TILAA TIEDONANTAJA:12 kk 95 € / 70 € (työttömät & opiskelijat)3 kk 35 / 30 €

>> TILAUKSET: www.tiedonantaja.fi ja p. (09) 7743810

K E R T O O S I I T Ä , M I S T Ä M U U T V A I K E N E V A T

OSUUSTOIMINTA

TÄNÄÄN

SIVU

2SIVU

8SIVU

6

SIVU

4SIVU

7

JOUKKO­

VOIMAA

RAUHAA,

EI ASEIDEN

KALISTELUA

JÄRKI

EI LEIKKAA

E E S P Ä I N !Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin. Vaihtoehtoja vasemmalta. 1/2016

TOIV

O K

OIV

ISTO

OSINKOJUHLAT

JA SYNTIPUKIT

KESKUSPUISTON

PUOLESTA

Lehti kotiin

kerran

viikossa

TYÖTÄ TYÖTTÖMILLE,

TYÖSTÄ KUNNON PALKKASIVU

3

SIVU

2

2 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 6

Vuoropuhelua aseiden kalistelun sijaanSuomen Rauhanpuolustajien mielestä Yhdysvaltojen panssa-rien ja hävittäjien tulo Suomeen harjoittelemaan on väärä viesti kiristyneessä kansainvälisessä tilanteessa. Suomen ja Pohjolan etu ei ole asettua Yhdysvaltojen käytettäväksi, kun se kasvattaa sotilaallista läsnäoloaan Euroo-passa Venäjää vastaan.

Hävittäjien ja panssariajoneu-vojen provokatiivisella näyttäy-tymisellä Suomen maaperällä ei ole mitään tekemistä presidentti Sauli Niinistönkin peräänkuu-luttamien vuoropuhelun ja luot-tamusta lisäävien toimien kans-sa. Suomen tulisi ehdottomasti pitäytyä kiihdyttämästä alueella käynnistynyttä sotilaallisen toi-minnan kasvua ja asevarustelua.

Ukrainan sotaan ja Krimin valtaukseen liittyviä ongelmia ei

ratkaista lisäämällä sotilaallis-ta vastakkainasettelua Itämeren alueella, se saattaa päinvastoin lisätä Minskin rauhansopimuk-sen toteuttamisen ongelmia.

Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on paras viesti naapureil-lemme, ettemme ole käytettävis-sä minkään ulkovallan politiikan jatkeena kiristyvässä kansainvä-lisessä tilanteessa. Nyt jos koska tarvitaan aloitteentekijää vuoro-puhelulle ja sotilaallisen vastak-kainasettelun purkamiselle, ko-rostaa Rauhanpuolustajat.

Ei USA:n sotaharjoituksille

Myös Suomen kommunistisen puolueen poliittinen toimikun-ta haluaa pitää Suomen erossa USA:n ilma-, maa- ja merivoi-

P Ä Ä K I R J O I T U S

Järki ei leikkaaKuka muistaa vielä PISA-huuman 2000-luvun alku-vuosilta? Tuolloin suomalaisnuorten matematiikan, lukutaidon ja luonnontieteiden osaaminen oli kan-sainvälisen vertailun huippua. Suomalaista koulu-järjestelmää ja opettajankoulutusta kiiteltiin niin meillä kuin muuallakin. Henki tuntui olevan, että koulutukseen sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin panostamalla hyötyy koko yhteiskunta.

PISA-menestyksen ja sen myöhemmän laskun taustalla vaikuttaa varmasti monia syitä. Häkellyt-tävää on kuitenkin huomata muutos päättäjien asen-teissa: jos 2000-luvun alussa korostettiin ainakin puheissa kasvatuksen ja koulutuksen merkitystä, nyt niitä isketään märällä rätillä päin näköä. SSS-hallitus on osoittanut niin vahvaa halveksuntaa kou-lutusta, sivistystä ja tutkimusta kohtaan, että sitä on lähes vaikea uskoa.

Korkeakoulujen rahoituksen jättileikkaukset joh-tavat pelkästään Helsingin yliopistossa arviolta liki tuhannen työntekijän vähentämiseen – olisi hulluut-ta kuvitella, että opetuksen ja tutkimuksen taso ei tästä kärsisi. Opintotukijärjestelmää ”uudistetaan” kohdistamalla siihen massiiviset leikkaukset ja aja-malla opiskelijat käytännössä pakkolainan ottoon ja yhä epävarmempaan taloudelliseen tilanteeseen. Riski pienituloisten perheiden lasten jäämisestä en-tistä useammin korkeakoulutuksen ulkopuolelle li-sää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja koulutuksen periytyvyyttä. Tätäkö haluamme, yhä ankarampaa luokkajakoa ja näköalattomuutta niille, jotka eivät ole kultalusikka kourassa syntyneet?

Järjettömimpiä ovat päivähoitoon kohdistuvat leikkaukset. Lapsille luvassa on yhä suurempia hoi-toryhmiä ja ahtaampia tiloja, monelle varhaiskasva-tuksen ammattilaiselle työttömyyttä. Päivähoito-oi-keuden rajaamisella vahingoitetaan juuri heikoim-massa asemassa olevia lapsia ja perheitä.

Tiedetään, että varhaiskasvatuksen laadulla on merkittävät vaikutukset nuoruusikään asti, ja että varhaislapsuudessa aivoissa tapahtuu tärkein ke-hitys ajattelun, muistin ja myöhemmän oppimisen kannalta. Hallitukseen eivät toki kasvatus- ja aivo-tieteilijät tutkimustuloksineen vaikuta, mutta eikö edes taloustieteen Nobel-voittaja ja Yhdysvaltain pre-sidentti? Barack Obamahan on perustellut varhais-kasvatuksen merkitystä nobelis-ti James J. Heckmanin laskel-milla, joiden mukaan yksi var-haiskasvatukseen sijoitettu dol-lari palautuu seitsemän dollarin tuottona. Jo luulisi kokoomusta-kin kiinnostavan.

IRENE AUERSKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön puheenjohtaja

H T A P A H T U M I A H H Ä N D E L S E R H E V E N T S H

YHDESSÄ olemme voimakkaitaViime syksyn jälkeen Joukkovoi-ma on jatkanut toimintaa paikal-lisesti eri puolilla maata. Nyt kui-tenkin hallituksen seuraava leik-kauspaketti on pöydällä ja vasta-rinta nousee uudelleen. Joukko-voimakin kerää voimat ja toimijat 12.maaliskuuta koolle sanomaan ei leikkauksille. Mielenosoitus alkaa Senaatintorilta kello 14 ja päättyy Hakaniemeen.

Elokuussa liikkeellä oli erittäin suuri määrä erilaisia kansalais-järjestöjä, mutta ay-liikkeen rooli jäi pienemmäksi. Nyt mukaan on lähtenyt ensimmäisenä ja vah-vimmin juuri ammattiyhdistysvä-ki. Pakkolait ja EK:n tavoittelema palkankorotusten nollalinja ovat olleet omiaan sähköistämään etenkin SAK:n jäsenjärjestöjen kenttäväen. Syntyypä työmarkki-nasopimus nyt tai ei, on aihetta osoittaa mieltä ja vaikuttaa halli-tukseen ja työmarkkinajärjestö-jen johtoon.

Maaliskuun 12.päivän mie-lenosoituksessa kuullaan myös korkean tason ay-puheenvuo-

ro. Superin puheenjohtaja Silja Paavola on luvannut kertoa kit-keriä terveisiä hoitajien arjesta, jossa jatkuva työvoiman alimi-toitus ja kiire vaikuttavat väis-tämättä työn jälkeen. Hoitajat kokevat nahoissaan hallituksen menoleikkaukset ja politiikan. Toisaalta viedään naisvaltaisilta aloilta työpaikkoja, toisaalta ra-pautetaan hyvinvointiyhteiskun-taa, jonka takia naisten hoivavas-tuu kasvaa.

Tasa-arvo ja hyvinvointi

Naisten tilanne on noussut yh-deksi Joukkovoima–verkoston kärkiteemoista. Hallituksen poli-tiikka on naisvihamielisintä vuo-sikymmeniin ja jonkun on aika sanoa se ääneen. Suomalaisen yhteiskunnan maine tasa-arvon johtavana maana on kovaa vauh-tia rapistumassa, eikä miesval-tainen hallitus ole tehnyt elettä-kään tämän kehityksen pysäyt-tämiseksi. Mielenosoitukseen

odotetaan tällä kertaa mukaan laajaa joukkoa naisjärjestöjä ja feministisiä toimijoita omaan mielenosoitusblokkiinsa.

Toki monet muutkin ryhmät ja järjestöt tuovat mielenosoituk-seen omat teemansa leikkauspo-litiikkaa vastaan, riittävän toi-meentulon sekä ihmis- ja perus-oikeuksien turvaamiseksi kaikil-le. Jokainen voi vaikuttaa teemoi-hin ja toimintaan myös Joukko-voiman avoimissa kokouksissa.

Joukkovoima tulee jatkamaan toimintaansa myös tämän mie-lenosoituksen jälkeen. Aiheita riittää niin paikallisesti, valta-kunnallisesti kuin kansainvä-lisesti. Kevään ja syksyn myötä on luvassa lisää poliittisia jän-nitteitä. Joukkovoima jatkaa toi-mintaansa niin kauan kuin leik-kaajien sakset nipsuvat. Yhdessä voimme vaikuttaa. Yhdessä olem-me voimakkaita.

TIINA SANDBERGJoukkovoima-aktiivi

www.facebook.com/joukkovoima

mien sotaharjoituksista. Yhdysvallat on itse itsensä

kutsunut harjoittelemaan Suo-meen, Venäjän naapuriin. Suomi on allekirjoittanut Naton kanssa Isäntämaasopimuksen syksyllä 2014. Lähentyminen sotilasliit-toon kasvattaa alueella jännittei-tä samalla kun Yhdysvaltojen ja Venäjän välit ovat viime vuosina kiristyneet. Suomella on vaara joutua osalliseksi imperialistisiin konflikteihin.

On pidettävä Suomi erossa so-dista ja Natosta. Suomi ei ole so-taharjoitusten siirtomaa. Juha Sipilän hallituksen miljardiluo-kan asehankintavaltuudet tulee perua ja niistä vapautuvat rahat käyttää köyhyyden vastaiseen se-kä työllisyyttä edistävään toimin-taan, esittää SKP:n poliittinen toimikunta.

H Maanantaiklubilla kansainvälisen naistenpäivän aattona 7.3. klo 19 Merikukka Kiviharju, Maarit Fredman, Emmi Tuomi ja Irene Auer kahvila Bergga. H Violetti viesti - naistenpäivän 8.3. tilaisuus SKP:n toimistolla Hitsaajankatu 9 A klo 15 – 17. H Meidän vuoro: taiteesta ja monikulttuurisuudesta EU MAN galleria Kaapelitehdas C 3.krs. H Joukkovoiman mielenosoitus leikkauspolitiikkaa vastaan la 12.3. klo 14 Senaatintorilta Hakaniemen torille. H Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen seminaari yleiskaavasta to 17.3. klo 17 Tieteiden talolla. H SORVI – SKP:n edustajakokousta valmisteleva keskustelu Meri-Rastilan ala-asteella la 19.3. klo 10. H YK:n julistama rasisminvastainen päivä 21.3. H Osuuskunta Tradekan vaalit 1.-22.3. H Hakaniemen markkinoilla SKP:n teltta su 3.4. klo 9 – 14. H Maanantaiklubi 4.4. klo 19 kahvila Bergga, Viides linja 14. H

Osuustoimintakeskustelu to 7.4. klo 18 Dubliner, Kaivopiha. H Pop up sosiaalifoorumi la 16.4. H HOK-Elannon vaalit 18.-29.4. H SKP:n Helsingin piirin vuosikokous la 23.4. H Keskuspuiston puolesta tapahtumia su 24.4. klo 11 – 15. H Vappumarssi su 1.5. klo 11, huom. lähtö Hakaniemen torilta kohti Kansalaistoria. H Pakilan työväentalon vappulounas 1.5. klo 14 alkaen (pöytävaraukset maija.hakanen@kolumbus.fi). H Maanantaiklubi 2.5. klo19 kahvila Bergga. H SKP:n teltta Hakaniemen markkinoilla to 5.5. klo 9 – 14.

!Joukkovoima-verkosto on tiedottanut suurmielenosoituksesta Iso meteli –tempauksilla.

1 / 2 0 1 6 E E S P Ä I N ! 3

Miksi Helsinki laiminlyö työllisyyttä?Pääkaupunkiseudun ja ko-ko Suomen työttömyys kasvaa. Työttömien helsinkiläisten mää-rä lähenee jo 90-luvun suuren la-man synkkiä lukuja.

Viime vuoden lopussa työttö-miä työnhakijoita oli Ely-keskuk-sen mukaan Helsingissä 41 714. Heistä noin puolet luetaan vai-keasti työllistyvien rakennetyöt-tömien ryhmään. Työttömyysaste oli jo lähes 13 prosenttia. Työttö-myys oli kasvanut vuodessa lähes kymmenen prosenttia ja pitkäai-kaistyöttömyys yli 30 prosenttia.

Helsingin erityispiirteitä työt-tömyydessä ovat toisaalta am-matteihin luokittelemattomien suuri osuus (paljon nuoria ja maahanmuuttajataustaisia työt-tömiä) ja toisaalta runsas kor-keasti koulutettujen asiantunti-joiden tai johtavassa asemassa olleiden määrä (neljännes työttö-mistä työnhakijoista). Ulkomaa-laistaustaisten työttömyysaste on yli kaksinkertainen kantavä-estöön verrattuna.

Sakkomaksuihin jo 56 miljoonaa

Työttömyys koskettaa kaikkia ih-misryhmiä ja laajaa joukkoa kau-punkilaisia. Viime aikoina tilan-netta ovat pahentaneet etenkin Helsingin yliopiston, Aalto-yli-opiston ja THL:n joukkoirtisano-miset. Vuoden päästä elinkeino-elämän ja yritystoiminnan suh-teen tilanne kyllä ennakoidaan paremmaksi, mutta työllisyyden suhteen vieläkin heikommaksi.

Mikäli kaupunki ei pysty to-teuttamaan velvoitettaan työllis-tää, joutuu se maksamaan työ-markkinatuen kuntaosuuden korotettuna. Nämä Kelan ns. sakkomaksut ovat paisuneet ja moninkertaistuneet Helsingin kaupungin osalta vuosi vuodel-ta, vuonna 2015 sakkoja kertyi

56 miljoonaa euroa, vaikka kau-pungin budjetissa tavoitteena oli puolittaa edellisvuoden 32 mil-joonan maksuosuus.

SKP:n ja Helsinki-listojen val-tuustoryhmän edustajat Helsin-gin työllistämistoimikunnassa ovat vuosittain esittäneet 5 – 10 miljoonan euron korotuksia työl-lisyydenhoidon budjettiin. Kau-pungin johtajisto ja kaupungin-hallitus ovat kuitenkin kävelleet pienempienkin työllistämistoimi-kunnassa tehtyjen lisäysesitys-ten yli.

Vaikka sakkomaksujen myö-tä budjetit paukkuvat yli, ei edes budjettiin varattuja rahoja palk-katukeen, Helsinki-lisään tai op-pisopimustyöhön ole saatu käy-tettyä. Viime vuonna kaupungin työllisyydenhoidon määrärahois-ta jäi peräti 4 miljoonaa euroa käyttämättä. Taustalta löytyy vuoden 2015 alussa muuttunut

palkkatukilainsäädäntö ja TE-toimiston määrärahojen loppu-minen kesken vuotta valtiovallan karsiessa menoja.

Työllisyysohjelma ja lisäbudjetti tarpeen

Valtuuston budjettikäsittelyssä työllisyyteen esitti lisää rahaa vain SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen sitoutumattoman René Hurstin ja kristillisten tu-kemana. Työllistämistoimikun-nassakaan ei hyväksytty edes Pilvi Torstin (sd) valtuustossa esittämää pontta velvoittavas-ta työllistämisohjelmasta vaan vedottiin tekeillä olevaan työlli-syyspalveluiden uudistukseen, joka kuitenkin koskee aikaisin-taan vuotta 2018.

Työllistämistoimikunta on muuttanut ja kiristänyt järjestö-

avustusten kriteereitä niin, että tälle vuodelle budjetoituja avus-tuksia jäi neljännes toistaiseksi jakamatta. Esimerkiksi Helsin-gin työttömät ry:n kohdalla tä-mä tarkoittaa varsinaisen avus-tuksen pudotusta viidenneksellä viimevuotisesta.

Työ on ihmiselle hyvinvoinnin perusta ja työllisyyttä voidaan hoitaa monin tavoin. Rikkaassa Helsingissä on välttämätöntä, et-tä työllisyydenhoidon painopis-tettä siirretään katteettomasta markkinauskosta yhä vahvem-min kaupungin omaan työllistä-miseen. Helsinkiin tarvitaan pi-kaisesti työllisyyslisäbudjetti, ja rahaakin kaupungin ylijäämistä siihen löytyy.

EMMI TUOMIHelsingin

työllistämistoimikunnan varajäsen

Kansalaisaloite eläkeindeksistä eduskuntaan

Kansalaisaloite työeläkkei-den ns. taitetun indeksin poistamisesta ja eläkkeiden sitomiseksi palkkatasoin-deksiin etenee eduskunnan käsittelyyn. Puolueisiin si-toutumattoman Senioriliik-keen aloitteessa oli helmi-kuun lopulla jo noin 75 000 allekirjoitusta.

Työeläke seurasi alun perin palkkakehitystä. 1970-luvun lopulla siirryt-tiin ns. puoliväli-indeksiin ja Paavo Lipposen hallituk-sen päätöksellä 1996 taitet-tuun indeksiin, jossa eläk-keet seuraavat 80 % painol-la elinkustannusindeksiä ja vain 20 % palkkoja.

Taitetun indeksi seu-rauksena eläke, joka oli vie-lä 90-luvun puolivälissä 60 % palkasta, oli viime vuonna enää 47 % vastaavasta palk-katasosta. Vielä enemmän on jäänyt jälkeen kansanelä-ke, joka on sidottu vain elin-kustannusindeksiin. Työ-eläkerahastojen varat ovat samaan aikaan paisuneet. Niissä on nyt varoja yli 170 miljardia euroa.

http://elakehuijaus.fi

… nollatunti-sopimusten kieltämisestä

Ay-nuorten Operaatio Vaki-duunin kansalaisaloite nol-latuntisopimusten kieltämi-seksi keräsi yli 63 000 alle-kirjoitusta. Eduskunta aloit-ti helmikuun lopulla kansa-laisaloitteen käsittelyn.

Aloitteessa esitetään, että nollatuntisopimukset kielle-tään ja viikkotyöajaksi mää-ritellään vähintään 18 tun-tia. Pienempiä tuntimääriä voisi teettää vain, jos työnte-kijä itse niin toivoo.

Nollatuntisopimuksia on noin 83 000. Niissä työnteki-jälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa.

http://vakiduuni.fi

… euro-kansan-äänestyksestä

Myös kansalaisaloite kan-sanäänestyksen järjestämi-seksi Suomen jäsenyydes-tä euroalueessa on ylittänyt eduskuntakäsittelyyn tarvit-tavan 50 000 allekirjoittajan määrän.

Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen liikkeelle laittama aloite lähtee siitä, että Suomi liitettiin euroon ilman kansanäänestystä, euro ei ole tuonut luvattu-ja etuja ja sen säännöt ovat muuttuneet. Aloitteessa esi-tetään, että euron rinnalla otetaan käyttöön kansalli-nen valuutta.

?

Postin irtisanomiset romuttavat julkista palveluaPosti aloitti helmikuussa laajat yt-neuvottelut. Väen vähennys-tarpeeksi yhtiö on viimeisimpien neuvottelujen jälkeen ilmoittanut enintään 630 henkilöä ja osa-ai-kaistettavien määräksi enintään 280 henkilöä. Työntekijöitä edus-tava Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU on tuominnut Postin toimet jyrkästi.

Posti perustelee tehostamis-tarvetta paperisen postin mää-rän vähenemisellä ja alan digi-talisaatiolla. Laajat irtisanomi-set yhtiössä toteutettiin viimek-si vuonna 2014 ja näiden tu-lokset näkyvät postinjakelussa edelleen: monin paikoin työn-tekijöitä on liian vähän, yleis-palveluvelvoitetta ei kyetä hoi-tamaan kunnolla ja jakelussa on ollut häiriöitä ympäri maata.

Postia jää jakamatta

Alkuvuoden ensimmäisten viik-kojen aikana posti on jäänyt ja-kamatta koko maassa 120 000

- 160 000 jättöpaikkaan viikoit-tain. Posti on heikentänyt pal-velua monien tuotteiden osalta ja nostanut hintoja. Päivittäisen postinjakelun tavoiteaikaa on kaikessa hiljaisuudessa venytetty klo 16:sta klo 18:aan. Viestintävi-rasto on seurannut jo pidempään yleispalveluvelvoitteen toteutu-mista tehostetusti, mutta ei ole ryhtynyt järeämpiin toimiin.

2000-luvun alkaessa Postin omia konttoreita oli Suomessa satoja, nyt enää alle 100. Kont-toreiden määrää aiotaan vähen-tää edelleen siten, että jäljelle jäi-si Postin omia myymälöitä vain pääkaupunkiseudulle ja muuta-miin maakuntien kaupunkeihin. Tilalle tarjotaan mm. pakettiau-tomaatteja sekä palvelupisteitä asiamiesposteissa. Vaikka auki-oloajat monin paikoin pitenevät, asiakaspalvelun laatu heikkenee.

Palveluvelvoite ja kilpailutus

Postin tilanteen taustalla vai-

kuttavat valtio yhtiön omistaja-na sekä EU:n direktiivit, joihin Suomen lainsäädäntöä pyritään sovittamaan. Kilpailun vapau-tuessa kokonaan Sipilän halli-tus pyrkii uudistamaan postila-kia siten, että yksityisten yritys-ten tulo markkinoille helpottuu entisestään. Esitys uudeksi pos-tilaiksi tulee eduskunnan käsit-telyyn syksyllä.

Postilla on voimassa yleispal-veluvelvoite, jonka mukaan pos-tinjakelu tulee suorittaa viitenä päivänä viikossa koko maassa. Ministeri Anne Berner käyttää Postin vaikeuksia perusteluna yleispalveluvelvoitteen lieventä-miselle, jolloin markkinoille olisi helpompi tulla yksityisiä yrityk-siä. Postin johtokin kaivaa yhtiöl-le kuoppaa tukemalla tätä esi-tyksillä velvoitteen pudottamis-ta esimerkiksi kolmeen päivään viikossa.

Tämä tarkoittaisi vääjäämät-tä palvelutason heikkenemis-tä, sekä toteutustavasta riippu-en mahdollisesti myös maan eri

osien joutumista eriarvoiseen asemaan. Postin johdossa on pohdittu myös ns. Italian mallia, jossa 75 % maasta olisi viisipäi-väisen jakelun piirissä ja muis-sa osissa olisi kolmepäiväinen velvoite. Ajoittain on väläytelty myös luukkujakelun lopettamis-ta kerrostaloissa.

Isot lehtitalot ovat jo alkaneet selvitellä oman jakeluverkon mahdollisuutta. Varmaan ulko-maisiakin yrittäjiä on jo ministe-ri Bernerin ovella odottamassa. Kysyä myös voi, ajaako hallitus Postia ”myyntikuntoon”?

JUSSI PETTERI LAPPIKirjoittaja on postinjakaja sekä

talonmies Pitäjänmäeltä

Yliopistoväki osoittamassa mieltä joukkoirtisanomisia ja hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan.

4 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 6

Osallistuvaan budjetointiin ja lisää rahaa palveluihin

Asukkaiden vai pormestarien Helsinki?

Helsingin kaupungin johtaminen ja organisaatio aiotaan laittaa uusiksi. Uudistusta on valmistel-tu suljettujen ovien takana kau-punginhallituksen johtamisen ja-ostossa. Asukkaiden lisäksi on si-vuutettu osa valtuustoryhmistä.

Pieni piiri on valmistellut esi-tystä, jolla pienen piirin valta kasvaa.

Ensin kaupunginjohtaja Jus-si Pajusen (kok) johtama virka-miesvalmistelu tuotti ehdotuk-sen, jossa kaupungin yli 30 viras-toa ja laitosta yhdistetään neljäk-si toimialaksi.

Erityisesti vihreiden vaati-muksesta tähän liitettiin ns. pormestarimalli, jossa kaupun-

Helsingissä on erikoinen tapa päättää seuraavan vuoden bud-jetin raamista jo maaliskuussa. Käsittelyn pohjana ei ole virasto-jen arvioita palvelutarpeista eikä edes lopullisia tietoja viime vuo-den menoista. Budjettiraamista on tehty väline karsia menoja, vaikka asukasmäärä ja palvelu-tarpeet kasvavat.

Tällaisesta ylhäältä päin ta-pahtuvasta komennosta pitäisi siirtyä alhaalta ylöspäin raken-tuvaan osallistuvaan budjetoin-tiin. Asukkaiden ja työntekijöi-den osallistumiseen perustuva budjetointi toisi valmisteluun realistiset arviot määrärahojen tarpeista. Osallistuva budjetoin-ti voisi olla avain myös Helsingin johtamisjärjestelmän uudistami-sessa, joka on nyt keskittämäs-sä valtaa vain entistä pienempää piiriin.

Työllisyysohjelma NYT

Pörssiyhtiöt jakavat tänä kevää-nä osinkoja enemmän kuin kos-kaan Suomessa, yli 11 miljardia euroa. Osinkojuhlia viettävät va-paamatkustajat, jotka eivät mak-sa pääomatuloista kuntaveroja. Juhlien laskut sen sijaan kerty-vät suurelta osin kuntien mak-settavaksi kun voittoja ei käytetä investointeihin.

Helsingissä oli työttömiä vuo-den alkaessa jo lähes 42 000. Eri-tyisen rajusti on kasvanut pitkä-aikaistyöttömyys. Sen takia Hel-sinki maksoi viime vuonna työ-markkinatuen kuntaosuutta, ns. sakkomaksua Kelalle, jo 56 mil-joonaa euroa. Se on lähes kak-si kertaa summa, joka käytettiin työllisyyden hoitoon.

Kun markkinat ja hallitus ei-vät huolehdi työllisyydestä, tar-vitaan kaupungin omia toimia ja konkreettinen työllisyysohjelma. Kaupungin palveluihin tarvitaan ja voidaan palkata lisää työnteki-jöitä. Töitä voi monissa palveluis-sa jakaa useammalle siirtymällä kahteen 6 tunnin vuoroon. Muun muassa Ruotsin kokemus osoit-taa, että se voidaan tehdä palkko-ja alentamatta, koska työn tuot-tavuus kasvaa. Kaupungille voi-daan perustaa oma rakennuslii-ke, rakentamaan edullisia vuok-ra-asuntoja, joita grynderit eivät tee. Uusiutuvan energian alalla voidaan luoda uusia työpaikko-ja. Myös palkkatuen ja Helsin-ki-lisän avulla voidaan työllistää mm. nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja pakolaisia.

876 miljoonaa ”laiskaa rahaa”

Lama ja hallituksen päättämät miljardileikkaukset kuntien ra-hoitukseen näkyvät myös Hel-singissä. Lisäksi kaupungin tu-lopohjaa on kavennettu energia-laitoksen, sataman ja Palmian yhtiöittämisillä. Kaikesta tästä huolimatta kaupunki tekee taas voittoa.

Viime vuoden tilinpäätösar-vion mukaan vuosikate on 114 miljoonaa euroa budjetissa ar-vioitua parempi. Tänä vuonna aiotaan kerätä yli 60 miljoonaa euroa ylijäämää ja siihen pääl-le kaupungin yhtiöiden voitot. Lainasaatavia oli vuoden alussa lähes 700 miljoonaa enemmän kuin velkoja. Pankkitileillä ma-kasi 876 miljoonaa euroa.

Näistä ylijäämistä pitää ohjata lisää rahaa palveluihin. Talout-

!

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n fuusiota markkinoitiin ai-koinaan asukkaille sillä, että kun kaikkien 21 alueyhtiön lainat pannaan yhteen koriin, saadaan edullisempaa lainaa. Lisäksi lu-vattiin, että kun saamme kaksi jäsentä Hekan hallitukseen, vai-kutusvaltamme lisääntyy.

Kaksi vuotta fuusiota

Heka aloitti 2012 lainojen jär-jestelyt. Se myös kilpailutti la-kisääteiset tapaturmavakuutuk-set. “Kokonaissäästö 59 lainan (130 milj.) kilpailuttamisesta on liki 60 milj. Vuositasolla vakuu-tusmaksuista liki 700 000 eu-

ron säästö.”(HS 27.12.2012) Me asukkaat olemmekin odottaneet lainojen kilpailutuksen jatkoa sillä vaikutus olisi aikamoinen vuokriin.

Mitä fuusio toi? Velka on li-sääntynyt 200 miljoonalla eu-rolla ja pääomakulujen tasa-us koskee myös uustuotantoa eli vanhat vuokralaiset maksa-vat osan. Kaksi asukasjäsentä on valittu Hekan hallitukseen, mutta alueyhtiöiden hallitusten päätösvaltaa on kavennettu, eli asukkaiden päätösvalta ei ole li-sääntynyt. Heka/alueyhtiöt lii-tettiin Palvelulaitosten työnan-tajayhdistykseen ja jäsenmaksut tulivat asukkaiden maksettavak-si. Aluetoimistoja on yhdistetty,

mikä vaikeuttaa monien vuokra-laisten asioimista.

Fuusion toinen vaihe

Nyt Heka valmistelee 21 alueyhti-ön yhdistämistä viideksi. Aluetoi-mistojakin jäisi vain viisi.

Paranevatko palvelut jätti-toimistoissa, joilla on kullakin 10-12 tuhatta asiakasta? Mik-si fuusion valmistelu käynnistet-tiin asukkailta kysymättä ja ohi kaupunginvaltuuston?

Uutuutena suunnitellaan vuok-ranantajan ja vuokralaisten väli-siä yhteistyöelimiä. Yhteishallin-tolaissa on mainittu yhteistyöeli-minä asukaskokous ja talotoimi-

kunta. Helsingin valtuuston hy-väksymään demokratiasääntöön lisättiin vuokralaistoimikunta ja -neuvottelukunta. Laki ja sääntö ohjeistavat asukkaita ja Hekaa.

Lain mukaan vuokratalon hoi-toa, kunnossapitoa tai talousar-vion valmistelua ja täytäntöönpa-noa koskevat asiat olisi hoidetta-va laissa tarkoitettujen yhteishal-lintoelinten kanssa. Vuokralais-neuvottelukunta joutui kuitenkin hakemaan Aluehallintovirastolta päätöksen ennen kuin Heka antoi laissa edellytettyjä tietoja pääoma-vuokran määräytymisestä. Ihme-tellä voi Hekan tulkintoja, että sen säännöt menisivät lain ohitse.

Mihin ja kenen tarpeisiin tarvi-taan uusia yhteistyöelimiä? Ole-

ginjohtajat korvataan valtuus-ton keskuudestaan valitsemilla pormestareilla.

Kokoomuksen ja vihreiden ajama esitys vähentäisi luotta-mushenkilöiden määrää rajusti. Suurin osa nykyisistä 25 lauta-kunnasta ja johtokunnasta lope-tettaisiin. Jäljelle jäisi neljä me-galautakuntaa ja muutama pie-nempi elin.

Muun muassa kaupunkisuun-nittelulautakunta, asunto-, ym-päristö-, varhaiskasvatus-, nuo-riso-, liikunta- sekä kirjasto- ja kulttuurilautakunnat aiotaan lopettaa.

Valtuustoon tulisi pormesta-reista kokopäiväisesti palkattu sisäpiiri. Se johtaisi kaupungin-hallitusta ja lautakuntia.

Vielä rajummin kasvaisi muu-taman johtavan virkamiehen val-

ta voidaan tasapainottaa myös luopumalla Sörnäisten tunnelin, Kruunusiltojen ja Guggenheimin kaltaisista satojen miljoonien hankkeista.

Viisi tasokorotusta

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on esittänyt, että budjetin raa-min pohjaksi otetaan ensinnäkin edellisen vuoden toteutuneet me-not (eikä alakanttiin tehty budjet-ti), toiseksi asukasmäärän kas-vun edellyttämä lisäys palvelui-hin, kolmanneksi voimakas pa-nostus työllisyyteen, neljänneksi resurssien lisäämisen pakolais-ten kotouttamiseen ja työllistä-miseen sekä viidenneksi kasva-vat tarpeet vanhusten ja lapsiper-heiden palveluissa, opetuksessa ja nuorisotyössä.

Budjetin valmistelussa pitää

HEKAN FUUSIO

& SEURAUKSET

Helsingin kaupungin johto muistuttaa saitaa Roope Ankkaa. Pankissa on lähes 900 miljoonaa euroa, mutta palveluja karsitaan.

1 / 2 0 1 6 E E S P Ä I N ! 5

Osallistuvaan budjetointiin ja lisää rahaa palveluihin

K O L U M N I

Ratkaiseeko raha peruskoulussakin? ?

Helsinki on jo leikannut koulutuksesta – ja sama meno jatkuuJuha Sipilän hallituksen astut-tua valtaan repesi raivo koulu-tusleikkauksista. Niin opiskelijat, vanhemmat kuin opettajatkin ar-vostelivat hallitusta, ja ansaitus-ti. Kuitenkin monille Helsingissä asuville ilmiö on tuttu jo pidem-mältä ajalta: opetuksen resurs-seista karsitaan, vaikka kukaan ei varsinaisesti ole sitä mieltä, et-tä tulevaisuudessa pärjättäisiin heikomman koulutuksen avulla.

Helsingissä on jo useamman vuoden ajan yhdistelty ja lak-kautettu kouluja vedoten huo-noon taloustilanteeseen. Kau-pungin talous on tehty tiukaksi keinotekoisesti: vuosia jatkunut alibudjetointi on keskeisimpiä syitä siihen, että rahaa palvelu-jen järjestämiseen ei muka riitä. Myös vuodelle 2016 on opetusvi-raston käyttöön varattu vähem-män rahaa kuin vuonna 2015 kului. Samaan aikaan Helsinki tekee talousarvion mukaan tänä vuonna kymmeniä miljoonia eu-roja voittoa.

Ei ole ihme, että etenkin kou-lujen vanhempainyhdistykset ovat arvostelleet lakkautus- ja yhdistämislinjaa voimakkaasti. Helsinki on varakas kaupunki, ja lasten määrä kasvaa. Vanhem-mat ovat arvostelleet opetusviras-toa virheellisistä oppilasmäärien arvioinneista ja ennusteista, se-kä liian lyhyellä aikataululla teh-dyistä päätöksistä. Kritiikkiä on tullut myös siitä, että koulujen merkitystä ei ole arvioitu alueen muiden palvelujen ja tilojen yh-teiskäytön kannalta. Aika ajoin vanhempien, opetuslautakun-nan jäsenten ja virkamiesten vä-lit ovat kiristyneet.

Demokratiaa kavennetaan

Ratkaisuna vanhempien tyyty-mättömyyteen ei ole ollut demo-

kratian lisääminen vaan sen ka-ventaminen. Opetusvirasto on yrittänyt ajaa läpi muutosta, jos-sa koulujen hallinnollisista yh-distämisistä ja lakkautuksista tehtävät päätökset siirrettäisiin opetuslautakunnan alaisuuteen. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että vanhempien olisi jatkossa entistä hankalampi saada ään-tään kuuluviin. Lakkautuspää-tökset tehtäisiin nopeammin ja suljettujen ovien takana, lauta-kunnassa käytävä keskustelu kun ei ole julkista.

Koulujen lakkauttamisten on-gelmallisuus on helppo ymmär-tää, mutta hallinnollisiin yhdis-tämisiin liittyvät ongelmat ilme-nevät usein vasta myöhemmin. Jos kaksi koulua yhdistetään hallinnollisesti, voidaan jo ny-kyisten käytäntöjen mukaan toi-sen koulurakennuksen toiminta ajaa alas pelkästään opetuslau-takunnan päätöksellä: valtuus-tossa ei asiasta tarvitse lainkaan

keskustelua käydä. Yhdistämi-nen voi myös tarkoittaa hallin-nollisen työtaakan lisääntymistä ja rehtorin etääntymistä varsinai-sesta opetuksesta.

Laadukas opetus vaatii rahaa

Viime kädessä tärkeintä pitäisi olla laadukas opetus lähellä per-heitä ja vanhempia. Se taas vaa-tii riittävän rahoituksen osaa vien opettajien, riittävän pienien ryh-mäkokojen, kouluavustajien ja oppilashuollon turvaamiseksi. Tähän perusongelmaan ei puu-tuta kouluverkkoa harventamalla tai hallinnollisilla yhdistämisillä.

Myöskään tuore muotisana, digitalisaatio, ei saa olla keino tehdä määrärahaleikkauksia. Päinvastoin: digitaalisten väli-neiden tehokas käyttäminen vaa-tii lisäresursseja paitsi laitehan-kintoihin myös henkilökunnan

!

opastamiseen, kouluttamiseen ja sähköisten oppimateriaalien ke-hittämiseen sekä käyttöönottoon.

Ongelmana on, että kouluissa ei laitteisto ole ajantasaista eikä kokonaisuus toimi: uudet laitteet tarvitsevat riittävän nopean sisäi-sen verkon, ja myös ohjelmistojen asennus sekä päivitys vaativat työtä. Todellinen vaara onkin, et-tä intoa puhkuen laitehankintoi-hin ja digitalisointiin käytetty ra-ha menee osittain hukkaan, kun kenelläkään ei ole aikaa hyödyn-tää sitä täysipainoisesti opetuk-sen tukena.

Siksi ymmärrän ja jaan helsin-kiläisten vanhempien ja opetta-jien huolen kehityksen suunnas-ta. Rikkaalla ja kasvavalla kau-pungilla ei pitäisi olla mitään syy-tä leikata koulutuksesta.

HEIKKI KETOHARJUSKP:n pääsihteeri

http://heikki.ketoharju.info

Eräänä päivänä sain lapse-ni koulusta viestin, jossa il-moitettiin luokan tekevän fy-siikan tunnilla retken, hinta 10,50 euroa. Jos ei ole varaa maksaa, jää koululle, kertoi lapseni kysyttäessä.

Koulussa lapsi on omil-laan, ja me vanhemmat toi-vomme hänelle parasta. Em-me voi kontrolloida sitä, mi-tä koulussa tapahtuu. Ha-luamme luottaa siihen, että ammattikasvattajat pitävät huolta lapsiemme hyvinvoin-nista. Vanhemmat ovat pie-nessä kiitollisuudenvelassa siitä, että lapsen kasvatus-vastuu siirtyy koululle osak-si päivää. Samalla säilyy kui-tenkin huoli lapsen selviämi-sestä, ja mikäpä olisi helpom-pi tapa avustaa oman lapsen koulutaivalta, kuin hellittää hieman kukkaronnyörejä.

Menestyksen mittarina näyttää olevan maksukyky

ja köyhyys mielletään liian usein yksilön omaksi viaksi. Äkkisel-tään pienehköiltä tuntuvat mak-sut ovat monelle vähävaraiselle perheelle ennakoimaton talou-dellinen stressitekijä etenkin, jos kouluikäisiä lapsia on useita.

H H H

Maksuttomasta perusopetukses-ta säädetään perusopetuslain lisäksi perustuslaissa. Perus-opetuslain mukaan ”opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa se-kä oppilaiden edellytyksiä osal-listua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aika-na (POL 2 §).” Opetushallituksen mukaan vanhemmat toki voivat talkoilla kerätä varoja johonkin erityiseen, mutta silloinkaan ei ketään oppilasta saa jättää pois toiminnasta.

Eri koulujen vanhempien ja opettajien kanssa käymieni kes-

kustelujen perusteella peruskou-luissa tunnetaan maksuttomuut-ta koskevaa lakia huonosti tai sit-ten siitä ei piitata budjettipainei-den alla. Ei voi eikä saa olla niin, että perusopetukseen tehdyt leik-kaukset siirtyvät vähävaraisten perheiden budjettivajeeksi.

H H H

Kerroin opettajalle, että maksua ei voi lain mukaan periä, vaan koulun pitää budjetoida riittä-västi rahaa retkiä varten. Opet-taja vastasi, että lapsi voi jäädä kouluun, eikä retkelle ole pak-ko lähteä. Otin yhteyttä rehtorin poissa ollessa apulaisrehtoriin, joka lupasi, että minun lapse-ni voi osallistua, vaikka ei mak-saisikaan, mutta koulu voi jon-kin uuden ohjeistuksen mukaan periä maksuja. Ohjetta hänellä ei kuitenkaan ollut pyydettäessä antaa.

Seuraavassa vaiheessa kerroin

kaupungin palautejärjestel-män kautta Opetusvirastolle huoleni lain noudattamises-ta. Se kantoi hedelmää. Alue-päällikkö jakoi käsityksekse-ni maksuttomuudesta, kou-lun rehtori pahoitteli opetta-jien puutteellista ohjeistusta ja kertoi, että koulun johto-kunnassa otetaan käsitte-lyyn retkibudjetit.

KALLE HERNBERG, opettaja itsekin

turvata vanhuspalveluohjelman edellyttämät lisäresurssit, lä-hikouluperiaate, asukastalojen kattava verkosto, lähikirjastojen resurssit Keskustakirjaston val-mistuessa, lähiliikunta ja tontti-vuokrien korotusten kohtuullis-taminen. Eriarvoisuuden vähen-täminen edellyttää lähipalveluja, palvelumaksujen korotusten tor-jumista ja aktiivipassin kaltaista tukea vähävaraisille.

Valtuustostrategian tavoi-te asukaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä on jäänyt kokoo-muksen ajaman yksipuolisen tuottavuustavoitteen jalkoihin. Pelkäksi menoleikkuriksi muo-dostunut tuottavuusnormi onkin syytä korvata palvelujen vaikut-tavuuden parantamisella.

Mitä mieltä on esimerkiksi mi-tata ikäihmisten hoivan tuotta-vuutta sillä, miten paljon kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus nousee nykyisestä noin 92 pro-sentista – kun se tarkoittaa jo nyt monessa tapauksessa heitteille jättämistä? Tai miksi tavoittei-den toteutumista mitataan sillä, miten paljon yksityisten työpaik-kojen osuus kasvaa julkisen sek-torin kustannuksella? Tällainen mittari voi sopia kokoomuksel-le, mutta Helsingin pitää palvella asukkaita.

YRJÖ HAKANENSKP:n ja Helsinki-listojen

kaupunginvaltuutettu

www.yrjohakanen.fi

ta. Kaupunginhallituksen esitte-lijänä toimisi kansliapäällikkö ja lautakunnissa toimialajohtaja. Viidelle virkamiehelle keskittyi-si näin lähes kaikkien päätösten valmisteluvalta.

SKP:n ja Helsinki-listojen ryhmä on esittänyt uutta val-mistelua, jossa asukkaat, henki-löstö ja kaikki valtuustoryhmät ovat mukana. Vallan keskittämi-sen sijasta ryhmä haluaa lisätä asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia mm. osallistuvalla budjetoinnilla. Vii-den virkamiehen ja pormesta-reiden sijasta on vahvistettava valtuuston roolia kaupungin ja myös sen yhtiöiden johtamises-sa. Ryhmä säilyttäisi suurim-man osan nykyisistä lautakun-nista ja johtokunnista.

massa olevat vuokralaisdemokra-tiaelimet ovat toimineet ennen fuu-siota ja fuusion jälkeen. Hiertää-kö Hekan kengässä jonkin sortin kivi?

Ovatko asukkaat tasavertaisia kumppaneita Hekan kanssa? He-kalla on käytettävissä kokopäiväi-nen lakimies/nainen, kaupungin oikeuspalvelut ja asiantuntijoita, joiden kustannukset maksatetaan asukkailla. Esitänkin, että vuokra-laisneuvottelukunta hakee varoja Hekalta, että myös asukkaat voivat käyttää tarvittaessa asiantuntijoi-ta. Omiammehan pyydämme.

EERO RASIJÄRVIHeka Kontulan, Myllypuron ja

Vesalan hallitusten jäsen

Hallituksen päättämät koulutusleikkaukset ovat saaneet vastaansa useita mielenosoituksia. Myös Helsingissä leikataan koulutuk-sesta ja päätöksiä ovat olleet tekemässä jopa samat edustajat, jotka eduskunnassa vastustavat leikkauksia.

6 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 6

Kaupat auki vappuna ja äitienpäivänä?

Edullisen ja reilun lähikaupan puolesta

KOMMUNISTIEN JA EDISTYSMIELISEN OSUUSTOIMINNAN LISTAN EHDOKKAAT HOK-ELANNOSSAHannu Aaltonen. Minna Aaltonen (sitoutumaton). Seppo Aaltonen. Lauri Alhojärvi (sitoutumaton). Irene Auer. Rita Dahl. Marianne Ehrnstén. Elina Haapala. Juho Tapio Haavisto. Kaija Haavisto. Yrjö Hakanen. Ari Hannikainen. Hannu Harju. Ritva Hartzell. Irma Hautala. Päivi Hedman. Viljo Heikkinen. Matti Heino. Kalle Hernberg. Jenni Häkkinen. Juha Hämäläinen. Hannu Ikonen. Olli Ikonen (sitoutumaton). Pirjo Juutilainen (sitoutumaton). Elina Järvenpää. Pekka Kallioniemi. Kirsti Kangas. Hannu Kautto. Ilkka Keurulainen. Heikki Ketoharju. Jarmo Knuutila. Toivo Koivisto. Talvikki Koivu. Hannele Kokko. Anneli Korhonen (sitoutumaton). Jenni Korhonen (sitoutumaton). Marko Korvela. Juha Kovanen. Minna Kuosmanen (sitoutumaton). Heikki Kurttila. Turo Laine. Marja Lappalainen. Hilkka Lappela. Jussi-Petteri Lappi. Raini Lehtonen. Katja Lehtovaara (sitoutumaton). Mikko Leppänen. Tommi Lievemaa. Juhani Lilja. Kari Lindström. Rauno Lintunen. Hannele Manner. Outi Mononen. Johan Mångård. Heikki Männikkö. Tarja Männikkö. Jarmo Nieminen. Rita Nieminen. Timo Nieminen. Olavi Nurminen. Pentti Nurminen. Matti Orava. Anneli Pennanen. Eila Pelttari. Mauri Perä. Wäinö Pietikäinen. Arja Putkonen (sitoutumaton). Ville Rahikainen. Eero Rasijärvi (sitoutumaton). Laura Rontu. Leena Ryömä. Senja Räsänen. Seppo Saarinen. Hannele Salava. Olli Salin (sitoutumaton). Mari Saloheimo (sitoutumaton). Tiina Sandberg. Pentti Seppänen. Eira Storm. Markku Sundell (sitoutumaton). Arjo Suonperä. Reijo Sutinen. Helmer Tallbacka (sitoutumaton). Juhani Tanski. Lassi Tiittanen. Hannu Tuominen. Jukka Vaahtera. Britt-Marie Valo. Juhani Valo. Berta Vesterinen. Arto Viitaniemi. Pentti Virtanen. Juha-Pekka Väisänen. Kalevi Wahrman. Iida Ylönen.

www.s-kanava.fi/web/hok-elanto/ osuuskauppavaalit

Kun kaupan aukioloajat va-pautettiin, päätti HOK-Elanto

pitää S-marketit ja Prismat auki kaikki sunnuntait ja eräät mar-ketit myös läpi yön. Aluksi pu-huttiin lähinnä sunnuntai-au-kioloista, mutta sitten paljastui, että kyse on myös vapun ja äi-tienpäivän kaltaisista juhlapäi-vistä. HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen nosti asian julkisuuteen ja vaati päätöksen muuttamista.

– Vappu on työväenliikkeen kansainvälinen mielenosoitus-päivä ja se on ollut Suomessa yleinen vapaapäivä koko sodan-jälkeisen ajan. Osuuskaupan ei pidä olla romuttamassa työväen-liikkeen saavutuksiin kuuluvia

säännöllisiä vapaapäiviä ja va-pun kaltaista juhlapäivää.

Myös SAK:n pääkaupunkiseu-dun paikallisjärjestö on vedonnut S-ryhmän päättäjiin aukiolopää-töksen perumiseksi. Vappu on perinteinen työväen juhlapäivä, jota pitää myös S-ryhmän työn-antajien kunnioittaa, se katsoo. Sittemmin samaa esitti koko S-ryhmälle kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas).

Laajat vaikutukset

Hakanen muistuttaa, että isona toimijana HOK-Elanto vaikuttaa koko kaupan alaan ja laajemmin-kin. Aukioloajat heijastuvat elin-

tarviketeollisuuteen, kuljetuk-siin, päiväkoteihin...

– Kehnot palkat pakottavat monet tekemään töitä myös sun-nuntaisin, jopa yötä myöten. Osuuskaupan pitää kuitenkin turvata riittävä palkka ilman, et-tä kaikki juhlapäivät muutetaan työpäiviksi.

– Vaikka Juha Sipilän halli-tus vapautti kaupan aukioloajat, pitäisi osuuskaupan noudattaa kohtuutta eikä ajaa kehitystä kohti 24/7-yhteiskuntaa, Haka-nen korostaa.

Hän esittää, että ainakin vap-pu, äitienpäivä, juhannuspäivä, itsenäisyyspäivä, joulupäivä ja uudenvuodenpäivä pidetään va-paapäivinä myös kaupoissa.

Osuustoiminnalla on Suomes-sa laajat perinteet ja merkittävä asema etenkin päivittäistavara-kaupassa. Lisäksi on syntynyt uusia osuuskuntia, ruokapiire-jä, jakamistaloutta ja yhteisöta-loutta, joissa on paljon samoja tavoitteita, joille edistysmielinen osuustoimintaliike syntyi.

Helsingin Osuuskauppa Elan-nossa pyrkimys kasvattaa mark-kinaosuutta ja liikevoittoja on nyt pitkälle syrjäyttänyt osuus-toiminnan ihanteet. HOK-Elanto on korostanut suuria yksiköitä ja suosinut bonuksilla niitä, joil-la on varaa kuluttaa paljon ra-haa. Työnantajaliitossa S-ryhmä on ajanut työehtojen heikentä-mistä ja kaupan aukioloaikojen pidentämistä.

Tekoja edustajistossa

Kommunistien ja edistysmielisten

ryhmän Yrjö Hakanen on esittä-nyt HOK-Elannon edustajistossa mm. ruuan hintojen alentamista, bonus-järjestelmän muuttamista pienituloisten hyväksi, panosta-mista hypermarkettien sijasta lä-hikauppaan, rajoituksia sunnun-tai-aukiolojen lisäämiseen, työn-tekijöiden aseman parantamista, yhteistyötä uusien osuuskuntien kanssa, luopumista ydinvoima-lahankkeista, S-pankin eettis-ten periaatteiden vahvistamista, oman tuotannollisen toiminnan uudelleen aloittamisesta ja Isra-elin miehittämillä palestiinalais-alueilla valmistettujen tuotteiden boikotoimista.

Irti Hyvä veli –verkostoista

Kommunistien ja edistysmieli-sen osuustoimintaväen lista tuo huhtikuussa pidettäviin HOK-Elannon vaaleihin vaihtoehdon

kaupan ja kuntien johtajien Hy-vä veli –verkoistoille. Se tarjoaa vaikuttamisen väylän kaikille, jotka haluavat, että HOK-Elan-to kehittää lähikauppaa, toimii ruuan hinnan alentamiseksi, tur-vaa kunnolliset työehdot ja edis-tää työllisyyttä, kehittää reilua ja ekologista kauppaa, lisää vai-kutusmahdollisuuksia ja tarjoaa vaihtoehdon koville kapitalistisil-le arvoille.

Kommunistien ja edistysmieli-sen osuustoiminnan listalla ovat Suomen kommunistisen puolu-een, Kommunistisen työväenpuo-lueen ja STP:ssä toimivan Kom-munistien liiton ehdokkaat sekä joukko sitoutumattomia. Vaalilis-ta järjestää keskustelutilaisuu-den osuustoiminnan haasteista to 7.4. klo 18 ravintola Dubli-nerin kabinetissa, Kaivopihalla.

www.skphelsinki.fi/vaalit/hok-elannon-vaalit-2016

tysmielisenä osuustoiminta-na. Osuuskunnan jäsenillä on näissä edustajiston vaa-leissa mahdollisuus vaikut-taa siihen, jatkuuko kaupan keskittämisen ja osuustoi-minnan syrjäyttämisen linja vai kehitetäänkö uudentyyp-pistä, lähituotantoon, suora-myyntiin ja luomutuotantoon liittyvää lähikauppaa, sosi-aalisesti ja ekologisesti vas-tuullista osuustoimintaa se-kä jäsenten ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Tradekalla on paljon mah-dollisuuksia palata osuustoi-minnan tielle ja tukea osuus-toiminnan uusia muotoja. Se on nyt mahdollista, kun Tra-deka on myös taloudellisesti itsenäinen, vakavarainen ja velaton.

Lisätietoja www.tradeka.fiwww.skp.fi/vaalit.

OSUUSKUNTA TRADEKAN VAALIT

Osuuskunta Tradekan vaalissa voi äänestää 22.maaliskuuta asti. Jä-senille on postitettu vaali-aineisto. Äänestys tapah-tuu postitse tai sähköises-ti netissä.

Vaaleilla valitaan Tra-dekan edustajistoon 85 varsinaista ja yhtä mon-ta varajäsentä. Vaalipii-rit ovat samat kuin edus-kuntavaaleissa sillä poik-keuksella, että Helsinki kuuluu Uudenmaan vaa-lipiiriin ja Ahvenanmaa Varsinais-Suomeen.

Kommunistien ja edis-tysmielisen osuustoimin-taväen listan ehdokkaat Uudenmaan vaalipiirissä ovat numeroilla 46 – 63.

Takaisin osuustoiminnan eturintamaan

Kommunistien ja edistys-mielisen osuustoimintavä-en vaaliliitossa on muka-na SKP:n ja STP:n taustan omaavia sekä sitoutumat-tomia ehdokkaita. Vaali-liitto haluaa, että Trade-ka palautetaan juurilleen ja sitä ryhdytään kehit-tämään 2000-luvun edis-

Miksi HOK-Elannon johto teettää töitä myös vappuna eikä kunnioita työväenliikkeen perinteistä juhlapäivää?

1 / 2 0 1 6 E E S P Ä I N ! 7

SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE

H Helsingin kaupungin piirijärjestö ryHitsaajankatu 9 A, 6. krs 00810 Helsinki(09) 774 38 140, helsinginpiiri@skp.fiwww.skp.fi/helsinkiPuheenjohtaja Irene Auer050 528 67 89, ireneauer@gmail.comPiirisihteeri Jussi-Petteri Lappi, 040 757 6841, jussi-petteri.lappi@pp.inet.fi

H SKP:n Etelä-Helsingin os.Olavi Nurminen, 040 518 7654, olavi.nurminen@pp1.inet.fi

H SKP:n Etu-Sörkan os.Jyrki Näsänen, 041 708 2497, juriknasanen@gmail.com

H SKP:n Helsingin posti– ja logistiikka-alan os.Toivo Saksala, 040 769 71 87, topisaksala@gmail.com

H SKP:n Koillis-Helsingin os.Jorma Heinonen, 044 976 12 60, helsinginpiiri@skp.fi

H SKP:n Käpylän ja Kumpulan os.Toivo Koivisto, 050 341 2590, toivo.koivisto@gmail.com

H SKP:n Maunulan-Pakilan os. Maija Hakanen, 050 570 43 68, maija.hakanen@kolumbus.fi

H SKP:n Helsingin itäisen alueen os. Juhani Lilja, 0400 722 706, jussi.lilja@iki.fi

H SKP:n Pitäjänmäen os.Heikki Vuorinen, (09) 566 4408, heikki.vuorinen@helsinki.fi

H SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmäwww.helsinki-listat.fiKaupunginvaltuutettu: Yrjö Hakanen, 050 341 23 20, yrjo.hakanen@skp.fiVaravaltuutetut:Seppo Lampela, steen1@monsp.comHeikki Takkinen, 0500 504 451, heikki.takkinen@luukku.comValtuustoryhmän sihteeri:Heikki Ketoharju, 050 918 91 39valtuustoryhma@ketoharju.info

H Punainen tähti – Helsingin kommunistiset nuorethelsinki@komnl.fipunainentahti.blogspot.com

EESPÄIN 1/2016Julkaisija SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ryPäätoimittaja Irene AuerValokuvat Toivo Koivisto, Veikko Koivusalo ja Maija HakanenTaitto Pia Laulainen Painatus TA-Tieto Oy, Helsinki

K O L U M N I

Rahaa on ja – rasismia

Sote-takit kääntyilivät Helsingin valtuustossaHelsingin valtuustossa nähtiin helmikuussa erikoinen näytelmä, kun aiemmin 5 sote-aluetta kan-nattaneista puolueista suurin osa vastusti 18 maakuntaan pe-rustuvaa aluejakoa liian suure-na. Samalla kokoomus, joka kaa-toi ennen vaaleja metropolihallin-non, esitti nyt metropolimallia. Hallituspuolueiden edustajista vain keskusta tuki valtuustossa Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntamallia.

SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen arveli sote- ja maakun-tauudistusta koskevan Helsingin lausunnon jäävän historiaan esi-merkkinä takinkääntämisestä ja myöhäisheränneestä valtapolitii-kasta. Hän arvosteli myös sitä, et-tä lausunnossa ei ole sanaakaan lähipalveluista, yhdenvertaisuu-desta, resurssien vähyydestä, kil-pailuttamisesta ja demokratiasta.

Hakanen piti vaaleilla valitta-van maakuntahallinnon muodos-tamista ja hajanaisen aluehal-linnon kokoamista sen alaisuu-teen myönteisenä askeleena eu-rooppalaisen paikallishallinnon suuntaan.

– Missään muussa maassa ei ole kuitenkaan keskitetty kaik-kia sosiaali- ja terveyspalveluja maakuntatasolle, ei varsinkaan sosiaalipalveluja.

Kyseenalaista on myös tilaa-ja-tuottajamallin tuominen sote-

alueille samaan aikaan kun mal-lia kokeilleet kaupungit, kuten Tampere ja Oulu ovat siitä luopu-massa. Hakanen ihmetteli myös byrokratiaa, jos maakuntia on 18, sote-alueita 15, yliopistosai-raaloita 5 ja muita keskussairaa-loita 7, pelastuslaitoksia 12, po-liisipiirejä 11 ja lisäksi vielä pal-velukokonaisuuksia pirstovat kil-pailuttamiset ja yksityistämiset.

Leikkaamista ja yksityistämistä

Hallitus on ilmoittanut sote-hankkeen tavoitteeksi leikata me-noja 3 miljardilla eurolla. Tätä ei

saada aikaan karsimatta palvelu-ja ja nostamatta palvelumaksu-ja. Sote-menoihin käytetään kui-tenkin Suomessa jo nyt vähem-män rahaa asukasta kohti kuin useimmissa Euroopan maissa.

Hakanen syyttikin hallituksen ajavan yksityistämistä kaksilla raiteilla.

– Kilpailuttamalla, palveluse-teleillä ja ”valinnanvapaudella” jaetaan uudelleen kuntien sote-palvelujen 23 miljardia euroa. Toisaalta bisnekselle luodaan li-sää markkinoita myös karsimalla julkisia palveluja.

Ruotsin kokemusten perus-teella kokoomuksen esittämä ns. valinnanvapaus keskittää palve-

luja sinne, missä on hyvätuloisia asiakkaita ja helppoja suoritteita. Sen sijaan ne, jotka eniten palve-luja tarvitsevat tai asuvat muu-alla kuin keskuksissa, jäävät vä-hemmälle tai jopa heitteille.

Lähipalvelut ja lähidemokratia

Hakanen esitti vaihtoehtona, et-tä erikoissairaanhoito ja erityis-tason sosiaalipalvelut siirretään maakuntien vastuulle. Sen si-jaan lähellä järjestettävät perus-palvelut säilyisivät kuntien vas-tuulla ja päätettäisiin lähellä. Näin voidaan kehittää palveluja paremmin kunkin alueen tar-peista, turvata asukkaiden vai-kutusmahdollisuudet, kehittää ennaltaehkäisevää toimintaa ja turvata yhteys kunnan muuhun toimintaan.

Hakasen esitystä kannatti si-toutumaton René Hursti. Se kaatui äänin 26 – 9, tyhjää 48. Keskustan Timo Laaninen esitti hallituksen maakuntamallia tu-kevan esityksen, jota asettuivat yllättäen valtuustossa kannat-tamaan kristillisten lisäksi Ee-ro Heinäluoma (sd) ja Minerva Krohn (vihr). Se hävisi äänin 70 – 11, tyhjää 3, metropolimallil-le, jonka kannalla olivat muut eduskuntapuolueet.

Rikas mies jos oisin - lauloi Lasse Mårtenson 60-luvul-la. Sheldon Harnickin teks-tissä unelmoidaan keskelle kaupunkia rakennettavas-ta suuresta linnasta, jossa yhdet portaat veisivät ylös, toiset alas ja kolmannet - ei minnekkään.

”Kolmen ässän” hallitus on pystynyt laulun unel-maan. Suomi on rikas mies. Keskelle kaikkea on raken-nettu iso hallitus. Suurille yrityksille ja bisnekselle por-taat vievät ylös. Kansa puo-lestaan kulkee portaita alas. Mutta mihin vievät kolman-net portaat?

Kun maailman maat laite-taan bruttokansantuotteen mukaan paremmuusjärjes-tykseen, on Suomi jossain 25 parhaan maan kohdilla yhdessä Belgian, Ison Bri-tannian ja Omanin kanssa. Metro-lehden uutisen mu-kaan Norja on maailman on-nellisin, rikkain ja tervein maa. Suomi sijoittui kym-menen onnellisimman maan joukkoon, yhdeksänneksi. Mittarina listauksessa käy-tettiin muun muassa brutto-kansantuotetta ja työssäkäy-vien ihmisten määrää. Kaik-kiaan mukana oli 142 maata. Listan häntäpäästä löytyivät Afganistan, Irak sekä Jemen.

Rahamiehet johdossa

Keskustapuolueen jäsenet halu-sivat johtajakseen miljonäärin. Suomi sai rahamiehestä päämi-nisterin. Nyt Juha Sipilä huu-taa onnellisten ihmisten maassa keskeltä kylää, molemmat kädet sivuilla, että meillä ei ole rahaa.

Timo Soini ja Alexander Stubb toistavat Sipilän kanssa, kaikista listauksista huolimatta, että Suomessa on kriisi ja pak-koheikennysten aika. Ministeri-miesten mielestä markkinat saa-vat ohjata työllisyyttä ja palvelu-ja, raha seurata asiakasta ja rik-kaat rikastua.

Ennakkoarvioiden mukaan suomalaiset pörssiyhtiöt maksa-vat tänä keväänä yli 11 miljar-dia euroa osinkoja omistajilleen. Lisäksi on valaisevaa tietää, et-tä kansantaloutena Suomen vel-kaantuminen ulkomaille on lop-punut viime vuonna, vaihtotase on kääntynyt positiiviseksi.

Työväenluokan perspektiivistä hyvinvointi on Suomessa jakau-tunut epätasaisesti. Globaalisti 62 rikkainta ihmistä omistaa yh-tä paljon kuin puolet maailman väestöstä. Kehitysyhteistyöjärjes-tö Oxfamin raportin mukaan kui-lu rikkaiden ja köyhien välillä le-venee kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on se Sipilän, Soinin ja Stubbin ja heidän kansainvälisten kave-

riensa rakentama alaspäin vievä porras.

Köyhyydestä huolestunut kansa

Johtajiensa tapaan ovat entistä useammat suomalaiset alkaneet huutaa hätäänsä ääneen ja näky-västi. Suomessa on kokoonnuttu aikaisempaa räikeämmin rasisti-siin vihatilaisuuksiin. Syyllisik-si suomalaiseen köyhyyteen on virheellisesti esitetty Suomeen turvapaikkaa hakemaan tulleita ulkomaalaisia.

Euroopan rajan viime vuon-na ylitti noin 350 000 turvapai-kanhakijaa. Eurooppaan tul-leiden turvapaikanhakijoiden määrä suhteessa EU:n asukas-lukuun reiluun 500 miljoonaan, on 0,07 % (tammi-lokakuu 2015). Tätä 0,07 % kutsutaan vähän pu-hujasta riippuen aalloksi tai vyö-ryksi. Todellisuudessa luku vas-taa pientä pintaväreilyä.

Talouden lisäksi kurjuutta, riistoa ja huolta aiheuttavat so-dat. YK:n mukaan suurinta pa-kolaisuus on ollut Syyriasta, Ira-kista ja Afganistanista. Pelkäs-tään Yhdysvallat on viime vuo-sina sotinut ja edelleen sotii Af-ganistanissa (2001- ), Irakissa (2003-2011), Pakistanissa (2004-), Libyassa (2011) sekä Syyriassa, Irakissa, Libyassa ja Nigeriassa

(2014-). Ihmiset joutuvat juu-rikin sotien jaloista jättämään kotinsa ja etsimään muualta turvapaikkaa.

Tutkija Anna Rastas kir-joittaa teoksessa ”Rasismi lasten ja nuorten arjessa”, et-tä ympäristössä, jossa rasis-mista puhutaan, jossa se tuo-mitaan ja jossa sitä vastuste-taan, voivat lapsetkin oppia vastustamaan rasismia, aivan siinä missä he oppivat rasis-miakin ympäristöstään. Olen samaa mieltä. Meidän on syy-tä katsoa asioita suoraan sil-miin, katsoa talouden ja maa-hanmuuton lukuja suhteessa laajempiin kokonaisuuksiin ja todeta, että kädessämme on peili johon kaikki eivät ha-lua katsoa.

Rahaa on ja rasismia. Väi-tän että Sipilä, Soini ja Stubb kansainvälisten kaverien-sa kanssa keksivät kolman-net portaat, jotta eksyisimme asias sa ja tekisimme maahan-muuttajista syntipukkeja hal-lituksen leikkauspolitiikalle.

JP VÄISÄNENSKP:n puheenjohtaja

Peruspalvelut ja lähidemokratia jäivät valtapelin jalkoihin kun Helsingin valtuusto käsitteli sote-uudistusta ja maakuntahallintoa.

8 E E S P Ä I N ! 1 / 2 0 1 6

Yleiskaava uuteen valmisteluun – viheralueita ei saa uhrata gryndereilleKaupunkisuunnittelulautakun-nan ehdotus Helsingin yleiskaa-vaksi on saanut vastaansa ennä-tysmäärän muistutuksia, noin 1 450. Pääsyynä vastalauseisiin on se, että suuri osa uudesta ra-kentamisesta esitetään yleiskaa-vassa viheralueille, vaikka niiden tarve lisääntyy kun asukasmää-rä kasvaa. Rakentaminen uhkaa Keskuspuistoa ja Helsinki-puis-toa sekä monia aikoinaan hyvin suunniteltuja asuinalueita, jois-sa esitetään laajaa täydennysra-kentamista. Muistutusten määrä kuvaa sitä, että asukkaiden esit-tämät mielipiteet on sivuutettu valmistelussa lähes totaalisesti.

Suomen kommunistisen puo-lueen Helsingin piirikomitea kat-soo muistutuksessaan, että yleis-kaavaehdotukseen tarvitaan niin perusteellisia muutoksia, että se ei kelpaa pohjaksi päätöksen-teolle. Ehdotus tulee palauttaa uuteen valmisteluun, jossa ote-taan huomioon helsinkiläisten mielipiteet.

Malttia kasvuun

Yleiskaavan kovia rakentamis-tavoitteita perustellaan sillä, et-tä Helsingin asukasluvun arvioi-daan kasvavan 260 000 henkilöl-lä vuoteen 2050 mennessä. Aika-väli on SKP:n piirin mielestä liian pitkä ja siihen liittyy niin paljon epävarmuutta, ettei sitä ole syy-tä ottaa lähtökohdaksi. Piiri kri-tisoi myös sitä, että kaava-aineis-tossa ei ole arvioitu miten rahoi-tetaan yhtä aikaa rakentamisen voimakas lisäys ja hyvät julkiset palvelut. Samoin puuttuu arvio siitä, millaisia ongelmia muutto-liikkeen kiihdyttämisestä seuraa muun Suomen kehitykselle.

SKP:n piirin mielestä rakenta-mistavoitteita on sekä asumisen että liike- ja toimitilojen osalta syytä muuttaa maltillisemmiksi.

Samalla se kiinnittää huomiota siihen, että kaavaehdotus mah-dollistaa huomattavasti esitetty-jä asukastavoitteita suuremman rakentamisen. Tämä johtuu siitä, että rakentamistehokkuus (ker-

KESKUSPUISTON PUOLESTA KAMPANJOIDAAN

edustaja Pertti Salolainen, euro-parlamentin jäsen Nils Torvalds, luonnonsuojeluasiantuntija Ta-pani Veistola, tutkija Kati Vie-rikko, puheenjohtaja Veli-Pek-ka Kantanen, toiminnanjohtaja

rosluku) on jätetty suurelta osin auki ja että nyt esitetyn yleis-kaava-alueen lisäksi on tekeillä Östersundomin ja Vartiosaaren osa-yleiskaavat.

Näiden kaavojen tavoitteena

Helsingin yleiskaavaan ehdo-tettu rakentaminen Hämeen-linnanväylän varteen uhkaa Keskuspuistoa ja sen virkis-tyskäyttöä. Hämeenlinnan-väylän muuttaminen kaupun-kibulevardiksi toisi Keskus-puistoon noin 20 000 hengen asuinalueet ja lisäksi toimiti-larakentamista. Keskuspuisto kaventuisi erityisesti Hämeen-linnan väylän itäpuolella Pirk-kolassa ja Maunulanpuiston kohdalla. Se supistuisi myös eteläosissa.

Adressi

Keskuspuisto on Helsingin vihreä helmi, jonka 100-vuo-tisjuhlia vietettiin pari vuotta sitten. Keskuspuiston puolus-tamiseksi onkin syntynyt mo-nenlaista toimintaa.

Keskuspuistoon rakenta-mista vastaan kerätään ad-ressia, jonka ensimmäisiä al-lekirjoittajia ovat mm. kirjaili-ja Sirpa Kähkönen, kansan-

Keskuspuisto on Helsingin vihreä helmi, jota ei pidä pilkkoa gryndereiden rakennusmaaksi.

on asukasmäärän lisääminen yhteensä selvästi yli 300 000:lla. Rakentamistavoitteiden pohjana ovat myös epärealistiset arviot keskimääräisen asumisen ja työ-tilan määrien kehityksestä.

SUSA

NN

A P

ITKÄ

NEN

Maunulan Majan luona kerättiin talvellla nimiä adressiin Keskuspuiston puolesta. Eri puolilla Keskuspuistoa tempaistaan uudelleen 24.huhtikuuta.

Lähipalvelut ja vihersormet

SKP:n piirikomitea pitää käsittä-mättömänä, että kaupunkisuun-nittelulautakunta esittää yksi-mielisesti viher- ja virkistysalu-eiden laajamittaista uhraamista gryndereiden voitontavoittelulle. Piirikomitea esittää jatkovalmis-telun linjaamista niin, että:

– Keskuspuiston alueelle esi-tetty rakentaminen poistetaan kokonaan

– Helsinki-puistoon rakenta-misesta luovutaan (mm. Tuoma-rinkylän kartano, Haltiala, Van-taanjoen varsi, Vanhankaupun-ginlahden rannat)

– Itäisen ja merellisen Helsin-gin arvokkaat luonto- ja virkis-tysalueet säilytetään (mm. Var-tiosaari, Ramsinniemi, Etelä-Mustavuori, Rastilan rantamet-sä, Uutela, Melkki, Kivinokka)

– Malminkartanon ja Munkki-vuoren metsiin ei rakenneta

– Viherverkoston ”vihersor-mia” ja poikittaisia yhteyksiä ei kavenneta

– Luonnonsuojelu merkitään oikeudellisesti sitovalla tavalla kaavakartalle

– Lähipalvelut määritellään selvästi ja niitä ei keskitetä vain liike- ja palvelukeskuksiin.

– Kaupunkibulevardien osalta haetaan ratkaisut, joilla sääste-tään maata ja viheralueet, ei ra-kenneta melualueille ja varmiste-taan kustannustehokkuus

– Malmin lentokentälle jäte-tään yksi kiitorata, kulttuurihis-toriallisesti arvokkaat rakennuk-set, viheralueita ja pk-yritystoi-minnan alue

– Edistetään energiaa säästä-viä ratkaisuja ja siirtymistä uu-siutuvaan energiaan ja liiken-teessä asetetaan etusijalle raide-liikenne, poikittainen joukkolii-kenne ja älykkäät liikenneverkot.

Marjut Klinga ja opettaja Outi Mononen.

Maunulassa järjestettiin tal-vella ”Keskuspuiston rajankäyn-ti” -tapahtuma, jossa hiihtolatu-jen varrella ja Maunulan Majalla

kerättiin satoja nimiä adressiin ja jaettiin tietoa yleiskaavasta. Pro Haaga järjesti yhdessä Pohjois-Haaga seuran kanssa kaava-kävelyn ja monet muutkin ovat ottaneet kantaa Keskuspuiston puolesta

Keskuspuistossa tapahtuma

Keskuspuiston varren kaupun-ginosissa on syntynyt kaupun-ginosa-, luonto- ja virkistysyhdis-tysten edustajista ja muista asian tärkeäksi kokevista Keskuspuis-toryhmä, joka järjestää toimintaa Keskuspuiston puolustamiseksi ylimitoitetulta rakentamiselta.

Ryhmä järjestää sunnuntaina 24.huhtikuuta klo 11-15 tapah-tumia, jotka sijoittuvat yleiskaa-vassa rakennettavaksi ehdotettu-jen kortteleiden rajoille. Tapahtu-mapisteissä kerätään nimiä Kes-kuspuistoa puolustavaan adres-siin, jaetaan tietoa Keskuspuis-tosta ja yleiskaavasta sekä jär-jestetään luontotoimintaa muun muassa lapsille.

Adressin luovutus

Keskuspuistoryhmä luovuttaa Keskuspuisto-adressin kaupun-kisuunnittelulautakunnan jäse-nille 3.5.2016 klo 15.30 Annan-talolla keskustelutilaisuudessa, joka on kaikille kaupunkilaisille avoin. Ryhmä aikoo myös tava-ta kevään aikana kaupunginval-tuuston ryhmät ja kaavan valmis-telusta vastaavia viranhaltijoita.

Keskuspuiston supistaminen ei ole läpihuutojuttu päättäjien-kään keskuudessa. Liikuntalau-takunta, yleisten töiden lautakun-ta ja ympäristölautakunta ovat antaneet yleiskaavaehdotukses-ta yksimielisesti Keskuspuistoa puolustavat ja sinne rakentamis-ta vastustavat lausunnot.

MAIJA HAKANENPirkkola

Allekirjoita adressi: www.adressit.com/keskuspuistoa_ei_saa_

supistaa

www.facebook.com/keskuspuistonpuolesta

!

!