enska 5/2015
DESCRIPTION
Jäsenlehti. Ilmestyy 5 kertaa vuodessa.TRANSCRIPT
no 5 ´2015
ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
Tuoreen äidin
Turvapaikanhakijaperheitä halutaan auttaa
4
saattaa yllättää yksinäisyys8
ilmestymisaikataulu:
1/16 vk 72/16 vk 153/16 vk 234/16 vk 385/16 vk 47
no 5 ’2015
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–80694 Turvapaikanhakijaperheitä halutaan auttaa Tänä syksynä Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
8 Tuoreen äidin saattaa yllättää yksinäisyys Niin ihania kuin vauvat ovatkin, ei heistä ole vanhempiensa ystäviksi.
10 Minun työviikkoni Sara Lammi; Kiireistä mutta mukavaa!
12 Ensi ja turvakotien liitto 70-vuotta Liitto vietti juhliaan iloisissa tunnelmissa.
14 Perhetuvat auttavat jaksamaan arjessa Tampereen Linnainmaan tuiki tavallisesta kerrostalosta löytyy monille perheille merkittävä paikka.
16 Kahvitauko Sari haikarainen haluaa kehittyä johtajana.
17 Kolumni Isoisotätini Miina Sillanpää.
18 Jäsenyhdistykset
21 Lyhyesti
22 Kirjanmerkki Tarinoita vaikuttamisesta – periksi ei anneta – ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana, laura puro
23 Yhteystiedot
sisältö:
Päätoimittaja: Riitta Särkelä
Toimitussihteeri: Vesa Keinonen
Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk,
Mikko Savelainen ja Katariina Suomu
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
Ilmoitukset: Outi Hieta
Ilmoitushinnat:
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
Tilaukset ja osoitemuutokset:
Tilaushinta: 25 e / vuosi
Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Painopaikka: Lönnberg Oy
Kannen kuva: Tiuku Pennola
Kuv
a: N
ina
Dod
d
pääkirjoitus
Lapset asetettava etusijalle Kulunut syksy on herättänyt monet meistä miettimään, mihin suuntaan tätä maata ollaan kehittämässä. Hallitus antoi lokakuun lopulla asetuk-sen ja esityksen päivähoidon ryhmäkokojen kasvattamisesta sekä subjek-tiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisesta 20 tuntiin. Osa lapsista tulee olemaan päiväkodeissa kohtuuttoman suurissa ryhmissä, mikä heiken-tää päivähoidon laatua. Samaan aikaan suunnitelmissa on päivähoidon sekä koulujen aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korotukset, sekä esiopetuksen toteuttaminen maksullisena kerhotoimintana.
Säästötoimien kohdentamisella lapsiin ja nuoriin voi olla arvaamatto-mia vaikutuksia. Julkisten palveluiden heikentymisestä kärsivät ennen kaik-kea ne lapset, jotka näitä palveluja kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Jos yh-teisiä palveluita heikennetään ja niiden maksutasoa nostetaan, se rapaut-taa myös keski- ja hyvätuloisten luottamusta järjestelmään. On vaarana, että pikkuhiljaa näiden rinnalle kehittyy yksityisten palvelujen järjestelmä, joka eriyttää lapset lopullisesti.
Toinen ajankohtainen asia on päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjes-telmä, jonka rahoitus on vaakalaudalla. Hoitojärjestelmässä on kehitetty kuntoutusmalli, jossa keskitytään vauvan ja vanhemman varhaisen vuoro-vaikutussuhteen ja arjen tukemiseen sekä päihdekuntoutukseen. Malli on osoittautunut tehokkaaksi, ja sillä on pystytty ehkäisemään tarvetta lasten huostaanotoille.
Vuodesta 2010 lähtien eduskunta ja Raha-automaattiyhdistys ovat var-mistaneet hoitojärjestelmän rahoituksen aina vuodeksi kerrallaan. Olen toiminut tänä syksynä eduskunnassa sen puolesta, että eduskuntaryhmien välillä saataisiin yhdessä sovittua rahoitus hoitojärjestelmän turvaamisek-si myös ensi vuodeksi. Olisi tärkeää, että sote-uudistuksen toteuttamisen yhteydessä tämän tapaisten erityispalveluiden organisoinnista huolehdit-taisiin valtakunnallisesti. Ensi- ja turvakotien liiton osaamiselle olisi tässä varmasti kysyntää.
Liitto on myös toiminut sen puolesta, että turvakotiverkosto saataisiin mahdollisimman laajaksi ja kattavaksi. Pidemmän tähtäimen tavoitteeksi on asetettava, että rahoitusta lisätään. Näin varmistetaan se että turvakoti-palvelut ovat kaikkialla saatavissa.
Tuula Haatainen
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja
12Musiikkitalossa
4
8
Leea Heinonen työskentelee päiväryhmä
Pikku-Miinassa.
Myös lapset pitää saada näkyviksi turvapaikanhaku-prosessissa.
Juhlittiin 24.9.liiton 70-vuotisjuhlia
Perhetuvat
Auttavatjaksamaan arjessa
14
4 52015 2015
L iiton Vauvaperhe turvapaikanhakijana (VATU) –projekti on vuodesta 2012 saak-ka kehittänyt vas-taanottokeskuksiin (VOK) yksilö- ja ryh-
mätyömuotoja. Samalla niihin on juur-rutettu lapsiperhetoimintaa.
Viime kuukausien aikana hankkeen toimintaympäristö on muuttunut dra-maattisesti. Vastaanottokeskusten kapa-siteetti on täyttynyt, ja monia uusiakin on pitänyt perustaa.
– Meidän projektillemmekin on nyt avautunut paljon uudenlaista tehtävää. Tärkeää on esimerkiksi löytää vapaaeh-toisia auttamaan maahan tulevia perhei-tä, sanoo VATU-hankkeen projektipääl-likkö Anna Mikkonen.
Helsingin alueen turvapaikanhakija-perheitä on sijoitettu muun muassa Laa-jasalon perheyksikköön. Sinne on ohjau-tunut vapaaehtoisauttajia myös Ensi- ja turvakotien liiton kautta. Yhteistyössä
TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT: Vesa Keinonen ja Tiuku Pennola
Tänä syKsynä suomeen on TulluT ennäTysmäärä TurvaPaIKanhaKIJoITa.
heIdän JouKossaan on myös runsaasTI laPsIPerheITä. ensI- Ja TurvaKoTIen
lIITolla on merKITTävä roolI näIden IhmIsTen TuKemIsessa.
Turvapaikanhakijaperheitä
halutaan auttaa
ovat mukana lisäksi Roihuvuoren seura-kunta, Helsingin kaupunki sekä Suomen Punainen Risti.
Myös auttamistavat ovat muuttu-massa. Facebook alkaa nykyisin olla täs-säkin asiassa merkittävä väline.
– Monet ovat perustaneet sinne eri-laisia auttamisryhmiä. Niissä voidaan välittää tietoa turvapaikanhakijoiden tar-peista ja pyrkiä vastaamaan niihin.
Ihmisten hätä on koskettanut voi-makkaasti. Anna Mikkonen suorastaan hämmästelee ihmisten auttamishaluk-kuutta.
– Odotimme Ensi- ja turvakotien lii-ton Facebook-sivulla olleen ilmoituksen perusteella pariakymmentä vapaaehtois-ta, mutta heitä ilmoittautuikin yli 200! Kyllä tässä voidaan puhua jo ilmiöstä.
InToa Ja IdeoITa rIITTääVATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana auttamishaluisille koulutusta. Ensin pi-dettiin isommalle joukolle tapaaminen,
ja siitä on edelleen jakauduttu pienem-piin koulutusryhmiin.
– Fokusoitumistakin tapahtuu. Mei-dän projektimme pariin ohjautuvat ne, joita kiinnostaa toimia nimenomaan lap-siperheiden kanssa.
Anna Mikkonen näkee selkeän enem-mistön vapaaehtoiskandidaateista ole-van liikkeellä realistisin ajatuksin.
– Työkokemuksen tai opintojen kaut-ta monella on paljon osaamista ja hyviä ideoita. Joku esimerkiksi haluaisi opettaa perheille suomea. Joku toinen taas viedä heitä vaikkapa liikuntatapahtumaan.
Tarvetta on hyvin monenlaisille aut-tajille. Esimerkiksi senioreille on tarjolla erityistehtäviä.
– Useilla Suomeen tulijoilla katkea-vat siteet isovanhempiin. Paikallinen vanhempi ihminen voisikin toimia heille eräänlaisena varamummona – tai –pap-pana.
Muutama käytännön asiakin vapaa-ehtoistyössä kannattaa pitää mielessä.
– Vastaanottokeskuksissa on niin val-
VATU-hanke on järjestänyt syksyn aikana auttamishaluisille koulutusta.
6 72015 2015
Lauri Mäkelä haluaa antaa panoksensa turvapaikanhakijaperheiden hyväksi kyl-lästyttyään pinnalle nousseeseen maa-hanmuuttokriittisyyteen.
– Aluksi meinasin ruveta rähisemään Facebookissa, mutta sitten päätinkin al-kaa mieluummin tehdä vapaaehtoistyötä.
Toinen taustalla vaikuttava tekijä on se että Mäkelällä on parhaillaan ylimääräis-tä aikaa. Vajaa yksivuotiaan lapsen isä jäi lokakuun alussa vanhempainvapaalle.
-Onkin mukava saada vaihtelua arjen rutiineihin.
Lauri Mäkelä odottaa löytävänsä mie-lekkäitä auttamistehtäviä esimerkiksi leik-kipuistoista.
– Voisimme leikkiä siellä jonkun tur-vapaikanhakijaperheen kanssa. Tai sitten vaikka lähteä yhdessä retkelle.
tava kiire että heitä ei kannata kuormittaa yksittäisillä kyselyillä.
Toistuvat vapaaehtoisten järjestämät tapahtumat on havaittu parhaimmiksi.
– Ne tuovat jatkuvuutta turvapaikan-
hakijoiden elämään ja VOK:ien henkilö-
kunnan työrytmiin, Mikkonen sanoo.
yhTeIsTyöTä Jo olluTProjektipäällikön mukaan viime vuosina VATU-hankkeessa tehty pohjatyö on suu-reksi avuksi hektisessä nykytilanteessa.
– Olemme muun muassa toteuttaneet eri paikkakunnilla aluekoulutuskiertueen. Koulutusten avulla on saatu luotua toimi-vaa yhteistyötä liittomme jäsenyhdistys-ten ja vastaanottokeskusten välillä.
– Nyt VOK:eissa tiedetään, että he voi-vat konsultoida yhdistystemme asiantun-tijoita tietyissä asioissa. Samoin ensi- ja turvakotien tarjoamat erilaiset palvelut tunnetaan.
Projektipäällikkö Anna Mikkonen muistuttaa siitä että kiireenkin keskellä VATU-projektin kannattaa keskittyä tässä asiassa ydinosaamiseensa.
– Se liittyy vanhemman ja lapsen vuo-rovaikutuksen tukemiseen sekä vanhem-muuden vahvistamiseen. Esimerkiksi trauma-asiantuntijoita emme ole.
ToImInnallIseT meneTelmäT avuKsIVATU-hankkeen projektityöntekijä Tiuku Pennola on ollut toteuttamassa vastaan-
ottokeskuksissa viikoittaisia perhekahvi-loita sekä vetänyt niissä erilaisia ryhmiä.
–Olemme saaneet toiminnastamme hyvää palautetta. VOK:eissa ei ole aikai-semmin ollutkaan täysin vastaavaa per-heiden pitkäaikaista ja järjestelmällistä tukemista.
Pennolan mukaan vertaistuen periaa-te toimii tämänkin asiakasryhmän kanssa mainiosti.
– Kerron heille että olen äiti, enkä mi-näkään tiedä kaikkea. Nyt meillä on hyvä mahdollisuus oppia asioita yhdessä. Oli kyseessä sitten lapsen pukeminen tai hä-nen hampaidensa hoito.
Yhteisen kielen puuttuminenkaan ei ole este. Silloin otetaan tarvittaessa avuk-si toiminnallisia menetelmiä.
– Olemme esimerkiksi suunnitelleet toimintalaatikon, jonka avulla voidaan käydä monia asioita läpi. Laatikko sisältää muun muassa erilaisia leluja ja askartelu-välineitä yksinkertaisia leikkejä varten.
Myös monet netistä löytyvät lapsen hoitoa neuvovat kuvat ja videot voivat olla käyttökelpoisia.
– Niitä löytyy esimerkiksi hakusanoilla ”vauvan ravistelu” ja ”vauvan ruoka”.
laPseT saaTava näKyvIKsITiuku Pennola painottaa sitä että lapset voivat usein jäädä varjoon turvapaikanha-kuprosessissa.
– Muutenkin niin voi käydä, mutta täl-laisissa ruuhkatilanteissa on olemassa erityinen vaara. Turvapaikanhakeminen-han on hyvin aikuiskeskeistä byrokratiaa.
Pennolan mukaan maahamme tulevi-en perheiden avuntarpeet eivät pääty sii-hen kun oleskelulupa on saatu.
– Kannustan vapaaehtoisia jatkamaan heidän tukemistaan myös tämän jälkeen. Kaikkien osalta kotoutuminen ei aina suju ongelmitta. Jäädään ilman työtä tai ystä-viä.
Tiuku Pennola uskoo Ensi- ja turvako-tien liitolla olevan selkeä paikkansa myös tällä kentällä.
– Haaveilen siitä, että turvapaikanhaki-jat löytäisivät jatkossa liittomme erilaiset palvelut. Uskon heidän olevan ennemmin tai myöhemmin osa palvelukenttäämme. Meidän pitäisikin jo nyt valmistautua sii-hen.
Älä turhaudu – vaan auta!
vaTu-ProJeKTIn JärJesTämään vaPaaehToIsTen
KouluTusIlTaan saaPuI noIn 15 osallIsTuJaa.
he KuulIvaT KäyTännön vInKKeJä sIITä mIllaIsIa
TehTävIä on TarJolla, Ja mITä auTTaJan
on hyvä huomIoIda.
Mäkelä muistuttaa siitä, että vapaaeh-toisauttajalla ei tarvitse olla ihmeellisiä erityistaitoja.
– Ei minullakaan sellaisia ole. Kyllä toi-sia voi auttaa, jos on vähänkin sosiaalinen.
ParemPI Tehdä KuIn ryPeä Jenni Kitin ajoi vapaaehtoiskoulutukseen yleinen avuttomuuden tunne maailman kuohuvasta tilanteesta.
– Kun seuraa mediaa, niin joskus tun-tuu siltä että elämme täysin epätoivoisia aikoja. Mutta ei olo ainakaan parane siitä että rypee epätoivossa. Parempi on tehdä jotakin konkreettista asioiden eteen.
Yhden lapsen äitinä Kitille oli luonte-vaa valita lapsiperheet auttamisensa koh-teeksi.
– Matkoilla olen huomannut sen, että lapset - ja heistä puhuminen - on aivan perustavanlaatuinen ihmisiä yhdistävä asia.
Jenni Kitti on ammatiltaan näyttelijä. Hän toivoo siitä olevan apua myös turva-paikanhakijaperheiden auttamisessa.
– En kuitenkaan halua heti rynnätä pitämään mitään teatterityöpajaa. Mie-luummin ensin tunnustelen tilannetta. Jatkossa toki olisi mukavaa, jos voisin hyödyntää osaamistani.
Kitin mukaan VATU-projektin yhteis-työkumppaneineen vapaaehtoisille järjes-tämä koulutus on ollut laadukasta.
– Olen saanut niistä tilaisuuksista pal-jon uutta tietoa.
Myös lapset tulee huomioida turvapaikanhakijoina.
Vapaaehtoiset kuuntelivat
tarkkaavaisesti VATU-hankkeen asiantuntijoita.
8 92015 2015
nIIn IhanIa KuIn vauvaT ovaTKIn, eI heIsTä ole vanhemPIensa ysTävIKsI. KumPPanIT TaI omaT vanhemmaTKaan eIväT PelKäsTään rIITä,
Jos heIsTä eI ole verTaIsTuKIJoIKsI.
TEKSTI: Mia Hemming KUVA: Laura Vesa
Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n ohjaaja Leea Heinonen tietää, että yksinäisyys ja so-siaalisten verkostojen puute ovat yleisimpiä
syitä hakeutua vertaistukiryhmään.– Muita syitä ovat esimerkiksi uupu-
minen vauvan hoitoon tai akuutti elä-män kriisi.
Heinonen työskentelee päiväryhmä Pikku-Miinassa. Se on tarkoitettu tiivis-tä tukea tarvitseville äideille ja alle kak-sivuotiaille lapsille. Ryhmässä äidit tu-tustuvat muihin tuen tarpeessa oleviin äiteihin.
– Pikku-Miina kokoontuu kolme ker-taa viikossa lähes kokopäiväisenä, mikä mahdollistaa luottamuksen nopean syn-tymisen. Jakaessaan toisilleen asioita äi-tien taakka usein kevenee. Ja he myös huomaavat, että samojen ongelmien kanssa kamppailee moni muukin äiti.
Heinosen mukaan yksinäisyys saattaa olla alkanut jo ennen vauvaa esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuton myötä. Tai synnytyksen jälkeisessä masennuk-sessa ei jakseta poistua kotoaan mihin-kään tai soittaa kenellekään.
Yksinäisyyttä voidaan tuntea myös parisuhteessa: kumppani saattaa esi-merkiksi vetäytyä omiin harrastuksiinsa työpäivän jälkeen. Koetaan, että toinen on kyllä saman katon alla, mutta ei ole läsnä.
– Joskus äitimme ovat parisuhteessa ja joskus he ovat yksinhuoltajia. Myös pa-risuhdetta kohentaa, mikäli yksinäisyyttä kokeva vanhempi löytää vertaistukea.
Ryhmä tukee äitien voimaantumis-ta ja arjessa selviämistä, mikä kantaa eteenpäin.
– Hyvien kokemusten myötä nuoret äidit innostuvat usein suunnittelemaan omaa elämäänsä: opiskelua tai työelä-mään siirtymistä.
saattaa yllättää yksinäisyysTuoreen äidin
Äitien nimet on muutettu.
rIIKKa: anTaessaan saa”Neuvolapsykologi ehdotti minulle tätä ryhmää, jotta saisin vertaistukea todella vaikeassa elämäntilanteessani. Tulin ryh-mään mukaan keväällä kolmen kuukauden ikäisen vauvani kanssa. Ja pääsimme ryh-mään taas syksylläkin.
Olen yksinhuoltaja, mutta lapsen isä osallistuu elämäämme. Hänen alkoholis-minsa estää täysipainoisen vanhemmuu-den. Olen erakoitunut entisistä ystävistäni, sillä meillä ei ole enää samoja kiinnostuk-sen kohteita. Sukuni asuu toisella paikka-kunnalla, mutta äitini käy minua usein kat-somassa. Hän on suureksi avuksi ja tukee minua horjumatta.
Ryhmässä saa ja voi antaa neuvoja, aut-taa ja tulla autetuksi. Keskustelen aikuisten kanssa aikuisten asioista. Netissäkin jutte-len muiden kanssa, mutta henkilökohtaiset tapaamiset ovat eri asia.”
aura: KIPeITäKIn asIoITa usKalTaa oTTaa esIlle”Löysin ryhmän etsiessäni vertaistukipaik-koja. Koin itseni yksinäiseksi. Mieheni on reissuhommissa, ainoa ystäväni asuu muualla, ja kavereillani ei ole lapsia. Mei-dän vanhempamme asuvat tällä samal-la paikkakunnalla, ja he ovat meitä paljon auttaneetkin.
Masennuin synnytyksen jälkeen. Ajatte-lin, etten mistä tahansa kohtaamispaikas-ta löydä tunteitani ymmärtäviä vanhem-pia. Täällä puhumme vaikeistakin asioista, ja koska ryhmä on suljettu, luotimme pian toisiimme.
Sosiaalisessa mediassa olen jakanut kokemuksiani, mutta se ei riitä. Kaipaan vuorovaikutusta myös kasvotusten.
Vähän minua pelottaa ryhmän loppu-minen. Jäänkö sitten ilman vertaistukea? Ehkä ryhmässä kuitenkin vielä jaetaan tie-toa muista vertaistukipaikoista ennen kuin hajaannumme.”
hanna: ryhmä on mInulle henKIreIKä”Ystävistäni ne, joilla on lapsia, ovat töis-sä. Opiskelukavereitani on valmistuttuaan muuttanut muualle, ja vielä opiskelevilla ei ole lapsia. Ystäväni ovat kyllä minua aut-taneet, mutta kiire ja elämäntilanteiden
Leea Heinonen (kuvassa) ja Merja Siltala ovat
ohjaajina viiden äidin ja viiden vauvan Pikku-
Miina -ryhmässä.
Ryhmään mukaan voi tulla jo raskausaikana. Toimintaan voi osallis-tua neljä kertaa eli niin kauan, kunnes lapsi on kaksivuotias, toteaa Merja Siltala.
erilaisuus on hankaloittanut tapaamisia. Olisin tarvinnut jo vaikean raskauteni aikana tukea esimerkiksi joltakulta van-hemmalta naiselta, mutta jäin yksin. Äi-tini ei vaikeuksiani pystynyt kohtaamaan, ja minulla ei ole siskoa.
Lastensuojelun kautta minulle eh-dotettiin Pikku-Miina -ryhmää. Olin niin uupunut, kun tulin tänne. En millään jak-sanut olla kotona vauvan kanssa. Olen saanut tulla tänne myös ilman lastani, mitä olen tarvinnutkin. Nyt kun tilan-teemme on taas todella hankala, tämä ryhmä on minulle henkireikä.”
10 112015 2015
Avokkipalaverin jälkitunnelmissa Maiju ja miestyöntekijä Petri.
10
Tiistai 6.10
08.15–09.15 Iltapäivän Kivakerhon valmistelua / sähköpostin tsekkausta
09.40–12.00 Wärtsilä Cityn työhyvinvointiteemapäivä
12.30–13.30 Verkostolounas Wärtsilä Runsorin työpaikkaruokalassa
13.30–15.00 Wärtsilä Runsorin työhyvinvointiteemapäivä
15.00–16.30 Kivakerhon kokoontuminen
TEKSTI jA KUVAT: Sara Lammi
vaasan ensI- Ja TurvaKodIn yhdessä muTTa erIKseen –erohanKKeen suunnITTelIJalla sara lammIlla olI vauhdIKas vIIKKo. se PITI sIsällään nIIn ryhmIä KuIn yrITysvIeraIluJaKIn.
Kiireistä mutta
Maanantai 5.10. Rentouttavan ja kivan viikonlopun jäl-keen herätys klo 6.40 tuntui liian ai-kaiselta niin minusta kuin molemmista pojistani. Puoli kahdeksalta kolmevuo-tias jaksoi herätä ja joka-aamuiseen ta-paansa nosti päätään ja sanoi ”sä oot mamma ihana”. Ihanaa on myös se että on työpaikka, jossa ei pidä olla joka aamu klo 8.00.
Tämän päivän agenda työpaikalla on päivittää Apua eroon – portaalia, vii-meistellä mainoksia hankkeesta ja ryh-mistämme sekä Vaasan eropalveluista. Olemme saaneet projektikoordinaattori Maiju Sahan kanssa sovittua aikataulut kevään 2016 Vanhemman neuvo -ryh-mään ja kahdelle taikuriryhmälle. Niitä aletaan pikkuhiljaa markkinoimaan.
Päivä on sisältänyt käännöstöitä, tu-lostamista ja taittamista. Olemme myös suunnitelleet seuraavaa päivää ja koko viikkoa.
Päiväkodin jälkeen viisivuotiaani kai-paili kaveria kylään. Ilta menikin nope-asti ja iloisesti hyvässä seurassa.
Tiistai 6.10.Viime viikon Vanhemman neuvo -kou-lutuksesta saimme tuliaisina eroper-heille muokatut Toivon sinun -kortit, kiitos sosiaalityöntekijä Päivi Laivuorel-le! Helpotin laminointifetissiäni valmis-telemalla kortit iltapäivän lapsiryhmän käyttöön. Tein vielä viimeiset ompeluk-set jättinoppiin ja nyt myös ne ovat lap-siryhmän käytettävissä.
Päivä jatkuu Wärtsilä Finland Oy:n hyvinvointiteemapäivässä yhdessä Mai-jun kanssa. Päivän teemana on ”Pidä huolta itsestäsi - tasapaino työn ja muun elämän välillä”.
Olimme kaksi tuntia Wärtsilä Cityn lii-kuntasalissa, jonka jälkeen siirryimme Wärtsilän Runsorin yksikköön lounas-tamaan yhdessä muiden päivään osal-listuvien kanssa. Mukava lounastauko, jossa pääsi hyvin tutustumaan mm. Wärtsilän työpaikkapappiin, kriisikes-kuksen työntekijöihin ja Vaasan MLL:n toimintaan. Mietimme yhteistyökuvi-oita Wärtsilän HR managerin kanssa. Lounaan jälkeen jatkoimme eroautta-misen tutuksi tekemistä yhdessä yrityk-sen työpaikkaravintoloista.
Iltapäivä jatkuu erohankkeen tiloissa lapsiryhmän merkeissä. Avokin lapsi- ja nuorisotyöntekijä Heli oli jo aloitellut lasten kanssa voimavarakilpien viimeis-telyä. Pojat saivat kilpensä valmiiksi, syötiin vähän välipalaa, mietittiin hyvää itsessämme ja lopuksi pelattiin Toivon sinun -korteilla. Terve omanarvontunne on tutkitusti lasta suojaava tekijä. Olem-mekin ryhmässä keskittyneet paljon sii-hen, että näkisimme hyvän itsessämme ja toisissamme.
Keskiviikko 7.10.Lapseni ovat melko tarkkoja siitä mitä haluavat pukea päälleen. Heillä molem-milla on lempivaatteensa, jotka ei aina miellytä äidin silmää. Tänään päiväko-din valokuvauspäivänä olin kuitenkin tehnyt poikkeuksen ja valinnut vaatteet valmiiksi. Voisi kuvitella että tästä tulisi
kiukkukohtauksia, mutta aamu oli lep-poinen ja mukava.
Pyrin aloittamaan työpäiväni sähkö-postin lukemisella, niin myös tänään. Ryhmiin liittyen on tullut yhteydenotto-pyyntöjä, hienoa että ne herättävät kiin-nostusta!
Lounaan jälkeen jatkoimme Maijun kanssa Wärtsilän hyvinvointiteemapäi-ville. Kaiken kaikkiaan mukavat ja an-toisat päivät. Mielenkiintoista jalkautua yritysmaailmaan, luoda uusia kontakte-ja ja tehdä työtämme näkyvämmäksi.
Torstai 8.10.Mikähän siinä onkin että niinä aamui-na kun ei tarvita herätyskelloa, lapset heräävät aikaisemmin kuin koskaan? Il-lan Vanhemman neuvo -ryhmän vuoksi aloitan työt tänään vasta klo 10. Koska työpäiväni kestää iltakahdeksaan saak-ka, saavat pojat viettää paapan kanssa laatuaikaa kotona.
Ohjaamme Maijun ja Helin kanssa Vanhemman neuvo -ryhmää, jossa tä-nään käsitellään lapsen tunteita ja tar-peita vanhempien erotessa. Ihanat ja arvokkaat vapaaehtoisemme mahdollis-tavat sen, että voimme tarjota ryhmään osallistuvien lapsille lastenhoidon ja il-tapalan. Olemme jakaneet illan siten, että kaksi on ohjausvastuussa ja yhdel-lä on ”puurovuoro”. Hänen hallussaan ovat tarjoilut sekä lastenhoitajien ja las-ten vastaanottaminen.
Kävimme päivällä läpi illan kulkua ja askartelin valmiiksi huoneentaulut. Yksi ryhmäläinen ilmoitti, ettei pääse osallistumaan. Lähetin hänelle kotiteh-tävän sähköpostilla.
Työpöytäni saattaa jonkun mielestä näyttää kaoottiselta, tänään otin aikaa järjestääkseni sen. Sinänsä jollain taval-la vähän turhaa työtä, sillä pianhan se näyttää taas samalta…
Illan Vanhemman neuvo -ryhmän aihe oli rankka ja herätti paljon tunteita ja ajatuksia. Kotiin tullessani paappa oli ehtinyt tarjota pojille iltapalan, ja sain kävellä suoraan lukemaan iltasatua.
Projektikoordinaattori Maijun kanssa Wärtsilän jokavuotisilla työhyvinvointiteemapäivillä.
Maanantain työpäivän saldo: hanke-esitteitä kolmella kielellä, Vaasan eropalveluesitteitä, Van-hemman neuvo- ja taikuri -ryhmäesitteitä.
Paappa ja lapset.
Tässä olen yhdessä kol-mevuotiaani kanssa.
työviikkoni
Perjantai 9.10.Ensimmäinen Avokki-palaveri uuden toiminnanjohtajamme Mikan kanssa. Käytiin yhdessä läpi ensi- ja turvako-timme avopalvelupisteen syksyn tulevia tapahtumia ja käytäntöjä. Lähtihän täs-säkin palaverissa jutut taas huumorin puolelle ja naurua ei voinut välttää.
Olin varannut kalenteriini aikaa So-fialle. Mutta koska emme Vanhemman neuvo -ryhmän jälkeen jaksaneet jäädä purkamaan iltaa, pidimme Maijun ja Helin kanssa nyt tunnin purkupalaverin.
Perjantaipäivän katkaisi kivasti ys-tävältä saatu puolen tunnin lahjakortti kauneushoitolaan.
Päätettiin Maijun ja miestyöntekijä Petrin kanssa viikkomme Pohjanmaan kriisikeskuksen avajaisiin.
Työviikko on ollut kiireinen ja kiva. Saan olla onnellinen siitä, että minulla on ihania ja tärkeitä ihmisiä elämässäni. Ja kivat työkaverit, jotka tekevät arjesta mielekkään.
Työpöytä joka joidenkin mielestä kaipaa järjestämistä.
2015 2015
Ensi- ja turvakotien liitto juhli
24.9. Musiikkitalossa 70-vuotista
toimintaansa. Liiton henkilöstö
oli tehnyt suuren työn päivän
valmistelussa.
Philomela-kuoron
Suden aika -teos
puhutteli juhlaväkeä.
Turun yhdistyksen Markku Lehtinen oli saanut seurakseen
Katariina Heikkisen, Leena Marila-Penttisen, Tarja Heinon,
Sari Laaksosen ja Raija Panttilan.
Maljoja nostamassa Hannele Sirrola, Katariina Suomu sekä
Kirsi-Maria Manninen.
Sinikka Hurskainen ja Helena Niemi.
Ritva Karinsalo tervehtimässä pientä juhlavierasta.
Pia Hytönen, Marianne Heikkilä ja Lea Sairanen.
Markku Lehtinen ja sosiaalineuvos Aira Heinänen.
Liiton puheenjohtaja Tuula Haatainen skoolasi varapuheenjohtaja Tuula Väätäisen kanssa.
Juhlassa jaettiin liiton kultaiset kunniamerkit viidelle ansioituneelle henkilölle.
Pääsihteeri Riitta Särkelä onnittelemassa puheenjohtaja Maire Halosta Raahesta.
KU
VAT:
Lau
ra M
ende
lin
14 152015 2015
Maanantaisena il-tapäivänä Lin-nainmaatuvan ovikello soi taajaan. Paikal-le saapuu mo-
nenlaisia äitejä lapsineen. Alkamassa on jokaviikkoinen Tuttipiiri.
– Se on tarkoitettu vauvaikäisille ja heidän vanhemmilleen. Muina päivinä meillä on sitten hiukan erilaista ohjel-maa jaoteltuna lasten iän mukaan, sa-noo tuvan vastaava ohjaaja Aino Mäki-Hepokangas.
Perhetupien ideana on tarjota pien-ten lasten perheille paikka, jossa saada tukea toisiltaan ja myös ammattilaisilta.
Keskustelut voivat käsitellä kasvatus- ja perheasioita – tai elämää yleisemminkin.
TamPereen lInnaInmaan TuIKI TavallIsesTa KerrosTalosTa löyTyy monIlle PerheIlle merKITTävä PaIKKa. lInnaInmaaTuvaKsI nImeTTy TamPereen
ensI- Ja TurvaKoTI ry:n PerheTuPa TarJoaa mahdollIsuuden hengähTää heTKeKsI.
TEKSTI jA KUVAT: Vesa Keinonen
jaksamaan arjessaPerhetuvat auttavat
– Toimintamme tukee vanhemmuutta sekä lasten kasvua ja kehitystä. Autam-me ihmisiä jaksamaan arjessa.
mahdollIsuus myös doulaanTampereen Ensi- ja turvakoti ry:llä on kolme perhetupaa. Linnainmaan lisäksi ne toimivat Hervannassa ja Annalassa. Tupien perustoiminta on suunnilleen sa-manlaista, vaikka pieniä erojakin on.
Kaikilla perhetuvilla on arkipäivinä myös mahdollisuus valmistaa kotiruo-kaa.
– Me hankimme ruoka-aineet. Ruo-kailijat sitten maksavat ruuasta pienen maksun oman maksukykynsä mukaan, Mäki-Hepokangas kertoo.
Myös maanantaisin ja perjantaisin
saatavilla oleva lastenhoitopalvelu on tullut suosituksi.
– Pystymme antamaan väsyneille äi-deille mahdollisuuden levätä tai hoitaa omia asioitaan.
Yksi perhetupien tarjoama mahdol-lisuus on doula eli synnytystukihenkilö.
– Doulan voivat saada avukseen kaik-ki äidit, jotka kokevat tarvitsevansa tu-kea. Asiaan ei vaikuta se, onko isä muka-na synnytyksessä vai ei.
eI KäymIsPaKKoaVäki löytää tiensä perhetuville eri reitte-jä. Ohjaavia tahoja ovat muun muassa Tampereen kaupungin perhetyö, neuvo-lat ja sosiaalitoimi.
– Joku on saattanut lukea tuvastam-
me lehdestä tai netistä. Ja monelle tieto meistä on välittynyt ystävän kertomana.
Vastaava ohjaaja korostaa sitä, että perhetuvat ovat asiakkaille vapaaehtoi-sia. Niihin ei tulla lähetteillä tai maksu-sitoutumuksilla.
– Ja mikäli ei meillä käytyään tunne tätä tarvitsevansa, niin ei ole mitään pakkoa tulla uudestaan.
Aino Mäki-Hepokangas toivoo, että perhetupia olisi joka puolella maata.
– Näillä tavoitetaan edullisin kustan-nuksin paljon perheitä. Teemme juuri sellaista ennaltaehkäisevää toimintaa, joka osaltaan vähentää korjaavan työn tarvetta.
aIKuIsKonTaKTeJa Ja lasTenhoIToa Saara Oksman oli saapunut Tuttipiiriin hyvissä ajoin Anna-tyttönsä kanssa. Pian kolmevuotias Edit ei tällä kertaa ollut mukana. Tänään tapaamisen teemana oli vauvahieronta.
– Tulimme Linnainmaatuvalle ensim-
mäistä kertaa jo silloin kun Edit oli pieni.
Silloin minulla oli kuitenkin enemmän
mammakavereita muualtakin. Nyt heitä
on vähemmän, kun moni on palannut
töihin. Saankin täältä aikuiskontakteja,
nainen kertoo.
Yksinhuoltajana Oksman arvostaa
sitä, että Linnainmaatuvalla on mahdol-
lisuus lastenhoitopalveluun.
– Voin joskus jättää Annan tänne hoi-
toon, ja pääsen sitten isomman tytön
kanssa vaikka jumpalle.
Kahden lapsen äidistä sekin on hyvä
asia, että kaikki perhetuvan palvelut ovat
ilmaisia.
– Muskarit ja muut vastaavat toimin-
nat ovat maksullisia, ja ne keskittyvät
yleensä aina yhteen asiaan. Täällä taas
on monipuolista ohjelmaa, josta voi va-
lita itseä ja lapsia eniten kiinnostavat.
Eikä tarvitse harmitella sitäkään, jos joku
kerta jää välistä.
• Aikuisten käyntejä 6370• Lasten käyntejä 7676• Eri kävijäperheitä 469• Ohjelmallisia toimintakertoja 588• Toimintapäiviä 687
sosIaalIsIa verKosToJa synTyy Hiukan eksoottisempaa väriä Linnain-maatuvalle toi syksyisenä maanantaina Luz Violeta Syvänen. Nainen on muut-tanut muutamia vuosia sitten Perusta Suomeen.Perhetupa tarjoaa Syväselle ja hänen kaksosilleen mainion paikan leikkiin ja muiden perheiden tapaamiseen. Yhdek-sänkuiset Miina ja Juho touhusivatkin innolla toisten lasten joukossa.
– Tämä on todella hyvä paikka, jonne
on helppo tulla. Asummekin sopivasti
tässä aika lähellä.
Muualta maahamme tulleilla ei vält-
tämättä ole kovinkaan vahvoja sosiaali-
sia verkostoja.
– Olen iloinen siitä että voin tavata
Linnainmaatuvalla muita äitejä. Kerran
täällä oli yksi espanjankielinenkin. Saim-
me sillä kerralla puhua omaa äidinkiel-
tämme, Syvänen sanoo.
Tuemme vanhemmuutta sekä lasten
kasvua ja kehitystä. Tavoitamme edullisin
kustannuksin monia perheitä, toteaa Aino
Mäki-Hepokangas.
Perhetuvat Tampereellavuonna 2014 (yhteensä kaikki kolme tupaa)
16 172015 2015
KolumnI
Kirsti Rissanen
Miina Sillanpään Seuran puheenjohtaja
Miina Sillanpää (1866-1952) oli mummoni täti. Hän oli mittava sekä ulkoiselta ole-mukseltaan että hen-
geltään. Julkisuudessa iso koko ja suora ryhti korostivat hänen luontaista johta-juuttaan.
Köyhän, monilapsisen torpan tytär Wil-helmiina meni 12-vuotiaana töihin tehtaa-seen ja pääsi kuusi vuotta myöhemmin kotiapulaiseksi. Näitä töitä 15 vuotta tehty-
ään Miina-tädistä tuli vuonna 1901 Helsin-gin palvelijataryhdistyksen puheenjohtaja. Hän ryhtyi rohkeasti ajamaan parannuksia palvelijattarien rankkoihin työoloihin.
Vastaansa isoisotätini sai kiukkuista kirjoittelua, pilapiirroksia ja pilkkalauluja. Häntä pidettiin kotien pyhyyden ja rauhan rikkojana. Martta Salmela-Järvinen kirjoit-taakin kirjassaan, että ”Jos suomalaiset viikkolehdet olisivat vuosisadan ensimmäi-sellä vuosikymmenellä julistaneet kilpailu-kyselyn siitä, kuka on Suomen vihatuin ih-minen, vastaus olisi melko varmasti ollut: ”Miina Sillanpää”.
Miina ei hätkähtänyt tästä tunnekuohui-sesta kritiikistä. Hän vastasi siihen asialli-sesti, täsmentäen syitään ja tavoitteitaan. Samalla esiäidistäni tuli tunnettu.
Miina-täti oli osoittanut, että hänellä oli tahtoa, uskoa ja uskallusta. Niin vuonna 1907 alkoikin peräti 38 valtiopäivät kestänyt ura kansanedustajana. Se huipentui hänen nimitykseensä ministeriksi vuonna 1926, ensimmäisenä naisena Suomessa.
Miina Sillanpää puolusti sitkeästi vähä-osaisia ja syrjittyjä. Hän oli myös valmis kantamaan vastuuta. Oiva esimerkki siitä
on ensikotien verkosto. Suomen itsenäis-tymisen ja kansalaissodan jälkeen Miina-tädistä kehittyi työväenliikkeen naisten joh-tohahmo, yhteistyökykyinen sillanrakentaja ja hyvinvointivaltion esitaistelija.
Vuonna 1949 talousneuvos Miina Sil-lanpäälle ojennettiin ensimmäisenä nai-sena Suomen Kulttuurirahaston suurpal-kinto yhteiskunnan ja erityisesti naisten aseman parantamiseksi suoritetusta me-nestyksekkäästä elämäntyöstä. Miina-tä-diltä kysyttiin, miltä hänestä tuntui, kun hän kuuli palkinnosta. Hän vastasi: ”Minä itkin.” Ja jatkoi: ”Enhän minä olisi mitään ilman järjestöjä”.
Jo varhain Miina Sillanpää julisti, että ”jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ih-misyyden kunnioittamiseen.” Tähän hän pyrki kaikessa toiminnassaan.
Nykyisin nämä oikeudet on kirjattu muun muassa Euroopan neuvoston ih-misoikeussopimukseen ja Suomen perus-tuslakiin. Tänään pakolaisten tulviessa Eu-rooppaan, joutuvat maat testiin. Pitävätkö ne kiinni sitoumuksistaan ja takaavat pako-laisille ihmisarvoisen kohtelun?
Isoisotätini Miina Sillanpää
Kuva
: Ken
en o
ttam
a ku
va?
TEKSTI jA KUVA: Vesa Keinonen
KahvITauKo
LASTEn KEngISSä Ry:n TOIMInnAnjOHTAjA SARI HAIKARAInEn SAAPUI SAVOn SydäMESTä EnSI- jA TURVAKOTIEn LIITOn jäSEnyHdISTySTEn PUHEEnjOHTAjIEn TyöKOKOUKSEEn. EnnEn KOKOUSTA jOIMME KAHVIT jA KäVIMME LäPI HEIdän yHdISTyKSEnSä KUULUMISIA.
Sari haluaa kehittyä johtajana
sari, millä mielellä näin lokakuisena torstaiaamuna?– Kiitos, oikein virkistyneellä. Lomailimme viime viikolla Kroatiassa. Se on todella kaunis maa. Lämpöä oli 25 astetta, ja Välimeren vesikin vielä mukavan lämmintä.
mitä olet hakemassa tästä
työkokouksesta?– Tänään puhutaan muun muassa johtajuudesta ja sen tukemisesta. Odotan aiheelta paljon. Toiminnanjohtajana olet usein aika yksin. Asia vielä korostuu meidän kaltaisessamme pienessä yhdistyksessä.
Olenkin pohtinut sitä, että voisimme lisätä yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenyhdistysten kanssa.
toiminnanjohtajalla on yhdistyksessä iso vastuu. mistä sinä
saat tarvittaessa tukea?– Hallituksemme on osaava ja aktiivinen. Puheenjohtajalta saan aina halutessani hyviä neuvoja. Joitakin asioita pystyn jakamaan myös muiden työntekijöidemme kanssa. Vastuu toki säilyy aina minulla.– Yhdistyksemme saa erittäin hyvää tukea myös Ensi- ja turvakotien liitolta. Siihen kuuluminen on meille todella merkittävää. Paikalliset yhteistyökumppanimme arvostavat suuresti sitä että taustallamme on arvostettu valtakunnallinen toimija.
olet ollut lasten kengissä ry:n toiminnanjohtaja runsaan vuoden.
mitä teit sitä ennen?– Olen työskennellyt mm. toimitusjohtajana lastenkodissa. Sen jälkeen olin koulukuraattorina. Yhdistyspuoli on ollut tähän saakka minulle hiukan tuntemattomampaa. Tämä vaikuttaa oikein dynaamiselta tavalta toimia.
yhdistyksenne toimii juvalla, leppävirralla, rantasalmella ja varkaudessa. mitä asioita teillä on nyt meneillään?– Alvari-perhetyö on ollut koko yhdistyksemme toiminta-ajan tärkein toimintamuotomme. Se on meillä todettu erittäin hyväksi työmuodoksi.
Pystymme Alvarin avulla pureutumaan perheiden vaikeisiinkin ongelmiin.– Nyt teemme paljon työtä alakouluikäisten kanssa. Opetamme heitä tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä. Toimimme tässä yhteistyössä paikallisten seurakuntien sekä kuntien varhaiskasvatuksen kanssa.
Miksi ihmeessä pienille koululaisille pitää opettaa
tunnetaitoja?– Maaseutu ei valitettavasti ole kiusaamisesta vapaata aluetta. Pienillä kyläkouluillakin kamppaillaan paljon kiusaamistapausten kanssa. Niissä se voi olla jopa isoja kouluja rankempaakin. Oppilaita on vähän, ja kaikki tuntevat toisensa.
Isoilla paikkakunnilla ihmiset voivat eristäytyä toisista. onko maaseudulla sosiaalisuus vielä
voimissaan?– Kyllä sukulaiset siellä tavallisesti pitävät yhteyttä toisiinsa. Lapsiperheille on suuri apu siitä, että isovanhemmat voivat asua naapurissa. Yhteisöllisyyttä on maalla laajemminkin; naapureistakin pidetään usein huolta.
Kiitos sari kahviseurasta! oliko muuten lomakohteessasi kroatiassa parempaa vai huonompaa kahvia
kuin suomessa?Minun täytyy tunnustaa etten Kroatiassa juonut kahvia lainkaan. En pidä ulkomaalaisesta vahvasta kahvista, joten reissussa join vain teetä.
18 192015 2015 19
jäsenyhdistyksethelsIngIn ensIKoTI ryJuhlavuoden tapahtumia valmistellaanHelsingin ensikoti ry:n ylimääräinen ko-kous sääntömuutoksen hyväksymiseksi on pidetty vähän ennen tämän Enskan ilmestymistä. Jäsenkirjeessä kerrotaan, hyväksyttiinkö uudet säännöt.
Oulunkylän ensikodin 25-vuotisjuh-laa vietettiin 19.11. seminaarilla Äitiys on mahdollisuus. Seminaariin osallistui pitkälti toistasataa ammattilaista, yhteis-työkumppania ja yhdistyksen ystävää. Kiitos kaikille mukana olleille!
Kokeilemme uusia toimintamuoto-ja: 23.11. kokoontui ensimmäistä ker-taa Odotusten kahvila, avoin kohtaa-mispaikka kaikille pääkaupunkiseudun vauvaa odottaville perheille. Paikalla oli myös yhdistyksen työntekijöitä ja vapaa-ehtoisia synnytystukihenkilöitä. Odotus-ten kahvilan jatkoista kerromme yhdis-tyksen jäsenkirjeessä, kotisivuillamme ja Facebookissa.
Kotisivuillamme on alettu julkaista yhdistyksen tapahtumakalenteria, josta voi katsoa erilaisten kokousten ja mui-den tapahtumien ajankohdan. Vuoden viimeinen kirpputori pidetään 10.12. klo 16-18 Perhetalon kellarissa, (Helsingin ensikodin sisäpiha, Ensi-Kodin tie 4).
Yhdistys täyttää 80 vuotta ensi vuon-na. Valmistelemme parhaillaan juhla-vuoden tapahtumia. Juhlatapahtumiin liittyvät ehdotukset sekä ensikotiin tai Miina Sillanpäähän liittyvät muistot, kir-jeet tai muu aineisto on tervetullutta!
Toivotan Enskan lukijoille tunnelmal-lista joulua ja hyvää vuotta 2016!Kikka Manninentoiminnanjohtaja
KaaPaTuT laPseT ryVertaisuutta tuettuTänä vuonna teemamme on ollut ver-taisuuden vahvana pitäminen ja tuke-minen. Olemmekin vuoden aikana huo-mioineet vertaistukijoita ryhmätyöohja-uksella ja koulutuksella. Lokakuussa jär-jestimme yhteisen koulutuksen uusille
vertaistukijoille sekä ”konkareille”. Kou-lutus oli antoisa, ja pitkään vertaistukija-na toimineet vapaaehtoiset saivat parik-seen uuden vertaistukijan.
Vuoden 2016 teemamme tulee ole-maan: tukeminen kokijasta toimijaksi.
Tulevia tapahtumia: joulukuu ja vuo-denvaihde ovat hiljaista aikaa lomien takia. Pyrimme kuitenkin järjestämään avoimia keskustelutilaisuuksia ja pulina-kerhoja. Otamme myös vastaan ehdo-tuksia hyviksi aiheiksi! Tiedotamme ta-pahtumistamme nettisivuillamme sekä postituslistallamme. Voit seurata kuulu-misiamme myös Facebookin ja Twitterin kautta. Yhteystiedot:Toiminnanjohtaja Tarja Räisä[email protected] 262 6662Järjestösihteeri Vilma Nä[email protected] 855 3055
KanTa-hämeen PerheTyö ryRahoituspäätöksiä jännitetäänSyksyn vaihtuessa talveen alkavat kai-kissa toiminnoissamme asiakasmäärät kasvaa. Lapset vierailevat Poukamassa tapaamassa vanhempiaan ja läheisiään, Alvarit käyvät perheissä ja vankilan per-heosastolla aletaan hiljalleen valmistau-tua jouluun. Vuosikokouksemme pidet-tiin 23.11. ja 4.12. on perinteinen joulu-puuromme.
Vuosi 2015 on meillä ollut vahvaa kehittämisen aikaa ja nyt jännitämme rahoituspäätöksiä ensi vuodelle. Pian saamme jo tietää mitkä suunnitelmis-tamme toteutuvat, ja mitä hiotaan vielä paremmiksi. Tälle vuodelle ehtii tulla vie-lä sen verran muutosta, että Poukamalle tulee lisätilaa. Saamme toimistoille tilaa samasta kiinteistöstä ja Poukaman asi-akkaat saavat alakertamme tiloja käyt-töönsä.
Rekrytoimme syksyllä myös uusia va-paaehtoisia. Koulutamme neuvokahvi-loihin vetäjiä ja haemme vankilan perhe-
osastolle uusia lastenhoitajia. Lue lisää: www.khperhetyo.fi Sini Stolttoiminnanjohtaja
KoKKolan ensI- Ja TurvaKoTI ryPidä kiinni –yksikkömme kymmenvuotiasVietimme vuosi sitten yhdistyksemme 15-vuotissynttäreitä erittäin juhlavasti. Tänä vuonna juhlan aiheena on päih-deäitien hoitojärjestelmään kuuluvien yksiköidemme kymmenen vuoden iän saavuttaminen.
Vuodet ovat sisältäneet monta vauvaa, monta äitiä ja monta isää. On myös ol-lut monta naurua ja monta itkua, monta toiveikasta aamua ja väsynyttä iltaa. Uusia alkuja ja vanhan loppumista, yhteisön voi-maa, mutta myös tuskaa. Elämän täyttei-siä vuosia, mahdollisuuksien vuosia.
Olemme ylpeitä siitä, että voimme tehdä tätä työtä täällä Keski-Pohjanmaal-la - kiitos RAY:n ja valtion avustusmäärä-rahojen. Ensi- ja turvakotien liitto on an-tanut meille merkittävän tukensa ja siitä lämmin kiitos.
Myös oma henkilökuntamme on vuo-sien varrella tehnyt valtavan kehittämis-työn sen eteen, että työn sisältö vastaisi tarpeita.
Pidä kiinni -yksiköiden lisäksi vuosi on ollut merkittävä myös turvakotitoi-minnan osalta. Turvakotimme jatkaa valtion rahoituksen turvin neljällä perhe-paikalla. Tämän lisäksi pystymme tarjoa-maan myös ensikoti- ja perhetuen paik-koja ympärivuorokautisessa yksikössä. Työtä on paljon, ja ajatuksemme ovat ol-leet koko vuoden ajan tiiviisti työn ja joh-tajuuden kehittämisessä.
Saamamme TEKES-rahoitus on mah-dollistanut paljon kehittämistä, ja se jatkuu edelleen. Rahoituksen avulla toi-vomme pysyvämme merkittävänä yh-teistyökumppanina sosiaali- ja terveys-alan toimijoille.Marita Loukiainentoiminnanjohtaja
KymenlaaKson ensI- Ja Turva-KoTIyhdIsTys ryEroauttamiseen panostetaanKymenlaaksossa on jo pitkään odotet-tu uusia eroauttamisen muotoja. Tähän tarpeeseen yhdistys käynnisti yhdessä Neuvokeskuksen kanssa Eroneuvo-me-netelmäkoulutuksen. Avopalveluohjaaja Hannele Mäkelän, Jussi-työntekijä Jukka Mörskyn sekä Etelä-Karjalan yhdistyksen työntekijöiden lisäksi siihen on osallistu-nut yhteistyökumppaneitamme Kouvo-lasta ja Haminasta.
Eroneuvotoiminnassa tärkeässä roo-lissa ovat vapaaehtoiset vertaistukiohjaa-jat, joiden koulutus on parhaillaan käyn-nissä. Järjestämme Eroneuvotilaisuuksia sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Ensimmäinen Eroneuvo on jo pidetty Kouvolassa, ja seuraava toteutetaan Kot-kassa ensi vuoden puolella.
Asiakasperheiden isien entistä suun-nitelmallisempi huomiointi on tuottanut tulosta. Isien kannustamana aloitettiin vapaaehtoisten ohjaama toiminnallinen kerho 1–5 vuotiaille lapsille ja heidän isil-leen. Kerho on kokoontunut lauantai-aa-mupäivisin joka toinen viikko joko Perhe-työnkeskus Esikossa, puistoissa tai erilai-sissa liikuntapaikoissa.
Joulun lähestyessä odotamme, että RAY toteuttaisi toiveemme, ja saisimme rahoituksen isätyöntekijän palkkaami-seen. Siihen olisi tarvetta enemmän kuin koskaan.
Eroneuvosta, isätyöstä sekä muusta-kin yhdistyksen toiminnasta löydät lisää tietoa www.kymenlaaksonensijaturvako-ti.fi tai seuraamalla yhdistystä Faceboo-kissa. Aina voit myös soittaa toimistolle p. 044 744 0330.Jaana Vaittinentoiminnanjohtaja
lahden ensI- Ja TurvaKoTI ryLapsilähtöistä erotyötä kehitetäänVuosi lähenee loppuaan. Monenlaista muutosta ja muutakin mukavaa on tä-hänkin vuoteen mahtunut. Viimeisimpä-
nä koko työyhteisömme matka Tampe-reelle tutustumaan sisaryhdistyksemme toimintaan ja vaihtamaan kokemuksia. Kiitoksia vaan sinne Manseen, kovasti saimme ideoita ja mietittävää omaa toi-mintaamme ajatellen!
Hienoa on huomata, että vapaaeh-toisten panos on meillä kaiken aikaa li-sääntymään päin. Vielä tässä loppu-vuonnakin on useampi kansalaisia ta-voittava tapahtuma, joihin on mahdollis-ta tulla toteuttamaan asioita. Tervetuloa mukaan, lisätietoa löydät nettisivuiltam-me.
Eroperheen kahden kodin lapset -projekti on hienolla tavalla tehnyt ja ke-hittänyt lapsilähtöistä erotyötä. Projekti-vaiheen loppumetreillä julkaistaan työ-kirja ”Lillin ja Mikin uusi polku – tehtävä-kirja lapselle vanhempien erotessa”, jon-ka avulla lapsi voi työntekijän tai muun läheisen aikuisen kanssa käsitellä omaa erokokemustaan. Eroauttamisen tärkeys on tullut projektin myötä selkeästi esille, ja Eroperheille tueksi -toiminnan jatku-miseen on haettukin RAY:n rahoitusta.
Kiitokset kaikille kanssamme yhdes-sä työtä tehneille monille eri tahoille. Kii-tokset toimintaamme eri tavoin tukeneil-le. Kiitokset teille, jotka olette antaneet aikaanne, osaamistanne ja kokemuksi-anne yhteiseen työhömme. Ja kiitokset koko meidän joukkueellemme!Hyvää Joulunaikaa!Jukka Ihalainentoiminnanjohtaja
lyömäTön lInJa esPoossa ry”Kevät” on jo tullut meille! Miehen Linja on toiminut jo kymmenen vuotta osana yhdistyksemme toimintaa. Palvelu on tarkoitettu maahan muutta-neille miehille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa per-heessään tai lähisuhteissaan. Miehen Linja tarjoaa tällä hetkellä asiakkailleen kulttuurisensitiivisen Väkivallan katkaisu –ohjelman sekä kotouttavaa ja väkival-taa ennaltaehkäisevää ryhmätoimintaa.
Väkivallan katkaisu –ohjelman lisäk-si Miehen Linja on kehittänyt ja toteut-tanut kotouttavaa ja väkivaltaa ennal-taehkäisevää ryhmätoimintaa sellaisil-le maahan muuttaneille miehille, jotka ovat vielä kotoutumisprosessinsa alku-vaiheessa. Kehitetty Dusti® -malli on tarkoitettu kulttuurisesti homogeenisille miesryhmille.
Syksyllä 2014 aloitettiin Dusti® -mal-
liin perustuva kotouttava ja väkivaltaa
ennaltaehkäisevä toiminta, joka on tar-
koitettu eri kulttuureista tuleville nuoril-
le naisille ja miehille. Tavoitteena on tu-
tustua eri kansallisuuksien kulttuurisiin
piirteisiin sekä poistaa eriarvoisuuden
ilmiöitä, joita on havaittu Miehen Linjan
yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Ryhmätoi-
minta on sukupuolesta riippumatonta.
Näin on syntynyt Bahar –ryhmätoi-
minnan kokeilu. Bahar tarkoittaa kevättä
arabian kielellä. Tähänastisten kokemus-
ten perusteella toimintaan osallistujat
ovat kyseenalaistaneet vahvasti patriar-
kaalisen kulttuurimallin peilaamalla sitä
suomalaisen kulttuurin vaatimuksiin.
Myös sukupuolten vuoropuhelu ryhmäs-
sä on erittäin toimivaa, aktiivista ja asen-
teisiin vaikuttavaa. Näin ”kevään” tuok-
sua on meillä ilmassa jo talven aikana. Kostas Tassopoulos
Vastaava väkivaltatyön asiantuntija
jatkuu seuraavalle aukeamalle...
20 212015 2015
oulun ensI- Ja TurvaKoTI ryNuorten turvapaikanhakijoiden tukiyk-sikkö aloittiKäynnistimme marraskuussa Haukipu-taan lomakoti Onnelassa alaikäisten tur-vapaikanhakijoiden tukiasumisyksikön. Onnelassa asuu määräaikaisesti enim-millään 40 nuorta. Heille opetetaan suo-mea, järjestetään työtoimintaa ja tutus-tutetaan meikäläiseen kulttuuriin ja ta-poihin.
Nuoret osallistuvat opiskelun lomas-sa lähiympäristönsä talkootöihin. Kielen oppiminen ja tutustuminen suomalai-siin riittävät palkkioksi. Lisäbonuksena otamme vastaan myös käytettyjä vaattei-ta - erityisesti talvivaatteita - urheiluväli-neitä, polkupyöriä ja pelejä, koska nuoril-le järjestetään toimintaa myös yhdistys-ten ja urheiluseurojen kautta.
Alaikäisten turvapaikanhakijoiden tu-kena Onnelassa toimii asiantunteva ja kokenut henkilöstö. Oulun Enskan van-hoista työntekijöistä yksikön johtajana aloittaa Jani Kaisto, sosiaalityöntekijänä Merja Järveläinen, terveydenhoitajana Aila Riikonen ja toimisto-taloussihtee-rinä Sonja Jaskari. Lisäksi on palkattu kymmenen uutta ohjaajaa ja kaksi tuki-palveluiden työntekijää.
Nuorille kerätään parhaillaan tuki-henkilöitä. Edustajatoiminnasta saa pienen korvauksen. Asiasta kiinnostu-neet voivat antaa tietonsa [email protected] Sosiaalityöntekijä Järve-läinen hakee edustajille käräjäoikeuden vahvistuksen.
Tukiasumisyksikön naapureille järjes-tettiin kahvihetki ja mukaan vapaaehtoi-seksi ilmoittautui joukko haukiputaalai-sia yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä. Kes-kusteltiin myös huolista, mutta yhteinen käsitys oli, että tutustumalla toisiimme pääsemme hyvin eteenpäin. Naapurit lupasivat nuorille talkootöitäkin.Timo Peltovuoritoiminnanjohtaja
TamPereen ensI- Ja TurvaKoTI ryHistoriikki julkaistaanYhdistyksemme 70-vuotisjuhlavuosi on loppusuoralla. Tammikuussa julkaistaan
Matti Wacklinin kirjoittama historiikki ja sen jälkeen lähdetään kohti seuraavaa seitsemää vuosikymmentä. Historiikin tekeminen on ollut rikastuttavaa myös meille itsellemme. On ollut fantastista huomata, miten upeaa ja tärkeää työtä Tampereen ensi- ja turvakoti ry on teh-nyt. Leimaavaa on myös työn edelläkävi-jyys; monien palveluiden osalta olemme olleet ladun avaajia umpihangessa.
Yhdistys joutui keväällä ajamaan en-sikodin toiminnan alas, mutta onneksi nyt lupa-asiat ovat kunnossa ja ensiko-ti on jälleen avannut ovensa. Ensikodin hetkellinenkin lopettaminen tuntui meis-tä aivan hirveältä. Onneksi luotimme sii-hen, että kyseessä on vain väliaikainen ratkaisu.
Turvakodilla on kiireitä ja uusia käy-täntöjä vielä opetellaan uuden lain myö-tä. Suurin huoli on kuitenkin yksintyös-kentely, mistä pitäisi päästä näin vaati-vassa työssä eroon. Työskentely yksin on riski niin asiakkaille kuin henkilökunnal-lekin. Se ei myöskään takaa hyvää laatua, mistä me olemme tunnettuja.
Monia muutoksia on vuosiin mahtu-nut, ja näyttää siltä, että niitä tulee jat-kossakin. Henkilökuntamme on kuiten-kin sopeutunut haasteisiin, ja meillä on halu tehdä työmme hyvin ja laadukkaas-ti. Lähdemme luottavaisin ja levollisin mielin kohti tulevia vuosia! Maria Länsiötoiminnanjohtaja
Turun ensI- Ja TurvaKoTI ryVapaaehtoiskoulutus vetää väkeäUusien vapaaehtoisten koulutukseen loka-marraskuussa osallistui huikeat 19 osallistujaa. Saamme siis loppuvuodes-ta monta uutta toimijaa, joita kiinnos-taa erityisesti lastenhoito, tukihenkilö-toiminta ja tapahtumien järjestäminen. Noin puolet heistä on sosiaali- tai terve-ysalan opiskelijoita. Koulutus huipentuu Kotitoimikunnan to 10.12. klo 17 järjes-tämään asiakkaiden puurojuhlaan, jonka ohjelmasta vastaavat vapaaehtoiset.
Doula-toimintaan tarvitaan uusia va-paaehtoisia, perehdytystä on tarjolla alku-vuodesta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä [email protected]. Jo toimivien vapaaehtoisten
(doulat, tukihenkilöt ja Kotitoimikunta) pikkujoulua vietetään 8.12. klo 18.00.
Yhdistyksen syyskokous pidettiin 21.10. Hallitukseen valittiin Kirsi Siira Jutta Valkaman tilalle, Kotitoimikunnas-sa ei vaihdoksia. Tiedotamme yhdistyk-sen ajankohtaisista asioista jäsenkirjeel-lä ainakin kahdesti vuodessa. Muina ai-koina kannattaa vierailla www-sivuillam-me www.tuentu.fi, joiden etusivulla on vaihtuvia ajankohtaisia uutisia.Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. olim-me mukana Lastensuojelun järjestö-messuilla perhetalo Heidekenillä sekä ICDP-tietoiskulla että toiminnan esit-telyllä. Tammikuussa vaativan vauva-työn väki vahvistettuna kriisi- ja väki-valtatyön osaajilla lähtee opintomat-kalle Jyväskylään. Siellä tutustutaan Emma ja Elias-hankkeen Erityisesti Isä - projektiin.
Hyvää joulunalusaikaa!Eija JärviöVaativan vauvatyön palvelupäällikkö
TurvallIsen vanhuuden Puo-lesTa – suvanTo ryKoulutusmateriaalia omaishoitajilleSuvanto ry:n koordinoima, EU:n rahoit-tama Combating Elder Abuse Grundt-vig –oppimiskumppanuushanke päättyi syyskuun lopussa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä tietoa tavoista ehkäistä ikäänty-neisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua sekä lähisuhdeväkivaltaa kansallisilla ja Eu-roopan tasoilla. Hankkeessa on myös jaettu ja kehitetty innovatiivista koulu-tusmateriaalia.
Yhdistyksemme hankekumppaneita olivat järjestöt Anziani e Non Solo Ita-liasta, Age Action Irlannista sekä Habi-litas-aikuiskoulutuskeskus Romaniasta.
Vuosina 2013–2015 toimineen hank-keen lopputuotoksena syntyi ikääntynei-siin kohdistuvaan kaltoinkohteluun ja lä-hisuhdeväkivaltaan perehdyttävä koulu-tusmateriaalipaketti. Sosiodraaman me-netelmiä hyödyntävä kouluttajan käsikirja sekä siihen liittyvät materiaalit pohjautu-vat teoreettisesti sukupolvien välisen ym-märryksen ja empatian käsitteeseen (’ge-nerational intelligence’, Simon Biggs).
Keskiössä on ikääntyneisiin kohdistu-van kaltoinkohtelun ymmärtäminen ikä-syrjinnän ilmiön kautta. Materiaalin poh-jalta järjestettävissä olevien työpajojen kohderyhmänä ovat erityisesti omaishoi-tajat, mutta materiaali on sovellettavissa myös vapaaehtoisille sekä ikääntyneille ja heidän perheilleen.
Koulutusmateriaali tullaan kääntä-mään suomeksi ensi vuoden puolella. Englanninkielinen versio on ladattavissa ilmaiseksi hankkeen nettisivuilta osoit-teesta www.combatingelderabuse.euHenriikka Laurolahankekoordinaattori
äImä ryEntistä monipuolisempaa toimintaaÄidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry on laajentanut toimintaansa. Aiemmin loimme ryhmächattien rinnalle henkilö-kohtaiset chatit. Ne ovat luotettava ver-
taistuen väylä niille, joille vaikkapa ryhmä ei ole omin vaihtoehto. Vertaistukipuhe-limemme palvelee äitien lisäksi yhä use-ammin myös isiä ja muita läheisiä.
Nyt näiden rinnalle tulevat aluetuki-henkilöt ohjaamaan äitiä avun luo, tai vaikka istahtamaan kahville tukea tar-vitsevan äidin kanssa. Tukea vapaaeh-toisilta auttajiltamme on siis entistä pa-remmin saatavilla, äidille tai tarvitsijalle luontaisella tavalla. Voi kirjoittaa tai pu-hua, yksin tai ryhmässä. Apua löytyy.
Nyt toivomme päärahoittajaltamme RAY:lta joululahjaksi myönteistä päätös-tä toiminnan laajentamiseksi ja vapaa-ehtoistemme tueksi. On ollut uskoma-tonta, miten moni itse saman läpikäynyt äiti haluaa tulla mukaan auttajien riviin. Samalla jännitämme tukitoimintaa mo-nipuolistavien hankkeiden rahoituspää-töksiä. Näiden hankkeiden avulla voi-simme auttaa entistä useampia.
Rahoituspäätöksistä huolimatta työm-
me etenee, joskin hitaammin. Olemme mm saaneet täysin vapaaehtoistyönä käännetyn tietopaketin synnytysmasen-nuksesta somaliksi ja se löytyy verkkosi-vuiltamme. Moni muu kieli odottaa vielä hetkeään.
Näin joulun lähestyessä ÄIMÄ ry ha-luaa kiittää kaikkia yhteistyökumppanei-taan, tukijoitaan ja ennen kaikkea upeita vapaaehtoisiamme! Olette puhdasta kul-taa, kiitos jokaiselle auttajalle ja ideanik-karille! Tästä joukosta löytyy osaamista ja aikaa oman kiireenkin keskellä.
PS. ÄIMÄ-villasukat löydät: www.aima.fiLaura Piirainentoiminnanjohtaja
jäsenyhdistykset
imetysrauha-kampanjassa panostettiin positiivisuuteen Lokakuussa toteutettu kaksikielinen Ime-tysrauha-kampanja nosti positiivisella tavalla esiin imetystä ja imetyskulttuu-ria. Samalla korostettiin myös imetyksen monimuotoisuutta; mukana oli hyvin eri-tyyppisiä perheitä.
Kampanjan toteutti Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin Imetys ilman stressiä –projekti yhdessä seuraavien tahojen kans-sa: Suomen Kätilöliitto, Imetyksen tuki ry, Suomen Terveydenhoitajaliitto, Metropolia AMK, Novia AMK ja HUS.Imetysrauha-kampanjan materiaalit löyty-vät osoitteesta: www.imetysrauha.fi
riemukaarikiertue vahvisti lapsen osallisuutta
Ensi- ja turvakotien liiton Kannusta minut vahvaksi – hanke sekä Pesä-puu ry järjestivät syksyllä Lahdessa ja Oulussa Riemukaarikiertueen.
Kyseessä on iloinen tapa ot-
taa lapset ja heidän vanhempansa
mukaan yhteiseen kehittämiseen
irrottautuen perinteisestä työnte-
kijä-asiakas asetelmasta. Samalla
lapsen ääni ja kokemus tehdään
näkyväksi.
Lahdessa ja Oulussa työsken-
neltiin Riemukaarikiertueen aikana
kahtena päivänä. Esille nousivat
muun muassa hyvän kohtaamisen
merkitys sekä leikin tärkeys.
lyhyestiturvassa suomessa?
Vauvaperhe turvapaikanhakijana –pro-jektin Turvassa Suomessa? -kampanja nostaa turvapaikanhakijalapset keski-öön Todelliset Supersankarit –valoku-vanäyttelyllä. Sen voi tilata Ensi- ja tur-vakotien liitosta vierailulle muualle Suo-meen.
Osana kampanjaa järjestettiin Lapsen oikeuksien päivänä 20.11. tapahtuma, jos-sa oli ohjelmaa mm. päiväkodin ja vas-taanottokeskuksen lapsille.
Voit käydä lukemassa turvapaikan-hakijaperheiden tarinoita ja ratkaisueh-dotuksia heidän tilanteisiinsa Turvassa Suomessa? -kampanjan sivustolla. Sieltä löydät myös koskettavia kuvia näistä lap-sista.
www.turvassasuomessa.fi
22 232015 2015 23
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ryTukkikatu 2 53900 Lappeenrantap. 044 777 5355www.ek-perhetyo.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys rySysipolku 4 61800 Kauhajokip. 050 405 2136www.etelapohjanmaan-ensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ryEnsi-Kodin tie 400510 Helsinkip. 09 774 2460f. 09 701 4277www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ryMalmin Kauppatie 2600700 Helsinkip. 044 262 6662www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry Sibeliuksenkatu 5, 2. krs13100 Hämeenlinnap. 040 770 1087www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja turvakoti rySuuruspääntie 1140520 Jyväskyläp. 010 423 7500www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti rySairaalakatu 967100 Kokkolap. 06 831 9518www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ryHaapaniementie 1070100 Kuopiop. 044 369 7220www.kuopionensikotiry.net
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C68600 Jakobstadpäivystysp. 06 724 5600www.kvinnojouren.fi
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ryOpistokatu 8 B48100 Kotkap. 044 744 0330www.kymenlaakson-ensijaturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ryLoviisankatu 14 A 315100 Lahtip. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Lapin ensi- ja turvakoti ryLähteentie 596400 Rovaniemip. 040 584 0021, f. 016 310 915www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ryJuvan virastotaloJuvantie 1351900 Juvap. 040 831 [email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE rypäivystysp. 041 701 0385 www.yhdistyslovery.com
Lyömätön Linja Espoossa ryMaalarinkuja 3 B02650 Espoop. 09 2766 2830www.lyomatonlinja.fi
yhteystiedot
23
Oulun ensi- ja turvakoti ryKangastie 990500 Oulup.08 561 5500, f. 08 382 484www.oulunensijaturvakoti.fi
Pienperheyhdistys ryKinaporinkatu 11 A, 2. krs, 00500 Helsinki.p. 09 720 6810 f. 09 7206 8130www.pienperhe.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti rySänkinotkontie 683500 Outokumpup. 0400 819 841, 0400 819 842www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ryTiilimäentie 2, 28500 Porip. 02 633 3850, f. 02 633 3530www.porinensijaturvakoti.fi
Pääkaupungin turvakoti rySteniuksentie 20, 00320 Helsinkip. 09 477 7180 f. 09 4777 1828www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ryFellmaninpuistokatu 11 92100 Raahep. 08 221 202, f. 08 221 [email protected]
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ryHämeentie 15 B, 6400500 Helsinkip. 09 726 2422www.suvantory.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ryMutkakatu 38 b-c 33500 Tamperep. 03 3143 4800 f. 03 3143 4814www.tetuko.fi
jäsenyhdistykset
Turun ensi- ja turvakoti ryLuolavuorentie 7 20810 Turkup. 02 513 4100, f. 02 513 4150www.tuentu.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –Vasa mödra- och skyddshem ryVarastokatu 12 65100 Vaasap. 06 312 9666, f. 06 312 9667www.vaasanturvakoti.fi
Vantaan Turvakoti ryKarsikkokuja 17 01360 Vantaap. 09 8392 0071 f. 09 874 7122www.vantaanturvakoti.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi rySavilahdenkatu 2450100 Mikkelip. 015 365 330www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ryKarhumäenkatu 73 55120 Imatrap. 05 472 4909, f. 05 431 [email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ryLouhenkatu 17a B 1974100 Iisalmip. 050 371 4208toimisto@ ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ryAsemamiehenkatu 4 A, 6. krs.00520 Helsinkip. 040 725 6229www.aima.fi
ensi- ja turvakotien liitto •
Lahjoitustilit
Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200 Danske Bank: FI7680001710253635 Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
Puheenjohtaja Tuula HaatainenPääsihteeri Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A, 00520 Helsinkip. (09) 454 [email protected]
Neuvokeskus(12/2015 lähtien) Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki. (6. kerros.)neuvokeskus.fiapuaeroon.fi
Koulutuskeskus SopukkaUusi Porvoontie 482, 01120 Västerskogp. 040 848 [email protected]
ensijaturvakotienliitto.fi
Tarinoita vaikuttamisestaPeriksi ei anneta on Ensi- ja turvakotien liiton juhlavuoden julkaisu. Kirja tuli painosta ulos syyskuussa 2015 juuri sopivasti ennen liiton 70-vuotisjuhlia.
Laura Puron kokoama teos lähestyy liiton
25 viime vuoden aikana tekemää vaikuttamis-
työtä viiden teeman kautta. Oman osuutensa
saavat niin Lapsen aika –projekti, Pidä kiinni
–hoitojärjestelmä, Miesten kriisikeskus sekä
kokemusasiantuntijuuden nousu.
Mielenkiintoinen on kertomus Alvari-per-
hetyön synnystä ja alasajosta useimmilla
paikkakunnilla. Kirjoittaja ei kaunistele asioi-
ta, vaan tuo hyvin realistisesti esille kehittä-
mistoiminnan karikoitakin. Paraskaan vaikut-
tamistyö ei aina tehoa, mikäli toimintakenttä
muuttuu radikaalisti.
Periksi ei anneta –teoksen taitto on selkeä
ja kuvavalinnat onnistuneita. Napakka kirja
on informatiivinen ja virkistäväkin lukuelä-
mys.
Vesa Keinonen
Miten ihminen korjataan?Kirja kertoo kahden pehmolelun ystävyydes-tä. Mukana seikkailee myös kylpymustekala. Ystävykset miettivät yhdessä, miten voisivat piristää sairaalasta palaavaa Leia-tyttöä. Entä voisiko ihmisen korjata kuten pehmolelun, neulalla ja langalla?
Kolmevuotias Eino-poikani ihastui kirjaan
saman tien. Pehmolelut keksivät mitä haus-
kempia keinoja Leian piristämiseksi ja näi-
tä sivuja Eino tutki kiinnostuneena. Tarinan
mielenkiintoisin hahmo oli selvästikin pu-
nainen kylpymustekala. Kirjan syvällisempi
teema jää pienelle lukijalle vielä epäselväksi,
mutta värikkäät hahmot ja humoristiset teks-
tit upposivat myös häneen.
Kirja on toteutettu yhteistyössä syöpäsai-
raiden lasten vanhempien perustaman Sylva
ry:n kanssa.
Kaisa Komsi
Lennokasta
Tämä kirja on täynnä tarinoita lentämiseen liittyen. Sadut ovat Finnairin henkilökunnan ja matkustajien tuottamia. Lentävät eläimet, pilvet, lentokoneet ja muut seikkailevat ympä-ri maailmaa parin aukeaman mittaisissa sa-duissa. Ne ovat lapsille ja pikkukoululaisille sopivan mittaisia. Monet sadut perustuvat turvalliseen toistoon, mutta tarjoavat kuiten-kin jonkun pienen uudenkin näkökulman.
Tekstejä tukee värikäs ja vahva kuvitus. Kirjan sivuilla oli myös pikkulaatikoita, joihin
Tuula Korolainen (toim.) – virpi Penna (kuv.)lasten Keskus 2015, 40 s.
Joulukalenteri runoista ja kuvista
Toimittanut: sirpa Kivilaakso, riitta Kiiveri ja anna-reetta sipilä,
kuvitus: Karoliina Pertamolasten Keskus ja Kirjapaja, 2015, 63 s.
Julia vuori,lasten Keskus 2015, 26 s.
1
Periksi ei anneta
Laura Puro
Ensi- ja turvakotien liitto
vaikuttajana
lennokas – satuja,
jotka saivat siivet
oli koottu lasten hauskoja kommentteja lentä-miseen liittyen. Osalle niistä lapset nauroivat maha kippurassa, ja heti piti etsiä seuraava laatikko teksteineen. Osa taas aukesi vain van-hemman avustuksella. Lennokas on perusturvallinen satukir-ja, joka tarjoaa pojille ja tytöille innostu-misen aihetta. Kirjan myynnistä osa ohja-taan Uuden Lastensairaalan tukemiseen.
Anu Sauliala
tapiiri ja hunaja – sillä aikaa kotonaihan täysi tonttu!
periksi ei anneta – ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana
laura Puro,ensi- ja turvakotien liitto 2015, 113 s.
Ihan täysi tonttu! on runoista ja kuvista tehty jou-lukalenteri. Loppusoinnut tekevät runoista mu-kaansatempaavia loruja, joita tekee mieli lukea uudestaan. Kuvat ovat lämminhenkisiä, ja niistä voi myös etsiä siellä olevan joulukalenterin luukun numeron.
Runot avaavat herkullisia mahdollisuuksia kes-
kustella sanoista ja sanonnoista, jotka eivät ehkä
ole lapsille vielä tuttuja. Niitä ovat esimerkiksi kiu-
lu, ahkio, nukkua pommiin ja pilkkiminen. Lisäksi
runoissa käsitellään mukavassa paketissa ujoutta,
rehellisyyttä, kateutta, jakamisen taitoa ja maail-
man kuulumista kaikille.
Kirjassa on monia oivaltavia tarinoita, joista
jää hyvä mieli. Osa taas on hämmentävämpiä,
ehkä vaikeitakin ymmärtää. Muutaman päivän
kohdalla runot ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.
Sari Laaksonen
24 2015
BM9 1BM9 1BM9 1BM9 1
Ensi- ja turvakotien liitto
Lapselle hyvä
Joulu
IBAN Nordea: FI8710123000207454 Osuuspankki: FI5455412820013200
Lahjoitustilit:
Auta meitä auttamaan!
ensijaturvakotienliitto.fi/tue toimintaamme
Rahankeräyslupa: POL-2014-13815
Kaikki lapset eivät odota joulua, sillä heille joulu on ahdistava ja turvaton. Meidän tehtävämme on tänäkin vuonna huolehtia, että mahdol-lisimman moni suomalainen lapsi uskaltaa iloita joulusta. Vuosittain apumme tavoittaa yli 4 000 lasta perheineen. Minkä-laisen joulun sinä haluaisit lahjoittaa heille?
Turo (6v.) toivoo, että tämä joulu
olisi mukava.