e-Resepti - sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittely

Miia Nopanen

Helsinki 22.10.2014

HELSINGIN YLIOPISTO

Tietojenkäsittelytieteen laitos

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET – UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet –Faculty

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Laitos Institution Department

Tietojenkäsittelytieteen laitos TekijäFörfattare Author

Miia Nopanen Työn nimi Arbetets titel Title

e-Resepti - sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittely Oppiaine Läroämne Subject

Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level

Seminaarityö Aika Datum Month and year

22.10.2014 Sivumäärä Sidoantal Number of pages 15 sivua + 2 liitesivua

Tiivistelmä Referat Abstract

Seminaarityössä esitellään e-Reseptin perusrakenne sekä Suomessa toteutetun sähköisen

lääkemääräyksen rakenne, ja kuvataan Suomen sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittelyä.

Avainsanat – Nyckelord Keywords

e-Resepti, sähköinen lääkemääräys, vaatimusmäärittely Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited

Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information

Sisältö

1 Johdanto ................................................................................................................... 1

2 E-Resepti (e-Rx) eli sähköinen lääkemääräys ...................................................... 1

2.1 Yleinen tietojärjestelmäratkaisu......................................................................... 2

2.2 Sähköisen lääkemääräyksen hyötyjä ja ongelmia .............................................. 4

3 Sähköinen lääkemääräys Suomessa ...................................................................... 5

3.1 Suomen tietojärjestelmäratkaisu ........................................................................ 7

3.2 Toiminnallisuudet järjestelmän käyttäjille ......................................................... 8

4 Suomen sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittely .................................. 9

4.1 Potilastietojärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset ............................................ 11

4.2 Apteekkitietojärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset ........................................ 12

5 Yhteenveto.............................................................................................................. 14

Lähteet ........................................................................................................................... 16

Liite 1 Kooste potilastietojärjestelmän käyttötapauksista

Liite 2 Kooste apteekkijärjestelmän käyttötapauksista

1

1 Johdanto

Tietojenkäsittely automatisoituu nopeasti eri aloilla, ja työllistäviä manuaalivaiheita

pyritään karsimaan. Viime vuosien aikana tämän kehitys on yleistynyt myös terveyden-

huollon alueella, jossa on otettu käyttöön erilaisia asiointia ja dokumentointia helpotta-

via ICT-sovelluksia ja -tietojärjestelmiä. Yksi näistä edistysaskeleista on e-Resepti eli

sähköinen lääkemääräys, joka korvaa aiemmin manuaalisesti kirjoitetut reseptit. Säh-

köinen lääkemääräys on joidenkin viivästysten jälkeen otettu käyttöön myös Suomessa

vuonna 2010 osana Kelan hallinnoimaa Kansallista Terveysarkistoa (jatkossa Kanta).

Sen käyttö alkaa olla arkipäivää kaikilla suuremmilla toimijoilla, ja vuoden 2016 lop-

puun mennessä kaikki reseptit pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta on tarkoitus kirjoit-

taa ja toimittaa sähköisessä muodossa.

Sähköiseen lääkemääräyksen kehitystyöhön, kuten kaikkien ICT-sovelluksien ja -

tietojärjestelmien kehitystyöprosessiin, kuuluu kiinteänä osana vaatimusmäärittely. Vaa-

timusmäärittelyn avulla selvitetään sidosryhmien tarpeet ja vaatimukset kehitettävälle

järjestelmälle; mitä järjestelmän odotetaan tekevän, ja miten sen tulee se tehdä. Kun

vaatimusmäärittely tehdään huolella, on järjestelmällä edellytykset palvella käyttäjiään

mahdollisimman hyvin.

Tässä tutkielmassa tutustutaan sähköiseen lääkemääräykseen ja syvennytään erityisesti

siihen, miten Suomessa käytössä olevan järjestelmän vaatimusmäärittely on toteutettu.

Lähdemateriaali koostuu aiheeseen liittyvistä Internet-julkaisuista ja Kansallisen Terve-

ysarkiston Internet-sivuilta julkisesti saatavasta aineistosta. Tämän lisäksi aiheesta on

haastateltu Kanta-palveluiden määrittelytyössä mukana olevaa Kelan asiantuntijaa.

Työhön on lupa sisällyttää vain julkisesti tiedossa olevia seikkoja, ja työ on katselmoitu

tästä näkökulmasta Kelan asiantuntijoiden toimesta.

2 E-Resepti (e-Rx) eli sähköinen lääkemääräys

Reseptillä eli lääkemääräyksellä tarkoitetaan lääkkeen määrääjän antamaa määräystä,

jonka mukaisesti apteekki toimittaa lääkkeen asiakkaalle [Kel14b, Toh14]. Resepti sisäl-

tää potilastietoja, määrättävän lääkkeen nimen, lääkemuodon, vahvuuden, käyttöaiheen

sekä hoidon keston. Lääkäri kirjoittaa em. tiedot paperille joko käsin tai koneella ja an-

taa reseptin potilaan mukaan vietäväksi apteekkiin. Apteekki toimittaa reseptin, ja poti-

2

las saa reseptissä määritellyt lääkkeet mukaansa. Joissakin tapauksissa lääkäri määrätä

lääkkeet ottamalla yhteyttä suoraan apteekkiin puhelimitse tai faksilla.

Nykyään lääkäri voi kirjoittaa myös e-Reseptin eli sähköisen reseptin, jota kutsutaan

myös sähköiseksi lääkemääräykseksi. Sähköisellä lääkemääräyksellä tarkoitetaan ATK-

pohjaisesti luotua, siirrettyä ja täytettyä lääkemääräystä. Se sisältää samat tiedot kuin

paperimuotoinen reseptikin, ja turvallisuudellaan, nopeudellaan sekä vaivattomuudel-

laan se on korvaamassa paperi-, puhelin- ja faksireseptit [EHI08].

The eHealth Initiative Foundation [EHI08] on määritellyt toiminnallisuudet, jotka säh-

köiseen lääkemääräykseen liittyvän tietojärjestelmän tulee voida suorittaa. Määritysten

mukaan järjestelmän tulee esimerkiksi tarjota täydellinen lista lääkkeistä, joita järjes-

telmän kautta voidaan määrätä. Järjestelmän avulla tulee voida valita lääkkeitä, muodos-

taa niihin pohjautuvia lääkityksiä, tulostaa reseptejä ja siirtää reseptejä sähköisessä

muodossa. Järjestelmän on esitettävä mahdolliset hinnaltaan edullisemmat rinnakkais-

lääkevaihtoehdot. Järjestelmän tulee tehdä automaattisia turvatarkastuksia mm. lääkkei-

den annostuksiin, yhteisvaikutuksiin ja allergioihin liittyen. Lisäksi järjestelmän tulee

tarjota tietoa lääkkeiden korvattavuuksista ja asiakkaan korvausoikeuksista.

2.1 Yleinen tietojärjestelmäratkaisu

Sähköinen lääkemääräys vaatii toimiakseen erilaisia yhteen toimivia komponentteja ja

niitä yhdistäviä prosesseja. Yhdessä ne muodostavat tietojärjestelmän, joka mahdollistaa

sähköisten lääkemääräysten kirjoittamiseen liittyvät toiminnot sekä määräysten mukais-

ten lääkkeiden toimittamisen apteekeista. Yhdysvaltalainen The Health Resources and

Services Administration [HRS14, Wik14a] on mallintanut sähköisen lääkemääräyksen

koostuvan neljästä komponentista: reseptin kirjoittajasta (Prescriber), apteekista (Phar-

macy), lääkekorvausjärjestelmästä (Pharmacy Benefit Manager, PBM) sekä näitä yhdis-

tävästä transaktiokeskuksesta (Transaction Hub), kuten kuvassa 1 esitetään. Jokaisella

komponentilla on tietyt tehtävät ja proseduurit, joiden mukaan ne ovat yhteydessä toi-

siinsa.

Mallin [HRS14] mukaan reseptin kirjoittaja kirjautuu järjestelmään ja pääsee tunnistau-

tumisen jälkeen työstämään sähköisiä lääkemääräyksiä. Hän hakee tietyn asiakkaan

tiedot, kuten henkilötiedot, lääkehistorian ja korvausoikeudet. Kysely välittyy transak-

tiokeskukseen, jossa säilytetään asiakashakemistoa. Kun reseptin kirjoittaja on tunnista-

3

nut ja valinnut oikean asiakkaan asiakashakemistosta, transaktiokeskus suorittaa asia-

kastietojen täydennyskyselyn lääkekorvausjärjestelmään. Lääkekorvausjärjestelmä pa-

lauttaa asiakkaan lääkehistoriaan ja lääkekorvausoikeuksiin liittyvät tiedot transak-

tiokeskukseen, joka puolestaan välittää tiedot reseptin kirjoittajalle. Tämän jälkeen re-

septin kirjoittaja voi tutustua asiakkaan lääkehistoriaan, kirjoittaa uuden reseptin, muo-

kata jotakin olemassa olevaa reseptiä tai uusia reseptin. Sen jälkeen hän valitsee trans-

aktiokeskuksen ylläpitämästä hakemistosta apteekin, josta lääke asiakkaalle toimitetaan.

Tiedot lähetetään transaktiokeskukseen, joka välittää tiedot eteenpäin. Lääkitystiedot

lähetetään lääkekorvausjärjestelmään korvausoikeustarkastusta varten sekä lisättäväksi

asiakkaan lääkehistoriaan. Reseptitiedot lähetetään apteekkijärjestelmään odottamaan

toimittamista. Tämän jälkeen asiakas menee apteekkiin noutamaan lääkettä. Apteekki-

järjestelmä lähettää toimittamisesta tiedot transaktiokeskukselle, joka välittää tiedon

reseptin kirjoittajan organisaatioon asiakkaan lääkityssuunnitelman toteutumisen seu-

raamiseksi.

Kuva 1. Sähköisen lääkemääräyksen yleiset komponentit ja niiden väliset prosessit

[HRS14].

4

2.2 Sähköisen lääkemääräyksen hyötyjä ja ongelmia

Tutkimusten mukaan [MHT07] vuonna pelkästään 2007 Yhdysvalloissa aiheutui noin

37 miljardin kustannukset lääketieteellisistä virheistä. Nimenomaan lääkitykseen liitty-

vät virheet johtivat jopa 7000 ihmisen kuolemaan ja noin kahden miljardin dollarin sai-

raalakuluihin. Ainakin osa näistä ikävistä virheistä olisi voitu välttää sähköisten lääke-

määräyksien avulla.

Merkittävimpiä sähköisen lääkemääräyksen hyötyjä onkin potilasturvallisuuden paran-

taminen [PEC14, MHT07]. Tietojärjestelmään voidaan integroida päätöksentukijärjes-

telmä, joka huomioi asiakkaan kokonaistilanteen tuoden esille mahdolliset lääkeaineal-

lergiat sekä lääkkeiden yhteisvaikutukset. Näin lääkkeiden määrääjä pystyy valitsemaan

juuri kyseiselle asiakkaalle soveltuvia lääkkeitä ja virheiden mahdollisuus pienenee.

Useimmat järjestelmät myös tunnistavat poikkeukselliset annostukset, jolloin ne pyytä-

vät lääkkeen määrääjää tarkistamaan, onko aiottu annostus todella soveltuva. Lisäksi

apteekkareiden on helpompi tulkita sähköiseen muotoon kirjoitettua reseptiä kuin kii-

reessä omalla käsialalla kirjoitettua reseptiä. Apteekkarit joutuvat usein soittamaan käsin

kirjoitettuihin resepteihin liittyviä tarkistuksia lääkkeen määrääjältä puhelimitse. Eräi-

den arvioiden mukaan jopa kolmannes käsin kirjoitetuista resepteistä edellytti yhtey-

denottoa lääkkeen määrääjään ja lääkemääräyksen tarkennusta.

Toinen olennainen hyöty on sähköisen lääkemääräyksen tehokkuus verrattuna käsin

kirjoitettaviin lääkemääräyksiin [PEC14, MHT07]. Tutkimusten mukaan lääkkeen mää-

rääjältä kuluu lähes sama aika reseptin kirjoittamiseen sähköisesti kuin käsinkin, mutta

oheis- ja jälkitöiden määrä on sähköisessä reseptissä huomattavasti pienempi. Kun jär-

jestelmä ehdottaa soveltuvia lääkkeitä ja niiden annostuksia, ei määrääjän tarvitse etsiä

tietoa manuaalisesti erikseen. Reseptitiedot siirtyvät sähköisesti suoraan apteekkiin,

jolloin asiakkaan ei tarvitse huolehtia paperireseptien säilyttämisestä. Apteekissa ei

myöskään kulu aikaa tekstien kopioimiseen paperireseptiltä käsin tietojärjestelmään.

Lisäksi menettely vähentää apteekkien tarkastussoittojen määrää ja niihin kuluvaa työ-

aikaa.

Kolmas hyötynäkökulma on asiakkaan kokema taloudellinen hyöty [PEC14]. Tämä

toteutuu osin sen ansiosta, että järjestelmä auttaa lääkkeen määrääjää löytämään hel-

pommin asiakkaalle sopivan lääkityksen, ja turhia "kokeiluita" ei jouduta tekemään.

Lisäksi se, että järjestelmä ehdottaa automaattisesti mahdollisia edullisempia rinnak-

5

kaislääkkeitä, auttaa osaltaan pienentämään asiakkaan lääkekuluja. Edellä mainittujen

hyötyjen lisäksi sähköisen lääkemääräyksen on arvioitu vaikeuttavan ja vähentävän re-

septeihin liittyviä väärinkäytöksiä, sillä asiakas ei voi itse väärentää reseptiä.

Vaikka sähköiseen lääkemääräykseen liittyvät hyödyt ovat kiistämättömiä, sen käyt-

töönottoon ja käyttöön liittyy myös tiettyjä ongelmia, kuten hankinta- ja ylläpitokustan-

nukset [PEC14]. Uusi tietojärjestelmä vaatii toimiakseen soveltuvat laitteistot, ohjelmis-

tot ja integraation muihin osajärjestelmiin. Tällainen investointi voi muodostua hyvinkin

kalliiksi, varsinkin jos kyseessä on pieni toimija, joka joutuu kustantamaan kaikki tarvit-

tavat elementit yksin. Suurilla ketjuilla kustannukset jakautuvat usein laajemmalle ei-

vätkä vaikuta organisaation talouteen vakavasti. Kaikki tietojärjestelmät vaativat myös

ylläpitoa, eli järjestelmän toimivuus edellyttää hankintakustannusten lisäksi vuosittaista

budjetointia ylläpitokustannuksiin.

Järjestelmän käyttöönotossa ongelmaksi saattaa muodostua myös henkilökunnan osaa-

misvaje, motivaatio-ongelmat tai muutosvastarinta [PEC14, MHT07]. Olennaista on,

että osaamisen kasvattamiseen ja motivointiin panostetaan jo etukäteen, jotta käyttöön-

oton yhteydessä suurimmat puutteet on jo saatu korjattua. Työtavat ja -prosessit vaativat

yleensä myös uudelleen organisointia, joten niitä on työstettävä yhdessä henkilökunnan

kanssa.

Sähköiseen lääkemääräykseen liittyvissä osajärjestelmissä käsitellään paljon hyvin arka-

luonteista tietoa, joka ei saa päätyä väärien käyttäjien tietoon [PEC14, MHT07]. Järjes-

telmän käyttäjien ja asiakkaiden tunnistaminen on tämän vuoksi erittäin tärkeää. Lisäksi

kaikkien järjestelmän käyttäjien tulee sitoutua sovittuihin tietoturvamenettelyihin, esi-

merkiksi omia käyttäjätunnuksia ei lainata työtoverille. Lisäksi organisaation tekninen

tietoturva on saatettava kuntoon; palomuurit ja virusturvaohjelmistot on pidettävä ajan

tasalla. Jos näitä henkilökuntaan ja fyysiseen ympäristöön liittyviä osatekijöitä ei huo-

lehdita kuntoon, on riski tietojen vuotamiseen suuri.

Tietojärjestelmät ovat aina alttiita häiriöille ja käyttökatkoille. Tämän vuoksi on mietit-

tävä menettelyt, kuinka toimitaan silloin, kun järjestelmä ei toimi oletetulla tavalla.

3 Sähköinen lääkemääräys Suomessa

Suomessa sähköinen lääkemääräys on delegoitu Kansaneläkelaitoksen alaisuudessa

toimivan Kansallisen Terveysarkiston (Kanta) vastuulle [Kan14h]. Sähköistä lääkemää-

6

räystä säätelevät useat eri lait ja asetukset, joista olennaisin on vuonna 2007 voimaan

tullut (61/2007) ja vuonna 2010 muutettu (436/2010) laki sähköisestä lääkemääräykses-

tä. Laissa säädetään sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotto pakollisiksi apteekeille,

terveydenhuollon toimintayksiköille sekä tällaisissa yksiköissä vastaanottoa pitäville

ammatinharjoittajille.

Suomen ensimmäinen sähköinen lääkemääräys kirjoitettiin pilotin yhteydessä Turussa

vuonna 2010 [Apt14a], ja pilotin jälkeen sähköinen lääkemääräys on yleistynyt vähitel-

len. Vuoden 2012 keväästä lähtien kaikki apteekit ovat olleet e-Reseptivalmiudessa, ja

tällä hetkellä kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt ovat sen piirissä. Vuoden 2016

loppuun mennessä tulee myös yksityisten terveydenhuollon yksiköiden sekä itsenäisten

ammatinharjoittajien siirtyä kirjoittamaan lääkemääräykset sähköisinä [Kan14h]. Ahve-

nanmaalla toimiville terveydenhuoltoyksiköille sekä terveydenhuollon toimintayksiköi-

den ulkopuolella toimiville lääkäreille ja hammaslääkäreille sähköisen lääkemääräyksen

käyttöönotto on vapaaehtoista.

Suomessa Kansaneläkelaitos eli Kela vastaa reseptilääkkeisiin liittyvistä lääkekorvauk-

sista sairausvakuutuksen perusteella. Kela maksoi vuonna 2013 sairausvakuutuskorva-

usta 40,1 miljoonan reseptin perusteella (käsittää kaikki reseptimuodot, reseptiksi huo-

mioitu yhdellä kerralla toimitettu lääkevalmisteen erä). Kokonaiskustannukset ennen

sairausvakuutuskorvauksen vähentämistä olivat noin 1,8 miljardia euroa. Yksi lääkäri

kirjoitti vuodessa keskimäärin 1518 reseptiä, ja aktiivisimpia reseptin kirjoittajia olivat

terveyskeskuslääkärit, jotka kirjoittivat keskimäärin 4477 reseptiä [Kel14a]. Vuonna

2013 kirjoitettiin yli 15,5 miljoonaa sähköistä lääkemääräystä, ja niistä suoritettiin ap-

teekeista yli 22 miljoonaa toimitusta [Kan14j].

Sähköisen reseptin käyttö edellyttää asiakkaan suostumusta, ja hänellä on aina mahdol-

lisuus saada halutessaan reseptinsä myös paperimuodossa [Kan14d, Kan14e]. Paperi-

muotoisia reseptejä käytetään mahdollisten käyttökatkojen aikana, jotta potilasturvalli-

suus ei vaarantuisi. Sähköistä lääkemääräystä käytettäessä reseptitiedot siirtyvät salat-

tuina suoraan apteekkeihin, eikä asiakkaan tarvitse huolehtia paperireseptin säilyttämi-

sestä. Asiakas saa tällöin lääkkeen määrääjältä potilasohjeen, jossa kerrotaan olennai-

simmat lääkityshoitoon liittyvät asiat. Asiakkaat voivat halutessaan tarkastella omia

sähköisiä lääkemääräyksiään Omakanta-nettipalvelusta.

7

3.1 Suomen tietojärjestelmäratkaisu

Suomen sähköisen lääkemääräyksen rakenne noudattelee osin kappaleessa 2.1. esiteltyä

yleistä ratkaisua, mutta siinä on omat erityispiirteensä. Kuten kuvasta 2 [Kan14g] ilme-

nee, sähköiseen lääkemääräykseen liittyy seuraavat komponentit: potilaskertomusjärjes-

telmät, apteekkien tietojärjestelmät, lääketietokanta, reseptikeskus ja reseptiarkisto.

Kuva 2. Suomen sähköisen lääkemääräyksen tietojärjestelmäratkaisu [Kan14g mukael-

len].

Tietojärjestelmän käyttö tapahtuu lääkemääräyksiä kirjoitettaessa potilaskertomusjärjes-

telmien ja reseptien mukaisia lääkkeitä toimitettaessa apteekkien tietojärjestelmien kaut-

ta [Kan14g, Kan14h]. Rakenne on saman tyyppinen, kun kappaleen 2.1. yleisratkaisus-

sakin, jossa apteekeilla ja lääkkeen määrääjillä on omat roolinsa ja toiminnallisuutensa.

Haastattelemani Kanta-asiantuntija Katriina Köli [Köl14] kertoi, että tietojärjestelmään

liittyneitä potilaskertomusjärjestelmiä on 15 kappaletta ja apteekkijärjestelmiä kolme.

Sähköisen lääkemääräyksen käyttöönoton yhteydessä niitä ei pyrittykään yhtenäistä-

mään, vaan huolehdittiin siitä, että kaikille järjestelmille rakennetaan toimivat rajapin-

nat, joiden kautta ne ovat yhteydessä järjestelmän muihin komponentteihin. Rajapinnat

on toteutettu käyttämällä yleisiä standardeja, kuten HL7 v3 ja CDA R2 [Kan14g]. Li-

8

säksi edellytyksenä on, että kaikki osapuolet käyttävät Terveyden ja hyvinvoinnin lai-

toksen (THL) ja HL7 Finland ry:n toteuttamia koodistoja. Kaikkien järjestelmän käyttä-

jien on tunnistauduttava, mikä tapahtuu Väestörekisterikeskuksen (VRK) kautta.

Sähköiset lääkemääräykset ja lääkkeiden toimitustiedot tallennetaan Reseptikeskukseen

[Kan14g]. Se toimii ratkaisussa vain tietokantana, eli sillä ei ole varsinaisia toiminnalli-

suuksia eikä omaa käyttöliittymää. Tämä noudattelee kappaleessa 2.1. esitettyä yleistä

ratkaisua, jossa transaktiokeskus välitti tietoja eri komponenttien välillä. Sen sijaan Re-

septikeskus ei hallinnoi asiakashakemistoa, ei suorita määräyksille ja toimituksille tieto-

sisältötarkastuksia eikä suorita käyttäjien tunnistusta, vaan se operoi potilaskertomus- ja

apteekkijärjestelmien tekemien tunnistusten perusteella. Reseptit säilyvät Reseptikes-

kuksessa 30 kuukautta, minkä jälkeen ne siirtyvät Reseptiarkistoon, jossa niitä säilyte-

tään 10 vuotta.

Järjestelmään kuuluu myös Lääketietokanta, jonne kerätään tietoja muista lähdejärjes-

telmistä [Kan14a]. Sinne tallennetaan esimerkiksi lääketietokanta Lääketietokeskuksel-

ta, hintatiedot lääkeyrityksiltä ja korvattavuustiedot Lääkkeiden hintalautakunnalta.

Lääketietokannan tiedot päivitetään kahden viikon välein potilaskertomusjärjestelmiin

ja apteekkien tietojärjestelmiin [Köl14].

3.2 Toiminnallisuudet järjestelmän käyttäjille

Tietojärjestelmä tarjoaa erilaisia toiminnallisuuksia käyttäjilleen. Lääkkeiden määrääjät

tai asiakkaiden hoitohenkilökunta käyttävät siis järjestelmää omien organisaatioidensa

potilaskertomusjärjestelmien kautta (alla olevassa luettelossa POT), ja apteekkien hen-

kilökunta apteekkien tietojärjestelmien kautta (alla olevassa luettelossa APT). Käyttäjil-

lä on käytettävissään erilaisia toiminnallisuuksia riippuen heille annetuista oikeuksista

[Kan14g , Kan14i]:

Asiakkaan reseptitietojen katselu (APT + POT)

Asiakkaan sähköisten reseptien yhteenvedon tulostaminen (APT + POT)

Lääkkeen määrääminen (POT)

Potilasohjeen tulostaminen (POT)

Reseptin korjaus, lukitus ja lukituksen purku, mitätöinti (APT + POT)

Reseptin uusimispyynnön kirjaaminen (APT + POT)

9

Reseptin uudistaminen (POT)

Reseptin toimitus (APT)

Toimitusvaraus ja toimitusvarauksen purku (APT)

Toimituksen korjaaminen (APT)

Toimituksen mitätöinti (APT)

Varaus ja varauksen purku (APT)

Annosjakelu ja annosjakelun purku (APT)

Kaikki edellä mainitut toiminnot edellyttävät käyttäjien tunnistautumista, ja niistä jää

merkintä lokiin.

4 Suomen sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittely

Vaatimusmäärittely on osa tietojärjestelmien kehitysprosessia. Sen tarkoituksena on

varmistaa, että kehitysprojektissa ymmärretään tuotettavaan järjestelmään liittyvä on-

gelmakenttä, selvittää, miksi tämä ongelmakenttä tulisi ratkaista, ja ottaa kantaa siihen,

keiden on tarpeen osallistua ratkaisuun [Lam09, 3-4]. Käytännössä vaatimusmäärittelyn

yhteydessä selvitetään, mitä tulevalta järjestelmältä odotetaan ja mitä sen tulee tehdä.

Sen sijaan siinä ei oteta kantaa tulevaan tekniseen ratkaisuun eli siihen, miten ja millä

teknologialla järjestelmä rakennetaan.

Vaatimukset jaetaan kahteen kategoriaan: toiminnallisiin ja ei-toiminnallisiin vaatimuk-

siin [Lam09, 23-24]. Toiminnalliset vaatimukset kuvaavat niitä konkreettisia toiminnal-

lisuuksia, joita järjestelmän tulee suorittaa. Niitä mallintamisessa voidaan käyttää apuna

käyttötapauksia, joilla kuvataan käyttäjien ja järjestelmän välisiä toimintoja. Ei-

toiminnalliset vaatimukset puolestaan kuvaavat niitä reunaehtoja, joiden puitteissa jär-

jestelmän tulee toimia. Tyypillisiä ei-toiminnallisia vaatimuksia ovat suorituskyky- ja

luotettavuusvaatimukset.

Suomen sähköiseen lääkemääräykseen liittyvän vaatimusmäärittelyn suoritti Accenture

STM:n toimesta [Kan14g]. Accenturen työntekijät keräsivät ja dokumentoivat kehitettä-

vän järjestelmän sidosryhmien vaatimukset ja luovuttivat ne Kelalle jatkotyöstämistä

varten vuonna 2006. Vaatimustenhallintaan osallistui edustajia STM:stä, Kelasta, Hel-

singin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä, Lääkelaitokselta, Suomen

10

Lääkäriliitosta, Suomen Apteekkariliitosta, Yliopiston apteekista ja Suomen Kuntaliitos-

ta. Myöhemmin vaatimuksia on tarkennettu Kelan toimesta mm. uusien, voimaan tullei-

den lakien myötä. Köli [Köl14] kertoi, että hän ei ole ollut mukana Accenturen aikaisis-

sa vaatimusmäärittelyissä, eikä osannut kertoa tarkempia yksityiskohtia määrittelyn

toteuttamisesta. Vaatimusmäärittelydokumentaatio käsittää järjestelmän käyttötapaukset,

vaatimukset, tietosisällöt ja käyttäjät. Tässä työssä syvennytään ainoastaan vaatimusdo-

kumentaatioon potilastieto- ja apteekkijärjestelmien osalta.

Köli kertoi [Köl14], että sähköisen lääkemääräyksen jatkokehityksen kannalta määri-

tysvastuut on jaettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Kelan kesken. THL

vastaa sähköisen lääkemääräyksen toiminnallisista määrityksistä, ja Kela vastaa tekni-

sistä määrityksistä. Jatkokehitysrintamalla ei ole odotettavissa suuria uudistuksia, sillä

järjestelmä pyrittiin alun perinkin rakentamaan mahdollisimman valmiiksi kerralla.

Esimerkiksi lääkemääräyksen uudistaminen oli mukana jo ensimmäisessä versiossa.

Järjestelmää muokataan lähinnä lakiuudistusten myötä, ja lähiaikoina onkin tulossa mu-

kaan luovutuskielto-ominaisuus. Sen myötä asiakas voi määrätä, etteivät muut toimijat

voi nähdä tiettyä hänelle määrättyä reseptiä. Tällöin esimerkiksi lääkkeen toimitus ap-

teekissa tapahtuu potilasohjeen ID:n perusteella eikä asiakkaan nimen tai henkilötun-

nuksen perusteella. Lisäksi asiakastietojen katseluun on aikaisemmin riittänyt asiakkaan

suullinen suostumus, mutta tulevaisuudessa suostumus tulee saada kirjallisena.

Kölin mukaan [Köl14] kaikki vaatimusmäärittelyyn liittyvä materiaali ei ole julkista;

esimerkiksi Reseptikeskukseen liittyvät määritykset on päätetty jättää julkistamatta.

Tässä työssä esitellään ainoastaan julkisiksi määriteltyjä seikkoja. Julkistetut vaatimuk-

set on jaettu potilastietojärjestelmiin ja apteekkitietojärjestelmiin liittyviin vaatimuksiin.

Järjestelmiin kohdistuvat vaatimukset kohdistuivat sähköisen lääkemääräyksen työn-

kulkuun ja toimintatapoihin aina määräyksen kirjoittamisesta ja toimituksesta sen pois-

tamiseen [Kan14c, Kan14d]. Lisäksi dokumentteihin oli koottu arkkitehtuuriin, laajen-

nettavuuteen, käytettävyyteen ja käyttövaltuuksiin liittyviä ei-toiminnallisia vaatimuk-

sia. Osa vaatimuksista oli priorisoitu pakollisiksi, eli niiden on toteuduttava käyttöön

otettavassa tietojärjestelmässä, ja osa puolestaan oli kategorisoitu mahdollisiksi jatko-

kehitysehdotuksiksi. Vaatimukset kohdistuivat joko järjestelmään, toimintaan tai mo-

lempiin.

11

4.1 Potilastietojärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset

Potilastietojärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset oli kerätty erityisesti sähköisen lääke-

määräyksen kirjoitusprosessin näkökulmasta [Kan14d]. Tällaisia vaatimuksia oli esitetty

yhteensä 163 kappaletta. Lisäksi vaatimusluettelossa oli 8 poistettua vaatimusta, joita ei

ole huomioitu tämän työn lukumäärissä. Vaatimukset oli ryhmitelty kahteentoista pää-

ryhmään, joista suurin osa oli linkitetty tiettyihin käyttötapauksiin (ks. liite 1, kooste

potilastietojärjestelmän käyttötapauksista). Käyttötapaukset auttavat ymmärtämään jär-

jestelmän toiminnallisuuksia, ja vaatimukset liittyvät tiettyihin käyttötilanteisiin. Yksit-

täisiä vaatimuksia ei käsitellä tässä työssä niiden suuren lukumäärän vuoksi. Vaatimus-

ten pääryhmät ja niille annetut kuvaukset olivat seuraavat:

1. Kielto (Potilas voi kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä) = 2 vaatimusta

2. Salaus (Ensimmäisessä vaiheessa sähköistä lääkemääräystä ei voi salata poti-

laan toimesta) = 2 vaatimusta

3. Kirjoitus (Sähköisen lääkemääräyksen kirjoitus) = 28 vaatimusta

4. Tiedonanto (Potilaalle on voitava antaa tietoja kirjoitetusta lääkemääräyksestä

ja kaikista hänelle määrätyistä lääkemääräyksistä) = 20 vaatimusta

5. Reseptikeskuksen tietojen tarkastelu = 16 vaatimusta

6. Toimijat ja heidän oikeutensa (Lääkkeen määrääjillä, eli lääkäreillä / hammas-

lääkäreillä, lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoilla sekä rajatun lääk-

keenmääräämisoikeuden omaavilla sairaanhoitajilla ja sairaanhoitajilla, on oike-

us Reseptikeskuksen tietoihin) = 33 vaatimusta

7. Mitätöinti (Lääkemääräyksiä voi mitätöidä) = 14 vaatimusta

8. Korjaus = 13 vaatimusta

9. Lukituksen purku (Apteekin tekemä lääkemääräyksen lukitus voidaan purkaa,

minkä jälkeen määräys on normaalitilassa.) = 5 vaatimusta

10. Uusimispyynnöt (Lääkkeen määrääjä, eli lääkäri, hammaslääkäri, lääketieteen

tai hammaslääketieteen opiskelija tai rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden

omaava sairaanhoitaja, voi käsitellä uusimispyynnön ja tehdä tämän pohjalta

uuden määräyksen) = 25 vaatimusta

11. Poikkeukset ja muut yleiset vaatimukset = 4 vaatimusta

12

12. Vasteaikavaatimus = 1 vaatimus

Eniten vaatimuksia oli asetettu toimijoihin ja heidän oikeuksiinsa, sähköisen lääkemää-

räyksen kirjoitukseen sekä uusimiseen liittyen. Vaatimuksista 72 % (118 kpl) liittyi itse

järjestelmään, 11 % (18 kpl) toimintatapoihin, ja 16 % (26 kpl) kohdistui näihin mo-

lempiin. Yhdelle vaatimukselle ei oltu mainittu kohdistumiskategoriaa. Mielestäni on

hyvä, ettei vaatimuksissa ole keskitytty vain itse järjestelmään liittyviin vaatimuksiin,

vaan on samalla huomioitu, mitä asioita organisaatiolta ja sen henkilökunnalta edellyte-

tään järjestelmän toimivuuden kannalta. Suurin osa (96 %) vaatimuksista oli kategori-

soitu pakollisiksi; vain 6 vaatimusta oli jätetty jatkokehitysehdotuksiksi. Yhden vaati-

muksen pakollisuuteen ei oltu otettu kantaa. Tämä puoltaa sitä, että kehitysprojektissa

oli todellakin päätetty toteuttaa kerralla lähes kaikki vaatimukset. Järjestelmävaatimuk-

sissa oli tunnistettu tarvittavia liittymärajapintoja Lääketietokantaan sekä Väestörekiste-

rikeskuksen ja Valviran tietojärjestelmiin.

4.2 Apteekkitietojärjestelmiin kohdistuvat vaatimukset

Apteekkitietojärjestelmiin liittyvät vaatimukset oli puolestaan koottu lääkemääräyksen

toimittamisen näkökulmasta [Kan14c]. Näitä vaatimuksia oli kirjattu yhteensä 168 kap-

paletta. Poistettuja ja tässä esitettävistä luvuista pois jätettyjä vaatimuksia oli 3 kappa-

letta. Vaatimukset oli jaoteltu vastaavasti käyttötapauksiin linkitettyihin pääryhmiin,

kuten potilastietojärjestelmiinkin liittyvät vaatimukset (ks. liite 2, kooste apteekkitieto-

järjestelmän käyttötapauksista). Apteekkitietojärjestelmien osalta vaatimusten pääryh-

mät olivat seuraavat:

1. Toimitus (Apteekki toimittaa sähköisen lääkemääräyksen asiakkaalle.) = 45

vaatimusta

2. Lääkemääräysten tallennus (Apteekissa ei tallenneta lääkemääräyksiä) = 1

vaatimus

3. Tietojen tarkastelu (Apteekki hakee apteekkijärjestelmäänsä asiakkaan lääke-

määräyksen ja siihen kohdistuvat lääketoimitukset, jotta voi tehdä uuden toimi-

tuksen) = 14 vaatimusta

4. Lääkemääräyksen lukitus (Lääkemääräyksen lukitsemistarve syntyy apteekis-

sa, mikäli lääkemääräys on virheellinen eikä apteekki voi sitä välittömästi korja-

ta. Jos apteekki ei saa kiinni lääkkeen määrääjää, joka voisi määräyksen mitätöi-

13

dä tai korjata, määräys voidaan lukita.) = 7 vaatimusta

5. Oikeudet (Farmaseuteilla / proviisoreilla ja farmasian opiskelijoilla on erityyp-

pisiä oikeuksia Reseptikeskuksen sähköisiin lääkemääräyksiin.) = 20 vaatimusta

6. Uusimispyyntö (Apteekki voi asiakkaan pyynnöstä lähettää lääkemääräyksen

uusimispyynnön.) = 8 vaatimusta

7. Poikkeukset (Poikkeustilanteissa apteekin tulisi ottaa yhteyttä lääkkeen määrää-

jään tai ohjata asiakas takaisin terveydenhuoltoon.) = 7 vaatimusta

8. Varaus (Apteekilla on mahdollisuus varata lääkemääräys.) = 11vaatimusta

9. Annosjakelu (Lääkemääräys voidaan merkitä apteekissa annosjakelun piiriin) =

15 vaatimusta

10. Korjaus ja mitätöinti (Apteekissa voidaan korjata ja mitätöidä lääkemääräyksiä

ja -toimituksia.) = 18 vaatimusta

11. Tyhjä ryhmä, ei nimeä eikä vaatimuksia

12. Tiedonanto (Asiakkaan on pyydettäessä saatava tiedot lääkemääräyksistään ja

näiden toimituksista) = 12 vaatimusta

13. Vasteaikavaatimus = 1 vaatimus

14. Lokitiedot (Apteekin käyttölokiin ja tietojen käytön valvontaan liittyvät vaati-

mukset) = 9 vaatimusta

Apteekkitietojärjestelmien vaatimuksissa ylivoimaisesti suurin pääryhmä oli toimitus,

siihen kohdistui 27 % vaatimuksista [Kan14c]. Järjestelmään liittyvät vaatimukset olivat

tälläkin puolella yleisimpiä, niitä oli yhteensä 69 % (116 kpl) kaikista esitetyistä vaati-

muksista. Toimintatapoihin liittyviä vaatimuksia oli 17 % (28 kpl), ja sekä toimintata-

poihin että järjestelmään liittyviä vaatimuksia oli 13 % (22 kpl) kaikista vaatimuksista.

Kahdelle vaatimukselle ei oltu mainittu kohdistumiskategoriaa. Yksi vaatimus oli kate-

gorisoitu jatkokehitysehdotukseksi, ja kahden vaatimuksen ei pakollisuuteen oltu otettu

kantaa. Apteekkijärjestelmien puolella suurin osa (98 %) vaatimuksista oli määritelty

pakollisiksi. Kuten potilastietojärjestelmien vaatimuksissakin, myös apteekkitietojärjes-

telmien järjestelmävaatimuksissa oli tunnistettu tarvittavia liittymärajapintoja Lääketie-

tokantaan sekä Väestörekisterikeskuksen ja Valviran tietojärjestelmiin.

14

5 Yhteenveto

Sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittelyä on tehty vuodesta 2006 lähtien, ja työ

jatkuu edelleen jatkokehitystöiden ja järjestelmämuutosten vaatimustenhallinnalla Ke-

lan ja THL:n toimesta. Tällä hetkellä järjestelmään rajapintojen kautta liittyville potilas-

tieto- ja apteekkijärjestelmille on esitetty yhteensä 331 vaatimusta, jotka kohdistuvat

sekä järjestelmiin että organisaatioiden toimintatapoihin ja -prosesseihin. Vaatimuksista

321 oli priorisoitu pakollisiksi, eli ne on toteutettava järjestelmään. Useissa tapauksissa

tietojärjestelmäkehityksessä on järkevää rakentaa järjestelmä osissa eli inkrementeissä,

jolloin ei pyritäkään toteuttamaan kaikkia vaatimuksia ja järjestelmäominaisuuksia ker-

ralla. Tällä tavoin asiakkaalle voidaan tarjota konkreettisia tuloksia mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa, ja järjestelmä alkaa tuottaa hyötyjä. Sähköisen lääkemääräyksen

kohdalla kyseessä oli kuitenkin valtakunnan laajuinen, kaikkia kansalaisia palvelema

mammuttijärjestelmä, joten oli varmastikin hyvä ratkaisu, että pyrittiin tuottamaan ker-

ralla mahdollisimman täydellinen ratkaisu.

Sähköinen lääkemääräys on Suomen mittapuitteissa merkittävä satsaus ja edistysaskel

kohti entistä toimivampaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa. Aikaisemmin todettiin

terveyskeskuslääkärin kirjoittavan keskimäärin 4477 reseptiä vuosittain ja että joidenkin

arvioiden mukaan joka kolmas käsin kirjoitettu resepti edellyttää määräyksen tarkennus-

ta puhelimitse. Oletetaan tarkennussoittoon kuluvan noin 5 minuuttia, mikä saattaa olla

hyvinkin optimistinen arvio. Karkeasti arvioiden siis jokainen terveyskeskuslääkäri olisi

käyttänyt noin 124 tuntia vuosittain vain reseptien tarkennussoittoihin, ja sama aika olisi

tietenkin kulunut apteekkihenkilökunnalta. Jos sähköisen lääkemääräyksen avulla luku

edes puolittuu, on työaika- ja kustannussäästö merkittävä.

Toinen erittäin merkittävä seikka on sähköisen lääkemääräyksen vaikutus potilasturval-

lisuuden parantumiseen. Kun mahdolliset annostusvirheet, lääkeaineallergiat tai haitalli-

set lääkkeiden yhteisvaikutukset pystytään minimoimaan jo lääkkeen määräämistilan-

teessa ja samalla helpotetaan lääkemääräyksen tulkintaa apteekissa, säästetään huomat-

tavia summia terveydenhuollossa, ja pelastetaan parhaimmillaan ihmishenkiä.

Kaikkien järjestelmää käyttävien on kuitenkin ymmärrettävä myös se, ettei mikään tie-

tojärjestelmä ole aukoton eikä ratkaise kaikkia ongelmia. Karrikoidusti voidaankin sa-

noa, että järjestelmä on juuri niin hyvä ja toimiva kuin sen käyttäjätkin. Edelleenkin

lääkkeen määrääjän ja apteekkarin on käytettävä omaa tietämystään ja kokemustaan,

15

eikä luottaa sokeasti järjestelmään. Lisäksi esimerkiksi datan syötössä voi aina tapahtua

inhimillisiä virheitä, joten tarkkuutta vaaditaan kaikilta osapuolilta. Tämän vuoksi on

hienoa, että sähköisen lääkemääräyksen vaatimusmäärittelyssä on huomioitu myös or-

ganisaatioiden toimintaan ja prosesseihin liittyviä vaatimuksia. Toivottavasti myös me-

nettelytapojen koulutukseen ja jalkautukseen on satsattu tietojärjestelmän käyttöönoton

yhteydessä.

Yksi merkittävimpiä esteitä sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotolle on ollut kustan-

nusten ohella loppukäyttäjien ennakkoluulot ja muutosvastarinta. Jos vaatimusmääritte-

lyvaiheessa ei ole kuunneltu käyttäjien tarpeita ja toiveita, on suuri riski sille, ettei val-

mis järjestelmä toimikaan käyttäjien toivomalla tavalla. Tällöin on aivan selvää, ettei

uutta järjestelmää omaksuta helposti. Itselleni jäi hieman epäselväksi, onko vaatimus-

määrittelyissä ollut mukana loppukäyttäjiä, vai onko määrittely tehty lähinnä laki- ja

hallintoperusteisesti. Ymmärtääkseni ainakin nyt tuotantovaiheessa kentältä nousevia

kehitystarpeita kuunnellaan, sillä vaatimustenhallinnassa on otettu kantaa esimerkiksi

toiveeseen pidentää lääkkeeseen liimattavan tarraohjeen merkkimäärää.

Nähtäväksi jää, miten sähköisen lääkemääräyksen jatkokehitys etenee, ja millaisia omi-

naisuuksia siihen toteutetaan tulevaisuudessa. Ainakin toiminnallisuuksien laajentami-

nen Suomen rajojen ulkopuolelle aktivoitunee jossakin vaiheessa. Kesällä 2014 päätty-

neestä epSOS-kokeilusta (Smart Open Services for European Patients) [Kan14b] saatiin

hyviä tuloksia sähköisten lääkemääräysten välittämisestä Suomen ja Ruotsin kesken.

16

Lähteet

Apt14a Apteekkariliitto. Vuosikatsaus 2013: reseptit sähköistyvät vauhdilla. 2014.

http://www.apteekkariliitto.fi/media/pdf/vuosikatsaus_2013.pdf.

[13.10.2014].

EHI08 The eHealth Initiative Foundation. A Clinician's Guide to Electronic Pre-

scribing. 2013.

http://www.aaos.org/research/committee/evidence/eprescribing-guide.pdf.

[12.10.2014].

HRS14 The Health Resources and Services Administration. How does e-prescribing

work? 2014.

http://www.hrsa.gov/healthit/toolbox/HealthITAdoptiontoolbox/ElectronicPr

escribing/epreswork.html. [12.10.2014].

Kan14a Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Lääketietokannan ylläpitoprosessi. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/4024899/Liite+3_L%C3%A4%C3%

A4ketietokannan+yll%C3%A4pitoprosessi_+v.+0.2.pdf/e18d7523-d752-

41a4-8283-2e3cf80b02b5. [15.10.2014].

Kan14b Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Suomen ja Ruotsin epSOS-kokeilu.

2014. http://www.kanta.fi/suomen-ja-ruotsin-epsos-kokeilu. [19.10.2014].

Kan14c Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen lääkemääräys; Vaatimukset -

Apteekkijärjestelmä. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3448591/eResepti_Maarittely_Vaatim

ukset_ApteekkiV2.6.pdf/5046f890-7edb-4605-981d-a39ded6b7f2a.

[17.10.2014].

Kan14d Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen lääkemääräys; Vaatimukset -

Potilastietojärjestelmä. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3448591/eResepti_Maarittely_Vaatim

ukset_TerveydenhuoltoV2.6.pdf/46fb59de-3baa-4a82-beec-e1e81e82bf53.

[15.10.2014].

Kan14e Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärit-

tely Käyttötapaukset - Apteekkijärjestelmä. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3448591/eResepti_Maarittely_Kaytto

17

tapaukset_ApteekkiV2.6.pdf/3c8f8057-d301-49dc-b219-1734f3d62ba5.

[18.10.2014].

Kan14f Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärit-

tely Käyttötapaukset - Potilastietojärjestelmä. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3448591/eResepti_Maarittely_Kaytto

tapaukset_TerveydenhuoltoV2.6.pdf/d0057c2d-af07-45ac-a750-

94c634deeca1. [18.10.2014].

Kan14g Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen lääkemääräys vaatimusmäärit-

tely, yleiskuvaus. 2014.

http://www.kanta.fi/documents/12105/3448591/eResepti_Maarittely_Yleisk

uvausV2.6.pdf/9bd3d987-aca1-4875-ba9a-2bb86d4f2932. [3.10.2014].

Kan14h Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen resepti. 2014.

http://www.kanta.fi/eresepti-esittely. [5.10.2014].

Kan14i Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Sähköinen resepti terveydenhuollossa.

2014. http://www.kanta.fi/fi/web/ammattilaisille/7. [15.10.2014].

Kan14j Kansallinen Terveysarkisto Kanta. Tilastot. 2014.

http://www.kanta.fi/web/ammattilaisille/tilastot. [13.10.2014].

Kel14a Kela. Sairausvakuutuksen korvaamat lääkemääräykset 2013. 2014.

http://www.kela.fi/reseptit. [13.10.2014].

Kel14b Kela. Kelan terminologinen sanasto. 3. laitos. 2014.

http://www.kela.fi/documents/10180/1169690/Kelan_terminologinen_sanast

o.pdf/3e9844c1-002f-4571-a4ce-1e3ded93461a. [19.10.2014].

Köl14 Köli, K. Kanta-asiantuntijan haastattelu liittyen sähköiseen lääkemääräyk-

seen ja sen vaatimusmäärittelyyn. 7.10.2014.

Lam09 Van Lamsveerde, A. Requirements Engineering for System Goals to UML

models to Software Specifications. John Wiley & Sons Ltd, Chichester

West Sussex, 2009.

MHT07 MHT Ridinger, Ridinger Holdings. The electronic prescription conundrum:

Why "e-Rx" isn't so "e-Z". Clinical Pharmacology & Therapeutics. Volume

81 number 1. January 2007. Myös

18

http://www.nature.com/clpt/journal/v81/n1/abs/6100022a.html.

[14.10.2014].

PEC14 Porterfield, A., Engelbert, K., Coustasse, A. Electronic Prescribing: Improv-

ing the Efficiency and Accuracy of Prescribing in the Ambulatory Care Set-

ting. Online Research Journal, Perspectives in Health Information Manage-

ment. Ahima Foundation. http://perspectives.ahima.org/electronic-

prescribing-improving-the-efficiency-and-accuracy-of-prescribing-in-the-

ambulatory-care-setting-2/. [14.10.2014].

Toh14 Tohtori.fi. Lääkitysklinikka : Näin luet reseptiä. 2014.

http://www.tohtori.fi/?page=0965185&id=7666887. [19.10.2014].

Wik14a Wikipedia: Electronic prescribing. 2014.

http://en.wikipedia.org/wiki/Electronic_prescribing. [2.10.2014].

1

Liite 1. Kooste potilastietojärjestelmän käyttötapauksista

[Kan14f]

1

Liite 2. Kooste apteekkitietojärjestelmän käyttötapauksista

[Kan14e]