energiankulutus ja säästöt, hännikäinen
TRANSCRIPT
Asuinkiinteistöjen energiankulutus
ja säästömahdollisuudet
Jari Hännikäinen
neuvontainsinööri
Kiinteistöliitto Uusimaa
Rakentamismääräysten kehittyminen
Rakennusosien U-arvot C3 1976 C3 1978 C3 1985 C3 2003 C3 2007 C3 2010
Ulkoseinä 0,40 0,29 0,28 0,25 0,24 0,14
Yläpohja 0,35 0,23 0,22 0,16 0,15 0,10
Alapohja 0,40 0,40 0,36 0,25 0,24 0,14
Ikkuna 2,10 2,10 2,10 1,40 1,40 1,00
Ovet 0,70 0,70 0,70 1,40 1,40 1,00
Muut laskennan lähtöarvot
n50-luku 6 6 6 4 4 2
LTO:n vuosihyötysuhde 0 0 0 0,3 0,3 0,5
Lämmitys- ja jäähdytysenergian kulutusluokat
• Normitalot 1970–1980 200–250 kWh/htm2a
• Normitalot 1980–1985 ≈200 kWh/htm2a
• Normitalot 1985–2007 ≈150 kWh/htm2a
• Normitalot 2007–2010 ≈100 kWh/htm2a
• Normitalot 2010–2012 ≈65 kWh/htm2a
• Matalaenergiatalot 30–50 kWh/htm2a (”uudet”)
• Minimienergiatalot 16–30 kWh/htm2a
• Passiivitalot ≤ 15 kWh/htm2a
Normikerrostalon 2003 lämmitysenergian kulutus
48 %
1 %4 %
16 %
20 %
11 %
Ilmastointi
Alapohja
Yläpohja
Ulkoseinät
Ikkunat
Ilmavuoto
Milloin? Mitä?
Rakennuksen omistaja päättää edelleen milloin ja mitä korjataan
• Ei tarvetta korjata vain energiansäästön vuoksi
Määräyksiä on sovellettava kaikissa luvanvaraisissa korjauksissa, joissa voidaan parantaa energiatehokkuutta
• Haettaessa lupaa 1.9.2013 tai sen jälkeen
• Koskee vain korjauksenalaisia rakennusosia, eli esim. ulkoseinäremontin yhteydessä kattoa ei ole pakko korjata
• Jos korjaustoimenpide ei tarvitse lupaa, ei määräyksiä tarvitse noudattaa
Ei koske esim. suojeltuja rakennuksia, mikäli muutosta ei voida pitää hyväksyttävänä
Miten?
Energiatehokkuuden parantamiselle reunaehdot
• teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti järkevää
Energiatehokkuuden parantamisen kustannustehokkuus
• Energiatehokkuuteen käytetyn lisäpanostuksen on oltava kannattava lähtökohtaisesti 30 vuoden aikajänteellä asuinrakennuksissa, muissa 20 vuoden
Joustoja haluavan on osoitettava asia tarvittavin selvityksen, esim. kannattavuuslaskelmin
Hankesuunnittelu − tärkein vaihe
Organisointi
• Kuka tekee mitäkin ja millä valtuuksilla
Hankeselvitys
• Vaihtoehdot, toteutusmuodot, elinkaarikustannukset, rahoitusvaihtoehdot jne.
INFOTILAISUUS
Yhtiökokous
• Päätökset kirjataan hankeohjelmaksi
• Valtuudet suunnittelun aloittamiseen
Ilmanvaihtojärjestelmä
Omistaja päättää mahdollisesta ilmanvaihtojärjestelmän muutoksesta
• Jos halutaan muuttaa, lähtökohtana uudisrakentamisen vaatimukset
• Lämmöntalteenotto, ominaissähköteho
Lämmöntalteenoton toteuttaminen
• Tulo-poisto-ilmanvaihto
• Lämpöpumppujärjestelmä
Huomioitava remonteissa kuitenkin
• ilmanvaihdon oikea toiminta ja riittävä tuloilman saanti esitetään suunnitelmissa (esim. ikkunaremontti)
Lämmitysjärjestelmä
Määräykset
• Lämmitysjärjestelmän hyötysuhdetta parannetaan laitteiden ja järjestelmien uusimisen yhteydessä mahdollisuuksien mukaan
• pääasiallinen lämmitysjärjestelmä on mitoitettava vähintään laskennallisesti tarvittavalle täydelle (tilojen) lämmitysteholle.
Hankesuunnittelu korostuu uudempien vaihtoehtojen kohdalla
• Ammattilainen heti alusta asti mukaan
• Onko tarvetta uusia/muuttaa lämmitysjärjestelmää
• Mitä muita muutoksia tarvitaan itse lämmitysjärjestelmän lisäksi
• Vaikutus sähköjärjestelmään, sopiiko laitteisto esim. olemassa olevaan lämmönjakohuoneeseen,…
• Elinkaarikustannuslaskelmat herkkyysanalyysein
• Mukaan KAIKKI kustannukset: investointi, käyttö & ylläpito, lainaraha jne.
Ymmärrä mahdolliset riskit toteutussuunnittelussa ja urakoinnissa
• Suunnittelijan, urakoitsijan ja valvojan valinta
”Energiaremontit eivät maksa itseään koskaan
takaisin?”
Ei ole energiaremontteja, vaan energiatehokkaasti toteutettuja korjaushankkeita
Kannattavuuteen laaja-alainen tarkastelu näkökulma
• Elinkaarikustannukset (investointi, käyttö, ylläpito,…)
• Asumiskustannukset (hoito- ja pääomavastike)
• Takaisinmaksuaika
• Asumisterveys ja –viihtyvyys
• Turvallisuus, esteettömyys
• Ympäristövaikutukset
• …12
Mahdollisuuksia on…esimerkiksi:
Julkisivukorjaukset
• Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke-ovien vaihtaminen
Putkiremontit
• Huoneistokohtaisten vesimittareiden asentaminen
• Märkätilojen vesikiertoinen lattialämmitys
• Uudet vesikalusteet, verkoston painetasot
• Ilmanvaihdon uudistaminen
Lämmitysjärjestelmä
• Lämmitysmuodon vaihto tai täydentäminen
Hissien modernisointi tai jälkiasennus
• Uudet nostokoneistot, tehokas valaistus, paikallaanoloajan energiansäästö
Suunnitelmallisuus, kokonaisuuden hallinta
14
1. Ole tietoinen lähtötilanteesta
2. Aseta tavoitteet
3. Toimi suunnitelmallisesti
1. Käyttö ja ylläpito
2. Korjausrakentaminen
4. Seuraa tavoitteiden toteutumista
5. Jatkuva parantaminen
Energian kulutuksen arvioinnissa esiintyviä
ongelmia
• alkuperäisen ulkoseinärakenteen laskennallisen ja
todellisen lämmönläpäisykertoimen välisen eron arviointi
• alkuperäisen ulkoseinärakenteen rakenteellisten ja
työvirheistä aiheutuvien kylmäsiltojen vaikutusten arviointi ja
mahdollisesti huomioimatta jättäminen
• lisälämmöneristyksestä aiheutuvat muutokset alkuperäisen
ulkoseinärakenteen kosteuspitoisuuteen ja lämpötilaan sekä
vaikutukset lämmönläpäisykertoimeen ja niiden arviointi ja
mahdollisesti huomioimatta jättäminen
• ulkoseinärakenteen tiivistymisen vaikutusten arviointi
Ylläpitokustannukset – nykytila vs. korjattuLisäeristämisellä saavutettava säästö
Lämmitystarveluvun korjaus (esim. S21 = S17 + 4 °C x lämmityskauden kesto (d))
a
Kd rveluku,lämmitysta S
m ala,-pinta ttävälisäeriste A
Km
W erotus, arvon-U uuden ja vanhan ΔU
a
kWh ästö,energiansä aaikaansaam ksenlisäeristyQ
missä
1000
24SAΔUΔQ
2
2
joht
joht
Lisälämmöneristyksellä saavutettavaan
kustannussäästöön vaikuttavat
• toteutunut lämmitysenergiansäästö
• lämmitysenergian hinta
• kustannussäästö kasvaa energianhinnan kasvaessa
• tarkastelujakson pituus
• kustannussäästö kasvaa tarkastelujakson pidetessä
• vallitseva korkokanta
• kustannussäästö kasvaa korkokannan aletessa
Päätelmät
• lisäeristäminen ei ole energiataloudellisesti kannattavaa koska
investointi ei maksa itseään takaisin suunniteltuna pitoaikana (30- ja
50-vuotta)
• lisäeristäminen voi olla kannattavaa energiansäästön (ilmastonmuutos)
näkökulmasta (materiaalien valmistukseen käytettävä energia otettava
huomioon!)
• jos energianhinta nousee kolminkertaiseksi, lisäeristämisestä (200 mm)
rappauksella tai levyrakenteilla tulee kannattavampaa kuin paikkaus-
ja pinnoitekorjaus
• korjausajankohdan määrittelee usein esteettiset seikat
• lisälämmöneristämisen yhteydessä kannattaa tehdä myös vaipan
tiivistäminen
• korjausvaihtoehtojen kannattavuuden vertailu edellyttää, että
vaihtoehdot saatetaan yhteismitallisiksi
Päätelmät
• korjausvaihtoehtojen perusteeksi tarvitaan lähes
poikkeuksetta kuntotutkimuksia – huonokuntoisen
ulkokuoren pulttaus kohottaa investointikustannuksia
merkittävästi
• käytännössä ulkokuoren pulttaus tehdään aina
• mikrobivaurioitunut eriste edellyttää ulkokuoren poistamista
• arvotekijät otetaan tarpeen mukaan huomioon
• muut tulevaisuudennäkymät on tarpeen mukaan otettava
huomioon – normiohjaus (korjausrakentaminen?,
energiatehokkuusdirektiivi?), energianhinta jne.
• rahoituslaskelmissa otettava huomioon myös valtion
avustukset
Lisätietoa energiasta
20
Taloyhtiön energiakirja
www.taloyhtio.net/ajassa/energiakirja
Taloyhtiön energiatodistus – Mitä, miten, milloin?https://www.kiinkust.fi/tuote/293
Jäsenkiinteistöille:
Kiinteistöliitto Uusimaan
maksuton puhelinneuvonta
alla mainituissa asioissa
arkisin klo 9-15 puh. (09) 1667 633
• Juridista neuvontaa
• Teknistä neuvontaa,
rakennus- ja LVI-tekniikka
Toimisto puh. (09) 1667 6761
Jäsenkiinteistöille:
Vain Kiinteistöliitto Uusimaan jäsenyhtiöille
tarjottavat maksulliset tekniset lisäpalvelut:
Kiinteistökäynnit / -katselmukset (raportteineen)
Neuvottelut toimistolla ja sen ulkopuolella
Asiantuntijana toimiminen yhtiö- ja hallituksen
kokouksissa ja informaatiotilaisuuksissa
Korjaushankkeen ohjaus
Rakennuttamisen tarveselvitykset
Muu tekninen neuvonta (esim. suunnitelmien
tarkastukset)