enska 2/2016
DESCRIPTION
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehtiTRANSCRIPT
NO 2 ´2016
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON JÄSENLEHTI
Poikien kerhossa nauretaan vain toisten vitseille 4
Pidä kiinni -ensikotien rahoituksella
alkaa olla kiire 8
10
Sisältö
16 4 Iloa ja voImaa vertaIsryhmästä
Eväitä syödessä voi puhua välillä vakavia.
7 PIdä kIInnI -rahoItuksen järjestyttävä PIan
Ratkaisuja odotetaan kevään aikana.
10 kahvItaukoTavoitteena uusi tapa toimia.
Maria Kaisa Aula.
11 lyhyet
12 mInun työvIIkkonIKoulutuksia & kokouksia koko viikko.
Hanna Sellergren.
14 PerheIden Päästävä elämän alkuun suomessa
Äitiä ikävä -kampanja.
16 leIkkIPäIväLauantaina 14.5.
17 jäsenyhdIstykset
18 laPsen kengIssä ry juhlIIPiirun verran perhetyötä.
22 kIrjanmerkkIKirjauutuuksia asiasta ja asian vierestä.
23 yhteystIedot
4Er
ja H
eisk
anen
Anu
Sau
liala
Laur
a O
jaM
ikko
Leh
timäk
i
ilmestymisaikataulu:
3/2016 viikolla 23
4/2016 viikolla 38
5/2016 viikolla 47
NO 2 ’2016
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,
ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä
Toimitussihteeri: Essi Lehtinen
Toimituskunta: Riitta Särkelä,
Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko
Savelainen, Hanna Sellergren ja
Katariina Suomu
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
Ilmoitukset: Outi Hieta
Ilmoitushinnat:
1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4
sivua 280 €
Tilaukset ja osoitemuutokset:
Tilaushinta: 25 € / vuosi
Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON
Painopaikka: Lönnberg Oy
Kannen kuva: Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS
Min
na K
urje
nluo
ma
Terhiä kiinnostiVantaan Turvakoti ry:n vapaaehtoi-nen Terhi Ahonen luki Enskan jo edeltäkäsin:
”Iloa ja voimaa vertaisryhmästä oli koskettava juttu. On tärkeää, että myös lapsille tarjotaan mahdolli-suus vertaisryhmään, ja hyvä, että vapaaehtoiset voivat olla toimin-nassa tukena.” s. 4
Järjestöille oikeus ja rahat toimia
Suomeen saapuu huomattavasti vähemmän turvapaikanhakijoita kuin aiemmin. Silti Euroopassa on käsillä yhä paheneva pakolais-kriisi. Suurimpia kärsijöitä ovat kotinsa jättäneet lapset ja lapsiper-heet. Lasten turvattomuudesta kertoo, että ainakin 10 000 yksin
tullutta alaikäistä turvapaikanhakijaa on kadonnut Eurooppaan saapumisen-sa jälkeen. Moni on todennäköisesti joutunut järjestäytyneen rikollisuuden uhriksi.
myös suomeen tulleista turvapaikanhakijoista suuri osa on lapsia. Vii-me vuonna yli 3000 alaikäistä tuli maahan yksin. Meidän on kiinnitettävä heidän elinoloihinsa erityinen huomio, jotta he eivät syrjäydy suomalaisesta yhteiskunnasta.
lapsiperheiden tuki on koordinoitava valtakunnallisesti ja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. On pidettävä huoli siitä, että vastaanottokeskus-ten ja hätämajoituspaikkojen tilat ovat tarkoituksenmukaisia ja ympäristö turvallinen lapsille ja lapsiperheille. Erittäin tärkeää olisi, että järjestöjen olisi mahdollista tuoda tukipalvelunsa vastaanottokeskuksiin.
meidän tulee myös panostaa oleskeluluvan saaneiden perheiden ja las-ten kotouttamiseen. Lapsiperheille tarvitaan heidän erityistarpeensa tunnis-tavia palvelukokonaisuuksia, vertaistukea ja yhteiskuntaamme integroituja koteja, joissa perheet voivat turvallisin mielin aloittaa omaehtoisen ja lasten hyvää kehitystä turvaavan elämän. Toiminnan hyvällä organisoinnilla voitai-siin myös kansalaisjärjestöjen osaaminen ja vapaaehtoistyö saada parhaalla tavalla käyttöön. Toimintaa ei voi kuitenkaan jättää kolmannen sektorin har-teille, jos sille ei samalla taata riittävää resursointia.
turvapaikanhakijana saapuneet äidit jäävät helposti lasten kanssa ko-tiin ja vaille mahdollisuutta oppia suomen tai ruotsin kieli. Heikko kielitaito lisää riskiä syrjäytyä. Kotoutumispalveluiden ja kielikoulutuksen onnistumi-nen on välttämätöntä, jotta lapset ja nuoret saadaan integroitua yhteiskun-taan. Avainasemassa on oltava lasten ja perheiden osallisuus yhteiskunnassa. Vain tällä tavoin oleskeluluvan saaneet saadaan aikanaan myös aktiivisesti mukaan työmarkkinoille.
Tuula Haatainenpuheenjohtaja
4 2016
Teksti ANNE KYTÖLÄ & ESSI LEHTINEN Kuvat MIKKO LEHTIMÄKI
Iloa ja voimaa vertaisryhmästä
Kivoja asioita tehdessä itsetunto vahvistuu. Saman kokeneiden kavereiden kanssa voi puhua vaikeistakin asioista.
Pojat katoavat valtavan lumi- iglun sisuksiin. Kuusi pipoa häviää näkyvistä. Vaasalainen Ylikiva-kerho on kokoontu-
nut Vanhaan Vaasaan, 4H-yhdistyksen Alkulan tilalle.
Poikien ryhmä aloitti reilu vuosi sitten, kun Vaasan ensi- ja turva-kotiyhdistys halusi kokeilla uutta työmuotoa. Ryhmä saatiin kokoon nopeasti, kun lapsi- ja nuorisotyön avopalveluohjaaja Heli Näreaho huo-masi, että hänhän tuntee jo sopivan joukon poikia. Kaikki ryhmän pojat olivat käyneet Helin luona yksilöta-paamisissa.
– Aluksi ryhmään kuului viisi 7–11-vuotiasta poikaa. Nyt mukaan on tullut kolme poikaa lisää, Heli kertoo.
Poikien elämässä on tapahtunut samanlaisia asioita: vanhempien ero, huoltajuuskiistoja, etääntyminen toi-sesta vanhemmasta. Osa pojista on ollut myös kokijana, osa näkijänä, perheen sisäisessä fyysisessä tai hen-kisessä väkivallassa.
– Haluamme, että pojilla on ryh-mässä rentoa ja hauskaa, ilman suo-rituspaineita, Heli sanoo. Ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin koulun jälkeen.
Luonto ja liikunta yhdistävätYlikivassa liikutaan luonnossa ja pela-taan esimerkiksi jalkapalloa ja sählyä, koska ne kiinnostava kaikkia ryhmän poikia.
Mukaan löytyi jo suunnitteluvai-heessa sopiva vapaaehtoinen. Luonto- ja eräoppaaksi muutama vuosi sitten kouluttautunut Antti Kamppila toimi jo mieskaverina, ja nyt hänestä saatiin oiva miehen malli ja kaveri Ylikivan luontoretkille.
– Aikamoisessa sääskipilvessä tal-sittiin yhdenkin kerran lintutornille, mutta kukaan ei valittanut, Antti ke-huu poikia.
Elias Mäen ja Samu Majapuron mieleen on jäänyt erityisesti se kerta, kun Ylikivasta tuli yökerho ja kerho-
laiset yöpyivät Avokissa, ensi- ja tur-vakodin avopalvelupisteessä. Elias ja Samu rakensivat Antin kanssa pöydis-tä, tuoleista ja lakanoista majan.
– Me nukuttiin Samun kanssa majassa, ja herättiin keskellä yötä ja luultiin, että on jo aamu. Katsottiin ik-kunasta ulos ja nähtiin, että siellä satoi lunta. Se oli ensilumi, Elias tarkentaa.
Suruja puretaan syödessäKun Antti ryhtyy kasaamaan puita nuotiota varten, hän saa pian pojat ympärilleen. Kaikki haluavat päästä raapaisemaan tulitikun. Kuuluu iso, yhteinen pettymyksen huokaus, kun Antti antaa tikut ensimmäisenä kä-tensä nostaneelle Henkalle, Henrik Palmgrenille.
Viereisellä sivulla: Lumileikkien jälkeen paistetaan makkaraa. Nuotiolla ovat Benjamin Clark, Henrik Palmgren, Vik-tor Jokiaho, Samu Majapuro ja Nicholas Clark.
52016
Ryhmässä vahvistetaan lapsen oikeutta olla lapsi.
6 2016
Kenellekään ei naureta, paitsi vitsin
kertojalle.
Vertaisryhmiä lapsille
Lasten vertaisryhmiä on En-si- ja turvakotien liiton jäsen-yhdistyksistä ainakin Vaasassa, Oulussa, Lahdessa, Lappeen-
rannassa ja Helsingissä. Osaan ryhmis-tä kootaan keskenään samanikäisiä lap-sia, osaan kutsutaan esimerkiksi kaikki turvakodissa sillä hetkellä olevat lapset.
Ryhmien luonne riippuu hiukan siitä, minkä ikäisiä lapset ovat. Kou-luikäisten ryhmissä käsitellään aikuis-ten johdolla vaikeitakin asioita. Tavoi-te on, että lapselle syntyy turvallisesti kokemus siitä, ettei hän ole ainoa, jonka vanhemmat esimerkiksi ovat eronneet. Lapset ja vanhemmat on voitu haastatella ennen ryhmän alka-
mista ja esimerkiksi Lappeenrannassa Etelä-Karjalan perhetyön kehittämis-yhdistyksen ryhmässä vanhemmat an-tavat lapselle kirjallisen luvan puhua vapaasti vanhempien eroon liittyvistä asioista.
Useampia ryhmiä vetävät ammatti-laiset ja vapaaehtoiset yhdessä. Tapaa-misia voi olla ennalta sovittu määrä
tai ryhmä voi kokoontua toistaiseksi viikoittain.
Lahdessa ryhmän lapsia yhdistää se, että heidän vanhempansa ovat eron-neet. 7−10-vuotiaiden kanssa käydään läpi heidän ajatuksiaan ja kokemuksi-aan perheen muuttuneesta tilanteesta leikin, kertomusten ja toiminnallisten harjoitusten kautta.
Helsingissä äitinsä kanssa päivä-ryhmässä käyvät lapset voivat kerran kuukaudessa osallistua isien ja lasten iltaan. Isä−lapsi-illoissa käytetään sa-moja menetelmiä kuin päiväryhmässä ja ne ovat kiinteä osa perheen päiväryh-mäkuntoutusta.
72016
– Kerron lapsille, että on aikuisten tehtävä kantaa vastuuta, ei lasten. He saavat olla lapsia eikä heidän tarvitse ottaa aikuisten roolia, Kati sanoo.
Opettajasta vapaaehtoiseksiKati on saanut Mato-ryhmään avuk-sensa kasvatusalan ammattilaisen. Luokanopettaja Pirjo Hannula etsi it-selleen sopivaa vapaaehtoistyötä, kun hän muutti muutama vuosi sitten eläkkeelle jäätyään miehensä kanssa Raahesta Ouluun.
– Kun tulin tutustumaan ensi- ja turvakodin toimintaan, tajusin aika äkkiä, että olin löytänyt oman sarkani, Pirjo kertoo.
Lapset ovat aina olleet 37 vuotta luokanopettajana työskennelleelle Pirjolle voimavara elämässä.
– Tunnen eläväni vahvasti, kun saan olla kokemassa asioita lasten kanssa. Saan olla myös antamassa. Tuen, huomaan, välitän, iloitsen, loh-dutan, neuvon ja autan, Pirjo kuvailee rooliaan ryhmässä.
– Älkää surko. Me tehdään vielä lisää retkiä, ja jokainen saa olla vuo-rollaan grillimestari, Heli lupaa.
Eväiden syöminen on tunnetusti kaikkien retkien kohokohta. Ylikivas-sa yhdessä syöminen on osoittautu-nut erityisen tärkeäksi, koska syvälli-simmät keskustelut on käyty nuotion ääressä tai sisällä välipalaa syödessä.
– Ruoan ääressä pojat rauhoittu-vat ja keskittyvät, ja pääsemme puhu-maan myös vaikeista asioista. Pojille on ollut valtavan vapauttavaa kuulla, että muilla on ihan samanlaisia koke-muksia, Heli sanoo.
Toisinaan Heli auttaa keskustelun alkuun Tunne- ja Toivoisin sinun -korttien avulla.
Ryhmähenki vaatii sääntöjäHelin ja Antin mielestä Ylikiva on on-nistunut tavoitteissaan: pojat ovat ystä-vystyneet ja heillä on hauskaa yhdessä.
Hyvä ryhmähenki on saatu aikaan sopimalla yhdessä säännöistä. Ker-hossa ketään ei kiusata eikä kenelle-kään naureta, paitsi vitsin kertojalle. Tapaamisissa harjoitellaan kohteliasta yhdessäoloa: tervehtimistä, kiittämis-tä, toisen huomioimista.
– Olemme ojennelleet metsässä toisillemme ketsuppipulloa ylen koh-teliaina, Heli nauraa.
Helin mielestä Antin läsnäolo ryh-mässä on hyvin tärkeää. Kun Antti sytyttää poikien kanssa nuotiota ja nostaa makkaroita paistumaan, Heli voi tarkkailla ryhmää sivusta.
– Tässä on koko ajan oltava tun-tosarvet koholla ja puututtava heti kaikkiin pieniinkin asioihin. En ha-lua, että kenelläkään on täällä paha mieli, Heli sanoo.
Oulussa kaksi ryhmääOulussa toimii kaksi lasten vertaistuki-ryhmää. Maanantaiaamujen Mato-ryh-mä toimii päiväkotimaisesti. Ryhmäs-
sä on yhdestä viiteen alle kouluikäistä lasta, lapsityöntekijä ja vapaaehtoinen.
Turvakodin lapsityöntekijän Kati Huitsin mukaan ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti lapsille, joiden vanhem-mat tarvitsevat omaa aikaa asioiden hoitamiseen. Ryhmä tukee lasten arkea ja antaa mahdollisuuden arvi-oida, millaisesta yksilötyöstä lapset hyötyisivät.
Nimensä ryhmä on saanut ma-dosta, jota lapset tekevät yhdessä. Jo-kainen laittaa matoon nallekorttien kuvat, jotka kuvaavat omaa olotilaa.
Torstaisin kokoontuu lapsityönte-kijän vetämä turvakotilasten ryhmä. Ryhmä kootaan lapsista, jotka ovat ikä- ja kehitystasoltaan lähellä toisi-aan, ja toiminta suunnitellaan vastaa-maan lasten tarpeita.
– Jos nuoret näkevät esimerkiksi pahoja unia, voimme tehdä turvatyy-nyliinan tai unisiepparin, kertoo Kati.
Lapsille annetaan myös yleisellä tasolla tietoa väkivallasta ja kuulos-tellaan heidän ajatuksiaan.
Aikaa lapsena olemiselleTapaamisissa keskitytään lapseen, koska tavoitteena on, että lapsi saa ti-laa omille ajatuksilleen ja tunteilleen. Ryhmässä vahvistetaan myös lapsen oikeutta olla lapsi.
Viereisellä sivulla: Benjamin Clark, Elias Mäki, Samu Majapuro, Viktor Joki-aho, Henrik Palmgren ja Nicholas Clark ovat ystävystyneet Ylikiva-kerhossa.
Yllä: Ylikiva-kerhon toiminta rakennet-tiin liikunnan ja luonnossa liikkumisen ympärille, kun mukaan saatiin luon-to- ja eräoppaaksi kouluttautunut Antti Kamppila. Makkaroita paistavat Benja-min Clark ja Nicholas Clark.
8 2016
Miksi kannattaa kuntouttaa?*Kuntoutuksessa
• hoitojärjestelmän kustannuk-set ovat vuosittain noin 8,5 miljoonaa euroa.
Jos äitejä ja vauvoja ei kuntoutettaisi
• hoitojärjestelmässä hoidetta-vien vauvojen sijoittaminen maksaisi 12,5 miljoonaa euroa vuodessa
• äitien päihdehaittojen kustan-nukset olisivat 4 miljoonaa euroa vuodessa
• lasten pitkäaikainen sijoit-taminen (18-vuotiaaksi asti) maksaisi 163 miljoonaa euroa
• äitien päihdehaittakustan-nukset eläkeikään mennessä maksaisivat 160 miljoonaa euroa.
* VTT Anna Leppo 2016
Pidä kiinni -rahoituksen järjestyttävä pian
Jotain kansainvälisestikin ainutlaatuista on vaarassa loppua Suomessa. Pitkään kehitetyn Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän laitoskuntoutus
taistelee toiminnastaan erilaisten rahoitusmuotojen välissä.
Raha-automaattiyhdistyk-sen tuella syntynyt kuntou-tus auttaa vakavasti päihde-ongelmaisia odottavia äitejä
ja vauvaperheitä. Se vastaa vauvojen ja äitien tarpeisiin yhdistämällä van-hemman päihdekuntoutuksen sekä vanhemmuuden ja varhaisen vuoro-vaikutuksen tukemisen.
Kokeiluna alkanut toiminta auttaa nyt 250 perhettä vuosittain. Kehittä-misvaiheen jälkeen RAY ei ole voinut olemassa olevasta lainsäädännöstä johtuen rahoittaa Pidä kiinni -ensi-kotien laitoskuntoutusta. Avopalvelu-ja ja valtakunnallista koordinaatiota kylläkin.
Puuttuva rahoitus on jo seitsemän vuoden ajan järjestynyt vuodeksi ker-rallaan eduskunnan niin sanotuista joululahjarahoista. Eduskunnan yli puoluerajojen toimiva naisverkosto on ajanut päätöksen läpi kerta ker-ralta poikkeusoloissa, kun pysyvästä rahoituksesta ei ole pystytty päättä-mään. Eduskunta on myöntänyt hoi-
tojärjestelmän laitoskuntoutukseen vuosittain 1,5–2 miljoonaa euroa.
Yllättävä takaiskuViime joulukuussa eduskunta yl-lättäen vähensi joululahjarahansa 1 miljoonan suuruiseksi. 6 ensikodin verkostolta ympäri Suomen puuttuu nyt satoja tuhansia euroja.
– Summa ei ole valtion rahoissa suuri, mutta hoitojärjestelmän ra-hoitukseen se tekee tuntuvan loven, sanoo hoitojärjestelmästä vastaava ke-hittämispäällikkö Maarit Andersson.
Rahoituksen vajaus on ikävä yllätys muutenkin vuodesta toiseen epävar-muudessa toimineelle hoitojärjes-telmälle. Tilanne on sitäkin yllättä-vämpi, kun hoitojärjestelmä tuottaa toiminnallaan yhteiskunnalle selvää rahallista ja inhimillistä voittoa.
– Päihteitä käyttävät odottavat äi-dit kuntoutuvat Pidä kiinni -hoito-järjestelmässä niin hyvin, että kaksi kolmesta pystyy huolehtimaan vau-
Teksti: ESSI LEHTINEN Kuva: SHuTTErSTOcK
92016
sanoo Ensi- ja turvakotien liiton pää-sihteeri Riitta Särkelä.
– Uudistusta koskeva lainsäädän-tö tulee parhaassakin tapauksessa voimaan 2019 ja sen jälkeenkin tar-vitaan todennäköisesti vielä kolmesta
neljään vuoden siirtymäaika, ennen kuin uusi palvelujärjestelmä toimii.
Pysyvä rahoitusratkaisu tarvitaan jo vuoden 2017 alusta. Kuntien pal-veluiden ostot eivät riitä palvelun ra-hoittamiseen, vaan valtion rahoitusta tarvitaan laitoskuntoutuksen turvaa-miseksi. Hoitojärjestelmän kokonais-kustannukset vuodessa ovat noin 8,5 miljoonaa euroa. Sillä rahoitetaan 6
Jos rahoitusta ei tule, yhdistykset joutuvat valmis telemaan ensi-kotien lopettamista.
vastaan, eikä huostaanottoa tarvita, kertoo Andersson.
Lastenpsykiatrisen seurannan mu-kaan vauvojen kehitys on 1-vuotiaana normaalilla tasolla.
– Muu palvelujärjestelmä ei pysty korvaamaan Pidä kiinni -ensikotien kuntoutusta. Tarvitaan erityistason kuntoutusta, jossa yhdistyvät varhai-sen vuorovaikutuksen hoito ja vauva-lähtöinen päihdekuntoutus.
– Hoitojärjestelmän pysyvän rahoi-tuksen epääminen tuo hyvin lyhytai-kaista säästöä, sanoo Andersson.
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä on vaarassa Taloudellisesta epävarmuudesta vas-tuun kantavat Pidä kiinni -ensikoteja ylläpitävät yhdistykset, eivät esimer-kiksi kunnat. Ratkaisuna tilanteeseen on väläytelty sote-uudistusta.
– Hoitojärjestelmän pysyvä rahoi-tus ei voi odottaa sote-uudistusta,
avopalveluyksikön ja 7 Pidä kiinni -ensikodin toiminta. RAY on sitou-tunut hoitojärjestelmän avopalvelui-den ja koordinaation rahoittamiseen ainakin vuonna 2016 ja 2017.
– Valtion talousarvion tulevien vuosien kehykseen tarvitaan 6 mil-joonan euron varaus Pidä kiinni -en-sikotien rahoittamiseen, toteaa Riitta Särkelä.
– Ilman sitä on vakava riski, että toiminnasta vastaavat yhdistykset joutuvat tämän vuoden aikana aloit-tamaan Pidä kiinni -ensikotien lak-kauttamiseen liittyvät toimet.
Rahan varaamisen lisäksi Pidä kiinni -ensikotien säilyminen edel-lyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä ripeitä toimia tarvittavien hallinnollis-ten päätösten aikaansaamiseksi.
– Pidä kiinni -hoitojärjestelmä säästää vuodessa moninkertaisesti omat kulunsa, inhimillisestä kärsi-myksestä puhumattakaan. Pysyvä rahoitus on tuottava investointi, pai-nottaa Särkelä.
10 2016
K AHVITAUKO
Tavoitteena uusi tapa toimiaHallitus haluaa muuttaa lasten ja perheiden palveluita toimivammiksi.
Apua pitäisi saada läheltä kotia ja niin, että lähtökohta ovat perheen tarpeet. Säästöäkin pitäisi kertyä.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosoh-jelman ohjausryhmää johtaa Maria Kaisa Aula. Kysyimme kahvikupin ääressä häneltä, mitä ohjelmassa ta-pahtuu.
Mihin epäkohtiin muutos - ohjelmalla halutaan puuttua?
– Lasten ja perheiden palveluiden halutaan painottuvan ehkäiseviin pal-veluihin. Perheiden halutaan saavan tukea oikeaan aikaan ja heille sopival-la tavalla muistaen, että perheitä on monenlaisia.
– Haluamme vähentää byrokraatti-suutta ja hallintokuntalähtöisyyttä. Ja lasten huostaanottoja.
– Palaute ja traagiset todisteet ker-tovat, että lapsia ei kohdata tarpeeksi kokonaisvaltaisesti.
Ohjelman suunnitteluun saattoi ottaa kantaa tammi-helmikuussa otakantaa.fi-palvelussa. Mitä uutta sieltä saitte ohjelmaan?
– Palaute painotti koulun ja varhais-kasvatuksen merkitystä. Tuen pitää olla lähellä lapsen arkea, kouluym-päristössä.
Mihin ryhdytte nyt, kun ohjelma on julkaistu?
– Teemme suunnitelmasta konkreet-tisemman. Sitten lähdemme kierrok-selle innostamaan kuntia mukaan. Kuntien tehtävät muuttuvat ja maa-kunnat alkavat tuottaa sosiaali- ja ter-veyspalveluita.
– Esimerkiksi kouluissa osa palve-luista on sote-palveluita. On mietittä-vä, miten palvelut saadaan toimimaan sujuvasti niin, ettei koululaiselle ole väliä, onko terveydenhoitaja kunnan vai maakunnan palkkalistoilla.
– Iso tekijä muutoksessa on, että saamme luotua yhteisen, lapsen oi-keuksia ja tietoon perustuvaa toimin-taa vahvistavan kulttuurin.
Miten lapset, nuoret ja perheet pääsevät jatkossa kertomaan toiveistaan?
– Koululaisia kuullaan jo keväällä Nuorisovaltuustojen liiton kautta. Samoin kuulemme Pesäpuu ry:n las-tensuojelun kokemusasiantuntijoita.
– Maakunnallisten muutosohjel-mien on tarkoitus alkaa vuoden 2017 alussa ja niissä on tarkoitus kuulla, mikä olisi lasten ja nuorten mielestä tärkeää.
Olette maininnut esimerkiksi huos-taanottojen, vanhempien riitaisien erojen ja kiusaamisen vähenemisen ohjelman tavoitteiksi. Mitä yhteistä näillä tavoitteilla on?
– Ne kaikki ovat ongelmia, jotka liit-tyvät lapsen vuorovaikutukseen van-hempien ja kavereiden kanssa.
– Läheiset ihmissuhteet ovat lapsen hyvinvoinnin tärkeimpiä rakennus-puita ja siksi niihin pitää vaikuttaa.
Millainen kahvi maistuu?– Ihan tavallinen musta, tuore kahvi. Omalla suodatinpannulla keittelen.
– Joskus juhlavana poikkeuksena juon cappuccinoa.
ESSI LEHTINEN
Vasemmalla: − Tarkoitus on, että kunnat, järjestöt ja seurakunnat tekevät muutosta yhdessä lasten, nuorten ja vanhempien kanssa, sanoo Maria Kaisa Aula.
Twitterissä: #lapemuutosLapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma on yksi Sipilän hallituksen kärkihank-keista. Hankkeeseen osallistuu useita ministeriöitä, kuntia ja järjestöjä. Riitta Särkelä edustaa Ensi- ja turvakotien liittoa hankkeen ohjausryhmässä.La
ura
Oja
112016
syyskohteisiin maailmalla. Suomessa tuotot tulevat liitolle.
Ystävänpäivänä singleen julkaistiin myös video, joka löytyy Youtubesta. Vi-deota tähdittävät irlantilaiset näyttelijät Saoirse Ronan ja Moe Dunford. Kam-panjalla tehdään lähisuhdeväkivaltaa näkyvämmäksi. Sillä on tavoitettu uut-ta yleisöä sosiaalisen median kautta.
ESIKKO-TUNNUSTUS KOUVOLAANKymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry palkitsi vuoden 2016 Esikko-tunnus-tuksella Kouvolan kaupungin perheneu-volan johtavan sosiaalityöntekijän Maiju Niemelän.
Yhdistys antaa tunnustuksen vuo-sittain yhteistyötaholle tai työntekijäl-le, jonka työskentelyssä lapsiperheiden
POSTIA MIINALLE Postia Miinalle -postikorttinäyttely on avoin-na Helsingin ensikodissa. Näyttely on koottu Miina Sillanpään saamista korteista, joita on ryhmitelty teemoittain.
Näyttelyn ovat koonneet Aira Heinänen, Toini Asukka, Leena Vainio ja Ritva Winter apunaan Erkki Tuominen. Näyttely on Hel-singin ensikodissa esillä 28.4. saakka. Siihen voi tutustua viikoittain keskiviikosta perjan-taihin klo 12–15. Muina aikoina sopimalla asiasta Kikka Mannisen kanssa. Marraskuun alkuun saakka näyttely on lai-nattavissa myös muihin Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksiin.
LYHYET
MUSIIKILLA VÄKIVALTAA VASTAANIrlantilainen laulaja Hozier on julkaissut hyväntekeväisyyssinglen Cherry Wine, jolla kampanjoidaan lähisuhdeväkival-taa vastaan. Hozier lahjoittaa iTunes-myyntituottonsa erilaisiin hyväntekeväi-
PIDÄ KIINNI PIKKUPARLAMENTISSAJuuri ennen valtiontalouden kehykses-tä päättämistä eduskunnan Pikkupar-lamentissa puhuttiin Pidä kiinni -hoito-järjestelmän rahoituksesta. Eri eduskun-taryhmien edustajat toivat puolueensa terveiset tilaisuuteen. Kansanedustajat vakuuttivat eduskunnan tukevan vahvas-ti hoitojärjestelmän työn rahoittamista.
Vas.: Kansanedustajat Katja Hänninen (vas.), Johanna Karimäki (vihr.), Mika Niikko (ps), Sari Tanus (kd.), Sari Sar-komaa (kok.), Annika Saarikko (kesk.) ja Kristiina Salonen (sd.) toivat puolueensa terveiset.
kanssa korostuvat aito välittäminen ja läsnäolo, tasapuolisuus ja kunnioitta-va suhtautuminen, lapsen edun huo-mioiminen, avoimuus, luotettavuus ja toivoa antava ja kannustava työsken-telyote.
Vas.: Toiminnanjohtaja Jaana Vaittinen ja varapuheenjohtaja Seppo Karjalainen luovuttivat tunnustuksen Maiju Nieme-lälle.
Ess
i Leh
tinen
12 2016
MINUN TYÖVIIKKONI
Koulutuksia & kokouksia koko
viikko
Maanantai 14.3.viikko alkaa intensiivisesti perhe-työn työkokouksella. Siihen osallistuu perhetyöntekijöitä ja heidän esimiehi-ään kuudesta eri yhdistyksestä, Lapin porukka videoyhteydellä.
Sitä, millaista perhetyötä yhdis-tykset nyt tekevät, on selvitetty talven mittaan. Käymme tuloksia läpi Mies-ten keskuksen suunnittelijan Sari Hellstenin johdolla.
Yhdistysten osaaminen on mo-nipuolista ja työskentelyssä otetaan huomioon alueelliset erot. Inten-siivinen kotiin tehtävä perhetyö on tutkimustenkin mukaan toimiva ja kustannustehokas tapa auttaa tukea tarvitsevia lapsiperheitä. Liitto on tehnyt pioneerityötä, kun Alvari-työn kehittäminen aloitettiin Suomessa jo lähes 30 vuotta sitten.
Lasten palaute työstä on tärkein-tä palautetta, jota voimme saada. Lapsen suusta on myös kommentti: ”Kyllä kaikilla lapsilla pitäisi olla oma alvari!”
Tiistai 15.3.kertaamme väkivaltatyön kehit-tämispäällikkö Tiina Muukkosen ja suunnittelija Veli-Matti Toikan kanssa viikon yhteisiä asioitamme: iltapäivän koulutusprosessia Helsingin ensikoti ry:ssä ja keskiviikon sosiaalityönteki-jöiden työkokousta. Tiina muistaa, että tänään on kansainvälinen sosi-aalityön päivä ja lunttaan netistä, että tämän vuoden teema on ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.
Matkustamme ratikalla Vallilaan ensikodille, mukana on myös Mies-ten keskuksen Santtu Salonen, jolla on luento-osuus tänään. Koulutusko-konaisuuden aihe on ensikotityö ja perheväkivalta. Tänään keskitymme yhteistyöasioihin ja Santun lisäksi puhumassa ja keskustelemassa ovat Minna Remes-Sievänen Pääkaupun-gin Turvakoti ry:stä ja Kristiina Tall-backa Kilpolasta. Ryhmä on aktiivinen ja kysymyksiä satelee.
Sosiaalityöntekijät toivovat lisää aikaa työasioiden jakamiseen.
Yllä: Tiina Muukkonen, Veli-Matti Toikka ja Hanna Sellergren.
Hanna Sellergren on uusvanha työntekijä Ensi- ja turvakotien liitossa. Hän kerää vaativan vauvatyön
kehittämispäällikön naruja käsiinsä aloitettuaan työn tammikuun alussa.
Teksti ja kuvat: HaNNa SELLErgrEN
132016
Torstai 17.3. 8.30 Aamupala Sopukassa 9.00 Osallistuminen intensiiviviikkojen aamuryhmään 9.30 Vaativan vauvatyön tiimikokous 11.30 Maittava lounas 13.00 Lapsiperhe turvapaikan hakijana -projektityöntekijöiden haastattelut 15.30 Sähköposteja ja muuta juoksevaa
Keskiviikko 16.3.yhdistysten sosiaalityöntekijöiden työkokoukseen saapuu 13 ensi- ja turvakotien sosiaalityöntekijää. Tä-näänkin teema on yhteistyö. Lisäksi puhumme sosiaalityöntekijän roo-lista ja työnkuvasta. Huomaan, että olen jättänyt kotiin omat merkintäni päivän kulusta, sillä kävin niitä vielä illalla kotona läpi. Olisiko vinkki, ettei töitä kannata viedä kotiin… Onneksi meitä on kolme päivää ohjastamassa.
Sosiaalityöntekijät pääsevät vain harvoin tapaamaan kollegoita toisista yhdistyksistä ja tarve jakaa asioita on suuri. Mikä on erilaista ja mikä sa-mankaltaista omassa työssä ja työn-kuvassa verrattuna muiden työhön? Moni on myös kaksoisroolissa lähiesi-miehenä ja sosiaalityöntekijänä.
Torstai 17.3.sopukassa on vuoden ensimmäinen päiväryhmien intensiiviviikko. Pieni vauvatyön tiimimme aloittaa työpäi-vänsä siellä. Sopukan pihalla varhai-nen kevät tuntuu juuri siltä, kun se parhaimmillaan vain voi: aurinko pais-taa, kevätlinnut laulavat ja ovensuussa kukkivat keltaiset pikkunarsissit.
Helsingin ensikoti ry:n päiväryh-män viikosta vastaavat perheterapeu-tit Tarja Laaksonen ja Miika Tervo,
lisäksi paikalla ovat myös lapsille niin tärkeät lastenohjaajat. Pääsemme mu-kaan aamuryhmään, jossa laulamme ja loruttelemme kaikki yhdessä. Lapset nauttivat yhteisestä hetkestä ja ilahtu-vat tunnistaessaan tutun laululeikin.
Intensiiviviikot ovat erittäin tärkeä osa päiväryhmien kuntoutusta. Viikko Sopukassa mahdollistaa tiiviin ja mer-kityksellisen työskentelyn perheiden kanssa ja samalla se antaa tärkeää tietoa ja eväitä vaativan vauvatyön kehittämiseen.
Iltapäivällä minulla on vielä Lapsi-perhe turvapaikan hakijana -projektin projektityöntekijän haastattelut yh-dessä kehitysjohtaja Sari Laaksosen ja projektin päällikön Anna Mikkosen kanssa. Hakijoita oli yli 100 eikä ole ollut helppoa valita, keitä kutsumme haastatteluihin. Tänään tapaamme ensimmäiset kandidaatit.
Perjantai 18.3.maaliskuinen kevät on tehnyt yöllä täyskäännöksen ja maahan on satanut pakkaslunta. Aamulenkillä koira työn-tää nenäänsä lumen alle.
Tiivis yhteistyö Tiina Muukkosen kanssa jatkuu. Nyt mukana on myös
Miia Pikulinsky lapsilähtöisen päih-detyön tiimistä. Suunnittelemme in-tegroitua lapsityön koulutusta Lapin ensi- ja turvakotiyhdistykselle. Koko-amme kahden ensimmäisen päivän ohjelmaa.
Lounaan jälkeen kolmituntinen keskustoimiston asiantuntijafoo-rumi puhuu yhdistysten ja liiton yhteisestä asiakastietojärjestelmä Sofiasta. Yhdistykset kirjaavat sinne asiakkaiden tietoja ja keskustoimisto saa sieltä tarvittavat tilastotiedot. Jär-jestelmä on ollut jo pitkään käytössä, mutta edelleen erityisesti tilastoissa on hiottavaa. Tilastotietoja tarvitaan niin liiton kehittämis- kuin vaikutta-mistyössäkin.
Sitten onkin aika lähteä ruoka-kaupan kautta kotiin. Kauppalistalla ensimmäisenä on varautuminen sun-nuntain virpoviin pikkunoitiin.
Yllä: Vauvatyön tiimi kokoustaa Helkan kammarissa Sopukassa. Sinikka Kuos-manen (vas.), Jonna Lehikoinen, Sanna Jussila ja Hanna Sellergren.
14 2016
Naiset ja lapset hakevat nyt turvapaikkaa Euroopasta ja Suomestakin. Heitä on muun muassa Afganista-
nista ja Irakista tulevista pakolaisis-ta noin 60 prosenttia. Joukossa on pikkulapsiperheitä, yksinhuoltaja-vanhempia, raskaana olevia naisia
sekä ilman huoltajaa tulleita lapsia ja nuoria.
Ensimmäisenä konfliktimaista lähtevät usein liikkeelle nuoret ja hy-väkuntoiset miehet, joilla on parhaat mahdollisuudet selvitä pitkästä ja vaa-rallisesta matkasta. Niin nytkin. Lap-siperheet myös liikkuvat hitaammin.
Teksti: ANNa MIKKONEN
Perhe voi olla hajallaan pitkin
Eurooppaa.
Perheiden päästävä elämän alkuun Suomessa
Ei riitä, että turvaa hakevat perheet pääsevät Suomeen asti. Sopeutuminen alkaa kunnolla vasta, kun päätös
oleskelu luvasta tulee. Elokuuhun mennessä pitäisi selvitä, ketkä viime vuonna turvapaikkaa hakeneista voivat jäädä.
Edellä menevä perheenisä on voi-nut toivoa saavansa turvapaikka- ja perheenyhdistämisprosessin hoidet-tua nopeasti, minkä jälkeen perhe voisi tulla turvallisesti perässä. To-dellisuus on osoittautunut toisenlai-seksi.
Uusiin kuntalaisiin valmistautuminen tärkeääViimeistään elokuussa kaikkien vii-me vuonna Suomeen tulleiden yli 30 000 turvapaikanhakijan pitäisi saada päätös hakemukseensa. Luultavasti 30–40 prosenttia hakijoista saa myön-teisen oleskelulupapäätöksen. Silloin epävarmuudessa ja välitilassa elämi-nen päättyy, oleskeluluvan saaneet muuttavat kuntiin omiin asuntoihin ja aloittavat virallisesti kotoutumisen Suomeen. Toki monet ovat jo vas-taanottokeskuksessa oppineet kieltä ja muita kotoutumista nopeuttavia taitoja.
Kun perheen tilanne vakautuu, nousevat usein esiin myös traumaat-tiset kokemukset ja perheen muut mahdolliset haasteet. Perheet selviy-tyvät haasteista, kunhan saavat riittä-vää tukea viranomaisilta, järjestöiltä, seurakunnilta, vapaaehtoisilta ja kan-salaisilta. Esimerkiksi Lahdessa en-si- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Jukka Ihalainen otti suoraan yhteyttä vastaanottokeskukseen ja neuvottelee yhteistyöstä.
Miten voi kotoutua ilman perhettä?Perheenyhdistämisen kriteerejä tulki-taan Suomessa vaihtelevasti. Vaikeinta perheenyhdistäminen on pakolaistaus-taisille maahanmuuttajille ja ilman huoltajaa tulleille lapsille. Helppoa ei aina ole suomalaisillakaan, jotka haluavat ulkomaalaisen puolisonsa Suomeen. Tästä kirjoittavat myös näi-nä viikkoina ilmestyvän Perheenyhdis-
152016
täminen. Kuka saa perheen Suomeen, kuka ei ja miksi? -kirjan tekijät.
Nykyiselläänkin perheenyhdistä-misen prosessi on byrokraattinen, monimutkainen ja hidas. Nyt hallitus on ehdottanut lakimuutosta, joka käy-tännössä tekisi perheen yhdistämisen monelle pakolaisperheelle mahdot-tomaksi. Ensi- ja turvakotien liitto ja muut järjestöt ovat vaatineet, ettei perheenyhdistämisen ehtoja enää ki-ristetä entisestään. Vetoomuksen on allekirjoittanut yli 11 000 ihmistä.
Perheenyhdistäminen on kiintiö-pakolaisjärjestelmän ohella hallittu ja turvallinen tapa tulla Suomeen. Jos perheenyhdistäminen ei onnistu, per-heenjäsenet saattavat lähteä matkaan salakuljettajien avulla.
Perheestä erossa eläminen hidas-taa ja vaikeuttaa kotoutumista. Epä-tietoisuus perheen turvallisuudesta vaikeuttaa lasten kasvatukseen, kie-liopintoihin tai työnhakuun keskitty-mistä. Pitkä erossa olo rasittaa kaikki-
en perheenjäsenten mielenterveyttä. Ensi- ja turvakotien liitto jatkaa
yhteistyötä vastaanottokeskusten ja turvapaikanhakijaperheiden kanssa, RAY:n tuella. Ei riitä, että perheet ovat päässeet Suomeen turvaan konflikti-en keskeltä. Heitä tulee auttaa, kuten muitakin vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä.
Vastoin kansainvälistä pakolaissopimustaTurvaa hakevien tilanne on muuttunut aikaisempaakin vaikeammaksi, kun rajoja on suljettu ja tarkastuksia tiu-kennettu. Erityisesti naisten ja lasten jumittuminen pakolaisleireille Kreik-kaan tai Turkkiin ja pallottelu maiden välillä aiheuttaa perheille inhimillistä kärsimystä.
Kansainvälisen pakolaissopimuk-sen mukaan turvapaikanhakijoilla on oikeus tulla maahan ilman matkus-tusasiakirjoja ja anoa turvapaikkaa.
Suomeen on tulijoita ollut talven aikana selvästi vähemmän kuin ai-emmin, mutta kevät saattaa muuttaa tilanteen. Suomen vastaanottojärjes-telmä on nyt valmiimpi turvapaikan-hakijamäärän nopeaan uuteen kas-vuun kuin mitä se oli viime syksynä. Uudenlaiset lapsiperheiden vastaan-ottokeskukset ovat perheiden kannal-ta hyvä käytäntö.
Yllä: Kuva on osa järjestöjen Äitiä ikävä: Perheenyhdistämistä ei saa vaikeuttaa entisestään -kampanjaa. Kampanjassa ovat mukana Amnesty Internationalin Suomen osasto, Pakolaisapu, Pakolais-neuvonta, Kirkon Ulkomaanapu, Pelas-takaa Lapset, Suomen somalialaisten liitto ja Ensi- ja turvakotien liitto.
Vastapainon julkaisema Perheenyhdistä-minen. Kuka saa perheen Suomeen, ku-ka ei ja miksi? (toim. Outi Fingerroos, Anna-Maria Tapaninen & Marja Tiilikai-nen) ilmestyy huhtikuussa.
© Amnesty International / Ina Tin
16 2016
Leikkipäivä lauantaina 14.5.
Leikkipäivän äiti Mira Jääs-keläinen iloitsee, että Ensi- ja turvakotien liitto on lähtenyt mukaan järjestämään teema-
päivää. Hän on itsekin sosiaalialan ammattilainen ja sai idean päivästä kuunnellessaan uutisia lasten pahoin-voinnista.
– Halusin muistuttaa leikin merki-tyksestä ja aikuisten yhteisestä vastuusta kohdata lapsi, Mira Jääskeläinen kertoo.
– Epäkohdilta ei pidä sulkea silmiä, mutta halusin luoda niille myös vas-tavoimaa.
Leikin ilo kuuluu kaikille lapsille. Toukokuisena lauantaina iloa on tarjolla yhdistysten tapahtumissa eri puolilla Suomea.
Leikkipäivä haastaa kaikki aikuiset kohtaamaan lähiyhteisönsä lapset ja luomaan tilaa leikille. Leikki on ihana ja arvokas asia, joka kuuluu kaikille lapsille. Erityisen tärkeää leikki on Jääskeläisen mielestä niille lapsille, joilla on vähemmän kannattelevia ai-kuissuhteita.
– Tavoite on, että sekä yksityiset ih-miset että yhteisöt innostuisivat yhä laajemmin päivästä Ravintolapäivän tapaan.
Viime vuonna jäsenyhdistyksillä oli Leikkipäivän tapahtumia 20. Tänäkin
vuonna niitä valmistellaan monissa yhdistyksissä. Oman mausteensa ta-pahtumiin antaa tänä vuonna se, että leikkimällä juhlistetaan myös Miina Sillanpään 150-vuotisjuhlavuotta. Liit-to hankkii tapahtumiin ilmapalloja ja tukee tapahtumista viestimistä.
KaTarIINa SuOMu
Yllä: Veeti Metso osallistui viime keväänä Vantaan Turvakoti ry:n järjestämään Leik-kipäivän tapahtumaan.
Anu
Sau
liala Leikkipäivä
Ensi- ja turvakotien liitto
172016
JÄSENYHDISTYKSET
Jäsenyhdistyksissä tapahtuuETELÄ-POHJANMAAN ENSI- JA TURVAKOTIYHDISTYS RYUusiin isompiin tiloihinYhdistys muutti huhtikuun alussa uu-siin isompiin tiloihin. Yhdistyksessäm-me työskentelee jo viisi työntekijää, joten työhuoneita ja ryhmätiloja tarvittiin lisää.
Kevään aikana Kauhajoella alkaa ver-taistukiryhmä Isovanhemmuus eron jälkeen. Ryhmä on ammatillisesti oh-jattu vertaistukiryhmä isovanhemmille, joita mietityttää eron jälkeisten suhtei-den ylläpitäminen lastenlapsiinsa.
Avio- tai avoero ei kosketa vain eroa-vaa paria, se koskettaa koko sukua. Eri-tyisesti se koskettaa isovanhempia, jotka joutuvat uuteen, haasteelliseen tilantee-seen. Isovanhempi saattaa pohtia, miten tukea kaikkia osapuolia erotilanteessa ja miten voi itse tukea lapsenlasta selviyty-mään vanhempien erotessa. Isovanhem-pi itsekin saattaa kaivata tukea.
Keväällä alkaa myös isäneuvola yh-teistyössä Kauhajoen lastenneuvolan kanssa. Lastenneuvola kertoo siitä isille lapsen neuvolakäynnin yhteydessä. Isä-neuvolassa ei keskitytä lapsen strategi-siin mittoihin, vaan vapaamuotoisesti keskustellen isän jaksamiseen, parisuh-deasioihin, isyyden tukemiseen ja vuoro-vaikutukseen lapsen kanssa. Isäneuvola-käynti on vapaaehtoinen ja kertaluontoi-nen jatkuen tarvittaessa yksilökäynteinä ensi- ja turvakotiyhdistyksen miestyönä.
Odotamme työntäyteistä ja mukavaa kevättä. Tervetuloa tutustumaan uusiin tiloihimme Taipaleentielle Kauhajoelle.
Päivi Martola vastaava avopalveluohjaaja/miestyö
HELSINGIN ENSIKOTI RYJuhlavuosi alkoiHelsingin ensikotiyhdistys täyttää jou-lukuussa 80 vuotta. Juhlimme tapahtu-
marikasta historiaamme, monipuolista nykytoimintaamme ja aktiivista suun-tautumista tulevaisuuteen erilaisin ta-pahtumin pitkin vuotta.
Postikorttinäyttely ”Postia Miinal-le” on juhlavuotemme ensimmäinen tapahtuma. Miina Sillanpään saamista postikorteista koottuun näyttelyyn voi tutustua Helsingin ensikodin juhlasalis-sa viikoittain keskiviikosta perjantaihin klo 12–15 (erikseen sopimalla muuhun-kin aikaan) aina 28.4. saakka. Näyttelyn ovat koonneet vapaaehtoiset postikort-tiharrastajat sosiaalineuvos Aira Heinä-sen johdolla.
Yhdistyksen vuosikokous pidetään 28.4. klo 18 Helsingin ensikodissa. Tervetuloa kokoukseen, kaikki jäsenet! Myös kokouksen yhteydessä voi tutus-tua postikorttinäyttelyyn. Huhtikuun jälkeen näyttely lähtee kiertueelle eri puolille Suomea muun muassa liiton muihin jäsenyhdistyksiin.
Kaikkia toiminnassamme muka-na olevia vapaaehtoisia sekä lahjoitta-jia kutsumme simalle ensikotiin 21.4. klo 16. Juhlavuoden huipentaa iltajuhla 8.11. Merkitkäähän tämä ajankohta ka-lentereihinne jo nyt. Muistakin tapah-tumista kerrotaan jäsenkirjeissä sekä yhdistyksen internetsivuilla olevassa Tapahtumakalenterissa. Monet niistä ovat avoimia kaikille ensikotitoiminnan ystäville. Tervetuloa mukaan!
Kikka Manninentoiminnanjohtaja
KANTA-HÄMEEN PERHETYÖ RYKevään toimintaaKevääseen Kanta-Hämeessä kuuluu paljon vapaaehtoisten yhteistä koulut-tamista muiden Kanta-Hämeen sosi-aali- ja terveysalan yhdistysten kanssa. Teemoina ovat traumatisoituneen hen-
kilön kohtaaminen, vuorovaikutus va-paaehtoistyössä ja vapaaehtoistyö maa-hanmuuttajien kanssa. Saamme arvok-kaan koulutuskokonaisuuden kunkin yhdistyksen pienellä panoksella.
Kehittämishankkeemme Kytkimen loppuraportti alkaa olla valmiina. Ensi- ja turvakotien liiton sivuilta kannattaa käydä lukemassa hieno julkaisu tästä hankkeesta.
Leikkipäivänä 14.5. meillä on vapaa-ehtoisten, asiakkaiden ja työntekijöiden yhteinen perheiden päivä. Touhuamme yhdessä erilaisten tehtävien ja taiteen äärellä. Arjessa työ jatkuu suurella sy-dämellä ihmisiä kohdaten.
Sini Stolt toiminnanjohtaja
LAPIN ENSI- JA TURVAKOTI RYKohtaamisia LähteentientalviriehassaLapin ensi- ja turvakoti ry järjesti yh-teistyökumppaneiden kanssa jo kolmat-ta kertaa lapsiperheiden ulkoilutapahtu-man hiihtolomaviikolla. Talviriehan oh-jelmassa oli edellisten vuosien tapaan talvista puuhastelua ja mukavaa yhdes-säoloa koko perheelle.
Tämän vuoden Talviriehassa nähtiin paljon karvaisia kuonoja, kun mukana olivat Karva-Kaverit ja Wanhan Niska-lan Issikoiden Magni-hevonen, jon-ka selkään pienet ratsastajat pääsivät. Leikkivä ja laulava Pupuliini Pumppa-nen otti lapset mukaan toiminnalliseen satutuokioon, jonka aikana lapset pää-sivät soittamaan suureen jääpuikko-orkesteriin.
Lapin poliisi teki vierailun tapahtu-maan esitellen poliisiautoa. Poliisit pi-tivät kohtaamisia lasten ja vanhempien kanssa merkityksellisinä. Runsaslumi-sen talven ansiosta lapset saivat tem-
18 2016
LAPSEN KENGISSÄ RY JUHLII
Piirun verran perhetyötä20 vuotta Alvari-perhetyötä Joroisissa, Juvalla, Leppävirralla,
Rantasalmella ja Varkaudessa tehnyt Lapsen Kengissä ry juhlii tänä vuonna. Anja Airasvaara kuvasi kohtaamisia perheiden kanssa.
vuodet ovat vierineet, juosten aivan askeltaneet.Kaikenlaista niihin mahtuu, rikkaita päiviä riveittäin.Monen vierellä vaellettu, tasamaalla taivallettu,nostettu notkon pohjalta, ylämäkeen yllytetty.
perheen pulmat pirunmoiset, vaikeudet vuosien aikaiset,saavat sossut soittamaan, perhetyötä pyytämään.
päihteet pöntön pimentää, väkivalta vie pohjan pois, ihmisen piiloon itseltäänkin.Mieli mustenee murheesta, joskus juoksettaa julmetusti, teettää turhaan tuhoja.
lasten leikit luvattomia, koulussakin kurjaa on,omat aikuiset avuttomia, kotoiset keinot käytettyinä, riidoin revitty rakkaimpia.
paljon on puhuttu paineen alla, auottu solmuja sopuisasti.Toki on ollut toisenlaista, keskustelua kiivasta, vilkasta väittelyäkin.Menetelmät monenlaiset, kaavakkeet kaiken kokoisetovat olleet apuna, ellei sanat muuten löydy, lauseet rakennu riittävästi.
aikuisia leikkiin haastettu, antamaan aikaa lapsilleen.Rajoja yhdessä raamitettu, rakkautta esiin raaputettu,riitoja ratkottu rakentaen, uusia sanoja sepittäen.Kouluun on kivempi mennä, kun on läksyt luettuna, tehtävät taiten työstettynä.
apuna arjen askareissa, tupatöissä tukena, lumenluontia, puuntuontia, kakkuja, keittoja, sohvien peittoja,villakoirien häätöä, sopivan siivouksen säätöä.Juhlia on järjestetty, hetkeksi autettu arjesta pois.
hitaasti kääntyy laiva suuri, eipä nopeammin juuri, muutu entiset elämät.Ei vaihdu tavat vakiintuneet, ennen omaa oivallusta, tarvetta
toisin tehdä.Aikuisen uudet ajatukset, toiminta toisenlainen, muuttaa perheen päivät, järjestää tavat toisiksi.Joskus vuosien päästä, ehkä omassa aikuisuudessa
onnessa omasta lapsesta, saattaa työmme satoa kantaa, paremman elämän lapselle antaa.Sukupolvien ketju katketa voi, alvarit aikoinaan apua antoi!
Lyhennelmä juhlassa esitetystä runosta.
192016
JÄSENYHDISTYKSET
meltää talvisissa pihaleikeissä. Tapah-tuma oli menestys sillä kävijöitä oli 371 ja hymyileviä kasvoja yhtä monta.
Marjo HoiskoAlvari-perhetyöntekijä
LAPSEN KENGISSÄ RYJuhlavuoden ohjelmaaYhdistys juhlii tänä vuonna 20-vuotis-ta taivalta. Aloitimme juhlimalla yhteis-työtahojen kanssa. Kutsuvieraat pääsi-vät juhlallisuuksien jälkeen katsomaan elokuvan ”Äidin toive”. Syksyllä juhlis-tamme juhlavuotta asiakasperheidem-me kanssa.
Perustehtävämme perhetyön lisäksi Lapsen Kengissä ry tavoitti viime vuon-na yli 1400 henkilöä järjestämissäm-me erilaisissa tapahtumissa. Tänäkin vuonna järjestämme monenlaisia ta-pahtumia toimintapaikkakunnilla: esi-merkiksi säännöllisiä perhekahviloita, leikkipuistotapahtumia kesällä ja Leik-kipäivän Leppävirralla. Tapahtumista on lisää tietoa yhdistyksen Facebook- ja ko-tisivuilla.
Suunnittelemme jatkuvasti uutta toi-mintaa. Jos haluat vaikuttaa toiminta-alueella asuvien lapsiperheiden hyvin-vointiin, tervetuloa mukaan.
Lämmin kiitos teille jokaiselle, että olette tukemassa lasten ja perheiden hy-väksi tehtävää työtä.
Katso tapahtumista tarkemmin www.lapsenkengissa.fi tai www.face-book/ Lapsen Kengissä ry
Sari Haikarainen toiminnanjohtaja
LYÖMÄTÖN LINJA ESPOOSSA RYLyömätöntä linjaa tukemassa”Väkivalta on tyhmää, turhaa, ja hen-kilön pitäis löytää toinen keino purkaa niitä aggressioita.” ”Väkivalta ei tieten-kään ole oikein. Ongelmiin täytyy puut-tua ja jos ne on suuria, tarvitaan am-mattiauttajia.”
Edellä mainitut näkemykset ovat poimintoja Omnian ammattiopiston 15–18-vuotiaille toisen asteen opiskeli-joille tekemämme seurusteluväkivalta-aiheisen kyselyn vastauksista. Olimme mukana Omnian turvallisuusaiheisessa teemapäivässä helmikuussa. Seuruste-lun pulmakohdat ja vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen omien kavereiden kanssa pohdituttivat monia nuoria.
Tuntuu, että nuorilla on sekä asen-ne väkivaltaa kohtaan että tietämys vä-kivallasta ilmiönä hyvällä mallilla. Nuo-ret osaavat ja uskaltavat puhua ääneen. Näissä hetkissä on tärkeää muistuttaa, että apua on tarjolla.
Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on tärkeä osa yhdistyksemme toimintaa. Se tarkoittaa edellä mainitun kaltaisia het-kiä: ihmisten kohtaamista, keskustelun herättämistä sekä väkivallan vastaisten asenteiden puolesta puhumista.
Pääasiallisen asiakaskuntamme muo-dostavat yli 18-vuotiaat espoolaismiehet. Tuemme heitä kohti väkivallatonta elä-mää Väkivallan katkaisu -ohjelmamme avulla. Käytöksen muuttaminen muuttaa henkilön asennetta itseensä ja ympäris-töönsä ja asenteen muuttaminen vaikut-taa käytökseen. Näin syntyy positiivinen, väkivallaton kehä – niin yksilön kuin yh-teiskunnan tasolla.
Mika Värränkiviväkivaltatyön asiantuntija
OULUN ENSI- JA TURVAKOTI RYKevät sujuu myös leikkimälläYhdistyksen toiminnassa on paljon uu-distuksia. Vauvatalon (Baby Blues, Seraf-fiina) toiminta on siirtynyt uusiin yhtei-siin tiloihin, osoitteeseen VINTIÖ, Vies-tikatu 10 C 52, yhdessä Alvari- ja Varpu-perhetyön kanssa. Erityisesti Päiväryhmä Seraffiinan toiminnassa on muutoksia, koska se ei rajoitu enää vain äidin ja vau-van toimintaan. Päiväryhmä tarjoaa tu-kea vanhemman ja vauvan väliseen var-haiseen vuorovaikutukseen.
Ensikodilla aloittaa oma sosiaalityön-tekijä 1.4. alkaen ja yhteinen sosiaali-
työntekijä keskittyy turvakodin sosiaa-lityöhön. Lisäksi yhdistys aloitti yhteis-työssä Kainuun kuntayhtymän kanssa THL:n rahoittamana vuoden loppuun asti kestävän etäturvakotihankkeen. Hankkeessa kehitetään turvakotipal-veluja emoturvakodin ja etäturvakodin asiakkaille. Hankkeessa kehitetään val-takunnallinen malli. Lisätietoja [email protected]
Kansallista perinneleikkipäivää vie-tetään Mäntykodin vapaaehtoisten kanssa lauantaina 14.5. klo 10–14 Tui-ran Kisakentällä. Yhdistyksen ylläpitä-mien nuorten turvapaikanhakijoiden tukiasumisyksiköiden nuoret tulevat mukaan leikittämään perheitä ja esitte-levät omia perinneleikkejään. Lisää va-paaehtoisia voi myös ilmoittautua mu-kaan. Lisätietoja [email protected]
Miina Sillanpään 150 vuotta juhlitaan hauskoissa hattujuhlissa pe 3.6. Hattu-juhliin kutsutaan entisiä ja nykyisiä ensikodin asukkaita, vapaaehtoisia ja yhdistyksen jäseniä. Lisätietoja [email protected]
Timo Peltovuoritoiminnanjohtaja
PORIN ENSI- JA TURVAKOTI- YHDISTYS RYKevään kuulumisetPitkäaikainen puheenjohtajamme Rai-ja Parkkali luopui puheenjohtajuu-desta vuoden vaihteessa, mutta jatkaa edelleen johtokunnan jäsenenä. Uusi puheenjohtajamme on Susanne Laati-kainen-Koivuniemi, joka siirtyi tehtä-vään johtokunnan riveistä.
Porin Esikon tuetuissa perheasun-noissa oli alkuvuonna muuttoliikettä. Uusia asiakasperheitä on tullut muun muassa Valma-yhteisökuntoutukseen perhepaikkojen vapautuessa. Palvelu-talossa on jatkettu sisätilojen remon-tointia.
Kevään päiväryhmätoiminta alkoi helmikuun alussa Porin Esikossa ja päiväryhmäperheiden intensiiviviikkoa
20 2016
JÄSENYHDISTYKSET
vietetään Sopukassa huhtikuussa. ICDP Kannustavan vuorovaikutuksen ryhmä aloitettiin päiväryhmässä maaliskuussa.
Vanhemman neuvo -ryhmä jäi kulu-valta kevätkaudelta järjestämättä, koska osallistujia ei saatu riittävästi. Seuraava ryhmä on suunnitteilla vasta syyskau-della.
Jalkautuva naistyö -hanke etenee paikallisesti aktiivisena. On järjestetty lukuisia tapahtumia ja uusia on tulos-sa: Avoin Naisten kahvila avasi ovensa 14.3. Porin Esikossa. Kahvila on avoin-na kymmenen kertaa maanantaisin klo 17.30–19.00. Hanke järjestää 15.4. Porissa kirpputoritapahtuman yhteis-työssä Mannerheimin Lastensuojelu-liiton ja Rikosuhripäivystyksen kanssa osoitteessa Antinkatu 8. Maaliskuussa alkoivat Nettiturvakodin chat-illat. Ta-pahtumista voi tiedustella tarkemmin projektityöntekijä Maiju Lehtoselta puh. 044 033 2003. Tapahtumia voi seura-ta myös Facebookista hakusanalla Ta-rinakampanja.
Arja Saarinen toiminnanjohtaja
PÄÄKAUPUNGIN TURVAKOTI RYTapaamispaikkatoiminta loppuuPääkaupungin turvakoti ry:n hallitus päätti muuttaa Avoyksikön nimen Lä-hisuhdeväkivaltatyön yksiköksi. Samal-la työntekijöiden nimikkeet muutettiin väkivaltatyön asiantuntijoiksi. Yhdistys luopui RAY:n kanssa sopien Jussi-työ- ja Jussi-työntekijä-nimikkeistä. Työs-kentely väkivaltaa tehneiden ja/tai ko-keneiden miesten ja heidän läheistensä kanssa jatkuu normaalisti. Lähisuhde-väkivaltatyön yksikkö tarjoaa keskuste-luapua kaikille perheenjäsenille, kun perheessä on tai on ollut lähisuhdevä-kivaltaa tai sen uhkaa. Kaikkien aikuis-asiakkaiden 3–17-vuotiaille lapsille ja nuorille tarjotaan apua.
Yksikkö järjestää ”Kun sanat loppu-vat… nyrkki keskustelun jatkeena. Mie-hen ja naisen vuorovaikutustaitojen
erot” -nimisen seminaarin 25.4. Hel-singissä. Tervetuloa!
Yhdistyksen Tapaamispaikka ei ta-loudellisista syistä menestynyt Helsin-gin kaupungin lapsen ja vanhemman tapaamisten valvonnan kilpailutuksessa eikä tullut valituksi palveluntuottajaksi. Yhdistyksen hallitus päätti lopettaa työ-muodon. Käytännössä Tapaamispaikka loppuu kokonaan 15.5.
Tapaamispaikkatoiminta on vuosi-en ajan ollut yksi yhdistyksen vahvoista työmuodoista. Sen asiakasprosesseja ja asiakkaiden kohtaamista on hiottu kriit-tisesti ja määrätietoisesti. Yhdistyksen tapaamispaikka on saanut kiitosta ja ar-vostusta erilaisilta toimijoilta, asiantun-tijoilta ja virkamiehiltä. Luovumme toi-minnasta haikeina. Muistamme kuiten-kin sitä ja sen tekijöitä ylpeinä. Kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitos Kirsi Lankinen, Laura Lindroos ja valvojat.
Karola Grönlundtoiminnanjohtaja
TURVALLISEN VANHUUDEN PUOLESTA – SUVANTO RYMuuttopuuhissaTurvallisen vanhuuden puolesta – Su-vanto ry:n toimisto on muuttanut Hel-singin Sörnäisistä kahdenkymmenen vuoden jälkeen takaisin Töölöön. Uusi postiosoitteemme on Pohjoinen Hespe-riankatu 15 B 21a. Käyntiosoitteemme on Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs.
Valtakunnallinen auttava puhelin erilaista väkivallan uhkaa kokeneille ikääntyneille - Suvanto-linja päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12–16 nume-rossa 0800 06776. Samasta numeros-ta saa myös lakineuvonta joka parillisen viikon keskiviikkona klo 16–18. Puhelut ovat soittajalle maksuttomia. Puheluihin vastaavat luottamuksellisesti järjestöm-me tähän työhön koulutetut työntekijät ja vapaaehtoiset.
Järjestömme on kuulunut vuosia Pääkaupungin puhelinauttajat -verkos-
toon. Noudatamme valtakunnallisessa puhelinauttamistyössämme verkoston eettisiä ohjeita. Tänä vuonna olemme päässeet myös Vapaaehtoisen puhelin- ja verkkoauttamisen eettisten periaattei-den neuvottelukunnan jäseneksi.
Uusissa toimitiloissa pystymme nyt entistä paremmin toteuttamaan puhe-linauttamistyötämme, kohtaamaan vä-kivallan uhan alla eläviä ikääntyneitä ja organisoimaan alueellista ja valtakun-nallista työtämme.
Lisää ajankohtaisista asioista ja ta-pahtumista www.suvantory.fi, www.juurihanke.fi, www.katketytaanet.fi ja Facebook-sivut.
Leena Serpola-Kaivo-ojatoiminnanjohtaja
TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI RYKuulumisia MansestaYhdistyksessä eletään jänniä aikoja. Ikäihmisten palveluiden kilpailutuk-sen tulosten pitäisi tulla näinä päivinä. Toivottavasti tätä lukiessanne me jo tiedämme, miten meidän kävi. Peukut ovat ylhäällä ja luottamme hyvään lop-putulokseen.
Turvakoti on ollut koko ajan täynnä ja asiakkaita on jouduttu ohjaamaan muualle. Voimme vain toivoa, että jo-kainen saa apua ja tukea eivätkä turvaa hakeneet joudu ojasta allikkoon.
Ensikodissa meillä on ollut hiljaista, syitä lienee moniakin. Käynnissä oleva ensikodin kehittämishanke tuonee uu-sia ajatuksia ja avauksia. Tampereen kaupungin linjausten myötä lienee ajan kysymys, kun teemme ensikoti-työtä myös asiakkaiden koteihin. Myös muissa palveluissa asiakkaita on ollut paljon ja työtä riittänyt.
Yhdistyksen 70-vuotishistoriikki jul-kaistaan keväällä. Ottakaa yhteyttä, jos haluatte ostaa (pikkurahalla) historiik-kimme.
Yhdistyksen pitkäaikainen hallituk-sen puheenjohtaja Sirkka Merikoski on
212016
JÄSENYHDISTYKSET
lähes 40 vuoden puheenjohtajuuden jälkeen jättämässä hallitustyöskentelyn. Sirkan rooli yhdistyksessä on ollut val-taisa. Kuvaavaa on, että meistä nykyisis-tä vakituisista työntekijöistä jokainen on Sirkan palkkaama. Myös monet palvelut ovat lähtöisin Sirkan ideasta. Kiitämme Sirkkaa koko sydämestämme.
Maria Länsiö Toiminnanjohtaja
VANTAAN TURVAKOTI RYAvoyksikössä apua lapsille ja vertaistukiryhmiä aikuisilleTänä vuonna RAY:n avustus mahdol-listaa lapsityön tekemisen nykyisillä resursseilla ja siksi aloitimme avun tar-joamisen aikuisten lisäksi myös lapsille. On tärkeää, että perheen lapsetkin tule-vat kuulluksi ja saavat henkilökohtaista apua kriisitilanteessa. Avoyksikön kaik-ki työntekijät työskentelevät sekä väki-vallan kokijoiden että tekijöiden kanssa ja yksi heistä ottaa vastaan myös lapsia. Olemme väkivaltatyön erityisosaajia ja haluamme edistää perheväkivallan vä-henemistä tiedottamalla aiheesta ja tar-joamalla konsultaatiota yhteistyökump-paneille.
Naisten ja miesten suljetut ja avoi-met ryhmät ovat pyörineet koko ke-vään. Väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä kokoontuu tiistaisin klo 13.30–15.00. Kokemusasiantuntija toimii ryhmänvetäjänä työntekijän pari-na ja lasten hoidosta huolehtivat yhdis-tyksen vapaaehtoiset ja opiskelijat, jotka suunnittelevat lapsille oman ohjelman. Myös vauvat ovat tervetulleita.
Kutsuimme paikallislehdessä ihmi-siä mukaan vapaaehtoistoimintaan ja se tuottikin oikein iloisen yllätyksen. Run-sas joukko ihmisiä otti yhteyttä. Vapaa-ehtoisten haastattelut ja perehdytykset aloitettiin heti, jotta vapaaehtoiset pää-sevät pian toimimaan. Muun muassa 14.5 vietettävä Leikkipäivän tapahtuma suunnitellaan ja toteutetaan pääasiassa vapaaehtoisvoimin.
Turvakoti on ollut täynnä kevään ajan, kysyntä jatkuu korkeana ja vali-tettavasti perheitä jää turvakodin ulko-puolelle. Turvakotipaikkojen kysyntä on lisännyt puhelintyötä merkittävästi: viime vuonna vastasimme kriisipuheli-meen 800 kertaa! Sama meno jatkuu ja puhelin soi tiuhaan.
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 14.3. ja kerromme uuden hallituksen jäsenet sekä kuulumisia sitten jäsen-kirjeessä kesän kynnyksellä. Tervetuloa uudet jäsenet ja vapaaehtoiset mukaan yhdistykseen.
Kristiina Väänänen toiminnanjohtaja
VUOKSENLAAKSON ENSI- JA TURVAKOTI RYEroneuvo-toiminta alkaaYhdistys aloittelee Eroneuvo-toimintaa, johon kaksi ohjaajaa on saanut liiton järjestämän koulutuksen. Tavoitteena on aloittaa yhteistyö imatralaisen mo-nikulttuurisuuskeskus Kipinän kanssa.
Alkukesästä juhlistamme ensikoti-toiminnan äidin Miina Sillanpään juh-lavuotta järjestämällä kutsutilaisuuden viime vuonna päättyneen turvakotitoi-minnan kunniaksi. Kahvittelun lomas-sa entiset turvakodin työntekijät ja yh-distyksen luottamushenkilöt saavat ti-laisuuden muistella menneitä ja jakaa kokemuksia nykyisten työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.
Kesällä panostamme pihan viihtyi-syyteen saamiemme lahjoitusten avul-la. Joulun alla saimme paikallisen Kal-ma-gaalan hyväntekeväisyystapahtuman tuotolla muun muassa frisbeegolf-kore-ja ja pelivälineitä ja juoksutapahtuma Naisten Vuoksen lahjoituksella pystym-me hankkimaan lapsille uudet keinut. Kesää ja auringon lämmittämiä päiviä odotellen.
Mallu Koskinen toiminnanjohtaja
ÄIDIT IRTI SYNNYTYS-MASENNUKSESTA ÄIMÄ RYVertaistukea eri tavoinÄIMÄ ry:n vapaaehtoistoiminta laaje-nee. Ihanat vertaistukiäitimme ideoi-vat henkilökohtaiset tapaamiset ver-taistukiäidin kanssa sellaisille pienten lasten äideille, jotka eivät syystä tai toi-sesta pääse osallistumaan ryhmään. Toki ensisijaisena muotona on aina vertaistukiryhmä, jossa tukea saa use-ammalta. Auttajamme ovat todellakin vapaaehtoisia eli auttavat oman työ ja perhe-elämänsä ohessa. ÄIMÄ ry:n äi-dit haluavat tarjota tämän vaihtoehdon ja meillä onkin aluetukihenkilöäitejä eri puolilla Suomea. Aluetukihenkilön voi tavata vaikka puistossa tai kahvilla, jos ryhmään ei pääse, vauvan rytmi ei sal-li tms. Ota silloin yhteyttä ÄIMÄ:än ja ohjaamme alueella toimivan vertaistuki-äidin luo. Koulutettuja vertaistukiäitejä on myös alueilla, joissa ryhmää ei ole.
Toinen henkilökohtaisen tuen saa-misen muoto ovat yksilö-chatit vertais-tukiäidin kanssa. Vertaistukijamme ovat myös pienten lasten äitejä, joten aikoja on niin päivisin kuin muksujen nukahdettua. Avoimet ajat näet verk-kosivuiltamme www.aima.fi tai Netti-turvakodista. Ensi kerran siis, kun elä-mä pienen lapsen vanhempana tuntuu kaatuvan päälle ja mietit mistä on kyse, varaa itsellesi chat-aika vertaistukiäidin kanssa. Hän auttaa, kuuntelee ja ohjaa tarvittaessa avun luo. Vertaistukiäitim-me auttavat myös pienten vauvojen isiä.
Muistaa kannattaa myös valtakun-nallinen vertaistukipuhelimemme nu-merossa: 040 746 7424, päivystysajat verkkosivuiltamme www.aima.fi tai soit-tamalla.
Laura Piirainentoiminnanjohtaja
Lukuvinkki perhehoidosta kiinnostuneilleStiina Hännisen inhimillinen teos on lasten puolella. Murrosikäisten nuorten perhehoitajana jo pitkään toiminut Hänninen kirjoittaa kokemuksistaan nuorten kanssa. Tutkijataustainen kirjoittaja täydentää perhehoidon kuvausta tutkimuksilla ja muilla lähteillä.
Lasten kokemukset sijoitusta edeltäneestä arjesta ja heidän tasapainoilunsa biologisten ja sijaisvanhemman todellisuuksien välillä tuottavat kasvattajalle surua ja huolta lasten tule-vaisuudesta. Keskeinen sanoma kuitenkin on, että toisen vanhemman lasta on mahdollista rakastaa.
Rakasta, kärsi ja uskalla. Ryhdyin sijaisäidiksi Stiina Hänninen, Kirjapaja, 2016, 237 s.
KIRJANMERKKI
Kirjanmerkin kokosivat Elina Havu, Päivi Hietanen, Kaisa Komsi ja Katariina Suomu.
Vapautta syyllisyydestäAnna Perhon uusi kirja pureutuu maan-läheisesti ikuisuuskysymykseen siitä, miten työ ja perhe-elämä olisivat mah-dollisimman hyvin yhdistettävissä. Lu-kukokemuksena kirja on samaistuttava. Kieli on rikasta ja Perho kertoo runsaasti esimerkkejä omasta elämästään. Ruuh-kavuosissa pyörivää kirja opettaa anta-maan itselle armoa.
Työ x perhe = SuperarkeaAnna Perho, Otava, 215, 185 s.
Menestymisen hintaCristiano Ronaldo on yksi maailman kuului-simmista ja menestyneimmistä jalkapalloi-lijoista. Hänen julkista kuvaansa leimaavat äärimmäinen voitontahto, kärjekkäät lausun-not vastustajista ja itsekeskeisyys omassa joukkueessa. Toisaalta Ronaldo puhuu läm-pimästi viisivuotiaasta pojastaan, joka osal-
listuu palkintogaaloihin ja poseeraa isänsä kanssa Twitterissä. Elämäkerta jättää huippupelaajan edelleen mysteeriksi. Ro-
naldo on katsojien, fanien, toimittajien ja miljoonien eurojen luoma tuote, fiktiivinen CR7. Vakavailmeinen pelaajaa kes-kittymässä vapaapotkuihin tai pidättyväinen maalin juhlinta joukkuekavereiden kanssa saavat kuitenkin miettimään, onko
menestymisen hinta inhimillisesti kova. Toivon, että jonain päivänä hän nauttii elämästään ilman pakonomaista menes-tymisen tarvetta ja on tyytyväinen ihan Cristianona.
Cristiano Ronaldo. ElämäkertaGuillem Balagué, Otava, 2016, 378 s.
Trendikästä raakaruokaaKirjan avulla voi löytää sisäisen marttansa, joka valmistaa erilaisia välipaloja ja jopa pizzaa kotikuivu-ria käyttäen. Kirjan ohjeilla oppii esi-merkiksi kuivaamaan hedelmiä ja vi-hanneksia, tekemään kuivalihaa tai koiralle herkkupaloja. Yllättävää, mi-tä kaikkea kuivaamalla voi valmistaa.
Välipalojen valmistaminen kuivurilla on edullisempaa kuin niiden ostaminen valmiina kaupasta, mutta viitseliäisyyttä se vaatii. Ruokahävikkiä voi vähentää kuivaamalla parhaat päi-vänsä nähneet hedelmät ja vihannekset. Itse testasin lehtikaa-lisipsejä paahtamalla ne miedolla lämmöllä uunissa. Niistä tuli mukavan rapsakoita.
Terveellistä ja hyvää kotikuivurista. Kaikkea hedelmänauhoista juuressipseihinMichelle Keogh, 2016, Minerva, 192 s.
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryTukkikatu 2 53900 Lappeenrantap. 044 777 5355www.ek-perhetyo.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ryTaipaleentie 3 B61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. 09 774 2460f. 09 701 4277www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs13100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. 06 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ryHaapaniementie 1070100 Kuopiop. 044 369 7220www.kuopionensikotiry.net
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C68600 Jakobstadpäivystysp. 06 724 5600www.kvinnojouren.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ryLoviisankatu 14 A 315100 Lahtip. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 040 584 0021, f. 016 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ryJuvan virastotaloJuvantie 1351900 Juvap. 040 831 [email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com
Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. 09 2766 2830www.lyomatonlinja.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup.08 561 5500, f. 08 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi
YHTEYSTIEDOT
Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130www.pienperhe.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti rySänkinotkonkatu 683500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. 02 633 3850, f. 02 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi
Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. 09 477 7180 f. 09 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. 08 221 202, f. 08 221 [email protected]
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ryPohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a, 6. krs 00260 HelsinkiKäynti: Töölöntorinkatu 2 B, 6 krs.p. 09 726 2422www.suvantory.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814www.tetuko.fi
JÄSENYHDISTYKSET
Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. 02 513 4100, f. 02 513 4150www.tuentu.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVarastokatu 12 65100 Vaasap. 06 312 9666, f. 06 312 9667www.vaasanturvakoti.fi
Vantaan Turvakoti ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. 09 8392 0071 f. 09 874 7122www.vantaanturvakoti.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. 015 365 330www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. 05 472 4909, f. 05 431 [email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryLouhenkatu 17a B 1974100 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryAsemamiehenkatu 4 A, 6. krs.00520 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi
ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO •
Lahjoitustilit
Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
Puheenjohtaja Tuula HaatainenPääsihteeri Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinki (7. kerros)p. (09) 454 [email protected]
NeuvokeskusAsemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.)neuvokeskus.fiapuaeroon.fi
Koulutuskeskus SopukkaUusi Porvoontie 482, 01120 Västerskogp. 040 848 [email protected]
ensijaturvakotienliitto.fi
BM9 1BM9 1BM9 1BM9 1
PIdä kIInnI® -ensIkotIen Palvelut ovat vaarassa.
Tue meitä auttamaan päihdeongelmista kärsiviä odottavia äitejä ja vauvaperheitä ja
turvaamaan vauvojen terve kehitys.
ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/pidakiinni
LahjoitustilitNordea: FI8710123000207454Osuuspankki: FI5455412820013200Danske Bank: FI7680001710253635
Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
TuLOKSELLISTa HOITOa.