Download - TYÖELÄMÄN RISKIT HALLINTAAN SAK:n 18. Työympäristöseminaari 21.10.2006, Kiljava Anna-Liisa Pasanen
TYÖELÄMÄN RISKIT HALLINTAAN
SAK:n 18. Työympäristöseminaari21.10.2006, Kiljava
Anna-Liisa Pasanen
2
Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen
Teknologian kehitys• Automatisoitu tuotanto, lisääntynyt tietotyö• Etätyö• Kireä työtahti ja alituinen kiire
Uudet aineet ja materiaalit• Erityisesti kemikaalit!• Riskit tunnistetaan ja käyttökokemukset kertyvät hitaasti• Jatkuva riskinarvioinnin tarve (Työturvallisuuslaki, REACH-asetus)
Muutokset työorganisaatioissa ja työsuhteissa• Yhteiset työpaikat, alihankintatyö sekoittaa vastuunjakoa• Työsuhteiden monimuotoisuus edellyttää aiempaa huolellisempaa
työhön perehdyttämistä• Työvoiman ikääntyminen• Ulkomaisen työvoiman ja monikansallisten yritysten
lisääntyminen
3
Työympäristö muuttunut ja muuttuu edelleen
Muutokset toimialoilla• Työntekijöiden määrä vähentynyt alku- ja teollisuustuotannossa
25-30% työvoimasta edelleen ko. aloilla• Useilla toimialoille edelleen tyypillistä fyysinen kuormitus,
toistotyö, altistuminen epäpuhtauksille, melulle ja tärinälle– 1,5 milj. työntekijää altistuu fysikaalisille tekijöille– 1 milj. työntekijää altistuu kemikaaleille
• Työntekijöiden määrä palvelutuotannossa lisääntynyt, mm. IT-ala, tutkimus- ja kehitystyö
– 1,7 milj. työntekijää toimistotyyppisessä työssä• Pientyöpaikkojen määrä lisääntyy: 83% yrityksistä työllistää
<5 henkilöä. Mikroyrityksistä vain 10% työterveyshuollon piirissä.
4
Työssä altistutaan edelleen
Puolet työntekijöistä altistuu
• Melulle työssään ja vapaa-aikanaan
• Epäsuotuisille lämpö-olosuhteille (kylmätyö)
• Kemikaaleille ja biologisille tekijöille: pesuaineet, häkä, orgaaniset ja epäorgaaniset pölyt (metallit, kasvi-, puu- ja eläinpölyt, kvartsi)
1/4-1/5 työntekijöistä altistuu
• Liuotinaineille
• Syöpävaarallisille tekijöille (tupakansavu, kromi, nikkeli, asbesti, bentseeni, PAH)
• Tärinälle
• Heikoille valaistusolosuhteille
• Huonolle sisäilman laadulle1-1,5 mrd € kustannukset/v
5
Suomalaisen työväestön terveydentila
• 64% työikäisistä (30-64 v) arvioi terveydentilansa erittäin hyväksi tai melko hyväksi v. 2003. Vastaava luku v. 2000 oli 68%.
• 39%:lla työssäkäyvistä on jokin lääkärin toteama pitkäaikaissairaus (yleensä tuki- ja liikuntaelin- tai hengityselinsairaus) v. 2003. Yli 6 kk työttömänä olleista pitkäaikaissairaus oli todettu 52%:lla.
• Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyshäiriöt ja verenkiertoelinten sairaudet kattavat yli 70% työkyvyttömyyseläkkeiden syistä.
• Keskimäärin 6,1 sairauspäivää työllistä kohden ja 6,2 sairauspäivää yrittäjää kohden (2004), eniten sairauspoissaoloja ompelutyössä (12,2), massa- ja paperityössä (11,9), metsätyössä (11,2), talonrakennustyössä (10,2) ja sosiaalialan työssä (9,8).
6
Työperäiset riskitekijät Suomessa
• Eurooppalaisessa vertailuissa (n=22) Suomessa esiintyi muita maita enemmän melua, toistoliikkeitä ja kiirettä, lisäksi Suomessa tehtiin eniten yötyötä ja suomalaisilla on enemmän unihäiriöitä
• Yli 100 000 korvattua työtapaturmaa/v, joista vakavia tapaturmia n. 10% 2 miljardin €:n kustannukset/v
• Korkein riski rakennusalalla, kaivos- ja louhintatyössä, elintarviketeollisuudessa, maataloudessa, kuljetus- ja liikennetyössä ja teollisessa työssä
• Miehet tapaturma-alttiimpia kuin naiset; nuoret alttiimpia kuin vanhemmat työntekijät
7
Työperäiset riskitekijät Suomessa
• Ammattitautien kokonaismäärä: n. 4800 ilmoitusta/v• Ammattitautiriski 2-3-kertainen elintarvike-
teollisuudessa, kulkuneuvojen valmistuksessa, maa- ja metsätaloudessa, rakennusalalla, puutavara- ja metalliteollisuudessa
• Yleisin ammattitauti on toistotyöhön liittyvä rasitussairaus. Puolet ammattitaudeista on kemiallisen altistustekijän aiheuttamia.
• 2% ammattitaudeista kuolemaan johtavia– 2004: 82 ammattitautikuolemaa, joista asbestin
aiheuttamia 74 • Työhön liittyvistä kuolemantapauksista eniten
pahanlaatuisia kasvaimia, verenkiertoelinten sairauksia ja hengityselinsairauksia
8
Kansalliset strategiat linjaavat tulevaisuuden työelämää
• Suomen kansallinen alue- ja rakennepoliittinen strategia• Manner-Suomen ESR-ohjelmaluonnos• FinnSight 2015-raportti (SA&TEKES)
– Globalisaatio: vaikutuksiin sopeutuminen ja mahdollisuudet– Väestön ikääntyminen ja muuttoliike työvoiman ja sosiaali-
ja terveyspalvelujen saatavuus– Yrittäjyyden, tuottavuuden ja osaamisen edistäminen– Teknologioiden ja innovaatioiden hyödyntäminen
• TEKESin teknologia strategiat– Tieto- ja viestintäteknologia, materiaali- ja bioteknologia
• Valtion tiede- ja teknologianeuvosto– Huippuosaamisen keskittymät: energia- ja ympäristöala,
metalli- ja koneteollisuus, metsäteollisuus, terveys- ja hyvinvointipalvelujen tuotanto sekä tieto- ja viestintä-tekologia
9
Teknologisen kehityksen vaikutukset
• Työn osaamisvaatimukset ja työntekijöiden osaamisen kehittäminen
• Terveysvaikutuksia vaikeaa ennustaa• Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus ja
yhteensovittaminen, riskien hallinta• Uusi teknologia voi poistaa tai vähentää työstä aiheutuvia
terveyshaittoja ja lisätä työntekijöiden hyvinvointia• Uudet teknologiat, prosessit, sosiaaliset ja organisatoriset
muutokset voi myos synnyttää uusia riskitekijöitä tai muuttaa entuudestaan tunnettuja riskejä
• Riski on hälyttävä, jos se on sekä uusi että lisääntyvä (riskin aiheuttavat vaarat kasvavat, altistuminen lisääntyy tai vaaran aiheuttama vaikutus pahenee)
10
Esimerkkejä uusista riskeistä
1) Informaatiotulva• Informaation määrä kasvanut kaikilla toimialoilla• Oikean informaation havaitseminen tietotulvasta on
ihmisen tiedonhallinnan keskeinen haaste• Pitkittynyt liiallinen ärsyke- ja informaatiokuorma
(häiriökuormitus) heikentää abstraktia ajattelukykyä, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekokykyä muisti- ja mielialaongelmat, uupuminen, tarkkaavaisuushäiriöt = informaatioväsymysoireyhtymä
• Tarvitaan tietotyön suunnitteluohjeita ja menetelmiä, joilla voidaan arvioida työn häiriökuormitusta
11
Esimerkkejä uusista riskeistä
2) Nanopartikkelit• Nanoteknologia yksi materiaaliteknologian osa-alue:
nanopartikkeleiden (esim. hiilinanoputket, titaani- ja piioksidit) hyödyntäminen teollisuuden tuotanto-prosesseissa, hyödynnetään useilla toimialoilla (n. 300 kuluttajatuotetta ja n. 600 raaka-ainetta, välituotetta)
• Nanopartikkelit voivat päästä elimistöön hengityksen tai ihon kautta ja päätyä verenkiertoon tai hermosoluihin
• Nanopartikkeleilla suuri pinta-ala ja reaktiivisuus, voivat aiheuttaa tulehdusreaktioita ja kudosvaurioita
• Tällä hetkellä ei ole tietoa nanopartikkeleille altistumisesta, altistustilanteista, käyttäytymisestä ihmisen elimistöstä ja terveysriskeistä
• Tutkimustiedon myötä laaditaan suosituksia päästölähteiden ja altistumisen hallitsemiseksi.
12
Esimerkkejä uusista riskeistä
3) Kemikaalit• Euroopan markkinoilla n. 100 000 kemikaalia, joista
3000 luokiteltu EU:ssa myrkkyominaisuuksien perusteella, 1000 arvioitu syöpävaaralliseksi ja 300:sta on olemassa riskinarviointitietoa
• REACH-asetus määrittelee velvoitteita kemikaalien valmistajille ja maahantuojille
– >1 tn/v rekisteröintivelvollisuus– >10 tn/v altistumisskenaarit, riskinarviointi,
turvallisuusraportit• REACH edistää kemikaalien riskinhallintaa työpaikoilla,
mutta jättää ulkopuolelle osan terveysriskien kannalta tärkeistä kemikaaleista
• Työpaikkatasoinen riskinarviointi ja –hallinta keskeisessä asemassa
13
Riskianalyysin vaiheet
Vaarojen tunnistaminen
• Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät
• Ergonomiariskit ja tapaturmat
• Useita menetelmiä
Riskien arviointi
• Altistumisen arviointi
• Terveysriskien ja kuormitustekijöiden
arviointi
• Useita menetelmiä
Riskien hallinta
• Altistumisen vähentäminen
• Tapaturmien torjunta
Riskien poistaminen
• Toimenpiteet olemassa oleville riskeille
• Ennaltaehkäisevät toimet
14
Tulevaisuuden haasteet
Kokonaisaltistuminen ja kokonaisannos
Teollinen ja tuotannollinen työympäristö
Sisäympäristöt Elinympäristö
Yhteisvaikutukset ja terveysriskit
15
Tulevaisuuden haasteet
Yhteisvaikutukset• Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset tekijät,
psykososiaaliset tekijät, fysiologiset tekijät• Syy-yhteyksien selvittäminen• Ammattien ja toimialojen riskiprofiilit• Tavoitetasojärjestelmän kehittäminen työhygieenisen
raja-arvojärjestelmän rinnalle– Huomioi työympäristön viihtyvyystekijät ja monen
tekijän yhteisvaikutukset– Tavoitteena mm. ammattitautien ehkäisy
• Painopisteen siirto altistumisen arvioinnista riskinhallintakäytäntöjen ja riskiviestinnän keinojen kehittämiseen
16
Suomalaisten työpaikkojen tulevaisuus
Hyvä ja viihtyisä työympäristö on suomalaisten yritysten kilpailukeino.
Hyvä työympäristö on osa tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi kiinnitettävä huomiota myös työolojen viihtyvyyteen.
17
Työhyvinvointitutkimuksen painoalueet
• Terveysriskit ja kuormitustekijät
• Riskien hallinta
• Työyhteisöjen psykososiaalinen toimivuus
• Terveyden edistäminen työelämässä
• Työ- ja toimintakyvyn edistäminen
• Tuotteiden tuotannon ja organisaation kehittäminen
• Työsuojelu ja työterveyshuolto
• Työolojen taloudelliset vaikutukset
18
Työterveyslaitoksen toiminta-ajatus
Edistämme työn terveellisyyttä ja turvallisuutta
osana hyvää elämää.
19
Toimintatapamme
Kouluta
markkinoi
• alkuperäis-artikkeleita
• katsauksia• kriteeri-dokumentteja
• menetelmiä
• oppaita• käsikirjoja• parhaitakäytäntöjä
Tutki ja kehitäKokoa, syvennä ja
arvioi tutkimustietoa; kehitä menetelmiä
Ymmärrä, mistä on kysymys
Arvioi ja valitse menetelmiä
Välitä tietoa ja
kehittämis-palaute
ASIAKKAATTARVE
KUMPPANIT
RATKAISU
Anna asiantuntija-
palveluita
kehittämis-palaute
Ratkaise ja opi yhdessä
20
• Tavoite: muutos asiakkaan toiminnassa– asiakkaan toiminta muuttuu, asiakas toimii paremmin
kuin aikaisemmin
• Tarvitsemme asiakkaan aktiivista myötävaikutusta– asiakkaan päätös, oppiminen, ajattelutavan muutos, …
Kohti asiakasta
TTL: tieteellinen tieto käyttöön,hyvät käytännöt levitykseen
Tuotteet, tiedotpalvelut,koulutus
Palaute,tarpeet, ideat
21
1. Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa
2. Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö
3. Kansalaiselle valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan
4. Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi
5. Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisiksi ja helppokäyttöisiksi
6. Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi7. Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet
käyttöön
Työterveyslaitoksen vaikuttavuustavoitteet
22
Vaikuttavuustavoitteet ja asiakkaat
työpaikka kansalainen
julkinenvalta
työterveyden ja työturvallisuuden
kehittäjätVT1
VT2
VT5
VT3
VT6VT4VT7
23
Osatavoitteet
• VT1 Työpaikan terveysvaarojen hallinta osaksi johtamista ja yrityksen riskinhallintaa
– OT1 Työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtaminen ja menettelytavat
– OT2 Tapaturmaton työ– OT3 Riskinarviointi ja -hallinta – OT4 Pienten yritysten ja yrittäjien hyvän toiminnan
edellytykset – OT5 Sisäilmaongelmien tunnistaminen, hallinta ja ratkaisu
• VT2 Työpaikalle innovatiivinen, uudistumiskykyinen ja hyvinvoiva työyhteisö
– OT1 Muutosten ja joustojen parempi hallinta työpaikalla – OT2 Johtaminen edistämään innovaatioita, hyvinvointia,
osaamista ja työn tulosta – OT3 Työpaikkakulttuurit tukemaan monimuotoisuutta
24
Osatavoitteet
• VT3 Kansalaisille valmiudet huolehtia omasta työterveydestään ja hyvinvoinnistaan
– OT1 Kansalaiset tietoisiksi työterveydestään – OT2 Työpaikka terveyden edistämisen areenaksi
• VT4 Julkiselle vallalle tietoa työterveyden ja työturvallisuuden edistämiseksi
– OT1 Uusin tutkimustieto julkisen vallan käyttöön– OT2 Julkiselle vallalle tieto työolojen ja terveyden
kehityksestä– OT3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen
• VT5 Työprosessit, työmenetelmät ja työvälineet turvallisemmiksi käytettävämmiksi
– OT1 Ihmisen mukaisen suunnittelun edistäminen– OT2 Ihmiselle sopivat ja tuottavat työajat– OT3 Ammattiliikenne turvalliseksi
25
Osatavoitteet
• VT6 Ratkaisumalleja työelämään osallistumisen lisäämiseksi
– OT1 Työuran turvaaminen eri elämänvaiheissa– OT2 Ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja
työkyvyttömyyden ehkäisyyn
• VT7 Uudet työelämän riskit hallintaan, uudet mahdollisuudet käyttöön
– OT1 Suomalaisen työelämän muutoskehitys ja tulevaisuusOT2 Nanoteknologian työterveysriskit
– OT3 Biolääketieteen hyödyntäminen työikäisen väestön yliherkkyys- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyssä ja hallinnassa
– OT4 Tieto ihmisen tiedonkäsittelystä ja fysiologiasta osaksi tulevaisuuden tietotyön suunnittelua
26
Työterveyslaitoksen valtakunnalliset toimialavastuut
• Kauppa ja yksityiset palvelut (Helsinki)• Kemian teollisuus sekä kumi- ja muoviteollisuus (Helsinki)• Tieto- ja viesintäteknologia (Helsinki)• Maa- ja metsätalous ja sen lähielinkeinot, sisältäen
bioenergia-alan (Kuopio)• Jäteala (Kuopio)• Metsäteollisuus ja liikenne (Lappeenranta)• Turvallisuusala (Oulu)• Teknologiateollisuus: metallit ja metallituotteet (Oulu)• Rakennusteollisuus (Tampere)• Elintarviketeollisuus (Tampere)• Kunta-ala (Turku)• Sosiaali- ja terveysala (Turku)
27
Vaikuttavuustavoitteiden rinnalla on muutakin toimintaa
Vaikuttavuustavoitteet=> sosiaalisia innovaatioita
50 %
20 %
30 %
Tulevaisuuteen suuntautuminen=> tietoista kokeilua=> uudistava toiminta, tieteelliset innovaatiot, riskiprojektit=> nopeaa reagointia vaativa toiminta=> lähtökohtana TTL:n osaamisen ja valmiuksien kehittäminen
Peruspalvelut=> lakisääteistä toimintaa=> kysynnän perusteella ohjautuvaa toimintaa
Lähtökohta: kaikki toimintamme on vaikuttavaa!
28
Työterveyslaitoksen asiantuntijapalvelut
TYÖKYKY JA TERVEYS
• Työfysiologia• Työkyvyn ja terveyden edistäminen• Työlääketiede• Ammattitautidiagnostiikka• Työterveyshuollon kehittäminen
TYÖYHTEISÖT
• Kehittämis- ja muutosprosessit• Johtamisen ja esimies-toiminnan kehittäminen• Työyhteisöjen hyvinvointi ja toimivuus• Henkilöarviointi ja –valmennus• Konfliktien ratkaiseminen
TYÖYMPÄRISTÖT
• Turvallisuusjohtaminen ja työturvallisuus• Haittatekijöiden tunnistus• Altistumisen arviointi• Riskinarviointi ja -hallinta •Suojain – ja laitetestaukset
TYÖPROSESSIT JA –VÄLINEET
• Ergonomia ja käytettävyys• Työaikapalvelu• Työprosessin ja –toiminnan kehittäminen• Työn häiriökuormitus• Työsimulaatiot