Vuoden Menestyjät palkittiin

Tavoitteena turvallinen työpaikka

Maatila enemmän kuin harrastuksena

LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »5 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »6 LU E L I S Ä Ä S I V U LTA »16

4 2013Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift

HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti − Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 7. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Ilmestyminen: 8 kertaa vuonna 2013. ISSN 1796-8062. Seuraava lehti ilmestyy 2.9., aineistopäivä 12.8.Mediatiedot: www.vsshp.fi/julkaisut/lehdet2013

Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tiedotus@tyks.fi tai puh. 02 313 1103. Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, 20521 Turku.

Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press)Taitto: LetterheadPaino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin 10 000 kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit.

Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Mirja Hovirinta (Sari Rannikko), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä,) Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Markku Näveri, Marjo Wittfooth (Marja-Leena Veijola).

Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh. 02 313 1083, esa.halsinaho@tyks.fi. Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh. 02 313 3119, markku.naveri@tyks.fi.

Arto RantalaToimialuejohtaja, Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikkaLedare för verksamhetsområdet, Kliniken för bukkirurgi och urologi

K U U K AU D E N K I R J O I T U S

Operatiivinen päivystysosasto – uusi toimintamalli Tyksissä . . . . . . . 2

M Å N A D E N S S K R I V E L S E

Akutkirurgin - ny verksamhets-modell på Åucs . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Järjestelyeräneuvottelujen tulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Henkilöstökertomus 2012 . . . . . . . . . . 3

Ortopedit viettivät vuosikokoustaan . .3

Samuli Saarni ehdolla johtajaylilääkäriksi . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Korkeatasoinen kansainvälinen endometrioosikokous. . . . . . . . . . . . . . 4

Neuro tyhyili Paimion sairaalassa. . . .4

Työterveysyhtiöllä rekrytointivaltteja . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Vuoden menestyjät palkittiin . . . . . . . . 5

Turvallisuus on monen tekijän summa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Psykiatrialla panostetaan erityisen paljon väkivallan uhkatilanteisiin . . . . 6

Päivystyksen ja ensihoidon kenttä-työssä väkivallan uhka on tuttua . . . . . 7

Neurolla osataan tunnistaa riskit . . . . 7

Olisiko oppirahat jo maksettu? . . . . . . 8

Surffaten tähystykseen . . . . . . . . . . . . 8

Turvapaikanhakija erikoissairaanhoidossa . . . . . . . . . . . . 9

Tyksin Työlääketieteen poliklinikan 25-vuotisjuhlavuosi . . . . . . . . . . . . . . . 9

Turkka Tunturi eläkkeelle . . . . . . . . .10

Förlossningsavdelningen är inte turistens första mål . . . . . . . .10

Mari Routapohjastavuoden 2013 nivelneuvos . . . . . . . . . .11

Ammattina puheterapeutti . . . . . . . .11

Mahdollisuuksien osasto . . . . . . . . . .12

Sisätautiosasto 2:lla ei mennyt putkeen . . . . . . . . . . . . . . . . .12

Traumaosasto tiloihinsa tyytyväinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .13

Eurooppalaisen kardiologia-yhdistyksen palkinto Johanna Silvolalle. . . . . . . . . . . . . . . .13

Sairaanhoitajan mielenterveys- ja päihdeosaaminen . . . . . . . . . . . . . .13

Eurooppalaisen kardiologiayhdistyksen palkinto Johanna Silvolalle . . . . . . . .13

S A R V E S TA h ä R K ä ä

Mäihässä ollaan . . . . . . . . . . . . . . . . .14

Sairaanhoitajaliitto palkitsiHelena Leino-Kilven . . . . . . . . . . . . . .14

M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A

Voihan tulppaani . . . . . . . . . . . . . . . .14

h A R R A S T U K S E N A

Maatilatoiminta harrastuksena ja kakkostyönä . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

Kansi: VSSHP:ssä erikoistuvat lääkärit Ville ja Heidi Jussila hoitavat harrastuksenaan ja kakkostyönään Mäki-Sipilän maatilaa Aurassa. Aidon maaseutu-mainen pihapiiri ja miljöö ovat parhaimmillaan kesällä. Kuvassa myös lapset Valo ja Vilja. Harras-tusesittely sivulla 16. (Kuva: Marjo Peltoniemi)

KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE

”T-sairaalan suuren muuton” myötä tapahtui Vatsaelinkirur-gian ja urologian klinikassa monia muutoksia päivystyspoti-laiden hoidossa. Vuosikausiahan vatsakipuiset ja virtsavaivai-set päivystyspotilaat hoidettiin osastoillaan yhdessä ennalta suunniteltujen potilaiden kanssa ja suurilukuiset päivystys-potilaat täyttivät gastrokirurgian ja urologian vuodeosastoja säännöllisen epäsäännöllisesti.

T-sairaalan suunnittelussa haluttiin tehostaa päivystyspoti-laiden hoitoa ja T-sairaalaan saatiin tarvittavat uudet tilat: G-osan kolmanteen kerrokseen (TG3A), teho-osaston viereen, tuli operatiivinen päivystysosasto. Se sijaitsee lähellä leik-kaussalia, kuvantamista ja yhteispäivystystä (EPLL). Tilojen myötä toteutettiin myös toiminnan muutos: kaikki gastroki-rurgian ja urologian alan, tapauskohtaisesti muidenkin, päi-vystyksenä sairaalaan otettavat potilaat tulevat operatiiviselle päivystysosastolle, jossa hoidetaan potilaat ennen ja jälkeen päivystysleikkauksen, jatketaan diagnostiikkaa tai todetun tilan hoitoa. Tavoitteena oli nopeatempoinen osasto, josta pidempää hoitoa vaativat siirtyisivät vuodeosastoille, jotkut aluesairaaloihin. Päivystyspotilaiden keskittäminen yhdelle osastolle tasoittaisi vuodeosastojen toimintaa iltaisin ja öisin.

Osasto on tiloiltaan T-sairaalan muita vuodeosastoja tii-viimpi, siellä on neljä 3–4 potilaspaikan huonetta, eikä eris-

I och med ”T-sjukhusets stora flytt” skedde också många för-ändringar i vården av jourpatienter på Kliniken för bukki-rurgi och urologi. I flera år vårdades ju jourpatienter inom bukkirurgi och urologi på avdelningarna tillsammans med på förhand planerade patienter och det stora antalet jourpa-tienter fyllde gastrokirurgiska och urologiska vårdavdelning-arna mer eller mindre regelbundet.

Då man planerade T-sjukhuset ville man effektivera vår-den av jourpatienter och därför fick man de nya utrymme-na i T-sjukhuset: På våning tre i G-vingen, bredvid intensi-vvårdsavdelningen, placerades akutkirurgin. Den ligger nä-ra operationssalen, bilddiagnostiken och samjouren (Affär-sverket för akutvård och jour). I och med de nya utrymmena gjordes också en ändring i verksamheten: alla patienter inom gastrokirurgi och urologi, enligt fall också andra, som kom-mer som jourfall till sjukhuset, kommer till akutkirurgin, där man vårdar patienterna före och efter akutoperation, fortsät-ter diagnostiken eller behandlar det konstaterade tillståndet. Målet var en avdelning med högt tempo och varifrån patien-ter som behöver längre vård överförs till vårdavdelningarna, vissa till kretssjukhusen. Att koncentrera jourpatienterna till en avdelning skulle jämna ut vårdavdelningarnas verksamhet på kvällarna och nätterna.

Avdelningen har kompaktare utrymmen än T-sjukhusets övriga vårdavdelningar. Det finns fyra 3-4 personers rum

tyshuoneita ole. Toimenpidehuoneessa voidaan tehdä mm. mahatähystyksiä. Osastolla on diagnostiikasta ja leikkaustoi-minnasta vastaamassa virka-aikaan aina kaksi gastrokirurgia, joista kokeneempi konsultoi myös EPLL:ää ja teho-osastoa. Sujuvan toiminnan varmistaa pääasiassa ”vanhojen” vatsa-osastojen osaava hoitohenkilökunta ja jatkossa toteutetaan myös hoitajien kiertoa toimialueen eri osastojen kesken.

Osaston toimintamalli on lähtenyt hyvin liikkeelle: poti-lasvaihto on ollut vilkasta, eikä pieni 15 paikan osasto ole puuroutunut. Päiväaikaisen päivystysleikkaussalin (sekin toi-mintamuutoslistallamme) puute on ajoittain viivästyttänyt leikkauksiin pääsyä vanhaan malliin, mutta uudet tilapäiset päivystyssalin järjestelyt toivottavasti korjaavat asian ja yötä myöten leikkaamisesta päästään.

Operatiivinen päivystysosasto on hyvä esimerkki T-sairaa-laan muuton ja organisaatiomuutoksen yhdessä mahdollis-tamista uusien toimintamallien toteutuksista. Se on poik-keuksellisen nopeasti osoittanut monen vuoden eri ammat-tiryhmien yhteisen suunnittelutyön hyödyt. Muissa toimi-alueemme uusien toimintamallien käyttöönotossa olemme myös edenneet hyvin, mukavasti tämän päivystyskärkihank-keen vanavedessä.

Hyvää kesää kaikille!

och inga isoleringsrum. I åtgärdsrummen kan man göra bl.a. gastroskopier. På avdelningen finns alltid två gastrokirurger under tjänstetid som ansvarar för diagnostiken och opera-tionsverksamheten. Den mer erfarna av dem konsulterar ock-så Affärsverket för akutvård och jour och intensivvårdsavdel-ningen. Den smidiga verksamheten säkerställs i huvudsak av de ”gamla” avdelningarnas kunniga vårdpersonal och hä-refter förverkligas också rotation av sjukskötare mellan oli-ka avdelningar.

Avdelningens verksamhetsmodell har kommit igång väl: patientomsättningen har varit livlig och ihop till sig. Bristen på akutkirurgisk operationssal dagtid (den är också på vår lis-ta för ändring i verksamheten) har ibland fördröjt åtkomsten till operationer enligt den gamla modellen, men ordnandet av en ny tillfällig akutsal korrigerar förhoppningsvis saken och man behöver inte längre operera ända till natten.

Akutkirurgin är ett gott exempel på att flytten till T-sjukhu-set och organisationsändringen tillsammans möjliggör för-verkligandet av nya verksamhetsmodeller. Den har ovanligt snabbt bevisat nyttan med flera års gemensamma multipro-fessionella planeringsarbete. I våra övriga verksamhetsområ-den har man också framskridit fint med att ta i bruk de nya verksamhetsmodellerna, fint i kölvattnet av detta topprojekt.

Trevlig sommar allesammans!

SISÄLTÖ 10.6.2013

OpEratiiVinEn päiVyStySOSaStO – uuSi tOimintamalli tyKSiSSä

aKutKirurgin - ny VErKSamhEtSmOdEll på åucS

4 2013Hospitaali2

JärJEStElyErä-nEuVOttEluJEn tulOKSEtToukokuun 31. päivän palkanmaksussa toteutettiin takautuvasti 1.2.2013 lähtien voimaan tulleet pal-kankorotukset. Kyse on virka- ja työehtosopimuksiin (TES:t) perustuvista palkankorotuksista, joiden koh-dentamisesta on VSSHP:ssä neuvoteltu paikallisesti.

Neuvoteltavat euromäärät laskettiin kunkin TES:n piiriin kuuluvien työntekijöiden mar-raskuun 2012 palkkasummasta. KVTES:n ja Tehyn puolella jaettiin lisäksi työnantajan omaa rahaa, jotta henkilökohtaiset lisät saatettiin sopimuksen edel-lyttämälle tasolle ennen järjestelyerää.

Neuvottelujen tuloksista on esitelty muutamia lin-jauksia alla, tarkempaa tietoa löytyy aiheesta julkais-tusta yleiskirjeestä. Neuvotteluissa myönnettiin esim. vastuulisiä uuden työnohjauskriteerin perusteella. Jat-kokehityskohteeksi sovittiin mm. henkilökohtaisten li-sien tarkastelu säännöllisesti palkkaliitteittäin ja hin-noittelukohdittain.

NeuvottelutuloksetKVTES HOITOHENKILÖSTÖ JA TEHY-SOPIMUSKVTES:n hoitohenkilöstön ja Tehy-sopimuksen neu-vottelutulokset olivat pitkälti samansuuntaiset:

-TVA-taso 5 otettiin käyttöön 03HOI-hinnoittelu-kohdassa ja sinne siirrettiin työn vaativuuden perus-teella tiettyjä osastoja

-lisäksi tehtiin muita tehtäväkohtaisen palkan tar-kistuksia koskien joko tiettyä nimikettä tai yksittäisiä henkilöitä

-myönnettiin uusia vastuulisiä ja otettiin käyttöön mahdollisuus maksaa kahta vastuulisää

-nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät ko-rotettiin vastaamaan 3 % tai 6 %, lisäksi myönnettiin uusia henkilökohtaisia lisiä.

Neuvottelutulokset erosivat toisistaan seuraavilta osin: -Tehyn neuvottelupöydässä tehtiin varaus maksaa

vastuulisää itsenäisestä lääkkeenmääräämisoikeudesta-KVTES:n hoitohenkilöstön osalta korotettiin vä-

linehuoltajien ja palveluohjaajien tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja.

KVTES Akateeminen tutkimus- ja hoitohenkilöstö-sosiaalityöntekijöiden sekä muutaman yksittäisen

nimikkeen tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja koro-tettiin

-nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät ko-rotettiin vastaamaan 3, 6, 9 ja 12 %. Lisäksi myönnet-tiin uusia henkilökohtaisia lisiä joko tutkinnon tai esi-tysten perusteella.

KVTES Hallinto, huolto, talous-hinnoittelutunnuksissa 010TOI01, 010TOI02,

08SII, 08LII ja 08PER korotettiin tehtäväkohtaisten palkkojen tasoja tasaeräkorotuksena

-lisäksi tehtiin muita tehtäväkohtaisen palkan tar-kistuksia koskien joko tiettyä nimikettä tai yksittäisiä henkilöitä

-nykyiset maksussa olevat henkilökohtaiset lisät ko-rotettiin vastaamaan 3 tai 6 %. Lisäksi myönnettiin uu-sia henkilökohtaisia lisiä laitoshuoltoon.

TEKNIIKAN SOPIMUSKaikkien sopimuksen piiriin kuuluvien henkilöiden teh-täväkohtaisia palkkoja korotettiin tasaeräkorotuksena.

LÄÄKÄRISOPIMUSMäärärahoja suunnattiin ensisijaisesti yksittäisten hen-kilöiden palkkaryhmien muutoksiin tai henkilökoh-taisiin lisiin. Lisäksi sivuvirkaisten lääkärien palkka-ryhmiä korotettiin.

M A r j U T K A h I L A I n E n , henkilöstöasiantuntija

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Ortopediayhdistyksen perinteistä kevätkokousta vietettiin tänä vuonna 23.-24.5. Turussa. Alan luentoja pidettiin T-sairaalan Johan Haartman -salissa kahtena päivänä ja niissä oli yli 150 osallistujaa. Lisäksi ohjelmassa oli T-sairaalan ja yhteispäivystyksen esittelyä ympäri Suomea tulleille vieraille.

VSSHP:n 15. henkilöstökertomus on juuri julkaistu. Se on parhaillaan jaossa sekä sairaanhoitopiirin si-sällä että ulkoisille sidosryhmille. Henkilöstökerto-muksen tarkoituksena on toimia yhtenä henkilöstöjoh-tamisen apuvälineenä ja antaa tietoa sairaanhoitopiirin henkilöstöstä. Keskeisimpiä henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja tarkastellaan VSSHP:n tasolla sekä joil-tain osin tulosalueittain ja ammattiryhmittäin. Tasa-ar-von toteutumista sairaanhoitopiirissä tarkastellaan hen-kilöstörakenteen, ikäjakauman, työn ja elämäntilanteen yhteensovittamisen sekä palkkarakenteen osalta. Lisäksi tehdään tilannekatsaus Henkilöstöpoliittisen toiminta-ohjelman toteutussuunnitelmaan.

Kertomus on pääosin toteutettu viime vuoden tapaan ja sen kuvituksena on käytetty Hospitaaleissa vuonna 2012 julkaistuja kuvia.

M A r j U T K A h I L A I n E n , henkilöstöasiantuntijahenkilöstökertomuksen toimittaja

Tyks Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Turunmaan sairaala Psykiatrian tulosalue Hallintokeskus Huollon palveluiden tulosalue Teknisten palvelujen tulosalue Tyks-Sapa EPLL

45,0 %

3,5 %4,5 %2,2 %

2,5 %

8,6 %

3,9 %

12,3 %

2,1 %

13,1 %

2,3 %

henkilöstökertomus 2012

VSSHP

VIRAT JA TOIMET

YHT. 6 690

Luennot käsittelivät esimerkiksi murtumakirurgiaa ja ajankohtaisen lainsäädännön vaikutuksia orto-pedien työhön. Ortopedit osallistuivat aktiivisesti keskusteluun jokaisen luennon jälkeen. Mukana oli myös aktiiviuransa jo tehneitä eläkeläisiä.

Johan Haartman -salin aulassa oli alan näytteilleaset-tajia ja kokoustajille järjestettiin lisäksi iltaohjelmaa. Or-topediyhdistys (SOY) on Suomen suurin kirurgiyhdis-tys 408 jäsenellään. Vuosikokous esitelmineen on SOY:n tärkein tapahtuma.

Päivitettyä tietoa murtumistaOrtopedit saivat muun muassa päivitettyä tietoa lonkka-murtumatilastoista Suomessa v. 1970-2011 tamperelai-sen liikuntalääketieteen erikoislääkärin Pekka Kannuk-sen luennosta. Kannuksen esittämät tilastot kertoivat, että lonkkamurtumien esiintyvyys Suomessa on alkanut las-kea vuodesta 2005 saakka, kun taas sitä ennen esiintyvyys nousi tasaisesti.

Lonkkamurtuma on useimmiten seurausta iäkkään ih-misen kaatumisesta. Sairaalahoidettuja kaatumatapauksia on Suomessa noin 30 000 vuodessa. Kaatumisissa kuolee maassamme vuosittain 1000 ihmistä, mikä on huomatta-vasti enemmän kuin esimerkiksi liikenneonnettomuuk-sissa. Ylipaino voi suojata lonkkamurtumissa, mutta on riskitekijä esimerkiksi nilkkamurtumissa.

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Niko Strandbergin luennosta selvisi puolestaan, että lonkka-murtumat ovat useimmiten seurausta huonosta luunlaa-dusta. Monella iäkkäällä ihmisellä on kroonisia sairauk-sia, jotka vaikuttavat luunlaatuun heikentävästi.

Ortopedit viettivät vuosikokoustaan

Vuosikokoustunnelmissa Tyksin ortopedi ja Tules-toimialueen toimi-aluejohtaja Petri Virolainen, Tyksin ortopedian ja traumatologian edel-linen ylilääkäri, eläkkeellä oleva Olavi Nelimarkka ja Tyksin ortopedian ja traumatologian emeritusprofessori Allan Aho sekä Suomen ortope-diyhdistyksen puheenjohtaja, LKT, professori ja ortopedian erikoislää-käri Ilkka Kiviranta.

Murtumat tulee hoitaa mahdollisuuksien mukaan vuo-rokauden sisällä, sillä hoidon viivästyminen yli 24 tuntia on merkittävä tekijä komplikaatioiden syntyyn. VSSHP:n edustajat tapahtumassa kertoivat, että VSSHP:ssä vain 5,6 % odottaa leikkausta yli 48 h. Uusintaleikkauksia lonkkamurtumien proteesien laitoissa tehdään 5 prosen-tille potilaista ja suurin osa niistä tehdään vuoden sisällä.

SAMULI SAARNI EHDOLLA JOHTAJAYLILÄÄKÄRIKSIVarsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus päätti kokouksessaan 7. toukokuuta esittää kuntayhtymän valtuustolle, että sairaanhoitopiirin uudeksi johtajayli-lääkäriksi valittaisiin dosentti Samuli Saarni. Valtuusto kokoontuu 11. kesäkuuta. Samuli Saarni työskentelee helsingin ja Uuden-maan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialan helsin-gin klinikkaryhmän vs. johtajana. hän on sekä terve-ydenhuollon etiikan että sosiaalipsykiatrian dosentti. hän väitteli lääketieteen tohtoriksi vuonna 2006 ja filosofian tohtoriksi 2010.

4 2013 Hospitaali 3

Korkeatasoinen kansainvälinen endometrioosikokous

Kongressiväki aloitti tilaisuuden Tyksin SH-auditoriossa seuraamalla live-leikkausta Naistenklinikan leikkaussalista. (Kuva: Markku Näveri)

Turku järjesti 23.–25. toukokuuta nel-jännen pohjoismaisen endometri-oosin tutkimuksesta ja hoidosta kiinnostuneille lääkäreille suunnatun ko-kouksen, 4th Nordic Congress on Endo-metriosis (NCE 2013). Aiemmat pohjois-maiset kokoukset on pidetty Tukholmassa Ruotsissa 2000, Svendborgissa Tanskassa 2006 ja Trondheimissa Norjassa 2009.

Osallistujia oli yhteensä yli 200, erikois-lääkäreitä ja erikoistuvia lääkäreitä sekä tutkijoita erityisesti Pohjoismaista ja tie-tysti myös Suomesta sekä hyvin myös Poh-joismaiden ulkopuolelta.

Endometrioosi on varsin yleinen hedel-mällisessä iässä olevien naisten vaiva, joka luonteeltaan on kiusallinen mutta onneksi hyvänlaatuinen tauti. Se on ehkä tärkein kivun ja hedelmättömyyden aiheuttaja naisilla ja koskettaa noin 5–10 prosent-tia hedelmällisessä iässä olevista naisis-ta. Noin puolella naisista, joilla on lantion alueen kipuja tai lapsettomuutta todetaan endometrioosi. Keskimääräisen viiveen lopulliseen (kirurgiseen) diagnoosiin on oletettu kestävän 7–10 vuotta. Tästä syystä uudet diagnostiset menetelmät ovat alan tutkimuksen polttopisteessä.

Endometrioosin hoidosta aiheutuvat kustannukset ovat hyvin mittavat yhteis-

kunnan kannalta. Euroopan tasolla on ar-vioitu, että hoidon rahallinen kustannus nousee vuosittain jopa yli 10 miljardiin euroon. Turun NCE 2013 -kokouksessa käsiteltiin viimeisimmän tutkimustiedon ja potilashoidon uutuudet toisaalta tut-kijoille ja toisaalta kliinikoille. Lisäksi se mahdollisti kokemusten ja ideoiden vaih-don niin pohjoismaisten kuin muualtakin tulevien kollegojen kesken.

Suomen tiedeyhteisön kannalta oli ensi-arvoista, että saimme vieraaksemme kan-sainvälisesti erittäin korkeatasoisia luen-noitsijoita ja pohjoismaisia, maansa endo-metrioosin hoidon keskittämisestä ja hoi-dosta vastaavia kollegoita, joilla on myös selvä oma tutkimusintressinsä. Kansain-välisistä tutkijanimistä tärkeimpinä olivat esillä Maailman endometrioosijärjestön presidentti prof. Paolo Vercellini Italiasta ja prof. Ian Fraser Australiasta. Pohjois-maista kärkeä edustivat prof. Matts Olovs-son Ruotsista, prof. Tom Tanbo Norjasta, prof. Reynir Geirsson Islannista ja edel-lisen kokouksen presidentti prof. Mette Moen Norjasta. 

j U h A M Ä K I n E n

professori, ylilääkäri

Naistenklinikka

Saimme viettää Neuron toimialueen tyhy-iltapäivää torstaina 16.5. his-toriallisessa ja legendaarisessa ym-päristössä. Paimion sairaalan kuntoutus-osasto oli järjestänyt kaikin puolin todella upeat olosuhteet.

Ilmojen haltijakin oli puolellamme, ret-kipäivänä aurinko paistoi lähes pilvettö-mältä taivaalta ja lämpötilakin hipoi ke-säisiä lukemia.

Noin 80 hengen porukalla juotiin ensin kahvit seitsemännen kerroksen parvek-

keella. Se on paikka, jossa vuosikym-meniä sitten makuutettiin tuberkuloo-sipotilaita parantavassa raittiissa ilmas-sa mäntymetsikön keskellä henkeäsal-paavien maisemien syleilyssä. Maise-maa riittää silmänkantamattomiin.

Neljään eri ryhmään jaettuna jokai-nen vuorollaan kulki läpi historiallisen rastipolun ja sairaalan ”museokierrok-sen” asiantuntevien oppaiden johdol-la. Opittiin paljon uutta sairaalan men-neisyydestä. Retkellä metsikössä ihas-teltiin luonnon avaruutta, väljyyttä, puita, mustikan- ja puolukanvarpuja, valkovuokkoja, sitruunaperhosta, hil-jaisuutta!

Toimintatuvalla jokainen ikuisti it-sensä tai ainakin sormenpäänsä suu-reen lakanaan. Lakanalle sai ehdottaa käyttötarkoitusta. Lopputulos ei ollut vielä lehden painoon mennessä selvillä.

Hienon tyhypäivän onnistumisesta suuret kiitokset järjestäjille ja kaikille mukana olleille! A n n E

nEurO tyhyili paimiOn SairaalaSSa

Kuv

a: A

nne

Leht

inen

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

– Toimintamme on lähtenyt hyvin käyntiin, toteaa Länsirannikon työterveys Oy:n toimitusjohtaja Ari Mäkinen tyytyväisenä. Sairaanhoitopiirin työterveyspalveluja tuottavan osakeyhtiön toiminta käynnistyi 1. toukokuuta.

Mäkinen oli jo viime kesänä sel-vittämässä yhtiön perustamis-ta, ja tämän vuoden alusta hän tuli mukaan valmistelemaan liikkeen-luovutusta sekä muita tarvittavia sopi-muksia. Niinpä hän oli luonnollinen valinta toimitusjohtajaksi, kun vielä yhtiön hallituksen puheenjohtaja Simo Paassilta sekä johtava työterveyslääkä-ri Hannu Virtanen katsoivat, että al-kuvaiheessa tarvitaan taloushallinnon osaajaa.

Ari Mäkinen on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja toiminut mm. Turun terveystoimen talouspääl-likkönä, Salon koulutuskuntayhtymän talousjohtajana sekä Turun kaupungin talousjohtajana. Viime mainitusta pes-tistä hän siirtyi yrittäjäksi taloushallin-non palveluiden pariin. Länsirannikon työterveyshuollon kanssa solmittu sopi-mus päättyy vuoden 2014 lopussa.

– Tämä on selkeä ja riittävä määräai-ka hoitaa sovitut asiat, ja tarkoitus on, että kunhan yhtiön toiminta vakiintuu, hallintokin siirtyy johtavalle työterveys-lääkärille.

Ari Mäkinen toimii monen muun-kin yhtiön vuokrattuna johtajana. Län-sirannikon työterveys Oy:n tehtäviin on varattu noin 5 päivää kuukaudessa, joskin käynnistysvaiheessa aika on tup-laantunut.

– Pitää olla varsin iso yritys tai yhtiö, jotta sen kannattaisi palkata kokopäi-väinen talousjohtaja tai muu hallinnos-ta vastaava henkilö, Mäkinen valottaa nykypäivän trendiä.

Ei suuria muutoksia alkuun

Työterveysyhtiön alku on sujunut mm. ilmettä rakentaessa: logo, käyntikortit, lomakkeet, nettisivu, sähköpostit. Väri-nä on vihreä, modernin terveydenhoi-don väri.

Toimitusjohtaja ei lupaa alkuun suuria muutoksia. Yhteistyö Terveystalon kanssa jatkuu, joskin sopimus on katkolla vuoden lopussa, mutta back-up-sopimus kilpailu-tetaan. Tavoitteena on, että ajan mittaan palvelut tuotetaan itse omassa talossa.

Uusi, sähköinen terveystarkastus ote-taan käyttöön tänä vuonna. Se ei Mäki-sen mukaan vähennä nyt olevia palveluja, mutta sitä voidaan hyödyntää palvelutar-peita määriteltäessä.

Konkreettinen muutos on, että vastaan-ottoajat siirtyvät Turussa Hämeenkadul-le. Uutta on tiimiorganisaation rakenta-minen: tietyillä alueilla aina sama lääkä-ri-hoitajapari vastaa saman asiakkaan pal-veluista. Näin erityisesti tiedonkulku pa-ranee molempiin suuntiin

Uudet tilat mietintään

Yksi uuden yhtiön tavoitteista on saa-da työterveyslääkärit lähemmäksi yhtiön toimintaa, joko suoraan tai ammatinhar-joittajina. Toukokuussa jo saatiin yksi ko-kopäiväinen ja yksi osapäiväinen lääkä-ri. Heitä tarvittaisiin kaikkiaan 7–8, sillä yhtälö on yksi lääkäri tuhatta työnteki-jää kohden. Toimitusjohtaja tietää rekry-toinnin haasteellisuuden, mutta valtteja-kin yhtiöllä on:

– Hallintobyrokratia on meillä vähäis-tä. Yhtiö on pieni ja kansallinen, rahat pysyvät Suomessa. Työympäristön luuli-si kiinnostavan, onhan asiakkaina saman alan ammattilaisia. Lisäksi yliopistosairaa-la tarjoaa hyvät kouluttautumis- ja kehit-tymismahdollisuudet.

Työterveyshuolto jatkaa Hämeenkadul-la, mutta uudet tilat tulevat ennen pitkää harkintaan, sillä nykyisissä ei ole peliva-raa eivätkä ne tue toiminnan kehittämis-tä. Toimitusjohtaja väläyttää sijoittumista Kupittaalle, koska palvelujen on oltava lä-hellä asiakkaita.

Tulevaisuutta on myös toiminnan laa-jeneminen, esimerkiksi Poriin ja Vaa-saan.

– Satakunnan kanssa neuvottelut voitai-siin aloittaa vaikkapa syksyllä, jos kiinnos-tusta ja yhteinen sävel löytyisivät. Realis-mia toiminnan käynnistyminen voisi olla vuoden 2015 alusta. Tärkeintä on rakentaa mallimme toimivaksi, jolloin sitä on hel-pompi myydäkin, Ari Mäkinen sanoo. Ja hänen perusviestinsä kuuluukin, että nyt on lähdetty liikkeelle ja tuo rakentaminen on hyvässä vauhdissa.

Tavoitteena on, että oma yhtiö tuottaisi kaikki työterveyspalvelut, kertoo toimitusjohtaja Ari Mäkinen.

Työterveysyhtiöllä rekrytointivaltteja

4 2013Hospitaali4

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Vuoden Menestyjä -kannustepalkinto myönnetään sh-piirin työntekijälle, työ-ryhmälle tai osastolle jälkikäteen edel-lisvuoden toiminnan perusteella.

Hakemuksia tuli 63 ja ne käsittivät noin 1280 henkilöä. Hakemuksista pyydettiin lausunnot tulosryhmän johtajilta, Vuoden Menestyjä -työryhmä arvioi hakemukset ja saapuneet lausunnot tehden esityksen palkittavista. Esitys kä-siteltiin myös sh-piirin johtoryhmässä ja yhteistyötoimikunnassa. Valintaperusteita olivat mm. toimintatapojen kehittäminen tehokkaammiksi ja joustavammiksi, pal-velukulttuurin ja asiakaslähtöisyyden huo-mioiminen sekä hyvien käytänteiden esille tuonti ja yhteisöllisyys. Hyvästä työstä pal-kittiin tällä kertaa kaikkiaan 231 henkilöä.

Sh-piirin johtaja Olli-Pekka Lehtosella ja henkilöstöjohtaja Saana Lepällä oli mie-luisa tehtävä jakaa palkituille kunniakirjat ja ruusut 17. toukokuuta. Tilaisuus päättyi perinteisiin kakkukahveihin Savikupissa.

Operatiivisen hoidon tulosryhmä

Aikuisten teho-osasto, MET-ryhmä (10 hlöä)MET-toiminnan tarkoitus on tunnistaa ja hoitaa vuode-osastoilla olevia riskipo-tilaita yhdessä vo:n henkilökunnan kans-sa niin, etteivät potilaat ajautuisi elvytys-tilanteeseen. Näin vältettäisiin inhimillis-tä kärsimystä, vähennettäisiin tehohoidon tarvetta ja siten kustannuksia.MET-ryhmä tarjoaa vuodeosastoille kon-sultaatioita, joilla pyritään vähentämään potilaiden palautumista vuodeosastoilta teho-osastolle. Lisäksi pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä teho- ja vuo-deosastojen välillä.Poliklinikka 221/228 (32 hlöä)Ajanvarauspoliklinikalla käy päivittäin huonokuntoisia, muistamattomia, seka-via ja apua tai valvontaa tarvitsevia po-tilaita, joiden potilasturvallisuus huoles-tutti. Pientyöryhmässä kehitettiin tiedote Potilasturvallisuus on yhteinen asiamme ja jaettiin sitä jokaisen kutsukirjeen mu-kana potilaille ja vuodeosastojen kautta uusintakäynnille tuleville ja laajalti suo-raan toisiin hoitolaitoksiin. Asiakasläh-töistä paneutumista potilasturvallisuu-den kehittämiseen.

Tyksin silmäklinikan kaihitiimi (56 hlöä)Kehittämistyön lähtökohtana olivat pitkät leikkausjonot, salien heikko käyttöaste, ly-hytjänteinen toiminta ja hoitohenkilöstön runsaat lyhytaikaiset poissaolot. Tätä läh-dettiin purkamaan monin tavoin, ja leik-kausjonoja kyettiin lyhentämään merkit-tävästi ja hoitotakuun rajoissa on pysyt-ty hyvin. Myös henkilöstön lyhytaikai-set poissaolot vähenivät. Työntekijöiden toiveet ja tarpeet on huomioitu aiempaa enemmän työvuoro-, loma- ja koulutus-suunnittelussa ja tehtävien jaossa. Työ-paikkakiusaamiselle on nollatoleranssi.

Konservatiivisen hoidon tulosryhmä

Peritoneaalidialyysihoitotiimi (4 hlöä)Nefrologisen yksikön strategian tärkeä kohde on dialyysipotilaiden saaminen kotihoitoon. PD-hoito on laajin dialyy-sin kotihoidon muoto. PD-tiimi on vuo-den 2012 aikana kyennyt lisäämään ko-tihoitopotilaiden määrää n. 50 %. Tämä on kasvattanut potilasmäärän liki 50:een, mikä on omaa luokkaansa maamme yli-opistosairaaloissa. PD-tiimi on saanut tä-män aikaan motivoimalla ja kouluttamalla potilaita ja muiden th:n toimijoiden hen-kilöstöä luoden alueelle verkoston, jo-ka tukee PD-kotihoitoa. Näin potilaiden elämänlaatu paranee kotihoidon ansios-ta, matka-aikaa säästyy ja samalla kertyy mittavat säästöt.Neurologian klinikan tekstinkäsittelyyn (purku) osallistuneet tekstinkäsittelijät ja osastonsihteerit (5 hlöä)Kesällä 2012 neurologian klinikan teks-tinkäsittelijät alkoivat kehittää tekstinkä-sittelyprosessia tehokkaammaksi ja jous-tavammaksi. Ongelmana olivat mm. epä-tasaiset jonot tekstinkäsittelyssä, hoitopa-lautteiden viivästyminen ja sijaisten tar-ve. Aiemmat yksikkö- ja vastaanottokoh-taiset purut muuttuivat prosessin myötä laajemmaksi yhteiseksi kokonaisuudeksi. Näin asiakkaiden palvelu on parantunut hoitopalautteiden päätyessä nopeammin potilaille ja jatkohoitopaikkaan. Sijaistar-vekin on vähentynyt. Sairaanhoitaja Esko Roselli Lasten akuuttihoidossa hätätilanteita on aika harvoin. Tietotaito ja sen ylläpito näi-den kriittisten tilanteiden hoidossa 24/7 on tärkeää. Rosellilla on keskeinen osa lasten hätätilasimulaatiokoulutuksen ke-hittämisessä ja toteutuksessa yksikössään. Koulutus järjestetään viikoittain 1–2 tun-

tia kestävänä simulaatiotilanteena. Se ta-pahtuu oman työn ohessa esimerkillisesti siirtäen omaa laajaa osaamista hiljaisena tietona työyhteisössä.Lastenklinikan varahenkilöstön Sissikäsi-kirja (20 hlöä)Toimintatapojen kehittäminen tehok-kaammiksi ja joustavammiksi Sissikäsi-kirjan avulla. Aloite, visio ja toteutus tu-livat varahenkilöstöltä. Sissikäsikirja vas-taa tarpeisiin, joita kiertävällä henkilöstöl-lä on ollut pitkään. Se sisältää klinikan kes-keiset hoidon osa-alueet. Käsikirja tukee varahenkilöstön osaamista ja yhtenäistää käytäntöjä. Lähtökohtana oli tehokkuu-den, potilasturvallisuuden ja potilasläh-töisyyden lisääminen yhdistämällä tärke-ää informaatiota, joka tähän asti on ollut hajallaan. ”Supersimulaatioviikon” järjestäneet si-mulaatiokouluttajat (5 hlöä)Simulaatioviikko toteutettiin klinikkara-jat ylittävänä yhteistyönä. Niin kouluttajat kuin osallistujat olivat eri klinikoilta. Vii-kon aikana kehitettiin hätätilassa toimivan tiimin yhteistyötä korostamalla ei-teknisiä taitoja. Jälkipuinnissa opituiksi teemoik-si mainittiin hyvän johtajuuden tärkeys, tarpeellisen tiedon siirtämisen merkitys, tiedon oikeellisuuden tarkistaminen, kei-not tulla kuulluksi, kuittaaminen ja var-mistaminen, valmistautumisen merkitys, tilannetietoisuuden merkitys ja sen pa-rantamisen keinot, priorisoinnin tärkeys. Esille tulleisiin toimintaa rajoittaviin teki-jöihin etsittiin ja löydettiin yhdessä ratkai-suja. Toiminta tehostui, yhteistyö parani, samoin potilasturvallisuus.

Huollon palveluiden tulosyksikkö

Puistotiimi (4 hlöä)Perustyönä ympäristön viihtyisyys, siiste-ys ja turvallisuus. Kaikki nämä ovat pa-rantuneet tiimityöhön siirtymisen myötä. Myös koneitten tehokas käyttö auttanut. Ryhmän toiminnassa korostettu ihmisten auttamista esim. auton parkkeerauksessa ja hoitopaikan löytämisessä.

Tyks-Sapa-liikelaitos

T-sairaalan radiologian yksikkö (28 hlöä)Radiologian el Timo Kyyrönen ja sittem-min Susanna Pekanheimo henkilökunti-neen ovat muuttaneet täysin keuhkosaira-uksien vastuualueen radiologiset palvelut ammattitaidollaan, ystävällisyydellään ja palvelualttiudellaan. Radiologisten tutki-

musten saaminen on nopeutunut. Yhteiset radiologiset kokoukset kirurgien, patolo-gien ja onkologien kanssa ovat kohentu-neet todelliseksi moniammatilliseksi vuo-ropuheluksi. Osastofarmaseutit Tyksissä, Kirurgisessa sairaalassa ja Salon aluesairaalassa (14 hlöä)Palvelukulttuurin ja asiakaslähtöisyyden huomioiminen toiminnassa. Osastofar-maseutit työskentelevät asiakasyksiköi-den ”sisällä” tukien työllään asiakkaiden toimintaa. Palaute on ollut myönteistä, ja käytännössä palvelujen kysyntä on suu-rempaa kuin kyetään tarjoamaan.Tykslabin molekyyligenetiikan laboratorio (14 hlöä)Niukoilla resurssilisäyksillä laboratorio on jo vuosia lisännyt myyntiään merkit-tävästi, viidessä vuodessa se on yli kol-minkertaistunut. Vuoteen 2011 verrattu-na vuoden 2012 tutkimusmyynti kasvoi noin 180 000 € ilman laboratoriohenki-löstön lisäystä. Monien tutkimusten ai-noana tuottajana Suomessa sen ulkoisen myynnin osuus oli 54 %.

Psykiatrian tulosalue

Psykoterapeutti Florence Schmitt Schmitt on luonut uudenlaisen, vahvas-ti potilaslähtöisen toimintamallin syö-pää sairastavien aikuispotilaiden perhei-den hoitoon. Lisäksi hän on aloittanut erikoistuvien lääkäreiden työnohjauksen syöpätautien klinikalla. Hän on luonut toi-minnallaan hyvän ja tehokkaan kriisihoi-tomallin, jossa huomioidaan kaikki per-heenjäsenet tilanteessa, jossa toista van-hempaa uhkaa kuolema.Tyksin neuropsykiatrian työryhmä (7 hlöä)Neuropsykiatrian poliklinikalla on aloitet-tu aikuispsykiatriassa uudenlainen kun-toutusmuoto, neuropsykiatrinen valmen-nus. Se koostuu 3 kk:n jaksoista, joiden ta-voitteena on lisätä potilaan itsenäistä toi-mintakykyä ratkaisu- ja voimavarakes-keistä työotetta hyödyntäen. Kokemukset ovat lupaavia, ja potilaspalaute on ollut myönteistä. Valmennusta on myös integ-roitu toimintaterapeutin työskentelyyn ja yhteisjaksoja on toteutettu. Pkl:n sisäinen kuntoutuspalvelu tarjoaa merkittävän pa-rannuksen, sillä ”ulkoisiin” kuntoutuspal-veluihin on osin vaikea saada rahoitusta. Nyt potilaat, jotka olisivat aiemmin voi-neet jäädä palvelujen ulkopuolelle, saavat räätälöityä, käytäntöön orientoitunutta kuntoutusta.

Loimaan aluesairaalaLoimaan aluesairaalan päivystyksen sai-raanhoitajavastaanoton henkilökunta (30 hlöä)Vastaanottotoiminnan kehittämisen ta-voite on ollut sairaanhoitajien osaamisen hyödyntäminen ja toimintatapojen kehit-täminen työnjakoa uudistamalla. Päivys-tysprosessi on kuvattu siten, että siinä py-ritään parhaalla mahdollisella tavalla ja-kamaan osaamista ja resursseja niin, et-tä päivystyspotilaat saavat riittävän hy-vän ja osaavan hoidon. Samalla toteute-taan LAS:n visiota: oikeita asioita oikeas-sa paikassa oikeaan aikaan. Keskeistä on hoitotyön laatu. Se ilmenee potilaslähtöi-senä toimintana, henkilöstön osaamisena, prosessin toimivuutena ja tuottavuutena. Laadukas päivystävän sairaanhoitajan vas-taanotto takaa taloudellisen ja tehokkaan toimintaympäristön.

VUODEN MENESTYJÄT PALKITTIIN

Potrettiin ehtineet vuoden menestyjät.

Työterveysyhtiöllä rekrytointivaltteja

4 2013 Hospitaali 5

Turvallisuus on monen tekijän summaT E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Väkivallan määrä on sairaaloissam-me viime vuosina lisääntynyt, ker-too sairaanhoitopiirin suojelupääl-likkö Henrik Jalo.

– Sekä uhkaavat että toteutuneet tapa-ukset ovat valitettavaa arkipäivää eräissä yksiköissä. Tällaisiksi Jalo nostaa etenkin neuron, psykiatrian ja päivystyksen. Psy-kiatriassa niitä on eniten, ja siellä tilanteet ovat erilaisia, koska sekä samat potilaat et-tä samat hoitajat kohtaavat päivittäin, ja toimeen on tultava. Päivystyksen potilaat taas saattavat tulla tilanteesta, joka on jo valmiiksi kuohuttanut mieliä, kuten tap-pelusta, tai ambulanssi voi mennä hake-maan potilasta sellaisesta.

Media puolestaan herkuttelee tapauk-silla, jotka eivät ole tyypillisiä sairaalayh-teisöissä. Tällaisiksi Jalo nostaa ambulans-sinkuljettajan puukotuksen ja potilaan hyppäämisen ambulanssista.

Toteutuneita aggressioita suojelupääl-likkö tietää liian paljon – onhan yksikin liikaa. Potkuja, lyöntejä ja raapimisia; pa-himpana viime ajoilta päivystävän lääkä-rin mukiloiminen tajuttomaksi.

Useimmista ei jää fyysisiä vammoja, mutta monasti seurauksena on pelkoa ja ahdistusta.

Koska sairaanhoitopiirin työntekijöillä on oikeus turvalliseen työntekoon turval-lisissa olosuhteissa, on työssä, johon liit-tyy ilmeinen väkivallan uhka, työ ja olo-suhteet järjestettävä siten, että uhkat eh-käistään mahdollisuuksien mukaan enna-kolta. Työpaikalla on työturvallisuuslain mukaan oltava väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen tarvittavat asianmu-kaiset turvallisuusjärjestelyt tai -lait-teet sekä mahdollisuus avun hälyt-tämiseen.

Henrik Jalon mukaan noin on-kin: kokonaisuus on kunnossa, meillä on käsitys siitä, mitä voi tapahtua ja sellaiseen osataan va-rautua ja toimia tilanteen mu-kaan. Toki on selvää, että koskaan ei voida varautua aivan kaikkeen.

Uusia kuvioitaVarautumiseenkin liittyvä riskin-arviointi menee Tyksissä piakkoin uusiksi lukuisien muuttojen ja muu-tosten takia.

– Tosin nykyinen arviointimenetel-mämmekin on osin vanhanaikainen. Neuvottelemme parhaillaan vakuu-tusyhtiö Pohjolan sähköisen riskin-arviointijärjestelmän käyttöönotosta

syksyllä. Sekin vaatii sitten koulutusta ja perehdytystä.

Henkilöturvajärjestelmät ovat Jalon mukaan hyvällä mallilla, joskaan T-sai-raalassa niitä ei vielä ole saatu käyttöön. Ongelma on myös laitteiden huolto: jos huoltomies tulee Tampereelta, viive on lu-vattoman pitkä.

Lähiaikoina vaihtuu sh-piirin käyttä-mä vartiointifirma ja sen myötä ohjeis-tus. Henrik Jalo kertoo, että saman tien käydään läpi koko turvallisuusyleiskirje. Myös uusia ovenavaamissysteemeitä ote-taan käyttöön, jolloin sairaalarakennuk-sissa ei avata ovea etäkäytöllä tietämättä kuka tulee, vaan osastolta nähdään, kuka ovella on. Sisään pyrkijän kanssa voidaan keskustella, ja ovi avataan vasta kun hänet on tunnistettu.

Jokunen toivekin suojelupäälliköllä on.– Uhkaavista tilanteista pitää ehdotto-

masti ilmoittaa eikä hyväksyä niitä nor-maaliin arkeen kuuluviksi. Vierailuajois-ta tulee pitää kiinni, nyt on turhaa kohte-liasta joustoa. Luvassa on jälleen turval-lisuuskoulutusta, ja näihin osallistutaan aktiivisesti, mutta osallistujilta toivoisin kysymyksiä ja pohdintoja. Koulutuksissa on myös pyrittävä siihen, että ne lisäävät turvallisuutta, eivät pelkoa.

Suojelupäälliköllä on myös resepti uh-kaaviin tilanteisiin:

– Provosoitua ei kannata. Positiivinen asenne saattaa rauhoittaa ärhentelijän, pelko ja kiukku vain lietsovat lisäraivoa.

Suojelupäällikkö Henrik Jalon mukaan väkivaltatilanteisiin sh-piirissä osataan varautua ja turvajärjestelmät ovat kunnossa.

psykiatrialla panostetaan erityisen paljon väkivallan uhkatilanteisiinT E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Psykiatrian tulosalueella lähdetään siitä, että työntekijät ovat itse koulu-tettuja kohtaamaan uhkatilanteita eikä kaikkia tilanteita ole ulkoistettu ulkopuolisille kuten esimerkiksi vartijoille tai poliisille.

Ylihoitaja Pekka Makkonen VSSHP:n Aikuispsykiatrialta uskoo, että valtaosa psykiatrialla työskentelevistä on kohdan-nut väkivaltaa. Vakavia tilanteita koh-dataan kuitenkin aika harvoin. Esimer-kiksi suljettu osasto on hyvin valvottu.

Psykiatrialla käytössä HFR-menetelmä

Suomessa on psykiatrisissa sairaaloissa käytössä monia englannista alkunsa saa-neeseen MAPA- menetelmään (Mana-gement of Actual or Potential Aggres-sion) pohjautuvia koulutus- ja toimin-tamalleja väkivallan uhkatilanteita aja-tellen. Tyks on yhteistyössä Turun am-mattikorkeakoulun kanssa kehittänyt samalta pohjalta suomalaisen version HFR:n eli Hallittu Fyysinen Rajoitta-minen -menetelmän.

HFR edellyttää onnistuakseen 2–3 ihmisen sujuvaa yhteistoimintaa. HFR-malli ei ole pelkästään tekniikka, vaan sen taustalla on hoidollinen ajatteluta-pa, jossa pyritään koko ajan toimimaan asiakkaan parhaaksi. Menetelmä tarjo-aa mahdollisuuden käyttää eriasteisia interventioita kevyestä kosketuksesta tiukkaan kiinnipitämiseen.

Menetelmän käyttö ei tuota asiak-kaalle kipua tai vahinkoa. Yksi henki-lö keskittyy asiakkaan kanssa kommu-nikoimiseen pyrkimyksenään tilanteen rauhoittaminen keskusteluyhteyden säilyessä koko ajan. Keskeistä HFR:lle on pyrkimys selvittää tilanne niin, ettei eristystä tarvita.

Henkilökunnan kouluttajat omasta takaa

Tyksissä HFR-kouluttaminen alkoi 2002. Koulutuksen jälkeen eristämis-luvut ovat merkittävästi laskeneet, mi-hin koulutuksen luomat yhdenmukai-set toimintatavat ovat saattaneet vaikut-taa. VSSHP:n psykiatrian tulosalueelta koulutettiin viisi osastojen henkilökun-nan kouluttamisesta vastaavaa koulutta-jaa, joista aktiivisina kouluttajina toimii tällä hetkellä kolme.

HFR-kouluttajat pitävät psykiatrian tulosalueen henkilökunnalle kolmen

päivän peruskursseja, joihin osallistuu noin 10-15 henkilöä kerrallaan. Kertaus-ta järjestetään puolen vuoden välein. Ke-sätyöntekijöillekin pidetään tulosalueella lyhyt peruskurssi.

Asenne voi ratkaistaToimintamallissa väkivaltatilanteita pyri-tään aina välttämään ja ratkaisu saavutta-maan keskustelemalla, mutta fyysistäkin itsepuolustusta opetetaan käytännön har-joituksin kuten esimerkiksi miten pääsee irti kuristusotteesta.

– Koulutuksen myötä on kaoottisuus jäänyt pois, kun tulee selkäytimestä tieto siitä, miten kannattaa toimia. Uhkaavissa tilanteissa potilaasta voidaan pitää kiin-ni, mutta tilannetta johdetaan ja sovitaan miten siihen mennään. Henkilökuntam-me koettaa auttaa potilasta ja tilanteeseen ei koskaan mennä uhitellen. Tilanteet voi-vat olla pienestä kiinni. Potilaalla tulisi ol-la tunne, että hänellä on vaikutusmahdol-lisuutta.

Kiinnipitotilanteet käydään potilaan ja henkilökunnan kanssa jälkikäteen läpi, sil-lä ne voivat voi olla traumatisoivia.

Psykiatrian tulosalue voisi tarjota osaamista muillekin

Työpaikan turvallisuuden tulisi olla Mak-kosen mielestä kaikkien yhteinen asia. Lainsäädäntö sanelee osaltaan miten ti-lat tulisi varustaa ja millaista turvalli-suushenkilökuntaa tarvitaan.

– Potilaiden rajoittamiseen liittyvä lain-säädäntö on muuttumassa Suomessa lä-hivuosina. Lainsäädäntö tulisi koskemaan myös esimerkiksi päivystyspoliklinikoita ja vanhustenhuoltoa. Näissä yksiköissä ei ole selkeää lakia tällä hetkellä miten poti-laita rajoitetaan. Psykiatriassa sitä säätelee mielenterveyslaki. Lakialoite on vielä kes-keneräinen prosessi.

Aiheeseen liittyy paljon pelkoa, eten-kin ellei asioita käsitellä, mutta Makkosen mukaan olisi silti ehdottoman tärkeää, et-tä henkilökunta pystyy itse toimimaan ti-lanteissa lamaantumatta. Henkilökunnan omat taidot ovat ylihoitajan mielestä oleel-lisia. Joissakin paikoissa voi olla esimer-kiksi hälytysjärjestelmä, josta henkilökun-ta ei edes tiedä miten se toimii.

– On selvää, että somatiikan puolella ei pystytä panostamaan henkilökunnan omaan osaamiseen niin paljon kuin meillä on satsattu. HFR-mallistamme ja osaami-sestamme olisi kuitenkin varmasti hyötyä esimerkiksi päivystyksen työntekijöille ja meiltä löytyvät myös kouluttajat valmiina.

HFR-kouluttajat Jari Silokangas, Murat Avsar ja Mari Lehtinen näyttävät Pekka Makkosen kera miten tilanne otetaan haltuun.

4 2013Hospitaali6

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Mediassa on uutisoitu vuoden sisään useita vaaratilanteita VSSHP:n ensi-avussa kuten puukotus ambulanssissa ja potilaan hyppääminen ambulanssista kesken kuljetuksen ja joutuminen saat-tamassa olleen poliisiauton yliajamaksi. Yhteispäivystyksessä koettiin kahden en-simmäisen kuukauden aikana avautumi-sen jälkeen kaksi kiinniottotapausta.

Sairaanhoitajat Suvi Saarinen ja Kir-si Lehtonen Turun yhteispäivystyk-sestä sanovat, että väkivallan uhkaa tulee mietittyä päivittäin. Kirsi Lehtosen mukaan terve pelko on aina läsnä.

– Meidän tulee ennakoida, voiko mennä tilanteisiin yksin vai tarvitaanko joissain tapauksissa esimerkiksi työkaveri tai var-tija mukaan, Lehtonen sanoo.

– Hoitajiin kohdistuva nipistäminen ja raapiminen on tavallista. Myrkytystapauk-sissa ihmiset ovat sekavia ja esimerkiksi teinit saattavat syljeskellä ja käyttäytyä to-della huonosti. Samoin sekavat vanhukset voivat potkia. Puhelimessa voi tulla hais-tatteluja, jos asiat eivät suju juuri potilaan toivomalla tavalla. Suurissa tiloissa on jos-kus aika yksinäistäkin työskennellä, joten ennakoinnin osaaminen on oleellisen tär-keää, Suvi Saarinen kertoo.

Ensihoidossa turvallisuuskoulutus on tarpeen

– Pyrimme ensihoidossa huomioimaan, jos on osoitteen tai henkilön suhteen ai-kaisempia huonoja kokemuksia. Osaam-me silloin varautua tilanteeseen jo ennal-ta ja tarvittaessa pyydämme poliisin mu-kaan. Lähestymme tällöin varovasti ja käy-tämme herkästi suojavälineitä, sanoo Jus-si Vaitiniemi, joka on yksi Tyksin viidestä kenttäjohtajasta.

Ensihoidossa on omaa turvallisuuskou-lutusta, mikä opettaa valmistautumaan mahdollisiin vaaratilanteisiin. Tällä het-kellä koulutuksista vastaa yksi kenttäjoh-tajista, Petri Salminen.

– Vuosittaisissa koulutuspaketeissam-me on myös osana turvallisuuskoulutus. Koulutuksessa pyritään opettelemaan ti-lanteiden ennakointia, kun mennään esi-merkiksi myrkytys- tai mielenterveys-potilaan luokse. Koulutus on keskittynyt enemmän siihen, miten vältetään väkival-tatilanteisiin joutumista ja miten kohdetta lähestytään sekä miten esimerkiksi sijoi-tutaan, ettei jouduta tilanteeseen, josta ei enää päästä irti.

Yleensä selviää puhumallaSairaankuljettajat kohtaavat Vaitiniemen mukaan uhkailua ja ikäviä tilanteita joka työvuorossa potilaan, omaisten tai joskus jopa sivullisten taholta. Suoraa väkivaltaa tai tappelua kohdataan harvemmin, mutta harvinaista sekään ei ole.

Suurin osa tilanteista sujuu puhumalla. Omaan käyttäytymiseen pyritään kiinnit-tämään huomiota, jotta sillä ei ainakaan provosoitaisi potilasta. Kenttähoitajien keikat ovat Vaitiniemen mukaan hieman erilaisia sairaankuljettajiin verrattuna ja enemmänkin ollaan väkivallan uhrien hoitamisessa mukana.

– Tietysti meillekin joskus sattuu niitä tilanteita, että tulee jonkinlaista konfliktia. Ihan muutaman kerran olen pitkän ura-ni aikana ollut tilanteissa, joissa on joutu-nut fyysisen väkivallan kohteeksi. Enää ei kunnioiteta hoitohenkilökuntaa niin kuin ennen ja se ei tänään merkitse mitään, et-tä tullaan auttamaan, vaan voi joutua itse aggression kohteeksi.

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

Neuron toimialueella työ- ja potilasturvallisuus koetaan tärkeäksi, kertoo toimialueen ylihoitaja Sari Johansson. Henkilöturvallisuus-ohjekirjanen sekä Työhyvinvointiohjelma on luettu tarkkaan.

Riskien jatkuvaa kartoitustaUudella toimialueella turvallisuusasioi-ta on pidetty esillä. Joulukuussa oli koko henkilöstölle teoriakoulutusta aggressiivi-sen asiakkaan kohtaamisesta, ja syksyllä järjestetään käytännön harjoitteluvaihe. Yhtenä tavoitteena entisellä neurologian klinikalla oli, että kaikki suorittavat tur-vakorttikoulutuksen.

Toisaalta toimialueen henkilöstö on vuosien varrella oppinut ennakoimaan ja varautumaan väkivaltaan ja sen uhkaan yhä paremmin.

– Osaamme tunnistaa riskit ja pyrimme ehkäisemään ennalta vaaratilanteet. Toki riskitekijöiden kartoitus ja tunnistus on jatkuva prosessi.

Toimialueen johtaja Risto O. Roine on laatinut jo aiemmin neurologian klinikan käyttöön ohjeistuksen uhkaavasti tai ag-gressiivisesti käyttäytyvän potilaan hoita-miseksi. Siihen on kirjattu ohjeita mm. täl-laisen käytöksen syistä ja tunnistamises-ta, kyseeseen tulevista toimenpiteistä niin hoidon kuin turvallisuudenkin suhteen si-tomisesta ja vartijan kutsumisesta alkaen.

– Vartija kutsutaan herkästi paikalle, hälytystä osaamme käyttää ja debriiffaus-ta hyödynnämme tarpeen tullen, sekä yli-hoitaja että osastonhoitaja selvittävät. Toi-mialueella myös ymmärretään, mistä ag-gressiivisuudessa on kyse, ei juuri koskaan potilaan pahansuopuudesta.

– Näillä mennään, ja asia otetaan vaka-vasti, joskaan lisäresurssit eivät olisi pahit-teeksi, he summaavat.

Päivystyksen ja ensihoidon kenttä-työssä väkivallan uhka on tuttua MITEN PÄIVYSTYKSESSÄ JA ENSIHOIDOSSA SUHTAUDUTAAN JA VARAUDUTAAN UHKAKUVIIN?

VSSHP:n ensihoidon kenttäjohtaja Jussi Vaitinie-mi ja Turun yhteispäivystyksen sairaanhoitajat Suvi Saarinen ja Kirsi Lehtonen tietävät millaista on elää päivittäisen väkivallan uhan kanssa.

Neurolla osataan tunnistaa riskit

Neuron toimialueella turvallisuusasiat koetaan tärkeiksi ja niiden eteen tehdään töitä. Kuvassa vas.ylihoitaja Sari Johansson, osastonhoitaja Kristiina Matintalo-Mäki sekä sairaanhoitaja-varahenkilöt Anne Kortesmaa ja Jenni Siikarla, istumassa sairaanhoitajat Taina Jankari ja Maria Mäkelä.

– Haasteenamme on henkilöstö- ja po-tilasturvallinen sekä samalla eettisesti korkeatasoinen hoito, ja tämä koskee koko toimialuettamme, ylihoitaja täs-mentää. Neuron toimialue muodostuu yleisneurologian, AVH-, neurokirurgi-an, verisuonikirurgian sekä kuntoutuk-sen ja aivovammojen vastuualueista.

– Potilaamme ovat sellaisia, että hei-dän sairauksiinsa liittyy usein aggressii-vinen ja arvaamaton, sekava käytös. Tä-mä on tyypillistä etenkin neurokirur-gisilla ja neurologisilla osastoilla, joilla hoidetaan sekä akuutteja että krooni-sia aivosairauksia ja -vammoja. Kroo-nisia sairauksia sairastavilla potilailla sekavuutta ja levottomuutta voivat ai-heuttaa esimerkiksi erilaiset muistisai-raudet. Lääkityksen sivuvaikutukset tai lääkityksen muuttaminen voivat aihe-uttaa myös aggressiivisuutta. Lisäksi al-koholi ja sekakäyttö saattavat olla osa-tekijänä arvaamattomassa käytöksessä.

Neurokirurgisen osaston osaston-hoitaja Kristiina Matintalo-Mäki ker-too heidän potilaidensa joutuneen toi-sinaan myös väkivallan uhreiksi, ja po-liisi onkin tuttu vierailija osastolla.

– Potilaamme ovat sellaisia, ettei vä-kivallasta tai sen uhkasta päästä kos-kaan kokonaan eroon.

Ylihoitaja Johanssonin mukaan sel-västi vakaviksi todettavia tapauksia voi-si arvioida olevan vuosittain muutama. Näissä hoitajan tai potilaan vammautu-misen riski on ollut todellinen. Lievem-piä tapauksia, joiden seuraukset ovat vähäisemmät, sattuu ajoittain.

4 2013 Hospitaali 7

Päiväkirurgisesti suoritetaan yhä vaativampia toimenpiteitä samalla kun hoitopro-sessit nopeutuvat ja hoitoajat lyhenevät. Nämä tekijät asettavat potilasohjaukselle uudenlaisia vaatimuksia. Ohjaukseen tulee panostaa jo ennen sairaalajaksoa, jotta potilailla on mahdollisuus valmistautua toimenpiteeseen ja toipumiseen. Lisäksi tulee kehittää uusia sovelluksia potilasohjauksen toteuttamiseen. Yhden mahdol-lisuuden tarjoaa internetperustainen potilasohjaus.

Tieto aina saatavillaInternetin hyödyt potilasohjauksessa liit-tyvät tiedon saatavuuteen ja helppouteen: tieto on aina potilaan saatavilla riippumatta ajasta ja paikasta sekä tieto on helposti ker-rattavissa. Potilas voi saavuttaa myös henki-lökohtaisia aika- ja matkakustannussäästö-jä, potilas on aktiivinen osallistuja, itsehoi-tomahdollisuudet paranevat, hoidon tulos ja laatu paranevat ja näin potilastyytyväi-syys kasvaa. (Jung 2008; Kestilä ym. 2005.)

Sähköiset palvelut helpottavat myös am-mattilaisten työtä, parantavat organisaati-on tuottavuutta, asiakaspalvelua ja hoidon saatavuutta (Jung 2008; Kestilä ym. 2005). Vakka-Suomen sairaalassa internetin mu-kaan tulo on vähentänyt potilaiden preope-ratiivisia käyntejä päiväkirurgisessa yksi-kössä. Toki kaikilla ei ole halua, kiinnostus-ta, taitoja tai välineistöä valmistautua toi-menpiteeseen internetin avulla. Internetiä voidaankin pitää yhtenä menetelmävaihto-ehtona potilasohjauksessa, ja osallistumi-sen internetohjaukseen pitää olla potilaal-le vapaaehtoista. Epätasa-arvon vähentämi-seksi tarvitaan myös ns. perinteisiä tapoja sähköisen asioinnin rinnalle.

Sivusto on tällä hetkellä käytössä päivä-kirurgiseen polven ja olkapään tähystyk-seen tuleville potilaille Tyksin Vakka-Suo-men sairaalassa ja Kirurgisessa sairaalassa. Kehittämisprojektin loppuraportti on ko-konaisuudessaan luettavissa julkaisuarkis-to Theseuksessa, www.theseus.fi.

E L I n A r I I h I M Ä K I , sh AMK, YAMK-opiskelija, Turun ammattikorkeakouluo U T I K y L Ä - K A I L A , sh YAMK, apulais-osastonhoitaja, Tyks Vakka-Suomen sairaalar I I K K A M A I jA L A , TtM, sh, suunnittelija, Tyks Vakka-Suomen sairaala M A r j o S A L M E L A , TtT, sh, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

Surffaten tähystykseen

Viime marraskuusta alkaen Tyksin Vakka-Suomen sairaalan päiväki-rurgiseen polven ja olkapään tä-hystykseen tulevat potilaat ovat halu-tessaan voineet valmistautua toimen-piteeseen internetin avulla. Nyt käyt-töön otettu sivusto on luotu Katja Heik-kisen tutkimuksen yhteydessä vuonna 2005. Sivusto sisältää monipuolista tie-toa voimavaraistumista tukevan tiedon eri alueilta: bio-fysiologiselta, toimin-nalliselta, taloudelliselta, eettiseltä, ko-kemukselliselta ja sosiaalis-yhteisölli-seltä alueelta. Sivusto sisältää pre-, int-ra- ja postoperatiivista tietoa koostuen 45 sivusta, mm. toimenpideyksikön ja leikkaussalin valokuvista sekä potilaal-le hyödyllisistä linkeistä. Lisäksi potilas voi sivuston kautta lähettää sähköpostia hoitavan yksikön sairaanhoitajalle. Täl-lä hetkellä sivustolle pääsee vain hoita-jalta saatavilla tunnuksilla.

Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan Vakka-Suomen sairaalan potilaiden käyttökokemukset sivustosta olivat pääosin hyviä. He olivat tyytyväisiä internetperustaiseen ohjaukseen eivät-kä kaivanneet ohjausta tämän lisäksi muilla keinoin.

Sivuston sisältö koettiin laajaksi, ja si-tä suositeltiinkin niille, joilla on aikaa ja kiinnostusta enemmän. Sivusto koet-tiin hyvänä valmistautumiskeinona en-sikertalaisille sekä asioiden tarkistami-seen. Useimmat potilaat kävivät sivus-tolla enemmän kuin kerran ja he käytti-vät paljon aikaa tutustuessaan ohjeisiin. Potilaat pitivät sivuston käyttöä helppo-na, käytettyä kieltä ymmärrettävänä ja ulkoasua selkeänä.

Elina Riihimäen tutkimuksen mukaan potilaat ovat tyytyväisiä internetistä

saataviin tietoihin. Kuva: Tuomas Riihimäki

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Ma. turvallisuussuunnittelija Vesa Truhponen ja EPLL:n toimitusjohtaja Päivi Lucenius pitävät turvallisuussuunnittelua, riskienhallintaa ja turvallisuustietouden lisäämistä tärkeinä missioina niin omassa ”putiikissa” kuin koko sairaanhoitopiirin tasollakin, jotta sekä työntekijöiden turvallisuus että potilasturvallisuus taataan.

Päivystyksessä pitää pystyä enna-kolta aina vain paremmin varautu-maan mahdolliseen väkivaltaan ja muihin turvallisuusuhkiin.

– Yhteispäivystyksen avautumisen jäl-keen parin ensimmäisen kuukauden aika-na on ollut joitakin tapauksia, joissa häirit-sevästi käyttäytynyt on jouduttu ottamaan kiinni ja kutsumaan paikalle myös poliisi.

Tönimisiä ja vastaavaa on Luceniuksen mukaan enemmän ja verbaalinen väkivalta on lähestulkoon päivittäistä. Ilmiöt liitty-vät usein päihteiden käyttöön ja mielenter-veyspotilaisiin. Toisaalta tulee muistaa, et-tä kaikki päihde- tai mt-potilaat eivät mis-sään nimessä ole aggressiivisia tai edes uh-kaavia. Paikalla voi olla kiihdyksissä olevia potilaita ja käytössä huumaavia lääkkeitä, joten riskeille altistavia asioita on paljon.

– Päivystys on haastava paikka työsken-nellä sekä hoitajille että lääkäreille. Saa ol-la tuntosarvet pystyssä ja ulkoisista mer-keistä ja puheista pitää ymmärtää tulkita merkkejä.

EPLL:ssä lähdetään siitä, että hoitohen-kilökunta vastaa hoitamisesta ja turvahen-kilökunta turvallisuudesta.

– Turvahenkilökuntaa pyritään saamaan paikalle väkivaltatilanteissa mahdollisim-man aikaisin joskus jopa suojaamaan po-tilasta itseltäänkin, Vesa Truhponen sanoo.

Turvaa tilaratkaisuillaUusien tilojen myötä turvallisuutta on edistetty tilaratkaisuilla ja teknisillä rat-kaisuilla. Rakenteellinen turvallisuus ja paloturvallisuus tulivat erityisen ajankoh-taisiksi sairaalapalon jälkeen.

– Tiloissa on rajattuja alueita, jonne voi tulla ainoastaan henkilökunnan saattele-mana. Tietyt alueet eri potilasryhmille ta-kaavat rauhallisemman ympäristön kaikil-le, Lucenius kertaa.

Määräaikaisen projektityöntekijä Vesa Truhposen tehtävänä on laatia turvalli-suussuunnitelma sekä siihen liittyvä yllä-pitosuunnitelma. Turvallisuussuunnitel-ma on tehty ja laadinnassa on riskienhal-linnan opas, johon tulee varautumisoh-jeet, tilanneohjeistusta sekä ohjeita häiriö- tilanteesta toipumiseen. Henkilökuntaa

Olisiko oppirahat jo maksettu?

koulutetaan sekä paloturvallisuusasioissa että väkivaltauhkatilanteita ajatellen.

– Vartiointipalvelun kilpailutusta on kii-rehditty. Olemme tekemässä sopimusta järjestyksenvalvojista, joilla on juridises-ti hieman laajemmat oikeudet toimia tie-tyissä tilanteissa kuin vartijoilla. He voivat tehdä esimerkiksi turvatarkastuksia asiak-kaille, Vesa kertoo.

Valvontakamerajärjestelmästä on tu-lossa Luceniuksen mukaan varsin kattava. Henkilökuntaa aletaan kouluttaa myös henkilökohtaisiin hälytyspainikelaittei-siin. Lisäksi joihinkin tiloihin tulee häly-tyspainikkeita. Nimetyillä avainhenkilöillä on joka vuorossa Virve-laite (viranomais-radioverkkoon kytketty puhelin), jota voi käyttää toisaalta normaalina päivittäisenä kommunikointikanavana, mutta myös no-peana viestivälineenä hätätapauksissa.

Tietoisuutta ja resursseja lisääYleinen turvallisuuskulttuuri ja tietoisuu-den lisääminen on tärkeää.

– Turvallisuussuunnittelu ja riskien-hallinta pitäisi olla iso osa piirin strategis-ta toimintasuunnitelmaa, jotta pidämme huolta työntekijöistä ja potilaista. Satsa-ukset turvallisuuteen tulisi nähdä osana turvallista työyhteisöä ja potilashoitoa, Lucenius sanoo.

STM:ltä löytyy ohjeistuksia muun muassa sairaanhoitopiirin turvallisuu-den suunnitteluun. Lucenius toteaa, että VSSHP:lla ei ole esimerkiksi täysipäiväis-tä turvallisuuspäällikköä tai riskienhallin-tapäällikköä.

Olisiko meidän oppirahat jo maksettu sillä sektorilla ja tähän voitaisiin panostaa? Seuraavalla kerralla voi olla, ettei selvitä pelkillä aineellisilla vahingoilla.

Yhteiskunta muuttuu kovaa vauhtia. Truhponen muistuttaa, että ei tarvitse mennä kuin muutamia vuosia taaksepäin niin kukaan ei olisi uskonut, että joku rä-jäyttää repullisen pommeja kauppakeskuk-sessa. Ennen varauduttiin pikemminkin sodan uhkaan ja säteilyonnettomuuksiin.Ma. turvallisuussuunnittelija Vesa Truhponen,EPLL:n toimitusjohtaja Päivi Lucenius ja päivystyksen vartija Ville Puotinen.

4 2013Hospitaali8

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

SPR:n Turun vastaanottokeskuksen terveydenhoitaja Hanna Viljanmaa vieraili Tyksin korvapoliklinikalla kertomassa omasta työstään ja turvapaikanhakija-asiakkaista sekä heille kuuluvasta sairaanhoidosta yhteistyön vahvistamiseksi Tyksin ja vastaanottokeskuksen välillä.

Turun vastaanottokeskuksen turva-paikanhakijoiden perusterveyden-huolto tapahtuu tällä hetkellä vas-taanottokeskuksessa ja Terveystalossa ja erikoissairaanhoito Tyksissä.

Jokaisesta turvapaikanhakijasta otetaan thorax-röntgenkuvat eli keuhkokuvat ja verikokeita, joihin sisältyy B-PVK eli pe-rusverenkuva, B-hepatiitti, kuppa ja HIV. Hakijoille tehdään myös terveystarkastus.

Erikoissairaanhoitoon kuuluu vain vält-tämätön henkeä uhkaava terveydenhuol-to. Vaiva edellyttää hoitoa, jos se voi olen-naisesti pahentua turvapaikan hakemisen aikana. Kroonisten vaivojen suhteen tur-vapaikanhakijan tulee odottaa kunnes hän saa oleskeluluvan. Määrittely voi olla jos-kus vaikeaa, sillä sellaiset vaivat pyritään myös hoitamaan, jotka vaivaavat koko ajan, vaikka eivät olisi henkeä uhkaavia.

– Korvatauteja on aika paljon suhteessa turvapaikanhakijoiden määrään. Korva-tulehduksia ei monissa lähtömaissa hoi-deta, mikä aiheuttaa lisäongelmia. Sota-alueilta tulevilla voi olla tärykalvossa reikä tai muita korvavaurioita, Viljanmaa totesi.

Haasteet turvapaikanhakijoiden erikoissairaanhoidossa

Nimet aiheuttavat jonkin verran han-kaluuksia turvapaikanhakijoilla eri-koissairaanhoidossa. Nimiä on pal-jon, ne voivat vaihtua, kun niitä sel-vitetään ja nimikäytännöt voivat olla

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Tyksin Työlääketieteen poliklinikan lähetetoiminta käynnistettiin 1.1.1988 ja tänä vuonna vietetään poliklinikan 25 vuoden juhlavuotta. Resursseja on vahvistettu uusilla rekrytoinneilla, joten toiminnassa puhaltavat nyt uudet tuulet

Työlääketieteen poliklinikalle tulee lähetteitä Varsinais-Suomen, Sata-kunnan, Vaasan ja Ahvenanmaan sairaanhoitopiirien alueelta perustelluis-ta ammattitautiepäilyistä ja työperäisistä sairauksista.

– Tavanomaisimpia tutkittavia sairauk-sia ovat työhön liittyvät ylä- ja alahengi-tysteiden sairaudet, ihottumat ja asbes-tin aiheuttamat sairaudet. Poliklinikalla tehdään myös tärinä- ja liuotinainealtis-tusselvityksiä. Lisäksi selvitetään muita työperäisiä myrkytyksiä ja ammattisyö-päepäilyjä, erikoislääkäri Marja Huusko-nen kertoo.

Uutena apulaisylilääkärinä aloittaneen Marja Huuskosen lisäksi poliklinikalla työskentelee myös uutena aloittanut eri-koislääkäri Jari Stengård TTL:stä kahtena päivänä viikossa sekä sairaanhoitajat Mar-ja Sauvonsaari ja kolmena päivänä viikos-sa Sanna Ruoholahti. Apuna ovat työter-veyshuoltoon erikoistuvat lääkärit.

Toimitilat muuttivat 28.3. nykyisiin vä-liaikaisiin tiloihin T2-sairaalaan TE5-yk-sikköön verisuonikirurgian tiloihin, joista poliklinikan henkilökunta kiittää yksikön johtajaa. Sitä ennen lähetepoliklinikkatoi-minta käynnistettiin 1.3.2013 uudestaan 1.7.2012 alkaneen sulun jälkeen. Polikli-nikka joutuu muuttamaan viimeistään en-si vuonna. Sijoituspaikka on vielä avoin.

Kahdenkymmenenviiden vuoden aika-na toiminta on ollut ylä- ja alamäkeä joh-tuen henkilökunnan rekrytointiongelmis-ta koskien lähinnä lääkärityövoimaa.

– Alusta alkaen poliklinikalla on toi-minut erikoissairaanhoitaja Kirsti Määt-tänen, joka jäi eläkkeelle 2009. Hänen an-siostaan toinen puolikas hoitajan virka saatiin poliklinikalle 2005 ja apulaisyli-lääkärin virka vuonna 2013. Jälkimmäi-sestä alustavat päätökset tehtiin jo 2009.

Työlääketieteen poliklinikka tarjoaa työlääketieteen konsultaatiopalveluita kai-kille Tyksin erikoisaloille ja poliklinikal-la on puolestaan vastaavasti konsultaatio-mahdollisuuksia kaikilta Tyksin erikois-aloilta ja TTL:ltä eli Työterveyslaitokselta.

Työterveyshuoltoon erikoistuvat lääkä-rit suorittavat erikoistumispalveluaan am-mattitautiosuudesta työlääketieteen poli-

klinikalla. Koulutuksesta vastaa Lounais-Suomen alueella Turun Työterveyslaitok-sen yksikkö.

Juhla työn merkeissäTyksin lähetepoliklinikan perustamisen pienimuotoista 25-vuotisjuhlaa vietettiin 6.5.2013 työn merkeissä. Mukana oli kut-suvieraita eri erikoisaloilta. Avaussanat lausui Tyksin muutosjohtaja Hanna Mä-käräinen. Ohjelmassa oli kahvitarjoilu, yhteistyön suunnittelua eri erikoisalojen välillä sekä uusien poliklinikkatilojen esit-telyä TE5:ssä.

– Tilaisuutemme oli hyvä avaus uudis-tuvalle työlääketieteen toiminnalle. Par-haillaan luomme uusia toimintatapoja ja mietimme miten päällekkäisyyksiä voi-taisiin purkaa, kun ammattitauteja tut-kitaan muillakin Tyksin poliklinikoilla. Näen roolimme ennen kaikkea lähettei-den koordinaattorina eli otamme niitä vastaan ja jaamme medisiinisen yksikön sisältä muille, Marja Huuskonen sanoo.

– Yhtenä työtapana on selvittää työpe-räisten sairauksien oirekuvaukset mah-dollisimman tarkkaan meillä ennen siir-toa erikoisaloille. Erikoisalat voivat keskit-tyä tällöin sairausdiagnoosiselvittelyihin ja saamme lausunnot näin yhteistyössä laadittua kokonaisvaltaisesti työresursse-ja järkevästi hyödyntäen, hän lisää.

Työlääketieteen poliklinikan henkilökuntaa: Sairaanhoitaja Sanna Ruoholahti, apulaisylilääkärinä aloittanut Marja Huuskonen ja sairaanhoitaja Marja Sauvonsaari.

Kesäkuussa aloittanut ylilääkäri Jari Stengård työskentelee poliklinikalla kahtena päivänä viikossa.

turvapaikanhakija erikoissairaanhoidossa

suomalaisittain sekavia. Nykyään nii-tä pyritään käyttämään kuten suoma-laisillakin eli ensin sukunimi tai kak-si sukunimeä ja sitten tulevat etunimet. Viljanmaa muistutti epikriisien eli sairaus- kertomusten lähettämisen tärkeydestä hä-nelle, jotta ne saadaan toimitettua tarvit-taessa uudelle hoitavalle taholle, jos asiak-kaan paikkakunta vaihtuu. Sovittiin myös uudesta käytännöstä, että perillemenon varmistamiseksi asiakkaalle lähetettävät kutsut lähetetään samalla vastaanottokes-kuksen terveydenhoitajalle. Ajanvaraus-kirjeet tulevat Tyksiltä suomeksi. Turva-paikanhakijat saavat vastaanottokeskuk-sen henkilökunnalta tulkkausapua suo-menkieliseen postiin. Jos potilas ei puhu hyvää englantia tyksiläiset tilaavat poti-laan äidinkieltä ymmärtävän tulkin vas-taanotoille, mikäli äidinkieli on tiedossa.

Kulttuurierot aiheuttavat jonkin verran hankaluuksia terveydenhuollossa. Joskus käy niin, että asiakas ei tule paikalle so-vittuna aikana. Korvapoliklinikan hen-kilökunta toivoi, että heillä olisi tällöin tiedossa joku taho, johon ottaa yhteyttä. Viljanmaa muistutti, että vastaanottokes-kuksesta vastataan tiedusteluihin 24 h. Vastaanottokeskus on käytännössä asiak-kaan kaikki virastot. Jos esimerkiksi yksi-tyismajoituksessa asuville tulee päivystys-käynnin tarvetta, he ottavat yhteyttä vas-taanottokeskukseen, jossa päivystävät oh-jaajat myös öisin.

tyksin työlääketieteen poli-klinikan 25-vuotisjuhlavuosi

• Suomeen tuli viime vuonna 3129 turva-paikanhakijaa. Vastaava luku esimerkiksi Ruotsissa oli n. 44 000. • Päätöksentekoprosessi saako turvapai-kanhakija jäädä Suomeen kestää yleensä 1–3 vuotta.• Jos jostain muusta EU-maasta löytyy turvapaikanhakijan sormenjäljet, hänet lähetetään nk. Dublin-menettelyn mu-kaisesti takaisin siihen maahan. Muutoin henkilö jää SPR:n Turun vastaanottokes-kukseen. • Turun Pansiossa sijaitseva vastaanotto-keskus on nk. transit-keskus, josta asiak-kaat siirtyvät muualla Suomessa sijaitse-viin odotusajankeskuksiin, jolloin myös heidän terveydenhuoltonsa siirtyy kysei-selle paikkakunnalle. Leikkausjonossa ole-

vien muualle siirtyvien potilaiden tilanne katsotaan tapauskohtaisesti, mutta taval-lisesti potilas poistetaan leikkausjonosta tällöin ja hän siirtyy uuden paikkakunnan leikkausjonoon.• Turun vastaanottokeskuksessa asuu noin 100 turvapaikanhakijaa. Lisäksi yli 150 asiakasta asuu yksityismajoituksessa. • Tavallinen turvapaikanhakija on nuori mies Lähi-idästä ja Afrikasta myös tulee paljon turvapaikanhakijoita. Jos perhees-tä tulee yksinäinen lapsi, hän on yleensä poika. Somaliasta voidaan lähettää myös yksinäisiä tyttöjä, koska maassa on edel-leen niin paljon pakkoavioliittoja, joita tytöt pakenevat. Monisairaita tulee nyky-ään aika paljon, koska mukana on myös iäkkäämpää väestöä.

TURVAPAIKANHAKIJAT JA SPR:N TURUN VASTAANOTTOKESKUS

Kuvassa vas. sairaanhoitajat Kaija Kankare ja Sanna Turunen Tyksin korvapoliklinikalta, terveydenhoitaja Hanna Viljanmaa SPR:n Turun vastaanottokeskuksesta sekä apulaisosastonhoitaja Jaana Terävä korvapoliklinikalta.

4 2013 Hospitaali 9

T E x T O c h b I L D »M AT h I A S L U T h E r

Sommaren är här med turister som strömmar till hamnen och skärgården. Några av dem får också ta en oplanerad avstickare till förlossningsavdelningen på Åucs då värkarna sätter in.

– Det brukar bli 15-20 fall per sommar, sä-ger avdelningssköterska Christel Lindqvist på förlossningsavdelningen.

Resten av årets månader delar på lika många fall.

– Ofta är det kvinnor som är oroliga för att de har sammandragningar eller blöd-ningar. I de flesta fall kan vi skicka dem till sin hemort för att förlösas, säger Lindqvist.

Nyligen var det en kvinna från Helsing-forstrakten som under ett besök i Åbo plötsligt förlorade fostervattnet. Men ef-tersom hennes förlossning inte hade star-tat så kunde hon skickas hem.

För säkerhets skull gjordes det med am-bulans, vilket den mottagande kliniken tyckte var en överdrift. Men huvudsaken var att förlossningen till slut gick lyckligt för mor och barn.

Det förekommer knappast att någon kommer och turistar till Åbo för att få fö-da på Åucs, tror Christel Lindqvist.

– De allra flesta vill nog föda på sin he-mort, om det bara är möjligt.

Christel Lindqvist tror inte att någon planerar en resa till Åbo bara för att få föda sitt barn här. Men man kan bli överraskad.

Förlossningsavdelningen är inte turistens första mål

Men ibland överraskar kroppen en resenär.

Barnmorska ex machina– Ett av mina mera minnesvärda jobb un-der 34 år här på förlossningsavdelning-en var nog att flyga med Super-Puma till Mariehamn och hjälpa till med en för-lossning, berättar barnmorskan Kristiina Karvonen. Det var en gravid svensk kvinna på kryss-ning som då hon var på väg hemåt över Skiftet med Silja Europa kände att det bör-jade hända. Åucs larmades och Kristiina Karvonen landade med helikoptern på kryssarens däck.

– Så gjorde vi förlossningen där i hamnen. Sedan åkte mor och barn till Ålands cen-tralsjukhus för fortsatt vård medan jag åk-te hem igen med helikoptern.

Under en annan helikopterutryckning några år tidigare flög Kristiina efter en fö-derska från dennas stuga i Houtskär. Kvin-nan togs med i helikoptern till Åbo där hon nedkom med tvillingar.

TeckenspråkNågon BB-turism att tala om finns inte ef-ter att Åland tagit hand om de ryska föder-skor som tidigare åkte till Ekenäs. Ett tag efter stängningen av Ekenäs BB åkte de till Salo och Åbo. Det är inte heller lika många rumänska tiggare som kommer till Åbo som till Hel-singforstrakten. Men en av dem har hun-nit föda barn på Åucs.

Kristiina Karvonen minns att det kom en blivande mor från Rumänien redan på 1990-talet tillsammans med ett försvarligt antal anhöriga – ett tiotal personer.

– De gav oss felaktiga personuppgifter och adresser men själva saken blev skött, barnet föddes lyckligt.

– Det är ofta vi inte har något gemensamt språk, vi får klara oss med teckenspråk och gester. Men det hör ju till en barnmors-kas yrkesbild att klara sig, säger Kristiina Karvonen.

Då invandrare föder barn är det här redan vardag i Åbo.

SommarvisteFörutom av en och annan fjärran kund kan förlossningsavdelningens personal i som-mar njuta också av mycket bättre utsikt än förr och av bättre luft. Kristiina Karvonen tycker det är så trevligt på U-sjukhusets ni-onde våning att avdelningen gärna kunde stanna kvar där. Men i augusti då repara-tionerna i de ordinarie utrymmena i bot-tenvåningen är klara skall den ner tillbaka.

Christel Lindqvist noterar också att de flesta tycker att innerluften på den här av-delningen känns bättre. Men samtidigt har den tillfälliga flyttningen betytt att invanda rutiner i samarbetet med operationsavdel-ningen på andra våningen måste ses över.

För att trygga kontakten och den snabba transporten ned till förlossningsavdelnin-gen då det behövs ett kejsarsnitt har den nyaste av hissarna reserverats bara för det-ta. I medeltal görs ungefär ett brådskande eller akut kejsarsnitt per dag på Åucs.

En ganska trygg gissning är nog att det den här sommaren blir betydligt fler bli-vande mammor som landar med hissen än med helikoptern.

SANASTO: akut kejsarsnitt–hätäsektio, anhörig–omainen, avstickare–pistäytyminen, Barnmorska–kätilö, Brådskande kejsarsnitt –kiireellinen sektio, Fostervatten–lapsivesi, Föda–synnyttää (yleensä), Föderska–synnyt-täjä, Förlossningsavdelning–synnytysosasto, Förlösas–saada synnytysapua, Försvarligt antal–kohtalainen määrä, gravid–raskaana oleva, innerluft–sisäilma, invanda rutiner–tutut rutiinit, landa–laskeutua, resenär–matkailija, Sommarviste–kesälaidun, Överdrift – liioittelu

T E K S T I J A K U VA » M A r K K U n ÄV E r I

VSSHP:n eläkkeelle siirtyvän johtajayli-lääkärin Turkka Tunturin juhlaseminaari ja muotokuvan paljastustilaisuus pidet-tiin Tyksin T-sairaalan Johan Haartman -salissa sekä ravintola Saviruukussa 21. toukokuuta.

Seminaarin aluksi sosiaali- ja ter-veysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee loi katsauksen terveydenhuollon kehittämisvisioihin 2020-luvulle mainiten sosiaali- ja terve-ysalan olevan tärkeä osa hallitusohjelmaa. Hän valotti sote-suunnitelmien tilannet-ta todeten uutta ja toimivaa järjestelmää tarvittavan, etenkin kun yhteiskunta elää suuria muutoksia, talous kiristyy, työnte-kijät eläköityvät ja hoidon tarve kasvaa.

Turkka Tunturi eläkkeelle

Taiteilija Johanna Oraksen maalaaman muotokuvan äärellä malli ja puolisonsa Mervi Liutu.

Tavoitteena on luoda hyvinvoinnille vah-va perusta ja turvata väestölle yhdenver-taiset palvelut, myös lähipalvelut. Laatu ja toimivuus ovat kaiken a ja o, kansliapääl-likkö tiivisti. Haastetta hänen mukaansa riittää, koska kenttää ei ole vielä saatu si-toutettua sote-uudistuksen taakse, ja val-mista pitäisi olla viimeistään 2017.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito-piirin toimitusjohtaja Aki Lindén pohti, millaisia vaatimuksia johtajalla ja johta-misella pitäisi olla, erityisesti terveyden-huollossa. Johtajaksi ei Lindénin mukaan synnytä, vaan tullaan opiskelemalla ja käy-tännön kautta, askel kerrallaan. Hän ko-rosti jatkuvan opiskelun ja ympäristön tarkkailun merkitystä. Lisäksi johtajak-si on myös haluttava. Ihmissuhdetaito-jen on oltava kunnossa, samoin asiaosaa-misen, toimialan substanssi on tunnetta-va. Hyvä johtaja osoittaa suunnan ja visi-

NäköalapaikallaSairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Leh-tonen muistutti muotokuvanpaljastuspu-heessaan Turkka Tunturin olevan erikois-sairaanhoidon palvelujen ja laadun kehit-täjä, joka hallitsee sekä kliinisen että pro-sessin laadun. Myös sairaanhoitopiirin tie-teellinen tutkimus on kehittynyt ja menes-tynyt Tunturin aikana.

Kiitospuheessaan Turkka Tunturi muis-teli 25-vuotista uraansa näköalapaikalla yliopistosairaalan ja sittemmin sairaan-hoitopiirin hallinnossa, ensin Tampereel-la 13 vuotta ja sitten Turussa 12 vuotta. Vuosiin on mahtunut paljon ja monen-laista. Omista, yli 10 vuoden takaisista vi-sioistaan hän nosti esiin mm. seuraavat: Turun Kirurginen sairaala liitetään osak-si Tyksiä ja sinne perustetaan ortopedian osaamiskeskus, psykiatriset sairaalat yh-distetään sairaanhoitopiirin laajuiseksi yhdeksi organisaatioksi, erikoissairaan-hoidon vähänkään vaativammat toimin-nat keskitetään isoihin sairaaloihin, Turun ja ympäristökuntien päivystys, myös ter-veyskeskuspäivystys, keskitetään Tyksiin. Hän myös muistutti, että visiot eivät toteu-tuneet, vaan ne toteutettiin.

– Nykypäivä on rakennettu visioinnin ja siitä kummunneen strategian kautta pitkäjänteisellä ja kovalla työllä, jossa pii-rin johto ja hallintokeskuksen henkilöstö ovat olleet avainasemassa, monissa asiois-sa myös koko keskijohto ja lähiesimiehet. Olemme elinvoimainen yhteisö, joka löy-tää paikkansa uudessa sote-rakenteessa, Tunturi valoi uskoa. Päätteeksi hän kiit-ti lämpimästi työtovereitaan ja yhteistyö-kumppaneitaan.

oi, hän kommunikoi ja innostaa, Lindén maalaili kehottaen myös hakemaan tieto-ja, vertailemaan sekä hallitsemaan nume-rot ja niiden tulkinnat. Myös hyvää tiimiä tarvitaan. Sote-uudistuksesta Lindén nau-ratti yleisöä: ”Keksittiinpä uudelleen sai-raanhoitopiirit.”

Aalto-yliopiston professori Paul Lill-rank puhui laadusta terveydenhuollossa. Suppea laatu on hänen mukaansa virheet-tömyyttä, laaja laatu toivottujen vaikutus-ten toteutumista. Edellistä ovat esim. po-tilasturvallisuus, palvelutuotannon hallin-ta ja ohjattavuus sekä laadunvarmistusjär-jestelmät. Vaikuttavuutta mm. tuotannon teorian tunteminen, kliininen päätök-senteko, terveyskäyttäytyminen ja poti-laan omavastuu. Lillrank heittikin poh-dittavaksi, mikä on potilaan vastuu ja en-tä sitten, ellei tämä tätä vastuutaan kanna, esim. lopeta tupakointia tai laihduta.

4 2013Hospitaali10

Nivelvaivojen- ja leikkauksien yleisyydestä kertonee jotain se, miten tiiviisti ihmisiä pysähteli osastolle nivelneuvoksen kanssa juttelemaan ja kyselemään mieltään askarruttavista asioista. Mari Routapohja kuvassa keskellä ja vasemmalla yhdistyksen ver-taisohjaajat Hannu Tähtinen sekä Kaija Laine.

Mari Routapohjastavuoden 2013 nivelneuvos

Mari Routapohja päivysti Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n osas-tolla iltapäivällä ja viime vuoden nivelneuvos Pia Sykkö aamupäivällä. Osas-tolla olivat paikalla yhdistyksen toimintaa esittelemässä myös TSNY:n vertaisohjaajat Kaija Laine ja Hannu Tähtinen.

Nivelneuvoksen titteli myönnettiin Routapohjalle Nivelviikon avajaisjuhlas-sa 6.5. Liedon kunnan valtuustosalissa. Nimityksen suoritti yhdistyksen puheen-johtaja Marja-Liisa Salminen. Arvonimi myönnettiin kahdeksatta kertaa.

– Onhan tämä tosi hienoa saada tällainen tunnustus tavallisesta työstä, joka minun kuuluukin tehdä, tekonivelkirurgian paris-sa työskentelevä Mari Routapohja kiittelee.

Routapohja on tehnyt uraauurtavaa työ-tä nivelpotilaiden hoidon edistämiseksi aloittamalla poliklinikalla itsenäisen en-doproteesihoitajan vastaanoton tekoni-velleikattujen potilaiden vuosikontrolli-en yhteydessä ja toiminut myös tärkeässä roolissa nivelsairauksien tiedonvälittäjänä.

Nivelneuvos-arvonimellä ja koko Ni-velviikko-tapahtumalla halutaan kiittää sairaanhoitajia heidän arvokkaasta työs-tään ja nostaa koko ammattikunnan ar-vostusta. Nivelviikko päättyi kansainväli-

seen sairaanhoitajan päivään sunnuntaina 12.5.2013.

Vastaanotto pystyyn omin voiminLääkäreiden resurssipulan vuoksi teko-nivelpotilaiden vuosikontrollit siirtyivät ensin fysioterapeutille ja tämän jälkeen kysyttiin myös endoproteesihoitajien ha-lukkuutta kyseisten kontrollien pitämi-seen. Mari Routapohja tarttui haasteeseen ja aloitti vuosikontrollien pitämisen, jot-ta voisi itse oppia lisää sekä antaa tekoni-velpotilaille neuvoja ja ohjausta myös sai-raanhoitajan näkövinkkelistä. Vastaanotol-la käy hänen mukaansa paljon kipuilijoita.

– Pidän potilasvastaanottoa maanantais-ta keskiviikkoon aamupäivisin ja iltapäi-visin autan potilaita puhelinneuvonnalla. Mukaan mahtuu tekonivelleikattujen so-vittuja vuosikontrolleja, potilaita, joilla on leikkauksen jälkeisiä epäselviä kipuja, haa-vahoitoja sekä preoperatiivista neuvontaa leikkaukseen meneville potilaille.

Nivelvaivoista johtuviin kipuihin voivat auttaa Routapohjan mukaan kipulääkkeet, fysioterapia ja ennen kaikkea omaehtoi-nen lihaskunnon ylläpitäminen ennen ja jälkeen leikkauksen. Tekonivelpotilaan ki-vut saattavat tarvita myös psyykkistä tukea

T E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Turun Seudun Nivelyhdistys ry:n (TSNY) vuoden 2013 nivelneuvokseksi valitsema sai-raanhoitaja ja endoproteesihoitaja Mari Routapohja Tyksin Kirurgisen sairaalan orto-pedian poliklinikalta sekä viime vuoden nivelneuvos Pia Sykkö Tyksistä jalkautuivat kansan pariin kauppakeskus Hansan Thaliatorilla 11.5.2013 vastailemaan asiantunti-joina kysymyksiin nivelsairauksista TSNY:n osastolla.

ja potilasta voidaan tukea elämään kipu-lääkkeitä käyttäen. Kipujen syy pyritään aina kuitenkin selvittämään. Tekonivelet kestävät arviolta noin 20 vuotta ennen kuin ne pitää uusia.

– Suurin osa tekonivelleikatuista po-tilaista on erittäin tyytyväisiä tulokseen, Mari summaa.

Painonhallinta on yksi osa nivelvaivo-jen ennaltaehkäisyä ja Mari käykin luen-noimassa nivelvaivoista kärsiville aihees-ta. Luentotoiminnan lisäksi erikoiskou-luttautunut endoproteesihoitaja on mu-kana tutkimushoitajana kahdessa kan-sainvälisessä tutkimuksessa.

Nivelyhdistyksen toiminta kasvanutTurun seudun Nivelyhdistys ry tarjoaa muun muassa suosittua vesiliikuntaa jä-senilleen. Muutakin toimintaa on tarjol-la laidasta laitaan kuten fysioterapeuttien vetämää nivelkoulua, ortopedien suosit-tuja ilmaisia luentoja sekä erilaista vapaa-muotoista yhdessäoloa vertaisryhmässä retkien ja tapahtumien merkeissä. Ryh-mätoimintaa järjestetään esimerkiksi pol-vi- tai lonkkaproteesipotilaille erikseen.

Yhdistys perustettiin vuonna 2005 läh-tökohtana tarjota tietoa leikkaukseen val-

mistautuville potilaille sekä jo leikkauk-sessa olleille.

– Jäsenmäärämme ja sitä myötä toimin-tamme on kasvanut nopeasti. Mukana on niin eläkeläisiä kuin työikäisiäkin. Nuo-ria työikäisiä toivotaan enemmänkin toi-mintaan mukaan, Hannu Tähtinen pe-räänkuuluttaa.

Nivelsairauksien syntymiseen voi ver-taisohjaaja Kaija Laineen mukaan vaikut-taa jonkin verran perimä ja joskus kysees-sä saattaa olla esimerkiksi synnynnäinen virheasento. Nivelvaivat voivat alkaa pie-nistä nivelistä kuten sormista. Aina sormi-kulumat eivät silti välttämättä tarkoita, et-tä kulumia tulisi muualle. Proteesit voivat heikentää tasapainoa ja yhdistys tarjoaakin muun muassa liukuesteitä kesä- ja talvijal-kineisiin. Polvi- ja lonkkavaivat ovat ylei-simpiä ja niihin tehdään noin 20 000 te-konivelleikkausta Suomessa vuodessa. Li-säksi yleisiä ovat myös olkapäävaivat reu-maatikoilla, nilkkavaivat sekä selkävaivat.

AMMATTINA PUHETERAPEUTTIT E K S T I J A K U VA » M A r j o P E LT o n I E M I

Tyksin 11 puheterapeuttia tekevät jo-tain ihan muuta kuin toimivat R- tai S-vikaa korjaavina puheopettajina, mikä on klassinen, jopa vanhanaikainen käsitys. 2011 vuoden puheterapeutiksi va-littu Tyksin johtava puheterapeutti Anne-li Laine korvapoliklinikalta ja tänä vuon-na samalla arvonimellä palkittu puhete-rapeutti Ulla Ström lastenneurologialta kertovat mihin kaikkeen puheterapeutte-ja erikoissairaanhoidossa tarvitaan.

– Tämä on viestinnän maailma, jossa meitä arvioidaan kommunikointitaidon perusteella. Puhumis- ja ilmaisutaito on entistä tärkeämpää ja niiden suhteen pu-heterapialla voidaan saavuttaa jotain: häi-riö poistuu tai oireet lievenevät, Anneli Laine kiteyttää.

Asiakaskirjo saattaa yllättää. Asiakkaina voi olla paitsi neurologisia potilaita ja kuu-

lovammaisia myös äänihäiriöisiä (esimer-kiksi kurkkusyöpäpotilaita) tai änkytyk-sestä kärsiviä. Ihminen voi myös esimer-kiksi liikenneonnettomuudessa kolauttaa päänsä siten, että puhetta tuottava aivojen osa vaurioituu. Jos puhe ei kuntoudu riit-tävästi, voidaan käyttää puhetta korvaavia menetelmiä ja/tai kommunikaation apu-välineitä. Tällöin potilas lähetetään alueel-lisen apuvälinekeskuksen Tikoteekkiin ar-viointia varten.

Anneli Laine on Tyksin johtava puhete-rapeutti ja uuden puheterapiayksikön pal-velupäällikkö. Hän on ollut talossa vuo-desta 1986 ja ollut edesauttamassa, että Tyksiin on saatu lisävirkoja puheterapeu-teille. Nykyään hän hoitaa pääasiassa ää-nihäiriöitä. Äänihäiriö voi olla johonkin sairauteen tai leikkaukseen liittyvä esi-merkiksi äänihuulihalvaus, jolloin ääni on

voimaton ja käheä. Äänihuulikyhmyt voi-vat tulla suuresta äänirasituksesta esimer-kiksi opettajalla tai aerobic-ohjaajalla. Tuloksekkaan ääniterapian myötä äänen vuoksi sairauslomalla ollut potilas voi pa-lata takaisin puhetyöhönsä. Kurkkusyöpä-potilaat opettelevat puhumaan kaulalle asennetun proteesin avulla. Korvaklinikal-la hoidetaan myös pään ja kaulan alueen leikkauksista johtuvia nielemishäiriöitä.

Ulla Ström on tullut taloon jo 1977, jol-loin puheterapeutin virkoja oli koko talos-sa vain kaksi.

– Olin töissä ensin korvapoliklinikalla, sitten 10 vuotta muualla. Palasin Tyksin lastenklinikalle puheterapeutin virkaan 1995. Siinä missä Anneli hoitaa pääosin hankittuja häiriöitä, meillä lastenneuro-logialla törmätään enemmän kehityksel-lisiin häiriöihin. Teemme töitä moniam-matillisessa työryhmässä, haemme diag-noosia ja teemme perheen kanssa yhdessä kuntoutussuunnitelman.

– Esimerkiksi kehitysviiveiset, autistit, ADHD-lapset ja CP-vammaiset ovat iso ryhmä, mutta saattaa yllättää, että noin puolet ajastani teen töitä pienten lasten imemis-, syömis- ja nielemisvaikeuksien kanssa. Lähiympäristön ohjaus on tärkeä osa työtä.

Puheterapia on kestoltaan yksilöllisesti vaihtelevaa. Ääniterapiassa tapaamisia on keskimäärin 8–10 sekä lisänä kotiharjoi-tuksia. Esimerkiksi aivoinfarktin tai aivo-verenvuodon saaneilla aikuisneurologisil-la potilailla, jotka eivät pysty sanomaan sa-noja tai ymmärrä puhetta, suositellaan pu-heterapiaa vuodeksi tai pariksi. Lapsillakin puheterapia voi kestää vuosia tilanteesta riippuen, mutta pääpaino on esikouluiässä.

Puheterapeutti voi kirjoittaa lausuntoja ja suosituksia puhehäiriöön liittyen, esi-merkiksi lausunnon tulkkipalvelun käytön aloittamiseksi.

Puheterapeuttipula on puhuttanut valta-kunnallisesti. Nuoren ammattikunnan am-mattilaisia tarvitaan yhä enemmän, koska diagnostiikka on parantunut ja puheeseen liittyviä häiriöitä osataan hoitaa kattavam-min. Annelin ja Ullan mielestä on tärkeää, että tarpeeseen saataisiin vastattua ja apua kaikille sitä tarvitseville annettua.

Oulun ja Helsingin yliopistot ovat van-hat koulutuspaikat ja uusina koulutus-paikkoina ovat 2005 alkaen toimineet Tampereen ja Turun yliopistot sekä Åbo Akademi. Logopedian koulutusohjelman maisteriopinnot kestävät noin 5–6 vuotta.

– Näyttää siltä, että valmistuvilla puhe-terapeuteilla saadaan juuri korvattua eläk-keelle jäävät. Varsinais-Suomessa on ollut monia terveyskeskuksia, joissa ei ole ollut omia palveluja ollenkaan, koska työnteki-jää ei ole löytynyt.

Tyksissä työskentelee tällä hetkellä hal-linnollisesti Asiantuntijapalveluiden alla puhet