Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

2•2012

Tippakin on liikaa

Steffe on vakavasti allerginen maidolle ja

kananmunalle.

Sivut 8–11

Kela Benefits s. 24–25

Kelan etuudet s. 20–22

■ AjassaSosiaaliturvan väärinkäyttö johtaa tuomioon petoksesta. s. 6

■ Koti&PerheKelan tuissa aviosäädyllä on harvoin merkitystä. s. 13

■ Opiskelu&TyöJoka kolmannen opiskelijan mielenterveys oireilee. s. 14

■ TerveysIkäihmisen heikkeneviä aisteja kannattaa tukea apuvälinein. s. 16

■ EläkkeelläEläke oli viime vuosisadan suurimpia ihmeitä. s. 19

Elämäss

ä

Kelan l

ehti j

oka k

otiin

2•2012

2 ■ Ajassa

2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2

Elämässä – Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 2/2012 jaetaan 3.–14.10.

45. vuosikerta

Vuonna 2012 ilmestyy kaksi lehteä: helmikuussa ja lokakuussa.

Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)

Toimitus toimitus@kela.fitai etunimi.sukunimi@kela.fiPuh.vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 HELSINKI

Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.

JakeluSuomen Suoramainonta OyLehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute:Suoramainonnan palvelunumero(09) 561 564 36tai verkkolomake osoitteessa www.jakelupalaute.fi/kela

PäätoimittajaSeija Kauppinen

Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen

Toimituksen sihteeri Nina Sistonen

Taitto BOTH Oy, www.both.fi

KansikuvaJuha Törmälä

Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelan toimistonkautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, 00030 IIRISpuhelin (09) 396 041/ Niina Juntunenniina.juntunen@nkl.fi

Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa

PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl

PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa

ISSN 1798-5358

Pääkirjoitus ■ Lokakuu 2012

Ajassa ■ 3

P i n n A l l A

Tasapaino luoTTa-muksen ja valvonnan välille.

■ Miksi rahat eivät tule tilille?

Uuden pankkitilin avaaminen ja van-han lopettaminen on helppoa. Ensin kannattaa kuitenkin varmistaa, että rahat löytävät jatkossakin perille.

Kelan puhelinpalveluun tulee ajoittain yhteydenottoja huolestuneil-ta ja vihaisiltakin asiakkailta, jotka ha-luavat tietää, miksi eivät ole saaneet rahojaan ajallaan pankkitililleen. Jos-kus syynä on tekninen häiriö pankin järjestelmässä, ja se korjaantuu yleen-sä nopeasti. Melko usein kuitenkin käy ilmi, että asiakas on lakkauttanut vanhan pankkitilinsä, johon Kelan

Jos Kelasta on lähtenyt maksu-määräys vanhalle tilille, jota ei enää ole, eikä Kelan järjestelmään ole vie-lä ehtinyt kirjautua uuttaa tilinume-roa, rahoilla ei olekaan paikkaa min-ne mennä.

Kelan asiointipalvelussa www.ke-la.fi/asiointi voi helposti vaihtaa pankkiyhteystietonsa. Palveluun kir-jaudutaan verkkopankkitunnuksilla.

Ennen kuin lakkauttaa vanhan tilinsä, kannattaa kuitenkin varmistaa , että rahat löytävät tiensä uudelle tilil-le. Maltti on valttia tässäkin asiassa!

Tua Kyrklund

Ei kansanhuvia vaan rikos

Kela haluaa hoitaa sosiaaliturvaa vastuun-tuntoisesti eli niin, että tukea saavat ne, joille se lain mukaan kuuluu. Periaattee-na on, että asiakkaaseen voi luottaa.

Valtaosa Kelan asiakkaista toimiikin rehellisesti, mutta on myös niitä, joiden omatunto ve-nyy, kun on kysymys yhteiskunnan varoista. Joku voi ajatella, että Kelan tai vaikkapa verottajan rahat eivät ole kenenkään omaisuutta, ja on suorastaan kansan-huvia suunnitella, miten niitä saisi itselleen enemmän kuin kuuluu. Erityisen suosittua on työttömyysturvan ja asumistuen nostaminen silloin, kun ei ole niihin oikeutettu.

Kun tulot tai elämäntilanne muuttuvat, muutoksista pitää ilmoittaa Kelaan. Jos työtön saa työtä, hänellä ei ole enää oikeutta työttömyysturvaan. Avoliitossa elävä yksinhuoltaja ei ole yksinhuoltaja, vaan yhdessä asu-minen voi vaikuttaa hänen asumistukeensa, lastenhoi-don tukiinsa ja eläkkeeseensä.

Pirjo Myyry kertoo kolumnissaan, millaisia seli-tyksiä Kelassa saadaan kuulla asumiskumppanuuden laadusta. Avomies voi olla koeavomies tai talonmies, yhdessä asuvat kaverukset voivat lisätukien toivossa solmia rekisteröidyn parisuhteen, vaikka eivät varsi-naisesti pariskunta olisikaan.

Keinottelun tarve vähenisi, jos lainsäädäntö yksin-kertaistuisi perhekäsitteiden osalta. Työmarkkinatuki on vuodenvaihteessa uudistumassa niin, ettei puolison tuloja enää tarvitse piilotella. Hyvä niin.

Harvoin tukea alun alkaen haetaan vilpillisesti, mut-ta muutoksista ei aina haluta, ymmärretä tai muisteta ilmoittaa Kelaan. Kelan verkkosivuilta osoitteesta www.kela.fi/muutostilanne voi selvittää itselleen, mitä erilaiset elämänmuutokset vaikuttavat Kelan tukien saamiseen.

Kelan tietoon tulee noin 1 700 sosiaaliturvan vää-rinkäytösepäilyä vuodessa. Todellinen väärinkäytös-ten määrä on suurempi. Ilmi tulleista epäilyistä noin 90 prosenttia etenee poliisin tutkittavaksi. Kuten Anit-ta Holappa haastattelussaan toteaa, Kela on velvolli-nen tekemään tutkintapyynnön väärinkäytösepäilystä poliisille. Tutkintapyynnöistä 80 prosenttia johtaa tuo-mioon. Kun kyseessä on petos, siitä ei selviydy enää sillä, että maksaa perusteetta nostamansa tuet takaisin, vaan lisäksi seuraa rangaistus.

Kela kehittää koko ajan toimintaansa väärinkäytös-ten paljastamiseksi. Suomessa ei kuitenkaan ole menty niin pitkälle kuin Isossa-Britanniassa, jossa Let’s Catch Benefit Thieves (Ottakaamme kiinni tukivarkaat) -nimisellä verkkosivustolla voi ilmoittaa viranomai-sille epäilynsä tuttavan sosiaaliturvan väärinkäytöstä.

Meidän on löydettävä tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille. Kun varastaa yhteiskunnalta, varas-taa meiltä kaikilta, etenkin niiltä, jotka oikeasti ovat tuen tarpeessa.

Seija Kauppinen

Sähköinen resepti helpottaa arkea

O l l i - P e k k a R i s s a n e n

Päivi Komulainen-Vuoti suhtau-tui aluksi hiukan varauksella säh-köiseen reseptiin.

– Pian kuitenkin huomasin, että tämän ansioista minun ei tarvitse kuljettaa reseptejä mukanani, vaan ne ovat tallessa valtakunnallisessa tietokannassa eivätkä minun hau-raassa muistissani, Komulainen-Vuoti nauraa.

Hänellä on apteekkiin matkaa noin 50 kilometriä, joten sinne ei kannata tehdä turhia reissuja.

Simolainen Päivi Komulainen-Vuoti on tyytyväinen, kun enää ei tarvitse kuljettaa paperireseptejä apteekkiin.

ElämässäElämässä

maksut ovat tulleet, varmistamatta, että uusi tilinumero on päivittynyt Kelan järjestelmään.

an

ja R

eP

On

en

– Katson aamulla netistä, mikä on reseptieni tilanne. Pystyn tar-kastelemaan, mihin saakka ne ovat voimassa, ja paljonko lääkkeitä on vielä saamatta. Hyvä on myös se, että kokonaistilanne löytyy yhdes-tä paikasta.

Reseptilääkkeitä voi hakea mat-koilla myös muiden paikkakuntien apteekeista. Tämä on Päivi Komu-lainen-Vuotin mielestä ainutlaa-tuista.

– Kela-kortin esittämällä saa lääkkeet mistä apteekista tahan-sa. Potilasohje on hyvä olla muka-na. Ennen apteekit joutuivat soit-tamaan toisilleen puhelinresepte-jä. Tiedonkulku on selvästi paran-tunut.

Riitta Ahonen

■ Kansallinen Terveysarkisto, jossa yli 18-vuotiaat voivat kirjautua pankkitunnuksillaan Omien tietojen katseluun.■ Sivuilla on reseptitiedot sähköisesti määrätyistä lääkkeistä. Niistä voi tulostaa myös yhteenvedon.■ Sähköinen resepti on käytössä koko maassa 1.4.2014 mennessä.■ Terveystiedot-kohdasta voi muutaman vuoden kuluttua tarkastella myös viimeisimpiä hoitojaksoja, lääkitystä ja diagnooseja.

w w w . K A n T A . f i

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

kela-kortti

kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama kampanjoi koko kansan kattavan terveysvakuutuksen puolesta, Suomessa hymähdeltiin: on se kumma että maail-man rikkaimmasta valtiosta tuollainen-

kin puuttuu, eikö sen pitäisi olla itsestäänselvyys. On se Amerikka armoton maa. Onneksi meillä on pohjois-mainen hyvinvointivaltio.

Yllätyinkin aika lailla, kun huomasin Suomen ole-van viimeisiä Euroopan maita, joissa lakisääteinen sai-rausvakuutus otettiin käyttöön. Saksassa se tapahtui jo 1880-luvulla, Suomessa vasta 1964. Monien muiden it-sestään selvältä tuntuvien asioiden lailla se on melko tuore tulokas, ainakin kaltaiseni keski-ikäisen muisti-maisemassa.

Jollei kännyköitä olisi, hoidettaisiin asiat lankapu-helimilla, eikä kukaan osaisi kaivata tekstiviestejä. Jol-lemme olisi siirtyneet euroon, käyttäisimme markko-ja. Mutta mitä tehtäisiin, jollei olisi sairausvakuutusta?

Niin kauan kuin asiat sujuvat hyvin, niiden olemas-saoloa ei edes huomaa. Sama pätee terveyteen: sen ar-von tajuaa yleensä vasta sitten, kun se vaarantuu tai kun sen menettää.

Sairausvakuutuksen olemassaoloon havahtuu useimmiten ojentaessaan terveys- tai lääkäriaseman respalle Kela-korttia, jonka nimikin ennen muinoin oli Sairausvakuutuskortti. Ja kun sen jälkeen marssitaan reseptin kanssa apteekkiin, korttia kysytään taas.

Mutta on myös raskaamman sarjan tilanteita. Seulonnassa pal-jastuva syöpä tai käsistä karannut moottorisaha voi muuttaa työ-uraa ratkaisevasti, tai ainakin kes-keyttää sen pitkäksi aikaa. On hel-pottavaa tietää, ettei sen tarvitse johtaa taloudelliseen perikatoon.

Taustalla on näkemys, ettei ih-misen elämä saisi olla liikaa va-rakkuuden tai kohtalon oikkujen armoilla. Tähän yhdistyy ajatus, että yhteiskunta toimii paremmin ja on tuottavampi, jos sairastumi-

sen tai tapaturman seurauksia loivennetaan julkisis-ta varoista. Näin myös työnantajien suuntaan: työn-tekijän sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle, jos työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa.

Jollei sairausvakuutusta olisi, elämästä tulisi kalliim-paa ja turvattomampaa. Kauhutarinat Yhdysvalloista kertovat kuolemassa olevista potilaista, joita mikään sairaala ei ota hoidettavakseen, koska potilailla ei ole ollut varaa yksityiseen sairausvakuutukseen.

Samat elämän, kuoleman, terveyden ja sairauden perusasiat koskevat kaikkia ihmisiä tulotasosta riippu-matta. Köyhän kukkaroon ne tekevät kuitenkin suu-remman suhteellisen loven kuin rikkaan. Ja jos on oi-kein köyhä, ei ole edes kukkaroa, tai sen sisältö kuluu ruokaan ja asumiseen. Näissäkin tapauksissa yhteis-kunta on katsonut hyväksi huolehtia vähäosaisista tar-vittaessa, mutta se ei kuulu enää Kela-kortin piiriin.

4 ■ Ajassa

miTä jos sairaus-vakuuTusTa ei olisi?

Puheenvuoro | Erkki LampénKirjoittaja on helsinkiläinen valtiotieteiden maisteri ja vapaa kirjoittaja

Luminita Pop on aina mukana, kun hänen miehensä Mihail Pop asioi Kelassa. Hän toimii tulkkina, sillä mies ei puhu suomea. Äidin-kielenään romaniaa puhuva pa-riskunta on asunut Suomessa 22 vuotta.

Tällä kertaa he ovat tulleet Tu-run Varissuon toimistoon hoita-maan Mihailin eläkeasiaa.

Luminita kertoo, että kielieros-ta huolimatta asiointi Kelassa on sujunut.

– Suomen puhuminen on helppoa, mutta kirjoitta-minen vaikeaa. Siksi pyydän joskus hakemusten täyt-tämiseen apua Kelan asiakasneuvojalta.

Ulkopuolista tulkkia pariskunta ei ole koskaan tar-vinnut.

Varissuo on Suomen monikulttuurisin kaupungin-osa. Sen asukkaista yli 30 prosenttia on maahanmuut-tajia, ja eri kansallisuuksia siellä asuu yli 40. Turun alu-eella puhutaan reilua sataa äidinkieltä.

Kelan asiakasneuvoja Emmi Savolainen kertoo, et-tä suurin osa asiakkaista osaa ainakin auttavasti suo-mea, ruotsia tai englantia. Vaikka yhteistä kieltä olisi niukasti, kommunikointi onnistuu tavalla tai toisella.

– Silloin selitän asian mahdollisimman yksinkertai-sesti ja jätän puheesta täytesanat pois. Lisäksi voi vaik-kapa kirjoittaa tärkeimmät sanat paperille.

Usein asiakkaalla myös on kieltä paremmin osaava sukulainen tai ystävä mukana auttamassa. Silloin täl-löin täytyy kuitenkin turvautua ammattitulkin apuun.

Monin konstein yli kielimuurin

Ajassa ■ 5

pitkä ja hyvä elämä

Emeritusprofessori Reijo Punnonen pohtii pitkän ja mielekkään elämän tekijöitä kirjas-saan Vuosia elämään. Kaksostutkimuksien perusteella on arvioitu geenien määräävän vajaan kolmanneksen ihmisen eliniästä, muu osa on ympäristön ja elintapojen vaikutusta.

Maailman pitkäikäisimmät ihmiset ovat Japanissa, jonka eteläisimmillä saarilla nais-ten keski-ikä on noin 86 ja miesten 78 vuot-ta. Kirjassa on kiinnostavaa tietoa suomalai-sista 100 vuoden ikään ehtineistä: on eletty vaatimattomissa oloissa, on syöty, mitä on saatu, ei ole tupakoitu ja on tehty raskasta ruumiillista työtä.

Vitamiinipillereistä kirjoittaja toteaa eräi-siin tutkimuksiin viitaten, että ne eivät näytä takaavan terveyttä ja pitkää ikää, vaan voi-

vat jopa lisätä kuolleisuutta. Lihavuus on monella tapaa riski, mutta kaikkein vanhimmissa ikäryhmissä ylipaino voi suojata sairauksilta.

”Liikunta antaa lisää terveitä vuosia”, Punnonen kirjoittaa. Myös riittävä ja hyvä uni lisää hyvinvointia.

Kansantajuisesti ja elävästi kirjoitettu teos osoittaa, että hyvä elämä ei synny poppakonsteilla, vaan se koostuu pienistä asioista, joihin voi vaikuttaa omilla valinnoillaankin.

Aino Ukkala

kohti tasapainoista ihmistä

Uusin tutkimus osoittaa, että taaperoikään ankkuroituu henkilön koko myöhempi kehi-tys. Sen perusta syntyy kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana ratkaisevammin kuin kos-kaan. Juuri varhaiset hoivakokemukset ovat avain lapsen sielunmaisemaan, toteaa pro-fessori Liisa Keltikangas-Järvinen teoksessa Pienen lapsen sosiaalisuus.

Kirja on suunnattu kasvattajille kodeissa ja päivähoidossa samoin kuin päättäjille.

Vanhemmat ovat lapsen sosiaalinen yhteisö, se maailma, johon hänet on saatet-tu. Kotona lähimpien vuorovaikutuksessa vauvan sosiaaliset taidot alkavat kehittyä sen mukaan, miten häntä kohdellaan. Jos

vauvalla on turvallinen olo eikä hoitosuhde ole häilyvä, aivot alka-vat näin varhain pysyvästi kehittyä myönteiseen suuntaan. Päin-vastaisessa tilanteessa pieni stressaantuu ja aivot saavat kielteisen viestin yhtä pysyvästi.

Sosiaaliset taidot, niin sanottu hyvä käytös, ovat opittavissa. Sen sijaan muotikäsite sosiaalisuus on synnynnäinen piirre, joka on pienelle mainio lahja.

Tämä kirja sopii kaikille aikuisille. Selkeä kerronta auttaa ym-märtämään, miten mennään kohti tasapainoista ihmistä.

Irmeli Tanttu

Liisa Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY, 2012.

■ Sitaatit

Omaishoidossa suurin ongelma tällä hetkellä on eriarvoisuus. Kunnat jakavat omaishoidon tukea omien määrärahojen puitteissa.

Tutkija Sari KehusmaaIT-lehti 7–8/2012

■ Luvut

Kela korvasi vuonna 2011 yhteensä

3,7miljoonaa lääkärissäkäyntiä.

■ Vuonna

1946Vastasyntyneiden elinajanodote Suomessa oli miehillä noin 56 vuotta ja naisilla 65 vuotta.

Varissuon toimistoon kutsutaan tulkki muutaman ker-ran vuodessa.

Kielimuurin ylittäminen ei aina poista hämmentä-viä tilanteita. Eri kulttuureissa on totuttu asioimaan eri tavalla, ja suhtautuminen viranomaisiin vaihtelee. Asiakkaan Suomeen muuton taustalla voi olla rankko-ja tapahtumia.

Kulttuurierojen kohtaaminen vaatii asiakaspalveli-jalta erityistä osaamista ja ymmärrystä.

Milla Ikonen

Monikulttuurisuus on arkipäivää Kelan Varissuon toimistossa.

Kela maksoi lääkekorvauksia noin 1,3 miljardia euroa vuonna 2011. Korvauksia sai noin 3,8 mil-joonaa asiakasta eli noin 70 pro-senttia väestöstä.

Hallitus esittää, että lääkkei-den peruskorvausta alennettaisiin nykyisestä 42 prosentista 35 pro-senttiin ja alempaa erityiskorva-usta nykyisestä 72 prosentista 65 prosenttiin. Ylempi erityiskorvaus (100 %) säilyisi ennallaan.

Lääkekulujen vuotuista omavas-tuuta eli niin sanottua lääkekattoa alennettaisiin 670 euroon. Lisäk-

el

ina

min

n

an

nik

a s

öd

eR

bl

Om

si viitehintajärjestelmään kuulu-mattomien korvattavien lääkeval-misteiden tukkuhintoja ehdote-taan alennettavaksi viisi prosent-tia. Viitehintajärjestelmään kuuluu noin puolet korvattavista lääke-pakkauksista.

Viiden prosentin lasku lääkkei-den tukkuhinnoissa hyödyttäisi kaikkia lääkkeiden ostajia. Lääke-katon alentaminen taas helpottai-si erityisesti paljon lääkkeitä käyt-tävien asemaa. Esitettyjen muu-tosten vaikutus lääkekuluihin on

lääkkeiTä paljon käyTTäväT hyöTyväT.

Lääkekorvauksiin luvassa muutoksiasuurimmalle osalle suomalaisista enintään 10 euroa vuodessa.

Hallitus esittää, että lääkekor-vauksien muutokset tulisivat voi-maan helmikuun alusta vuonna 2013. Lääkekaton osalta muutos tu-lisi kuitenkin voimaan jo vuoden alusta.

Muutokset liittyvät hallituksen säästöpäätöksiin, joiden mukaan sairausvakuutuksen vuosittaisia lääkekorvausmenoja vähennetään 113 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta alkaen.

Päivi Kaikkonen

■ Kelan asiakkaalla on oikeus maksuttomaan tulkkaukseen, jos asiointi ei onnistu omalla äidinkielellä eikä asiakaspalvelijan kanssa löydy muutakaan yhteistä kieltä.■ Tulkkia voivat käyttää vieraskieliset, viittomakieliset ja muut kuulovammaiset asiakkaat sekä puhevammaiset asiakkaat.■ Tulkkina voi toimia kyseistä kieltä osaava Kelan virkailija tai ulkopuolinen ammattitulkki.■ Tulkin voi tilata Kelan puhelinpalvelussa, toimistossa tai muussa palvelupisteessä.■ Tulkilla on vaitiolovelvollisuus.■ Jos asialla ei ole merkitystä asiakkaan oikeusturvan kannalta, tulkkina voi toimia myös asiakkaan täysi-ikäinen sukulainen tai ystävä.■ Lisätietoa tulkin tilaamisesta on internetissä osoitteessa www.kela.fi/tulkkaus.

A S i A K K A A l l A O n O i K E u S T u l K K i i n

Reijo Punnonen: Vuosia elämään. Hyvinvointiin ja elinikään vaikuttavia tekijöitä. PS-kustannus, 2012.

Äidinkielenään romaniaa puhuva Luminita Pop sanoo, että kielierosta huolimatta asiointi Kelassa on sujunut aina.

yhTeis-ymmärrys löyTyy aina.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

6 ■ Ajassa Ajassa ■ 7

yle-vero voimaan vuoden alustaEnsi vuoden alussa aletaan periä Yleisradioveroa. Yle-ve-rolla korvataan televisiolupa-maksu. Vero on henkilökoh-tainen ja tulee maksettavaksi kaikille huolimatta siitä, onko henkilöllä televisiota. Yle-ve-ron suuruus on 0,68 prosent-tia henkilön ansio- ja pääoma-tuloista.

Jos vero olisi alle 50 eu-roa vuodessa, sitä ei määrätä. Suurin vero on 140 euroa vuo-dessa. Yle-vero ei koske hen-kilöitä, jotka ovat verovuoden lopussa alle 18-vuotiaita tai joi-den tulot ovat alle 7 353 euroa vuodessa. Isoimman veron eli 140 euroa maksavat sellai-set henkilöt, joiden vuositu-lot ylittävät 20 588 euroa. Ny-kyinen televisiolupamaksu on yli 250 euroa vuodessa talout-ta kohti.

Yle-veron voimaantulo ei vaadi asiakkailta toimenpi-teitä. Se pidätetään ennakon-pidätyksen yhteydessä myös Kelan maksamista veronalai-sista etuuksista, jotka ylittävät vuodessa 7 353 euroa. Esimer-kiksi työtön, joka saa perus-päivärahaa 8 091 euroa vuo-dessa, maksaa Yle-veroa 55 euroa. Kansaneläkettä ja ta-kuueläkettä 8 565 euroa vuo-dessa saava henkilö maksaa Yle-veroa 58 euroa vuodessa. Yle-vero voi aiheuttaa näissä tapauksissa tilanteen, joissa ennakonpidätystä aletaan pe-riä, vaikka aiemmin pidätys-prosentti olisi ollut nolla.

75-vuotias tarjoaa kakkukahvitKela tarjoaa asiakkailleen kak-kukahvit 75-vuotisjuhlansa kunniaksi. Kahvitilaisuuksiin osallistuu myös Kelan keskus-hallinnon edustaja.

Kahvitukset ovat 19.–30. marraskuuta 2012. Näet lähim-män toimistosi tarkemman asiakaskahvipäivän ja -ajan il-moituksesta, joka julkaistaan oman alueesi lehdessä mar-raskuun puolivälin jälkeen.

kelasta palataan asiaanPuhelimessa jonottamisen si-jaan Kelan asiakkaat voivat ny-kyisin jättää soittopyynnön eli käyttää takaisinsoittopalvelua.

Kelan palveluneuvojat soit-tavat asiakkaalle viikoittain yli 8 000 kertaa. Asiakkailta tul-lut palaute on ollut myönteis-tä. Takaisinsoitossa vältetään myös jonotuskustannukset.

Takaisinsoittopalvelun voi valita suomenkielisissä pal-veluissa arkisin klo 9–14 ja ruotsinkielisissä palveluissa klo 9–15.30. Asiakas valitsee takaisin soittopalvelun näp-päinvalinnalla, jolloin asiak-kaan numero tallentuu puhe-linjärjestelmään.

Tunnistamattomasta nume-rosta soittavalle takaisinsoit-toa ei voida tarjota, mutta esi-merkiksi ulkomailta soittavat voivat jättää soittopyynnön. Jos asiakas ei vastaa, hänel-le lähetetään aina tekstiviesti, jossa kerrotaan Kelan tavoitel-leen häntä ja pyydetään otta-maan uudelleen yhteyttä.

Kelan palvelunumerot ovat osoitteessa www.kela.fi/pal-velunumerot.

kela.fi uudistuuKelan verkkosivuja on ryh-dytty uudistamaan. Tavoittee-na ovat entistä helppokäyt-töisemmät ja ilmeeltään raik-kaammat sivut. Palvelun etu-sivulla nostetaan esimerkiksi näkyvimmin esille eniten käy-tetty sisältö. Uusi kela.fi toimii vaivatto-masti kaikilla päätelaitteilla.

asiakkailta hyvä arvosanaToimistossa ja verkossa asioi-neet ovat aiempaa tyytyväi-sempiä Kelasta saamaan-sa palveluun. Tämä käy ilmi TNS Gallupin viime kesänä tekemästä haastattelututki-muksesta.

Kouluarvosana (4–10) Kelan palvelulle kokonaisuutena oli 9,1. Verkkopalvelun kouluar-vosana nousi 8,2:een vuoden takaisesta 7,9:stä. Yhteispalve-lupisteessä asiointi sai vastaa-jilta arvosanakseen 8 ja puhe-linpalvelu 7,9.

Yksi reissu, monta asiaa

Sosiaaliturvan väärinkäytöksestä saa yleensä tuomion petoksesta.

Rii

kk

a s

OR

mu

ne

n

an

nik

a s

öd

eR

bl

Om

Karwan Ahmad tuli Monitoriin selvittämään asumistukitilannettaan. Olavi Katto Turun NMKY-yhdistyksestä on mukana auttamassa.

Karwan Ahmad on tullut selvittä-mään asumistukitilannettaan Tu-run Monitori-yhteispalvelupistee-seen. Vuoroaan hän joutuu odot-tamaan muutaman minuutin, sillä edellä on vain yksi asiakas.

Monitori on Turun kaupungin, Turun työ- ja elinkeinotoimiston ja Kelan yhteinen palvelupiste. Se sijaitsee kauppakeskus Skanssissa.

Monitorissa on tarjolla muun muassa työnhaku- ja koulutusneu-vontaa, kirjastopalveluja, maksut-tomia nettipisteitä sekä erikielistä asiointineuvontaa. Kelan työnteki-jä on paikalla tiistaisin ja torstaisin kello 12–16.

Ahmad on Monitorissa ensim-mäistä kertaa. Turun keskustan Kelan toimistossa hän on sen sijaan asioinut ennenkin.

– Tänne oli helppo tulla, ja jonoa on vähemmän kuin keskustassa.

Apunaan Ahmadilla on Olavi Katto Turun NMKY-yhdistykses-tä. Yhdistys tarjoaa ohjausta maa-hanmuuttajille. Katto on ohjannut asiakkaitaan asioimaan Monitoris-sa ennenkin.

– Kaikki hoituu täällä todella no-peasti, hän sanoo.

– Yhdistyksemme asiakkaat käy-vät mielellään yhteispalvelupis-teessä, jotta voivat hoitaa samalla kertaa useamman asian. Tänne on

sitä paitsi keskustaa helpompi tul-la esimerkiksi Varissuon kaupun-ginosasta.

Yhteispalvelupisteistä saa vähin-tään kahden eri viranomaisen pal-veluja. Ne ovat suosittuja haja-asu-tusalueilla, joilla välimatkat palve-luihin kävisivät muuten pitkiksi.

Yhteispalvelupisteitä on kuiten-kin perustettu yhä enemmän myös suuriin kaupunkeihin, sillä kunnat haluavat keskittää palveluitaan yh-delle luukulle.

Kelakin on lähtenyt mukaan yh-teispalvelupisteisiin myös suuris-sa kaupungeissa, kuten Espoossa ja Vantaalla. Niissä mahdollisuus asi-oida yhteispalvelupisteessä tasaa toimistojen ruuhkia. Asiakkaan ar-ki helpottuu, kun Kela-käynnin voi hoitaa muiden asioiden lomassa.

– Kaupungit toivovat, että yhteis-palvelupisteistä tulee kansalaisten kohtaamispaikkoja, joissa on sa-man katon alla monta toimintoa. Viranomaispalvelujen lisäksi niis-sä voi olla myös esimerkiksi kir-jasto- ja kahvilatoimintaa, kertoo erikoissuunnittelija Mari Pirinen Kelasta.

– Näin palvelut tulevat sinne, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Milla Ikonen

Älä erehdy huijariksi Rikosnimike on petos tai törkeä petos yli 10 000 euron liikamak-suissa. Näistä rangaistuksena on yleensä sakko tai ehdollinen van-keusrangaistus.

Tiukka elämäntilanne voi ajaa etuuksien väärinkäyttöön vahin-gossa. Esimerkiksi pienillä ja epä-säännöllisillä tuloilla elävä henkilö ilmoittaa välillä työskentelypäivät ja välillä jättää ilmoittamatta. Tä-mä on kuitenkin väärin.

– Teko on tahallinen silloin, kun henkilö taloudellista etua saadak-seen salaa tai ilmoittaa valheelli-sen tiedon olosuhteistaan, Anitta Holappa kertoo.

Holappa uskoo, että väärinkäy-töksiä on enemmän kuin niitä tulee ilmi.

– Kela haluaa luottaa asiakkaisiin mutta samalla hoitaa sosiaaliturvaa vastuuntuntoisesti. Kelassa kehite-tään koko ajan uusia keinoja sosi-aaliturvan väärinkäytösten paljas-tamiseksi.

Satu Kontiainen

Yhteispalvelu on siellä, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.

Keski-ikäinen mies tuomittiin kuuden kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä petoksesta. Mies huijasi Kelalta liki 11 000 eu-roa työmarkkinatukea, vaikka oli samaan aikaan aloittanut yritystoi-minnan.

Tämä on yksi esimerkki työttö-myysturvan väärinkäytöksistä, joi-ta havaittiin Kelassa yhteensä 891 viime vuoden aikana.

Sosiaaliturvan väärinkäyttöä on luku- ja euromäärissä eniten juu-ri työttömyysturvassa. Seuraavak-si yleisimpiä väärinkäytökset ovat asumistuissa, joissa oli viime vuon-na noin 470 tapausta.

– Taustalla on tavallisesti se, että asumistuen saaja ei ole ilmoittanut tulojensa muutoksesta, kertoo laki-mies Anitta Holappa Kelasta.

Kolmanneksi eniten väärinkäy-töksiä on opintotuessa. Opiskelu-paikan saanut henkilö voi esimer-kiksi nostaa opintotukea, vaikkei todellisuudessa menekään opiske-lemaan.

Väärinkäyttöepäilyjä tulee esiin vuosittain noin 1 700. Noin 90 pro-senttia näistä etenee poliisille tut-kintaan – viime vuonna kaikkiaan 1 400. Vuonna 2010 tutkintapyyn-töjä tehtiin yhteensä 1 100.

– Talouden laskusuhdanne lisää väärinkäytöksiä, Holappa arvioi.

Väärinkäyttöepäily herää tyypilli-sesti joko asiakkaan hakemusta kä-siteltäessä tai viranomaisten tieto-jen vertailusta. Kela saa esimerkik-si verottajalta automaattisesti lis-tan henkilöistä, jotka ovat työsken-

nelleet ja nostaneet työttömyystur-vaa samaan aikaan.

Kela alkaa kerätä taustatietoja muun muassa Eläketurvakeskuk-selta ja asiakkaan työnantajalta. Tämän jälkeen Kelasta ollaan yh-teydessä asiakkaaseen.

– Jos tapaus vaikuttaa tahallisel-ta, Kela on velvollinen tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille, Anitta Holappa kertoo.

Poliisi aloittaa esitutkinnan. Sen jälkeen asia etenee syyttäjälle ja hyvin usein käräjille. Tutkinta-pyynnöistä johtaa tuomioon yli 80 prosenttia tapauksista.

– Takaisinmaksu ei poista rikos-oikeudellista vastuuta. Kun väärin-käytös on tehty, tekoa ei voi mak-saa tekemättömäksi, Holappa pai-nottaa.

rahojen palauT-Taja ei välTä TuomioTa.

asiaT hoiTuvaT nopeasTi.

2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

Terveys ■ 9

Tofu- jätski- poikaNelivuotiaan Steffen ruoka-aineallergiat, atooppinen ihottuma ja astma pysyvät kurissa huolellisella perushoidolla.

TEKSTI Elina Teerijoki ■ KUVAT Juha Törmälä

Otto-koira on Steffen kaveri. Koira voi sopia hyvin allergia-perheeseenkin. ruTiineisTa

ei saa luisTaa.

steffe Lindholmin, 4, lempiruokaa on makaronilaatikko. Hänelle se kuitenkin valmistetaan eri tavoin kuin muille: Steffe on vakavasti allerginen sekä maidolle että kananmunalle.

– Vasta-aineet ovat niin korkealla, ettei siedätys-tä kokeilla edes sairaalaoloissa, äiti Terhi Lindholm kertoo.

Steffen allergisuus tuli ilmi jo muutaman viikon iässä , kun hänelle puhkesi paha atooppinen ihottuma. Poikaa hoidettiin sairaalassa kuin palovammapotilas-ta: turvonneet kasvot oli peitetty harsositeillä. Terhi ryhtyi imetysdieetille, ja pian kävi ilmi, ettei Steffe kes-tä maitoa.

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

Vammaistukea raskaaseen hoitoonLääkehoitoa vaativa pikkulapsen vaikea astma oikeuttaa vammaistukeen.Kela uudisti keväällä käytäntönsä astmaa sairastavien lasten vammaistuen myöntä-misestä. Perusvammaistukeen on oikeus al-le viisivuotiaalla astmalapsella, jolla astma on todettu asianmukaisesti ja sitä hoidetaan Käypä hoito -suositusten mukaan säännöl-lisesti hengitettävällä, tulehdusta estävällä lääkityksellä vähintään puolen vuoden ajan.

Aiemmin merkitystä oli sillä, montako kertaa päivässä lääkettä käytettiin. Nyt käy-täntöä on yksinkertaistettu.

Yli viisivuotiailla lapsilla astman pitää lääkärinlausunnon mukaan olla vaikea, jotta voi olla oikeus vammaistukeen.

– Astman taudinmääritys ja lääkehoito ovat kehittyneet paljon. Astmalapsen hoi-dosta aiheutuvaan rasitukseen vaikuttaa eniten pahenemisvaiheiden määrä ja sairaa-lahoidon tarve, joka on vähentynyt erityi-sesti yli nelivuotiailla, selittää johtava lääkä-ri Raili Pirttimäki Kelan terveysosastolta.

Myös ruoka-aineallergioiden hoito ja tuen myöntämisen ohjeet ovat muuttumassa. Al-lergioiden hoidon painopiste on viime vuo-sina siirtynyt välttämisestä siedätykseen ja sietokyvyn vahvistamiseen. Kelan uusissa ohjeissa tämä otetaan huomioon ja tuki tu-lee kohdistumaan vaikeaa ruoka-allergiaa sairastaville lapsille. Uudet ohjeet valmistu-vat syksyn kuluessa.

Atooppisen ihottuman hoidossakin pai-notetaan vaikeahoitoisuutta.

– Usein tällaiset sairaudet menevät limit-täin, eli samalla lapsella on sekä astmaa et-

tä allergiaa. Vammaistuki-päätöksessä otetaan huo-mioon hoidon kokonais-rasitus, Raili Pirttimäki sa-noo.

Kela tukee allergia- ja astmaperheitä vammaistu-en lisäksi lääkekorvauksin ja sairaanhoitokorvauksin. Sopeutumisvalmennus-kursseista Kela korvaa se-kä itse kurssin että matka-

kulut ja ylläpidon. Vanhemmat saavat kurs-sista myös kuntoutusrahaa.

Koulutuspäällikkö Hanna Pellikka Al-lergia- ja astmaliitosta kertoo, että kurssit on räätälöity liiton ja Kelan yhteistyössä lapsen iän ja oireiden mukaan.

– Kursseilla on erikoislääkäreiden ja ravit-semusterapeuttien luentoja, perheterapeut-tien vetämiä vertaistukiryhmiä aikuisille ja ruoka-allergisten kursseilla dieettikokin ve-tämä ruoanlaittopäivä. Tärkeimmäksi per-heet yleensä kokevat vertaistuen. Allergia-perheissä on vietetty monia valvottuja öitä, Pellikka sanoo.

Vuosittain vajaa puolet kiinnostuneista perheistä pääsee mukaan sopeutumisval-mennukseen. Valinnassa painotetaan lapsen oireiden vaikeutta.

Elina Teerijoki

Lisätietoa internetistä www.kela.fi/vammaistuet ja www.kela.fi/kuntoutus.

Terveys ■ 11

– Testien mukaan Steffe on allerginen vähän kaikel-le, mutta muna ja maito ovat pahimmat. Muiden kans-sa tulee toimeen.

Terhi ja Jussi Lindholm tutustuivat allergioihin jo isosisko Stellan, 6, taaperoaikana. Myös Stella oli al-lerginen maidolle ja munalle, mutta hänen allergiansa menivät ohi parin vuoden iässä.

Steffen ruoka-aineallergiat ovat hengenvaarallisia. Jos hän saa tipankin maitoa, seuraa anafylaktinen reak-tio, jota on välittömästi hoidettava adrenaliinipistok-sella. Muutaman kerran näin onkin käynyt, eikä perhe lähde mihinkään ilman mukaan pakattua adrenaliinia ja omia eväitä.

– Steffe osaa onneksi jo itsekin varoa. Päiväkodissa toinen lapsi tyhjensi puurolautasen maitoineen Steffen lautaselle. Hoitajat eivät huomanneet, mutta poika itse osasi kertoa siitä heille, Terhi kertoo.

Perhe syö pääosin kaikille sopivia ruokia. Kun jo-honkin on käytetty maitoa tai munaa, ruoat merki-tään tarkasti jääkaappirasioihin. Tuoteselosteet on tutkittava , sillä maitoproteiinia on ruoissa monessa eri muodossa.

– Joskus luullaan, että maitoallergikko voi syödä lak-toosittomia maitotuotteita, mutta näin ei ole. Esimer-kiksi herajauhe aiheuttaa Steffelle reaktion.

Astma ja ihottuma yhteydessäRuoka-aineallergioiden lisäksi Steffen atooppinen ihottuma vaatii jatkuvaa hoitoa. Vanhempien sanojen mukaan ihottuma on aina ”joko paha tai tosi paha”. Säännöllisen perushoidon ansiosta ihottuman hoito on nyt kohtuullisesti tasapainossa.

– Rutiineista ei saa luistaa. Rasvaus aamuin illoin pi-tää ihottuman kurissa, Terhi ja Jussi kertovat.

Perusvoidetta kuluu puoli kiloa kahdessa viikossa. Lisäksi Steffellä on käytössä Protopic-lääkevoide, jota määrätään, kun kortisonivoiteet eivät auta.

Lindholmit osallistuivat kesällä allergia- ja astma-perheiden sopeutumisvalmennuskurssille. Kelan kor-vaamalta kurssilta tarttui mukaan hyödyllistä tietoa esimerkiksi voiteiden käytöstä.

– Vertaistuki oli tärkeää sekä aikuisille että lapsel-le. Kurssilaisista jokaisella oli omat varottavat asiansa, Steffe oli siellä ihan tavallinen lapsi.

Kurssilta tuli myös tieto astman ja atooppisen ihot-

ihoTTuma vaaTii jaTkuvaa hoiToa.

Juokseminen vaikeuttaa Steffen hengitystä. Astma-oireista huolimatta hän jak-saa hyppiä trampoliinilla ja pyöräillä pitkiäkin matkoja.

10 ■ Terveys

Hui, kylmää! Jussi-isä tietää, että atooppisen ihottu-man hyvällä hoidolla voi välttää astman kehittymisen.

Perusvoidetta kuluu kilo kuukaudessa. Tarvittaessa käytetään kortisonivoiteita ja Protopic-lääkevoidetta.

tuman yhteydestä. Jos atooppinen ihottuma on pit-kään tulehdustilassa, se voi vaikuttaa astman kehitty-miseen.

– Kannattaa mennä lääkäriin heti, kun huomaa lap-sella atooppisen ihottuman oireita. Jos rasvaamalla voi välttää astman kehittymisen, se on iso asia, Terhi ja Jussi sanovat.

Haastatteluhetkellä Steffe on menossa rasituskokee-seen, jossa arvioidaan, onko hänellä astma. Juoksemi-nen ja trampoliinilla hyppiminen vaikeuttavat hengi-tystä, ja Steffellä on jo käytössä keuhkoputkia avaava lääke.

Koira voi asua allergiaperheessäSteffestä on aiemmin maksettu Kelan vammaistukea, mutta tällä hetkellä tukea ei tule. Jos Steffe saa astma-diagnoosin, Kelaan lähtee uusi hakemus.

– Lääkekulujen lisäksi ihottuma lisää vaatekustan-nuksia, sillä rasva ja verille raapiminen pilaavat vaat-teita, Terhi kertoo.

Haastattelun aikana jaloissa pyörii perheen lemmik-ki, jo ennen lapsia perheeseen tullut kerrynterrieri Ot-to. Kiharakarvainen rotu valittiin Jussin heinänuha- ja eläinallergiataustan takia.

– Otosta ei juuri irtoa karvaa tai hilsettä. Otto oli vä-lillä veljeni perheessä, kun kokeilimme, vaikuttaako se Steffen ihottumaan, mutta koiran poissaololla ei ollut mitään vaikutusta.

Otto on Lindholmeille suuri ilo. Koiran kanssa ul-koillaan ja lenkkeillään koko perheen voimin.

Astmapotilaalle suositellaankin nykyisin liikuntaa yleiskunnon kohottamiseksi. Steffe jaksaa hyvin pyö-räillä kymmenenkin kilometriä päivässä. Uima-altaas-sa käyntiä kokeiltiin sopeutumisvalmennuskurssilla, ja oli mukava huomata, ettei se aiheuttanut iho-oireita.

Vaikka Steffe ei juo maitoa eikä syö munia, moni-puolista ruokaa ja herkkujakin riittää. Vegaanikeitto-kirjoista löytyy maidottomia ja munattomia reseptejä, ja maidon voi korvata kaura- ja soijatuotteilla.

– Tofujäätelöstä Steffe tykkää, vanhemmat tietävät.

Lisätietoa astman ja allergian hoitokäytännöistä saa Kansallisen allergiaohjelman tiedotussivustolta www.allergiaterveys.fi.

välTTä-misesTä kohTi sie-däTysTä.

l A S T E n A S T m A l ä ä K E O i K E u d E T O v A T v ä h E n T y n E E T

■ Kroonisen keuhkoastman vuoksi myönnetyt lääkekorvausoikeudet(lkm, vuoden lopussa voimassa olleet)

12 000

10 000

8 000

6 000

4 000

2 000

02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

■ 0–4 v■ 5–9 v■ 10–14 v■ 15–19 v

Lähd

e: K

ela

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

isyysvapaata halutaan selkeyttää

Hallitus esittää muutoksia isyysvapaaseen ensi vuodelle. Suunnitteilla on, että isä saisi jatkossa yhteensä 54 arkipäi-vää isyysvapaata, eivätkä isän vapaat jatkossa enää vähen-täisi vanhempainvapaata. Va-paan ajalta isä saisi isyysrahaa Kelasta.

Nykyinen isäkuukausi pois-tuisi käytöstä. Isällä olisi edel-leen mahdollisuus käyttää myös vanhempainvapaata ja hoitovapaata.

Jos muutokset hyväksytään, ne tulevat voimaan ensi vuon-na. Nykyisin isä saa 18 arkipäi-vää isyysrahaa. Lisäksi jos isä käyttää vähintään 12 viimeistä vanhempainrahapäivää, hän saa 1–24 ylimääräistä isyysra-hapäivää.

Muutoksilla halutaan sel-keyttää isän perhevapaita. Li-sätietoja sosiaali- ja terveys-ministeriön sivuilta www.stm.fi > Vireillä> Lainsäädän-töhankkeet > Toimeentulo- ja vakuutusasiat.

moni nuori saa kelasta asumistukea

Viime vuoden lopussa Kelas-ta sai asumistukea kaikkiaan 648 000 henkilöä eli 12 % vä-estöstä. Yleisimmin asumistukea saa-vat 20–24-vuotiaat, joista jo-pa 40 % saa Kelasta tukea asu-mismenoihinsa. Suurta osuut-ta selittää opiskelijoille mak-settava opintotuen asumislisä, jota sai viime vuoden lopus-sa yhteensä 151 000 henkilöä. Nuorissa ikäluokissa on myös paljon yleistä asumistukea saavia.

Joka kymmenes alle 30-vuo-tias asuu ruokakunnassa, jolle maksetaan yleistä asumistu-kea. Yleisen asumistuen saa-jista reilu kolmannes on lap-siperheitä, joissa asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Yksin asu-via tuen saajista on lähes 60 %, ja moni heistä on alle 30-vuo-tias. Yleistä asumistukea saa-vissa ruokakunnissa asui vii-me vuoden lopussa 315 000 henkilöä.

Koti&Perhe ■ 13

meillä asuu talonmies

millainen perheenjäsen sinä olet? Oletko koeavopuoliso, keinottelu-kumppani vai talonmies. Näitä ja kaikkia muita perheenjäsentyyp-pejä yhdistävät Kelan tarveharkin-

taiset sosiaalietuudet. Kun haetaan vaikkapa yleistä asumistukea tai työmarkkinatukea, perheellä on väliä. Etenkin perheen yhteisillä tuloilla.

Aika usein etuuden hakijalle, joka Väestörekisteri-keskuksen osoitetietojen perusteella asuu samassa osoitteessa toisen henkilön kanssa, kolahtaa postilaati-kosta Kelan kirje. Siinä pyydetään selvittämään, asutko avioliitossa tai avioliitonomaisessa suhteessa kyseisen henkilön kanssa. Samalla kehotetaan toimittamaan tie-dot perheen tuloista ja omaisuudesta etuuden ratkai-semista varten. Etuus usein pienenee yhdessä asuvilla, mutta joskus kasvaakin.

Kela saa monenlaisia selvityksiä asumisolosuhteista ja perhetilanteesta. Useimmiten asiat selviävät helpos-ti. Joskus parisuhteen tuoma sosiaalietuuden menettä-minen kirpaisee. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus lak-kautetaan, kun on muuttanut avoliittoon uuden kump-panin kanssa. Mutta onhan uusi rakkaus aina yhden sosiaalietuuden väärtti?

Nuori nainen ilmoittaa selvi-tyksessä vilpittömäsi ja uskotta-vasti olevansa samassa osoittees-sa asuvan nuoren miehen kans-sa koeavoliitossa. He kokeilevat yhdessä asumista ja katsovat, mi-ten se sujuu. He ilmoittavat kyl-lä koeajan jälkeen Kelaan, jos he menevät avoliittoon. Tämä on ihan järkeen käypää ja ymmär-rettävää, vai mitä. Avoliitosta on tullut muutamassa vuosikymme-nessä lähes yhtä jäykkä instituu-tio kuin avioliitosta. Nyt nuoret

suosivat koeavoliittoa. Silloin he eivät koe olevansa pariskunta sosiaalietuutta ratkaistaessa.

Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa. Kelan tie-toon tuli työmarkkinatukea saavan miehen muut-to keski-ikäisen naisen omakotitaloon. Tiedustelu asuinolosuhteista lähti molemmille osoitteessa asu-ville. Nainen vastasi, kyllä, asumme avoliitossa. Suhde vaikutti perin merkilliseltä, kun mies vastasi olevan-sa talonmies. Talonmies, joka tekee lumityöt ja nuk-kuu yksin yläkerran kammarissa. Vaikka tutkimusten mukaan onnellisessa avioliitossa ei paljon puhuta, niin ehkä suhteen alussa kannattaa keskustella sen verran, että tietää onko kyseessä työsuhde vai jotakin muuta.

Joskus on edullisempaa olla parillinen kuin yksinäi-nen. Yhdessä asuvat nuoret naiset keksivät astua rekis-teröityneeseen parisuhteeseen, jotta saavat enemmän asumistukea. Tahdotko sinä tulla keinottelumielessä minun lesbokumppanikseni? Tahdon, kunnes sosiaa-liturvalainsäädäntö muuttuu yhdenvertaiseksi yksin asuvalle ja pariskunnalle.

Kelan asiakaspalvelussa voi sanoa niin kuin siinä eräässä mainoksessa – elämä on! Ja onneksi on erilaisia ihmisiä, vaihtuvia tilanteita ja paljon inhimillisiä teko-ja ja toimia. Kaikesta huolimatta Kela on elämässä mu-kana ja muutoksissa tukena, asuitpa yksin tai kaksin.

onhan uusi rakkaus sosiaali-eTuuden väärTTi?

Kolumni | Pirjo MyyryKirjoittaja on Kelan yhteyskeskuksen johtaja

12 ■ Koti&Perhe

an

nik

a s

öd

eR

bl

Om

Suomessa menee vuosittain naimisiin noin 30 000 pa-ria. Avioeroon päättyy joka vuosi noin 13 000 liittoa. Parisuhteita rekisteröitiin viime vuonna 330, ja 85 re-kisteröitynyttä paria erosi.

Suomalaiset vaihtavat aviosäätyä entistä vilkkaam-min: esimerkiksi 1960-luvulla avioeroja oli vuosittain alle 6 000.

Avoliittojen suosio kasvaa: viime vuonna melkein viidennes lapsiperheistä oli avoparien perheitä.

Kelan tuissa aviosäädyllä on harvoin merkitystä, kos-ka Kela kohtelee avoliittoa ja avioliittoa useimmissa tapauksissa samalla tavalla. Kelan johtava tutkija Ani-ta Haataja kertoo, että yhdessä asuminen vaikuttaa muun muassa asumisen tukiin, kansaneläkkeeseen ja lastenhoidon tukiin.

– Puolison tulot voivat estää esimerkiksi yleisen asu-mistuen saamisen kokonaan.

– Suomessa parit asuvat usein yhdessä jo ennen nai-misiin menoaan, joten usein heidän tukensa säilyvät häiden jälkeen ennallaan.

Muutamaan tukeen aviosääty kuitenkin vaikuttaa. Sotilasavustuksessa puolisoksi katsotaan vain avio-puoliso, jos parilla ei ole lapsia. Lapsen äidistä erillään asuva isä voi saada isyysrahaa ja isäkuukauden vain, jos on äidin kanssa naimisissa. Avopuolison kuoleman jälkeen ei voi saada leskeneläkettä.

– Jos aviopuolisot asuvat erillään muusta syystä kuin välien rikkoutumisen vuoksi, esimerkiksi työn takia, Kela katsoo heidän asuvan yhteisessä taloudessa.

Sosiaaliturvaan sisältyy oletus, että sekä avio- että avopuolisot huolehtivat tarvittaessa toistensa toi-meentulosta. Kuitenkin erityisesti nuorten avoliitot

ovat usein väljiä: molemmilla on omat rahansa ja ta-loutensa.

Lain mukaan avopuolisot eivät ole vastuussa tois-tensa elatuksesta, toisin kuin aviopuolisot.

– Siksi on ristiriitaista, että sosiaaliturvan vähim-mäisetuudet, kuten työmarkkinatuki, kohtelevat avo- ja avioliittoja samalla tavalla, Anita Haataja sanoo.

Perhesuhteiden vaikutus Kelan tukiin on vähenty-nyt ajan kuluessa. Huoltajalisät ovat poistuneet ja lap-sikorotuksia maksetaan vain työttömyysetuuksiin ja eläkkeisiin. Tuet ovat yhä yksilöllisempiä. Haatajan mukaan tämä johtuu ennen kaikkea sukupuolten tasa-arvoistumisesta: nykyään lähtökohtana on ajatus, että molemmat puolisot elättävät itsensä.

Sosiaaliturvakin pyrkii yhä enemmän siihen, ettei-vät puolisot ole taloudellisesti riippuvaisia toisistaan. Tuorein esimerkki tästä on ensi vuoden alussa voi-maan tuleva lakimuutos, jonka jälkeen puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen. Puolison tulo-jen vaikutus opintotuen asumislisään poistui vuonna 2008.

Yksilölliset tuet seuraavat jouhevasti mukana eri elämäntilanteissa, koska niitä ei tarvitse tarkistaa muuttuvien perhesuhteiden takia.

– Toisaalta perhekohtaisuuskin on perusteltua. On kalliimpaa asua yksin kuin yhdessä, kun kustannuksia ei voi jakaa. Pitäisikö sosiaaliturvaan vähimmäisetuuk-siin kuulua yksin asuvan lisä? Anita Haataja pohtii.

Milla Ikonen

Tutustu uuteen Kun elämäntilanne muuttuu -sivustoon osoitteessa www.kela.fi/muutostilanne.

Hyvät eväät elämän alkuun

TueT ovaT yhä yksilölli-sempiä.

Yhdessä suhteessa liitossaYhdessä asuminen vaikuttaa Kelan tukiin enemmän kuin aviosääty.

Äitiyspakkaus tarjoaa turvalliset lähtökohdat ensikuukausille.

Hyvää huomenta vau-va! Turvallisen kokoi-sessa äitiyspakkauslaa-tikossa ovat uinuneet monen perheen vas-

tasyntyneet. Pakkauksessa on myös laatikkoon sopiva patja ja peitto sekä vuodevaatteet. Laatikon uusi Suku-puu-aiheinen kuvitus kertoo tarinaa siitä, miten lapsi syntyy osaksi per-hettä ja läheistensä piiriä.

Maitohetken jälkeen vaihdetaan vaatteet puhtaisiin. Vauva saa päälleen yhdet äitiys-pakkauksen suosi-

tuimmista vaatteista. Tänä vuonna turkoosi body ja potkuhousut sai-vat runsaasti kiitosta. Myös sukka-housujen paluuta pakkaukseen pi-dettiin hienona. Pakkauksessa on runsaasti vauvan trikoovaatteita bodystä potkuhousuun ja myssyis-tä sukkiin.

Aamupäivän puuhat väsyttävät jo, ja rai-tis ilma houkuttelee uneen hetkessä. Vau-va saa ylleen lämpi-

män ulkohaalarin. Talvipakkasilla alle sujautetaan pakkauksessa tu-leva villahaalari, kesällä tarkenee kevytvanupuvussa. Lopuksi kietai-su makuupussiin, ja olo on lämmin ja turvallinen.

Kylpy rauhoittaa vilk-kaan päivän päätteek-si. Hupullinen pyyhe lämmittää. Moni perhe kiittelee pakkauksen

tarjoavan tarvikkeita, joita ei muu-ten ymmärtäisi hankkia: pehmeä hiusharja, kynsisakset, ruokalappu, kuvakirja, kylpyveden lämpömitta-ri, hammasharja puhkeaville ham-paille, kestovaippoja kokeiluun ja täydennystä harsoliinoihin.

Heidi Liesivesi

äiTiys-pakkaus sisälTää noin 50 TuoTeTTa.

san

na

ma

nd

eR

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

m u T K A T T O m A S T i v E r K O S S A

Työtön työnhakija Tuusulasta tekee työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen (TT2).

■ Tuusulan TT2-imoitukset käsitellään Järvenpäässä. Prosessi vaihtelee eri puolilla maata.

14 ■ Opiskelu&Työ

asumistuen tarkistukseen lisää joustoa

Pitkäaikaistyöttömän työl-listyessä ja tulojen kasvaessa asumistuki on yleensä tarkis-tettu kolmen kuukauden ku-luttua työllistymisestä. Ensi vuoden alussa tarkistusjak-son on suunniteltu pidenty-vän siten, että asumistuki tar-kistetaan vasta kuusi kuukaut-ta pitkäaikaistyöttömän työl-listyttyä. Hallitus on antanut esityksen eduskunnan käsit-telyyn.

Esimerkiksi jos työmark-kinatukea tai peruspäivära-haa yli vuoden saanut asiakas työllistyy 15.5., hänen tuken-sa tarkistettaisiin normaalisti 1.6. alkaen tulojen nousun pe-rusteella. Uudistuksen vuoksi tarkistus lykkääntyy tehtäväk-si vasta 1.9.

Asumistuen muut tarkistus-perusteet ovat edelleen voi-massa. Jos 15.5. työllistyvä pit-käaikaistyötön asiakas vaikka-pa muuttaa 1.7., hänen tukensa tarkistetaan heinäkuun alus-ta. Kaikki hänen olosuhteensa huomioidaan sen hetken mu-kaisina. Lykkäys voi jäädä to-teutumatta myös kokonaan, jos muu tarkistus tulee tehtä-väksi samanaikaisesti työllis-tymisen kanssa.

mielenterveys- kuntoutusta nuorille

Kelan uutena kurssimuotoise-na kuntoutuksena käynnisty-vät vuoden 2013 alussa nuoril-le mielenterveyskuntoutujille tarkoitetut kurssit. Kursseja järjestetään nuorille, joilla on lievää tai keskivaikeaa masen-nusta tai paniikki- tai ahdis-tushäiriötä.

Kursseja järjestetään erik-seen 16–22-vuotiaiden ja 23–30-vuotiaiden ryhmille. Kurssien tavoitteena on edis-tää nuoren opiskelu-, työ- ja toimintakykyä. Kurssit toteu-tetaan joko avo- ja laitoskurs-seina tai käyntikertamuotoi-sina ryhmäkokoontumisten ja yksilökäyntien yhdistelminä.

Tarjolla oleviin kuntoutus-kursseihin voi tutustua inter-netissä www.kela.fi/kuntou-tuskurssihaku.

Opiskelu&Työ ■ 15

Työttömyysturva uudistuuensi vuonna

Työttömyysturvaan on tulos-sa kolme suurta muutosta ensi vuoden alusta. Hallitus antoi esitykset eduskunnan käsitte-lyyn syyskuussa.

Keskeisin uudistus on työ-markkinatuen tarveharkinnas-ta luopuminen puolison tulo-jen osalta. Puolison tulot eivät enää vuoden alusta alkaen vai-kuta työmarkkinatukeen.

Jos työttömän pariskun-nan toinen osapuoli on saanut töitä, tähän asti toisen saama työmarkkinatuki on saatta-nut pienentyä samanaikaises-ti. Näin käytössä olevat tulot eivät ole nousseet odotetusti.

Vuoden alussa luovutaan myös vuosilomakorvausten jaksottamisesta. Tähän saak-ka korvaus pitämättömis-tä lomista on maksettu työn päättyessä. Lomakorvaus on syönyt oikeuden työttömyys-etuuteen, jota on alettu mak-saa vasta myöhemmin.

Vuoden 2013 alusta oikeus työttömyysetuuteen syntyy suoraan normaalin omavas-tuuajan jälkeen. Työttömyys-päivärahoissa omavastuuaika on seitsemän päivää ja työ-markkinatuessa viisi päivää.

Kolmantena uudistuksena kokeillaan työllistymisbonus-ta. Yli 500 päivää työmarkki-natukea saaneille maksetaan yhden kuukauden työmarkki-natuki täysimääräisenä työl-listymisen jälkeen. Vastaa-vasti bonuksen saa myös sil-loin, kun enimmäisaika työt-tömyyspäivärahaa on tullut täyteen.

Työllistymisbonusta mak-setaan kuntakokeiluun vali-tuissa 61 kunnassa vuoden 2015 loppuun asti.

Uudistuksen tarkoitus on kannustaa vastaanottamaan tarjottu työ. Kun työnhaki-ja ottaa vastaan osa-aikaisen työn, työttömyysetuuden so-vittelu myöhästyttää usein etuuden maksamista. Kokei-lun ansiosta toimeentuloon ei tule katkosta.

j u h a t ö R m ä l ä

Rahat tilille nopeammin

Työttömyysajan ilmoituksen voi tehdä verkossa tai vaihtoehtoises-ti täyttämällä lomakkeen (TT2) ja postittamalla sen Kelaan.

Kelan tutkimusten mukaan työt-tömyysturva-asiakkaista yli 90 prosenttia tietää, että työttömyys-ajan ilmoituksen voi tehdä verkos-sa. Silti moni toimittaa ilmoituksen yhä paperilla.

Kela on keskittänyt työttömyys-turvan maksamisen tiettyihin toi-mipisteisiin. Paperilomakkeella

tehty ilmoitus matkaa kuljetukses-sa ja skannauksessa vähintään päi-vän tai pari ennen maksatusta. Asi-aan ei vaikuta se, tuodaanko ilmoi-tus toimistoon vai lähetetäänkö se vastauskuoressa Kelaan.

Rahat tulevat varmimmin tilil-le ajoissa, kun ilmoituksen tekee verkossa. Asiointipalveluun kir-jaudutaan verkkopankkitunnuksil-la osoitteessa www.kela.fi/asiointi.

Satu Kontiainen

nyT näen Tulevai-suuden hyvänä.

Opiskelu voi koetella mielenterveyttäLauri Kaunisto ei tuntenut opiskelualaansa omakseen ja masentui.

– Minulla oli jonkinlainen identiteettikriisi opiske-luun liittyen, sillä en tuntenut olevani omalla alallani.

Ensimmäisen vuoden jälkeen Laurin opinnot hidas-tuivat, ja jonkin ajan kuluttua häntä näki yhtä harvem-min yliopistolla. Kun hän lähti hoitoon, hänellä oli ku-lunut jo yli vuosi lähes ilman opintosuorituksia.

– Henkilökunta ei kysellyt niiden perään eikä voin-nistani, enkä olisi suhtautunutkaan sellaisiin kyselyi-hin mitenkään suopeasti.

Läheisimpien opiskelukavereiden kanssa Lauri jut-teli asioista ja sai heiltä jonkin verran tukea.

Lauri Kaunisto on ollut tyytyväinen opintoihin vaihdet-tuaan pääainetta. Masennus on jää-nyt taakse.

Silloinen suomen kielen opiskelija Lauri Kaunisto menetti kolmannen opiskeluvuotensa aikana hetkek-si täysin toimintakykynsä. Lauri kiittää sairaanhoitaja-äitiään nopeasta toiminnasta hoitoon pääsemisestään.

– Paraneminen alkoi melkein heti siitä hetkestä, kun sain apua. Toimintakykyni oli palautunut jo kahdessa kuukaudessa, Lauri muistelee noin neljän vuoden ta-kaisia aikoja.

Lauri ymmärsi, että hän oli voinut huonosti jo toista vuotta. Hän oli eristäytynyt välttelemällä kavereitaan ja häpesi itseään.

Lauri ei halunnut hakea apua Ylioppilaiden tervey-denhoitosäätiöltä (YTHS), sillä hän ajatteli siellä lä-hinnä kehotettavan ryhdistäytymään opiskelijana. Äi-tinsä kanssa hän löysi yksityislääkärin, jonka vastaan-otolle pääsi lähes saman tien.

– Söin jonkin aikaa masennuslääkkeitä, joiden uskon myös auttaneen.

Lauri kävi noin vuoden verran terapiassa. Hän ko-kee saaneensa lääkäriltään myös hyvää ammatinvalin-nanohjausta.

– Myöhemmin vaihdoin pääaineeni hallintotieteek-si, sillä halusin päästä ratkomaan ihmisten käytännöl-lisiä ongelmia.

Lauri on nyt neljän vuoden ajan opiskellut omalta tuntuvalla alalla, ja opinnot ovat edenneet tavoiteaika-taulussa. Hän on jo löytänyt oman alansa töitäkin ja työskentelee osa-aikaisesti taloussihteerinä.

– En ole enää kärsinyt masennuksesta. Nyt näen tu-levaisuuteni hyvänä.

Mia Hemming

Työttömyysajan ilmoitus kannattaa täyttää paperilomakkeen sijaan verkossa.

Joka kolmas opiskelija oireileeYlioppilaiden terveydenhoitosäätiöllä (YTHS) on monenlaista toimintaa ja henkilökuntaa auttamassa opiskelijaa mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä.

– Joskus kertaluonteinen keskustelukin auttaa jo paljon. Tarvittaessa on saatavissa monipuolisesti yksi-lö- tai ryhmähoitoja, kertoo mielenterveyden ylilääkä-ri Pauli Tossavainen YTHS:stä.

Tarvittaessa opiskelijaa neuvotaan myös Kelan kun-toutuksena järjestettävän psykoterapian hakemisessa. Joskus opiskelija ohjataan hakemaan Kelan tukemaa ammatillista kuntoutusta, jossa voidaan etsiä sopivia työ- ja koulutusmahdollisuuksia.

– Joskus opiskelija päätyy tilanteeseen, ettei yliopis-to-opiskelu sovi. Silloin yritämme tukea luopumispro-sessissa.

Opiskeluun liittyvät tai elämän mukanaan tuomat vaikeudet ovat usein opiskelijoiden mielenterveyden kuormittumisen taustalla. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokema stressi ja psyykkiset häiriöt heidän joukossaan ovat lisääntyneet.

– Sairauspäivärahalle ja kuntoutustuelle on joutunut 2000-luvulla huomattavasti enemmän alle 30-vuotiai-ta kuin aiemmin, paljon myös opiskelijoita.

Valtaosa opiskelijoista voi hyvin, mutta oireilu on melko yleistä: lähes kolmannes opiskelijoista kokee psyykkisiä vaikeuksia. Tossavaista huolestuttaa nii-den opiskelijoiden määrä avun hakijoissa, jotka ovat olleet jo vuosia täysin syrjäytyneitä. Siksi hän perään kuuluttaa riittävää ohjausta, tukea ja varhaista puuttu-mista tarvittaessa niin opiskelijatutoreilta kuin henki-lökunnalta.

Mia Hemming

A) Hän palauttaa ilmoituksen Tuusulan toimistoon.

Ilmoitus lähtee kirjeenä postin lajitteluun.

Kirje lajitellaan postin lajittelukes-kuksessa Vantaalla.

Kirje toimitetaan Helsinkiin käsiteltäväksi.

Jos tapaus on epäselvä, kirje skannataan ja lähetetään käsiteltäväksi Järvenpään toimistoon.

Sähköinen ilmoitus käsitellään Järvenpään toimistossa.

Jos tapaus on selvä, ilmoitus käsitellään ja tuki maksetaan.

B) Hän jättää ilmoituksen pos-tin kannettavaksi.

C) Hän tekee ilmoituksen kela.fi -asiointipalvelussa.

Työttömyys-turva makse-taan. a

nn

ika

sö

de

Rb

lO

m

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

Terveys ■ 1716 ■ Terveys

hammashoidon hinnat vertailussaKelan verkkosovelluksen avulla voi vertailla yksityis-ten hammashoitopalveluiden hintoja eri puolella Suomea. Palvelu on Kelan tilastotieto-kanta Kelastossa internetissä osoitteessa www.kela.fi/hin-tavertailu.

Palvelussa voi vertailla tie-toja sekä kunnittain että laa-jempien aluejakojen mukaan ryhmiteltyinä.

Hammaslääkärien yleisim-pien toimenpiteiden lisäksi raportista voi tarkastella 54:n eri sairaanhoitopalvelun sekä muun muassa yleisimpien röntgen- ja laboratoriotutki-musten keskimääräisiä hin-toja.

Tiedot perustuvat sairaan-hoitokorvausten maksamisen yhteydessä muodostuviin re-kistereihin.

Nyt palvelussa on saatavil-la vuosien 2010 ja 2011 tiedot, ja palvelun tiedot päivitetään vuosittain helmi- ja maalis-kuun vaihteessa.

sairaanhoidon korvaukset euromääräisiksiHallitus ehdottaa eduskun-nalle, että sairaanhoitokorva-usjärjestelmää yksinkertaiste-taan siten, että jatkossa Kela vahvistaisi yksityisen lääkärin ja hammaslääkärin palkkioille sekä eri tutkimuksille ja hoi-doille euromääräisen korvaus-perusteen. Samalla luovuttaisiin tutki-muksen ja hoidon korvaami-sen yhteydessä perittävästä 13,46 euron kiinteästä omavas-tuusta.

Nykyisin korvauksen määrä lasketaan prosenttiosuutena Kelan vuosittain vahvistamas-ta taksasta.

Euromääräinen korvaus helpottaisi yksityisistä tervey-denhuoltopalveluista perittä-vien hintojen vertailua. Asia-kas tietäisi jo etukäteen korva-uksen määrän ja oman maksu-osuutensa.

Laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia lukuun ottamatta korvaustaso säilyisi ennallaan. Euromääräisiin korvauksiin on tarkoitus siirtyä vuoden 2013 alussa.

”Olen täynnä elämää”Virkeällä mielellä jaksaa iän mukanaan tuomien vaivojen kanssa.Ensi kuussa 88 vuotta täyttävä mäntsäläläinen Olga Johansson iloitsee terveydestään. Hyvä vointi ei ole hänelle kuitenkaan itsestäänselvyys. Miehensä kuo-leman jälkeen kaksi vuotta sitten Olga kärsi huimaus-kohtauksista ja sydämen rytmihäiriöistä.

– Lääkäri vetosi korkeaan ikääni. En kuitenkaan hy-väksynyt sitä diagnoosiksi. Pyysin häntä tutkimaan, mistä sydänvaivat johtuvat.

Lääkäri määräsi uuden verenpainelääkkeen ja sy-dänlääkkeet rytmihäiriöön. Verenpainelääke osoittau-tui kuitenkin liian vahvaksi sirolle ihmiselle.

– Viikon päästä sänky alkoi keikkua. Kun käänsin kylkeä, sain kiertohuimauskohtauksen. Menetin taju-ni, ja ambulanssi haki sairaalaan.

Verenpainelääkkeet jätettiin sairaalassa Olgan pyyn-nöstä pois.

– Kotiin pääsyn jälkeen sinnittelin. Oloni oli niin heikko, että iloitsin, kun pääsin kulkemaan kahden sau-van kanssa 100 metrin matkan. Tutustuin ensi kertaa eineksiin. Viikon päästä lähdin kuitenkin jo kauppaan kärryn kanssa, sauva toisessa kädessä.

Olgan olo alkoi parantua, kun lääkkeet poistuivat eli-mistöstä. Nyt neljän kuukauden jälkeen vointi ja ve-renpaine ovat pysyneet hyvinä. Rytmihäiriö vaatii silti edelleen sydänlääkkeen, joka aiheuttaa hänelle pientä huimausta.

– En pidä sitä kovin vakavana. Jalat menevät välil-lä vähän minne sattuu, ja senioritansseissa tulee uusia koreografioita, Olga nauraa.

Työhönpaluun mahdollisuudet arvioitavaKun työntekijän sairaus pit-kittyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky.

Työntekijän on toimitetta-va työterveyslääkärin lausun-to jäljellä olevasta työkyvys-tä ja työhön paluun mahdolli-suuksista Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivärahapäi-vältä. Ilman työterveyshuol-lon lausuntoa sairauspäivära-haa ei makseta 90 päiväraha-päivän jälkeen.

matka katto nouseeKelan korvaamien matkojen matkakohtaista omavastuuta esitetään korotettavaksi vuo-den 2013 alusta nykyisestä 9,25 eurosta 14,25 euroon. Matka-kustannusten vuosittainen omavastuu eli niin sanottu matkakatto nousisi tällöin ny-kyisestä 157,25 eurosta 242,25 euroon.

Muutokset liittyvät hallituk-sen säästöpäätöksiin. Niiden mukaan vuosittaisia sairaus-vakuutusmenoja on vähen-nettävä 153 miljoonalla eurol-la. Tästä summasta matkakus-tannusten osuus 20 miljoonaa euroa, lääkekorvausten osuus 113 miljoonaa ja yksityisten terveydenhuoltopalvelujen käytöstä maksettavien Kela-korvausten osuus 20 miljoo-naa euroa.

sairauspäivärahan hakuaika lyheniKesäkuun alusta lähtien saira-uspäivärahaa on pitänyt hakea kahden kuukauden sisällä sii-tä, kun työkyvyttömyys on al-kanut. Myös osasairauspäivä-rahaa on haettava kahden kuu-kauden kuluessa osa-aikatyön alkamisesta.

Kun työantaja maksaa sai-rausajan palkkaa ja hakee Ke-lalta sairauspäivärahaa, työn-tekijän työstäpoissaoloajan palkkatiedot voi ilmoittaa Ke-laan joko työnantajien asioin-tipalveluissa tai lomakkeella Ilmoitus työnantajan maksa-masta palkasta (Y17).

na

na

uit

tO

Olga Johanssonin kävelylenkillä on vaihtelevaa maastoa ja yli 80 porrasta.

Olga ehti kaatua kolme kertaa, kun huimaus oli pa-himmillaan. Kaatumisenpelko ei ole silti vaivannut. Hyvänä apuvälineenä ovat kävelysauvat.

– Ne ovat niin urheilullisetkin! Mikään paikka ei ole murtunut onneksi. Olen syönyt vuosikymmeniä D-vi-tamiinilisää ja kalkkia.

– Liikaa ei silti kannata riskeerata. Jätin pyöräilyn. Pääsen kauppaan hyvin kävellen.

Olga käy kävelyllä päivittäin. Hautuumaalle on noin kilometrin matka, jonka varrella on vastamäkeä ja 82 porrastakin.

Liikunta on ollut Olgalle aina tärkeää: jumppaa, tan-hua ja joogaa hän ehti harrastaa vuosia. Joogasta tuttu-ja rentoutusharjoituksia hän tekee edelleen. Jos vointi pysyy hyvänä, Olga suunnittelee jatkavansa vuoden-vaihteesta senioritansseissa.

– Olen saanut sieltä paljon ihania ystäviä. Yksin asuvan ihmisen ei tarvitse olla yksinäinen. Tämä on omasta asenteesta kiinni. Seurustelen rohkeasti ihmis-ten kanssa.

Olga ei koe vielä olevansa valmis palvelutaloon.– Viihdyn omassa kodissani. Lapsenlapsi hankki

apuvälineeksi turvapuhelimen, ja minulla on nykyisin kuulolaite. Elämänlaatu parani huomattavasti myös kaihileikkauksen ansiosta.

– Olen täynnä elämää. Huomisesta ei voi tietää, mut-ta en ryhdy sen takia tämän päivän iloja pilaamaan. Iloitsemalla kerään voimia vastoinkäymisten varalle.

Satu Kontiainen

■ Yli 65-vuotiaiden mahdollisuudet osallistua Kelan kurssimuotoiseen kuntoutukseen paranevat vuoden alusta, sillä useiden kurssien ikärajoja korotetaan tai ne poistetaan kokonaan. Esimerkiksi muistisairauksia sairastavat voivat osallistua kuntoutukseen 75- vuotiaiksi asti.

■ Omaishoitajien kursseille voi osallistua myös hoidettava omainen. Omaishoitajan on helpompi osallistua kurssille, kun hoidettavalle omaiselle ei tarvitse etsiä hoitopaikkaa.

■ Kelan kuntoutuskurssien tarjontaan voi tutustua internetissä www.kela.fi/kuntoutuskurssihaku.

K E l A n K u n T O u T u S T A m y ö S i ä K K ä i l l E

aisTi-ongelmiin piTää puuTTua.

Kun heinäsirkat häviävät

hoiTakaa sairauTTa älkääkä ikää.

Ihmisen ikääntyessä alkaa kuu-lo usein heikentyä, ja aluksi kato-avat korkeat äänet. Puhutaan ikä-kuulosta. Kuulovaikeuksien takana voi joskus olla myös sairaus, kuten otoskleroosi tai Meniérèn tauti.

Ikänäöstä puhuttaessa tarkoi-tetaan silmän mukautumiskyvyn heikentymistä keski-iästä lähtien. Silmä ei pysty enää tarkentamaan lähellä olevaan tekstiin. Iäkkäiden näköongelmien taustalla voi olla sairauksiakin, kuten harmaakaihi, glaukooma eli silmänpainetauti tai silmänpohjan ikärappeuma.

Tutkijatohtori, gerontologi An-ne Viljanen painottaa, että aisti-ongelmiin ei pidä suhtautua väis-tämättömänä osana vanhenemista, vaan niihin on aina pyrittävä puut-tumaan. Moni saa esimerkiksi kuu-lo-ongelmiin avun kuulokojeesta, ikänäköön auttavat asianmukaiset silmälasit ja harmaakaihia hoide-taan leikkauksella.

Ikäihmisen huimauksen taustal-la voi olla sairaus, kuten Meniérèn tauti. Yleisimpiä syitä ovat kuiten-kin niin sanottu asentohuimaus ja ortostaattinen huimaus. Anne Vil-jasen mukaan asentohuimaus joh-tuu sisäkorvan tasapainoelimen häiriöstä. Oireet ilmenevät asen-toa muutettaessa, kuten istualta makuulle mentäessä. Apu voi löy-tyä asentohoidosta.

Ortostaattinen huimaus johtuu taas verenpaineen äkillisestä las-kusta pystyyn noustessa. Se voi olla myös seurausta lääkityksestä.

– Makuulta täytyy silloin nousta ylös hissukseen. Lääkitys olisi myös syytä tarkistaa riittävän usein, Viljanen painottaa.

Kaiken a ja o on, että aistiongel-mista ja mahdollisista kaatumisista puhutaan eikä niitä vähätellä.

– Kaatumisen pelosta voi seurata noidankehä, jossa henkilö mökkiy-

tyy kotiinsa. Liikkumattomuuden vuoksi toimintakyky heikentyy, mikä lisää kaatumisriskiä entises-tään, Anne Viljanen varoittaa.

Jalkineiden pitää olla tukevat, ja liukkailla keleillä niissä kannat-taa käyttää liukuesteitä. Liikkumi-sen apuvälineet ovat paikallaan, jos liikkumisessa tai tasapainossa on ongelmia.

Kotiympäristön turvallisuutta kannattaa myös pohtia – onko kul-kureiteillä mattoja tai huonekalu-ja, joihin voi kompastua? Onko ko-din valaistus riittävä? Onko tarvit-tavia tukikaiteita? Onko ulkona tai esimerkiksi rappukäytävässä riit-tävästi levähdyspaikkoja? Ovatko kulkureitit ulkona hiekoitettuja tal-vella?

Tärkeä keino on kysyä suoraan iäkkään pärjäämistä: Oletko kaa-tunut tai kompastellut? Käytkö ulkona?

Satu Kontiainen

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

kansaneläkettä myös suomeenmuuttaneille

Oikeus kansaneläkkeeseen ja kansaneläkkeen määrä riip-puvat Suomessa ikävuosina 16–65 asutun ajan pituudes-ta. Ulkomailta Suomeen eläk-keensaajana muuttaneelle henkilölle ei ole aikaisemmin myönnetty kansaneläkettä, ja ulkomailta maksettu pienikin eläke on estänyt kansaneläk-keen karttumisen.

Heinäkuun alussa tehdyn lainmuutoksen ansiosta kan-saneläkettä karttuu nyt myös ajalta, jonka henkilö on asu-nut Suomessa ennen kuin hän on täyttänyt 65 vuotta, vaikka hän olisi saanut samalla elä-kettä ulkomailta.

Kansaneläkettä ei edelleen-kään myönnetä niille eläke-läisille, jotka ovat muuttaneet Suomeen yli 65-vuotiaina.

Kansaneläkettä voivat nyt hakea ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansaneläkkeen ulkomainen eläke on aiemmin estänyt. Jos hakemus jätetään viimeis-tään 31.1.2013, eläke voidaan myöntää lainmuutoksen voi-maantulosta 1.7.2012 alkaen. Ne eläkkeensaajana Suomeen muuttaneet, joiden kansan-eläkkeen vakuutusaikaa ulko-mainen eläke on lyhentänyt, voivat hakea kansaneläkkeen tarkistusta.

Jos eläkeläisellä on oike-us takuueläkkeeseen, kansan-eläkkeen myöntäminen tai ko-rotus pienentää vastaavasti ta-kuueläkkeen määrää.

Kansaneläkkeen korotus voi pienentää myös mahdolli-sen asumistuen määrää.

Kansaneläkkeen myöntämi-nen vaikuttaa lisäksi sairaan-hoidon kustannuksiin tilan-teessa, jossa toinen EU-maa on vastannut eläkkeensaajan sairaanhoidon kustannuksis-ta. Kansaneläkkeen myöntä-misen jälkeen Suomi vastaa myös eläkkeensaajan sairaan-hoidon kustannuksista, kos-ka Suomi on eläkkeensaajan asuinmaa.

Lisätietoja saa Kelan eläke-asioiden palvelunumerosta 020 692 202 arkisin klo 8–18. Maasta- ja maahanmuuttoon liityvissä asioissa palvellaan numerossa 020 692 207 arki-sin klo 8–18.

18 ■ Eläkkeellä Eläkkeellä ■ 19

eläkkeensaajan asumistuki suoraan vuokranantajalleVuokralainen voi valtuuttaa Kelan maksamaan eläkkeen-saajan asumistuen suoraan vuokranantajalle. Laki tulee voimaan 1.11.2012, mutta Kela ottaa jo vastaan kirjallisia tai suullisia valtuutuksia. Valtuu-tuksen voi antaa myös, kun hakee asumistukea ensim-mäistä kertaa tai kun sitä tar-kistetaan.

Vuokranantaja voi saada tu-en myös ilman valtuutusta. Se on mahdollista, jos vuokralai-nen on jättänyt vuokran mak-samatta vähintään kahtena peräkkäisenä kuukautena. Ta-voitteena on ehkäistä vuokra-suhteiden purkua.

Asiakas saa Kelasta päätök-sen, kun tuki maksetaan vuok-ranantajalle. Jos tuki makse-taan vuokranantajalle, myös tällä on velvollisuus ilmoittaa vuokrasuhteen päättymisestä Kelaan.

kela selvittää kansaneläkkeitäKela tarkistaa syksyn kulues-sa, että kansaneläkkeet mak-setaan oikean suuruisina. Eläkkeensaajien ei itse tarvit-se tehdä mitään, ellei Kelasta olla heihin yhteydessä.

Tänä vuonna selvitettiin tietokoneajoilla kaikkiaan 81 730 eläkkeensaajan eläke-tulot. Näistä hieman yli 1 200 eläkkeensaajan tiedot siirtyi-vät Kelan toimistoihin tarkas-teltavaksi yksityiskohtaisem-min. Aiempien vuosien koke-muksella heistä noin vajaalle puolelle kansaneläke on mak-settu joko liian suurena tai pienenä.

Vuosittain tehtävien tieto-koneajojen avulla verrataan kansaneläkkeen saajien muu-alta kuin Kelasta maksettuja eläkkeitä ja korvauksia niihin tietoihin, joiden perusteella kansaneläke maksetaan. Nyt vertailuun on otettu mukaan ne eläkkeensaajat, jotka ovat alkaneet saada kansaneläkettä syksyllä 2011 tehdyn vastaavan vertailun jälkeen tai joiden eläketiedoissa on tapahtunut sen jälkeen muutoksia.

ke

la

n k

uv

a-a

Rk

ist

O

Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Kelan ajanlasku alkaa kansaneläke-lain säätämisestä keväällä 1937. Sii-hen saakka eläke oli ollut harvojen valtion virkamiesten oikeus. Val-taosalla kansasta vanhuudenturva koostui säästöistä, syytingeistä ja erilaisista avustuksista. Tosin syn-tyneiden elinajanodote oli vielä vuonna 1946 miehillä noin 56 vuot-ta ja naisilla 65 vuotta. Eläkettä elä-mänvaiheena ei tunnettu nykyi-seen tapaan.

Eläkkeeseen suhtauduttiin myös varauksella. Siihen saakka oli ol-lut häpeä ottaa vastaan avustusta. Köyhäinhoidon armoille joutunut

ihminen leimautui helposti muita huonommaksi. Osa kansasta puhui eläkkeestä katteettomana apuna, ja Kansaneläkelaitosta yritettiin soti-en aikana lopettaakin.

Merkittävää uudessa eläkejärjes-telmässä oli, että se perustui oikeu-teen, kansalaisuuteen. Korostettiin, että eläkemaksuilla jokainen varau-tui viisaasti omaan vanhuuteensa. Vakuutetut keräsivät Kelassa ole-ville tileilleen eläkerahastoa, jonka suuruus vaikutti eläkkeen määrään.

Vuosina 1948–49 maksettiin en-simmäiset vanhuuseläkkeet. Vaik-ka vuosikymmenen kestäneen odo-tuksen aikana usko ehti hiipua, suo-

malaiseen mielenlaatuun kuului varautua tulevaisuuteen ja huonoi-hin hetkiin. Ensimmäiset eläkkeet olivat pieniä, mutta arjen tasolla vähäisetkin lisämarkat ilahduttivat. Esimerkiksi maaseudun naiset sai-vat ensimmäistä kertaa käyttöönsä omaa rahaa.

Suhtautuminen sosiaaliturvaan muuttui aika tavalla 1960-luvun ai-kana. Silloin alettiin ymmärtää, et-tä sosiaaliturva ei ole kansakunnan rasite vaan taloudellisen kasvun moottori. Se on satsaus tulevaisuu-teen siinä missä koulutus ja teolli-suuden investoinnitkin.

Kelasta tuli osa arkeaEläke ja sairausvakuutus olivat viime vuosisadan suurimpia ihmeitä.

vähäiseT-kin lisä-markaT ilahduTTi-vaT.

■

1952Kansaneläkeläisiä oli vuonna 1951 noin 150 000, mutta määrä lähes kaksin-kertaistui seuraavana vuonna, kun Kan-saneläkelaitos alkoi maksaa vanhuus-avustusta. Vuonna 1953 keskimääräinen vanhuusavustus oli noin 2 300 markkaa kuukaudessa. Sillä sai noin kolme kiloa kahvia. Kuvassa eläkkeensaajat nostavat neljännesvuosittaista eläkettään Helsin-gin Postitalossa vuonna 1952.

■

1950Suomalaiset saivat ensimmäisen kosketuksen Kansaneläkelaitok-seen vuonna 1938, jolloin piiri-asiamiehet nimitettiin tehtäviinsä. Piiriasiamiehet pitivät vastaanot-toaan omassa asunnossaan. Kuvassa Kansaneläkelaitoksen Nurmijärven piiriasiamies Toivo J. Luoto seisoo kotitalonsa rappusilla 1950-luvun alussa.

■

1970 Kuvassa on Kansaneläkelaitoksen päätalossa toiminut puhelinkeskus vuonna 1970. Nykyisin asiakaspuhe-lut ohjatuvat Kelan Yhteyskeskuk-seen, joka aloitti toimintansa vuonna 2006. Puhelinpalvelu neuvoo Kelan kaikissa etuusasioissa suomeksi Lieksassa, Joensuussa, Kemijärvellä ja Jyväskylässä sekä ruotsiksi Pietarsaaressa.

■

1977Sosiaaliturva astui ”elektroni-aikaan” vuonna 1960, jolloin Kansaneläkelaitoksessa otettiin käyttöön ensimmäinen tietokone IBM 650. Kuvassa asiakas Lyyli Heikkinen tutustuu Kansaneläke-laitoksen tietokoneisiin vuonna 1977. Kaikkiin paikallistoimistoihin saatiin kiinteät linjayhteydet 1980-luvun loppuun mennessä.

■

19931990-luvulla Kelan asiakaskunta alkoi painottua lapsiperheisiin ja työttömiin. Lama ja työttömyyden nopea kasvu aiheut-tivat sen, että vuoden 1994 alkupuolella työttömyys turvan hoito meni Kelan työmää-rässä eläkevakuutuksen edelle. Kela sai samana vuonna hoitaakseen myös yleisen asumistuen ja opintotuen. Kuvassa on työttömien mielenosoitus Helsingissä vuonna 1993.

Suomi oli kuitenkin reilusti mui-ta Pohjoismaita jäljessä terveyden-huollon järjestämisessä. Maaseu-dulla ja varsinkin köyhillä oli hei-kot mahdollisuudet päästä lääkä-riin. Työikäisten miesten kuollei-suusluvut olivat lähes Euroopan huippua. Ihmiset tekivät sairaana töitä ja sinnittelivät. Nykyään on vaikea käsittää, miten lähellä ah-distus ja huono-osaisuus olivat va-kinaisessa työssäkin käyvillä.

1960-luvun alussa Suomeen ryh-dyttiin päättäväisesti rakentamaan sairausvakuutusjärjestelmää. Sai-rausvakuutuslaki hyväksyttiin ke-väällä 1963. Vaikka Suomi tuli jäl-kijunassa, vakuutuksen kattavuus oli maailman korkeimpia. Lain mukaan jokainen Suomessa asuva henkilö on vakuutettu sairauden varalta. Vakuutuksen perusteella suoritetaan korvaus myös raskau-den ja synnytyksen johdosta.

Samalla jokainen suomalainen sai oman sosiaaliturvatunnuksen. Yhtenäinen viranomaisrekisteri mahdollisti kansalaisten tehokkaan palvelun ja helpotti byrokratiaa.

1960–70-luvut olivat tietotekni-sen kehityksen aikaa. Teknisenä edelläkävijänä Kela sai hoitaakseen

uusia tukimuotoja. Sosiaaliturva al-koi laajentua.

Ajatusta perusturvasta ja yh-destä luukusta siivitti käytäntöön 1990-luvun lama. Kela sai tehtä-väkseen työttömyysturvan, koti-hoidon tuen ja yleisen asumistuen. Näin Kela tuli entistä lähemmäs asiakkaiden arkea, ja Kelan toimis-tot saivat enemmän painoarvoa.

Sosiaaliturvan keskittäminen yh-den eduskunnan valvoman laitok-sen hoidettavaksi on koettu mie-lekkääksi. Koska sosiaaliturva kat-taa koko ihmiselämän kaaren, ha-jautettu järjestelmä olisi vaikeakul-

kuinen viidakko. Jos sosiaaliturvaa hoitaisivat kunnat ja yksityiset pal-veluntarjoajat, olisi palvelua haet-tava yli 20 luukulta. Arvaten näistä jokaisella olisi erilaiset hakutavat.

Keskittäminen tarkoittaa myös yhteiskunnan varojen vastuullis-ta käyttämistä. Ennen vuotta 2009 elatustukea hoidettiin kunnissa yli 370 henkilötyövuoden voimin. Nyt Kela käyttää saman tehtävän hoita-miseen 83 henkilötyövuotta.

Tulevaisuudessa asiointi Kelas-sa on yhä vaivattomampaa. Monia etuuksia voi jo nyt hakea verkossa, ja pian hakemuksen liitteetkin voi lähettää sähköisesti. Verkkoasioin-ti vähentää byrokratiaa ja lisää näin luottamusta.

Suomalaisten luottamus Kelaan on tutkimusten mukaan vahva, kolmanneksi paras poliisin ja puo-lustusvoimien jälkeen. Kukaan ei enää kieltäydy yhteiskunnan tues-ta sen vuoksi, että se leimaisi. Ke-lan asiakkuus on osa suomalaisten elämää.

Satu Kontiainen

Jutun asiantuntijana on haastateltu historian dosentti Kai Häggmania.

2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2

20 nnnn Etuudet Etuudet nn

nn 21

Tukea palveluksen ajaksiVuonna 2011 sotilasavustusta sai 12 600 henkilöä. Sitä maksettiin keskimäärin 310 euroa kuukaudessa ja 1 434 euroa vuodessa.

Kela voi maksaa sotilasavustusta varusmies- tai siviilipalve-luksessa olevalle asevelvolliselle ja tämän omaiselle palvelus-ajalta. Sotilasavustukseen kuuluvat perusavustus, asumisavus-tus, erityisavustus ja elatusapu. Lisäksi Kela voi korvata asevel-volliselle palveluksen aikana erääntyvät opintolainan korot.

Sotilasavustuksen saamiseen vaikuttavat asevelvollisen ja sotilasavustukseen oikeutetun omaisen nettotulot palvelusai-kana. Kela myöntää avustuksen aikaisintaan hakemuskuukau-den alusta.

Sotilasavustuksesta saa lisätietoa osoitteesta www.kela.fi/asevelvolliset tai puhelimitse 020 692 200 ma–pe klo 8–18.

Kelan etuudet 2012Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta 2012. Tarkempia tietoja etuuksista saat internetsivuilta www.kela.fi, Kelan esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista.

Terveys Esite: Terveys ja kuntoutus

Puhelinpalvelu: Sairastaminen 020 692 204Kuntoutus 020 692 205Kela-kortti ja EU-sairaanhoito-kortti 020 692 203Vammaistuet 020 692 211

Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausva-kuutukseen. Korttia tarvitset mm. apteekissa ja lääkärin vastaanotolla, jotta voit saada korvauk sen samalla kun asioit.

Kun muutat Suomeen, täytä hakemuslomake Y77 ja toimita se Kelaan. Sen perusteella saat päätöksen Suomen sosiaalitur-van piiriin kuulumisesta.

Kela ei enää myönnä kuvalli-sia Kela-kortteja. Käytössä ole-vat kuvalliset kortit ovat voimas-sa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka.

Pelkästään kansaneläkettä saaville alle 65-vuotiaille turva-taan oikeus eläkeläisalennuksiin kansaneläkkeensaajan kortilla.

Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sai-raanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteel-lisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Ilma-nen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin van-hentuneen tilalle. Eurooppalai-nen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.

Sairauskuluista korvausn Kela korvaa osan yksityislää-kärin palkkioista (60 % Kelan vahvistamasta taksasta) sekä osan yksityislääkärin ja hammas-lääkärin määräämän tutkimuk-sen ja hoidon kustannuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylit-tävältä osalta). Todellinen kor-vaustaso kustannuksista on noin 30–35 %.

Suorakorvaus tai hakemusYleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan hoitopaikan las-kusta. Jos et saa korvausta suo-

raan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta.

Hammashoidosta korvausn Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksen sekä hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mutta käytännössä noin 40 % palkkioista. Tutki-muksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.

Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suu-hygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran .

Kela ei korvaa hammastek-nisen työn tai proteettisten toi-menpiteiden kustannuksia.

Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustan-nuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumi-sesta. Veteraanien suun ja ham-

paiden tutkimuksesta, ehkäise-västä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkä-rin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien teknises-tä työstä 50 % taksasta. Erikois-hammasteknikon suorittaman kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen pe-rusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa 60 % taksasta.

Lääkekorvausn Lääkkeiden hintalautakunta, Hila, päättää, mitkä lääkevalmis-teet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 euroa lääk-keeltä.

Lääkkeille määritetään viite-hinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvem-man, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, sa-moin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus.

Jos itse maksamiesi lääke-kustannusten osuus tänä vuon-na ylittää 700,92 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta kor-vattavasta lääkkeestä. Lääke-kattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus.

Saat Kelasta lisäkorvausoike-uden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorva-uksen suoraan apteekissa.

Matkakorvausn Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, joka ylittää 9,25 euroa yhteen suuntaan.

Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuu-osuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä.

Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.

Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslas-kusta.

Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairaus-päivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 ar-kipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela mak-saa päivärahan työnantajalle.

Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta.

YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyt-tömyys on kestänyt sairastumis-päivän lisäksi 3 arkipäivää.

Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistet-tujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-va-kuutuksen vuosityötulojen pe-rusteella. Päiväraha voi määräy-tyä myös kuuden viime kuukau-den työtulojen perusteella.

Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttö-myysturvan mukaan. Tulotto-malle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä, jos työkyvyt-tömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.

Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saa-da työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairaus-päivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoai-katyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vä-henemisestä 40–60 %:lla.

Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairaus-päivä rahasta.

Kuntoutusn Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psyko-terapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia.

Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivä-rahaa 60 arkipäivältä, sekä vii-meistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi Kela myöntää ns. har-kinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta edus-kunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. las-ten perhekuntoutusta.

Vajaakuntoisen nuoren koulutusn Kun 16–19-vuotiasta vajaakun-toista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen elä-kepäätöstä hänen kuntoutus-mahdollisuutensa. Nuori ohja-taan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutuk-seen.

Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,96 e/pv ja kuntou-tuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea.

Kuntoutusrahan Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, pala-takseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille.

Myös oppisopimuskoulutuk-sen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.

Kuntoutusraha on useimmi-ten sairauspäivärahan suuruinen.

Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvarais-ta, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai

harkinnanvaraista kuntoutus-avustusta esimerkiksi työharjoit-telun aikana.

Vammais- ja hoitotuetn Alle 16-vuotiaan vammaistu-kea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähin-tään puoli vuotta niin, että se ai-heuttaa perheelle erityistä rasi-tusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lap-sen hoito.

16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa elä-kettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella.

Perusvammaistuki on 89,18 e/kk, korotettu vammais-tuki 208,09 e/kk ja ylin vam-maistuki 403,50 e/kk.

Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toi-mintakyky on alentunut sairau-den tai vamman johdosta aina-kin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työ-kyvyttömyyden vuoksi makset-tavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle.

Perushoitotuki on 59,73 e/kk , korotettu hoitotuki 148,69 e/kk ja ylin hoitotuki 314,41 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 52,09 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rinta-malisää sekä korotettua tai ylin-tä eläkettä saavan hoitotukea.

Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.

Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokor-vausta 16 vuotta täyttäneille kelia kiaa sairastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.

Vammaisten tulkkauspalvelun Kela myöntää ilmaisen tulkkaus palvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulk-kauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia.

Työterveyshuollon tukin Kela korvaa työnantajille ja yrit-täjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työter-veyshuoltoon voi liittää myös sai-raanhoitopalveluja.

Koti&Perhe Esitteet: Koti ja perhe, Eläkkeelle, Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille

Puhelinpalvelu: Lapsiperheiden tuet 020 692 206Asumisen tuet 020 692 201Eläkeasiat 020 692 202 Maasta- ja maahanmuutto 020 692 207

Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaat-teita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös ottovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen.

Kansainvälinen adoptiotukin Kela maksaa verotonta adop-tiotukea kertakorvauksena niille ottovanhemmille, jotka adoptoi-vat alle 18-vuotiaan lapsen ulko-mailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.

Vanhempainpäivärahatn Äidillä ja isällä on oikeus työ-suhteen katkeamatta pitää äiti-ys-, isyys- tai vanhempainvapaa-ta lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa silloin verolli-sia vanhempainpäivärahoja.

Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysra-haa maksetaan työolosuhteiden vaarallisuuden vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.

Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yh-teensä 18 arkipäivältä äidin äiti-ys- ja vanhempainrahakauden aikana. Tämän lisäksi isä saa kokonaisen isäkuukauden, enin-tään 36 päivää, kun hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäivää vanhempainrahakaudesta.

Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.

Isyysrahaa ja vanhempainra-haa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada van-hempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä.

Vanhempainpäivärahat mää-räytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella.

Tulottomalle tai pienituloisel-le vanhempainpäivärahaa mak-setaan 22,96 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäivä-raha maksetaan työttömyystur-van suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,96 euroa arkipäivältä että opinto-rahaa.

Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhem-malle verotonta lapsilisää, kun-nes lapsi täyttää 17 vuotta: van-himmasta lapsesta 104,19 e/kk, toisesta 115,13 e/kk, kolmannesta 146,91 e/kk, neljännestä 168,27 e/kk sekä viidennestä ja jokai-sesta seuraavasta lapsesta 189,63 e/kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk.

Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus.

Lapsilisien seuraavat maksu-päivät ovat 26.10., 23.11., 21.12., 25.1., 26.2. ja 26.3.

Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoi-toon vanhempainpäivärahakau-den päättymisen jälkeen oppi-velvollisuuden alkuun asti. Van-hemmat voivat valita joko kun-nallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.

Jos vanhemmat eivät ole va-linneet kunnallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoi-don tukea, kun perheessä on al-le 3-vuotias lapsi.

Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 327,46 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuo tiaasta lapsesta 98,04 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 63,00 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 175,24 e/kk.

Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapsel-leen kotihoidon tukea hoito-vapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.

Lasten yksityisen hoidon tu-kea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityi-nen päivähoidon tuottaja.

Yksityisen hoidon tuen hoito-raha on 166,71 e/kk/lapsi. Vähä-tuloinen perhe voi saada hoito-lisää enintään 140,19 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuotta-jalle.

Osittaista hoitorahaa makse-taan 93,77 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.

Elatustukin Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun ela-tusvelvollinen ei maksa vahvis-tettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pie-nemmäksi elatusvelvollisen pien-ten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen

lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lap-sen ilman kumppania. Elatustu-en täysi määrä on 147,96 e/kk/lapsi.

Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionme-netyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallis-tuu vaikeasti sairaan alle 16-vuo-tiaan lapsensa hoitoon tai kun-toutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikal-la tai näihin liittyvässä kotihoi-dossa sekä kuntoutus- tai so-peutumisvalmennuskurssilla.

Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoidon ajalta.

Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työ-tulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,96 euroa ar-kipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyys-turvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa.

Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavus-tuksen asumisavustusta (ks. so-tilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea.

Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukai-set omavastuuosuudet.

Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat.

Osa-aikaeläkettä tai van-huuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.

Muutto ulkomaille tai Suomeenn Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvan pii-riin. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosi-aaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.

Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaa-liturvan piiriin, vaikka työskente-ly kestäisi alle vuoden.

Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makse-ta ulkomaille.

Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen

sosiaaliturvan piiriin muuttohet-kestä lukien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuut-to tai vähintään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.

Hae silloin sosiaaliturvan pii-riin pääsyä lomakkeella Y77.

Jos muutat Suomeen alle kahdeksi vuodeksi eli tilapäises-ti, sinulla ei yleensä ole oikeutta Kelan etuuksiin.

Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, per-heenjäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmai-den välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt.

Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelu ja Työttömyys

Puhelinpalvelu: Opiskelijan tuet 020 692 209Työttömyysajan tuet 020 692 210Asevelvollisen tuet 020 692 200

Opintotukin Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opis-keleville sekä opintolainan valti-ontakaus ja korkoavustus.

Opintoraha on 38–298 e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilai-toksen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhtei-den mukaan.

Vanhempien tulot voivat es-tää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Van-hempien tulojen pienuus voi ko-rottaa opintorahaa.

Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Vanhemmaltaan asunnon vuok-ranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saa-da Kelan yleistä asumistukea.

Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seura-ta vuositulojaan. Laskentaohjel-ma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit. Muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea, ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei saa sitä.

Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palautta-malla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maalis-kuun loppuun mennessä. Palaut-tamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi.

Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle

An

nik

A S

öd

er

bl

om

Tehtävät ■ 23

E l ä m ä s s ä • 2 • 2 0 1 2 2 • 2 0 1 2 • E l ä m ä s s ä

22 ■■■■ Etuudet

1. Lääkekorvauksien vuotuisesta omavastuusta käytetään nimitystäa) lääkeikkunab) lääkevastuuc) lääkekatto

2. Rikosnimike yli 10 000 euron sosiaaliturvan väärinkäytöksistä ona) karkea petosb) törkeä petosc) jättihuijaus

K E l A S S A T ö i S S ä

ristikko 2/2012

Ristikko 1/12 ratkaisu

Elämässä 1/2012 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti: Kaija Nikunen, Hollola, 20 euroa voitti: Raija Pehkonen, Mikkeli, 15 euroa voittivat: Lassi Lindroos, Kotka, Ritva Haiminen, Orimattila, Aino Rantamäki, Kaipola, Maija Viitanen, Turku, Mervi Petriläinen-Kuikka, Lappeenranta, Asta Innanen, Levänen, Ella Junkkari, Vantaa ja Juhani Linna, Nivala. Onnea voittajille!

Oikeat vastaukset:

10 kysymystä sosiaaliturvasta

Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kym-menen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään per-jantaina 14.12.2012. Ratkaisija maksaa vastauk-sen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 1/2012, Palautepalvelut, 00002 HELSINKI.

Nimi

Lähiosoite

Postinumero ja paikkakunta

sähköisten liitteiden luotsiProjektipäällikkö Oskari Vuorinen kehittää Kelassa järjestel-mää, jolla liitteet voi lähettää sähköisesti.

– Liitteiden lähettäminen on ollut selkeä puuttuva palanen Kelan asiointipalvelussa. Pian asiakas voi toimittaa kaiken säh-köisesti samalla kertaa, eikä liitteitä tarvitse enää postittaa Ke-laan erikseen, Vuorinen kertoo.

Hän vastaa liiteprojektin etenemisestä ja aikataulussa pysy-misestä. Vetovastuun lisäksi hän on osallistunut uudistuksen si-sällön suunnitteluun.

Projekti on osa Kelan etuusjärjestelmäuudistushanketta. Sähköisten liitteiden lisäksi asiointipalvelussa voi pian lähettää Kelaan viestejä suojattua kanavaa pitkin. Tulevaisuudessa pal-velu antaa asiakkaalle hakemuksen yhteydessä myös luettelon tarvittavista liitteistä.

Vuorinen tuli Kelaan töihin vuosi sitten marraskuussa. Sitä ennen hän työskenteli teollisuudessa ohjelmistokehityksen vas-tuuhenkilönä.

– Kelassa työskentely on tuntunut erittäin haastavalta. Kaik-ki on kovin erilaista kuin aikaisemmissa työpaikoissa, toimialas-ta työskentelytapoihin ja käytäntöihin saakka.

– Eniten minua on yllättänyt talon suuruus, mutta tavallaan myös sen pienuus. Ihmisiä ja tekemistä on paljon, mutta jotkin asiat ovat yhden tai kahden tai muutaman ihmisen käsissä. Tuntuu, että joissain asioissa toimitaan melkein kuin oltaisiin vain perhepiirissä.

Milla Ikonen

Kelan töitä on tarjolla osoitteessa www.kela.fi/rekrytoi

valtion takaaman opintolainan korot enintään viiden puolivuo-tiskauden ajan.

Koulumatkatuki■ Lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuun-tainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kus-tannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.

Sotilasavustus ■ Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opin-tolainojen korot.

Kela maksaa sotilasavustuk-sena

– perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suurui-nen. Lasten määrä korottaa pe-rusavustusta. Perheen tulot voi-vat pienentää avustusta.

– asumisavustusta, joka kor-vaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.

– erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmak-suihin, jotka asevelvollisen kuu-luisi maksaa palvelusaikana.

Sotilasavustusta voi hakea va-rusmies- tai siviilipalvelusta suo-rittava.

Vuorottelukorvaus■ Vähintään 10 vuotta työelä-mässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työn-tekijän vuorotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enin-tään 359 päivää. Samalla työn-antaja sitoutuu palkkaamaan sa-maksi ajaksi työ- ja elinkeinotoi-mistosta työttömän työnhakijan.

Vuorotteluvapaa-ajalta työn -tekijälle maksetaan vuorottelu-korvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä.

Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta.

Työttömän perustuki ■ Työtön 17–64-vuotias työnha-kija voi saada Kelasta

– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai

– työmarkkinatukea, jos haki-ja ei täytä niin sanottua työssä-oloehtoa tai on jo saanut enim-mäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta.

Verollinen täysi peruspäivära-ha ja täysi työmarkkinatuki ovat 31,36 e/pv ja lapsikorotus yhdes-tä lapsesta 5,06 e/pv, kahdesta lapsesta 7,43 e/pv ja kolmesta

tai useammasta 9,58 e/pv. Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaalietuu-det pienentävät työmarkkinatu-en määrää. Puolison tuloista vä-hennetään 660 e/kk.

Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satun-naista työtä.

Työtön voi saada työttö-myysturvaa osallistuessaan työl-listymistä edistäviin palveluihin, esimerkiksi työelämävalmennuk-seen tai omaehtoiseen koulu-tukseen.

Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon il-moittautumisen yhteydessä.

Työttömyysturvan lisät■ Työllistymistä edistäviin pal-veluihin osallistuva voi saada yl-läpitokorvausta, jonka määrä on 9 tai 18 e/pv.

Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa tai muutosturvalisää. Niiden täysi määrä on 4,59 e/pv.

Peruspäivärahaan korotus-osaa voi saada esimerkiksi, kun osallistuu työvoimahallinnon jär-jestämiin työllistymistä edistäviin palveluihin tai kun työttömyys alkaa vähintään 3 vuoden työ-historian jälkeen tai kun henkilö irtisanotaan taloudellisista ja tuotannollisista syistä pitkän työhistorian jälkeen. Työmarkki-

natuen korotusosaa maksetaan vain työllistymistä edistävien palveluiden ajalta.

Matka-avustus ■ Jos työmarkkinatukeen oikeu-tettu työtön hakeutuu kokoai-kaiseen työhön työssäkäyntialu-eensa ulkopuolelle, hän voi saa-da matka-avustuksena 2–4 kuu-kautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkei-notoimisto päättää avustukses-ta, jonka Kela maksaa.

Kotoutumistuki ■ Maahanmuuttajien ja pakolais-ten Suomeen kotoutumisen ajal-ta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Ko-toutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulo-tuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta.

EläkkeelläEsite: Eläkkeelle

Puhelinpalvelu: Eläkeasiat 020 692 202Omaisen kuoltua 020 692 208

Eläkeläisen perusturva ■ Kelan maksamaa eläkeläisen perusturvaa ovat kansaneläke ja takuueläke. Takuueläke turvaa Suomen eläkeläisille vähimmäis-eläkkeeksi 713,73 e/kk. Pienitu-loinen voi saada lisäksi asumis-tukea.

Kansaneläke ■ Kansaneläkettä saavat ne, joil-la ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni.

Täysi kansaneläke on yksi-näiselle 608,63 e/kk ja parisuh-teessa olevalle 539,85 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitel-len, kun työeläke veroja vähen-tämättä ylittää 53,70 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona 1 257,96 e/kk ja parisuhteessa olevalle 1 120,46 e/kk. Kansaneläke on verotet-tavaa tuloa. Kan saneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asunut ulko-mailla tai ottanut kansaneläk-keensä varhennettuna.

Kansaneläkettä ovat työky-vyttömyyseläke tai määräaikai-nen kuntoutustuki 16–64-vuoti-aalle, työttömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 62–64-vuotiaalle sekä van-huuseläke 65 vuoden iästä. Van-huuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.

Kela myöntää lapsikorotusta sekä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsikorotus on 21,23 e/kk/ lapsi.

Kuntoutustuki ■ Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttö-myyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu.

Kuntoutustuki on samansuu-ruinen kuin normaali työkyvyt-tömyyseläke.

Takuueläke ■ Kela maksaa takuueläkettä eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 707,26 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 105,10 e/kk ja parisuhteessa ole-valle 173,88 e/kk. Määrä on pie-nempi varhennetun kansaneläk-keen saajalle.

Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja kolmen vuo-den Suomessa asumisen jälkeen.

Rintamalisät■ Kela maksaa mies- tai naisve-teraanille verotonta rintamalisää 47,55 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää.

Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintama-lisään.

Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe. Rintamalisiin oikeuttavia tun-nuksia ei voi enää hakea.

Perhe-eläke■ Kela maksaa yleistä perhe-elä-kettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsil-le. Perhe-eläkettä ovat lesken-eläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.

Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 313,90 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhe-suhteista ja tuloista riippuen jat-koeläkettä. Jatkoeläkkeen täysi määrä on sama kuin kansaneläk-keen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi hänen muut tulonsa.

Lapseneläkkeenä Kela mak-saa tuloista riippumattoman pe-rusmäärän, joka on 57,76 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeis-tään riippuen täydennysmäärää enintään 87,36 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennys-määrää. 1c, 2b, 3a, 4b, 5c, 6b, 7b, 8c, 9a ja 10b

3. Astmalapsen vammaistuki-päätöksessä ratkaisevaa ona) hoidon kokonaisrasitusb) vanhempien väsymysc) käytettyjen lääkkeiden määrä

4. Muistisairaat voivat ensi vuoden alusta osallistua Kelan kuntoutukseena) 65-vuotiaiksi astib) 75-vuotiaiksi astic) 99-vuotiaiksi asti

5. Äitiyspakkauksessa on noin a) 15 tuotettab) 40 tuotettac) 50 tuotetta

6. Ensi vuoden alusta työmarkkina-tuessa suunnitellaan luovuttavana) työttömyysajan ilmoittamisesta paperilomakkeellab) tarveharkinnasta puolison tulojen osaltac) tarveharkinnasta omien tulojen osalta

an

nik

a s

öd

eR

bl

Om

7. Kansaneläkelaki säädettiin vuonnaa) 1919b) 1937c) 1967

8. Vuonna 2011 sotilasavustusta maksettiin keskimäärina) 850 euroa vuodessab) 1 150 euroa vuodessac) 1 434 euroa vuodessa

9. Sähköinen resepti on käytössä koko maassaa) 1.4.2014 mennessäb) 31.12.2012 mennessäc) 31.12.2020 mennessä

10. Vieraskielinen asiakas ei voi ottaa Kelaan tulkiksia) täysi-ikäistä ystäväänsäb) alle 18-vuotiasta lastaanc) ulkopuolista ammattitulkkia

v e i j O W i R é n