euroopan sosiaalirahaston hakemus 702630compupage.fi/esteos/loppuraportti.pdftutkintojen ja...

Viranomaisen merkintöjä

1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT

2. PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT

3. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT

4. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ

4.1.Lähtökohta

Projektilla haettiin yhteistoimintamalleja, joilla vaikutetaan työvoiman osaamistasoon. Tuotannollisen

teollisuuden ja ennen kaikkea teknologiateollisuuden kehittymisen ja työpaikkojen säilyttämisen keskeisin

haaste ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisen ohella on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Tuotantoteollisuudessa työskentelee Etelä-Savossa noin 9 000 henkilöä ja eläkkeelle jäävien osuus on suuri.

Yritysten koko on pieni ja mahdollisuudet investoida työvoiman osaamiseen ovat keskimääräistä

heikommat.

Projektin avulla oli tarkoitus parantaa yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaitoa

vastaamaan teollisuuden nykyvaatimuksia. Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän

yhteistyön avulla pyrittiin hankemaan uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus

vastaamaan paremmin teollisuuden tarpeita. Osaamispääoman kehittämisen tavoitteena oli myös työssä

jaksamisen tukeminen ja tätä kautta välillisesti eläköitymisen vähentäminen.

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Ohjelmakausi 2007 - 2013

Saapumispvm DiaarinumeroKäsittelijä PuhelinnumeroProjektikoodi S10996 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 18.10.2012

Projektin nimi Etelä-Savon teollisuuden osaajatOhjelma Manner-Suomen ESR-ohjelmaOhjelman osio Itä-Suomen suuralueosioToimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja

palvelujärjestelmien kehittäminenProjektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukanaVastuuviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusAloituspäivämäärä 01.01.2009Päättymispäivämäärä 31.08.2012

Toteuttajan nimi Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistoProjektin vastuuhenkilön nimi Hannu FyhrSähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero 044 550 6670

Täyttäjän nimi Hannu FyhrSähköpostiosoite [email protected] Puhelinnumero 044 550 6670

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55

EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/28

Projektikoodi: S10996Projektin nimi: Etelä-Savon teollisuuden osaajat

4.2.Tavoitteet

Projektissa tähdättiin siihen, että yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaito vastaisi

paremmin teollisuuden nykyvaatimuksia. Tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli alueella

toimivien oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten avainhenkilöstön kesken ja tätä kautta

verkostoitumalla luoda pohja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittamiselle ja osaamisen kehittämiselle.

Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän yhteistyön avulla voitaisiin projektin

aikana ja sen jälkeen koulutukseen kehittää uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus

vastaisi paremmin teollisuuden tarpeita.

Hankehakemuksen ja ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tavoitteet listattiin seuraavasti:

- Teollisuuden imagon ja vetovoimaisuuden parantaminen.

- Tuotantoteollisuuden yritysten kasvun ja kehittymisen turvaaminen henkilöstön osaamispääomaa

kehittämällä

- Oppilaitosten henkilöstön osaamispääoman kehittäminen vastaamaan teollisuuden tulevaisuuden tarpeita

- Alueellisen osaamisyhteistyön kehittäminen ja parantaminen yritysten ja oppilaitosten välillä ja

oppilaitosten kesken

- Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen

- Verkostomallin konseptointi siten, että oppilaitokset pystyvät paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin

Määrälliset tavoitteet käsittivät mm. toimenpiteisiin osallistuneiden määrän, hankerahoituksella toteutuvien

koulutuspäivien määrän, tutkintojen määrän. Hankkeen aikana oli hankerahoituksen lisäksi tarkoituksena

selvittää ja käyttää eri koulutuksiin sopivia rahoituslähteitä. Toteutettavia koulutuksia, joiden rahoitus tulee

muista rahoituslähteistä, ei ole laskettu mukaan alla oleviin tavoitteisiin ja toteutumiin. Erityisesti

tutkintoihin johtava koulutus on tapahtunut pääsääntöisesti muulla kuin hankerahoituksella.

Toteutuneet luvut eivät ole loppuraporttia kirjoitettaessa lopullisia ja niistä puuttuvat kesäkuun 2012 jälkeen

toteutuneet henkilötyöpäivät (n.70).

tavoite /toteuma 6/2012

Mukaan tulevien yritysten lukumäärä 55 / 62

Muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 6 / 16

Projektissa aloittavien henkilöiden määrä 250 / 622

joista naisia 25 / 50

Uusia työpaikkoja 0 / 0

-joista naisia 0 / 0

Uusia yrityksiä 0 / 0

-joista naisten perustamia 0 / 0

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Tutkintojen ja osatutkintojen määrä 0 / 7

Lähiopetuspäiviä 1138 / 1511

Etäopetuspäiviä 130 /162

Ohjaus- ja konsultointipäiviä 200/ 152

Koulutus- ja konsultointipäivät yhteensä 1468 / 1825

4.3.Kohderyhmä

Projektin kohderyhmiksi ja hyödynsaajiksi hankehakemuksessa on ensisijaisesti määritelty

teknologiateollisuuden yritykset ja näiden toimialojen palveluyritykset henkilöstöineen. Toimintaa

kohdennettiin erityisesti pk-yrityksille teknologiateollisuuden toimialalla ja sen muodostivat seutukunnalliset

paikalliset yritysverkostot, Savonlinnan metallitiimi ja New Steel Edu Mikkelissä. Pieksämäen osalta

runkona toimivaa yhteistä verkostoa ei toistaiseksi ole ja hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia ja

yritysten halukkuutta verkoston luomiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on nähty Mikkelin New Steel Edu -

verkoston toiminnasta saatujen kokemusten levittäminen myös Pieksämäen alueelle. Kohderyhmää on

laajennettu verkostojen ulkopuolelle ja varsinkin koulutusten markkinointi on pyritty toteuttamaan

alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Koko Etelä-Savon alueella on oltu hankkeen puitteissa yhteydessä

kaikkiaan n.120 yritykseen, joista noin puolet on ollut mukana hankkeen toimenpiteissä.

Yritysten lisäksi kohderyhmänä olivat ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja oppilaitosten

opettajat, tavoitteena opiskelijoiden työelämälähtöinen oppiminen ja oppimisympäristöjen sekä työssä

oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä opettajien osaamisen lisääminen.

5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ

5.1.Toimintaympäristö

Hankkeen käytännön aloitus loppukeväällä 2010 ajoittui talouden kannalta taantuman jälkeiseen lievään

elpymiseen. Merkkejä toipumisesta oli näkyvissä, mutta varsinkin PK-yritykset kamppailivat monelta osin

vielä taantumasta selviämisen kanssa. Yritysten mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään tai kehittää

toimintaansa olivat rajalliset, koska lomautusten ja irtisanomisten jälkeen jäljelle jääneellä henkilöstöllä piti

pyrkiä mahdollisimman suureen laskutettavan työn osuuteen. Yrityskohtaisesti taloustilanteen vaikutukset

näkyivät epätasaisesti ja joukossa oli myös yrityksiä, jotka kokivat vaikutukset hyvinkin pieninä.

Heikoimmassa asemassa olivat pienet pelkästään alihankintaan keskittyneet metalliyritykset, joilla ei ollut

omaa tuotetta. Luonnollisesti hankkeen ja sen mahdollisuuksien markkinointi kesällä 2010 olivat vasta

alkuvaiheessa. Yritysten tilanteen parantuminen oli nähtävissä syksyllä 2010 ja tällä oli selkeä positiivinen

vaikutus hankkeen toimintaan. Vuosi 2011 ja 2012 ensimmäinen puolisko olivat yrityskoulutusten ja

kehitystoimenpiteiden osalta hyvää aikaa ja yritykset osallistuivat kiitettävästi toimenpiteisiin.

Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla toiminta yhdistettiin vuoden 2010 alussa kokonaisuudessaan Etelä-Savon

Koulutus Oy:n alle ja elokuusta lähtien yksi kokopäiväinen henkilö vastasi ESEDU:n toiminnan

kokonaisuudesta ja Pieksämäen operatiivisesta osuudesta. Mikkelin operatiivisen osuuden hoitamisesta

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



vastasi työryhmä, jossa mukana olivat hankekoordinaattori, koulutuspäällikkö sekä yksi opettaja.

5.2.Seudullinen projektiyhteistyö

Hankkeen työkokouksissa sovittiin painopistealueet, mihin kullakin seutukunnalla toiminnassa keskityttiin.

Rajat sovittiin joustaviksi ja toimenpiteitä toteutettiin riippuen alueen yritysten ja oppilaitosten kulloisenkin

tilanteen, tarpeen ja käytössä olevien resurssien mukaan. Hankkeen hallinnointi oli Savonlinnan ammatti- ja

aikuisopistolla. Operatiivisesta toiminnasta Savonlinnan alueella ja hankkeen kokonaisuudesta vastasi

projektipäällikkö Juha Karjalainen. Etelä-Savon koulutus Oy:n kokonaisuudesta ja toiminnasta Pieksämäen

alueella vastasi yrityskehittäjä Mika Kärki elokuusta 2010 alkaen. Mikkelissä operatiivisen toiminnan vastuu

oli hankekoordinaattori Pekka Antikaisella. Hankkeen suunnitteluryhmän kokoukset painottuivat hankkeen

alkupuolelle sekä jatkoajan hakemisen osalta syksylle 2011. Näissä on sovittu hankkeen alueellisista

toimenpiteistä. Toteutus on tapahtunut itsenäisesti kullakin paikkakunnalla, mutta hyvässä yhteistyössä eri

hanketoimijoiden kesken.

5.3.Yhteistyö eri sidosryhmien välillä

Savonlinna

Savonlinnassa yhteistyökumppaneiden rungon muodostivat Savonlinnan metallitiimiin kuuluvat yritykset

sekä tiimin toiminnassa mukana oleva Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva. Kyseisen verkoston

ulkopuolelta on haettu mukaan myös muita teknologiateollisuusyrityksiä mahdollisimman kattavasti.

Hankkeen sähköpostituslistaan kuuluu Savonlinnassa 37 yritystä, joista suurimmalle osalle on hankkeen

aikana tehty koulutus- ja/tai kehitystarvehaastattelu joko henkilökohtaisesti haastattelemalla tai puhelimitse.

Tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut myös Savonlinnan TE -toimisto, joka on välittänyt Kotti -kyselyssä

esiin tulleita tarpeita ja jonka kanssa on sovittu joidenkin koulutusten toteutuksesta joko hankerahoituksella

tai yhteishankintakoulutuksena. Hankeyhteistyössä mukana oli myös mm. Proosa -hanke, Osaava Itä-Suomi

verkosto,

Yhteistyö alkoi lupaavasti myös lähikaupunkinen kehitysyhtiöiden, Miktech (Mikkeli) ja Navitas kehitys

(Varkaus) suuntaan ja tätä tulee edelleen kehittää. Varsinkin maakunnallisten

teknologiateollisuushankkeiden osalta on tärkeää, että myös SAMI on kaupunkiorganisaation lisäksi tavalla

tai toisella mukana. Tällä osaltaan varmistetaan, että oppilaitos pysyy alan kehityksessä mukana ja pystytään

pitämään yllä hyviä yhteyksiä yrityksiin muutenkin kuin opiskelijoiden työssä oppimisen kautta.

Mikkeli

TE-toimiston ja Yrityspalvelukeskuksen edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet NSE-verkoston palavereihin

ja koulutustuotteiden tuottestamiseen. Myös Teesa-hankkeen edustaja osallistui aktiivisesti NSE- verkoston

palavereihin.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Miktech Oy:n Pooli-hankkeen edustajan mukana olo verkostossa on ollut merkityksellistä

teknologiateollisuuden kehitysnäkymien ja kehitystrendien

suunnannäyttäjänä.

Pieksämäki

Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon muiden sidosryhmien kanssa kuten Potkua

Pienyrittäjät-hankkeen, ProOsa-hankkeen, MAMKin, Uusyrityskeskus Dynamon, Aalto-yliopiston

Pienyrityskeskuksen, Pieksämäen kaupungin elinkeinoyksikön, Mikkelin ja Pieksämäen

työvoimatoimistojen kanssa. Myös hyvää yhteistyötä tehtiin alueen ulkopuolisen tahon, Varkauden

kaupungin omistaman kehitysyhtiön, Navitas Kehitys Oy:n, kanssa.

Edellä mainituille tahoille referoitiin mm. useita yritysten eri koulutus- ja toimenpidetarpeita sen mukaan

mikä soveltui parhaiten kullekin taholle. Esteosin avulla mm. Potkua Pienyrittäjä-hankkeen tavoitteet

saavutettiin loppusyksyllä 2010.

Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueiden Estos-yrityskäyntitulokset syksyltä 2010 aina syksyyn 2012

saakka raportoitiin kokonaisuudessaan Pieksämäen ja Mikkelin työvoimatoimistoille. Esedun aloittamassa

Pieksämäen Metallifoorumin starttauksessa oltiin mukana molemmissa kokouksissa keväällä 2012.

Yhteistyötä tehtiin myös Esedun metallialan opettajien kanssa niin opetuksellisesti (ts. opettaja kouluttajana

yrityksille) kuin kouluttamalla opettajia itseään hankkeen tarjoamien koulutusten avulla. Opettajien

irrottaminen työtehtävistään oli hankalaa, koska oppilaitos kärsii resurssipulasta, etenkin Pieksämäellä.

Mikkelin opettajat olivat aktiivisempia hankkeen toiminnassa paremman resurssitilanteen takia. Kaiken

kaikkiaan, etenkin Mikkelin metallialan opettajat osallistuivat melko tyydyttävästikin hankkeen

toimenpiteisiin ja koulutuksiin.

6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN

Hankkeesta tiedottaminen on toteutettu pääosin alueellisten vastuuhenkilöiden, hanketoimijoiden ja

ohjausryhmän jäsenten toimesta sähköpostitse, puhelimitse sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa.

Koulutusten yhteydessä hanketta ja sen osallisuutta järjestämiseen ja rahoitukseen on tuotu esille

osallistujille ja tätä kautta tavoitettu n. 600 henkilöä. Lisäksi on osallistuttu verkostotapaamisiin, joiden

järjestäjänä on ollut joko hanke tai sidosryhmään kuuluva organisaatio. Tilaisuuksissa on tiedotettu hankkeen

sen hetkisestä tilanteesta ja tulossa olevista koulutuksia yhteistyökumppaneille. Tiedottamisen tueksi on

hankkeesta laadittu Powerpoint esitys ja ESEDU:n käyttöön erillinen esite, jota on jaettu yritysvierailujen

yhteydessä.

Hankkeelle toteutettiin kesällä 2010 WWW-sivut www.esteos.fi , jossa on hankkeen perustietojen lisäksi

myös koulutuskalenteri ja mahdollisuus ilmoittautua ko. koulutuksiin. Vierailijoita sivuilla on kesäkuun

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



2012 alussa ollut yli 73 000. Toteuttajille ja ohjausryhmälle on luotu tiedotussivut selainpohjaiseen Moodle -

ympäristöön. Tätä ei kuitenkaan koeta toimivaksi ratkaisuksi. Vain hyvin pieni osa, joille Moodleen on

annettu tunnukset, käyttää sivustoa hankkeen toteuttamisen apuna. Yhteistyössä Poveri -hankkeen kanssa on

työssä oppimisen kotisivut www.TOPP-EDU.fi on otettu käyttöön NSE-yrityksissä ja Esedussa.

Paikallisesti ilmestyviä sanomalehtiä sekä muita julkaisuja käytettiin sekä artikkeleissa että koulutusten

markkinoinnissa seuraavasti:

- Artikkeli hankkeesta Pieksämäen paikallislehdessä v. 2009.

- Teknologiayritysten palveluopas 2010-2011, Rautainen Savo -palvelut: "Taantuma ei pyyhkäise

koulutustarvetta" (ESEDU, Pieksämäki)

- Samilainen3/2011: "Viimeinen lähtijä sammuttaa valot- onko näin"

- Taloudentekijät 5/2011: "Verkostokoulutuksella osaajia Etelä-Savoon"

- Lehti-Ilmoitukset Itä-Savossa ja Länsi Savossa 4/2011 ja 6/2011: "Eurokoodikoulutus" ja "Kansainvälinen

Hitsausneuvoja"

- Taloudentekijät 1/2012 "Uuden oppiminen yhdistää"

6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite

Hankkeelle on luotu internet-sivusto www.esteos.fi

7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET

Hankkeen varsinainen aloitus viivästyi alkuperäisestä suunnitellusta aikataulusta johtuen mm. sekä

hallinnoijan että kumppanioppilaitoksen projektihenkilöstön rekrytoinnista ja Savonlinnassa täyteen

toimintaan päästiin vasta kesän 2010 aikana. Hanke oli aloitettu Pieksämäen seudulla vuoden 2009 lopulla

toteuttamalla paikallisesti koulutuksia yrityksille, mutta toiminta keskeytettiin talvella 2010 hankkeen

uudelleen organisoinnin takia. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla päästiin täysipainoisesti alkuun syksyllä

2010.

Projektin kokonaisuuden ja seutukuntien välisen yhteistyön kannalta eriaikainen aloittaminen oli

ongelmallista. Esille nousseita tarpeita ei projektin alussa pystytty viemään tehokkaasti eteenpäin ja

toimenpiteitä jouduttiin kohdistamaan eriaikaisesti eri seuduille. Näin menetettiin osa tavoitellusta hyödystä

pienten koulutusryhmien kasvattamiseksi ja kustannuksien alentamiseksi. Vastaavanlaiset koulutushankkeet

tulisikin aloittaa mahdollisimman samanaikaisesti kaikissa toteuttajaorganisaatioissa täyden hyödyn

varmistamiseksi.

Projektin alussa ongelmaksi koettiin myös vaiheessa talouden taantuma, jolloin varsinkin pienten yritysten

taloudelliset mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään rajalliset. Vuoden 2011 alkupuolella yleinen

taloustilanne parani ja yritykset lähtivät kiitettävästi mukaan hankkeen toimintaan.

Oppilaitosten osalta hankkeen toteutusta hankaloittivat opettajien kehitystyöhön käytettävissä olleet

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



resurssit. Kehitystyöhön tulee vastaavissa hankkeissa jatkossa jo toimenpideohjelman suunnitteluvaiheessa

löytää kehityshenkiset ja riittävät henkilöresurssit sekä varata tuntisuunnitelmiin riittävästi aikaa. Yksittäinen

hanke ei projektityön luonteesta johtuen yleensä pysty takaamaan täysiaikaista työtä opettajalle ja hanketyön

tekeminen lyhyissä jaksoissa varsinaisen opetustyön lomassa ei ole hankkeen kannalta tehokasta. Yhteistyötä

ja koordinointia oppilaitosten sisällä toteutettavien hankkeiden kesken tulee lisätä, jotta hankkeisiin

käytettävä tuntimäärä pystytään yksittäisillä opettajilla pitämään riittävänä ja mahdollistetaan sijaisten

palkkaus. Koulutukseen liittyvän kehitystyön tulisi pääosin tapahtua vakituisen henkilöstön toimesta, jotta

varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös hankkeen jälkeen. Asennemuutos hankkeita kohtaan on opettajien

keskuudessa ollut huomattava kahden kuluneen vuoden aikana. Alkuvaiheessa saatiin suoraakin palautetta,

kuten: "opettajan tehtävä on opettaa eikä kehittää". Entistä enemmän hankkeet nähdään mahdollisuutena

kehittää omaa työtä ja organisaation toimintaa eikä pelkästään lisääntyvänä työmääränä tai toisaalta

puuttuvien opetustuntien täyttäjänä.

8. PROJEKTIN TULOKSET

8.1Yhteisesti toteutetut toimenpiteet

Koulutukset

Hankkeessa toteutetut koulutukset ovat olleet suurimmalta osin lähtöisin yritysten tarpeista ja toteutettu

mallilla, jossa tarve on tullut joko koulutustarvekyselyn pohjalta tai suorana yhteydenottona yritykseltä

hankkeelle. Hanke on vastannut koulutuksen sisällön suunnittelusta yhteistyössä asiakkaan ja oppilaitoksen

kanssa ja tehnyt vaadittavan kilpailutuksen. Suurin osa koulutuksista on ollut erikoisosaamista vaativaa ja

hankittu tämän takia ostopalveluna. Oppilaitosten toimesta hankerahoituksella on toteutettu vain yksittäisiä

pilottikoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia (n.10% toteutuneista). Muut hankkeen aloitteesta

oppilaitoksen toteuttamat koulutukset on rahoitettu valtio-osuus tai yhteishankintarahoituksella.

Koulutusten toteutukset on hoidettu pääosin seudullisesti, jolloin yrityksille on aiheutunut mahdollisimman

vähän muita koulutukseen liittyviä kustannuksia. Joidenkin koulutusten osalta koulutusryhmää ei ole

mahdollista koota pelkästään seutukunnan tai maakunnan alueelta ja näissä tapauksissa on pyritty

laajentamaan markkinointialuetta ja käyttämään hyväksi valtakunnallisia yhteistyöverkostoja

osallistujamäärän kasvattamiseksi ja taloudellisesti kannattavan toteuttamisen varmistamiseksi. Etelä-Savon

alueella järjestettyjen koulutusten lisäksi hanke on osallistunut myös rahoitukseen ja koulutusjärjestelyihin

jotka joko ryhmästä tai oppimisympäristöstä johtuen on mahdollista toteuttaa vain koulutuksen järjestäjän

tiloissa.

Merkittävin yhteisesti toteutettu koulutuskokonaisuus oli Kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutus.

Koulutustarve oli tuotu esille jo ennen hanketta muutaman savonlinnalaisten yritysten taholta, mutta

osallistujia pelkästään lähiseudulta ei ole tähän mennessä saatu riittävästi koulutuksen toteuttamiseksi.

Koulutuksen markkinointiin panostettiin voimakkaasti ja tarvetta Etelä-Savon alueella oli kaikkiaan n. 20

henkilölle. Yritysten hyvän tilauskannan ja tiukan aikataulun takia koulutuksen pystyi aloittamaan

kahdeksan henkilöä. Koulutuksen lähipäivät toteutettiin kustannusten tasaamiseksi tasapuolisesti Mikkelissä,

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Juvalla. Kokonaisuutena koulutuksen toteuttamisesta saatiin arvokasta

kokemusta verkostomaisesta toimintatavasta, jossa osallistujat saatiin kokoon koko Etelä-Savon alueelta ja

koulutus pystyttiin toteuttamaan eri paikkakunnilla käyttäen hyväksi oppilaitoksen

yhteistyökumppaniverkostoa.

Muista yhteisesti järjestetyistä mainittavia olivat uusien teräsrakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen

liittyneet Eurokoodi ja EN 1090 -koulutukset. Yhteisesti on pyritty myös löytämään ratkaisuja koulutuksiin,

joiden kysyntä vaihtelee ja osaamista on syytä olla joustavuuden lisäämiseksi molemmissa oppilaitoksissa.

Tästä esimerkkinä on Autocad:in perus- ja versiokoulutukset. ESEDU toteutti savonlinnalaiselle yritykselle

peruskoulutuksen, jonka yhteydessä saatiin lisättyä valmiuksia myös SAMI:n opettajalle vastaavan

koulutuksen järjestämiseksi. Kyseinen opettaja antoi toisen yrityksen henkilöstölle vastaavaa koulutusta

muutamaa kuukautta myöhemmin. Jatkossa on mahdollista käyttää molempien oppilaitosten opettajia

joustavasti koko maakunnan alueella.

Teknologia-alojen esittelyvideo (Savonlinna ja Pieksämäki)

Hanketyöryhmässä päätettiin syksyllä 2011 toteuttaa nuorille suunnattu esittelyvideo Pieksämäen ja

Savonlinnan ammattiopiston metallialasta kiinnostuville nuorille. Videon tarkoitus on innostaa nuoria

valitsemaan metalliala raikkaalla Samiedun nuorten näyttelemällä videolla, joka jaetaan syksyllä 2012 niin

Savonlinnan kuin Pieksämäen 8. ja 9. luokkalaisten opinto-ohjaajille. Video laitetaan myös YouTubeen

samaisen syksyn 2012 aikana.

Esittelyvideo ei yksin nosta imagoa alueella, mutta on yksi hyvä työväline, kun sitä käytetään aktiivisesti.

Tarkoituksena on, että metallialan opettajat ovat yhteydessä peruskoulun opinto-ohjaajiin ja pyrkivät

saamaan videon yhdeksi opinto-ohjaajien työvälineeksi ainakin seuraavaksi pariksi vuodeksi.

Koulutusten ylläpitojärjestelmät & ohjelmistoselvitykset ja resurssipankin työkaluselvitykset & käyttöönotto

Koulutuksen ylläpitojärjestelmä SAMIedussa on perustunut ohjelmistostrategiaan, missä

asiakkuudenhallinta, koulutuksen toteutumaseuranta ja opetussuunnitelmatyö sekä koulutustuotekehitys

toteutetaan opiskelijahallintaohjelmiston MultiPrimus sisällä. Hankkeen kehitysvaikutuksesta on työstetty

sen tarpeisiin ja yrityspalveluja tukemaan oma työnantajarekisteri, jota linkitetään uudistetun toiminta- ja

laatujärjestelmän korvaavan SharePoint-alustalla toimivan SAMInetin kanssa.

SAMInetissä huolehditaan koulutuksen tuotekehitystä tukevista toimintaohjeista. Ohjelmistoselvitysten ja

asiakaslähtöisen palvelukonseptin toimivuuden takaamiseksi seuraavan kehitysvaihe on erillisen

asiakaspalvelujärjestelmän luominen, missä koulutuksen tarveselvitykset, osaamistarpeiden kartoittaminen

sekä eri asiakastilanteissa syntyvien liidien käsittely tapahtuu ja palvelutarpeet voidaan linkittää sekä seurata

sähköposti- ja markkinointijärjestelmissä. Samalla on voitava kytkeä mukaan henkilöstöhallinnon HR-

järjestelmä opetushenkilöstön osaamisen kehittämissuunnittelun tarpeiden huomioimiseksi.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Verkostomainen toimintatapa

Hanke on ollut omalta osaltaan, yhdessä Osaava Itä-Suomi verkoston kanssa, kehittämässä ja lisäämässä

verkostomaisen toimintatavan kehittymistä Savonlinnan seudulla sekä myös koko Etelä-Savon laajuisesti.

Lokakuussa 2011 aloitti Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yritysneuvoja työnsä ja hänen kanssaan

tehtiin yhteistyötä mm. jakamalla tietoja yritysten koulutustarpeista sekä yrityksille suunnatuista

koulutuksista. Yritysneuvojan tehtävänä on toimia linkkinä yritysten ja oppilaitoksen välillä; välittää

oppilaitokseen tietoa yritysten koulutustarpeista sekä tiedottaa ja markkinoida yrityksille oppilaitoksessa

tarjolla olevia koulutuksia. Yritysneuvojan tehtävänä on myös esimerkiksi ennakoinnin avulla auttaa

oppilaitosta kehittämään yritysten tarvitsemia koulutustuotteita.

Koulutuksista tiedotettiin ja tiedotetaan mahdollisimman laajasti verkoston ja eri yhteistyökumppaneiden

kautta, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman monta yritystä. Yhtenä väylänä koulutuksista tiedottamisessa

toimii myös Etelä-Savossa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä yrittäjille suunnattu Taloudentekijät -lehti.

Yritysneuvojan työpiste sijaitsee samassa talossa Savonlinnan seudun yrityspalveluiden kanssa. Näin

yhteistyö muiden yritysten parissa toimivien kanssa on nopeaa, läheistä sekä luonnollista. Yritysneuvoja

jatkaa jatkossa yhteistyötä myös teollisuusalan yritysten kanssa. Hän pyrkii saamaan tietoonsa yritysten

koulutustarpeet sekä auttamaan yrityksiä saamaan heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta joko oppilaitoksen

tai ulkopuolisten eri alojen kouluttajista koostuvan verkoston kautta ja kehittämään näin henkilöstönsä

osaamista. Verkostomaisen toiminnan avulla saavutetaan yritykset laajemmin ja kattavammin. ESTEOS -

hankkeen käyttämä kouluttajaverkosto on jatkossa yritysneuvojan käytössä.

Yhteistoiminta

Maaliskuussa 2012 päätettiin toteuttaa ns. Innosessio-kehityspäivä Esedun ja Samiedun metallitiimien

välillä. Kyseessä oli yksipäiväinen ja intensiivinen aivoriihipäivä, jossa opettajat itse pohtivat tärkeimpiä

toimenpiteitä oman ja yhteisen toiminnan edistämiseksi.

Verkostoitumis/kehittämispäivä oli hyvin onnistunut. Tuloksena syntyi konkreettisia toimenpiteitä

Samiedun ja Esedun välille. Tilaisuudessa syntyi pienryhmiä, jotka lähtivät viemään eteenpäin seuraavia

sovittuja yhteisiä Samiedu-Esedu-toimenpiteitä:

Ryhmä 1

Teema: yhteiset kalusto- ja konehankinnat

Työryhmässä pohdittiin kuinka Samiedu ja Esedu pystyisivät toteuttamaan isoja ja tärkeitä laitehankintoja

kuten hitsauksen kevytmekanisointiin liittyvät laitteistoja sekä hitsausrobotin ja hitsaussimulaattorin.

Rahoitusta ajateltiin saatavan hankkeiden ja koulujen rahoituksen avulla. Samalla suunniteltiin laitteistojen

käyttämiseen liittyvää koulutusjaksojen synkronoimista koulujen välillä, ts. milloin laitteisto lukukauden

aikana on Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tämä luonnollisesti samalla tiivistää yhteistyötä ja

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



tiedonjakoa koulujen välillä.

Ryhmä 2

Teema: yhteisen opetusmateriaalin tekeminen ja yhteiskäyttö

Työryhmässä pohdittiin kuinka saataisiin enemmän kommunikointia ja tiedon välitystä koulujen välillä sekä

hyödynnettäisiin opetusmateriaalia yhteisesti tehokkaammin. Päätettiin luoda niin sanottu "yhteinen

verkkokansio", jonka kautta voidaan kätevästi luoda, päivittää ja jakaa yhteistä koulutusmateriaalia. Ylläpito

olisi siten molempien koulujen vastuulla, joka myös lisää kommunikointia opettajien välillä.

Opetusmateriaalin päivityksessä tarvitaan toki yhteisiä tapaamisia, joka lujittaisi yhteistyötä ja yhdessä

suunnittelua. Yhteisen verkkokansion aikatauluksi laitettiin toukokuu 2012 ja siinä onnistuttiinkin.

Ryhmä 3

Teema: Yhteiset alaan liittyvät koulutus/veso-päivät

Työryhmässä päätettiin, että pidetään yhteiset koulutus/veso-päivät Samiedun ja Esedun välillä.

Määrällisesti nähtiin, että päiviä olisi ensi alkuun kaksi per vuosi ja mielellään kaksipäiväinen tapahtuma,

jolloin se järjestettäisiin kerran vuodessa. Mutta, jos tämä ei onnistu, niin pidetään päivät erikseen kahtena

kertana. Päivät järjestetään vuorotellen. Tämän nähtiin myös lisäävän yhteistyötä oppilaitosten välillä

merkittävästi. Koulutus/veso-päivien esivalmistelut tehtäisiin yhteisesti konkreettisten teemojen ympärille.

Ryhmä 4

Teema: Opettajavaihto/työpari - toiselta oppiminen

Työryhmässä päätettiin luoda oma Facebook/tms. sähköinen ryhmä/foorumi, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia

ja kokemuksia. Päätettiin, että siirrytään pienin askelin myös konkreettiseen työparitoimintaan, jossa Esedun

opettaja vierailee jonkin ajan Samiedussa ja päinvastoin. Näin opitaan toisilta ja oivalletaan asioita, joita

muuten ei kenties oivallettaisi. Työparitoiminnan ydinkohdat dokumentoidaan ja kokemukset jaetaan

sähköisen foorumin kautta. Tässä ryhmässä päätettiin jatkaa suunnittelua viimeistään syksyllä 2012 siitä

kuinka tämä toiminta voidaan konkretisoida käytännön tasolle.

Edellä mainitut teemat jatkuvat siis läpi tulevan syksyn 2012. Yhteistyön jatkuminen on siten enää

opettajista ja koulujen koulutuspäälliköistä kiinni. Innostus kuitenkin tuntui olevan suurta yhteistyön

eteenpäin viemiseksi ja ylläpitämiseksi. Hanke antoi siten hyvän startin näille yhteistyöteemoille.

8.2Toimenpiteet Savonlinnan seudulla

Tarvekartoitukset

Toukokuusta 2010 alkaen Savonlinnassa tehtiin n. 30 teknologiateollisuuden yritykselle koulutus- ja

kehitystarvekartoitus, joka toteutettiin pääosin henkilökohtaisin tapaamisin yritysjohdon kesken. Hanke on

myös osallistunut Savonlinnan metallitiimin kokouksiin, joissa on kartoitettu esille tulleita tarpeita.

Joidenkin yritysten kohdalla on tehty kysely puhelimitse. Lisäksi on tehty yhteistyötä Savonlinnan TE -

toimiston kanssa ja käytetty hyödyksi soveltuvin osin Kotti -kyselyn tuloksia. Kartoituksissa mukana

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



olleiden kohdeyritysten jakauma toimialan mukaan on: Metalliteollisuus 16, Sähkö/Elektroniikka 6,

Suunnittelu, konsultointi ja projektit 9 ja muovi 1.

Kartoituksessa esille tulleet tarpeet olivat pääosin olleet pienehköjä ja yksittäistä yritystä ja tiettyä

erikoisosaamista koskevia. Pelkän kyselyyn pohjautuvan kartoituksen kattavuus ei ole kuitenkaan riittävä,

koska tilanteet vaihtelevat nopeasti suhdanteiden ja jopa yritysten saamien yksittäisten tilausten mukaan.

Yrityksiltä tulevat pienetkin signaalit tulee jatkossa analysoida ja ottaa mahdollisuutena. Tämä huomattiin

erityisesti joidenkin koulutusten järjestämisen yhteydessä, kun kysyntä ylitti huomattavasti ennakko-

odotukset, poiketen tarvekartoituksesta. Suurimpina yhteisenä kehitystarpeena esille tuli yritysten

laatujärjestelmien luominen tai olemassa olevien järjestelmien päivittäminen.

Henkilöstökoulutukset ja koulutustuotteet

Yritysten tarvekartoitusten ja yhteydenottojen perusteella on toteutettu mm. seuraavia koulutuksia joko

tietylle yhteistyöyritykselle tai suunnattuna useammalle kohderyhmälle:

- Ostotoiminnan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena

- Varastotoiminnon- ja logistiikan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena

- Hiontatekniikan perusteet -hankkeen ostopalveluna. Koulutus liittyi yrityksen toiminnan laajentamiseen

uudelle liiketoiminta-alueelle. Savonlinnan seudulla hiontatyötä tekevien tarve ei ole suuri, mutta se liittyy

yhtenä osana koneistajan koulutukseen. Hiontakoneen käytöstä oppimissoluna on käyty keskusteluja

yrityksen ja oppilaitoksen välillä.

- Laatukoulutus ostopalveluna (ISO9000,AQAP), jolle tarvetta on säännöllisesti jatkossakin.

- "Englanninkielen puhekurssi" jonne ohjattu tarvekartoituksen perusteella yhteistyöyrityksen henkilöstöä.

Toteuttajana Proosa - hanke.

- Eri standardien ja direktiivien koulutukset (koneturvallisuus, ATEX, eurokoodi, EN1090) ostopalveluina.

Yksittäisten standardien ja direktiivien koulutustarve on satunnainen ja yleensä tarpeen määräysten

muuttuessa.

- "Alumiinin hitsaus" -pilottikoulutukset (2) yhteistyöyrityksille SAMI:n toimesta. Koulutusta testattiin sekä

SAMI:ssa sekä yrityksen tiloissa. Järjestettäessä yrityksen tiloissa, tulee käytettävissä olevat tilat ja laitteet

selvittää huolella koulutuksen onnistumiseksi.

- Solid Works 3D suunnitteluohjelmiston koulutukset. Savonlinnan seudulla ohjelmisto on käytössä vain

yksittäisissä pienissä yrityksissä, joten tarvetta ei juuri ole. Jatkossa on syytä ohjata yksittäiset

koulutustarpeet ohjata Mikkelin suuntaan, jossa hanke järjesti vastaavaan koulutuksen yhteistyössä

MAMK:in kanssa.

- Hitsaussaumojen silmämääräinen tarkastus -koulutus ostopalveluna. Hyvin kysytty koulutus koko Etelä-

Savossa ja on määräajoin syytä toteuttaa Savonlinnan alueella.

- Autodeskin tuotteiden koulutukset ostopalveluina sekä toteutettuna yhteisesti ESEDU:n kanssa. Syksyllä

2011 järjestetty koulutusten sarja kokonaisuus liittyi yrityksen CAD -suunnittelujärjestelmän

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



nykyaikaistamiseen.

- Yhteistyöyrityksen henkilöstöä osallitunut tuotteistamisseminaariin, jonka rahoitti Osaava Itä-Suomi -

verkosto. Vastaavan tilaisuuden järjestämistä Savonlinnaan selvitettiin kesällä 2010, mutta osallistujia ei

ollut yksistään hankkeen yhteistyö kumppaneiden parissa tarpeeksi.

- Sami:n järjestämät osto- myynti- sekä työsuhdekoulutukset jouduttiin osanottajien puutteen vuoksi.

Koulutuksen järjestäminen lykkääntyi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna n. vuodella opettajaresurssien

puutteen vuoksi ja tällä välin toinen organisaatio järjesti vastaavan koulutuksen alueella. Vastaavista syistä

johtuvia koulutusten peruuntumisia tapahtui hankkeen aikana muitakin. Asiassa korostuu nopean

asiakaspalvelun merkitys yrityksiin päin eikä edullinen hinta ei ole ainoa määräävä tekijä.

- Robottihitsauksen asiantuntijakoulutus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Koulutuksen

järjestäminen osittain Savonlinnassa oli myös selvityksessä. Tästä jouduttiin luopumaan, koska

savonlinnalaisten osuus kaikista kurssilaisista oli liian pieni.

- PDMS -koulutus Savonia AMK:n tiloissa. Koulutus jouduttiin koulutuslisenssien (ei siirrettävissä) takia

järjestämään Varkaudessa. Koulutus tuki yrityksen kasvutavoitetta. Vastaavan koulutus täydennettynä

Vertex -koulutuksella toteutettiin Mikkelissä yhteishankintakoulutuksena hankkeen aloitteesta.

- 5S -koulutukset (3) sekä yhteisesti että yrityskohtaisesti

- MS Office koulutukset yhteistyöyritykselle VOS -rahoituksella.

- Siemens S7 laitteiston koulutus. Koulutuksella tähdättiin SAMI:n sähkö/ automaatio-opettajien osaamisen

lisäämiseen yleisesti teollisuudessa käytettävästä ohjelmoitavasta logiikasta.

Osaa ostopalveluina hankituista koulutuksista on mahdollisuus käyttää täydentämään SAMI:n tarjontaa

jatkossa joko yksittäin tai yhdistettynä esim. yhteishankintakoulutusten tarjouksiin. Uusia hankkeen tuella

kehitettyjä koulutus ja palvelutuotteita ovat mm:

- Painelaitehitsauksen pätevöitymiskokeen suoritusmahdollisuus Mukana yhteistyössä on Savon ammatti- ja

aikuisopisto (Varkaus), jolla EU -direktiivin mukainen pätevöintilaitos -status.

- Nostot- ja nostoapuvälineet koulutus. Kehityksessä on ollut mukana koulutuksen laatua kehittävä

valtionavustushanke (MODS).

- Alumiinin hitsaus

- Autocad12 versiokoulutus

- Autocad12 peruskurssi

- Konepiirustusten lukeminen

- Robottihitsauskurssi

Laatu & 5S

Tarvekartoituksen pohjalta hankkeessa yhtenä alueena nousi esille yritysten laatujärjestelmien kehittäminen.

Tämän pohjalta kokeiltiin uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on luoda pysyvää yrityksille suunnattavaa

(ISO 9000) laatupalvelutoimintaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle.

Toiminta lähti hyvin liikkeelle ja syksyllä 2010 järjestettiin koulutus laatujärjestelmien toteuttamisen,

auditoinnin ja sertifioinnin perusteista yritysten ja osalle SAMI:n opettajista. Metalliosaston opettaja aloitti

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



talvella 2011 SAMI:n laatuvastaavana tarkoituksena koordinoida toimenpiteitä sekä oppilaitoksessa että

yrityksissä. Hankkeessa sovittiin kahden yrityksen laatujärjestelmän toteuttamisesta ulkopuolisen

asiantuntijan voimin, tavoitteena sertifiointi ISO 9000:n mukaan. Lisäksi toteutettiin esiauditointeja ja tähän

liittyvää koulutusta kahdelle yritykselle ulkopuolisen konsultin turvin.

Tarkoituksena oli, että SAMI:n henkilöstöä osallistuisi mahdollisimman laajasti laatujärjestelmiin liittyviin

toimenpiteisiin saadakseen käytännön kokemusta ja tietoa yritysten laatujärjestelmistä ja soveltaisi

saamaansa oppia perusopetuksessa sekä SAMI:n toiminnan kehittämisessä. Konseptin toteuttamista ei

pystytty viemään eteenpäin alkuperäisen suunnitelman opettajan siirryttyä toisiin tehtäviin eikä toista

vastaavaa asiantuntijaresurssia ollut tämän jälkeen käytettävissä. SAMI:n metalliosastolla nimettiin

kuitenkin yhteyshenkilö, joka vastaa laatukoulutuksen kehittämisestä perusopetuksessa. Kyseinen opettaja

toteutti yhteistyössä ulkopuolisen konsultin oppilaitokselle Johdatus laadun maailmaan -koulutusaineiston

työmaailmaan siirtyville ja hakeville. Aineistoa käytetään lisäämään opiskelijoiden tietämystä

laatujärjestelmistä ja laadun merkityksestä yritysten menestymiseen.

Toukokuussa 2012 järjestettiin savonlinnalaisten yritysten laatupäälliköille tai laadusta vastaaville yhteinen

tilaisuus. Tarkoituksena oli verkostoituminen ja tätä kautta "hiljaisen tiedon" jakaminen henkilöiden kesken

sekä em. koulutusaineiston esitteleminen. Yrityksiltä saatiin jo aikaisemmista eri tapaamisista kuultua

palautetta eli opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden "laatuajattelua" on saatava huomattavasti korkeammalle

tasolle sekä sähkö että metallialalla. Tähän nähtiin laadittu aineisto hyväksi työkaluksi. Verkostoitumisen

osalta alkuperäinen tapaamisen ajatus ei toimi tai ainakin kohderyhmä on liian pieni. Tähän on syynä

yritysten huomattavan erilainen tilanne ja tarpeet laatujärjestelmien suhteen. Joillekin yrityksille riittää

dokumentoitu ISO 9000.n periaatteiden mukaan toteutettu järjestelmä ilman sertifiointia. Osalla varsinkin

sarjatuotantoa tekevillä yrityksillä voi olla tarpeen huomattavasti kehittyneempi järjestelmä tilastollisine

laadunohjauksineen. Halua yhteisiin tapaamisiin on jonkin verran, mutta jatkossa tulee miettiä tarkemmin,

mitä yritykset pystyvät toisilleen antamaan. Kohderyhmää tulee myös laajentaa koskemaan koko maakuntaa

lähialueineen.

Tavoiteltua SAMI:n tuottamaa laatupalvelua yrityksille ei siis sellaisenaan pystytä oppilaitoksen voimin

toteuttamaan, mutta erittäin tärkeänä nähdään laatuajattelun selkeä lisääntyminen perusopetuksen parissa.

Lisäksi jatkossa on käytössä hankkeen aikaiset ulkopuoliset yhteistyökumppanit, joiden tuella laatutoimintaa

voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa että yrityksissä.

Laatuajattelun ja tuottavuuden lisäämiseen osaltaan liittyy myös hankkeessa käynnistetty 5S -toimintamalli.

5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä

menetelmä, jossa työn tuottavuutta nostetaan välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista ja

poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa. Samalla parannetaan laatua ja turvallisuutta sekä luodaan

visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Hanke järjesti useita lyhyitä 5S -koulutuksia syksyn 2011 -

talven 2012 aikana. Lisäksi osallistuttiin kahden yrityksen ja SAMI:n metallisosaston järjestelmien

toteuttamiseen käyttäen ulkopuolisen konsultin palveluja. Oppilaitoksessa kohteena oli koneistamo, jossa

varsinaisen toteuttamisen suorittivat opettajat osin TYKE -hankerahoituksen turvin.

Toimintamallia levitetään muille osastoille ja samalla kehitetään mahdollisuuksia tarjota jatkossa palvelua

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



myös muille yhteistyökumppaneille.

Opettajien työelämäjaksot

Tekniikan- liikenteen ja luonnonvarojen koulutusalalta on työelämäjaksoilla viimeisen vuoden aikana ollut

viisi opettajaa, joista metalli- ja sähköosastoilta kaksi. Työelämäjaksoista on tehty pysyvä käytäntö SAMI:iin

ja rahoitus on toteutettu suoraan koulutusalojen budjetista. Jaksojen aikana on normaalien yrityksen

toimintaan liittyvien töiden ohella luotu valmiuksia mm. oppimissolujen ja - ympäristöjen toimintaan

yritysten tiloissa. Jaksojen pituus on n. 2kk. Laajuus tulee olemaan likimain tämän vuoden toteutumaa

vastaava.

Oppimissolut

Varsinaisia oppimissoluja on ollut Sami:n metalliosastolla kahdessa yrityksessä (robottihitsaus ja aarporaus),

mutta niiden käyttöaste on ollut hyvin pieni. Yritysten puolesta ei ole näkyvissä estettä toiminnan

jatkamiselle. Ongelmat ovatkin olleet oppilaitoslähtöisiä ja johtuneet osin puutteellisesta suunnittelusta

(tuntisuunnitelmat, resurssit) sekä osin myös siitä, että opetuksen käytännön järjestelyt ja opettajien

ammattitaidon ylläpitäminen on koettu työlääksi. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen on

kieltämättä haaste, kun laitteet eivät ole päivittäin käytettävissä, mutta oppilaitosten mahdollisuudet

investoida kalliisiin koneisiin ovat rajalliset ja koulutustarvetta on kuitenkin olemassa. Toiminta tulee

jatkossa ennakoida paremmin sekä resurssimielessä että yritysten aikataulujen kannalta. Lisäksi tulee tehdä

opetus / kertausmateriaalia, jolla opettajat pystyvät valmistautumaan opetukseen. Työelämäjaksoja on

mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevien oppimissolujen toiminnan kehittämiseen sekä uusien

kohteiden kartoittamiseen. Parhaimmillaan oppimissolut hyödyttävät molempia. Oppilaitoksen hyöty on

opettajien osaamisen lisääntyminen ja yrityksen hyöty tulee potentiaalisten uusien työntekijöiden kautta.

Hanke tuki oppimissolujen toimintaa mahdollistamalla opettajien opiskelun yrityksen tiloissa

robottihitsauspisteellä ja osallistumalla robottihitsauskoulutuksen suunnitteluun yhdessä asiakasyrityksen

kanssa. Hankkeen aikana kehitetty Nostot- ja nostoapuvälineet -koulutus hyödyntää yrityksen radio-

ohjattavaa siltanosturina käytännön oppimisympäristönä. Hankkeen aikana on myös avattu keskustelu

yrityksen ja oppilaitoksen välillä yhteistyössä levytyökeskuskoulutuksen aloittamiseksi. Koulutuksen teoria

ja ohjelmistokoulutus tapahtuisi oppilaitoksessa ja työssä oppiminen yhteistyöyrityksen koneilla.

Koulutuksen jatkokehitys ja ohjelmistohankinnat rahoitettaisiin osin haettavalla Teknologiateollisuuden

oppimisympäristöt -hankkeella.

Metallialan esittelypeli

Teknologiateollisuuden toimijoiden esittelypelin perusmääritykset on saatu tehtyä ja ohjelmistotyön

rakennesuunnittelu toteutunut. Pelin ohjelmistotyön osuutta ei ole voitu toteuttaa alan opintojen ohjattuna

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



opinnäyte- tai projektityönä ko opintojen työvoimapoliittisten ja ammatillisten lisäkoulutusten siirtymisten

vuoksi.

Palvelutoiminnan ohjelmistoprojektina hanke todettiin mihinkään rahoitussuunnitelmaan soveltumattomaksi,

minkä vuoksi hanketta varten tehdyn aihion pohjalta pelisuunnitelma toteutetaan hankkeen

jatkotoimenpiteenä yhteistyössä ohjelmistoalan yrityskumppanin kanssa työelämän palveluja

kehittämistehtävään liittyvinä jatkoprojekteina, joiden suunniteltu haku rahoittajatahosta johtuvista syistä

siirtyi niin myöhään keväältä 2012, että käytettävissä olevaa rahoitusta ei voitu ohjata ja kohdentaa tätä

hanketta tukevaan pelisuunnitelmaan.

8.3Toimenpiteet Mikkelin seudulla

Teknologiateollisuuden imagon nostaminen

Hankkeen aikana tehtiin muutamia infoiskuja mikkeliläisiin peruskouluihin. Infoiskujen tarkoituksena oli

luoda metallialasta positiivista mielikuvaa toiseen koulutusasteeseen siirtyville nuorille. Kohderyhmänä

olivat 8. ja 9. luokkalaiset koululaiset. Vastaanotto oli koululaisten keskuudessa hyvä. Vastaavasti NSE-

yritysedustajille järjestettiin tutustumisvierailuja Esedun oppilaitokseen. NSE on Mikkelin talousalueesta

muodostuva kuuden yrityksen yhteistyöverkosto, johon kuuluvat myös muita julkishallinnon toimijoita

kuten Mikkelin Teknologiakeskus Miktech Oy, Etelä-Savon Ammattiopisto ja TE-toimisto.

Verkoston kokouksessa 30.5.2012 pohdittiin kuinka imagoa voitaisiin nostaa paremmaksi ja miksi imago

tällä hetkellä ei ole riittävän hyvä. Nähtiin, että olisi hyvä luoda enemmän julkisuutta lisääviä toimenpiteitä,

kuten on tehty mm. Poveri-hankkeen rekkasimulaattorissa. Vastaavanlaista innovaatiota olisi hyvä saada

myös metallipuolelle. Tähän on kuitenkin hyvä mahdollisuus mm. Esedussa alkavan Uudet

Opetusteknlogiat-hankkeen myötä, jossa hankitaan ns. hitsaussimulaattori. Tästä olisi hyvä tehdä isompi

lehtijuttu Etelä-Savon isompiin sanomalehtiin.

Kokouksessa myös väläytettiin Pieksämäen Metallifoorumissa aiemmin toukokuussa 2012 noussutta

ajatusta, jossa nuoria houkutellaan kesätyöpaikan saannilla, jos valitsevat metallialan. Kampanja

toteutettaisiin vastaavanlaisella idealla kuin Mikkelissä oleva tienaa tonni-kesätyökampanja. Samanlaista

ideaa on myös kokeiltu hyvällä menestyksellä Juvan elintarvikesektorilla, missä paikalliset yritykset ovat

lähteneet kampanjaan mukaan.

Viestintä- markkinointi

Hankkeen avulla tehtiin NSE-verkoston esitemateriaali kangaspohjaisen seinäjulisteen muodossa. Juliste

jaettiin kaikille verkoston yhteistyökumppaneille. Julisteen tarkoituksena on muistuttaa verkostossa olevia

verkoston tärkeydestä ja sen tarkoituksesta.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Myös metallialan koulutuksen esittelyvideomateriaali tehtiin NSE-verkostoyrityksistä. Videon avulla nuoret

pääsevät helposti tutustumaan metallialaan ja kyseisiin alueen yrityksiin mm. sosiaalisen median kuten

Youtuben kautta. Videota on myös jaettu Mikkelin koulun opinto-ohjaajille, jotta he esittäisivät sitä

peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille.

Resurssikartoitukset

Mikkelin talousalueella on ns. osaamistarvekartoituksia tehty NSE -verkostoyrityksissä ja muutamassa

muussa yrityksessä. Näiden pohjalta toteutettiin yhteishankintakoulutuksena seuraavat koulutukset:

Hitsauskoulutus: OC-Systems Oy, Joroinen ( 10 pvä/21 hlö)

Hitsauskoulutus: Tehomet Oy, Kangasniemi (30 pvä/10 hlö)

Hitsauskoulutus: Reifer, Kangasniemi (10 pvä/8 hlö)

Koneistus: Siimet Oy (10 pvä/2 hlö)

NC- koneistus/Heidenheiden: Lahtisen Kone Oy (10 pvä/2 hlö)

Esedun opettajat Ari Tiusanen, Petri Kosunen ja Jarmo Tapaninen tekivät osaamisen, koneiden ja laitteiden

dokumentointityön NSE- verkostoyrityksissä. Tämän työn pohjalta voitiin tehdä tarkemmat suunnitelmat

esim. työssäoppimisen kehittämiseen ko. yrityksissä

Ari Tiusanen teki ns. työpaikka-analyyseja työssäoppimissuunnitelmien ja ammattiosaamisen

näyttösuunnitelmien toteuttamiseksi. Lisäksi tehtiin ko. suunnitelmien testausta ja jatkojalostettiin ja

päivitettiin suunnitelmat. Lisäksi tehtiin yritysten henkilöstön osaamiskartoituksia, joiden pohjalta

räätälöitiin täydennyskoulutuksia ko. yritysten henkilöstölle.

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus saatiin hyvin käyntiin aloittamalla se Veisto Oy:sta. Koulutukseen osallistui ko.

yrityksestä peräti 14 henkilöä. Tuosta saatiin hyvää kokemusta ja pystyttiin parantamaan koulutuksen laatua.

Tämän pilotin jälkeen koulutusta laajennettiin muihin NSE-verkostoyrityksiin, joista yhteensä 10 henkilölle

toteutettiin ns. puolijalkautuva malli, joka teki opiskelusta joustavampaa yritysten henkilöstölle.

Työpaikkaohjaajan valmentautuminen työpaikkaohjaajaksi tapahtuu pääasiallisesti oman työn ohessa

monimuoto-opiskeluna, joka toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Valmentautumiseen

kuuluu myös 1-3 lähipäivää ja osa koulutusohjelman aiheista opiskellaan verkkomateriaalin avulla.

Työpaikalla oppimisen kehittämistä on edistetty myös opettajien työelämäjaksoilla.

Lopputuloksena syntyi tärkeä Työpaikkaohjaajakoulutuksen oppimateriaali, joka on nähtävissä internetissä

osoitteessa www.topp-edu.fi. Materiaalilla pyritään helpottamaan ohjaajien ja opiskelijoiden ymmärrystä

omista vastuista ja toppipisteiden vastuualueista. Tämä käsikirja/opiskelijan opas on valtakunnallisestikin

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



ainoa laatuaan ja saanut paljon kiitosta niin yrityksiltä, opiskelijoilta kuin julkishallinnon muilta toimijoilta.

Verkosto-osaamisen lisääminen

Yhteistyötä tehtiin kuljetusalaan suuntautuvan POVERI-hankkeen kanssa. Synergiaetuja nähtiin mm.

isompien tilaisuuksien järjestämisessä, jossa metallialan toimijat voivat tutustua kuljetusalan yrityksiin.

Onhan kuljetuskalusto pitkälle mm. metallialan korjauksista riippuvainen. Lisäksi saatiin kustannuksia

huojennettua hankkeiden kesken, esim. tilavuokrien kohdalla.

Kaiken kaikkiaan NSE-verkostotapaamisia pidettiin 3-4 kertaa vuodessa. Osallistuminen tilaisuuksiin oli

kohtalaisen hyvää; myös tässä keskimäärin 3-4 yritystä kuudesta osallistui tilaisuuksiin. Yhteisiä

verkostotapaamisia Trans Edu-Mikkelin kanssa pidettiin kaksi kertaa. Viimeisessä tilaisuudessa tehtiin

verkostossa toimiville palaute/arviointi-workshop. Verkostotoiminta nähtiin hyväksi, koska palaute oli

erittäin hyvää.

Muita verkostoitumistoimenpiteitä, joita tehtiin NSE-yritysten kanssa, olivat:

- Helsingin FinTec 2010-messut

- Tampereen Alihankintamessut 2011

- Itä- Suomen Osaajat-verkoston tapaaminen Iisalmessa syksyllä 2010, jossa vierailtiin myös alueen isoissa

toimijoissa Ponsse Oy:ssa ja Normet Oy:ssa.

Verkostoa ei toistaiseksi laajennettu hankkeen aikana isommaksi, koska toimintaa haluttiin muokata oikeaan

ja valmiiseen muotoon ennen kuin siihen otetaan lisää yrityksiä tai mallia levitetään eteenpäin. On myös

mahdollista, että jatkossa muodostetaan useita kuuden yrityksen verkostomoduuleita, koska yhteistoiminta

pienemmässä ryhmässä on tiiviimpää ja läheisempää yritysten välillä. Sen sijaan, kerran vuodessa voidaan

pitää yhteisiä moduulien tapaamisia. Nykyinen NSE-verkostotoiminta kuitenkin jatkuu edelleen

hankkeenkin jälkeen.

NSE -verkoston palvelujen tuotteistaminen

Hankkeen aikana metallialan tutkintojen modulointi on vielä kesken, mutta saataneen kuntoon syksyn 2012

aikana. Modulointityön etenemisen esteenä on ollut opettajatyövoiman irrottaminen perusopetuksesta

(resurssipula).

Kone- ja metalli-alan koulutuspalvelujen tuotteistamista on jatkettu

moduloinnilla ja esitesivujen tekemisellä. Tuotteistamista ja esitesivujen tekemistä jatketaan tehdyn

pohjatyön pohjalta.

Lisäksi on kehitetty väyläopintoja, jossa Etelä-Savon ammattiopistossa

suoritetut kurssit luetaan hyväksyttäväksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Myös oppimispolkujen suunnittelua/rakentamista jatketaan eri kohderyhmille hankkeenkin jälkeen ja

saataneen kuntoon syksyllä 2012.

Henkilöstökoulutus

Yrityskontaktointia tehtiin aktiivisesti koko hankkeen aikana. Mikkelin talousalueelta kontaktoitiin

henkilökohtaisilla yritysvierailulla noin 40 yritystä, joista yli puolet kahteen kertaan. Lisäksi yrityksiin oltiin

aktiivisessa puhelin- ja sähköpostiyhteydessä. Koulutuksiin osallistui reilu kymmenen yritystä.

Koulutukset olivat kestoltaan lyhyitä täsmäkoulutuksia, yleensä 2-3 päivää kestäviä. Koulutukset kuitenkin

koettiin erittäin tarpeellisiksi ja osallistujia hyödyttäviksi. Useimmiten koulutuksiin osallistui vähintään

kaksi yritystä, keskimäärin neljä eri yritystä. Joitain pitempikestoisia koulutuksia järjestettiin myös kuten

Solid Works-koulutus (10 pv.) Mikkelissä ja yhdessä Savonlinnan ja Pieksämäen kanssa ns. IWS-koulutus

(30 pv.). Kaikki koulutukset ja niiden numerolliset määrät on raportoitu erikseen väliraporteissa.

Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Mikkelissä:

- Kuormausnosturi-koulutus

- Solid Works-koulutus

- Laatujärjestelmä-koulutus

- Hitsauksen laatu ja tuottavuus

- Sähköinen media & nettisivut-konsultointi

- Työpaikkaohjaaja-koulutus

Yhteenvetoanalyysi koulutuksista: ks. Pieksämäen Henkilöstökoulutusosio.

8.3.1Opettajien työelämäjaksot

ESTEOS -hankkeen aikana Etelä-Savon ammattiopistosta oli 3 opettajaa työelämäjaksoilla Mikkelin alueen

verkostoyrityksissä. Työelämäjaksot toteutettiin A.Lahtinen Oy:ssä, Siimet Oy:ssä ja Veisto Oy:ssä.

Työelämäjaksojen pituudet olivat keskimäärin 4 viikkoa / opettaja. Opettajien työelämäjaksoilla opettajat

tutustuivat tarkemmin verkostoyritysten toimintaan käytännön työtehtävissä. Työelämäjaksoilla koulutettiin

verkostoyrityksiin myös työpaikkaohjaajia tulevia opiskelijoiden työssä oppimisjaksoja varten.

8.4Pieksämäki

Henkilöstökoulutukset

Kuten Mikkelin talousalueella, myös Pieksämäellä tehtiin aktiivista yrityskäyntiä. Yli neljäkymmentä

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



yritystä käytiin sielläkin läpi, kun mukaan lasketaan myös Joroisten talousalue. Näilläkin alueilla tehtiin yli

kahteenkymmeneen yritykseen kartoituskäynnit kahteen kertaan sekä oltiin aktiivisessa puhelin- ja

sähköpostiyhteydessä noin 2/3 yrityksistä.

Pieksämäen alueen yritykset hyödyntivät koulutuksia selkeästi enemmän kuin Mikkelin ja Joroisten alueen

yritykset. Suhdeluku oli 70%-30% Pieksämäen eduksi.

Kuten Mikkelin alueella, koulutukset olivat täsmäkoulutuksia ja niihin osallistui keskimäärin 4-5 yritystä,

mutta paljon räätälöitiin koulutuksia myös yksittäisille yrityksille.

Hanke myös ohjasi joitain korttikoulutuksia Esedun Pieksämäen toimipisteelle. Lisäksi keväällä 2012

ohjattiin kolme pieksämäkeläistä yritystä yhteishankintakoulutuksen piiriin, Mikkelistä yksi.

Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Pieksämäellä:

- Hitsauksen laatu ja tuottavuus-koulutus

- Hitsauksen silmämääräinen tarkastus-koulutus

- AutoCAD-koulutus

- Paremman Palvelun Osaaja-koulutus

- Jauhekaarihitsaus-koulutus

- Laatujärjestelmä-koulutus

- CNC-koulutus

- Heidenhein-koulutus

- Hitsauksen peruskurssi

- Well Cut-koulutus

- Työnjohto-koulutus

- Työnopastaja-koulutus

- IT-konsultointi

- Sähköinen media & nettisivut-konsultointi

- WinCam-konsultointi

- Hitsauksen laatu ja laatukäsikirja-konsultointi

Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueista osallistui henkilöitä Savonlinnan kanssa järjestettyihin IWS-

ja Eurokoodi-koulutuksiin.

Koulutuksista ylivoimaisesti suosituimmat olivat Hitsauksen silmämääräinen tarkastus ja Hitsauksen laatu ja

tuottavuus. Näitä koulutuksia pidettiin Mikkelissä ja Pieksämäellä yhteensä 13 eri kertaa (2-3-päiväisiä

koulutuksia). Niiden suosio perustunee siihen, että hitsausta kuitenkin harjoitetaan laajasti lähes jokaisessa

metallialan yrityksissä ja siksi ammattitaidon ylläpito tuossa on tärkeää.

Vain yksi koulutus peruuntui (AutoCAD), mutta muuten koulutukset onnistuivat suunnitellusti. Yleisesti

ottaen, yritykset eivät aina välttämättä tienneet mitä koulutusta he tarvitsevat, vaan heitä oli ohjailtava ja

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



tarpeet tuli kaivaa esiin yhteisillä palavereilla. Kaikki tarpeet loppujen lopuksi olivat kuitenkin aitoja ja

tärkeitä. Yritykset omissa kiireisissä aikatauluissaan eivät vain ehdi istumaan alas ja pohtimaan tarpeeksi

asioita ennen kuin ulkopuolinen tulee ja pysäyttää heidät ajattelemaan. Siksi on tärkeää, että oppilaitokset

pitävät yllä aktiivista markkinointityötä yritysten suuntiin.

Toinen jarruttava tekijä yrityksissä on tuotannon keskeytyminen, jos koulutuksiin osallistutaan. Tuotanto

aikataulut ovat kiireisiä ja kukin koulutettava henkilö on pois tuotannosta ja lisää yrityksen kustannuksia

sitäkin kautta. Tämä on erityisen hankala asia 1-5 hengen pienissä yrityksissä. Hankkeessa kuitenkin

suhteellisen hyvin saatiin myös pieniä yrityksiä mukaan koulutuksiin.

Verkostoituminen

Pieksämäen kohdalla hankkeessa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa; etenkin

verkostoituminen Varkauden Navitas Kehityksen edustajan, Juha Mikkosen, kanssa oli hyvää.

Tiedonvaihtoa ja avunantoa tuli molempiin suuntaan. Myös yhteistyö Pieksämäen kaupungin

elinkeinoasiamiehen Kimmo Hyykosken kanssa oli hyvää. Hankkeessa annettiin enemmän informaatiota

Pieksämäen työvoimatoimistolle kuin sieltä saatiin takaisin.

Verkostoituminen opettajien ja yritysten välillä oli vaikeaa Pieksämäen metallitiimin resurssipulan takia.

Opettajat kuitenkin tekivät omaa itsenäistä yhteistyötä yritysten kanssa.

Syksyllä 2011 kartoitettiin Pieksämäen kaupungin toiveesta pienten metalliyritysten kiinnostusta ns.

Kasvuohjelmaan Pieksämäen, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen välillä. Yrityksiä kontaktoitiin kuitenkin

pitkälle toistakymmentä yhdessä Esedun kehityspäällikkö Tuomo Rytkösen kanssa. Tämän tiimoilta pidettiin

yhden päivän kehityspäivä julkishallinnon toimijoiden sekä 5-6:n yrityksen välillä. Tilaisuudessa oli läsnä

noin parikymmentä henkeä. Päivä koettiin hyväksi, mutta riittävää innostusta kyseiseen kasvuohjelmaan ja

verkostoitumiseen ei ollut riittävästi, jotta sitä oltaisiin viety eteenpäin. Siksi kyseisestä

hankkeesta/toimenpiteestä luovuttiin.

Alkukeväästä kehittämispäällikkö Tuomo Rytkönen aloitti Metallifoorumi-toiminnan Esedun ja isoimpien

toimijoiden välillä (mm. Pieksämäen VR-Konepaja Oy, Normek Oy, Ekin Muovi Oy ja Franke Finland Oy).

Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten välillä sekä estää nuorisokato metallialan

koulutuspaikoilta. Hanke oli mukana tukemassa foorumia osallistumalla kokouksiin ja antamalla omia

näkemyksiään.

8.5Hankkeen vaikutusten arviointi

Etelä-Savon teollisuuden osaajat hankkeen kohderyhmälle tehtiin marraskuussa 2011 kysely, jonka

tavoitteena oli selvittää hankkeen onnistumista ja suunnata hankkeen jatkoajan toimenpiteitä oikein. Kysely

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



lähetettiin 127 henkilölle, joista 100 oli yritysten ja yhteistyökumppaneiden henkilöstöä ja loput opettajia.

Vastanneiden kesken hanke nähtiin hyvin tärkeänä ja siihen mennessä tavoitteissa oli onnistuttu

kohtuullisesti ja osaamisen lisäämisen osalta hyvin. Kyselyn tarkemmat tulokset ovat väliraporteissa ja

saatavissa myös hankkeen toimijoilta.

Hankkeen lopussa kesäkuussa pyydettiin osalta kohderyhmään kuuluneilta arviota, mitä vaikutuksia

hankkeella on ollut yritykselle ja vastaavasti oppilaitokselle.

Tero Purhonen/Normek Oy, Pieksämäki

"Suurimman hyödyn saimme viime syksyn laatukoulutuksesta koko pajalle. Siinä materiaalit oli mietitty

kouluttajan kanssa hyvin etukäteen ja teimme yhdessä myös muutoksia koulutusmateriaaliin. Tässä

alkukeväästä pidetystä koulutuksesta hyöty ei ollut ihan yhtä suuri. Toisen päivän käytännön osuudessa

asioiden ennakkosuunnittelu olisi parantanut lopputulosta. Toki siinä oli taustalla meidän päässä vaikuttaneet

laiteongelmat. Räätälöinti auttaa paljon, että saamme täyden hyödyn käytetystä ajasta. Varsinkin tämä

syksyn koulutus oli tarpeen, koska siinä samalla saimme täytettyä standardinmukaisia vaatimuksia

henkilöstön koulutuksille. Syksyn koulutus olisi järjestetty tavalla tai toisella ehkä hieman lyhyempänä.

Jauhekaari koulutusta tuskin olisi pidetty lainkaan. Byrokratiakaan ei juuri ollut ja ei siten hankaloittanut

koulutuksen järjestämistä. Risto Kouvalainen erityisesti oli oikein oiva kouluttaja. Hänellä oli selvästi vahva

käytännön kokemus, joka tällä alalla on lähes vaatimus. Pajan työntekijöiltä tuli hyvää palautetta miehen

tiedoista ja taidoista, joka kertoo jo paljon itsessäänkin. Viime syksyn koulutus oli myös hyvin valmisteltu

ihan asiakkaan kanssa yhteistyössä".

Petri Koivula/RP-Hitsaus Oy, Pieksämäki

"Koulutuksista oli hyötyä, koska laadunvarmistuksen vaatimukset asiakkaiden suunnalta kasvavat koko ajan

ja tähän pitää pystyä vastaamaan, mikäli haluaa tilauksia. Koulutukset räätälöinniltään olivat hyväksi, koska

ne vastaavat yrityksen tarpeita. Koulutuksia ja konsultointityön olisimme toteuttaneet lopulta itse, mutta

emme samalla aikataululla".

Jouni Nastolin, Steelmerit Oy, Mikkeli

"Konsultointi sähköisen median hyödyntämisestä ja nettisivuista oli hyödyllinen yrityksellemme. Lisäksi

koimme hyväksi sen, että olitte palveleva ja aktiivinen toiminnoissanne."

Pasi Tynkkynen, Kerimet Oy, Savonlinna

"Yhteistyön lisääntymisen osalta suunta on ollut hyvä.varsinkin täsmäkoulutusten osalta. Aiemminhan noita

ei ole juuri ollut. Näitä saisi olla jatkossakin lisää.

Kursseista on ollut hyötyä täydentävinä paljonkin. CE - merkintä tulee meilläkin jossain määrin

ajankohtaiseksi, joten IWS - kurssi oli tarpeellinen. Koulutus oli käymistäni laajin ja se tuli juuri oikealla

hetkellä. Täydellinen ajoitus ja erittäin hyvin vedetty kurssi kaikin puolin! Eurocode 0, 1 ja 3 kurssit olivat

hyvä kertaus ja etenkin palomitoitus tuli uutena. Koulutuksessa oli hyvää käytännön esimerkit. Sen sijaan

EN1090 jäi pahasti epäselväksi CE-merkinnän osalta. Tästä voisi olla oma kurssi jossa käytäisiin läpi vaihe

vaiheelta paperityö CE - merkinnälle.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



SolidWorks ohjelma on meillä käytössä ja koulutus oli sitä mitä piti. Harmi vain, että jatko koulutuksen eivät

järjestyneet Savonlinnassa. Siemensin koulutus oli tarpeen lähinnä tulevaisuuden kannalta projekteissa,

joissa kyseisiä logiikoita joutuu käyttämään. Toki yleisellä tasolla on joitain asioita mahdollista hyödyntää

myös muissa projekteissa.

Yleisin ongelma on lähinnä kurssien lyhyt aika, useimmat kursseista olisivat voineet olla laajempiakin.

Esimerkkeinä koneturvallisuus ja ATEX, joista tuli jotain pientä lisä tietoa. Molemmista tarve olisi ollut

enempäänkin. Meillä piti maalaamon paloturvallisuus päivittää ATEXin mukaiseksi. Kurssi vaikutti osittain

kouluttajan yritysmainonnalta kuin kurssilta. Tarpeen olisi ollut käytännön esimerkki, joka olisi käyty läpi

vaihe vaiheelta. Koneturvallisuus kurssi oli hyvin pintapuolinen ja tästä olisin kaivannut tarkempaa tietoa.

Aiheen laaja-alaisuus tekee ymmärrettävästi vaikeaksi tehdä aiheesta tarkempaa. Työstökoneiden

turvallisuus vaatimusten toteuttamisesta joudumme eniten keskustelemaan työturvaviranomaisten kanssa ja

olisi hyvä jos esim. vanhojen työstökoneiden riskien arvioinnista järjestettäisiin oma koulutus, vaikka CE

– merkintää ei vaaditakaan.

Hankkeen jälkeen tulisi oppilaitoksen normaalina toimintana jatkua mm. Hitsien silmämääräisen

tarkastuksen koulutus, jonka tulisi olla pakollinen kaikille hitsareille. Samoin hitsien tarkastus menetelmät

tunkeumanesteellä ja metallijauheella voisi olla myös hyvä kaikkien hitsareiden osata. IW - Hitsaaja

koulutuksen tulisi olla Samin koulutus ohjelmassa ja hankkeen aikana toteutetun IWS -koulutuksen jatkona

voisi olla esim. IWE ja hitsattujenrakenteiden suunnittelijan koulutus IWSD.

Tulevaisuudessa pitäisi pystyä tekemään myös enemmän töitä vähemmällä miehityksellä, kun työntekijöitä

lähtee entistä enemmän eläkkeelle. Robotiikan koulutus ja tutkinta tulee Savonlinnassa tarpeeseen. Esim.

Kerimetillä ei ole mahdollisuutta tehdä kokeilu ostoksena robottia, jota voisi testata tuotteiden

valmistuksessa, joten tarvittaisiin yhteistä robotiikan kehittämistä. Myös tutkimusta kevytmekanisoidulle

hitsaukselle tarvitaan. Kevytmekanisointi on varmasti ajankohtaisesti lähimpänä, edullisen hintatason

vuoksi".

Kari Makkonen, Savox Oy, Savonlinna

"Koulutuksista on jäänyt mieleen erityisesti erinomaiset koulutuksen aiheet, kuten AQAP, 5S ja

kehityskeskusteluvalmennus. Sisällöt ovat olleet toimivat ja riittävät. AQAP kouluttajan ammattitaito on

jäänyt erityisesti mieleen. 5S projekti on käynnissä ja toteutuu 2012 aikana. Projekti on edennyt

erinomaisesti. Saantona voidaan nyt jo mainita laatuajattelun jalkauttamisen nopea kehitys työyhteisössä

projektin kautta. Projektiryhmä ( 5hlöä ) on näkyvästi ja positiivisesti toimiva ryhmä ja näin ollen

esimerkkinä myös muille omalla asenteellaan. Varsinaisia mittareita ei olla uudistettu, mutta selvää on

tehokkuuden ja työn mielekkyyden parantuminen.

Yhteistyö SAMIn kanssa on aktivoitunut siitä, mitä se on ollut aikaisempina vuosina. Meillä on yksi

oppisopimus meneillään, joka on edennyt erinomaisesti SAMIn teoriakouluksen kautta.

Työssäoppimisjaksolaiset ovat olleet parasta A-ryhmää ja heille on tarjoutunut lyhyet työsopimusjaksot.

Työssäoppimisjaksojen kehittämistä voitaisiin päivittää elokuun loppupuolella yhteisellä aivoriihellä vaikka

meillä opettajan kanssa.

Hankkeen jälkeen oppilaitoksen normaalissa toiminnassa tulisi näkyä varsinkin laatuajattelun kasvamisen

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



käsittäen tuotelaadun, toiminnan laadun, alaisvastuun ja työelämän päivittäiset vaatimukset. Nykyinen

opiskelijoiden taso on ongelma ammatilliseen koulutukseen pyrkijöillä, joka lähtee vapaasta

kotikasvatuksesta ja jatkuu peruskoulussa. Ammatillisen koulutuksen puolella voi myös olla koulutuksessa

turhautumista. Rakentavaa keskustelua pitäisi lisätä peruskoulun suuntaan, ja koko asia ottaa

yhteiskunnallisena ongelmana esille päättäjille eduskuntaa myöten.

Alueellisia hankkeita jatkossa säännöllisesti lisää. Alueellista ja kansallista kilpailukykyä on Savonlinnan

alueella lisättävä toiminnallisentason laadun

jatkuvalla kehittämisellä. Näkyvyys osaajana ei ole pelkästään toimiva tuote vaan koko yrityksen

henkilöstön ja toimintaympäristön on täytettävä kansainvälinen laatutaso. Henkilöstökoulutukset eivät

toteudu taloudellisista syistä tai ole välttämättä tehokkaita, jos ne ovat yöpymismatkan päässä Sawosta.

Savonlinnan alueen pienyritykset voivat tuetulla henkilöstökoulutuksella kasvaa ja menestyä myös alueen

veturiyritysten verkostokumppanuuden kautta. Koulutukset, jatkuva parantaminen ja sertifikaatit ovat

elinehto ja menestymisen avaimet nykyisessä toimijoiden maailmassa".

Topi Palsa, Compusteel Oy, Savonlinna

"Compusteel on ollut aktiivisesti mukana ESTEOS hankkeen mahdollistamissa koulutuksissa. Hankkeen

tuen myötä olemme mahdollistaneet koulutuksia, jotka muuten olisivat kustannuksen vuoksi jääneet

tekemättä.

Erittäin hyödyllisiksi koulutuksiksi ovat osoittautuneet mm. Alumiinihitsauskurssi jolla oli erittäin laaja

sisältö ja osallistujia noin kymmenen sekä 5S lean koulutus ensin esimiehille ja sitten lähes koko

henkilökunnalle. Ohjelman tarjoamiin koulutuksiin on osallistunut noin 30 henkilöä.

Toteutuneiden koulutusten lisäksi olemme yhteistyössä Karjalaisen kanssa ideoineet koulutuspaketteja sekä

kartoittaneet koulutustarpeitamme. Yhteistyö on ollut aktiivista ja helppoa. Tämän kaltaisia ohjelmia

tarvitaan myös jatkossa".

9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS

Hankkeen innovatiivisuus lähtee pitkälti asiakkaiden tarpeista. Toimenpiteiden sisältö, toteutus ja rahoitus on

pyritty suunnittelemaan siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin kohderyhmää. Haasteita ovat olleet

varsinkin kestoltaan pidempien maakunnallisten koulutusten järjestäminen ja näihin taloudellisesti järkevien

ryhmien kokoon saaminen. Näissä on kuitenkin onnistuttu miettimällä yhteisesti koulutuksen hankkimista,

markkinointia ja toteuttamista. Asiakkailta lähteneiden tarpeiden pohjalta ovat syntyneet myös uudet

koulutus- ja palvelutuotteet.

Uudenlaista normaaliin koulutusmetodeihin verrattuna oli se, että jotkut koulutukset mm. Pieksämäellä

järjestettiin täysin yritysten tuotannon ehdoilla. Tämä tarkoitti esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijöiden

työpäivärytmiä ja tuotantoa pyrittiin häiritsemään mahdollisimman vähän. Tähän päästiin kouluttamalla

henkilökuntaa tietyissä, omissa ryhmissään ja pienissä jaksoissa kerrallaan; yleensä 4h jaksoissa per päivä 3-

4 päivän aikana. Kouluttaja oli valmistanut materiaalin sekä koulutussessiot tällaisen rytmityksen mukaan ja

se tuntui soveltuvan erinomaisesti juuri metallialan tyyppisiin tuotantoyrityksiin.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



10. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET

Hanke oli lähtökohtaisesti sukupuolineutraali. Koulutuksiin ja kehitystoimiin osallistuneista naisia on ollut n.

8 % ja mukana myös yksittäisiä maahanmuuttajia. Sähkö- ja elektroniikka -alan työntekijöiden joukossa

naisten suhteellinen osuus työntekijöistä on suurempi joka näkyy alan koulutuksiin osallistuneissa, joissa

naisten osuus on ollut parhaimmillaan lähes 50 %.

11. HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Savonlinna

Hankkeen toiminta on ollut työelämälähtöistä. Koulutusten ja kehitystoimenpiteiden järjestäminen on

lähtenyt kohderyhmään kuuluvan aloitteesta ja hanke on toiminut linkkinä yritysten välillä koulutusryhmän

kokoamiseksi ja luonut muut edellytykset toimenpiteen toteuttamiselle. Tämä on luonnostaan lisännyt

yhteistyötä yrityksiin päin ja hyvän yhteistyön kautta saadaan yrityksiltä arvokasta tietoa

teknologiateollisuuden tarpeista oppilaitoksen toiminnan kehittämiseksi.

Hyvänä käytäntönä on ollut maakunnallinen ja tarvittaessa yli maakuntarajojen toteutettu koulutusyhteistyö.

Tämä on tarpeen varsinkin koulutuksissa, joissa opiskelijaryhmää ei saada kokoon pienemmältä alueelta

(esim. IWS). Lisäksi hyviksi todettuja koulutuksia on järjestetty erikseen kaikilla Savonlinnassa, Mikkelissä

ja Pieksämäellä.

Laatuajattelun ja 5S -toiminnan levittäminen eteläsavolaiseen ammatilliseen koulutukseen nähdään tärkeänä,

jotta opiskelijat ovat näiden osalta valmiimpia siirtymään työelämään. Savonlinnassa metalliosastolla tehtyjä

toimenpiteitä ja koulutusaineistoa levitetään muille koulutusaloille ja asiassa nähdään hyvä

yhteistyömahdollisuus myös oppilaitosten välillä.

Mikkeli

Työssäoppimisessa onnistuttiin kehittämään selkeä malli NSE-yrityksiin,

jota tullaan levittämään muihin eteläsavolaisiin työssäoppimisyrityksiin ja oppilaitoksen sisällä muillekin

koulutusaloille.

Toisena hyvänä käytäntönä saatiin aikaiseksi väyläopintotoiminto. Näin Etelä-Savon ammattiopistossa

suoritetut kurssit luetaan hyväksyttäväksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa

Pieksämäki

Hankkeen eräs hyväksi syntynyt käytäntö Pieksämäen kohdalla oli erityisesti se, että onnistuttiin

synnyttämään tiiviimpi ja joustavampi yhteistyö yritysten ja oppilaitoksen välillä. Yritykset oppivat

ottamaan paremmin yhteyttä Eseduun niin lyhyt kuin pitkäkestoisissa koulutuksissa. Yritysten kontaktointi

oli kuitenkin painottunut enemmän suoraan hankehenkilöön, Mika Kärkeen, kuin opettajiin.

Yrityksille/asiakkaille on informoitava, että jatkossa hankkeen jälkeen yhteyshenkilö on Esedun opettaja tai

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



muu sen vakinaisessa työsuhteessa oleva. On tärkeää, että tämä Esedun yhteyshenkilö/opettaja pitää

jatkossakin aktiivista yhteyttä yrityksiin päin.

Toisena hyvänä käytäntönä oli siis se, että työtä tehtiin aktiivisesti ja pyrittiin tekemään asiat

mahdollisimman vaivattomaksi yritysasiakkaille. Lisäksi työtä tehtiin systemaattisesti ja tiedot kirjattiin ylös

rekisteriin, excelille. Tämä systemaattinen rekisteröinnin ajatusmalli on pyrittävä siirtämään hankkeen

jälkeiselle opettajalle/yhteyshenkilölle.

Samat käytännöt tehtiin myös Mikkelin asiakkaiden kohdalla.

12. TOIMINNAN JATKUVUUS

Savonlinna

Hanke on luonut yhteistyötä oppilaitosten yritysten, kehitysyhtiöiden ja muiden sidosryhmien välillä.

Toimintaan on kuulunut tiedon keräämistä yhteistyökumppaneiden nykyisistä ja tulevista koulutus ja

kehitystarpeista ja osallistuminen toteutukseen koordinoijana. Samoin on osallistuttu oppimisympäristöjen

kehittämiseen sekä oppilaitoksessa että yrityksissä. Loppuraporttia kirjoitettaessa, lopullinen malli jolla tätä

toimintaa jatketaan, on osin epäselvä. Oppilaitoksessa on nähty tarvetta vahvistaa Aikuiskoulutus- ja

työelämäpalveluiden organisaatiota ja osin asiaan liittyy myös meneillään oleva vuosia 2013 -2015 koskeva

strategiatyö. Selvää on, että oppilaitoksen toiminnan kehittymisen edellytys on jatkuva ja tiivis yhteistyö

yritysten, maakunnallisten kehitysyhtiöiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen aikana on osin tähän

työhön rekrytoitu yritysneuvoja, mikä on hyvä askel yhteistyön ylläpitämiseksi. Yrityskentän ollessa hyvin

laaja, on vielä varmistettava resurssien riittävyys palvella muiden alojen lisäksi myös teknologiateollisuuden

yrityksiä ja tätä kautta tuoda esille koulutuksen kehitystarpeita.

Yksittäisistä toimista Savonlinnan osalta laatuajattelun ja 5S mallin jalkauttaminen oppilaitoksen toimintaan

jatkuu levittämisellä metalliosastolta muille aloille ja myös muille seutukunnille. Hankkeen aikana luodut ja

testatut uudet koulutustuotteet sisältyvät jatkossa SAMI:n koulutustuotteisiin ja niitä markkinoidaan

aktiivisesti. Opettajien työelämäjaksot ovat osa oppilaitoksen normaalia toimintaa opettajien osaamisen ja

yritysyhteistyön kehittämisessä. Yhteistyö SAMI:n ja ESEDU:n välillä jatkuu metalliosastojen kesken

yhteistyöpäivässä sovittujen asioiden osalta koulutusalojen toimesta ja oppimisympäristöjen kehittämisen

osalta haussa olevan EAKR -hankkeen turvin. Koulutusten ylläpitojärjestelmien ohjelmistoselvitykset on

saatu liikkeelle ja tätä työtä jatketaan. Jatkotoimenpiteistä vastaa Aikuiskoulutus - ja työelämäpalvelut -

yksikkö. Hankkeen aikana aloitettuja toimintoja viedään loppuun sekä muiden hankkeiden sekä

oppilaitoksen omarahoituksella.

Mikkeli

Yhteistyö on ollut ja tulee jatkossakin olemaan tiivistä yritysten kanssa ja erityisen tiivistä ja

vuorovaikutteista NSE-verkostossa. Yhteinen tavoite ja roolit ko. verkostossa ovat selkiytyneet ja

verkostossa hyviksi koettuja toimintamalleja levitetään myös muihin yrityksiin.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Työssäoppimisessa on kehitetty selkeä malli NSE-yrityksiin, jota levitetään muihin työssäoppimisyrityksiin

ja oppilaitoksen sisällä muille koulutusaloille.

Jokaiseen NSE-yritykseen on koulutettu/koulutettuja työpaikkaohjaaja.

Työpaikkaohjaajkoulutusta tullaan jatkamaan myös tulevaisuudessa.

Työssäoppimisen verkkosivut pidetään jana-tasalla myös hankkeen jälkeen. Näin yritykset, oppilaat ja

opettajat pysyvät hyvin perillä toistensa tekemisistä.

Väyläopintoja suunnitellaan Uraohjaus-hankkeen kautta.

Tuotteistamista jatketaan hankkeessa saatujen kokemusten pohjalta, näitä ovat mm. hitsauskokeiden

vastaanottaminen ja luokkahitsauskoulutus.

Pieksämäki

Pieksämäelle on saatu loppukeväästä 2012 lisää resurssia, kun Esedu siirsi yhden opettajan Mikkelistä

kehittämään ja tukemaan Pieksämäen toimintaa. Tämä kohentaa selkeästi Pieksämäen alueen toiminnan

jatkuvuutta, etenkin oppilaitoksen ja pienten metallialan yritysten kanssa. Myös Tuomo Rytkösen aloittama

Metallifoorumi vastaavasti turvaa jatkuvuutta isompien toimijoiden kanssa.

Kuten aiemmin mainittu, on tärkeää, että niin Mikkelin kuin Pieksämäen aktiivinen markkinointityö ja

suhteiden ylläpitoa jatketaan myös hankkeen jälkeen näiden yhteyshenkilöiden kautta.

Hankeen myötä saatiin myös monelta suunnalta palautetta, että jatkuvuuden kannalta olisi hyvä, että

teknologiateollisuuden oppimisympäristöjä, jossa käytetään automaatiota, tulisi vahvasti kehittää. Yritykset

näkevät, että tuon sektorin oppimisympäristöjen vahvistaminen vahvistaisi myös alueen yritysten omaa

toimintaa ja turvaisi niiden jatkuvuutta. Näin pitkälti siksi, koska työelämän muuttuvat vaatimukset ja

teknologian kehittyminen edellyttävät yhä enemmän osaavien ja ammattitaitoisten työntekijöiden saatavuutta

ja työssä olevan henkilökunnan koulutusta uuden, automaatiopainotteisen teknologian hallintaan.

13. PROJEKTIN RAHOITUS

Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus:

ESR- ja valtion rahoitus 581 000,00 € 65 % 483 647,28 € 61 %Kuntien rahoitus 107 557,00 € 12 % 112 250,75 € 14 %Muu julkinen rahoitus 0 € 0 % 0 € 0 %Yksityinen rahoitus 207 443,00 € 23 % 200 921,34 € 25 %Tulot 0 € 0 % 0 € 0 %Rahoitus yhteensä 896 000,00 € 100 % 796 819,37 € 100 %

* Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



14. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

Tarvekartoituksia tehtiin noin 120 eteläsavolaiselle teknologiateollisuuden yritykselle, toteutettuihin

koulutus- ja kehittämistoimiin on osallistunut yli 600 henkilöä noin 60 yrityksestä ja

toteuttajaoppilaitoksista. Koulutukset ovat pääosin lyhyitä täsmäkoulutuksia ja ne on tehty suurelta osin

ostopalveluina. Näin luotu ja testattu kouluttajaverkostoa, joka on käytettävissä myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen aikana on myös kehitetty oppilaitoksille omia koulutustuotteita. Koulutus ja

kehitystoimenpiteisiin käytetty henkilötyöpäivien tavoite ylitettiin n. 30 %.

Yrityskäynnit ja varsinkin toteutetut koulutus- ja kehitystoimenpiteet sekä verkostoituminen yritysten

oppilaitosten ja kehitysyhtiöiden välillä ovat luonnostaan lisänneet yhteistyötä. Hanketoimijoiden välinen

koulutusyhteistyö on lisääntynyt maakunnallisesti - tai toisen oppilaitoksen avulla järjestettyjen koulutusten

kautta. Hankkeessa pidetyssä kehityspäivässä on lisäksi sovittu konkreettisista askeleista, joilla toimijoiden

metalliosastojen yhteistyö jatkuu ja käytäntöjä tullaan viemään myös muille teknologiateollisuuden aloille.

Teknologiateollisuuden ja sen koulutuksen imagon nostamisessa toimenpiteet ovat osin kesken ja jatkuvat

vielä hankkeen jälkeen mm. oppimisympäristöjen kehittämisen ja koulutuksen markkinoinnin osalta.

Tulokset ja hankkeen osavaikutus ovat näkyvissä osittain mm. sähkö- ja elektroniikka-alan hakijamäärän

nousuna aallonpohjasta noin kolminkertaiseksi. Osaltaan hakeutumista ammattioppilaitokseen lisää

hankkeen aikana tehty työ väyläopintojen kehittämiseksi, jossa ammattiopistossa käytyjä kursseja luetaan

hyväksi AMK -opinnoissa.

Oppilaitoksissa on hankkeen aikana kehitetty työssä oppimisen käytäntöjä ja yrityksille järjestetty

työpaikkaohjaajakoulutuksia sekä perusopetuksen että oppisopimuskoulutuksen osalta. Merkittävä asia on

ollut myös yritysten palautteen pohjalta laatuajattelun lisääminen perusopetukseen, johon liittyy osaltaan

myös LEAN -tuotantoon kuuluvan 5S -toimintamallin käyttöön ottaminen oppilaitoksessa ja joissakin

kohdeyrityksissä.

15. AINEISTON SÄILYTYS

Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan

tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän

pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot.

Hankkeen hallinnoija säilyttää aineiston omalta osaltaan osoitteessa:

Itä-Savon koulutuskuntayhtymän arkisto

Pohjolankatu 4-6

57200 Savonlinna

Keski-Savon Oppimiskeskuksen kuntayhtymän aineisto säilytetään Etelä-Savon Koulutus Oy:n arkistossa

Etelä-Savon Kolutus Oy:n aineisto säilytetään Etelä-Savon Koulutus Oy:n päätearkistossa os. Otavankatu 6,

Mikkeli.

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



Päiväys ja allekirjoitus

18.10.2012

Keijo Pesonen

kuntayhtymän johtaja/rehtori

v. 01/11

Tulostettu 18.10.2012 12:02:55



euroopan sosiaalirahaston hakemus 702630compupage.fi/esteos/loppuraportti.pdftutkintojen ja...

Documents