mielenterveys- ja · kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys-...

OPA

S Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

6

Minna LaitilaTiia Järvinen(toim.)

Mielenterveys- ja päihdetyönstrateginen suunnittelu kunnissa

6

Tämä strategiaopas on tarkoitettu käytännön työkaluksi kaikille niille, jotka laa-tivat kunnissa mielenterveys- ja/tai päihdestrategioita tai ovat muutoin muka-na kuntien strategiatyössä. Oppaassa kerrotaan lyhyesti strategiatyön taustaa sekä määritellään keskeisiä käsitteitä. Oppaassa kuvattu strategiaprosessin kulku rakentuu Pohjanmaa-hankkeen tukemalle strategiatyölle, jossa yhdessä kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys- ja päihdestrategioita. Vaikka oppaan strategiaprosessia on käytetty lähinnä mie-lenterveys- ja/tai päihdestrategioihin, se soveltuu strategiasuunnittelun avuksi myös kuntien muissa toiminnoissa.

ISBN 978-952-245-168-2

.!7BC5<2"HIEJLF!Julkaisujen myyntiwww.thl.fi/kirjakauppaPuhelin: 020 610 7190Faksi: 020 610 7450

Minna LaitilaTiia Järvinen(toim.)

Opas 6

Minna Laitila & Tiia Järvinen (toim.)

Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

Strategiaopas

2 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

© Minna Laitila, Tiia Järvinen (toim.) yhdessä Pohjanmaa-hankkeen strategiatyöryhmä kanssa Hagström Virpi, Häikiö Mikko, Lång Saara, Pirttiperä Jarkko & Vuorenmaa Maritta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Sisäsivujen valokuvat: Tuire HautalaKannen suunnittelu: Tuire HautalaKannen kuva: Tuire HautalaGraafinen suunnittelu ja taitto: Tuire Hautala

ISBN 978-952-245-168-2 (painettu)ISSN 1798-0097 (painettu)ISBN 978-952-245-169-9 (pdf)ISSN 1798-0100 (pdf)

Opas 6

YliopistopainoHelsinki 2009

THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 3 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

TIIVISTELMÄ 4

TAUSTAA 5 Mikä on strategia? 5 Miksi strategioita tarvitaan? 5 Mielenterveys- ja päihdestrategia, yhdessä vai erikseen? 7

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 9 Mielenterveys 9 Päihteet ja päihteiden käyttö 9 Mielenterveys- ja päihdetyö 9

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI 12 1. Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen 13 2. Nykytilaselvityksen laatiminen 13 3. Toimeksiannon selventäminen ja työryhmätyöskentely 15 4. Strategian kokoaminen 17 5. Strategian tarkistaminen 17 6. Strategian hyväksyminen 17 7. Strategian toimeenpano 18 8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) 18 9. Strategian arviointi ja tarkistus 18

YHTEENVETOA 20

LÄHTEET 22 LIITTEET

SISÄLLYS

Strategiaopas


Tässä oppaassa kuvataan lyhyesti yksi tapa laatia mielenterveys- ja päihdestrategioita kun-nassa, seutukunnassa tai laajemmilla alueilla. Strategiatyö on monivaiheinen ja pitkäkestoi-nen prosessi, jonka suunnitteluun ja eri tahojen osallistamiseen ja sitouttamiseen kannattaa panostaa, jotta strategian toimeenpanovaihe toteutuisi mahdollisimman joustavasti. Pohjan-maa-hankkeen tukemassa strategiaprosessissa kuntalaiset, palveluiden asiakkaat ja heidän omaisensa on nostettu keskiöön heti alusta alkaen. Kun tavoitteet määritellään kuulemistilai-suuksissa esiin nousseiden tarpeiden sekä paikallisen ja valtakunnallinen indikaattoritiedon perusteella, voidaan strategia paremmin kohdentaa vastaamaan todellisiin kehitystarpeisiin.

Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioissa ehkäisevää ja edistävää työtä on mahdollista kehittää yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintalinjojen luominen kunnan sisällä ja laajempien alueiden kesken edesauttaa myös toimivien hoito- ja palveluketjujen kehittämistä siten, että alueen kuntalaiset saavat oikea-aikaisia, tarpeenmukai-sia ja laadukkaita palveluita. Strategiatyön onnistuminen tukee siten myös kunnan asukkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kun strategiapaperi on saatu valmiiksi, varsinainen työ sen ta-voitteiden saavuttamiseksi vasta alkaa.

Strategiatyön onnistumiselle haasteita asettavat:strategiatyön tärkeyden esiin tuominen kuntien muuttuvassa toimintaympäristössä• kuntalaisten ja palveluiden asiakkaiden todellinen osallistaminen prosessiin• kun mukana on monia eri intressiryhmiä → riittävän rajatun ja toteutettavissa olevan stra-• tegiapaperin aikaansaaminenkonkreettisten tavoitteiden puuttuminen: asioista puhutaan liian yleisellä tasolla• puutteellinen tiedottaminen strategiatyön etenemisestä• kuntien resurssit ovat rajallisia → erityisesti ehkäisevän ja edistävän työn kustannuste-• hokkuutta on vaikea osoittaa poliittisille päättäjillelaajoja kokonaisuuksia on vaikea vastuuttaa yhdelle taholle: jos vastuu on jaettu, onko • vastuuta silloin lainkaan?

Avainsanat: päihteet, mielenterveys, päihde- ja mielenterveystyö, strategia, päihde- ja mie-lenterveysstrategia

Strategiatyön onnistumista edesauttavat:vahva sitoutuminen alusta asti sekä poliittisella että käytännön työn tasolla• alueen kuntalaisten näkemysten huomioiminen kehittämiskohteita määriteltäessä• laaja-alaisuus ja moniammatillisuus työryhmissä: mukaan muitakin kuin sosiaali- ja ter-• veyspuolen ammattilaisia!tiedottaminen strategiatyöstä koko prosessin ajan • riittävän konkreettiset ja selkeät, mitattavissa olevat tavoitteet• resurssitarpeen huomiointi tavoitteita asetettaessa ja strategian hallintokäsittelyssä• selkeästi määritellyt vastuut tavoitteiden toteuttamisesta•

TIIVISTELMÄ


Tämä strategiaopas on tarkoitettu käytännön työkaluksi kaikille niille, jotka laativat kunnis-sa mielenterveys- ja/tai päihdestrategioita tai ovat muutoin mukana kuntien strategiatyös-sä. Oppaassa kerrotaan lyhyesti strategia-työn taustaa sekä määritellään keskeisiä kä-sitteitä. Oppaassa kuvattu strategiaprosessin kulku rakentuu Pohjanmaa-hankkeen tuke-malle strategiatyölle, jossa yhdessä kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys- ja päihdestrategi-oita. Strategiatyön prosessin laadinnassa on hyödynnetty muun muassa Stakesin Kartta ja Kompassi -opasta (THL/Päihteet) sekä Upan-teen ym. (2006) menetelmäopasta. Vaikka oppaan strategiaprosessia on käytetty lähin-nä mielenterveys- ja/tai päihdestrategioihin, se soveltuu strategiasuunnittelun avuksi myös kuntien muissa toiminnoissa.

Mikä on strategia?

Strategialla tarkoitetaan pitkäaikaista suunni-telmaa, jolla pyritään saavuttamaan tavoiteltu päämäärä. Vanhan kiinalaisen määritelmän mukaan strategia on oppi siitä, miten sota voitetaan. Strategian käsite onkin peräisin sodankäynnissä käytetyistä termeistä, ja liike-elämään käsite omaksuttiin 1950-lu-vulla. Strategisella toiminnalla organisaatio saadaan vastaamaan tulevaisuuden toimin-taympäristön haasteisiin. (Ansoff 1984; Ollila 2006; Toikka 2002). Strategia on myös malli tai suunnitelma, joka yhdistää organisaati-on keskeiset päämäärät, politiikat ja toimin-taketjut kokonaisuudeksi (Mintzberg 1996). Strategiassa pyritään etsimään toiminnan kannalta kaikkein tärkeimpiä asioita, koska resurssit ovat rajalliset. Strategia laaditaan vastaamaan kysymyksiin miksi? ja mitä?, kun taas toteutuksessa korostuva kysymys on en-nen kaikkea miten? Strategioille on ominais-ta, että ne kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti

yhteiskunnan normaalin kehityksen mukaan. Tämä asettaa strategialle lisäpaineita, sillä samanaikaisesti on pidettävä mielessä suu-ret linjat ja joustettava tilanteen mukaan. (Ka-mensky 2000.)

Miksi strategioita tarvitaan?

Alkoholin kulutus näkyy ja tuntuu

Vuonna 2007 alkoholia kulutettiin 10,5 litraa asukasta kohti sataprosenttiseksi alkoholiksi muutettuna. Aikuisväestöstä 88 % ilmoittaa käyttävänsä alkoholia. Alkoholinkäyttäjis-tä 6–12 % arvioidaan olevan suurkuluttajia. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2008.) Kulu-tuksen kasvu on johtanut alkoholin aiheutta-mien terveysongelmien ja alkoholikuolemien määrän sekä sosiaalisten ongelmien lisään-tymiseen. (Kekki & Partanen 2008.) Vuonna 2006 alkoholista aiheutui valtiolle ja kunnille välittömiä kustannuksia arviolta 675–908 mil-joonaa euroa ja välillisiä kustannuksia arviolta 3118–5839 miljoonaa euroa (Päihdetilastolli-nen vuosikirja 2008).

Mielenterveyden ongelmat yleisiä suomalaisessa yhteiskunnassa

Tutkimusten perusteella noin 25 prosenttia suomalaisista kärsii ajoittaisista mielenterve-yden häiriöistä ja noin 15–20 % on ollut vii-meisen vuoden aikana jokin diagnostisoitava mielenterveyden häiriö. Tutkimusten mukaan mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niiden määrä ei ole myöskään vähen-tynyt, kuten monien fyysisten sairauksien kohdalla on käynyt. (Pirkola & Sohlman toim. 2005.) Vuonna 2008 yli 112 000 25–64-vuoti-asta suomalaista sai työkyvyttömyyseläkettä mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriöiden

TAUSTAA

Strategiaopas


vuoksi (Sotkanet 2009). Mielenterveyspal-veluiden kustannuksia ei ole saatavilla koko maan tasolla, koska palvelut järjestetään eri kunnissa eri tavalla, mikä hankaloittaa ver-tailukelpoisten tietojen keruuta. Mielenterve-yden häiriöistä johtuvat kustannukset ovat kuitenkin merkittävä menoerä. (Pirkola & Sohlman toim. 2005.)

Lait määrittävät mielenterveys- ja päihdetyötä

Laki antaa kunnille laajan itsemääräämis-oikeuden koskien muun muassa palvelui-den järjestämisen tapaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat lainsäädännön tasolla muun muassa kansanterveyslaki (1972/66), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaan-hoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki (1990/1116), laki terveydenhuollon ammat-tihenkilöstöstä (559/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvais-ten vierotus- ja korvaushoidon järjestämi-sestä eräillä lääkkeillä (33/2008). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden-huollossa (1992/785). Kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki tullaan uudistamaan terveydenhuoltolaiksi lähitulevaisuudessa.

Informaatio-ohjauksella linjataan mielenterveys- ja päihdetyötä

Mielenterveys- ja päihdestrategioiden laa-dinnan tärkeyttä korostetaan monissa kan-sallisissa linjauksissa ja suosituksissa. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihde-suunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen 2015. Suunnitelmassa pyritään vahvista-maan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenter-veys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämi-sen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Mielenterveys- ja päihde-työn strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenter- veysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset.

Alkoholiohjelma 2008–2011 edellyttää kun-takumppaneiltaan päihdestrategian laadin-taa tai päivittämistä ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kumppani sitoutuu laatimaan myös konkreettisen toimintasuunnitelman, toteuttamaan sitä, arvioimaan omaa toimin-taansa sekä tiedottamaan alkoholiohjelmas-ta omalla toimialueellaan. (THL/Alkoholioh-jelma 2009.)

Päihdepalveluiden laatusuosituksissa (STM 2002) edellytetään, että jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia osana kunnan ter-veys- ja hyvinvointistrategiaa. Päihde- stra-tegiassa tulisi määritellä, miten kunnassa ehkäistään päihdehaittojen syntymistä ja miten päihdepalvelut on järjestetty, lisäksi tulisi selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako päihdepalveluissa. Mielenterveys-palveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) todetaan, että kunnan tulisi laatia mielenter-veystyön kokonaissuunnitelma, joka voi olla osa kunnan hyvinvointistrategiaa.

Mielenterveys- ja päihdetyötä tehdään laajasti kuntien perus- ja erityispalveluissa. Lainsäädäntö antaa vastuun palveluiden järjestä-misestä kunnille, joiden tehtävänä on järjestää palvelut siten ja siinä laajuudessa, että ne vastaavat kunnassa esiintyvää tarvetta.


Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito -ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovat muun muassa Ehkäisevän päihdetyön laatukritee-rit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien asu-mispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön suo-raan liittyvinä Käypä hoito -suosituksia on laadittu depressiosta (2004/2009), alkoholi-ongelmaisen hoidosta (2005), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vieroitushoidoista (2002/2006), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008), epä-vakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008).

Mielenterveys- ja päihdestra-tegia, yhdessä vai erikseen?

Mielenterveyden häiriöllä ja päihteiden käy-töstä johtuvilla ongelmilla on yhteisiä alueita, vaikka ne ovatkin lähtökohtaisesti erilaisia ja voivat esiintyä toisistaan riippumattomina. Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat mo-lemmin puolin toistensa riskitekijöitä. Päih-teiden haitalliseen käyttöön liittyviä mielen-terveyshäiriöitä ovat muun muassa mieliala-, ahdistuneisuus- ja persoonallisuushäiriöt

Mielenterveys- ja päihdeongelmil-la on yhteisiä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä. Nämä liittyvät muun muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kas-vuolosuhteisiin sekä biologiseen ja psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työs-sä ja ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiot-kin usein vaikuttavia.

sekä psykoottiset häiriöt (Pirkola & Sohlman toim. 2005). Vuoden 2007 päihdetapauslas-kennan mukaan 48 prosentilla päihteiden vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollossa asi-oineilla henkilöillä oli myös päihteiden käy-töstä riippumaton mielenterveyden häiriö (Nuorvala ym. 2008).

Kuntien mielenterveys- ja päih-destrategiat ovat suunnitelmia siitä, miten mielenterveys- ja päihdeasiat kunnissa pitää hoi-taa, jotta kuntalaiset voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat tarvitsemansa palvelut. Suunni-telmiin kirjataan siis ne tavoitteet, joihin halutaan päästä ja se, mitä tehdään, jotta tavoitteet saavute-taan.

Yleisenä haasteena on tuoda mielenterve-ys- ja päihdetyö näkyvämmäksi yhteiskun-nallisessa keskustelussa. Erityisesti tämä on edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön haaste, sillä terveyttä edistäväs-sä työssä tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat todennettavissa vasta pitkän ajan kuluttua. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihde-suunnitelmassa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa todetaan, että yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeyty-minen toisiinsa edellyttää, että mielenterve-yden ja päihteettömyyden edistämistä, eh-käisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoi toa on tärkeää kehittää yhdessä.

Strategiaopas


Kuvio 1. Mielenterveyttä edistävän työn ja ehkäisevän päihdetyön yhteinen alue: vaikuttamis-kohteet ja toteutustasot. (Mukaillen Soikkeli 2007)


Mielenterveys- ja päihdetyö kattaa edistävän ja ehkäisevän työn sekä hoidon ja kuntoutuksen.

KESKEISIÄ KÄSITTEITÄMielenterveys

Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ih-misen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toiminta-kyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollis-taa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luo-vuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden on-gelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osal-listumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai ai-heuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakun-toisuutta. (WHO Summary report 2004.)

Päihteet ja päihteiden käyttö

Päihteillä tarkoitetaan kaikkia keskusher-mostoon vaikuttavia haitallista riippuvuutta aiheuttavia aineita kuten tupakkaa, alkoholia, lääkkeitä, liuottimia ja huumeita. Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi. Eri-laisia sosiaalisia tai terveydellisiä haittoja voi aiheuttaa niin yksittäinen alkoholinkäyttöker-ta kuin pitkäaikainen ja runsas alkoholinkäyt-tökin. Myös alkoholia kohtuullisesti käyttäville ja silloin tällöin humaltuville koituu alkoholi-haittoja, ja vain osa haitoista kohdistuu pel-kästään juojaan itseensä. Nämä seikat on tärkeää huomioida, koska kohtuukäyttäjiä on moninkertainen määrä suurkuluttajiin verrat-tuna. Jos alkoholihaittojen ehkäisyssä keski-tytään vain suurkuluttajien tunnistamiseen ja hoitamiseen, tavoitetaan vain osa haitoista. Tehokkaimpia ovat koko väestöön kohdistu-vat toimenpiteet. (Karlsson toim. 2009.)

Mielenterveys- ja päihdetyö

Mielenterveyslain (14.12.1990/1116) mu-kaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksi-lön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenter-veydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamis-ta ja lievittämistä. Mielenterveystyö voidaan jakaa mielenterveyttä edistävään, mielenter-veyden häiriöitä ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. Edistävä toiminta tähtää mie-lenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamiseen ja voimistamiseen. Häiriöiden ehkäisemiseen tähtäävä toiminta tunnistaa mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja torjuu niitä. Korjaavaa toimintaa ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus. (THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009.)

Päihdehuoltolain (1986/41) mukaan päih-dehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähen-tää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja tur-vallisuutta. Päihdetyö koostuu ehkäisevästä päihdetyöstä ja korjaavasta päihdetyöstä. Korjaavaa päihdetyötä ovat päihdehaittoihin ja/tai niihin johtaneeseen käyttöön kohdis-tuvat palvelut, ongelmakäytön ja/tai päihde-riippuvuuden hoitopalvelut, päihdeongelman uusiutumisen ehkäisy, ongelmakäytön ja/tai päihderiippuvuuden haittojen vähentäminen ja pahenemisen ehkäisy. (THL/Neuvoa-an-tavat – verkkosivusto 2009.)

Strategiaopas

10 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 10 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa


Hyödyllisiä linkkejä mielenterveys- ja päihdetyön tueksi:Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): www.thl.fi

THL/Mielenterveys: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Mielenterveys

THL/Päihteet: www.thl.fi Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa antavat

THL/Ehkäisevä päihdetyö: www.thl.fi >Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-anta-vat

Työterveyslaitos: www.ttl.fi

A-klinikkasäätiö: www.a-klinikka.fi

Päihdelinkki: www.paihdelinkki.fi

Promenpol (The practices and policies of mental health promotion): www.mentalhealthpromotion.net

MMHE-hanke (The Monitoring Mental Health Environments): www.mmhe.eu

Strategiaopas


Kuntien strategiatyö tarkoittaa käytännössä sitä, että ensin selvitetään se, miten mielen-terveys- ja päihdetyö sekä palvelut on tällä hetkellä järjestetty sekä se, mitä ongelma-kohtia ja huolenaiheita omassa kunnassa näiden asioiden vuoksi on. Strategian tavoit-teena on turvata ja parantaa kuntalaisten hy-vinvointia sekä kehittää palvelujärjestelmää siten, että varmistetaan riittävät ja oikea-ai-kaiset palvelut.

Strategiatyöskentely tapahtuu ajallisesti ete-nevänä prosessina, jossa edelliset vaiheet

luovat pohjaa seuraavan vaiheen toteutta-miselle. Vaikka prosessikuvaus onkin melko strukturoitu, mahdollistaa se silti kuntakoh-taisen erityisyyden huomioon ottamisen ja strategiasuunnittelun joustavuuden. Käy-tännössä prosessin eri vaiheet voivat ilme-tä samanaikaisesti, ja joskus on hyvä siirtyä prosessissa taaksepäin, aikaisempaan vai-heeseen, mikäli toimintaympäristössä ta-pahtuvat muutokset (esim. kuntaliitokset ja yhteistoiminta-alueiden perustamiset) anta-vat aihetta jonkin prosessivaiheen uudelleen jäsentämiseen.

STRATEGIAN LAADINTAPROSESSI

Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen

Nykytilaselvityksenlaatiminen

Toimeksiannonselventäminen ja

työryhmätyöskentely

Strategiankokoaminen

Strategiantarkistaminen

Strategianhyväksyminen

Strategiantoimeenpano

Arviointijärjestelmänluominen

(indikaattorit)

Strategian arviointija tarkistus

Kuvio 2. Pohjanmaa-hankkeen tukema mielenterveys- ja päihdestrategian laadintaprosessi


1. Avainhenkilöiden sitoutta-minen ja työryhmien kokoa-minen

Strategiaprosessi alkaa kunnan avainhen-kilöiden ja johdon sitouttamisella sekä työ-ryhmien kokoamisella. Yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa käydään vuoropuhelua strategian työstämisen tavoista, sisällöistä sekä aikatauluista. Tässä vaiheessa olisi tärkeää saada mahdollisimman vahva poik-kihallinnollinen tuki strategiatyön eteenpäin viemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön Alkoholiohjelman kumppanuussopimukset toimivat yhtenä sitouttamisen välineenä. Kumppanuussopimuksissa määritellään ne osapuolten vastuualueet ja tavoitteet, joil-la tuetaan Alkoholiohjelman tavoitteita sekä kuntien mielenterveys- ja päihdetyön kehittä-mistä. Kumppanuussopimus voidaan laatia Alkoholiohjelman ja kunnan tai kuntayhtymän taikka muun yhteistoiminta-alueen välille. On tärkeää, että kumppanuussopimukset vie-dään poliittisen sitoutumisen varmistamisek-si kunnanvaltuustojen tai vastaavien päätök-sentekoelinten tasolle hyväksyttäväksi.

Strategiatyölle tulee nimetä johtoryhmä, joka vastaa strategiatyön linjauksista. Johtoryh-män tehtävänä on muun muassa määrittää strategian visio, arvot ja tavoitteet, joihin strategialla pyritään. On tärkeää, että joh-toryhmässä on edustettuna laajasti ne eri tahot, jotka tekevät mielenterveys- ja päih-detyötä. Johtoryhmätyöskentelyyn on hyvä myös nimetä ja ottaa mukaan päätöksente-kijöitä, operatiivisen johdon jäseniä ja luotta-mushenkilöitä.

Kunnan tai alueen strategiatyö tarvitsee koordinaattorin, jonka tehtävänä on pitää työn kokonaisuus käsissään ja toimia yhdys-henkilönä työryhmien ja johtoryhmän välillä.

Koordinaattorilla tulee olla riittävät resurssit, jotta hän voi aidosti koordinoida strategiatyö-tä.

Työryhmien kokoamisessa voidaan käyttää erilaisia, paikallisesti tarkoituksenmukai-sia malleja. Työryhmät voidaan muodostaa esimerkiksi elämänkaarimallin mukaisesti siten, että yksi työryhmä pohtii lapsiin, nuo-riin ja lapsiperheisiin liittyviä kysymyksiä, toi-nen työikäiseen väestöön liittyviä ja kolmas ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyöhön liittyviä kysymyksiä. Työryhmien muodosta-misen perusteena voi olla myös palveluiden järjestäminen, jolloin työryhmät voivat olla esimerkiksi edistävä ja ehkäisevä mielenter-veys- ja päihdetyö, peruspalvelut, mielenter-veyspalvelut ja päihdepalvelut. Työryhmien kokoamisessa johtavana ajatuksena tulee olla moniammatillisuus sekä mielenterve-ys- ja päihdetyön ylisektoraalisuus. Mielen-terveys- ja päihdetyö ei kosketa pelkästään sosiaali- ja terveyssektoria, vaan mukaan on tärkeä saada esimerkiksi sivistystoimi, päivähoito, poliisi, seurakunnat, 3. sektorin toimijat, yrittäjät sekä potilas- ja omaisjärjes-töjen edustajat.

2. Nykytilaselvityksen laatiminen

Strategiaprosessi jatkuu nykytilanteen kar-toituksella, jolloin laaditaan alueen mielen-terveys- ja päihdetyön tilannetta kuvaava nykytilaselvitys. Tavoitteena on, että mah-dollisia huolenaiheita ja ongelmia kootaan eri tahoilta ja tavoilla. Mielipiteitä kuullaan niin sanotuilta ammatti-ihmisiltä, kuntalai-silta ja palveluiden käyttäjiltä (asiakkailta ja omaisilta). Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa, kyselyillä tai keskus-telutilaisuuksissa.

Strategiaopas


Niin sanottuihin ammattilaiskuulemisiin kut-sutaan laajasti mukaan niitä henkilöitä, jotka työssään kohtaavat mielenterveys- tai päih-deasiakasta ja hänen perhettään tai jotka tekevät ennaltaehkäisevää sekä mielenter-veyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä. Laaja-alaista mielenterveyden ja päihteettö-myyden edistämistä sekä ongelmien ehkäi-syä olisi toteutettava yhteiskunnan kaikilla toimintalohkoilla – siis myös sosiaali- ja ter-veydenhuollon ulkopuolella.

Ammattilaiskuulemisten avulla saadaan paitsi arvokasta tietoa alueen nykytilasta, niin myös samalla sitoutetaan työntekijöitä ja ammattilaisia mukaan strategiatyöhön. Keskinäisen vuoropuhelun keinoin ammat-tilaiset saavat kertoa omia näkemyksiään mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta, ja samalla heille avautuu mahdollisuus kuulla alueen muiden sektoreiden ja työntekijöiden näkemyksiä. Tällä tavoin jo nykytilanteen kartoitusvaiheessa tuetaan tiedonvaihtoa ja verkostoitumista.

Strategiaprosessissa tuetaan kuntalaislähtöi-syyttä ja osallisuutta kutsumalla kuntalaisia avoimiin kuulemis- ja keskustelutilaisuuksiin. Tällöin kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus

tuoda esiin näkemyksensä kunnan mielen-terveys- ja päihdetyön keskeisistä huolen-aiheista, tyytyväisyyden kohteista ja kehittä-misen keinoista. Erityisesti tulee miettiä niitä keinoja, joilla palveluiden käyttäjien, asiak-kaiden ja omaisten mielipiteet ja kokemuk-set tulevat kuulluksi. Tässä apuna kannattaa käyttää alueen potilas- ja omaisjärjestöjä.

Nykytilaselvitykseen voidaan liittää myös kuulemistilaisuuksien perusteella esiin nous-seista huomioista tehty SWOT-analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat). Tämä analyysi toimii strategiapro-sessin myöhemmissä vaiheissa strategian johtoryhmälle apuna määriteltäessä koko strategian kehittämiskohteita ja tavoitteita. Havaitut heikkoudet ovat juuri niitä painopis-tealueita, joita tulisi kehittää mahdollisuuk-sia ja vahvuuksia hyödyntäen siten, etteivät uhkakuvat toteutuisi. Kun SWOT-analyysi laaditaan kuntalais- ja ammattilaiskuulemis-ten pohjalta, strategian kehittämisalueet ja tavoitteet voidaan määritellä asiantuntija- ja kokemustiedon perusteella siten, että ne vastaavat alueen kuntalaisten ja ammatti-laisten näkemysten mukaisiin todellisiin ke-hittämistarpeisiin.

Menetelmiä ja tilastotietoa kunnan nykytilanteen ja kehittämistarpeiden selvittämiseksi:

THL/Ennakointidialogi: www.thl.fi>Tutki-mus ja kehittäminen>Työkalut>Arviointi

THL/BIKVA – asiakaslähtöinen arviointi:www.thl.fi>Tutkimus ja kehittäminen> Työkalut>Arviointi

THL/IVA (Ihmisiin kohdistuvien vaikutus-ten arviointi): www.thl.fi>Tietoa aiheittain> Aihealueet>Elinolot ja ympäristö

SOTKAnet-verkkopalvelu: www.sotkanet.fi

Tilastokeskus: www.stat.fi Kansaneläkelaitos: www.kela.fiEläketurvakeskus: www.etk.fi

Kunnan, kuntayhtymän tai alueen nykytilan selvitys laaditaan hyväk-sikäyttäen työntekijöiltä, kuntalai-silta ja palveluiden käyttäjiltä saa-tua asiantuntija- ja kokemuksellista tietoa sekä eri lähteistä koottua mittari- ja indikaattoritietoa. Ta-voitteena on aikaansaada kattava kuva mielenterveys- ja päihdetyön nykytilasta, huolenaiheista ja ke-hittämisen kohteista ”keskustelut-tamalla” asiantuntija-, kokemus- ja tilastollista tietoa sekä analysoi-malla sitä yhdessä johtoryhmän ja työryhmien kanssa.


Kuntaliitto: www.kunnat.net

Poliisin tilastoja tilastokeskuksen ja oi-keuspoliittisen tutkimuslaitoksen: www.optula.om.fi-sivustoilla

3. Toimeksiannon selven-täminen ja työryhmätyös-kentely

Laaditun nykytilaselvityksen pohjalta strate-giatyön johtoryhmä selkiyttää strategian kes-keiset tavoitteet ja linjaa kehittämiskohteet, joihin strategian avulla halutaan vaikuttaa. Kehittämiskohteiden valinta vaatii priorisoin-tia ja valintoja, koska kaikkiin ongelmiin ja huolenaiheisiin ei voida puuttua. Johtoryhmä voi strategian kehittämiskohteita ja tavoit-teita valitessaan hyödyntää myös alueella mahdollisesti tehtyjä muita selvityksiä, aikai-sempia strategioita ja suunnitelmia sekä sitä asiantuntemusta, jota johtoryhmän jäsenillä itsellään on. Lisäksi johtoryhmän on hyvä ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kantaa toiminnan resursointiin strategian toi-meenpanon tueksi.

Moniammatilliset ja useita yhteiskunnan toimialoja edustavat työryhmät käsittelevät keskeisiä kehittämiskohteita nykytilasel-vityksen ja muun tuotetun ennakkotiedon pohjalta. Työryhmien keskeisenä tehtävänä on 4–5 tapaamiskertansa aikana kirjata mat-riisimuotoon kehittämiskohteiden saavut-tamiseksi asetetut tavoitteet, konkreettiset menetelmät, mittaristot, vastuutahot sekä aikataulut (ks. matriisiesimerkki liitteenä 2). Matriisityöskentely antaa työryhmien työlle jämäkkyyttä ja auttaa jäsentämään laajan strategiatyön kokonaisuutta. Strategian joh-toryhmä sekä mahdolliset muut asiantuntijat tukevat työryhmien työskentelyä.

Tavoitteiden laadinnassa tulee ottaa huo-

mioon niiden realistisuus, toteuttamiskel-poisuus ja mitattavuus. Menetelmien ja toi-menpiteiden tulee olla riittävän konkreettisia, jotta matriisista käy selville, mitä aidosti ai-otaan tehdä. Tässä yhteydessä työryhmien tulisi kirjata matriiseihin myös ehdotukset tarvittavista resursseista eri toimenpiteiden toteuttamiseksi.

Aikatauluja määritellessään työryhmien oli-si hyvä kiinnittää huomiota kunnan talous-arviosuunnittelun rytmiin, jotta ehdotukset tarvittavista resursseista voidaan huomioida myös talousarviossa. Jotta tavoitteiden to-teutumista voitaisiin seurata, niille tulee laa-tia seurantaa varten mittaristo. Mittareiden tulisi mitata oikeita asioita ja olla riittävän tarkkoja, mutta samalla seurantatiedon tulisi olla mahdollisimman taloudellisesti kootta-vissa. Usein seurannan ja mittariston miet-timinen koetaankin haastavimmaksi osaksi matriisityöskentelyä. Matriisiin on syytä miet-tiä myös tavoitteiden ja konkreettisten mene-telmien toteuttamisaikataulu (Milloin tämän teemme?) ja nimetä niille vastuutaho. Jaettu vastuu ei ole kenenkään vastuu.

Kehittämiskohteita ja tavoitteita valittaes-sa olisi painopisteen tärkeä siirtyä entistä enemmän kohti edistävää ja ehkäisevää työ-tä. Panostaminen mielenterveyden ja päih-teettömyyden edistämiseen ja varhaiseen puuttumiseen tuo pitkällä tähtäimellä myös taloudellisia hyötyjä. Edistävään, ehkäise-vään työhön sekä varhaiseen tukemiseen on olemassa paljon hyviä ja vaikuttavia mene-telmiä, joiden käyttöönotosta voidaan strate-giassa sopia.

Lisätietoja mielenterveys- ja päihde-työn menetelmistä:

THL/Mielenterveys: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Mielenterveys THL/Päihteet: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Päihteet THL/Ehkäisevä päihdetyö: www.thl.fi>

Strategiaopas

16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 16 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa


Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-antavat Mini-interventio mm.: www.ttl.fi >Aihesivut>Työterveyshuolto>Työkalut Mielenterveyden ensiapu, osa 2: www.mielenterveydenensiapu.fi Huolen puheeksiottaminen ja varhainen puuttuminen (Varpu): www.thl.fi>Tutkimus ja kehittäminen>Työkalut>Yhteistyömallit> Dialogiset verkostomenetelmät Käypä hoito-suositukset: www.kaypahoito.fi

4. Strategian kokoaminen

Työryhmätyöskentelyn päätyttyä strategia-luonnos kootaan yhteen. Strategialuonnos voi rakentua ja painottua eri tavoin, mutta usein siinä ovat strateginen osuus ja toimin-taohjelmaosuus. Strategisessa osuudessa voidaan kuvata strategian laadinnan taustaa, tavoitetta, arvoja, visiota ja kehittämiskohtei-den valintaa. Lisäksi siinä voidaan määritellä keskeisiä strategiassa käytettyjä käsitteitä. Strategiaosuudessa kuvataan myös koko strategian tavoitteiden toteutumisen seuraa-miseksi valitut indikaattorit. Jo strategiaosi-oon voidaan laatia yhteenveto työryhmien asettamista tavoitteista, toimenpiteistä sekä niihin tarvittavista resursseista.

Toimenpideosion muodostavat työryhmien laatimat matriisit. Strategia-asiakirjan jaka-minen mahdollistaa sen, että lukija voi ha-lutessaan perehtyä vain jompaankumpaan osista. Riittävän konkreettiseksi laadittua toimenpideosiota voidaan käyttää esimerkik-si uuden työntekijän perehdytyksen apuna. (Ks. esimerkki liite 3.)Johtoryhmä määrittelee ne keskeiset tahot, joille strategialuonnos lähetetään lausun-noille. Jotta myös alueen kuntalaiset voisivat osallistua strategian luonnosvaiheen kom-mentointiin, luonnosversio voidaan lähettää

mm. alueen kirjastoihin tai kunnantalolle tutustuttavaksi ja kommentoitavaksi sekä laittaa esille kuntien Internet-sivustoille. Kun-nilla ja kuntayhtymillä on käytössään erilai-sia teknisiä ratkaisuja, joiden avulla voidaan tarjota kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa strategian sisältöön. Tärkeä osa strategian laadintaprosessin läpinäkyvyyttä ja siitä tie-dottamista on kaikille asiasta kiinnostuneille järjestettävä avoin esittely- ja keskustelutilai-suus strategialuonnoksesta.

5. Strategian tarkistaminen

Strategiaprosessi jatkuu luonnosversion työstämisellä sen perusteella, mitä lausun-to- ja kommenttikierroksella sekä kuulemis-tilaisuudessa on noussut esille. Tarvittaessa strategian sisältöjä syvennetään ja tarkenne-taan saatujen kommenttien pohjalta. Kovin suuria linjanmuutoksia ei kuitenkaan enää tässä vaiheessa strategiaprosessia välttä-mättä tarvita, vaan tärkeämpää on miettiä, miten kommentti- ja lausuntokierroksella saatu evästys huomioidaan etenkin strategi-an päivitysvaiheessa. Saadut kommentit ja lausunnot on kuitenkin hyvä liittää strategi-aan, minkä lisäksi tekstiosaan voidaan lisätä luku jossa todetaan lausuntokierroksen anti strategiatyölle.

6. Strategian hyväksyminen

Strategia viedään hyväksyttäväksi kuntien ja kuntayhtymien eri hallintoelimiin. Tavoitteena on, että strategia viedään paitsi lautakunta- ja hallitustasolle myös valtuuston käsiteltä-väksi. Valtuustokäsittely mahdollistaa poliit-tisen sitoutumisen strategian tavoitteisiin ja toteuttamiseen. Jotta strategian toimeenpa-nolle saadaan varattua resursseja, tulee se huomioida talousarviota valmisteltaessa ja kytkeä osaksi talousarviota. Strategiaa hy-

Strategiaopas

18 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

väksyttäessä on tärkeää tiedottaa alueen kuntalaisia sekä sidosryhmiä työn etenemi-sestä.

7. Strategian toimeenpano

Strategiaprosessin suuri haaste on strate-gian implementointi eli toimeenpano. Jotta strategiaa voidaan lähteä toteuttamaan on-nistuneesti, alueen poliittisten päätöksente-kijöiden, johdon sekä työntekijöiden on sitou-duttava strategiassa asetettuihin päämääriin ja tavoitteisiin. Strategian juurruttaminen mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöihin vaatii aktiivista ja määrätietoista muutos-johtajuutta, laaja-alaista tiedottamista sekä tarpeenmukaista koulutusta. Strategian toi-meenpanoa helpottaa myös merkittävästi, mikäli suunniteltuihin toimenpiteisiin tavoit-teiden saavuttamiseksi on jo strategiatyön alkuvaiheissa varattu riittävästi resursseja. Kun koko strategia - ja samalla myös mat-riiseihin kirjatut resurssit - on hyväksytty val-tuustotasolla, voidaan tavoitteiden toteutu-miselle luoda todellisia edellytyksiä.

Eri tahojen (luottamushenkilöt, johtavat vi-ranhaltijat, työntekijät) mukanaolo ja sitoutu-minen strategiatyöhön koko prosessin ajan edesauttavat strategian toimeenpanoa. Stra-tegian laadintaprosessi itsessään voi olla yhtä merkittävä tai joskus jopa merkittäväm-pi kuin aikaansaatu asiakirja. Käytännössä monet verkostoitumiseen, yhteistyöhön ja uusiin toimintamalleihin liittyvät uudistukset käynnistyvät jo strategian laadinnan aikana.

8. Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit)

Strategian toteutumisen aktiivinen seuraami-nen vaatii tuekseen mittariston eli indikaatto-

rit. Tärkeää indikaattoreiden valinnassa on, että indikaattoreilla mitataan oikeita asioita eli strategian visiota, päämääriä ja tavoit-teita. Tämän indikaattoritiedon tulee olla suhteellisen helposti saatavilla, jotta alueen käytännön toimijat voivat toteuttaa arvioinnin helposti ja taloudellisesti. Valittujen indikaat-toreiden valossa voidaan seurata pitkällä tähtäimellä koko strategian tavoitteiden to-teutumista.

Muun muassa SOTKAnet -indikaattoripan-kista löytyy apua strategian seurantaan ja arviointiin (www.sotkanet.fi). Lisäksi matrii-seihin kirjatuilla pienemmillä mittareilla voi-daan helposti selvittää, mitkä toimenpiteet ovat toteutuneet ja mitkä eivät. Erityisesti päivitysvaiheessa tästä tiedosta on hyötyä.

9. Strategian arviointi ja tarkistus

Strategia on aikansa tuote ja lähtee tämän päivän realiteeteista, sekä suuntaa kehittä-mistyötä tulevaisuuteen. Kuntien ja alueiden toimintaympäristö muuttuu alati, ja mielen-terveyteen sekä päihteiden käyttöön liittyvät huolenaiheet, kehittämis- ja palvelutarpeet muuttuvat sen mukana. Koska kaikkia yh-teiskunnallisia muutoksia ei voi ennakoida tarkasti, tulee strategiaa arvioida, tarkistaa ja päivittää säännöllisesti. Saadun arviointitie-don perusteella strategiaa voidaan kohden-taa uudelleen ja päivittää sen hetkisiä tarpei-ta vastaavaksi.

Konkreettisia, työtä ohjaavia matriiseja on syytä tarkistaa kerran vuodessa, jotta voitai-siin arvioida, ovatko tavoitteiden suuntaiset toimenpiteet toteutuneet. Koko strategiaa ja sen tavoitteiden toteutumista voidaan arvi-oida esimerkiksi kaksi kertaa valtuustokau-den aikana (joka toinen vuosi). Strategian päivitysvaiheessa myös lausuntokierroksella saadut kommentit on hyvä ottaa huomioon

THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

mahdollisesti uusia tavoitteita ja painopiste-alueita määriteltäessä.

Strategia-arviointi kohdentuu paitsi saatuihin tuloksiin ja osoitettuun vaikuttavuuteen, myös strategiaprosessiin. Tavoitteiden suuntaiset muutokset ovat usein hitaita (esim. nuorten humalajuomisen väheneminen), mutta pit-källä tähtäimellä vaikuttavuutta voidaan arvi-oida valittujen indikaattoreiden avulla.

Lisätietoa strategian laadinnan tueksi:

THL/Mielenterveystyön strategiat, suosi-tukset ja ohjeet: www.thl.fi>Tietoa aiheit-tain>Mielenterveys>Ehkäisevä mielenter-veystyö

THL/Päihdestrategiatyö: www.thl.fi>Tietoa aiheittain>Päihteet>Neuvoa-antavat

Pia Romppanen: Katsaus kuntien päih-destrategioihin: www.stakes.fi/julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm

Tuula Kekki & Pia Kajander: Päihdestra-tegia työnohjaajana. Toimijoiden koke-muksia kirjoitusprosessista ja strategian toimeenpanosta: www.stakes.fi/Julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm

Tuomas Tenkanen: Ennakointidialogien käyttö päihdestrategiatyössä: www.sta-kes.fi/Julkaisut/verkkojulkaisut/index.htm


Strategiaopas


YHTEENVETOA

Tässä oppaassa on esitelty yksi tapa laatia mielenterveys- ja päihdestrategia kuntaan, kuntayhtymään tai laajemmalle alueelle. Strategian laadintaprosessi on kuvattu yh-deksänä erillisenä vaiheena, jotka kaikki ovat tärkeitä, mutta erityisesti seuraaviin vai-heisiin panostaminen on prosessin onnistu-misen kannalta tärkeää. Nämä niin sanotut kriittiset vaiheet ovat: 1) avainhenkilöiden sitouttaminen, 2) strategian toimeenpano ja 3) strategian arviointi ja tarkistus.

Avainhenkilöiden sitouttaminen

Strategian tulee perustua organisaation tarpeisiin, mikä sitouttaa toimijoita strate-giaprosessiin, lisää toimijoiden ymmärrystä strategiasta ja sitouttaa kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Jotta organisaatio voi kehittää ja kehittyä strategisesti, on sen analysoitava toimintaympäristönsä tulevaisuuden trendit ja verrattava tulevaisuusskenaarioita resurs-seihinsa ja kyvykkyyksiinsä. Ilman oman organisaationsa ja toimintaympäristönsä analyysia katoaa kosketus muutosnäkymiin, muutosvauhtiin ja niiden edellyttämiin resurs-seihin. (Hoopes ym. 2003, Porter 1996.)

Avainhenkilöiden sitouttamista voidaan tukea seuraavin keinoin:

laaditaan nykytilakartoitus yhteistyössä • johdon ja työntekijöiden kanssanykytilaselvitys esitellään ja siitä kes-• kustellaan koko organisaation tasollamääritetään organisaation arvot• arvot tuodaan koko organisaation tie-• toisuuteen (viestintä)laaditaan visio yhteistyössä henkilös-• tön kanssa; onnistunut ja yhteistyössä henkilöstön kanssa laadittu visio tulee myöhemmin helpottamaan tutkimuksen

Tutkimuksen mukaan onnistuneen juur-ruttamisen ja käyttöönoton taustalla on mm. seuraavia tekijöitä:

toimeenpano on suunnitelmallista ja • päämäärähakuistatoimeenpanolle varataan tarvittavat • resurssit tarpeisiin perustuva muutos• avaintoimijoina toimivat käyttäjät, ts. • työntekijät ja niiden sidosryhmätstrategian käyttöönotto on valtuuttava, • yhteistyöhön ja kumppanuuteen perus-tuva sekä osallistavatoimenpiteiden toteuttaminen toimin-• nan eri tasoillaviestintä-, koulutus- ja tukimekanismien • sisällyttäminen toimeenpanosuunnitel-maanjohtamisen on tuettava haluttua muu-• tostastrategiaprosessi vaiheistetaan, aika-• taulutetaan ja vastuutetaan

Toimeenpano

Porterin (1987) mukaan strategia tulisi toi-mia selkeänä ja tarkkana suunnitelmana halutuista päämääristä ja valituista menetel-mistä. Tavoitteiden selkeys ja toimenpiteiden tarkkuus ovat juuri niitä tekijöitä, jotka hel-pottavat strategian toimeenpanoa ja juurrut-tamista.

mukaan toimeenpanoaluodaan ja käytetään selkeää strategia-• prosessiastrategiaprosessi vaiheistetaan, aika-• taulutetaan ja vastuutetaan

YHTEENVETOA

THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa

Strategian arviointia ja tarkistusta hel-pottaakseen, on hyvä muistaa erityi-sesti seuraavat seikat:

mittaamisen ja arvioinnin lähtökohtana • on organisaation visio ja strategiavalitaan rajallinen määrä mitattavia teki-• jöitä arvioinnin toteuttamiseksi keskitytään kriittisten menestystekijöi-• den arvioimiseenasetetaan määräajat strategian arvioi-• miseksiotetaan huomioon arvioinnin tulokset • välitavoitteita tarkistettaessa; ovatko välitavoitteet toteutuneet, onko muutos halutunlaista, onko jossain epäonnistut-tu?mittaamisen, seurannan ja arvioinnin • kannalta tärkeänä välineenä voi toimia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yl-läpitämä Sotkanet-tietokanta

Strategian arviointi ja tarkistus

Strategia on tarkoitettu pitkäaikaiseksi suun-nitelmaksi, jonka tavoitteena on hallittu ja haluttu muutos. Koska organisaation kyvyk-kyyksien kehittäminen on hidasta ja tulevai-suuden ennustaminen vaikeaa, on strategiaa arvioitava säännöllisin määräajoin ja tehtävä siihen tarpeen mukaan muutoksia ja tarken-nuksia. (Hamel & Prahalad 1994.)

Arvioinnin toteuttamiseksi on strategia saa-tava osaksi päätöksentekoa ja johtamista. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa tietoa stra-tegiaprosessin ohjausryhmälle, päättäjille ja muille sidosryhmille toiminnan ohjaamiseksi ja kehittämiseksi. Arvioinnin tuottamaa tietoa voidaan käyttää päätöksenteon tukena tuo-malla esiin mm. epäonnistumisia, erilaisia toimintamalleja tai nostamalla esiin toimivat ja vaikuttavat toimintamallit. (Suikkanen, Martti & Linnakangas 2004.)


Strategiaopas


Ansoff, I. (1984). Strategisen johtamisen käsikir-ja. Otava: Helsinki.

Hamel G & Prahalad CK (1994) Competing For the Future. Harvard Business School Press. Boston, Massachusetts. USA.

Hoopes DG, Madsen TL & Walker G (2003) Guest Editors’ Introduction to the Special Issue: Why Is There a Resource-based View? Toward a Theory of Competitive Heteroge-neity. Strategic Management Journal 24. Special Issue. October: 889–902.

Kamensky, M. (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari: Helsinki.

Karlsson, T. (toim.) (2009). Suomen alkoholiolot 2000-luvun alussa Kulutus, haitat ja politiik-ka THL, Raportti 15, Helsinki.

Kekki, T. & Partanen, A. (2008). Päihdepalvelui-den seudullinen kehitys 2008. Stakes työ-papereita 38, Helsinki.

Mintzberg, H. (1996). Teoksessa Minzberg, H. & Quinn, J.B. (3rd edition) The Strategy Pro-cess. Concepts, contexts, cases. Interna-tional edition. Prentice Hall International.

Nuorvala, Y. & Huhtanen, P. & Ahtola, R. & Met-so, L.. Huono-osaisuus mutkistuu -kuudes päihdetapauslaskenta 2007. Yhteiskunta-politiikka 73(2008):6.

Ollila, S. (2006). Osaamisen strategisen johtami-sen hallinta sosiaali- ja terveysalan julkisis-sa ja yksityisissä palveluorganisaatioissa. Johtamisosaamisen ulottuvuudet työnohja-uksellisena näkökulmana. Acta Wasaensia No 156. Sosiaali- ja terveyshallinto 1.

Pirkola, S. & Sohlman, B. toim. (2005) Mielenter-veysatlas. Tunnuslukuja Suomesta. Sta-kes, Helsinki. Porter, M. (1987) Strategia kilpailutilanteessa. Oy Rastor Ab, Helsinki.

Porter M (1996) What is strategy? Harvard Busi-ness Review 74: 61–78.

Päihdetilastollinen vuosikirja 2008. Stakes, Hel-sinki. Saatavissa 24.6.2009: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paih-detilastovuosikirja.htm.

Soikkeli, M. (2007). Ehkäisevä päihdetyö ja eh-käisevä mielenterveystyö/ mielenterveyden edistäminen - käsitteistä, yhtäläisyyksistä ja eroista. Ehkäisevän mielenterveystyön strategiat ja käytännöt – hankkeen työko-kous. Helsinki 21.3.2007.

Sotkanet -indikaattoripankki 2009. Saatavissa: http://www.sotkanet.fi.

Stakesin Kartta ja Kompassi -opas (THL/Päih-teet).

STM/Terveyden edistäminen. Internet-sivusto: http://www.stm.fi/hyvinvointi/terveyden-edistaminen.

STM (2008). Sosiaali- ja terveysministeriön Inter-net-sivut. (siteerattu 4.6.2008) Saatavissa: www.stm.fi.

STM (2009). Mielenterveys- ja päihdesuunnitel-ma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisek-si vuoteen 2015 Sosiaali- ja terveysminis-teriön selvityksiä 2009:3.

Suikkanen, A., Martti S. & Linnakangas, R. 2004. Homma hanskaan. Nuorten kuntoutusko-keilun arviointi. Sosiaali- ja terveysministe-riön selvityksiä 2004: 5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

THL/Alkoholiohjelma 2009:http://info.stakes.fi/al-koholiohjelma/FI/index.htm.

THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009: http://info.stakes.fi/mielenterveystyo/FI/index.htm.

THL/Neuvoa-antavat – verkkosivusto 2009: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/index.htm

Toikka, M. (2002). Strategia-ajattelu ja strategi-nen johtaminen ammattikorkeakouluissa. Tapaustutkimus Kymenlaakson ammatti-korkeakoulusta. Acta Universitatis Tampe-rensis 873.

Upanne, M., Stengård, E., & Lohilahti, M. (2005). Mielenterveystyön kehittäminen laatusuo-situksen avulla. Menetelmäraportti.Stakes Aiheita 6/2005.

WHO (2004) Promoting Mental Health. Concepts, emerging evidence, practice. Summary re-port. A report of the World Health Organi-zation, Department of Mental Health and Substance Abuse in collaboration with the Victorian Health Promotion Foundation and the University of Melbourne. Geneva.

LÄHTEET


Käypä hoito -suositukset: www.kaypahoito.fiAlkoholiongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus

(2005). Suomen Päihdelääketieteen yhdis-tyksen asettama työryhmä. Duodecim 121 (7): 788–803. Saatavilla: http://www.kaypa-hoito.fi.

Depressio. Käypä hoito -suositus (2004/2009). Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Julkaistu ensimmäisen kerran Duodecim 120 (6): 744–764. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.

Epävakaa persoonallisuus. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseuran Duo-decimin ja Suomen Psykiatriayhdistys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124 (7): 820–36. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus (2006). Suomalaisen Lääkäriseuran Duo-decimin ja Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Duodecim 122 (5): 596–614. Saatavilla: http://www.kaypahoi-to.fi.

Kaksisuuntainen mielialahäiriö. Käypä hoito -suositus (2008). Suomalaisen Lääkäriseu-ran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyh-distys ry:n asettama työryhmä. Duodecim 124(22):2616–29. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.

Skitsofrenia. Käypä hoito -suositus (2001/2008). Julkaistu ensimmäisen kerran Duodecim 117 (24): 2640–57. 1. päivitys 1.1.2008, s. 1–22. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi.

Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoi-dot. Käypä hoito –suositus (2002/2006). Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Julkaistu ensimmäi-sen kerran Duodecim 118 (24):2578–87. 1. päivitys 1.12.2006, s. 1–13.

Lainsäädäntö: www.finlex.fiErikoissairaanhoitolaki (1989/1062).Kansanterveyslaki (1972/66).Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveyden-

huollossa (1992/785).Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oi-

keuksista (2000/812). Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä

(559/1994). Mielenterveyslaki (1990/1116).Päihdehuoltolaki (1986/41).Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriip-

puvaisten vierotus- ja korvaushoidon jär-jestämisestä eräillä lääkkeillä (33/2008).

Laatusuositukset: www.thl.fiAsumista ja kuntoutusta. Mielenterveyskuntoutu-

jien asumispalveluja koskeva kehittämis-suositus (2007). Sosiaali- ja terveysminis-teriön julkaisuja 2007:13, Helsinki.

Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit. (2006) Työ-papereita 3/2006. Stakes, Helsinki.

Mielenterveyspalveluiden laatusuositus. Sosiaa-li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimin-taohjelman (TATO) mielenterveyden val-mistelu- ja seurantaryhmän esitys. (2001). Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:9, Helsinki.

Päihdepalvelujen laatusuositukset. (2002) Sosi-aali- ja terveysministeriön oppaita 2002:3, Helsinki.

Terveyden edistämisen laatusuositus. (2006) Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:1, Helsinki.

Strategiaopas


22

LIIT

E 1.

Poh

janm

aa-h

ankk

een

stra

tegi

apro

sess

in p

rose

ssik

uvau

s

ST

RA

TE

GIA

PR

OS

ES

SIN

KU

VA

US

VA

IHE

ITT

AIN

PRO

SESS

IN V

AIH

E PR

OSE

SSIN

VA

IHEE

N

KES

KEI

NEN

SIS

ÄLT

Ö

KO

NK

REE

TTIS

IA T

OIM

INTO

JA

HA

AST

EET

PRO

SESS

I–O

HJA

UK

SELL

E JA

PR

OSE

SSIN

TU

KEM

ISEL

LE

1. J

ohdo

n si

tout

ta-

min

en ja

mon

iam

ma-

tillis

ten

työr

yhm

ien

koko

amin

en

Johd

on s

itout

tam

inen

yhte

isty

ön k

oros

tus

ku

unte

lem

inen

yhte

isen

kie

len

löyt

ämin

en

m

uuto

shal

un h

erät

täm

inen

yhte

isön

ja y

ksilö

n ta

htot

ilan

selv

itys

→ o

dotu

kset

, mar

kkin

oint

i Ty

öryh

mie

n ko

koam

inen

poik

kiha

llinn

ollis

uus

ka

ikki

en k

untie

n hu

omio

imin

en

ke

skus

telu

työt

avas

ta ja

ryhm

ien

sito

utta

min

en s

trate

giat

yöhö

n

kesk

uste

lu s

trate

gian

sis

ällö

stä

Ty

öske

ntel

yn le

gitim

oint

i → k

untie

n si

tout

tam

inen

pol

iittis

-hal

linno

llisel

la

taso

lla s

trate

giat

yöhö

n (e

sim

. kum

p-pa

nuus

sopi

muk

set)

Johd

on s

itout

tam

inen

puhe

linko

ntak

ti av

ainh

enki

lön

kans

sa

(alu

e/ku

nta)

henk

ilöko

htai

set y

ksilö

llise

t käy

nnit

kunn

assa

(pai

kallis

et a

vain

henk

ilöt,

paik

allis

tieto

)

sosi

aalij

ohta

jata

paam

inen

, yht

eise

n ko

nsen

suks

en lö

ytäm

inen

yhte

isty

ötap

aam

iset

, kou

lutu

stila

isuu

-de

t kok

o pr

oses

sin

ajan

oper

atiiv

isen

johd

on s

itout

tam

inen

se

uran

taan

ja a

rvio

intii

n →

laus

unta

oi-

keus

Ty

öryh

mie

n ko

koam

inen

stra

tegi

ayhd

yshe

nkilö

n/ -h

enki

löid

en

nim

eäm

inen

stra

tegi

ayhd

yshe

nkilö

t yhd

essä

sos

iaa-

li- ja

terv

eysj

ohdo

n ka

nssa

nim

eävä

t ja

kuts

uvat

koo

lle m

onia

mm

atilli

set s

tra-

tegi

atyö

ryhm

ät

ty

öryh

miin

muk

aan

myö

s ku

ntal

aist

en

edus

tajia

(esi

m. l

uotta

mus

henk

ilöitä

, om

ais-

ja p

otila

syhd

isty

kset

)

aika

taul

u ta

rken

neta

an s

trate

giay

h-dy

shen

kilö

n ka

nssa

alus

tava

pro

sess

in ja

sis

ällö

n ta

rken

-ta

min

en

Johd

on s

itout

tam

inen

tarv

emar

kkin

oint

i, ku

unte

lem

inen

yhte

isty

ö ja

mah

dollis

uude

t: ny

kyti-

lase

lvity

s, ti

lant

een

karto

ittam

inen

arvo

valta

iste

n va

ikut

tajie

n tu

omin

en

alue

elle

ja y

htei

styö

n ra

kent

amin

en

ko

ulut

us- j

a ke

hittä

mis

tilai

suuk

sien

jä

rjest

ämin

en

as

iallis

en in

form

aatio

n vä

littä

min

en

jo

htor

yhm

än, o

hjau

sryh

män

tai s

eura

n-ta

ryhm

än k

okoa

min

en

Työr

yhm

ien

koko

amin

en

to

imiv

alta

isel

ta ta

holta

tai e

limel

tä n

i-m

eäm

ispä

ätös

laaj

a-al

aisu

uden

kor

osta

min

en

ha

aste

ena

saad

a m

ukaa

n m

yös

palv

e-lu

nkäy

ttäjiä

(vai

kkak

in jä

rjest

öjen

ja

luot

tam

ushe

nkilö

iden

kau

tta k

ansa

lais

-te

n ää

ni tu

lee

ositt

ain

esiin

)

yhdy

shen

kilö

itä tu

etaa

n, k

oulu

teta

an,

anne

taan

pro

sess

iohj

aust

a

tiedo

teta

an s

trate

giap

rose

ssis

ta s

osi-

aali-

ja te

rvey

sjoh

toa

ja jo

htor

yhm

ää

ta

rken

neta

an s

trate

giap

rose

ssin

aik

a-ta

ulus

uunn

itelm

a


23

2. N

ykyt

ilaka

rtoi

tus

kunn

issa

Kun

taki

erro

kset

kun

niss

a

stra

tegi

ayhd

yshe

nkilö

koo

rdin

oi

m

iele

nter

veys

- ja

päih

dety

ön n

ykyt

i-la

ntee

n ka

rtoitu

s

Kun

taki

erro

kset

kun

niss

a

Yhdy

shen

kilö

ja s

osia

ali-

ja te

rvey

s-jo

hto

kuts

uvat

kok

oon

kunn

an k

uu-

lem

istil

aisu

uden

tilai

suud

esta

tied

otet

aan

vira

nhal

tijoi

-ta

ja k

unta

lais

ia

fo

kusr

yhm

äkes

kust

elut

: muk

ana

myö

s ku

ntal

aise

t ja

palv

elun

käyt

täjä

t

tilai

suut

een

osal

listu

min

en (n

ykyt

i-la

nnek

arto

itus)

Nyk

ytila

selv

itys

ny

kytil

asel

vity

ksen

laat

imi-

nen/

koko

amin

en

S

WO

T -a

naly

ysi k

uule

mis

tilai

suuk

si-

en ja

foku

sryh

mäk

esku

stel

uide

n pe

-ru

stee

lla

nyky

tilas

elvi

tyks

en k

ansi

in la

ittam

i-ne

n

ku

ulem

istil

aisu

uden

laaj

a-al

aisu

udes

ta

huol

ehtim

inen

tiedo

ttam

ises

ta h

uole

htim

inen

kuul

emis

iin o

sallis

tum

inen

mat

alan

ky

nnyk

sen

peria

atte

ella

: muk

aan

tär-

keim

mät

foku

sryh

mät

tilai

suuk

siin

puh

eenj

ohta

jan

ja ri

ittäv

än

asia

ntun

tijuu

den

huol

ehtim

inen

(huo

m!

ylös

kirja

amin

en!)

til

aisu

udes

sa v

oida

an k

äyttä

ä tu

kena

es

im. k

esku

stel

urun

koa

to

imite

taan

nyk

ytila

selv

ityks

en ru

n-ko

/poh

ja k

irjoi

ttaja

lle ja

hae

taan

indi

-ka

atto

ritie

to

3. T

oim

eksi

anno

n se

lven

täm

inen

ja ty

ö-ry

hmie

n ty

öske

ntel

y

Nyk

ytila

selv

ityks

en e

sitte

ly ty

öryh

mille

, so

siaa

li- ja

terv

eysj

ohdo

lle ja

joht

oryh

-m

älle

Joht

oryh

mä

mää

ritte

lee

stra

tegi

an

arvo

t, vi

sion

ja k

eske

iset

keh

ittäm

i-se

n ko

htee

t Ty

öryh

mät

työs

tävä

t osa

-alu

eita

an

st

rate

giat

yösk

ente

lyn

aloi

ttam

inen

ku

ntas

elvi

tyst

en p

ohja

lta

as

iant

untij

oide

n tu

ki ja

kou

lutu

s st

ra-

tegi

atyö

ryhm

ille

st

rate

giat

yösk

ente

ly ja

stra

tegi

aosi

on

työs

täm

inen

kr

iittin

en p

alve

lura

kent

eide

n ta

rkas

te-

lu

stra

tegi

atyö

stä

tiedo

ttam

inen

Nyk

ytila

selv

itys

jä

rjest

etää

n so

siaa

li- ja

terv

eysj

ohdo

lle,

polii

tikoi

lle ja

kuu

lem

istil

aisu

utee

n os

al-

listu

neille

nyk

ytila

selv

ityks

en e

sitte

lyti-

lais

uus

yh

teen

veto

kes

keis

istä

huo

lena

ihei

sta,

ke

hittä

mis

ehdo

tuks

ista

ja s

trate

gian

pa

inop

iste

istä

Työr

yhm

ätyö

sken

tely

itsen

äisi

ä ty

öryh

mä

tapa

amis

ia (5

krt)

no

in 6

kk:

n ai

kana

, käy

tetä

än m

atrii

sia

st

rate

giat

yötä

tuke

via

koul

utuk

sia

(2-3

kr

t)

pros

essi

nohj

aus

(2-3

krt)

Nyk

ytila

selv

itys

in

dika

atto

ritie

to v

s. n

ykyt

ilase

lvity

s se

lvity

s es

ittel

ytila

isuu

dess

a

nyky

tilas

elvi

tyks

een

tutu

stum

ista

, vuo

-ro

puhe

lu k

oord

inoi

van

henk

ilön

kans

sa

ta

usta

tiedo

n/-m

ater

iaal

in, k

ansa

lliste

n lin

jaus

ten

esiin

tuom

inen

stra

tegi

atyö

-hö

n

stra

tegi

an p

aino

pist

eide

n ko

hden

tum

i-se

ssa

erila

isia

var

iaat

ioita

, asi

antu

nti-

juus

ko

hden

tam

isen

raja

amin

en, r

ealis

oint

i

Työr

yhm

ätyö

sken

tely

työr

yhm

ätyö

sken

tely

n nä

köku

lmie

n se

lkiy

ttäm

inen

: inn

ovat

iivis

uus,

tule

vai-

suud

en ta

htot

ila, a

siak

aslä

htöi

syys

mat

riisi

n av

aam

inen

käsi

tteid

en m

äärit

tely

työr

yhm

än k

ans-

Strategiaopas


24

sa

mää

ritet

ään

aika

taul

u

tarv

eper

uste

inen

kou

lutu

ssuu

nnitt

elu

stra

tegi

a-yh

dysh

enki

lön

kans

sa

pr

oses

sioh

jaus

ja v

erta

istu

ki

4. S

trat

egia

n ko

koa-

min

enS

trate

giat

yöry

hmie

n tu

otok

set k

oota

an

yhte

en:

kok

oam

inen

sov

ituis

ta n

äkök

ulm

ista

(e

sim

. asi

akas

, rak

enne

, sis

ältö

, hen

-ki

löst

ö) s

trate

gian

käs

ittei

den

täsm

entä

min

en

sis

älly

slue

ttelo

n/ra

kent

een

viim

eist

ely

Kom

men

tti-/l

ausu

ntok

ierr

os

ko

mm

entti

kier

ros

työr

yhm

ille

ko

mm

entti

kier

ros

kunt

ien

joht

avill

e vi

rkam

iehi

lle

ko

mm

entti

kier

ros

polii

tikoi

lle

ko

mm

entti

kier

ros

kunt

alai

sille

ty

öryh

mät

lähe

ttävä

t ylik

unna

llise

t to

imin

tam

allit

/ pai

kallis

et m

atrii

sit

stra

tegi

an k

okoa

jalle

stra

tegi

an k

okoa

ja k

okoa

a st

rate

gian

(jä

senn

ys, t

aust

a ja

suu

nnite

lmat

)

stra

tegi

apap

eri l

aite

taan

stra

tegi

a-al

ueen

pää

kirja

stoi

hin

pape

river

sion

a ja

kun

tien

netti

sivu

ille

sähk

öise

nä

vers

iona

luet

tava

ksi

st

rate

gial

uonn

os to

imite

taan

joht

o-ry

hmän

kan

ssa

sovi

tuill

e ta

hoill

e ko

mm

ento

itava

ksi j

a la

usut

tava

ksi

st

rate

gian

kok

oaja

n tu

kem

inen

hän

en

työs

sään

stra

tegi

an k

okon

aisu

uden

hah

mot

ta-

min

en ja

link

ittäm

inen

mui

hin

paik

alli-

siin

hyv

invo

intip

oliit

tisiin

ohj

elm

iin, l

ain-

sääd

äntö

ön ja

laat

usuo

situ

ksiin

pros

essi

n oh

jaus

5. S

trat

egia

n ta

rkis

-ta

min

en ja

syv

entä

-m

inen

Stra

tegi

an ”u

udel

leen

kirjo

itus”

Stra

tegi

an m

uuto

kset

mah

dolli

sten

ko

mm

entti

en p

erus

teel

la

M

ahdo

llises

ti si

sällö

n ta

rkis

tam

inen

Kuu

lem

istil

aisu

us, k

aiki

lle a

voin

s

trate

giay

hdys

henk

ilöt k

utsu

vat k

unni

s-sa

an

Puh

eenj

ohta

jan

ja s

ihte

erin

val

inta

M

uist

ion

laat

imin

en ti

lais

uude

sta

Stra

tegi

an k

orja

ukse

t/uud

elle

en k

irjoi

tus

Puh

eenj

ohta

jan,

sih

teer

in, y

hdys

henk

i-lö

iden

val

men

tam

inen

, tila

isuu

den

tavo

it-te

iden

ja s

isäl

lön

täsm

entä

min

en

Tila

isuu

den

mon

iala

isuu

dest

a, m

oni-

ääni

syyd

estä

ja ti

edot

tam

ises

ta h

uole

h-tim

inen

yhd

essä

yhd

yshe

nkilö

n ka

nssa

6. S

trat

egia

n hy

väk-

sym

inen

S

trate

gian

vie

min

en k

untie

n pä

ättä

jille

ja

stra

tegi

an h

yväk

sym

inen

joht

avat

virk

amie

het

po

liitik

ot

Stra

tegi

an v

aiku

tust

en h

uom

ioin

ti m

yös

kunn

an ta

lous

arvi

ossa

Stra

tegi

adok

umen

tti e

site

llään

ja v

iedä

än

hyvä

ksyt

tävä

ksi s

osia

ali-

/per

ustu

rval

auta

kunt

aan

ja k

unna

nhal

li-tu

ksee

n/-v

altu

usto

on.

tue

taan

stra

tegi

an h

yväk

sym

ispr

oses

sia

(ei v

ain

tiedo

ksia

nton

a!)

tar

vitta

essa

voi

daan

olla

asi

antu

ntija

na

käyt

että

viss

ä m

m. l

auta

kunt

ien

ja h

alli-

tust

en k

okou

ksis

sa


25

7. T

oim

eenp

ano

Stra

tegi

an k

äytä

ntöö

n vi

emin

en

m

uuto

sjoh

tam

isen

tärk

eys:

o

tie

dotta

min

en

o

koul

utta

min

en ja

opa

stam

inen

o

va

stuu

ttam

inen

ja s

itout

tam

inen

o

to

imin

ta o

saks

i jok

apäi

väis

iä k

äy-

tänt

öjä

o

läpi

näky

vyys

ja k

unta

lais

ten

osal

-lis

tam

inen

S

trate

gian

vai

kutu

sten

huo

mio

inti:

mah

-do

lline

n uu

delle

enor

gani

soin

ti, re

sur-

soin

ti

Toim

eenp

anos

uunn

itelm

an la

atim

inen

se

uran

tary

hmän

toim

esta

stra

tegi

asta

tied

otta

min

en

ku

nnan

Inte

rnet

-siv

usto

jen

ja p

aika

llis-

leht

ien

kaut

ta le

vite

tään

tiet

oa s

trate

gi-

asta

tarp

eenm

ukai

sten

kou

lutu

sten

järje

s-tä

min

en (e

sim

. toi

mee

npan

okou

lutu

s)

m

ahdo

llinen

toim

into

jen

uude

lleen

or-

gani

soin

ti

Asi

antu

ntija

tuen

var

mis

tam

inen

stra

tegi

an

toim

eenp

anov

aihe

essa

t

ieto

a m

uun

mua

ssa

hyvi

stä

käyt

ännö

is-

tä

tuo

daan

kun

nan

toim

ijoill

e eh

dotu

ksia

va

ikut

tavi

sta

toim

inta

mal

leis

ta

haa

stee

na s

aada

toim

eenp

anov

aihe

es-

sa m

ukaa

n m

yös

paik

allis

et ti

edot

usvä

li-ne

et

8. A

rvio

intij

ärje

stel

-m

än lu

omin

en (i

ndi-

kaat

torit

)

Luod

aan

mitt

aris

to, j

onka

avu

lla v

oi-

daan

seu

rata

stra

tegi

assa

ase

tettu

jen

tavo

ittei

den

tote

utum

ista

mitt

aam

inen

käy

tänn

össä

kun

tien

työn

teki

jöid

en te

htäv

ä →

riitt

ävän

yk-

sink

erta

iset

ja h

elpo

sti s

aata

villa

ole

-va

t mitt

arit

m

ittar

eide

n lu

otet

tavu

us ju

uri a

sete

t-tu

jen

tavo

ittei

den

seur

aam

ises

sa

Sek

ä m

atrii

sien

että

kok

o st

rate

gian

ta-

voitt

eide

n sa

avut

tam

ista

arv

ioid

aan

mitt

a-re

illa

va

ikka

stra

tegi

aan

olis

ikin

jo a

ikai

sem

-m

issa

vai

heis

sa a

sete

ttu m

ittar

eita

, on

tarp

een

tark

aste

lla ja

arv

ioid

a as

etet

tu-

jen

mitt

arei

den

käyt

ännö

llisyy

ttä ja

tar-

koitu

ksen

muk

aisu

utta

Haa

stee

na tu

oda

eri t

oim

ijoid

en k

äyttö

ön

riittä

väst

i tie

toa

käyt

että

viss

ä ol

evas

ta

mitt

ariti

edos

ta

mitt

arei

den

kriit

tinen

arv

ioin

ti: m

itä a

se-

tetu

illa in

dika

atto

reilla

tode

lla o

n m

ahdo

l-lis

ta m

itata

? m

ittar

itied

on tu

lkin

ta k

unna

n om

ista

läh-

töko

hdis

ta k

äsin

9. S

trat

egia

n ar

vioi

nti

ja ta

rkis

tam

inen

Stra

tegi

a ar

vioi

daan

ja ta

rkis

teta

an

mää

räaj

oitta

in

kr

iittin

en ta

voitt

eide

n ar

vioi

nti

kr

iittin

en p

rose

ssia

rvio

inti

kr

iittin

en v

aiku

ttavu

usar

vioi

nti

ol

emas

sa o

leva

n pa

lvel

urak

ente

en

arvi

oint

i

stra

tegi

an p

äivi

tys

seu

rant

a-ai

kata

ulus

ta s

opim

inen

t

avoi

tteid

en s

aavu

ttam

isen

, toi

mee

npa-

non

ja v

aiku

tust

en a

rvio

inti:

ova

tko

ke-

hittä

mis

en p

aino

pist

ealu

eet v

ielä

aja

n-ko

htai

sia?

→

päi

vity

s ta

rvitt

aess

a, s

ovitt

amin

en n

y-ky

tilan

tees

een

riit

tävä

n tu

en ja

ulk

opuo

lisen

asi

antu

nti-

ja-a

vun

mah

dolli

stam

inen

sek

ä se

uran

-ta

ryhm

älle

että

stra

tegi

an k

irjoi

ttaja

lle

haa

stee

na o

n m

yös

sovi

ttaa

uude

t mah

-do

llise

t pai

nopi

stea

luee

t osa

ksi s

trate

-gi

sta

koko

nais

uutta

Strategiaopas


26

LIIT

E 2.

Työ

ryhm

ätyö

sken

tely

n m

atrii

sipo

hja

Esi

mer

kki S

einä

joen

mie

lent

erve

ys- j

a pä

ihde

stra

tegi

an K

akso

isdi

agno

osity

öryh

män

mat

riisi

n al

kuos

asta

KEH

ITTÄ

MIS

KO

HD

E TA

VOIT

EK

ON

KR

EETT

ISET

MEN

E-TE

LMÄ

TM

ITTA

RIT

/SEU

RA

NTA

VAST

UU

TAH

O J

A A

I-K

ATA

ULU

Ns.

kak

sois

diag

noos

i- as

iakk

aan

hoid

on ja

kun

tout

ukse

n ke

hittä

-m

inen

. H

oido

n po

rras

tus

Y

htei

styö

n lis

ääm

inen

ja

tiedo

nkul

un v

arm

ista

mi-

nen

päih

dehu

ollo

n ja

ps

ykia

trian

väl

illä

Tavo

ittee

na o

n lu

oda

yh-

teis

työm

alli,

jolla

var

mis

te-

taan

se,

että

asi

akas

saa

ta

rvits

eman

sa p

alve

lun.

-

syst

emaa

ttine

n ar

-vi

oint

i ja

hoito

mal

li -

man

uaal

i

Tavo

ittee

na o

n m

uutta

a se

kä p

erus

- että

erit

yisp

al-

velu

iden

työn

teki

jöid

en

asen

teita

myö

ntei

sem

-m

äksi

ns.

2dg

-asi

akka

ita

ja h

eidä

n ho

itom

ahdo

lli-su

uksi

aan

koht

aan

- ke

hite

tään

inte

groi

tu h

oito

-m

alli

yhte

isty

össä

A-k

linik

an,

peru

ster

veyd

enhu

ollo

n,

MTK

:n ja

sai

raal

an k

anss

a

- jä

rjest

etää

n ko

ulut

usta

pe-

rusp

alve

luih

in a

lkoh

olio

n-ge

lmai

sen

ja 2

dg-a

siak

kaan

ho

idos

ta

- to

teut

etaa

n se

uran

tatu

tkim

us

koul

utuk

sen

vaik

utta

vuud

es-

ta

Päi

hdeo

ngel

mie

n va

rhai

nen

tunn

ista

mie

n ja

huo

mio

imin

en

hoito

a va

litta

essa

- kuo

lleis

uude

n vä

hene

-m

inen

(kuo

linsy

ytila

stot

) - h

oido

n ke

skey

ttäne

iden

m

äärä

- toi

min

tam

alli

on k

ehite

t-ty

201

0 lo

ppuu

n m

en-

ness

ä- t

oim

inta

mal

lin la

adin

-na

ssa

muk

ana

olle

et

orga

nisa

atio

t

- ko

ulut

uspa

laut

e

- seu

rant

atut

kim

ukse

n tu

loks

et

- min

i- in

terv

entio

n, m

o-tiv

oiva

n ha

asta

ttelu

n se

-kä

Aud

itin

käyt

ön to

teu-

tum

inen

. Kys

ely?

Poh

janm

aa-h

anke

, E

PS

HP

, Ses

ty, A

-klin

ikka

Poh

janm

aa-h

anke

EPSH

P

EP

SH

P, P

ohja

nmaa

-han

ke

THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 29 THL – Opas 6: Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa 27

LIITE 3. Esimerkki strategian sisällöstä (Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihde-

strategia)

SISÄLLYS:Sivu

ESIPUHE 3

TIIVISTELMÄ 4

I STRATEGIA

1. JOHDANTO 6 1.1. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian prosessi 7 1.2. Käsitteiden määrittely 8 1.3. Lausuntojen perusteella esiin nousseita huomioita 12

2. AIKAISEMMAT STRATEGIAT JA SUUNNITELMAT 12 2.1. Strategia-alueella laaditut strategiat ja suunnitelmat 13 2.2. Kansalliset ja kansainväliset linjaukset 14

3. NYKYTILA 16

4. ARVOT 19

5. VISIO 19

6. STRATEGISET TAVOITTEET 20 6.1. Seinäjoen kaupungin mielenterveys- ja päihdestrategian tavoitteet 21 6.2. Koko strategian tavoitteita kuvaava mittaristo 22

7. KEHITTÄMISKOHTEET 34 7.1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut -työryhmä 34 7.2. Mielenterveyspalvelut -työryhmä 35 7.3. Päihdepalvelut -työryhmä 36 7.4. Kaksoisdiagnoosi -työryhmä 36

8. SEURANTA JA ARVIOINTI 37 8.1. Päivitys, aikataulutus ja vastuutus 37 8.2. Strategian seurantaryhmä 38

II TOIMENPIDEOHJELMA

1. Ehkäisevä työ ja peruspalvelut 39

2. Mielenterveyspalvelut 48

3. Päihdepalvelut 53

4. Kaksoisdiagnoosi 58

LÄHTEETLIITTEET 60

mielenterveys- ja · kuntien ja laajempien alueiden toimijoiden kanssa on laadittu mielenterveys-...

Documents