pienten seutujen ketteryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
DESCRIPTION
Esityksessä verrataan Manner-Suomen seutukuntien yritysdynamiikkaa kuuden eri muuttujan kuatta vuosina 2008-2012. Kaikki seudut on jaettu yritysdynamiikan mukaan viiteen viidennekseen. Muuttujien arvot suhteutettu joko seudun keskiväkilukuun tai yrityskantaan (toimivat yritykset). Kuuden muuttujan yhteenvetotulokset esitetään viidenneksittäin. Jokaisesa viidenneksessä on noin 13 seutua. Parhaan viidenneksen seudut sijaitsevat Etelä-Suomen vTRANSCRIPT
PIENTEN SEUTUJEN KETTERYYS JA KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
VTT, Timo Aro 31.1.2014 Yrityskehi7ämisen seminaari, Helsinki
SISÄLTÖ ① 2010-‐LUVUN ALUERAKENNE JA KEHITYSKUVA ② PIENTEN SEUTUJEN KILPAILUKYKY YRITYSDYNAMIIKAN
NÄKÖKULMASTA
© Timo Aro 2014
Osa I 2010-‐luvun aluerakenne ja kehityskuva
© Timo Aro 2014
© Timo Aro 2014
2010-‐luvun aluerakenteen muutoksen keskeiset ”ajurit” 1. Kaupungistuminen. Metropolialueen ja suurten
kasvukeskusten vaikutusalueiden laajeneminen etenee alue-‐ ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisyyden ehdoilla.
2. Keski=ymis-‐ ja au>oitumiskehitys etenee samanaikaises>: alueiden välinen polarisoituminen (”vahvat vahvenevat, heikot heikkenevät”)
3. ”Aluekehityksen ekonomisaa>o” (suuruuden ekonomia ja talous keskiössä kaikessa ja kaikkialla): muu7oliike ja työvoiman liikkuvuus lisääntyvät edelleen. Kaupunkiseutujen sisäisten ja välisten muu7ojen sekä maahanmuuton merkitys kasvaa
4. (Suur)kaupunki-‐ ja kilpailukykypoli>ikka (sopimukselliset järjestelyt) korostavat toiminnallisten alueiden merkitystä.
5. Kiihtyvä ei-‐aineellinen kilpailu kaupunki-‐seutujen välillä (osaaminen, innovaaJot, työvoima, investoinnit ja luovuus) © Timo Aro 2014
HAJAUTETTU HYVINVOINTIVALTIO
- 1950’-1990’ - Hajautettu aluepolitiikka - Tasapainoinen aluerakenne - Syrjäisyyslisät - Teollistava aluepolitiikka - Koheesiopolitiikka keskiössä
à 50-100 keskittymää
Koh> metropolival>ota…
Lähde: mukaillen Sami Moisio 2012: Valtio, alue, politiikka. Suomen tilasuhteiden sääntely toisesta maailmansodasta nykypäivään
HAJAUTETTU KILPAILUVALTIO - 1990-2000’ - Ohjelmaperustaisuus - Osaamiskeskuspolitiikka - Elinkeino- ja kehitysyhtiöt - Koheesio- ja kilpailukyky-
politiikan tasapainossa à 30-35 keskittymää
METROPOLIVALTIO - 2010’ - Sopimusperustaisuus - Suuret kaupunkiseudut - Kasvusopimukset, INKA jne. - Kunta-, sote- ja muut reformit - Kehityskäytävät ja –
vyöhykkeet - Kilpailukyky keskiössä à 5-15 keskittymää
© Timo Aro 2014
Väkiluku kasvoi 22 seudulla ja väheni 47 seudulla
Väkiluku kasvoi yli 40000 hlöä viidellä
kaupunki-‐seudulla
Väkiluku väheni yli
10000 hlöllä kuudella seudulla
Kaupunkiseutujen välinen muu=oliike ikäryhmi=äin vuosina 2001-‐2010
Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011-‐2040 1 (2)
Eri ikäryhmien ennuste=u muutos väestöennusteiden mukaan vuosina 2011–2040 2 (2)
Koko maassa
2,4 miljoonaa
työpaikkaa vuoden 2011 lopussa
Helsingin seudulla kolmannes
(31,6 %) kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011
lopussa
15 suurimmalla kaupunkiseudulla
73 % kaikista työpaikois-‐ta vuoden 2011
lopussa
Kaupunkiseutujen keskustaajamiin suuntautuvan työssäkäynnin osuus vuosina 1990 ja 2009
Ko<maan <ekuljetusvirrat vuosina 2007–2009
Lähde: Tilastokeskus
Rauta<ekuljetukset Suomessa vuonna 2011
Lähde: Tavaravirta3etojen lähde: Liikennevirasto
Rauta<e-‐, lento ja laivaliikenteen ko<maan matkat liikenneverkolla vuonna 2011
Lähde: Liikennevirasto, Finavia, Tilastokeskus
Osa II Pienten seutujen kilpailukyky ja ke=eryys alueiden välisessä kilpailussa
© Timo Aro 2014
Pienten seutujen ke=eryys ja kilpailukyky alueiden välisessä kilpailussa
3. Mainekuva (Pehmeät tekijät)
2. Sisäinen elinvoima
(Kovat ja pehmeät tekijät)
1. Ulkoinen elinvoima (Kovat tekijät)
© Timo Aro 2014
k e t t e r y y s / k i l p a i l u k y k y / e l i n v o i m a
© Timo Aro 2014
ALUEEN KILPAILUKYKY JA KETTERYYS
Alue-‐ ja kuntatalous-‐dynamiikka Tuo7avuus-‐
dynamiikka
Koulutus-‐ dynamiikka
Työllisyys-‐dynamiikka
Yritys-‐dynamiikka
Väestö-‐dynamiikka
Imago, mainekuva
Tulevaisuuden potenJaali
© Timo Aro 2014
Seutujen väliset erot yritysdynamiikassa 2008-‐2012
• Analyysin kohteeksi valiNin kaikki Manner-‐Suomen seutukunnat (67) 1.1.2012 alueluokituksella
• Yritysdynamiikkaa mi7aaviksi muu7ujiksi valiNin: • Aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisJin promilleina tuha7a asukasta kohden • Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisiin promilleina tuha7a asukasta kohden • Yritysperustannan (aloi7aneet – lope7aneet) osuus yrityskannasta vuosina 2008-‐2012: tulos
ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta • Yritysten uusiutumisaste (”Luova tuho) eli aloi7aneiden ja lope7aneiden yritysten yhteismäärä
suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosenNosuutena yrityskannasta • Yrityskannan muutos vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana: tulos ilmaisiin prosenNosuutena • Osaamisintensiivisten yritysten (toimialat K, M ja N) osuus kaikista aloi7aneista yrityksistä
vuosina 2008-‐2012: tulos ilmaisJin prosen7eina aloi7aneista yrityksistä
• Kaikki seudut jaeNin jokaisen muu7ujan osalta perusteella viiteen tasasuuruiseen viidennekseen: parhaassa viidenneksessä olivat kyseisen muu7ujan osalta yritysdynaamisimmat seudut ja heikoimmassa viidenneksessä alhaisimman arvon saaneet seudut
• Lopuksi tehJin yhteenveto, johon keräNin viidenneksi7äin seudut niiden saamien kuuden muu7ujan arvojen mukaan
© Timo Aro 2014
Aloi=aneet yritykset suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012
Aloi=aneiden yritysten suhteel-‐linen osuus korkein Helsingin, Turun ja Tampereen vaikutusalueella
Parhaan ja heikoimman
viidenneksen erot aloi=aneiden
yritysten määrässä kaksinkertaiset
TOP 6: 1. Tunturi-‐Lapin 2. Helsingin 3. Turunmaan 4. Raaseporin 5. Porvoon 6. Loviisan
© Timo Aro 2014
0 1 2 3 4 5 6 7 8 9
Tunturi-‐Lapin
Helsingin
Åboland-‐Turunmaan
Raaseporin
Porvoon
Loviisan
Loimaan
Koillis-‐Savon
Turun
Tampereen
Pohjois-‐Satakunnan
Salon
Sydösterbo7enin
Vakka-‐Suomen
Luoteis-‐Pirkanmaan
TOP 15 aloi=aneiden yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)
© Timo Aro 2014
Yritysten määrä (yrityskanta) suhteessa keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012
Yrityskanta korkein pienillä noin alle 30 000
asukkaan seuduilla ja kasvukeskusten
ulkopuolella
TOP 6:
1. Tunturi-‐Lapin 2. Sydösterbo=ens 3. Turunmaan 4. Koillis-‐Savon 5. Pohjois-‐Satakunnan 6. Luoteis-‐Pirkanmaan
Yrityskanta alhaisin teollisuus-‐seuduilla ja osassa korkeakouluseutu-‐
ja (Joensuu, Kuopio, Oulu ja
Jyväskylä)
© Timo Aro 2014
0 20 40 60 80 100 120
Tunturi-‐Lapin
Sydösterbo7enin
Åboland-‐Turunmaan
Koillis-‐Savon
Pohjois-‐Satakunnan
Luoteis-‐Pirkanmaan
Loviisan
Vakka-‐Suomen
Loimaan
Kyrönmaan
Järviseudun
Raaseporin
Joutsan
Suupohjan
Pohjois-‐Lapin
TOP 15 yritysten määrä suhteessa seudun keskiväkilukuun vuosina 2008-‐2012 (promillea per vuosi)
© Timo Aro 2014
Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta vuosina 2008-‐2012
Yritysperustanta vilkkainta suurimmilla
kaupunkiseuduilla ja Pohjanmaan
seuduilla
TOP 6:
1. Oulun 2. Tampereen 3. Jyväskylän 4. Helsingin 5. Turun 6. Rovaniemen
Yritysperustanta alhaisinta Itä-‐ ja Pohjois-‐Suomen
maakun>en reuna-‐alueilla (heikoim-‐massa viidennek-‐sessä mm. Lah> ja
Savonlinna)
© Timo Aro 2014
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-‐Turunmaan .
TOP 15 yritysperustanta suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Aloi=aneet ja lope=aneet yritykset (”luova tuho”) suhteessa yrityskantaan vuosina 2008-‐2012
Yritysten uusiutuminen eli luova tuho vilk-‐
kainta korkeakou-‐luseuduilla ja
yksi=äisillä teol-‐lisuusseuduilla
TOP 6:
1. Helsingin 2. Oulun 3. Jyväskylän 4. Tampereen 5. Kuopion 6. Rovaniemen
Yritysten uusiutuminen
lähes kaksi kertaa alhaisempaa hei-‐koimman viiden-‐neksen seuduilla kuin parhaassa viidenneksessä
© Timo Aro 2014
14,5 15 15,5 16 16,5 17 17,5 18 18,5 19 19,5
Helsingin
Oulun
Jyväskylän
Tampereen
Kuopion
Rovaniemen
Turun
Äänekosken
Kotkan-‐Haminan
Kouvolan
Varkauden
Riihimäen .
Lahden
Hämeenlinnan
Porvoon
TOP 15 yritysten uusiutumisaste eli "luova tuho" yrityskannasta vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus
yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Yrityskannan muutos (%) vuosien 2000-‐2012 välisenä aikana
Yritysten määrä lisääntyi vähintään neljänneksellä kahdeksalla
seudulla: lähinnä suuret kaupunki-‐
seudut
TOP 6:
1. Oulun 2. Tampereen 3. Helsingin 4. Turun 5. Porvoon 6. Riihimäen
Yrityskannan muutos oli hitainta väestöään menet-‐tävillä muu=otap-‐pioalueilla: esim. Kehys-‐Kainuun muutos 2,2 % ja Oulun seudulla
32 % © Timo Aro 2014
0 5 10 15 20 25 30 35
Oulun
Tampereen
Helsingin
Turun
Porvoon
Riihimäen .
Jyväskylän
Salon
Rovaniemen
Loimaan
Vakka-‐Suomen
Hämeenlinnan
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Raaseporin
TOP 15 yrityskannan muutos vuosina 2000-‐2012 (%-‐osuus yrityskannasta)
© Timo Aro 2014
Osaamisintensiivisten yritysten osuus (%) kaikista aloi=avista yrityksistä vuosina 2008-‐2012
Osaamisintensiivi-‐
ksi yrityksiksi luokitel>in toimi-‐alojen K, M ja N aloi=aneet yritykset
TOP 6:
1. Helsingin 2. Pohjois-‐Lapin 3. Tampereen 4. Kuopion 5. Porvoon 6. Tunturi-‐Lapin
Alkavien osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus oli alhaisin maa-‐seutumaisilla seu-‐duilla: keskimäärin vain yksi kym-‐
menestä © Timo Aro 2014
0 5 10 15 20 25 30 35
Helsingin
Pohjois-‐Lapin
Tampereen
Kuopion
Porvoon
Tunturi-‐Lapin
Turun
Vaasan
Jyväskylän
Rovaniemen
Lahden
Oulun
Itä-‐Lapin
Rauman
Raaseporin
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18
Oulun
Tampereen
Jyväskylän
Helsingin
Turun
Rovaniemen
Ylivieskan
Jakobstadsregionens
Salon
Porvoon
Lappeenrannan
Loimaan
Seinäjoen
Riihimäen .
Åboland-‐Turunmaan .
TOP 15 osaamisintensiivisten yritysten osuus kaikista aloi=aneista yrityksistä vuosina 2008-‐2012 (%-‐osuus)
© Timo Aro 2014
YHTEENVETO YRITYSDYNAAMISIMMISTA SEUDUISTA KUUDEN MUUTTUJAN PERUSTEELLA VUOSINA 2008-‐2012
Parhaassa viidenneksessä suuret kaupunki-‐seudut vaikutus-‐alueineen + Lapin
seutuja
Kahdessa heikoimmassa viidenneksessä
maakun>en reuna-‐alueiden maaseu-‐tumaisia seutuja ja teollisuusseutuja
Yritysdynaamisim
mat seudut keski=yneet
pääsääntöises> Etelä-‐Suomeen, länsirannikolle ja
Lappiin
P
© Timo Aro 2014
Yritysdynaamisimmat seudut viidenneksiin luokiteltuna kuuden yritysdynamiikkamuu=ujan perusteella
VIIDENNES SEUTUKUNNAT
Paras viidennes
Turun, Helsingin, Tampereen, Porvoon, Salon, Rovaniemen, Jyväskylän, Oulun, Tunturi-‐Lapin, Raaseporin, Turunmaan, Riihimäen, Loviisan, Loimaan
Toiseksi paras viidennes
Hämeenlinnan, Lappeenrannan, Kuopion, Lahden, Kokkolan, Pietarsaaren, Vakka-‐Suomen, Seinäjoen, Forssan, Vaasan, Pohjois-‐Lapin, Porin, Lounais-‐Pirkanmaan ja Koillis-‐Savon
Kolmanneksi paras viidennes
Rauman, Kotka-‐Haminan, Mikkelin, Sydösterbo7ens, Ylivieskan, Pohjois-‐Satakunnan, Jämsän, Etelä-‐Pirkanmaan, Kyrönmaan, Keski-‐Karjalan, Äänekosken, Suupohjan, Kajaanin, Pieksämäen ja Kajaanin
Toiseksi heikoin viidennes
Joensuun, Imatran, Kouvolan, Kemi-‐Tornion, Koillismaan, KausJsen, Savonlinnan, Varkauden, Raahen, Oulunkaaren, Ylä-‐Pirkanmaan, Keuruun ja Nivala-‐Haapajärven
Heikoin viidennes
Saarijärvi-‐Viitasaaren, Tornionlaakson, KuusiokunJen, Joutsan, Järviseudun, Itä-‐Lapin, Haapaveden-‐Siikalatvan, Pielisen Karjalan, Ylä-‐Savon, Sisä-‐Savon ja Kehys-‐Kainuun.
© Timo Aro 2014
Seutukunta Muu=uja 1: Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)
Helsingin 1 2 1 1 1 1 Turun 1 2 1 1 1 1 Tampereen 1 3 1 1 1 1 Porvoon 1 2 1 2 1 1 Salon 1 2 1 2 1 2 Rovaniemen 2 4 1 1 1 1 Jyväskylän 2 5 1 1 1 1 Oulun 2 5 1 1 1 1 Tunturi-‐Lapin 1 1 2 4 2 1 Raaseporin 1 1 3 2 2 2 Turunmaan 1 1 2 4 2 2 Riihimäen 2 3 2 1 1 3 Loviisan 1 1 2 3 2 3 Loimaan 1 1 1 3 1 5
Paras viidennes muu=uji=ain
© Timo Aro 2014
Heikoin viidennes muu=uji=ain Seutukunta Muu=uja 1:
Aloi=aneet yri-‐tykset 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 2: Yritysten määrä 1000 as. kohden 2008-‐2012 (promillea)
Muu=uja 3: Yritysperustannan osuus yritys-‐kannasta 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 4: Yritysten uusiutu-‐misaste 2008-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 5: Yrityskannan muu-‐tos 2000-‐2012 (%-‐osuus)
Muu=uja 6: Osaamisintensiivis-‐ten yritysten osuus aloi=avista yrityk-‐sistä (%-‐osuus)
Kehys-‐Kainuun
5 5 5 5 5 4
Sisä-‐Savon 4 3 5 5 5 5 Ylä-‐Savon 5 4 5 4 5 4 Pielisen Karjalan
5 5 5 5 5 2
Haapaveden-‐Siikalatvan
5 5 3 4 4 5
Itä-‐Lapin 5 5 5 5 5 1 Järviseudun 3 1 5 5 5 5 Joutsan 3 1 5 5 5 5 Kuusiokun-‐Jen
4 2 4 5 4 5
Tornionlaak-‐son
3 2 5 5 5 4
Saarijärven-‐Viitasaaren
4 3 5 4 5 3 © Timo Aro 2014
Lopuksi…
© Timo Aro 2014
”Paikan laatu” ratkaisee alueiden tulevan menestymisen:
1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
© Timo Aro 2014 Lähde: Richard Florida