KOULUTUKSEN TULEVAISUUS – OSAAMISEN HAASTEISIIN VASTAAMINENXIV Kerttu Saalasti -seminaari
Opetusneuvos Maarit Palonen26.11.2014
KANSAINVÄLISIÄ KEHITYSTRENDEJÄ
University of the future, Ernst & young
Knowledge, information sharing
Changing challenges– changing the paradigm
Joint campuses, programmes, courses, degrees
Recryting of teachers, experts
Research infrastructures and programmes
Mobility of students, researcherexperts, administra
Social dimension:values, inclusiveness,public common good,access to information
Multidisciplincross-discipapproach
Suomi kansainvälisessä vertailussa- panosindikaattorit
Suomi kansainvälisessä vertailussa- tulosindikaattorit
OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA
OKM TULEVAISUUSKATSAUS:TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 1/2
Osaamisen ja luovuuden merkitys kasvaa – Ihmiskunnan suuret haasteet– Talouden, yhteiskunnan ja arvojen isot muutokset– Uuden kasvun lähteet– Tietoon perustuva päätöksenteko
Digitaalikumous– ”Toinen koneiden aika”: internet, robotisaatio, big data, 3D -tulostus– Vaikuttaa ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen ja
yhteiskunnalliseen organisoitumiseen– Tuotannon ja työn organisaatiot ja toimintatavat, ammattirakenteet ja
osaamisvaatimukset muuttuvat, työelämä polarisoituu– Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy– Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta,
tutkimusta ja innovointia
8
OKM TULEVAISUUSKATSAUS:TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET2/2
Hyvinvointi ja kestävä kasvu syntyvät luovuudesta ja osaamisesta– Aiempaa suurempi osa globaalien arvoketjujen lisäarvosta ja
talouskasvusta syntyy aineettomasta pääomasta, ihmisten osaamisesta– Suomi erikoistuu työtehtäviin, jossa tarvitaan korkeaa osaamista ja
luovuutta– Tarvitaan vahvaa perusosaamista ja mahdollisuudet osaamisen
kehittämiseen koko työuran ajan
Yhteiskunta erilaistuu ja eriarvoistuu– Koulutus-, nuoriso-, liikunta- ja kulttuuripolitiikan merkitys hyvinvoinnin,
hyvän ja arvokkaan elämän, sosiaalisen koheesion ja luottamuksen kulttuurin kannalta kasvaa
Eurooppalainen yhteistyö laajenee ja syvenee– Eurooppa 2020-strategia – älykäs, kestävä ja osallistava talouskasvu
9
1. OSAAMISEN KETJU KUNTOON -KASVATUKSELLA JA KOULUTUKSELLAUUTEEN NOUSUUN (OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)
Suomi on tunnettu hyvästä koulutusjärjestelmästään, mutta- Nuorten osaamistulokset ovat kääntyneet laskuun - Aikuisten perustaidoissa puutteita - Väestön koulutustason nousu pysähtyy- Suomen on jäämässä jälkeen muista edistyneistä tiede- ja korkeakoulumaista
Mitä on tehtävä?- Oppimisen ilo ja luovuuden riemu; tuetaan ihmisten kiinnostusta jatkuvaan itsensä
ja koko yhteiskunnan kehittämiseen- Panostus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen on prioriteetti- Pysäytetään eriytyvyyskehitys- Erityishuomio maahanmuuttajien koulutukseen- Digitaaliteknologia käyttöön- Kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita, oppimisympäristöjä ja
toimintamuotoja yhdessä työelämän kanssa- Siirretään ammatillisen koulutuksen rahoitus julkisen rahoituksen osalta kokonaan
valtiolle ja koulutuksen rahoituspohjaa- Huolehditaan opettajankoulutuksen ja opetustyön vetovoiman säilymisestä
10
2. KORKEAKOULUTUKSELLA JA TIETEELLÄ KILPAILUETUA(OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)
Korkeakoulutuksen, osaamisen ja tieteen tasoa on nostettava kilpailijamaita nopeammin, jotta talous kasvaa ja Suomeen syntyy uusia korkeaa osaamista vaativia työpaikkoja
- Koko korkeakoulujärjestelmän on oltava laadukas- Tarvitaan huippuja- Opetuksen ja tutkimuksen laatu kärsivät voimavarojen hajaantumisesta
Mitä on tehtävä?– Korkeakoulujärjestelmän vahvistamisessa (= profilointi, erikoistuminen,
rakenteiden ja yhteistyön kehittäminen) on erilaisia vaihtoehtoja– Ammattikorkeakoulut uudistavat alueita, pk-yrityksiä ja palveluita– Rahoituspohjaa monipuolistetaan– Hyödynnetään tieteen ja tutkimuksen avoimuuden mahdollisuudet– Hyödynnetään digitalisaatiota opetuksessa ja tutkimuksessa– Tieto ja osaaminen käyttöön yrityksissä, alueilla ja yhteiskunnallisessa
päätöksenteossa
11
3. RAKENTEITA, RAHOITUSTA JA OHJAUSTA UUDISTETTAVA(OKM:N TULEVAISUUSKATSAUKSESTA)
Julkinen hallinto on avainasemassa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä.Kansainvälisesti on arvioitu Suomen julkinen sektori toimivaksi, tehokkaaksi ja avoimeksi.
– Julkisen talouden kokonaisuuden hallinta vahvistuu– Kuntien, alueiden ja valtion suhteet ovat muuttumassa– Julkisen sektorin sopeuttamistoimet ovat kohdentuneet voimallisesti OKM:n hallinnonalalle
Rakenteita, rahoitus- ja ohjausmekanismeja on uudistettava– Turvataan toimialojen perusrahoitus. Laajennetaan korkeakoulutuksen, ammatillisen
koulutuksen ja aikuiskoulutuksen rahoituspohjaa– Hyödynnetään alueiden kehittämisessä niiden omia ja ministeriön toimialojen toimijoiden
yhteistyötä ja vahvuuksia– Vahvistetaan päätöksenteon tieto- ja tilasto- ja tutkimusperustaa – Siirretään taide- ja kulttuurilaitosten lakisääteiset valtionosuudet asteittain
veikkausvoittovaroista budjettivaroihin– Kehitetään opintotukea– Säilytetään rahapelien yksinoikeusjärjestelmä– Meneillään olevien uudistusten (sote) yhteydessä on huolehdittava siitä, että sama ministeriö
vastaa sekä palveluiden järjestämisestä että niiden rahoituksesta– Lisätään tilojen moni- ja yhteiskäyttöä
12
MINISTERIÖIDEN TULEVAISUUSKATSAUSTEN YHTEISIÄ TEEMOJA JA TAVOITTEITA
13
STRATEGISIA KYSYMYKSIÄ TULEVAISUUDESTA: Onko korkeakoulujärjestelmällämme riittävä valmius tulevaisuuden haasteisiin?
• Mitkä ovat korkeakoulujen ja tieteen menestystekijät maailmalla?
• Mitä kysymyksiä Suomen tulisi huomioida korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä?
• Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivien (10.-11.12.2014 Joensuussa) ohjelma teemalla kansainväliset korkeakoulumallit ja näkökulmia suomalaisen järjestelmän kehittämiseen
• Seminaarialustajiksi ja taustapaperin laatijoiksi kutsuttu kansainvälisiä asiantuntijoita:
– Peter Maassen, korkeakoulujohtamisen ja –hallinnon guru– Erik Arnold, innovaatiojärjestelmien ekspertti– Jack Spaapen, Alankomaiden yms. rohkeiden ratkaisujen tuntija– Jamil Salmi, globaali korkeakoulujärjestelmien osaaja
KV. NÄKÖKULMIA KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEEN
• OKM teettää selvityksen, jossa tarkastellaan suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämistarpeita suhteessa vertailun kannalta relevanttien maiden korkeakoulumallien kehityssuuntiin ja toimintaympäristön muutokseen sekä tuotetaan ehdotuksia Suomen korkeakoulujärjestelmän kehittämiseen– selvitys valmistuu viimeistään joulukuun 2014 lopussa – seminaari 2/2015 – tavoitteena HO vaikuttaminen
• Selvityksen toteuttaa Technopolis Group– Vertailumaina Tanska, Sveitsi, Irlanti, Alankomaat– Technopolis-verkoston lisäksi kansainvälinen 5-7 henkilön asiantuntijapaneeli,
jossa muiden eurooppalaisten maiden korkeakoulutuksen asiantuntijoita
KORKEAKOULUTUKSEN HAASTEITA
KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ
Osaavan työvoiman tuottaminen työelämään jatkossakin tärkeää– Miten reagoidaan työelämän muutoksiin?
-> tarvitaan rohkeutta, aktiivista kehittämisotetta ja joustavuutta-> on oltava muutosvalmiutta ja pystyttävä ennakoimaan tulevaisuuden tarpeita
– Miten turvataan osaamisen saatavuus ja ajanmukaisuus?-> turvataan opetuksen laatu ja tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet maan eri osissa
-> hyödynnetään teknologian tarjoamia mahdollisuuksia ja digitalisaatiota-> tarvitaan yhteistyötä ja vahvempaa verkostoitumista ja vuorovaikutusta yritysten, työelämän ja korkeakoulujen kanssa-> vastataan jo työelämässä olevien koulutustarpeisiin laadukkaasti ja nopeasti, tarvitaanko uudenlaisia opetuksen järjestämistapoja?
– Miten vahvistetaan alueiden kilpailukykyä?-> vain kansainvälistyminen ja laadukas osaaminen turvaavat alueiden elinvoimaisuutta ja hyvinvointia pitkäjänteisesti-> verkostoitumisella ja yhteistyöllä sekä yhteisellä strategisella näkemykselläparempia tuloksia ja nopeammin käyttöön-> innovaatioista yrittäjyyttä
KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ
Tutkimus- ja kehitystyöllä tuetaan työelämän kehittämistä ja alueiden kilpailukykyä
– Miten innovaatiokeskittymistä vahvuutta ja kriittistä massaa osaamisen kehittämiseen?
-> edellyttää uudenlaisia yhteistyörakenteita sekä koulutuksen ja tk-toiminnan tiivistä yhteyttä
– Miten vahvistetaan alueiden työelämän ja palvelurakenteiden uudistamista?-> kaikille löytyy tilaa, painoalojen ja osaamiskärkien tunnistaminen ja terävöittäminen tärkeää-> oikeiden kumppanien löytäminen on tärkeää-> uusilla innovaatioilla voidaan tukea alueiden elinkeino- ja palvelurakenteiden uudistumista sekä alueiden kilpailukykyä-> vahvoilla korkeakouluyksiköillä paremmat edellytykset reagoida yhteiskunnan nopeisiin muutoksiin tk-toiminnan keinoin ja monialaisuutta hyödyntäen-> miten ammattikorkeakoulun toiminta saadaan näkyväksi ja tunnetuksi sidosryhmille, yhden luukun periaate?
KORKEAKOULUT MUUTTUVASSA TOIMINTAKENTÄSSÄ
- Miten turvataan rahoituksen riittävyys?-> rakenteellinen uudistuminen->laatu ja vaikuttavuus sekä yhteistyö parantavat edellytyksiä hankkia kilpailtua rahoitusta-> tki-toiminnan laatua tulee vahvistaa-> Horizon 2020 ja kansainväliset rahoituslähteet
Korkeakouluista kiinnostavia työ- ja opiskeluympäristöjä– Mitä vielä?
->vetovoimainen koulutus ja tutkimus tekevät korkeakoulusta kiinnostavan opiskelu- ja työpaikan kansallisesti ja kansainvälisesti-> hyvä johto ja henkilöstöpolitiikka sitouttavat korkeakouluyhteisöön ja sen tavoitteisiin-> laadukas opetus kiinnostaa opiskelijoita ja kannustaa osaamisen kehittämiseen-> yhteiset kampusrakenteet luovat vuorovaikutusta ja innovatiivisia osaamiskeskittymiä, joilla paremmat edellytykset tk-toiminnassa ja vaikuttavuuden vahvistamisessa-> ajanmukaiset infrastruktuurit turvaavat opetuksen ja tk-toiminnan edellytykset