1(61)

Valtiovarainministeriö MUISTIO

30.11.2017

Eduskunnan talousvaliokunnalle

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sijoituspalvelulain muuttamisesta ja kaupankäynnistä

rahoitusvälineillä sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 151/2017 vp)

I Yleiset kommentit

Kansallisen toimiluvan osittaispoikkeussäännös (sijoituspalvelulaki 1 luku 3 §)

Sovellettavat sijoittajansuojasäännökset

Ehdotettua MIFID II 3 artiklan harkinnanvaraisen poikkeussäännöksen käyttöönottoa esitetyssä

laajuudessa ovat vastustaneet tai kritisoineet erityisesti puutteellisen asiakkaansuojan, ammattitaito-

vaatimusten ja kannustinsääntelyn näkökulmasta Fiva, FA, OP ryhmä, FINE, KKV, Pörssisäätiö ja

OSKL.

Fiva katsoo, että riittävän sijoittajansuojan varmistamiseksi hallituksen esitystä tulee muuttaa mer-

kittävästi. Mahdollisia vaihtoehtoja on Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ainakin kaksi:

1. Kansallisen toimiluvan toimijoille sallittu toiminta rajataan koskemaan yksinomaan sijoi-

tusmuotoista joukkorahoitusta rahoitusvälineillä, kuten nykyisinkin. Rajaus tulisi tällöin kir-

jata SipaL 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohtaan.

2. Kansallisen toimiluvan toimijoiden sallitaan tarjota palveluja ehdotetussa laajuudessa, mutta

niihin sovellettavia menettelytapasäännöksiä laajennetaan merkittävästi. Tällöin SipaL 1 lu-

vun 3 §:n 2 momentin luetteloon tulisi lisätä ainakin 1 luvun 22–24 §:t, 6 a luku, 7 luvun 1,

2 ja 5 §:t, 7 luvun 7 § kokonaisuudessaan, 10 luvun 1 §, 10 luvun 4 § kokonaisuudessaan ja

ilman euromääräisiä rajauksia, 10 luvun 6 § kokonaisuudessaan, 10 luvun 13 § sekä 12 luku.

Luetteloon tulisi lisätä myös MiFIR IV osaston sekä 42 artiklan 1, 2, 5 ja 6 kohtien säännök-

set. Lisäksi viittauksen tulisi kattaa kaikki SipaL 1 luvun 3 §:n 2 momentissa lueteltuihin

säännöksiin liittyvät 2-tason säädökset ja Finanssivalvonnan määräykset.

Fiva kannattaa näistä vaihtoehdoista ensisijaisesti sitä, että kansallisen toimiluvan nojalla toimiville

sallittu toiminta rajattaisiin koskemaan joukkorahoitusta, kuten nykyisinkin.

VM ei kiistä esitetyn kritiikin perusteita ja on valmis hyväksymään sijoituspalvelulain 1 luvun 3

§:ään lisättävät uudet säännökset sijoittajansuojan turvaamiseksi riittävällä tasolla myös ehdotetta-

van uuden kansallisen toimiluvan osalta.

VM ehdottaa ratkaisuksi Fivan esittämän kummankin vaihtoehdon täytäntöönpanoa siten, että kan-

sallisen toimiluvan toimijoiden sallittaisiin yhä tarjota palveluja ehdotetussa laajuudessa direktiivin

mukaisesti, mutta niihin sovellettavia menettelytapa- ja sijoittajansuojasäännöksiä laajennetaan

Fivan edellyttämällä tavalla merkittävästi. Poikkeuksena voisi kuitenkin olla sijoitusmuotoisen

joukkorahoituksen välittäminen rahoitusvälineillä, jonka osalta sovellettavat menettelytapa- ja si-

joittajasuojasäännökset olisivat edelleen direktiivin vähimmäisvaatimusten mukaiset ja siten muita

kansallisen toimiluvan perusteella tarjottavia sijoituspalveluja huomattavasti kevyemmät.

2(61)

Ehdotettua sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen muita sijoituspalveluita huomattavasti kevyempää

kansallista sääntelyä puoltaa osaltaan se, että komissio on luvannut antaa maaliskuussa 2018 lain-

säädäntöehdotuksen, jossa joukkorahoitustoimintaa tullaan säätelemään laajemmin. Tämän vuoksi

VM katsoo, että sijoitusmuotoista joukkorahoituksen välitystä koskeva kansallinen sääntely voisi

olla tarkoituksenmukaista säilyttää MIFID:n asettamissa rajoissa riittävän kevyenä.

VM haluaa kuitenkin kiinnittää valiokunnan huomion erityisesti siihen, tulisivatko eräät keskei-

simmät sijoittajansuojavaatimukset, kuten henkilöstön ammatti- ja pätevyysvaatimukset sekä kan-

nustinsääntely ulottaa myös sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välityksessä sovellettavaksi. On

syytä erityisesti huomioida sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen liittyvä korkea riskipitoisuus

erityisesti ei-ammattimaisille asiakkaille, sijoituskohteiden ollessa tyypillisesti pieniä kasvuvaihees-

sa olevia yhtiöitä, joilla on heikot tai ei lainkaan jälkimarkkinoita. VM haluaa myös kiinnittää tässä

yhteydessä valiokunnan huomion sen aiempiin kannanottoihin, joissa on toistuvasti kiinnitetty

huomiota sääntelyneutraliteettiin: Erityisesti sijoittajansuojaa koskevan sääntelyn tulisi talousvalio-

kunnan korostamalla tavalla olla mahdollisimman johdonmukaista ja yhdensuuntaista riippumatta

siitä, mikä taho rahoitustuotetta tai palvelua tarjoaa (esim. TaVM 15/2016 vp s. 3 ja TaVL 41/2017

vp. s. 8) VM yhtyy valiokunnan arvioon ja katsoo, että sijoittajien luottamusta edistävä sääntely

toisi myös sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välitykselle uskottavuutta, joka on pohjana markki-

noiden toimivuudelle ja sijoittajien kiinnostukselle ja samalla myös yritysrahoituksen saatavuudelle

markkinarahoitteisesti.

VM:n esittämät yksityiskohtaiset säännösmuutosehdotukset on esitetty jäljempänä sijoituspalvelu-

lain 1 luvun 3 §:ssä.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan toimilupa

Fiva vastustaa ehdotettua SipaL 2 luvun 1 §:n 2 momentin säännöstä, jonka mukaan yksityinen

elinkeinonharjoittaja voisi saada toimiluvan sijoituspalvelujen tarjoamiseen. Finanssialan toimilu-

pasääntelyn ja toiminnan järjestämistä koskevan sääntelyn lähtökohtana on se, että toimintaa harjoi-

tetaan yritysmuodossa ja toiminnan harjoittajalla on selkeät johto- ja päätöksentekojärjestelyt.

Säännöksessä ehdotetut korvaavat järjestelyt eivät Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan riitä

turvaamaan toiminnan luotettavaa ja asianmukaista järjestämistä.

VM on eri mieltä ja ensisijaisesti yhä kannattaa ehdotusta. MIFID sallii ehdotettua yleisemminkin

toimiluvan myöntämisen myös sellaiselle sijoituspalveluyritykselle, joka on luonnollinen henkilö.

Ehdotus on esityksessä kuitenkin tarkoin rajattu ainoastaan lain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 koh-

dassa tarkoitettuun toimintaan eli rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen vastaanottamiseen ja

välittämiseen sekä sijoitusneuvonnan tarjoamiseen. Yksityiselle elinkeinoharjoittajalle, tai oikeus-

henkilölle, jota johtaa yksi luonnollinen henkilö, myönnettävän toimiluvan edellytyksenä on esityk-

sen mukaan se, että käytössä on vaihtoehtoisia järjestelyitä, joilla varmistetaan kyseisen elinkeinon-

harjoittajan tai oikeushenkilön järkevä ja vakaa hoito sekä sen asiakkaiden etujen ja markkinoiden

eheyden asianmukainen huomioiminen. Kyseisen elinkeinonharjoittajan ja luonnollisen henkilön on

oltava riittävän hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä tietämys, taidot ja kokemus sekä hänen

on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Kyseisen toiminnan asianmukaisen harjoit-

tamisen varmistamiseksi elinkeinonharjoittajien olisi myös noudatettava muun muassa lain 3 luvun

säännöksiä sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntämisestä ja peruuttamisesta ja merkittävien

3(61)

omistajien luotettavuudesta sekä lain 6 b luvun säännöksiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä. Komis-

sio on lisäksi antanut tarkempia säännöksiä kyseisten säännösten soveltamisesta. Finanssivalvonnan

on näin toimilupaa myöntäessään varmistuttava siitä, että kyseinen elinkeinonharjoittaja täyttää lain

1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen säännösten ja niiden nojalla annettujen komission

asetusten vaatimukset.

Edellä mainittujen säännösten lisäksi kyseistä elinkeinonharjoittajaa koskisivat ehdotuksen mukai-

sesti kaikki muutkin lain 1 luvun 3 §:ssä asetetut yksityiskohtaiset menettelytapa- ja asiakkaansuo-

javaatimukset sekä toiminnan järjestämiselle asetetut vaatimukset, kuten myös kielto pitää hallus-

saan asiakasvaroja.

Kyseisen säännöksen tarkoitus on kansallisesti mahdollistaa direktiivin 3 artiklan mukaisesti esi-

merkiksi se, että myös luonnollinen henkilö voisi harjoittaa säännöksessä tarkoitettua sijoitusneu-

vontaa elinkeinotoimintanaan. Säännöksen tarkoitus on näin osaltaan myös monipuolistaa sijoitus-

palveluiden tarjontaa ja lisätä kilpailua esimerkiksi sijoitusneuvontaan liittyvän palveluntarjonnan

osalta. On totta, että finanssialan toimilupasääntelyn ja toiminnan järjestämistä koskevan sääntelyn

lähtökohtana on Fivan esittämin tavoin se, että toimintaa harjoitetaan yritysmuodossa ja toiminnan

harjoittamiselle on selkeät johto- ja päätöksentekojärjestelyt. VM kuitenkin katsoo, että yksityisen

elinkeinonharjoittajan osalta johto- ja päätöksentekojärjestelmät ovat toisaalta hyvin selkeät ja or-

ganisaation vastuujärjestelmiä yksinkertaisemmat, kyseisen elinkeinonharjoittajan vastatessa niistä

itse. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen on kuitenkin syytä seurata markkinoiden kehitystä ja

arvioitava uuden sääntelyn vaikutuksia. Finanssivalvonnan valvontahavaintojen perusteella voidaan

tällöin myös arvioida sääntelyssä mahdollisesti olevia puutteita, jotka edellyttäisivät lisätoimenpi-

teisiin ryhtymistä, esimerkiksi elinkeinonharjoittajan luotettavan toiminnan järjestämistä koskevien

vaatimusten antamiseksi.

VM on kuitenkin toissijaisesti valmis harkitsemaan luopumista kyseistä kansallista toimilupaa kos-

kevasta kevyemmästä sääntelyehdotuksesta mukaan lukien ehdotuksesta toimiluvan myöntämisen

mahdollisuudesta yksityiselle elinkeinonharjoittajalle, mikäli muun lakipaketin voimaansaattaminen

aiotussa aikataulussa sitä ehdottomasti edellyttää.

Joukkorahoituslaki

Suuri osa lausunnonantajista on nimenomaisesti kannattanut JRL:iin tehtyjä muutosehdotuksia ja

direktiivin mukaista toimilupavaatimusta (Fiva, FA, OSKL, Pörssisäätiö, Invesdor, FiBAN, KRP).

Suurin osa lausunnonantajista ei myöskään vastustanut ehdotusta. Kritiikkiä ehdotusta kohtaan ovat

esittäneet EK, Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät, Asianajajaliitto sekä joukkorajoitusyhdistys.

VM ei pidä esitettyä kritiikkiä ja sen perusteluja oikeina. VM:n mukaan ehdotukseen ei tältä osin

tule, eikä voida tehdä muutoksia.

Toimilupavaatimus

Suurin osa lausujista joko nimenomaisesti kannatti ehdotusta sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen

välittäjän rekisteröintivaatimuksen muuttamista toimilupavaatimukseksi tai ei siitä lausunut.

VM toteaa, että hallituksen esityksessä esitetyin perustein nykyisen lain edellyttämää rekisteröity-

misvaatimusta ei voida pitää kyseisten toimijoiden osalta riittävänä, vaan niiltä on edellytettävä

direktiivin selkeän sanamuodon (authorised) ja tavoitteiden (at least analogous) mukaisesti toimi-

4(61)

lupaa. Joukkorahoituslakiin ehdotetuissa säännöksissä pannaan täytäntöön direktiivin 3 artiklan 2

kohdassa viitattujen direktiivin säännösten asettamat vähimmäisvaatimukset rahoitusvälineillä ta-

pahtuvan sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittämisen toimilupamenettelylle ja jatkuvalle val-

vonnalle. Muille joukkorahoituksen välittäjille (lainamuotoinen joukkorahoituksen välitys ja sijoi-

tusmuotoinen joukkorahoituksen välitys muilla kuin rahoitusvälineillä) rekisteröitymisen ehdote-

taan jatkossakin olevan riittävää.

Nykyisen joukkorahoituslain rekisteröitymisvaatimuksia ei sisällöltään voida pitää direktiivissä

asetettuja vähimmäisvaatimuksia vastaavina. Direktiivin edellyttämät toimilupavaatimukset ovat

huomattavasti laajemmat, kuin joukkorahoituslain nykyisen rekisteröintimenettelyn asettamat vaa-

timukset. Direktiiviin perustuvien ehdotettujen toimilupavaatimusten kutsumista kansallisesti rekis-

teröintivaatimuksiksi voitaisiin pitää keinotekoisena ja markkinoita harhaanjohtavana järjestelynä.

Toimijoiden olisi joka tapauksessa noudatettava Finanssivalvonnan normaalia toimilupamenettelyä.

Olisi myös epätarkoituksenmukaista sekä osapuolten kustannuksia ja hallinnollista taakkaa lisäävää

säätää Finanssivalvonnan toimilupamenettelyä ja sitä tavoitteiltaan vähintään vastaavaa erillistä,

hyvin laajaa ja yksityiskohtaista sääntely- ja valvontakehikkoa yksinomaan sijoitusmuotoista jouk-

korahoitusta välittäville.

Joukkorahoituslain esitöissä (HE 46/2016 vp s. 135) viitattu perustuslakivaliokunnan tulkintakäy-

täntö ei myöskään tässä asiayhteydessä ole relevantti. Viitatussa perustuslakivaliokunnan tulkinta-

käytännössä kyse on ollut rekisteröintivelvollisuuden valtiosääntöoikeudellisesta tarkastelemisesta

perustuslaissa säädetyn elinkeinovapauden kannalta, jossa kyse on ollut elinkeinovapauden rajoit-

tamista tarkoitettavan sääntelyn täsmällisyydelle asetettavista vaatimuksista. Tässä hallituksen esi-

tyksessä on kyse MIFID:n toimeenpanosta sijoittajansuojan vahvistamiseksi. Direktiivin (johdanto-

lause 42) mukaan on syytä erityisesti vaatia jäsenvaltioita soveltamaan direktiivin soveltamisalan

ulkopuolelle jätettäviin henkilöihin vaatimuksia, jotka vähintään vastaavat direktiivissä vahvistettu-

ja vaatimuksia, erityisesti silloin, kun ollaan myöntämässä toimilupaa, kun arvioidaan näiden mai-

netta ja kokemusta ja mahdollisten osakkeenomistajien sopivuutta ja kun tarkastellaan toimiluvan

myöntämisen ja jatkuvan valvonnan edellytyksiä.

On myös huomattava, että EU-sääntelyssä rekisteröintiä ja toimilupaa edellyttävistä toiminnoista

säädetään tyypillisesti erikseen. Esimerkiksi maksupalveludirektiivi ja EU:n viitearvoasetus, kuten

myös AIFMD-direktiivi säätävät nimenomaisesti erikseen toimilupa ja rekisteröintivelvoitteista.

Joukkorahoituslain ja muun lainsäädännön soveltamisalojen selkeyttäminen

Suuri osa lausuntokierroksen lausunnonantajista kannatti ehdotusta joukkorahoituslain ja sijoitus-

palvelulain välisen nykyisen epäselvän suhteen selkeyttämisestä ja toteutustapaa pidettiin joko ko-

konaisuudessaan tai pääosin onnistuneena. Osa lausunnonantajista toivoi, että joukkorahoituslain

suhdetta muuhun arvopaperimarkkinalainsäädäntöön vielä enemmän selkeytettäisiin.

Osa lausunnonantajista vastusti joukkorahoituslain muutosehdotuksia direktiiviin perustumattomi-

na, tarpeettomina, ennenaikaisina, tarkoitushakuisena, kotimaisten rahoitusmarkkinoiden kehityksen

kannalta haitallisina, hallitusohjelman vastaisena sekä vaikutusarvioiden osalta ja muutoinkin puut-

teellisesti valmisteltuna.

VM toteaa saadun selvityksen ja annettujen lausuntojen perusteella olevan selvää, että nykyinen

joukkorahoituslaki on sekava ja aiheuttanut merkittäviä epäselvyyksiä niin markkinatoimijoille kuin

Finanssivalvonnalle. Ehdotuksilla on näin pyritty selkeyttämään lakia ja parantamaan markkinoiden

5(61)

toimintaedellytyksiä sekä osapuolten oikeusturvaa. Lausuntokierroksella ja talousvaliokunnassa

saadun lausuntopalautteen johdosta joukkorahoituslain perusteluja erityisesti lain soveltamisalan

suhteesta sijoituspalvelulain soveltamisalaan on edelleen selkeytetty.

Lakien soveltamisala on selkeä. Sijoituspalvelun tarjoamisesta rahoitusvälineillä (sijoitusmuotoisen

joukkorahoituksen välittäminen rahoitusvälineillä) säädetään sijoituspalvelulaissa. Joukkorahoitus-

lain tarkoituksena ei ole kansallisesti sivuuttaa MIFID II:n velvoitteita, joita kaikkien sijoituspalve-

luyritysten ja luottolaitosten sekä muiden toimilupansa puitteissa sijoituspalveluja rahoitusvälineillä

tarjoavien toimijoiden tulee noudattaa. Kansallisen joukkorahoituslain säännöksiä sen sijaan sovel-

letaan yhä lainamuotoisen joukkorahoituksen välitykseen sekä sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen

välitykseen muilla kuin rahoitusvälineillä.

Ehdotettu lakimuutos ei myöskään tuo tullessaan väitetyllä tavalla kokonaan uutta ja tarpeetonta

väliporrasta osatoimiluvan kautta. Sijoituspalvelulakiin ehdotetun osittaispoikkeussäännöksen (1

luvun 3 §) tarkoitus on päinvastoin mahdollistaa täyden toimiluvan toimijoita kevyempi sääntely-

ympäristö sellaisille toimijoille, jotka haluavat kyseistä osittaispoikkeussäännöstä (rajoitettua kan-

sallista toimilupaa) hyödyntää. Esimerkkinä tästä ovat sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittä-

jät. Ehdotus ei myöskään ole lausunnossa väitetyllä tavalla ristiriidassa komission pääomamarkki-

naunionin puolivälitarkastelua koskevan tiedonannon kanssa. Kyseisessä komission raportissa ko-

missio toteaa, että se tulee arvioimaan finanssiteknologiaan liittyen EU-laajuisen toimiluvan ja rajan

yli tarjoamisen sääntelykehikkoa. Komission arvioinnin kohteena tulisi siten olemaan esimerkiksi

sähköisten alustapalvelujen tarjoamiseen liittyvän sääntelyn tarve, kuten toimilupavaatimukset ja

rajan yli tarjoamisen salliminen. Finanssiteknologian hyödyntäminen ei kuitenkaan tarkoita sektori-

kohtaisen sääntelyn sivuuttamista. Nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä on kyse MIFID II:n

täytäntöönpanosta, jonka määräaika on jo umpeutunut.

Toisin kuin eräissä lausunnoissa on väitetty, joukkorahoituslakiin MIFID II:n seurauksena tehtävät

mahdolliset muutostarpeet on jo osin ennakoitu nykyistä joukkorahoituslakia valmisteltaessa (HE

46/2016 vp s. 72-73).

Toisin kuin eräässä lausunnossa on todettu, VM:n tietojen mukaan vain Latvia olisi mahdollisesti

jossain määrin ottanut mallia Suomen JRL:sta.

Lausunnossa on myös esitetty väite siitä, ettei ”minisipaa” ole missään Euroopassa. VM toteaa tä-

män olevan itsestään selvyys, koska jäsenvaltiot ovat parhaillaan vasta implementoimassa MIFID:n

asettamia vaatimuksia kansalliseen lainsäädäntöönsä. Ne jäsenvaltiot, jotka ovat aikanaan valinneet

sijoitusmuotoisen joukkorahoituslainsäädännön kehikoksi MIFID I:n 3 artiklan (kuten Suomi), jou-

tuvat päivittämään kansallisen lainsäädäntönsä Suomen tavoin vastaamaan MIFID II:n uutta 3 ar-

tiklaa.

Vaikutusarviot ja jatkovalmistelun tarve erityisesti joukkorahoituslain osalta

Eräät lausunnonantajat ovat pitäneet joukkorahoituslain vaikutusarvioita ja toimijoiden mahdolli-

suutta esittää niistä näkemyksiä suppeina. Lisäksi on ehdotettu joukkorahoituslain muutosehdotus-

ten siirtämistä jatkovalmisteluun.

VM toteaa, että esitystä valmisteltaessa joukkorahoituslain muutosehdotuksista järjestettiin erityi-

sesti eri markkinaosapuolten näkemysten saamiseksi laaja julkinen kuulemistilaisuus valtiovarain-

ministeriössä 29 päivänä toukokuuta 2017. Kuulemistilaisuudesta ja sitä seuranneesta laajasta lau-

6(61)

suntokierroksesta huolimatta VM ei ole saanut kyseisiltä sidosryhmiltä konkreettisia, kohdennettuja

ja perusteltuja näkemyksiä esitysluonnoksessa esitettyjen vaikutusarvioiden kehittämiseksi.

Joukkorahoitusyhdistys nostaa esille sen seikan, että yhtään sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen

välittäjää ei ole rekisteröity ja niin muodoin tarvetta lain muuttamisellekaan ei voi olla. Toisaalta

samaan aikaan joukkorahoitusyhdistys moittii lakiesitystä puutteellisista vaikutusarvioinneista. Sa-

moin Suomen yrittäjät esittävät, että lakiesitys lopettaa käytännössä hyvin alkaneen osakepohjai-

sen joukkorahoituksen.

VM:n mukaan kommentit ovat tältäkin osin hyvin ristiriitaisia, ottaen huomioon, että sijoitusmuo-

toista joukkorahoitusta ovat välittäneet toimiluvalliset sijoituspalveluyritykset, joita MiFID-

velvoitteet koskevat täysimääräisesti ja joihin nyt esitetyillä muutoksilla ei ole vaikutusta. Tilanne

olisi toinen, jos rekisteröityneitä sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittäjiä jo olisi ja uusilla

säännöksillä voitaisiin olettaa olevan vaikutusta markkinoihin / palvelun tarjontaan. VM:n mukaan

ehdotukset eivät vaikuta lainkaan nykyisiin joukkorahoituksen välittäjiin, koska lainamuotoiseen

joukkorahoitussääntelyyn ei ehdoteta muutoksia ja toisaalta Suomen markkinoilla ei vieläkään ole

yhtään ainoata rekisteröitynyttä tai rekisteröintiä hakenutta sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen

välittäjää. Joukkorahoitusmarkkinoiden tuleviin toimintaedellytyksiin ehdotuksilla pyritään puoles-

taan vaikuttamaan niin vähän kuin mahdollista, säätämällä ainoastaan MIFID:n asettamista vähim-

mäisvelvoitteista sijoitusmuotoiselle joukkorahoituksen välitykselle.

VM edelleen tuo esiin sen, että esityksen jatkovalmistelun yhteydessä joukkorahoituslain muutos-

ehdotusten irrottamista erilliseen jatkovalmisteluun ei ole pidetty tarpeellisena. On syytä korostaa

direktiivin kansallisen täytäntöönpanon edellyttävän joukkorahoituslakiin ehdotettuja muutoksia

säädetyssä määräajassa. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyi 3 päivänä heinä-

kuuta 2017. Kyseisiä säännöksiä on sovellettava 3 päivästä tammikuuta 2018 alkaen. Asian siirtä-

minen jatkovalmisteluun loisi todellisen riskin komission rikkomusmenettelystä ja EU:n tuomiois-

tuimen Suomen valtiolle määräämistä merkittävistä taloudellisista seuraamuksista EU-oikeuden

rikkomisen seurauksena (SEUT 260 artiklan 3 kohta). Komission 19 päivänä tammikuuta 2017 jul-

kaisemassa tiedonannossa ”EU:n lainsäädäntö - parempiin tuloksiin soveltamista parantamalla”

komissio on esittänyt ryhtyvänsä EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen tehostami-

seen. Aihe on yksi Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisista painopisteistä. Tie-

donannossa esitettyjen toimenpiteiden seurauksena jäsenvaltiot voivat joutua EU-oikeuden rikko-

mista koskevaan menettelyyn nykyistä nopeammin, jonka lisäksi todennäköisyys joutua maksa-

maan täytäntöönpanoviivästysten seurauksena taloudellisia sanktioita kasvaa. Suomen osalta kiin-

teämääräisen hyvityksen vähimmäissumma on tällä hetkellä 1 528 000 euroa, mutta hyvitys saattaa

olla huomattavasti suurempikin riippuen muun muassa rikkomuksen kestosta ja kyseessä olevan

direktiivin merkittävyydestä yksityisten henkilöiden oikeuksien kannalta (E-kirje 20/2017 vp).

Komission rikkomusmenettelyn ohella direktiivin puutteellinen tai viivästynyt täytäntöönpano luo

riskin Suomen valtiolle syntyvästä vahingonkorvausvastuusta. Yksityinen oikeussubjekti voi nostaa

jäsenvaltiota vastaan vahingonkorvauskanteen, jos hän katsoo, että jäsenvaltion EU-oikeuden vas-

taisesta toiminnasta on aiheutunut hänelle vahinkoa. MIFID II:n kansallinen täytäntöönpano on jo

tällä hetkellä ulkoasiainministeriön seurantalistalla.

Täytäntöönpanon puutteellisuus tai sen myöhästyminen aiheuttaa myös huomattavaa oikeudellista

epävarmuutta. Merkittäviä oikeudellisia epävarmuustekijöitä ja riskejä aiheutuu niin eri markkina-

osapuolille ja sijoittajille kuin myös viranomaisille. Rahoitusmarkkinoiden toimintaympäristön kan-

sainvälisyyden vuoksi suomalaisen sääntelyn puutteelliseen sisältöön ja sen valvontaan liittyvillä

epävarmuustekijöillä voi olla myös huomattavia kielteisiä taloudellisia vaikutuksia.

7(61)

Komission tuleva ehdotus joukkorahoituslainsäädännöksi 2018

VM:n tiedossa on, että osana pääomamarkkinaunionin kehittämistä komissio on suunnitellut julkai-

sevansa maaliskuussa 2018 uuden lainsäädäntöehdotuksen joukkorahoituksesta. Kyse on EU-

tasoisen sääntelykehikon luomisesta joukkorahoituksen välitykselle. Ehdotuksen tavoite on ratkaista

kaksi keskeisintä joukkorahoitustoimintaan nykyisin liittyvää ongelmaa: joukkorahoitusmarkkinoi-

den hajautuneisuus ja paikallisuus, joka ehkäisee rajat ylittävää joukkorahoituksen välitystä sekä

toimialan kasvua merkittävimmin ehkäisevä luottamuspula nykyisiä joukkorahoitusalustoja koh-

taan. Komission lainsäädäntöehdotuksen tarkemmasta sisällöstä ei vielä ole tietoa. Todennäköistä

kuitenkin on, että ehdotus sisältää säännökset toimiluvan varaisesta joukkorahoituksen välityksestä

ainakin rajat ylittävän toiminnan osalta.

Komission tulevan lainsäädäntöehdotuksen vuoksi esityksessä onkin pidetty tarkoituksenmukaisena

pidättäytyä sellaisista kansallisista säännöksistä rahoitusvälineillä tapahtuvan sijoitusmuotoisen

joukkorahoituksen osalta, jotka ylittäisivät MIFID:n asettamat vähimmäisvaatimukset. Vastaavasta

syystä nykyiseen puhtaasti kansallisesti säänneltyyn lainamuotoiseen joukkorahoitukseen ja sijoi-

tusmuotoiseen joukkorahoituksen välitykseen muilla kuin rahoitusvälineillä ei ehdoteta muutoksia.

Komission ehdotuksen aikanaan valmistuttua ja sen tultua voimaan ja kansallisesti sovellettavaksi

(VM:n arvio 2019-2020) tulee myös Suomessa arvioitavaksi joukkorahoituslainsäädäntöön tehtävät

muutostarpeet.

Riippumattoman sijoitusneuvonnan ja kannustinkiellon kansallinen lisäsääntely

KKV, Pörssisäätiö ja OSKL vastustavat riippumatonta sijoitusneuvontaa koskevaa sääntelyä niiltä

osin kuin sallittaisiin se, että toimija voi tarjota ei-ammattimaisille piensijoittajille riippumatonta

sijoitusneuvontaa silloin kun toiminta ei tosiasiassa ole riippumatonta. KKV:n mukaan riippuma-

tonta sijoitusneuvontaa tulisi säädellä direktiivin vaatimuksia tiukemmin. Vastaavasti osa lausun-

nonantajista on katsonut, että kannustinkielto tulisi ulottaa ehdotettua laajemmalle tai että direktii-

vissä asetettua kannustinsääntelyä voitaisiin muutoin täydentää kansallisella lisäsääntelyllä.

VM toteaa, että esityksessä omaksuttu linja direktiivin mukaisesta täytäntöönpanosta on myös saa-

nut laajaa kannatusta (Fiva, FA, OP ryhmä). Esitystä ei tältä osin ole syytä muuttaa. VM kuitenkin

tuo esiin jo esityksessäkin esitetyn tarpeen seurata ehdotetun sääntelyn vaikutuksia ja saada koke-

muksia ehdotetun sääntelyn toimivuudesta käytännössä. Tilannetta on näin hallituksen esityksen

antamisen jälkeen seurattava muun muassa sijoitusneuvontaan liittyvien menettelytapojen ja niitä

koskevan sääntelyn riittävyyden osalta. Tällöin on myös arvioitava Suomessa säädetyn sääntelyn

suhdetta muissa jäsenvaltioissa MIFID II:n täytäntöönpanon yhteydessä omaksuttaviin ratkaisuihin.

Tutkintopakko

Fiva esittää lausunnossaan tehneensä kesän ja syksyn 2017 aikana selvityksen valvottaviensa henki-

lökunnan osaamis- ja kokemusvaatimuksista. Selvityksessä kartoitettiin muun muassa sitä, millaisia

osaamisvaatimuksia valvottavat suunnittelevat uusien vaatimusten astuessa voimaan. Fivan mukaan

selvityksen perusteella on ilmeistä, että ilman nimenomaista tutkintovaatimusta sääntelyllä tuskin

saavutetaan sitä, että osaamisen taso parantuisi nykyisestä. Lisäksi lopputulos on todennäköisesti

kirjava eri palveluntarjoajien kesken. Finanssivalvonta esittää, että sekä sijoitusneuvojille että sel-

8(61)

laisille henkilöille, jotka antavat tietoja rahoitusvälineistä, sijoituspalveluista tai oheispalveluista,

asetettaisiin lain tasolla tutkintovaatimus. Näin voitaisiin varmistaa riittävän yhtenäinen teoreettinen

lähtötaso henkilöille, jotka työtehtävissään tarjoavat edellä mainittuja palveluja. Tutkinnon tulisi

olla sijoituspalveluntarjoajasta riippumattoman tahon järjestämä.

Esityksen aikataulupaineet huomioon ottaen Finanssivalvonta katsoo kuitenkin, että direktiivi voi-

daan tässä vaiheessa panna täytäntöön hallituksen esityksessä ehdotetulla tavalla. Finanssivalvonta

esittää, että eduskunta edellyttäisi, että valtioneuvosto ryhtyy selvittämään tutkintopakon käyttöön-

ottoa Suomessa. Tällainen selvitystyö tulisi tehdä laajalla kokoonpanolla, jossa olisi mukana rele-

vantit sidosryhmät. Selvityksessä tulisi tarkastella olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä toi-

mintamalleja. Koska finanssituotteiden jakelu on toteutettu Suomessa usein niin, että sama toimi-

henkilö tarjoaa asiakkaalle samanaikaisesti palvelua sekä rahoitusvälineillä että sijoitussidonnaisilla

vakuutuksilla, selvityksessä tulisi tarkastella myös sitä, tulisiko tutkintopakko ulottaa myös sijoitus-

sidonnaisten vakuutusten tarjoamiseen sijoittajansuojan ja keskenään kilpailevien sijoitustuotteiden

kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Finanssivalvonta katsoo lisäksi, että koska tutkinnon sisällön

määrittäminen johtaa käytännössä elinkeinovapauden rajoittamiseen ja perustuu tarkoituksenmukai-

suusharkintaan, tehtävä ei sovellu Finanssivalvonnalle, joka on laillisuusvalvoja.

FA:n mukaan selvitystä tutkintopakon tarpeellisuudesta ei ole syytä aloittaa tässä vaiheessa, vaan

vasta sitten kun Fivan määräyksistä ja niiden vaikutuksista on saatu kokemuksia.

VM ei kaikilta osin yhdy Fivan esittämään. VM:n mukaan esityksellä nimenomaisesti pyritään hen-

kilöstön osaamistason nostoon asettamalla sijoituspalveluja tarjoavalle yritykselle velvollisuus var-

mistua henkilöstön riittävästä tietämyksestä ja pätevyydestä. Kullakin yrityksellä on näin oltava

luotuna konkreettiset menettelytavat laissa asetetun velvollisuuden toteutumisen varmistamiseksi.

On myös huomattava, että kyseisen velvollisuuden laiminlyönti ja rikkominen on sanktioitu esityk-

sessä erittäin ankarilla hallinnollisilla seuraamuksilla. Lakisääteinen velvollisuus ja siihen liitetyt

huomattavan ankarat seuraamukset yhdessä Fivan tarkempien määräystenantovaltuuksien ja käy-

tännön valvontatoimenpiteiden kanssa asettavat riittävän tehokkaan kannustimen säännöksen käy-

tännön noudattamiselle.

VM:n mukaan myöskään kaavamainen tutkintopakkojärjestelmä ei välttämättä johda parempaan

lopputulokseen. Ehdotuksen mukaisella kunkin sijoituspalveluntarjoajan itsenäisellä velvollisuudel-

la varmistua henkilöstönsä riittävästä osaamistasosta, voidaan mahdollisesti tutkintopakkoa räätä-

löidymmin ja joustavammin varmistamaan kussakin tehtävässä vaadittavan tietämyksen ja pätevyy-

den tosiasiallinen toteutuminen. Esityksessä (s. 69) jo esitetyin tavoin lain voimaantulon jälkeen ja

sen soveltamisesta saatujen kokemusten myötä voidaan kuitenkin myöhemmin arvioida, olisiko

esimerkiksi erityisen lakiin perustuvan tutkintovaatimusten edellyttäminen tarpeellista. Vielä ei

esimerkiksi ole tiedossa se, tullaanko Suomessa jatkossa harjoittamaan MIFID II:n erityisesti sään-

telemää riippumatonta sijoitusneuvontaa. Myöhemmin suoritettavassa arvioinnissa voidaan hyödyn-

tää myös muissa jäsenvaltioissa käytössä olevia ammattipätevyysvaatimuksia ja niistä saatuja ko-

kemuksia. Hallituksen esityksen antamisen jälkeen mahdollisesti suoritettavassa arvioinnissa olisi

samoin syytä huomioida muissa finanssimarkkinoita koskevissa säännöksissä olevat ammattipäte-

vyysvelvoitteet.

VM ei näin ollen vastusta sitä, että laista saatujen kokemusten seurauksena valtioneuvosto ryhtyy

tarvittaessa myöhemmin selvittämään tutkintopakon käyttöönottoa Suomessa.

9(61)

Itsekriminointisuoja

Fivan mukaan esityksen itsekriminointisuojaa koskevia perusteluja tulisi tarkentaa valiokunnan

mietinnössä. Fivan mukaan SipaL 15 luvun 2 §:n 9 momentissa, LKR 12 luvun 2 §:n 5 momentissa

sekä FivaL 40 §:n 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi itsekriminointisuojaan liittyvästä rajoi-

tuksesta. Asiaa käsitellään myös esityksen säätämisjärjestysperusteluissa. Esityksen mukaan Fi-

vaL:ssa säädettyjen Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeutta koskevien säännösten

rikkomisesta määrättävän seuraamusmaksun soveltamisalaa ehdotetaan itsekriminointisuojan vuok-

si rajattavaksi vain sellaisiin tilanteisiin, joissa ei ole kyse rikosepäilyistä. Hallituksen esityksen

perustelujen mukaan ehdotetut säännökset vastaisivat tältä osin FivaL 33 a §:n 3 momentissa uhka-

sakon asettamisen osalta jo nykyisin säädettyä. Finanssivalvonnalla ei ole huomautettavaa itse

säännösehdotuksiin.

Finanssivalvonta pitää kuitenkin valvonnan kannalta erittäin ongelmallisena lakiehdotuksen perus-

teluissa esitettyjä toteamuksia, joista saa kuvan, että itsekriminointisuoja voisi olla esteenä Finans-

sivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudelle jo tilanteessa, jossa rikosepäilyä ei ole vielä ole-

massa. Hallituksen esityksen perusteluissa (mm. s. 174) lukee seuraavaa:

"Säännöksen tulkinnassa on kuitenkin huomioitava se, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6

artiklan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin velvoitteeseen sisältyvä itsekriminointisuojan periaate

voi myös muissa tilanteissa käytännössä estää seuraamusmaksun määräämisen. Näin esimerkiksi

tilanteissa, joissa tietojen antaminen Finanssivalvonnalle voisi mahdollisesti johtaa rikosprosessin

käynnistymiseen taikka tosiasiassa rikosoikeudelliseksi seuraamukseksi luonnehdittavan hallinnol-

lisen seuraamuksen määräämiseen. Itsekriminointisuojan suhde hallinnolliseen pakkoon on epäsel-

vä. Säännöksessä tarkoitetun henkilön myötävaikutusvelvollisuuden ja itsekriminointisuojan väli-

nen jännite sekä mahdollisesti myötävaikutusvelvollisuuden perusteella saadun aineiston hyödyn-

tämiskiellon sisältö on ratkaistava oikeuskäytännössä.".

Esityksestä saa siten kuvan, että itsekriminointisuojaan voitaisiin vedota jo Finanssivalvonnan jat-

kuvan valvonnan ja tarkastustoiminnan yhteydessä, eli jo siinä vaiheessa kun Finanssivalvonta lä-

hettää valvottavalleen tai muulle henkilölle selvityspyynnön tai tekee valvottavassa tarkastuksen.

Lainsäädäntöä ei voida tulkita näin, sillä se käytännössä estäisi Finanssi-valvonnan harjoittaman

valvonnan tehokkuuden ja toimivuuden.

Edelleen Fivan mukaan hallituksen esityksen säätämisjärjestysperusteluissa viitataan tässä yhtey-

dessä perustuslakivaliokunnan lausuntoon 39/2014 vp, jonka mukaan itsekriminointisuojan keskei-

senä sisältönä on oikeus olla rikosasiassa todistamatta itseään vastaan ja oikeus olla myötävaikutta-

matta oman syyllisyyden toteamiseen, ja että suoja kuuluu perustuslain 21 §:ssä turvatun oikeu-

denmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin. Esityksessä jätetään kuitenkin mainitsematta, että samassa

lausunnossa todetaan myös seuraavaa: "Valiokunta kuitenkin korostaa, että perustuslakivaliokunta

on käytännössään korostanut, että itsekriminointisuoja ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen

käytännön mukaan estä tai rajoita sellaisia lakiin perustuvia hallinnollisia valvontamenettelyjä, jois-

sa henkilön edellytetään antavan tietoja tai selvityksiä esimerkiksi verotusta, elinkeinovalvontaa tai

ympäristönsuojelua varten. Tällaisia tiedonantovelvoitteita voidaan oikeudenkäynnin oikeudenmu-

kaisuutta loukkaamatta siten tehostaa rangaistuksen tai siihen rinnastettavan seuraamuksen tai uhka-

sakon tai muun pakkokeinon uhalla." Lausunto liittyi oikeudenkäymiskaaren 17 luvun ja siihen liit-

tyvän todistelua yleisissä tuomioistuimissa koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Asiaan liitty-

vässä lakivaliokunnan mietinnössä 19/2014 vp. käsitellään laajasti rikosprosessiin liittyvän itsekri-

minointisuojan suhdetta verotusmenettelyyn ja elinkeinovalvontaan.

10(61)

Finanssivalvonta katsoo, että hallituksen esityksessä esitetyt toteamukset eivät siten kaikilta osin

vastaa voimassa olevaa oikeustilaa. Finanssivalvonta pitää tärkeänä, että talousvaliokunta tuo asian

esille mietinnössään, jotta Finanssivalvonnan valvonnan tehokkuus ei perusteettomasti vaarannu.

VM yhtyy Fivan arvioon ja pitää tarkoituksenmukaisena, että itsekriminointisuojaa koskevia perus-

teluja valiokunnan mietinnössä tarkennetaan PeVL 39/2014 mukaisesti.

KHO:n mukaan itsekriminointisuojaa koskevien säännösten (1. lakiehdotuksen 15 luvun 2 §:n 9

momentti ja 2. lakiehdotuksen 12 luvun 2 §:n 5 momentti) sanamuoto näyttäisi mahdollistavan seu-

raamusmaksun määräämisen tilanteessa, jos rikosepäilys liittyisi toiseen asiakokonaisuuteen, kuin

tietojenantamista koskeva velvoite.

VM:n mukaan itsekriminointisuojan sääntelyä on KHO:n esittämin tavoin harkittava tarkemmin

sen jälkeen kun asiassa on ehditty suorittaa perusteellisempi horisontaalinen perusvalmistelu.

KHO:n esittämä huomioiden 1. lakiehdotuksen 2 §:n 9 momenttia tulisi kuitenkin tarkentaa seuraa-

vasti:

15 luku

Hallinnolliset seuraamukset

2 §

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksua ei saa määrätä edellä 6 momentin 10 kohdan nojalla muulle kuin

Finanssivalvonnan valvottavalle tai muulle henkilölle, joka on velvollinen noudatta-

maan tätä lakia tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetusta. Seuraamusmaksua

ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle edellä 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettujen

säännösten rikkomisesta, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät

rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.

Vastaavasti 2. Lakiehdotuksen 12 luvun 2 §:n 5 momenttia tulisi tarkentaa seuraavasti:

12 luku

Hallinnolliset seuraamukset

2 §

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksua ei saa määrätä edellä 2 momentin 9 kohdan nojalla muulle kuin

Finanssivalvonnan valvottavalle tai muulle henkilölle, joka on velvollinen noudatta-

maan tätä lakia tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetusta. Seuraamusmaksua

ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle edellä 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettujen

säännösten rikkomisesta, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät

rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.

11(61)

HE 48/2017 vp ehdotukseen aiemmin sisältynyt sijoituspalvelulain 4 luvun 2 §:n muutosehdo-

tus

Asianajajaliitto kiinnittää huomion siihen, ettei esitys sisällä HE 48/2017 vp:n mukaista ehdotusta

sijoituspalvelulain 4 luvun 2 §:n muuttamiseksi, eikä perusteluja sille, miksi aiempaa ehdotusta ei

ole otettu huomioon tässä esityksessä. Kyseisen ehdotuksen mukaan:

”Ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen liikkeeseenlaskun järjestämiseen liittyviä

ulkomailta Suomeen tarjoamia palveluja suomalaiselle liikkeeseenlaskijoille ei ole pi-

dettävä tässä pykälässä tarkoitettuina sijoitus- tai oheispalveluina pelkästään sillä pe-

rusteella, että liikkeeseenlaskija on suomalainen.”

VM:n mukaan kyseinen aiempi esitys ei ole edelleenkään perusteltu, eikä esitys sisällä aiempaan

HE 48/2017 sisältynyttä vastaavaa esitystä siksi, että kyseinen ehdotus ei olisi MIFID:n mukainen.

VM yhtyy Fivan HE 48/2017 käsittelyn yhteydessä jo esittämään kyseistä ehdotusta vastustavaan

näkemykseen, jonka mukaan kyseinen ehdotettu kansallinen lisäsäännös vaikeuttaisi Fivan tavoitet-

ta edistää EU-sääntelyn yhdenmukaista soveltamista koko EU:n alueella. Kyseinen lisäsääntely

voisi johtaa siihen, että Suomen sääntely poikkeaisi muiden jäsenvaltioiden sääntelystä. Edelleen

VM yhtyy Fivan näkemykseen siitä, että arvopaperimarkkinavalvojat pyrkivät ESMAn puitteissa

muodostamaan kysymykseen yhteisen näkemyksen. VM:n mukaan on myös huomioitava, että kyse

on MIFID:n eräästä keskeisestä sijoituspalvelun tarjoamisen määritelmästä ja sen soveltamisalasta

palveluita tarjotessa.

Eduskunnan ponsi (EV 44/2017 vp)

Esitys sisältää MIFID II -direktiiviin sisältymättömän ehdotuksen, jolla laitetaan täytäntöön edus-

kunnan edellyttämä lainsäädäntömuutos koskien listaamattomia yhtiöitä (eduskunnan vastaus EV

44/2017 vp hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoimin-

nasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 28/2016 vp)). Ponnen mukaan eduskunta edellytti, että

hallitus ryhtyy viipymättä valmistelemaan lainsäädäntöä, jonka nojalla kielletään suomalaisen lis-

taamattoman osakeyhtiön osakkeiden liittäminen ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.

Ehdotus on ollut usean lausunnonantajan mielestä ongelmallinen esimerkiksi yhtiöiden rahoituksen

saatavuuden ja elinkeinonvapauden näkökulmasta. VM myöntää, että lausunnon antajien kuvaamat

kielteiset vaikutukset ovat mahdollisia, mutta eduskunnan yksiselitteisen ponnen vuoksi ehdotuksen

vaikutuksia ei ole esityksessä arvioitu.

12(61)

II Lakikohtaiset kommentit

1.lakiehdotus (sijoituspalvelulaki)

Fivan, FA:n ja Energiaviraston tekniset muokkausehdotukset voidaan pääosin hyväksyä 1 luvun 2-8

§:n, 23 §, 25 §:n, 2 luvun 3 §:n, 6 luvun 1 §:n 1 momentin, 6 a luvun 1 §:n, 7 luvun 6 §:n 5 momen-

tin, 8 luvun 2 §:ään, 9 lukuun, 10 luvun 3, 6 ja 13 §:ään, 15 luvun 2 § osalta seuraavasti:

1 luku

Yleiset säännökset

2 §

Poikkeukset lain soveltamisalasta

Tätä lakia ei sovelleta, jos: 1) palvelua tarjotaan yksinomaan samaan konserniin kuuluvalle kirjanpitovelvolliselle; 2) toimintaa harjoitetaan satunnaisesti muun laissa, hallinnollisissa määräyksissä tai ammattikunnan eetti-

sissä säännöissä erikseen säännellyn liike- tai ammattitoiminnan ohessa; 3) kauppaa käydään omaan lukuun muilla rahoitusvälineillä kuin hyödykejohdannaisilla taikka päästöoi-

keuksilla tai päästöoikeusjohdannaisilla, eikä tarjota muuta sijoituspalvelua tai harjoiteta muuta sijoitustoi-mintaa kyseisillä muilla rahoitusvälineillä, paitsi jos tämä:

a) toimii markkinatakaajana; b) on säännellyn markkinan tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän jäsen tai osapuoli taikka käyttää

suoraa sähköistä markkinoillepääsyä, lukuun ottamatta finanssialan ulkopuolisia yhteisöjä, jotka toteuttavat kauppapaikassa liiketoimia, jotka vähentävät suoraan näiden finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen tai niiden konsernien liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan liittyviä riskejä objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla;

c) soveltaa huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää; tai d) käy kauppaa omaan lukuun toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja; 4) liiketoiminnan harjoittaja pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana käy kauppaa omaan lukuun hyö-

dykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla tai päästöoikeusjohdannaisilla, mukaan lukien markkinatakaajat, lu-kuun ottamatta henkilöitä, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja taikka jos liiketoiminnan harjoittaja tarjoaa muussa kuin omaan lukuun käytävässä kaupassa kyseisiin rahoitusväli-neisiin liittyviä sijoituspalveluja pääasiallisen liiketoiminnan kohteena oleville asiakkaille tai toimittajille edellyttäen, että:

a) liiketoiminnan harjoittajan tai sen konsernin pääasiallisena liiketoimintana ei ole sijoituspalvelun tar-joaminen, luottolaitostoiminta tai hyödykejohdannaisiin liittyvä markkinatakaus;

b) liiketoiminnan harjoittaja ei sovella huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää; ja c) liiketoiminnan harjoittaja ilmoittaa Finanssivalvonnalle vuosittain soveltavansa tässä kohdassa säädettyä

poikkeusta ja Finanssivalvonnan pyynnöstä esittää perusteet toiminnan määrittelemisestä oheistoiminnaksi; 5) liiketoiminnan harjoittaja tarjoaa sijoitusneuvontaa muun tämän lain soveltamisalan ulkopuolisen am-

mattitoiminnan yhteydessä edellyttäen, ettei sijoitusneuvonta ole maksullista. Edellä 1 momentin 3 kohdan a—d alakohtaa ei sovelleta, jos toiminnanharjoittajaan sovelletaan 1 momen-

tin 4 kohtaan tai 3 momentin 32 tai 54 kohtaan perustuvaa poikkeusta lain soveltamisalasta. Tämä laki ei koske: 1) Valtiokonttoria, Euroopan keskuspankkia, Suomen Pankkia, kansallisia keskuspankkeja, muita julkisia

elimiä, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon unionissa, eikä jäsenvaltioi-den perustamia kansainvälisiä rahoituslaitoksia, joiden tarkoituksena on hankkia rahoitusta ja antaa rahoitus-tukea niille jäsenilleen, joilla on tai joille uhkaa tulla vakavia rahoitusongelmia;

2) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettuja rahastoyhtiöitä ja säilytysyhteisöjä eikä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa (162/2014) tarkoitettuja vaihtoehtorahastojen hoitajia, niiden säilytysyhteisöjä, erityisiä säilytysyhteisöjä ja omaisuudenhoitajia, ellei tämän luvunlain 4 ja 6 §:stä muuta johdu;

3) henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitettuja henkilöstörahastoja;

Kommentoinut [HJV1]: Muutokset ovat luonteeltaan teknisiä,

jollei nimenomaisia perusteluja muutoksille ole esitetty.

13(61)

4) vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettuja vakuutusyhtiöitä, työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa lais-sa (354/1997) tarkoitettuja työeläkevakuutusyhtiöitä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa (398/1995) tarkoitettuja ulkomaisia vakuutusyhtiöitä eikä vakuutusyhdistyslaissa (1250/1987) tarkoitettuja vakuutusyhdistyksiä;

5) eläkesäätiölaissa (1774/1995) tarkoitettuja eläkesäätiöitä eikä vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitet-tuja eläkekassoja;

6) päästökauppalain (311/2011) 6 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuja toiminnanharjoittajia ja lentolii-kenteen päästökaupasta annetun lain (34/2010) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja ilma-aluksen käyt-täjiä, jotka päästöoikeuksilla kauppaa käydessään eivät toteuta asiakastoimeksiantoja eivätkä tarjoa muita sijoituspalveluja tai harjoita muuta sijoitustoimintaa kuin kaupankäyntiä omaan lukuunsa, edellyttäen, että kyseiset henkilöt eivät sovella huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää;

7) sähkömarkkinalaissa (588/2013) tarkoitettuja kantaverkonhaltijoita ja maakaasumarkkinalaissa (587/2017) tarkoitettuja siirtoverkonhaltijoita niiden hoitaessa kyseisten lakien tai verkkoon pääsyä koske-vista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa ja asetuksen (EY) N:o 1228/2003 kumoamisesta anne-tun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 714/2009 tai maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä ja asetuksen (EY) N:o 1775/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2009 tai mainittujen asetusten nojalla hyväksyttyjen verkkosääntöjen tai suuntaviivojen mukaisia tehtäviään, henkilöitä, jotka toimivat niiden puolesta palveluntarjoajina ja hoitavat niiden kyseisten säädösten tai kyseisten asetusten nojalla hyväksyttyjen verkkosääntöjen ja suuntaviivojen mukaisia tehtäviä, sekä energiantasausjärjestelmän, johtoverkoston tai muun energian tarjonnan ja käytön pitämiseksi tasapainossa tarkoitetun järjestelmän ylläpitäjiä tai hallinnoijia niiden hoitaessa kyseisiä tehtäviä.

Edellä 3 momentin 7 kohdassa tarkoitettua poikkeusta on sovellettava kyseisessä kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittaviin henkilöihin ainoastaan siltä osin kuin ne harjoittavat hyödykejohdannaisiin liittyvää sijoitustoimintaa tai tarjoavat niihin liittyviä sijoituspalveluja kyseisen toiminnan harjoittamiseksi. Poikkeus-ta ei kuitenkaan sovelleta jälkimarkkinoiden toimintaan, mukaan lukien kauppapaikkaan jälkimarkkinoilla käytävää finanssisiirto-oikeuksien kauppaa varten.

Tämän lain soveltamisesta arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 1 luvun 3 §:n 5 kohdassa tarkoitettuun arvopaperikeskukseen ja 6 kohdassa tarkoitettuun ulkomaiseen arvopaperi-keskukseen säädetään arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014 73 artiklassa.

3 §

Osittaiset poikkeukset lain soveltamisesta

Tätä lakia ei sovelleta henkilöihin, jotka: 1) 1 luvun 15 §:n 1 ja 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainoastaan vastaanottavat ja välittävät 1 luvun 14 §:n

1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja arvopapereita tai muita yhteissijoitusyritysten osuuksia koskevia toimeksiantoja tai tarjoavat kyseisiin rahoitusvälineisiin liittyvää sijoitusneuvontaa edellyttäen, että toimeksiantoja voidaan välittää ainoastaan luottolaitokselle, rahastoyhtiölle, sijoituspalveluyritykselle tai vaihtoehtorahastojen hoita-jalle taikka ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen, ulkomaisen ETA-luottolaitoksen, ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön tai ulkomaisen ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle tai sellaisessa kolmannessa maassa toimiluvan saaneen sijoituspalveluyrityksen tai luottolaitoksen Suomessa sijaitsevalle sivuliikkeelle, joka noudattaa sijoituspalvelulakia tai luottolaitostoiminnasta annettua lakia vas-taavia toiminnan vakautta koskevia säännöksiä;

2) tarjoavat yksinomaan hyödykkeisiin, päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin liittyviä sijoituspalveluja ainoana tarkoituksenaan suojata asiakkaidensa kaupalliset riskit, jos nämä asiakkaat ovat yksinomaan sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/54/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/72/EY 2 artiklan 35 kohdassa määriteltyjä paikallisia sähköalan yrityksiä tai maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoa-misesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY 2 artiklan 1 kohdassa määritel-tyjä maakaasualan yrityksiä, edellyttäen, että näillä asiakkailla on yhteisesti hallussaan 100 prosenttia kyseis-ten henkilöiden pääomasta tai äänioikeuksista, ne käyttävät yhteistä määräysvaltaa ja niitä koskee lain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu poikkeus, jos ne tarjoavat kyseiset sijoituspalvelut itse; tai, jotka

3) tarjoavat yksinomaan päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin liittyviä sijoituspalveluja ainoana tarkoi-tuksenaan suojata asiakkaidensa kaupalliset riskit, jos nämä asiakkaat ovat yksinomaan kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muutta-misesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan f alakohdassa määri-teltyjä toiminnanharjoittajia, edellyttäen, että näillä asiakkailla on yhteisesti hallussaan 100 prosenttia kyseis-ten henkilöiden pääomasta tai äänioikeuksista, ne käyttävät yhteistä määräysvaltaa ja niitä koskee lain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu poikkeus, jos ne tarjoavat kyseiset sijoituspalvelut itse.

Kommentoinut [HJV2]: Tekninen muotoilun selvennys

14(61)

Edellä 1 momentissa 1 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin sovelletaan kuitenkin, mitä 1 luvun 22-24 §:ssä, 2 luvun 1 §:ssä, 3 luvussa, 6 a luvussa, 6 b luvussa, 7 luvun 1, 2, 5, 7 §:n 4 momentissa ja, 9 §:ssä, 10 luvun 1-2 ja 34 §:ssä, 4 §:n 1 momentissa ja 2 momentissa, jos sijoitus ylittää 2 000 euroa, 5 §:n 1—3 mo-mentissa, 6 §:n 5—8 momentissa, 7, 11-13, 12 ja 15 §:ssä sekä 12, 15, 16 ja 16 a luvussa säädetään.

Sen estämättä, mitä edellä 2 momentissa säädetään, edellä 1 momentissa 1 kohdassa tarkoitettuihin henki-löihin niiden välittäessä joukkorahoituslaissa (734/2016) tarkoitettua sijoitusmuotoista joukkorahoitusta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilla rahoitusvälineillä sekä edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin henkilöihin sovelletaan kuitenkin, mitä 2 luvun 1 §:ssä, 3 luvussa, 6 b luvussa, 7 luvun 7 §:n 4 momentissa, 9 §:ssä, 10 luvun 2 ja 3 §:ssä, 4 §:n 1 momentissa ja 2 momentissa, jos sijoitus ylittää 2 000 euroa, 5 §:n 1—3 momentissa, 6 §:n 5—8 momentissa, 7, 11, 12 ja 15 §:ssä sekä 15, 16 ja 16 a luvussa säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin sovelletaan lisäksi 2 ja 3 momenteissa tarkoitettuja sään-nöksiä koskevia tarkempia säännöksiä, määräyksiä ja rahoitusvälineiden markkinat –direktiivin perusteella annettuja komission asetusten säännöksiä sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksen IV osaston sekä 42 artiklan 1, 2, 5 ja 6 kohtien säännöksiä sekä asetuksen kyseisten säännösten perusteella annettuja komission asetusten säännöksiä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut henkilöt eivät saa pitää hallussaan asiakkaansa rahoitusvälineitä tai rahava-roja (asiakasvarat), eikä heillä saa olla velkaa asiakkaalleen. Kyseisillä henkilöillä on oltava niiden toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen Finanssivalvonnan riittäväksi arvioima ammatillinen vastuuvakuutus. Va-kuutuksenantajalla on oltava kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa (ETA-valtiossa), jollei Finanssivalvonta hakemuksesta myönnä tästä poikkeusta. Vakuutuksen on lisäksi täytettävä seuraavat ehdot:

1) vakuutus on voimassa niiden vahinkojen korvaamiseksi, joista henkilö on tämän lain mukaan vastuussa; 2) vakuutuksen määrä on vähintään 1 000 000 euroa vahinkoa kohti ja yhteensä 1 500 000 euroa kaikkien

vahinkojen osalta vuotta kohti; 3) jos vakuutukseen sisältyy omavastuu, vakuutuksenantaja suorittaa vakuutuskorvauksen vahingon kärsi-

neelle omavastuuta vähentämättä; 4) vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on syntynyt vakuutuskauden aikana tapahtuneen teon tai laimin-

lyönnin seurauksena ja jonka korvaamisesta on esitetty kirjallinen vaatimus ilmoituksen tekijälle tai vakuu-tuksenantajalle vakuutuksen voimassaoloaikana tai kolmen vuoden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja saa tarjota Suomesta toiseen valtioonETA-alueelle, jos se on jollei sitä ole kyseisessä valtiossatoisessa ETA-valtiossa sallittukielletty tai rajoitettu. Kolmansista maista säädetään erikseen.

Tässä pykälässä tarkoitetun henkilön on sijoituspalveluita tarjotessaan annettava asiakkaalle selkeät tiedot siitä, että palvelun tarjoajaan ei sovelleta kaikkia laissa asetettuja ammattipätevyys-, toiminnan järjestämis- ja menettelytapasäännöksiä.

4 §

Luottolaitokseen, rahastoyhtiöön ja vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettavat säännökset

Luottolaitokseen, joka tarjoaa sijoituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoiminta sekä tarjoaa oheispalveluja, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 b luvun 2 §:ssä, 7 luvun 2 §:ssä, 5 §:ssä, 6 §:n 1-3 momentissa ja 5-6 momentissa, 7—9 ja 12—154 ja 16 §:ssä, 7 a luvussa, 9—11 luvussa, 13 luvun 1§:ssä ja 6 §:ssä, siltä osin kuin nse koskeevat sidonnaisasiamiehen käyttämistä, ja 6 §:ssä, 15 luvussa ja 16 luvun 2 §:ssä sekä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain ( / ) 3 luvun 16 §:n 1 momentissa, 4 luvun 6 §:n 2 momentissa, 5 luvun 12 ja 14 §:ssä, 6 luvussa ja arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoimin-nasta annetun lain 5 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksestä.

Rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin sijoitusrahastolaissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 2 ja 4 momenteissa, 7 luvun 2, 5, 7—9 ja 121—14 ja 16 §:ssä, 9 luvussa, 10 luvun 1—7 ja 15—16 §:ssä ja 9, 11, 12 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksestä. Vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalveluja siten kuin vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa säädetään, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 6 luvun 1 §:n 2 momentissa, 2 §:n 2 ja 4 momenteissa, 7 luvun 2, 5, 7—9 ja 112—164 ja 16 §:ssä ja 9—11 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään sijoitus-palveluyrityksestä.

Mitä 16 luvun 1 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksen ja sen omistajien, toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten vahingonkorvausvelvollisuudesta, koskee vastaavasti edellä tässä pykälässä tarkoitettua luottolaitos-ta, rahastoyhtiötä ja vaihtoehtorahastojen hoitajaa sekä niiden omistajia, toimitusjohtajaa ja hallituksen jäse-niä.

5 §

Ulkomaiseen ETA-sijoituspalveluyritykseen ja ulkomaiseen ETA-luottolaitokseen sovellettavat säännökset

Kommentoinut [HJV3]: Tämä 2 momentti olisi soveltamisalal-

taan yleinen ja siihen on lisätty Fivan ja muiden toimijoiden esittämät

ja direktiivin vähimmäisvaatimukset ylittävät laajennukset sijoittajan-

suojasäännösten noudattamiseksi. Tämä momentti vastaisi näin

esitettyyn huoleen siitä, että esimerkiksi sijoitusneuvontaa kyseisen

kevyemmän toimiluvan nojalla ei enää voisi tarjota ilman riittävää

sijoittajansuojaa

Kommentoinut [HJV4]: Tämä uusi 3 momentti koskisi vain

sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välitystä ja olisi sisällöltään

edeltävää 2 momenttia kevyempi ja direktiivin vähimmäisvaatimus-

ten mukainen

Kommentoinut [HJV5]: Fivan esittämän vaatimuksen mukaises-

ti tässä uudessa 4 momentissa kevyemmän toimiluvan toimijoille on

asetettu (direktiivin mukaisesti) velvollisuus noudattaa myös lain ja

MIFIR:n säännöksiä koskevia alemman tason määräyksiä ja asetuk-

sia.

Kommentoinut [HJV6]: Tekninen muotoilun selvennys

15(61)

Ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjota oheispalveluja sivuliikkeen välityksellä Suomessa ja tällaiselle toiminnalle asetettavista vaati-muksista säädetään 13 §:ssä, 2 luvun 2 §:n 1 momentissa, 4 luvun 1 §:n 1—3 ja 6 momentissa, 7 luvun 2 §:n 6 momentissa, 7 §:ssä ja 15-16 §:ssä, 7 a luvun 5 §:ssä, 10 luvun 1—9 ja 11—14 §:ssä ja 16 §:ssä, 11 luvun 18, 19 ja 22—25 §:ssä, 12 luvun 4 §:ssä, 14 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Ulkomaiseen ETA-luottolaitokseen, joka tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa sekä tarjo-aa oheispalveluja Suomessa sivuliikkeen välityksellä, sovelletaan näiden palvelujen ja toiminnan osalta, mitä 13 §:ssä, 2 luvun 2 §:n 1 momentissa, 4 luvun 1 §:n 4—6 momentissa, 7 luvun 2 §:n 6 momentissa, 7 §:ssä ja 15-16 §:ssä, 7 a luvun 5 §:ssä, 10 luvun 1—9 ja 11—14 §:ssä ja 16 §:ssä sekä 11 luvun 18, 19 ja 22—25 §:ssä, 12 luvun 4 §:ssä, 14 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään.

Ulkomaisesta ETA-sijoituspalveluyrityksestä ja ulkomaisesta ETA-luottolaitoksesta, joka tarjoaa Suomeen sijoittuneille osapuolille suoran mahdollisuuden käydä kauppaa monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä, säädetään 4 luvun 2 §:n 7 momentissa.

Lain soveltamisesta ulkomaiseen ETA-sijoituspalveluyritykseen ja ulkomaiseen ETA-luottolaitokseen, jo-ka tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa Suomessa sivuliikettä perustamatta, säädetään 4 luvun 2 §:ssä.

Rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan par-lamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014 (EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen) 14—26 artiklassa sekä VII osastossa säädetään 1 ja 2 momentissa tarkoitettua toimintaa koskevista vaatimuksista.

6 §

Ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön ja ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan sovellettavat säännökset

Sijoitusrahastolaissa tarkoitettuun ulkomaiseen ETA-rahastoyhtiöön, joka tarjoaa sijoituspalvelua Suomes-sa sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista annetussa laissa tarkoitettuun ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaan, joka tarjoaa sijoituspalvelua Suomessa sivuliikkeen välityksellä, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 2 luvun 2 §:ssä, 7 luvun 2 §:n 6 momentissa ja 15-16 §:ssä, 7 a luvun 5 §:ssä, 10 luvun 1—9 §:ssä, 11—14 §:ssä ja 16 §:ssä ja 11 luvun 18, 19 ja 22—25 §:ssä säädetään ulkomaisesta ETA-sijoituspalveluyrityksestä ja mitä 15 luvussa säädetään ulkomaisesta sijoituspalveluyrityksestä sekä mitä 16 luvun 2 §:ssä säädetään.

Lain soveltamisesta ulkomaiseen ETA-sijoituspalveluyritykseen ja ulkomaiseen ETA-luottolaitokseen, jo-ka tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa Suomessa sivuliikettä perustamatta, säädetään 4 luvun 2 §:ssä.

Mitä 14 luvun 3 §:ssä säädetään ulkomaisen sijoituspalveluyrityksen ja sen sivuliikkeen johtajan vahin-gonkorvausvelvollisuudesta, koskee vastaavasti tässä pykälässä tarkoitettua ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä ja sen sivuliikkeen johtajaa sekä ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja sen sivuliikkeen johtajaa.

7 §

Kolmannen maan yritykseen sovellettavat säännökset

Kolmannen maan yritykseen, joka tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa Suomessa sivu-liikkeen välityksellä, sovelletaan näiden palvelujen osalta, mitä tämän lain 13 §:ssä, 2 luvun 2 §:ssä, 5 luvus-sa, 7 luvun 2, 4, 5, 7, 9—11 ja 15—16 §:ssä, 7 a luvussa, 9 luvussa, 10 luvun 1—8 §:ssä, 9 §:n 1 ja 2 mo-mentissa, 11—13 §:ssä ja 15-16 §:ssä, 11 luvun 20—25 §:ssä, 12 luvun 4 §:ssä, 14 ja 15 luvussa sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksestä ja kolmannen maan yrityksestä, mitä kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 5 luvussa säädetään sijoituspalveluyrityksestä ja kolmannen maan yrityksestä, sekä mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 6 §:ssä säädetään luottolaitoksesta. Kolmannen maan yrityksen toimintaan sovellettavista vaatimuksista säädetään lisäksi EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 3—26 artiklassa ja VII osastossa.

Kolmannen maan yrityksen oikeudesta tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa Suomessa vastaavuuspäätöksen nojalla sivuliikkeen välityksellä tai sivuliikettä perustamatta säädetään EU:n rahoitus-välineiden markkinat -asetuksen 46—49 artiklassa.

8 §

Strukturoitujen talletusten myyntiin ja niitä koskevaan sijoitusneuvontaan sovellettavat säännökset

Sijoituspalveluyritykseen ja luottolaitokseen, joka myy strukturoituja talletuksia tai tarjoaa niihin liittyvää sijoitusneuvontaa Suomessa, sovelletaan näiden toimintojen osalta tämän lain 6 b luvun 2 §:ää, 7 luvun 2 §:n

16(61)

2 ja 6 momenttia, 6 §:n 1—3 ja 5 momenttia, 7, ja 9 ja 16 §:ää, 10 luvun 1—7, 9—11, 13, 15 ja 16 §:ää, 11- 12 lukua ja 15 lukua 16 luvun 2 ja 3 §:ää sekä luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 6 §:ää.

Ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen ja ulkomaisen ETA-luottolaitoksen Suomessa sijaitsevaan sivu-liikkeeseen, joka myy strukturoituja talletuksia tai tarjoaa niihin liittyvää sijoitusneuvontaa Suomessa, sovel-letaan näiden toimintojen osalta tämän lain 7 luvun 2 §:n 6 momenttia ja 16 §:ää, 10 luvun 1—7, 9 ja 16 §:ää, 12 luvun 4 §:ää sekä, 15 lukua sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ää.

Kolmannen maan yrityksen sivuliikkeeseen, joka myy strukturoituja talletuksia tai tarjoaa niihin liittyvää sijoitusneuvontaa Suomessa, sovelletaan näiden toimintojen osalta tämän lain 7 luvun 2 §:n 2 ja 6 moment-tia, 7, ja 9 ja 16 §:ää, 10 luvun 1—7, 9, 11, 13, 15 ja 16 §:ää, 12 luvun 4 §:ää, 14 ja sekä 15 lukua sekä 16 luvun 2 ja 3 §:ää.

23 §

Asiakas, ammattimainen ja ei-ammattimainen asiakas

Tässä laissa ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan: 1) rahoitusmarkkinoilla toimiluvan nojalla toimintaa harjoittavaa tai säänneltyä yhteisöä ja siihen rinnastet-

tavaa ulkomaista viranomaisvalvonnassa olevaa: a) sijoituspalveluyritystä; b) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta; c) sijoitusrahastolaissa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja säilytysyhteisöä sekä vaihtoehtorahastojen hoitajista

annetussa laissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa, säilytysyhteisöä ja erityistä säilytysyhteisöä; d) kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa tarkoitettua pörssiä; e) arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua arvopaperikeskusta, ulko-

maista arvopaperikeskusta sekä keskusvastapuolta; f) vakuutusyhtiölaissa tarkoitettua vakuutusyhtiötä; g) työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitettua työeläkevakuutusyhtiötä, eläkesäätiölaissa tar-

koitettua eläkesäätiötä ja vakuutuskassalaissa tarkoitettua eläkekassaa; h) EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan 4 alakohdassa tarkoitettuja paikallisia yrityksiä; i) hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia omaan lukuunsa ostavaa ja myyvää yritystä; j) muuta kuin a—i alakohdassa tarkoitettua yhteisösijoittajaa; 2) suuryritystä, joka täyttää viimeksi päättyneeltä täydeltä tilikaudelta laaditun tilinpäätöksen mukaan vä-

hintään kaksi seuraavista vaatimuksista: a) taseen loppusumma on vähintään 20 000 000 euroa; b) liikevaihto on vähintään 40 000 000 euroa; c) omat varat ovat vähintään 2 000 000 euroa; 3) Suomen valtiota, Valtiokonttoria, Ahvenanmaan maakuntaa, ulkomaista valtiota ja osavaltiota sekä val-

tionvelkaa hoitavaa ulkomaista toimielintä; 4) Euroopan keskuspankkia, Suomen Pankkia ja siihen rinnastettavaa ulkomaista keskuspankkia sekä Kan-

sainvälistä valuuttarahastoa, Maailmanpankkia, Euroopan investointipankkia ja niihin rinnastettavaa muuta kansainvälistä yhteisöä tai organisaatiota;

5) yhteisösijoittajaa, jonka pääasiallisena toimialana on rahoitusvälineisiin sijoittaminen; 6) muuta asiakasta, jota sijoituspalveluyritys 2 momentin perusteella kohtelee ammattimaisena asiakkaana. Sijoituspalveluyritys voi kohdella muuta kuin 1 momentin 1—5 kohdassa tarkoitettua asiakasta tämän

omasta pyynnöstä ammattimaisena asiakkaana, jos se arvioi, että asiakkaalla on valmiudet tehdä itsenäisiä sijoituspäätöksiä ja ymmärtää niihin liittyvät riskit ja jos asiakas lisäksi täyttää vähintään kaksi seuraavista vaatimuksista:

1) asiakas on toteuttanut huomattavan suuria liiketoimia kyseisillä markkinoilla keskimäärin kymmenen kertaa neljännesvuodessa neljän viimeksi kuluneen vuosineljänneksen aikana;

2) asiakkaan sijoitusvarallisuuden arvo on yli 500 000 euroa; 3) asiakas työskentelee tai on työskennellyt rahoitusalalla ammattimaisesti vähintään vuoden tehtävässä,

joka edellyttää tietämystä suunnitelluista liiketoimista ja palveluista. Tässä laissa ei-ammattimaisella asiakkaalla tarkoitetaan muuta asiakasta kuin 1 momentissa tarkoitettua

ammattimaista asiakasta. Tässä laissa asiakkaalla tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, jolle sijoituspalveluyritys tarjoaa sijoi-

tus- ja oheispalveluja.

25 §

Algoritminen kaupankäynti ja suora sähköinen markkinoillepääsy

17(61)

Tässä laissa algoritmisella kaupankäynnillä tarkoitetaan rahoitusvälineillä tapahtuvaa kaupankäyntiä, jossa tietokonealgoritmi määrittää automaattisesti toimeksiantojen yksittäisiä tekijöitä.

Tässä laissa huippunopealla algoritmisella kaupankäyntimenetelmällä tarkoitetaan mitä tahansa algorit-mista kaupankäyntimenetelmää, jolle ovat ominaisia:

1) infrastruktuuri, jolla pyritään minimoimaan verkkoon liittyvä ja muuntyyppinen viive ja joka sisältää vähintään yhden seuraavista toimeksiantojen algoritmista kirjausta koskevista palveluista: erilaiset konesa-lipalvelut tai huippunopea suora sähköinen markkinoillepääsy;

2) järjestelmän määrittämä toimeksiantojen käynnistäminen, tuottaminen, reitittäminen tai toteuttaminen siten, että ihminen ei osallistu yksittäisiin liiketoimiin tai toimeksiantoihin; ja

3) korkea päivänsisäinen viestimäärä, joka koostuu toimeksiannoista, hintatarjouksista tai peruutuksista. Tässä laissa suoralla sähköisellä markkinoillepääsyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa kaupankäyntiosapuo-

likauppapaikan jäsen tai osapuoli taikka asiakas antaa asiakkaallehenkilölle luvan käyttää sen kaupankäynti-tunnustakoodia, niin että asiakashenkilö voi välittää rahoitusvälineeseen liittyviä toimeksiantoja sähköisesti suoraan kauppapaikkaan.

2 luku

Oikeus tarjota sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa

3 §

Oheispalvelut ja oikeus tarjota raportointipalveluja

Sijoituspalveluyritys saa myönnetyn toimiluvan mukaisesti sijoituspalvelun tai sijoitustoiminnan lisäksi: 1) myöntää asiakkaille sijoituspalveluun liittyviä luottoja ja muuta rahoitusta; 2) tarjota yrityksille pääomarakenteita, liiketoimintastrategiaa ja muita niihin liittyviä kysymyksiä koske-

vaa neuvontaa sekä yritysten sulautumisia, yritysostoja ja muita yritysjärjestelyjä koskevaa neuvontaa ja palveluja;

3) tarjota sijoituspalveluun liittyvää valuuttapalvelua; 4) tuottaa ja levittää sijoitustutkimuksia, rahoitusanalyysejä sekä muita vastaavia rahoitusvälineillä käytä-

vään kauppaan liittyviä yleisiä suosituksia; 5) tarjota rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun takaamiseen liittyviä palveluja; 6) tarjota sijoituspalveluja ja tässä momentissa tarkoitettuja palveluja vastaavia palveluja sellaisilla johdan-

naissopimusten kohde-etuuksilla, jotka eivät ole rahoitusvälineitä silloin, kun toiminta liittyy johdannaisso-pimuksilla harjoitettavaan toimintaan;

7) tarjota rahoitusvälineiden säilyttämistä ja hoitoa asiakkaan lukuun, mihin kuuluvat säilytyspalvelut ja muut asiaan liittyvät palvelut, lukuun ottamatta EU:n arvopaperikeskusasetuksen liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa tarkoitettua arvopaperitilien ylläpitoa ylimmällä tasolla;

8) tarjota muuta kuin 7 kohdassa tarkoitettua rahoitusvälineiden säilyttämistä; 9) harjoittaa muuta tässä momentissa tarkoitettuun toimintaan verrattavaa tai siihen läheisesti liittyvää toi-

mintaa. Sijoituspalveluyritys, joka harjoittaa monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestämistä, saa li-

säksi ylläpitää ja tarjota kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 19 koh-dassa tarkoitettuja raportointipalveluja.

6 luku

Sijoituspalvelun tarjoamisen taloudelliset toimintaedellytykset ja talouden vakauden valvonta

1 §

Vähimmäispääoma

Sijoituspalveluyrityksen osakepääoman on oltava vähintään 730 000 euroa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Sijoituspalveluyrityksen osakepääoman lukuun ottamatta sellaista 5 momentissa mainittua sijoituspalveluyri-tystä, joka tarjoaa ainoastaan toimeksiantojen välittämistä tai sijoitusneuvontaa, tulee muodostua yhdestä tai useammasta pääomaerästä, joista säädetään EU:n vakavaraisuusasetuksen 26 artiklan 1 kohdan a—e alakoh-dassa.

Kommentoinut [HJV7]: 8 kohta poistetaan tarpeettomana, koska

kohdassa tarkoitettu oikeus säilyttää muita sijoituskohteita kuin

rahoitusvälineitä sisältyy jo luvun 3 a §:ään

18(61)

6 a luku

Huomattavan omistusosuuden hankinta ja luovutus

1 §

Huomattavan omistusosuuden hankintaa ja luovutusta koskeva ilmoitusvelvollisuus

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia huomattavan omistusosuuden sijoituspalveluyrityksestä, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle.

Jos 1 momentissa tarkoitettua omistusta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin sijoituspalveluyri-tyksen osakepääomasta tai omistus vastaisi samansuuruista osuutta kaikkien osakkeiden tuottamasta äänival-lasta tai sijoituspalveluyrityksestä tulisi tytäryritys, myös tästä hankinnasta on ilmoitettava etukäteen Finans-sivalvonnalle.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistusosuutta ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperi-markkinalain 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 6, 7, 8 ja 8 a §:ssä säädetään. Tätä momenttia sovellettaessa ei oteta huomioon osakkeita, jotka ilmoitusvelvollinen on enintään vuoden ajaksi hankkinut järjestämänsä arvopape-rien liikkeeseenlaskun yhteydessä tai markkinatakauksen nojalla ja joiden nojalla ilmoitusvelvollisella ei ole oikeutta käyttää yhteisössä äänivaltaa eikä muutoin vaikuttaa yhteisön johdon toimintaan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä myös, jos omistettujen osakkeiden määrä laskee jonkin 1 tai 2 momentissa säädetyn omistusrajan alapuolelle tai sijoituspalveluyritys lakkaa olemasta ilmoi-tusvelvollisen tytäryritys.

Sijoituspalveluyrityksen ja sen omistusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuo-dessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen omistusosuuksien omistajat ja omistusten suuruudet sekä ilmoitettava viivytyksettä tietoonsa tulleet omistusosuuksien muutokset.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset: 1) ilmoitusvelvollisesta sekä hänen luotettavuudestaan ja taloudellisesta tilanteestaan; 2) ilmoitusvelvollisen omistuksesta ja muista sidonnaisuuksista sijoituspalveluyrityksessä; 3) hankintaa koskevista sopimuksista, hankinnan rahoituksesta ja, 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa,

omistuksen tavoitteista. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuihin ilmoituksiin liitettävistä tiedoista annetaan tarkempia säännöksiä

valtioneuvoston asetuksella.

7 luku

Sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestäminen

6 §

Sidonnaisasiamies

------------------------------- [5 mom] Sidonnaisasiamiesten toiminnan lainmukaisuuden valvomiseksi Finanssivalvonta pitää sidonnais-

asiamiehistä julkista rekisteriä (sidonnaisasiamiesrekisteri), johon sijoituspalveluyritys ilmoittaa nimeämän-sä sidonnaisasiamiehet, jotka täyttävät sidonnaisasiamiehiä koskevat 3 momentissa säädetyt edellytykset. Rekisteriin on merkittävä luonnollisen henkilön täydellinen nimi, asuinpaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Jos asiamies on oikeushenkilö, rekisteriin merkitään sen nimi, yritys- tai yhtei-sötunnus, kotipaikka ja sen toimipaikan osoite, jossa toimintaa harjoitetaan. Finanssivalvonnalle on rekiste-riin merkittävien tietojen lisäksi ilmoitettava luonnollisen henkilön henkilötunnus. Rekisteriin merkityt tiedot on säilytettävä viisi vuotta siitä lukien, kun peruste tietojen merkitsemiseen rekisteriin on päättynyt. Rekisteri on saatettava säännöllisesti ajan tasalle ja siihen sisältyvien tietojen on oltava julkisesti saatavilla. Sen estä-mättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 16 §:n 3 momentissa säädetään, Finanssivalvonta saa luovuttaa tiedon luonnollisen henkilön nimestä, asuinpaikasta ja toimipaikan osoitteesta tulosteena, teknisen käyttöyhteyden avulla tai muutoin sähköisesti taikka saattaa ne yleisesti saataville säh-köisen tietoverkon kautta.

8 luku

Kommentoinut [HJV8]: Nämä 2 momenttia poistetaan, koska

asiasta säädetään komission asetuksessa

Kommentoinut [HJV9]: Sidonnaisasiamiehen yksilöintitietoa

koskeva lisäys on tarpeen Fivan valvontatehtävien suorittamisen

turvaamiseksi

19(61)

Tilinpäätös ja tilintarkastus

2 §

Tilintarkastus sekä erityinen tarkastus ja tarkastaja

Sijoituspalveluyritykseen ja raportointipalvelun tarjoajaan sovelletaan sen lisäksi, mitä muualla laissa sää-detään, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 13 §:n 1, 3 ja 4 momentissa, 14 §:ssä ja 15 §:n 1 momentissa säädetään luottolaitoksen tilintarkastuksesta ja tilintarkastajista sekä erityisen tarkastuksen ja tarkastajan määräämisestä.

Toimilupavalvottavan tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 31 §:ssä.

9 luku

Asiakasvarojen säilyttäminen ja muu käsittely

Tässä luvussa on käytetty muutosten osoittamiseksi erilaista tekniikkaa. Lisäykset on kursivoitu ja

alleviivattu.

1 §

Asiakasvarojen säilyttäminen

Fiva katsoo, että pykälän 2 momentissa säädetty poikkeus tulee rajata rahavaroihin. Fivan mukaan

ehdotettu säännös kumoaisi säännöksen tarkoituksen luottolaitosten osalta. Erilläänpitovelvollisuus

ei koske asiakkaan rahavarojen tallettamista sijoituspalvelua tarjoavan talletuspankin tilille, mutta

kattaa rahoitusvälineitä koskevan erilläänpitovelvollisuuden.

Lisäksi Fiva ehdottaa poistoa pykälän 4 momentin poistoa.

VM kannattaa ehdotusta 2 momentin osalta, mutta vastustaa 4 momentin poistamista, sillä säännös

on tärkeää säilyttää sijoituspalveluyrityksen asiakkaan tiedonsaantioikeuden turvaamiseksi.

Tällöin 9. Lakiehdotuksen 9 luvun 1 §:n 1 momentti tulisi muotoilla seuraavasti:

1 §

Asiakasvarojen säilyttäminen

Sijoituspalveluyrityksen on asiakasvarojen säilyttämisessä ja käsittelyssä erityisesti

huolehdittava siitä, että sijoituspalveluyrityksen varat pidetään selkeästi erillään asia-

kasvaroista ja luottolaitoksia lukuun ottamatta estettävä rahavarojen käyttäminen si-

joituspalveluyrityksen omaan lukuun.

(4 momentti ja viitattu 10 luvun 5 § kuten HE)

2 §

Asiakkaan rahoitusvälineiden säilyttäminen ulkopuolisen säilyttäjän hallussa

FIVA ehdottaa lausunnossaan pykälän 2 momenttiin säännöksen yhden pronominin korjausta.

20(61)

VM kannattaa ehdotusta. Tällöin 9. Lakiehdotuksen 9 luvun 2 §:n 2 momentti tulisi muotoilla seu-

raavasti:

Sijoituspalveluyrityksen on säilytettävä asiakkaan rahoitusvälineitä Finanssivalvon-

nan, ulkomaisen ETA-valvontaviranomaisen tai kolmannen maan valvontaviranomai-

sen valvottavana olevan ulko-puolisen säilyttäjän hallussa. Vaatimuksesta voidaan

poiketa ainoastaan silloin, jos rahoitusvälineen tai siihen liittyvän palvelun luonne

edellyttää säilyttämistä sellaisessa kolmannessa maassa, jossa rahoitusvälineen säilyt-

tämisestä ei säädetä laissa tai jos ammattimainen asiakas sitä nimenomaisesti kirjalli-

sesti pyytää.

3 §

Asiakkaan rahavarojen säilyttäminen

FIVA katsoo, että ehdotetun säännöksen 2 momentin sisällön kannalta olisi parempi, että ammatti-

taitoa ja varovaisuutta koskevat edellytykset olisivat huolellisuutta koskevan edellytyksen kanssa

samassa säännöksessä eivätkä erikseen Fivan määräyksessä.

Fiva katsoo lisäksi ehdotetun 3 momentin osalta, että säännöksessä annettuun mahdollisuuteen poi-

keta vaatimuksista olisi lisättävä osapuolten tarjoama turvallisuus sekä erityisesti hallussa olevien

asiakasvarojen pieni määrä. Fivan mukaan säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa on virheel-

lisesti todettu, että komission delegoidun direktiivin 4 artiklan 3 kohta olisi kokonaisuudessaan im-

plementoitu.

VM kannattaa ehdotettuja muutoksia. Säännöksen perusteluja voidaan niin ikään Fivan määräyk-

senantovaltuus huomioiden muuttaa esimerkiksi siten, että talousvaliokunta toteaa säännöksen vas-

taavan vain osin delegoidun direktiivin 4 artiklan 3 kohtaa. Tällöin Fiva voi määräyksissään täs-

mentää esimerkiksi osapuolten turvallisuutta tai asiakasvarojen määrää koskevia kohtia vastaamaan

paremmin käytännössä esiin tulevia tilanteita.

Näin ollen 9. Lakiehdotuksen 9 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentti tulisi muotoilla seuraavasti:

Jos asiakkaan rahavarat sijoitetaan muulla tavalla kuin tilille keskuspankkiin, sijoitus-

palveluyrityksen on harkittava erityisesti asiakasvarojen hajauttamistarvetta ja nouda-

tettava riittävää ammattitaitoa, huolellisuutta ja varovaisuutta rahavarat säilyttävän

talletuspankin, ulkomaisen luottolaitoksen ja rahamarkkinarahaston valitsemisessa ja

säännöllisesti arvioitava asiakkaiden rahavarojen säilyttämiseen liittyvien vaatimusten

täyttymistä.

Jos sijoituspalveluyritys säilyttää rahavaroja samaan konserniin kuuluvassa yhteisössä,

voi säilytettävien varojen määrä olla korkeintaan 20 prosenttia kaikista tällaisista ra-

havaroista. Vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on edellä 1 momentissa

tarkoitetun kolmannen osapuolen turvallisuus sekä sijoituspalveluyrityksen toiminnan

luonne, laatu, laajuus ja erityisesti asiakkaiden rahavarojen pieni määrä huomioon ot-

taen perusteltua. Sijoituspalveluyrityksen on arvioitava säännöllisesti hajautusvaati-

muksesta poikkeamisen perusteiden täyttymistä ja osoitettava Finanssivalvonnalle ar-

vionsa perusteet.

21(61)

(1 ja 4 momentti kuten HE).

4 §

Asiakkaan rahoitusvälineistä tai asiakasvaroihin kohdistuvista oikeuksista määrääminen

Fiva katsoo, ettei komission delegoidun direktiivin 5 artiklaa ole pantu kokonaisuudessaan täytän-

töön toisin kuin säädöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan. Implementointitapa vaikeuttaa

Fivan näkemyksen mukaan sekä tarkempien määräysten että hallinnollisten seuraamusten antamis-

ta. Lisäksi Fiva esitti vaihtoehtoisin muotoilutavan delegoidun direktiivin 5 artiklan implementoi-

miseksi.

VM toteaa, ettei implementointitavan tarkoituksena ole ollut heikentää Fivan mahdollisuuksia antaa

aiheesta tarkempia määräyksiä tai hallinnollisia seuraamuksia. Hallinnollisten seuraamusten osalta

VM toteaa lisäksi, että niiden soveltamisala kohdistuu lain säännösten ohella lakia tarkentaviin

Fivan määräyksiin.

Delegoidun direktiivi sisältää erittäin teknistä ja yksityiskohtaista sääntelyä, joka ei kaikilta osin

sovellu lain tasolle yksityiskohtaisuutensa vuoksi. Hallituksen esitykseen sisältyvässä muotoilus-

saan VM on nostanut lain tasolle näkemyksensä mukaan tärkeimmät kohdat artiklasta jättäen loput

direktiivin säännöksistä Fivan implementoitavaksi omassa määräyskokoelmassaan. On lisäksi mah-

dollista, että ESMA antaa aihetta koskien tulkintasuosituksia tai muuta vastaava ohjeistusta. Tällöin

on luontevaa, ettei sijoituspalvelulaki ole liian yksityiskohtainen ja siten mahdollisesti ESMA:n

ohjeistuksen vastainen. Sen sijaan lakia alemman tasoista sääntelyä on mahdollista muuttaa jousta-

vammin vastaamaan mahdollisesti muuttuvia eurooppalaisia suosituksia.

Tämän vuoksi VM vastustaa ehdotettuja pykäläluonnoksia, mutta ehdottaa, että talousvaliokunta

perustelee 4 §:n uudelleen todeten, että delegoidun direktiivin 5 artiklan 2 kohdan 2 alakohta sekä 3

ja 4 kohdat jäävät kokonaisuudessaan implementoitavaksi Fivan määräyksenantovaltuudella. Muilta

osin 9 luvun 5 §:n perustelut soveltuvat kaikilta osin eli Fiva antaa komission delegoidun direktiivin

täytäntöönpanemiseksi tarvittavat määräykset asiakasvarojen säilyttämisessä ja muussa käsittelyssä

noudatettavista menettelytavoista siltä osin, kun säännös ei sisälly lakiin.

4 a §

Omistusoikeuden siirtävät rahoitusvakuusjärjestelyt

FIVA katsoo lausunnossaan, että MiFID II-direktiivin artiklan 10 kohtaa ja komission delegoidun

direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohtia ei ole pantu kokonaisuudessaan täytäntöön säädöksen. Lisäksi

implementointitapa vaikeuttaa hallinnollisten seuraamusten antamista. Fivan ehdottaa säädökseen

muotoilua, joka vastaisi sen näkemyksen mukaan paremmin sekä MiFID II-direktiivin että komissi-

on delegoidun direktiivin sanamuotoa.

FA katsoo lausunnossaan, että ehdotettuun 3 momenttiin olisi lisättävä hyväksyttävä vastapuoli.

VM toteaa, ettei ehdotetun säännöksen tarkoituksena ole ollut heikentää Fivan mahdollisuuksia

antaa hallinnollisia seuraamuksia. Hallinnollisten seuraamusten osalta VM toteaa, että niiden sovel-

tamisala kohdistuu lain säännösten ohella lakia tarkentaviin Fivan määräyksiin.

Muilta osin VM on eri mieltä Fivan kanssa siitä vastaako ehdotettu säännös MiFID II-direktiivin 16

artiklan 10 kohtaa tai delegoidun direktiivin 6 artiklan 1 ja 2 kohtia. Ehdotettu säännös on selkeä ja

22(61)

sen perusteluissa on kuvattu jopa käytännön esimerkein säädöksen tarkoitettua sisältöä. Lisäksi VM

katsoo säännöksen vastaavan kaikilta osin MiFID II-direktiivin 16 artiklan 10 kohtaa, mutta jos

hyväksyttävän vastapuolen lisääminen ehdotettuun 3 momenttiin selkeyttää säännöstä, voidaan li-

säys FA:n ehdottamalla tavalla tehdä.

Tällöin 9. Lakiehdotuksen 9 luvun 4 a §:n 3 momentti tulisi muotoilla seuraavasti:

Sijoituspalveluyritys saa tehdä omistusoikeuden siirtäviä järjestelyjä ai-

noastaan ammattimaisen asiakkaan ja hyväksyttävän vastapuolen kanssa.

5 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

FIVA katsoo, että ehdotettu säännös on luvun 11 §:n kansallinen ja sille pitää jättää harkintavaltaa

antaako se 11 §:ssä tarkoitettua asiakasvaravastaavaa koskevan määräyksen.

VM vastustaa Fivan ehdotusta, sillä asiakasvaravastaavan tehtävä on rahoitusalan toimijoiden jär-

jestäytymisen kannalta tärkeä asiakkaansuojaa turvaava säännös. Käytännössä asiakasvaravastaavan

toimi voi olla joko kokopäiväinen tai joissain tilanteissa yksi henkilö kattaa samassa yhtiöraken-

teessa useamman yhtiön asiakasvaratehtäviä. Lisäksi on mahdollista, että asiakasvarojen pienen

määrän vuoksi toimi voi olla osa-aikainen. Säännös on tarkoitettu joustavaksi, jotta erityyppisten

sijoituspalveluyritysten toiminnan monimuotoisuutta voitaisiin ottaa huomioon myös suhteellisuus-

periaatteen näkökulmasta. Lakitekstiin ja sen perusteluihin on lisäksi mahdotonta muotoilla sään-

nös, jolla voitaisiin hoitaa kaikki erityistilanteet ja – piirteet. On siten luontevaa, että Fiva antaa

tarkempaa ohjeistusta siinä laajuudessa, kun sitä voidaan esimerkiksi ESMA:n mahdollinen tuleva

ohjeistus huomioiden antaa.

10 luku

Menettelytavat asiakassuhteessa

3 §

Sopimus sijoituspalvelusta

Sijoituspalveluyrityksen tarjoamista sijoituspalveluista, lukuun ottamatta kertaluonteisesta sijoitusneuvon-taa koskevasta palvelusta, jossa asiakkaalle ei tarjota soveltuvuuden säännöllistä arviointia, on tehtävä asiak-kaan kanssa kirjallinen sopimus, josta ilmenevät osapuolten oikeudet ja velvollisuudet sekä muut sopimuk-sen ehdot.

Sopimuksessa ei saa käyttää hyvän tavan vastaista tai asiakkaan kannalta kohtuutonta ehtoa.

5 §

Sijoituspalveluyrityksen tiedonantovelvollisuus

Fiva haluaa poistaa 1 momentin 4 kohdan.

Kommentoinut [HJV10]: Säännöstä on täsmennetty, jottei se

ole ristiriidassa komission asetuksen kanssa

23(61)

VM ei kannata poistoa, sillä säännös on tärkeää säilyttää sijoituspalveluyrityksen asiakkaan tiedon-

saantioikeuden turvaamiseksi. Säännöksen perusteluja voidaan kuitenkin muuttaa esimerkiksi siten,

että talousvaliokunta toteaa säännöksen olevan kansallinen ja perustelee sen uudella tavalla: Asiak-

kaansuojan näkökulmasta on tärkeää, että sijoituspalveluyritys antaa riittävät tiedot asiakasvarojen

säilyttämisestä sekä siihen liittyvistä riskeistä erityisesti tilanteissa, joissa asiakasvaroja säilytetään

kolmannen osapuolen hallussa.

6 §

Kannustimet

Sijoituspalveluyritys ei saa maksaa kenellekään muulle osapuolelle kuin asiakkaalle tai asiakkaan lukuun toimivalle henkilölle, eikä vastaanottaa tällaiselta osapuolelta välityspalkkiota tai provisiota, taikka tarjota tai vastaanottaa ei-rahallisia etuja sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä, paitsi jos maksu tai etu on tarkoitettu parantamaan asiakkaalle tarjottavan palvelun laatua eikä haittaa sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan sijoituspalveluyrityksen on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti asiakkaan etujen mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu välityspalkkio, provisio tai ei-rahallinen etu on tarkoitettu parantamaan asiakkaalle tarjottavan palvelun laatua, jos se on perusteltavissa sellaisen lisäpalvelun tai korkeatasoisemman palvelun tarjoamisella asianomaiselle asiakkaalle, joka on oikeassa suhteessa vastaanotettuihin kannustimiin, eikä se suoranaisesti hyödytä vastaanottavaa yritystä, sen osakkeenomistajia tai työntekijöitä ilman asian-omaiselle asiakkaalle koituvaa aineellista etua ja on perusteltavissa jatkuvaan kannustimeen liittyvän jatku-van edun tarjoamisella asianomaiselle asiakkaalle.

Asiakkaalle on ennen sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamista annettava selkeässä muodossa kattavat, paik-kansa pitävät ja ymmärrettävät tiedot 1 momentissa tarkoitetun maksun tai edun olemassaolosta, sen luon-teesta ja määrästä tai kun määrää ei pystytä määrittämään, sen laskentamenetelmästä. Jos asiakkaalle on etu-käteen ilmoitettu ainoastaan maksun tai edun laskentamenetelmä, sijoituspalveluyrityksen on jälkikäteen ilmoitettava asiakkaalle saadun tai maksetun maksun tai edun tarkka määrä. Sijoituspalveluyrityksen on li-säksi vähintään vuosittain ilmoitettava asiakkaalleen saatujen tai maksettujen maksujen tai etujen todellinen määrä. Asiakkaalle on myös ilmoitettava miten sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisen yhteydessä vastaan-otettu välityspalkkio, provisio tai rahallinen tai ei-rahallinen etu siirretään asiakkaalle.

Mitä edellä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta maksuun tai etuun, joka mahdollistaa sijoituspalvelujen tarjoamisen tai on tarpeen niiden tarjoamiseksi, kuten säilytyskulut, toimitus- ja vaihtopalkkiot sekä sään-nöksiin tai lainsäädäntöön perustuvat verot ja maksut, ja joka luonteensa vuoksi ei haittaa sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan sijoituspalveluyrityksen on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti ja ammatti-maisesti asiakkaan etujen mukaisesti.

Riippumatonta sijoitusneuvontaa tarjotessaan sijoituspalveluyrityksen on arvioitava riittävä valikoima markkinoilla saatavilla olevia rahoitusvälineitä, joiden on riittävän laajasti edustettava eri lajeja ja liikkee-seenlaskijoita tai tuotteiden tarjoajia sen varmistamiseksi, että asiakkaan sijoitustavoitteet voidaan asianmu-kaisesti saavuttaa. Arviointi ei saa rajoittua rahoitusvälineisiin, joita laskevat liikkeeseen tai tarjoavat sijoi-tuspalveluyritys itse tai sellaiset yhteisöt, joilla on läheinen sidos sijoituspalveluyritykseen taikka muut yhtei-söt, joihin sijoituspalveluyrityksellä on niin läheinen muu oikeudellinen tai taloudellinen suhde, kuten sopi-mussuhde, että se voi vaarantaa tarjotun neuvonnan riippumattomuuden.

Tarjotessaan omaisuudenhoitoa tai riippumatonta sijoitusneuvontaa sijoituspalveluyritys ei saa vastaanot-taa ja pitää itsellään välityspalkkioita, provisioita tai muita rahallisia tai ei-rahallisia etuja, jotka kolmas osa-puoli tai kolmannen osapuolen lukuun toimiva henkilö maksaa tai tarjoaa ja jotka liittyvät kyseisen palvelun tarjoamiseen asiakkaille. Välityspalkkio, provisio tai muu rahallinen etu on täysimääräisenä palautettava asiakkaalle ilman aiheetonta viivytystä. Sijoituspalveluyrityksen on ilmoitettava asiakkaalle miten vastaan-otettu välityspalkkio, provisio tai rahallinen tai ei-rahallinen etu siirretään asiakkaalle. Siirretystä palautuk-sesta on ilmoitettava asiakkaalle.

Edellä 6 momentissa säädetyn estämättä vähäiset ei-rahalliset edut, jotka ovat omiaan parantamaan asiak-kaalle tarjottavan omaisuudenhoito- tai riippumattoman sijoitusneuvontapalvelun laatua ja jotka ovat laajuu-deltaan ja luonteeltaan sellaisia, että niiden ei voida katsoa haittaavan sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan sijoituspalveluyrityksen on toimittava asiakkaan etujen mukaisesti, on ilmoitettava asiakkaalle sel-keästi ennen palvelun tarjoamista, eikä niitä katsota tässä tarkoitetuiksi kannustimiksi.

Sijoituspalveluyrityksen on varmistettava, että se ei palkitse tai arvioi henkilöstöään tavalla, joka on ristirii-tainen suhteessa sen velvoitteeseen toimia sijoituspalveluja tarjotessaan asiakkaidensa edun mukaisesti. Si-joituspalveluyrityksellä ei saa olla palkitsemista, myyntitavoitteita tai vastaavia muita järjestelyjä, jotka voi-sivat kannustaa sen henkilöstöä suosittelemaan tiettyä rahoitusvälinettä ei-ammattimaiselle asiakkaalle, jos sijoituspalveluyritys voisi tarjota toista rahoitusvälinettä, joka paremmin vastaisi asiakkaan tarpeita.

24(61)

OP ryhmä, Säästöpankkiliitto ja FA ovat esittäneet sijoituspalvelulain 10 luvun 6 §:n 2 momentin

ja siihen kohdistuvan Fivan määräyksenantovaltuuden /niiden perusteluiden täsmentämistä.

VM mukaan täsmennystarvetta ei ole. Esityksen mukaisesti Fiva voisi antaa tarkempia määräyksiä,

joissa huomioitaisiin Suomen markkinoiden rakenne ja sen palveluntarjonnan erityispiirteet. Mää-

räystenantovaltuus on rajattu direktiivin täytäntöönpanon edellyttämiin tarkempiin määräyksiin,

jonka vuoksi Fivan harkintavalta on riittävästi myös rajattu.

13 §

Liiketoimet hyväksyttävän vastapuolen kanssa

Sijoituspalveluyritys, joka tarjoaa sijoituspalveluna toimeksiantojen vastaanottamista, välittämistä tai to-teuttamista, käy kauppaa omaan lukuun, voi tehdä liiketoimia hyväksyttävän vastapuolen kanssa ilman, että liiketoimeen tai siihen suoraan liittyvään oheispalveluun on sovellettava 1—9 §:ssä tarkoitettuja velvolli-suuksia, lukuun ottamatta 5 §:n 1—3 momenttia sekä 7 §:n 1—4 momenttia. Sijoituspalveluyrityksen on toimittava suhteissaan hyväksyttäviin vastapuoliin rehellisesti, tasapuolisesti ja ammattimaisesti. Keskinäisen viestinnän on oltava tasapuolista ja selkeää eikä harhaanjohtavaa ottaen huomioon hyväksyttävän vastapuo-len ja sen liiketoiminnan luonteen.

Asiakkaalla, joka on 1 luvun 24 §:n 1 kohdassa tarkoitettu hyväksytty vastapuoli, on oikeus pyytää tämän pykälän 1 momentissa mainittujen säännösten soveltamista sen kanssa tehtäviin liiketoimiin joko yleisesti tai yksittäisen liiketoimen osalta. Sijoituspalveluyrityksen on pyydettävä 1 luvun 24 §:n 2 kohdassa tarkoitetulta aiotulta vastapuolelta nimenomainen vahvistus siitä, että tämä hyväksyy hyväksyttävän vastapuolen aseman-sa.

15 luku

Hallinnolliset seuraamukset

2 §

Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat:

1) tämän lain 2 luvun 4 §:n säännös "pankkiiri" tai "pankkiiriliike"-sanan käytöstä toiminimessä tai muu-toin toiminnassa;

2) tämän lain 7 luvun 3 §:n säännös sijoituspalveluyrityksen omiin varoihin kuuluvien rahoitusvälineiden hankinnan rahoittamisesta ja pantiksi ottamisesta sekä Finanssivalvonnan Finanssivalvonnasta annetun lain 30 §:n nojalla antama päätös varojen jakamisen rajoittamisesta;

3) luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun säännökset tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kon-sernitilinpäätöksen laatimisesta ja julkistamisesta.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä ovat 1 momentissa säädetyn lisäksi:

1) luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 1—3 §:n säännökset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä, 8 lu-vun 3—14 §:n säännökset palkitsemisesta, 9 luvun 2—21 §:n säännökset riskien hallinnasta sekä 11 luvun 8 §:n ja osakeyhtiölain säännökset varojen jakamista koskevista rajoituksista;

2) tämän lain 12 luvun 3 §:n säännös asiakkaan tuntemisesta; 3) luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 a luvun 1—3, 8 ja 9 §:n säännökset luottolaitoksen ja konsolidoin-

tiryhmän velvollisuudesta laatia ja tarkastaa 3 §:n ja 4 §:n 1 momentin mukainen elvytyssuunnitelma sekä konsolidointiryhmän elvytyssuunnitelman hyväksymisestä, 9 a luvun 7 §:n 3 momentin säännös rahoitustuen

Kommentoinut [HJV11]: Korjattu niin teknisesti, että viitataan

vain 7 §:n 1 momenttiin

25(61)

tarjoamista koskevan aikomuksen ilmoittamisesta viranomaisille ja 11 luvun 5 a §:n 3 momentin säännös tietojen ilmoittamisesta viranomaisille.

Seuraamusmaksua ei voida määrätä 2 momentin 1 kohdassa mainittujen luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten nojalla tämän lain 6 luvun 1 §:n 5 ja 6 momentissa tarkoitetulle sijoituspalveluyritykselle.

Seuraamusmaksua ei voida määrätä 2 momentin 1 ja 3 kohdan nojalla muille, kuin sijoituspalveluyrityksel-le ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvalle yritykselle sekä sellaiselle kyseisen oikeushenkilön johtoon kuuluvalle henkilölle, jonka velvollisuuksien vastainen edellä tässä pykälässä säädetty teko tai lai-minlyönti on.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn lisäksi seuraavien EU:n vakavaraisuusasetuksen säännösten rikkominen tai laiminlyönti:

1) 99 artiklan 1 kohdan säännös omia varoja koskevien vaatimusten ilmoittamisesta; 2) 101 artiklan säännös kansallisia kiinteistömarkkinoita koskevien tietojen ilmoittamisesta; 3) 394 artiklan 1 kohdan säännös suuria asiakasriskejä koskevien tietojen ilmoittamisesta; 4) 395 artiklan 1 kohdan ja 3—8 kohdan säännökset suuria asiakasriskejä koskevista rajoituksista; 5) 405 artiklan säännös arvopaperistettuun omaisuuserään liittyvän luottoriskin siirtämisestä; 6) 412 artiklan säännös maksuvalmiutta koskevasta vaatimuksesta; 7) 415 artiklan 1 ja 2 kohdan säännökset maksuvalmiutta koskevien tietojen ilmoittamisesta; 8) 430 artiklan 1 kohdan säännös vähimmäisomavaraisuusastetta koskevien tietojen ilmoittamisesta; 9) 431 artiklan 1—3 kohdan ja 451 artiklan 1 kohdan säännökset julkistamisvaatimuksista. Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä ovat 1, 2 ja 5 momentissa

säädetyn lisäksi: 1) lain 2 luvun 1 ja 2 §:n säännös sijoituspalvelun tarjoamisen luvanvaraisuudesta, Finanssivalvonnasta an-

netun lain 26 §:n 1 momentin 1 kohdan säännös toimiluvan myöntämisen edellytyksistä ja 2 momentin 4 kohdan säännös toimilupaa haettaessa annetuista tiedoista sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 26 ja 27 §:n nojalla tehty päätös toimiluvan peruuttamisesta tai sen rajoittamisesta;

2) 4 luvun säännökset ulkomaisen ETA-sijoituspalveluyrityksen sivuliikkeen perustamisesta ja palvelujen tarjoamisesta Suomeen, 5 luvun säännökset kolmannen maan yrityksen sivuliikkeen perustamisesta ja palve-lujen tarjoamisesta Suomeen sekä 13 luvun säännökset sivuliikkeen perustamisesta ja palvelujen tarjoamises-ta ulkomaille;

3) 6 a luvun ja 7 luvun 10 §:n säännökset osakkeiden hankintaa ja luovutusta koskevasta ilmoitusvelvolli-suudesta ja Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:n nojalla tehty päätös omistusosuuden hankinnan kieltä-misestä ja 32 c §:n nojalla tehty päätös osakkeisiin perustuvien oikeuksien rajoittamisesta;

4) 6 b luvun säännökset hallinto- ja ohjausjärjestelmistä; 5) 7 luvun 2, 5—7 ja 9 §:n säännökset toiminnan järjestämisestä; 6) 7 a luvun 1—6 §:n säännökset algoritmisesta kaupankäynnistä ja suorasta sähköisestä markkinoille-

pääsystä; 7) 9 luvun 1—4 a §:n säännökset asiakasvarojen säilyttämisestä ja muusta käsittelystä; 8) 10 luvun 2—13 §:n säännökset menettelytavoista asiakassuhteessa; 9) luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun 6 §:n 1 momentin säännös rikkomuksista ilmoittamisesta; 10) Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:n 1 momentin, 19 §:n 1 ja 3 momentin, 23 §:n ja 24 §:n sään-

nökset Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta. Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä ovat 1, 2, 5 ja 6 momentissa

säädetyn lisäksi seuraavien EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen säännösten rikkominen tai laimin-lyönti:

1) 3 artiklan 1 ja 3 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäisen virkkeen, 8 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, 10 artiklan sekä 11 artiklan 1 koh-dan kolmannen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan kolmannen alakohdan säännökset rahoitusväli-neitä koskevasta avoimuudesta;

2) 7 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 1 kohdan säännökset luvan saamisesta tietojen julkistamisen lykkää-miselle;

3) 12 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan säännökset velvollisuudesta kauppatietojen antamiseen erikseen ja kohtuullisin kaupallisin ehdoin;

4) 14 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan ensimmäisen virkkeen, 3 kohdan toisen, kolmannen ja neljännen virk-keen, 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, toisen alakohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen, 2 kohdan ja 4 kohdan toisen virkkeen, 17 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen, 18 artiklan 1 ja 2 kohdan, 4 koh-dan ensimmäisen virkkeen, 5 kohdan ensimmäisen virkkeen, 6 kohdan ensimmäisen alakohdan sekä 8 ja 9 kohdan, 20 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan ensimmäisen virkkeen, 21 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan, 22 artiklan 2 kohdan sekä 23 artiklan 1 ja 2 kohdan säännökset OTC-kaupankäyntiä harjoittavien kauppojen sisäisten to-teuttajien ja sijoituspalveluyritysten avoimuudesta;

5) 25 artiklan 1 ja 2 kohdan, 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 2—5 kohdan, 6 kohdan ensim-mäisen alakohdan sekä 7 kohdan 1—5 ja 8 alakohdan sekä 27 artiklan 1 kohdan säännökset liiketoimista ilmoitettavista tiedoista;

26(61)

6) 28 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 29 artiklan 1 ja 2 kohdan, 30 artiklan 1 koh-dan ja 31 artiklan 2 ja 3 kohdan säännökset johdannaisista;

7) 35 artiklan 1—3 kohdan, 36 artiklan 1—3 kohdan sekä 37 artiklan 1 ja 3 kohdan säännökset syrjimät-tömästä pääsystä rahoitusvälineiden määritysjärjestelmiin;

8) 40—42 artiklan säännökset tuotteita koskevista valvonta- ja interventiotoimista; Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat tämän pykälän 1, 2 ja

5—7 momentissa säädetyn lisäksi kyseisissä momenteissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset ja kriisinratkaisudirektiivin, luottolaitosdirektiivin, rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin sekä EU:n vakavaraisuusasetuksen ja EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

Seuraamusmaksua ei saa määrätä edellä 6 momentin 10 kohdan nojalla muulle kuin Finanssivalvonnan valvottavalle tai muulle henkilölle, joka on velvollinen noudattamaan tätä lakia tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetusta. Seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle edellä 6 momentin 10 koh-dassa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.

2. lakiehdotus (Laki kaupankäynnistä rahoitusvälineillä)

Yleiset kommentit Sijoituspalvelun tarjoaja Fiva totetaa, että laissa on käytetty termiä sijoituspalveluyritys kun pitäisi käyttää termiä sijoituspal-velun tarjoaja. VM kannattaa termistön yhtenäisyyttä ja kommentti on otettu huomioon. Muokkaukset on merkitty pykälätekstiin kursivoituna ja alleviivattuna.

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Soveltamisala

Fiva esittää täsmennystä 1 §:n 2 momentin muotoiluun, koska katsoo sääntelyn viittauksen kolmannen maan

yritykseen olevan tarpeeton johtuen sijoituspalvelulain säännöksistä sekä MiFIR:n 46 -49 artikloista. Lisäksi

Fiva ehdottaa laajentavaa täydennystä EU:n rahoitusvälineiden markkinat asetukseen viittaukseen, jolla

Fivan näkemyksen mukaan korvattaisiin lain 7 luvun 1 §:ssä oleva viittaus sovellettaviin MiFIR:n osastoihin.

VM kannattaa 2 ja 4 momenttiin ehdotettua muotoilua sääntelyn selkeyttämiseksi. Muutosten jälkeen 2.

lakiehdotuksen 1 luvun 1 §:n 2 ja 4 momentti tulisi muotoilla seuraavasti.

Tätä lakia sovelletaan pörssiä vastaavaan ulkomaiseen yhteisöön siten kuin 4 luvussa säädetään.

Rahoitusvälineiden kaupankäyntiin liittyvien tietojen julkistamisesta ja kaupankäynnistä johdannaissopimuk-

silla säädetään lisäksi rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU)N:o 648/2012 muuttamisesta

annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 600/2014, jäljempänä EU:n rahoitusväli-

neiden markkinat-asetus. EU:n rahoitusvälineiden markkinat-asetuksessa säädetään myös rahoitusvälineillä

tehtyjen liiketoimien raportoinnista toimivaltaiselle viranomaiselle ja syrjimättömästä pääsystä määrityspal-

veluihin ja kaupankäyntiin viitearvoilla.

2 §

Kommentoinut [KPV12]: Tästä poistettu ’ja muuta kauppapaik-

kaa ylläpitävään’…

27(61)

Määritelmät

14)

Sijoituspalvelun tarjoajalla

Fiva katsoo, että 14 kohdan määritelmä sijoituspalvelun tarjoajasta on liian laaja rahastoyhtiöiden ja vaihto-

ehtorahastojen hoitajien osalta. Lisäksi tulisi arvioida, onko 14 kohdan määritelmään lisättävä sijoituspalve-

lulaissa tarkoitettu kolmannen maan yritys.

VM kannattaa Fivan ehdottamaa rajausta. VM ei kannata määritelmän laajennusta kolmannen maan yri-

tyksiin. Tällöin 2. lakiehdotuksen 1 luvun 2 §:n 1 momentin 14 kohta tulisi muotoilla seuraavasti.

14) Sijoituspalvelun tarjoajalla sijoituspalvelulaissa tarkoitettua sijoituspalveluyritystä ja ulkomaista ETA-

sijoituspalveluyritystä, sellaista luottolaitostoiminnassa annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta ja ulko-

maista ETA-luottolaitosta, joka tarjoaa sijoituspalvelua tai harjoittaa sijoitustoimintaa.

3 §

Pörssiin sovellettava muu lainsäädäntö

Fivan näkemyksen mukaan pykälä kuuluisi sijoittaa 2 lukuun muun pörssiä koskevan sääntelyn yhteyteen.

VM ei kannata pykälän siirtoa. Pykälä on sijoitettu lain 1 lukuun muiden muuhun lainsäädäntöön viittaavien

soveltamissäännösten tapaan.

4 § kohta 2 ja uusi 2 momentti

Euroopan unionin lainsäädäntö

Fiva esittää poistettavaksi tarpeettomana 2 kohdan rahoitusvälineiden markkinat asetuksen määritelmän, kun

asetus on määritelty jo lain 1 §:n soveltamisalassa. Fiva ehdottaa 1 lukuun lisättäväksi uutta pykälää, jossa

viitataan myös sovellettaviin Euroopan unionin teknisiin standardeihin ja delegoituihin asetuksiin.

VM kannattaa poistoa ja viittauslisäystä Euroopan unionin teknisiin starndardeihin ja delegoituihin ase-

tuksiin. Tällöin 2.lakiehdotuksen 1 luvun 4 § tulisi muotoilla seuraavasti.

Tässä laissa tarkoitetaan: 1) rahoitusvälineiden markkinat -direktiivillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2014/65/EU

rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta; 2) eurooppayhtiöasetuksella eurooppayhtiön (SE) säännöistä annettua neuvoston asetusta (EY) N:o

2157/2001; 3) pörssilistadirektiivillä arvopaperien ottamisesta viralliselle pörssilistalle sekä siihen liittyvästä tiedonan-

tovelvollisuudesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/34/EY; 4) lyhyeksimyyntiasetuksella lyhyeksimyynnistä ja tietyistä luottoriskinvaihtosopimuksiin liittyvistä kysy-

myksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 236/2012; 5) EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o

596/2014,annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöase-tus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta. Tämän lain, sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen ohella kauppapaikkoja, sijoituspalvelun tarjoajia ja raportointipalvelun tarjoajia koskevia sään-nöksiä on EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksessa ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä tarkoitetuissa Euroopan komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa ja dele-goiduissa asetuksissa.

5 §

Kommentoinut [KPV13]: Poistettu aiempi 2) kohta

28(61)

Monenkeskisen järjestelmän ylläpitäjän ja kauppojen sisäisen toteuttajan noudatettavat säännökset

Fivan kannan mukaan pykälä ei vastaa direktiivin muotoilua. Fiva ehdottaa pykälän 1 momentin alkuun

muutosta.

VM kannattaa ilmaisua selkiyttävää muutosta. Muutoksen jälkeen 5 §:n 1 momentti tulisi muotoilla seuraa-

vasti.

Kaikkien monenkeskisten järjestelmien toiminnassa on noudatettava joko tämän lain säänneltyä markkinaa,

monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää koskevia säännöksiä.

VM kannattaa seuraavia lain selkeyttä parantavia teknisiä muotoiluja Fivan esittämillä perusteluilla.

Lakiehdotukset tulisi muotoilla seuraavasti.

2 §

Määritelmät

10)

pk-yrityksellä

10) Pk-yrityksellä, yritystä, jonka keskimääräinen markkina-arvo oli alle 200 000 000 euroa kolmen edelli-

sen kalenterivuoden lopun päätöskurssien perusteella;

11

organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä

11) Organisoidulla kaupankäyntijärjestelmällä organisoidun kaupankäynnin järjestäjän tai sitä muussa ETA-

valtiossa vastaavan kaupankäynnin järjestäjän ylläpitämää muuta kuin 5 tai 8 kohdassa tarkoitettua monen-

keskistä järjestelmää, jossa kaupankäynnin kohteena voi olla joukkovelkakirjoja, strukturoituja rahoitustuot-

teita, päästöoikeuksia tai johdannaissopimuksia.

Kohta 12

monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjällä ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjällä

12) monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjällä 8 kohdassa ja organisoidun kaupankäynnin järjes-

täjällä 11 kohdassa tarkoitettua järjestelmää Suomessa ylläpitävää pörssiä, sijoituspalvelulaissa

tarkoitettua sijoituspalveluyritystä, kolmannen maan yrityksen sivuliikettä sekä luotttolaitostoimin-

nasta annetussa laissa (610/2014) tarkoitettua luottolaitosta.

13)

kauppapaikalla

13) kauppapaikalla säänneltyä markkinaa, monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja organisoitua

kaupankäyntijärjestelmää;

20)

raportointipalvelun tarjoajalla

29(61)

20) raportointipalvelun tarjoajalla suomalaista osakeyhtiötä tai eurooppayhtiölaissa (742/2004) tarkoitettua eurooppayhtiötä, jolla on tämän lain mukainen toimilupa hyväksytyn julkistamisjärjestelyn, konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tai hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän ylläpitoon;

21) hyväksytyn julkistamisjärjestelyn tarjoajalla

21) hyväksytyn julkistamisjärjestelyn tarjoajalla edellä 20 kohdassa tarkoitettua yhtiötä, jolla on oikeus tarjo-ta palvelua kauppoja koskevien tietojen julkistamiseksi sijoituspalvelun tarjoajan puolesta EU:n rahoitusvä-lineiden markkinat -asetuksen 20 ja 21 artiklan mukaisesti;

22) konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla

22) konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla edellä 20 kohdassa tarkoitettua yhtiötä, jolla on oikeus tarjota palvelua EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 6, 7, 10, 12, 13, 20 ja 21 artiklassa tarkoite-tuilla rahoitusvälineillä tehtäviä kauppoja koskevien ilmoitusten keräämiseksi tässä laissa tarkoitetulta, sään-nellyltä markkinalta, monenkeskiseltä kaupankäyntijärjestelmältä, organisoidulta kaupankäyntijärjestelmältä ja hyväksytyltä julkistamisjärjestelyn tarjoajalta sekä tietojen yhdistämiseksi sähköisesti ylläpidetyksi tieto-virraksi, josta saa ajantasaisia hinta- ja määrätietoja rahoitusvälineestä;

23) hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajalla

23) hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajalla edellä 20 kohdassa tarkoitettua yhtiötä, jolla on oikeus tarjota palvelua liiketoimia koskevien ilmoitusten antamiseksi Finanssivalvonnalle, muulle ETA-valtion toimivaltai-selle viranomaiselle tai Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle sijoituspalvelun tarjoajan puolesta;

24) ulkomaisella ETA-raportointipalvelun tarjoajalla

24) ulkomaisella ETA-raportointipalvelun tarjoajalla ulkomaista yritystä, jolla on muun ETA-valtion kuin Suomen toimivaltaisen viranomaisen myöntämä 8 luvun mukaista toimilupaa vastaava lupa raportointipalve-lun tarjoamiseen;

31) johdolla

31) johdolla sijoituspalvelun tarjoajan, pörssin tai raportointipalvelun tarjoajan hallitusta ja, jos yrityksellä on hallintoneuvosto, hallintoneuvostoa, toimitusjohtajaa sekä kaikkia toimitusjohtajan välittömässä alaisuu-dessa toimivia, jotka ovat yrityksen ylimmissä johtotehtävissä tai tosiasiallisesti johtavat yrityksen toimintaa;

34) alakohta c c) osto- ja myyntihintojen keskimääräinen erotus, jos se on saatavilla. Edellä 1 momentin 16 kohdassa tarkoitetun kauppojen sisäisen toteuttajan kaupankäynnin säännöllisyyttä ja järjestelmällisyyttä mitataan niiden OTC-kauppojen lukumäärällä, jotka sijoituspalvelun tarjoaja tekee ra-hoitusvälineessä omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja. Kaupankäynnin merkittävää määrää mitataan joko vertaamalla sijoituspalvelun tarjoajan OTC-kaupan suuruutta suhteessa sijoituspalveluyrityk-sen tietyn rahoitusvälineen kokonaiskauppaan taikka vertaamalla sijoituspalvelun tarjoajan OTC-kaupan suuruutta suhteessa tietyn rahoitusvälineen kokonaiskauppaan unionissa. Kauppojen sisäisen toteuttajan määritelmää sovelletaan ainoastaan, jos sekä kaupankäynnin säännöllisyyttä ja järjestelmällisyyttä että sen merkittävää määrää koskevat edellytykset täyttyvät tai jos sijoituspalvelun tarjoaja päättää osallistua kaup-pojen sisäisen toteuttajan järjestelmään.

Kommentoinut [KPV14]: Pörssiltä –sana poistettu

Kommentoinut [KPV15]: Sijoituspalveluyrityksen –sana pois-

tettu

30(61)

II OSA

RAHOITUSVÄLINEIDEN MARKKINAPAIKAT

Fivan kannan mukaan II osan otsikkoa tulee muuttaa korvaamalla markkinapaikat kauppapaikat –termillä.

VM kannattaa muokkausehdotusta termistön johdonmukaistamiseksi. Tällöin 2.lakiehdotuksen II osan otsik-

ko tulisi muotoilla seuraavasti.

RAHOITUSVÄLINEIDEN KAUPPAPAIKAT

2 LUKU

Säännellyn markkinan ylläpitäminen

1 §

Säännellyn markkinan ylläpitämisen luvanvaraisuus ja muu sallittu toiminta

Säänneltyä markkinaa ei saa ylläpitää ilman valtiovarainministeriön myöntämää toimilupaa. Pörssi saa säännellyn markkinan ylläpitämisen lisäksi ylläpitää monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää, ylläpitää raportointipalveluja ja tarjota rahoitusvälineiden vaihdan-taan ja säilytykseen liittyviä tietojenkäsittely- ja muita palveluja sekä arvopaperi-, johdannais- ja rahoitus-markkinoiden kehittämiseen liittyviä koulutus- ja tiedotuspalveluja sekä harjoittaa muuta edellä tässä mo-mentissa tarkoitettuun toimintaan läheisesti liittyvää toimintaa.

Pörssi saa toimia selvitysosapuolena sekä toimia tilinhoitajana sen mukaan kuin siitä säädetään arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa (348/2017). Pörssi ei saa harjoittaa muuta kuin tässä pykälässä tarkoitettua toimintaa.

7 §

Toimilupapäätös ja pörssin toiminnan aloittaminen

Toimilupaa koskeva hakemus on ratkaistava kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on ollut puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asia-kirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuk-sen vastaanottamisesta. Valituksen tekemisestä sillä perusteella, että päätöstä ei ole annettu säädetyssä mää-räajassa, säädetään 11 luvun 1 §:ssä. Valtiovarainministeriön on ennen asian ratkaisemista pyydettävä hakemuksesta lausunto Suomen Pankilta ja Finanssivalvonnalta. Valtiovarainministeriöllä on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan pörssin liiketoimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja. Pörssi voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimi-lupa on myönnetty ja 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetut säännöt on vahvistettu. Jos toimilupa on myönnetty perustet-tavalle yhtiölle, toiminta voidaan aloittaa, kun pörssi on rekisteröity. Mitä sijoituspalvelulain 3 luvun 1 §:n 4 momentissa säädetään sijoituspalveluyrityksen toimilupaa hakevas-ta yhteisöstä, sovelletaan myös pörssin toimilupaa hakevaan osakeyhtiöön.

16 § Pörssin johdon luotettavuus- ja pätevyysvaatimukset

Pörssin hallituksen jäsenen ja toimivaan johtoon kuuluvan tulee olla luotettava ja hyvämaineinen henkilö, joka ei ole konkurssissa taikka liiketoimintakiellossa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole muutenkaan rajoi-tettu.

Luotettavana ja hyvämaineisena ei pidetä sitä, joka on: 1) viiden arviota edeltäneen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen tai kolmen arviota edeltäneen

vuoden aikana sakkorangaistukseen rikoksesta, jonka voidaan katsoa osoittavan hänen olevan ilmeisen so-pimaton 1 momentissa tarkoitettuun tehtävään taikka

Kommentoinut [KPV16]: Poistettu sanat raportointipalveluja ja

31(61)

2) muutoin aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton 1 momentissa tarkoitet-tuun tehtävään. Edellä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu määräaika on laskettava tuomion lainvoimaiseksi tulosta tehtävän vastaanottohetkeen. Jos tuomio ei ole saanut lainvoimaa, tuomittu voi kuitenkin jatkaa pörssin johtoon kuu-luvan päätösvallan käyttämistä, jos sitä on hänen aikaisempi toimintansa, tuomioon johtaneet olosuhteet ja muut asiaan vaikuttavat seikat kokonaisuutena arvostellen pidettävä ilmeisen perusteltuna. Pörssin on ilmoitettava viipymättä Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitettuja henkilöitä koskevista muutoksista sekä muutkin pörssin johtoa koskevat uudet tiedot, jotka ovat tarpeen sen arvioimiseksi, täyttää-kö johto tässä 16—18 §:ssä tarkoitetut vaatimukset. Mitä tässä pykälässä säädetään pörssistä, sovelletaan vastaavasti pörssin omistusyhteisöön.

17 §

Pörssin johdon ajankäyttö

Pörssin hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on käytettävä riittävästi aikaa tehtäviensä hoitamiseen. Hen-kilön samaan aikaan hoitamien muiden johtotehtävien enimmäismäärää arvioitaessa on otettava huomioon henkilön yksilölliset olosuhteet sekä pörssin toiminnan laatu, laajuus ja monimuotoisuus.

19 § Tilintarkastus ja velvollisuus toimittaa jäljennöksiä eräistä asiakirjoista

Pörssin tilintarkastajista vähintään yhden on oltava KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö, jonka pää-vastuullisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

Pörssin on ilman aiheetonta viivytystä lähetettävä Finanssivalvonnalle jäljennös: 1) tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksestaan; 2) tilintarkastuskertomuksesta; 3) tilinpäätöstä käsitelleen yhtiökokouksen pöytäkirjasta.

3 luku

Säännellyn markkinan toiminnan järjestäminen

1 §

Säännellyn markkinan toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset Pörssin toiminta on järjestettävä sen liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen luotettavalla tavalla. Pörssin on varmistettava toimintaansa liittyvien riskien hallinta ja toimintansa jatkuvuus kaikissa tilanteissa. Pörssillä on oltava toimintaperiaatteet pörssin toimintaan liittyvien eturistiriitojen tunnistamiseksi, niiden ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Toimintaperiaatteissa on otettava erityisesti huomioon eturistiriitatilanteet, jotka voivat vaikuttaa pörssin toimintaan tai pörssille 2 §:ssä säädetyn valvontatehtävän luotettavaan hoita-miseen. Pörssin henkilöstön tehtävänkuvat on eriytettävä eturistiriitojen ehkäisemiseksi. Pörssillä on oltava avoimet ja syrjimättömät säännöt ja menettelyt tasapuolisen ja asianmukaisen kaupan-käynnin turvaamiseksi sekä puolueettomat perusteet toimeksiantojen tehokkaaksi toteuttamiseksi. Pörssin on varmistettava, että sen käyttämät järjestelmät ja menettelytavat turvaavat kau-pankäyntijärjestelmän toiminnan luotettavuuden ja jatkuvuuden myös häiriötilanteissa. Pörssin on varmistet-tava, että sillä on riittävä kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky, riittävä kapasiteetti toimeksiantojen ja viestien ruuhkahuippujen käsittelyyn ja varmistettava asianmukainen kaupankäynti markkinoiden vakavissa stressiolosuhteissa. Pörssin on testattava säännöllisesti kuormituskokein kaupankäyntijärjestelmän toimintaa edellä kuvattujen vaatimusten täyttämiseksi. Pörssin hoitaessa sille tässä laissa säädettyjä tehtäviä sen toimintaan ei sovelleta hallintolakia, viranomais-ten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999), kielilakia (423/2003) eikä saamen kielilakia (1086/2003). Pörssin johtoon kuuluvaan tai pörssin palveluksessa olevaan ei tällöin myöskään sovelleta ri-kosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Mitä 1 momentissa säädetään pörssistä, sovelletaan vastaavasti pörssin omistusyhteisöön. Pörssi ei saa toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaa vastaan tai harjoittaa päämiehen lukuun täs-mäytettyä kaupankäyntiä ylläpitämällään säännellyllä markkinalla.

2 §

Kommentoinut [KPV17]: Uusi momentti

Kommentoinut [KPV18]: Poistettu viimeinen momentti

Kommentoinut [KPV19]: Momenttijako muutettu

Kommentoinut [KPV20]: Poistettu sana lisäksi

Kommentoinut [KPV21]: Poistettu sanat ja hyvän kauppatavan

mukaisen

Kommentoinut [KPV22]: Poistettu sana millään

32(61)

Pörssin valvontatehtävä

Pörssillä on oltava tehokkaat järjestelyt ja menettelyt sekä tarvittavat resurssit tämän lain ja arvopaperi-markkinalain sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksen, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja niiden tai rahoitusvälineiden markkinat-direktiivin perusteella annettujen komission asetusten tai päätösten sekä pörssin sääntöjen noudattamisen valvomiseksi pörssin toiminnassa.

Pörssin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle ilman aiheetonta viivytystä: 1) menettelystä, joka ilmeisesti on vastoin 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka

merkittävästi rikkoo pörssin sääntöjä; 2) tavanomaisesta poikkeavista kaupankäyntiolosuhteista; 3) rahoitusvälineeseen liittyvistä järjestelmän toimintahäiriöstä tai 4) menettelystä, joka voi olla vastoin EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännöksiä.

Finanssivalvonnan on ilmoitettava 2 momentissa tarkoitetut tiedot muille Finanssivalvontaa vas-

taaville ETA-valtioiden viranomaisille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Edellä 2

momentin 4 kohdassa tarkoitetusta menettelystä ilmoitus on kuitenkin tehtävä vain, jos Finanssi-

valvonta on vakuuttunut siitä, että menettely on EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännös-

ten vastainen.

4 §

Pörssin toiminnan ulkoistaminen

Ulkoistamisella tarkoitetaan pörssin toimintaan liittyvää järjestelyä, jonka perusteella muu palvelun tarjoaja tuottaa pörssille toiminnon tai palvelun, jonka pörssi olisi muutoin itse suorittanut. Pörssi voi ulkoistaa toimintansa kannalta merkittävän muun toiminnon kuin säännellyn markkinan ylläpi-tämisen, jos ulkoistaminen ei haittaa pörssin riskien hallintaa, sisäistä valvontaa, liiketoiminnan tai toiminnan kannalta merkittävän muun toiminnon hoitamista eikä Finanssivalvonnan harjoittamaa valvontaa. Ulkoista-misesta huolimatta pörssi vastaa tästä laista, arvopaperimarkkinalaista, EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksesta, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksesta sekä niiden tai rahoitusvälineiden markkinat direk-tiivin nojalla annetuista komission asetuksista ja päätöksistä johtuvien velvollisuuksiensa täyttämisestä. Pörssin on toimittava huolellisesti ulkoistaessaan toimintansa kannalta merkittävän toiminnon. Toiminto on pörssin toiminnan kannalta merkittävä, jos virhe tai puute sen suorittamisessa voi haitata olen-naisesti pörssin toimintaa koskevien lakien, niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai pörssin toimiluvan ehtojen noudattamista taikka pörssin taloudellista asemaa tai pörssin toiminnan jatkuvuutta. Pörssin toiminnan kannalta merkittävän toiminnon ulkoistamisesta on tehtävä kirjallinen sopimus, josta käy ilmi toimeksiannon sisältö ja sopimuksen voimassaoloaika. Pörssin on hankittava ulkoistettua toimintaa hoitavalta jatkuvasti pörssin viranomaisvalvonnan, riskien hal-linnan ja sisäisen valvonnan edellyttämät tarpeelliset tiedot ja luovutettava tiedot edelleen Finanssivalvonnal-le.

6 §

Säännellyn markkinan sääntöjen vähimmäissisältö

Fivan ehdotuksen mukaan pykälän otsikkoa tulee muuttaa viittaamalla pörssin sääntöihin säännellyn mark-

kinan sijaan. Fiva perustelee muutosta termistön johdonmukaisuudella.

VM kannattaa muutosta termistön yhdenmukaisuuden lisäämiseksi.

Pörssin sääntöjen vähimmäissisältö Pörssin on laadittava ja pidettävä yleisön saatavilla säänneltyä markkinaa koskevat säännöt, jotka sisältävät

määräykset vähintään seuraavista asioista: 1) miten kaupankäynti tapahtuu; 2) miten ja millä perusteilla rahoitusväline otetaan kaupankäynnin kohteeksi sekä miten ja millä perusteilla

kaupankäynti rahoitusvälineellä voidaan keskeyttää tai lopettaa;

Kommentoinut [KPV23]: Poistettu sanat kyse on menettelystä,

joka

33(61)

3) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia arvopaperien liikkeeseenlaskijoille sekä niiden hal-linnolle ja hallinto- ja ohjausjärjestelmille tähän lakiin, arvopaperimarkkinalakiin ja niiden nojalla annettui-hin säännöksiin ja määräyksiin, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetukseen sekä pörssin sääntöihin perustu-vien velvollisuuksien täyttämiseksi tai muutoin asetetaan;

4) miten ja millä perusteilla kaupankäyntiosapuolen oikeudet myönnetään ja peruutetaan; 5) velvoitteet, jotka johtuvat säännellyllä markkinalla toimivien sijoituspalvelun tarjoajien henkilökunnal-

le asetettavista ammatillisista vaatimuksista; 6) millä ehdoilla kaupankäyntiosapuoleksi voidaan hyväksyä muita henkilöitä kuin sijoituspalveluyrityksiä

ja luottolaitoksia; 7) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia kaupankäyntiosapuolille tähän lakiin ja sen nojalla

annettuihin säännöksiin ja määräyksiin sekä pörssin sääntöihin perustuvien velvollisuuksien täyttämiseksi tai muutoin asetetaan;

8) millaisia seuraamuksia arvopaperien liikkeeseenlaskijoille ja kaupankäyntiosapuolille voidaan pörssin sääntöjen rikkomisesta määrätä ja miten ne määrätään;

9) jos kaupankäynnin kohteena on johdannaissopimus, sen ehdot; 10) millaisia vaatimuksia, oikeuksia ja velvollisuuksia kauppojen määrittämiseen ja toteuttamiseen liittyy. Säännellyt markkinat voivat hyväksyä kaupankäyntiosapuoliksi sijoituspalveluyrityksiä, direktiivin

2013/36/EU mukaisesti toimiluvan saaneita luottolaitoksia ja muita henkilöitä: 1) jotka ovat riittävän hyvämaineisia; 2) joilla on riittävät kaupankäyntivalmiudet ja -taidot ja riittävä kokemus; 3) joilla on tarvittaessa riittävät organisaatiojärjestelyt; ja 4) joilla on hoitamaansa tehtävään nähden riittävät resurssit ottaen huomioon eri rahoitusjärjestelyt, joita

säännelty markkina on saattanut ottaa käyttöön liiketoimien asianmukaisen toimituksen takaamiseksi.

11 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen tai lopettaminen Pörssi voi päättää keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä, jos rahoitusväline tai rahoitus-välineen arvopaperin liikkeeseenlaskija ei enää täytä pörssin sääntöjen vaatimuksia tai jos se on muutoin tarpeen pörssin toiminnasta annettujen säännösten ja määräysten, pörssin sääntöjen tai hyvän tavan vastaisen menettelyn vuoksi. Pörssi voi keskeyttää tai lopettaa kaupankäynnin rahoitusvälineellä vastaavin edellytyksin myös rahoitusvä-lineen liikkeeseenlaskijan hakemuksesta. Pörssi ei saa kuitenkaan keskeyttää tai lopettaa kaupankäyntiä rahoitusvälineellä, jos se aiheuttaisi merkit-tävää haittaa sijoittajille tai rahoitusmarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle. Pörssin on keskeytettävä tai lopetettava kaupankäynti myös rahoitusvälineeseen liittyvällä johdannaissopi-muksella, jos toimenpide on tarpeen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tavoitteiden tukemiseksi. Pörssin on keskeytettävä sähköön tai maakaasuun perustuvan johdannaissopimuksen kaupankäynti myös, jos kau-pankäynti vaarantaa sähkö- tai maakaasuhuoltoa tai on vahingoksi sähkö- tai maakaasumarkkinoille tai jos sähkö- tai maakaasujärjestelmän toiminta on muusta pörssin säännöissä mainitusta painavasta syystä häi-riintynyt. Finanssivalvonnan on määrättävä kaupankäynti keskeytettäväksi tai lopetettavaksi muulla Suomessa toimi-valla säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä ja organisoidussa kaupankäynti-järjestelmässä tai määrättävä kauppojen sisäinen toteuttaja keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynti sa-malla rahoitusvälineellä tai siihen liittyvällä johdannaissopimuksella, jos keskeyttämisen tai lopettamisen syynä on:

1) epäily markkinoiden väärinkäytöstä; 2) julkinen ostotarjous; tai 3) liikkeeseenlaskijasta tai rahoitusvälineestä ei ole julkistettu sisäpiirintietoa EU:n markkinoiden väärin-

käyttöasetuksen 7 ja 17 artiklan mukaisesti. Pörssi voi pyytää Finanssivalvontaa vahvistamaan 1, 2 tai 4 momentissa tarkoitetun kaupankäynnin keskey-tyspäätöksen. Finanssivalvonnan on tällaisen pyynnön saatuaan ilman aiheetonta viivytystä päätettävä, vah-vistaako se pörssin tekemän kaupankäynnin keskeytyspäätöksen. Jos Finanssivalvonta päättää olla vahvista-matta pörssin tekemää päätöstä, pörssin on ilman aiheetonta viivytystä jatkettava kaupankäyntiä rahoitusvä-lineellä. Pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan rahoitusvälineen liikkeeseenlaskijalla on oikeus saattaa pörssin 1 tai 4 momentissa tarkoitettu päätös Finanssivalvonnan käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä. Sijoit-tajien etujen valvomiseksi toimivalla rekisteröidyllä yhdistyksellä samoin kuin joukkolainanhaltijoiden edus-tajasta annetussa laissa (574/2017) tarkoitetulla, kyseiseen joukkovelkakirjalainaan nimetyllä joukkolainan-haltijoiden edustajalla, jos joukkolainanhaltijoiden kokous on niin päättänyt, sekä sijoittajalla, joka omistaa kyseisiä rahoitusvälineitä tai niihin oikeuttavia rahoitusvälineitä, on oikeus saattaa 1 tai 2 momentissa tarkoi-

34(61)

tettu pörssin päätös Finanssivalvonnan käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava pörssille asian saattamisesta sen käsiteltäväksi. Pörssin päätös lopettaa kaupankäynti voidaan asian Finanssivalvonnan käsiteltäväksi saattamisesta huolimatta panna täytäntöön, jollei Finanssivalvonta tai muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Pörssin on julkistettava välittömästi päätös kaupankäynnin keskeyttämisestä, lopettamisesta tai kaupan-käynnin jatkamisesta rahoitusvälineellä. Lisäksi pörssin on ilmoitettava päätöksestä Finanssivalvonnalle ja, jos päätös koskee 4 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua johdannaissopimusta, Energiavirastolle. Pörssin velvollisuudesta ilmoittaa Finanssivalvonnalle, kun rahoitusvälineellä ei enää käydä kauppaa tai se ei ole enää otettuna kaupankäynnin kohteeksi, säädetään lisäksi EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 4 artiklassa.

12 §

Finanssivalvonnan toimivaltuudet keskeyttää, lopettaa tai kieltää kaupankäynti rahoitusvälineillä

Sen estämättä mitä 11 §:ssä säädetään, Finanssivalvonta voi määrätä pörssin keskeyttämään tai lopettamaan kaupankäynnin tai kieltää pörssiä järjestämästä kaupankäyntiä rahoitusvälineillä, jos kaupankäynnissä, rahoi-tusvälinettä koskevassa tiedonantovelvollisuudessa tai kaupankäynnin kohteeksi ottamiseen liittyvää tiedon-antovelvollisuutta täytettäessä toimitaan olennaisesti vastoin tätä lakia tai arvopaperimarkkinalakia taikka niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä, EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetusta, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetusta taikka niiden perusteella annettuja komission asetuksia tai päätöksiä tai pörssin sääntöjä taikka jos siihen on muu erityisen painava syy. Kieltoa ei voida kuitenkaan määrätä, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa sijoittajille tai rahoitusmarkki-noiden asianmukaiselle toiminnalle. Finanssivalvonnan on ennen päätöksen tekemistä kuultava pörssiä, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu.

13 §

Finanssivalvonnan tehtävät ja ilmoitusvelvollisuus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle

Finanssivalvonnan on julkistettava välittömästi tämän luvun 11 ja 12 §:ään perustuvat päätöksensä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava tämän luvun 11 tai 12 §:ään perustuvasta päätöksestä Euroopan arvopa-perimarkkinaviranomaiselle ja muiden ETA-valtioiden Finanssivalvontaa vastaaville toimivaltaisille viran-omaisille. Jos kyse on 11 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetusta päätöksestä, Finanssivalvonnan on ilmoitet-tava päätöksestä tarvittaessa myös Energiavirastolle. Jos ETA-valtion Finanssivalvontaa vastaava toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut Finanssivalvonnal-le keskeyttäneensä tai lopettaneensa säännellyllä markkinalla kaupankäynnin kohteena olevan rahoitusväli-neen kaupankäynnin ja sama rahoitusväline tai siihen liittyvä johdannaissopimus on kaupankäynnin kohtee-na pörssissä, monenkeskisessä tai organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä taikka sisäisellä toteuttajalla Suomessa, Finanssivalvonnan on kiellettävä kaupankäynti keskeytyksen ajan tai määrättävä se lopetettavak-si. Kieltoa ei voida kuitenkaan määrätä, jos siitä aiheutuu merkittävää haittaa sijoittajille tai rahoitusmarkki-noiden asianmukaiselle toiminnalle.

15 §

Kaupankäyntiosapuolen oikeudet

Fiva katsoo, että kaupankäyntiosapuolen oikeuksien myöntämisestä tulisi säätää vain yhdessä pykälässä.

VM ei kannata muutosehdotusta. VM:n kannan mukaan 3 luvun 15 §:ssä säädetään yleisellä tasolla kau-

pankäyntiosapuolen oikeuksista ja siinä yhteydessä on direktiivin 53 artiklan 1 kohdan mukaisesti säädetty

pääsystä kauppapaikalle (direktiivin suomennos markkinapaikalle). Direktiiviin 53 artiklan 2 kohdassa on

lueteltu säännellyn markkinapaikan sääntöihin sisällytettävät tiedot ja 3 kohdassa täsmennetty vielä jäseneksi

ottamisen edellytyksiä eräiltä osin. Nämä viimeksi mainitut edellytykset on sijoitettu lakiluonnoksessa 3

35(61)

luvun 6 §:n 2 momenttiin. Sijoittelu yksinkertaistaa myös viittaamista lain 5 luvussa tarvittavilta osin sääntö-

jen sisältövaatimuksiin.

Pörssin on myönnettävä kaupankäyntiosapuolen oikeudet suomalaiselle sijoituspalvelun tarjoajalle ja muus-sa ETA-valtiossa vastaavan toimiluvan saaneelle sijoituspalvelun tarjoajalle, joka täyttää laissa ja pörssin säännöissä asetetut vaatimukset. Muulle henkilölle, jolla on kotipaikka ETA-valtiossa, voidaan myöntää kaupankäyntiosapuolen oikeudet, jos henkilö täyttää pörssin säännöissä asetetut vaatimukset ja henkilön luotettavuudesta, hyvämaineisuudesta, kokemuksesta ja muusta sopivuudesta sekä toiminnan järjestämisestä saadun selvityksen perusteella tai muu-toin on todennäköistä, ettei henkilön osallistuminen kaupankäyntiin vaaranna kaupankäynnin luotettavuutta. Henkilöllä on lisäksi oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset täyttää rahoitusvälineiden kaupoista johtuvat velvollisuutensa. Pörssi voi myöntää kaupankäyntiosapuolen oikeudet myös muulle kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetulle ul-komaiselle sijoituspalvelun tarjoajalle tai muulle henkilölle, jos hakija täyttää laissa, Finanssivalvonnan mää-räyksissä ja pörssin säännöissä asetetut vaatimukset. Sen lisäksi, mitä 6 §:ssä tarkoitetuissa pörssin säännöissä määrätään kaupankäyntiosapuolen oikeuksien peruuttamisesta, pörssin on peruutettava määräajaksi tai toistaiseksi kaupankäyntiosapuolen oikeudet, jos Finanssivalvonta sitä päätöksellään painavasta syystä vaatii. Finanssivalvonnan on ennen päätöksen tekemis-tä kuultava pörssiä ja kaupankäyntiosapuolta, jollei asian kiireellisyydestä tai muusta erityisestä syystä muuta johdu. Pörssin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle kaupankäyntiosapuolen oikeuksien myöntämisestä ja peruutta-misesta sekä vuosittain lista kaupankäyntiosapuolista. Edellä 1—3 momentissa tarkoitetulla henkilöllä, jonka kaupankäyntiosapuolen oikeudet on peruutettu, on oikeus saattaa pörssin tämän luvun 6 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu päätös peruuttaa kaupankäynti-osapuolen oikeudet Finanssivalvonnan käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa päätöksestä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava pörssille asian saattamisesta sen käsiteltäväksi. Pörssin päätös peruuttaa kaupankäyntiosapuolen oikeudet voidaan asian Finanssivalvonnan käsiteltäväksi saattamisesta huolimatta panna täytäntöön, jollei Finanssivalvonta tai muutoksenhakuviran-omainen toisin päätä.

17 §

Sopimus markkinatakauksesta

Pörssin on laadittava kirjalliset sopimukset markkinatakauksesta kaikkien markkinatakausstrategiaa sään-nellyllä markkinalla toteuttavien kaupankäyntiosapuolten kanssa. Pörssin on huolehdittava, että sillä on täl-laiset sopimukset riittävän monen kaupankäyntiosapuolen kanssa, jos tämä on perusteltua kaupankäynnin luonne ja laajuus huomioon ottaen. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittava ainakin: 1) velvoitteesta antaa sitovia hintatarjouksia kilpailukykyisillä hinnoilla; 2) likviditeetin tarjoamisesta ja muista pörssin järjestelmään osallistumiseen liittyvistä vel-voitteista; 3) mahdollisista hinnanalennuksesta tai muista kannustimista likviditeetin tarjoamiseksi sekä muista mark-kinatakaukseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista. Pörssin on valvottava, että kaupankäyntiosapuoli noudattaa tässä pykälässä tarkoitettua sopimusta. Pörssin on toimitettava Finanssivalvonnalle tieto sopimuksen sisällöstä ja muut sen pyytämät tiedot ilman aiheetonta viivytystä.

18 §

Algoritminen kaupankäynti

Pörssillä on oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja menettelytavat, sen varmistamiseksi että algoritmi-nen kaupankäynti ei aiheuta tai ole omiaan aiheuttamaan tavanomaisesta poikkeavia kaupankäyntiolosuhtei-ta ja että pörssi voi käsitellä kaikkia algoritmisesta kaupankäynnistä aiheutuneita tavanomaisesta poikkeavia kaupankäyntiolosuhteita. Pörssin järjestelmien ja menettelytapojen tulee sisältää:

1) velvoite kaupankäyntiosapuolille testata algoritmejaan pörssin tarjoamassa testausympäristössä;

2) järjestelmä, jolla pörssi voi rajoittaa kaupankäyntiosapuolen järjestelmään kirjaamien toteuttamatto-mien tarjousten suhteellista osuutta;

3) järjestelmä, jolla pörssi voi hallinnoida pienintä mahdollista hinnanmuutosväliä.

Kommentoinut [KPV24]: Poistettu sana sisäiset

Kommentoinut [KPV25]: Poistettu sana joilla

36(61)

Pörssin on varmistettava, että sen toimintaperiaatteet konesalipalvelujen tarjoamisesta ovat avoimia, tasa-puolisia ja syrjimättömiä. Pörssin on huolehdittava siitä, että se pystyy tunnistamaan kaupankäyntiosapuolten algoritmisella kaupan-käynnillä tuotetut toimeksiannot, niiden luomiseen käytetyt algoritmit ja toimeksiannoista vastaavat henkilöt. Pörssin on annettava tiedot Finanssivalvonnalle pyynnöstä ilman aiheetonta viivytystä.

19 §

Suora sähköinen markkinoille pääsy

Pörssi voi sallia, että kaupankäyntiosapuolena oleva sijoituspalvelun tarjoaja tarjoaa suoran sähköisen markkinoillepääsyn asiakkaalleen. Suoralla sähköisellä markkinoillepääsyllä tarkoitetaan järjestelyä, jossa kaupankäyntiosapuoli antaa asiakkaalle luvan käyttää sen kaupankäyntitunnusta siten, että asiakas voi välit-tää rahoitusvälineeseen liittyviä toimeksiantoja sähköisesti suoraan kauppapaikkaan. Pörssin on huolehdittava siitä, että kaupankäyntiosapuoli arvioi asiakkaidensa sopivuutta 1 momentissa tarkoitetun järjestelyn käyttämiseen. Kaupankäyntiosapuoli vastaa suoraa sähköistä markkinoillepääsyä käyttäneen asiakkaansa toimeksiannoista ja kaupoista. Pörssillä on oltava järjestelmät ja menettelytavat, joilla se pystyy erottamaan ja tarvittaessa lopettamaan suoraa sähköistä markkinoillepääsyä käyttävän kaupankäyntiosapuolen asiakkaan toimeksiannot tai kaupan-käynnin ja joilla se voi keskeyttää tai lopettaa kaupankäyntiosapuolen tarjoaman suoran sähköisen markki-noillepääsyn, jos kaupankäyntiosapuoli tai sen asiakas ei noudata, mitä tässä pykälässä säädetään.

21 §

Liiketoimintakellojen yhdenmukaistaminen

Pörssin ja sen kaupankäyntiosapuolten on tahdistettava yhdenmukaiseksi liiketoimintakellot, joita käyttä-mällä tallennetaan raportoitavien tapahtumien päiväys ja kellonaika. Mitä tässä säädetään pörssin ja sen kaupankäyntiosapuolten liiketoimintakellojen yhdenmukaistamisesta, sovelletaan myös 5 ja 6 luvussa tarkoitettuihin muihin kauppapaikkoihin.

22 §

Rahoitusvälineen kaupankäynnin lyhytaikainen keskeyttäminen

Pörssillä on oltava järjestelmät ja menettelytavat kaupankäynnin merkittävien toimintahäiriöiden välttä-miseksi, jotka ovat riittävät: 1) kaupankäynnin keskeyttämiseen tai rajoittamiseen lyhytaikaisesti, jos rahoitusvälineen hinta muuttuu merkittävästi lyhyessä ajassa säännellyllä markkinalla tai siihen liittyvällä markkinalla; 2) kaupankäynnin tai muun liiketoimen peruuttamiseen, muuttamiseen tai korjaamiseen. Pörssin on varmistettava, että kaupankäynnin lyhytaikaisen keskeyttämisen raja-arvot määritellään tavalla, jossa otetaan huomioon: 1) rahoitusvälineiden likviditeetti; 2) markkinamallin luonne; 3) markkinamallin käyttäjien laji. Pörssin on ilmoitettava lyhytaikaisen keskeyttämisen raja-arvot ja niiden olennaiset muutokset Finanssival-vonnalle ilman aiheetonta viivytystä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava tiedot edelleen Euroopan arvopape-rimarkkinaviranomaiselle. Pörssin on ilmoitettava kaupankäynnin lyhytaikaisesta keskeyttämisestä Finanssivalvonnalle, jos pörssi on likviditeetillä mitattuna olennainen säännelty markkina kyseiselle rahoitusvälineelle. Finanssivalvonnan tulee ilmoittaa keskeytyksestä tarvittaessa muille toimivaltaisille viranomaisille.

23 §

Tarjousten hylkääminen

Pörssillä on oltava järjestelmät ja menettelytavat tarjousten hylkäämiseksi, jos tarjoukset ylittävät ennalta määritellyt määriä ja hintoja koskevat raja-arvot tai jos ne ovat selvästi virheellisiä.

26 §

Kommentoinut [KPV26]: Poistettu sana asianmukaisesti

Kommentoinut [KPV27]: Määritelmä kursivoitu

Kommentoinut [KPV28]: Poistettu sana sisäiset

Kommentoinut [KPV29]: Poistettu sana sisäiset

37(61)

Hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvonta

Pörssillä on oltava avoimet ja syrjimättömät järjestelmät ja menettelytavat, joilla se valvoo hyödykejohdan-naisilla sekä päästöoikeuksilla ja niiden johdannaisilla kauppaa käyvien avoimia positioita. Pörssin on otet-tava valvonnassaan huomioon kauppaa käyvien henkilöiden ja markkinaosapuolten luonne ja se, miten ne käyttävät kaupankäynnin kohteeksi otettuja sopimuksia. Pörssillä on oikeus saada johdannaisposition halti-jalta kaikki valvonnassa tarvitsemansa tiedot. Pörssi voi vaatia johdannaisposition haltijaa pienentämään positiotaan tilapäisesti tai pysyvästi sekä tarvit-taessa sulkemaan position. Jos kaupankäyntiosapuoli ei noudata edellä tässä momentissa tarkoitettua vaati-musta, voi pörssi toteuttaa välttämättömät toimenpiteet johdannaisposition haltijan lukuun. Pörssi voi tarvittaessa suuren tai määräävän position vaikutuksen lieventämiseksi velvoittaa johdannais-position haltijaa tarjoamaan väliaikaisesti etukäteen sovitulla hinnalla ja etukäteen sovitun määrän likvidi-teettiä sen lisäämiseksi markkinalla. Pörssin on toimitettava Finanssivalvonnalle 1 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä ja menettelytapoja kos-kevat riittävät tiedot.

31 §

Pörssin sisäpiirirekisteri Pörssin on pidettävä 30 §:ssä tarkoitetuista sisäpiiri-ilmoituksista rekisteriä (pörssin sisäpiirirekisteri), josta ilmenevät kunkin sisäpiiriläisen kohdalla sisäpiiriläisen, 30 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun vajaaval-taisen ja 2 kohdassa tarkoitetun yhteisön tai säätiön omistamat sanotussa momentissa tarkoitetut osakkeet ja rahoitusvälineet sekä eriteltyinä hankinnat ja luovutukset. Jos ilmoitukset tehdään 30 §:n 6 momentin mukaisesti, pörssin sisäpiirirekisteri voidaan tältä osin muodos-taa arvo-osuusjärjestelmästä saatavista tiedoista. Pörssin sisäpiirirekisterin ylläpito on järjestettävä luotettavalla tavalla. Rekisteriin merkityt tiedot on säily-tettävä viisi vuotta tiedon merkitsemisestä. Jokaisella on oikeus saada kulujen korvaamista vastaan otteita ja jäljennöksiä rekisterin tiedoista. Luonnollisen henkilön henkilötunnus ja osoite sekä muun luonnollisen hen-kilön kuin sisäpiiriläisen nimi eivät kuitenkaan ole julkisia.

33 §

Ilmoitukset muille ETA-valtioille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle

Valtiovarainministeriön on ylläpidettävä rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin mukaisesti luetteloa säännellyistä markkinoista, joille on tämän lain mukaisesti vahvistettu säännöt. Valtiovarainministeriön on annettava luettelo tiedoksi muille ETA-valtioille ja Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle, jos sääntö-jä vahvistettaessa on voitu varmistua siitä, että kaupankäynti säännellyllä markkinalla täyttää tiedoksiannolle asetetut vaatimukset. Samalla tavalla on ilmoitettava luetteloon tehdyistä muutoksista.

36 §

Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä: 1) 1 §:ssä tarkoitetusta riskienhallinasta pörssin operatiivisten riskien osalta; 2) 4 §:n mukaisista pörssin toiminnan ulkoistamisen edellytyksistä ja 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen sisäl-

löstä; 3) 30 §:ssä tarkoitetun sisäpiiri-ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta; 4) 31 §:ssä tarkoitetun pörssin sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta. Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset edellytyksistä, joiden mukaisesti pörssi voi myöntää kau-

pankäyntiosapuolen oikeudet 15 §:n 3 momentissa tarkoitetulle ulkomaisen sijoituspalvelun tarjoajalle tai muulle henkilölle. Määräysten on turvattava Finanssivalvonnalle riittävä tietojensaantioikeus kaupankäynti-osapuolen asiakkaista.

4 luku

Kommentoinut [KPV30]: Poistettu pykälän 2 momentti.

38(61)

Ulkomaisen pörssin toiminta Suomessa

6 §

Kaupankäynnin järjestäjä, joka ylläpitää monenkeskistä tai organisoitua kaupankäyntijärjestelmää vastaa-

vaa kaupankäyntiä kolmannessa maassa

Fivan näkemyksen mukaan säännös on tarpeeton.

VM kannattaa säännöksen poistamista kokonaan.

5 luku

Monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään sovellettavat vaatimukset

1 §

Oikeus ylläpitää monenkeskistä ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää

Fiva kiinnittää huomiota luvun sisällä toistettavaan vaatimuksiin.

VM kiinnittää huomiota siihen, että luvussa on pyritty seuraamaan direktiivin esitystapaa. Direktiivissä vaa-

timukset on esitetty sekä 18 artiklan 1 kohdassa, että 19 artiklan 1 kohdassa. Myös direktiivissä artiklat ovat

osin päällekkäiset.

1 §

Oikeus ylläpitää monenkeskistä ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää

Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää voivat ylläpitää tämän luvun mukaisesti vain pörssi, sijoituspalvelulaissa tarkoitettu sijoituspalveluyritys, kolmannen maan yritys ja luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottolaitos. Mitä 3 luvun 11—13, 16, 21-22, 26 ja 27 §:ssä säädetään pörssistä tai säännellystä markkinasta, koskee vastaavasti monenkeskistä ja organisoitua kaupankäyntijärjestelmää sekä niiden ylläpitäjiä. Mitä 2 luvun 15—18 §:ssä säädetään pörssistä sekä sen johtoon kuuluvasta, koskee vastaavasti monenkes-kisen kaupankäynnin järjestäjää sekä sen johtoon kuuluvaa. Mitä 3 luvun 3 §:ssä säädetään rikkomuksista ilmoittamisesta, koskee myös monenkeskisen ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjää. Sen lisäksi, mitä sijoituspalvelulain 7 luvun 2 §:n 2—5 momenteissa, 5 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1, 3 ja 4 momenteissa, 10 §:n 3 momentissa, 7 a luvun ja 9 luvun 1, 4 ja 4 a §:n 3 momentissa sekä 10 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetään sijoituspalveluyrityksen toiminnan järjestämisestä, koskee myös monenkeskisen ja organi-soidun kaupankäynnin järjestäjää. Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän toiminnassa ja monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä toimittaessa ei saa menetellä arvopaperimarkkinalain 1 luvun 2 §:ssä säädetyn hyvän arvopaperimarkkinata-van vastaisesti.

4 §

Eturistiriitojen hallinta ja järjestelmien luotettavuus

Monenkeskisen ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjällä on oltava riittävät järjestelmät ja menettelyta-vat, joilla se voi tunnistaa ja hallita eturistiriitoja, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa kaupankäyntijärjestelmän, kaupankäyntiosapuolten ja käyttäjien asianmukaiselle toiminnalle ja vaarantaa järjestelmän jatkuvuuden. Monenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on noudattava mitä tämän lain 3 luvun 1 §:n 4 momentissa, 11, 17—20, 23, ja 28 §:ssä säädetään toiminnan järjestämisestä, järjestelmien häiriönsietoky-vystä, kauppojen hintavaihtelurajoista ja sähköisestä kaupankäynnistä ja sillä on oltava sitä varten käytössään kaikki tarvittavat tehokkaat järjestelmät, menettelyt ja järjestelyt.

10 §

Kommentoinut [KPV31]: poistettu sanat ja kolmannen maan

yrityksen sivuliike sekä

Kommentoinut [KPV32]: Poistettu sanat joka ylläpitää Suomes-

sa monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää

39(61)

Hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvonta

Mitä 3 luvun 26 §:ssä säädetään hyödykejohdannaispositioiden hoidon valvonnasta, sovelletaan myös mo-nenkeskisen tai organisoidun kaupankäynnin järjestäjään.

11 §

Kaupankäynnin keskeyttäminen, lopettaminen ja kieltäminen

Mitä 3 luvun 11 - 13 §:ssä säädetään kaupankäynnin keskeyttämisestä, lopettamisesta ja kieltämisestä sään-nellyllä markkinalla, sovelletaan myös monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjestelmään.

13 §

Kaupankäynnin järjestäjän valvontatehtävät

Monenkeskisen ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitäjän on järjestettävä riittävin voimavaroin luotettava valvonta varmistamaan tämän lain, arvopaperimarkkinalain ja niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten, EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksen, EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja niiden tai rahoitusvälineiden markkinat-direktiivin perusteella annettujen komission asetusten tai päätösten sekä monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän sääntöjen noudattamisen turvaamiseksi kaupankäynnissä. Sen on seurattava riittävän tehokkaasti annettuja, peruutettuja ja toteutettuja kauppatoimeksiantoja. Monenkeskisen ja organisoidun kaupankäynnin ylläpitäjän on viipymättä saatettava Finanssivalvonnan tietoon menettely, joka rikkoo merkittävästi tätä lakia, arvopaperimarkkinalakia tai niiden nojalla annttuja säännöksiä tai määräyksiä, taikka monenkeskisen tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän sääntöjä, on tavanomaisesta poikkeavaa tai menettely, jonka voidaan epäillä olevan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen vastainen tai aiheuttavan rahoitusvälinettä tai koko markkinaa koskevia häiriöitä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muiden ETA-valtioiden toimivaltaisille viranomaisille 2 momentin perusteella saamansa tiedot. Ilmoitus menettelyistä, joihin saattaa liittyä markkinoiden väärinkäyttöasetuksen vastaista menettelyä, on kuitenkin tehtävä vain, jos Finanssival-vonta on vakuuttunut siitä, että menettely on EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetuksen säännösten vastai-nen. Markkinoiden väärinkäytön estämisestä ja havaitsemisesta säädetään markkinoiden väärinkäyttöasetuksen

16 artiklan 1 kohdassa

15 §

Finanssivalvonnan ilmoitusvelvollisuus Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle

Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle antamansa toimilupa mo-nenkeskisen tai organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpitämiseen ja Euroopan arvopaperimarkkinavi-

ranomaisen pyynnöstä 14 §:n:n perusteella valvonnassaan saamansa tiedot.

18 §

Finanssivalvonnan määräystenantovaltuus

Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset edellytyksistä, joiden mukaisesti monenkeskisen tai organi-soidun kaupankäynnin järjestäjä voi myöntää kaupankäyntiosapuolen oikeudet 3 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle. Määräysten on turvattava Finanssivalvonnalle riittävä tietojensaantioikeus kaupan-käyntiosapuolen asiakkaista.

19 §

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäminen

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on sijoituspalvelulain 7 luvun 2 §:n 2—5 momenteissa, 5 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1, 3 ja 4 momenteissa, 10 §:n 3 momentissa, 7 a luvun ja 9 luvun 1, 4 ja 4a §:n 3 momen-tissa sekä 10 luvun 11 ja 12 §:ssä säädetyn ja tässä laissa säädettyjen vaatimusten täyttämisen lisäksi otettava

Kommentoinut [KPV33]: Poistettu sanat positiolimiiteistä ja

Kommentoinut [KPV34]: Poistettu 2 momentti

Kommentoinut [KPV35]: Poistettu sanat pörssin ja

Kommentoinut [KPV36]: Poistettu sanat 3 luvun

40(61)

käyttöön ja pantava täytäntöön syrjimättömät säännöt järjestelmässä tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamis-ta varten. Monenkeskiseen kaupankäyntijärjestelmään pääsyä koskevien sääntöjen tulee täyttää tämän lain 3 luvun 15 §:ssä edellytetyt vaatimukset.

20 §

Toiminnan luotettavuus

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän tulee varmistua siitä, että sillä on: 1) riittävät valmiudet hallita siihen kohdistuvia riskejä, panna täytäntöön asianmukaiset järjestelyt ja järjes-

telmät kaikkien sen ylläpitoon kohdistuvien merkittävien riskien havaitsemiseksi ja toteuttaa tehokkaita toi-menpiteitä tällaisten riskien lieventämiseksi;

2) toimivat järjestelyt, joilla helpotetaan sen järjestelmien välityksellä toteutettujen liiketoimien tehokasta ja oikea-aikaista loppuunsaattamista; ja

3) käytettävissään toimilupaa myönnettäessä ja sen jälkeen jatkuvasti riittävät taloudelliset resurssit, joilla helpotetaan sen asianmukaista toimintaa, ottaen huomioon markkinoilla toteutettujen liiketoimien luonne ja suuruus sekä siihen kohdistuvien riskien lajit ja suuruus. Monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää koskevien sääntöjen mukaisesti toteutettuihin jäsenten tai osa-puolten välisiin liiketoimiin tai monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ja sen jäsenten tai osapuolten väli-siin liiketoimiin ei sovelleta sijoituspalvelulain 10 luvun 2 ja 4—9 §:n mukaisia menettelytapoja. Monenkes-kisen kaupankäyntijärjestelmän jäsenten tai osapuolten on kuitenkin täytettävä asiakkaitaan kohtaan edellä viitatut sijoituspalvelulain 10 luvun 2 ja 4—9 §:n mukaiset velvoitteensa silloin, kun ne toteuttavat asiakkai-den toimeksiantoja niiden lukuun monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän järjestelmien välityksellä.

21 §

Asiakastoimeksiannot

Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä ei saa toteuttaa asiakastoimeksiantoja omaa pääomaa vastaan tai harjoittaa päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä.

22 §

Kielto toteuttaa kauppoja omaan tai samaan konserniin kuuluvan yhteisön lukuun

Organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on estettävä asiakkaiden toimeksiantojen toteuttaminen organisoi-dussa kaupankäyntijärjestelmässä ylläpitäjän tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvan yhteisön omaan lukuun tai sen omaa pääomaa vastaan. Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske kuitenkaan kauppaa omaan lukuun, päämiesten toimeksiantoja vas-taan täsmäytettynä kauppana, jos siihen on päämiehen suostumus eikä kaupan kohteena ole johdannaissopi-mus, jota koskee Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 5 artiklassa tarkoitettu määritysvelvollisuus. Organisoidun kaupankäynnin järjestäjä saa muutoin tehdä kaupan omaan lukuunsa muulla tavalla kuin 2 momentissa tarkoitettuna täsmäytettynä kauppana vain valtion liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjalai-noilla, joille ei ole likvidejä markkinoita.

26 §

Toimeksiantojen toteuttamisen harkinnanvaraisuus

Ottaen huomioon, mitä tämän luvun 1—18 §:ssä ja sijoituspalvelulain 10 luvun 8 §:ssä säädetään kaupan-käynnistä monenkeskisessä järjestelmässä ja kauppojen huolellisesta toteuttamisesta organisoidussa kaupan-käynnissä toimeksiannot on toteutettava harkinnanvaraisesti. Organisoidun kaupankäynnin järjestäjä voi käyttää harkintaa vain jommassakummassa tai molemmissa seuraavista tilanteista:

1) kun se päättää antaa tai peruuttaa toimeksiannon ylläpitämässään organisoidussa kaupankäyntijärjestel-mässä;

2) kun se päättää olla täsmäyttämättä tiettyä asiakastoimeksiantoa muiden järjestelmässä tiettynä ajankoh-tana olevien toimeksiantojen kanssa edellyttäen, että se noudattaa asiakkaalta saamiaan nimenomaisia ohjeita ja täyttää sijoituspalvelulain 10 luvun 8 §:n mukaiset velvoitteensa. Organisoidun kaupankäynnin järjestäjä voi asiakastoimeksiantoja täsmäyttävän järjestelmän osalta päättää, haluaako se täsmäyttää järjestelmässä vähintään kaksi toimeksiantoa ja milloin ja kuinka suuren määrän se

41(61)

täsmäyttää niitä. Edellä olevien 22—25 §:n mukaisesti organisoidun kaupankäynnin järjestäjä voi muilla kuin oman pääoman ehtoisilla rahoitusvälineillä liiketoimia järjestävän järjestelmän osalta helpottaa asiak-kaiden välisiä neuvotteluja saattaakseen yhteen vähintään kaksi mahdollisesti yhteensopivaa liiketoimeen kohdistuvaa kaupankäynti-intressiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 §:n 3 momentin soveltamista.

27 §

Ilmoitusvelvollisuus Finanssivalvonnalle

Organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on ilmoitettava Finanssivalvonnalle riittävät tiedot siitä, miten harkintaa käytetään kauppatoimeksiantojen toteutuksessa ja miten useammat toimeksiannot täsmäytetään kaupankäynnissä. Toimivaltainen viranomainen voi edellyttää, että joko silloin, kun organisoidun kaupankäynnin järjestäjä, tai tapauskohtaisesti annetaan yksityiskohtainen selvitys siitä, miksi järjestelmä ei vastaa säänneltyä markki-naa, monenkeskistä kaupankäyntijärjestelmää tai kauppojen sisäistä toteuttajaa eikä voi toimia sellaisena, sekä yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten harkintavaltaa käytetään erityisesti silloin, kun organisoidussa kaupankäyntijärjestelmässä annettu toimeksianto voidaan peruuttaa, ja milloin ja miten organisoidussa kau-pankäyntijärjestelmässä täsmäytetään vähintään kaksi asiakastoimeksiantoa. Lisäksi organisoidun kaupan-käynnin järjestäjän on annettava toimivaltaiselle viranomaiselle tiedot, joissa selvitetään sen päämiehen lu-kuun täsmäytetyn kaupankäynnin käyttö. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava, miten organisioidun kaupankäynnin järjestäjä harjoittaa päämiehen lukuun täsmäytettyä kaupankäyntiä, varmistaakseen, että se täyttää edelleen tällaisen kaupankäynnin määritelmän ja että sen harjoittama päämiehen lukuun täsmäytetty kaupankäynti ei aiheuta eturistiriitoja organisoidun kaupankäynnin järjestäjän ja sen asiakkaiden välillä.

6 luku

Pk-yritysten kasvumarkkina

1 §

Pk-yritysten kasvumarkkinan rekisteröinti

Fiva toteaa, että pykälän muotoilu ei vastaa direktiivin sanamuotoa.

VM kannattaa Fivan ehdottamaa rajausta. Direktiivin sanamuoto ei tunnista osan rekisteröintiä.

1 §

Pk-yritysten kasvumarkkinan rekisteröinti

Tämän lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitettu monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjä voi pyytää Finanssivalvonnalta monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän rekisteröimistä pk-yritysten kasvu-markkinaksi. Finanssivalvonnan on suostuttava pyyntöön, jos Finanssivalvonta arvioi, että hakemus täyttää tässä luvussa säädetyt vaatimukset.

7 luku

Rahoitusvälineiden kaupankäynnin läpinäkyvyysvaatimukset

1 §

EU:n rahoitusvälineiden markkinat-asetus

Tämän luvun säännösten ohella rahoitusvälineiden läpinäkyvyysvaatimuksista säädetään EU:n rahoitusvä-lineiden markkinat-asetuksen II-III osastoissa.

Kommentoinut [KPV37]: Poistettu tai sen osan

42(61)

3 §

Kauppojen sisäisen toteuttamisen keskeyttäminen ja kieltäminen

Finanssivalvonta voi määrätä kauppojen sisäisen toteuttajan keskeyttämään sisäisen toteuttamisen rahoitus-välineellä enintään kymmeneksi perättäiseksi pankkipäiväksi kerrallaan. Keskeytys voidaan määrätä, jos Finanssivalvonnalla on perusteltu syy epäillä, että kaupankäynnissä tai rahoitusvälinettä koskevaa tiedonan-tovelvollisuutta täytettäessä toimitaan vastoin tätä lakia, arvopaperimarkkinalakia tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos siihen on muu erityisen painava syy. Finanssivalvonta voi kieltää kauppojen sisäistä toteuttajaa järjestämästä sisäistä toteuttamista rahoitusväli-neellä, jos kaupankäynnissä tai rahoitusvälinettä koskevassa tiedonantovelvollisuudessa toimitaan olennai-sesti vastoin tätä lakia, arvopaperimarkkinalakia tai niiden nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä taikka jos siihen on muu erityisen painava syy. Jos Finanssivalvonta on vahvistanut 3 luvun 11 §:n 6 momentin mukaisesti pörssin tekemän rahoitusväli-nettä koskevan kaupankäynnin keskeytyspäätöksen tai määrännyt 3 luvun 11 §:n 5 momentin mukaisesti pörssin keskeyttämään kaupankäynnin rahoitusvälineellä ja rahoitusväline on sisäisen toteuttamisen kohtee-na, sisäisen toteuttajan on keskeytettävä kaupankäynti kyseisellä rahoitusvälineellä. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kaupankäynnin keskeyttämisestä ja lopettamisesta rahoitusvälineellä, sovelletaan myös rahoitusvälineeseen liittyvään johdannaissopimukseen, kun se on tarpeen 1 momentissa tarkoitetun rahoitusvälineellä käytävän kaupankäynnin keskeyttämisen tai lopettamisen tavoitteiden tuke-miseksi.

5 §

Kauppapaikan toimeksiannon toteutus

EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 23 ja 28 artiklassa säädetyn kaupankäyntivelvollisuuden piiriin kuuluvien rahoitusvälineiden osalta kauppapaikkojen ja kauppojen sisäisten toteuttajien on asetettava vähintään vuosittain maksutta yleisön käyttöön tiedot liiketoimien toteuttamisen laadusta kyseisessä kauppa-paikassa. Mitä 1 momentissa säädetään kauppapaikasta, sovelletaan muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rahoi-tusvälineiden osalta liiketoimen toteuttamispaikkaan. Sen jälkeen, kun toimeksianto on toteutettu asiakkaan lukuun, sijoituspalvelun tarjoajan on ilmoitettava asiakkaalle, missä toimeksianto toteutettiin. Säännönmukaisesti annettaviin tietoihin on sisällyttävä yksityis-kohtaiset tiedot toteuttamisen hinnasta, kustannuksista, nopeudesta ja todennäköisyydestä yksittäisten rahoi-tusvälineiden osalta.

6 §

Hyödykejohdannaisia ja päästöoikeuksia koskevat tiedot

Pörssin, monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on 7 §:ssä säädetyn luokittelun mukaisesti julkistettava yleisölle viikoittain tiedot ylläpitämänsä kaupankäynnin koh-teena olevien hyödykejohdannaisten ja päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kokonaispositioista. Tässä momentissa tarkoitetut tiedot on lisäksi toimitettava Finanssivalvonnalle ja Euroopan arvopaperimarkkinavi-ranomaiselle. Edellä 1 momentissa luetellut tiedot on julkistettava ja annettava viranomaisille tiedoksi ainoastaan, jos sekä henkilöiden määrä että heidän avoimet positionsa ylittävät komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/565 83 artiklassa säädetyt vähimmäiskynnysarvot. Pörssin, monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän ja organisoidun kaupankäynnin järjestäjän on toimitet-tava Finanssivalvonnalle päivittäin täydellinen erittely ylläpitämänsä kaupankäynnin kohteena olevien hyö-dykejohdannaisten, päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten positioista, joita kullakin jäsenellä, kaupan-käyntiosapuolella, asiakkaalla ja näiden asiakkaalla on kyseisessä kauppapaikassa. Säänneltyjen markkinoiden ja monenkeskisten kaupankäyntijärjestelmien kaupankäyntiosapuolten ja orga-nisoitujen kaupankäyntijärjestelmien asiakkaiden tulee ilmoittaa kauppapaikkaa ylläpitävälle sijoituspalvelun tarjoajalle tai pörssille vähintään päivittäin yksityiskohtaiset tiedot positioista, jotka ovat niiden hallussa kyseisessä kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevien sopimusten kautta, sekä positioista, joita pitävät hallussaan niiden asiakkaat ja näiden asiakkaiden asiakkaat aina loppuasiakkaaseen saakka. Sijoituspalvelun tarjoaja, joka käy kauppaa hyödykejohdannaisilla, päästöoikeuksilla tai niiden johdannai-

silla kauppapaikan ulkopuolella, on toimitettava sen kauppapaikan, jossa hyödykejohdannaisilla, päästöoi-

keuksilla tai niiden johdannaisilla käydään kauppaa toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimivaltaiselle kes-

Kommentoinut [KPV38]: Poistettu jäsenten tai

43(61)

kusviranomaiselle päivittäin täydellinen erittely omista hyödykejohdannaispositioistaan, päästöoikeuspositi-

oistaan sekä niiden johdannaisiin ja niitä taloudelliselta kannalta vastaaviin OTC-sopimuksiin liittyvistä posi-

tioistaan, kuten myös positioista, joita pitävät hallussaan niiden asiakkaat ja näiden asiakkaiden asiakkaat

aina loppuasiakkaaseen saakka.

8 luku

Oikeus tarjota raportointipalveluja

2 §

Raportointipalvelun tarjoaminen muun luvan nojalla

Sen estämättä, mitä 1 §:ssä säädetään, raportointipalvelua saa tarjota pörssi sekä kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalvelun tarjoaja siten, kuin sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:ssä säädetään, edellyttäen, että palvelun tarjoaja täyttää kyseisen toiminnan järjestämiselle 14—16 §:ssä ja 9 luvussa säädetyt vaatimukset. Finanssivalvonnan on varmistettava ennen 1 momentissa tarkoitetun palvelun tarjoamisen aloittamista, että palvelun tarjoaja täyttää palvelun tarjoamiselle 1 momentissa säädetyt vaatimukset. Oikeus raportointipalve-lun tarjoamiseen on sisällytettävä palvelun tarjoajan toimilupaan.

18 §

Osakkeiden hankinnasta ilmoittaminen

Sen, joka aikoo suoraan tai välillisesti hankkia raportointipalvelun tarjoajan osakkeita, on ilmoitettava siitä etukäteen Finanssivalvonnalle, jos hänen omistuksensa hankinnan johdosta:

1) olisi vähintään kymmenen prosenttia raportointipalvelun tarjoajan osakepääomasta; 2) olisi niin suuri, että se vastaisi vähintään kymmentä prosenttia kaikkien osakkeiden tuottamasta äänival-

lasta; tai 3) muutoin oikeuttaisi käyttämään 2 kohdassa tarkoitettuun omistukseen rinnastettavaa tai muutoin merkit-

tävää vaikutusvaltaa raportointipalvelun tarjoajan hallinnossa. Jos omistusosuutta aiotaan lisätä vähintään 20, 30 tai 50 prosenttiin raportointipalvelun tarjoajan osakepää-

omasta tai sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, myös tästä hankinnasta on etukäteen ilmoitettava Finans-sivalvonnalle. Vastaava ilmoitus on tehtävä myös, jos omistusosuus vähenisi alle tässä tai 1 momentissa säädetyn rajan.

Laskettaessa 1 ja 2 momentissa tarkoitettua omistus- ja ääniosuutta sovelletaan, mitä arvopaperimarkkina-lain 2 luvun 4 §:ssä ja 9 luvun 4—6, 6 a, 6 b ja 7 §:ssä säädetään.

Raportointipalvelun tarjoajan on ilmoitettava Finanssivalvonnalle vähintään kerran vuodessa 1 ja 2 mo-mentissa tarkoitettujen osuuksien omistajat ja näiden osuus raportointipalvelun tarjoajan osakepääomasta ja sen osakkeiden tuottamasta äänivallasta, jos ne ovat raportointipalvelun tarjoajan tiedossa. Raportointipalve-lun tarjoajan on välittömästi ilmoitettava Finanssivalvonnalle sen tietoon tulleet osuuksien omistuksessa tapahtuneet muutokset. Ilmoituksessa on annettava riittävät tiedot osuuden suuruudesta ja sen omistajasta sekä muut Finanssivalvonnan määräämät tiedot.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi tarpeelliset tiedot ja selvitykset: 1) ilmoitusvelvollisesta sekä hänen luotettavuudestaan ja taloudellisesta tilanteestaan; 2) ilmoitusvelvollisen omistuksesta ja muista sidonnaisuuksista raportointipalvelun tarjoajassa; 3) hankintaa koskevista sopimuksista, hankinnan rahoituksesta ja, edellä 2 momentissa tarkoitetussa ta-

pauksessa, omistuksen tavoitteista. Mitä tässä pykälässä säädetään raportointipalvelun tarjoajasta hankittavan omistusosuuden ilmoittamisesta,

koskee myös sellaista yhteisöä, jolla on arvopaperimarkkinalain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla mää-räysvalta raportointipalvelun tarjoajassa (raportointipalvelun tarjoajan omistusyhteisö).

19 §

Osakkeiden hankinnan kieltäminen

Finanssivalvonnan oikeudesta kieltää 18 §:ssä tarkoitettu omistusosuuden hankinta säädetään Finanssival-vonnasta annetun lain (878/2008) 32 a §:ssä.

Kommentoinut [HJV39]: Lisätään 8 lukuun uusi 18 § omistaja-

kontrollin valvomiseksi Fivan esittämän mukaisesti

Kommentoinut [HJV40]: Lisätään vastaavasti 18 §:ään liittyen

lukuun uusi 19 §

44(61)

Finanssivalvonnan on tehtävä 1 momentissa tarkoitettu päätös kolmen kuukauden kuluessa 11 §:ssä tarkoi-tetun ilmoituksen vastaanottamisesta.

Ennen 2 momentissa säädetyn määräajan päättymistä ilmoitusvelvollinen saa hankkia 11 §:ssä tarkoitetut osakkeet vain, jos Finanssivalvonta on antanut siihen suostumuksensa.

9 luku

Raportointipalvelun tarjoajan toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset

2 §

Järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi hyväksytyn julkistamisjärjestelyn tarjoamisessa

Hyväksytyn julkistamisjärjestelyn tarjoajalla on oltava hallintojärjestelyt, joiden avulla se voi välttää eturisti-riitatilanteiden syntymisen asiakkaidensa kanssa. Jos hyväksytyn julkistamisjärjestelyn tarjoaja on sijoitus-palvelun tarjoaja tai pörssi, sen on käsiteltävä kaikkia keräämiään kaupankäyntitietoja syrjimättömästi sekä pidettävä liiketoiminnot erillään toisistaan.

4 §

Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan toiminnan järjestäminen

Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on järjestettävä toimintansa siten, että se voi kerätä ja kon-solidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 6 ja 20 artiklassa tarkoitetut tiedot sekä asettaa ne yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista koh-tuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava maksutta käyttöön 15 minuuttia julkistamisen jälkeen. Tie-dot on annettava siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti ja syrjimättömästi ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on julkaistava vähintään: 1) rahoitusvälineen tunniste; 2) hinta, jolla liiketoimi toteutettiin; 3) liiketoimen volyymi; 4) liiketoimen toteuttamisajankohta; 5) liiketoimen ilmoittamisajankohta; 6) liiketoimen hinnan merkintätapa; 7) kauppapaikan tunnistekoodi tai kauppojen sisäisen toteuttajan tunnistekoodi ("SI") taikka muutoin tun-

nistekoodi ("OTC"); 8) soveltuvin osin maininta siitä, että sijoituspalvelun tarjoajassa sijoituspäätöksestä ja liiketoimen toteut-

tamisesta toteutti tietokonealgoritmi; 9) soveltuvin osin maininta siitä, että kauppaan sovellettiin erityisehtoja; sekä 10) soveltuvin osin merkintä, jolla voidaan osoittaa EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 4 artik-

lan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu vapautus kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen julkistamisvelvoitteesta. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on järjestettävä toimintansa siten, että se voi kerätä ja kon-solidoida jatkuvaksi sähköiseksi tietovirraksi EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen 10 ja 21 artiklas-sa tarkoitetut tiedot sekä asettaa ne yleisön saataville niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista koh-tuullisin kaupallisin ehdoin. Tiedot on annettava maksutta käyttöön 15 minuuttia julkistamisen jälkeen. Tie-dot on annettava siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti ja syrjimättömästi. Tietojen on oltava yhteensopivia ja sellaisessa muodossa, että markkinaosapuolet voivat käyttää niitä helposti. Edellä 3 momentissa tarkoitetun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on julkaistava vähintään 2 momentin 1—7 kohdassa mainitut tiedot sekä soveltuvin osin maininta siitä, että kauppaan sovellettiin eri-tyisehtoja. Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on koottava tiedot kauppapaikoilta sekä hyväksyttyjen jul-kistamisjärjestelyjen tarjoajilta. Tiedot on koottava rahoitusvälineistä, jotka määritellään rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa Euroopan komission asetuksella tai päätöksellä annetuissa teknisissä standardeissa.

45(61)

5 §

Järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoamisessa

Konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajalla on oltava hallintojärjestelyt, joiden avulla se voi välttää eturistiriitatilanteiden syntymisen. Jos pörssi tai hyväksytyn julkistamisjärjestelyjen tarjoaja tarjoaa myös konsolidoituja kaupankäyntitietoja, sen on käsiteltävä kaikkia keräämiään tietoja syrjimättömästi sekä pidet-tävä liiketoiminnot erillään toisistaan.

7 §

Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajan toiminnan järjestäminen

Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajan on järjestettävä toimintansa siten, että EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksen 26 artiklassa tarkoitetut tiedot voidaan ilmoittaa mahdollisimman nopeasti ja viimeis-tään liiketoimen toteuttamispäivää seuraavan työpäivän aikana. Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajalla on oltava käytössään järjestelmät, joiden avulla se voi tehok-kaasti tarkistaa liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyyden, todeta sijoituspalvelun tarjoajan aiheutta-mat puutteet tai ilmeiset virheet, ilmoittaa virheen tai puutteen ilmetessä sitä koskevat yksityiskohtaiset tie-dot sijoituspalveluyritykselle sekä pyytää uudelleen lähettämistä virheellisten ilmoitusten tapauksessa. Hyväksytyllä ilmoitusjärjestelmän tarjoajalla on lisäksi oltava käytössään järjestelmät, joiden avulla se voi havaita ja korjata itse aiheuttamansa virheet tai puutteet ja joiden avulla se voi lähettää Finanssivalvonnalle paikkansapitävät ja täydelliset ilmoitukset liiketoimista.

8 §

Järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoamisessa

Hyväksytyn ilmoitusjärjestelmän tarjoajalla on oltava hallintojärjestelyt, joiden avulla se voi vält-

tää eturistiriitatilanteiden syntymisen asiakkaidensa kanssa. Jos hyväksytyn ilmoitusjärjestelyn tar-

joaja on sijoituspalvelun tarjoaja tai pörssi, sen on käsiteltävä kaikkia keräämiään kauppatietoja

syrjimättömästi sekä pidettävä liiketoiminnot erillään toisistaan

10 luku

Valvonta, salassapitovelvollisuus ja erityiset toimivaltuudet

3 §

Hyödykejohdannaisia koskevat erityiset toimivaltuudet

Finanssivalvonta asettaa positiolimiitit (raja-arvot) hyödykejohdannaisille, jotka ovat kaupankäynnin koh-teena säännellyllä markkinalla, monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä, organisoidussa kaupankäynti-järjestelmässä sekä tällaisia hyödykejohdannaisia taloudelliselta kannalta vastaaville johdannaisille. Finans-sivalvonta voi vaatia Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua valvottavaa, 5 §:ssä tarkoitettua muuta finanssimarkkinoilla toimivaa ja muuta henkilöä noudattamaan positiolimiittiä, vähentämään omistus-taan tai positioitaan tässä pykälässä tarkoitetuissa rahoitusvälineissä sekä kieltämään näiden hankkimisen. Edellä 1 momentissa tarkoitettu positiolimiitti asetetaan hyödykejohdannaispositiolle suurimpana sallittuna nettomääräisenä arvona Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU täydentämisestä positio-limiittien hyödykejohdannaisiin soveltamista koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2017/591 määritettyä laskentamenetelmää noudattaen. Finanssivalvonnan on säännöllisesti arvioitava positiolimiittejä sekä tarvittaessa asetettava uusi markkinakehityksen huomioon ottava positiolimiitti. Mitä tässä pykälässä säädetään positiolimiiteistä, ei sovelleta sellaisiin edellä 2 momentissa mainitussa asetuksessa määritellyn finanssialan ulkopuolisen yhteisön positioihin tai tällaisen yhteisön lukuun pidettyi-hin positioihin, jotka vähentävät kyseisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä. Finanssivalvonnan on ilmoitettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle ja muille toimivaltaisille viranomaisille tämän pykälän nojalla asetettavia positiolimiittejä ja niiden muutoksia sekä 1 momentin nojal-la annettavia määräyksiä ja kieltoja koskevat riittävät tiedot. Jos Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen positiolimiitin asettamisesta tiedon saatuaan edellyttää positiolimiittiä muutettavaksi, Finanssivalvonnan on

Kommentoinut [KPV41]: Poistettu sana jokaiselle

46(61)

noudatettava Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ohjetta, ellei Finanssivalvonta pidä sitä perusteet-tomana. Jos 1 momentissa tarkoitetulla rahoitusvälineellä käydään kauppaa useammassa ETA-valtiossa ja kaupan-käynnin määrä Suomessa on suurin, on Finanssivalvonnan määrättävä yhteinen positiolimiitti kyseisen rahoi-tusvälineen kaupankäynnille. Ennen tässä momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä Finanssivalvonnan on kuultava ja toimittava yhteistyössä niiden valtioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, joiden toimival-taan kuuluvilla kauppapaikoilla momentissa tarkoitetulla rahoitusvälineellä käydään kauppaa. Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ratkaisee 5 momentissa tarkoitetun yhteisen positiolimiitin

asettamisesta johtuvan erimielisyyden toimivaltaisten viranomaisten välillä Euroopan valvontaviranomaises-

ta (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttami-

sesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuk-

sen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisten valtuuksiensa mukaisesti.

11 luku

Muutoksenhaku

1 §

Muutoksenhaku valtiovarainministeriön päätökseen

KHO katsoo, valittamisen Helsingin hallinto-oikeudesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen tulisi edel-

lyttää valituslupaa myös 1. lakiehdotuksen 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetun muutoksenhaun osalta.

KHO:n lausunnossa ilmeisesti virheellisesti viitataan 1. Lakiehdotukseen, kun pitäisi viitata 2. la-

kiehdotukseen.

VM kannattaa ehdotusta. Tällöin 2. Lakiehdotuksen 11 luvun 1 §:n 1 momentti tulisi muotoilla seu-

raavasti:

1 §

Muutoksenhaku valtiovarainministeriön päätökseen

Valtiovarainministeriön tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta

valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea

muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä

laissa tarkoitettuun Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valit-

tamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

(2 mom. kuten HE)

12 luku

Hallinnolliset seuraamukset

2 §

Seuraamusmaksu

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä, joiden laiminlyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat:

1) 3 luvun 24 §:n ja 5 luvun 8 §:n säännökset kauppojen selvityksestä;

47(61)

2) 3 luvun 364 §:n ja 5 luvun 17 §:n säännökset säännellyn markkinan sekä monenkeskisen ja organisoidun kaupankäyntijärjestelmän kielletystä markkinoinnista.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä olisivat 1 mo-mentissa säädetyn lisäksi seuraavien säännösten ja päätösten rikkominen tai laiminlyönti:

1) 2 luvun 1, 4, 14 §:n 1 momentin 5 kohdan, 16—198 §:n säännökset säännellyn markkinan ylläpitämises-tä sekä valtiovarainministeriön 2 luvun 14 ja 15 §:n perusteella tekemä päätös toimiluvan peruuttamisesta ja pörssin toiminnan keskeyttämisestä;

2) 2 luvun 11 §:n ja 12 §:n 3 momentin säännökset osakkeiden hankinnan ilmoittamisesta ja kieltämisestä sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 32 a §:n nojalla tehty päätös omistusosuuden hankinnan kieltämisestä ja 32 c §:n nojalla tehty päätös osakkeisiin perustuvien oikeuksien rajoittamisesta;

3) 3 luvun 1, 2, 3 §:n 1 momentin, 8, 11, 15, 17—23, 25, 27, 28 ja 34 §:n 1 momentin säännökset säännel-lyn markkinan toiminnan järjestämisestä;

4) 5 luvun 1—7, 9—14 sekä 19—28 §:n säännökset monenkeskiseen ja organisoituun kaupankäyntijärjes-telmään sovellettavista vaatimuksista ja erityisistä vaatimuksista;

5) 6 luvun 2 §:n 1 momentin säännös pk-yritysten kasvumarkkinaa koskevista vaatimuksista; 6) 7 luvun 6 ja 7 §:n säännökset pörssin ja monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän velvollisuudesta jul-

kistaa hyödykejohdannaisia ja päästöoikeuksia koskevia tietoja sekä osapuolten luokittelusta; 7) 8 luvun 1, 14 ja 15 §:n säännökset oikeudesta tarjota raportointipalveluita; 8) 9 luvun 1—10 §:n säännökset raportointipalvelun tarjoajan toiminnan järjestämistä koskevista vaati-

muksista; 9) Finanssivalvonnasta annetun lain 18 §:n 1 momentin, 19 §:n 1 momentin, 23 §:n ja 24 §:n säännökset

Finanssivalvonnan tietojensaanti- ja tarkastusoikeudesta. Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä olisivat 1 ja 2 momentissa

säädetyn lisäksi seuraavien EU:n rahoitusvälineiden markkinat asetuksen säännösten rikkominen tai laimin-lyönti:

1) 3 artiklan 1 ja 3 kohdan, 4 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, 6 artiklan, 7 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ensimmäisen virkkeen, 8 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan, 10 artiklan sekä 11 artiklan 1 koh-dan kolmannen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 3 kohdan kolmannen alakohdan säännökset rahoitusväli-neitä koskevasta avoimuudesta;

2) 7 artiklan 1 kohdan ja 11 artiklan 1 kohdan säännökset luvan saamisesta tietojen julkistamisen lykkää-miselle;

3) 12 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan 1 kohdan säännökset velvollisuudesta kauppatietojen antamiseen erikseen ja kohtuullisin kaupallisin ehdoin;

4) 14 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan ensimmäisen virkkeen, 3 kohdan toisen, kolmannen ja neljännen virk-keen, 15 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, toisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja kolmannen alakohdanvirkkeen, 2 kohdan ja 4 kohdan toisen virkkeen, 17 artiklan 1 kohdan toisen virkkeen, 18 artiklan 1 ja 2 kohdan, 4 kohdan ensimmäisen virkkeen, 5 kohdan ensimmäisen virkkeen, 6 kohdan ensimmäisen ala-kohdan sekä 8 ja 9 kohdan, 20 artiklan 1 kohdan, 2 kohdan ensimmäisen virkkeen, 21 artiklan 1, 2 ja 3 koh-dan, 22 artiklan 2 kohdan sekä 23 artiklan 1 ja 2 kohdan säännökset OTC-kaupankäyntiä harjoittavien kaup-pojen sisäisten toteuttajien ja sijoituspalveluyritysten avoimuudesta;

5) 25 artiklan 1 ja 2 kohdan, 26 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan, 2—5 kohdan, 6 kohdan ensim-mäisen alakohdan sekä 7 kohdan 1—5 ja 8 alakohdan sekä 27 artiklan 1 kohdan säännökset liiketoimista ilmoitettavista tiedoista;

6) 28 artiklan 1 kohdan ja 2 kohdan ensimmäisen alakohdan, 29 artiklan 1 ja 2 kohdan, 30 artiklan 1 koh-dan ja 31 artiklan 2 ja 3 kohdan säännökset johdannaisista;

7) 35 artiklan 1—3 kohdan, 36 artiklan 1—3 kohdan sekä 37 artiklan 1 ja 3 kohdan säännökset syrjimät-tömästä pääsystä rahoitusvälineiden määritysjärjestelmiin;

8) 40—42 artiklan säännökset tuotteita koskevista valvonta- ja interventiotoimista; Edellä 1—3 momentissa säädetyn lisäksi Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettuja säännök-

siä ovat myös mainituissa momenteissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset, määräykset ja rahoitusvälineiden markkinat -direktiivin sekä EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetuksen perusteella annettujen komission asetusten ja päätösten säännökset.

Seuraamusmaksua ei saa määrätä edellä 2 momentin 9 kohdan nojalla muulle kuin Finanssivalvonnan val-vottavalle tai muulle henkilölle, joka on velvollinen noudattamaan tätä lakia tai EU:n rahoitusvälineiden markkinat -asetusta. Seuraamusmaksua ei saa määrätä luonnolliselle henkilölle edellä 2 momentin 9 kohdas-sa tarkoitettujen säännösten rikkomisesta, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikos-epäilyn kohteena olevaan asiaan.

14 luku

Voimaantulo

48(61)

2 §

Siirtymäsäännökset

Pörssin, jolle on ennen tämän lain voimaantuloa myönnetty toimilupa, ei tarvitse hakea uutta toimilupaa. Pörssin on saatettava sääntönsä vastaamaan tämän lain vaatimuksia ja haettava muutoksille valtiovarainmi-nisteriön vahvistus kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Monenkeskisen kaupankäynnin järjestäjän on saatettava sääntönsä vastaamaan tämän lain vaatimuksia kuu-den kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Edellä 8 ja 9 luvuissa tarkoitettuja raportointipalveluja ylläpitävien on haettava toimilupaa ja saatettava toimintansa vastaamaan 8 ja 9 lukujen vaatimuksia kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Raportointipalvelua ylläpitävä, joka harjoitti lain 8 ja 9 luvuissa tarkoitettua raportointipalvelun tarjoamista tämän lain voimaan tullessa saa kuitenkin jatkaa toimintaansa, mikäli tämä on jättänyt toimilupaa koskevan hakemuksen mainitussa määräajassa, siihen asti kunnes Finanssivalvonta on antanut toimilupaa koskevan päätöksensä. Edellä 9 luvun 4:ssä tarkoitetun konsolidoitujen kaupankäyntitietojen tarjoajan on noudatettava kyseisen pykälän 3 ja 4 momentissa tarkoitettuja toiminnan järjestämistä koskevia vaatimuksia 3 päivästä syyskuuta 2019 lukien. Kumottavan lain 2 luvun 21 §:n 2 momentin ja 43 §:n 4 momentin mukaista vuosittaista selvitystä Finanssi-valvonnalle ei tarvitse toimittaa enää vuodelta 2017.

3. lakiehdotus (Laki Finanssivalvonnasta)

Fivan tekniset muokkausehdotukset voidaan pääosin hyväksyä 4 §:n 2 momentin 5 kohdan, 5 §n 10

kohdan, 6 §: 14 kohdan, 21 §, 28 §, 28 b §, 32 a ja c §:n, 40 §:n ja 73 §:n osalta seuraavasti:

4 §

Valvottavat

Valvottavalla tarkoitetaan tässä laissa 2–4 momentissa tarkoitettua yhteisöä ja laitosta.

Toimilupavalvottavalla tarkoitetaan tässä laissa:

1) luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettua luottolaitosta ja kolmannen

maan luottolaitoksen sivuliikettä; (9.12.2016/1055)

2) vakuutusyhtiölaissa (521/2008) tarkoitettua vakuutusyhtiötä ja erillisyhtiötä;

(20.3.2015/311)

3) työeläkevakuutusyhtiöistä annetussa laissa (354/1997) tarkoitettua työeläkevakuu-

tusyhtiötä;

4) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tarkoitettua rahastoyhtiötä sekä mainitun lain nojalla

toimiluvan saanutta säilytysyhteisöä; (7.3.2014/170)

5) sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettua sijoituspalveluyritystä ja kolmannen

maan sijoituspalveluyrityksen sivuliikettä;

-----

5 §

49(61)

Muut finanssimarkkinoilla toimivat

Muulla finanssimarkkinoilla toimivalla tarkoitetaan tässä laissa: — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

10) sitä, joka kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n ja 8 luvun 18 §:n, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 2 luvun 8 §:n, sijoitusrahastolain 16 §:n, vaihtoehto-rahastojen hoitajista annetun lain 1 luvun 2 §:n, luottolaitostoiminnasta annetun lain 42 §:n, sijoituspalvelu-lain 6 a luvun 1 §:n, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n nojalla on velvollinen tekemään Finanssivalvonnalle ilmoituksen osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ja luovutuksesta; — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

6 §

Muut määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

---------

14) sivuliikkeellä luottolaitoksen, sijoituspalveluyrityksen, rahastoyhtiön, vaihtoehto-

rahastojen hoitajan, maksulaitoksen ja vakuutusyhtiön sivuliikettä sekä luottolaitos-

toiminnasta annetussa laissa tarkoitettua ulkomaisen luottolaitoksen Suomessa olevaa

sivuliikettä, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetussa laissa tarkoitettua ulkomaisen

vakuutusyhtiön Suomessa olevaa sivuliikettä, sijoituspalvelulaissa tarkoitettua ulko-

maisen sijoituspalveluyrityksen Suomessa olevaa sivuliikettä ja kolmannen maan yri-

tyksen sivuliikettä, sijoitusrahastolaissa tarkoitettua ulkomaisen ETA-rahastoyhtiön

Suomessa olevaa sivuliikettä, ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajan Suomessa olevaa si-

vuliikettä sekä ulkomaisen maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetussa laissa

(298/2010) tarkoitettua ulkomaisen maksulaitoksen Suomessa olevaa sivuliikettä;

----

21 §

Markkinoiden väärinkäyttöön ja viitearvoasetuksen valvontaan liittyvä erityinen tietojensaantioikeus

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada markkinoiden väärinkäyttöasetuksen

ja viitearvoasetuksen valvonnan kannalta tarpeellisia vakiomuotoisia tietoja hyödykejohdannaisiin liittyvillä spot-markkinoilla toimivilta markkinaosapuolilta, raportteja liiketoimista sekä päästä suoraan kaupankävijöi-den järjestelmiin.

Finanssivalvonnalla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saadapyytää tietoja kaikilta henkilöiltä, jot-ka osallistuvat vertailuarvon tarjontaan ja tietojen toimittamiseen sitä varten, myös palveluntarjoajilta, joille vertailuarvon tarjoamista koskevat tehtävät, palvelut tai toiminta on ulkoistettu viitearvoasetuksen 10 artik-lassa säädetyllä tavalla, sekä heidän päämiehiltään, ja tarvittaessa kutsua tällainen henkilön kuultavaksi.

28 §

Johdon toiminnan rajoittaminen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Finanssivalvonta voi pysyvästi kieltää henkilöä toimimasta sijoituspalveluita tarjoavassa tai sijoitustoimin-

taa harjoittavassa toimilupavalvottavassa 1 momentissa tarkoitetussa tehtävässä, jos tämä on toistuvasti rik-

50(61)

konut markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 14 tai 15 artiklan säännöksiä tai toistuvasti ja vakavasti rikkonut sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 6 tai 7 momentissa mainittuja säännöksiä. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää henkilöä toimimasta viitearvoasetuk-sessa tarkoitetun hallinnoijan tai valvotun tietolähteen hallituksen jäsenenä tai varajäsenenä, toimitusjohtaja-na tai toimitusjohtajan sijaisena taikka muuna ylimpään johtoon kuuluvana, jos tämä on rikkonut tai laimin-lyönyt viitearvoasetuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä.

28 b §

Määräaikainen kielto toimia kaupankäyntiosapuolena tai asiakkaana

Finanssivalvonta voi määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi, kieltää sijoituspalveluita tarjoavaa tai sijoi-tustoimintaa harjoittavaa toimilupavalvottavaa tai ulkomaista sivuliikettä toimimasta kaupankäynnistä rahoi-tusvälineillä annetun lain 1 luvun 2 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettuna kaupankäyntiosapuolena tai 1 luvun 2 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitetun organisoidun kaupankäyntijärjestelmän asiakkaana, jos tämä on rikkonut sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:n 6 tai 7 momentissa mainittuja säännöksiä.

32 a §

Omistusosuuden hankinnan kieltäminen

Finanssivalvonta voi saatuaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:ssä, sijoitusrahastolain 16 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä tai 8 luvun 18 §:ssä, EU:n arvopape-rikeskusasetuksessa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen kieltää mainituissa lain-kohdissa tarkoitetun omistusosuuden hankkimisen luottolaitoksesta, sijoituspalveluyrityksestä, rahastoyhtiös-tä, vaihtoehtorahastojen hoitajasta, säilytysyhteisöstä, erityisestä säilytysyhteisöstä, vakuutusyhtiöstä sekä niiden omistusyhteisöistä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisöstä, sähkörahayhteisöstä, pörssis-tä, pörssin omistusyhteisöstä, raportointipalvelun tarjoajassa, raportointipalvelun tarjoajan omistusyhteisössä, arvopaperikeskuksesta, arvopaperikeskuksen omistusyhteisöstä ja raportointipalvelun tarjoajasta, jos osuu-den omistus vaarantaisi hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön terveiden ja huolellisten liiketapa-periaatteiden mukaisen toiminnan tai, jos hankinnan kohteena on vakuutusyhtiö, vakuutetut edut sillä perus-teella, että on perusteltua aihetta epäillä:

1) ilmoitusvelvollisen mainetta tai taloudellisen aseman riittävyyttä; 2) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön johdon luotettavuuden tai sopivuuden taikka muiden

toimilupaedellytysten vaarantumista hankinnan johdosta; 3) hankinnan kohteena olevan yrityksen tai yhteisön vakavaraisuuden, valvonnan ja siihen liittyvän viran-

omaisten tietojenvaihdon edellytysten vaarantumista hankinnan johdosta; tai 4) hankinnan liittymistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen. Finanssivalvonta voi kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan myös, jos se ei ole saanut 32 b §:n 2 mo-

mentin mukaisen käsittelyajan kuluessa sanotussa momentissa tarkoitettuja lisätietoja taikka luottolaitostoi-minnasta annetun lain 3 luvun 1 §:n 6 momentissa, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:n 6 momentissa, sijoitus-rahastolain 16 §:n 6 momentissa, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:n 5 momentissa, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:n 6 momentissa, maksulaitoslain 21 a §:n 6 momentissa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:n 6 momentissa tarkoitettuja tietoja tai selvityksiä. Finanssi-valvonta voi niin ikään kieltää 1 momentissa tarkoitetun hankinnan, jos se ei ole saanut kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:n 5 momentissa tai 8 luvun 18 §:n 5 momentissa taikka EU:n arvopaperikeskusasetuksessa tarkoitettuja selvityksiä kahden kuukauden kuluessa omistusosuuden hankintaa koskevan ilmoituksen vastaanottamisesta. Finanssivalvonta voi lisäksi kieltää hankinnan, jos se ei ole saanut 32 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja vaadittavia selvityksiä 60 arkipäivän kuluessa siitä, kun se lähetti ilmoi-tusvelvolliselle tiedon puuttuvista selvityksistä. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

32 c §

Osakkeisiin ja osuuksiin perustuvien oikeuksien rajoittaminen

Finanssivalvonta voi kieltää osakkeiden tai osuuksien omistajalta oikeuden äänivallan käyttöön luottolai-toksessa, sijoituspalveluyrityksessä, rahastoyhtiössä, vaihtoehtorahastojen hoitajassa, säilytysyhteisössä,

51(61)

erityisessä säilytysyhteisössä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymän omistusyhteisössä, sähkörahayhteisössä, vakuutusyhtiössä sekä niiden omistusyhteisöissä, pörssissä, pörssin omistusyhteisössä, raportointipalvelun tarjoajassa, raportointipalvelun tarjoajan omistusyhteisössä, arvopaperikeskuksessa, arvopaperikeskuksen omistusyhteisössä enintään yhden vuoden ajaksi kerrallaan, jos:

1) osakkeiden tai osuuksien hankinnasta ei ole tehty luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 luvun 1 §:ssä, sijoituspalvelulain 6 a luvun 1 §:ssä, sijoitusrahastolain 16 §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 7 luvun 9 §:ssä tai 14 luvun 9 §:ssä, rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain 11 §:ssä, maksulaitoslain 21 a §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetun lain 2 luvun 11 §:ssä tai 8 luvun 18 §:ssä, EU:n arvopaperikeskusasetuksessa tai vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta; — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

40 §

Seuraamusmaksu

Seuraamusmaksu määrätään sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo arvopaperi-markkinalain 15 luvun 2 §:ssä, sijoituspalvelulain 15 luvun 2 §:ssä, kaupankäynnistä rahoitusvälineillä anne-tun lain 12 luvun 2 §:ssä, arvopaperitileistä annetun lain 15 §:ssä, arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoimin-nasta annetun lain 8 luvun 6 §:ssä, maksulaitoslain 48 a §:ssä, vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain 22 luvun 2 §:ssä, sijoitusrahastolain 144 b §:ssä, joukkorahoituslain 15 §:n 2 momentissa, luottolaitostoiminnas-ta annetun lain 20 luvun 1 §:ssä tai kriisinratkaisulain 18 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja säännöksiä tai päätöksiä.

Seuraamusmaksu määrätään myös sille, joka tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyö tai rikkoo: 1) markkinarakennetoimija-asetuksen 4 artiklan 1 tai 3 kohdan säännöstä finanssimarkkinoilla toimivan

vastapuolen tekemien OTC-johdannaisten määritysvelvollisuudesta taikka 10 artiklan 1 kohdan säännöstä finanssialan ulkopuolisen vastapuolen tekemien OTC-johdannaisten määritysvelvollisuudesta ja ilmoitusvel-vollisuudesta;

2) Finanssivalvonnan lyhyeksimyyntiasetuksen 20 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 1 kohdan tai 23 artiklan 1 kohdan taikka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 28 artiklan 1 kohdan nojalla tekemää päätöstä;

3) huutokauppa-asetuksen 38, 39 ja 40 artiklan säännöksiä sisäpiirintiedon kielletystä käytöstä, 41 artiklan säännöksiä markkinoiden manipulointia koskevasta kiellosta tai 42 artiklan 1, 3 tai 5 kohdan säännöksiä markkinoiden väärinkäytön vähentämistä koskevista erityisvaatimuksista;

4) paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasetuksen 5 artiklan 1 kohdan säännöstä avaintietoasiakirjan laatimisesta, 6, 7 ja 8 artiklan 1—3 kohdan säännöstä avaintietoasiakirjan muodosta ja sisällöstä, 9 artiklan säännöstä markkinointiviestinnän sisällöstä, 10 artiklan 1 kohdan säännöstä avaintietoasiakirjan säännöllises-tä tarkastelemisesta, 13 artiklan 1, 3 ja 4 kohdan sekä 14 artiklan säännöstä avaintietoasiakirjan toimittami-sesta tai 19 artiklan säännöstä asiakasvalitusten käsittelystä;

5) korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/751, jäljempänä korttimaksujen siirtohintoja koskeva asetus, 3 artiklan 1 kohdassa säädettyä 0,2 prosentin tapahtumakohtaisen siirtohinnan enimmäismäärää, joka on asetettu pankki-korttitapahtumista veloitettaville siirtohinnoille tai 4 artiklassa säädettyä 0,3 prosentin tapahtumakohtaisen siirtohinnan enimmäismäärää, joka on asetettu luottokorttitapahtumista veloitettaville siirtohinnoille; tai

6) viitearvoasetuksen 4—16 artiklan säännöksiä vertailuarvojen koskemattomuudesta ja luotettavuudesta, 21—26 artiklan säännöksiä kriittisistä, merkittävistä sekä muista kuin merkittävistä vertailuarvoista, 27 artik-lan säännöksiä vertailuarvoselvityksestä, 28 artiklan säännöksiä vertailuarvon muutoksista ja lakkaamisesta, 29 artiklan säännöksiä vertailuarvon käytöstä sekä 34 artiklan säännöksiä hallinnoijan toimiluvasta ja rekiste-röinnistä. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Seuraamusmaksu määrätään myös sille, joka rikkoo tai laiminlyö tämän lain 18 §:n 1 momentin, 19 §:n 1 tai 3 momentin, 23 §:n tai 24 §:n säännöksiä Finanssivalvonnan tietojensaanti- tai tarkastusoikeudesta edellä 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettujen säännösten valvonta- tai tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Seuraamusmaksua ei kuitenkaan saa määrätä luonnolliselle henkilölle kyseisten tämän lain säännösten rik-komisesta, kun henkilöä on aihetta epäillä rikoksesta ja tiedot liittyvät rikosepäilyn kohteena olevaan asiaan.

Lisätäänkö 5 §n 10 kohtaan ja 32 a ja c §:iin viittaus LKR 8 luvun 6 §:n uusiin ilmoitusvelvoittei-

siin aikomuksesta hankkia omistusosuus rapa-tarjoajasta?

52(61)

Fivan käsityksen mukaan hallinnollisia seuraamuksia koskevan perustuslakivaliokunnan lausunto-

käytännön valossa (erityisesti säännösten tarkkarajaisuusvaatimus) 41 b §:ää on täydennettävä niin,

että säännökseen lisätään myös FivaL 39 §:ssä tarkoitettu julkinen varoitus, mikä on ollut edellä

todettujen lain perustelujen mukaan tarkoituksena.

VM ei yhdy Fivan käsitykseen. Julkinen varoitus tai finanssimarkkinoita koskeviin säännöksiin

kohdistuneet muut rikkomukset on lain ehdotetun 41 §:n 2 momentin mukaisesti jo otettava huomi-

oon yksittäisen seuraamusmaksun määrää arvioitaessa. Näin ollen asiasta ei ole syytä toistamiseen

säätää enää lain ehdotetussa 41 b §:ssä. Ehdotetun 41 b §:n tarkoitus on mahdollistaa se, että samal-

la seuraamuspäätöksellä voidaan määrätä yhteinen seuraamusmaksu kahdesta tai useammasta (41

§:n 2 momentin mukaisesti jo mitoitetusta) seuraamus- tai rikemaksusta.

Fivan mukaan hallintolainkäyttölain (586/1996) 6 §:n 2 momentin mukaan viranomaisella on vali-

tusoikeus, jos laissa niin säädetään tai jos valitusoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julki-

sen edun vuoksi tarpeen. Finanssivalvonta katsoo, että FivaL 73 §:n 4 momentti tulisi Finanssival-

vonnan valitusoikeuden varmistamiseksi pitää edelleen voimassa siltä osin kuin kyse on hallinto-

oikeuden päätöksestä, joka on muuttanut tai kumonnut Finanssivalvonnan antaman päätöksen.

VM yhtyy Fivan esittämään ja ehdottaa, että lain 73 §:ään lisätään uusi 5 momentti seuraavasti:

Finanssivalvonnalla on oikeus hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeuden, jolla

hallinto-oikeus on muuttanut tai kumonnut Finanssivalvonnan tekemän päätöksen.

4. lakiehdotus (joukkorahoituslaki)

Laki

joukkorahoituslain muuttamisesta

1 §

Soveltamisala

Tässä laissa säädetään vastikkeellisen laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen hankkimisesta, tar-joamisesta ja ammattimaisesta välittämisestä elinkeinotoiminnan rahoittamiseksi.

Mitä tässä laissa säädetään joukkorahoituksen välittäjästä, sovelletaan 3—8 §:ää, 10 §:n 7 momenttia 11 §:n 3 momenttia, 14 §:n 1 momentin 1 kohtaa, 15 §:ää ja 17 §:ää lukuun ottamatta myös toimiluvalliseen joukkorahoituksen välittäjään, joka välittää lainamuotoista joukkorahoitusta tai sijoitusmuotoista joukkora-hoitusta muilla kuin rahoitusvälineillä..

Sen estämättä, mitä edellä 2 momentissa säädetään, toimiluvalliseen joukkorahoituksen välittäjään sovel-letaan laina- ja sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittämisessä muilla kuin rahoitusvälineillä lain 9 §:n 3 momenttia, 10 §:n 1, 5 ja 6 momenttia sekä 15 §:ää.

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta sellaiseen lainamuotoiseen joukkorahoitukseen, jossa velallisena on ku-

luttaja. Joukkorahoituksen saajan tiedonantovelvollisuudesta säädetään lisäksi arvopaperimarkkinalaissa

(746/2012), jos sijoitusmuotoisessa joukkorahoituksessa tarjotaan ja välitetään arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettuja arvopapereita.

Kommentoinut [HJV42]: 2 ja 3 momentti yhdistetään SipaL ja

JRL soveltamisalojen selkeyttämiseksi.

Soveltamisalasäännöksen mukaan JRL:a sovellettaisiin lähtökohtai-

sesti myös sellaisiin toimiluvallisiin joukkorahoituksen välittäjiin,

jotka välittävät joko lainamuotoista joukkorahoitusta tai sijoitusmuo-

toista joukkorahoitusta muilla kuin rahoitusvälineillä. Sääntely ei

kyseisen toiminnan osalta perustu MIFID:iin, vaan on kansallista.

Ehdotetussa momentissa on kuitenkin tarpeen sulkea pois sellaiset

JRL:n säännökset, joita ei voida soveltaa toimiluvallisiin toimijoihin

(JRL:n rekisteröintiä koskevat säännökset)

53(61)

Rahankeräyksestä säädetään rahankeräyslaissa (255/2006). Sijoituspalvelun tarjoamisesta rahoitusvälineillä säädetään sijoituspalvelulaissa (747/2012). Rahoitusväli-

neillä toteutettavan sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen saajaan sovelletaan tällöin kuitenkin tämän lain säännöksiä.

Kaupankäynnistä rahoitusvälineillä säädetään laissa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä ( / ). Maksupalveluista säädetään maksupalvelulaissa (290/2010) ja maksulaitoslaissa (297/2010).

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan: 1) lainamuotoisella joukkorahoituksella vastiketta vastaan harjoitettavaa luoton hankkimista, tarjoamista

tai luotonvälitystä muulla kuin rahoitusvälineellä, jossa velkasuhde syntyy joukkorahoituksen saajan ja jouk-korahoituksen välittäjän asiakkaan välille;

2) sijoitusmuotoisella joukkorahoituksella oman tai vieraan pääoman ehtoista sijoitusta, rahoitusvälinettä tai muuta kuin arvopaperimarkkinalaissa tarkoitettua arvopaperia koskevassa merkintä- tai sijoitussopimuk-sessa taikka niihin rinnastettavassa sopimuksessa määritellyn suuruisen omistus- tai velkaosuuden taikka muun vastikkeellisen osuuden hankkimiseksi, tarjoamiseksi tai välittämiseksi joukkorahoituksen saajasta;

3) rekisteröidyllä joukkorahoituksen välittäjällä elinkeinonharjoittajaa, joka ei ole toimiluvallinen joukko-rahoituksen välittäjä luottolaitos, maksulaitos, sijoituspalveluyritys, arvopaperikeskus tai sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö, eikä vaihtoehtorahastojen hoitaja ja joka ammatti-maisesti välittää laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta muilla kuin rahoitusvälineillä;

4) toimiluvallisella joukkorahoituksen välittäjällä sijoituspalveluyritystä, luottolaitosta, maksulaitosta, ar-vopaperikeskusta, vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua henkilöä;

5) joukkorahoituksen saajalla sellaista joukkorahoituksella varoja hankkivaa yritystä, joka ei ole pörssiyh-tiö, tai muuta yhteisöä tai säätiötä;

6) arvopaperilla arvopaperimarkkinalain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua arvopaperia; 7) rahoitusvälineellä sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 14 §:ssä tarkoitettua rahoitusvälinettä; 8) luottolaitoksella luottolaitostoiminnasta annetun lain (610/2014) 1 luvun 7 §:ssä tarkoitettua luottolaitos-

ta ja ETA-luottolaitosta; 9) maksulaitoksella maksulaitoslain (297/2010) 5 §:n 2 kohdassa tarkoitettua maksulaitosta ja ulkomaisen

maksulaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain (298/2010) 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettua ulkomaista maksulaitosta;

10) rahastoyhtiöllä sijoitusrahastolain (48/1999) 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua rahastoyhtiötä ja mainitun momentin 10 b kohdassa tarkoitettua ulkomaista ETA-rahastoyhtiötä;

11) sijoituspalveluyrityksellä sijoituspalvelulain 1 luvun 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua sijoi-tuspalveluyritystä ja mainitun momentin 7 kohdassa tarkoitettua ulkomaista ETA-sijoituspalveluyritystä;

12) vaihtoehtorahastojen hoitajalla vaihtoehtorahastojen hoitajista annetun lain (162/2014) 2 luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua vaihtoehtorahastojen hoitajaa ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitettua ETA-vaihtoehtorahastojen hoitajaa.

3 §

Rekisteröitymisvelvollisuus

Muu kuin toimiluvallinen joukkorahoituksen välittäjä saa välittää joukkorahoitusta muilla kuin rahoitusvä-lineillä, jos se on rekisteröitynyt tämän luvun mukaisesti Finanssivalvonnan ylläpitämään joukkorahoituksen välittäjien rekisteriin. — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

9 §

Toimiluvallisen joukkorahoituksen välittäjän oikeus välittää laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta

Toimiluvallinen joukkorahoituksen välittäjä voi toimilupansa puitteissa tarjota laina- tai sijoitusmuotoista joukkorahoitusta.

Joukkorahoituksen välitystä sijoituspalvelulain 1 luvun 14 §:n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla rahoitusväli-neillä voi tarjota myös sijoituspalvelulain 2 luvun 1 §:n nojalla toimiluvan saanut sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu henkilö, joka sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:n 1 kohdassa tarkoite-tulla tavalla ainoastaan vastaanottaa ja välittää edellä mainittuja rahoitusvälineitä.

Kommentoinut [HJV43]: Selkeyttää lakien soveltamisalaa

Kommentoinut [HJV44]: Tekninen korjaus lyhyemmäksi

ilmaisuksi

Kommentoinut [HJV45]: APK poistettu, koska se ei voi tarjota

joukkorahoitusta muilla kuin rahoitusvälineillä

Kommentoinut [HJV46]: 2 momentti poistettu tarpeettomana,

koska lain 1 §n 6 momentissa ja 9 §n 1 momentissa jo säädetty

sijoituspalvelulain soveltamisesta toimiluvalliseen joukkorahoituksen

välittäjään sen tarjotessa sijoituspalvelua rahoitusvälineillä

54(61)

Toimiluvallisen joukkorahoituksen välittäjän on ilmoitettava Finanssivalvonnalle, kun se aloittaa tai lopet-taa joukkorahoituksen välittäjänä toimimisen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja palveluja saa tarjota Suomesta ETA-alueelle, jollei sitä ole toisessa ETA-valtiossa kielletty tai rajoitettu. Kolmansista maista säädetään erikseen.

Sijoituspalvelun tarjoajan oikeudesta käyttää sidonnaisasiamiestä sovelletaan mitä sijoituspalvelulain 7 lu-vun 6 §:ssä säädetään.

10 §

Joukkorahoituksen välittäjän menettelytavat sekä velvollisuudet sijoittajaa kohtaan

Joukkorahoituksen välittäjän on toimittava rehellisesti, tasapuolisesti, ammattimaisesti ja asiakkaan edun mukaisesti.

Sijoitusmuotoisen joukkorahoituksen välittämisessä rahoitusvälineillä on noudatettava sijoituspalvelulain säännöksiä soveltuvin osin.

Sijoituspalvelulain 2 luvun 1 §:n nojalla toimiluvan saaneen sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun henkilön on joukkorahoituksen välittämisessä noudatettava seuraavia sijoituspalvelulain säännöksiä:

1) 2 luvun 1 §:n säännöksiä sijoituspalvelun tarjoamisen luvanvaraisuudesta; 2) 3 luvun säännöksiä sijoituspalveluyrityksen toimiluvan myöntämisestä ja peruuttamisesta ja merkittä-

vien omistajien luotettavuudesta; 3) 6 b luvun säännöksiä hallinto- ja ohjausjärjestelmistä; 4) 7 luvun 7 §:n 4 momentin säännöksiä rahoitusvälineen jakelijan velvollisuuksista ja 9 §:n säännöksiä

eturistiriitatilanteiden hallinnasta; 5) 10 luvun 2 §:n säännöksiä yleisistä periaatteista sijoituspalvelun ja oheispalvelun tarjoamisessa ja mark-

kinoinnissa, 3 §:n säännöksiä sopimuksen tekemisestä sijoituspalveluyrityksen palveluista, 4 §:n 1 momentin säännöksiä soveltuvuuden arvioinnista ja 2 momentin säännöksiä asianmukaisuuden arvioinnista, jos sijoitus ylittää 2000 euroa, 5 §:n 1—3 momentin säännöksiä sijoituspalveluyrityksen tiedonantovelvollisuudesta, 6 §:n 5—8 momentin säännöksiä kannustimista, 7 §:n säännöksiä tietojen antamisesta asiakkaalle, 11 §:n säännöksiä liiketoimista ja palveluista säilytettävistä tiedoista, 12 §:n säännöksiä puhelujen ja sähköisten viestien tallentamisesta, 15 §:n säännöksiä asiakasvalitusten käsittelystä, 15 luvun säännöksiä hallinnollisista seuraamuksista, 16 luvun vahingonkorvaus- ja rangaistussäännöksiä sekä 16 a luvun säännöksiä valvontaval-tuuksista.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuihin henkilöihin sovelletaan mitä sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:n 3 mo-mentissa säädetään asiakasvarojen hallussapidosta ja ammatillisesta vastuuvakuutuksesta.

Rekisteröityneen jJoukkorahoituksen välittäjän on noudatettava: 1) 18 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvää joukkorahoitustapaa; 2) sijoituspalvelulain 7 luvun 9 §:n säännöksiä eturistiriitatilanteiden hallinnasta; 3) sijoituspalvelulain 10 luvun 4 §:n säännöksiä asiakasta koskevien tietojen hankkimisesta, jos sijoitus

ylittää 2 000 euroa, 5 §:n 1—3 momentin säännöksiä tiedonantovelvollisuudesta, 11 §:n säännöksiä liiketoi-mista ja palveluista säilytettävistä tiedoista, 12 §:n säännöksiä puhelujen ja sähköisten viestien tallentamises-ta ja 15 §:n säännöksiä asiakasvalitusten käsittelystä;

4) edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja säännöksiä koskevia tarkempia säännöksiä ja määräyksiä sekä rahoi-tusvälineiden markkinat –direktiivin perusteella annettuja komission asetusten säännöksiä..

Jos rekisteröitynyt joukkorahoituksen välittäjä hallinnoi asiakasvaroja, sen on järjestettävä sen haltuun luo-vutettujen asiakasvarojen säilyttäminen ja käsittely luotettavalla tavalla. Joukkorahoituksen välittäjän on erityisesti huolehdittava siitä, että:

1) asiakasvarat pidetään erillään sen omista varoista; 2) asiakasvaroista pidetään kirjaa siten, että kunkin asiakkaan asiakasvarat on eritelty muiden asiakkaiden

varoista; 3) asiakasvarat talletetaan Suomessa tai muussa ETA-valtiossa toimiluvan saaneessa talletuspankissa ole-

valle pankkitilille. Joukkorahoituksen välittäjän, joka on rekisteröitynyt 2 luvun mukaisesti, ei tarvitse liittyä sijoituspalvelu-

lain 11 luvussa tarkoitettuun sijoittajien korvausrahastoon.

15 §

Kommentoinut [HJV47]: 5 momentti poistettu vastaavasta

syystä tarpeettomana

Kommentoinut [HJV48]: 2-4 momentit poistettu vastaavasta

syystä tarpeettomana (2 momentti tarpeeton, koska jo lain 1 §:n

mukaan sijoituspalvelun tarjoamisesta rahoitusvälineillä säädetään

sijoituspalvelulaissa ja vastaavasti 3 ja 4 momentti tarpeettomia,

koska sijoituspalvelulain 1 luvun 3 §:ssä jo säädetään kyseisistä

velvoitteista)

Kommentoinut [HJV49]: Sana ”rekisteröityneen” on tarpeeton

lisä tässä ja seuraavassa momentissa 1 §:n muutosten vuoksi.

Muotoiltu: LLKappalejako

Kommentoinut [HJV50]: Osapuolten oikeusvarmuus ja lailli-

suusperiaatesyistä lisätty myös uusi 4 kohta, jossa viitataan 2 ja 3

kohtia koskeviin tarkentaviin säännöksiin.

55(61)

Rikemaksu ja seuraamusmaksu

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ja päätöksiä, joiden laimin-

lyönnistä tai rikkomisesta määrätään seuraamusmaksu, ovat: 1) tämän lain 10 §:n 52 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut sijoituspalvelulain 7 luvun 9 §:n säännökset

eturistiriitojen hallinnasta, 10 luvun 4 §:n säännökset asiakasta koskevien tietojen hankkimisesta sijoituksen ylittäessä 2 000 euroa, 5 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta, 11§:n säännökset liiketoimista ja palve-luista säilytettävistä tiedoista, 12 §:n säännökset puhelujen tallentamisesta ja 15 §:n säännökset asiakasvali-tusten käsittelystä;

2) tämän lain 10 §:n 63 momentissa tarkoitetut säännökset asiakasvarojen hallinnasta ja hallussapidosta, 11 §:n säännökset tiedonantovelvollisuudesta sekä 12 §:n säännökset asiakkaan tuntemisvelvollisuudesta.

Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:n 1 momentissa tarkoitettuja säännöksiä ovat tämän pykälän 2 mo-mentissa säädetyn lisäksi kyseisessä 2 momentissa tarkoitettuja säännöksiä koskevat tarkemmat säännökset ja määräykset sekä rahoitusvälineiden markkinat –direktiivin perusteella annetut komission asetuksen sään-nökset.

5. lakiehdotus (Laki luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta)

5 luku

Liiketoimintaa koskevat yleiset edellytykset

Sallittu liiketoiminta

1 §

Talletuspankille sallittu liiketoiminta

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Talletuspankin yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä on mainittava, tarjoaako tai harjoittaako talletuspankki si-

joituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä tarkoitettuja sijoituspalveluja tai sijoitustoimintaa. Talletuspankin on il-moitettava Finanssivalvonnalle hallituksen päätös sijoituspalvelulain 1 luvun 15 §:ssä tarkoitetun sijoituspal-velun tarjoamisen ja sijoitustoiminnan harjoittamisen aloittamisesta sekä sijoituspalvelulain 2 luvun 3 §:ssä tarkoitetun oheispalvelun tarjoamisen aloittamisesta sekä selvitys siitä, miten kyseisiin palveluihin tai sijoi-tustoimintaan liittyvistä sijoituspalvelulain toiminnan järjestämis- ja menettelytapavaatimuksista sekä asiak-kaansuojasta huolehditaan. Talletuspankin on myös ilmoitettava Finanssivalvonnalle päätöksestään luopua ilmoitetun sijoitus- tai oheispalvelun tarjoamisesta tai sijoitustoiminnan harjoittamisesta. Ilmoituksen tulee sisältää tarpeelliset selvitykset siitä, miten asiakkaansuojasta huolehditaan palveluntarjonnan tai sijoitustoi-minnan harjoittamisen lopettamisen yhteydessä.

Fiva katsoo, että luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tilinpäätösten sääntely tulisi selkeyttää

niin, että lain 12 luvun 1 §:n 2 momentin luetteloon säännöksistä, joita ei sovelleta luottolaitoksen

(ja SipaL:n viittauksen johdosta myös sijoituspalveluyritysten) tilinpäätöksiin, lisättäisiin viittaus

kirjanpitolain 3 luvun 2 §:n 2 momentin toiseen virkkeeseen.

VM yhtyy arvioon ja ehdottaa, että lain 12 luvun 1 §:n 2 momentin luetteloon lisätään viittaus kir-

janpitolain 3 luvun 2 §:n 2 momentin toiseen virkkeeseen seuraavasti:

12 luku

Tilinpäätös, osavuosikatsaus ja tilintarkastus

Kommentoinut [HJV51]: Tekninen viittausmuutos 10 §:n

muutoksen vuoksi

Kommentoinut [HJV52]: Tekninen viittausmuutos 10 §:n

muutoksen vuoksi

Kommentoinut [HJV53]: Osapuolten oikeusvarmuus ja lailli-

suusperiaatesyistä lisätty myös 10 §:ää vastaavasti kyseiset tarkenta-

vat säännökset

56(61)

1 §

Tilinpäätöksen laadintaan sovellettavat säännökset

Kirjanpitolain 1 luvun 4 §:n 1 momenttia tilikaudesta, 3 luvun 1 §:n 3 momenttia ra-

hoituslaskelman laatimisvelvollisuuden rajoittamisesta ja 4 momenttia toimintakerto-

muksesta, 2 §:n 2 momenttia tilinpäätöksen laatimista koskevasta poikkeusluvasta ja

tietojen ilmoittamisesta toimintakertomuksessa, 6 §:ää tilinpäätöksen laatimisajasta, 4

luvun 1 §:ää liikevaihdon määritelmästä, 3 §:ää pysyvien ja vaihtuvien vastaavien

määritelmästä ja 4 §:ää vaihto- ja rahoitusomaisuuden määritelmästä sekä 5 luvun

2 §:ää saamisten, rahoitusvarojen ja velkojen taseeseen merkitsemisestä, 2 a §:ää ra-

hoitusvälineiden arvostamisesta ja merkitsemisestä tilinpäätökseen, 4 §:ää tulon kir-

jaamisesta tuotoksi valmistusasteen perusteella ja 6 §:ää vaihto-omaisuuden hankin-

tamenon jaksottamisesta ei sovelleta luottolaitoksen tilinpäätöksen laatimiseen. Siihen

ei myöskään sovelleta osakeyhtiölain omaa pääomaa, tilinpäätöstä, toimintakertomus-

ta ja konsernia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momenttia, 3 eikä 4 §:ää, 5 §:n 3 momentin 2

kohtaa eikä 6 §:ää eikä osuuskuntalain omaa pääomaa, tilinpäätöstä, toimintakerto-

musta ja konsernia koskevan 8 luvun 1 §:n 1 momenttia, 3 eikä 4 §:ää, 5 §:n 3 mo-

mentin 3 kohtaa eikä 6 §:ää.

Fiva katsoo, että sijoituspalvelulain ja luottolaitostoiminnasta annetun lain soveltamisalojen keski-

näistä suhdetta tulee selventää.

VM yhtyy arvioon ja ehdottaa, että lain 17 lukuun lisätään uusi 8 § soveltamisalasta:

17 luku

Kolmannen maan luottolaitoksen sivuliikkeen perustaminen ja edustuston avaaminen

Suomeen

8 §

Soveltamisala

Kolmannen maan luottolaitokseen, joka aikoo tarjota Suomessa sivuliikkeen kautta si-

joituspalveluja tai harjoittaa sijoitustoimintaa, sovelletaan tämän luvun sijaan mitä si-

joituspalvelulaissa ja EU:n rahoitusvälineiden markkinat –asetuksen VIII osastossa

säädetään.

8. lakiehdotus (Fivan valvontamaksulaki)

Fivan teknisten kommenttien vuoksi muutetaan lain 4, 5 ja 6 §:ää seuraavasti:

4 §

Suhteellinen valvontamaksu

Suhteellisen valvontamaksun maksuperuste ja maksun määrä prosentteina maksuperusteesta sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

57(61)

---------

sijoituspalvelulaissa (747/2012) tarkoitettu muu

sijoituspalveluyritys kuin mainitun lain 6 luvun 1

§:n 3—56 momentissa tarkoitettu sijoituspalvelu-

yritys

liikevaihto 0,32

5 §

Suhteellista valvontamaksua maksavan perusmaksu

Edellä 4 §:ssä tarkoitetun suhteellisen valvontamaksun lisäksi maksettavan perusmaksun määrä euroina se-kä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

------

sijoituspalvelulain 6 luvun 1 §:n 3—56 momentissa tarkoitettu

sijoituspalveluyritys

1 070

-------- 6 §

Muun maksuvelvollisen perusmaksu

Muun kuin 4 §:ssä tarkoitetun maksuvelvollisen perusmaksun määrä euroina sekä maksun suorittamiseen velvolliset määräytyvät seuraavasti:

Lisätään 6 §:n loppuun viimeiseksi sarakkeeksi seuraava perusmaksu (5000 euroa):

Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n 4 momentin 10 kohdassa tarkoitettu vertailuarvon hallinnoi-

ja 5000

-----

III Esitykseen sisältymättömät lausunnot

Invesdor Oy:n lausunto

1. Sijoituspalvelulaki ja osakeyhtiölain muutostarve

Invesdor Oy esittää osakeyhtiölakia (626/2006) muutettavaksi siten, että osakeyhtiön hallitus voisi

halutessaan siirtää OYL:n 3 luvun 15 §:n tarkoittamat osakasluettelot sijoituspalveluyhtiön hoidet-

tavaksi. Ehdotettu muutos lisäisi Invesdor Oy:n mukaan merkittävästi listaamattomien yritysten

omistusten läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta.

58(61)

VM:n vastine:

Säädöstausta

Osakeyhtiölain (624/2006) 3 luvun 15 §:n 1 momentissa säädetään osakasluettelon pitovelvollisuu-

desta seuraavaa:

Jos yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, hallituksen on pidettävä

osakkeista ja niiden omistajista luetteloa (osakasluettelo), johon merkitään kunkin

osakkeenomistajan nimi ja osoite sekä yksilöityjen osakkeiden tai osakekirjojen lu-

kumäärä osakelajeittain ja osakkeiden antamispäivä. Osakasluetteloon on merkittävä

myös muut erot osakkeiden tuottamissa oikeuksissa ja velvollisuuksissa. Jos osakkees-

ta ei ole annettu osakekirjaa, osakasluetteloon on lisäksi merkittävä yhtiölle ilmoitettu

osaketta rasittava panttioikeus tai muu vastaava oikeus.

Säännöksen 2 momentti soveltuu arvo-osuusjärjestelmään liitettyihin yhtiöihin:

Edellä 1 momentista poiketen hallituksen on pidettävä arvo-osuusjärjestelmään liite-

tyistä osakkeista ja niiden omistajista arvo-osuustilikirjauksiin perustuvaa ajantasaista

osakasluetteloa, johon merkitään osakkeenomistajan tai hallintarekisteröinnin hoitajan

nimi, henkilötunnus taikka muu yksilöintitunnus, yhteys-, maksu- ja verotustiedot,

osakkeiden lukumäärä osakelajeittain sekä se arvopaperikeskuksen osapuoli, jonka

hoidossa olevalle arvo-osuustilille osakkeet on kirjattu.

Sekä arvo-osuusjärjestelmään liitettyjen että siihen liittämättömien osakkeiden osalta pääsääntö on

sama. Osakasluettelon pitäminen on osakeyhtiön hallituksen vastuulla. Arvo-osuusjärjestelmään

liitettyjen yhtiöiden osalta osakasluettelon pitäminen on kuitenkin nimenomaisella lainsäännöksellä

annettu arvopaperikeskuksen tehtäväksi.

Arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain (348/2017) 4 luvun 3 §:n 1 momentin

mukaan:

Arvopaperikeskuksessa on pidettävä liikkeeseenlaskijoiden lukuun seuraavien arvo-

osuusjärjestelmään kuuluvien arvo-osuuksien omistajista liikkeeseenlaskijakohtaisia

osakasluetteloita ja muita vastaavia omistajaluetteloita:

1) osake tai muu osuus yhteisön omaan pääomaan tai siihen liittyvä osinko-, korko-

tai muu tuotto-oikeus taikka merkintäoikeus;

2) 1 kohdassa ja 2 momentin 1 kohdassa mainittujen oikeuksien yhdistelmä;

3) rahasto-osuus tai siihen rinnastettava yhteissijoitusyrityksen osuus.

Arvopaperikeskuksen rooli osakasluetteloiden koostamisessa on luonteva, sillä arvopaperikeskus

ylläpitää arvopaperikaupan selvitysjärjestelmää ja siten se saa tiedot osakkeiden luovutuksista suo-

raan omista tietojärjestelmistään.

Osakasluetteloiden julkisuuden osalta osakeyhtiölain 3 luvun 17 §:ssä säädetään seuraavaa:

59(61)

Osakasluettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhtiön pääkonttorissa. Arvo-

osuusjärjestelmään kuuluvan yhtiön osakasluettelo voidaan kuitenkin pitää jokaisen

nähtävänä arvopaperikeskuksen toimipaikassa Suomessa.

Riippumatta siitä, onko yhtiön osakeyhtiön osakkeet liitetty arvo-osuusjärjestelmään vai ei, osakas-

luettelo on julkinen ja yhtiön on pyynnöstä annettava osakasluettelo nähtäväksi. Osakasluettelon

pitämisen ja nähtävänä pitämisen laiminlyönti voi viime kädessä tulla rangaistavaksi osakeyhtiölain

25 luvun 2 §:n mukaisena osakeyhtiörikkomuksena.

VM:n vastaus:

VM toteaa vastauksena Invesdor Oy:n edotukseen, että muiden kuin arvo-osuusjärjestelmään liitet-

tyjen osakkeiden osalta laki ei estä osakeyhtiön hallitusta ulkoistamasta osakasluettelon ylläpitoa

esimerkiksi sijoituspalveluyritykselle. Ulkoistamisesta huolimatta osakeyhtiön hallituksella kuiten-

kin säilyy osakeyhtiölain mukainen vastuu osakasluettelon pitämisestä ja luettelon julkisuudesta.

Jos osakkeilla ei käydä kauppaa kauppapaikoilla, on yhtiön hallituksen huolehdittava, että osakkei-

den saannot tulevat asianmukaisesti kirjatuksi osakasluettelolle. Jos osakasluetteloa hallituksen toi-

meksiannosta pitävä yritys ei ole mukana osakkeiden luovutuksessa, on osakeyhtiön hallituksen

ilmoitettava saannot yritykselle. Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattoman yhtiön osakasluetteloa

pitävän yrityksen rooli poikkeaa siten merkittävällä tavalla arvopaperikeskuksen roolista.

Koska jo voimassa oleva laki sallii osakasluettelon pidon ulkoistamisen eikä esimeriksi sijoituspal-

veluyrityksellä ole selkeää roolia osakkeiden vaihdannassa, ei Invesdor Oy:n lausunnossa ehdotettu

osakeyhtiölain muutos todennäköisesti parantaisi luetteloiden laatua tai saatavuutta. Sen sijaan ni-

menomainen säännös osakasluettelon pidon ulkoistamisesta voisi tarpeettomasti hämärtää luettelon

pitoon ja julkisuuteen liittyvää vastuuta, joka kuuluu osakeyhtiön hallitukselle. Invesdor Oy:n lau-

sunto ei siten anna aihetta osakeyhtiölain muuttamiseen.

2. Arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annettuun lakiin sekä

arvo-osuustileistä annettuun lakiin ehdotetut muutokset

Invesdorin mukaan Invesdorilla on ollut tapauksia, joissa ulkomainen sijoittaja on ostanut Invesdo-

rin kautta suomalaisen kasvuyhtiön osakkeita. Kun sijoituskohteena ollut yhtiö on myöhemmin siir-

tänyt osakkeensa arvo-osuusjärjestelmään, on ulkomainen sijoittaja joutunut etsimään säilyttäjää

osakkeilleen, tässä onnistumatta. Suomalaiset yhteisöt ovat haluttomia tarjoamaan ns. laaritilejä ja

sijoittajan kotimaan yhteisöt puolestaan näkevät tarpeettomana asian järjestämisen kaukaisessa

Suomessa olevien harvojen sijoitusten vuoksi.

Invesdorin mielestä on erittäin tärkeää laatia menettely, jolla suomalaiset sijoituspalveluyhtiöt voi-

vat palvella suomalaisiin osakeyhtiöihin sijoittavia eurooppalaisia sijoittajia koko yhtiön elinkaaren

ajan. Invesdorin mielestä tulee selvittää mahdollisuudet asettaa Suomessa toimiville arvo-

osuusjärjestelmiä tarjoaville yhteisöille velvollisuus avata pyydettäessä kohtuuhintainen arvo-

osuustili muiden ETA-maiden kansalaisille ja tarjota palvelua kaikilla EU-kielillä.

VM:n vastine:

Säädöstausta

60(61)

Arvo-osuusjärjestelmässä pidettävistä tileistä säädetään arvo-osuustileistä annetussa laissa

(827/1991). Lain 2 §:n mukaan arvo-osuuksien omistajaksi merkitään todellinen omistaja. Ulko-

maalaisomistusta varten lain 5 a §:ssä on säännös, jonka nojalla tilinhaltija voi hallita arvo-osuuksia

toisen lukuun (omaisuudenhoitotili). Ulkomainen sijoittaja voi valita suoran tilin ja omaisuudenhoi-

totilin välillä.

Arvo-osuustililain säännöksiä sovelletaan 5 a §:ää lukuun ottamatta tasavertaisesti kotimaisiin ja

ulkomaisiin sijoittajiin, eikä voimassa olevassa lainsäädännössä siten ole Invesdor Oy:n kuvaamaa

estettä tarjota Suomen arvo-osuusjärjestelmään kuuluvia arvo-osuustilejä ulkomaisille sijoittajille.

Pakko tarjota arvo-osuustilejä

Arvo-osuusjärjestelmää koskevassa lainsäädännössä oli ennen nykyistä arvo-osuusjärjestelmästä ja

selvitystoiminnasta annettua lakia pakottava säännös, jonka nojalla arvopaperikeskuksen oli tarjot-

tava sijoittajille ilmaisia arvo-osuustilejä, joiden kustannuksista vastasivat arvo-osuuksien liikkee-

seenlaskijat. Voimassa olevan lain säätämisen yhteydessä arvopaperikeskuksen velvollisuus tarjota

ilmaistilejä poistettiin. EU:n arvopaperikeskusasetuksen (909/2014) mukaan arvopaperikeskukselle

pakollisiin tehtäviin ei kuulu sijoittajalle ilmaisten arvo-osuustilien pitäminen1.

Arvopaperikeskuksen tilinhoitajana toimiminen on erityinen tehtävä, josta säädellään arvo-

osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetussa laissa. Kyseinen toiminta edellyttää erityisiä

pääomavaatimuksia sekä valmiutta ylläpitää tietojärjestelmää, jonka nojalla tilinhoitajan asiakkai-

den arvo-osuuksia käsitellään osana Suomen arvo-osuusjärjestelmää.

Invesdorin ehdottama pakottava sääntely olisi siten tilinhoitajia koskevan sääntelyn näkökulmasta

ongelmallinen.

Arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta annetun lain 8 luvun 3 §:ssä säädetään asiakkaan-

tuntemisvelvoitteesta:

Arvopaperikeskuksen, selvitysosapuolen ja tilinhoitajan sekä niiden konsolidointi-

ryhmään kuuluvan rahoituslaitoksen on tunnettava asiakkaansa. Tilinhoitajalla ja ar-

vopaperikeskuksella sekä niiden konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella

on lisäksi tarvittaessa oltava tiedossaan asiakkaan todellinen edunsaaja ja henkilö, jo-

ka toimii asiakkaan lukuun. Tässä momentissa säädettyä velvollisuutta täytettäessä

voidaan hyödyntää 2 momentissa tarkoitettuja järjestelmiä.

Tilinhoitajalla ja sen konsolidointiryhmään kuuluvalla rahoituslaitoksella sekä arvo-

paperikeskuksella on oltava riittävät riskienhallintajärjestelmät, joilla ne voivat arvioi-

da asiakkaista toiminnalleen aiheutuvia riskejä.

Mitä tässä pykälässä säädetään arvopaperikeskuksesta, sovelletaan myös suomalaiseen

keskusvastapuoleen.

Asiakkaan tuntemisesta säädetään lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen es-

tämisestä ja selvittämisestä annetussa laissa (503/2008).

1 Perusteista tarkemmin HE 28/2016 vp.

61(61)

Arvo-osuustilin avaaminen voidaan lain mukaan evätä esimerkiksi rahanpesuun tai muihin asiak-

kaantuntemiseen liittyvien ongelmien vuoksi. Tilinhoitajalle on siten aina jätettävä tosiasiallinen

mahdollisuus kieltäytyä tilin avaamisesta tilanteessa, jossa se ei ole riskienhallinnan näkökulmasta

perusteltua. Invesdorin ehdottama pakottava sääntely olisi siten myös riskienhallinnan näkökulmas-

ta ongelmallinen.

Käytännössä tilien avaamisesta saatetaan kuitenkin kieltäytyä myös sillä perusteella, että tilin

avaaminen ei ole liiketaloudellisesti järkevää arvo-osuuksien pienen lukumäärän tai alhaisen rahal-

lisen arvon takia..

Pakko tarjota säilytyspalvelua

Sijoituspalvelulaissa (746/2012) säädetään sijoituspalveluista, joita sijoituspalveluyritys voi tarjota.

Laissa tarkoitettu rahoitusvälineiden säilyttäminen on arvo-osuusjärjestelmän ulkopuolista säilyttä-

mistä, sillä tilinhoitajana toimimisesta säädetään ylläkuvatulla tavalla erikseen. MiFID II voimaan-

tulon jälkeen sijoituspalvelulaissa tarkoitettu rahoitusvälineiden säilyttäminen muuttuu oheispalve-

luksi.

Mikään MIFID II:ssa tarkoitetuista sijoituspalveluista ei ole pakollinen. Jos jokin MIFID II-

direktiivissä tarkoitetuista sijoitus- tai oheispalveluista haluttaisiin säätää Suomessa pakolliseksi,

olisi asiaa VM:n näkemyksen mukaan arvioitava myös perustuslain 18 §:ssä tarkoitetun elinkeino-

vapaudennäkökulmasta.

VM:n vastaus:

Punnittaessa voimassa olevaa lainsäädäntöä, Suomea sitovan EU-sääntelyn sisältöä ja riskienhallin-

nallisia argumentteja VM katsoo, ettei Invesdor Oy:n ehdottama pakottava sääntely tunnu sää-

dösteknisesti mahdolliselta eikä käytännön vaikutuksiltaan oikeasuhtaiselta tai kohtuulliselta arvo-

paperikeskuksen, tilinhoitajan tai sijoituspalvelun tarjoajan näkökulmasta.