Download - Uni ja mielenterveys
7.12.2015 1
Uni ja mielenterveys
Tiina Paunio THL, HY
Kansanterveyspäivät 7.12.2015
Metaboliatuotteiden
siivous
Energiavarantojen
täyttö
Tunteiden säätely
• Uni on terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeää
• Useita eri tehtäviä
Synaptisen homeostaasin
ylläpito (muisti, oppiminen)
Miksi nukumme?
7.12.2015 T. Paunio
Uni sopeutuu ympäristöön
• Unta säätelevät keskenään vuorovaikutteiset fysiologiset prosessit
• Elimistön palautumisen kannalta ns. syvä uni erityisen tärkeää
• Yöunen laatuun vaikuttavat mm. edeltävän valvejakson tapahtumatsekä nukkumisolosuhteet
7.12.2015 T. Paunio
Uni ja tunteiden säätely
• Normali uni on tärkeää mielialan säätelyn kannalta
UNI MIELIALA
7.12.2015 T. Paunio
Uni ja muistitoiminnot
• Uni on tärkeää myös vireyden ja oppimisen kannalta
• Unettomuus
– heikentää huomiokykyä ja tarkkaavuutta
– hidastaa reaktioaikaa
– heikentää muistia ja oppimiskykyä
– altistaa virheille
57.12.2015 T. Paunio
Unien näkeminen
• Unen aikaisia sisäsyntyisiä kokemuksia
• Intensiteetti ja elävyys korreloi REM-uneen(f.ex. Hong,1997)
7.12.2015 T. Paunio
Uni voi häiriintyä eri tavoin
• Terveydelle keskeistä riittävä syvän unen määrä sekä NREM- REM –unen rytmitys
• Uni voi häiriintyä monin eri tavoin
– Unen rakenne häiriintyy
– Nukahtaminen
– Yöheräily
– Varhainen aamuyön heräily
– Laadultaan heikko uni
• Subjektiivisesti koettu heikko unen laatu heikentää muistia, vireyttä ja mielialaa ja kroonisena lisää riskiä psyykkisiin ja somaattisiin sairauksiin
7.12.2015 T. Paunio
Uni ja mielenterveyden häiriöt pähkinänkuoressa
• Useisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy unen poikkeavuuksia
– Unettomuus altistaa masennukselle
• Insomnia ja hypersomnia ovat myös masennuksen oireita
– Uni-valverytmin häiriintyminen yksi tavallisimpia maniaa edeltävistä oireista
– Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy mm. nukahtamisvaikeutta ja yöllisiä paniikkikohtauksia
– Painajaisunet keskeisiä posttraumaattisen stressihäiriön oireistossa
– Skitsofreniaan liittyy unen rakenteen häiriötä ja mm. unisukkuloiden vähäisyyttä
– Epäsosiaaliseen persoonallisuuteen liittyy lisääntynyt syvä uni
87.12.2015 T. Paunio
Uni ja kehittyvä hermosto
• Määrältään ja laadultaan riittävän hyvä uni on erityisen tärkeää kehittyvälle hermostolle
– Unen rakenne muuttuu varhaislapsuudessa
– Nuoruusiässä vuorokausirytmi viivästyy; samalla NREM aktiviteetti vähenee aivokuoren hermoverkkojen tiivistyessä
• Unihäiriöt liittyvät kuten aikuisillakin psykiatrisiin ja neuropsykiatrisiin häiriöihin sekä ennustavat niiden riskiä
• Lapsilla ja nuorilla unihäiriöiden hoito on tärkeää kehityksen ja perheen hyvinvoinnin kannalta
Esityksen nimi / Tekijä 97.12.2015
T. Paunio
Prenatal
period Birt
h
3m
o
8 m
o
18 m
o
24 m
o
Mothers
Fathers
Children
1678 (75%)
1645
-
1671 (99,6%)
1602 (97%)
1671
1403 (84%)
1324 (80%)
1420 (85%)
1269 (76%)
1181 (71%)
1274 (76%)Que
stio
inn.
Mothers
Fathers
Children
Children
Children
1589 (95%)
1519 (92%)
1501
427
-
DN
A
RNASerum
ACG Children (n=448)
Stress (n=35+45)
PSG Children (n=93)
Interv. Families (n=178+186)
Uni ja kehittyvä hermosto
T. Paunio
Mistä unettomuus johtuu?
• Autonomisen hermoston säätelyn häiriö
– Sympaattisen hermoston liika aktiivisuus
• Vireyttä ylläpitävien mekanismien yliaktiivisuus
• Unettomuuden kognitiivinen malli (Alice Harvey)
11
Nofzinger, 2004
7.12.2015 T. Paunio
Mistä unettomuus johtuu?
• Autonomisen hermoston säätelyn häiriö
– Sympaattisen hermoston liika aktiivisuus
• Vireyttä ylläpitävien mekanismien yliaktiivisuus
• Unettomuuden kognitiivinen malli (Alice Harvey)
12
Nofzinger, 2004
Lisääntynyt vireys
Stressi
Valikoituva huomio
haittoihin& uhkiin
Unen puutteen yliarvio
Lisääntynyt ahdistuneisuus
Väärät uskomukset
7.12.2015 T. Paunio
Unettomuus heikentää työkykyä
13
Riittämätön/ heikko uni
Mieliala, kognitiivinen ja
sosiaalinen suorituskyky ↓
Onnettomuudet
Työn vaateiden ja toimintakyvyn epätasapaino
Työhön liittyvät riskit:
Matala kontrolliSuuret vaateetHeikko sos.tuki
KiusaaminenPanostus-kiitos epätasapaino
Epäoikeudenmukaisuus
Yleiset riskitekijätStressi
Varhainen kasvuymp.PersoonallisuusPerimän tekijät
Toimimattomat kompen-saatio-yritykset
Tyyty-mättö-myys
Työkyvyttömyys
Som. Ja psyk. Sairauksien riski↑
Poissolot
Paunio et al, 2015
7.12.2015 T. Paunio
Mitä unettomuus aiheuttaa elimistölle?
• Akuutti univaje (kokeellinen tutkimus)
– proinflammatorinen tila
– muuttaa elimistön metaboliaa
• Pitkäaikaisen univajeen seuraukset (epidemiologinen tutkimus)
– Lisääntynyt riski psykiatrisiin ja somaattisiin sairauksiin
147.12.2015 T. Paunio
Unettomuus ja masennuksen riski
• Akuutti univaje madaltaa mielialaa
– Erityisesti ns. aamutyypeillä
• Unettomuus lisää masennuksen riskiä 2-kertaisesti
• Suurimmalla osalla depressiopotilaista unihäiriö (insomnia tai hypersomnia)
157.12.2015 T. Paunio
Millainen on unihäiriön ja masennuksen ajallinen yhteys?
• Aineisto: 18 631 kaksosta (v. 1975-1981)
• Elämäntyytymättömyyden skaala: yksinäisyyden tunne, elämän kovuus, onnellisuus, anhedonia
7.12.2015 T. Paunio
Elämäntyytymättömyys -> Heikko uni
v
c
Heikko uni -> Elämäntyytymättömyys
X
• Vain vähän yhteisiägeneettisiä tekijöitä heikonunen ja elämäntyytymättömyydenvälillä
– Heikon unen neurobiologisetvaikutukset altistavatmasentuneelle mielialalle?
7.12.2015 T. Paunio
Unettomuus lisää riski myöhempään masennuksesta johtuvaan työkyvyttömyyseläkkeeseen
• Aineisto: 12 063 kaksosta, 1975 - 2004
7.12.2015 T. Paunio
BDI-total
BDI-NATS
BDI-NATS +/- SLE
Työkvyyttömyyseläke (depression vuoksi)
7.12.2015 T. Paunio
Kronholm et al, JSR 2008
Unettomuuden lisääntyminen väestössä
7.12.2015 T. Paunio
• Kouluterveyskysely (THL)ja The Finnish School Health Promotion Study ja WHO-Koululaistutkimus 1984-2011
– 1 136 583 nuorta 11-18 v.
Unettomuuden lisääntyminen väestössä
7.12.2015 T. Paunio
• Insomniaoireet ja väsymyskaksinkertaistuivat 1990-luvun puolivälistä – v. 2008
– Kaikissa ikäryhmissä
– Tytöt > pojat
• Oireet assoioituivatheikompaankoulumenestykseen
– Kasvava kuilu virkeiden ja kroonisesti väsyneidenoppilaiden välillä
Girls
Boys
7.12.2015 T. Paunio
Painajaisunet väestössä
• Aineisto: 69 813 yksilöä (Finrisk) v.1972 – 2007
• ”Oletko nähnyt viimeisten 30 vuorokauden aikana painajaisi usein / joskus / ei koskaan ”
7.12.2015 T. Paunio
7.12.2015 T. Paunio
7.12.2015 T. Paunio
7.12.2015 T. Paunio
Mihin painajaiset liittyvät?
• Finrisk, 13 922 osallistujaa 2007 – 2012
• Kyselytietoa painajaisista, unen piirteistä, sosiodemografisista tekijöistä, masennusoireista, elämäntyylistä, fyysisestä hyvinvoinnista
7.12.2015 T. Paunio
• Usein toistuviin painajaisiin assosioituivat voimakkaimmin(ja itsenäisesti)
– Negatiivinen minäkuva (OR 1.32 per 1-pisteen kasvu)
– Unettomuus (OR 6.90)
– Väsymys ja uupumus (OR 6.86)
– Lisäksi: sukupuoli, ikä, työkyvyttömyys, matalaelämäntyytyväisyys, antidepressanttien tai unilääkkeidenkäyttö, runsas alkoholin käyttö
7.12.2015 T. Paunio
Milloin ja miten on optimaalista nukkua?
• Aika
• Paikka
• Lämpötila
• Nuorilla vuorokausirytmin viivästyminen
327.12.2015 T. Paunio
Pitäisikö koulujen alkamisaikaa viivästyttää?
• Systemaattinen meta-analyysi
• Yhteensä kuusi tutkimusta kouluajan viivästymisen vaikutuksesta täyttivät kriteerit (mm: kokonaisuniajan raportointi, kokeellinen tutkimusmalli, vaikutus käytökseen ja hyvinvointiin)
337.12.2015 T. Paunio
Julkaisu Aineisto Asetelma Interventio
Boerges et al, 2014
(USA)
9-12 luokat
(15,6 v)
N=1052
Pre-post,
ei kontrollia
Aloitusaika 8:00 -> 8:25
4 kk
Danner&Philips,
2008 (USA)
9-12 luokat
14-18 v.
N=10656
Pre-post,
ei kontrollia
7:30->8:30
1 v
Li ym, 2013 (Kiina) 4-5 luokat (9,6-12
v)
N=553
RCT 7:30->8:00 tai 8:30
2 v
Lufi et al, 2011
(Israeli)
8. Luokka (13,8 v)
N=47
RCT 7:30->8:30
1 vk
Owens et al 2010 9-12 luokat
16,4 v
Pre-post,
ei kontrollia
8:00->8:30
2 kk
Vedaa et al, 2012 10 lk (13-16 v)
N=106
Interventio /
verrokki
8:30->9:30
2 v
347.12.2015 T. Paunio
T. Paunio 35
• Kokonaisuniaika kasvoi 25-77 min, kun koulujen alkamisaikoja viivästytettiin 25-60 min
• Nukkumaanmenoaika ei viivästynyt
• Päiväaikainen väsymys, depressio-oireet, kofeiinituotteiden käyttö, myöhästymiset ja vaikeus pysyä hereillä väheni
• Tulokset puoltavat sitä, että nuoruusikäisillä koulu alkaisi myöhemmin
7.12.2015
Lopuksi (1)
• Useisiin mielenterveyden häiriöihin liittyy unen poikkeavuutta
• Unettomuus altistaa masennukselle, mutta masentunut mieliala ei itsessään altista unettomuudelle
• Unettomuus heikentää työkykyä ja lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä mm. masennuksen vuoksi
• Painajaisunet olivat sotasukupolvella tavallisia
• Ne liittyvät väestössä negatiiviseen minäkuvaan, elämäntyytymättömyyteen, unettomuuteen, väsymykseen sekä runsaaseen alkoholin käyttöön
6.12.2015 Esityksen nimi / Tekijä 36
Lopuksi (2)
• Unettomuus on lisääntynyt väestön eri osissa: lapsilla, nuorilla ja aikuisilla (erityisesti työtä tekevässä väestössä)
• Lasten ja nuorten unihäiriöiden tunnistaminen ja hoito on erityisen tärkeää kehityksen tukemiseksi ja perheen hyvinvoinnin kannalta
• Tuore systemaattinen meta-analyysi tukee ajatusta, että nuorten koulujen alkamisaikaa tulisi viivästyttää
6.12.2015 Esityksen nimi / Tekijä 37