etusivu - kvvy - 2018 · 2018. 12. 26. · vuosikertomus 2017 julkinen versio toiminnanjohtaja...

Kokemäenjoen vesistönvesiensuojeluyhdistys ry

Vuosikertomus 2017Julkinen versio

ToiminnanjohtajaJukka Mattila

2018nro 572/18

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry | kvvy.fi

Vuosikertomus 2017, Julkinen versioKirjenro 572/18, 23.5.2018

Tekijä:Toiminnanjohtaja, MMM Jukka Mattila


SISÄLTÖ1. VUOSIKATSAUS 2017 .............................................................................................................. 12. YHDISTYKSEN TOIMINTA ......................................................................................................... 5

2.1 Toiminnan perusta ........................................................................................................... 52.2 Yhdistyksen kokoukset ................................................................................................... 52.3 Jäsenet ja jäsenmaksut .................................................................................................. 62.4 Hallitus ja työvaliokunta ................................................................................................. 92.5 Tilien ja hallinnon tarkastajat ........................................................................................ 102.6 Toimisto ja yhteystiedot ................................................................................................ 102.7 Henkilökunta.................................................................................................................. 102.8 Henkilöstön osallistuminen koulutuksiin ...................................................................... 12

3. YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYSTOIMINTA .............................................................................. 123.1 Hankkeet ....................................................................................................................... 123.2 Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta (Haja-apu –hankkeet) ............................... 123.3 Vauhtia vesienhoitoon –hanke .................................................................................... 133.4 Vapaat vesireitit -hanke ............................................................................................... 133.5 Hauki –hanke ................................................................................................................. 153.6 Punkalaitumen Oriniemenjoki ...................................................................................... 153.7 Tulevat hankkeet ........................................................................................................... 153.8 Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry ................................................................... 163.9 Tiedotus, neuvonta ja koulutus..................................................................................... 163.10 Asiantuntija ja luottamustehtävät ................................................................................ 16

4. PALVELULIIKETOIMINTA ........................................................................................................ 194.1 Laboratorio .................................................................................................................... 19

4.1.1. Palvelut ..................................................................................................................... 194.1.2. Toiminta .................................................................................................................... 204.1.3. Laadunvalvonta ....................................................................................................... 21

4.2 Vesiosasto: Vesistö- ja tutkimukset .............................................................................. 214.2.1. Palvelut ..................................................................................................................... 214.2.2. Vesistötarkkailut ja tutkimukset .............................................................................. 21

4.3 Vesiosasto: Jätevesitutkimukset .................................................................................. 224.3.1. Palvelut ..................................................................................................................... 224.3.2. Puhdistamotarkkailut ............................................................................................... 22

4.4 Kalaosasto ..................................................................................................................... 234.4.1. Palvelut ..................................................................................................................... 234.4.2. Toiminta .................................................................................................................... 23

5. YHDISTYKSEN TALOUS (JULKINEN VERSIO) .......................................................................... 25


VUOSIKERTOMUS 2017, JULKINEN VERSIO

1. VUOSIKATSAUS 2017

Vuoden 2017 aikana yhdistys valmistautui isoon toiminnalliseen muutokseen, palveluliiketoimintansayhtiöittämiseen. Syynä muutokseen oli mittavaksi kehittyneen liiketoiminnan läpinäkyvyyden lisää-minen sekä kilpailulainsäädännön että markkinoiden vaatimukset. Päätös palveluliiketoiminnanyhtiöittämisestä tehtiin yhdistyksen vuosikokouksessa 19.5.2017 hallituksen esityksen mukaisesti. Työ-hön liittyi paljon valmistelutyötä, jossa olivat yhdistyksen johdon lisäksi mukana yritysjuridiikan ja talo-usasioiden erityisosaajia. Vuoden 2018 alusta lähtien toimintamme onkin jakaantunut kahteen pää-linjaan: yleishyödylliseen yhdistystoimintaan sekä palveluliiketoimintaan, joilla on yksi yhteinen pää-määrä: ympäristön ja vesistöjen tilan parantaminen.

Vuonna 2017 tarkasteltiin myös yhdistyksen strategiaa, jonka pohjalta muodostettiin brändistratgia.Toimintamme arvot ja päämäärät saatiin esiin uudella ja entistä kirkkaammalla tavalla. Brändistra-tegiaa muodostettiin yhdessä konsulttien sekä yhdistyksen henkilöstön kanssa. Strategiatyön tulok-sena pystymmekin nyt vastaamaan entistä selkeämmin kysymyksiin työmme yhteisistä tavoitteista jamiten toimintamme eroaa muista ympäristöalan toimijoista.

Yleishyödyllinen yhdistystoimintamme sekä palveluliiketoimintamme ovat kasvaneet voimakkaastiviime vuosina pitkäjänteisestä kehitystyöstä sekä strategisista valinnoista johtuen. Yhdistyksellämmeolikin vuoden 2017 lopussa ennätyksellinen määrä yleishyödyllisiä hankkeita ja palveluliiketoiminnanliikevaihto kasvoi entisestään. Loppukesällä suoritettiin myös asiakastyytyväisyyskysely, jonka tulostenperusteella lähes kaikki asiakkaamme olivat valmiita suosittelemaan toimintaamme myös muilleasiakkaille. Tämä oli hieno tulos ja kertoo siitä, että kehitystyömme on ollut oikean suuntaista. Osaa-va ja motivoitunut henkilöstö on koko toiminnan toteuttamisen ydin. Toimintaa ja sen laatua täytyykehittää edelleen jatkuvasti, mutta myös investointeja täytyy tehdä jatkuvasti jotta pystyisimmevastaamaan asiakkaiden ja sidosryhmien vaatimuksiin laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Yhtälöon haasteellinen, mutta toteutettavissa vastuullisella pitkäjänteisellä toiminnalla.

Yhdistystoiminnassamme vuosi 2017 oli myös vireä. Yksi päähankkeistamme Vauhtia vesienhoitoonhankeneuvonnan piirissä oli Pirkanmaalla yli 50 eri vesistökohdetta. Yksi vuoden päätapahtumistaoli kesäkuussa Tampereella järjestetyt valtakunnalliset vesistökunnostusverkoston päivät, jossa olim-me yksi pääjärjestäjistä. Tuossa yhteydessä yhdistyksemme järjesti toimitiloissaan myös kaikille avoi-men näyttelyn laitteista, joita käytetään vesistökunnostuksissa. Syksyn aikana autoimme tämän

2


yleishyödyllisen hankkeen kautta paikallisia järvien suojeluyhdistyksiä rahoitushakemusten tekemi-sessä ELY -keskuksen harkinnanvaraisiin avustuksiin ja ELY -keskukseen saapuneiden rahoitushake-musten määrä lisääntyikin huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinnostus vesistöjen tilaanja vesistökunnostuksiin on ollut ilahduttavan runsasta.

Tulevan vuoden toimintasuunnitelmia laadittaessa on usein mahdotonta tietää, mitkä hankehake-mukset tulevat saamaan rahoitusta tai mitä palvelutoiminnan markkinoilla tulee tapahtumaan.Vuonna 2017 palvelutoiminnan markkinoilla tapahtuikin suuria mullistuksia, kun ulkomaisessa omis-tuksessa oleva suuryhtiö osti useita toimijoita Suomessa. Palvelutoiminnassa kilpailutilanteemmemuuttuikin oleellisesti ja tulevat vuodet näyttävät, onko kehitystyömme ollut riittävää suomalaistenalueellisten palveluiden turvaamiseksi. Vastaan tulleet muutokset ovat osoittaneet myös sen, ettäniihin joudutaan tarvittaessa vastaamaan nopeasti. Lisäksi esim. suurten tarjouskilpailutusten hankin-tapäätökset voivat muuttaa tilauskantaa sekä kulujakin nopeasti. Edellä mainituista tekijöistä johtu-en toimintasuunnitelma tai siinä esitetty talousarvio ei aina täysin vastaa toteutunutta toimintaa.

Sääntöjensä mukaisesti yhdistyksen tarkoituksena on edistää vesien- ja ympäristönsuojelua sekä –hoitoa. Yhdistys kokoaa vesien- ja ympäristönsuojelusta sekä –hoidosta kiinnostuneet keskitettyyn jayhtenäiseen ympäristönsuojelu- ja –hoitotyöhön, yhtenäistää ja toteuttaa tutkimuksia sekä laatiiselvityksiä. Yhdistys neuvoo ja ohjaa, antaa lausuntoja ja tietoja ja pyrkii ehkäisemään ristiriitoja ve-sien- ja ympäristönsuojeluun sekä –hoitoon liittyvissä kysymyksissä. Oleellinen osa toimintaa on valis-tus-, tiedotus- ja koulutus- sekä kehittämistoiminta ja yhteyksien ylläpitäminen viranomaisiin, tutki-muslaitoksiin ja järjestöihin. Yhdistyksen omistaman palvelutoiminnan tavoitteena on hyvä ja kus-tannustehokas palvelu ja yleishyödyllisessä toiminnassa vireä ympäristövastuuta edistävä yhdistys-toiminta. Toimintaamme toteuttaa motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstö. Yhdistyksen ja sentoiminnan perusarvot ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntevuus, luotettavuus ja puolueettomuus.

Marraskuussa 2017 yhdistyksemme järjesti Vauhtia vesienhoito –hankkeen puitteissa Järvi-illan. Tupa oli täynnävesistökunnostuksista kiinnostuneita suojeluyhdistysten edustajia, ELY –keskuksen edustajia sekä kunnostustöitäsuorittavia urakoitsijoita. Tarve eri osapuolet kokoaviin ja konkreettisiin asioihin keskittyviin tapahtumiin kutenJärvi-iltoihin voitiin todeta selkeästi. Kuvassa taustalla yhdistyksemme ympäristöasiantuntija Heikki Holsti on esit-telemässä valuma-alueiden kunnostustoimintaa.

3


Kuvassa vesistökunnostuksissa käytettävä IMH-Tekniikan Truxor-monitoimilaite, jolla jyrsittiin ulpukoiden juurakoi-ta Tampereen Mikkolanlammin kunnostuksessa syksyllä 2017.

Vesienkunnostus vaatii yhteistyötä ja osallistujia, mutta menetelmiäkin täytyy kehittää jatkuvasti. Kuvassa eme-ritus limnologi yhdistyksemme eläkkeellä oleva entinen toiminnanjohtaja Reijo Oravainen kädessään säkillinenhauenpoikasia, jotka istutettiin rehevöityneeseen Kangasalan Kirkkojärveen KVVY:n Hauki –hankkeessa. Istutuk-siin osallistui joukko myös muita vapaaehtoisia vesientilasta kiinnostuneita henkilöitä. Mittavien hauki-istutustenavulla pyritään vähentämään järven pohjaa pöyhivää särkikalastoa ja parantamaan järven kalastorakennet-ta.

4


Kuvassa on esitelty KVVY:n palvelu- ja hanketoimintaa Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n vuoden 2017Aquarius -lehdessä.

5


2. YHDISTYKSEN TOIMINTA

2.1 Toiminnan perusta

Yhdistyksen toiminta perustuu yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksen toimintaan kuuluu sekä yleis-hyödyllistä yhdistystoimintaa että monipuolista ja laaja-alaista palveluliiketoimintaa. Yhdistyksensäännöt ovat luettavissa yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta www.kvvy.fi/Yhdistys . Vuoden 2017jälkeen palveluliiketoiminnasta vastaa yhdistyksen omistama KVVY Tutkimus Oy.

Yhdistyksen toiminnan perustarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Toi-mintansa tarkoituksen toteuttamiseksi:

1) yhdistys pyrkii kokoamaan alueensa vesiensuojelusta ja käytöstä kiinnostuneet keskitettyyn jayhtenäiseen vesiensuojelutyöhön2) kokoaa saatavissa olevia tietoja, laatii selvityksiä vesien tilasta ja suojelutoimenpiteiden tuloksistasekä antaa tarvittaessa näitä koskevia lausuntoja3) toimittaa tutkimuksia vesistöä likaavien tekijöiden selvittämiseksi4) harjoittaa vesiensuojelun tarkoitusperiä ja erilaisia jätevesien puhdistusmenetelmiä koskevaa va-listustyötä5) tekee esityksiä epäkohtien poistamiseksi6) pyrkii ehkäisemään ristiriitojen syntymistä alueensa vesiensuojelua koskevissa kysymyksissäLisäksi yhdistys ylläpitää yhteyttä viranomaisiin sekä alan muihin yhdistyksiin.

2.2 Yhdistyksen kokoukset

Sääntöjensä mukaisesti yhdistys järjestää vuosittain yhden vuosikokouksen toukokuun loppuunmennessä. Vuonna 2017 yhdistyksen jäsenistön sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin perjantai-na 19.5.2017 klo 13:30 alkaen ja kokouspaikkana toimi KVVY Tampereen toimitilat. Kokouksessaedustettuina olleiden jäsenten äänimäärä oli 55 % jäsenistön koko äänimäärästä. Kokouksen pu-heenjohtajana toimi Nokian kaupungin kokousedustaja Jukka Pulakka ja sihteerinä yhdistyksen toi-minnanjohtaja Jukka Mattila.

Kokouksen aluksi klo 13 alkaen yhdistyksen ja sen hankkeiden toimintaa esittelivät toiminnanjohtajaJukka Mattila ja hankevastaava ympäristöasiantuntija Satu Heino. Tämän jälkeen alkoi yhdistyksenjäsenistön virallinen vuosikokous. Kokouksen jälkeen kokousvierailla oli mahdollisuus keskusteluihinyhdistyksen asiantuntijoiden kanssa sekä tutustumiseen toimitiloihin ja laboratorioon.

6


2.3 Jäsenet ja jäsenmaksut

Vuoden 2017 lopussa yhdistyksessämme oli 120 jäsentä ja jäsenistöön kuuluvien kuntien, teollisuuslai-tosten sekä muiden jäsenten edustukset olivat seuraavat:

KUNNAT:Akaan kaupunkiForssan kaupunkiHarjavallan kaupunkiHattulan kuntaHonkajoen kuntaHuittisten kaupunkiHumppilan kuntaHämeenkyrön kuntaHämeenlinnan kaupunkiIkaalisten kaupunkiJanakkalan kuntaJokioisten kuntaJuupajoen kuntaJämijärven kuntaKangasalan kuntaKankaanpään kaupunkiKarvian kuntaKeuruun kaupunkiKihniön kuntaKokemäen kaupunkiLempäälän kuntaLoimaan kaupunkiLopen kuntaMerikarvian kuntaMultian kuntaMänttä-Vilppula kaupunkiNakkilan kuntaNokian kaupunkiOriveden kaupunkiParkanon kaupunkiPirkkalan kuntaPomarkun kuntaPorin kaupunkiPunkalaitumen kuntaPälkäneen kuntaRuoveden kuntaSastamalan kaupunkiSiikaisten kuntaTammelan kuntaTampereen kaupunkiUlvilan kaupunkiUrjalan kuntaValkeakosken kaupunki

7


Vesilahden kuntaVirtain kaupunkiYlöjärven kaupunkiYpäjän kuntaÄhtärin Kaupunki

TEOLLISUUS:Aurajoki OyBoliden Harjavalta OyCorenso United Oy Ltd./ Porin kartonkitehdasDragon Mining Oy/ Vammalan rikastamoElenia Lämpö Oy / Vanajan voimalaitosEnvor Biotech OyFinnamyl OyFortum Power and Heat Oy / Meri-Porin voimalaitosGenencor International Oy / Jokioisten tehdasHKScan Finland Oy / Mellilän tuotantolaitosVenator P&A Finland OyHämeenlinnan osuusmeijeriKekkilä Oy / Parkanon tehdasKemira Chemicals Oy / Äetsän tehtaatKemira Oyj / Harjavallan tehtaatKiertokapula OyKyröskosken Voima OyLoimi-Hämeen Jätehuolto Oy / Kiimassuon kaatopaikkaLuvata Pori OyMetsä Board KyroMetsä Board TakoMetsä-Group, Metsä Tissue, Mäntän tehdasMP-Maustepalvelu OyNorilsk Nickel Harjavalta OyPintos OyPirkanmaan Jätehuolto OyPVO-Lämpövoima Oy/Tahkoluodon voimalaitosRantasen Nahkajalostamo KySaarioinen Oy / PääkonttoriOY Essity Finland AB (ent. SCA Hygiene Products, Nokia)SSAB Europe Hämeenlinnan tehdasStena Recycling OySuominen Kuitukankaat OyTervakoski OyUPM-Kymmene Oyj / TervasaariVapo Oy / Parkanon aluetoimistoYara Suomi Oy / Harjavalta

MUUT JÄSENETEerikkilän urheiluopistoHankaveden kalastuskuntaHauhon kalastusalueHeinun vesiosakaskunta (ent. kalastuskunta)

8


Hulauden osakaskunta (ent. kalastuskunta)Humuspehtoori OyHämeen ammattikorkeakoulu Oy / HAMK / Mustialan yksikköHämeen Kuljetus OyHämeenlinnan kalastusalueInsinööritoimisto TähtiRanta OyMutalan kiinteistökehitys Oy (ent. Kiinteistö Oy Voionmaanranta)Koneyhtymä Hietikko & RaitaluomaLopen kalastusalueLängelmäveden kalastusalueMallinkaistenjärven suojeluyhdistys ryNäsijärven kalastusalueOuluveden kalastuskuntaPirkanmaan kalatalouskeskus ryPirkkalan kalastusalueProAgria Etelä-Suomi ry (Pirkanmaa ja Häme)ProAgria Länsi-Suomi ry (Satakunta)Sweco Ympäristö Oy (ent. Air-Ix Ympäristö Oy)Taimen OyTammelan kalastusalueTammer-Golf ryTampereen Särkänniemi OyTarpianjoen kalastusalueValajärven Suojeluyhdistys ryVanajanselän kalastusalueVanajavesikeskusVihtori-Peltonen-Lihasulan säätiöYlistenjärven vesi- ja kalastushoitoyhdistys ryYmpäristö Ojansuut OyÄhtärin eteläinen osakaskuntaYhteinen Ähtärinjärvemme ry

Vuoden 2017 aikana saimme yhdistykseemme kaksi uutta jäsentä, joita olivat Yhteinen Ähtärinjär-vemme ry ja Tammer-Golf ry. Vastaavasti kaksi jäsentä poistui toimintojensa loppumisen myötä.Toivotimme uudet jäsenemme lämpimästi tervetulleiksi yhteiseen työhömme.

Jäsenten kokonaismäärä oli vuoden 2017 lopulla 120 jäsentä (v. 2016: 120 jäsentä, v. 2015: 115 jä-sentä, v. 2014: 114 jäsentä, v. 2013, 112 jäsentä). Vuoden 2017 lopussa jäsenistössämme oli edustet-tuna kuntia 48 kpl, teollisuuslaitoksia 37 kpl ja muita toimijoita 35 kpl. Perusmaksuyksiköitä ja samallaäänimääriä kertyi vuonna 2017 yhteensä 11 050 yksikköä (v. 2016: 11 111 yksikköä, v. 2015: 10 981yksikköä, v. 2014: 10 721 yksikköä). Perusmaksuyksikköä kohti jäsenmaksu oli edelleen 12,00 €.

Perusmaksuyksiköt jakautuivat eri jäsenryhmien kesken vuonna 2017 seuraavasti:Kunnat: 8570 (v. 2016: 8570; v. 2015: 8550)Teollisuus: 2175 (v. 2016: 2245; v. 2015: 2045)Muut jäsenet: 305 (v. 2016: 296; v. 2015: 386)

9


2.4 Hallitus ja työvaliokunta

Yhdistyksen hallitukseen kuului vuosikokouksen päätöksen mukaisesti yksitoista jäsentä, joilla oli hen-kilökohtaiset varajäsenet. Hallitus kokoontui vuoden 2017 aikana viisi (5) kertaa ajankohtina 27.1.,21.4., 19.5., 15.9. ja 24.11.2017. Hallituksen puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Pekka Pesonen javarapuheenjohtajana ympäristö ja vastuullisuuspäällikkö Harri Hiltunen. Hallituksemme edustajattoimintakaudella 2017 – 2018 olivat seuraavat:

Hallituksen jäsenistä oli toimintakaudelle 2017 – 2018 valittu nelihenkinen työvaliokunta, johon kuu-luivat Harri Hiltunen, Pekka Pesonen, Jenni Vainio ja Lasse Sampakoski. Varaedustajaksi työvaliokun-taan valittiin Minna Uosukainen. Työvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kerran (3.11.2017)seuraavan hallituksen kokouksen asioita valmistelevaan työvaliokunnan kokoukseen.

10


2.5 Tilien ja hallinnon tarkastajat

Tilien ja hallinnon tarkastajina toimi Hooteem Oy Tilintarkastusyhteisö.

2.6 Toimisto ja yhteystiedot

Vuonna 2017 yhdistyksen yhteystiedot olivat seuraavat:Tampereen KVVY -Tampere käyntiosoite on Patamäenkatu 24, 33900 Tampere. Yhdistyksen pos-tiosoite on PL 265, 33101 Tampere ja puhelinnumero 03 246 1111 ja sähköpostiosoite [email protected]

Hämeenlinnan toimipisteen KVVY -Tavastlab käyntiosoite on Visamäentie 33, 13100 Hämeenlinna.Hämeenlinnan toimipisteen puhelinnumero on 03 246 1233 ja sähköpostiosoite [email protected] .

Porin toimipisteen KVVY -Porilab osoite on Tiedepuisto 4 (A-rakennus, 3. kerros), 28600 Pori. Toimi-pisteen puhelinnumero on 03 246 1277 ja sähköpostiosoite [email protected] .

Rauman toimipisteen KVVY -Raumalab osoite on Lensunkatu 9, 26100 Rauma. Toimipisteen puhelin-numero on 03 246 1276 ja sähköpostiosoite [email protected] .

Sastamalan toimipisteen KVVY -Sastalab osoite on Tampereentie 7 A, 38200 Sastamala. Toimipis-teen puhelinnumero on 03 2461 275 ja sähköpostiosoite [email protected] .

Yhdistyksen y-tunnus on 0214391-0. Sähköpostiosoitteet ovat [email protected] . Yhdistyksenkotisivun osoite on www.kvvy.fi .

Vuoden 2017 lopussa yhdistyksen kirjanpidosta sekä palkanlaskennasta vastasi taloussihteeri SannaPopa. Laskutuksesta ja muista toimiston tehtävistä vastasi taloussihteeri Nina Korkka. Yhdistyksenpankkina toimi Nordea.

2.7 Henkilökunta

Yhdistyksen tärkein pääoma on työhönsä sitoutunut ja motivoitunut henkilöstö, jolla on erinomainentietotaito ja korkealaatuinen toimintaympäristö. Vuoden 2017 lopussa yhdistyksessä työskenteli 107henkilöä (v. 2016: 102 hlöä, v. 2015: 102 hlöä, v. 2014: 85 hlöä).

Henkilöstöstä 51 %:lla palvelusvuosien määrä oli alle 10 vuotta ja 49 %:lla yli 10 vuotta. Keski-ikä yh-distyksessä oli 46,6 vuotta. Henkilöstöstä naisia oli 71 % ja miehiä 29 %. Vakituisessa työsuhteessa oli90 % henkilöstöstä.

Vuonna 2017 työkykyjohtamisen kehittämistä jatkettiin yhteistyössä työeläkeyhtiömme VARMA:nkanssa. Vuonna 2017 tähän kokonaisuuteen kuuluivat mm. kehityskeskustelut. Työkykyjohtaminenonkin edennyt hyvin ja sen tulokset ovat olleet positiivisia. Yhdistyksessä toimii työsuojelutoimikuntasekä TYKY -toimikunta, joka järjestää henkilöstölle mm. liikuntapainotteisia iltapäivätapahtumia jaretkiä.

11


Kaavioissa on kuvattu KVVY:n ikäjakauma, henkilöstön palvelusvuodet sekä työsuhdetyyppien jakauma vuo-den 2017 lopussa.

12


2.8 Henkilöstön osallistuminen koulutuksiin

Myös vuonna 2017 yhdistyksen henkilöstö osallistui tehtäviensä kannalta tarpeellisiin koulutuksiin yh-teensä yli 200 päivää (n. 0,9 henkilötyövuotta) eli noin 2 henkilötyöpäivän verran henkilöä kohti(v. 2016: n. 0,9 henkilötyövuotta). Koulutuksiin sisältyi sekä ulkopuolisia kursseja että yhdistyksen sisäis-tä koulutusta liittyen mm. toiminnan laadun parantamiseen sekä laboratorion laatujärjestelmän yllä-pitoon.

3. YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYSTOIMINTA

Yhdistyksen päätehtävä on sääntöjensä mukainen yhdistystoiminta, johon kuuluvat yleishyödyllisethankkeet, osallistuminen Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n toimintaan ja sen työryhmiinsekä osallistuminen liiton tiedotuslehden Aquariuksen tuotantoon ja liiton antamien lausuntojen laa-timiseen. Yhdistyksen asiantuntijat osallistuvat moniin alueellisiin ja kansallisiin työryhmiin, joissa vaiku-tetaan mm. tutkimusmenetelmien kehittymiseen ja ympäristöasioihin. Lisäksi yhdistys tiedottaa ajan-kohtaisista ympäristöasioista. Yhdistystoimintaan sisältyy myös jäsenistön neuvontaa, pienimuotoisiaselvityksiä ja esitelmien pitämistä.

Oleellinen osa yhdistystoimintaa on myös aktiivinen viestintä ja tiedotus. KVVY on viime vuosina ke-hittänyt välineitä, joilla KVVY:n pitkäaikainen kokemus ja alueen vesien tilan tuntemus saadaan pa-remmin jäsenistön ja alueen asukkaiden ja toimijoiden käyttöön. Kuntien järvitutkimusten tuloksienjulkaisemiseksi on rakennettu järvien vedenlaatupalvelu (www.vesikeskus.fi/vedenlaatu). KVVY:nnettisivuille on tuotettu yleistä ympäristötietoa sekä lisätty ajankohtaistiedottamista. KVVY tiedottaaajankohtaisista asioista aktiivisesti yhdistyksen facebook -sivuilla (@kvvyry) ja instagramissa(@kvvyry). Jätevedenpuhdistamoiden käyttöhenkilökunnan tueksi on perustettu keskustelu- ja neu-vontafoorumi (PUFO). Lisäksi ympäristötietoa on jaettu mm. tekemällä tiedotteita ja julkaisemallaerilaista viestintämateriaalia (esitteet, roll-upit ym.) sekä luennoimalla yhteistyökumppaneiden japaikallisten toimijoiden tilaisuuksissa. Ympäristötiedon jakaminen on rahoitettu jäsenmaksuvaroilla jahankerahoituksilla.

3.1 Hankkeet

Yhdistyksen toimintaan liittyvät yleishyödylliset hankkeet, jotka palvelevat jäsenistöä monin eri ta-voin. Hanketarpeita ja -mahdollisuuksia kartoitetaan jatkuvasti. Vuonna 2017 yhdistys toteutti kuuttaulkopuolisella avustuksella tuettua hanketta, joiden lisäksi toteutettiin muutamia pienempiä kala- javirtavesikunnostuksiin liittyviä hanketöitä. Lisäksi vuoden aikana tehtiin valmistelutyötä vuonna 2018alkaviin hankkeisiin.

3.2 Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta (Haja-apu –hankkeet)

Myös vuonna 2017 yhdistyksemme sai rahoitusta jätevesineuvontatyöhön Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä. Jätevesilainsäädännön muuttuneesta tilanteesta johtuen neuvontaa suoritettiin yleis-neuvontana. Lainsäädännöstä tiedotettiin postikortilla, joka lähetettiin yhteensä lähes 5000 kiinteis-tölle, joilla oli esim. aikaisempina vuosina todettu jätevesijärjestelmän parantamistarpeita. Lisäksipidettiin neuvontatilaisuuksia ja osallistuttiin kesätapahtumiin, joissa jaettiin neuvoja ja asiaan liitty-vää materiaalia. Kiinteistön omistajia neuvottiin myös puhelimitse ja sähköpostitse. Hankkeista saa-dun palautteen perusteella jätevesien käsittelyyn liittyvälle neuvonnalle on edelleen tarvetta.

13


KVVY on tehnyt kiinteistökohtaista neuvontaa vuosina 2008 - 2017 lähes 8300 kiinteistöllä. Lisäksi lä-hes 6500 kiinteistönomistajaa on neuvottu 240 tilaisuuden yhteydessä. Neuvontatyötä ovat rahoit-taneet Hämeen ja Pirkanmaan ELY -keskukset sekä vuosina 2008-2012 Maaseuturahasto. Neuvon-takäynnit antavat hyvän yleiskuvan haja-asutusalueen vesihuollon tilasta ja sen vuoksi on koottumyös yhteenvedot kaikista neuvontakäynneistä maakunnittain. Lisäksi Pirkanmaalle tehtiin kunta-kohtaiset yhteenvedot, jolloin useiden vuosien aikana kerätyt tiedot ovat helposti kuntien hyödyn-nettävissä. Raportit ovat luettavissa yhdistyksen internet sivuilta osoitteesta:http://kvvy.fi/yhdistys/jatevesi/jatevesijulkaisut/ . Kuntakohtaiset yhteenvedot on esitetty osoittees-sa: http://kvvy.fi/yhdistys/jatevesi/kuntayhteenvedot/ . KVVY ylläpitää myös osaajapankkia, jostalöytyy helposti mm. jätevesisuunnittelijoiden yhteystietoja http://kvvy.fi/yhdistys/jatevesi/osaajia/ .Neuvontatyötä rahoittivat Pirkanmaan ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ympä-ristöministeriön haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksista.

3.3 Vauhtia vesienhoitoon –hanke

Vuonna 2017 yhdistys jatkoi Pirkanmaalla Vauhtia vesienhoitoon –hanketta, jota rahoitettiin Man-ner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeen tavoitteena on tarjota maksutonta asian-tuntija-apua vesistöjen kunnostusprosessin kaikissa vaiheissa suunnittelusta toimenpiteisiin. Paikallisettoimijat voivat kysyä neuvoa puhelimitse tai pyytää asiantuntijan paikan päälle keskustelemaankunnostustarpeista. Hanke myös järjestää työnäytöksiä, seminaareja ja erilaisia tapahtumia, joissasekä jaetaan tietoa vesistökunnostuksista että tarjotaan toimijoille mahdollisuus verkostoitumiseen jakokemusten vaihtoon. Yhdistyksen tavoitteena on, että vastaavaa toimintaa harjoitettaisiin kokoyhdistyksen toiminta-alueella jo lähivuosina.

Neuvontavuosi 2017 oli kiireinen ja aktiivisen hankeneuvonnan piirissä oli Pirkanmaalla yli 50 eri vesis-tökohdetta. Syksyn aikana hanketta työllisti erityisesti yhdistysten auttaminen rahoitushakemustentekemisessä ELY -keskuksen harkinnanvaraisiin avustuksiin. ELY -keskukseen saapuneiden rahoitusha-kemusten määrä lisääntyikin selvästi. Lisäksi hanke oli yhtenä pääjärjestäjänä kesäkuussa Tampe-reella järjestetyissä valtakunnallisissa vesistökunnostusverkoston päivissä ja järjesti päivien yhteydessäkaikille avoimen laitenäyttelyn. Syksyllä alueen vesistökunnostajia kutsuttiin koolle järvi-iltaan. Hankeon jakanut tietoa niin tapahtumissa, somessa kuin erilaisten tempausten yhteydessä. Hankkeen toi-mia voi seurata yhdistyksen internetsivuilta osoitteesta: kvvy.fi/vesistokunnostusneuvonta ja face-bookissa (@vesienhoitoKVVY).

3.4 Vapaat vesireitit -hanke

Vuonna 2017 yhdistys jatkoi työtään virtavesien ja taimenkantojen hoidossa. Ekoenergian rahoitta-massa kaksivuotisessa Kokemäenjoen vesistöalueen vapaat vesireitit–hankkeessa toteutetaan Pir-kanmaan alueella konkreettisia kunnostustoimia vesistöissä olevien kalojen nousuesteiden poistami-seksi. Hankkeessa toteutetaan myös virtavesien kunnostustoimia taimenen luontaisen elinkierronvahvistamiseksi. Hanke hyödyntää sitä pohjatyötä, jota KVVY on tehnyt toimialueellaan jo useanvuoden ajan kunnostustoimien toteuttamiseksi. Hankkeen aikana tuotetaan myös uutta tutkimustie-toa Pirkanmaalla luontaisesti lisääntyvien taimenkantojen vaelluskäyttäytymisestä. Tutkimustiedollapyritään viemään eteenpäin taimenkantojen hoitotoimenpiteitä. Vapaat vesireitit -hankkeeseenon valittu kolme virtavesikokonaisuutta: Kovesjoki, Taipaleenjoki sekä Kooninjoki. Hankkeen toimistatiedotetaan yhdistyksen internet sivuilla osoitteessa http://kvvy.fi/yhdistys/kokemaenjoen-vapaat-vesireitit-hanke/ .

14


Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 järjestettiin Tampereella 13-14.6.2017 Kokemäenjoen vesistönvesiensuojeluyhdistyksen (KVVY), Pirkanmaan ELY –keskuksen, Freshabit LIFE IP –hankkeen, WWF Suomen sekäSuomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Seminaaria tuki laaja joukko paikallisia ja valtakunnallisia yrityksiä jakuntia. Seminaarin esityksiin voi tutustua valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston sivuillawww.ymparisto.fi/Vesistokunnostusverkosto

15


3.5 Hauki –hanke

KVVY kunnostaa Kangasalan Kirkkojärveä laajamittaisten hauki-istutusten avulla. Kirkkojärvi kuuluuNatura 2000-alueeseen ja on luonnonsuojelullisesti arvokas lintuvesi, jonka vuoksi perinteisempienkunnostusmenetelmien käyttäminen ei ole mahdollista. Runsaiden poikasistutusten avulla pyritäänvahvistamaan särkikaloihin kohdistuvaa saalistusta ja näin tasapainottamaan rehevöityneen Kirkko-järven kalaston rakennetta. Verkkokoekalastukset ovat osoittaneet, että Kirkkojärven sisäistä kuormi-tusta ylläpitävät särkikalat ovat nykyisin erittäin runsaita. Kirkkojärvellä oli erittäin runsas suurahven-ja haukikanta mm. 2000-luvun vakavan happikadon jälkeen, mutta tämä petokalojen valtakausi jäilyhytkestoiseksi. Poikaskartoituksen perusteella hauen luontainen lisääntyminen on onnistunut viimeaikoina heikosti. Lisäksi Kirkkojärven pohjaa pöyhii suurikokoisten lahnojen runsas kanta.

Hauki-hanke on saanut kolmivuotisen (2017 – 2019) rahoituksen Kantri ry:n Leader -rahoituksesta.Hankkeen päätoteuttaja on Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Hanke toteutetaanyhteistyössä vesialueen omistajien, Kangasalan kunnan, Kirkkojärvi-työryhmän PirkanmaanELY -keskuksen sekä muiden sidosryhmien kanssa.

3.6 Punkalaitumen Oriniemenjoki

Punkalaitumen Oriniemenjoen kunnostussuunnittelu -hankkeessa selvitettiin Oriniemenjoen aikai-semmassa kunnostushankkeessa ennallistettujen virta-, koski- ja suvantoalueiden sekä alueelle ra-kennettujen pohjakynnysten nykytilat. Hankkeessa näille rakenteille laadittiin hankesuunnitelmanmukaisesti hoito- ja kunnostussuunnitelmat.

Punkalaitumen Oriniemenjoen kunnostussuunnittelu –hanke oli Kokemäenjoen vesistön vesiensuoje-luyhdistys ry:n ja Punkalaitumen pohjoisen maamiesseuran yhteishanke. KVVY sai hankkeelle rahoi-tusta LEADER -toimintaryhmästä (Joutsenten reitti ry) ja KVVY vastasi hankkeen koordinoinnista sekähankkeen toteutuksesta.

3.7 Tulevat hankkeet

Vuoden 2017 aikana valmisteltiin myös seuraavien vuosien tulevia vesistö-, kalasto- ja hajavesihank-keita. Hankkeiden valmisteluun liittyy paljon esityötä ja rahoitushakemuksista vain osa saa rahoituk-sen. Tämän työn ansioista yhdistyksemme toteuttaa kuluvan vuoden 2018 aikana ennätysmääränhankkeita. KVVY on kehittänyt jäsenrahoituksellaan vedenlaatupalvelua, joka on kehitystyön jäl-keen saatu käyttöön ja siirtynyt uuteen osoitteeseen https://vesienhoito.kvvy.fi/ . Palveluun linkite-tään vahvasti myös alueellinen vesistökunnostajien verkosto, jota KVVY kokoaa Vauhtia vesienhoi-toon –hankkeen yhteydessä.

KVVY on vahvasti mukana Tampereen Särkänniemen alueelle perustettavan Järviluontokeskuksenideoinnissa ja toteutuksen valmistelussa. Tuon hankkeen tavoitteena on luoda toimintakonsepti, jotavoitaisiin hyödyntää myös muualla Suomessa. Lisäksi KVVY vahvistaa jatkossa ympäristökasvatuksel-lista yhteistyötä mm. tekemällä yhteistyötä LUMA -Suomi verkoston ja LUMATE -keskuksen kanssa.KVVY tekee jatkuvasti yhteistyötä myös muiden alan toimijoiden kanssa.

16


3.8 Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry

Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry on alueellisten vesiensuojeluyhdistysten yhteistyöelin, jossakäsitellään vesiensuojeluun liittyviä ajankohtaisia asioita ja pyritään vaikuttamaan niihin. Liiton toi-minnasta jaetaan tietoa internetsivuilla www.vesiensuojelu.fi ja liitto julkaisee asiantuntija- ja tiedo-tuslehteä Aquarius, joka ilmestyy kerran vuodessa. Lehdessä on esitelty myös tiivistelmät lausunnois-ta ja kannanotoista ajankohtaisiin lausuntopyyntöihin.

Liiton työhön sisältyvät myös erilaiset työryhmät sekä alueellisten yhdistysten toiminnanjohtajien ta-paamiset. Liiton hallituksessa oli varsinaisena edustajana yhdistyksen hallituksen jäsen Antti Kytö-vaara ja varajäsenenä toiminnanjohtaja Jukka Mattila. Liiton työryhmissä yhdistyksellä oli edustajaatk-työryhmässä (Markku Patrikainen), jätevesityöryhmässä (Jukka Lammentausta), laboratoriotyö-ryhmässä (Sirpa Väntsi), mikrobiologien työryhmässä (Pia Sigvart-Mattila), vesistötyöryhmässä (Mari-ka Paakkinen) ja koulutustyöryhmässä (Taina Korpiharju). Mainittakoon, että koulutustyöryhmässäylläpidetään mm. sertifioitujen näytteenottajien koulutuslupaa.

3.9 Tiedotus, neuvonta ja koulutus

Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n tiedotuslehden Aquariuksen teemana oli vuonna 2017Yhteistyöllä vesistöt kuntoon. Yhdistyksemme asiantuntijat osallistuivat jälleen aktiivisesti lehden laa-timiseen. Lisäksi yhdistys tiedottaa toiminnastaan oman tiedotuslehtensä Vesiviestin sekä entistäaktiivisemmin internet -sivustojensa sekä sosiaalisen median viestintävälineiden kautta. Viestintäkäsittelee ajankohtaisia ympäristöasioita sekä asioita yhdistyksen toiminnassa ja palveluissa.

Vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on tiedottaa viestintävälineidensä kautta ajankohtaista tietoatoiminta-alueensa vesien tilasta niin jäsenistölle, tiedotusvälineille kuin kansalaisillekin. Nettisivuilletullaan laatimaan ajankohtaisia katsauksia alueen vallitsevaan veden laatuun muutaman kerranvuodessa. Yleishyödylliseen toimintaan sisältyy myös yhdistyksen asiantuntijoiden suorittama neu-vonta-, luennointi- ja koulutustyö. Neuvontaa annetaan mm. vesien-tilaan liittyvissä kysymyksissä.Paikallisia vesien- ja ympäristönsuojeluyhdistyksiä avustetaan esim. tutkimus- ja rahoitussuunnitelmi-en laatimisella.

3.10 Asiantuntija ja luottamustehtävät

Yhdistyksen henkilöstöllä oli monia työhönsä liittyviä asiantuntija ja luottamustehtäviä, joiden kauttayhdistyksen henkilöstö edustaa jäsenistöä. Yhdistyksen toiminnan-johtaja on osallistunut Suomenvesiensuojeluyhdistys ry:n (SVYL) yhteistyötoimintaan. Toiminnanjohtaja on kuulunut myös vesienhoi-toalueiden yhteistyöryhmiin Pirkanmaalla, Satakunnassa, Hämeessä sekä Varsinais-Suomen alueilla.

Laboratorion johtaja Sirpa Väntsi on kuulunut Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) haitallisten ainei-den seurantaryhmään (HASE) sekä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) laboratorioalan suun-nittelutyöryhmään ja Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n (SVYL) laboratoriotyöryhmään. Li-säksi hän on kuulunut vesibiologian standardisoinnin työryhmään. Vesikemian ja vesinäytteenotonstandardoinnin seurantaryhmään on kuulunut kemisti Riikka Mattsson. Mikrobiologi Kaisa Aro onkuulunut SYKE:n vesimikrobiologisten menetelmien standardointityöryhmään, Eviran validointityö-ryhmään sekä SVYL:n mikrobiologien yhteistyöryhmään. Kemisti Marika Kaasalainen kuului SYKE:nvertailukokeiden ohjausryhmään sekä Maaperä- ja lietemenetelmien standardisoinnin työryhmään.Vesiosaston johtaja Jukka Lammentausta on toiminut SVYL:n puhdistamotyöryhmän puheenjohta-jana. Lammentausta osallistui myös Tampereen ammattikorkeakoulun ympäristöinsinöörikoulutusoh-

17


jelman (environmental engineering) neuvottelukuntaan. Lisäksi hankevastaava Satu Heino on ollutyhdistyksen edustajana mukana Vanajavesikeskuksen vesistöryhmän työssä sekä Loimijokityöryh-mässä.

Vuonna 2017 Aquariuksen teemana oli Yhteistyöllä vesistöt kuntoon. Lehdessä käsiteltiin vesistökunnostuksiinliittyviä aiheita jälleen monipuolisesti. Lehden laatimiseen osallistuivat myös KVVY:n asiantuntijat.

18


Suomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n (SVYL) tärkeimpiä vaikuttamisen muotoja ovat lausunnot, joissa ote-taan kantaa esim. asetus- ja lakimuutoksiin. Lausuntojen laatimiseen osallistuvat liiton toiminnanjohtajan lisäksialueellisten vesiensuojeluyhdistysten toiminnanjohtajat ja asiantuntijat aiheesta riippuen. Vuonna 2017 lausun-noissa otettiin kantaa talousjätevesien käsittelyyn haja-asutusalueilla, Itämeristrategiaan, turvetuotannon tark-kailuohjeeseen sekä Valtioneuvoston asetukseen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisesta.SVYL:n lausuntoja arvostetaan ja niillä olemme pystyneet vaikuttamaan jo moniin asioihin toimintasektorillam-me Suomessa.

19


4. PALVELULIIKETOIMINTA

Yhdistyksen palvelutoiminta koostuu monipuolisista laboratoriopalveluista, vesistö-, kala- ja jätevesi-osastojen palvelu- sekä tutkimustoiminnasta. Vuoden 2017 jälkeen, palveluliiketoiminnasta vastaayhdistyksen omistama KVVY Tutkimus Oy. Palvelutoiminnan pääpaino on ollut ympäristölupaviran-omaisten lupapäätöksiin, terveydensuojelulakiin ja asetukseen sekä ympäristönsuojeluviranomais-ten vaatimuksiin perustuvien velvoitetutkimusten suorittaminen niin jäsenille kuin myös muille asiak-kaille. Tutkimusten tulokset toimitetaan tilausten mukaisesti tilaajille sekä useimmissa tutkimuksissamyös valvoville viranomaisille.

4.1 Laboratorio

4.1.1. Palvelut

Yhdistyksen laboratorio on näyte- ja analyysimääriltään yksi Suomen suurimmista ympäristö- ja elin-tarvikelaboratorioista ja nykyisin itse asiassa suurin suomalaisessa omistuksessa oleva ympäristö- jaelintarvikelaboratorio. Vuonna 2017 laboratoriossa käsiteltiinkin jo yli 80 000 näytettä, joista tehtiin yli450 000 määritystä. Laboratorio tarjoaa luotettavia ja monipuolisia laboratoriopalveluita yhdistyksenosastoille, jäsenistölle sekä muille asiakkaille. Palvelut sisältävät laajan analyysivalikoiman perusmää-rityksistä erikoisanalytiikkaan. Laboratorio tarjoaa vesilaitoksille ja uimahalleille sekä elintarvikealantoimijoille myös näytteenottopalvelua. Lisäksi laboratorion asiantuntijat päivittävät vesilaitosten val-vontaohjelmia.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n (KVVY) laboratorion toimintajärjestelmä on FINAS-akkreditoitu laatustandardin SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005 mukaisesti. KVVY:n laboratorio on lisäksiElintarviketurvallisuusviraston (Eviran) elintarvikelain (23/2006), terveydensuojelulain (763/1994),eläintautilain (441/2013), lannoitevalmistelain (539/2006), rehulain (86/2008) ja sivutuotelain(517/2015) nojalla hyväksymä, viranomaistutkimuksia tekevä laboratorio. Laboratorion menetelmätperustuvat kansainvälisiin standardeihin tai yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin lainsäädännön vaa-timusten mukaisesti. Analyysivalikoima on laaja ja kaikki keskeiset menetelmät ovat akkreditoituja.KVVY:n laboratorioilla on myös oikeus käyttää ILAC -tunnusta testausselosteissa. KVVY:n laboratori-oiden FINAS -tunnus on T064. Laboratorion ilmoittamista tuloksista noin 90 % annetaan akkreditoitui-na. Akkreditoitujen menetelmien lisäksi määritysvalikoimaan kuuluu monia muita tarpeellisia määri-tyksiä esim. ekotoksikologiaan (yleismyrkyllisyystestaukset) liittyen.

Laboratorion hyväksynnät: (Tutkimusalue ja Hyväksyjä)• Eläintautilain (sis. kansallisen salmonellaohjelman) mukaiset tutkimukset (EVIRA)• Elintarvikelain mukaiset omavalvonta- ja viranomaisvalvontatutkimukset (EVIRA)• Terveydensuojelulain mukaiset talous-, uimaranta- ja uima-allasvesien tutkimukset (EVIRA)• Terveydensuojelulain mukaiset asumisterveystutkimukset (EVIRA)• Lannoitevalmiste lain mukaiset viranomaistutkimukset (EVIRA)• Rehulain mukaiset viranomais- ja omavalvontatutkimukset (EVIRA)• Sivutuotelain mukaiset omavalvontatutkimukset (EVIRA)• Trikiinitutkimukset (EVIRA)• Tartuntatautien vastustamistyössä tarvittavia tutkimuksia tekevä laboratorio (THL, Etelä-Suomen AVI)• Säteilyvalvonnan paikallislaboratorio (STUK)• Velvoitetarkkailut (SYKE)

20


4.1.2. Toiminta

Vuonna 2017 KVVY:n laboratorio palveli asiakkaitaan Suomen laajuisesti. Toimipisteet sijaitsivatTampereella, Hämeenlinnassa, Porissa, Raumalla ja Sastamalassa. Laboratoriot sijaitsivat Tampe-reella, Porissa ja Raumalla sekä palvelupisteet Hämeenlinnassa ja Sastamalassa.

Tampereen laboratorioon on keskitetty vesi- ja jäteanalytiikan ja laboratorio on erikoistunut vesienperusmäärityksiin (ravinteet, biologiset määritykset jne.) sekä kaikkien näytematriisien metallianaly-tiikkaan. Tampereella tehdään myös jatkuvasti kehittyvää orgaanista analytiikkaa sekä jätteidenhyötykäyttö- ja kaatopaikkakelpoisuustestauksia. KVVY -Porilabissa on keskitytty erityisesti elintarvi-kekemiaan sekä mikrobiologisiin tutkimuksiin PCR –menetelmillä. KVVY –Raumalabin toiminta vilkas-tui vuoden 2017 aikana melkoisesti uudesta isosta asiakkuudesta johtuen. Lisäksi Raumalla keskityt-tiin akkreditoituihin sisäilmanäytteisiin sekä trikiinimäärityksiin. KVVY:n kaikissa laboratorioyksiköissätehdään mikrobiologisia tutkimuksia vesi-, elintarvike- ja tuotantoympäristötutkimuksiin liittyen.

Laboratoriohenkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella sekä tehtäväkierrolla,jolla pystytään takaamaan henkilöstölle monipuolinen ja motivoiva tehtäväkenttä. Laboratorionlaitekantaa on ylläpidetty ja uudistettu myös vuoden 2017 aikana laboratorion toimintapolitiikan jakäytettävissä olevien resurssien mukaisesti lisäämällä edelleen automaatiota ja korvaamalla mm.toimintaikänsä loppusuoralla olleita orgaanisen kemian laitteistoja uusilla nykyaikaisemmilla laitteilla.Vuonna 2017 aloitettiin myös mittava orgaanisen kemian kehitysprojekti, jonka avulla pyritään saa-maan uusia tuotteita laboratorion käyttöön samalla kun laboratorion tarvitsemat alihankinnat vä-henevät. Tulosten ”on line” raportointijärjestelmää on kehitetty viime vuosien aikana suunnitelmalli-sesti. Nykyisin yhä useammalla asiakkaalla on käytössään tämä sähköinen tulostenlukumahdollisuus.Tulosten sähköinen siirtyminen analysaattoreilta yhdistyksen tietokantaohjelmaan on vakiintunuttakuten myös sähköinen asiakirjojen hallinta. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa on myös luotu tiedonsiir-toja, joilla tulokset pystytään siirtämään suoraan laboratorion tietokannasta asiakkaan tietokan-taan.

KVVY ja sen laboratorio tarjoavat myös analysointipalveluja poikkeus- sekä häiriötilanteissa normaa-lien aukioloaikojen ulkopuolella. Tarvittaessa näytteenotto- ja laboratoriotoiminta käynnistetääntilauksesta viikonloppuna tai pyhäpäivinä.

Laboratorion analyysi- ja näytemäärät kasvoivat vuoden 2017 aikana 6 % (vuonna 2016 kasvu oli9 %). Merkittävintä kasvu oli elintarvikemikrobiologiassa ja kemiassa, metallianalytiikassa sekä or-gaanisen kemian tutkimuksissa.

Osa määrityksistä joudutaan edelleen teettämään alihankintana muissa akkreditoiduissa laborato-rioissa. Alihankintana teetettyjen analyysien määrä oli vuonna 2017 kuitenkin enää noin 0,3 % ana-lyysien kokonaismäärästä. Mahdollisuuksien mukaan alihankinnoissa käytetään yhteistyökumppa-neiden laboratorioita.

Kunkin vuoden sisällä näytevirtojen ja sitä kautta työmäärien vaihtelut ovat varsin voimakkaita. Ve-sistötutkimuksissa näytevirrat painottuvat maalis-toukokuulle ja elo-lokakuulle. Mikrobiologisissa tut-kimuksissa esim. asumisterveysnäytteitä on selkeästi eniten helmi-maaliskuussa. Henkilökunnan hyväammattitaito ja motivaatio yhdistettyinä automaattisten laitteiden käyttöön ovat mahdollistaneetruuhkahuipuista selviytymisen, mutta nämä vaativat kuitenkin aina myös joustoa henkilöstöltä.

21


4.1.3. Laadunvalvonta

Toiminta- ja laatujärjestelmän tärkein tehtävä on taata analyysi- ja mittaustulosten luotettavuuskaikissa olosuhteissa. Laadun takeena on dokumentoitu, toimiva toiminta- ja laatujärjestelmä sekäosaava ja motivoitunut henkilökunta. Laatujärjestelmän ensimmäinen akkreditointipäätös saatiinvuonna 1996. Laboratorion viides nelivuotinen akkreditointikausi alkoi vuonna 2015. Henkilökunnanosaamista ylläpidetään suunnitelmallisella ja tarkoituksenmukaisella koulutuksella. Sisäinen laadun-valvonta on jatkunut samalla periaatteella kuin aikaisemminkin. Ulkoista laadunvarmistusta eli labo-ratorioiden välisiin vertailukokeisiin osallistumista on monipuolistettu. Menestys on ollut hyvää ja to-dettuihin poikkeamiin on myös reagoitu tuloksekkaasti. Toiminta- ja laatujärjestelmää kehitetäänjatkuvasti asiakkaiden sekä viranomaisten tarpeet huomioiden. Toimintajärjestelmän tehokkuuttaarvioidaan vuosittain akkreditoinnin arvioinneissa sekä johdon katselmuksissa.

4.2 Vesiosasto: Vesistö- ja tutkimukset

4.2.1. Palvelut

Vesistötutkimuksissa toiminta perustuu pääsiassa toiminnanharjoittajille asetettujen tarkkailuvelvoit-teiden käytännön toteuttamiseen. Tarkkailujen perusteena on usein ympäristöluvassa asetettu vel-voite selvittää kuormituksen vaikutuksia purkuvesistön tilaan. Tutkimuskohteina ovat merialue, järvet,joet, purkuojat ja pohjavedet sekä pohjasedimentit. Vesistötarkkailut sisältävät veden fysikaalis-kemiallisten määritysten ja hygieenisen tilan seurannan ohella klorofylli- ja kasviplanktonmäärityksiä.

Tarkkailukokonaisuuteen kuuluu näytteenoton suunnittelu, näytteenotto, väliraporttien ja vuosiyh-teenvetojen laatiminen sekä tulosten ja raporttien toimittaminen viranomaisille. Tutkimusohjelmienylläpidossa ja näytteenoton suunnittelussa hyödynnetään V2L-ohjelmistoa, joka sisältää tiedot tark-kailujen näytepisteistä, tutkimusajoista, näytesyvyyksistä ja tehtävistä määrityksistä.

Tutkimuslaboratorio analysoi näytteet ja tallentaa tulokset V2L-tietokantaan, josta ne voidaan siir-tää tuloskoosteisiin ja taulukkoihin sekä edelleen ympäristöhallinnon valtakunnalliseen vedenlaatu-rekisteriin. Raportoinnissa hyödynnetään monipuolisesti mm. tietokantaohjelmaa ja digitaalista kart-tamateriaalia.

4.2.2. Vesistötarkkailut ja tutkimukset

Samalle vesistöalueelle kohdistuvan kuormituksen vaikutusten seurantaan on muodostettu ns. yh-teistarkkailuja, jotka kattavat useiden kuormittajien velvoitteet. Yhteistarkkailualue käsittää yleensäkokonaisen vesistöalueen. Myös vuonna 2017 toteutettiin yhdeksää laajempaa yhteistarkkailua jasuppeampia yhteistarkkailuja oli edelleen kuusi. Kaiken kaikkiaan säännöllisesti toistuvien tarkkailu-jen kokonaismäärä oli yli 300 kpl, joista osa toteutuu määrävuosin.

Vuonna 2017 suurimpia tarkkailuita olivat yhteistarkkailuiden lisäksi turvesoiden kuormitus- ja vesistö-tarkkailut. Lisäksi suoritettiin laajahkoja tarkkailuita merialueella. Yksittäisiä tilaustutkimuksia on kunnil-le tehty vuosittain noin 50 järvestä. Maa-ainestenottoon liittyvät pohja- ja ojavesitarkkailut ovatmyös nykyisin erittäin laajat sisältäen useita satoja havaintopaikkoja.

Tutkimuksia raportoidaan tulosten valmistuttua ja tarkkailuohjelmien mukaisesti. Laajimmista yhteis-tarkkailuista laaditaan julkaisut julkaisusarjaan. Raporttien ja selvitysten kokonaismäärä on ollut vuo-sittain noin 200 - 300 kpl. Palvelujen nopeuttamiseksi vesistöosastolle on palkattu lisää henkilökuntaa

22


ja lisäksi jatkossa kehitetään rekisterijärjestelmän automaattisia raportointiominaisuuksia välirapor-tointien tehostamiseksi.

Tutkimusten tuloksia pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin vesientilan arvioimisessa sekävesientilan parantamiseen tähtäävissä toimissa. Vesiensuojeluyhdistyksen pitkäaikaista kokemustaja alueen vesien tuntemusta voidaan hyödyntää tehokkaasti mm. järvien kunnostussuunnitteluissasekä ympäristölupahakemusten laadinnoissa. Vesistöasiantuntijat osallistuvat myös esim. jäteve-denpuhdistamoiden ympäristölupahakemusten laadintaan yhteistyössä jätevesi- ja kala-asiantuntijoiden kanssa.

4.3 Vesiosasto: Jätevesitutkimukset

4.3.1. Palvelut

Jätevesitarkkailun tarkoituksena on puhdistamon toiminnan ja vesistökuormituksen selvittäminen,sekä puhdistamohoitajien opastus. Tavoitteena on pyrkiä käyttämään puhdistamoita mahdollisim-man tehokkaasti vesistöjen kannalta. Puhdistamon toiminnan varmistaminen ja käytön edelleentehostaminen ovat tarkkailussa keskeisellä sijalla. Tarkkailut tapahtuvat puhdistamoiden ja yhdistyk-sen välisenä yhteistyönä, jossa noudatetaan vesiviranomaisen antamia määräyksiä ja ohjeita. Puh-distamotarkkailuun liittyy siten jatkuvaa neuvontaa sekä tarkkailukäynnin yhteydessä että raportinmuodossa. Kokonaisuutta tarkastellaan vuosittain laadittavissa yhteenvetoraporteissa.

Vesiosasto huolehtii velvoitetarkkailunäytteiden ottamisesta sekä noutamisesta puhdistamoilta.Käynnin yhteydessä tarkastetaan puhdistamon toiminta paikan päällä kenttämittauksin ja havain-noin. Tarkastuksen kohteina ovat mm. ilmastusaltaan happitilanne, poistuvan veden pH, virtaama-mittarien näytön oikeellisuus ja saostuskemikaalin syöttö. Samalla kiinnitetään huomiota mahdollisiinepäkohtiin ja annetaan tarvittaessa ohjeita puhdistamon hoidossa. Nitrifioivan ajotavan yleistymi-nen on tuonut monille puhdistamoille uusia haasteita ajotavan hallinnassa, jossa yhdistyksen asian-tuntijat ovat neuvontatyöllään auttaneet. Myös henkilöstön motivoinnin ja ohjeistuksen tarpeet ovatmonipuolistuneet, mikä on lisännyt neuvonnan ja koulutuksen tarvetta. Täsmennettyjä koulutuksiajärjestetään tilauksesta laitosten tarpeisiin muokattuna ja puhdistamonhoitajille järjestetään koulu-tus- ja neuvottelupäivät joka toinen vuosi. Puhdistamonhoitajille on otettu käyttöön myös keskustelu-foorumi, joka toimii yhtenä tärkeänä tiedonjako- ja keskustelukanavana vesiensuojeluyhdistyksenasiantuntijoiden ja puhdistamoiden käyttöhenkilökunnan välillä sekä toivottavasti eri kuntien puhdis-tamoväen keskinäisessä keskustelussakin.

Jätevesipalveluihin liittyen KVVY:n asiantuntijat osallistuvat myös jätevesiverkostojen vuotovesitutki-muksiin, vesihuoltolaitosten riskienhallintasuunnitelmien laatimiseen sekä teollisuusjätevesien johta-miseen ja käsittelyyn liittyviin selvityksiin sekä sopimusneuvotteluihin.

4.3.2. Puhdistamotarkkailut

Kuntien ja erilaisten laitosten jätevedenpuhdistamoita sekä esikäsittelylaitoksia oli tarkkailussa noin80 kappaletta. Puhdistamokäyntejä suoritetaan kahdesta kahteenkymmeneenneljään vuodessajokaisella puhdistamolla niiden koosta riippuen. Vuosittain suunniteltuja tarkkailu- ja näytteenotto-käyntejä on yli 800 kappaletta. Teollisuuskohteiden ja erilaisten verkostotarkkailujen määrät ovatkasvaneet viime vuosina. Jokaisesta puhdistamokäynnistä laaditaan tutkimusraportti, jossa seloste-taan puhdistamon toimintaa ja annetaan tarvittaessa ohjeita tilanteen parantamiseksi. Laskenta-jaksoittain toimitetaan viranomaisrekisteriin tiedot käyttö- ja kuormitustarkkailun tuloksista sähköises-

23


sä muodossa. Myös lietteen laatutiedot on toimitettu viranomaisrekisteriin. Vuoden kuormitustiedottoimitetaan viranomaiselle pääosin jo tammikuun lopulla sähköisessä muodossa virtaamien, tulos-ten ja ohitusten osalta. Raportointipalvelua on monipuolistettu viimeisten vuosien aikana ja osakuormittajista on tilannut yhdistykseltä koko VAHTI –raportointipalvelun. Puhdistamotarkkailuista laa-ditaan tarvittavat kerta-, jakso- ja vuosiraportit. Puhdistamoille vuosittain laadittavassa vuosiyhteen-vedossa tarkastellaan lupaehtojen täyttymistä ja esitetään tarvittaessa toimenpidesuositukset tilan-teen parantamiseksi. Vuosittain jätevesitarkkailuista laaditaan yli 90 vuosiraporttia ja noin 800 kerta-raporttia. Vesiosasto osallistuu myös puhdistamoiden ympäristölupahakemusten laadintaan yhteis-työssä kalaosaston kanssa. Myös vuonna 2017 laadittiin ympäristölupa-hakemuksia, toiminnanpäättymiseen liittyviä sulkemissuunnitelmia ja natura -alueselvityksiä.

4.4 Kalaosasto

4.4.1. Palvelut

Kalaosaston toimeksiantojen pääpaino on kalastuksen ja kalakantojen tilan seurannassa, pohja-eläintutkimuksissa sekä muissa biologisissa tutkimuksissa näytteenottoineen. Pääosa toimeksiannois-ta liittyy toimialueen suurten reittivesien yhteistarkkailuina toteutettuihin kalataloudellisiin ja biologi-siin velvoitetarkkailuihin. Yhteistarkkailujen lisäksi tehdään myös pienempiä vastaavia töitä. Kalata-loudellisen seurannan päämääränä on tuottaa tietoa kalastosta, kalakantojen tilasta, kalastaja-määristä, kalastustavoista, saaliista sekä kalastajien havaitsemista haitoista kalastukselle. Tarkkailutu-losten perusteella arvioidaan hankkeiden vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen ja selvitetään hait-tojen kompensoimiseksi tehtyjen kalavedenhoitotoimien tuloksellisuutta. Tärkeimmät tutkimusmene-telmät ovat kalastustiedustelu, koekalastukset ja koeravustukset sekä kirjanpitokalastajien tekemäsaaliskirjanpito. Merkittävimmissä tarkkailuissa analysoidaan yleensä myös saalisnäytteitä kalojenkasvun, saaliskalojen ikärakenteen ja istutusten tuloksellisuuden arvioimiseksi. Pyydysten limoittumistaselvitetään vesistössä havaskokein. Vesiensuojeluyhdistyksessä toimii lisäksi makuraati, joka arvioikalojen makuvirheitä aistinvaraisesti. Pohjaeläintarkkailussa seurataan vesistön ja pohjien tilan muu-toksia mm. eri pohjaeläinlajien esiintymiseen perustuvien indeksien avulla.

4.4.2. Toiminta

Viime vuosina koekalastukset ovat yleistyneet velvoitetarkkailuissa. Koekalastuksia ja postitse toteu-tettavia kalastustiedusteluja toteutetaan vuosittain useissa kymmenissä kohteissa. Kalastustieduste-luilla selvitetään vapaa-ajankalastuksen saaliita ja kalastuksen sijoittumista alueellisesti ja niihin sisäl-tyy vuosittain tuhansien ihmisten vastaukset. Lisäksi tutkimuksiin liittyen suoritetaan aistinvaraisia arvi-oita kalojen laadusta yleisesti ottaen useista sadoista näytekaloista vuosittain. Koekalastusten jakoeravustusten kenttätyöt ajoittuvat heinä-syyskuulle, joka onkin osaston kiireisintä aikaa. Myös vuosi2017 oli erittäin vilkas Kalaosaston toiminnassa ja siihen liittyi yhteistarkkailuiden lisäksi mittavaa toi-mintaa mm. Rauman ja Porin merialueilla.

Kalakantojen tilaa seurataan koekalastuksien lisäksi myös kirjanpitokalastajien keräämien saalisnäyt-teiden ja saaliskirjanpidon avulla. Saaliskirjanpidosta lasketaan yksikkösaaliita, joiden avulla voidaanseurata kalakantojen ja niiden kokojen suhteellisia muutoksia. Kirjanpitokalastajaverkostoa hyödyn-netään myös vierasainemäärityksiä ja aistinvaraista arviointia varten tarvittavien kalanäytteidenkeräämisessä. KVVY:n toteuttamissa tarkkailuissa on mukana noin 150 kirjanpitokalastajaa. Saalis- jakalakantatietojen avulla arvioidaan myös velvoiteistutusten ja muun istutustoiminnan tuloksellisuut-ta. Osaston toimintaan liittyvät myös muut biologiset tarkkailut ja erityisesti pohjaeläintutkimukset.

24


Kalaosaston tutkijat raportoivat tutkimusten tulokset. Kirjallisiin töihin sisältyvät myös tarkkailuohjelmi-en laatiminen ja ympäristölupiin liittyvät lausunnot sekä selvitykset. Yhteistarkkailuiden tulokset rapor-toidaan yhdistyksen julkaisusarjassa. Tutkimustulokset ja raportit ovat tärkeitä tietolähteitä niin toi-minnanharjoittajille, viranomaisille kuin sidosryhmillekin.

Kalastotutkimukset tuottavat jatkuvasti arvokasta tietoa niin kuormittajille, viranomaisille kuin eri sidosryhmille.Yllä olevassa kuvassa on esitetty yhteistarkkailun tuloksista Tampereen Pyhäjärven kuhavuosiluokkien pituuksienkasvu kunkin kasvukauden lopussa. Tutkimustuloksia käytetään kalakantojen arvioinneissa ja hoitotoimenpitei-den suunnittelussa.

Kalastotutkimuksiin liittyy mittavia kalastustiedusteluita, joissa selvitetään kalastorakenteen ja saaliiden lisäksikalastusta haittaavia tekijöitä. Kuvassa on esitetty tulokset haitoista alueelta Sastamala – Äetsä.

25


5. YHDISTYKSEN TALOUS (Julkinen versio)

Yhdistyksen taloudellinen toiminta ja liikevaihto sekä henkilöstömäärä ovat kasvaneet voimakkaastiviime vuosien aikana, mihin ovat vaikuttaneet liikkeenluovutuksissa ja fuusioissa toimintaan liitetytlaboratoriot. Kuluihin vaikuttivat edelleen viime vuosien investoinnit toimitiloihin, kalustoon ja laitteis-toihin. Näiden mittavien investointien tavoitteena on kuitenkin ollut varmistaa suunnitelmallisestiKVVY:n toimintamahdollisuudet myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Taloudelliseen tilantee-seen liittyvät nopeat ja suuretkin muutokset mm. tarjouskilpailutuksista ja niiden päätöksistä johtuen.Niinpä toimintasuunnitelmaa laadittaessa onkin usein mahdotonta tietää tarkoin tulevan vuodenmuutoksia. Tästä huolimatta tulot ja kulut pyritään tasapainottamaan toiminnassa mahdollisimmanhyvin.

Vuonna 2017 yhdistyksen palveluliiketoiminnan tulot kasvoivat noin 5 % ja toiminnan kokonaiskulutnousivat noin 6 %. Liikevaihdon kasvu vuonna 2017 johtui pääasiassa uusista asiakkuuksista, joita onsaatu toiminnan ja asiakaslähtöisen palvelun kehitystyön tuloksena. Kirjanpidollisten poistojen javälittömien verojen jälkeen tilikauden tulos oli ylijäämäinen.

Yhdistystoimintaan käytettäviä jäsenmaksutuloja kertyi vuonna 2017 hieman yli 130 000 € ja yhdis-tyksen jäsenmäärä oli vuoden 2017 lopussa 120 jäsentä. Yleishyödyllisten hankkeidemme projek-tiavustukset olivat vuonna 2017 yhteensä noin 200 000 €. Jäsenmaksuvarat käytetään sääntöjenmukaiseen yleishyödylliseen yhdistystoimintaan, jota tehdään lisäksi hankkeissa ulkopuolisilla projek-tiavustuksilla. Yleishyödylliseen yhdistystoimintaan sisältyvät yleishyödylliset hankkeet, osallistuminenSuomen vesiensuojeluyhdistysten liitto ry:n toimintaan ja sen työryhmiin sekä osallistuminen liitontiedotuslehden Aquariuksen tuotantoon. Ympäristöasioista myös tiedotetaan ja vaikutetaan useissaerilaisissa työryhmissä. Lisäksi jäsenistöä neuvotaan ja konsultoidaan ympäristöasioissa, suoritetaanpienimuotoisia selvityksiä, pidetään esitelmiä sekä järjestetään koulutusta ja osallistutaan asiantunti-joille suunnattuihin koulutuksiin. Yhdistystoimintaa on esitelty tarkemmin tämän vuosikertomuksenluvussa 3.

Seuraavissa kuvaajissa on esitetty yhdistyksen koko toiminnan tulot ja kulut vuosina 1998 – 2017 sekäyhdistyksen toiminnan tulojen jakautuminen eri lähteisiin ja kokonaiskulujen jakautuminen eri me-noeriin.

26


Kuvassa on esitetty yhdistyksen koko toiminnan tulot sekä kulut ja menot vuosina 1998 – 2017. Yhdistyksen tar-joamien palveluiden kehittyminen ja sitä kautta tulojen, mutta myös kulujen kasvu on ollut vuodesta 2009 lähti-en voimakasta. Kehitykseen ovat vaikuttaneet liikkeenluovutuksissa ja fuusioissa yhdistyksen laboratorioon liite-tyt muut laboratoriot, mutta myös tutkimustilausten merkittävä lisääntyminen erityisesti viime vuosien aikana.Vuonna 2017 yhdistyksen palveluliiketoiminnan tulot kasvoivatkin edelleen noin 5 %.

Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Toiminnanjohtaja, MMM

Jukka Mattila

27


etusivu - kvvy - 2018 · 2018. 12. 26. · vuosikertomus 2017 julkinen versio toiminnanjohtaja...

Documents