RAUDASKYLÄN LUKION
OPINTO-OPAS
Lukuvuosi 2016–2017
2
Sisällys
1. LUKUVUOSI 2016–2017 ......................................................................................................................................4
1.1 Jaksotus .................................................................................................................................................................4
1.2 Lomat ......................................................................................................................................................................4
1.4 Lauantaikoulupäivät .........................................................................................................................................5
1.5 Juhlat ja tapahtumat ........................................................................................................................................5
2. OPETTAJAT ...............................................................................................................................................................6
2.1 Ryhmänohjaajat .................................................................................................................................................6
2.2 Yhteystietoja ........................................................................................................................................................6
3. OPPIAINEET JA KURSSIMÄÄRÄT ................................................................................................................8
3.1 Avoimen yliopiston kurssit.......................................................................................................................... 10
3.2 Kansalaisopiston kurssit ............................................................................................................................. 10
3.3 eLukion kurssit ................................................................................................................................................. 10
4. OPISKELU LUKIOSSA ....................................................................................................................................... 11
4.1 Oppimäärän suorittaminen ........................................................................................................................ 11
4.2 Kurssin suorittaminen ................................................................................................................................... 12
4.3 Kurssien suorittaminen iltalukiossa ....................................................................................................... 12
4.4 Päällekkäisten kurssien suorittaminen ................................................................................................. 12
4.5 Kurssivalinnat ja niiden muutokset ........................................................................................................ 12
4.6 Soppi-tunti .......................................................................................................................................................... 13
4.7 Oppikirjat ............................................................................................................................................................ 13
4.8 Opintojen keskeytys ...................................................................................................................................... 13
4.9 Aktiivinen kansalaisuus ja kansainvälisyys ........................................................................................ 13
4.10 Opiskelijoiden tasa-arvo ........................................................................................................................... 14
4.11 Kansanopistolukion yhteisöllisyys ....................................................................................................... 14
4.12 Opiskelijakunta ja opiskelijaneuvosto ................................................................................................ 14
4.13 Opiskelijahuolto ............................................................................................................................................ 15
5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ .......................................................................................... 15
5.1. Opiston tietokoneiden ja pilvipalvelun käyttö ................................................................................... 16
5.2 Wilma ................................................................................................................................................................... 16
5.3 Sähköposti ......................................................................................................................................................... 16
5.4 Tehtävien palautus sähköisesti ............................................................................................................... 17
5.5 Plagiointi ............................................................................................................................................................. 17
6. ARVIOINTI ................................................................................................................................................................ 18
6.1 Kurssin arviointi ............................................................................................................................................... 18
6.2 Oppimäärän kertaus- ja korotustentti ................................................................................................... 19
3
6.3 Lukion päättötodistus ................................................................................................................................... 19
6.4 Koekäytännöt ................................................................................................................................................... 19
6.5 Kurssin uusinta- ja korotustentti .............................................................................................................. 20
6.6 Korvaavuudet ................................................................................................................................................... 21
7. AINEIDEN KURSSIKOHTAISET TAVOITTEET..................................................................................... 21
Lukion ennen 1.8.2016 aloittaneita koskee seuraavat kurssit: ........................................................ 21
8. YLIOPPILASTUTKINTO .................................................................................................................................... 58
8.1 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet ............................................................................................................. 58
8.2 Osallistumisoikeus ......................................................................................................................................... 59
8.3 Reaaliaineiden koe ........................................................................................................................................ 59
8.4 Ylioppilastutkintotodistus ............................................................................................................................ 60
8.5 Ilmoittautuminen ............................................................................................................................................. 61
8.6 Kokeen uusiminen ......................................................................................................................................... 62
8.7 Kokeet.................................................................................................................................................................. 62
9. YLIOPPILASKOEPÄIVÄT ................................................................................................................................. 62
9.1 Syksyn 2016 koepäivät ............................................................................................................................... 62
9.2 Kevään 2017 koepäivät ............................................................................................................................... 63
4
1. LUKUVUOSI 2016–2017
Lukiomme työskentely on jaettu viiteen seitsemän viikon jaksoon. Jakson kuusi ensimmäistä
viikkoa on opetusta ja seitsemäs viikko on varattu koeviikoksi, jolloin voi kokeiden lisäksi olla
oppitunteja, kertaustunteja ja kokeidenpalautustunteja. Koepäiviä on viisi. Lukuvuoden tee-
mana on taloudellinen kestävä kehitys, josta järjestetään viisi teemapäivää.
Syyslukukausi: 10.8.–17.12.2016
Kevätlukukausi: 9.1.–24.5.2017
1.1 Jaksotus
1. jakso 10.8.–28.9. koeviikko 22.9.–28.9.
2. jakso 29.9.–23.11. koeviikko 18.11.–23.11.
3. jakso 24.11.–8.2. koeviikko 2.2.–8.2.
4. jakso 9.2.–5.4. koeviikko 30.3.–5.4.
5. jakso 6.4.–24.5. koeviikko 19.5.–24.5.
1.2 Lomat
syysloma 24.–30.10.2016 (vko 43)
joululoma 19.12.2016–8.1.2017
hiihtoloma 6.–12.3.2017 (vko 10)
pääsiäinen 14.–17.4.2017
1.3 Korotustenttipäivät
Ma 22.8. klo 16.00-20.00 (yleinen tenttipäivä)
Ma 16.1. klo 16.00 – 20.00 (yleinen tenttipäivä)
elokuussa 2017 (yleinen tenttipäivä)
5
1.4 Lauantaikoulupäivät
19.11., 17.12., 6.5., 20.5.
1.5 Juhlat ja tapahtumat
Syyslukukausi
leirikoulu to 25. - pe 26.8.2016
vanhempainilta ma 29.8.2016 klo 18.00
valokuvaus ke 5.10.2016
Centria open marraskuulla
opintokäynti Ouluun to 10.11.2016
opiston joulutori la 19.11.2016
opiston syyspyhä su 20.11.2016
Erasmus+ ja Nord+ -hankkeiden vieraita viikot 46 ja 47
itsenäisyyspäivä ja ylioppilasjuhla pe 2.12.2016
joulujuhla la 17.12.2016
Kevätlukukausi
projektiviikko ke 18.1.–pe 20.1.2017
potkiaiset ke 15.2.2017
penkkarit to 16.2.2017
vanhojenpäivä pe 17.2.2017
kevättori la 6.5.2017
kevätpyhä su 7.5.2017
kevätjuhla ke 24.5.2017
ylioppilasjuhla la 3.6.2017
6
2. OPETTAJAT
2.1 Ryhmänohjaajat
Opiskelija tekee ryhmänohjaajansa kanssa omat kurssivalintansa ja laatii opintosuunnitel-
mansa. Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden opintojen etenemistä. Ylioppilaskokeisiin ilmoit-
tautumiset hoidetaan yhdessä oman ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijat ja vanhemmat voivat
olla yhteydessä opettajaan Wilman kautta, mutta yhteyden saa myös sähköpostitse ja puheli-
mitse.
L16-ryhmän ohjaaja on Anne Jäkäläniemi
L15-ryhmän ohjaaja on Juuso Mattila
L14-ryhmän ohjaaja on Päivi Peltoniemi
S17-ryhmän eli seniori- ja starttilukion ja IL-ryhmän eli iltalukion ryhmänohjaaja
on Jaana Junttila
2.2 Yhteystietoja
Kouluterveydenhoitajan yhteystiedot:
Sanna Sinihalme [email protected] 040 635 5278
7
Opettajien ja rehtorin yhteystietoja:
Opettaja ja oppiaine Yhteystiedot
Ahola-Korpi Sari
ruotsi, apulaisrehtori
050-4400048
Ahvenainen Timo
historia, yhteiskuntaoppi, filosofia
050-4115814 [email protected]
Amperla Tii
kuvataide
Hautala Jukka
uskonto, rehtori, vapaalla 31.12.2016 saakka
Harvala Jukka
rehtori 31.12.2016 saakka
050-3442796
044-7727055
Hyväri Annukka
äidinkieli ja kirjallisuus
Junttila Jaana
matematiikka, fysiikka
050-3049575
Juuso Sirpa
saksa, uskonto (tuntiopettaja)
Jäkäläniemi Anne
biologia, maantiede, terveystieto, ATK,
L16:n ryhmänohjaaja
050-4117947
Kangasluoma Jussi
englanti, kv-koordinaattori
050-4115285
Kosonen Paula
musiikki (tuntiopettaja)
Kuhajärvi Annukka
äidinkieli ja kirjallisuus, vapaalla lukuvuoden 2016-
17
Mattila Juuso
matematiikka, kemia, L15:n ryhmänohjaaja
050-5715288
Peltoniemi Päivi
psykologia, opinto-ohjaus, L14:n ryhmänohjaaja
050-4095755
Poikajärvi Taija
englanti, ruotsi (tuntiopettaja)
Säily Kati
liikunta, terveystieto, P10:n ryhmänohjaus
050-3622273
Kirjeposti lähetetään ko. aineenopettajan nimellä osoitteeseen:
Raudaskylän Kristillinen Opisto
Opistontie 4 - 6
84880 YLIVIESKA
8
3. OPPIAINEET JA KURSSIMÄÄRÄT
Opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukion ennen 1.8.2016, koskevat seuraavat kurssimäärät:
Oppiaine Pakolliset
kurssit
Syventävät
kurssit
Koulukohtai-
set kurssit
Äidinkieli (ÄI) 5 4 2
Ruotsi (RUB) 5 2 2
Englanti (ENA) 6 2 3
Saksa (SAB/SAA) 6 4
Matematiikka (MAA) 10 1 2
Matematiikka (MAB) 6 2 3
Biologia (BG) 2 3 1
Maantiede (GE) 1 3
Fysiikka (FY) 1 7
Kemia (KE) 1 4
Uskonto (UE) 1 4 1
Filosofia (FI) 1 3
Historia (HI) 3 3 1
Yhteiskuntaoppi (YH) 1 3
Psykologia (PS) 5 2
Musiikki (1)* 1 4
Kuvataide (1)* 1
Liikunta (1)* 4
Terveystieto (TE) (1)* 2 1
Tutkielma 2
Opintojen ryhmäohjaus 1
Opinto-ohjaus 3
ATK 2
Aktiivinen kansalaisuus ja kan-
sainvälisyys
3
9
Opiskelijoita, jotka ovat aloittaneet lukion 1.8.2016 tai sen jälkeen, koskevat seuraavat kurssi-
määrät:
Oppiaine
Pakolliset
kurssit
Syventävät
kurssit
Koulukohtai-
set kurssit
KIELI- JA KOMMUNIKAATIO-OPINNOT:
Äidinkieli ja kirjallisuus 5 4 2
A-kieli, englanti 6 2 3
A-kieli, saksa 6
B1-kieli, ruotsi 5 2 2
B3-kieli, saksa 4
MATEMATIIKKA
Yhteinen matematiikan kurssi 1
Pitkä oppimäärä 9 1 2
Lyhyt oppimäärä 5 2 2
LUONNONTIETEELLISET OPINNOT väh. 5
Fysiikka 1-2 5
Kemia 1-2 3
Biologia 1-2 3 1
Maantiede 1-2 2
HUMANISTISYHTEISKUNNALLISET
JA KATSOMUKSELLISET OPINNOT väh. 6
Uskonto 1 5 1
Historia 2 4 1
Yhteiskuntaoppi 2 2
Filosofia 1 4
Psykologia 5 2
TEEMAOPINNOT JA MUUT LUKION TEHTÄVÄÄN KUULUVAT OPPIAINEET
Tutkiva työskentely 1
Musiikki (1)* 1 4
Kuvataide (1)* 1
Liikunta (1)* 4
Terveystieto (TE) (1)* 2 1
Tutkimus 2
Opintojen ryhmäohjaus 1
10
Opinto-ohjaus 3
TVT 2
Kansainvälisyys 1
Vapaaehtoistyö 1
Kulttuurituotanto 1
Kansalaistoiminta 1
Alle 18-vuotiaana lukion aloittavat suorittavat yhden kurssin liikuntaa ja yhden kurssin musiik-
kia ja kuvataidetta tai kaksi kurssia joko musiikkia tai kuvataidetta. Terveystiedon 1. kurssi on
pakollinen alle 18-vuotiaille.
3.1 Avoimen yliopiston kurssit
Opiskelija voi valita kursseja myös avoimen yliopiston tarjonnasta. Kyseiset opinnot kannattaa
aloittaa vasta ensimmäisen lukiovuoden jälkeen. Opintoja voi suorittaa esim. kasvatustie-
teestä, erityispedagogiikasta, psykologiasta ja teologiasta.
3.2 Kansalaisopiston kurssit
Opiskelija voi valita myös opistolla järjestettäviä kansalaisopiston kursseja. Tarkempi kurssi-
lista ilmoitetaan myöhemmin. Opisto maksaa yhden kurssin opiskelijaa kohden. Mahdolliset
kurssimateriaalit opiskelija kustantaa itse. Opiskelija ilmoittautuu kansalaisopiston kurssille
itse (http://www.ylivieska.fi/kansalaisopisto tai puhelimitse) ja päästyään kurssille hän pyytää
Infosta opintosetelin, jolla hän voi maksaa kurssin. Opisto kustantaa vain loppuun asti suori-
tetut kurssit, eli jos opiskelija keskeyttää kurssin, kurssimaksu laskutetaan opiskelijalta.
3.3 eLukion kurssit
Opiskelija voi valita myös eLukion (http://www.elukio.fi/) tarjonnasta sellaisten kielten kursseja,
joita opistolla ei ole tarjolla. Opisto maksaa loppuun suoritetun kurssin.
11
4. OPISKELU LUKIOSSA
Raudaskylän lukio toimii aikuislukion perusteiden mukaan. Syksyllä 2016 aloittavat opiskelijat
aloittavat opintonsa uuden opetussuunnitelman mukaan. Lukion kurssimäärä on vähintään
44 kurssia. Alle 18-vuotiaana lukio-opintonsa aloittaville vähintään 48 kurssia. Alle 18-
vuotiaana lukio-opintonsa aloittaneelle liikunta ja terveystieto ovat pakollisia, samoin myös
kaksi kurssia kuvataidetta tai musiikkia tai yksi molempia. Aikuislukiossa vastuu opiskelun
etenemisestä on opiskelijalla itsellään.
Lukiossa on kolmenlaisia kursseja:
• pakolliset kurssit
• syventävät kurssit. Ne syventävät ja täydentävät yhteisten kurssien tietoja ja taitoja.
• koulukohtaiset kurssit
Opiskelijan opinto-ohjelmaan pitää sisältyä kaikki pakolliset kurssit sekä syventäviä ja koulu-
kohtaisia kursseja oman valinnan mukaan. Kaikki syventävät ja koulukohtaiset kurssit eivät
toteudu joka vuosi.
Raudaskylän lukion käytännön mukaisesti opiskelijan suorittaessa jossakin seuraavassa ai-
neessa FY, KE, BI ja GE vain yhden pakollisen kurssin, se on ensisijaisesti ensimmäinen
kurssi. Vain erityisestä ja perustellusta syystä näiden oppiaineiden ainoa pakollinen kurssi voi
olla oppiaineen toinen kurssi.
4.1 Oppimäärän suorittaminen
Kunkin aineen oppimäärään kuuluvat kaikki opiskelijan ko. aineesta valitsemat kurssit.
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksytysti kaikki omaan
opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät.
12
4.2 Kurssin suorittaminen
Kurssien pituus on 28–38 oppituntia. Opiskelija suorittaa kurssin pääsääntöisesti osallistu-
malla opetukseen, mutta osan kursseista voi opiskella myös itsenäisesti. Lupa itsenäiseen
opiskeluun anotaan ennen jakson alkua opettajakunnalta. Kurssin voi suorittaa itsenäisesti
yleensä vain siinä jaksossa, jossa kurssi on merkitty kurssitarjottimeen. Itsenäisesti opiskel-
lusta kurssista edellytetään hyväksyttyä arvosanaa. Kurssisuoritusta varten on tehtävä kaikki
vaaditut tehtävät. Mikäli jokin osatehtävä puuttuu, kurssi voidaan arvostella täydennettäväksi
(T).
4.3 Kurssien suorittaminen iltalukiossa
Opiskelija voi suorittaa kurssin myös iltalukion puolella. Iltalukion kurssit sisältävät lähiope-
tusta yleensä muutamana iltana kurssin aikana, mahdollisen kurssikokeen ja itsenäiset tehtä-
vät.
Tarkemmat ohjeet iltalukiossa opiskelusta antaa iltalukiosta vastaava opettaja Jaana Junttila
ja kurssikohtaisista vaatimuksista kurssin opettaja. Opiskelusta iltalukiossa on sovittava sekä
ryhmänohjaajan että kurssin opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen kurssin alkua. Kurssin
alettua lupaa ei enää myönnetä.
4.4 Päällekkäisten kurssien suorittaminen
Jos opinto-ohjelman toteuttaminen edellyttää kahden kurssin suorittamista samanaikaisesti
niin, että tunnit menevät osittain tai kokonaan päällekkäin, opiskelijan on sovittava tunneille
osallistumisesta kurssien opettajien ja ryhmänohjaajan kanssa ennen jakson alkua. Tuntien
päällekkäisyydestä on ilmoitettava joka tunnin alussa sille opettajalle, jonka tunnille ei pääse.
4.5 Kurssivalinnat ja niiden muutokset
Opintojen alussa opiskelija tekee alustavan opinto-ohjelman koko lukioajalleen. Sitovan
opinto-ohjelman opiskelija laatii 4. jakson aikana. Sen jälkeen omaa opinto-ohjelmaa voi tar-
kentaa ainoastaan yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Kurssivalinnat ovat sitovia.
13
4.6 Soppi-tunti
Maanantaista torstaihin lukiossa järjestetään sosiaalisen oppimisen tunti (soppi) klo 13.00–
13.40. Soppi-tunti on kaikille opiskelijoille pakollinen, ja sen aikana tehdään oppitunneilla an-
nettuja tehtäviä ja ryhmätöitä. Soppi-tunnilla on aina paikalla yksi opettaja, jolta voi pyytää
neuvoa, apua ja tukiopetusta. Soppi-tunnin opettajat ilmoitetaan jakson alussa valkotaululla.
4.7 Oppikirjat
Opisto tarjoaa opiskelijoiden käyttöön oppikirjat kaikilla pakollisilla kursseilla. Kurssin alussa
opiskelija ottaa vastaan numeroidun kirjan ja vahvistaa lainan nimikirjoituksellaan opettajan
antamaan listaan. Samalla opiskelija sitoutuu huolehtimaan kirjan hyvästä kunnosta laina-ai-
kana. Kirjat palautetaan kurssikokeen yhteydessä tai määrättynä kirjanpalautuspäivänä soppi-
tunnilla. Mikäli opiskelija ei palauta kirjaa, hän on velvollinen maksamaan opistolle kirjan hin-
nan. Korotustenttiin tai ylioppilaskirjoituksiin lukemista varten opiskelija voi lainata oppikirjoja
opettajalta. Syventävien ja koulukohtaisten kurssin kirjat opiskelija hankkii omakustanteisesti.
4.8 Opintojen keskeytys
Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla joko yhden jakson tai yhden lukukauden ajaksi. Johto-
kunnan luvalla opinnot voi keskeyttää koko lukuvuodeksi.
4.9 Aktiivinen kansalaisuus ja kansainvälisyys
Raudaskylän lukiossa tuetaan nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen vahvistamalla
opiskelijoiden tietoisuutta oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa. Aktiivista kan-
salaisuutta vahvistetaan esim. opiskelijakunnan toiminnassa ja muissa opiskelijoiden järjestä-
missä tapahtumissa ja projekteissa. Aktiivisen kansalaisuuden teemoja käsitellään myös lu-
kion teemapäivien sisällöissä.
Lukion hankkeet nostavat muun muassa kansalaisuuteen, demokratiaan, kansalaisvaikutta-
miseen ja ihmisoikeuksiin sekä maailmankansalaisuuteen ja globaaliin vastuuseen liittyviä ky-
symyksiä pohdittavaksi opetuksessa. Tarkoituksena on rohkaista jokaista yksilöä toimimaan
tärkeiksi kokemiensa asioiden puolesta.
14
Opistolla toteutetaan lukuvuonna 2016–2017 useita aktiiviseen kansalaisuuteen ja kansain-
välisyyteen liittyviä hankkeita. OPH:n rahoittamassa Uutishuone-hankkeessa tehdään yhteis-
työtä alueen muiden lukioiden kanssa ja kehitetään uudenlaista opiskeluympäristöä alueelli-
sen uutishuonetoiminnan ympärille. OPH:n rahoittamassa Silta-hankkeessa tehdään yhteis-
työtä tansanialaisen oppilaitoksen kanssa. Hankkeessa opiskelijat pohtivat ihmisoikeuksiin ja
kestävään kehitykseen liittyviä teemoja. Kumppanioppilaitoksessa työstetään samankaltaisia
teemoja, ja oppilaiden tuotoksista pyritään kokoamaan yhteisiä näkökulmia.
4.10 Opiskelijoiden tasa-arvo
Opistossa on tehty tasa-arvosuunnitelma, jonka puitteissa on arvioitu opiston opiskelijoiden
sukupuolista tasa-arvoa. Tasa-arvosuunnitelmaan on kirjattu myös tulevaisuuden toimenpi-
teitä nais- ja miesopiskelijoiden tasa-arvon kehittämiseksi. Opistossa toimii myös tasa-arvo-
työryhmä, joka valvoo suunnitelman toteutusta. Jos opiskelijat kokevat tai havaitsevat suku-
puolista epätasa-arvoa tai sukupuolista tai seksuaalista häirintää, ovat he velvollisia ilmoitta-
maan siitä eteenpäin esimerkiksi ryhmänohjaajalle.
4.11 Kansanopistolukion yhteisöllisyys
Opistossa kiinnitettään lukuvuonna 2016-2017 erityistä huomiota opiskelijoiden yhteisöllisyy-
den tukemiseen. Toiveena on se, että kukaan ei tunne itseään ulkopuoliseksi opiston opiske-
lijoiden joukossa. Kaikille yhteisiä toimintatapoja ovat toisen huomiointi ja jokaisen ottaminen
osaksi ryhmää. Pienet teot, esimerkiksi tervehtiminen käytävillä, toiselle oven avaaminen,
kuulumisten kysely ja muut arkipäivän asiat auttavat yhteisöllisyyden rakentumisessa. Yhtei-
söllisyyttä pyritään luomaan myös opiston yhteisissä tapahtumissa (esimerkiksi leirikoulu,
tempaukset), joihin kaikki osallistuvat. Jokainen opiskelija on vastuussa siitä, millainen henki
opiskelijoiden kesken vallitsee.
4.12 Opiskelijakunta ja opiskelijaneuvosto
Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat. Jokaisella opiskelijakunnan jäsenellä on oikeus
ja mahdollisuus ajaa opiskelijoiden etua, vaikuttaa koulun yleiseen viihtyvyyteen ja kehittää
opiston toimintaa opiskelijan näkökulmasta. Opiskelijakunnan toimintaa johtaa opiskelijaneu-
vosto, jonka opiskelijat valitsevat keskuudestaan. Neuvostossa tulisi olla 2–3 jäsentä kustakin
15
ryhmästä. Opiskelijaneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, sihteerin ja rahaston-
hoitajan. Opiskelijaneuvoston toiminnassa on mukana myös yksi opettajajäsen.
4.13 Opiskelijahuolto
Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huo-
lehtimista. Sen tavoitteena on opiskeluun liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja turvallisen
opiskeluympäristön luominen. Opiskelijahuolto on toimintaa, johon osallistuu koko opettaja-
kunta, vapaa-ajanohjaaja sekä kouluterveydenhoitaja. Tarvittaessa toimitaan yhteistyössä
koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja tukiverkostojen kanssa. Koulun opiskeluilmapiiri sekä
opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus ja asenteet toisiaan kohtaan ovat opiskelijahuollon
toimintaympäristön kannalta keskeisiä tekijöitä.
Opiston opiskelijahuollon tavoitteena on tunnistaa opiskelijoiden ongelmat mahdollisimman
varhain ja puuttua niihin välittömästi. Tällaisia ongelmia ovat esimerkiksi jatkuvat selittämättö-
mät poissaolot, kurssien keskeyttämiset tai kursseilta poisjäämiset sekä ihmissuhdeongelmat
kuten syrjäytyminen. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea ennaltaehkäisevää päihdetyötä ja
puuttua mahdollisiin päihteidenkäyttöön liittyviin ongelmatilanteisiin.
Opiston opiskelijahuoltotyötä koordinoi opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat apulaisrehtori,
terveydenhoitaja, ryhmänohjaajat ja vapaa-ajanohjaaja. Ryhmää täydennetään tarvittaessa
muilla asiantuntijoilla. Ryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kaksi kertaa kuukaudessa sekä tar-
vittaessa useammin.
5. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ
Raudaskylän lukion tieto- ja viestintätekniikan (TVT) keskeisiä opiskelu- ja työvälineitä ovat
Office 365 (OneDrive), LibreOffice ja Wilma. Suositeltavaa on, että jokaisella opiskelijalla on
oma tietokone mukana tunneilla.
16
5.1. Opiston tietokoneiden ja pilvipalvelun käyttö
Tietokoneluokan pöytäkoneille kirjaudutaan tunnuksilla [email protected] ja salasana
on Lukopi07 . Opiston kannettaville tietokoneille kirjaudutaan tunnuksilla opiskelija ja salasana
on Rauopiskelu. Kannettaville koneille on mahdollista kirjautua omilla tunnuksilla etunimi.su-
[email protected] ja omalla salasanalla. Omia töitä ei saa tallentaa tietokoneelle, sillä siten ne
ovat kaikkien konetta käyttävien luettavissa ja muokattavissa. Kaikki omat työt tallennetaan
pilveen (OneDrive) tai tarvittaessa muistitikulle. Tulostaminen onnistuu kaikilta tietokoneluo-
kan pöytäkoneilta, mutta vältä turhaa tulostusta. Henkilökohtaiset tulosteet ovat maksullisia
(10 snt / tuloste).
Huomioithan, että tietokoneet ovat kaikkien yhteisessä käytössä, joten kohtele niitä kunnioit-
tavasti. Älä tallenna koneelle ylimääräisiä tiedostoja tai ohjelmia (esim. pelejä) tai muuta ko-
neen asetuksia. Sammuta kone aina käytön jälkeen. Jos tietokone ei toimi, ilmoita asi-
asta välittömästi opettajalle.
Omien töiden tallentamiseen sekä tiedostojen jakamiseen ja vastaanottamiseen käytetään pil-
vipalvelua OneDrive. Pilvi on osoitteessa https://login.microsoftonline.com.
5.2 Wilma
Raudaskylän lukion Wilma löytyy osoitteesta http://wilma.rko.fi. Käyttäjätunnus on muotoa
etunimi.sukunimi ja salasana luodaan itse erillisen ohjeen mukaan. Huomioithan, että Wil-
man käyttäjätunnuksella ja salasanalla ei ole mitään yhteyttä tietokoneen käyttäjätunnukseen
ja salasanaan!
Muista ladata Wilma-sovellus kännykkääsi!
5.3 Sähköposti
Sähköpostin osoite on https://login.microsoftonline.com. Käyttäjätunnus on aina muotoa etu-
[email protected]. Vaihda salasana ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä.
17
5.4 Tehtävien palautus sähköisesti
Osa lukuvuoden aikana palautettavista tehtävistä toimitetaan opettajalle sähköisesti. Sähköi-
nen palautus tarkoittaa, että tehtävät ensisijaisesti jaetaan OneDriveen, mutta lähettäminen
onnistuu myös sähköpostitse. Tiedostot palautetaan opettajan ohjeiden mukaan. Muista säi-
lyttää aina itselläsi alkuperäinen asiakirja (esim. Microsoft Word -dokumentti), jotta voit
tehdä työhösi muutoksia myöhemmin.
5.5 Plagiointi
Toisen ihmisen kirjoittaman tekstin esittäminen omana on plagiointia ja täten rikos. Sähköi-
sessä viestinnässä tekstien kopiointi on helppoa, ja se houkuttaa monia liittämään internetistä
löytämiään tekstejä omiin tuotoksiinsa. Näin saa tehdä vain, jos tehtävänannossa sallitaan
toisten tekstien lainaaminen. Tällöin on ilmaistava selkeästi, mistä lähteestä teksti on lainattu.
Jos oppilasta epäillään plagioinnista, asia käsitellään opettajien kesken, ja jos väärinkäytöksiä
ilmenee, kurssisuoritus hylätään ja kurssi on käytävä uudelleen. Jos plagiointi on jatkuvaa,
opettajat sopivat jatkotoimista yhdessä rehtorin kanssa.
18
6. ARVIOINTI
6.1 Kurssin arviointi
Opiskelijalle selvitetään kurssin alussa kunkin kurssin arvioinnin perusteet. Kurssin arvosana
voi muodostua esimerkiksi kurssikokeen, raportin, esseen ja/tai oppimispäiväkirjan perus-
teella. Myös tuntiaktiivisuus ja poissaolot vaikuttavat arvosanaan.
Jokainen kurssi arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutena. 4 (heikko), 5 (välttävä), 6 (kohtalai-
nen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen), suoritusmerkinnällä (suori-
tettu/hylätty). Sanallisella arvioinnilla voidaan täydentää numeroarviointia. Jokaisen nume-
rolla arvioidun kurssin arvosana vaikuttaa oppiaineen kokonaisarvosanaan.
Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakolliset ja syventävät kurssit.
Suoritettu (S) – merkinnällä arvioidaan
- opinto-ohjaus
- yhden kurssin käsittävät oppiaineet (jos opiskelija sitä esittää. S-merkintä tulee tässä
tapauksessa vasta päättötodistukseen)
- valtakunnallinen syventävä teemaopintojen kurssi
- tietyt koulukohtaiset kurssit
Kurssi arvostellaan merkinnällä K = keskeytynyt seuraavissa tapauksissa:
• opiskelu keskeytyy liiallisten poissaolojen vuoksi
• opiskelija jää pois kurssilta
• jos opiskelija ei tule kurssille, jonka on valinnut, eikä ole sopinut muutoksesta ryh-
mänohjaajan kanssa
Keskeytynyt kurssi on suoritettava uudelleen osallistumalla opetukseen.
Kurssi arvioidaan T-merkinnällä = täydennettävä, kun opiskelija on osallistunut koko kurs-
sin opetukseen, mutta ei ole suorittanut kurssin koetta ja/tai jättänyt suorittamatta kurssin suo-
rittamiseen vaadittuja tehtäviä.
Hylätyn kurssin (arvosana 4 tai T) voi suorittaa uusintakokeessa tai korotustentissä. Täyden-
19
nettävän kurssin voi suorittaa loppuun tekemällä kurssisuorituksesta puuttuvat tehtävät tai an-
tamalla muutoin näyttö osaamisestaan seuraavan jakson loppuun mennessä. Muutoin opet-
taja voi merkitä tehtävän suoritetuksi arvosanalla 4 tai hylätä kurssisuorituksen kokonaan pa-
lauttamattomien tehtävien takia. Tällöin kurssi on suoritettava seuraavana vuonna uudelleen.
Oppiaineen oppimäärän lopullinen arvosana määräytyy kaikkien numerolla arvioitujen kurs-
sien perusteella. Oppimäärän hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hän on suorittanut vä-
hintään 2/3 pakollisista ja valtakunnallisesti syventävistä kursseista yläarvoisesti (vähintään
5).
Kun oppiaineen valittu oppimäärä on suoritettu, ei opiskelija voi enää korottaa yksittäisiä kurs-
seja. Oppiaineen päättöarvosanaa voi korottaa oppimäärän korotustentissä.
6.2 Oppimäärän kertaus- ja korotustentti
Lukion suorittamisen loppuvaiheessa opiskelija voi osallistua oppiaineen oppimäärän kertaus-
ja korotustenttiin sekä yrittää korottaa ko. aineen arvosanaa.
6.3 Lukion päättötodistus
Päättötodistukseen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niiden kurssimäärät sekä
kunkin oppiaineen arvosana. Aineen oppimäärän numero muodostuu pakollisten ja syventä-
vien kurssiarviointien keskiarvosta.
Todistuksen lisätietoja-kohdassa voidaan arvioida muutakin opiskelijan opiskeluun liittyvää
erityisosaamista sekä oppilaitoksen tavoitteiden mukaista toimintaa.
HUOM! Ylioppilastutkinto on sidoksissa lukion päättötodistukseen. Ilman lukion päättötodis-
tusta ei saa myöskään ylioppilastodistusta. (Ei koske ammattitutkinnon suorittaneita.)
6.4 Koekäytännöt
• Kokeisiin on saavuttava ajoissa. Kielten kuunteluihin tai sähköisiin kokeisiin ei pääse
myöhästyneenä.
20
• Koetilaan saa tuoda vain omat kirjoitusvälineet ja muut ko. kokeessa tarvittavat väli-
neet. Ulkovaatteet, laukut ja kännykät on jätettävä luokan etuosaan.
• Yhdellä koekerralla voi suorittaa enintään kahden eri kurssin kokeet.
• Kokeesta voi poistua aikaisintaan puolen tunnin kuluttua, ellei opettaja toisin ohjeista.
• Vessaan voi poistua vain opettajan luvalla.
• Kokeen tehtäväpaperit on aina palautettava kokeen valvojalle.
• Jos opiskelija lunttaa, koe katsotaan hylätyksi.
6.5 Kurssin uusinta- ja korotustentti
Kurssin opetukseen osallistunut opiskelija saa osallistua uusintakokeeseen, mikäli hän on
saanut kurssista arvosanan 4 tai T tai hän haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaa.
Jakson uusinta-ja korotuskoe järjestetään noin kaksi viikkoa koeviikon jälkeen ja se on tarkoi-
tettu juuri päättyneen jakson kokeita varten. Kokeeseen on ilmoittauduttava kirjallisesti ja il-
moittautuminen on sitova. Uusintakokeeseen voi osallistua vain kerran. Jos uusintako-
keesta tulee arvosana 4 (heikko), opiskelija voi korottaa arvosanaa vielä ns. yleisenä korotus-
tenttipäivänä, joita on kolme lukuvuodessa. Jos opiskelija saa vielä tästäkin arvosanan 4,
hänen on saadakseen paremman arvosanan suoritettava kurssi uudelleen osallistumalla ope-
tukseen.
Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjoittamalla oma nimi ilmoittautumiskansioon, joka on
päärakennuksen aulassa. Myöhästyneitä koeilmoittautumisia ei oteta vastaan!
Jos opiskelija ilmoittautumisestaan huolimatta ei tule kokeeseen, ilmoittautuminen katsotaan
käytetyksi koekerraksi ja kokeen arvosanaksi tulee hylätty.
Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa korotustentissä yhden kerran. Parempi
arvosana jää voimaan. Ainoastaan kunkin aineen kolmea viimeisintä hyväksyttyä kurssia voi
korottaa.
21
6.6 Korvaavuudet
Korvaavuuksista sovitaan erikseen. Muissa lukioissa suoritetut opinnot hyväksytään sellaise-
naan opiskelijan pyynnöstä lukio-opintojen alussa. Myös muissa oppilaitoksissa suoritettavia
opintoja voi saada korvaaviksi opinnoiksi. Harrastekurssien hyväksymisestä lukio-opinnoiksi
sovitaan tapauskohtaisesti. Korvattavan kurssin täytyy täyttää lukiokurssin vaatimukset sisäl-
löltään ja tuntimäärältään. Avoimen yliopiston/ammattikorkeakoulun opintoja hyväksytään kor-
keintaan 3 kurssia osaksi lukion oppimäärää.
7. AINEIDEN KURSSIKOHTAISET TAVOITTEET
Kurssin koodi muodostuu siten, että ensin on oppiaineen koodi, sen jälkeen kurssin järjestys-
numero. Kurssikoodissa k merkitsee koulukohtaista kurssia.
Lukion ennen 1.8.2016 aloittaneita koskee seuraavat kurssit:
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vÄI1 Tekstien rakenteita ja mer-
kityksiä
Opiskelija harjaantuu erittelemään asiatekstien
kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näke-
mään tekstin yhteyden muihin teksteihin ja konteks-
tiin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja
kehittyy erilaisten tekstin tuottajana.
vÄI2 Kirjallisuuden keinoja ja
tulkintaa
Käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta
tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syve-
nee.
vÄI3 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii analysoimaan ja tuottamaan erilai-
sia vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä.
vÄI4 Teksti, tyyli ja konteksti Opiskelija harjaantuu tarkastelemaan tekstin tyyli-
valintoja sekä ymmärtää kontekstin merkityksen tul-
kinnassa ja tekstien tuottamisessa.
vÄI5 Kieli, kirjallisuus ja identi-
teetti
Käsitys Suomen kielen, suomalaisen kirjallisuuden
ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle
syvenee.
22
vÄI6
syv.
Tekstitaitojen syventämi-
nen
Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan ana-
lysoida ja tuottaa tekstejä. Valmentaa tekstitaidon
kokeeseen.
vÄI7
syv.
Puheviestinnän taitojen
syventäminen
Opiskelija monipuolistaa puheviestintätaitojaan ja
ymmärtää niiden merkityksen ihmissuhteissa, opis-
kelussa ja työelämässä.
vÄI8
syv.
Kieli, tekstit ja vuorovaiku-
tus
Käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta sy-
venee. Tekstitaitojen lukemistavat kehittyvät. Omat
taidot puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana
ja median käyttäjänä tarkentuu.
vÄI9
syv.
Kirjoittaminen ja nykykult-
tuuri
Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syve-
nee sekä kirjallinen ilmaisu kypsyy. Valmentaa es-
seekokeeseen.
ÄIk10
koko
Luova ilmaisu Kurssilla tutustutaan sanataiteen eri muotoihin ja
perehdytään omaan tapaan kirjoittaa. Opiskelija
rohkaistuu luovaan itsensä ilmaisuun.
ÄIk11
koko
Lukudiplomi Diplomi suoritetaan lukio-opintojen ohessa. Sovi-
tusta kirjalistasta luetaan 16 teosta ja ne tentitään
kirjallisesti.
Mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen puheviestintätaitojen (PUHVI) koe. Hyväksytystä
kokeesta saa erillistodistuksen
RUOTSI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vRUB1 Opiskelu ja vapaa-aika Kurssi vahvistaa sanaston ja rakenteiden hallintaa.
Aihepiireinä opiskelu ja harrastukset.
vRUB2 Arkielämää Pohjois-
maissa
Jatketaan opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden
ja vapaa-ajan tarkastelua. Vankennetaan suullisen
viestinnän strategioita.
vRUB3 Suomi, Pohjoismaat ja
Eurooppa
Aihepiireinä kotimaa, suomenruotsalaisuus, muut
Pohjoismaat sekä Suomi pohjoismaisena valtiona
Euroopassa. Harjoitellaan erilaisten tekstien kir-
joittamista.
23
vRUB4 Elämää yhdessä ja erik-
seen
Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, suku-
puolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja
työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.
vRUB5 Elinympäristömme Aihepiireinä luonto, muuttuva elin- ja työympäristö
sekä joukkoviestimet. Hiotaan kirjallista ilmaisua.
vRUB6
syv.
Puhu ja ymmärrä parem-
min
Kurssilla harjoitetaa puheviestinnän strategioita ja
suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa kullekin kie-
lelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumi-
sen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapah-
tumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista har-
joitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien teks-
tien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materi-
aalien avulla.
vRUB7
syv.
Yhteinen maailma ja kan-
sainvälistyminen
Aihealueina maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvä-
linen vaikuttaminen. Käsitellään yhteiskunnallisia
asioita sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vas-
tuuta.
RUBk8
koko.
Ruotsin yo-kurssi Käydään läpi yo-tekstejä ja rakenteita ja kirjoite-
taan yo-aineita. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa.
RUB0 Johdatus lukion ruotsiin Sisältää lukion ruotsin opiskelun kannalta perus-
valmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä
kurssirekisteriin.
ENGLANTI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vENA1 Minä ja muut Ihmisten tapaaminen ja tutustuminen, small talk,
harrastukset, Iso-Britannia. Kieliopissa mm. ver-
bin aikamuodot ja ehtolauseet.
vENA2 Viestintä ja vapaa-aika Vapaa-aika ja elinympäristö, matkustaminen ja
ruokailu. Amerikanenglanti.
vENA3 Opiskelu ja työ Opiskelu ja työ. Kieliopissa mm. adjektiivit, adver-
bit ja passiivi. Työhaastattelu englanniksi. Kirjalli-
nen viestintä lisääntyy.
vENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä
maailma
Yhteiskunta ja ympäröivä maailma. Harjoitellaan
laatimaan suomenkiel. tiivistelmä.
24
vENA5 Kulttuuri Kulttuurin eri muodot: musiikki, elokuva, kuvatai-
teet, kirjallisuus. Fraasiverbit. Harjoitellaan yo-ko-
keen tekemistä. Itsenäisen työn osuus kasvaa.
vENA6 Tiede, talous ja tekniikka Tiede, talous, tekniikka, media. Relatiivipronomi-
nit, modaaliverbit, sananmuodostus. Tiivistelmä
englanniksi ja kotiaine osa kurssiarviointia. Artik-
kelit, substantiivit.
vENA7
syv.
Luonto ja kestävä kehitys Ihminen, luonto ja ympäristö. Sanaston kartutta-
mista mm. vaativien tekstien kautta. Puhevalmiuk-
sien lisääminen asia-aiheissa. Kielioppia kerra-
taan tarpeen mukaan.
vENA8
syv.
Puhu ja ymmärrä parem-
min
Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita
ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa kullekin
kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhu-
misen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset ta-
pahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista
harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyvien vaativien
tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien
materiaalien avulla.
ENAk9
koko.
Englannin yo-kurssi
Tutustumme yo-kokeen eri tehtävätyyppeihin ja
harjoittelemme tulevia yo-kokeita varten. Arviointi
numero/suoritusmerkintä.
ENAk10
koko.
Kirjallisuus Oppilas valitsee engl.kielisen kirjan jonka luettu-
aan kirjoittaa siitä kirjallisuus analyysin ohjeiden
mukaisesti sekä varautuu mahd. lisäkysymyksiin.
Suoritusmerkintä.
ENAk0 Johdatus lukion englan-
tiin
Sisältää lukion englannin opiskelun kannalta pe-
rusvalmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä
kurssirekisteriin.
SAKSA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vSAB1
syv.
Hyvää päivää, hauska tu-
tustua
Opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää
kieltä. Aihepiireinä perhe ja lähimmät ihmissuh-
teet.
25
vSAB2
syv.
Näin asiat hoituvat Aihepiireinä suku, ystävät ihmissuhteet ja elä-
mään liittyvät rutiinit. Harjoitellaan jokapäiväisistä
tilanteista selviytymistä.
vSAB3
syv.
Vapaa-aika ja harrastuk-
set
Aihepiireinä nuorten jokapäiväiseen elämään liit-
tyvät tilanteet. Kurssilla painotetaan puheen ym-
märtämistä ja puhumista.
vSAB4
syv.
Meillä ja muualla Aihepiireinä oman maan ja kohdekielisten maiden
ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lo-
manviettomahdollisuudet. Harjoitellaan yksinker-
taisia kirjallisia viestintätehtäviä.
vSAA1 Minä ja muut Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elä-
mään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja
ihmissuhteisiin. Kurssilla painotetaan keskuste-
lua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestin-
nän strategioita.
vSAA2 Viestintä ja vapaa-aika Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuoli-
sesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden
hallintaa. Aihepiirit liittyvät vapaa-aikaan ja harras-
tuksiin. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten
tehtävien avulla.
vSAA3 Opiskelu ja työ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja
työelämään ja kurssilla harjoitellaan niille tyypil-
listä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan
myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ym-
märtämistä ja käyttämistä.
vSAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä
maailma
Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmär-
tämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat
oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät
tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän
lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoi-
tellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia
tekstejä.
vSAA5 Kulttuuri Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti.
Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta
laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen.
vSAA6 Tiede, talous ja tekniikka Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ym-
märtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan
26
saavutukset, viestinnän eri muodot ja talous-
elämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoitte-
lua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla eri-
laisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.
PITKÄ MATEMATIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vMAA1 Funktio ja yhtälöt Potenssifunktio, potenssiyhtälön ratkaiseminen,
juuret ja murtopotenssi, eksponenttifunktio.
vMAA2 Polynomifunktiot Polynomien tulo ja binomikaavat, polynomifunktio,
2. ja korkeamman asteen yhtälöitä, 2. asteen yh-
tälön juurten lkm., polynomin jakaminen tekijöihin
ja polynomiepäyhtälöt.
vMAA3 Geometria Yhdenmuotoisuus, sini- ja kosinilause, ympyrään
liittyvä geometria sekä kuvioihin ja kappaleisiin liit-
tyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuk-
sien laskeminen.
vMAA4 Analyyttinen geometria Pistejoukon yhtälö, suoran ja paraabelin yhtälöt,
itseisarvoepäyhtälöt ja yhtälöt, yhtälöryhmän rat-
kaiseminen sekä 2- ja 3-ulotteinen koordinaatisto.
vMAA5 Vektorit Vektorien perusominaisuudet, vektorien laskutoi-
mitukset, vektorien skalaaritulo sekä suora ja taso
avaruudessa.
vMAA6 Todennäköisyys ja tilastot Diskreetti ja jatkuva tilastollinen jakauma, ja-
kauman tunnusluvut, klassinen ja tilastollinen to-
dennäköisyys, kombinatoriikka, todennäköisyyk-
sien laskusäännöt, diskreetti ja jatkuva todennä-
köisyysjakauma, diskreetin jakauman odotusarvo
sekä normaalijakauma.
vMAA7 Derivaatta Rationaaliyhtälö ja -epäyhtälö, funktion raja-arvo,
jatkuvuus ja derivaatta, derivointikaavoja sekä po-
lynomifunktioiden kulun tutkiminen.
vMAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Juurifunktiot ja -yhtälöt, eksponenttifunktiot ja -yh-
tälöt, logaritmifunktiot ja -yhtälöt, yhdistetyn funk-
tion derivaatta, käänteisfunktio sekä näiden funk-
tioiden derivaatat.
27
vMAA9 Trigonometriset funktiot ja
lukujonot
Suunnattu kulma, radiaani, trigonometristen funk-
tioiden symmetria, trig. yhtälöt ja derivaatta. Luku-
jono, rekursiivinen lukujono sekä aritmeettinen ja
geometrinen jono ja summa.
vMAA10 Integraalilaskenta Integraalifunktio, Alkeisfunktioiden integraalifunk-
tiot, määrätty integraali sekä pinta-ala- ja tilavuus-
sovellukset.
vMAA11
syv.
Lukuteoria ja logiikka Syventävä kurssi, jolla tutustutaan matemaattisen
logiikan perusteisiin ja lukuteoriaan. Logiikassa
käsitellään konnektiiveja ja tutkitaan lauselogiik-
kaa, sekä opiskellaan erilaisia todistusmenetel-
miä. Lukuteoriassa opiskellaan mm. jakoyhtälö ja
Eukleideen algoritmi, sekä tutkitaan jaollisuutta
kongruenssien avulla.
MAAk12
koko
Matematiikan kertaus Matematiikan kertauskurssi. Kurssilla käydään
läpi oleellisimmat asiat oppimäärästä.
MAAk13
koko.
Yo-laskujen kurssi Itsenäinen kurssi. Kurssilla lasketaan vanhoja yo-
tehtäviä noin 100 kpl. Tavoitteena on saada lasku-
rutiinia yo-kirjoituksia varten.
LYHYT MATEMATIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vMAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Suureiden välisiä riippuvuuksia lausekkeiden
avulla, verrannollisuus. Yhtälöiden ja yhtälöparien
graafinen ja algebrallinen ratkaisu. Tuloksen oi-
keellisuus. Toisen asteen polynomifunktio ja yh-
tälö.
vMAB2 Geometria Hahmotetaan 2-ulotteisia kuvioita sekä kappaleita
ja niiden geometrisia ominaisuuksia. Yhdenmuo-
toisuus, trigonometria ja Pythagoraan lause. Kap-
paleiden pinta-aloja ja tilavuuksia. Geometriaa
koordinaatistossa.
vMAB3 Matemaattisia malleja I Ilmiöiden säännönmukaisuuksien ja riippuvuuk-
sien kuvaaminen matemaattisilla malleilla. Mallien
hyvyys. Lineaarinen ja eksponentiaalinen malli.
Eksponenttiyhtälö ja logaritmi.
28
vMAB4 Matemaattinen analyysi Funktion muutosnopeus graafisin ja numeerisin
menetelmin, derivaatan käsite muutosnopeuden
mittana. Polynomifunktion kulun tutkiminen, suu-
rin ja pienin arvo derivaatan avulla.
vMAB5 Tilastot ja todennäköisyys Tilastollisen aineiston käsitteleminen ja tulkitsemi-
nen, tietokoneen ja laskimen käyttöä tilastotehtä-
vissä. Todennäköisyyden perusteet. Jakaumien
tunnusluvut, normaalijakauma. Kombinatoriikka,
todennäköisyyden laskulait.
vMAB6 Matemaattisia malleja II Lineaarisia optimointitehtäviä, lukujono, aritmeet-
tinen ja geometrinen lukujono ja summa. Lineaa-
riset yhtälöt ja yhtälöparit, epäyhtälön graafinen
ratkaiseminen.
vMAB7
syv.
Talous-matematiikka Talouselämän käsitteet. Indeksi ja korkolasku,
luotot ja lyhennykset, verotuslaskelmat. Taloudel-
lisiin tilanteisiin sopivat matemaattiset mallit.
vMAB8
syv.
Matemaattisia malleja II Matemaattisten mallien käsittelyä, jaksollisuus.
Trigonometristen funktioiden yhteys yksikköym-
pyrään, radiaani. Vektoreiden peruslaskutoimituk-
sia, komponenttiesitys.
MABk9
koko.
Matematiikan kertaus-
kurssi
Kerrataan lukion lyhyttä matematiikka ylioppilas-
kirjoituksia varten.
MABk10 yo-laskujen kurssi Lasketaan itsenäisesti yo-tehtäviä 100 kpl.
vMAB0 Johdatus lukion matema-
tiikkaan
Sisältää lukion matematiikan kannalta perusval-
miuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei kerrytä kurs-
sikertymää.
BIOLOGIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vBI1 Eliömaailma Tavoitteena on tutustua eliömaailman rakentee-
seen ja toimintaan sekä yksilö- että populaatiota-
soilla. Keskeisiä teemoja ovat evoluutiokysymyk-
set sekä ympäristön muutosten vaikutukset luon-
toon.
29
vBI2 Solu ja evoluutio Kurssilla tutkitaan soluja, niiden rakennetta ja toi-
mintaa. Lisäksi tutustutaan perinnöllisyystieteen
yleisiin sääntöihin ja ympäristön vaikutukseen pe-
rimään.
vBI3
syv.
Ympäristö-ekologia Tarkastellaan ympäristöasioita ekologisesta nä-
kökulmasta. Sisältönä mm. ympäristönsuojelu, il-
mastonmuutos, vesistöjen tila sekä luonnon mo-
nimuotoisuus ja tulevaisuus.
vBI4
syv.
Ihmisen biologia Tutustutaan ihmiseen: hedelmöityksestä synty-
mään, kasvuun ja vanhenemiseen. Opiskellaan
elinten toimintaa ja säätelyjärjestelmiä sekä ihmi-
sen terveyteen liittyviä seikkoja.
vBI5
syv.
Bioteknologia Syvennetään ja täydennetään tietoja solubiologi-
asta ja genetiikasta. Aiheena mm. mikrobit,
geenisäätely, perinnölliset sairaudet, elintarvike-
teollisuus, turvallisuusriskit ja eettiset ongelmat.
BIk6
koko.
Ylioppilaskurssi Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärä yli-
oppilaskokeita varten. Kurssilla tehdään aiempien
vuosien yo-tehtäviä.
MAANTIEDE
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vGE1 Sininen planeetta Luonnonmaantieteen kurssi, jossa käsitellään
maapallon ominaisuuksia (sijainti avaruudessa, il-
masto, rakenne) sekä ihmisen toimintaa maapal-
lolla. Kurssi sisältää myös luonnonmaisemien
analysointia.
vGE2
syv.
Yhteinen maailma Kurssilla käsitellään kulttuurimaantiedettä ja alue-
suunnittelun perusteita. Keskeisiä aihealueita
ovat mm. väestönkasvu, muuttoliikkeet, kaupun-
gistuminen, luonnonvarat liikenne ja kaavoitus.
vGE3
syv.
Haasteiden maailma Käsitellään eri puolilla maailmaa ihmistä uhkaa-
via, ihmisen ja luonnonilmiöiden aiheuttamia ris-
kejä (hasardeja). Kurssilla voidaan laatia lehtilei-
kekirja, tehdä raportteja ja esitelmiä.
30
vGE4
syv.
Aluetutkimus Ohjattu työkurssi. Kurssilla tutkitaan jotakin alu-
etta maantieteellisenä kokonaisuutena erilaisten
lähdemateriaalien pohjalta. Kurssityönä opiske-
lija/opiskelijat laatii tutkielman.
FYSIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vFY1 Fysiikka luonnontieteenä Fysikaalisen tiedon kehittyminen tiedon ja mit-
taustulosten tulkitsemisen avulla. Tutustutaan fy-
siikan rakentumiseen jonkin luonnonilmiön avulla.
vFY2
syv.
Lämpö Lämpöön liittyviä ilmiöitä, aineen termodynaami-
seen tilaan ja pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä. Kaa-
sujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen, paine,
olomuodonmuutokset, energia, työ, teho. Ener-
giavarat.
vFY3
syv.
Aallot Luonnon jaksolliset ilmiöt, värähdys- ja aaltoliike,
ääni. Harmoninen voima ja värähdysliike. Heijas-
tuminen, taittuminen. Valo, peilit ja linssit.
vFY4
syv.
Liikkeen lait Etenemisliikkeeseen liittyvät ilmiöt ja Newtonin
lait. Säilymislakien merkitys. Etä- ja kosketusvoi-
mat, liikettä vastustavat voimat, liikemäärän säily-
minen, liike- ja potentiaalienergia, työperiaate.
vFY5
syv.
Pyöriminen ja gravitaatio Statiikkaan ja pyörimiseen liittyviä ilmiöitä, meka-
niikan maailmankuvan syventäminen. Momentti ja
tasapaino pyörimisen suhteen, tasainen ja kiih-
tyvä pyöriminen, ympyräliike, gravitaatio, planeet-
tojen liike.
vFY6
syv.
Sähkö Sähköön liittyvät peruskäsitteet ja perusmittauk-
set, sähköpari, jännite, Ohmin laki, Joulen laki,
Coulombin laki, kondensaattori, sähkövirran
kulku.
vFY7
syv.
Sähkömagnetismi Sähkömagneettiset ilmiöt, sähköturvallisuus,
magneettikenttä, induktioilmiö-laki. Generaattori
ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähköturval-
lisuus, energiateollisuus.
vFY8
syv.
Aine ja säteily Kvantittuminen ja dualismi, aineen ja energian
ekvivalenssi, fysiikan kehitys ja pätevyysalue.
Sähkömagneettinen säteily, mustan kappaleen
31
säteily, valosähköilmiö, atomimallit, viivaspektri,
ytimen rakenne, ydinreaktiot.
KEMIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vKE 1 Ihmisen ja elinympäristön
kemia
Kemian mahdollisuudet yhteiskunnassa ja
elinympäristön toiminnoissa. Kemian peruskäsit-
teiden syventämistä, orgaanisten yhdisteiden ra-
kenteita ja ominaisuuksia ja reaktioita. Seokset,
ainemäärä, pitoisuus.
vKE2
syv.
Kemian mikromaailma Aineen ja rakenteen välisiä yhteyksiä. Kemian
mallien käyttäminen aineen ominaisuuksien päät-
telyssä. Jaksollinen järjestelmä, elektroniverhon
rakenne, hapetuslukujen määräytyminen, kemial-
linen sidos, isomeria.
vKE3
syv.
Reaktiot ja energia Kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia
tekijöitä, energian sitoutuminen ja vapautuminen.
Reaktioyhtälöiden kirjoittaminen ja tulkinta. Epä-
orgaanisia ja orgaanisia reaktiotyyppejä, stoi-
kiometrisiä laskuja, reaktionopeus.
vKE4
syv.
Metallit ja materiaalit Raaka-aineita ja jalostusprosesseja, hapettimia ja
pelkistimiä, hapetuspelkistysreaktion kirjoittami-
nen, sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipo-
tentiaali, metallit ja epämetallit, niiden happi ja
vety-yhdisteet.
vKE5
syv.
Reaktiot ja tasapaino Reaktion tasapainotilan muodostuminen, reaktio-
tasapaino, happo-emästasapaino, vahvat ja hei-
kot elektrolyytit, puskuriliuokset ja niiden merkitys,
liukoisuus ja tasapaino.
USKONTO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vUE1 Uskonnon luonne ja merki-
tys
Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon kieli
ja ominaispiirteet. Uskonto yksilön ja yhteisön elä-
mässä. Raamatun synty ja sisältö sekä sen vaiku-
tus maailmankuvaan ja kulttuuriin.
32
vUE2
syv.
Kirkko, kulttuuri ja yhteis-
kunta
Kristillisen kirkon synty ja historia alkukirkosta
idän ja lännen kirkon eroon. Lännen kirkko keski-
ajalla. Idän kirkon kehitys. Reformaatio ja kirkko-
jen kehitys uudella. Nykyinen kristikunta ja kirkko-
jen rooli nykyajan maailmassa.
vUE3
syv.
Ihmisen elämä ja etiikka Ihmisen tärkeät elämänkysymykset. Kristillinen ju-
mala- ja ihmiskäsitys. Ihmisen ja luonnon suhde.
Kristillinen etiikka ja etiikan teoriat.
vUE4
syv.
Uskontojen maailmat Käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kii-
nan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta ja islamia.
vUE5
syv.
Mihin suomalainen us-
koo?
Sisältöinä muinaissuomalainen uskonto, Suomen
kirkkohistorian yleisilmiöt, luterilainen kirkko ja
muut kirkot, ei-kristilliset yhteisöt sekä kristinus-
kon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteis-
kuntaan.
UEk6
koko.
Humanistisen ja kasvatus-
alan kurssitarjonta
Kurssiksi voit valita 2-3 opintopisteen kursseja hu-
manistisen ja kasvatusalan teologisten aineiden
kurssitarjonnasta. Opintosuunnittelussasi ota yh-
teyttä rehtori Jukka Hautalaan (jukka.hau-
FILOSOFIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vFI1 Johdatus filosofiseen ajat-
teluun
Opiskelija oppii hahmottamaan filosofia ongelmia
ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Filosofian osa-
alueet. Filosofian suhde tieteeseen ja uskontoon.
Henki ja aine. Tietäminen. Arvot.
vFI2
syv.
Filosofinen etiikka Opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin
ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Moraalisten
ratkaisujen perusteet. Kriittisyys. Suvaitsevai-
suus. Arvot ja normit. Järki ja tunteet. Hyvä
elämä.
vFI3
syv.
Tiedon ja todellisuuden fi-
losofia
Tieto ja tietäminen filosofiassa, tieteessä ja ar-
jessa. Metafysiikka. Luonnontieteet ja ihmistie-
teet. Tietäminen, ymmärtäminen ja tulkinta. To-
tuus. Tiedon rajat. Argumentointi ja päättely.
33
vFI4
syv.
Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suun-
taukset. Yksilö ja yhteiskunta. Yhteiskunnallinen
ja poliittinen toiminta. Yksilön oikeudet ja velvolli-
suudet. Rikos ja rangaistus. Valta. Poliittinen fi-
losofia. Nykykulttuurin filosofiset kysymykset: su-
kupuoli, identiteetti, toiseus, monikulttuurisuus.
HISTORIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vHI1 Eurooppalainen ihminen Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin
keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, kes-
keistä on ihmisen maailmankuvan muutos, tieteen
ja taiteen virtaukset ja aatehistoriallinen kehitys.
vHI2 Kansainväliset suhteet Kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja
muutoksia 1800-luvulta lähtien. Analysoidaan po-
litiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpai-
lun kannalta. Demokratia vastaan diktatuuri.
vHI3 Suomen historian käänne-
kohtia
Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja
kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Suomen
valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumi-
nen, kriisit ja siirtyminen sääty-yhteiskunnasta
kansalaisyhteiskuntaan. Taloudelliset ja kulttuuri-
set murrokset.
vHI4
syv.
Ihminen, ympäristö ja kult-
tuuri
Ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen ke-
hittyminen kivikaudesta nykypäivään. Miten ihmi-
nen käyttää luonnonvaroja toimeentulon lähteenä
ja miten se vaikuttaa ympäristöön.
vHI5
syv.
Suomi esihistoriasta auto-
nomiaan
Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen
vuotta 1809 sekä suomalainen kulttuuriperintö.
Tarkastellaan väestö-, talous- ja kulttuurihistoriaa
sekä poliittista historiaa. Voidaan suorittaa myös
verkkokurssina.
vHI6
syv.
Maailmankulttuurit Kurssilla tarkastellaan merkittäviä ulkoeurooppa-
laisia kulttuureja, jotka ovat olleet kosketuksissa
länsimaiden kanssa; yleiskuva kunkin kulttuurin
historiasta ja ominaispiirteistä sekä niiden muuttu-
misesta ja asemasta 2000-luvun maailmassa.
34
Tehtävät, pohdiskelu, keskustelu ja internet-työs-
kentely ovat kurssin opiskeluun kuuluvia työsken-
telytapoja.
HIk7
A. Yo-valmennuskurssi
Kurssilla harjoitellaan vastaamaan erityyppisiin
tehtäviin historian ja yhteiskuntaopin ainereaa-
lissa. Tutustutaan aikaisempiin yo-tehtäviin ja ker-
rataan kurssikirjoja.
YHTEISKUNTAOPPI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vYH1 Yhteiskuntatieto Kurssilla tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan
perusrakenteisiin, perusoikeuksiin ja vaikuttamis-
keinoihin. Hyvinvointiyhteiskunnan muodostumi-
nen, vallankäyttö, turvallisuuspolitiikka.
vYH2
syv.
Taloustieto Tutustutaan talouden keskeisiin perusteisiin, Suo-
men ja kansainväliseen talouselämään. Taitoja
tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä, työn-
teon ja yrittäjyyden merkitys.
vYH3
syv.
Kansalaisen lakitieto Perustiedot oikeusjärjestyksestä, opitaan hoita-
maan tavanomaisia oikeusasioita, tunnetaan
omat oikeudet. Ratkaistaan oikeustapauksia ja
vieraillaan käräjäoikeuden istunnossa.
vYH4
syv.
Eurooppalaisuus ja Euroo-
pan unioni
Perehdytään Euroopan unionin toimintaan ja Yk-
sittäisen kansalaisen asemaan siellä. Opitaan
tuntemaan yhdentymisen tarjoamia etuja ja hait-
toja, mahdollisuuksia ja uhkia. Verkkokurssi.
TERVEYSTIETO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vTE1 Terveyden perusteet Kurssilla tarkastellaan ihmistä fyysisenä, psyykki-
senä ja sosiaalisena kokonaisuutena. Kurssilla
tutustutaan yleisimpiin tauteihin ja tautien ennal-
taehkäisyyn sekä pohditaan opiskelijan omia
mahdollisuuksia vaikuttaa terveydentilaansa.
vTE2
syv.
Terveys ja arkielämä Kurssilla syvennetään elämisen taitoja, mm. poh-
ditaan aikuistumista, ihmissuhteita, stressin hal-
lintaa ja henkisiä selviytymistaitoja.
35
vTE3
syv.
Terveys ja tutkimus Kurssi keskittyy terveyden tieteelliseen tutkimi-
seen, sen menetelmiin, tuloksiin ja tulosten luotet-
tavuuden arviointiin.
PSYKOLOGIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vPS1
syv.
Psyykkinen toiminta, oppi-
minen ja vuorovaikutus
Psykologia tieteenä. Psykologian peruskäsitteet,
eri suuntaukset ja psykologinen tutkimus. Oppimi-
sen psykologian perusteet ja sovelluksia.
vPS2
syv.
Ihmisen psyykkinen kehi-
tys
Yksilön psyykkisen kehityksen osa-alueet elämän
eri vaiheissa. Psyykkisen kehityksen yhteydet bio-
logisiin tekijöihin. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ja
kulttuurin merkitys ihmisen kehityksessä.
vPS3
syv.
Ihmisen tiedonkäsittelyn
perusteet
Kognitiiviset perusprosessit: havaitseminen, tark-
kaavaisuus ja muisti. Hermoston rakenne ja sen
muotoutuvuus.
vPS4
syv.
Motivaatio, tunteet ja äly-
käs toiminta
Eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen
ja ylläpitäminen. Tunteet moniulotteisina proses-
seina, motivaation ja emootioiden perusteoriat.
Älykkyys, taitava ajattelu ja luovuus.
vPS5
syv.
Persoonallisuus ja mielen-
terveys
Persoonallisuuspsykologian keskeiset käsitteet.
Perehdytään ihmisen persoonallisuuden kasvuun
ja kehittymiseen sekä mielenterveyteen, mielen-
terveyshäiriöihin ja niiden hoitoon.
PSk6
koko.
Sosiaalipsykologian pe-
rusteet
Kurssilla perehdytään sosiaalipsykologian keskei-
siin käsitteisiin. Kurssilla käsitellään mm. ihmisten
välisiä suhteita, ryhmien toimintaa ja niihin liittyviä
prosesseja, ryhmien välisiä suhteita ja joukkokäyt-
täytymistä.
PSk7
koko.
Psykologian YO-kurssi Kerrataan lukion psykologian keskeisimmät osa-
alueet ja teoriat ja valmentaudutaan psykologian
ainereaaliin.
KUVATAIDE
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KU1 Kuvan tekemisen perus-
teet
Erilaiset taidekäsitykset. Kuvan tulkinta. Kuvan
valta. Taide kulttuurin tulkkina. Oma kuvallinen il-
36
maisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulottei-
suus, digitaalinen kuvan käyttö. Kuvan rakentami-
nen: sommittelu, muoto, väri, liike, tila, aika.
KU2 Ympäristö, paikka, tila Tilan kokeminen. Arkkitehtuurin ja muotoilun pe-
ruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, muoto, materi-
aali. Maisema, rakennus, esine tai taideteos kult-
tuurihistoriallisena viestinä. Mallintaminen, pie-
noismallit ja materiaalikokeilut.
MUSIIKKI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
MU1 Musiikki ja minä Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tunte-
musta käytännön musisoinnin avulla. Pohditaan
musiikin merkitystä ihmiselle. Perehdytään kuu-
lonhuoltoon.
MU2 Moniääninen Suomi Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikki-
kulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä
niiden taustatekijöitä ja kehitystä.
MUk3 Harrastemusiikki 1 Kurssin voi suorittaa esim. osallistumalla johonkin
opiston tarjoamaan musiikkitarjontaan tai omaan
ohjattuun musiikin harrastukseen. Kurssin voi
suorittaa myös osallistumalla uudestaan MU1 tai
MU2 kurssille. Pakollisen musiikin suorittajilla on
etusija kurssille.
MUk4 Harrastemusiikki 2 Kurssin voi suorittaa esim. osallistumalla johonkin
opiston tarjoamaan musiikkitarjontaan tai omaan
ohjattuun musiikin harrastukseen. Kurssin voi
suorittaa myös osallistumalla uudestaan MU1 tai
MU2 kurssille. Pakollisen musiikin suorittajilla on
etusija kurssille
MUk5 ja
MUk6
Bändikurssi 1 ja
bändikurssi 2
Opiskelija osallistuu omaehtoiseen bänditoimin-
taan opistolla. Opettaja Jussi Kangasluoma arvioi
kurssivaatimusten täyttymisen.
LIIKUNTA
37
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vLI1 Kuntokurssi Kurssi kestää syyslukukauden. Perehdytään sekä
ulko- että sisäliikuntalajeihin. Sisältönä on mm.
erilaisia pelejä, yleisurheiluharjoitteita, kuntohar-
joittelua ja uintia sekä resurssien ja kiinnostuksen
mukaan tutustumista opiston ulkopuolisiin liikun-
talajeihin.
LIk2
koko.
Wanhojen tanssien kurssi
Harjoitellaan ohjelmistoa vanhojen päivää varten.
LIk3
koko.
Harrasteliikunta 1 Kurssin voi suorittaa osallistumalla uudestaan LI1
kurssille tai osallistumalla vapaa-aikana ohjattuun
liikuntaan. Sovi asiasta liikunnan opettajan
kanssa.
LIk4
koko
Harrasteliikunta 2 Kurssin voi suorittaa osallistumalla uudestaan LI1
kurssille tai osallistumalla vapaa-aikana ohjattuun
liikuntaan. Sovi asiasta liikunnan opettajan
kanssa.
LIk5
koko
Salibandy Opiskelija osallistuu opiston järjestämiin sali-
bandy-iltoihin ja kerää liikuntapassiinsa merkin-
töjä vapaa-ajanohjaajalta.
ATK
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vATK1 Lukiolaisen ATK 1 Kurssilla parannetaan ATK-valmiuksia ja tutustu-
taan sähköiseen viestintään sekä tietoturvaan. Li-
säksi perehdytään Office-paketin perusohjelmiin
sekä LibreOffice-ohjelmistoon käytännön harjoit-
teiden avulla.
vATK2 Lukiolaisen ATK 2 Tutustutaan LibreOffice-ohjelmistoon ja harjoitel-
laan sen käyttöä. Tekstinkäsittelyä, taulukkolas-
kentaa ja esitysgrafiikkaa.
TUTKIELMA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
vTUTK1
koko.
Atk ja tiedonhankinta Kurssin tavoitteena on selvittää tiedonhakuun liit-
tyviä käsitteitä, antaa opiskelijoille valmiudet mo-
nipuoliseen tiedonhakuun sekä oppia lähdekriitti-
syyttä. Kurssi sisältää erilaisiin tiedon lähteisiin
38
tutustumista ja tiedonhakuharjoituksia. Kurssilla
aloitetaan tutkielman teko omasta aiheesta.
vTUTK2
koko.
Tutkielman teko Jatketaan tutkielman tekemistä valitusta aiheesta.
Tutkielmaa työstetään pääasiassa tuntien aikana
ohjatusti.
OPPILAANOHJAUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
OPO1 Opiskelu ja tulevaisuus Suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden ai-
kana. Käydään läpi erilaisia lukio-opiskelun käy-
täntöjä ja pohditaan ainevalintoja. Toisena
vuonna perehdytään pääpiirteissään jatko-opinto-
mahdollisuuksiin ja tutustutaan mm. amk- ja yli-
opisto-opintoihin. Lisäksi käydään läpi yo-kirjoi-
tuksiin liittyviä asioita.
OPO2 Koulutus ja ammatinva-
linta
Kartoitetaan erilaisia jatko-opiskelumahdollisuuk-
sia ja pohditaan itselle soveltuvia vaihtoehtoja.
Käydään läpi jatko-opintohakuihin liittyvät tarvitta-
vat tiedot ja käytännöt.
OPOk3 Tutor-kurssi Lyhyehkö valmennus tutoriksi ja sen jälkeen toi-
mintaa tutorina uusille opiskelijoille. Myös koulu-
esittelyjä.
OPPILAAN RYHMÄNOHJAUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
ORO1 Ryhmänohjaus Perehdytään lukion ainevalintoihin, tehdään valin-
nat ja suunnitellaan kirjoitettavia aineita. Yleiset
opiskeluun ja opistolla toimimiseen liittyvät asiat.
Ajankohtainen tiedotus, ryhmänohjaajan vartit.
KULTTUURINTUOTANTO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
39
KULTk1 Kulttuurituotanto Opiskelija järjestää yksin tai yhdessä muiden
kanssa erilaisia kulttuurituotoksia, esim. taidepro-
duktioita, konsertteja tai näyttelyitä. Opettajatiimi
arvioi kurssivaatimusten täyttymisen. Kurssin voi
suorittaa myös esim. tekemällä riittävän määrän
hyväksyttyjä vlogi-postauksia.
KANSALAISTOIMINTA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KANSk1 Kansalaistoiminta Opiskelija toimii aktiivisesti opistoneuvostossa tai
on mukana jossakin muussa kansalaistoimin-
nassa. Opiskelija kerää toiminnastaan merkintöjä
Aktiivipassiin.
KANSAINVÄLISYYS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KVk1 Kansainvälisyys Opiskelija osallistuu aktiivisesti opiston kansain-
välisyyshankkeeseen tai suorittaa itsenäisesti jon-
kin kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman.
Opettajatiimi arvioi kurssivaatimusten täyttymi-
sen.
40
Lukion 1.8.2016 tai sen jälkeen aloittaneita koskevat seuraavat kurssit:
ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
ÄI1 Tekstit ja vuorovai-
kutus
Opiskelijan monilukutaito sekä kyky toimia vuoro-
vaikutustilanteissa tavoitteellisesti ja tarkoituksen-
mukaisesti lisääntyvät.
ÄI2 Kieli, kulttuuri ja
identiteetti
Opiskelija saa yleiskuvan siitä, mikä merkitys kie-
lellä ja kulttuurilla on yksilön identiteetille ja yhteis-
kunnalle.
ÄI3 Kirjallisuuden keinoja
ja tulkintaa
Opitaan tulkitsemaan kaunokirjallisia tekstejä ja
nauttimaan kaunokirjallisuudesta sen eri muo-
doissa.
ÄI4 Tekstit ja vaikuttami-
nen
Tarkastellaan tekstejä vaikuttamisen ja osallisuu-
den näkökulmista. Perehdytään vaikuttamisen ja ar-
gumentoinnin keinoihin.
ÄI5 Teksti ja konteksti Tarkastellaan tekstejä ja niiden kontekstista käsin.
Tulkitaan ja tuotetaan erityylisiä ja -lajisia tekstejä.
ÄI6
syv.
Nykykulttuuri ja ker-
tomukset
Tarkastellaan nykykulttuurin ilmiöitä kertomusten ja
kertomuksellisuuden näkökulmasta. Syvennetään
tietoja vuorovaikutusetiikasta.
ÄI7
syv.
Puhe- ja vuorovaiku-
tustaitojen syventä-
minen
Opiskelija monipuolistaa puheviestintätaitojaan ja
ymmärtää niiden merkityksen ihmissuhteissa, opis-
kelussa ja työelämässä.
ÄI8
syv.
Kirjoittamistaitojen
syventäminen
Opiskelija syventää taitojaan tuottaa erityisesti asia-
tyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä. Perehdy-
tään ajankohtaisiin kulttuurin, median ja yhteiskun-
nallisen keskustelun aiheisiin.
ÄI9
syv.
Lukutaitojen syven-
täminen
Opiskelijan kriittinen ja kulttuurinen lukutaito syve-
nee. Harjaannutaan tuottamaan tekstien tulkintoja
sekä puhuen että kirjoittaen.
ÄIk10
koko
Luovan kirjoittamisen
kurssi
Kurssilla tutustutaan sanataiteen eri muotoihin ja
perehdytään omaan tapaan kirjoittaa. Opiskelija
rohkaistuu luovaan itsensä ilmaisuun.
41
ÄIk11
koko
Lukudiplomi Diplomi suoritetaan lukio-opintojen ohessa. Sovi-
tusta kirjalistasta luetaan 16 teosta ja ne tentitään
kirjallisesti.
Mahdollisuus suorittaa valtakunnallinen puheviestintätaitojen (PUHVI) koe. Hyväksytystä kokeesta saa erillistodistuksen
RUOTSI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
RUB1 Minun ruotsini Kartoitetaan ja kehitetään kielitaidon eri osa-aluei-
den osaamista. Syvennetään vuorovaikutustaitoja
esim. matkailuun ja arkeen liittyen.
RUB2 Hyvinvointi ja ihmissuh-
teet
Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri
viestintäkanavia käyttäen. Pohditaan, mitä on hyvä
elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuh-
teilla on sekä teknologian ja digitalisaation merki-
tystä.
RUB3 Kulttuuri ja mediat Vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstila-
jien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyö-
dyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja mui-
hin pohjoismaalaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioi-
hin.
RUB4 Monenlaiset elinympäris-
tömme
Kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuotta-
mista. Aiheina kulttuurisesti moninainen elinympä-
ristö ja yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt.
RUB5 Opiskelu- ja työelämää
ruotsiksi
Harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaiku-
tustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevai-
suudensuunnitelmia, esim. ruotsin kielellä opiskelu
tai työnteko, osallistuminen pohjoismaiseen tai
muuhun kv-yhteistyöhön.
RUB6
syv.
Viesti ja vaikuta puhuen Syvennetään suullista kielitaitoa ja taitoa ymmär-
tää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Kerrataan
ja täydennetään pakollisten kurssien aihepiirejä.
RUB7
syv.
Kestävä elämäntapa Syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsia erilai-
sissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilai-
sille yleisöille. Käsitellään eri tekstilajien tekstejä.
Jatketaan pakollisten kurssien teemojen käsittelyä
ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kult-
tuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.
RUBk8
koko.
Ruotsin yo-kurssi Käydään läpi yo-tekstejä ja rakenteita ja kirjoite-
taan yo-tekstejä. Kurssilla ei käytetä oppikirjaa.
42
RUB0 Johdatus lukion ruotsiin Sisältää lukion ruotsin opiskelun kannalta perus-
valmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei merkitä
kurssirekisteriin.
ENGLANTI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
ENA1 Englannin kieli ja maail-
mani
Kurssilla arvioidaan omia kieltenopiskelutaitoja,
asetetaan tavoitteita englannin opiskelulle ja et-
sitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehit-
tämiseksi. Kurssilla pohditaan maailman kielel-
listä monimuotoisuutta, englannin kieltä globaa-
lina ilmiönä sekä kielitaitoa välineenä kasvattaa
kulttuurista osaamista.
ENA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan toimintaa erilaisissa vuoro-
vaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen.
Syvennetään taitoa toimia aktiivisena keskusteli-
jana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä.
Kurssilla käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä tee-
moja ja niiden yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja
sosiaalista hyvinvointia. Pohditaan myös tekno-
logian ja digitalisaation merkitystä vuorovaikutuk-
selle ja hyvinvoinnille.
ENA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään opiskeli-
joiden monilukutaitoa. Kurssilla tehdään eri teks-
tilajien tuotoksia painottaen tekstilajille ominaista
kielellistä tarkkuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset
kulttuuriset ilmiöt, englanninkieliset mediat sekä
luova toiminta.
ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä
maailma
Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriit-
tistä lukutaitoa. Tutustutaan erilaisiin yhteiskun-
nallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin erityi-
sesti aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta.
Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vastuita ja toi-
mintamahdollisuuksia, kuten ihmisoikeuskysy-
myksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia kansalais-
yhteiskunnassa.
ENA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuotta-
misen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla
tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tie-
teenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tie-
toon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja.
43
Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityi-
sesti teknologian ja digitalisaation näkökulmista
sekä englannin kielen asemaa kansainvälisenä
tieteen ja teknologian kielenä.
ENA6 Opiskelu, työ ja toimeen-
tulo
Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työ-
elämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutus-
tutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat
mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä.
Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja
työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.
Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan
elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä.
ENA7
syv.
Kestävä elämäntapa Kurssilla analysoidaan tai tuotetaan eri tekstila-
jien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, ker-
tovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ot-
tavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pa-
kollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologi-
sen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuuri-
sesti kestävän elämäntavan näkökulmasta.
ENA8
syv.
Viesti ja vaikuta puhuen Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suulli-
sesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa
dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta
sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suul-
lista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän
pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai
niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mu-
kaan.
ENAk9
koko.
Englannin yo-kurssi
Tutustumme yo-kokeen eri tehtävätyyppeihin ja
harjoittelemme tulevia yo-kokeita varten. Arviointi
numero/suoritusmerkintä.
ENAk10
koko.
Kääntäminen Tutustumme kääntäjän työn haasteisiin. Kään-
nämme haastavia tekstejä. Suositellaan vain
niille, joiden keskiarvo on 8 tai parempi.
ENAk0 Johdatus lukion englantiin Sisältää lukion englannin opiskelun kannalta pe-
rusvalmiuksia. Suoritetaan iltalukiossa. Ei mer-
kitä kurssirekisteriin.
44
SAKSA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
SAB1
syv.
Tutustutaan toisiimme ja
uuteen kieleen
Kurssilla tutustutaan opiskeltavan kielen ase-
maan maailmassa ja hahmotetaan uuden kielen
suhde opiskelijoiden aiemmin opiskelemiin tai
osaamiin kieliin. Harjoitellaan vuorovaikutusta ar-
keen liittyvissä tilanteissa sekä opetellaan tär-
keimpiä kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia.
SAB2
syv.
Matkalla maailmassa Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa
matkustamiseen liittyvissä sosiaalisen kohtaami-
sen tilanteissa ja tavanomaisissa asiointitilan-
teissa.
SAB3
syv.
Elämän tärkeitä asioita Kurssilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja eri
viestintäkanavia käyttäen. Aihepiirit ja tilanteet
liittyvät opiskelijoiden jokapäiväiseen elämään,
ihmissuhteisiin ja verkostoihin, kiinnostuksen
kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.
SAB4
syv.
Monenlaista elämää Kurssilla kiinnitetään huomiota sosiaalisten koo-
dien mahdollisiin eroavuuksiin vuorovaikutuk-
sessa. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista
viestintää. Kurssin aihepiirit käsittelevät viestin-
tää kulttuurien välisissä kohtaamisissa Suo-
messa ja ulkomailla.
SAA1 Kieli ja maailmani Kurssilla kartoitetaan opiskelijan kielitaidon eri
osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita
sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielten-
opiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita kohdekielen
opiskelulle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen
osaamisen kehittämiseksi sekä autenttisia koh-
dekielisiä kielenkäyttöympäristöjä. Aihepiirit ja ti-
lanteet liittyvät opiskeluun, opiskelijan elämänpii-
riin ja kielenkäyttötarpeisiin.
SAA2 Ihminen verkostoissa Kurssilla harjoitellaan toimintaa kielelliseltä ja
kulttuuriselta vaativuudeltaan erilaisissa vuoro-
vaikutustilanteissa eri viestintäkanavia käyttäen,
myös kansainvälisessä kontekstissa. Syvenne-
tään taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja
toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Kurssilla
käsitellään ihmissuhteisiin liittyviä teemoja ja nii-
den yhteydessä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista
hyvinvointia. Pohditaan myös teknologian ja digi-
talisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle
ja hyvinvoinnille.
45
SAA3 Kulttuuri-ilmiöitä Kurssilla laajennetaan ja syvennetään moniluku-
taitoa. Kurssilla tehdään eri tekstilajien tuotoksia
painottaen tekstilajille ominaista kielellistä tark-
kuutta. Aihepiireinä ovat erilaiset kulttuuriset il-
miöt, kohdekieliset mediat sekä luova toiminta.
SAA4 Yhteiskunta ja ympäröivä
maailma
Kurssilla kehitetään tiedonhankintataitoja ja kriit-
tistä lukutaitoa sekä harjoitellaan aktiivista toimi-
juutta kohdekielellä. Tutustutaan erilaisiin yhteis-
kunnallisista ilmiöistä käytäviin keskusteluihin
erityisesti aktiivisen kansalaisuuden näkökul-
masta. Pohditaan yksilöiden ja yhteisöjen vas-
tuita ja toimintamahdollisuuksia, kuten ihmisoi-
keuskysymyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia
kansalaisyhteiskunnassa.
SAA5 Tiede ja tulevaisuus Kurssilla syvennetään tekstin tulkinnan ja tuotta-
misen sekä tiedonhankinnan taitoja hakemalla
tietoa opiskelijoita kiinnostavista tiedon- ja tie-
teenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tie-
toon tai mielipiteeseen perustuvia näkökantoja.
Pohditaan erilaisia tulevaisuudenvisioita erityi-
sesti teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.
SAA6 Opiskelu, työ ja toimeen-
tulo
Kurssilla syvennetään käsitystä kielitaidosta työ-
elämätaitona ja sosiaalisena pääomana. Tutus-
tutaan tekstilajeihin, joita opiskelijat kohtaavat
mahdollisissa jatko-opinnoissa tai työelämässä.
Pohditaan jatko-opinto- tai urasuunnitelmia ja
työntekoa myös kansainvälisessä kontekstissa.
Käsitellään talousasioita, jotka liittyvät opiskelijan
elämänpiiriin, sekä laajempia talouden ilmiöitä
YHTEINEN MATEMATIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
MAY1 Luvut ja lukujonot Lukujen laskutoimitusten kertaaminen, 1. asteen
yhtälö, potenssilaskut sekä eksponenttiyhtälöitä,
prosenttilaskentaa, funktioita ja niiden kuvaajia
sekä lukujonoja ja niillä laskemista.
PITKÄ MATEMATIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtä-
löt
Polynomilaskentaa ja potenssien laskusääntöjä.
Polynomifunktioita ja –yhtälöitä.
46
MAA3 Geometria Taso- ja avaruusgeometriaa, Yhdenmuotoisuus,
sini- ja kosinilause. Suorakulmaisen kolmion trigo-
nometriaa.
MAA4 Vektorit
MAA5 analyyttinen geometria Koordinaatistot, pistejoukon, suoran ja paraabelin
yhtälöt, itseisarvoepäyhtälöt ja yhtälöt, yhtälöryh-
män ratkaiseminen.
MAA6 Derivaatta
MAA7 Trigonometriset funktiot
MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot
MAA9 Integraalilaskenta
MAA10 Todennäköisyys ja tilastot tilastolaskentaa, todennäköisyyslaskentaa, nor-
maalijakauma ja sen käyttö.
MAA11 Lukuteoria ja todistaminen
MAAk12 Kertaus
MAAk13 Yo-laskujen kurssi
LYHYT MATEMATIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
MAB2 Lausekkeet ja yhtälöt Tarkastellaan yhtälöitä ja yhtälöpareja.
MAB3 Geometria Tutustutaan suorakulmaisen kolmion trigono-metriaan, Pythagoraan lauseeseen ja määri-tetään kappaleiden pinta-aloja ja tilavuuksia.
MAB4 Matemaattisia malleja Sovelletaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia, ratkaistaan eksponentti- ja potens-siyhtälöitä sekä syvennetään tietoa lukujoi-noista.
MAB5 Tilastot ja todennäköisyys Tilastolaskentaa ja todennäköisyyslaskentaa.
MAB6 Talousmatematiikka Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia sekä taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.
MAB7 Matemaattinen analyysi Tutustutaan derivaatan käsitteeseen ja mää-ritetään polynomifunktion pienimpiä ja suu-rimpia arvoja.
MAB8 Tilastot ja todennäköisyys II Normaalijakauma, toistokoe, binomijakauma ja luottamusvälin käsite.
MABk9 Kertaus Kerrataan lyhyen matematiikan oppimäärän keskeisimpiä asioita
MABk10 Yo-laskujen kurssi Lasketaan itsenäisesti 60 kpl vanhoja yo-teh-täviä.
47
FYSIIKKA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
FY1 Fysiikka luonnontieteenä Esitellään fysiikkaa laajasti sekä selvitetään fy-
siikan merkitystä jokapäiväiseen elämään ja hy-
vinvointiimme. Maailmankaikkeus ja sen perus-
vuorovaikutukset. Voima ja liike.
FY2
Lämpö Lämpöön liittyviä ilmiöitä, aineen termodynaami-
seen tilaan ja pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä. Kaa-
sujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen, paine,
olomuodonmuutokset, energia, työ, teho. Ener-
giavarat.
FY3
Sähkö Sähköön liittyvät peruskäsitteet ja perusmittauk-
set, sähköpari, jännite, Ohmin laki, Joulen laki,
Coulombin laki, kondensaattori, sähkövirran
kulku.
FY4
Voima ja liike Etenemisliikkeeseen liittyvät ilmiöt ja Newtonin
lait. Säilymislakien merkitys. Etä- ja kosketusvoi-
mat, liikettä vastustavat voimat, liikemäärän säily-
minen, liike- ja potentiaalienergia, työperiaate.
FY5
Jaksollinen liike ja aallot Luonnon jaksolliset ilmiöt, värähdys- ja aaltoliike,
ääni. Harmoninen voima ja värähdysliike. Heijas-
tuminen, taittuminen. Valo, peilit ja linssit.
FY6
Sähkömagnetismi Sähkömagneettiset ilmiöt, sähköturvallisuus,
magneettikenttä, induktioilmiö-laki. Generaattori
ja energian siirto sähkövirran avulla. Sähköturval-
lisuus, energiateollisuus
FY7
Aine ja säteily Kvantittuminen ja dualismi, aineen ja energian
ekvivalenssi, fysiikan kehitys ja pätevyysalue.
Sähkömagneettinen säteily, mustan kappaleen
säteily, valosähköilmiö, atomimallit, viivaspektri,
ytimen rakenne, ydinreaktiot.
KEMIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KE1 Kemiaa kaikkialla Kemian merkitys nykyaikana, jaksollinen järjes-
telmä, alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia,
turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät,
havainnointi ja johtopäätösten tekeminen.
48
KE2 Ihmisen ja elinympäristön
kemiaa
Kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden
kannalta, orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilive-
tyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden
mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla mal-
leilla, avaruusrakenne ja isomeria, orgaanisten
yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen raken-
teen avulla, ainemäärä ja pitoisuus, työvälinei-
den ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmis-
tus, aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten
spektroskopia. KE3 Reaktiot ja energia Kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäris-
tön kannalta, kemiallisen reaktion symbolinen
ilmaisu ja tasapainottaminen, epäorgaanisten ja
orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden
sovelluksia, aineen häviämättömyys kemialli-
sessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennal-
linen käsittely, energian häviämättömyys kemi-
allisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki,
kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö,
reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus ana-
lyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsittele-
minen, tulkitseminen ja esittäminen. KE4 Materiaalit ja teknologia Kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskun-
nassa, metallien ja polymeerien ominaisuudet,
käyttö ja elinkaari, atomin ulkoelektronirakenne
ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollis-
ten ominaisuuksien selittäjänä, hapetusluvut ja
hapetus-pelkistysreaktiot, sähkökemian keskei-
set periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali,
kemiallinen pari ja elektrolyysi, kemiallisten re-
aktioiden laskennallinen soveltaminen, tutki-
muksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suun-
nittelu, yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuot-
tamisessa. KE5 Reaktiot ja tasapaino Kemian merkitys kestävän tulevaisuuden raken-
tamisessa, kemiallisen reaktion nopeus ja siihen
vaikuttavia tekijöitä, homogeeninen ja hetero-
geeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikut-
taminen, happo-emästasapaino, vahvat ja heikot
protolyytit ja puskuriliuokset, tasapainoon liitty-
vät graafiset esitykset, homogeenisen ja happo-
emästasapainon laskennallinen käsittely, tutki-
mustulosten ja -prosessin arviointi.
49
BIOLOGIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
BI1 Elämä ja evoluutio Tavoitteena on tutustua biologiaan tieteenä. Li-säksi katsotaan eliömaailman rakennetta ja toi-mintaa sekä yksilö- että populaatiotasoilla. Kes-keisenä teemana ovat evoluutiokysymykset
BI2 Ympäristö ja ekologia
Kurssilla tarkastellaan ekologian perusteita, elä-
män monimuotoisuutta ja sen uhkia Suomessa ja
maailmalla. Lisäksi tutkitaan ympäristön muuttu-
mista ja siihen vaikuttavia tekijöitä ja kestävän
kehityksen perusteita.
BI3
syv.
Solu ja perinnöllisyys Kurssilla tutkitaan solujen rakennetta ja toimin-taa. Lisäksi tutustutaan perinnöllisyystieteen yleisiin sääntöihin, solubiologisiin tutkimusme-netelmiin ja ympäristön vaikutukseen.
BI4
syv.
Ihmisen biologia Kurssilla tutustutaan ihmisen fyysisiin, raken-
teellisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin. Lisäksi
perehdytään erilaisiin elimistön säätelyjärjestel-
miin sekä ihmisen terveyteen vaikuttaviin tekijöi-
hin.
BI5
syv.
Biologian sovellukset Kurssilla syvennetään tietoja solubiologiasta ja
genetiikasta sekä solubiologisista ja geenitekno-
logisista menetelmistä lääketieteessä, teollisuu-
dessa, elintarvikkeiden tuotannossa, luonnonva-
rojen kestävässä käytössä ym.
BIk6
koko.
Ylioppilaskurssi Kurssilla kerrataan lukion biologian oppimäärää
tarpeellisilta osin ylioppilaskokeita varten. Li-
säksi harjoitellaan aiempien vuosien biologian
yo-kokeiden tehtävien ratkaisemista.
MAANTIEDE
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
GE1 Maailma muutok-
sessa
Kurssilla perehdytään maantieteelliseen maail-
mankuvaan ja ihmisen toimintaan maapallolla.
Keskeisinä teemoina ovat luonnon olosuhteista
johtuvat riskit, kuten tulivuorenpurkaukset,
50
maanjäristykset, myrskyt ja ilmaston muuttumi-
nen.
GE2
Sininen planeetta Kurssilla syvennetään ymmärrystä kivi- vesi- ja
ilmakehän rakenteesta ja niiden toiminnan vai-
kutuksista eliöstöön. Lisäksi perehdytään maan-
tieteellisen ajattelun ulottuvuuksiin.
GE3
syv.
Yhteinen maailma Käsitellään ihmismaantieteen kysymyksiä, kuten
väestön alueellinen jakautuminen, hyvinvointi ja
menestyminen eri maailman kolkissa. Kurssilla
perehdytään myös luonnonvarojen käyttöön ja
käytön seurauksiin eri puolilla maapalloa.
GE4
syv.
Geomedia - tutki,
osallistu ja vaikuta
Kurssilla syvennetään aiemmin opittua tietoa
laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Kurssilla koros-
tuu maailmanlaajuinen ajattelu ja kehitystrendit.
Lisäksi opiskellaan geomedian käyttöä pieni-
muotoisen tutkielman kautta.
USKONTO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
UE1 Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalai-suuden ja islamin jäl-jillä
Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon
kieli ja ominaispiirteet. Maailman uskontotilanne.
Kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin tausta ja
keskeiset piirteet.
UE2
syv.
Maailmanlaajuinen
kristinusko
Kristinuskon yhteiskunnallinen asema ja vaiku-
tus kulttuuriin. Kristinuskon keskeisten suun-
tausten ja kristillisperäisten liikkeiden synty ja
erityispiirteet. Kristinuskon ajankohtaiset kysy-
mykset.
UE3
syv.
Maailman uskontoja
ja uskonnollisia liik-
keitä
Kiinan, Intian ja Japanin uskontojen, luonnonus-
kontojen ja uusien uskonnollisten liikkeiden kes-
keiset piirteet ja vaikutus.
UE4
syv.
Uskonto suomalai-
sessa yhteiskun-
nassa
Suomalaisten suhde uskontoon. Uskontojen ja
uskonnottomuuden vaikutus suomalaisen yh-
teiskunnan eri osa-alueilla ja tapakulttuurissa.
UE5
syv.
Uskonnot tieteessä,
taiteessa ja populaa-
rikulttuurissa
Uskonnon tutkimuksen näkökulmat eri tie-
teenaloissa. Uskonnolliset teemat ja symboliikka
51
taiteessa ja populaarikulttuurissa. Muinaissuo-
malainen uskonto ja kristinusko suomalaisessa
kulttuuriperinnössä.
UE6 syv.
Uskonnot ja media Uskontojen näkyvyys mediassa. Median hyö-dyntäminen uskonnoissa. Median vaikutus us-kontoilmiöihin.
UEk7
koko.
Humanistisen ja kas-
vatusalan kurssitar-
jonta
Kurssiksi voit valita 2-3 opintopisteen kursseja
humanistisen ja kasvatusalan teologisten ainei-
den kurssitarjonnasta. Opintosuunnittelussasi
ota yhteyttä vararehtori Sari Ahola-Korpeen
FILOSOFIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
FI1 Johdatus filosofiseen
ajatteluun
Opiskelija oppii hahmottamaan filosofian ongel-
mia ja niiden mahdollisia ratkaisuja. Filosofian
osa-alueet. Argumentaatio ja päättely. Tiedon
luonne.
FI2
syv.
Filosofinen etiikka Opiskelija perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin
ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Eettisten rat-
kaisujen pohtiminen suhteessa toisiin ihmisiin ja
luontoon. Arvot ja normit. Hyvä elämä.
FI3
syv.
Yhteiskuntafilosofia Yhteiskuntafilosofian keskeiset käsitteet ja suun-
taukset. Yksilö ja yhteiskunta. Yhteiskunnallinen
ja poliittinen toiminta. Yksilön oikeudet ja velvolli-
suudet. Rikos ja rangaistus. Valta. Poliittinen fi-
losofia. Nykykulttuurin filosofiset kysymykset: su-
kupuoli, identiteetti, toiseus, monikulttuurisuus.
FI4
syv.
Tieto, tiede ja todellisuus Tieto ja tietäminen filosofiassa, tieteessä ja ar-
jessa. Metafysiikka. Luonnontieteet ja ihmistie-
teet. Tieteellisen tutkimuksen menetelmät. Tietä-
minen, ymmärtäminen ja tulkinta. Totuus. Tiedon
rajat.
PSYKOLOGIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
PS1
syv.
Psyykkinen toiminta ja op-
piminen
Biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja kulttuuris-
ten tekijöiden merkitys ihmisen toiminnan selittä-
52
misessä ja ymmärtämisessä. Psykologian keskei-
siä aihepiirejä, kuten tunteita, motivaatiota ja kog-
nitiivisia toimintoja. Oppiminen ja opiskelu psyko-
logian näkökulmasta. Psykologisen tutkimustie-
don muodostuminen.
PS2
syv.
Kehittyvä ihminen Ihmisen kehitys ja sen eri osa-alueet (esim. kog-
nitiivinen kehitys, emotionaalinen kehitys ja psy-
kososiaalinen kehitys) erityisesti lapsuus- ja nuo-
ruusiässä, mutta myös läpi ihmisen koko elämän-
kaaren. Ihmisen psyykkiseen kehitykseen vaikut-
tavia biologisia ja sosiokulttuurisia tekijöitä
PS3
syv.
Tietoa käsittelevä ihminen
Kognitiiviset perustoiminnot eli havaitseminen,
tarkkaavaisuus ja muisti sekä jokin korkeamman
kognitiivisen toiminnan ilmiö, kuten päätöksen-
teko, ongelmanratkaisu, asiantuntijuus tai kielelli-
set toiminnot.
PS4
syv.
Tunteet, psyykkinen hy-
vinvointi ja mielenterveys
Tunteiden muodostuminen ja myös niiden biologi-
nen perusta ja toisaalta kulttuurisidonnaisuus.
Oman psyykkisen hyvinvoinnin ja tasapainon tu-
keminen. Uni, nukkuminen ja stressi. Mielenter-
veys ja keskeiset mielenterveyden ongelmat.
PS5
syv.
Yksilöllinen ja yhteisölli-
nen ihminen
Persoonallisuuden käsite ja erilaisia teorioita,
jotka selittävät persoonallisuutta ja sen raken-
netta. Kulttuurin vaikutus persoonallisuuteen,
vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen toimintaan
PSk6
koko.
Sosiaalipsykologia ja psy-
kologinen tutkimus
Kurssilla syvennetään ymmärrystä ryhmän vaiku-
tuksesta yksilöön erilaisissa sosiaalisissa tilan-
teissa ja tutustutaan erilaisiin sosiaalipsykologian
tutkimuksiin ja niiden tuloksiin. Media psykologi-
sesta näkökulmasta. Psykologisen tutkimuksen
periaatteet ja niiden soveltaminen.
PSk7
koko.
Psykologian ABI-kurssi Kerrataan lukion psykologian keskeisimmät osa-
alueet ja teoriat ja valmentaudutaan psykologian
ainereaaliin.
HISTORIA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
HI1 Ihminen ympäristön ja
yhteiskuntien muutok-
sessa
Historia tieteenalana. Väestökehityksen, talou-
den, luonnon ja yhteiskunnan välisen vuorovaiku-
tuksen kehittyminen kivikaudesta nykypäivään.
Eurooppalaisten yhteiskuntien muodostuminen.
HI2 Itsenäisen Suomen his-
toria
Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja
kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Suomen
53
valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttumi-
nen. Kriisit. Suuret taloudelliset ja kulttuuriset mur-
rokset.
HI3
syv.
Kansainväliset suhteet
Kansainvälisen politiikan tapahtumia, taustoja ja
muutoksia 1800-luvulta lähtien. Analysoidaan po-
litiikan ilmiöitä taloudellisen ja aatteellisen kilpai-
lun kannalta. Demokratia vastaan diktatuuri. Ny-
kymaailman konfliktit ja niiden taustat.
HI4
syv.
Eurooppalaisen maail-
mankuvan kehitys
Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin
keskeisiä saavutuksia antiikista nykyaikaan, kes-
keistä on ihmisen maailmankuvan muutos, tieteen
ja taiteen virtaukset ja aatehistoriallinen kehitys.
HI5
syv.
Ruotsin itämaasta Suo-
meksi
Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen
vuotta 1809 sekä suomalainen kulttuuriperintö.
Tarkastellaan väestö-, talous- ja kulttuurihistoriaa
sekä poliittista historiaa. Voidaan suorittaa myös
verkkokurssina.
HI6
syv.
Maailman kulttuurit koh-
taavat
Kurssilla tarkastellaan merkittäviä ulkoeurooppa-
laisia kulttuureja, jotka ovat olleet kosketuksissa
länsimaiden kanssa; yleiskuva kunkin kulttuurin
historiasta ja ominaispiirteistä sekä niiden muuttu-
misesta ja asemasta 2000-luvun maailmassa.
Tehtävät, pohdiskelu, keskustelu ja internet-työs-
kentely ovat kurssin opiskeluun kuuluvia työsken-
telytapoja.
HIk7
koko.
Historian abikurssi
Kurssi valmentaa historian ylioppilaskirjoituksiin.
Kurssilla kerrataan lukion historian oppimäärää
opiskelijoiden tarpeiden mukaan sekä harjoitel-
laan ylioppilaskirjoitusten tehtäviin vastaamista
aiempien vuosien kokeiden avulla.
YHTEISKUNTAOPPI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
YH1 Suomalainen
yhteiskunta
Kurssilla tutustutaan suomalaisen yhteiskunnan
perusrakenteisiin, perusoikeuksiin ja vaikutta-
miskeinoihin. Hyvinvointivaltio ja sen haasteet,
politiikka ja päätöksenteko.
YH2
Taloustieto Tutustutaan talouden keskeisiin perusteisiin,
Suomen ja kansainväliseen talouselämään. Tai-
toja tehdä jokapäiväisiä taloudellisia päätöksiä,
työnteon ja yrittäjyyden merkitys.
54
YH3
syv.
Suomi, Eurooppa ja muut-
tuva maailma
Perehdytään Euroopan unionin toimintaan ja Yk-
sittäisen kansalaisen asemaan siellä. Opitaan
tuntemaan Euroopan yhdentymisen sekä globa-
lisaation tarjoamia etuja ja haittoja, mahdolli-
suuksia ja uhkia.
YH4
syv.
Kansalaisen lakitieto Perustiedot oikeusjärjestyksestä. Opitaan hoita-
maan tavanomaisia oikeusasioita, tunnetaan
omat oikeudet ja velvollisuudet. Ratkaistaan oi-
keustapauksia ja vieraillaan käräjäoikeuden is-
tunnossa.
TEEMAOPINNOT JA MUUT LUKION TEHTÄVÄÄN KUULUVAT KURSSIT
TO1 Tutkiva työskentely Opiskelija osallistuu aktiivisesti lukioaikana järjes-
tettäviin projekteihin, joissa tehdään pieni tutki-
mus ja esitetään se.
MUSIIKKI
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
MU1 Musiikki ja minä Syvennetään musiikin peruskäsitteiden tunte-
musta käytännön musisoinnin avulla. Pohditaan
musiikin merkitystä ihmiselle. Perehdytään kuu-
lonhuoltoon.
MU2 Moniääninen Suomi Tutkitaan erilaisia Suomessa esiintyviä musiikki-
kulttuureja ja niiden sisäisiä osakulttuureja sekä
niiden taustatekijöitä ja kehitystä.
MUk3 Harrastemusiikki 1 Kurssin voi suorittaa esim. osallistumalla johonkin
opiston tarjoamaan musiikkitarjontaan tai omaan
ohjattuun musiikin harrastukseen. Kurssin voi
suorittaa myös osallistumalla uudestaan MU1 tai
MU2 kurssille. Pakollisen musiikin suorittajilla on
etusija kurssille.
MUk4 Harrastemusiikki 2 Kurssin voi suorittaa esim. osallistumalla johonkin
opiston tarjoamaan musiikkitarjontaan tai omaan
ohjattuun musiikin harrastukseen. Kurssin voi
suorittaa myös osallistumalla uudestaan MU1 tai
MU2 kurssille. Pakollisen musiikin suorittajilla on
etusija kurssille.
MUk5 ja
MUk6
Bändikurssi 1 ja
bändikurssi 2
Opiskelija osallistuu omaehtoiseen bänditoimin-
taan opistolla. Opettaja Jussi Kangasluoma arvioi
kurssivaatimusten täyttymisen.
55
KUVATAIDE
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KU1 Kuvat ja kulttuurit Erilaiset taidekäsitykset. Kuvan tulkinta. Kuvan
valta. Taide kulttuurin tulkkina. Oma kuvallinen il-
maisu. Taiteen ajankohtaiset ilmiöt.
KU2 Muotoillut ja rakennetut
ympäristöt
Kuvakulttuurit identiteetin rakentajina ja kulttuuri-
perinnön uudistajina. Luonto, rakennettu ympä-
ristö, muotoilu, tuotteistaminen, palvelut, media-
ympäristö ja virtuaalimaailmat kuvallisen tuottami-
sen lähtökohtana. Käsitteet, tulkinnan keinot,
ajankohtaiset ilmiöt.
LIIKUNTA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
LI1 Energiaa liikunnasta Liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyy-
sisten ominaisuuksien harjoittaminen eri liikunta-
lajeissa.
LIk2 Wanhojen tanssit Opiskelija osallistuu aktiivisesti kurssille ja Wan-
hojen tanssiesitykseen.
LIk3 Salibandykurssi Opiskelija osallistuu iltatoimintana järjestettyyn
salibandyyn ja kerää osallistumismerkintöjä Säh-
lypassiin
TERVEYSTIETO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
TE1 Terveyden perusteet Kurssilla syvennetään peruskoulun tietotaitoa tar-
kastellen ihmistä fyysisenä, psyykkisenä ja sosi-
aalisena kokonaisuutena. Lisäksi tutustutaan
yleisimpiin tauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn
sekä pohditaan yleisen, opiskelu- ja työhyvinvoin-
nin edistämistä.
TE2
syv.
Ihminen, ympäristö ja
terveys
Kurssilla tutustutaan ihmisen kohtaamiin tervey-
dellisiin haasteisiin, valintoihin ja selviytymiseen
elämänkulun eri vaiheissa. Lisäksi perehdytään
turvallisuuteen, terveyteen kohdistuviin riskeihin
sekä kriiseihin.
TE3
syv.
Terveyttä tutkimassa Kurssilla perehdytään sairauksien historiaan ja tu-
levaisuuden näkymiin sekä opiskellaan terveys-
tiedon soveltamista ja hyödyntämistä erilaisten
tutkimusasetelmien pohjalta. Lisäksi perehdytään
56
terveydenhoidon yhteiskunnalliseen toimintaan
ennen ja nyt.
TUTKIMUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
TUTk1
koko.
Tutkimus ja tiedon-
hankinta
Kurssin tavoitteena on selvittää tiedonhakuun liittyviä
käsitteitä, antaa opiskelijoille valmiudet monipuoliseen
tiedonhakuun sekä oppia lähdekriittisyyttä. Kurssi
sisältää erilaisiin tiedon lähteisiin tutustumista ja
tiedonhakuharjoituksia. Kurssilla aloitetaan tutkielman
teko omasta aiheesta.
TUTk2
koko.
Tutkimus ja raportointi Jatketaan tutkielman tekemistä valitusta aiheesta.
Tutkielmaa työstetään pääasiassa tuntien aikana ohjatusti.
OPINTO-OHJAUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
OPO1 Minä opiskelijana Suoritetaan ensimmäisen ja toisen vuoden ai-
kana. Käydään läpi erilaisia lukio-opiskelun käy-
täntöjä ja pohditaan ainevalintoja. Toisena
vuonna perehdytään pääpiirteissään jatko-opinto-
mahdollisuuksiin ja tutustutaan mm. amk- ja yli-
opisto-opintoihin. Lisäksi käydään läpi yo-kirjoi-
tuksiin liittyviä asioita.
OPO2 Jatko-opinnot ja työelämä Kartoitetaan erilaisia jatko-opiskelumahdollisuuk-
sia ja pohditaan itselle soveltuvia vaihtoehtoja.
Tutustutaan työelämään ja sen periaatteisiin. Käy-
dään läpi jatko-opintohakuihin liittyvät tarvittavat
tiedot ja käytännöt.
OPOk3 Tutor-kurssi Lyhyehkö valmennus tutoriksi ja sen jälkeen toi-
mintaa tutorina uusille opiskelijoille. Myös koulu-
esittelyjä.
OPPILAAN RYHMÄNOHJAUS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
ORO1 Ryhmänohjaus Perehdytään lukion ainevalintoihin, tehdään valin-
nat ja suunnitellaan kirjoitettavia aineita. Yleiset
opiskeluun ja opistolla toimimiseen liittyvät asiat.
Ajankohtainen tiedotus, ryhmänohjaajan vartit.
57
TVT (Tieto- ja viestintätekniikka)
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
TVT1 Lukiolaisen TVT 1 Kurssilla perehdytään tekstinkäsittelyn, taulukko-
laskennan ja esitysgrafiikan ohjelmistojen käyt-
töön sekä LibreOffice-ohjelmistoon käytännön
harjoitteiden avulla. LibreOffice:a käytetään yo-
kirjoituksissa ja sähköisissä kokeissa.
TVT2 Lukiolaisen TVT 2 Kurssilla syvennetään toimisto-ohjelmien käyttöä
yhdistämällä harjoitteet muihin oppiaineisiin. Li-
säksi perehdytään asiakokonaisuuksien esittä-
miseen.
KANSAINVÄLISYYS
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KVk1 Kansainvälisyys Opiskelija osallistuu aktiivisesti opiston kansain-
välisyyshankkeeseen tai suorittaa itsenäisesti jon-
kin kansainvälisen opiskelijavaihto-ohjelman.
Opettajatiimi arvioi kurssivaatimusten täyttymi-
sen.
VAPAAEHTOISTOIMINTA
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
VAPEk1 Vapaaehtoistoiminta Opiskelija osallistuu aktiivisesti jonkin vapaaeh-
toistoimintaa järjestävän järjestön, esim. Raudas-
kylän SPR:n, toimintaan.
KULTTUURITUOTANTO
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KULTk1 Kulttuurituotanto Opiskelija järjestää yksin tai yhdessä muiden
kanssa erilaisia kulttuurituotoksia, esim. taidepro-
duktioita, konsertteja tai näyttelyitä. Opettajatiimi
arvioi kurssivaatimusten täyttymisen. Kurssin voi
suorittaa myös esim. tekemällä riittävän määrän
hyväksyttyjä vlogi-postauksia.
KANSALAISTOIMINTA
58
Kurssi Kurssin nimi Kurssin kuvaus
KANSk1 Kansalaistoiminta Opiskelija toimii aktiivisesti opistoneuvostossa tai
on mukana jossakin muussa kansalaistoimin-
nassa. Opiskelija kerää toiminnastaan merkintöjä
Aktiivipassiin.
8. YLIOPPILASTUTKINTO
Ylioppilastutkinto järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä, yhtä aikaa koko
maassa lukiokoulutusta järjestävissä oppilaitoksissa. Kevään tutkinnon kuullunymmärtämis-
kokeet ja äidinkielen tekstitaidon koe järjestetään helmikuun puolivälissä. Kirjalliset kokeet jär-
jestetään maaliskuussa. Syksyn tutkinto järjestetään pääasiallisesti syyskuun jälkipuoliskolla.
Tutkinto on suoritettava enintään kolmen perättäisen tutkintokerran aikana (esim. kevät
2017 syksy 2017, kevät 2018).
8.1 Pakolliset ja ylimääräiset kokeet
Pakollisia kokeita on yhteensä neljä, joista on kaikille pakollinen
1. äidinkielen koe
ja kolme muuta (pakollista) koetta seuraavien neljän kokeen joukosta:
2. toisen kotimaisen kielen koe
3. yksi vieraan kielen koe
4. matematiikan koe
5. reaaliaineissa järjestettävä koe (ainereaali).
Kokelas voi vapaasti valita kolme muuta tutkintoonsa pakollisesti kuuluvaa koetta neljän vii-
meksi mainitun kokeen (2.–5.) joukosta.
Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen ko-
keeseen.
1. toisen kotimaisen kielen koe
2. matematiikan koe
3. reaaliaineiden koe
4. vieraiden kielten kokeita
59
Kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa pakollisten ja syventävien kurssien mu-
kaan.
Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudel-
taan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman ta-
son mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin
suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: mate-
matiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa
kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella tarkoitetaan peruskoulun ala-asteelta
alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kielen) oppimäärään perustuvaa koetta.
8.2 Osallistumisoikeus
Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään
erillisiä kokeita. Opiskelijalla on oikeus osallistua tutkinnon kokeeseen, kun hän ennen kirjalli-
seen kokeeseen osallistumistaan on opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset
kurssit. Äidinkielessä pakolliset kurssit tulee olla suoritettuina ennen tekstitaidon kokeeseen
osallistumista.
Opiskelijalla on oikeus osallistua vieraan kielen lyhyen oppimäärän kokeeseen, kun hän on
opiskellut vähintään kolme lukiokurssia tätä kieltä. Sellaisen reaaliaineen kokeeseen, jossa ei
ole yhtään pakollista kurssia, opiskelija voi osallistua opiskeltuaan kaksi aineen lukiokurssia.
Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän ei ole saanut osallistumisoikeutta, pois-
tetaan lautakunnassa kokelaan aineyhdistelmästä. Tätä ei katsota kokeen yrityskerraksi.
8.3 Reaaliaineiden koe
Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tut-
kintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Tarkista kirjoittamasi reaaliaineen koe-
päivä!
Koepäivä A Koepäivä B
60
psykologia ev.-lut. uskonto
filosofia ortodoksinen uskonto
historia elämänkatsomustieto
fysiikka yhteiskuntaoppi
biologia kemia
maantiede
terveystieto
Kokelas voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten kokelas
voi suorittaa yhdellä tutkintokerralla enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajautta-
malla kokelas voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen.
Tehtäviä ja vastauksia (tehtävien määrä/vastausten enimmäismäärä) on eri aineissa seuraa-
vasti: uskonto 10/6, elämänkatsomustieto 10/6, psykologia 10/6, filosofia10/6, historia 10/6,
yhteiskuntaoppi 10/6, fysiikka 13/8, kemia 12/8, biologia 12/8, maantiede 10/6 ja terveystieto
10/6.
Kussakin reaaliaineen kokeessa voi olla 1–2 vaativaa jokeritehtävää ja 1–4 oppiainerajat ylit-
tävää tehtävää. Tavanomainen tehtävä pisteytetään välillä 0–6 ja jokeritehtävä välillä 0–9.
8.4 Ylioppilastutkintotodistus
Ylioppilaskokeiden tulokset julkaistaan syksyllä marraskuun 25. päivän tienoilla, ja keväällä
toukokuun 20. päivän jälkeen.
Kokelas saa ylioppilastutkintotodistuksen sinä tutkintokertana, jolloin kaikki pakolliset kokeet
on suoritettu hyväksytysti ja lukion oppimäärä on suoritettu. Ylioppilastutkinto on sidoksissa
lukion päättötodistukseen: jos lukion kursseja on suorittamatta, myös ylioppilastodistus ja val-
kolakki jäävät saamatta. Rehtori ilmoittaa keväällä 10.5. ja syksyllä 7.11. ylioppilaslautakun-
nalle, ketkä lukion oppilaista saavat tai eivät saa todistusta. Opiskelijan on itse huolehdit-
61
tava, että kaikki lukion kurssit on suoritettu ajoissa! Mikäli opiskelija haluaa yo-todistuk-
sen keväällä, lukion oppimäärä on suoritettava 30.4. mennessä. Syksyn vastaava päivämäärä
on 31.10.
Ylioppilastutkintotodistuksesta ilmenevät suoritetut pakolliset ja ylimääräiset kokeet, kokeen
taso ja kokeesta saatu arvosana. Arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät ovat seuraavat:
• laudatur (L)…7
• eximia cum laude approbatur (E)...6
• magna cum laude approbatur (M)...5
• cum laude approbatur C)...4
• lubenter approbatur (B)...3
• approbatur (A)...2
• improbatur (I)...0
Huom: Tarkemmat ainekohtaiset ohjeet ja tiedot mm. tehtävätyypeistä, arvostelusta ja kom-
pensaatiosta voi lukea sivulta http://www.ylioppilastutkinto.fi.
8.5 Ilmoittautuminen
Kevään tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään edellisen vuoden marraskuun 23. päi-
vänä ja syksyn tutkintoon on ilmoittauduttava viimeistään kesäkuun 5. päivänä kirjallisesti.
Ilmoittautumislomake täytetään Wilmassa, tulostetaan ja varmennetaan omalla allekirjoituk-
sella. Erityinen ilmoittautumistilaisuus järjestetään marraskuussa ja toukokuussa. Ilmoittautu-
mislomakkeet toimitetaan ryhmänohjaajalle. Syksyn kokeisiin osallistuneet voivat ilmoittautua
tutkintotulosten selvittyä tai viimeistään 1.12..
Tutkintoon ilmoittautuminen on sitova. Koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta johon hän
ilman erityisen painavaa syytä on jäänyt saapumatta, katsotaan hylätyksi. Ilmoittauduttaessa
tehtyjä valintoja kokeen pakollisuudesta tai ylimääräisyydestä tai kokeen tasosta ei voi jälki-
käteen muuttaa.
62
Jos kokelaalla on todettu luku- ja kirjoitushäiriö, todistus lukihäiriöstä on toimitettava kansliaan,
joka toimittaa sen lautakunnalle ilmoittautumistietojen mukana. Samoin selvitys vieraskielisyy-
destä voidaan lähettää ilmoittautumisen yhteydessä. Vieraskielisille on tarkemmin ohjeita yo-
tutkinnon nettisivulla.
Tutkintoa tai erillisiä kokeita suorittamaan ilmoittautunut kokelas on velvollinen maksamaan
ylioppilastutkintoon liittyvät maksut. Hinnasto on internet-sivulla www.ylioppilastutkinto.fi.
8.6 Kokeen uusiminen
Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksy-
tyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä
tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana.
Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi vaihtaa tämän kokeen tasoa, kun ensin on varmistettu,
että tutkintoon sisältyy yksi pitkään oppimäärään perustuva koe. Hylätyn ylimääräisen kokeen
tasoa ei voi vaihtaa.
Jollei tutkintoa ole suoritettu säädetyssä ajassa, on se kokonaisuudessaan uusittava.
8.7 Kokeet
YO- kokeisiin ohjeistetaan erikseen mm. opon tunneilla ja yo-infoissa, joissa on tärkeä olla
paikalla.
9. YLIOPPILASKOEPÄIVÄT
(katso www.ylioppilastutkinto.fi)
9.1 Syksyn 2016 koepäivät
(Keltaisella pohjalla olevat sähköisiä kokeita)
Kuullunymmärtämiskokeet
63
ma 12.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)
ti 13.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 14.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti)
Kirjalliset kokeet
pe 16.9. äidinkieli, tekstitaidon koe
ma 19.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveys-
tieto
ke 21.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä, (englanti ja saksa)
pe 23.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ma 26.9. äidinkieli, esseekoe
ke 28.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 30.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
ma 3.10. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (saksa)
9.2 Kevään 2017 koepäivät
Kirjallinen koe
pe 10.2. äidinkieli, tekstitaidon koe
Kuullunymmärtämiskokeet
ma 13.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ti 14.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti)
ke 15.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti)
Kirjalliset kokeet
ma 13.3. äidinkieli, esseekoe
ke 15.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia
pe 17.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa)
ma 20.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 22.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
64
pe 24.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveys-
tieto
ma 27.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, saksa)