effect tool kit suomi

EFFECT-hankkeen tavoitteena on monituottajamallin jatkokehittäminen, jolla pyritään siihen, että eurooppalai-set pienet ja keskisuuret yritykset pystyvät parantamaan ikäihmisille tarkoitettujen hyvinvointipalveluidensa laatua

ja asiakaslähtöisyyttä. Tavoitteena on parantaa ja tehostaa pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusia liiketoimintamah-dollisuuksia. EFFECT-hankkeen pääpainopisteenä on euroop-palaisten organisaatioiden, alueiden ja maiden välisen yhteistyön ja sujuvuuden kehittäminen ja tukeminen.

Tavoitteet on saavutettu lisäämällä yhteistyötä. Hankkeen aikana on tehty toimipaikkavierailuja kumppanimaihin ja haettu oppia alueiden parhaista käytännöistä. Yhteistyömallin paras puoli on se, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan asioi-ta voidaan oppia toisilta. Väestömuutokset ja väestön ikäänty-miseen liittyvät haasteet asettavat kunnille, yrittäjille ja kolmannen sektorin organisaatioille paineita. Yhteistyötä on lisättävä ja palveluiden laatua parannettava. On myös otettava käyttöön eh-käiseviä toimenpiteitä. EFFECT-hankkeessa pyritään tukemaan innovatiivisia ja siirrettävissä olevia toimintamalleja.

Tietoja ikäihmisten tulevista asiakaslähtöisistä palvelutarpeista tarvitaan monesta syystä. Niistä on hyötyä yrittäjyyden edistä-mistoimien kehittämisessä. Näiden tietojen avulla voidaan myös jakaa tietoa hyvistä käytännöistä ja innovatiivisista aloitteista hyvinvointipalveluja tarjoaville yrityksille. Väestön ikääntyminen on mahdollisuus. Yhä useampi hyväkuntoinen ikäihminen haluaa käyttää laajaa valikoimaa palveluita. Tulevaisuuden palvelutarpeet Hämeenlinnan seudulla -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen ikäihmisten palvelutarpeita tulevaisuudessa. Näiden tie-tojen avulla pyritään löytämään ideoita, jotka voisivat johtaa mm. kannattavan liiketoiminnan syntymiseen. EFFECT-hankkeessa on onnistuttu edistämään monituottajamallin kehittämistä hyviä käytänteitä jakamalla.

Hankkeeseen osallistuvilla organisaatioilla on oma teemansa:- palveluhankinnat, hankintaprosessi (Uumaja)- asuminen, solidaarisuus, syrjäytymisen ehkäisy, tiedotus ja

lähipalvelut, liikkuvuus ja esteettömyys (Metz)- palveluyritysten kehittäminen (Asturia)- tuettu kotona asuminen (Brescia)- yritysnäkökulma (Lorraine) - yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä

(Häme)

Teemoja käsitellään perusteellisemmin jäljempänä. Kerätyt hyvät käytännöt on analysoitu yhteisesti sovittujen arviointikriteerien valossa. Hyvät käytännöt ovat koottuina ”Best Practice Tool Kitissä”, hyvien käytäntöjen työkalupakissa. Hyvien käytäntöjen

työkalupakki sisältää kolme hyvää käytäntöä kuudelta eri alueel-ta. Jokainen käytäntö on arvioitu yhteisten kriteerien mukaisesti. Työkalupakissa on esitelty tarkemmin myös projektissa mukana olevat partnerit sekä alueet.

Hyvien käytäntöjen työkalupakin kokoamisella ei pyritä pelkästään hyvien käytäntöjen siirtämiseen alueelta toiselle tai organisaatiosta toiseen. Tavoitteena on myös yhdistää hyvien käytäntöjen osia organisaation tai alueen todelliseen työskente-ly-ympäristöön. Näin pyritään luomaan ihanteellinen ja innovatiivi-nen toimintatapa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmal-lin pohjaksi.

Hankkeeseen osallistuvilta alueilta kerätyt kokemukset anta-vat arvokasta tietoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus-mallia varten. Samalla saadaan tietoa yhteistyömallin toiminnasta osallistuvilla alueilla. EFFECT-hankkeessa on löydetty esimerk-kejä palveluiden tuotantoprosessin tehokkuudesta jakamalla kokemuksia ja hyviä käytäntöjä eri alueiden välillä.

Jotta väestön ikääntymisen haasteeseen pystytään vas-taamaan, tarvitaan käyttäjälähtöisiä hyvinvointipalveluja, joilla kansalaiset tavoitetaan tehokkaasti. EFFECT-hankkeesta saa-daan uutta tietoa ikäihmisten tulevista palvelutarpeista ja hyvistä käytännöistä. Tulokset annetaan osallistuvien alueiden käyttöön. Hyvien käytäntöjen soveltamisen avulla voidaan tehdä muutok-sia ikäihmisten hyvinvointipalveluihin Euroopassa.

EFFECT-hanke on tarjonnut osallistuville alueille hyvän mahdollisuuden parantaa tehokkuuttaan, kansainvälisyyttään ja kannattavuuttaan. Hanke on tuonut hyötyjä jokaiselle osallistu-valle alueelle. Vaikka haasteet ovat samanlaiset, toimenpiteis-sä on eroja. Olemme pystyneet siirtämään hyödyllistä tietoa alueelta toiselle, ja löydetyt ratkaisut on sovellettu kunkin alueen tilanteeseen. Hankkeen tavoitteena on ollut parantaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta. EFFECT on anta-nut osallistuville alueille erinomaisen mahdollisuuden muiden alueiden viranomaisten ja yrittäjien kohtaamiseen sekä tärkeiden yhteistyökumppanuuksien ja jopa ystävyyssuhteiden luomiseen eri puolilla Eurooppaa.

EFFECT-hankkeen jäseninä toivomme, että pystymme tukemaan kaikenlaista yhteistyötä ja tätä kautta osaltamme vastaamaan väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti. Väestön ikääntyminen voidaan nähdä mahdollisuutena, ja tämä on yksi askel kohti parempaa tulevaisuutta.

Kehittämiskeskus Oy Häme on koordinoinut kansainvälis-tä EFFECT-hanketta. Hämeellä tarkoitetaan Kanta-Hämeen Hämeenlinnan seutua. Forssa kuuluu myös Kanta-Hämeeseen, josta Häme on kerännyt hyviä käytäntöjä.

EFFECT-hankkeen ja hyvien käytäntöjen työkalupakintarkoitus sekä tavoitteet

Sisällysluettelo

2 EFFECT-hankkeen ja hyvien käytäntöjen työkalupakin tarkoitus ja tavoitteet

4 Arviointikriteerit

6 Alueet ja osallistujat

8 Siirrettävyys

10 Teema 1: Palveluyritysten kehittäminen (Asturia, Espanja)

11 Hyvä käytäntö 1. Terveydenhuolto-opisto, Västerbotten

12 Hyvä käytäntö 2. Kotihoidon palveluyritysten rekisteri, Brescia

13 Hyvä käytäntö 3. Voutilakeskus, Häme

14 Teema 2. Tuettu kotona asuminen, Brescia, Italia

15 Hyvä käytäntö 1. Asumisen kustannukset: arviointilomakkeen kehittäminen, Metz

16 Hyvä käytäntö 2. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit terveiden ikäihmisten luona, Västerbotten

17 Hyvä käytäntö 3. Seniorikortti, Metz

18 Teema 3. Yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä, Häme

19 Hyvä käytäntö 1. Vapaata valintaa koskevan lain soveltaminen julkisen sektorin kotihoitopalveluissa, Västerbotten

21 Hyvä käytäntö 2. Etäisyyksien poistaminen, Asturia

22 Hyvä käytäntö 3. Varoittaminen kuumuuden aiheuttamista terveysongelmista, Brescia

24 Teema 4. Yritysnäkökulma, Lorraine, Ranska

25 Hyvä käytäntö 1. Päiväkeskusten innovaatiotoiminta kotihoidon palveluissa, Asturia

26 Hyvä käytäntö 2. Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskus, Häme

27 Hyvä käytäntö 3. Västerbottenin innovaatiokeskus, Uumaja

28 Teema 5. Asuminen, solidaarisuus, liikkuvuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalvelut ja eristäytymisen ehkäiseminen, Metz, Ranska

29 Hyvä käytäntö 1. Welcome in – sosiaalinen kohtaamispaikka ja kahvila aikuisille ja ikäihmisille Uumajassa, Västerbotten

31 Hyvä käytäntö 2. Hyvin suunniteluja ja laadukkaita asumisratkaisuja koskeva tutkimus, Häme

33 Hyvä käytäntö 3. BIRD – Täyden palvelun tukiasunnot, Brescia

34 Teema 6. Palveluiden hankinta, hankintaprosessi, Uumaja, Ruotsi

35 Hyvä käytäntö. Ikäihmisten hoitokoteja koskevien hyvien käytäntöjen oppaat, Asturia

37 Hyvä käytäntö. Vanhuuseläkkeen kattamat palvelut, yksilökohtainen toimintasuunnitelma, Lorraine

38 Hyvä käytäntö 3. Hämeenlinnan seudun hyvinvointialan toimialaryhmä ja Forssan seudun hyvinvointiklusteri, Häme

39 EFFECT-hanketta koskevat johtopäätökset

43 Kiitokset ja yhteystiedot

43 EFFECT-hankeryhmä

SiirrettävyysSiirrettävyys tarkoittaa mahdollisuutta käyttää olemassa olevaa käytäntöä toisessa paikassa, tilanteessa ja ympäristössä. Siirret-tävyyden ääripäät ovat ”vaikeasti siirrettävissä” ja ”helposti siir-rettävissä”. Hyvän käytännön siirrettävyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat tarve uusille menetelmille, toimintaympäristöön vaikuttavat tekijät, kuten lainsäädäntö ja säännökset, sekä organisaation sisäinen muutosvalmius. Hyvien käytäntöjen siirtäminen edellyt-tää muutoksia työtapoihin ja sisäiseen viestintään sekä valmiutta uudenlaiseen ajattelutapaan.

Siirtämisprosessin aikana käyttöönottavan organisaation on tehtävä tiivistä yhteistyötä käytännön kehittäneen tahon kanssa. Tiivis yhteistyö takaa, että jo tehdyt virheet voidaan välttää uu-dessa organisaatiossa.

Siirtäminen onnistuu parhaiten alueille ja organisaatioihin, joiden toimintaympäristö tukee siirtämistä. Keskeiset hyvän käytännön siirtämiseen vaikuttavat tekijät: - yhteinen tavoite, joka yhdistää hyvän käytännön organisaation

tai alueen tavoitteisiin- hyvä viestintä alueen tai organisaation sisällä- tarkat määrittelyt liiketoimintatarpeista ja uusien työskentely-

menetelmien tai hyvien käytäntöjen tärkeydestä- keskusteluun ja tiedon jakamiseen kannustava ympäristö- laadukas IT-toimintaympäristö alueella sekä- realistiset mahdollisuudet toteuttaa hyvää käytäntöä.

Hyvän käytännön siirtämiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä

• Millaisia etuja valittu hyvä käytäntö toisi alueelle ja mikä olisi sen merkitys? Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hyvä käytäntö vastaisi?

• Onko hyvä käytäntö siirrettävissä yksityisyrittäjille vai ennem-min julkishallinnon organisaatiolle?

• Mitä hyvällä käytännöllä on saavutettu ja millaisia kokemuksia siitä on olemassa?

• Sisältyykö hyvään käytäntöön osioita, jotka ovat erityisen helposti siirrettävissä omalle alueelle?

• Mitkä alueen toimintaympäristöä koskevat olosuhteet voivat vaikuttaa hyvän käytännön siirtämiseen? Onko esim. lainsää-däntöä tai säännöksiä?

• Miten alueella toimivat yksityisyritykset voisivat hyötyä tästä hyvästä käytännöstä?

• Onko mahdollisuutta tuoda alueellista kokemusta ja osaamis-ta valittuun hyvään käytäntöön?

• Mitä hyvään käytäntöön sisältyviä asioita ei haluta siirtää ja miksi?

• Millaisia muutoksia päivittäisiin toimintaprosesseihin tulisi tehdä?

• Onko alue tai organisaatio valmis muutokseen?

Lyhyen aikavälin vaikutuksetLyhyen aikavälin vaikutukset liittyvät pääasiassa lyhyen aikavälin hyötyihin ja nimenomaan kustannushyötyihin. Lyhyen aikavälin vaikutukset voivat olla myönteisiä tai kielteisiä. Analysoitaes-sa lyhyen aikavälin vaikutuksia on suhtauduttava varovaisesti käsityksiin, jotka voivat vaikuttaa siirtämisen tehokkuuteen. Tärkeää on myös siirtämiseen vaikuttavien riskien tarkastelu. Myös hyvän käytännön tuomaa erilaistamisetua tulee tarkastella lyhyen aikavälin vaikutuksena. Tällä tekijällä voi olla suuremmat vaikutukset kuin lyhyen aikavälin tehokkuudella. Tämä riippuu alueesta/organisaatiosta, ajankohdasta ja muista relevanteista tekijöistä. Hyvinvointipalveluiden tuotannossa viranomaisten on samaan aikaan ylläpidettävä lakisääteistä palvelua ja pidettävä kustannukset kurissa. Lyhyen aikavälin kustannussäästötavoit-teet ja julkishallinnon tai poliittisten päättäjien asettamat sisäiset tai ulkoiset paineet voivat lyhentää suunnittelun aikaväliä. Myös organisaation kyky käsitellä innovointia ja toteuttamista voi vaikuttaa hyvän käytännön tuomiin hyötyihin. Myös kyky ottaa uusia ideoita nopeasti käyttöön voi olla hyvä käytäntö. Se voi antaa joustavalle ja innovatiiviselle organisaatiolle uutta energiaa ja uusia voimavaroja.

Lyhyen aikavälin vaikutusten arviointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä

• Millaisia lyhyen aikavälin vaikutuksia valitulla hyvällä käytännöl-lä voi olla omalla alueella tai omassa organisaatiossa? Toisiko se kustannushyötyjä tai avaisiko uusia mahdollisuuksia?

• Miten alueella toimivat yksityisyritykset voisivat hyötyä tästä hyvästä käytännöstä lyhyellä aikavälillä?

• Millaisia lyhyen aikavälin sivuvaikutuksia hyvästä käytännöstä voisi seurata?

• Millaisia lyhyen aikavälin riskejä hyvään käytäntöön voi liittyä?• Toisiko hyvä käytäntö alueelle erilaistamisetuja? Millaisia lyhy-

en aikavälin erilaistamisetuja voitaisiin saavuttaa?• Jos hyvästä käytännöstä on mahdollista saada selkeitä erilais-

tamisetuja, onko alue tai organisaatio valmis hyödyntämään ne ja miten tämä tehtäisiin?

• Onko alueella tai organisaatiolla riittävästi resursseja lyhyellä aikavälillä?

• Onko alueella tai organisaatiolla riittävästi koulutettua työvoi-maa käytettävissä lyhyellä aikavälillä?

• Millaisia lisähyötyjä tämä hyvä käytäntö voisi tuoda alueelle julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin näkökulmasta?

• Millaista osaamista alueella on kyseisen hyvän käytännön hyötyjen saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä?

• Pystyykö alue hyötymään aikaisesta hyvän käytännön käyt-töönotosta?

Arviointikriteerit

ARVIOINTIKRITEERIT4

ARVIOINTIKRITEERIT

Pitkän aikavälin vaikutuksetPitkän aikavälin vaikutukset liittyvät pääasiassa alueen tai organisaation strategiseen suunnitteluun. Strategiat vaikuttavat kilpailukykyyn, joka on yksi hyvien käytäntöjen siirtämisen syy. Saavuttaakseen enemmän hyötyjä pitkällä aikavälillä, alue voi riskeerata jotkin lyhyen aikavälin vaikutukset, kuten kustannuste-hokkuuden tai muut erilaistamisedut. Kansainvälisistä suunta-uksista ja alueiden omista kehittämisohjelmista saadaan tärkeää tietoa, jota tarvitaan kestävän kehityksen ja pitkän aikavälin hyötyjen saavuttamiseen.

Pitkän aikavälin vaikutusten arviointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä

• Onko hyvä käytäntö alueen pitkän aikavälin strategioiden mukainen?

• Miten alueella toimivat yksityisyritykset voisivat hyötyä tästä hyvästä käytännöstä pitkällä aikavälillä?

• Millaisia pitkän aikavälin vaikutuksia tietyllä hyvällä käytännöllä voi olla omalla alueella tai omassa organisaatiossa? Toisiko se kustannushyötyjä tai avaisiko uusia mahdollisuuksia?

• Millaisia pitkän aikavälin sivuvaikutuksia hyvästä käytännöstä voisi seurata?

• Millaisia pitkän aikavälin riskejä hyvään käytäntöön voi liittyä?• Toisiko hyvä käytäntö alueelle erilaistamisetuja? Millaisia pitkän

aikavälin erilaistamisetuja voitaisiin saavuttaa?• Jos hyvästä käytännöstä on mahdollista saada selkeitä erilais-

tamisetuja, onko alue tai organisaatio valmis hyödyntämään ne ja miten tämä tehtäisiin?

• Miten alue tai organisaatio saa riittävästi resursseja ja osaa-mista hyvän käytännön mukaiseen toimintaan pitkällä aikavä-lillä?

• Millaisia lisähyötyjä tämä hyvä käytäntö voisi tuoda alueelle julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin näkökulmasta?

• Millaista osaamista alueella on kyseisen hyvän käytännön hyötyjen saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä?

KustannustehokkuusHyvän käytännön on tuotava alueelle tai organisaatiolle lisä-arvoa. Hyvällä käytännöllä, jonka painopisteinä ovat alueen erityistarpeet ja strategiset päätökset, voidaan saavuttaa kustannushyötyjä. Parantaakseen kustannustehokkuuttaan, alueen tai organisaation on mahdollisesti suunniteltava alueella tai organisaatiossa sovellettavat työmenetelmät ja prosessit uudelleen tai mukautettava niitä. Prosessipainotteisilla hyvillä käytännöillä voidaan saavuttaa säästöjä nopeammin kuin hyvillä käytännöillä, joissa painopiste on muualla kuin prosesseissa. On kuitenkin tärkeää analysoida alueen tai organisaation olemassa olevat prosessit, jotta hyvällä käytännöllä saavutetaan halutut myönteiset vaikutukset. Kustannushyöty riippuu ympäristöön liittyvistä tekijöistä, kuten kansainvälisestä tai kansallisesta lainsäädännöstä ja säännöksistä, alueella tai organisaatiossa saatavilla olevasta osaamisesta sekä eri toimijoiden välisistä yhteistyömahdollisuuksista.

Kustannustehokkuuden arviointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä

• Pienentäisikö hyvä käytäntö kustannuksia alueella tai organi-saatiossa?

• Jos hyvä käytäntö ei tuota kustannussäästöjä, saako alue tai organisaatio jotain muuta kilpailuetua?

• Millaisia investointeja hyvä käytäntö edellyttää?• Onko alueen yrityksillä riittävät resurssit ja osaaminen, jotka ne

tarvitsevat hyötyäkseen valitun hyvän käytännön tuottamista tuloksista?

• Tukevatko lainsäädäntö ja säännökset mahdollisuutta so-peuttaa toiminta hyvän käytännön mukaiseksi? Onko hyvää käytäntöä muutettava, jotta sillä saavutetaan paras mahdolli-nen kustannustehokkuus tietyllä alueella?

• Mikä on lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin kustannustehok-kuuden suhde toisiinsa? Onko mahdollista ylläpitää lyhyen aikavälin vaikutuksia myös pitkällä aikavälillä? Ovatko hyvän käytännön lyhyen aikavälin kustannukset suuremmat kuin investointi, jonka hyvä käytäntö maksaa takaisin pitkällä aika-välillä?

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetToisella alueella tai maassa käytössä oleva hyvä käytäntö voi synnyttää yritysidean ja uuden liiketoimintamahdollisuuden muille alueille. Käyttöönottava alue voi saada kilpailuetua muihin alueisiin nähden siirtämällä hyvä käytäntö omalle toiminta-alu-eelleen. Innovaationa voi olla esimerkiksi uusi liiketoimintaidea, uusi osaamisalue tai uusi tuote, jonka avulla alue tai julkinen tai yksityinen organisaatio nousisi muiden saman osaamisalu-een toimijoiden edelle. Nämä mahdollisuudet voivat kiinnostaa yrityksiä, jos niihin liittyy mahdollisuus saada vakiintunut asema markkinoilla. Tätä kautta ne voivat lisätä kiinnostavuuttaan ja kasvattaa asukasmäärän kasvun kautta verotulojaan.

Innovaatioiden ja uusin liiketoimintamahdollisuuksien arviointiin liittyviä keskeisiä kysymyksiä

• Tuoko hyvä käytäntö kilpailuetuja?• Synnyttääkö hyvä käytäntö uusia liiketoimintaideoita, joista

alueen yritykset voisivat hyötyä?• Antaako hyvä käytäntö mahdollisuuksia innovatiivisille tuotteil-

le tai palveluille, joita alueella ei vielä ole?• Tarvitaanko alueella uutta osaamista hyvän käytännön toteut-

tamiseksi? Miten tähän tarpeeseen vastataan?

5

Oviedon kauppakamari

Vuonna 1889 perustettu Oviedon kauppakamari (Cámara de Comercio de Oviedo) on julkisoikeudellinen yhteisö, joka tekee yhteistyötä julkishallinnon organisaatioiden kanssa ja harjoittaa konsultoivaa toimintaa. Espanjassa on nykyään 88 virallista kauppakamaria. Niiden tavoitteena on edistää ja puolustaa kaupan alan, teollisuuden ja merenkäyntialan etuja sekä toimia näiden tahojen edunvalvojina. Kauppakamarien toiminta painot-tuu yleisten palvelujen tarjoamiseen pk-yrityksille. Keskeisimpiä palveluita ovat ulkomaankauppaa tukeva koulutus ja tuki, kan-sainvälistyminen, yritysten perustaminen ja yritysneuvonta sekä turismin, teollisuuden ja muun yhteistyön edistäminen.

Oviedon kauppakamari sijaitsee Asturian ruhtinaskunnassa, jonka pinta-ala on 10 603,57 neliökilometriä ja asukasluku 1 081 487 vuonna 2011. Asturia sijaitsee Pohjois-Espanjassa. Oviedon kauppakamari toimii Asturian 69 kunnan yli 55 000 yrityksen edunvalvojana. Sen pääpalveluita ovat tietoja hal-lintaresurssit, ammatillinen koulutus, yritysten perustaminen, yrityspalvelut ja kansainvälistyminen. Oviedon kauppakamarilla on pitkä kokemus kansainvälisistä hankkeista: se on toteutta-

Brescian kaupunki ja sen ikääntyvä väestö

Brescia on kaupunki Lombardian alueella Pohjois-Italiassa. Se sijaitsee Alppien juurella Mellan ja Naviglion välissä. Brescia on 197 000 asukkaallaan Lombardian toiseksi suurin kaupunki alueen pääkaupungin Milanon jälkeen. Milano on Brescian maa-kunnan hallinnollinen pääkaupunki ja kuuluu 1 200 000 asuk-kaallaan Italian suurimpiin kaupunkeihin. Vuodesta 2003 lähtien Brescian alueen ikäihmisten määrä on kasvanut jatkuvasti: Vuonna 2010 määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 415 hen-kilöllä (0,7 %) 58 273:een syyskuun loppuun mennessä. Vuosina 2000–2010 varsinkin yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi. Vuonna 2010 heidän osuutensa oli 35,5 prosenttia koko väestöstä ja vuonna 2010 jo 39,6 prosenttia. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvoi samalla aikavälillä vieläkin enemmän, 10 728:sta 13 835:een, eli kasvua oli 3 107 henkilöä.

nut ja johtanut yli 50 EU-projektia. Kauppakamarilla on hyvät ja tuloksekkaat suhteet alueellisiin viranomaisiin, ja se tekee niiden kanssa yhteistyötä yritysten ja yrittäjyyden tukemiseen tähtää-vissä hankkeissa. Kauppakamarilla on oikeudellisia yhteyksiä alueen teollisuusministeriöön. Asturian vuoden 2011 kuntare-kisterin mukaan yli 22 prosenttia ruhtinaskunnan asukkaista on yli 65-vuotiaita ja 43,93 prosenttia yli 50-vuotiaita. Tämän perusteella ikäihmisille suunnattujen palveluiden ja -tuotteiden kysyntä tulee kasvamaan, mikä tuo merkittäviä liiketoimintamah-dollisuuksia yrityksille ja uusille yrittäjille.

Kaavio 1 – Ikääntymistrendit Bresciassa (2000–2010)

Alueet ja osallistujatASTURIA | Espanja

BRESCIA | Italia

ALUEET JA OSALLISTUJAT6

Nämä luvut osoittavat selvästi Brescian kaupungin haastei-den mittasuhteet.

Edellä mainituista syistä Brescian kaupungin hankkeissa aktiivisen ikääntymisen saralla pyritään antamaan ikääntyville henkilöille mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan tarpeidensa, halujensa ja kykyjensä mukaan sekä tarjoamaan suojelua, turvaa ja hoitoa heidän tarpeidensa mukaan.

Brescian kaupunki on pyrkinyt parantamaan ikääntyvien asuk-kaidensa elämänlaatua useilla eri hankkeilla. Hankkeet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan:

1) Itsenäiset ikäihmiset:• Edistämis- ja tukitoimet ikäihmisten vapaaehtoisten yhdistys-

ten perustamiseksi.• Edistämistoimet työpaikkojen luomiseksi eläkkeellä oleville.

Työpaikkoja pyritään luomaan esim. pysäköinnin- ja liikenteen-valvontaan.

• Virkistys- ja kulttuuritoiminnan ja sosiaalisten tapahtumien edistäminen.

2) Osittain itsenäiset ikäihmiset:• tuettu kotona asuminen (kotipalvelut, hälytysjärjestelmät, ruo-

katoimitukset, pyykkipalvelut)• perheiden tukeminen erityisten tukipalveluiden avulla• hoitopalvelutoiminta ja yksittäiset palvelut• asuminen, solidaarisuus, syrjäytymisen ehkäiseminen “perhe-

talojen” avulla

3) Apua tarvitsevat ikäihmiset• paikallisen tietokannan luominen henkilöistä, joilla itsenäinen,

tuettu tai “perhetalossa” asuminen on estynyt

Year 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-99 100 E+ TOTAL

2000 13009 12653 11920 9973 5297 3816 1346 248 21 58283

2003 12990 11843 10627 8532 5931 2995 1391 280 21 54610

2006 11923 12456 10366 9242 6898 3444 1566 410 57 56362

2008 12343 12075 10853 9237 7098 4277 1442 471 62 57858

2010 12314 11706 11221 9232 7299 4565 1407 495 69 58308

Taul. 1 – Ikäihmiset Bresciassa 2000–2010, ikäluokkajakauma.

Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten palvelujen tavoitteena on mahdollistaa turvallinen kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Tavoitteena on, että vuoteen 2015 mennessä ikäihmis-ten palvelujen rakenne vastaa valtakunnallista laatusuositusta. Tällä hetkellä ikäihmisiä on suositukseen nähden vielä runsaasti raskaassa ympärivuorokautisessa hoidossa, mutta palvelura-kennetta on muutettu hyvin nopealla aikataululla kevyempään suuntaan niin, että asiakkaat saavat tarpeidensa mukaisia palve-luita. Hämeenlinnassa on lopetettu useita vanhainkotiyksiköitä ja korvattu niitä uusilla moderneilla hoivaympäristöillä. Terveyskes-kuksen pitkäaikaishoivasta on luovuttu miltei kokonaan. Netto-kustannuksista 2/3 käytetään ympärivuorokautiseen hoivaan ja 1/3 kotona asumista tukeviin palveluihin. Hämeenlinna käyttää palveluiden tuottamisessa monituottajamallia ja palveluntuottajia on runsaasti. Omaisten, läheisten ja järjestöjen roolia halutaan vahvistaa ikäihmisen hyvinvoinnin turvaajana. Hämeenlinnassa vapaaehtoistyön ja kolmannen sektorin toiminnan koordinointi on kaupungin ja seurakunnan yhteisesti ylläpitämällä vapaaeh-toiskeskus Pysäkillä. Omaishoidon tukeminen on kaupungin yhtenä painopistealueena ja omaishoidon tukea myönnetään kaikille kriteerit täyttäville hakijoille.

Ikäihmisten palvelurakenne on tärkeä kysymys Hämeenlin-nassa ja sen osalta kaupunki tavoittelee valtakunnallisen laa-tusuosituksen tasoa, jossa on määritelty %-osuudet kattavuu-desta kullekin palvelulle yli 75-vuotiaisiin nähden. Alla olevassa taulukossa on esitetty laatuosituksen tavoitteet Hämeenlinnan tavoiteluvut.

Hämeenlinnassa on noin 13 500 yli 65-vuotiasta asukasta, joka on noin 20% väestöstä. Heistä yli 75-vuotiaita on 6 500. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuosille 2010-2020 osoittaa, että 75 79-vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä nousee tulevan kymmenen vuoden aikana, kun taas 80 - 90-vuotiaiden määrän ennustetaan laskevan. Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikäänty-neiden ryhmät kasvavat.

Kehittämiskeskus Oy Häme

Kehittämiskeskus Oy Häme on Hämeenlinnan seudun elinkeino-yhtiö. Tavoitteemme on tehdä seudusta Etelä-Suomen vetovoi-maisin yrittämisen ja asumisen paikka. Vahvistamme yritysten toimintamahdollisuuksia ja huolehdimme Hämeenlinnan seudun kilpailukyvystä sekä vetovoimaisuudesta tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kehitämme hyvinvoin-tialaa seudulla ja EFFECT-hanke on ollut yksi työväline toimialan kehittämisessä. Kehittämiskeskus Oy Häme on ollut CREATOR-ohjelmaan kuuluvan EFFECT-osahankkeen kansainvälinen koordinoija.

HÄME | Suomi


COMUNE DI BRESCIA

Antamalla konkreettista tukea alueella toteutetuille hankkeille, Brescian kaupunki pyrkii edis-tämään aktiivista ikääntymistä. Tällä pyritään tukemaan ikäihmisten terveyttä ja aktiivisuutta. Kaupungin tavoitteena on siksi investoida ikäihmisille tarjottaviin mahdollisuuksiin ja palvelui-hin. Kaupunki pyrkii myös etsimään uusia ratkaisuja heidän tuekseen. Ikäihmisiä kohdellaan täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä ja resursseina.

Hämeenlinnassa 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä 31.12.2011 6721

91-92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavanpalvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjentarkoitustenmukaisten sosiaali- ja terveys-palvelujen turvin

13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa

5-6 % saa omaishoidon tukea

5-6 % on tehostetussa palveluasumisessa

3 % on hoidossa vanhainkodeissa taipitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskustenvuodeosastolla

Lorrainen alue

Koillis-Ranskassa sijaitseva Lorrainen alue on Ranskan ainoa alue, jolla on yhteistä rajaa kolmen maan kanssa. Nämä maat ovat Belgia, Saksa ja Luxemburg. Lorraine ja sen rajanaapurit tekevät vahvaa yhteistyötä alueella, jota kutsutaan ”suureksi alueeksi” (ransk. La Grande Région). Alueen asukasluku on 11,2 miljoonaa, josta 196 000 työskentelee muulla alueella. Lorrainessa on 2 337 kaupunkia. Niistä suurimmat ovat Nancy ja Metz. Lorrainen keskikokoisissa kaupungeissa elämänmeno on leppoisaa suurten kaupunkien hulinaan verrattuna. Alueen historia ulottuu peräti 3 000 vuoden taakse. Historia on rikas ja kiehtova lukuisine muistomerkkeineen, museoineen, sotahisto-riallisine kohteineen ja taideteollisuuden haaroineen, joita ovat esimerkiksi jousisoittimien ja kristallin valmistus sekä kirjonta. Myös alueen kulttuuriperinteellä on pitkät ja vahvat juuret.

Lorrainen asukasluku on 2,3 miljoonaa eli noin 4 prosenttia Ranskan väestöstä. Lähes 25 prosenttia Lorrainen asukkaista on alle 20-vuotiaita. Elinajanodote kuitenkin kasvaa ja synty-vyys vähenee, mikä näkyy väestön vanhenemisena. Trendi on samanlainen kuin muuallakin Ranskassa ja Euroopassa. Alueen väestöllinen jakautuminen on epätasapainossa (alueen keskuk-sen ja muiden alueiden välillä) ja nettomuutto on heikolla tasolla. Nämä tekijät aiheuttavat ongelmia, joihin etsitään ratkaisuja CREATOR-ohjelmassa.

Lorrainen liitto

Lorrainella on suuria väestötekijöihin liittyviä haasteita (väestön ikääntyminen, demografinen epätasapaino, heikko nettomuut-to), kuten edellä on jo mainittu. Lorraine kuuluu Ranskan viiden

eniten ikääntymisestä kärsivän alueen joukkoon. Tulevaisuu-dessa ikääntyminen alueella kiihtyy ja nuoren väestön määrä vähenee merkittävästi. Alueellisena viranomaisena Lorrainen liitolla (Conseil Régional Lorraine) on paljon lakisääteistä demo-grafisiin haasteisiin (taloudellinen kehitys, koulutus, ammatillinen sijoittuminen, maasuunnittelu) liittyvää osaamista. Liiton puheen-johtaja vastaa julkisesta toiminnasta. Häneltä vaaditaan kykyä ennakoida tulevaa väestökehitystä, jotta hän pystyy tekemään kansanterveyttä ja nimenomaan ikäihmisille suunnattuja palvelui-ta koskevia tärkeitä päätöksiä.

Osallistumalla CREATOR-ohjelmaan Lorrainen alue pyrkii parantamaan väestöhaasteisiin liittyviä käytäntöjään. Pyrkimyk-senä on myös tutustua paremmin uusiin malleihin ja strategioihin hyödyntämällä kumppanialueiden kehittämiä hyviä käytäntöjä ja EU-alueella saatuja kokemuksia. Lorraine toimii myös kiinnosta-vien kokemusten jakajana. Näitä ovat esimerkiksi väestöhaas-teisiin liittyvät menetelmät, kuten taloudellinen menetelmä, jolla edistetään uusien palvelujen kehittämistä ja uusien pk-yritysten perustamista tai tietoja viestintätekniikan käyttöä uusien palve-lujen tuottamisessa.

92,5 % vähintään 60-vuotiaista asuu kotonaan tai itsenäisen asumisen palvelukodeissa.

2009 2020 2030vähintään määrä 22,390 27.284 29,59460-vuotiaat osuus % 18.4 23.3 25.8

vähintään määrä 8,688 9,400 12,86275-vuotiaat osuus % 7.1 8 11.2

Centre Communal d’Action Sociale (CCAS) of METZ

Metzin CCAS on paikallinen julkinen laitos, joka toimii kaupungin pormestarin johtaman hallintoelimen alaisena. Laitoksen hen-kilöstö koostuu kaupunginvaltuutetuista sekä henkilöistä, jotka edustavat ikäihmisten tai vammaisten tukemiseen tai sosiaali-seen osallisuuteen keskittyviä järjestöjä. Laitoksen vuosibudjetti on 22 miljoonaa euroa. CCAS ja kumppaneina toimivat paikal-liset järjestöt ja laitokset ovat yhdessä vastuussa kaupungin ikäihmisiä koskevasta sosiaalipolitiikasta, jolla pyritään vastaa-maan ikääntymiseen liittyviin haasteisiin• parantamalla ikäihmisten asemaa kaupungissa• antamalla ikäihmisille ja heidän sukulaisilleen tietoa ja opastus-

ta• torjumalla syrjäytymistä• tarjoamalla olosuhteisiin sopivia asumisratkaisuja• vahvistamalla sukupolvien välistä solidaarisuutta.

Metzin kaupunki sai “Bien vieillir-vivre ensemble” (“Getting older healthily – living together”) -tunnustuksen vuonna 2010 ja hyväk-syttiin Maailman terveysjärjestön WHO:n globaalin ikäihmisille ystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkoston (Global Network of Age-friendly Cities and Communities) jäseneksi vuonna 2012.

ALUEET JA OSALLISTUJAT

LORRAINE | Ranska

Metzin kaupunki

Ranskan 29. suurin kaupunki Metz on Lorrainen alueen pääkaupunki. Se sijaitsee Ranskan itäosassa, lähellä Belgian, Luxemburgin ja Saksan rajoja. Kaupungin asukasluku on 121 841. Vuoden 2009 tilastojen mukaan 18,4 prosenttia kaupun-gin asukkaista on vähintään 60-vuotiaita. Metzissä ikäihmisten osuus väestöstä on pienempi kuin monissa saman kokoluokan kaupungeissa. 60-vuotiaiden osuus koko Ranskan väestöstä on 22,6 prosenttia. Ikäihmisten määrä kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä:

METZ | Ranska

8


Västerbottenin maakunta

Västerbotten on Ruotsin toiseksi suurin maakunta. Sen osuus maan kokonaispinta-alasta on noin kahdeksasosa. Maakun-nan suurimpiin vahvuuksiin kuuluvat luonto ja luontoresurssit. Maakunnan keskuspaikka on Uumaja, joka on Tukholma–Upp-sala-alueen pohjoispuolisista kaupungeista suurin. Uumajassa on 116 465 asukasta ja koko alueella 259 667 (vuonna 2011). Uumajan kunta on yksi maakunnan 15 kunnasta. Kuten monilla muilla Euroopan alueilla, myös Västerbottenissa väestö ikääntyy. Ennusteen mukaan vähintään 65-vuotiaiden osuus maakunnan väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä. Vähintään 65-vuoti-aiden osuus väestöstä on pienempi Uumajassa kuin Västerbot-tenissa tai koko Ruotsissa.

Ikäjakauma (2011)

Ikä Uumaja Västerbotten Ruotsi0-17 19.4% 19.3% 20.2%18-64 65.7% 61.2% 60.9%65-79 11.1% 14.1% 13.6%80+ 3.8% 5.4% 5.3%

Uumajan kunta

Uumajan kunnassa ylintä päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut poliitikot. Heidän vastuualueitaan ovat sosiaalipalvelut, koulu-järjestelmä, suunnittelu- ja rakennusasiat, terveydenhuolto ja ympäristönsuojelu, jätehuolto, katujen puhtaanapito, vesi- ja viemäriverkosto, hätä- ja pelastuspalvelut, valmiussuunnittelu ja turvallisuus, julkisen edunvalvonnan palvelut, virkistys- ja vapaa-aikatoiminta, kulttuuripalvelut ja energiapalvelut. Poliitti-sen organisaation tukena kunnassa toimii kansalaisorganisaatio. Vanhustenhuolto kuuluu sosiaalihuollon palveluiden piiriin ja kattaa monenlaiset ikäihmisten koti- ja erityisasumisen palvelut. Uumajan kunta järjestää viikoittain 17 089 tuntia kotihoitopal-velua. Palveluiden tuottajina ovat yksityiset ja julkiset toimijat. Yksityisten kotihoidon palveluyritysten osuus tunneista on noin 30 prosenttia.

UUMAJA | Ruotsi

Metzin CCAS:• Tarjoaa itsenäisen asumisen palveluita kuudessa palvelukodis-

sa (276 asuntoa).• Johtaa yhteistyötä, jossa on mukana 25 ikäihmisten kerhoa

(noin 1 800 jäsentä).• Jakaa tietoa ikäihmisille ja heidän sukulaisilleen (opas ikäihmi-

sille ja verkkosivusto osoitteessa www.ccas-metz.fr ).• Torjuu syrjäytymistä tarjoamalla ilmaista puhelinpalvelua, johon

voi ilmoittaa syrjäytyneistä ikäihmisistä ja josta ikäihminen saa halutessaan myös seuraa.

• Järjestää vuotuisen “Assises seniors dans la cite” -seminaarin, jossa käsitellään yhteiskunnan evoluutiota ja keskustellaan ikäihmisten tarpeista. Keskusteluosapuolina ovat itse ikäihmi-set, valitut jäsenet sekä hoitoalan ammattilaiset.

• Pyytää esityksiä ikäihmisten tukemiseen liittyvistä innovatiivi-sista hankkeista.

• Allekirjoitti vuonna 2010 usean kumppaninsa kanssa 10 sopi-musta kattavan peruskirjan, jonka teemana on vanheneminen terveenä ja yhteiselämä Metzissä.

Palveluyritysten kehittäminenAsturia, Espanja

Teema 1.

1

Väestön ikääntyminen kiihtyy kaikkialla Eu-

roopassa, myös Espanjassa ja Asturiassa.

Alueemme asukkaista 43 prosenttia on yli

50-vuotiaita. Tämä ja ikäihmisten hoidon

toimintamalleissa tapahtuvat muutokset asettavat

uusia vaatimuksia tuotteille ja palveluille. Ikäihmis-

ten hoitoon painottuneita palveluja voidaan tuottaa

julkisesti, ostopalveluina yksityisten yritysten kautta,

tai asiakkaat voivat itse ostaa niitä suoraan yrityksiltä.

Tilanne ja alalla tapahtuvat muutokset edellyttävät

uusia tuote- ja palveluideoita, jotta ikääntyvän väestön

TEEMA 1. | PALVELUYRITYSTEN KEHITTÄMINEN | ASTURIA, ESPANJA

Teeman kuvaus

tarpeet voidaan tyydyttää. Oviedon kauppakama-

ri, jonka tavoitteena on Asturian hyvinvointisektorin

liiketoiminnan kehittäminen, osallistuu EFFECT-hank-

keeseen löytääkseen liiketoimintaideoita ja -mahdolli-

suuksia yrityksille ja uusille yrittäjille. EFFECT-hankkeen

tavoitteena on tuoda uusia liiketoimintaideoita alueel-

lemme. Olemme löytäneet ja ottaneet käyttöön uusiin

liiketoimintamahdollisuuksiin liittyviä hyviä käytäntöjä.

Tässä työssä olemme hyödyntäneet läheistä yhteis-

työtämme alueemme sosiaaliasiainministeriön kanssa

sekä yhteyksiämme yrityksiin ja yrittäjiin.

11

Väestön ikääntyminen aiheuttaa työvoimapulan vuosiin 2015–2020 mennessä. Yli 20 prosenttia työvoimasta jää eläkkeelle seuraa-van kymmenen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysalalla on suuri kysyntä ylemmän keskiasteen tutkinnon suorittaneista työnte-kijöistä. Alalle tarvitaan niin nuoria kuin iäkkäämpiäkin miehiä ja naisia. Alueella on keskityttävä tehokkaaseen resurssien käyttöön. Vuosina 2012–2020 alueelle on palkattava vuosittain 500 koulutettua hoitajaa / hoitoalan ammattilaista.

Tällä hyvällä käytännöllä pyritään luomaan terveydenhuollon alalle koulutusyhteistyötä, joka mahdollistaa työssäoppimisen alueellisella ja paikallisella tasolla. Kokonaistavoitteena on (1) tarjota opiskelijoille kiinnostava koulutusohjelma, joka johtaa suoraan työllistymiseen tai antaa hyvän pohjan jatko-opinnoille, (2) edistää ammattitaitoisten työntekijöiden terveyteen ja hyvin-vointiin liittyvää toimintaa tai niihin liittyviä liiketoimintatarpeita, (3) parantaa resurssien käytön tehokkuutta yhteistyön kautta. Tavoitteena on turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, lisätä kiinnostusta sosiaali- ja terveysalan koulutusta kohtaan, tarjota kiinnostavaa ja laadukasta käytännön koulutusta, lisätä yhteis-työtä terveydenhuollon oppilaitosten ja hoitoalan yritysten välillä, mahdollistaa työkokemuksen vahvistamisen sekä lisätä kiinnos-tusta sosiaali- ja terveysalan tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Yh-teistyö ja yhteinen suunnittelu ovat keinoja, joilla terveydenhuol-lon asiakkaat, työntekijät, työnantajat, opiskelijat ja koulutuksen tarjoajat voivat saada sekä strategisia että välittömiä hyötyjä.

Tärkeimmät sidosryhmät: Kyseessä on kansallinen hanke, jonka osapuolina ovat Ruotsin paikallisten viranomaisten ja alueiden järjestö SKL (Sveriges Kommuner och Landsting), yksityisten hoitoalan yritysten järjestö Vårdföretagarna ja Ruotsin kuntatyöntekijöiden liitto Kommunal. Västerbottenin alue toteut-taa hanketta yhteistyössä kahdeksan kunnan kanssa. Hank-keen eri tasoilla toimii edustajia terveydenhuoltoalan yrityksistä (julkinen ja yksityinen sektori), ylemmän keskiasteen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen järjestäjistä (julkiset ja yksityiset), Uumajan

yliopistosta, ammattiyhdistyksistä ja kunnallisesta työvoimatoi-mistosta. Västerbottenin alueen osuus hankkeen rahoituksesta on 50 prosenttia. Loput on jaettu kuntien sekä terveydenhuollon koulutuksen tarjoajien kesken (Örnsköldsvik, Vännäs, Roberts-fors, Skellefteå, Uumaja, Norsjö, Vilhelmina ja Lycksele).

Alueella on panostettu vahvasti uuteen korkeakoulutussuun-nitelmaan perustuvien koulutuskokonaisuuksien kehittämiseen. Uusi koulutussuunnitelma otettiin käyttöön vuonna 2011. Maakuntaliitossa ja kunnissa tehdyn tarvekartoituksen pohjalta luotiin dementiahoidon ja hammashoidon koulutusohjelmat. Ne ovat nousseet opiskelijoiden keskuudessa suureen suosioon. Tavoitteena on saada terveydenhuollon ammatteihin 8 900 uutta työntekijää vuoteen 2020 mennessä. Tähän pyritään laajalla alueellisella yhteistyöllä, jossa keskitytään parantamaan tervey-denhuollon ammattien ja koulutuksen houkuttavuutta nuorten ja aikuisten silmissä. Terveydenhuollon korkeakoulu pyrkii toteut-tamaan alueelliset ja paikalliset tavoitteet sekä kehittämään niitä ammattialan houkuttelevuuden parantamiseksi.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysEspanjan koulutusjärjestelmästä säädetään eri laeissa, joissa määritellään tutkintojen opetussuunnitelmat sekä tutkintoihin johtavaa koulutusta tarjoavat ammattilaiset ja laitokset. Väster-bottenin mallia, jossa on luotu koulutusratkaisuja edistävä ja työvoimatarpeiden ratkaisemiseen tarvittavaa synergiaa luova yhteenliittymä, kannattaa kuitenkin käyttää esimerkkinä. Se voi olla myös siirrettävissä toiminnan muille alueille.

Lyhyen aikavälin vaikutukset Synergian luominen muiden toimijoiden kanssa on yksi tärkeim-mistä lyhyen aikavälin hyödyistä. Synergiaa syntyy yhteistyössä

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 1. Västerbotten

Terveydenhuolto-opisto

TEEMA 1. | PALVELUYRITYSTEN KEHITTÄMINEN | ASTURIA, ESPANJA12

kotihoidon palVeluyritysten rekisteriin valitaan Brescian alueella toimivia yrityksiä, jotka tarjoavat ikäihmisten kotiasumista tukevia palveluita. Palvelulla pyritään vastaamaan asumisen tukipalve-luiden ja terveydenhuoltoalan yritysten palveluiden kasvavaan tarpeeseen, joka johtuu demografisista muutoksista. Alueelta on valittu yrityksiä tarjoamaan kotihoitopalveluita, joita kunta ei pys-ty järjestämään. Palveluyritykset on valittu julkisia hankintasään-töjä noudattaen, ja niitä on vaadittu todistamaan työntekijöiden-sä (hoitotyön johtajat, sosiaalityöntekijät, hoitajat) ammattitaito. Myös ikäihmisten kotihoidon tukipalveluiden kasvava kysyntä on vaikuttanut uusien palveluyritysten syntymiseen alueelle ja vä-hentänyt pimeästi työtä tekevien (varsinkin itsenäiset ammatin-harjoittajat) määrää. Kokemukset ovat olleet erittäin myönteisiä. Palveluyritysten määrä on kasvanut, ja nykyään itse rekisteriäkin hallinnoi palveluyritys. Alueella asuvilla perheillä on nyt konkreet-tinen ja kustannustehokas vaihtoehto harmaan talouden työlle.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysIdea kotihoitopalveluita tarjoavien yritysten rekisteristä kiinnos-taa suuresti alueita, joilla sellaista ei vielä ole. Alueellamme ei vielä ole luetteloa, joka sisältäisi kaikki viranomaisen tai julkisen tahon hyväksymät palveluntuottajat. Kotihoidon palveluyritys-ten rekisteristä on hyötyä sekä yrityksille että käyttäjille. Malli voidaan helposti siirtää toisille alueille ja sovittaa niiden tarpeiden mukaiseksi.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetYhtenä lyhyen aikavälin vaikutuksena on palvelu, josta käyttäjät saavat yrityksiin liittyvää tietoa, kuten tiedot tarjotuista palveluis-ta sekä tiedot julkisten tahojen hyväksynnästä palveluille. Tämä tuo palvelulle uskottavuutta ja puolueettomuutta. Yrityksille rekisteriin kuuluminen tarjoaa kanavan palveluiden tarjoamiseen potentiaalisille käyttäjille ja asiakkaille.

Pitkän aikavälin vaikutuksetYhtenä pitkän aikavälin hyötynä on se, että rekisteriin saadaan lisää virallisesti hyväksyttyjä yrityksiä. Rekisteriin päästäkseen yritysten on täytettävä niille asetetut vaatimukset. Tämä vaati-mus poistaa alalta epäpätevät toimijat ja palveluntuottajat, jotka eivät noudata sääntöjä tai soveltuvia lakeja.

Kustannustehokkuus Rekisterin luomisen ja yritysten arvioinnin kustannuksia on vaikea määrittää.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Malli olisi erittäin innovatiivinen ratkaisu alueellemme, sillä vastaavaa yritysrekisteriä ei ole olemassa vaikka apua tarvitse-ville ikäihmisille tarjottavien palveluiden rekisteri on olemassa. Kyseessä on lisäksi hanke, joka voisi kasvattaa uusien yritysten määrää merkittävästi sekä parantaa olemassa olevien yritysten ammattitaitoa.

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 2. Brescia

Kotihoidon palveluyritysten rekisteri

saaduista yhteisistä oppimistuloksista sekä projektin sidosryhmi-en hankkimasta osaamisesta. Toisena hyötynä on mahdollisuus kouluttaa henkilöitä todellisten koulutustarpeiden mukaan. Näin voidaan luoda ohjelma, jossa annetaan työpaikkojen kehittämi-seen tarvittavaa kohdennettua osaamista.

Pitkän aikavälin vaikutukset Tärkeimpänä pitkän aikavälin vaikutuksena on vakaa koulutus-ohjelma ja verkosto, joka perustuu todellisiin tarpeisiin ja suoriin työmarkkinayhteyksiin. Tämä antaa mahdollisuuden täyttää alal-la tarvittavaa koulutusta ja osaamista koskevat tulevat tarpeet. Yhteistyö eri tahojen ja sidosryhmien välillä voi myös edistää uusien ja vastaavien hankkeiden luomista.

KustannustehokkuusPidämme tätä hanketta erittäin tehokkaana, sillä sen avulla voidaan vastata eri sidosryhmien ilmiselviin tarpeisiin. Yhteistyön ja yhteyksien luominen eri tahojen ja sidosryhmien välille kou-lutusohjelman luomista varten on edullista ja lopputulos erittäin tehokas.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet Ammattialan eri sektorien toimijoiden yhteistyötä varten kehitetty menetelmä on erittäin innovatiivinen. Tämä prosessi on syn-nyttänyt koulutusohjelman vastauksena todettuihin tarpeisiin ja saatuihin pyyntöihin.

TEEMA 1. | PALVELUYRITYSTEN KEHITTÄMINEN | ASTURIA, ESPANJA13

Voutilakeskus tarjoaa hämeenlinnalaisille ikäihmisille laajan vali-koiman palveluita. Keskus järjestää palveluita ja toimintaa, jotka tukevat ja edistävät asiakkaan toimintakykyä. Voutilakeskus aloitti toimintansa marraskuussa 2006. Keskuksessa on kolme vanhainkotiosastoa, joissa on yhteensä 149 asukaspaikkaa lyhyt- tai pitkäaikaiseen tarpeeseen. Voutilakeskus järjestää myös avohoitopalveluita, joilla tuetaan ikäihmisten itsenäistä asumista mahdollisimman myöhäiseen elämänvaiheeseen asti. Se on matalan kynnyksen palvelukeskus itsenäisille ja aktiivi-sille ikäihmisille. Paljon apua tarvitsevat ja muistiongelmaiset ohjataan päivätoiminnan ryhmiin. Voutilakeskuksen tavoitteena on järjestää palveluita ja toimintaa, joilla tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja rohkaistaan siihen. Sillä on ryhmätoimintaan ja monikäyttöön sopivia tiloja sekä uima-allas ja kuntosali, joita asiakkaat ja asukkaat voivat käyttää henkilökunnan avustuksella. Voutilakeskuksessa työskentelee kaksi fysioterapeuttia. Avo-hoidon fysioterapeutti vastaa ikäihmisten päivätoimintaryhmien sekä fysioterapian avoimien ja erityisryhmien kuntoutuksesta. Fysioterapeuttien apuna toimii monipuolinen ammattilaisverkos-to, jonka avulla pyritään esimerkiksi kehittämään kuntoutusohjel-ma ikäihmisille. Tuetun asumisen tiloissa toimiva fysioterapeutti vastaa sekä asuntoloissa asuvien että lyhytaikaisten asiakkaiden kuntoutuksesta. Hän myös auttaa eri osastojen työntekijöi-tä ylläpitämään ammatillista toimintakykyään. Kuntosalin ja uima-altaan lisäksi keskuksessa on ruokasali, harrastushuone, musiikkihuone, takkahuone, kokoustila ja kappeli. Keskuksessa toimii myös kampaaja, kosmetologi, hieroja ja päiväkoti. Toimis-toajan ulkopuolella kuntosalia ja uima-allasta saatetaan vuokrata yrityksille, yhdistyksille tai muille järjestöille. Ulkoilupalveluiden ja eri tapahtumien vapaaehtoistyötä pidetään suuressa arvos-sa. Voutilakeskus on kokonaisuus, jossa kaikki toimijat tukevat toisiaan. Tämän ansiosta keskus pystyy tarjoamaan ikäihmisille korkealaatuisen palvelukokonaisuuden.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysAsturian alueella on ikäihmisille tarkoitettuja julkisia ja yksityisiä asuntoloita sekä julkiselle sektorille palveluita alihankintana tuot-tavia asuntoloita. Vaikka nämä keskukset eivät ole Voutilakes-kuksen kaltaisia, on olemassa monia keskuksia, jotka tarjoavat samoja palveluita, mutta eri rakennuksissa. Mallia ei tästä syystä ole helppo siirtää alueellemme. Yksityinen yritys voisi kuitenkin luoda mallin mukaisen uuden keskuksen tai lisätä uusia palvelui-ta olemassa olevaan keskukseen.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetLyhyellä aikavälillä malli ei tuo todellisia hyötyjä alueelle, koska samat palvelut ovat jo saatavilla julkisten yritysten tai julkiselle sektorille alihankintana palveluita tuottavien yritysten kautta.

Pitkän aikavälin vaikutuksetPitkän aikavälin hyötynä on mahdollisuus yhdistää toisistaan erillisiä palveluita kokonaisuuksiksi.

KustannustehokkuusOn vaikea arvioida, miten kustannustehokasta olisi lisätä uusia palveluita olemassa oleviin keskuksiin ja samalla mahdollisesti haitata nykyisten palvelukeskusten palveluntuotantoa Asturi-an alueella. Kustannusten ja tehokkuuden todellinen arvo on siksi määriteltävä ennen kuin toimintaan ryhdytään tekemään muutoksia.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetInnovatiivinen lähestymistapa voidaan sisällyttää valittuun liiketoi-mintamalliin tukemaan palveluiden tuottamista.

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 3. Häme

Voutilakeskus

Tuettu kotona asuminenBrescia, Italia

Teema 2.

2

Käytännöllä tähdätään siihen, että ikääntyvien ja vammaisten saatavilla on esteetöntä asumista kaupunginosissa, joissa on yhteiskunnan tukemia asuntoja. Asumiskustannusten arvioinnin tueksi on kehitetty arviointilomake. Lomakkeen kehittäneen työryhmän tavoitteena on myös selvittää, millainen asuminen on ikääntyvien ja vammaisten kannalta esteetöntä. Työryhmä koostuu vammaisia edustavien järjestöjen, kunnallisen vammais-palvelun ja ikäihmisiä edustavan CCAS:n jäsenistä. Työryhmä kokoontui viidesti lokakuun 2010 ja toukokuun 2011 välillä. Arviointilomake kehitettiin kesäkuussa 2011, ja sitä testattiin työryhmässä. Testien jälkeen lomake otettiin käyttöön. Työryhmä käytti lomakkeen kehittämisessä apuna muiden ranskalaisten yhteisöjen kehittämiä lomakkeita. Yhtenä ongelmana oli se, valitaanko erittäin yksityiskohtainen lomake, jota on vaikea käyt-tää, vai vähemmän tarkka ja yksinkertaisempi lomake. Tarkem-man lomakkeen avulla olisi ollut vaikeaa saada käyttökelpoisia tuloksia. Testeillä haluttiin selvittää lomakkeen käytettävyys. Ryhmässä on käyty antoisaa keskustelua ja tehty tuloksekasta työtä. Suunnitelmissa on palkata kaksi työntekijää, joille anne-taan tehtäväksi arvioida yhteiskunnan tukemien 700 asunnon asumiskustannuksia luodun arviointilomakkeen avulla. Oppia saadaan vain noudattamalla tätä käytäntöä.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysBrescian paikallishallinto omistaa noin 2 500 asuntoa, jotka myönnetään hakemuksella. Valtaosa hakemuksista kunnan vuokra-asuntoihin tulee lapsiperheiltä, mutta valitettavasti so-pivia julkiseen asuntokantaan kuuluvia asuntoja ei ole riittävästi tarjolla. Suurimmassa osassa näistä 2 500 asunnosta asuu ikäihmisiä. Asunnot on myönnetty heille vuosia sitten, kun heidän talouteensa kuuluvien määrä oli suurempi ja he pystyivät nykyistä itsenäisempään elämään.

Tähän liittyy kaksi ongelmaa:1. Vaikka talo on kooltaan paikallisten lakien mukainen, se ei välttämättä täytä esteettömyysvaatimuksia. Ongelmaksi voi muodostua esim. hissin puute tai ovien liiallinen kapeus suh-teessa rullatuolin leveyteen.2. Talot ovat liian suuria, jolloin myös kustannukset ovat suuret (esim. vuokra, kunnossapito, lämmitys ja jätemaksut).

Lyhyen aikavälin vaikutuksetAsuntoja voidaan vaihtaa yhteisymmärryksessä. Ikäihmiselle annetaan mieluiten asunto omalta asuinalueeltaan tai läheltä ikäihmisen perhettä.

Tulokset:• Henkilöt, jotka eivät enää pysty asumaan itsenäisesti, saavat

tilanteeseensa sopivan asunnon.• Suuret perheet saavat suuremman asunnon.

Pitkän aikavälin vaikutuksetJulkisen asuntokannan seurannan hyödyt:• Asukkaille saadaan elämäntilanteeseen (yksineläjät, kaksin

elävät pariskunnat sekä pariskunnat, joilla on lapsia) entistä paremmin sopivia asuntoja. Tämä myös järkevöittää yhteis-kunnan resurssien käyttöä.

• Kustannukset pienenevät ja rahaa kuluu vähemmän avus-tuksiin, joita tarvitaan liian suuren asunnon kustannusten maksamiseen.

KustannustehokkuusPienituloiset perheet tarvitsevat muuttamiseen taloudellista tukea.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetTietokannan ja henkilöstöresurssien kannalta tämä käytäntö on helposti toteutettavissa. Tietokantaa hyödyntämällä voi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi kiiinteistönvälittä-jille.

Kotona asumisen tukeminen kattaa kaikki toiminnot, joilla mahdollistetaan ikäihmis-ten asuminen kotona tai helpotetaan sitä. Asuessaan kotonaan ikäihminen pystyy

jatkamaan tuttuja päivittäisiä askareitaan ja ihmis-suhteitaan, olemaan tutun kulttuurin ympäröimänä ja säilyttämään suhteensa menneisyyteen. Kotiasu-minen ei ole siis pelkkää avun saamista, vaan myös sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Tuettuun kotona asumiseen liittyy siten myös yhteisön vastuu yhteisös-sä asuvista ikäihmisistä.

Kotona asumista tuetaan yleensä palvelukokonai-suudella, jolla vastataan sekä sosiaalis-emotionaalisiin että terveydenhoidollisiin tarpeisiin, ottaen huomioon

TEEMA 2. | TUETTU KOTONA ASUMINEN | BRESCIA, ITALIA

Teeman kuvaus

seuraavat tekijät: perhe, palveluiden tarjoajat ja elin-yhteisö (esim. naapurusto tai kansalaisjärjestöt). Jotta tässä onnistutaan, on luotava yhtenäinen toiminta-tapa, jossa ovat mukana tuettavan henkilön, hänen perheensä ja sosiaalisen kontekstinsa voimavarat sekä palveluntuottajien toiminnallinen kapasiteetti.

Kotona asumisen tukeminen edellyttää sitä, että paikallinen toimija ottaa johtajan paikan tässä toiminnassa. On myös pystyttävä luomaan julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Lisäksi on pystyttävä vastaamaan tuetun kotona asumisen pal-veluita tarvitsevien ikäihmisten sosiaalisiin ja hoidollisiin tarpeisiin.

15

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 1. Metz

Asumisen kustannukset: arviointilomakkeen kehittäminen

tällä hyVällä käytännöllä pyritään

• ehkäisemään syrjäytymistä• tunnistamaan riskit ja tarpeet, jotka voidaan ratkaista tai jotka

voidaan täyttää aikaisessa vaiheessa• antamaan tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kansalais-

järjestöiltä saatavasta avusta ja tuesta• ennakoimaan tulevia tarpeita ja suunnittelemaan uusia palve-

luita• luomaan yhteistyötä kunnallisen ikäihmisten hoidon ja maa-

kunnallisen terveydenhuollon välille.

Päätavoitteena on luoda turvallisuutta sekä edistää terveyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Tätä kautta pyritään siirtämään terveiden ikäihmisten säännöllisen hoidon tarvetta kauemmas tulevaisuuteen. Kunnalliset ja maakunnalliset virkamiehet ottavat yhteyttä kaikkiin 75-vuotiaisiin kansalaisiin, jotka eivät vielä ole olleet yhteydessä sosiaalihuoltoon. Jos ikäihminen haluaa palveluiden piiriin, hänen luokseen mennään keskustelemaan vapaamuotoisesti. Hänelle annetaan tietoa sosiaali- ja terveys-palveluista sekä sosiaalisesta toiminnasta. Lisäksi ikäihmiselle suoritetaan puolistrukturoitu haastattelu. Kotikäynti on noin 1–1,5 tunnin mittainen ja noudattaa määrättyä kaavaa koko Västerbottenin alueella. Haastatteluvastaukset kirjataan kunnal-liseen verkkosovellukseen. Kunnat ja maakuntaliitto käyttävät haastattelutuloksia tulevien tarpeiden ennakointiin ja palveluiden suunnitteluun. Osallistujina ovat Västerbottenin maakuntaliitto ja alueen kunnat.

Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä kokeiltiin vuosina 2006–2009. Vuonna 2010 ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä tehtiin alueel-linen toimintamalli toimintaoppaineen ja kirjaussovelluksineen. Toiminnalle saatiin kansallisista rahoitustukea (”Stimulansmedel”) vuosina 2006–2011. Kahtena viime vuotena budjetti on kattanut 1,5–2,0 kokopäiväisen työntekijän kustannukset Uumajan kun-nassa. Tammikuusta 2012 alkaen ennaltaehkäisevät kotikäynnit on rahoitettu kunnan ja maakunnan vuosibudjetista.

Väitöskirjassa vuodelta 2009 esitetään, että ennaltaehkäi-sevät kotikäynnit voivat olla ikäihmisille hyödyllisiä vain, jos kotikäyntien tekijä on ammattilainen, joka ymmärtää ikäihmis-ten selviytymis- ja hallintastrategioita (Sahlén, K-G. ”An ounce of prevention is worth a pound of cure”). Uumajassa tehdyt ennaltaehkäisevät kotikäynnit ehkäisevät eristäytymistä ja tuovat vanhuksen elämään sosiaalista kanssakäymistä. Kotikäynneillä on luotu suhde sosiaalihuollon palveluiden ja niiden asukkaiden välille, jotka eivät ole vielä olleet säännöllisesti yhteydessä kun-nan tai terveydenhuollon palveluihin. Kotikäynnit ovat lisänneet tietoisuutta käytettävissä olevista palveluista ja riskejä ehkäise-västä kotipalvelusta. Ne ovat myös tuoneet turvallisuuden tun-netta itsenäisesti asuville ikäihmisille. Kunnallinen sosiaalihuolto ja maakunnallinen terveydenhuolto käyttävät kotikäyntien tulok-sia tulevien tarpeiden ennakointiin ja toiminnan suunnitteluun.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysBrescian kaupungissa on meneillään ”mukava asuinalue” -han-ke, joka alkoi vuonna 2004. Hankkeessa pyritään lähentämään yhteiskunnan järjestämää kotihoitoa ja laajaa vapaaehtoisver-kostoa toisiinsa. Verkoston avulla valvotaan henkilöitä, jotka ovat hätätilanteissa muita henkilöitä suuremmassa vaarassa. Näin pyritään- auttamaan heitä selviämään hätätilanteesta- saamaan apua julkisista palveluista.Perustavoitteena on luoda tapa, jossa keskeistä on tuen anta-minen ja läheisyys. Tällä pyritään vähentämään kaikenikäisten heikossa asemassa olevien henkilöiden yksinäisyyttä ja eristäy-tymistä.

Projektiin kuului alkuvaiheessa seuraava työ: Heikossa asemassa olevien ikäihmisten tunnistaminen. Ikäihmi-sen katsottiin kuuluvan tähän ryhmään, jos• hän on vähintään 75-vuotias• hän asuu yksin• hän ei ole riippuvainen sosiaalipalveluista• hänellä ei ole kaupungin alueella asuvia lapsia.

Lähes sata vapaaehtoisjärjestöä on osallistunut projektiin seu-raavasti:• Järjestöt ottivat yhteyttä 5 000 valittuun ikäihmiseen ja arvioi-

vat heidän sosiaalisen ja terveydellisen tilanteensa sekä asun-totilanteensa. Arvioinnin pohjalta määritettiin, kuinka heikossa asemassa ikäihminen itse asiassa on.

• Järjestöt kertoivat heikoimmassa asemassa olevien ikäihmis-ten tilanteesta sosiaalipalveluille.

• Vapaaehtoiset lisäsivät kotikäyntejä heikossa asemassa olevi-en ikäihmisten luokse.

Uumajassa noudatetun hyvän käytännön perusteella meidän on keskityttävä enemmän tapauksiin, joissa ikäihmisen asema on heikoimman ja vahvimman ääripään välimaastossa. Ammatti-taitoisen sosiaalityöntekijän vierailut sopivat tähän tarkoitukseen parhaiten.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetLyhyen aikavälin vaikutuksia ovat nopea avun- tai hoitotarpeen havainnointi. Lyhyellä aikavälillä tunnistetaan myös tarve joko laitoshoidolle tai kevyemmälle avun tarpeelle kuten sukulaisten ja vapaaehtoistyöntekijöiden tarjoamalle avulle.

Pitkän aikavälin vaikutukset• Brescian ikäihmisten tilanteen sekä sosiaalisten ja terveydellis-ten ongelmien kehittymisen arviointi• palveluiden mukauttaminen ja ikäihmisiä koskevan sosiaalipoli-tiikan uudelleenmäärittely• resurssien optimointi

KustannustehokkuusEnnaltaehkäisevä työ on kustannustehokasta pitkällä aikavä-lillä. Bresciassa eläkevakuutus ja kustannukset hyvitetään 400 euroon asti työntekijää kohti.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetYhdessä yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalisen tuen osaston kanssa opiskelijoille voidaan tarjota harjoittelumahdollisuuksia ja muita työtilaisuuksia toimintatavasta. Käytäntö voisi lisätä yksi-tyisten palveluntarjoajien liiketoimintamahdollisuuksia.


Ennaltaehkäisevät kotikäynnit terveiden ikäihmisten luona

TEEMA 2. | TUETTU KOTONA ASUMINEN | BRESCIA, ITALIA16

Hyvän käytännön avulla pyritään kehittämään seniorikortti (Pass Senior), joka antaa ikäihmiselle oikeuden osallistua vapaa-aika-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan. Kortti oikeuttaa myös kauppojen ja muiden yritysten antamiin tavara- ja palvelualennuksiin.

Tarkoitusta varten perustetaan työryhmiä, jotka• asettavat kortin edut• määrittävät, miten yksityisen sektorin kanssa neuvotellaan

alennusten saamisesta• vastaavat korttia koskevasta tiedotuksesta sekä kortin rekiste-

röimisestä ja toimittamisesta.

Seniorikortti on menestys, sillä sen avulla varsinkin pienitu-loiset ikäihmiset pääsevät nauttimaan kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista. Näin heidän ostovoimansa paranee. Käytäntöä arvioidaan laskemalla palvelun alussa jaettujen korttien määrä ja tekemällä uudet laskelmat vuosittain. Myöhemmin on mahdollis-ta tutkia kortin käyttöä satunnaisotannalla ja muilla keinoin sekä analysoida korttihankkeessa mukana olevien yritysten toimintaa.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysVähintään 65-vuotiaille tarkoitettu ”Silver Card” -seniorikortti on jo saatavilla koko maassa. He saavat kortilla alennuksia museoiden pääsylipuista ja julkisen liikenteen lipuista. Näitä etuja voidaan laajentaa tekemällä sopimuksia seuraavien tahojen kanssa:

RUOKAKAUPATKortin etujen avulla on mahdollista laajentaa ikäihmisten käyt-tämiä liikkeitä omalla asuinalueellaan. Tavoitteena on helpottaa

asioimista läheisissä ruokakaupoissa sekä parantaa ja monipuo-listaa ikäihmisten ruokavaliota.

KÄSITYÖLÄISETIkäihmisten on usein vaikea löytää apua kodin pienten korjaus-töiden tekemiseen edullisesti. Tämä voi johtaa siihen, että kodin peruskunnossapito jää tekemättä ja asunnon kunto huononee. Kortin avulla ikäihmiset voivat ostaa palveluita edullisemmin.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTTätä kautta voidaan tarjota hyvinvointipalveluita, joita ei saa kansallisen terveydenhuollon kautta.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetIkäihmisten ostovoima paranee ja ammattilaisista (putkiasen-tajat, sähköasentajat, maalarit, kampaajat, jalkojenhoitajat) voidaan myös luoda luettelo, joilta saa edullista, nopeaa ja ammattitaitoista palvelua.

Pitkän aikavälin vaikutuksetIkäihmiset pitävät paremmin huolta itsestään, kodistaan ja ihmis-suhteistaan, jolloin elämänlaatu paranee.

KustannustehokkuusSeniorikortti on suunnattu ikäihmisille, joilla on taloudellisia vaikeuksia. Kortin ansiosta he voivat ostaa palveluita entistä helpommin. Paikallishallinto voisi varata 20 000 euroa tämän mallin kokeiluun.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetTämä hyvä käytäntö voisi tukea yritystoimintaa Brescian alueella, kun ikäihmisten ostovoima paranee.

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 3. Metz

Seniorikortti

TEEMA 2. | TUETTU KOTONA ASUMINEN | BRESCIA, ITALIA17

Yhteistyö julkisen, yksityisenja kolmannen sektorin välillä

Häme, Suomi

Teema 3.

3

19

Väestön ikääntyessä Suomessa ja muualla

Euroopassa, yhteistyö eri toimijoiden välillä

nousee yhä tärkeämpään asemaan. Haas-

teena on resurssien puute. Kunnat eivät

pysty tuottamaan kaikkia palveluita itse.

Kaupunkien velvollisuutena on järjestää asukkail-

leen lakisääteisiä hyvinvointipalveluita. Hämeenlinnan

kaupungissa on käytössä monituottajamalli, jossa

kunta ostaa palveluita yksityisiltä hyvinvointialan yrittäjil-

tä ja tuottaa vastaavia palveluita myös itse. Kaupungin

näkökulmasta malli vähentää hyvinvointipalveluiden

tuottamisen riskiä. Yksityisyrittäjille se avaa liiketoimin-

tamahdollisuuksia.

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

on hyväksyttävä tapa tuottaa sosiaali- ja terveyspal-

veluita. Tämän mallin avulla kaupunki voi tehostaa

palveluiden tarjontaa, mutta tämä strategia tulee laatia

pitkälle aikavälille. Molempien osapuolten on pystyttä-

vä ennakoimaan tulevaa omalta osaltaan. Osapuolten

on myös sitouduttava vakaan yhteistyön luomiseen

toimijoiden välille.

Yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa avoin

TEEMA 3. | YHTEISTYÖ JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN VÄLILLÄ | HÄME, SUOMI

Teeman kuvaus

ja reilu yhteistyö julkisen, yksityisen ja kolmannen

sektorin toimijoiden välillä. Yhteistyö avaa yksityiselle ja

kolmannelle sektorille mahdollisuuksia tuottaa julkisia

ja lakisääteisiä hyvinvointipalveluita.

Eri toimijoiden välinen yhteistyö on erittäin tärkeää.

Yhteistyö edistää yhteisten tavoitteiden saavuttamista

ja sitouttaa yhteisten haasteiden ratkaisemiseen. Malli

myös tehostaa toimintaa. Jos yhteistyötä tehdään

oikein, se vähentää toiminnasta aiheutuvaa ylikuormi-

tusta. Ajan ja resurssien hallinnan tehokkaan käytön

avulla palvelut voidaan tuottaa entistä tarkoituksenmu-

kaisemmin ja asiakaslähtöisemmin. Yhteistyö antaa

mahdollisuuden kehittämiseen ja resurssien tehok-

kaaseen käyttöön.

Yhteistyön on oltava kaikkien intressi. Sektorien

välisen yhteistyön paraneminen parantaa hyvinvointi-

palveluiden julkista hankintaa ja lisää yrittäjien osallis-

tumista hyvinvointisektorin kehittämiseen. Toimijoiden

keskinäiset suhteet ja suhteet alihankintaketjuihin

lähenevät, jolloin myös yhteistyö paranee. Yhteistyön

kautta saadaan myös synergiahyötyjä.

tällä hyVällä käytännöllä pyritään siihen, että yksityiset toimijat voivat tarjota kotihoitopalveluita Uumajan kunnassa samoilla ehdoilla, joilla tarjotaan julkisia kotihoitopalveluita. Lain pääaja-tuksena on, että jokainen sopimuksen erityisehdot täyttävä yk-sityinen toimija voi tarjota palveluitaan henkilöille, jotka kuuluvat kunnan kotihoitopalveluiden piiriin.

Ruotsin julkisen sektorin palveluiden vapaata valintaa koskevalla lailla pyritään parantamaan kansalaisten valinta- ja vaikutusmah-dollisuuksia sekä piristämään ikäihmisten hoidon, vammaishoi-don ja terveydenhuollon palveluyritysten toimintaa. Sopimuksen erityisehdot täyttävät yksityiset toimijat pääsevät luetteloon, josta julkisen kotihoidon piiriin kuuluvat asukkaat voivat valita haluamansa palveluntuottajan. Hoidettava valitsee palvelun-tuottajan itsenäisesti, kunnalta ja palveluntuottajilta saamiensa tietojen pohjalta. Palveluntuottajalla on kaksi vuorokautta aikaa palvelun aloittamiseen. Hoidettavalla on oikeus vaihtaa palve-luntuottajaa milloin tahansa. Kunnan vastuulla on valvonta sekä reagointi rikkeisiin ja sopimusrikkomuksiin. Kotihoitopalveluiden valinnanvapauden hallinto ja täytäntöönpano on yhteistyötä,

joka vaatii hyvää vuorovaikutusta kunnan ja kotihoitopalveluiden tuottajien välillä sekä kunnan sisällä. Kehitteillä on uusia rutiineja ja toimintoja, joilla pyritään entisestään parantamaan menettelyn turvallisuutta ja laatua asiakkaan kannalta. Tämä kansallinen laki on Ruotsin hallituksen kanslian vahvistama. Päätöksen lain soveltamisesta kotihoitopalveluihin teki kunnanhallitus. Lain hallinto ja täytäntöönpano on Uumajan kunnan hankintatoimen ja sosiaalihuollon yhteinen tehtävä.

Laki astui voimaan 1. tammikuuta 2009. Uumajan kunta, jossa on jo pitkään ollut käytössä valinnan vapauteen perustuva säännelty järjestelmä, aloitti kokeilun yksityisten kotihoitoyri-tysten piirissä vuonna 2003. Vuonna 2006 näitä toimijoita oli seitsemän. Vuoteen 2013 mennessä määrä on kasvanut 19 palveluntuottajaan. Näistä neljä on julkisia ja 15 yksityisiä toimi-joita. Yhteistyö kotihoidon palveluntuottajien välillä sekä kunnan ja kotihoidon palveluntuottajien välillä on kasvanut. Kotihoidon piiriin hyväksytyillä asukkailla on valinnan vapaus ja mahdollisuus vaihtaa kotihoidon palveluntuottajaa milloin tahansa. Uumajaan on perustettu monia kotihoidon palveluyrityksiä viime vuosina, ja määrä on kasvussa. Tärkeänä kokemuksena voidaan mainita,


Vapaata valintaa koskevan lain soveltaminen julkisen sektorin kotihoitopalveluissa

että joillakin asukkailla on vaikeuk-sia valita palveluntuottaja. Viran-omaisilta, jotka tekevät kotihoidon piiriin hyväksymistä koskevia pää-töksiä, vaaditaan tasapuolisuutta tiedon jakamisessa hoidettaville. Tässä on ilmennyt ongelmia. Ruotsin julkisen sektorin palve-luiden vapaata valintaa koskevan lain täytäntöönpanon hallinto vaatii rutiineja ja hyvää kunnan sisäistä yhteistyötä.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysVapaata valintaa koskeva hyvä käytäntö perustuu asiakkaiden asemaan, palveluihin ja hallinnan parantumiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat voivat valita oman hoitopaikkansa ja saavat tasapuo-liset mahdollisuudet palveluiden käyttöön. Käytännöllä pyri-tään myös parantamaan hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Asiakaslähtöinen lähestymistapa tulee koko ajan tärkeämmäksi kaikissa maissa ja on erittäin helposti siirrettävissä. Hämeen-linnan kaupunki ottaa palvelusetelit osaksi ikäihmisten hoidon päivittäistä toimintaa vuoden 2013 lopussa. Palvelusetelin odotetaan parantavan palveluiden tehokkuutta. Sen uskotaan myös helpottavan ja parantavan yksityisten yritysten liiketoimin-taa Hämeenlinnassa ja lähiseuduilla. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönotto tuo kunnalle velvollisuuden seurata palveluntuot-tajien hintoja. Palvelusetelin arvon määrittämisen kautta on varmistettava, että asiakkaat ovat palveluiden hankinnassa tasa-arvoisessa asemassa. Asiakkaiden omavastuun osuus on pidettävä kohtuullisena.

Tavoitteena on parantaa vanhustenhuollon asiakkaiden valinnanvapautta. Hämeenlinnan kaupungissa on käytössä mo-nituottajamalli. Sen ansiosta yrittäjät voivat hankintamenettelyn läpäistyään osallistua hyvinvointipalveluiden tuotantoon Hä-meenlinnassa. Mallissa asiakkaalla ei ole vapautta valita, missä häntä hoidetaan. Ihanteellisessa tilanteessa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyö olisi sujuvaa, jokainen osapuoli toimisi tehokkaasti tässä hyvinvointipalveluiden tuotan-toketjussa ja asiakas voisi valita, minne haluaa mennä hoidetta-vaksi. Tämä olisi todellista valinnan vapautta. Ruotsalainen valin-nanvapausmalli on kiinnostava ja siirrettävissä alueelta toiselle. Se on askel kohti todellista asiakaslähtöisyyttä. Valinnanvapaus on kaikkien palveluiden tärkein lähtökohta. Asiakaslähtöisyyden tulisi olla toiminnan johtava ajatus. Suomen ja Ruotsin ikäihmis-ten hoidon järjestelmät ovat samankaltaisia. Valinnanvapaus-mallia on jo testattu Ruotsissa ikäihmisten kotihoidon tuotta-misessa, ja se toimii. Käytännön ja toimintojen soveltamiselle Suomeen on hyvät edellytykset. Ne saadaan toimimaan ilman pitkää testausvaihetta. Tärkeintä on, että on olemassa joustava yhteistyömalli ja laki, joka tukee valinnanvapautta.

Vapaata valintaa koskeva hyvä käytäntö on siirrettävissä myös muille hyvinvointialan sektoreille kuten lapset ja nuoret sekä vammaispalvelut.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetValinnanvapausmalli toisi yksityisyrittäjille ja kolmannen sektorin toimijoille uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueella. Asiakas-lähtöisyys on tärkeää ikäihmisten riippumattomuuden kannalta ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Kaikki ennaltaehkäisevä työ parantaa ikäihmisten mahdollisuuksia pysyä itsenäisinä mahdol-

lisimman pitkään. Tämä on tärkeä strateginen tavoite Hämeen-linnassa.

Pitkän aikavälin vaikutuksetAuttamalla ikäihmisiä asumaan itsenäisesti mahdollisimman kauan, saadaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia ja säästö-jä. Elämänlaadun parantuminen on tärkeää kaikille ikäihmisille. Pitkällä aikavälillä valinnanvapaus tuo uusia liiketoimintamahdolli-suuksia yksityisyrittäjille ja edistää kilpailua hyvinvointipalveluiden markkinoilla. Kilpailu pakottaa kumppanit (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) parantamaan palveluitaan ja tehokkuuttaan. Pitkällä aikavälillä kilpailu edellyttää toimijoita olemaan myös innovatiivisia ja asiakaslähtöisiä. Valinnat tehdään palveluntuotta-jan maineen, palvelun laadun ja hinnan perusteella. Osapuolten innovatiivisen toiminnan ansiosta palveluvalikoima laajenee. Valinnanvapaus pakottaa toimijat kehittämään palveluitaan asiakkaan näkökulmasta. Tätä kautta saadaan selville, millaisia palveluita tarvitaan tulevaisuudessa, ja pystytään täyttämään asiakkaan tulevat yksilölliset palvelutarpeet. Kehittyminen on jatkuvaa. Valinnanvapausmalli tehostaa palveluiden monipuolis-tamista. Palveluita monipuolistetaan todellisen tarpeen mukaan, joten jotkin palvelut saatetaan tulevaisuudessa lopettaa. Tämä on hyvä, sillä näin resurssien käyttö tehostuu ja kysynnän ja tarjonnan aito kohtaaminen toteutuu.

KustannustehokkuusKäytäntö on kustannustehokas. Kun asiakas valitsee palvelun, kuntien ja yksityisyrittäjien on parannettava palveluaan paran-taakseen kustannustehokkuuttaan. Ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää, ja tehdyt investoinnit tuottavat myöhemmin sääs-töjä. Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita tulevai-suudessa. Kunnat eivät selviä palvelutuotannosta yksin. Kun palvelutuotanto on hajautettu, toimijat voivat keskittyä ydintoi-mintaansa. Resurssien käyttö tehostuu ja kysynnän ja tarjonnan aito kohtaaminen toteutuu.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetHyvinvointipalveluita tuottavien yksityisyritysten kannalta valin-nanvapausmalli on hyvä asia. Se edistää monia hyvinvointipal-veluiden tuotannon innovatiivisia hankkeita. Mallin avulla jotkut yksityisyrittäjät voivat löytää kilpailuedun.

Kun valinnanvapausmallia käytetään osana kunnan strate-gista päätöksentekoa, yksityisyrittäjät voivat kehittää liiketoimin-taansa kohti asiakkaiden tarpeita. Tämä tukee myös yksityisyrit-täjien pitkän aikavälin suunnittelua ja investointia.

20TEEMA 3. | YHTEISTYÖ JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN VÄLILLÄ | HÄME, SUOMI

tämä hyVä käytäntö koskee eristäytymisen ehkäisemistä ja itsenäistä asumista maaseudulla. Kohderyhmänä ovat Asturian ruhtinaskunnan maaseudulla asuvat ikäihmiset. Käytännöllä pyri-tään estämään asuinpaikasta johtuvaa maaseudun ikäihmisten syrjäytymistä. Ikäihmisille tarjotaan heidän tarpeidensa mukaisia joustavia palveluita ja mahdollisuuksia.

Ohjelman tavoitteena on• järjestää hoitoa tarvitseville ikäihmisille sopivia tukipalveluita

heidän kotonaan• tuoda palveluita lähemmäksi ikäihmisiä, jotka asuvat syrjäisillä

haja-asutusalueilla• edistää ikäihmisten osallistumista ja integroitumista yhteiskun-

taan (yksinäisyyden ja eristäytymisen ehkäisy).

Asturian maaseutu on vaikeapääsyistä vuoristoaluetta, jossa asutus on hajanaista. Maaseudulla asuvien ikäihmisten suurim-mat ongelmat ovat sijannista johtuen lisääntyvä ulkopuolisen avun tarve, eristäytyneisyys ja yksinäisyys sekä palveluiden heikko saatavuus.

Ratkaisut:• parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden koordinointia ja koti-

palveluiden saatavuutta • palveluiden tuominen lähemmäksi ikäihmistä: esim. julkinen

liikenne, tukipalvelut, välineiden lainaaminen, kirjastoauto, ateriatoimitukset kotiin, jalkahoito, omaishoitajien tukeminen

Ohjelmaa arvioidaan vuosittain, ja sen vahvuuksia ovat mm.: • toiminnan pääpiirteet: moniulotteisuus, järjestyneisyys ja jous-

tavuus, sovitettu maaseutualueiden tarpeisiin• vaiheittainen käyttöönotto, kunnat lähteneet hyvin toimintaan

mukaan• uusien työpaikkojen syntyminen ja paikallisen taloudellisen

hyvinvoinnin lisääntyminen • myönteinen palaute ikäihmisiltä, omaishoitajilta ja yhteisön

verkostoon kuuluvilta ammattilaisilta

Kehittämismahdollisuudet: - sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämien hankkeiden edistä-

minen - kotihoitopalveluiden jakautuminen ja hajauttaminen- ikäihmisten omahoidon edistäminen sosiaaliohjelmissa - työ verkoston kehittämistä edistävien strategioiden parantami-

seksi: yhteiskunnan järjestämät palvelut, järjestöt ja yhteisön resurssit

A R V I O I N T I

SiirrettävyysEtäisyyksien poistaminen on syrjäytymisen ehkäisemistä, joka on yksi ikäihmisten hoidon tärkeimmistä osista. Tavoitteena oli antaa hoitoa tarvitseville ikäihmisille sopivaa tukea heidän kotonaan, tuoda palveluita lähemmäksi syrjäseuduilla asuvia ikäihmisiä sekä edistää ikäihmisten osallistumista ja integroitu-mista yhteiskuntaan. Ennaltaehkäiseviä toimia pidetään erittäin tärkeinä myös Hämeenlinnan seudulla. Tavoitteena on auttaa ja rohkaista ikäihmisiä lähtemään ulos ja menemään päiväkes-kuksiin sekä edistää heidän kodin ulkopuolista jokapäiväistä toimintaansa.

Hämeenlinnassa on vastaavaa Kirjakassi-nimistä toimintaa, jossa on mukana Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Kirjakassi-

toiminnassa kirjaston työntekijät käyvät ensin ikäihmisen luona selvittämässä, millaisesta kirjallisuudesta hän on kiinnostunut. Työvalmennussäätiö Luotsi toimittaa kirjat kotihoitopalveluille ja kotihoidon työntekijä kirjakassin ikäihmiselle. Sama toistetaan jälleen kuukauden kuluttua.

Asturian kaltainen toiminta ei ole siirrettävissä sellaisenaan Suomeen. Osien siirtämiseen on kuitenkin mahdollisuus. Molemmilla alueilla pyritään siihen, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Haasteet Hämeenlinnassa ovat erilaiset kuin Asturiassa. Maaseutu on Hämeenlinnassa hel-pommin saavutettavissa, mutta etäisyydet ovat pitkiä. Kunnilta tarvitaan myös resursseja toteuttaa pieniä kokeiluita ennakko-luulottomasti.

Suomessa on vain muutama liikkuva hoitajan vastaanotto, kuten Etelä-Karjalassa kiertävä Mallu-auto. Se tarjoaa kotisai-raanhoidon ja terveydenhoitajan palveluita maakunnan alueel-la. Hämeenlinnan seudulla vastaavaa palvelua on suunniteltu toteutettavaksi Moppiili-autolla. Nämä ovat Suomessa uusia innovaatioita, joilla pyritään poistamaan etäisyyksiä.

Hämeessä vapaaehtoistoimintaa koordinoi Pysäkki-keskus. Pysäkistä voi pyytää apua ja tukea elämän eri tilanteisiin.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetKaikilla uusilla käytännöillä, joilla autetaan ikäihmistä asumaan kotonaan mahdollisimman pitkään, on myönteisiä lyhyen aika-välin vaikutuksia. Hämeenlinnassa asuvien ikäihmisten käytössä on edellä mainittu Kirjakassi-palvelu ja liikkuva ateriapalvelu. Lyhyellä aikavälillä palvelut monipuolistuisivat ja niiden saatavuus ikäihmisten kannalta paranisi.

Pitkän aikavälin vaikutuksetAuttamalla ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman kauan, saadaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia ja säästöjä. Elämänlaadun parantuminen on tärkeää kaikille ikäihmisille.

Tätä hyvää käytäntöä voidaan soveltaa muihinkin ikäryhmiin, kuten lapsiperheisiin. Käytäntö tukisi myös paikallisten palve-luiden kehittämistä alueella. Yksi uusi palvelu voi johtaa muiden

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 2. Asturia

Etäisyyksien poistaminen


uusien palveluiden syntymiseen maaseudulla.

KustannustehokkuusTämä hyvä käytäntö koskee ikäihmisiä, jotka eivät pääse päivä-keskuksiin tai joilla on vaikeuksia päästä lähtemään kodistaan. Kaikki ennaltaehkäisevät toimet ovat kustannustehokkaita pitkällä aikavälillä.

Ihannetilanteessa asiakas saisi kaikki palvelut esimerkiksi yhdestä autosta. Näin säästettäisiin aikaa, rahaa ja ympäristöä. Haasteina ovat lainsäädäntö ja paikalliset rajoitukset. Esimerkiksi tavaroiden ja ihmisten tai ruuan toimittaminen samalla autolla on kiellettyä, ja hoitajat eivät saa tiskata astioita.

Paikallinen toiminta vahvistaisi yhteenkuuluvaisuuden tunnet-ta ja olisi ympäristöystävällistä.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetYksityisen sektorin organisaatioilla on mahdollisuuksia kehit-tää Mallun kaltaisia liikkuvia palveluita muuallakin Suomessa. Etäisyyksien poistamisesta voisi tulla kilpailuetu joillekin yksityi-sille hyvinvointisektorin yrittäjille. On kuitenkin ratkaistava, miten palveluita voidaan yhdistää kokonaisuudeksi, miten tällainen palvelu viedään ikäihmisen kotiin ja miten siitä tehdään liiketoi-mintaa. Vapaaehtoistoiminnalla ei voida vastata kaikkiin tuleviin palvelutarpeisiin. Väestön ikääntyminen on haaste, joka luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Tämä esitetty käytäntö on hyvä, mutta se sopii paremmin

idea aloitteeseen saatiin kesäisistä helleaalloista, jotka aiheuttivat terveysongelmia brescialaisille ikäihmisille. Lähtökohdat olivat vaikeat, mutta ratkaisu löytyi julkisen, yksityisen ja kolman-nen sektorin yhteisestä strategiasta. Toiminta jaettiin kolmeen tasoon:

1. Projekti, jossa seurataan ja tuetaan huonokuntoisten ikäih-misten kotiasumista. Tätä työtä tehdään kesäisin, mutta myös muissa hätätilanteissa (teknologiaan tai ympäristöön liittyvät).

2. Osallistuminen kansalliseen ohjelmaan, joka ennustaa säätä ja varoittaa helleaalloista, jotka ovat terveydelle erityisen vaaral-lisia. Ohjelman ovat perustaneet Italian väestönsuojeluosasto (Dipartimento della Protezione Civile) ja epidemiologian osasto (Dipartimento di Epidemiologia).

3. Ikäihmiselle jaetaan ilmaisia ilmastointilaitteita sekä paranne-taan kunnallisten asuntojen lämmitystä ja ilmastointia. Työtä on tehty yhdessä kunnan, lukuisten Bresciassa toimivien järjestöjen, yksityisten toimijoiden ja ammattilaisten, paikallisen yliopiston ja ammattiyhdistysten kanssa. Tämä oli ainoa tapa saada suora yhteys alueen jokaiseen 3 900:aan kotonaan asuvaan ikäihmi-seen.

Onnistumisesta voidaan kiittää tätä yhteistyötä, jonka osapuolet olivat mukana projektissa sen alusta alkaen. Ikäihmisten kuntoa on seurattu sekä ammattilaisten suorittamalla valvonnalla että naapurien suorittamilla ehkäisevillä toimilla ja kotikäynneillä. Naapurien muodostama yhteistyöverkosto osoittautui sosiaalis-emotionaalisesti tehokkaaksi ja myös kustannustehokkaaksi toimintatavaksi.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysVaroittaminen kuumuuden aiheuttamista terveysongelmista -malli on suunniteltu hätätilanteisiin Bresciassa. Se on julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin sekä vapaaehtoisjärjestö-jen välinen yhteistyömalli. Idea aloitteeseen saatiin kesäisistä helleaalloista, jotka aiheuttivat terveysongelmia Brescian alueen ikäihmisille.

Käytäntö on Hämeenlinnan seudun näkökulmasta kiin-nostava. Pikaisesti ajateltuna tällaista käytäntöä ei voi siirtää Suomeen. Joitakin osia hyvästä käytännöstä voidaan kuitenkin siirtää helposti. Suomessa oli 2000-luvulla monia erittäin läm-pimiä kesiä, jolloin ikäihmisillä oli runsaasti terveysongelmia ja he tulivat hoitoon uupumuksen tai pelon takia. Terveysongelmia olisi voitu ehkäistä viilentämällä ikäihmisen ympäristöä ja olotilaa. Ikäihmisillä oli kuitenkin suuri puute ilmastointilaitteista ja tuuletti-mista. Jos käytössä olisi ollut Brescian kaltainen yhteistyömalli ja -verkosto, olisi saavutettu yhteys jokaiseen ikäihmiseen ja ilmas-tointilaitteita olisi voitu toimittaa niitä tarvitseville. Yksinkertaisella keinolla olisi säästetty terveydenhoitokuluja ja ikäihmiset olisivat pystyneet olemaan kotona. Helleaaltojen kaltaiset hätätilanteet ovat Suomessa harvinaisia. Ikäihmisille kuitenkin jo pelkkä tieto esimerkiksi siitä, mistä ja keneltä tuulettimia on nopeasti saata-villa tai että hän ei ole yksin ja apua on saatavilla, voi olla tärkeää ehkäisevää toimintaa.

Tilapäiset ja lyhyetkin lämpötilan muutokset on otettava huo-mioon, kun kyse on ikäihmisen jokapäiväisestä elämästä. Muu-tokset ja avuntarve voivat olla pieniä, mutta niillä voi olla valtavat vaikutukset ikäihmisen elämään. Tätä käytäntöä voisi soveltaa muihinkin hätätilanteisiin, kuten Suomen talven ja kylmien säiden aiheuttamiin ongelmiin. Tiet ja pihat ovat Suomessa talvisin liukkaita, jolloin ikäihminen ei välttämättä pääse ruokaostoksille. Hän tarvitsee tällöin apua, eli hyvää verkostoa todella tarvitaan.


Varoittaminen kuumuuden aiheuttamista terveysongelmista


Asturiaan kuin Suomeen. Suomessa on samanlaisia palveluita, mutta kotihoitopalvelun lisäpalveluiden idea on mielenkiintoinen. Siitä voisi syntyä uusia liiketoimintamahdollisuuksia alueellemme. Ruotsissa kotihoitopalveluyritykset myyvät lisäpalveluita esi-merkiksi esteettömiä ulkomaanmatkoja oman hoitajan kanssa. Yritykset saavat lisäpalveluista kilpailuetua.

Uusien innovatiivisten aloitteiden mahdollisuus on olemassa, jos joukko yrittäjiä järjestäisi palveluita yhteistyössä. Palveluiden yhdistämisellä säästettäisiin aikaa, rahaa, resursseja ja ym-päristöä. Palveluiden tuominen maaseudulle rohkaisisi muita palveluntuottajia luomaan liiketoimintaa näille alueille. Maaseu-dun asukkaiden saatavilla tulisi olla myös järjestöjen tuottamia palveluita. Yritysten ja järjestöjen tulisi tehdä yhteistyötä.

Vapaaehtoistyön järjestäminen laajassa mittakaavassa olisi mahdollista Suomessa. Esimerkiksi Hämeenlinnassa vapaaeh-toistoimintaa koordinoi Pysäkki-keskus. Pysäkistä voi pyytää apua ja tukea elämän eri tilanteisiin. Pysäkki tarjoaa ikäihmisille myös Aamukorva-palvelua, jossa ikäihmiselle soitetaan joka aamu. Jos ikäihminen ei vastaa kolmannella soittokerralla, va-paaehtoinen käy paikan päällä tarkistamassa tilanteen. Pysäkin rekisteriin on ilmoittautunut 500 vapaaehtoistyöntekijää, jotka voivat reagoida hätätilanteisiin nopeasti.

Lain mukaan kaikilla kunnilla on oltava valmiussuunnitel-ma hätätilanteiden varalta. Kun Suomessa oli voimakkaita syysmyrskyjä vuonna 2010, muutamat vapaaehtoiset kävivät Hämeenlinnan maaseudulla asuvien ikäihmisten luona tarkista-massa, että asiat ovat kunnossa. Tarvetta olisi ollut useammalla vapaaehtoiselle.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetVapaaehtoisten verkosto ei lisää hoidon tarvetta, vaan se on tärkeä osa toimintaa, jolla vastataan ikäihmisten elämään liittyviin haasteisiin.

Jokaisella ikäihmisellä tulisi olla oma vapaaehtoinen tukihenki-lö, joka olisi vastuussa kyseisestä ikäihmisestä. Tukihenkilö voisi esimerkiksi opettaa ikäihmiselle uuden teknologian käyttöä.

Aktiivinen vapaaehtoistyöntekijöiden verkosto ja oma va-paaehtoinen tukihenkilö toisi turvallisuuden tunnetta ikäihmisen elämään. Tukihenkilömallin avulla voitaisiin ratkaista monenlaisia ongelmia aikaisessa vaiheessa, sillä tukihenkilöt olisivat mukana ikäihmisen arjessa.

Pitkän aikavälin vaikutuksetAuttamalla ikäihmisiä asumaan kotonaan mahdollisimman kauan, saadaan myönteisiä pitkän aikavälin tuloksia ja säästö-jä. Elämänlaadun parantuminen on tärkeää kaikille ikäihmisille. Vapaaehtoisten avulla ikäihminen voisi välttyä sairaalahoidolta, mikä tuottaisi valtavat säästöt.

Vapaaehtoisen tukihenkilön malli olisi siirrettävissä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen.

Yhteistyö eri verkostojen ja vapaaehtoisten välillä tuo pitkällä aikavälillä säästöjä ja myönteisiä vaikutuksia hoitoprosesseihin sekä auttaa ehkäisemään alueen väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia.

KustannustehokkuusTämä hyvä käytäntö perustuu verkostoihin ja yhteistyöhön. Kun yhteistyömalli toimii tehokkaasti, työskentely on kustannusteho-kasta. Kunnille vapaaehtoistyö on erittäin kustannustehokasta.

Esimerkkinä kerrottujen tuulettimien ostaminen ei ole kuntien vastuulla. Ikäihminen voi ostaa sellaisen itse, jonka jälkeen va-paaehtoinen asentaa sen. Tämä on ennaltaehkäisevää toimintaa ja erittäin kustannustehokasta pitkällä aikavälillä.

Vapaaehtoismallia voidaan käyttää ennaltaehkäisyyn myös syysmyrskyjen aikaan. Ikäihmisten ei tarvitse pelätä kotonaan, kun joku käy tarkistamassa tilanteen aika ajoin. Tällaisen yh-teistyöverkoston avulla voidaan välttää turhat käynnit lääkärin vastaanotolla tai sairaalassa.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetHätätilanteisiin liittyvien palveluiden tuottaminen on yksityisyrit-täjille liiketoimintamahdollisuus. Nämä palvelut voidaan luokitella lisätuotteiksi tai -palveluiksi.

Tämä hyvä käytäntö voi tuoda joillekin yksityisyrittäjille kilpai-luetua ja käytännön osia voi olla siirrettävissä yksityisyrittäjien liiketoimintaan. Tulevaisuudessa ikäihmiset voivat olla halukkaita maksamaan lisäpalveluista, joita saa tällä hetkellä ehkä vain vapaaehtoistyöntekijöiltä.

Lisäpalveluna voisi tarjota esimerkiksi hälytysvalmiutta, jolloin yksi henkilö on aina päivystysvuorossa ja pääsee nopeasti auttamaan ikäihmistä tarvittaessa. Ikäihmiset eivät välttämättä halua maksaa tästä, mutta kaukana asuvien sukulaisten mie-lestä palvelu voisi olla hintansa arvoinen. Palvelu voisi olla osa yksityisyrittäjän yksityisen kotihoidon tarjontaa. Myös järjestöt voisivat ottaa palvelun tarjontaansa. Vapaaehtoistyö vahvistaa järjestöjen toimintaa.


YritysnäkökulmaLorraine, Ranska

Teema 4.

4

Väestön ikääntyminen on laaja aihepiiri, johon

liittyy keskeisiä ongelmia, aiheita ja kysy-

myksiä. Yritysten kannalta keskeisemmät

kysymykset ovat seuraavat:

•Omistajanvaihdokset:millaisiamallejaonkehitet-

tävä omistajanvaihdosprosessiin ja miten yrityksiä

voidaan tukea omistajanvaihdostilanteissa? Millaiset

tekijät voivat vaikuttaa yrityksen myymiseen ja osta-

miseen väestön ikääntymisen näkökulmasta?

•Ikäihmisetkohderyhmänäonpirstaleinenmarkkina-

alue Lorrainessa. Lorrainessa monilla sektoreilla

TEEMA 4. | YRITYSNÄKÖKULMA | LORRAINE, RANSKA

Teeman kuvaus

ja aloilla on tarve uusille ideoille ja palveluille. Näitä

aloja ovat mm. terveys, henkilökohtaiset palvelut,

vapaa-aika, elintarvikkeet, rakentaminen, kodin

automatiikka, geroteknologia, vakuutukset, tekstiilit

ja vaatetus sekä tietoja viestintätekniikka.

•Ikäihmistenrooliyrityksissä:kulttuurillinenjasosiaali-

nen lähestymistapa, sukupolvien väliset yhteydet?

•Ammattikoulutusjaelinikäinenoppiminen:yksityis-

henkilöille suunnattujen palveluiden parissa työsken-

televien koulutukselle on suuri tarve, sillä alan kasvu

aiheuttaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

25

tämä hyVä käytäntö koskee hoitoa tarvitsevien henkilöiden eristäytymisen ehkäisemistä ja ennaltaehkäisevää terapiaa. Muutamissa ikäihmisten päiväkeskuksissa Asturian alueella on kehitetty innovatiivista toimintaa, jossa päätavoitteena on ikäihmisten liikkuvuuden ja kognitiivisten taitojen parantaminen uuden teknologian avulla. Näiden päiväkeskusten toimintaan osallistuvilla ikäihmisillä on sairauksia, jotka vaikeuttavat liikku-mista ja heikentävät kognitiivisia taitoja.

Uudenlaisessa toiminnassa• parannetaan liikkuvuutta ja stimuloidaan kognitiivisia toimintoja

uuden teknologian kuten Nintendo Wii -pelikonsolin avulla• stimuloidaan kognitiivisia toimintoja tietokoneiden ja erikoisoh-

jelmistojen avulla (esim. matemaattiset tehtävät, väriharjoituk-set ja lomakkeet)

Toiminnan onnistumisen mittareina ovat toimintaan osallistuvat henkilöt ja heidän saamansa hyöty. Toimintaan osallistuvien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Toiminnan seurauksena on synty-nyt jonkin verran työmahdollisuuksia esimerkiksi terapeuteille ja fysioterapeuteille.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysKäytäntö vastaa kasvavaan kiinnostukseen käyttää tietoja viestintätekniikkaa kognitiivisten ongelmien ratkaisemisessa. Lorrainessa on myös tutkimuskeskuksia, jotka tutkivat ikäih-misiin liittyvän teknologian hyötyjä. Nämä yhdessä tukevat käytännön siirtämistä Lorraineen. Rahoitusongelmat saattavat estää tämän. Käytännön siirtäminen vaatii vahvan organisoinnin ja koordinoinnin.

Lyhyen aikavälin vaikutukset:Jos tämän käytännön siirtämistä aletaan tutkia, Ranskan julkisen ja yksityisen sektorin nykyinen tutkimustyö voi pitkittyä.

Pitkän aikavälin vaikutukset:Pitkällä aikavälillä voi syntyä uusia liiketoimintamalleja sekä pal-velukeskuksia. Työpaikkojen tyyppiä koskevat tiedot täydentyvät ja ikäihmisten elinolosuhteet parantuvat sekä lääketieteellinen ja sosiaalinen edistyminen parantuvat päiväkeskusten innovaatioi-den avulla.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetAla on yleisellä tasolla hyvä ympäristö teknologisten innovaatioi-den kokeilemiseen.


Päiväkeskusten innovaatiotoiminta kotihoidon palveluissa

TEEMA 4. | YRITYSNÄKÖKULMA | LORRAINE, RANSKA26

Ikäihmisten palvelukeskus Hämeenlinnan Keinusaaressa tarjoaa monentasoisia asuntoja, tukea ja hyvinvointipalveluita ikäihmisil-le. Keskitetyt palvelut sijaitsevat lähellä Hämeenlinnan keskustaa ja sen palveluita. Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskuksen toiminta-ajatuksena on tarjota ikäihmisille asumisratkaisuja Hämeenlinnan alueella sekä keskitettyä tuettua asumista ja dementiahoitoa Hämeenlinnan asukkaille. Palvelukeskus pyrkii tuomaan ikäihmisten asumisen yhteyteen muita heidän tarvitse-miaan tukipalveluita.

Keinusaaren alueen suunnittelu alkoi vuonna 2006. Ensim-mäiset 51 vuokra-asuntoa ikäihmisille valmistuivat vuonna 2007. Seuraavana vuonna Yrjö ja Hanna -säätiö rakennutti keskitetyn tuetun asumisen ja dementiahoidon yksikön 60 asiakkaalle. Täs-sä yksikössä toimii myös yksityinen hyvinvointialan palveluyritys. Keinusaaren alueella on myös paljon uusia yksityisten omistamia asuntoja. Asukkaiden käytössä on yhteinen sosiaalinen alue ja yhteiset ulkotilojen kuntoilulaitteet.

Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskuksessa on myös neuvontapiste ja ravintola sekä useita monikäyttötiloja, saunoja ja kuntosali. Keskuksessa toimii lisäksi yksityinen kampaamo ja jalkahoitola. Hämeenlinnan kaupunki järjestää ikäihmisille päivätoimintaa Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskuksessa. Kolmas sektori järjestää lisäksi paikan päällä tapahtuvaa vapaa-aikatoimintaa ja stimuloivaa toimintaa.

Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskuksen vahvuudet: mo-nenlaisia asumisvaihtoehtoja yhdellä alueella, esteetön asuminen ja ympäristö, kaikkien päivittäisten palveluiden (esim. ruoka-kauppa, terveyskeskus ja kulttuurikeskus) läheisyys sekä palve-lukeskus, jonka kanssa samassa rakennuksessa toimii ravintola. Keinusaaren ikäihmisten palvelukeskus sijaitsee Hämeenlinnan keskustassa. Hämeenlinnan kaupunki otti palvelukeskuksen osaksi omaa toimintaansa maaliskuussa 2013.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysAsiakkaat haluavat yhä enemmän asua itsenäisesti ja Ranskan julkiset viranomaiset haluavat edistää asumista ikäihmisten eri-tyistarpeisiin suunnitelluissa asunnoissa. Käytäntö vastaa hyvin näihin tarpeisiin. Käytännön täydellinen siirtäminen edellyttää uu-den liiketoimintamallin kehittämistä. Ranskan kansallinen terve-ys- ja eläkeorganisaatio ei rahoita Alzheimerin tautia sairastaville suunniteltujen asuntojen rakentamista. Siirrettävyyttä rajoittaa myös rahoitusongelmat, koska yksityishenkilöille suunnattujen palveluiden markkinoiden kasvattamiseen on varattava rahaa. Itsenäisesti asuvien ja hoitoa tarvitsevien henkilöiden asumisen yhteensovittaminen voi tuoda kulttuurieroihin liittyviä ongelmia ja olla sen vuoksi hankalaa.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetKäytäntö vastaa ikäihmisten kasvavaan kiinnostukseen asua itsenäisesti ja kehittää sosiaalisia suhteita. Käytännön siirtämisen tutkiminen voi tukea Ranskan viranomaisten nykyistä tutki-mustyötä ja muuta työtä, jolla pyritään edistämään itsenäistä asumista laitosasumisen sijaan.

Pitkän aikavälin vaikutukset:Nykyiset vaikutustutkimukset eivät riitä pitkän aikavälin vaiku-tusten arviointiin. Ranskan ikäihmisiin liittyvistä asioista vas-taava ministeriö on lisäksi juuri aloittanut ministeriöiden välisen tutkimuksen (Mission Broussy), jonka tavoitteena on määrittää menetelmiä ja toimenpiteitä ikäihmisten erityistarpeisiin sopivi-en asumisratkaisujen kehittämiseen. Tutkimusraportti ja siihen liittyvät uusia liiketoimintamalleja koskevat esitykset julkaistiin tammikuussa 2013. Tässä raportissa suositellut poliittiset ja taloudelliset tekijät helpottavat tämän käytännön siirrettävyyden arviointia.

KustannustehokkuusKustannustehokkuuden arvioinnissa on otettava huomioon:• rakennusten käyttöaste• itsenäisten ja hoitoa tarvitsevien ikäihmisten yhteisasumisen

vaikutukset• hyvän käytännön mallin ja hoitoa tarvitsevien ikäihmisten

laitoshoitoon siirtymisen kustannusten vertailu

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetKäytäntö voi olla piristysruiske varsinkin yksityisen sektorin innovatiivisille palveluille: kysynnän kasvu ja uusia palveluita ja tuotteita ikäihmisille.


Ikäihmisten palvelukeskus, Keinusaari

TEEMA 4. | YRITYSNÄKÖKULMA | LORRAINE, RANSKA27

käytännöllä pyritään tukemaan tuote- ja palveluinnovaatioita, jotka liittyvät sairauksien ehkäisemiseen, diagnosointiin, hoitoon ja parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda terveydenhuoltoalal-le uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tukea taloudellista kasvua sekä parantaa palveluiden laatua, tehokkuutta ja tuottavuutta.

Västerbottenin innovaatiokeskuksen tavoitteena on luoda toimintaan tarvittava fyysinen ympäristö ja kehittää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden luovuutta. Tätä kautta syntyy uusia yrityksiä ja kasvua, sekä sosiaali- ja terveysalan palveluiden laa-tu, tehokkuus ja tuottavuus paranevat. Västerbottenin innovaa-tiokeskus on Västerbottenin maakunnassa, Uumajan kunnassa ja Skellefteån kunnassa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden tukikeskus. Tuen tarve lähtee aina työntekijän tai työntekijäryhmän ideasta, josta ilmoitetaan Västerbottenin innovaatiokeskuksen projektipäällikölle. Projektipäällikkö antaa tukea eri vaiheissa kohti tuotteen tai palvelun kaupallistamista. Tukeen sisältyy liiketoimintatiedon hyödyntämistä, markkinoiden analysointia ja tuotteen tai palvelun kenttätestausta. Väster-bottenin innovaatiokeskus voi antaa myös taloudellista tukea, jota tarvitaan kehittämistyön tekemiseen täydellä palkalla, tai myöntää ns. innovaatioseteleitä.

Kehitettävää tuotetta tai palvelua arvioi arviointiryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita Uumajan yliopistosta ja Uumajan yli-opistollisesta sairaalasta. Idea tai innovaatio johtaa yleensä kaupallistamiseen, jossa idean tai innovaation kehittäjä myy tuotoksensa yritykselle tai perustaa yrityksen tuomaan tuotteen tai palvelun markkinoille. Västerbottenin innovaatiokeskus toimii myös yhteyspintana pk-yrityksiin, jotka haluavat testata tuotetta tai palvelua terveyden- tai sosiaalihuollon palveluiden alueella. Innovaatiokeskuksen toiminnassa ovat mukana Västerbottenin maakuntaliitto sekä Uumajan ja Skellefteån kunnat. Alueelli-sia innovaatiojärjestelmä- tai yhteistyökumppaneita ovat Almi Företagspartner AB (pohjoinen alue), EntreprenörCentrum Västerbotten, Innovationsbron, Innovation Västerbotten, Umi-nova Innovation, Västerbottenin kauppakamari ja Företagarna Västerbotten.

Tätä hyvää käytäntöä rahoittavat VINNOVA (Ruotsin valtion innovaatiojärjestelmien laitos), Västerbottenin alue, Västerbotte-nin maakuntaliitto sekä Uumajan ja Skellefteån kunnat.

Neljälle innovaatioiden kehittäjälle annettiin tukea innovaatio-seteleinä viime jaksolla. Tukea on annettu sekä olemassa oleville terveydenhuoltoalan yrityksille että innovaatioiden kehittäjille, jotka suunnittelevat yrityksen perustamista tuotteen tai palvelun jatkokehittämistä varten. Yksi innovaation kehittäjä on lähellä lisenssisopimuksen solmimista ruotsalaisen Swereco-nimisen yrityksen kanssa. Sopimus mahdollistaisi innovaation kaupal-listamisen. Uumajalainen yritys Kontrollera Scandinavia AB on testannut ICT-ratkaisua, jolla pyritään estämään virheitä ja poik-keamia kahdessa Uumajan kunnan alueen ikäihmisten hoitoyk-sikössä. ICT-järjestelmää arvioidaan testauksen loputtua, mutta hyviä tuloksia on jo ollut nähtävissä.

A R V I O I N T I

Siirrettävyys:Tekijät, jotka tukevat käytännön siirtämistä Lorraineen: • Yritysten innovaatioprojektien tukena – ideatasolta toteutuk-

seen saakka – on vahva yhteistyöorganisaatio ja hyvin orga-nisoidut menetelmät. Tähän sisältyy uuden ja innovatiivisen toiminnan kehittäminen.

• Kansallinen keskus, joka edistää kotona asuvien terveyttä ja riippumattomuutta, nimesi hiljattain paikallisen julkisen organisaation innovaatiokeskukseksi . Sen tavoitteita ovat toimijoiden löytäminen projekteihin ja hyvien käytäntöjen löytäminen tietyltä alueelta. Tämä voi edistää Västerbottenin innovaatiokeskuksen kehittämän toimintatavan siirtämistä koko alueen näkökulmasta.

Tämänhetkisiä tekijöitä, jotka vaikeuttavat siirtämistä tai estävät sen Lorrainen alueella:• Terveydenhuollon toimijoille olisi saatava enemmän tietoa uu-

den toiminnan kehittämisestä. Yrittäjyyskulttuuria tulisi myös kehittää.

• Toteuttamiskelpoisten projektien etsinnästä vastaavan viraston ja terveysalan yritysten välisiä yhteyksiä tulisi vahvistaa.

Lyhyen aikavälin vaikutukset:• Uuden toiminnan syntyminen, lisäarvo ja uudet työpaikat • Ohjelman toteuttamiseen liittyvien kumppanuuksien (varsinkin

kumppanuudet terveysalan toimijoiden kanssa) vahvistuminen• Uuden innovaatioseteli-menetelmän käyttöönotto toteutetta-

vuustutkimusten tekemistä varten

Pitkän aikavälin vaikutukset:• Uuden toiminnan syntyminen, lisäarvo ja uudet työpaikat• Toteuttamiseen liittyvien kumppanuuksien (varsinkin kumppa-

nuudet terveysalan toimijoiden kanssa) vahvistuminen

Tarvitaan lisää tietoa tavoista, joilla voidaan tunnistaa Toteutta-miskelpoiset toimintatavat. Tämä voisi parantaa pitkän aikavälin vaikutusten arviointia.

KustannustehokkuusKustannustehokkuuden alustavassa arvioinnissa on otettava huomioon seuraavat tiedot: • Viraston ja sen menetelmien avulla tehdyt projektiarvioinnit • Innovaatiosetelien kustannukset ja tuotto sijoitetulle pääomalle • Lisätiedot menetelmistä, joilla voidaan tunnistaa toteuttamis-

kelpoiset projektit

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetMyönteinen suhtautuminen innovointiin: yhteistyön tekeminen monella tasolla, mahdollisuus selvitysten tekemiseen (esim. toteutettavuustutkimukset) sekä testit, joissa testaajina ovat lop-pukäyttäjät tai vähintään heidän parissa päivittäistä työtä tekevät ammattilaiset.


Västerbottenin innovaatiokeskus

Asuminen, solidaarisuus, liikkuvuus,esteettömyys, tiedottaminen, lähipalvelut

ja syrjäytymisen ehkäiseminenMetz, Ranska

Teema 5.

5

Metzin CCAS:n vastuulla on kaupungin

ikäihmisiin liittyvä sosiaalipolitiikka, jolla

pyritään löytämään ratkaisuja ikääntymi-

sen ongelmiin

•parantamallaikäihmistenasemaakaupungissa

•antamallaikäihmisillejaheidänsukulaisilleentietoaja

opastusta

•torjumallaeristäytymistä

•tarjoamallavaatimustenjaolosuhteidenmukaisia

asumisratkaisuja

•vahvistamallasukupolvienvälistäsolidaarisuutta.

Metzin kaupunki sai ranskalaisen “Bien vieillir-vivre

ensemble” (“Getting older healthily – living together”)

-tunnustuksen vuonna 2010. Metz, CCAS ja niiden

julkiset ja yksityiset kumppanit ovat aloittaneet kau-

punkitutkimuksen, jolla pyritään kartoittamaan kau-

pungissa asuvien ikäihmisten tilanne ja tarpeet.

Tätä seurasi kymmenen sopimusta kattavan ohje-

kirjan laatiminen vuonna 2010. Sopimukset koskivat

TEEMA 5. | asuminen, solidaarisuus, liikkuVuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalVelut ja syrjäytymisen ehkäiseminen | METZ, RANSKA

Teeman kuvaus

asumista, sosiaalista elämää ja solidaarisuutta sekä

itsenäisyyttä ja liikkuvuutta. Metzin CCAS:lle EFFECT-

hanke tarjoaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia

ja tietoa muiden eurooppalaisten alueiden kanssa.

Saamme tietoa siitä, millaisia ohjekirjan aihepiiriin

kuuluvia palveluita julkinen ja yksityinen sektori tarjo-

aa ikäihmisille muilla eurooppalaisilla alueilla. Väestö

ikääntyy ja ikäihmisten halu jatkaa asumista kotonaan

vahvistuu. Heidän ja heidän sukulaistensa tarpeisiin

on pystyttävä vastaamaan. Heille on pystyttävä tarjo-

amaan tietoa paikallisista asioista ja sopivia asuntoja.

Myös heidän turvallinen liikkumisensa kaupungissa on

pystyttävä turvaamaan. Suurin osa ikäihmisistä asuu

toiveidensa mukaisesti kotonaan. He ovat kuitenkin

yleensä eristäytyneitä, koska heillä ei ole sukulaisia tai

ystäviä tai he asuvat kaukana.

Metzissä haasteena on siis lyhyesti sanottuna se,

mitä voidaan tehdä, jotta metziläiset ikäihmiset voisivat

asua kotonaan hyvissä olosuhteissa mahdollisimman

pitkään.

29

tämän hyVän käytännön teemat:• syrjäytymisen ehkäiseminen• toimintaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustaminen• tiedonjakelu• kohtaamispaikat aikuisille ja ikäihmisille sekä sosiaalisille orga-

nisaatioille

Tavoitteena on edistää terveyttä ja parantaa elämänlaatua tarjo-amalla kohtaamispaikkapalvelua ja toimintaa Uumajassa asuville aikuisille ja ikäihmisille. ”Welcome in” -kohtaamispaikka toimii yhteistyössä paikallisten koulutusjärjestöjen kanssa. Järjestöt ovat mukana yhdessä järjestettävissä tapahtumissa. Myös muita tahoja kutsutaan mukaan järjestämään toimintaa ja kokeile-maan ideoita. Kahvila on avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–15 ja tiistaisin lisäksi klo 18–20. Kahvilaa hoitaa vammaisten päivätoiminnasta vastaava yksikkö. Toiminnan suunnittelu ja hallinto on annettu ennaltaehkäisevästä toiminnasta vastaavalle yksikölle. Toimintaa järjestetään normaaleina aukioloaikoina ja myös muina aikoina ja päivinä sen mukaan, mistä toiminnasta on kyse. Toiminta perustuu strategioihin ja toiminnan muotoihin, joilla on tieteellisissä tutkimuksissa todettu olevan myönteisiä


Welcome in – sosiaalinen kohtaamispaikka ja kahvila aikuisille ja ikäihmisille Uumajassa

vaikutuksia terveyteen ja elämänlaatuun: sosiaalinen vuorovaiku-tus/osallistuminen, mielekkyys/elämänlaatu, fyysinen toiminta ja terveellinen ruokavalio.

Kahvilan henkilökunta kertoo pyydettäessä myös kunnallisista asioista. Saatavilla on myös kuntaa koskevia esitteitä. Welcome in on toinen Uumajan keskustaan perustettu kahvila, jonka kohderyhmänä ovat ikäihmiset. Ensimmäinen kahviloista, Aktri-sen, aloitti toimintansa Uumajan keskustan länsiosassa vuonna 2010. Myös Uumajan kunta (ennaltaehkäisevän toiminnan yk-sikkö, tarvearvioinnin ja soveltamisen yksikkö sekä vammaisten päivätoiminnan yksikkö) osallistuu toimintaan. Kansallisilta kan-nustinrahastoilta (Stimulansmedel) saatiin rahoitusta toiminnan suunnitteluun (vuodesta 2009 alkaen) sekä Aktrisen ja Welcome in -kohtaamispaikkojen toiminnan aloittamiseen vuoden 2011 loppuun saakka. Welcome in -kohtaamispaikan toimintaa on rahoitettu kunnan budjetista vuoden 2012 tammikuusta alkaen.

Kohtaamispaikkojen sosiaalinen sisältö on nyt ehtinyt muo-toutua kahden viime vuoden ajan. Oppaassa on tietoa kotonaan asuvien ikäihmisten sosiaalisesta vuorovaikutuksesta. Opasta voidaan käyttää myös näille ikäihmisille suunnatun toiminnan suunnittelun tukena. Alustavien tulosten perusteella Welcome in

TEEMA 5. | asuminen, solidaarisuus, liikkuVuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalVelut ja syrjäytymisen ehkäiseminen | METZ, RANSKA30

-kohtaamispaikan tavoitteet (eristäytymisen ehkäiseminen sekä toimintaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen kannustaminen) on saavutettu.

A R V I O I N T I

Siirrettävyys”Welcome in” on toimintamuotona erittäin innovatiivinen, sillä kohtaamispaikka on tarkoitettu sekä ikäihmisille että nuorille aikuisille. Paikat, joissa taloudellisesti aktiivinen väestö ja elä-keläiset voivat kohdata ja osallistua yhteiseen toimintaan, ovat tärkeitä. Tällaisessa paikassa ikäihmiset pääsevät tuntemaan osallisuutta yhteiskuntaan.

Welcome in on tärkeä myös sikäli, että se jakaa tietoa ikäihmisille ja heidän sukulaisilleen. Welcome in on kiinnostava varsinkin siksi, että toimintaa järjestetään yhteistyössä koulu-tusjärjestöjen ja vierailijoiden kanssa. Toiminnan luominen tällä tavoin on erittäin hyvä tapa ylläpitää itsenäisyyttä ja edistää sosiaalista vuorovaikutusta.

Welcome in -konsepti ei ole siirrettävissä yksityisyrittäjien käyttöön, mutta paikallinen viranomainen tai paikallisen viran-omaisen rahoittama järjestö voisi järjestää samanlaista toimin-taa tehokkaasti. Tämä hyvä käytäntö voitaisiin helposti siirtää

toiseen paikkaan, sillä toiminnan perustaminen ei ole vaikeaa. Tarvitaan vain tilat ja henkilökunta.

Alueella ei ole ympäristötekijöitä, jotka voisivat vaikuttaa käy-tännön siirtämiseen. Lainsäädäntö sallii tällaisen innovaation, ja toimintaan ei tarvita lupia Metzissä. Toimintaan ei liity liiketoimin-tamahdollisuuksia yrittäjille. Toiminnan järjestäminen on rajoi-tettava vain organisaatioille, jotka pystyvät siihen. On aina ollut paikkoja, joissa ikäihmiset voivat tavata, saada tietoa ja osallis-tua toimintaan. Nämä paikat ovat usein järjestöjen ylläpitämiä. Erona on, että paikat on tarkoitettu vain ikäihmisille. Sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta Welcome in -tyyppiset paikat ovat parempia, sillä niissä ikäihmiset voivat kohdata nuorempia ja saada samanlaista kohtelua kuin muutkin kansalaiset.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetTällainen yhteinen toiminta voisi muuttaa nuorempien aikuisten suhtautumista yhteisössään asuviin ikäihmisiin. Kohtaamispaik-ka voisi vaikuttaa myös muiden, pelkästään ikäihmisille suun-niteltujen paikkojen toimintaan. Jotta nämä olemassa olevat palvelut ja Welcome in -tyyppinen palvelu voidaan säilyttää vaihtoehtoisina, niitä tulisi mahdollisesti kannustaa yhteistyöhön.

Jos paikallinen viranomainen, esimerkiksi sosiaalipalveluor-ganisaatio, perustaisi Welcome in -tyyppisen palvelun, sillä olisi kaksi vaihtoehtoa. Se voisi tarjota palvelua itse, mihin se tarvitsi-si erillisen budjetin, tai se voisi ostaa palvelun joltakin järjestöltä. Jälkimmäinen vaihtoehto voisi antaa valitulle järjestölle tilaisuu-den toimintansa kehittämiseen.

Pitkän aikavälin vaikutukset”Welcome in” -toiminnalla voidaan estää ikäihmisten eristäy-tymistä sosiaalisin keinoin eli järjestämällä ikäihmisille ja nuo-remmille sukupolville yhteistä toimintaa. Näin voidaan edistää sosiaalista kanssakäymistä ja muuttaa yleistä suhtautumista ikäihmisiin.

Nämä keinot sisältyvät kansalliseen strategiaan, jolla pyritään parantamaan ikäihmisten mukanaoloa kaupunkien elämässä sekä tukemaan heidän aktiivisuuttaan. Strategian teemana on vanheneminen terveenä ja eläminen yhdessä. Tämän hyvän käytännön toteuttamiseen liittyy seuraava riski: osa ikäihmisistä, varsinkin vanhimmat, haluavat käydä vain eläkeläisille tarkoite-tuissa kohtaamispaikoissa.

KustannustehokkuusTämä hyvä käytäntö ei pienentäisi organisaatiomme kustannuk-sia, sillä se ei vähentäisi nykyisten kohtaamispaikkojen määrää. Tämän lisäksi se edellyttäisi uusia resursseja, tiloja ja työnteki-jöitä ja kasvattaisi toimintamenoja. Kilpailuetuna voidaan pitää ennaltaehkäisevän toiminnan tuomia säästöjä, joiden tarkka arviointi ei ole mahdollista. Näitä säästöjä saadaan mm. ehkäi-semällä eristäytymistä, edistämällä sosiaalista vuorovaikutusta, antamalla apua ja opastusta sekä tukemalla itsenäisyyttä.

Investointeja ei tarvita, jos toiminnan järjestämiseen tarvitta-vat tilat ovat jo olemassa, sillä on tärkeää, että kohtaamispaikat sijaitsevat kaupungissa ja mieluiten sen keskustassa. Paikallinen viranomainen, kuten kaupungin sosiaalikeskus, voisi käyttää omia resurssejaan tällaisen toiminnan aloittamiseen ja järjes-tämiseen. Vaihtoehtona olisi ostaa palvelun perustaminen ja toteuttaminen muulta järjestöltä.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetPitkällä aikavälillä tämä toimintatapa tuottaa kilpailuetua koko väestölle ja ikäihmisten hoitoa (koti- ja vanhainkotipalvelut) järjestävälle viranomaiselle, eikä pelkästään paikalliselle viran-omaiselle, joka järjestää toimintaa omin resurssein tai ostamalla palvelun muulta järjestöltä. Tästä ei synny uusia liiketoimintaide-oita, joista yksityisyrittäjät voisivat hyötyä, sillä tämä on sosiaali-nen kysymys.

TEEMA 5. | asuminen, solidaarisuus, liikkuVuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalVelut ja syrjäytymisen ehkäiseminen | METZ, RANSKA31

Väestön ikääntyminen on haaste Forssan seudulla. Ikäihmisten hoitolaitokset eivät pysty vastaamaan tuleviin palvelutarpeisiin ja kysynnän kasvuun. Tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Toisaalta Forssan keskus-tassa on tyhjiä asuntorakennuksia, mutta ne eivät täytä nykyisiä vaatimuksia ja tarpeita. Tavoitteena on tarjota hyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisratkaisuja ikäihmisille, antaa heille mah-dollisuus asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja hyödyntää Forssan keskustan tyhjänä olevia tai vähän käytettyjä asuntoja.

Forssan Seudun Kehittämiskeskus (FSKK) vastaa hyvin-vointiklusterin kehittämisestä Forssan alueella. Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän(FSTKY) päätavoitteena on edistää väestön terveyttä ylläpitämällä terveydenhuollon palvelu-tuotantoa. FSTKY:n tehtävänä on myös lääketieteellisen hoidon, tutkimuksen ja kuntoutuksen edistäminen tuottamalla palveluita itse tai ostamalla niitä yksityisiltä laitoksilta ja yrityksiltä. Hyvin suunnitelluilla ja laadukkailla asumisratkaisuilla pyritään tuke-maan asiakkaiden itsenäistä elämistä mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Tämä prosessi muodostuu monista osatekijöis-tä. Näitä ovat esimerkiksi hyvinvointi-TV, kunnan prosessikuvaus sekä hyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisratkaisuja koskeva tutkimus.

Hyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisratkaisuja koskeva tutkimus tehtiin Tampereen teknillisessä yliopistossa opinnäy-tetyönä. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: Miten voimme auttaa ikäihmisiä asumaan kotonaan entistä pidempään niin, että kotiin tehdään vain pieniä muutoksia? Millaisilla elinkaari-

asumisen ratkaisuilla voitaisiin vastata tehokkaasti asukkaiden muuttuviin tarpeisiin?

Asumisratkaisuissa on kiinnitettävä huomiota myös sisäiseen ja ulkoiseen esteettömyyteen, yhteisten tilojen tarpeeseen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden edistämiseen yhteisten tilojen avulla. Kotihoidon palvelut ja olemassa olevat palvelut voitaisiin sisällyttää tähän asumisratkaisuun. Hyvin suunnitellut ja laadukkaat asumisratkaisut voisivat olla vastaus Forssan haasteeseen eli ikääntyvästä väestöstä huolehtimiseen ja tuleviin palvelutarpeisiin. Tyhjänä olevien asuntojen käyttö toisi Forssan kaupungille taloudellisia hyötyjä. Järjestelyyn liittyy myös ongelmien ratkaisemiseen liittyviä mahdollisia menestystekijöitä. Tämä vahvistaa yhteistyötä hyvinvointisektorin ja kaupungin mui-den organisaatioiden välillä.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysHyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisratkaisuja koskeva tutkimus voi tuottaa monia hyötyjä alueellemme ja kaupungillem-me, sillä sen ansiosta ikäihmisillä on mahdollisuus asua pidem-pään kotonaan ja itsenäisesti kaupungissa, lähellä kauppoja ja palveluita. Tämä hyvä käytäntö sopisi parhaiten sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavien yritysten käyttöön, sillä ne ovat vastuussa asuntojen hallinnoinnista.Hyvän käytännön tulokset eivät ole siirrettävissä suoraan alu-


Hyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisratkaisuja koskeva tutkimus

TEEMA 5. | asuminen, solidaarisuus, liikkuVuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalVelut ja eristäytymisen ehkäiseminen | METZ, RANSKA32

eellemme ja kaupunkiimme, sillä Metzin asuntotilanne poikkeaa varsinkin keskustan osalta Forssan seudun asuntotilanteesta. Sosiaalisia asuntoja ei ole tyhjillään, ja yksityisillä asuntomarkki-noilla niitä on vähän. Jos sosiaalisella asuntosektorilla olisi tyhjiä asuntoja ja tarvittava rahoitus olisi saatavilla, niiden mukauttami-nen ikäihmisten tarpeisiin olisi suhteellisen helppoa. Yksityisellä asuntosektorilla tämä olisi vaikeampaa, koska ei ole selvää, pystyisivätkö kaikki ikäihmiset rahoittamaan asuntoihinsa teh-tävät muutokset. Tässä hyvässä käytännössä olisi mahdollista hyödyntää kaupunkimme kokemusta ja osaamista, sillä olemme kehittäneet mallin asuntolatoiminnan kustannusten arviointiin.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetLyhyellä aikavälillä hyvä käytäntö voisi olla ratkaisu ikäihmisten kasvavaan tarpeeseen asua kaupungissa kauppojen ja palve-luiden lähellä. Käytäntö voisi tuottaa etuja myös yksityisyrittäjille, sillä asuntojen sovittaminen ikäihmisten tarpeisiin vaatisi työtä.

Jos ikäihmisille annetaan mahdollisuus asua kotonaan, osalla ikäihmisistä vanhainkotiasumisen tarve vähenisi. Heitä olisivat ikäihmiset, jotka pystyisivät asumaan kotonaan, jos koteihin tehtäisiin tietyt tarvittavat muutokset.

Jos tämä hyvä käytäntö siirrettäisiin siitä syystä, että tyhjiä asuntoja on tarjolla, sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavat yritykset tarvitsisivat taloudellisia resursseja asuntoihin tehtävien muutostöiden rahoittamiseen.

Pitkän aikavälin vaikutuksetKäytäntö saattaa olla kaupungin pitkän aikavälin strategian (ta-voitteena edistää ikäihmisten osallistumista kaupungin elämään) mukainen. Pitkällä aikavälillä käytäntö voisi avata mahdollisuuk-sia kotipalveluiden kehittämiseen. Tämän käytännön sovitta-

minen alueellemme olisi riskitöntä, sillä se vastaisi ikäihmisten todelliseen tarpeeseen. Se toisi kaupungille erilaistamisetua, sillä se parantaisi kaupungin houkuttavuutta ikäihmisten silmissä.

Pidämme mahdollisena, että käytäntö tukisi kotipalveluiden kehittämistä. Tästä syystä alueen tulisi järjestää koulutusta hen-kilöille, jotka haluavat työskennellä alalla (yksityinen tai kolmas sektori).

KustannustehokkuusHyvä käytäntö voisi pienentää kotipalveluiden kustannuksia ja alentaa asiakashintoja. Käytännön käyttöönotto ei edellytä investointeja. Paikallisilla kotihoidon palvelualan yksityisyrittä-jillä ja kolmannen sektorin organisaatioilla voi jo olla resurssit ja osaaminen, jotka tarvitaan ikäihmisten kasvavien tarpeiden täyttämiseen. Sosiaalisesta asuntotuotannosta vastaavat yritykset puolestaan tarvitsisivat resursseja asuntojen muutos-töiden rahoittamiseen. Tämä ei saisi kuitenkaan nostaa näiden asuntojen vuokratasoa kohtuuttomasti, ikäihmisten maksukyvyn ulottumattomiin.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetKäytäntö voisi tuoda mukanaan todellisia kilpailuetuja, sillä se voisi avata työmahdollisuuksia yrityksille, joiden on tehtävä asun-toihin muutoksia. Kotipalveluiden palvelusektorin edistäminen parantaisi myös paikallisia työllistymismahdollisuuksia. Käytäntö toisi mahdollisuuksia myös asuntojen muutostöihin liittyvien in-novatiivisten tuotteiden, laitteiden tai palveluiden kehittämiseen.

Käytäntö ei edellyttäisi paikallisilta viranomaisilta uutta osaa-mista, sillä käytännön toteuttajina olisivat sosiaalisesta asunto-tuotannosta vastaavat yritykset.

tämä on pilottihanke (BIRD = vihreä rakentaminen, osallisuus, energia, kodin automaatio), jonka yhtenä rahoittajana on Lom-bardian alue. Palvelun kohderyhmänä ovat ikäihmiset tai muut syrjäytymisvaarassa olevat henkilöt, jotka eivät pysty asumaan itsenäisesti ilman sosiaali- ja/tai terveyshuollon apua ja jotka tarvitsevat turvallista ympäristöä. Toiminnan piirissä on yhteensä 57 asuntoa.

Matala tuki: ympärivuorokautisesti päivystävä tukihenkilö saapuu paikan päälle heti, kun apua tarvitaan. Tukihenkilö antaa asiakkaalle apua tämän tarpeen mukaan. Ikäihmisen käytössä on ”hätänappi”, joka hälyttää tukihenkilön paikalle.

Keskitasoinen tuki: palveluita tarjoavat tukiperhe ja päivätoi-mintakeskus. Asiakkaiden käytössä on mm. kotihoito-, terveys-neuvonta-, siivous- ja kuljetuspalveluita. Tukitasojen tuomia etuja arvioidaan suhteessa niiden osuuteen kustannuksista.

BIRD-asunnot ovat kahden kerroksen luhtitaloja ja alueella on myös ikäihmisten käytössä oleva päivätoimintakeskus. Tukiper-heet asuvat samassa rakennuksessa kuin tuetut ikäihmiset ja ovat käytettävissä ympäri vuorokauden.

Alueella asuvien ikäihmisten tukiperheiden tehtävänä on toimia ikäihmisten tukena sekä jokapäiväisessä toiminnassa että kriittisissä tapahtumissa (esim. äkillinen sairaus). Näin ikäihmiset pystyvät asumaan itsenäisesti pidempään ja pitämään huolta itsestään. Erityisolosuhteissa tukea voidaan nostaa tekemättä muutoksia asukkaan ympäristöön. Tällainen mukautettu ratkaisu mahdollistaa paikallisen perheverkoston rakentamisen ja syr-jäytymisen ehkäisemisen sekä selkeät roolit kaikille. Paikallisten viranomaisten kannalta ratkaisu on edullinen verrattuna tilapäis-ratkaisuihin palaamiseen.

A R V I O I N T I

SiirrettävyysAsumisen kokonaisratkaisu, johon kuuluu lukuisia tukitasoltaan erilaisia (matala ja keskitaso) asuntoja, on kiinnostava. Tämä hyvä käytäntö voi olla siirrettävissä, mutta siihen on tehtävä joi-takin muutoksia. Matalan tukitason asumisratkaisujen kaltainen malli on olemassa Ranskassa, mutta sen rakenne on erilainen. Mallissa ikäihmiset voivat soittaa auttavaan puhelimeen ja saavat apua välittömästi kotiinsa. Palvelu ostetaan kuitenkin organisaa-tioilta, joilla on ikäihmisille hätätilanteissa apua antava puhelin-palvelukeskus. Keskuksen puhelunvälittäjä käynnistää tarvittavat toimet ottamalla yhteyttä ikäihmisen sukulaisiin tai sairaalan hätäpalveluihin. Ranskassa ei ole vapaaehtoisvoimin toteutettua auttavaa puhelinpalvelua, koska tällaisen palvelun toteuttami-seen tarvitaan ammattiosaamista.

Keskitasoisen tukitason kaltaisia asumisratkaisuja, joissa tuen antajina on ikäihmisten lähellä sijaitseva tukikeskus, on jo ole-massa Ranskassa. Järjestelmässämme nämä palvelut tuotetaan vanhainkodeissa. Brescian ratkaisusta mielenkiintoisen tekee se, että palvelut (ateriapalvelu, vapaa-ajan toiminta, ravintola jne.) ovat avoimia alueen ikäihmisille. Käytettävissä on myös kuntosali, jota käyttävät myös paikalliset urheiluseurat. Tällaisen avoimuuden ansiosta ikäihmiset voivat tavata monenikäisiä ihmisiä ja tuntea kuuluvansa yhteiskuntaan. Vanhainkodeis-samme järjestetään vapaa-ajan toimintaa, jota voitaisiin alkaa tarjota myös itsenäisesti asuville ikäihmisille. Jotkin palvelumme voitaisiin antaa muiden organisaatioiden hoidettavaksi vuokraso-pimuksella.

Keskitasoisen tukitason asunnoista 48 on vuokrattu itse-näisille ikäihmisille ja viisi perheille. Kukin perhe on vastuussa 12 ikäihmisestä. Perheet auttavat ikäihmisiä hätätilanteissa ja

muutenkin tarpeen mukaan. Kun perhe ei ole paikalla, ikäihmi-sellä on käytettävissään aina toinen perhe. Perheenjäsenistä vain nainen on työllistetty palveluun. Hänelle ei makseta palkkaa, mutta asunto on perheelle ilmainen. Tätä mallia ei voi siirtää Ranskaan, koska Ranskassa rahapalkan korvaaminen asunto-edulla on kielletty.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetJos ottaisimme tämän käytännön käyttöömme mukautetussa muodossa, voisimme mahdollisesti avata vanhainkotiemme toimintaa entisestään ja perustaa vanhainkoteja ikäihmisten asuinalueille. Tämän käytännön kautta voisimme ehkä myös monipuolistaa palveluitamme ja tuoda lisää elämää asuntoihim-me, jolloin myös niiden houkuttavuus paranisi.

Pitkän aikavälin vaikutuksetTämä hyvä käytäntö saattaa noudattaa kunnan pitkän aikavälin strategioita, joissa johtavana teemana on vanheneminen tervee-nä ja asuminen yhdessä. Vanhainkotien muuttaminen vilkkaiksi paikoiksi, joissa ikäihmiset voivat asua ja tavata toisia ihmisiä, olisi heidän fyysisen kuntonsa ja älyllisen riippumattomuutensa kannalta erittäin hyödyllistä. Tämä voisi myös muuttaa nuo-remman sukupolven käsityksiä ikäihmisistä. He alkaisivat ehkä ajatella, että ikäihmiset ovat toki eläkkeellä työelämästä, mutta edelleen mukana muussa elämässä ja ryhmänä samanlainen kuin muutkin ihmisryhmät.

KustannustehokkuusTämä hyvä käytäntö voisi vähentää investointeja ja toimintame-noja, sillä sen avulla voidaan vastata moneen tarpeeseen yh-dessä paikassa eli vanhainkodissa, jossa olisivat sekä asunnot ikäihmisille että ulkoisten ryhmien ja organisaatioiden käyttöön tarkoitetut tilat.

Uudet innovaatiot ja liiketoimintamahdollisuudetTällä hyvällä käytännöllä olisi mahdollista saavuttaa etuja, sillä se osoittaa, että monenlaisten tarpeiden täyttäminen yhdessä paikassa on mahdollista. Näin voidaan kehittää ratkaisuja, joilla omatoimisten ikäihmisten vanhainkodit voidaan muuttaa pelkistä asuinpaikoista paikoiksi, joissa ikäihmiset elävät rinnakkaiseloa toisten kanssa.


BIRD – Täyden palvelun tukiasunnot

TEEMA 5. | asuminen, solidaarisuus, liikkuVuus, esteettömyys, tiedottaminen, lähipalVelut ja eristäytymisen ehkäiseminen | METZ, RANSKA33

Palveluiden hankinta, hankintaprosessiUumaja, Ruotsi

Teema 6.

6

Sosiaalipalvelut, kuten ikäihmisten hoito,

voidaan järjestää Ruotsissa julkisen tai

yksityisen sektorin palveluina. Yksityisen

sektorin tuottamia sosiaalipalveluita säädel-

lään Ruotsissa kahdella lailla: julkisia hankintoja koske-

valla lailla (2007:1091) ja julkisen sektorin palveluiden

vapaata valintaa koskevalla lailla (2008:962).

Julkisen sektorin palveluiden vapaata valintaa

koskevaa lakia sovelletaan kunnallisella tasolla. Sillä

säädellään hankintojen tekemistä yksityisen sektorin

toimijoilta, jotka voivat toimia kunnassa huomattavasti

laajemmin kuin julkista hankintaa koskevassa laissa

on määritelty. Julkisen sektorin palveluiden vapaata

valintaa koskevalla lailla järjestelmää avataan monen-

laisille toimijoille. Lain ansiosta hoidon saaja voi valita

hoidon tarjoajan.

Uumajan kunnassa tuotetaan vapaata valintaa

koskevan lain mukaisia kotihoidon palveluita. Tämä

tarkoittaa, että jokainen sopimuksen erityisehdot

täyttävä yksityisyritys voi tarjota kotihoitopalveluita

henkilöille, joilla on tarvearvioinnin perusteella tarve

kotihoidolle. Kotihoidon palveluntuottajille maksetaan

kultakin työtunnilta ja jokaisesta hoidon saajasta tietty

kiinteä korvaus.

Kunnan vastuulla on tiedon jakaminen, laatustan-

dardien asettaminen sekä kunnan alueella toimivien

kotihoidon palveluntuottajien säännöllinen seuranta.

Uumajan kunnan teemana EFFECT-hankkeessa on

TEEMA 6. | PALVELUIDEN HANKINTA, HANKINTAPROSESSI | UUMAJA, RUOTSI

Teeman kuvaus

ollut vapaata valintaa koskevan lain mukaisia koti-

hoidon palveluita koskeva hankintaprosessi. Pääta-

voitteena on ollut kehittää järjestelmällinen prosessi

hankintaan sekä varmistaa, että sosiaalipalvelulain

ja vapaata valintaa koskevan lain alaisten julkisen ja

yksityisen sektorin toimijoiden palveluiden laatu on

vaaditulla tasolla. Tämä edellyttää uusia työskentely-

tapoja ja uutta osaamista, jota kunta haluaisi saada

EFFECT-kumppanien hyvistä käytännöistä.

Prosessin arviointi on suoritettu, ja hankintatoi-

mistossa sekä sosiaalihuollon toimistossa on siirrytty

”ihanteellisen prosessin” mukaiseen toimintatapaan.

Kotihoidon palveluiden hankintaprosessista on valittu

neljä aluetta, joiden kehittämisellä on eniten kiire, jotta

prosessista saadaan kunnan asettamien korkeiden

laatuvaatimusten mukainen.

Kehittämisen tarpeessa olevat asiat:

•tiivistäähankintatoimistonjasosiaalihuollonyksiköi-

den välistä yhteistyötä

•kehittäämenetelmäkoulutuksenjärjestämiseen

hankinnan ja sosiaalihuollon työntekijöille

•luodajärjestelmällinentapaseuratayksityisensek-

torin toimijoita

•toteuttaajärjestelmällinenyksityisenjajulkisensek-

torin toimijoita koskevien vaatimusten määrittely- ja

toteuttamistyö

35

käytännön aVulla pyritään kehittämään henkilökeskeisen auttami-sen laatumalli, jossa tavoitteena on painopisteen siirtäminen• henkilön rajoitteista henkilön voimavaroihin ja omista asioista

päättämiseen• palveluiden, ohjelmien ja toiminnan tehokkuudesta elämänlaa-

dun parantamiseen• ammattilaisista asiakkaaseen ja hänen sukulaisiinsa.

Hyviä käytäntöjä koskevat oppaat on kehitetty hoitoammatti-


Ikäihmisten hoitokoteja koskevien hyvien käytäntöjen oppaatlaisten ja johtajien käyttöön. Niillä pyritään ohjaamaan ammat-tilaisten toimintaa siten, että asiakkaiden elämänlaatu paranee. Oppaat on kehitetty käyttämällä osallistumismenetelmää sekä analysoimalla ja reflektoimalla työtä eri auttamisympäristöissä ja koulutusseminaareissa. Oppaan tekemiseen osallistui 380 Asturian maakunnan ikäihmisten hoitokeskuksissa työskente-levää ammattilaista. Työssä käytettiin myös ulkopuolista apua. Oppaissa on 28 esimerkkiä asiakkaan elämänlaatua koskevista hyvistä käytännöistä.

TEEMA 6. | PALVELUIDEN HANKINTA, HANKINTAPROSESSI | UUMAJA, RUOTSI36

Hyvien käytäntöjen oppaiden sisältö:Osa I: Hoitoa tarvitsevia henkilöitä koskevien hyvien käytäntö-

jen lähtökohdat ja reflektointiOsa II: Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja niiden toteutta-

mista koskevat menetelmäehdotukset

Tämä käytäntö lasketaan hyväksi käytännöksi, koska• siihen osallistuu suuri määrä henkilöitä, jotka ovat vanhustyötä

tekevien keskusten työntekijöitä• sillä pyritään muuttamaan ammattilaisten käsityksiä keskuk-

sista, työstään ja asiakkaista, jotta vuorovaikutus olisi luonte-vaa

• sillä pyritään aikaansaamaan kielellisiä muutoksia ja löytämään termejä, jotka antavat ihmisistä ja heidän työstään arvok-kaamman kuvan

• se osoittaa kiinnostusta ja kunnioitusta.

A R V I O I N T I

Uumajan kunnan sosiaalihuollossa aloitettiin vuonna 2009 laaja kehityshanke, jolla pyritään lisäämään keskittymistä asiak-kaaseen, parantamaan organisaation sisäisten voimavarojen hyödyntämistä sekä vastaamaan taloudellisiin haasteisiin. Työtä on tehty pääasiassa arvioimalla ja uudistamalla organisaatiota sisäisesti. Asiakasta lähimpänä olevia työntekijöitä on pyydetty ehdottamaan päätavoitteiden mukaisia vaihtoehtoisia toimin-tatapoja. Monia uusia ideoita ja menetelmiä on otettu käyttöön eri työryhmissä viime vuosien aikana. Seuraavaksi keskitytään vertaisoppimiseen, jotta tunnistettujen menetelmien käyttöön-otto eri alueilla onnistuisi. Tässä työssä olisi mahdollista käyttää ikäihmisten hoitokoteja koskevien hyvien käytäntöjen oppaita, joka on Oviedossa kehitetty hyvä käytäntö.

Hyvien käytäntöjen noudattaminen tuo esiin organisaation ja sosiaalihuollon työntekijöiden hyvät puolet. Hyvien käytäntöjen opas korostaa vertaisoppimista. Oppaassa painotetaan myös kokemusten jakamiseen kannustavan toimintakulttuurin tärke-yttä. Myös vahva keskittyminen loppukäyttäjään saa oppaassa tärkeän roolin. Tämän ansiosta hyvinvointipalveluissa voidaan keskittyä työntekijöiden kykyjen ja toiveiden sijasta ikäihmisiin ja heidän kykyihinsä.

SiirrettävyysUumajan kunnassa tehdään jo tiivistä kehitystyötä, joten Oviedon käytäntö olisi helposti siirrettävissä organisaatioomme kokemusten ja osaamisen jakamisen menetelmäksi. Hyvien esimerkkien jakamisen lisäksi tarvitsemme tavan määrittää kehit-tämistä vaativat toimenpiteet sekä yhdistää eri työryhmien hyvät käytännöt. Tämä onnistuisi suhteellisen helposti.

Sosiaalihuollon toiminnan tulee perustua näyttöön. Hyvät käytännöt mahdollistavat tämän, sillä niiden sisältämät menetel-mät on aina testattava ja arvioitava työryhmässä ennen niiden siirtämistä toisiin työryhmiin.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetTämän hyvän käytännön näkyvimpänä tuloksena lienee nopea loppukäyttäjäkeskeisyyden vahvistuminen. Muutoksen pitäisi näkyä melko nopeasti ikäihmisten ja hoitajien välisessä vuoro-vaikutuksessa. Lyhyellä aikavälillä on olemassa organisaation sisäisen kehittämisväsymyksen riski. Moni työryhmä on edisty-nyt kehittämiskohteiden tunnistamistyössä hyvin ja haluaa ehkä keskittyä jonkin aikaa näiden tunnistettujen seikkojen työstämi-seen. Sosiaalihuollon organisaatiossa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa. Käytettävissä olevan yhteisen menetelmän ansiosta nyt voisi olla oikea aika näiden parannusten toteutta-miseen. Jatkuva kehittämistyö antaa organisaatiollemme hyvät mahdollisuudet löytää oikea osaaminen, jota tarvitaan Oviedon menetelmän toteuttamiseen organisaatiossamme.

Pitkän aikavälin vaikutuksetHyvien käytäntöjen oppaan pääideat ovat Uumajan kunnan sosiaalihuollon pitkän aikavälin tavoitteen mukaiset. Tavoitteena on vahvistaa loppukäyttäjien itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Tämä mahdollistaa tämän hyvän käytännön hyödyntämisen jopa pitkällä aikavälillä.Hyvien käytäntöjen oppaassa on osia, jotka eivät ole kansallisen tavoitteen mukaisia. Menetelmää olisi ehkä muutettava jossain määrin, jotta siitä saataisiin yhdenmukaisempi Ruotsin sosiaali-huoltoa koskevan lainsäädännön ja ohjeistuksen kanssa. KustannustehokkuusJos tämä hyvä käytäntö yhdistettäisiin meneillään olevaan kehitystyöhön, siirtäminen ei aiheuttaisi erityisiä kustannuksia tai edellyttäisi erityisiä investointeja. Siirto vaatisi ainoastaan muutoksia työskentelymenetelmiin, ja muutoksia ollaan joka tapauksessa tekemässä tulevina vuosina. Hyvän käytännön saaminen organisaation sisältä voi olla organisaation kehittämi-sen kannalta kustannustehokkaampaa kuin sellaisen etsiminen kunnan ulkopuolelta.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetOviedon hyvien käytäntöjen opas sisältää innovatiivisia tapoja laatukysymysten ratkaisemiseen. Tästä voi syntyä uusia ideoita ja työskentelymenetelmiä.


tämän hyVän käytännön aiheena on asumisen tukipalvelu, joka sovitetaan kunkin päivittäistä apua tarvitsevan ikäihmisen tarpeisiin. Palvelu toteutetaan ostopalveluna kotipalveluyrityksil-tä. Carsat Nord Est on laatimassa käytäntöjä, joilla ehkäistään itsenäisyyden menettämistä elämässä ja tuetaan itsenäisyytensä menettäneitä henkilöitä. Kohderyhmänä ovat Ranskan Aggir-arviointiasteikon luokkiin GIR 5 ja GIR 6 luokitellut eläkeläiset. Käytäntöjen kautta annettu tuki kohdistuu siis vähiten hoitoa tarvitseviin eläkeläisiin. Heitä ovat henkilöt, jotka asuvat vielä itsenäisesti tai tarvitsevat vain satunnaisesti apua tiettyihin arjen toimintoihin. Hankkeessa on tavoitteena tunnistaa eläkeläisten hyvinvoinnin ja kotona asumisen kannalta keskeiset palvelut ja saada niille rahoitus. Hankkeen kohderyhmänä ovat vähintään 55-vuotiaat yleiseen eläkejärjestelmään kuuluvat henkilöt, jotka ovat edelleen itsenäisiä, mutta tarvitsevat apua terveytensä, elinolosuhteidensa tai eristäytyneisyytensä vuoksi.

Hankkeessa arvioidaan kotonaan asuvien eläkeläisten tarpeet ja pyritään yksilöimään kuhunkin tapaukseen sopivat ratkaisut erikseen. Tämä mahdollistaa yksilöllisiin tarpeisiin perustuvan toimintasuunnitelman tekemisen. Tämän kattavan tarvearvioinnin tekevät Carsatin kouluttamat ja sen hyväksymien ulkopuolisten organisaatioiden työntekijät. Tarvearvioinnissa käytetään Aggir-mallia. Arviointi koskee pääasiassa eläkeläisen riippumattomuuden tasoa. Myös muita tekijöitä tarkastellaan. Yhtenä näistä on henkilön toimintakyvyn taso. Kriteerit on saatu

tutkijoiden hyväksymistä kansallisista tutkimuksista. Carsatille tulevien pyyntöjen määrä on suuri, ja kriteerit mahdollistavat rahoituksen kohdistamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä mallilla voidaan rahoittaa monenlaisia palveluita, kuten kotiapu-, ateria-, ruokatoimitus-, ulkoilu-, kuljetus- ja lomailupalvelut, kau-kohälytyslaitteet sekä kodin muutostöihin tarvittavat avustukset. Yksilökohtaisessa toimintasuunnitelmassa rahoituksen vuosit-tainen yläraja on 3 000 euroa edunsaajaa kohti. Carsat on yksi toiminnan rahoittajista. Osa rahoituksesta tulee itse edunsaajalta tämän tulotason mukaan. Kun edunsaajan tarpeet on arvioitu, hän voi vapaasti ottaa yhteyttä haluamaansa palveluntuottajaan. Carsat ei pyri vaikuttamaan näihin asiakkaan tekemiin valintoihin. Menetelmän onnistuminen edellyttää ennen kaikkea erittäin tark-kaa ikäihmisten tarpeiden arviointia. Arvioinnissa noudatetaan tarkkaa arviointimallia ja hyödynnetään ammattilaisten tietämys-tä. Kaikissa tapauksissa tämän käytännön siirtäminen edellyttää valtion vanhuuseläkejärjestelmän mukauttamista.

Tämän hyvän käytännön menestyksen syyt:• Onnistunut kohdistaminen: toimintasuunnitelmista tehdään

yksilökohtaisia, mikä parantaa vastetta pyyntöihin. Tämä lä-hestymistapa on mahdollinen järjestelmän vahvan ja jatkuvan arvioinnin ansiosta. Carsat käyttää tässä kansallisia vaikutus-indikaattoreita, joista on kerrottu monivuotisissa hallintasopi-muksissa, jotka Carsat laatii yhdessä Ranskan palkkatyön-

HYVÄ KÄYTÄNTÖ 2. Lorraine

Vanhuuseläkkeen kattamat palvelut, yksilökohtainen toimintasuunnitelma

tekijöiden vanhuuseläkekassan (CNAVTS - Caisse nationale de l’Assurance Vieillesse des Travailleurs Salariés) kanssa. Vuonna 2011 Carsatin Lorrainen alueella oli käytössä noin 20 000 yksilökohtaista toimintasuunnitelmaa. Samana vuonna suoritettiin noin 19 000 yleisarviointia. Lukujen suuruus osoit-taa, että järjestelmä vastaa todelliseen tarpeeseen ja on ollut menestys.

• Myönteiset vaikutukset ikäihmisten hyvinvointiin. Koteihin on tehty ikäihmisten tarpeiden mukaisia muutoksia, joiden ansiosta he ovat voineet jatkaa asumista kotonaan mahdolli-simman pitkään hyvissä elinolosuhteissa (esim. ammattitera-peuttien antamat asumisen tukipalvelut).

• Työpaikkojen luominen kotipalvelusektorille mahdollistaa talouden kehittymisen. Ikäihmisten kulutuskyky säilyy pidem-pään, joten vaikutukset näkyvät muillakin markkinoilla (kauko-hälytysjärjestelmät, seuramatkat, vapaa-ajan toiminta).

A R V I O I N T I

Uumajan kunnassa on viime vuosina lisätty panostusta siihen, että ikäihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Työssä hyödynnetään ikäihmisten kotiasumista tukevia jousta-via ratkaisuja. Kunta etsii jatkuvasti uusia menetelmiä ja ideoita tämän toimintamallin tueksi. Tässä työssä on muistettava, että ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen edellyttää aktiivista en-naltaehkäisevää ja yksilön tarpeiden mukaista toimintaa.

SiirrettävyysIkäihmisille annetaan jo tukea ja hoitoa heidän kotonaan. Nämä palvelut perustuvat tarvearviointiin, jonka suorittaa kunnallinen sosiaalihuollon virkailija. Myös rahallisia korvauksia koskeva järjestelmä on jo olemassa. Sen kautta tuettava henkilö saa minimitulon, ja hänen tarpeidensa mukaisen tuen ja hoidon kustannukset maksetaan hänen puolestaan. Jos tarvearviointia ei ole tehty, palvelua saavan ikäihmisen tuloista vähennetään kotipalveluiden kuten siivouksen ja pyykkien pesemisen kustan-nukset Ruotsin verovähennysjärjestelmän mukaisesti. Kiinnostus yksilökohtaisiin ratkaisuihin on kasvanut kunnassa viime vuosi-na. Lorrainen hyvä käytäntö on kiinnostava tapa tarjota yksilöl-lisiä ratkaisuja, jotka voidaan siirtää osina suhteellisen helposti. Hyvien käytäntöjen oppaassa kuvaillut aikaiset toimet itsenäisen asumisen tukemiseksi ovat hyvä tapa tukea ikäihmisten kotiasu-mista. Ruotsissa 75 ikävuotta pidetään sopivana ikänä ennalta-ehkäisevien toimien aloittamiseen, joten se on sopiva ikä myös tämänlaisen toiminnan aloitusajankohdaksi.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetTämä hyvä käytäntö lisäisi välittömästi yksilöllisiä valintamahdol-

lisuuksia ja yksilön valtaa päättää, keneltä ostaa palvelunsa ja missä ja miten ne tuotetaan.

Pitkän aikavälin vaikutuksetYksilölliset ja palveluiden tuottamista koskevat valintamahdol-lisuudet ovat myös pitkän aikavälin vaikutuksia. Tähän hyvään käytäntöön kuuluva ennaltaehkäisevä toiminta tuottaa monia myönteisiä vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Näihin kuuluu esimer-kiksi ikäihmisen mahdollisuus pysyä itsenäisenä mahdollisimman pitkään.

KustannustehokkuusYksilölliset ratkaisut mahdollistavan mallin kustannustehokkuutta on vaikea arvioida. Julkisella sektorilla vallitsee yleinen käsitys, jonka mukaan julkisella hankintamenettelyllä päästään usein alempiin hintoihin hankkimalla suuria määriä tavaroita ja palve-luita. Tätä varten tarvitaan erityisjärjestelmä, jolla varmistetaan julkisia hankintoja koskevan lain noudattaminen. Erityisjärjes-telmän avulla hankinnassa päästään suuriin määriin ja voidaan antaa asiakkaille mahdollisuus valita palveluntuottaja useiden palveluntuottajien joukosta. Ellei tällaista järjestelmää oteta käyttöön, kustannukset voivat nousta, sillä hankintamenettelyn kautta hankittujen palveluiden määrä vähenee.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudetLorrainen hyvä käytäntö voi tuoda monia uusia liiketoimintamah-dollisuuksia kotipalveluihin erikoistuneille pk-yrityksille. Ruotsissa ja varsinkin Uumajassa tämän tyyppiset palvelut ovat jo lisäänty-mässä ja moni yksityinen toimija tarjoaa jo aktiivisesti kotihoidon palveluita alueen asukkaille. Tämä vähentää tarvetta uusille yrityksille ja innovatiivisille aloitteille.

LoppuhuomautuksetUumajan nykyinen järjestelmä perustuu eri toimintatapoihin,

jotka kaikki liittyvät läheisesti Ruotsin julkisia hankintoja kos-kevaan lakiin. Joitakin palveluita, kuten kotihoitoa, saa jo eri toimijoilta. Useimpia palveluita tuottaa kuitenkin vain yksi toimija. Ikäihmisten mahdollisuudet valita tarvepohjaisen palvelun tuotta-ja ovat siis vähäiset.

Toimijoita, jotka tuottavat kunnan tarvearvioinnin ja siten myös avustusten ulkopuolisia palveluita, on sen sijaan runsaas-ti. Ratkaisuksi tarvittaisiin uusi tapa soveltaa julkisia hankintoja koskevaa lakia, joka antaa ikäihmisille mahdollisuuden valita ha-luamansa palveluntuottaja. Uumajan kunnan toisena haasteena on kolmannen sektorin saaminen järjestelmän piiriin. Haasteena on myös estää se, että varakkaat henkilöt saisivat järjestelmässä enemmän apua ja parempia palveluita kuin vähempivaraiset. Järjestelmän tulisi sen sijaan toimia niin, että avun tarpeessa olevat saavat parasta palvelua edulliseen hintaan.


Hyvinvointipalveluiden tehokas tuotanto edellyttää kumppanuut-ta ja yhteistyötä, jolla edistetään alueellista hyvinvointia. Tavoit-teena on muuttaa julkisella ja yksityisellä sektorilla vallitsevia asenteita niin, että ne tukevat hyvinvointipalveluiden ja yrittäjyy-den kehittymistä alueella. Tavoite voidaan kuvailla seuraavasti: asukkaiden ja ympäristön hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointi-palveluiden, innovoinnin ja koulutuksen kehittäminen, verkosto-jen laajentaminen, kansalaisoikeuksien ja -vapauksien lisäämi-nen, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen sekä hyvien käytäntöjen jakaminen.

Kehittämiskeskus Oy Häme aloitti hyvinvointitoimialan yh-teistyömallin kehittämisen jo vuonna 2005. Kehittämiskeskus on siitä asti tehnyt läheistä yhteistyötä alueen toimijoiden kuten kunnan, yrittäjien ja muiden organisaatioiden kanssa. Yhteistyö-hön on kuulunut hyvien käytäntöjen jakaminen eri toimijoiden ja myös eri alueiden kesken. Kehittämiskeskus Oy Häme on edelleen vastuussa Hämeenlinnan alueen hyvinvointiklusterin kehittämisestä, ja työ jatkuu.

Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy on vastuussa Forssan alueen hyvinvointiklusterin kehittämisestä vuoteen 2013 saakka.


Hämeenlinnan seudun hyvinvointialan toimialaryhmä ja Forssan seudun hyvinvointiklusteri

39

Klusteriohjelman tavoitteena on parantaa alueen yritysten kilpailukykyä ja kapasiteettia sekä turvata koulutetun työvoiman saatavuus. Innovointitoimintaa ja kansainvälistymistä edistetään ja kaupallisesti tehokkaita verkostoja vahvistetaan yhteistyössä muiden klusteriohjelmien kanssa. Tämän kehittämisprosessin painopisteet ovat hoito, teknologia, ympäristö, energia ja vihreä logistiikka. Saavutukset ovat seuraavat: 1) liiketoiminnan edistäminen 2) kasvua ja kilpailukykyä tukevien liiketoimintaohjelmien määrit-

tely3) kaupallistamisen vahvistaminen edistämällä eri toimijoiden

välistä innovointia.

Hyvinvointisektorin yritysten imagon vahvistaminen ja jatkuva yritysten kasvun tukeminen on välttämätöntä. Yhteistyö ja uuden tiedon soveltaminen on ratkaisevan tärkeää. Hyvinvointisektorin kehittämisen kannalta tärkeää on varsinkin julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Toimialatyön vetäjälle voidaan antaa seuraavia tehtäviä:

1) toimialan kehittäminen2) yhteistyöverkostojen kehittäminen3) yritysten kilpailukyvyn ja osaamisen kehittäminen ja tuke-

minen4) innovoinnin ja kansainvälistymisen koordinointi.

Hämeenlinnan seudun toimialaryhmä ja Forssan seudun hy-vinvointiklusteri järjestävät koulutusta, seminaareja, matkoja ja teemapäiviä tarpeiden ja ajankohtaisten tapahtumien mukaan. Klusterit sekä toimialaryhmät ovat tiivistäneet ja voimistaneet sektorin kehittämistä Hämeenlinnan ja Forssan alueilla. Ne ovat yhdistäneet eri toimijoita ja luoneet vahvoja verkostoja eri sekto-rien välille. Hyvinvointialan kehittämistyön vaikutuksesta osaami-nen on lisääntynyt ja uudenlaista yhteistyötä ja liiketoimintaa on syntynyt.

A R V I O I N T I

uumajan kunnan on tehtäVä yhteistyötä sekä yksityisen että kol-mannen sektorin kanssa, mutta usein yhteistyö rajoittuu yhteen kysymykseen tai haastekokonaisuuteen kerrallaan. Tämä on hyvä yhteistyömuoto näiden kysymysten tai haasteiden ratkaise-miseen. Näin ei kuitenkaan päästä yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon asioissa, jotka eivät kuulu kulloinkin tehtävän yhteistyön piiriin.

Hämeenlinnan ja Forssan hyvinvointialan kehittämistyön kaltaisten toimintojen avulla voitaisiin päästä käsiksi kysymyk-siin, jotka koskevat jokaista kolmea sektoria. Tällaiset klusterit ja toimialaryhmät mahdollistaisivat keskustelun julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rooleista ja vastuista. Toimialatyön kautta nämä roolit ja vastuut tulisivat myös selkeämmiksi itse organi-saatioille ja Uumajan asukkaille. Ryhmissä myös erilaiset osaa-miset ja intressit pääsisivät kohtaamaan, mikä edistäisi uusien ideoiden ja yhteistyömuotojen syntymistä.

SiirrettävyysHyvinvointiklusterin tai toimialaryhmän siirrettävyys vaikuttaa suhteellisen lupaavalta, sillä Uumajassa on jo tiettyjä verkostoja, jotka ovat tosin toisistaan erillisiä. Jotta voimme saavuttaa tu-lokset, joihin on päästy Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla, tarvi-taan käsityksemme mukaan alueellista yhteistyötä, jota johtaa alueellinen toimija kunnan sijaan. Västerbottenin alueella näyttää olevan tällaisten yhteistyöverkostojen luomiseen tähtäävää toi-mintaa, mikä vahvistaa siirtämismahdollisuuksia entisestään.

Lyhyen aikavälin vaikutuksetLyhyellä aikavälillä tärkeimpiin tuloksiin kuuluisi yhteisymmärrys hyvinvointisektorin toimijoiden rooleista ja vastuista. Yhteinen perusta synnyttäisi keskustelua ja edistäisi tiedon jakamista. Tämä estäisi keskinäistä kilpailua pienistä markkinoista alueilla, joilla se ei ole suotavaa.

Pitkän aikavälin vaikutukset Selkeillä rooleilla ja vastuilla on hyviä vaikutuksia myös pitkäl-lä aikavälillä, sillä hyvinvointisektorin toimijat voivat keskittyä vastuualueeseensa ja ydinosaamiseensa. Aihealueiden rajat ylittävä yhteistyö voi mahdollistaa laatuvaatimusten tarkemman määrittelyn. Tämä voi puolestaan saada julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalveluiden tuottajat keskittymään entistäkin enemmän laadullisiin tekijöihin.

KustannustehokkuusToimivalla työryhmällä tulisi olla myös jonkinlainen nimitetty koor-dinoija, joka on vastuussa kokousten esityslistoista ja osallistu-jien koollekutsumisesta. Koordinoijan rooli voidaan jakaa niiden organisaatioiden kesken, joilla on vastuu sektorien välisestä yhteistyöstä, kuten kunnille ja julkisen sektorin alueellisille toimi-joille. Tällaisen klusterin koordinointi ei olisi valtavan työlästä ja voisi sopia esimerkiksi elinkeinoyhtiön työnkuvaan. Uumajassa ei ole Kehittämiskeskus Oy Hämeen kaltaista elinkeinoyhtiötä.

Uudet liiketoimintamahdollisuudetAvoin ja täydellinen yhteistyö tuottaa parhaimmillaan uusia ideoita ja yhteyksiä, joiden vaikutuksesta voi syntyä uusia liike-toimintamahdollisuuksia ja -kumppanuuksia. Yhtenä avaimena menestykseen voisi olla koordinoija, joka tuntee sosiaalihuollon keskeiset lakisääteiset vastuut ja alueelliset prioriteetit. Tämän tietämyksensä avulla koordinoija voisi luoda kilpailuetuja alueelle.

LoppuhuomautuksetToimivan ja tehokkaan yhteistyömallin luominen Västerbotte-niin edellyttää, että sen tarkoitus kuvaillaan huolellisesti ja että toimijat hyvinvointisektorin eri rooleihin valitaan tarkasti. Myös yhteistyöryhmien kokoa on mietittävä tarkoin. Mitä laajemmalle alalle kehittämistyö ulottuu, sen enemmän siihen tulee osallistu-jia. Klusterin tai toimialaryhmän suuruus ja laaja-alaisuus voi kui-tenkin karkottaa pienet yritykset ja järjestöt, jotka toimivat lähellä tukea ja hoitoa tarvitsevia ikäihmisiä. Työryhmiä koordinoivan organisaation on tehtävä nämä päätökset. Sen tehtävänä on myös saada julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyöhön terveyden- ja sosiaalihuollon alalla.

Toimialan vahvistamiseksi myös hoidon saajat, heidän suku-laisensa ja muut kansalaiset olisi hyvä saada mukaan toimin-taan. Jotkin yleishyödylliset organisaatiot edustavat vain tiettyä osaa kansalaisista. Laajempi näkökulma mahdollistaisi osaami-sen keruun myös ryhmistä, joilla ei ole edustavia organisaatioi-ta. Västerbottenin hyvinvointiklusterin menestymisen kannalta tärkeintä olisi oikean organisaation valinta koordinoijan rooliin. Koordinoijan tehtävänä olisi tuottaa hyötyjä alueelle yhdistämällä sektorien voimavarat. Tämän hyvän käytännön toteuttamisen seuraavana vaiheena Västerbottenissa olisi parhaan mahdollisen organisaation valinta klusterin koordinoijaksi.

TEEMA 6. | PALVELUIDEN HANKINTA, HANKINTAPROSESSI | UUMAJA, RUOTSI

Yli kaksi vuotta kestäneen yhteistyön perusteella hankkeen osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että tulevaisuuden haaste on kaikkialla sama. Meidän on pystyttävä hoitamaan ikäih-

misiämme kunnioituksella ja mahdollistettava heidän itsenäinen toimintakykynsä. Osa alueiden haasteista voidaan ratkaista hyvillä käytännöillä, joita on testattu ja arvioitu muualla Euroo-passa. Osaan haasteista on kuitenkin etsittävä aluekohtainen erityisratkaisu. Eri tapoja ratkaista haasteet on lähes varmasti jo kokeiltu jossain, joten niistä on myös kokemusta.

Osaamis- ja tietämysverkoston laajentaminen eri puolille Eurooppaa on antanut EFFECT-kumppaneille uusia ideoita

Koko EFFECT-hanketta koskevat johtopäätökset

Euroopan väestön ikääntyminen tuo mukanaan väestöllisiä ja sosiaalisia muutoksia, joista seuraa haasteita ja ehkä myös tilaisuuksia sektorin toimijoille.

Olemassa olevia palveluita on kehitettävä ja uusia ratkaisuja luotava, jotta ikäihmisten tarpeisiin voidaan vastata tehokkaasti. Ikäihmisille suunnattujen uusien tuotteiden ja palveluiden kehittä-miselle ja tuottamiselle on lähes rajattomat mahdollisuudet.

EFFECT-hankkeen kautta olemme voineet perehtyä eri hallinto-mallien (julkiset palvelut, yksityiset palvelut tai niiden yhdistelmät) toimintaan eri maissa ja tarkastella niiden käyttömahdollisuuksia.

EU-jäsenvaltioiden poliittisissa ja hallinnollisissa malleissa on eroja, mutta terveyden- ja sosiaalihuollon haasteet ovat kaikilla samanlaiset. Ratkaisut ja palvelut ovat kuitenkin erilaisia, mikä

eFFeCt-hankkeen kansainVälinen toiminta on alkanut hankkee-seen osallistuvien alueiden välisenä kokemusten vaihtona. Varsinkin viimeinen hyvien käytäntöjen analyysi oli antoisa. Sen avulla pystyimme tunnistamaan aloitteita, jotka ovat siirrettävissä alueellemme. Joitakin muutoksia niihin on tosin tehtävä (varsin-kin alueen erityispiirteiden sekä Brescian ikäihmisten terveys- ja sosiaalihuollon historian valossa).

Hankkeissa, joita pidämme siirtämiskelpoisimpina, keskitytään seuraaviin teemoihin:

1. ikäihmisten kohtaamien ongelmien ennaltaehkäisy2. palveluiden ja muiden hankintaratkaisujen (esim. seniorikortit)

laadun ja saatavuuden parantaminen3. alueen asuntokannan tehokkaampi hyödyntäminen

Alustava kuvaus suositelluista jatkotoimista hankkeiden kehittä-miseksi:

1.Ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelu Vuonna 2004 aloitettua Buon vicinato (“hyvä asuinalue”) -hanketta voidaan edelleen jatkokehittää. Tällä hetkellä seuran-taverkosto kattaa huonokuntoiset ikäihmiset (yksin asuvat yli

Asturian teemaa koskevat johtopäätökset

Brescian teemaa koskevat johtopäätökset

ja näkökulmia. Kuten hyvien käytäntöjen analyysistä ilmenee, EFFECT-hankkeen mahdollistama kokemusten vaihto on jo laajaa. Myös mahdollisuudet alueiden väliseen yhteistyöhön ovat hyvät. Hyvien käytäntöjen työkalupakkeja koskevat johtopäätök-set ovat vain alku työlle, joka aloitetaan hankkeeseen osallistu-villa alueilla. Tavoitteena on tunnistettujen ja analysoitujen hyvien käytäntöjen käyttöönotto ja kehittäminen välineiksi, joilla voidaan ratkaista alueiden akuuteimmat haasteet.

Yhdessä pystymme paremmin vastaamaan väestön ikään-tymiseen liittyviin haasteisiin ja vaatimuksiin. Yhdessä olemme tehokkaampia.

johtuu maiden välisistä kulttuuri- ja talouseroista. On kuitenkin todistettu, että on olemassa hyviä käytäntöjä, jotka voidaan siirtää onnistuneesti alueelta toiselle.

Ikäihmisiä palvelevalle työvoimalle tyypillistä on monialai-suus ja taustojen moninaisuus. Tältä pohjalta voidaan olettaa, että tehokkuus edellyttää läheistä yhteistyötä.

EFFECT-hankkeen tärkeimpiin johtopäätöksiin kuuluu se, että väestön ikääntymiseen liittyvälle koulutukselle on tarvetta. Koulutusta tarvitaan ensinnäkin ammattitaidon parantamiseen. Muita koulutustarpeita lisääviä tekijöitä ovat mm. uudet laatus-tandardit, uutta pätevöitymistä edellyttävät tekniset ratkaisut ja virallisten työprofiilien muuttamistarpeet. Koulutuksen tulee olla laaja-alaista, sillä se antaa toiminnalle lisää joustavuutta.

75-vuotiaat, joilla ei ole sukulaisia samalla alueella ja jotka eivät ole sosiaalihuollon asiakkaita). Kohderyhmään kuuluu nyt 5 000 alueella asuvaa henkilöä. Projekti ei kata ”jokseenkin huono-kuntoisia” ikäihmisiä, jotka eivät aiheuta riskiä nyt mutta voivat aiheuttaa tulevaisuudessa ja vaativat siksi seurantaa. Uumajassa tehdyn työn perusteella tällaisten henkilöiden seuranta tulisi antaa ammattitaitoisen sosiaalialan toimijan tehtäväksi. Yhteis-työ yliopistojen kanssa voisi edistää tällaisten henkilöryhmien analysointia ja tuomista palveluiden piiriin. VaihtoehtoIna ovat ehdotus- ja tarjouspyynnöt vapaaehtoisjärjestöille. Strategisesta näkökulmasta katsottuna on välttämätöntä siirtyä ennaltaehkäi-sevämpään toimintatapaan. Se tulisi ulottaa myös käytäntöjen luomisen alueelle.

2. Palveluiden ja muiden hankintaratkaisujen parempi laatu ja saatavuusSeniorikortit ovat jo käytössä Bresciassa. Ikäihmiset saavat niillä lähinnä ruoka- ja juoma-alennuksia tietyistä alueen kaupoista. Ranskassa käytössä oleva hyvä käytäntö koskee laajempaa tuote- ja palveluvalikoimaa, kuten putkiasennus- ja maalauspal-veluita, joista on suurta hyötyä ikäihmisille. Nämä palvelut tulisi ehdottomasti ottaa harkintaan mietittäessä uusien seniorikortti-en jatkokehittämistä tai pilotointia.

HANKETTA KOSKEVAT JOHTOPÄÄTÖKSET40

hämeen teema ”yhteistyö yksityisen, julkisen ja kolmannen sekto-rin välillä” on hedelmällinen maaperä luoda syvempää yhteistyö-tä eri toimijoiden välillä. Väestön ikääntymisen tuomat haasteet pakottavat eri sektorit yhteistyöhön ja sujuvien yhteistyömallien rakentaminen on avain tulevaisuuden palvelutarpeisiin vastatta-essa. Jaetut hyvät käytänteet ovat antaneet alueen yrittäjille ja muille hyvinvointisektorilla toimijoille ideoita ja tietoja eri mene-telmistä, joita Euroopassa on käytössä ikäihmisten hoitoon ja hoivaan liittyen. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, kuinka joustavia ratkaisuja löydämme ikäihmisten tarpeisiin. Kaikkien alueiden yhteisenä tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisim-man pitkään sekä taata ihmisen hyvä elämä loppuun saakka. Asiakaslähtöisyys on avainasemassa näiden tavoitteiden saa-vuttamisessa. Mielenkiintoista tässä kansainvälisessä hankkees-sa oli se, miten erit avalla saman haasteen kanssa toimitaan. Kokemusten vaihto alueiden välillä oli antoisaa ja toivottavasti yhteistyö jatkuu myös hankkeen jälkeen. Kehittämiskeskus Oy Häme toimi hankkeen koordinoijana. Hämeenlinnan seutu lähti hankkeeseen mukaan Kansallisen Hyvinvointiverkoston aloitteesta.

EFFECT-hankkeen keräämät hyvät käytänteet ovat alueen käytössä myös kumppaneiden teemojen osalta. On huomioi-tava, että palveluiden tuottamiselle on lähes rajattomat mah-dollisuudet. Kerättyjä hyviä käytänteitä ei ole aina mahdollista siirtää kokonaisuudessaan eri alueiden välillä, mutta ideoiden ja ajatusten siirtäminen omaan toimintaan voi luoda alun uudenlai-selle tavalle toimia niin julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin toiminnassa. Toiminnan tehokkuus edellyttää aina yhteistyötä ja tämän yhteistyön syventämiseen EFFECT on Hämeen alueella pyrkinyt.

EFFECT Häme analysoi kolme hyvää käytännettä oman teemansa alta. Kaikissa analysoiduissa hyvissä käytänteissä korostui eri sektoreiden välisen yhteistyön tärkeys. Västerbot-tenin alueelta analysoitiin Vapaata valintaa koskevan lain (LOV)

lorrainen alue lähti EFFECT-hankkeeseen, koska väestön ikääntyminen on monitahoinen haaste. Se ulottuu useille alu-eille terveysjärjestelmistä, sukupolvien välisistä yhteyksistä ja taloudellisesti aktiivisen väestön muutoksista aina asuntoratkai-suihin ja uusiin markkinoihin, joista käytetään yleensä nimitys-tä seniorialat. Lorraine kuuluu niihin Ranskan alueisiin, joihin väestön ikääntyminen tulevina vuosikymmeninä vaikuttaa eniten. Lorrainen alue on viranomainen, jonka rooliin ja velvollisuuksiin kuuluu mm. lisätä väestön tietoisuutta asiasta sekä käynnis-tää, organisoida ja toteuttaa yhteisiä hankkeita kumppaniensa kanssa.

Hämeen teemaa koskevat johtopäätökset

Lorrainen teemaa koskevat johtopäätökset

3. Alueen asuntokannan tehokkaampi hyödyntäminenRanskassa käytössä olevan hyvän käytännön perusteella meidän kannattaisi toteuttaa julkisessa omistuksessa olevia kiin-teistöjä koskeva tutkimus, sillä se edistäisi ikäihmisille sopivien asuntojen kehittämistä. Bresciassa on runsaasti vapaana olevia asuntoja (noin 2 500). Tutkimus voisi edistää näiden resurssien optimointia. Moni suuri asunto on lisäksi yksittäisen iäkkään pariskunnan käytössä. Useimmiten nämä ovat tapauksia, joissa asunto on annettu, kun pariskunnan lapset asuivat vielä heidän luonaan. Asuntojen jakautuminen väestöryhmittäin on siis epä-tasainen, ja sitä tulisi korjata suurten perheyksiköiden tekemien pyyntöjen suuntaan. Tutkimuksesta saataisiin myös päivitetyt tiedot nykyisestä tilanteesta.

Loppusanat:EFFECT on ollut erittäin mielenkiintoinen hanke, joka tarjoaa

paljon mahdollisuuksia alueemme kehittämiseen. Olemme valin-neet hyvät käytännöt alueellamme meneillään olevista hankkeis-ta (B.I.R.D., hyvä asuinalue, seniorikortti). Valintaperusteena ovat olleet konkreettiset edistysaskeleet ja valmiit toimenpiteet, joita on mahdollista hioa tai muokata. Huomiota on kiinnitetty myös talouden taantuman heikentämien taloudellisten resurssien tehokkaampaan hyödyntämiseen.

soveltamista julkisen sektorin kotihoitopalveluissa. Ajatus on mielenkiintoinen ja siirrettävissä. Käytänne on myös laajennet-tavissa koskemaan myös muita palveluita kuin vain kotihoito-palveluita. Hyvän käytänteen kehittäminen Ruotsissa jatkuu. Toinen analysoitu käytänne on ”Etäisyyksien poistaminen”. Se on kerätty Asturian alueelta, Espanjasta. Alueen maasto on haastava ja erilainen kuin Hämeenlinnan seutu Suomessa. Kuitenkin osia hyvästä käytänteestä on mahdollista siirtää, sillä Hämeenlinnan seudulla on maaseutua ja sitä kautta etäisyydet muodostuvat eräänlaiseksi haasteeksi syrjäseudun palvelu-tarjonnassa. Kolmas analysoitu käytänne oli ”Varoittaminen kuumuuden aiheuttamista terveysongelmista”. Tämä käytänne on kerätty Bresciasta, Italiasta. Italiassa kuumuus aiheuttaa paljon ongelmia ikäihmisten keskuudessa. Tämä hyvä käytänne perustui vapaaehtoisten ja kunnan yhteistyölle. Ajatus vastaa-vanlaisen verkoston luomiseen Hämeenlinnan seudulle on hyvä ja toteutettavissa ainakin osittain. Tarkempaa tietoa analysoin-neista löytyy Hämeen teeman alta.

EFFECT-hanke on yhdessä muiden alueella toimivien CREA-TOR-hankkeiden kanssa tehnyt suosituksia ja kehittämisehdo-tuksia, joita on tarkoitus viedä eteenpäin yhdessä. Näitä ovat muun muassa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden jatkotyöstämi-nen sekä valinnanvapauden korostaminen ja yhteistyön lisäämi-nen entisestään. Myös palveluiden ja erilaisten hankintaratkaisu-jen laatu ja saatavuus ovat tulevaisuuden kannalta tärkeitä.

Hankkeen mottona toimivat lauseet: ”ikääntyminen on mah-dollisuus” ja ”yhdessä olemme tehokkaampia”. Nämä lauseet tiivistävät hyvin sen, mihin EFFECT-hankkeessa Hämeenlinnan seudulla ja kumppanimaissa tähdättiin.

Olemme saaneet kerätyistä hyvistä käytänteistä ideoita ja tietoa jatkokehittämisen kohteeksi sekä välittäneet ne tiedoksi paikallisille sidosryhmille hyötykäyttöä varten.

Lorraine on päättänyt lisätä yleistä tietoisuutta moniteemaisen menetelmän avulla. EFFECT-hankkeeseen osallistumisen lisäksi suunnitelmiin kuuluu ikäihmisten ja yritysnäkökulman välisiin yhteyksiin liittyvä työ. Työ kattaa mm. yrityksiä ja ikäihmisiä (esim. seniorit) koskevien kysymysten ja haasteiden määrittelyn sekä uusien palveluiden ja jatkuvan koulutuksen tarpeen sekä yritysten luovuttamisen. Tarkemmalla määrittelyllä, joka tehdään yritysnäkökulmasta, on saatava etuja kaikille kumppaneille ja ruokittava niiden omia päätelmiä ja tutkimuksia. Työssä pyritään myös tunnistamaan käytäntöjä, joille voi olla kiinnostusta muilla alueilla ja joiden siirtäminen toiselle alueelle on mahdollista.


uumajan kunnalla EFFECT -hankkeessa ollutta teemaa on hie-man vaikea selittää. Analysoimme kolme hyvää käytäntöä, joita voidaan pitää esimerkkeinä siitä, mitä vaatimuksia laadullisen jul-kisen hankinnan mallin tulisi täyttää: laatuvaatimukset, yhteistyö ja joustavuus. Oviedon hyvä käytäntö, jonka teemana on hyvien käytäntöjen opas ikäihmisten hoitokodeille, on hyvä esimerkki laatuvaatimusten ja loppukäyttäjäkeskeisyyden ohjaamasta työstä. Hyvien käytäntöjen opas korostaa vertaisoppimista sekä kokemusten jakamiseen kannustavan toimintakulttuurin luomis-ta. Menetelmä on helppo ottaa käyttöön, ja se tuo mukanaan monia myönteisiä sivuvaikutuksia kuntaan.

Myös yhteistyö kunnan sekä sosiaalihuollon palveluita tuottavien julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä on tärkeä osa palveluhankintaa ja julkista hankintaa. Hämeenlinnan ja Forssan seuduilla toimii hyvinvointialan verkosto, johon kuuluu toimijoita yksityiseltä, julkiselta ja kolmannelta sektorilta. Tavoitteena on

metzin CCas päätti osallistua EFFECT -hankkeeseen, koska se tarjosi mahdollisuuden jakaa asumiseen, yksinäisyyteen, eristäy-tymisen vastaiseen työhön, tiedon jakamiseen ja lähipalveluihin, liikkuvuuteen ja esteettömyyteen liittyvää tietoa ja kokemuksia. Tämän kunnallisen sosiaalihuollon piiriin kuuluvan työn pohjaksi on luotu kymmenen sopimusta kattava peruskirja. Sopimukset koskevat asumista, sosiaalista elämää ja solidaarisuutta sekä itsenäisyyttä ja liikkuvuutta. Sopijapuolet Metz, Metzin CCAS ja niiden kumppanit allekirjoittivat sopimuksen lokakuussa 2010. EFFECT -kumppanien kehittämistä hyvistä käytännöistä on ollut suhteellisen helppo poimia aihepiiriin liittyviä käytäntöjä.

Italian Lombardiassa sijaitsevan Brescian kunnan hyvä käytäntö B.I.R.D., jonka teemana ovat pienet palveluasunnot, on innovatiivinen toimintamalli: se vastaa sekä ikäihmisten että syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tarpeisiin. Innovaation ytimenä on se, että samalla ratkaisulla voidaan tarttua molempi-en ryhmien ongelmiin. On mielenkiintoisempaa hakea yhtenäistä ratkaisua ongelmiin, jotka koskettavat erilaisia väestöryhmiä, kuin keskittyä kunkin väestöryhmän ongelmiin erikseen. Tämä käytäntö on helposti siirrettävissä. ”Welcome in”, sosiaalinen kohtaamispaikka ja kahvila Uumajassa Ruotsin Västerbottenin alueella, on innovatiivinen käytäntö, sillä se on tarkoitettu niin ikäihmisille kuin nuoremmillekin aikuisille. Paikat, joissa eläkeläi-

Metzin teemaa koskevat johtopäätökset

Uumajan teemaa koskevat johtopäätökset

set ja nuoremmat voivat kohdata, ovat tärkeitä, koska ikäihmiset pääsevät tuntemaan osallisuutta yhteiskuntaan. Kiinnostavaa on myös se, että asiakkaat ovat mukana tapahtumien järjestämi-sessä. Tämä edistää henkilön riippumattomuutta ja sosiaalista kanssakäymistä. Hyvän käytännön siirtäminen voisi tuoda uutta eloa ikäihmisten järjestöjen toimintaan.

Forssan alueen hyvin suunniteltuja ja laadukkaita asumisrat-kaisuja koskeva tutkimus voi tuottaa monia hyötyjä kaupungille, sillä sen ansiosta ikäihmisillä on mahdollisuus asua pidempään kotonaan ja riippumattomasti kaupungissa, lähellä kauppoja ja palveluita. Käytäntö voi kiinnostaa Forssan kaltaisia kaupunkeja, joiden keskustassa on paljon tyhjiä asuntoja. Ikäihmisten tarpei-siin sovitettujen asuntojen ansiosta he voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Tämä tuo mahdollisuuksia myös yksityiselle sektorille ja varsinkin yrityksille, joiden työhön tällainen asuntojen mukauttaminen ikäihmisten tarpeisiin kuuluu. Lainsää-dännölliset erot estävät joidenkin hyvien käytäntöjen siirtäminen maasta toiseen. Edellä mainitut kolme hyvää käytäntöä ovat sen sijaan hyviä esimerkkejä siirrettävyydestä, koska ne eivät edellytä muutoksia lainsäädäntöön. Tiedon ja kokemusten jakaminen on myönteinen asia, mutta se voi johtaa myös pettymyksiin, jos laki estää käyttöönoton.

varmistaa alueella tuotettavien palveluiden loppukäyttäjälähtöi-syys. Tällaisen klusterin luominen voisi onnistua myös Västerbot-tenissa. Se auttaisi selkiyttämään julkisen, yksityisen ja kolman-nen sektorin toimijoiden roolit ja vastuut. Kolmantena hyvänä käytäntönä Uumajan kunta analysoi Lorrainen alueen mallin, joka koskee vanhuuseläkejärjestelmän kattamia hyvinvointipal-veluita. Kyseessä on ns. yksilökohtainen toimintasuunnitelma (CARSAT NORD EST). Tässä hyvässä käytännössä keskitytään organisaation joustavuuteen tarjota asiakkailleen useita vaih-toehtoja. Käytäntö osoittaa kolmannen tärkeän tekijän, jota ikäihmisten hoito yksilökohtaisten ratkaisujen avulla edellyttää.

Olemme saaneet näistä kolmesta hyvästä käytännöstä ideoita ja tietoa menetelmistä, joilla voidaan edistää laatuvaati-musten toteutumista, parantaa yhteistyötä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioiden välillä sekä kehittää jous-tavia ratkaisuja ikäihmisille.


Tällaisia ovat esimerkiksi yritysten noudattamat iäkkäitä työn-tekijöitä koskevat käytännöt. Samalla tavoin Lorraine hyötyy kokemuksista ja tiedoista, joita saadaan muiden alueiden suo-rittamasta käytäntöjen arvioinnista. Tämä liittyy yleensä viran-omaisten ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön. Näkemyk-semme mukaan EFFECT-hankkeeseen osallistuminen tuottaa välittömästi ja lyhyellä aikavälillä seuraavia keskeisiä hyötyjä: se

mahdollistaa tietoisuuden lisäämisen, joka on ensimmäinen ja tärkein askel kohti julkisen politiikan parantamista sekä uusien aloitteiden, hankkeiden ja käytäntöjen määrittelyä. Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hanke edistää yhteistyötä Euroopan tasolla ja tätä kautta tehostaa vastaamista väestöllisten ja sosiaalisten muutosten tuomiin haasteisiin.

Alain Piriou, CCAS Metz

Andrea Rossi, Brescian kunta

Daniela Consiglio, Brescian kunta

Dolores Riestra, Oviedon kauppakamari

Egil Nylén, Uumajan kunta

Eija Tiura, Kehittämiskeskus Oy Häme

Gabriella Bellini, Brescian kunta

Gloria Costeja, Oviedon kauppakamari

Katarina Jensstad, Uumajan kunta

Kristina Larsson, Uumajan kunta

Isabelle Letellier, Lorrainen liitto

Marjo Nieminen, Kehittämiskeskus Oy Häme

Ria Laurila, Kehittämiskeskus Oy Häme

Yolanda Corrochano, Oviedon kauppakamari

AsturiasHaluamme kiittää kaikkia työtämme tukeneita ja varsinkin Asturi-an hyvinvointiministeriön tutkinta- ja laatutoimistoa.

Yhteystiedot:Asturian hyvinvointiministeriön tutkinta- ja laatutoimistowww.asturias.es

BresciaHaluamme kiittää kaikkia Brescian kunnan virkailijoita sekä kaikkia tällä sektorilla työskenteleviä organisaatioita ja vapaaeh-toisia, jotka ovat auttaneet ikäihmisten sosiaali- ja terveyshuollon aloitteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

YhteystiedotGabriella BelliniComune di [email protected]

HämeKehittämiskeskus Oy Häme haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat kertoneet Hämeenlinna seudulla tunnistettuihin hyviin käytän-töihin liittyvistä kokemuksistaan ja ideoistaan. Kiitämme myös Hämeenlinnan kaupunkia aktiivisesta osallistumisesta sekä mui-ta Hämeenlinnan seudulla toimivia, hankkeeseen osallistuneita tahoja kiinnostuksesta EFFECT-hankkeeseen ja sen tuloksiin.

[email protected]

MetzKiitämme kaikki hankkeeseen osallistuneita tahoja.

[email protected]

Kiitokset ja yhteystiedot

LorraineHaluamme kiittää• kaikkia EFFECT-kumppaneitamme• ranskalaisia organisaatioita, joiden hyviä käytäntöjä on hyö-

dynnetty hankkeessa (Lorrainen hyvä käytäntö) - CARSAT NORD EST - ARACT LORRAINE• 18. kesäkuuta 2012 järjestettyyn väestön ikääntymistä kos-

kevaan konferenssi- ja keskustelutapahtumaan osallistuneita ranskalaisia kumppaneita ja puhujia. Aiheena olivat talou-delliset ongelmat, vaikutukset ja mahdollisuudet. Kiitämme seuraavia osallistujia:- CRITT AGRIA LORRAINE- URIOPSS LORRAINE- DAFCO-ACADEMIE METZ-NANCY

Yhteystiedotwww.lorraine.eu/cms/[email protected]

UmeåUumajan kunta haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat kertoneet Uu-majan ja Västerbottenin alueella tunnistettuihin hyviin käytäntöi-hin liittyvistä kokemuksistaan ja ideoistaan.

• Petra Henriksson ja Sarah Lundberg, Multi7-hanke• Evy Gustafsson, Västerbottenin terveydenhuolto-opisto• Pernilla Abrahamsson, Innovation Gateway, Västerbotten• Lena Kapstad, Welcome in!• Marianne Peterson Bäckström, ennaltaehkäisevät kotikäynnit

Yhteystiedotwww.umea.se/[email protected]

EFFECT-hankeryhmä

43

effect tool kit suomi

Documents