamme tulevat olemaan säävarmuus-
vaatimusten piirissä.
Suurimmat investointikohteet olivat
käyttöikänsä lopussa olleen Immalan sähköaseman uusiminen ja Itä-Siitolan aluesaneeraus Imatralla. Myös syksyllä
käynnistetty Raution projekti oli mer-
kittävä. Investointien avulla parannettiin
toimitusvarmuutta, mikä tulee näkymään
pienentyneinä keskeytyskustannuksina ja
pienempinä kunnossapitokustannuksina.
Rauli-myrsky koetteli jakelualuetta lauantaina 27.8.2016.
Myrskyn aikana oli pahimmillaan ilman sähköä 3 213
taloutta. Viat saatiin korjattua 27 tunnin kuluessa.
Sääennusteiden käyttön hyödyntämistä kehitettiin
ottamalla käyttöön Ilmatieteen laitoksen Ilmanet-palvelu
sekä Luova-tiedotteet. Suurhäiriöorganisaation mukainen
toimintamalli otettiin käyttöön myös pienemmissä häiriö-
tilanteissa.
Häiriöviestintää kehitettiin ottamalla käyttöön valmiita
tekstejä nettisivujen häiriöbanderolliin sekä aktivoimalla
asiakkaita ilmoittamaan puhelinnumeronsa häiriöviestin-
täjärjestelmään, joka ilmoittaa asiakkaille sähkökatkoista
tekstiviestillä.
Sää ja tiedotus
Kehittämissuunnitelmassa
PUUVARMA JOHTOKATU
TEKNIIKKALAJIHYVÄ ENERGIA ON
Keskijänniteverkon kaapelointi asema-kaava-alueella
Pienjänniteverkon kaapelointi asema -kaava-alueella
20282024
108 km3 km n. 9 km vuodessa
2016
100 % 100 %
Vuoden 2016 rakentamisohjelma toteutettiin suunnitelmien mukaisena.
20 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
KORJAUSVELKA KUROUTUU KIINNI KOKONAISVALTAISEN INFRASANEERAUKSEN KULTTUURISSA.
CASE IMATRAN KAUPUNKI
RAKENTAVAN YHTEISTYÖN HENGESSÄ
Imatran kaupungin katu-, vesi-, ja sähköverkko kaipaa
kunnostusta, ja korjausvelkaa on kertynyt kosolti. Inf-
rastruktuurista vastaavat Imatran kaupunki ja Imatran
Seudun Sähkönsiirto eivät ole käyneet parannustoimien
kimppuun pelkästään omista lähtökohdistaan, vaan työ-
hön on tartuttu yhdessä.
– Pyrimme toimimaan samanaikaisesti ja saamaan
maksimaalisen hyödyn, jotta työmaat menevät maaliin
nopeasti ilman pitkäaikaisia häiriöitä asukkaille.
Näin toteaa kaupungininsinööri Lassi Nurmi ja koros-
taa, että asiakas on työssä aina etusijalla. Kun työt tehdään
”yhdellä vedolla” ja kaikki osa-alueet valmiiksi yhtä aikaa,
on työ kustannustehokasta kaikilta osin. Nurmen mukaan
yhteistyö kehittää molempien osapuolien toimintaa.
– Löydämme uusia tehokkaita työmenetelmiä ja työs-
sä on innovatiivinen meininki ruohonjuuritasolle asti.
Säännölliset suunnittelu-, työmaa- ja seurantakokouk-
set vievät asioita systemaattisesti eteenpäin ja työ kulkee
positiivisesti jatkuvan kehityksen mallilla. Nurmen mu-
kaan yhteinen sävel kaupungin ja sähköyhtiön välillä soi
tuloksekkaasti duurissa.
– Olemme löytäneet hienosti kokonaisvaltaisen infra-
saneerauksen kulttuurin.
Imatran Seudun Sähkönsiirto kehittää toimintaansa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.
21
Asiakas on työssä aina etusijalla.
Kaupunki on myös suuri energiankäyttäjä ja Nurmi katsoo
siinä suhteessa vahvasti energiatehokkuuden ja uusiutuvan
energian puoleen. Aurinkoenergia on hyvin mielenkiintoinen
kehityskohde, samoin bioenergia. Sähkö- ja robottiautot sekä
niihin liittyvät palvelut kuuluvat Nurmen mielestä huomisen
liikenteeseen.
Nurmi näkee, että pienenergiatuotannon rooli kasvaa jat-
kossa, kun ihmiset haluavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä
energiaratkaisuja. Oman mielenkiintonsa tuo esineiden inter-
netti, oma lukunsa on, miten joka esineessä oleva älykäs tieto
on helposti ja mielekkäästi hyödynnettävissä.
TERO KARJOLA ISSOY
LASSI NURMI IMATRAN KAUPUNKI
22 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
TIEDOT OLENNAISISTA TAPAHTUMISTA TILIKAUDELLA
2016KONSERNIPALVELUTTILIKAUSI 2016
Henkilöstö lukuina
23–30 v 11 henkilöä
31–40 v 13 henkilöä
41-50 v 13 henkilöä
51–60 v 22 henkilöä
> 60 v 3 henkilöä
Ikäjakauma
21
21
35
5
%
0–1 v 8 henkilöä
2–5 v 12 henkilöä
6–10 v 11 henkilöä
11–20 v 9 henkilöä
25–30 v 12 henkilöä
31–40 8 henkilöä
> 40 v 2 henkilöä
Palvelusvuodet
19
1815
%
19
13
13
18
3
Sähkön tuotanto-omistusten sopeuttamista muuttunee-
seen markkinatilanteeseen jatkettiin. SV Vesivoiman omis-
tamat vesivoimalaitokset ja Bekk og Strøm -yhtiön vesi-
voimalaitokset siirrettiin uudelle yhtiölle, BoS Vattenkraft
AS:lle, josta SV Vesivoima omistaa 40 %.
Kanteleen Voiman tytäryhtiö Puhuri Oy:n omistama
Kopsa 1 (Pirttiselkä) tuulivoimapuisto myytiin. Puistossa
on 7 turbiinia (3 MW). Puiston keskimääräinen vuosituo-
tanto on 70 GWh.
Imatran Energia Oy:n omistaman kaasuturbiinilaitok-
sen tuotanto päättyi tilikauden alussa lämpökuorman
loputtua. Lämpökuorma siirtyi Imatran Lämmön omis-
tamille lämpökeskuksille. Laitoksen arvokkaimmat osat
myytiin kansainvälisille markkinoille. Muut osat toimitet-
tiin materiaalikierrätykseen purku-urakoitsijan kautta.
SÄHKÖN TUOTANTO
23
VALINTAHYVÄ ENERGIA ON
Keväällä 2016 järjestetty koko henkilöstön ty-
ky-päivä perustui työhyvinvointiteemaan. Päi-
vän aikana kuultiin ”Innostuksen ilmapiiristä ja
itsensä johtamisesta” sekä luotiin yhteishen-
keä yli tiimirajojen leikkimielisillä erähenkisillä
olympialaisilla Järvisydämen upeissa puitteissa
Rantasalmella.
Esimiehiä koulutettiin varhaisen välittämi-
sen mallin tiimoilta, jotta jokaisella on mahdol-
lisuus ja työkalu puuttua alaisensa työhyvin-
vointia uhkaaviin asioihin riittävän ajoissa.
Työhyvinvoinnin nykytilaa kartoitettiin
KIVAQ -kyselyn avulla. Kyselyn tulosten perus-
teella työhyvinvointiin panostamista jatketaan
myös vuonna 2017.
Henkilökunnan fyysistä ja henkistä hyvin-
vointia tuettiin liikunta- ja virkistysseteleiden
kautta. Niihin varattujen määrärahojen puitteis-
sa liikuntaseteleitä käytettiin yhteensä 1 820 kpl
ja kulttuuriseteleitä 340 kpl. Henkilöstöstä 64 %
(40 hlöä) käytti seteleitä hyödykseen.
Henkilöstöä muistetaan ikä- ja palvelus-
vuosimerkkipäivinä ja eläkkeelle siirtymisen
johdosta esinelahjoin ja koko henkilöstön yh-
teisellä kahvitilaisuudella. Vuonna 2016 muis-
tettavia merkkipäiviä oli kahdella henkilöllä.
Kuuden henkilön palvelusvuosia muistettiin
henkilöstön ja yhtiön eläkeläisten yhteisessä
joulupuurotilaisuudessa. Kunkin hen ki lös -
töryhmän edustajasta sekä työnantajan edus-
tajista koostuva yt-toimikunta piti vuonna
2016 kolme varsinaista kokousta. Merkittävim-
pänä kuluneen vuoden saavutuksena voidaan
pitää kiky-sopimukseen pääsemistä. Neuvotte-
lujen kautta saavutettiin kaikkia henkilöstöryh-
miä tyydyttävä yhteinen soveltamismalli.
Työterveyspalvelut tarjottiin entiseen ta-
paan lakisääteistä laajempina. Niitä täydentä-
mässä konsernissa toimii edelleen sairauskas-
sa. Hyvin toimivan työterveyshuollon kanssa
tehtävää yhteistyötä tiivistettiin entisestään
vuoden aikana.
Henkilöstön ammattitaidosta pidetään
huolta monin tavoin. Vuonna 2016 henkilö-
kuntaa koulutettiin yksiköiden omissa ammat-
tiin liittyvissä täydennys- ja ylläpitokoulutuksis-
sa. Koko henkilökunnalle järjestettiin yhteistä
koulutusta mm. syrjimättömyyssäännöksen
sekä kirjallisen viestinnän tiimoilta.
Yleisesti konsernipalvelut tarjoavat talous-, IT-, henkilöstöhallinto- ja toimistopalveluita sisäisille asiakkailleen, mutta vuoden 2016 aikana tekeminen kohdistui yhä enemmän keskitettyyn henkilöstöhallintoon ja erityisesti työhyvinvoinnin edistämiseen.
Esimiehiä koulutettiin varhaisen välit-tämisen mallin tiimoilta, jotta jokaisella on mahdollisuus ja työkalu puuttua alaisensa työhyvinvointia uhkaaviin asioihin riittävän ajoissa.
24 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
HYVÄN ENERGIAN VUOSITaloudellisesti vuosi 2016 oli yhtiöllemme hyvä, liikevoitto oli 22 % korkeampi (1,7 milj. eur) kuin budjetissa. Tämä johtui alhaisista verkkopalvelun hankintakustannuksista. Verkkopalvelun myynti oli 221 GWh, mikä oli 7,8 % enemmän kuin vuonna 2015.
Vuonna 2016 Imatra Elekterin osuus Viron sähkömark-
kinoilla oli 2,1 %, vuoden 2016 sähkönhankinnan ollessa
181 GWh. Myytävän sähkön hankinnasta vastuussa oli
AXPO Nordic.
Energiaa hyvästä verkostaVuonna 2016 Imatra Elekterin sähköverkkoon investoi-
tiin kaikkiaan 1,4 miljoonaa euroa. Tavoitteena oli turvata
mahdollisimman häiriötön sähkönjakelu myös tulevaisuu-
dessa. Investoinneissa pääpaino oli päällystämättömien
ilmajohtojen muuttamisessa päällystetyiksi ilmajohdoiksi
ja maakaapeleiksi. Verkostoautomaatiota kehitettiin muun
muassa kaukokäyttöisiä erotinasemia rakentamalla, vika-
paikannusjärjestelmän kehitystyöllä sekä vikailmaisimien
asennuksella.
Uusia liittymiä kytkettiin vuoden aikana 354 kappa-
letta. Imatra Elekterin verkkoalueen käyttöpaikkojen luku-
määrä vuoden 2016 lopussa oli 25 298 kappaletta.
Myös kaukoluentamittareihin ja -järjestelmiin siirty-
minen eteni vuoden 2016 aikana hyvin. Imatra Elekterin
verkkoalueella kaikki kaukoluentamittarit ovat nyt asen-
nettu, eli 100 % verkon käyttöpaikoista ovat kaukoluennan
piirissä.
MÄRT JEMMER TOIMITUSJOHTAJA
Henkilöstö lukuina
25–29 v 1 henkilöä
30–39 v 5 henkilöä
40–49 v 6 henkilöä
50–59 v 19 henkilöä
> 60 v 6 henkilöä
Ikäjakauma 314
16
5116
%
< 5 v 6 henkilöä
10–14 v 5 henkilöä
15–19 v 8 henkilöä
20–24 v 9 henkilöä
25–29 v 3 henkilöä
> 29 v 6 henkilöä
Palvelusvuodet
14
2224
%
8
16
16
IMATRA ELEKTER
25
Tyytyväisiä asiakkaitaVuoden 2016 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan
asiakastyytyväisyysindeksi oli erittäin hyvä: 90,3 %. Imatra
Elekterin asiakkaat olivat tyytyväisiä erityisesti oman säh-
köyhtiönsä kehittyviin palveluihin.
Laskutuksen siirtyminen sähköiseksi jatkui edelleen
vuoden 2016 aikana. Sähköisten laskujen osuus on kasva-
nut viime vuosina merkittävästi, ja noin 70% laskuista oli
vuonna 2016 sähköisen laskutuksen piirissä.
Henkilöstö ja työhyvinvointiHenkilöstö on yksi yhtiömme keskeisistä arvoista. Hyvin-
voiva henkilöstö on organisaatiomme toiminnan perusta
ja sen avulla varmistamme sekä liiketoiminnan sujuvuu-
den että hyvät asiakaspalvelukokemukset.
Henkilöstöstrategiamme mukaisesti tavoittelemme
sitoutunutta, osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Vuonna
2016 tavoitteen eteen tehtiin onnistunutta työtä. Henki-
löstöä kannustettiin omasta hyvinvoinnista huolehtimi-
seen muun muassa tarjoamalla yhtiön tukemia liikunta-
mahdollisuuksia.
2016 2015 2014 2013
Liikevaihto, Meur 17,049 15,222 15,153 14,634
Liikevoitto, Meur 1,728 1,721 1,292 1,627
Liikevoitto, osuus liikevaihdosta, % 10,14 11,30 8,53 11,12
Tase, Meur 28,173 25,999 25,094 23,492
Oman pääoman tuottoprosentti 6,95 7,29 5,75 6,12
Omavaraisuusasteprosentti 91,63 93,21 92,54 93,37
Investoinnit, Meur 1,911 2,143 2,414 2,405
Sähkönsiirto, GWh 221 205 203 199
Käyttöpaikkoja, tk 25 298 25 096 24 906 24 689
Sähköverkostoa, 0,4 kV–35 kV, km 3 075 3 058 3 055 3 040
Muuntoasemia, 10/0,4 kV, kpl 1 292 1 302 1 296 1 291
SAIDI 10 kV, min (sähkökatkoksen keskimääräinen
kesto asiakasta kohden vuodessa – työt + viat)
46 (9+37)
42
(27+15)
40
(11+29)
78
(47+31)
Viat per 100 km, 0,4 kV–35 kV 7,4 9,7 6,8 8,8
Henkilöstö keskimäärin 38 43 45 45
Asiakastyytyväisyysindeksi, % 90,27 86,4 87,5 84,5
Vakinaista henkilöstöä tilikauden lopussa oli 37.
Vuoden aikana kaksi henkilöä jäi eläkkeelle ja yhtiöön
rekrytoitiin yksi uusi henkilö.
Toimintavuoden aikana järjestetyissä koulutustilai-
suuksissa panostettiin asiakaspalvelun kehittämiseen.
Teknisessä koulutuksessa pääpaino oli työturvallisuu-
dessa ja ammattitaidon kehittämisessä.
Imatra Elekter ja Net Group perustivat Synerall AS:nImatra Elekter ja ohjelmistoyhtiö Net Group perustivat
vuonna 2016 uuden IT-yhtiön, Synerall AS:n. Yhtiön pe-
rustaminen on jatkoa perustajayhtiöiden kymmenen
vuotta jatkuneelle yhteistyölle energia-alan tietojärjes-
telmien kehittämisessä.
Synerall AS kehittää ja toimittaa mm. Synerall-asia-
kastietojärjestelmiä. Synerall on nykyaikainen ja jousta-
va energiayhtiöiden asiakastietojärjestelmä, joka vastaa
lainsäädännön ja sähkömarkkinoiden muutokseen.
Imatra Elekterin lisäksi Synerallia käyttävät VKG Elekt-
rivõrk (Viro) ja VKG Soojus (Viro), Wilson Energy (Englan-
ti) sekä Vihreä Älyenergia (Suomi). Keravan Energiassa
(Suomi) on menossa käyttöönottoprojekti.
Yhtiön toiminnan tarkoituksena on säilyttää tekno-
loginen edelläkävijyys ja saavuttaa Pohjoismaissa 20 %
markkinaosuus. Tämä tarkoittaa 3,5–5 miljoonaa säh-
könkäyttöpaikkaa.
Märt Jemmer
toimitusjohtaja
IMATRA ELEKTER LUKUINA
Vuoden 2016 asiakastyytyväisyys- indeksi oli erittäin hyvä: 90,27 %
26 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
HALLITUS 2016
YhtiökokousYhtiökokous pidettiin 19.5.2016
Yhtiökokouksessa oli edustettuna 87 osakasta, jotka
edustivat yhteensä 859 630 A-osaketta ja 391 198
S-osaketta. Kokouksessa läsnä olevien yhteinen
äänimäärä oli 1 841 010 ääntä.
OSAKEOMISTUS Osakkaita Osakemäärä Osuus osakkeista
Yksityiset 2248 1 989 397 57,2 %
Kaupungit ja kunnat 3 441 544 12,7 %
Yritykset ja yhteisöt 85 999 445 28,7 %
Omat osakkeet 1 49 166 1,4 %
Yhteensä 2337 3 479 552 100 %
31.12.2016
OMISTUKSEN RAKENNE
Vuoden 2016 lopussa osakkeenomistajia oli yhteensä
2 337 Osakkeiden omistussuhteen jakautuminen on
seuraava:
Omistuksen rakenneImatran Seudun Sähkö Oy:n osakkeet on jaettu kahteen sarjaan;
A-sarjaan ja S-sarjaan. A-sarjan osakkeilla on 1 ääni ja S-sarjan
osakkeilla 20 ääntä. Yhtiökokouksessa on käytössä äänileikkuri,
jonka mukaan kokousedustaja ei voi äänestää enemmällä kuin
3 200 A-osakkeen äänellä ja 32 000 S-osakkeen äänellä.
(vas.) Risto Nevalainen, Onni Hietalahti, Visa Välimäki, Kari Koivuranta, Jukka-Pekka Pekonen, Saku Miikki
27
Yhtiön hallitusEmoyhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Hallitus
piti erillisen vuosittaisen strategiakokouksen ja seurasi lisäksi ener-
giamarkkinoiden kehittymistä niin Suomessa kuin Virossa tapaa-
malla asiantuntijoita. Lisäksi hallitus osallistui yhtiön järjestämään
Energiaseminaariin ja tutustui paikan päällä uuden Immalan
sähköaseman rakennustöihin.
Yhtiön johtoYhtiön toimitusjohtajan toimi Ari Saukkonen. Hän toimi myös
Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n, Kaakon Energia Oy:n ja Imat-
ran Energia Oy:n toimitusjohtajana. Toimitusjohtaja on Energia-
johtaja ry:n ja Energiaekonomistit ry:n jäsen.
Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä mm. seuraavien yhteisöjen
kanssa: Energiateollisuus, Paikallisvoima, Imatran Elinkeino valtuus-
kunta, GES (Green Energy Showroom), Etelä-Karjalan kauppaka-
mari ja Imatran yrittäjät.
Yhtiö ja hankintayhtiö Kaakon Energia ovat osakkeenomis-
tajina mm. seuraavissa yhtiössä: Energiameklarit, Fingrid Oy,
Fortum Oyj, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, Liikennevirta Oy
sekä Suomen Energiavarat Oy, joka omistaa edelleen energiakon-
serni Vapo Oy:tä. Omistusten lisäksi yhtiöllä on useita strategisia
yhteistyökumppaneita.
Yhtiön johtamisjärjestelmä on kuvattu yhtiön toimintajär-
jestelmässä, joka auditoitiin syksyn aikana. Ulkoisen auditoinnin
lisäksi yhtiön johto osallistui sähkön siirron tehtävien hallinnan
prosessin auditointiin.
HallintoneuvostoPuheenjohtaja Tommi Saarelainen, apteekkari FaT
Varapuheenjohtaja Paavo Ojalainen, MMM, agronomi
JäsenetMatti Gummerus, yrittäjäPekka Heiskanen, hallituksen puheenjohtaja Eero Jäppinen, projektipäällikköOssi Korhonen, filosofian maisteriKatja Kurronen, KM, luokanopettajaVesa Kurronen, työteknikkoPekka Kärkäs, maanviljelijäAntero Lattu, tietotekniikkapäällikköPia Mikkonen, fysioterapeuttiEsko Molkentin, eläkeläinenLilli Paul, FM (31.5.2017 lähtien)Tapio Saarelainen, dosenttiTapio Suojapelto, eläkeläinenKaija Tuuha, agrologi-artesaani (31.5.2016 asti)Timo Veijalainen, maanviljelijäArja Villanen, tekninen johtajaPetri Välimäki, kehityspäällikkö
HallitusPuheenjohtaja Visa Välimäki, myyntipäällikkö
Varapuheenjohtaja Onni Hietalahti, asianajaja
JäsenetKari Koivuranta, MBA, insinööriSaku Miikki, toimitusjohtajaRisto Nevalainen, opettajaJukka-Pekka Pekonen, KM, luokanopettaja
TilintarkastajatKaija Pakkanen, KHT, JHTNiina Sinkko, KHT
VaratilintarkastajatKati Nikunen, KHTMia Svensk, KHT
ToimitusjohtajaAri Saukkonen, FM
JohtoryhmäAri Saukkonen, toimitusjohtaja
Tuovi Litmanen-Tuomi, talouspäällikkö
Jussi Selenius, liiketoimintapäällikkö, energiapalvelut
Tero Karjola, liiketoimintapäällikkö, verkkopalvelut
28 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
JOHTORYHMÄ
(vas.) Jussi Selenius, Tuovi Litmanen-Tuomi, Ari Saukkonen, Tero Karjola
29
ToimintaympäristöVuonna 2016 sähkönkäyttö Suomessa kasvoi 3,1 prosenttia. Noin
puolet kasvusta selittyy edellisvuotta suuremmalla lämmitystarpeel-
la erityisesti tammikuun aikana. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi
1,6 prosenttia. Muu sähkönkäyttö kasvoi 4,6 prosenttia. Suomessa
käytettiin sähköä yhteensä 85,1 (TWh), josta nettotuonnilla katet-
tiin ennätykselliset 22,3 prosenttia.Sähkön kaikkien aikojen kulutus-
huippu, 15 177 MW, syntyi tammikuun pakkasjakson aikana 7.1.2016
klo 17–18.
Suomessa tuotetusta sähköstä oli päästötöntä 78 %. Uusiutuvi-
en energialähteiden osuus oli 45 % ja kotimaisten energialähteiden
osuus 50 prosenttia.
Sähkön markkinahinnat pysyivät vuoden 2016 alkupuoliskol-
la hyvän vesitilanteen ansiosta edellisen vuoden alhaisella tasolla,
mutta nousivat sittemmin selvästi tasoittuakseen jälleen loppu-
vuodesta. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime
vuonna 32,45 €/MWh, missä oli edelliseen vuoteen verrattuna nou-
sua 9 %. Suomen aluehinnan 2016 keskiarvo ylitti systeemihinnan
yli 5 €/MWh.
Yleistä
Vuosi 2016 oli Imatran Seudun Sähkö -konsernin 29. ja emoyhtiö Imatran Seudun Sähkö Oy:n 88. toimintavuosi. Toimintavuonna konserniin kuuluivat verkkoliiketoimintayhtiö Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy (emoyhtiö omistaa 100 %), Imatra FNW Oy (emoyhtiö omistaa 100 %), energian tuotantoyhtiö Imatran Energia Oy (emoyhtiö omistaa 75 %) ja sähkön hankintayhtiö Kaakon Energia Oy (emoyhtiö omistaa 56,1 %). Imatra FNW Oy:n muodostamassa alakonsernissa varsinaista liiketoimintaa harjoittaa virolainen energiayhtiö Imatra Elekter AS.
OSAKEYHTIÖLAIN MUKAINEN TOIMINTAKERTOMUS
30 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Olennaiset tapahtumat tilikaudellaKonsernin sähköntuotanto muodostuu sähkön
tuotanto-osuuksista Suomessa sekä hyvin pienestä
vesivoimaosuudesta Norjassa. Virossa konsernilla ei
ole sähkön tuotanto-osuuksia. Suomessa tuotan-
to-osuuksien omistus ja hallinnointi on järjestetty
hankintayhtiö Kaakon Energian kautta. Kaakon
Energia omistaa tuotanto-osuuksia Kanteleen
Voima Oy:ssä ja sen tytäryhtiössä Puhuri Oy:ssä,
SV Vesivoima Oy:ssä ja EPV Energia Oy:ssä.
Yhtiöllä on sähkön tuotanto-osuuksia Imat-
ran Energiassa (maakaasu) sekä Kaakon Energian
kautta omistetuissa osuuksissa Kanteleen Voimassa
(turve) ja sen tytäryhtiössä Puhurissa (tuulivoima),
SV Vesivoimassa (vesivoima) ja Etelä-Pohjanmaan
Voimassa (ydin-, vesi- ja lämpövoima).
Imatran Energia Oy:llä ei ollut sähkön ja läm-
mön tuotantoa kaasuturbiinilaitoksen toiminnan
päätyttyä vuoden 2015 lopussa. Vuoden 2016 aika-
na laitoksen koneistot myytiin. Voimalaitoskiinteis-
tö vapautui muuhun käyttöön. Imatran Energian
lämmön myynnin ja maakaasun välitystoiminnan
päättyminen pienensivät konsernin liikevaihtoa
edelliseen vuoteen verrattuna.
Imatran Seudun Sähkö on hankintayhtiö Kaa-
kon Energian kautta mukana Fennovoima-ydinvoi-
mahankkeessa.
Konsernin sähkönhankinta Suomessa muo-
dostui tuotanto-osuuksien kautta saadusta Man-
kala-hintaisesta sähköstä sekä markkinahintaisesta
(Elspot) hankinnasta. Fyysisen sähkönhankinnan
järjestelyt on toteutettu Kaakon Energian kautta, ja
ne uusittiin vuoden 2016 aikana. Markkinahintai-
nen sähkö oli suojattu kahdenvälisin johdannais-
sopimuksin, joiden vastapuolena toimii emoyhtiö.
Virossa sähkönhankinta perustui kahdenväliseen
markkinaehtoiseen sopimukseen.
Konserni myy sähköä Suomessa ja Virossa.
Konsernin sähkön myynti oli yhteensä 346 GWh,
missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna
17 %.
Sähkön siirto on säänneltyä liiketoimintaa sekä
Suomessa että Virossa. Maiden regulaa-
tiomallit poikkeavat toisistaan. Suomessa
vuosi 2016 oli uuden valvontajakson en-
simmäinen vuosi. Imatran Seudun Säh-
könsiirto Oy laski siirtohintojaan vuoden
2016 alussa, mikä pienensi sähkön siirron
liikevaihtoa.
Vuoden alussa sähköverkko-omai-
suus siirrettiin siirtoyhtiön taseeseen ja
vuokraverkkomallista luovuttiin. Järjeste-
lyn seurauksena siirtoyhtiön liikevaihto
pieneni ja liikevoitto kasvoi; emoyhtiön
liikevoitto vastaavasti pieneni edelliseen
vuoteen verrattuna. Konsernin kannalta
järjestelyllä saavutettiin taloudellisia etuja
regulaatiomalli huomioon ottaen.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeenYhtiön taloudellisessa tilassa ei tilikauden päätty-
misen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai
muutoksia. Imatran Seudun Sähkö -konserni jatkaa
strategiansa mukaisesti liiketoimintansa kehittä-
mistä.
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestäSähkön matalat markkinahinnat pitävät tuotan-
to-osuuksien tuotantokatteen matalana. Liikevaih-
don kehittymistä rajoittaa menossa olevalla val-
vontajaksolla tapahtuva sähkön siirron ylijäämän
palautus sekä kovana jatkuva hintakilpailu sähkön
vähittäismarkkinoilla. Strategisista suojauksista
aiheutuva negatiivinen kassavirta pienentää tulo-
Konsernin sähkön myynti oli yhteensä 346 GWh, missä oli kasvua edelliseen vuoteen verrattuna17 %.
31
sodotuksia. Lisäksi yhtiö jatkaa Fennovoima-hank-
keen rahoittamista.
Viron energiaviraomainen on selvittämässä
Imatra Elekterin siirtohinnoittelun kohtuullisuutta
osana normaalia siirtohinnoittelun seurantaa Viros-
sa. Selvitys saattaa johtaa Imatra Elekterin liikevaih-
don laskuun loppuvuoden aikana.
Perusliiketoiminnan osalta näkymät ovat suo-
tuisat niin Suomessa kuin Virossakin. Uudet yh-
teistyöjärjestelyt, organisaation vahvistuminen
ja henkilöstön vahva osaaminen tuovat pitkällä
tähtäimellä uusia liiketoimintamahdollisuuksia no-
peasti kehittyvillä energiamarkkinoilla.
Taloudellinen asemaKonsernin voimalaitososuuksiin ja verkostoon koh-
distuvien investointien taso on seuraavien vuosien
aikana huomattava. Verkostoinvestointeja ohjaavat
lain asettamat vaatimukset toimitusvarmuuden ke-
hittymiselle.
Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistäKonsernin liiketoiminnat altistuvat mm. markkina-,
rahoitus- ja vahinkoriskeille sekä energiapolitiikan
yllättävistä muutoksista aiheutuville riskeille.
Markkinariskejä hallitaan sähkön myynnin ja
tuotannon riskienhallintaperiaatteiden ja -mene-
telmien avulla. Menetelmät on kuvattu
hallituksen hyväksymässä riskikäsikirjassa.
Sähkön fyysiseen hankintaan liittyviä ris-
kejä on pienennetty sähkön hankinnan
uudelleenjärjestelyjen avulla.
Rahoitusriskien hallitsemiseksi entistä
tehokkaammin yhtiö on ottanut käyttöön
uusia rahoitusinstrumentteja ja hajautta-
nut rahoitukseen liittyviä riskejä hallituk-
sen hyväksymän rahoitusstrategian mu-
kaisesti.
Konsernissa on tehty kokonaisvaltai-
nen riskikartoitus. Lisäksi konsernilla on hallituksen
hyväksymä vakuutuspolitiikka, jossa on määritelty
vakuuttamisen periaatteet materiaali- ja keskeytys-
vahinkojen osalta.
Talous ja keskeisimmät yhtiön kehitystä kuvaavat tunnusluvut (suluissa edellisen vuoden vastaava luku)
Konsernin liikevaihto oli 40,3 milj. euroa
(49,3 milj. euroa), mikä on 18 % vähemmän kuin
edellisenä vuonna. Liikevaihtoa laski Imatran Ener-
gian lämmöntuotannon ja maakaasun välitystoi-
minnan loppuminen sekä sähkön johdannaissopi-
muksiin liittyvän liikevaihdon siirtyminen Kaakon
Energiasta suoraan Kaakon Energian osakkaille.
Liikevoitoksi muodostui 1,5 milj. euroa (1,6 milj.
euroa). Liikevoittoprosentti kasvoi edellisen vuo-
den 3,2 prosentista 3,8 prosenttiin liikevaihdosta.
Tilikauden voitto oli 1,3 milj. euroa (0,2 milj. eu-
roa) eli 0,9 edellistä tilikautta suurempi. Ero johtui
pääasiassa siitä, että tässä tilinpäätöksessä ei tarvit-
tu tehdä pörssisijoituksiin liittyviä arvonalennuksia.
Toiminnan kannattavuutta kuvaava oman
pääoman tuottoprosentti konsernissa oli 3,2 %
(0,3 %) ja vakavaraisuutta kuvaava omavaraisuusas-
te 38,1 % (38,0 %).
Emoyhtiön liikevaihto oli edellisen vuoden ta-
solla 8,8 milj. euroa (8,8 milj. euroa).
Emoyhtiön liiketappioksi muodostui -2,1 milj.
euroa (-0,3 milj. euroa). Liiketappion kasvun ai-
heutti verkon vuokratulojen jääminen pois, mikä
kompensoituu konsernitasolla sähköverkkoyhtiön
tehdessä vastaavasti enemmän liikevoittoa.
Emoyhtiön liiketappio aiheutui lähinnä strate-
giseen sähkön hankinnan suojaukseen aikoinaan
hankituista sähköjohdannaissopimuksista, jotka
tuottivat vuoden aikana merkittävää negatiivista
kassavirtaa.
Perusliiketoiminnan osalta näkymät ovat suotuisat niin Suomessa kuin Virossakin.
32 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
Toiminnan kannattavuutta kuvaava oman
pääoman tuottoprosentti emoyhtiössä oli -7,5 %
(-4,6 %). Yhtiön vakavaraisuutta kuvaava omavarai-
suusaste oli 28,7 % (36,6 %).
Taseeseen kirjattujen liittymismaksujen muu-
tokset Suomessa olivat 0,3 milj. euroa (0,5 milj. eu-
roa). Viron lainsäädännön mukaan liittymismaksut
netotetaan tuloslaskelmassa tilikausikohtaisesti.
Konsernin investoinnit aineellisiin ja aineetto-
miin hyödykkeisiin olivat yhteensä noin 4,6 milj.
euroa (5,6 milj. euroa), josta Suomen osuus oli
2,7 milj. euroa (3,4 milj. euroa). Sähköverkoston
osuus oli Suomessa 2,5 milj. euroa (3,4 milj. euroa)
ja Virossa 1,8 milj. euroa.
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat
tunnusluvut esitetään keskitetysti sivulla 5.
HenkilöstöHenkilöstön keskimääräinen lukumäärä koko kon-
sernissa oli 92 henkilöä, josta Suomessa oli 54 hen-
kilöä (edellisenä vuonna 59) ja Virossa 38 henkilöä
(43). Tilikauden palkat ja palkkiot olivat koko kon-
sernissa 3,3 milj. euroa (3,6 milj. euroa), josta Viron
osuus oli noin 0,8 milj. euroa (0,8 milj. euroa).
YmpäristöasiatKonsernilla on toiminnoilleen Suomessa ja Virossa
sertifioidut ympäristö- ja laatujärjestelmät.
Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksiYhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 16 519 480,29
euroa, josta tilikauden voitto on 109 001,08 euroa.
Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että kuluneelta
tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,10 euroa ulkona ole-
valta osakkeelta.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden
päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia
muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä eh-
dotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mu-
kaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Yhtiö investoi kuluvalla tilikaudella merkittäviä
määriä sähköverkon toimitusvarmuuden kehittä-
miseen ja oman voimantuotannon lisäämiseen.
Toimitusvarmuuden kehittämiseen tehdyt
investoinnit lisäävät tulevina vuosina verkkoliike-
toiminnan valvontamallin mukaisesti verkkoliike-
toiminnasta saatavia tuottoja, ja oman tuotannon
lisääminen monipuolistaa yhtiön sähkön hankin-
nan rakennetta tulevina vuosina.
Yhtiön osakkeetYhtiöllä on 3 479 552 osaketta, joiden nimellis-
arvo on 0,50 euroa. A-osakkeita on 2 534 016 kpl
ja S-osakkeita 945 536 kpl. A-sarjan osakkeilla on
1 ääni/osake ja S-sarjan osakkeilla 20 ääntä/osake.
Rakenne- ja rahoitusjärjestelytHallitus on antivaltuutuksen (yhtiökokouksen
päätös 23.5.2013) nojalla valtuutettu päättämään
yhdessä tai useammassa erässä uusien osakkei-
den antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamisesta (osakeanti). Annetta-
vien uusien osakkeiden ja omien luovutettavien
osakkeiden lukumäärä ei kuitenkaan saa yhteensä
olla enempää kuin 500 000 A-sarjan osaketta ja
250 000 S-sarjan osaketta. Osakkeiden lukumäärä
yhteensä 750 000 osaketta on noin 26 % yhtiön
kaikista antivaltuutuksen antamishetkellä ulkona
olleista osakkeista. Uudet osakkeet voidaan antaa
ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa
yhtiön osakkeenomistajille heidän osakeomistuk-
siensa suhteessa tai osakkeenomistajan etuoikeu-
desta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen
on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, ku-
ten Imatran Seudun Sähkö -konsernin strategisten
kehitysmahdollisuuksien kannalta tärkeiden yh-
teistyöhankkeiden toteuttaminen energia- ja/tai
verkkoliiketoiminta-alueilla, muut Imatran Seudun
Sähkö Oy:n liiketoimintaan kuuluvat järjestelyt tai
rahoituksellisen vaihtoehdon tarjoaminen merkit-
täville investoinneille, mukaan lukien mahdolliset
yrityshankinnat.
Yhtiö investoi kuluvalla tilikaudella merkittäviä määriä sähköverkon toimitusvarmuuden kehittämiseen ja oman voimantuotannon lisäämiseen.
33
Määrä (kpl) Osuus osakkeista Osuus äänistä
49 166 1,41 % 0,38
Päivämäärä Määrä (kpl) Suoritettu vastike
18.1.–16.2.2016 396 2 178
22.7.2016 256 704
Yhteensä 652 2882
Emoyhtiö on tilikauden aikana ostanut
omia osakkeitaan seuraavasti
Yhtiön osakkeetEmoyhtiöllä on 31.12.2016 omia osakkeitaan seuraavasti:
Yhtiön taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
Lisäksi osana emoyhtiön 3.1.2012 tekemää liiketoiminta-
kauppaa sen 100 %:een omistukseen tuli tytäryhtiöitä,
joilla on taseen sijoituksissaan emoyhtiön osakkeita
yhteensä 558 672 kpl.
KONSERNI 2016 2015 2014
Liikevaihto (Meur) 40,3 49,3 54,0
Liikevoitto (Meur) 1,5 1,6 1,5
Liikevoitto %:ia liikevaihdosta 3,8 3,2 2,8
Oman pääoman tuotto-% 3,2 0,3 2,9
Omavaraisuusaste (%) 38,1 38,0 36,9
EMO 2016 2015 2014
Liikevaihto (Meur) 8,8 8,8 9,8
Liikevoitto (Meur) -2,1 -0,3 -0,5
Liikevoitto %:ia liikevaihdosta -23,7 -3,0 -5,5
Oman pääoman tuotto-% -7,5 -4,6 1,4
Omavaraisuusaste (%) 28,7 36,6 36,7
Hallitus valtuutetaan päättämään uusien osakkeiden
merkintähinnasta ja yhtiön hallussa olevien omien osak-
keiden luovutushinnasta sekä niiden määrittelyperusteista.
Lisäksi hallitus voi päättää, että uudet osakkeet voidaan
antaa myös apporttiomaisuutta vastaan tai muutoin tie-
tyin ehdoin. Hallitus päättää myös kaikista muista uusien
osakkeiden antamiseen ja yhtiön hallussa olevien omien
osakkeiden luovuttamiseen liittyvistä seikoista.
Valtuutus on voimassa 23.5.2018 saakka, eikä hallitus
ole käyttänyt tätä valtuutusta 31.12.2016 mennessä.
Hallitus on hankkimisvaltuutuksen (yhtiökokouksen
päätös 19.5.2016) nojalla oikeutettu päättämään enintään
yhtiön 500 000 A-sarjan ja 250 000 S-sarjan oman osak-
keen hankkimisesta. Osakkeet voidaan hankkia yhdessä
tai useammassa erässä. Omia osakkeita voidaan hankkia
muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden
suhteessa (suunnattu hankkiminen) yhtiön vapaalla omalla
pääomalla.
Valtuutus on voimassa 19.11.2017 saakka.
Osakkeen hankintahinta on sekä A- että S-osakkeiden osal-
ta vähintään sama kuin osakkeen nimellisarvo 50 senttiä
osakkeelta ja enintään yhtiölle viimeisen 12 kuukauden
jakson aikana ennen hankkimispäätöstä toimitettujen va-
rainsiirtoveroilmoitusten mukainen osakkeista maksettu,
tai hankkimispäätöstä välittömästi edeltäneiden 12 kuu-
kauden aikana julkisissa ostotarjouksissa osakkeista tarjot-
tu ylin hinta. Yhtiölle hankitut osakkeet voidaan joko pitää
yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen vastikkeena mah-
dollisissa yrityshankinnoissa tai muissa yhtiön liiketoimin-
taan kuuluvissa järjestelyissä taikka investointien rahoitta-
misessa.
Hallitus päättää kaikista muista omien osakkeiden
hankkimiseen liittyvistä seikoista.
Verkkoliiketoiminnan luopuminen vuokraverkkomal-
lista toteutettiin liiketoimintasiirron ja fuusion kautta. Emo-
yhtiön ja sen tytäryhtiön Imatran Seudun Sähköverkko
Oy:n välillä tapahtui liiketoimintasiirto, jossa verkkoliiketoi-
minnan omaisuus siirtyi emolta tytäryhtiölle. Välittömästi
tämän jälkeen Imatran Seudun Sähköverkko Oy fuusioitui
sisaryhtiöönsä Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:öön.
Lähipiirilainat ja -vastuutYhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäsenillä tai heidän
lähipiiriinsä kuuluvilla henkilöillä tai yhteisöillä ei ole olen-
naisia liikesuhteita yhtiön kanssa.
Yhtiön lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnet-
ty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai
muita vakuuksia.
Lähipiirin kanssa ei ole ollut tavanomaisesta poikkeavia
liiketoimia. Johdon työsuhde-etuudet ovat vertailukauden
tasolla.
Tilikauden aikana hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu
osuus sekä osakepääomasta että äänimäärästä oli 0,02
prosenttia. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkit-
tävää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen
yhtiössä.
PääomalainatKonsernilla (Kaakon Energia Oy) on oman pääoman eh-
toista lainaa yhteensä 341.309 €. Pääoma ja korko makse-
taan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa vain kaikkia mui-
ta velkoja huonommalla etuoikeudella. Pääoma voidaan
palauttaa ja korkoa maksetaan vain siltä osin kuin yhtiön
vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen mää-
rä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tili-
kaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätök-
seen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Lainat
ovat korottomia ja vakuudettomia.
34 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
HYVÄN SEUDUN
ENERGIAALUVUT JA LAUSUNNOT
35
KONSERNI EMO
1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015 1.1.–31.12.2016 1.1.–31.12.2015
LIIKEVAIHTO 40 331 407 49 301 627 8 787 091 8 816 358
Valmistus omaan käyttöön 1 870 383 3 180 733
Liiketoiminnan muut tuotot 58 750 81 552 83 097 5 059 842
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana 26 968 569 33 273 702 8 366 674 7 364 076
Varastojen muutos -112 464 58 780
Ulkopuoliset palvelut 3 144 671 3 783 386 417 728 410 035
Materiaalit ja palvelut yhteensä 30 000 776 37 115 868 8 784 402 7 774 111
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 3 251 634 3 610 315 889 008 1 141 170
Henkilösivukulut
Eläkekulut 711 886 762 928 158 803 181 104
Muut henkilösivukulut 87 679 123 668 31 184 45 721
Henkilöstökulut yhteensä 4 051 198 4 496 910 1 078 995 1 367 995
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot 3 105 162 5 914 644 110 436 3 886 319
Konsernireservin tuloutus 786 670 786 670
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä 3 891 832 6 701 314 110 436 3 886 319
Liiketoiminnan muut kulut 2 799 147 2 653 024 982 438 1 111 846
LIIKEVOITTO 1 517 587 1 596 796 −2 086 083 −264 071
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot konserniyrityksiltä 680 000 260 000
Muilta 710 706 716 538 305 566 695 117
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 47
Muilta 251 303 60 494 12 002 13 396
Osuus osakkuusyhtiön tappiosta -2 691 1 206
Arvonmuutokset pysyvien vastaavien osakkeista ja sijoituksista 134 414 -1 240 642 88 514 -1 194 742
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille 56 444 28 641
Muille 1 074 957 1 129 831 1 042 560 1 122 024
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 18 774 -1 592 234 -12 922 -1 376 847
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 536 362 4 562 -2 099 006 -1 640 918
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 403 738 −908 619
Konserniavustukset
Saatu konserniavustus 2 613 810 823 263
Tuloverot 13 331 257 808 2 066 90 964
Laskennalliset verot 244 354 −405 335
Vähemmistöosuudet −51 41 206
TILIKAUDEN VOITTO 1 278 625 193 296 109 001 0
TULOSLASKELMA
36 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
KONSERNI EMO31.12.2016 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Johtoalueiden kertakaikkiset korvaukset 137 402 172 664 172 664
Muut pitkävaikutteiset menot 1 333 256 2 233 643 84 588 28 661
Konserniliikearvo 12 626 895 13 468 688
14 097 553 15 874 995 84 588 201 325
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet 473 209 478 672 170 404 343 356
Rakennukset ja rakennelmat 1 126 568 1 252 018 446 809 790 408
Verkosto 54 810 393 52 924 383 36 970 785
Koneet ja kalusto 449 582 790 221 28 957 37 839
Enn.maksut ja kesk.eräiset hankinnat 13 001 691 146 691 146
56 872 753 56 136 440 646 170 38 833 534
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 49 891 528 48 672 958
Osuudet omistusyhteysyrityksissä 23 552 26 244 21 728 21 728
Muut osakkeet ja osuudet 23 185 448 21 128 361 4 402 743 8 281 929
Muut saamiset 4 050 4 050
23 213 051 21 158 655 54 315 998 56 976 614
Pysyvät vastaavat yhteensä 94 183 357 93 170 090 55 046 756 96 011 473
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 658 572 546 108
658 572 546 108
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset tytäryhtiöltä 505 024 505 024
Liittymismaksut 46 464 24 197 26 818 20 833
46 464 24 197 531 842 525 857
Laskennallinen verosaaminen 948 777 1 036 361
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 6 928 338 6 426 593 4 214 857 4 155 274
Saamiset saman konsernin yrityksiltä 3 113 370 1 107 119
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 1 773 168 1 773 168
Muut saamiset 4 082 852 484 1 398 11 332
Siirtosaamiset 467 715 190 066 237 031 5 803
7 401 908 7 469 312 7 568 429 5 279 696
Rahat ja pankkisaamiset 3 278 124 2 632 833 950 634 35 278
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 12 333 844 11 708 811 9 050 905 5 840 831
VASTAAVAA YHTEENSÄ 106 517 201 104 878 902 64 097 661 101 852 303
TASE
37
KONSERNI EMO31.12.2016 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2015
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma 1 739 776 1 739 776 1 739 776 1 739 776
Ylikurssirahasto 131 348 131 348 131 348 131 348
Vararahasto 9 130 9 130 9 130 9 130
Muut rahastot
Yhtiöjärjestyksen mukainen rahasto 14 113 847 14 404 026 14 057 979 14 404 026
Edellisten tilikausien voitto 17 431 143 17 237 865 2 352 500 2 352 500
Tilikauden voitto 1 278 625 193 296 109 001
34 703 869 33 715 441 18 399 734 18 636 780
Vähemmistöosuus 5 726 767 5 251 165
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero 23 285 756
Pakolliset varaukset
Eläkevaraus 22 765 40 519 22 765 40 519
Konsernireservi 562 114 617 237
Vieras pääoma
Laskennallinen verovelka 4 815 483 4 658 714
Pitkäaikainen
Pitkäaikaiset lainat rahalaitoksilta 32 423 000 32 875 000 29 925 000 32 875 000
Muu pankkilaina, konsernitili 2 601 686 1 971 028 2 601 686 1 971 028
Pääomalaina 341 309 341 309
Muut velat
Liittymismaksut 18 897 060 18 598 144 18 598 144
54 263 056 53 785 481 32 526 686 53 444 172
Lyhytaikainen
Lyhytaikaiset rahalaitoslainat 450 000 450 000
Saadut ennakot 346 815 339 651
Ostovelat 2 306 872 3 348 369 294 148 88 195
Velat saman konsernin yrityksille 11 907 605 5 498 128
Velat omistusyhteysyrityksille 5 909 1 299 5 909 1 299
Muut velat 2 187 234 2 199 766 241 232 417 226
Siirtovelat 1 126 317 921 261 249 581 440 229
6 423 147 6 810 345 13 148 475 6 445 077
Vieras pääoma yhteensä 65 501 687 65 254 540 45 675 162 59 889 249
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 106 517 201 104 878 902 64 097 661 101 852 303
TASE
38 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 31.12.2016 31.12.2015
Liiketoiminnan rahavirta:
Voitto / tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (+/–) 1 536 362 -18 701
Suunnitelman mukaiset poistot 3 891 832 6 701 314
Rahoitustuotot ja -kulut -18 774 1 592 234
Muut oikaisut 63 789 64 150
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 5 473 209 8 338 997
Käyttöpääoman muutos:
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys 42 859 -1 962 078
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys -112 464
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys -921 919
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 4 481 685 6 376 919
Saadut korot liiketoiminnasta 251 944 60 371
Maksetut välittömät verot (–) 14 343 310 105
Liiketoiminnan rahavirta 4 747 972 6 747 395
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA: 31.12.2016 31.12.2015
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (–) -3 079 199 -5 688 528
Investoinnit muihin sijoituksiin (–) -1 861 474 -1 790 200
arvonalennusten takaisinmaksut 91 800
Saadut osingot investoinneista 710 706 716 538
Investointien rahavirta -4 138 167 -6 762 190
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA: 31.12.2016 31.12.2015
Omien osakkeiden hankkiminen (–) -2 982 -27 547
Pitkäaikaisten lainojen nostot 628 658 1 971 028
Liittymismaksuvelkojen muutos 298 916 515 346
SVOP-sijoitus 475 552 702 707
Maksetut korot ja maksut rahoituskuluista (–) -1 106 316 -1 126 804
Maksetut osingot ja muu voitonjako (–) -258 341 -303 316
Rahoituksen rahavirta 35 487 1 731 414
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (–) 645 292 1 716 619
Rahavarat tilikauden alussa 2 632 833 916 214
Rahavarat tilikauden lopussa 3 278 125 2 632 833
RAHOITUSLASKELMA, KONSERNI
Rahoituslaskelmaa koskevat lisätiedot
Liiketoiminnan rahavirta on esitetty epäsuoraa esittämistapaa noudattaen.
Tilikauden 2015 rahoituslaskelman kohta satunnaiset erät on netotettu kohtaan muut oikaisut.
39
Tilinpäätöksen allekirjoitus
Hallintoneuvoston lausunto
Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa tutustunut Imatran
Seudun Sähkö Oy:n tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen vuodelta
2016. Hallintoneuvosto yhtyy ehdotukseen yhtiön tilinpäätöksen ja
konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta.
Imatralla 10. huhtikuuta 2017
Hallintoneuvoston puolesta
Tommi Saarelainen, puheenjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Imatralla 27. maaliskuuta 2017
Vilnassa 24. maaliskuuta 2017
Saku Miikki
hallituksen jäsen
Risto Nevalainen
hallituksen jäsen
Jukka-Pekka Pekonen
hallituksen jäsen
Ari Saukkonen
toimitusjohtaja
Visa Välimäki
hallituksen puheenjohtaja
Onni Hietalahti
hallituksen jäsen
Kari Koivuranta
hallituksen jäsen
Kaija Pakkanen,
KHT, JHT
Niina Sinkko
KHT
40 IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY I 2016
TILINTARKASTUSKERTOMUSImatran Seudun Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto Olemme tilintarkastaneet Imatran Seudun Säh-
kö Oy:n (y-tunnus 0159029-2) tilinpäätöksen tili-
kaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää sekä
konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä
emoyhtiön toimin nan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätök-
sen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomes-
sa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mu-
kaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia vel-
vollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen ti-
lintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emo-
yhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suo messa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti,
jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme
mukaan olemme hankkineet lausuntomme perus-
taksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevi denssiä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän
kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyt-
tää lakisäätei set vaatimukset. Hallitus ja toimitus-
johtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvon-
nasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä
laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa
tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toimin-
nan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laa-
dittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpää-
tös laaditaan toiminnan jatku vuuteen perustuen,
paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaih-
toehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen var-
muus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena
väärinkäytök sestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus
on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen vir heellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilin-
tarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärin-
käytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuu-
della odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilin päätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintar-
kastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista
harkintaa ja säi lytämme ammatillisen skeptisyyden
koko tilintarkastuksen ajan.
Lisäksi:
- Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheelli syyden riskit, suunnittelemme ja suori-
tamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoi-
menpiteitä ja hankimme lausuntomme perustak-
si tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidens siä. Riski siitä, että väärinkäy-
töksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havait-
sematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,
väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jät-
tämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista
- Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kan-
nalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäk-
semme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta
emme siinä tarkoi tuksessa, että pystyisimme anta-
maan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
41
- Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-
periaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon teke-
mien kir janpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien
tietojen kohtuullisuutta.
- Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpää-
tös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,
ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perus teella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellais-
ta tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta
epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin-
taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää ti-
lintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät
ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätök-
semme perustuvat tilintarkastuskertomuksen anta-
mispäivää n mennessä hankittuun tilintarkastusevi-
denssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat
kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni
pysty jatkamaan toimintaansa.
- Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämis-
tapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilin-
päätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtu-
mia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
- Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuu-
luvia yh teisöjä tai liiketoimintoja koskevasta talou-
dellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan
lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme
konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnas-
ta ja suorittami sesta. Vastaamme tilintarkastuslau-
sunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun
muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta
ja ajoituk sesta sekä merkittävistä tilintarkastusha-
vainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen val-
vonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnis-
tamme tilintarkastuksen aikana.
Muut raportointivelvoitteet
Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta infor-
maatiosta. Muu informaatio käsittää toimintaker-
tomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätöstä
koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea toimintakerto-
mukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen ti-
lintarkastuksen yh teydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä
informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen
tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikut taako se muutoin ole-
van olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on
lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakerto-
muksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukai-
sia ja että toi mintakertomus on laadittu toiminta-
kertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten
mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella
johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisäl-
tyvässä infor maatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole
tämän asian suhteen raportoitavaa.
Kaija Pakkanen,
KHT, JHT
Niina Sinkko
KHT
Kouvolassa, maaliskuun 27. päivänä 2017
IMATRAN SEUDUN SÄHKÖ OY
Karhumäenkatu 2
55120 IMATRA
Puh. 05 683 5209
www.issoy.fi