esipuhe - biologiikka...esipuhe mo rj est a! k äsi ssäsi t ai t i et o ko n een ru u d u l l a o n...
TRANSCRIPT
1
Esipuhe
Morjesta! Käsissäsi tai tietokoneen ruudulla on lukion biologian kurssi 1 tärkeimmät asiat kiteyttävä kertauskirja. Olen jakanut muistiinpanot kuuteen osaan kurssin aihealueiden mukaan helpottaakseni materiaalin läpi kahlaamista. Voit käyttää kirjaa koko kurssin ajan kätevänä tiivistelmänä tai kertaukseen koetta edeltävänä yönä, kun olet juonut liikaa kahvia ja oppikirjan sivut näyttävät heprealta. Toki suosittelen aloittamaan kertaamisen jo hyvissä ajoin, mutta no, life happens. Tämä kertauskirja tiivistää kurssin tärkeimmät asiat, mutta ei siis korvaa oppikirjaa vaan täydentää sitä. Hyvän arvosanan saamiseksi kannattaa lukea oppikirjaa ja testata tietämystään näillä muistiinpanoilla vastaamalla vasemmalla palstalla näkyviin kysymyksiin samalla, kun peität oikealla palstalla olevat ratkaisut. Näiden muistiinpanojen tekoon olen hyödyntänyt Bios 1 ja Koralli 1 oppikirjoja. Oppikirjojen sisällöissä oli eroja, joten yhdistin molempien hyvät puolet monipuolisemman tuloksen saamiseksi. Näin ollen kaikkia muistiinpanoissa kerrottuja asioita et välttämättä kokeessa tarvitse, mutta jatkoa ajatellen ja varsinkin, jos suunnittelet kirjoittavasi biologian yo- kokeissa, kannattaa kaikki tieto hyödyntää. Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla. Jani Ijas, Biologiikan tekijä
2
Sisällys
1. Biologia tieteenä………………………………………..………………. 4
1.1 Biologinen tutkimus 1.2 Elämän tuntomerkit ja edellytykset
2. Solu elämän perusyksikkönä………………………………..………… 5
2.1 Solun rakenne 2.2 Energiatalous 2.2 DNA ja geenit
3. Lisääntyminen………………………………………..……………….… 7
3.1 Lisääntyminen
4. Evoluutio…………………………………………………..…………….. 9
4.1 Evoluutioteorian historia 4.2 Muuntelu 4.3 Luonnonvalinta ja perinnöllisyys 4.4 Evoluution todisteet 4.5 Mikro- ja makroevoluutio 4.6 Ihmisen evoluutio
5. Elämän synty ja kehitys……………………………………...…………12
5.1 Elämän synty 5.2 Elämän kehitys
6. Eliökunnan rakenne………………………………………...…………..13
6.1 Eliökunnan rakenne 6.2 Arkeonit, bakteerit, alkueläimet ja sienet 6.3 Kasvit 6.4 Eläimet
3
1. Biologia tieteenä
1.1 Biologinen tutkimus
Mitä biologiassa tutkitaan?
Mikä on biologisen
tutkimuksen kaava?
1.2 Elämän tuntomerkit ja
edellytykset
➢ Biologiassa tutkitaan elämää eri organisaatiotasoilla aina
atomeista biosfääriin (kaikkien ekosysteemien
muodostama kokonaisuus)
➢ Tutkimuksessa noudatetaan seuraavaa kaavaa:
havainto→tietoon tutustuminen →hypoteesi (perusteltu
arvaus tutkimuksen lopputuloksesta) → tutkimuksen
toteutus→tiedon keruu →johtopäätöksen teko (pitikö
hypoteesi paikkaansa vai ei) →tiedon julkaisu
➢ Biologian tieteenalassa on monia eri tutkimusaloja, esim.
ekologia, fysiologia, evoluutiobiologia, genetiikka ja
molekyylibiologia
Mitkä ovat elämän
tuntomerkit?
Mitkä ovat elämän
edellytykset?
➢ Elämä maapallolla perustuu orgaanisiin yhdisteisiin ja
niiden pohjana olevaan hiileen
➢ Elämän tuntomerkit:
○ solurakenne
○ samankaltaisia kemiallisia yhdisteitä, esim. DNA ja
lipidit
○ informaation sisältäminen ja hyödyntäminen
○ aineenvaihdunta ja energiantarve
○ elinkaari: syntyminen, kasvu ja kuolema
○ lisääntyminen ja perinnöllisyys
○ homeostaasi eli kyky säädellä elintoimintoja
○ reagointi ympäristön ärsykkeisiin
○ evoluutio eli lajikehitys
➢ Elämän edellytykset:
○ näkyvä valo (fotosynteesiä varten)
○ lämpö
○ sopiva paine
○ sopiva happamuus
○ sopiva suolapitoisuus
○ vesi; veden tärkeitä ominaisuuksia:
■ hyvä lämmönsitomiskyky
■ korkea kiehumispiste
4
■ jäätyminen ja jään tiheys
■ hyvä liuotin
■ läpinäkyvä
Tiivistelmä:
Biologiassa tutkitaan elämän monimuotoisuutta eli biodiversiteettiä monella eri organisaatiotasolla. Biologian laaja tieteenala koostuu monista eri tutkimusaloista. Elollinen luonto koostuu orgaanisista yhdisteistä ja samoja perusmolekylejä löytyy eläimistä, kasveista kuin bakteereistakin. Elämä vaatii kukoistaakseen otolliset olosuhteet, eikä sitä ole toistaiseksi löydetty muualta kuin Maapallolta.
2. Solu elämän perusyksikkönä
2.1 Solun rakenne
Mitä eroa on esitumaisella ja
tumallisella solulla?
Mitä soluelimiä esitumaisessa
solussa on?
➢ Esitumaisiset eli alkeistumalliset solut ovat pieniä
(n.1-10µm), niissä on vähän soluelimiä, eikä tumaa (esim.
arkeonit, bakteerit)
➢ Tumalliset eli aitotumalliset solut ovat isompia (n.
10-100µm), niissä on paljon soluelimiä, myös tuma (esim.
sieni-, kasvi- ja eläinsolut)
Esitumallinen solu
5
Vertaa esitumaisen ja
aitotumaisen solun rakennetta
keskenään.
Mitä eroa eläinsolun ja
kasvisolun rakenteessa on?
Mitkä ovat ribosomin,
plasmidin, solukalvon,
mitokondrion, tuman ja
viherhiukkasen tehtävät?
2.2 Solun
energia-aineenvaihdunta
Eläinsolu. Kasvisolu on muuten samanlainen, mutta golgin
laitteen sijasta diktyosomi, solukalvon sijasta soluseinä ja lisäksi
viherhiukkanen
➢ Tärkeimmät soluelimet ja niiden tehtävät:
○ Ribosomi - osallistuu proteiinien valmistukseen
○ Plasmidi - sisältää muutamia geenejä
○ Solukalvo - säätelee solun sisäisen ja ulkoisen
nesteen tasapainoa
○ Mitokondrio - tuottaa energiaa
○ Tuma - sisältää solun toimintoja ohjaavat
kromosomit
○ Viherhiukkanen - fotosynteesin tapahtumapaikka
➢ Aineiden siirtyminen on tehokkaampaa, kun solut ovat
pieniä (hiiren ja norsun solut ovat samankokoisia, norsuilla
on niitä vain enemmän)
Miten energiaa sidotaan?
Miten energiaa vapautetaan?
➢ Solujen toiminta vaatii energiaa, sitä voidaan sitoa joko
fotosynteesillä tai kemosynteesillä:
○ Fotosynteesi: vesi + hiilidioksidi→glukoosi + happi
(energia sitoutuu glukoosiin eli sokeriin)
○ Fotosynteesi tapahtuu kasvisolun
viherhiukkasessa valo- ja pimeäreaktion
lopputuotteena
○ kemosynteesissä epäorgaanisia yhdisteitä
hapetetaan, sitä köyttää mm. maaperän bakteerit
ja syvänmeren arkeonit
➢ Energiaa vapautetaan solun omaan käyttöön
soluhengityksellä ja käymisreaktiolla:
○ Soluhengitys on käänteinen reaktiosarja
fotosynteesille, joten siihen tarvitaan happea
6
2.3 DNA ja geenit
○ Soluhengityksen alkuvaiheet solulimassa ja
loppuvaiheet mitokondriossa
○ Käymiseen ei tarvita happea ja energiaa vapautuu
vähemmän kuin soluhengityksessä
○ Esim. maitohappo- ja alkoholikäyminen
Mikä on kromosomi?
Mikä on DNA?
Mikä on geeni?
Mitä entsyymit tekevät?
➢ Tumallisissa soluissa kromosomit ovat tumassa,
esitumallisissa solulimassa
➢ Kromosomi on DNA:sta ja proteiineista koostuva kappale,
jossa geenit sijaitsevat
➢ DNA on pitkä kaksisäikeinen molekyyli, joka koostuu
sokeri- ja fosfaattirungosta sekä emäsosasta
➢ Geeni on pätkä DNA- molekyyliä, joka sisältää ohjeen
proteiinin valmistamiseen proteiinisynteesillä
➢ Entsyymit ovat proteiineja, jotka nopeuttavat eli
katalysoivat reaktioita
Tiivistelmä:
Soluja on kahdenlaisia: esitumallisia eli alkeistumallisia ja aitotumallisia eli tumallisia. Solujen toiminta vaatii energiaa, jota sidotaan joko foto- tai kemosynteesillä ja otetaan käyttöön soluhengityksellä tai käymisreaktiolla. Aineenvaihdunta on kaikki solussa tapahtuvat biokemialliset reaktiot, jotka ovat joko katabolisia eli hajottavia tai anabolisia eli rakentavia. Esimerkiksi fotosynteesi on anabolinen ja soluhengitys katabolinen reaktio. DNA:ssa on kaikkien solun tarvitsemien proteiinien rakennusohjeet.
3. Lisääntyminen
3.1 Lisääntyminen
Luettele suvuttoman
lisääntymisen keinoja
Mitkä ovat suvuttoman
lisääntymisen edut ja haitat?
➢ Eliöt lisääntyvät joko suvuttomasti (ilman sukusoluja) tai
suvullisesti (sukusolujen avulla)
➢ Suvuttomasti voi lisääntyä esim. jakautumalla (bakteerit,
arkeonit), monistumalla (malarialoisio), kuroutumalla
(hiiva- ja homesienet), itiöiden avulla (sammalet,
sanikkaiset) tai omista osistaan (kasveilla rönsyt ja
mukulat, eläimet meritähdet, korallit)
○ Etuina on lisääntymisen nopeus ja helppous, suuri
jälkeläismäärä ja uusien elinympäristöjen
mahdollinen nopea valloitus
7
Luettele suvullisen
lisääntymisen keinoja.
Mitkä ovat suvullisen
lisääntymisen edut ja haitat?
Mitä tarkoittaa hermafrodiitti ja
partenogeneesi?
Mitkä ovat kaksi
lisääntymisstrategiaa?
○ Haittoja ovat muuntelun vähyys (vain mutaatiosta)
ja jos olosuhteet muuttuvat, perimältään
samanlainen populaatio voi tuhoutua kokonaan
➢ Suvullisesti voi lisääntyä eläimet ulkoisesti (kalat ja
sammakkoeläimet) tai sisäisesti (matelijat, linnut,
nisäkkäät) ja kasvit pölytyksellä (tuulen tai eläinten avulla)
○ Etuina on lisääntynyt muuntelu, joten populaatio
pystyy sopeutumaan olosuhteiden muutoksiin ja
mahdollisuus täysin uusiin geeniyhdistelmiin
○ Haittoina on hitaus ja energian kulutus (pitää
löytää lisääntymiskumppani)
➢ Useimmat eläimet ovat yksineuvoisia, eli ne tuottavat joko
siittiöitä tai munasoluja, mutta hermafrodiitit eli
kaksineuvoiset voi tuottaa molempia
➢ Partenogeneesi on neitseellinen lisääntymistapa, jossa
alkio syntyy munasolusta ilman hedelmöitystä
➢ Kaksi lisääntymisstrategiaa:
○ K- strategiassa vähän jälkeläisiä ja niitä hoidetaan
hyvin (esim. norsu)
○ R- strategiassa runsaasti jälkeläisiä, joista ei
huolehdita (esim. lohi)
Tiivistelmä:
Eliöt voivat lisääntyä joko suvullisesti tai suvuttomasti. Jos vallitsevat olosuhteet muuttuvat,
on suvullinen lisääntyminen parempi lisääntymistapa kuin suvuton, sillä se tuottaa
sopeutumiskykyisempiä jälkeläisiä.
8
4. Evoluutio
4.1 Evoluutioteorian
historia
Miten Lamarckin ja Darwinin
evoluutioteoriat erosivat
toisistaan?
Mikä on synteettinen
evoluutioteoria?
4.2 Muuntelu
➢ Lamarckin mukaan hankitut ominaisuudet periytyvät
(kirahveilla on pitkä kaula, koska ne kurottelevat aina
korkeammalle ja korkeammalle)
➢ Darwin esitti muuntelun, olemassaolon taistelun ja
luonnonvalinnan aiheuttavan evoluutiota
➢ Synteettinen evoluutioteoria yhdistää Darwinin teorian ja
perinnöllisyystieteen: luonnonvalinta kohdistuu yksilöihin,
joiden kelpoisuutta lisäävät alleeliyhdistelmät (saman
geenin eri muotoja, esim. silmien ruskea väri) yleistyvät
populaatiossa ajan kuluessa
Mkä aiheuttaa populaatiossa
muuntelua?
4.2 Luonnonvalinta
➢ Muuntelua populaatiossa aiheuttaa ympäristö (esim.
saman perimän voikukat ovat erinäköisiä nurmikolla ja
tien reunassa, kutsutaan muovautumismuunteluksi),
suvullinen lisääntyminen, mutaatiot ja muuttoliike
➢ Perinnöllistä muuntelua aiheuttavat vain suvullinen
lisääntyminen ja mutaatiot
Miten luonnonvalinta toimii?
Miten valintapaine voi
vaikuttaa populaation
geenivarastoon?
➢ Eliöiden lisääntyminen on nopeaa
○ Aiheuttaa populaation sisällä yksilöiden välistä
kilpailua rajallisista resursseista
○ Kelpoisimmat yksilöt saavat eniten
lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä
○ Luonnonvalinta ohjaa populaation geenivaraston
kehittymistä (kelpoisimpien yksilöiden geenejä on
suhteellisesti enemmän seuraavassa
sukupolvessa kuin aikaisemmassa)
➢ Valintapaine (esim. ilmastonmuutos, uusien lajien
levittäytyminen alueelle tai tauti) voi aiheuttaa
tasapainottavaa (esim. vauvojen syntymäpaino),
suuntaavaa (esim. kotieläinten jalostus) tai hajottavaa
valintaa (esim. Darwinin sirkut)
9
Mikä on seksuaalivalinta?
4.4 Mikro- ja
makroevoluutio
➢ Seksuaalivalinnassa valintapaine kohdistuu sukupuoleen
liittyvään ominaisuuteen, esim. riikinkukkouroksen pyrstö
Mikä on mikroevoluutio ja mikä
sitä aiheuttaa?
Mikä aiheuttaa geneettistä
ajautumista?
Miten makroevoluutio luo
uusia lajeja?
Mitä on koevoluutio?
4.5 Evoluution todisteet
➢ Mikroevoluutiota, eli populaation geeniperimän
muuttumista, aiheuttavat evoluutiovoimat:
Luonnonvalinta, geneettinen ajautuminen (sattuma) ja
geenivirta (muuttoliike)
➢ Geneettinen ajautuminen voi johtua
perustajavaikutuksesta (pieni yksilöryhmä perustaa
populaation uudelle alueelle) tai pullonkaulailmiöstä
(ympäristönmuutos johtaa populaation äkilliseen
pienentymiseen)
➢ Makroevoluutio luo uusia lajeja allopatrisella lajiutumisella
(maantieteellinen isolaatio eli eristyminen), sympatrisella
lajiutumisella (kromosomimäärän muutokset tai risteymät)
ja sopeutumislevittäytymisellä (yhdestä kantamuodosta
erilaistuu nopeasti uusia lajeja eri elinympäristöihin)
➢ Koevoluutiossa lajit vaikuttavat toistensa evoluutioon
vastavuoroisesti (esim. kolibrit ja orkideat)
Luettele evoluution todisteita.
Kerro esimerkkejä
erityyppisistä fossiileista
Miten geenejä käytetään
evoluution todisteena?
➢ Evoluution todisteita ovat fossiilit, anatomiset rakenteet
(esim. selkärankaisten eturaajojen perusrakenne),
surkastumat (esim. ihmisen häntäluu), DNA ja kromosomit
sekä havainnot nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta
➢ Fossiileja on mm.
○ mikrofossiilit (mikroskooppisen pieniä)
○ johtofossiilit (elänyt lyhyen aikaa laajalla alueella,
käytetään fossiilien suhteellisen iän
määrittämiseen, esim. trilobiitit)
○ välimuotofossiilit (kahden eri eliön piirteitä, esim.
liskolintu)
○ fossiilisarjat (saman eliön eri-ikäiset fossiilit, jotka
kertovat kehityksestä)
○ elävät fossiilit (eliö, joka on säilynyt miljoonia
vuosia lähes muuttumattomana esim. krokotiili)
➢ Fossiilien iän määritykseen käytetään radioaktiivisia
isotooppeja (esim. hiili 14)
➢ Perimästä tutkitaan kromosomien määrää ja rakennetta,
10
Kerro esimerkkejä nykyisin
tapahtuvasta evoluutiosta.
4.6 Ihmisen evoluutio
DNA:n emäsjärjestystä ja molekyylikelloa (tietyissä DNA:n
osissa tapahtuu mutaatioita vakionopeudella)
➢ Nykyisin tapahtuvasta evoluutiosta esimerkkejä ovat
teollisuusmelanismi (tummien yksilöiden yleistyminen
alueilla, joissa on teollisuuden aiheuttamia nokipäästöjä) ,
tiettyjen bakteerien antibiottiresistanssi (eli -kestävyys,
esim. MRSA- bakteeri) sekä jalostus (esim. koirarodut)
Selosta ihmisen evoluution
tärkeimmät tapahtumat.
Mitkä ovat ihmislajille tyypillisiä
piirteitä?
➢ Ihmisen ja simpanssin kehityslinja erkanivat n. 7 miljoonaa
vuotta sitten Afrikan savanneilla
➢ Vanhimmat varhaisten ihmisten fossiilit ovat 2,8 miljoonan
vuoden takaa; heillä oli jo tulen käyttötaito sekä
alkeellinen puhekyky
➢ Nykyihminen on n. 200 000 vuotta vanha laji
➢ Ihmislajille tyypillisiä piirteitä ovat mm. puhekyky, käsien
tarkkuusote, kahdella jalalla liikkuminen, suuret ja
poimuttuneet aivot sekä kulttuurievoluutio (yhteisöön
kertyneen tiedon välittämistä sukupolvelta toiselle)
Tiivistelmä:
Evoluutioteoria rakentuu kolmesta olettamuksesta: 1. Populaatiossa on yksilöiden välistä muuntelua 2. Luonnonvalinta suosii vallitseviin olosuhteisiin kelpoisia yksilöitä 3. Olosuhteisiin kelpoiseksi tekevät ominaisuudet periytyvät (hankitut ominaisuudet
eivät) Näistä seuraa, että ajan saatossa kelpoiseksi tekevät alleeliyhdistelmät yleistyvät, eli tapahtuu evoluutiota. Evoluutio ei kohdistu yksilöihin, vaan populaatioon. Mikroevoluutio muuttaa populaation geenivarastoa (yksilöiden perintötekijöiden kokonaisuutta) ja makroevoluutio luo uusia lajeja. Vaikka evoluutio on “pelkkä” teoria, sen todistusaineisto on niin laaja, ettei sen paikkaansa pitävyyttä tieteen piireissä juuri kyseenalaisteta.
11
5. Elämän synty ja kehitys
5.1 Elämän synty
Miten elämä syntyi?
Mikä on endosymbioositeoria?
Miten monisoluiset eliöt
kehittyivät ja mitä etua siitä
oli?
1.2 Elämän kehitys
➢ Kemiallinen evoluutio tuotti alkumaapallolle orgaanisia
yhdisteitä, tärkeimpänä itseään kopioivaa RNA:ta
➢ Perintöaines pakkautui lipidivaippaan (fosfolipideistä
muodostuneeseen valikoivasti aineita ulos ja sisään
päästävään kalvoon)→alkusolu syntyi
➢ Ensimmäisiä eliöitä olivat arkeonit ja syvänmeren
bakteerit
➢ Ensimmäiset fotosynteesiin kykenevät bakteerit
kehittyivät n. 2,8 miljardia vuotta sitten
○ Hapen kertyminen ilmaan merkitsi ensimmäisten
soluhengitykseen kykenevien kehittymistä
➢ Endosymbioositeoria (soluhengitykseen ja fotosynteesiin
kykenevät bakteerit joutuivat toiseen soluun→muuttuivat
mitokondrioksi ja viherhiukkaseksi) selittää tumallisen
solun synnyn
➢ Kun solut liittyivät yhteen solurykelmiksi, joissa oli solujen
välistä tehtävänjakoa, monisoluinen eliö oli syntynyt
○ Elintoiminnot tehokkaampia, koska solut kykenivät
erikoistumaan
○ “Seksin vallankumous”: osa soluista kehittyi
sukusoluiksi→suvullinen lisääntyminen
mahdollista
Mikä on kasvien
kehittymisjärjestys ja niiden
avainsopeutumat?
Mikä on selkärankaisten
kehittymisjärjestys ja niiden
avainsopeutumat?
➢ Lähes kaikki nykyiset pääjaksot kehittyivät sinä aikana,
kun kaikki elämä oli vielä meressä
➢ Kasvien kehitys maalle tultaessa (avainsopeutumat, eli
sopeumat, jotka mahdollisti lajin menestyksen, suluissa):
○ sammal (sukupolvenvuorottelu)
○ sanikkaiset (johtosolukko eli aineiden kuljetukseen
erikoistunut solukko, juuret, lehdet)
○ siemenkasvit (pölytys, siemen)
➢ Selkärankaisten kehitys maalle tultaessa
(avainsopeutumat suluissa):
○ sammakkoeläimet (raajat, keuhkot)
12
○ matelijat (sisäinen siitos, muna)
○ nisäkkäät (tasalämpöisyys, kohtu)
○ linnut (siivet, höyhenpeite)
➢ Elämän vanha aika loppui dinosauruksien hallitsemaan
elämän keskiaikaan, joiden jälkeen alkoi nisäkkäiden
voittokulku elämän uudessa ajassa
Tiivistelmä:
Elämän synty on vieläkin biologian suurimpia arvoituksia. Nykyisin vallitsevan teorian mukaan aluksi kemiallinen evoluutio loi orgaanisia yhdisteitä, joista korkeassa lämpötilassa ja kovassa paineessa syntyi ensimmäiset alkeelliset eliöt. Eliöiden kehityksen historiaa määrittelevät avainsopeutumat.
6. Eliökunta
6.1 Eliökunnan rakenne
Mihin kolmeen kategoriaan
biodiversiteetti voidaan jakaa?
Luettele kaikki eliökunnan
luokittelutasot, kolme
päähaaraa sekä aitotumaisten
neljä kuntaa
6.2 Arkeonit, bakteerit,
alkueläimet ja sienet
➢ Biodiversiteetti voidaan jakaa lajin sisäiseen eli
geneettiseen- (populaatiossa paljon eri alleeliyhdistelmiä),
laji- (samassa ekosysteemissä elää paljon eri eliöitä) sekä
ekosysteemien (biosfäärissä on paljon eri ekosysteemejä)
monimuotoisuuteen
➢ Eliökunnan luokittelutasot: domeeni, kunta, pääjakso,
luokka, lahko, heimo, suku ja laji
➢ Lajin tieteellinen nimi on kaksiosainen esim. ihminen eli
Homo Sapiens: ensimmäinen osa Homo kertoo sen
suvun, toinen osa Sapiens täsmentää lajin
➢ Kolme domeenia eli päähaaraa: bakteerit, arkeonit ja
aitotumaiset
➢ Aitotumaisten neljä kuntaa: alkueliöt, kasvit, sienet ja
eläimet
➢ Viruksia ei lasketa eliöiksi, sillä niillä ei ole omaa
aineenvaihduntaa eikä solurakennetta (kts. 1.2 Elämän
tuntomerkit ja edellytykset)
Mitkä ovat arkeoniten,
bakteerien, alkueläinten ja
sienten ominaispiirteitä?
➢ Arkeonit ovat esitumallisia, ääriolosuhteissa viihtyviä
eliöitä
➢ Bakteerit ovat esitumallisia, jotka pilaavat elintarvikkeita ja
13
6.3 Kasvit
aiheuttavat tauteja, mutta ovat tärkeitä hajottajia ja
osallistuvat typenkiertoon
➢ Alkueliöt ovat aitotumaisten monimuotoinen ryhmä, johon
kuuluu mm. kaikki yksi- ja monisoluiset levät, limasienet
sekä yksisoluiset alkueläimet
➢ Sienet ovat heterotrofeja, eli toisenvaraisia, jotka saavat
energiansa hajottamalla, loisimalla tai mutualististen
suhteiden avulla (kahden lajin hyötysuhde, esim. kantarelli
ja koivu)
Mihin kolmeen kategoriaan
kasvit voidaan jakaa ja mitkä
ovat niiden ominaispiirteitä?
Miten paljas- ja
koppisiemeniset kasvit eroavat
toisistaan?
6.4 Eläimet
➢ Kasvit ovat yleensä autotrofisia, eli omavaraisia ja niiden
soluseinä on selluloosaa
➢ Ne luokitellaan sammaliin, sanikkaisiin ja siemenkasveihin
➢ Sammaleilla ei ole juuria eikä johtosolukkoa (aineiden
kuljetukseen erikoistunut solukko) ja ne lisääntyvät itiöillä
sekä suvullisesti (sukupolvenvuorottelu)
➢ Sanikkaisia ovat saniaiset, kortteet ja liekokasvit, niillä on
johtosolukko, juuret ja lehdet ja ne lisääntyvät itiöillä sekä
suvullisesti
➢ Siemenkasvit jaetaan paljas- ja koppisiemenisiin:
○ paljassiemenisillä siemen kehittyy paljaana
emilehtien pinnalla, esim. havupuut
○ koppisiemenisillä eli kukkakasveilla siemen
kehittyy emilehtien suojassa
Esittele seitsemän eläinten
pääjaksoa
➢ Eläinten pääjaksoja on mm. sienieläimet, laakamadot,
nilviäiset, nivelmadot, niveljalkaiset, piikkinahkaiset ja
selkäjänteiset (esimerkit suluissa):
○ Sienieläimillä ei ole erilaistuneita kudoksia
(pesusieni)
○ Polttiaiseläimet ovat säteittäissymmetrisiä ja niillä
on alkeellisia elimiä ja kudoksia (meduusat)
○ Laakamadoilla ei ole ruumiinonteloa eikä hengitys-
ja verenkiertoelimistöä ja hermosto on
yksinkertainen (lapamato)
○ Nilviäiset ovat kaksikylkisiä, lisääntyvät suvullisesti
ja monesti niillä on tukirankana kalkkikuori
(simpukat)
14
Esittele selkäjänteisten luokkia
○ Nivelmadoilla on jaokkeellinen ruumis ja
tikapuuhermosto (kasteliero)
○ Niveljalkaiset ovat eläinkunnan suurin pääjakso, ne
ovat kaksikylkisiä ja tukirankana kitiinikuori
(hyönteiset)
○ Piikkinahkaiset ovat säteittäissymmetrisiä,
lisääntyminen on suvullista ja suvutonta ja joillakin
lajilla on voimakas regeneraatiokyky (meritähdet)
○ Selkäjänteisillä on sisäinen tukiranka, jaokkeellinen
ruumiinrakenne, lihaksisto ja selkäydin. Siihen
kuuluu mm kalat, sammakkoeläimet, matelijat,
linnut ja nisäkkäät:
■ Kaloihin kuuluu ympyräsuiset, rustokalat ja
luukalat
■ Sammakkoeläimet elävät usein
toukkavaiheen vedessä, ja myös ulkoinen
hedelmöitys vaatii vettä
■ Matelijoilla on kuorellisia munia ja ne ovat
vaihtolämpöisiä
■ Linnut ovat tasalämpöisiä, niillä on
höyhenpeite ja ne ovat monesti
lentokykyisiä
■ Nisäkkäät ovat tasalämpöisiä ja ne
imettävät poikasiaan.
Tiivistelmä:
Maapallolla elävien lajien tarkkaa määrää ei tunneta. On arvioitu, että niitä on mitä tahansa muutamasta miljoonasta sataan miljoonaan. Eliöiden luokittelu auttaa selventämään tätä kokonaisuutta ja antaa viitteitä eliöiden evoluutiosta.
15