PIENTEN SEUTUJEN KETTERYYS JA KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
VTT, Timo Aro 31.1.2014 Yrityskehi7ämisen seminaari, Helsinki
SISÄLTÖ ① 2010-‐LUVUN ALUERAKENNE JA KEHITYSKUVA ② PIENTEN SEUTUJEN KILPAILUKYKY YRITYSDYNAMIIKAN
NÄKÖKULMASTA
© Timo Aro 2014
Osa I 2010-‐luvun aluerakenne ja kehityskuva
© Timo Aro 2014
© Timo Aro 2014
2010-‐luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten
kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla.
2. Keski=ymis-‐ ja au>oitumiskehitys etenee samanaikaises>: alueiden välinen polarisoituminen (”vahvat vahvenevat, heikot heikkenevät”)
3. ”Aluekehityksen ekonomisaa>o” (suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla): muu7oliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen. Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muu7ojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa
4. (Suur)kaupunki-‐ ja kilpailukykypoli>ikka (sopimukselliset järjestelyt) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.
5. Kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu kaupunki-‐seutujen välillä (osaaminen, innovaaJot, työvoima, investoinnit ja luovuus) © Timo Aro 2014
HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO
- 1950’-1990’ - Hajautettu aluepolitiikka - Tasapainoinen aluerakenne - Syrjäisyyslisät - Teollistava aluepolitiikka - Koheesiopolitiikka keskiössä
à 50-100 keskittymää
Koh> metropolival>ota…
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään
HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO - 1990-2000’ - Ohjelmaperustaisuus - Osaamiskeskuspolitiikka - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt - Koheesio- ja kilpailukyky-
politiikan tasapainossa à 30-35 keskittymää
METROPOLIVALTIO - 2010’ - Sopimusperustaisuus - Suuret kaupunkiseudut - Kasvusopimukset, INKA jne. - Kunta-, sote- ja muut reformit - Kehityskäytävät ja –
vyöhykkeet - Kilpailukyky keskiössä à 5-15 keskittymää
© Timo Aro 2014
Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla
Väkiluku kasvoi yli 40000 hlöä viidellä
kaupunki-‐seudulla
Väkiluku väheni yli
10000 hlöllä kuudella seudulla
Kaupunkiseutujen välinen muu=oliike ikäryhmi=äin vuosina 2001-‐2010
Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-‐2040 1 (2)
Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
Koko maassa
2,4 miljoonaa
työpaikkaa vuoden 2011 lopussa
Helsingin seudulla kolmannes
(31,6 %) kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011
lopussa
15 suurimmalla kaupunkiseudulla
73 % kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011
lopussa
Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009
Ko<maan <ekuljetusvirrat vuosina 2007–2009
Lähde: Tilastokeskus
Rauta<ekuljetukset Suomessa vuonna 2011
Lähde: Tavaravirta3etojen lähde: Liikennevirasto
Rauta<e-‐, lento ja laivaliikenteen ko<maan matkat liikenneverkolla vuonna 2011
Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
Osa II Pienten seutujen kilpailukyky ja ke=eryys alueiden välisessä kilpailussa
© Timo Aro 2014
Pienten seutujen ke=eryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
3. Mainekuva (Pehmeät tekijät)
2. Sisäinen elinvoima
(Kovat ja pehmeät tekijät)
1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät)
© Timo Aro 2014
k e t t e r y y s / k i l p a i l u k y k y / e l i n v o i m a
© Timo Aro 2014
ALUEEN KILPAILUKYKY JA KETTERYYS
Alue-‐ ja kuntatalous-‐dynamiikka Tuo7avuus-‐
dynamiikka
Koulutus-‐ dynamiikka
Työllisyys-‐dynamiikka
Yritys-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Imago, mainekuva
Tulevaisuuden potenJaali
© Timo Aro 2014
Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-‐2012
• Analyysin kohteeksi valiNin kaikki Manner-‐Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella
• Yritysdynamiikkaa mi7aaviksi muu7ujiksi valiNin: • Aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisJin promilleina tuha7a asukasta kohden • Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisiin promilleina tuha7a asukasta kohden • Yritysperustannan (aloi7aneet – lope7aneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta • Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloi7aneiden ja lope7aneiden yritysten yhteismäärä
suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta • Yrityskannan muutos vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenNosuutena • Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloi7aneista yrityksistä
vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosen7eina aloi7aneista yrityksistä
• Kaikki seudut jaeNin jokaisen muu7ujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muu7ujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut
• Lopuksi tehJin yhteenveto, johon keräNin viidenneksi7äin seudut niiden saamien kuuden muu7ujan arvojen mukaan
© Timo Aro 2014
Aloi=aneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012
Aloi=aneiden yritysten suhteel-‐linen osuus korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella
Parhaan ja heikoimman
viidenneksen erot aloi=aneiden
yritysten määrässä kaksinkertaiset
TOP 6: 1. Tunturi-‐Lapin 2. Helsingin 3. Turunmaan 4. Raaseporin 5. Porvoon 6. Loviisan
© Timo Aro 2014
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Tunturi-‐Lapin
Helsingin
Åboland-‐Turunmaan
Raaseporin
Porvoon
Loviisan
Loimaan
Koillis-‐Savon
Turun
Tampereen
Pohjois-‐Satakunnan
Salon
Sydösterbo7enin
Vakka-‐Suomen
Luoteis-‐Pirkanmaan
TOP 15 aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)
© Timo Aro 2014
Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012
Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000
asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten
ulkopuolella
TOP 6:
1. Tunturi-‐Lapin 2. Sydösterbo=ens 3. Turunmaan 4. Koillis-‐Savon 5. Pohjois-‐Satakunnan 6. Luoteis-‐Pirkanmaan
Yrityskanta alhaisin teollisuus-‐seuduilla ja osassa korkeakouluseutu-‐
ja (Joensuu, Kuopio, Oulu ja
Jyväskylä)
© Timo Aro 2014
0 20 40 60 80 100 120
Tunturi-‐Lapin
Sydösterbo7enin
Åboland-‐Turunmaan
Koillis-‐Savon
Pohjois-‐Satakunnan
Luoteis-‐Pirkanmaan
Loviisan
Vakka-‐Suomen
Loimaan
Kyrönmaan
Järviseudun
Raaseporin
Joutsan
Suupohjan
Pohjois-‐Lapin
TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)
© Timo Aro 2014
Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta vuosina 2008-‐2012
Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla
kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan
seuduilla
TOP 6:
1. Oulun 2. Tampereen 3. Jyväskylän 4. Helsingin 5. Turun 6. Rovaniemen
Yritysperustanta alhaisinta Itä-‐ ja Pohjois-‐Suomen
maakun>en reuna-‐alueilla (heikoim-‐massa viidennek-‐sessä mm. Lah> ja
Savonlinna)
© Timo Aro 2014
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-‐Turunmaan .
TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Aloi=aneet ja lope=aneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012
Yritysten uusiutuminen eli luova tuho vilk-‐
kainta korkeakou-‐luseuduilla ja
yksi=äisillä teol-‐lisuusseuduilla
TOP 6:
1. Helsingin 2. Oulun 3. Jyväskylän 4. Tampereen 5. Kuopion 6. Rovaniemen
Yritysten uusiutuminen
lähes kaksi kertaa alhaisempaa hei-‐koimman viiden-‐neksen seuduilla kuin parhaassa viidenneksessä
© Timo Aro 2014
14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5
Helsingin
Oulun
Jyväskylän
Tampereen
Kuopion
Rovaniemen
Turun
Äänekosken
Kotkan-‐Haminan
Kouvolan
Varkauden
Riihimäen .
Lahden
Hämeenlinnan
Porvoon
TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus
yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana
Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla
seudulla: lähinnä suuret kaupunki-‐
seudut
TOP 6:
1. Oulun 2. Tampereen 3. Helsingin 4. Turun 5. Porvoon 6. Riihimäen
Yrityskannan muutos oli hitainta väestöään menet-‐tävillä muu=otap-‐pioalueilla: esim. Kehys-‐Kainuun muutos 2,2 % ja Oulun seudulla
32 % © Timo Aro 2014
0 5 10 15 20 25 30 35
Oulun
Tampereen
Helsingin
Turun
Porvoon
Riihimäen .
Jyväskylän
Salon
Rovaniemen
Loimaan
Vakka-‐Suomen
Hämeenlinnan
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Raaseporin
TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloi=avista yrityksistä vuosina 2008-‐2012
Osaamisintensiivi-‐
ksi yrityksiksi luokitel>in toimi-‐alojen K, M ja N aloi=aneet yritykset
TOP 6:
1. Helsingin 2. Pohjois-‐Lapin 3. Tampereen 4. Kuopion 5. Porvoon 6. Tunturi-‐Lapin
Alkavien osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus oli alhaisin maa-‐seutumaisilla seu-‐duilla: keskimäärin vain yksi kym-‐
menestä © Timo Aro 2014
0 5 10 15 20 25 30 35
Helsingin
Pohjois-‐Lapin
Tampereen
Kuopion
Porvoon
Tunturi-‐Lapin
Turun
Vaasan
Jyväskylän
Rovaniemen
Lahden
Oulun
Itä-‐Lapin
Rauman
Raaseporin
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-‐Turunmaan .
TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloi=aneista yrityksistä vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus)
© Timo Aro 2014
YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-‐2012
Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunki-‐seudut vaikutus-‐alueineen + Lapin
seutuja
Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä
maakun>en reuna-‐alueiden maaseu-‐tumaisia seutuja ja teollisuusseutuja
Yritysdynaamisim
mat seudut keski=yneet
pääsääntöises> Etelä-‐Suomeen, länsirannikolle ja
Lappiin
P
© Timo Aro 2014
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuu=ujan perusteella
VIIDENNES SEUTUKUNNAT
Paras viidennes
Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-‐Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan
Toiseksi paras viidennes
Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-‐Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-‐Lapin, Porin, Lounais-‐Pirkanmaan ja Koillis-‐Savon
Kolmanneksi paras viidennes
Rauman, Kotka-‐Haminan, Mikkelin, Sydösterbo7ens, Ylivieskan, Pohjois-‐Satakunnan, Jämsän, Etelä-‐Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-‐Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
Toiseksi heikoin viidennes
Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-‐Tornion, Koillismaan, KausJsen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-‐Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-‐Haapajärven
Heikoin viidennes
Saarijärvi-‐Viitasaaren, Tornionlaakson, KuusiokunJen, Joutsan, Järviseudun, Itä-‐Lapin, Haapaveden-‐Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-‐Savon, Sisä-‐Savon ja Kehys-‐Kainuun.
© Timo Aro 2014
Seutukunta Muu=uja 1: Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)
Helsingin 1 2 1 1 1 1 Turun 1 2 1 1 1 1 Tampereen 1 3 1 1 1 1 Porvoon 1 2 1 2 1 1 Salon 1 2 1 2 1 2 Rovaniemen 2 4 1 1 1 1 Jyväskylän 2 5 1 1 1 1 Oulun 2 5 1 1 1 1 Tunturi-‐Lapin 1 1 2 4 2 1 Raaseporin 1 1 3 2 2 2 Turunmaan 1 1 2 4 2 2 Riihimäen 2 3 2 1 1 3 Loviisan 1 1 2 3 2 3 Loimaan 1 1 1 3 1 5
Paras viidennes muu=uji=ain
© Timo Aro 2014
Heikoin viidennes muu=uji=ain Seutukunta Muu=uja 1:
Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)
Kehys-‐Kainuun
5 5 5 5 5 4
Sisä-‐Savon 4 3 5 5 5 5 Ylä-‐Savon 5 4 5 4 5 4 Pielisen Karjalan
5 5 5 5 5 2
Haapaveden-‐Siikalatvan
5 5 3 4 4 5
Itä-‐Lapin 5 5 5 5 5 1 Järviseudun 3 1 5 5 5 5 Joutsan 3 1 5 5 5 5 Kuusiokun-‐Jen
4 2 4 5 4 5
Tornionlaak-‐son
3 2 5 5 5 4
Saarijärven-‐Viitasaaren
4 3 5 4 5 3 © Timo Aro 2014
Lopuksi…
© Timo Aro 2014
”Paikan laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen:
1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
© Timo Aro 2014 Lähde: Richard Florida