fida international...fida international sivu 8 kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2015 2.2....

FIDA INTERNATIONAL

KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN

"Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt" VUOSIRAPORTTI

2015

Fida International Kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2014 Sivu 2

Fida International Sivu 3 Kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2015

Sisällys 1. JOHDANTO ................................................................................................................................................. 5

2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET ........................................................................... 7

2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne .............................................................................................. 7

2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet ......................................................................................... 8

3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA TASOLLA ..................................10

3.1. Hyödynsaajat .................................................................................................................................... 10

3.2. Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen ............................................................................. 13

3.2.1. Köyhien yhteisöjen voimaantuminen ............................................................................................ 14

3.2.2. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema ........................................................................... 14

3.2.3. Terveys ja koulutus ....................................................................................................................... 18

3.2.4. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot .............................................................................................. 18

3.2.5. Ihmisoikeuksien toteutuminen ................................................................................................ 19

3.3. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen ....................................................................... 20

3.4. Läpileikkaavat teemat ....................................................................................................................... 24

4. ALUEOHJELMAT .........................................................................................................................................29

4.1. Länsi-Balkan ...................................................................................................................................... 29

4.2. Etelä-Amerikka ................................................................................................................................. 30

4.3. Itäinen Afrikka .................................................................................................................................. 30

4.4. Lähi-itä ja Keski-Aasia ....................................................................................................................... 31

4.5. Kaakkois-Aasia .................................................................................................................................. 31

4.6. Etelä-Aasia ........................................................................................................................................ 32

4.7. Itä-Aasia ........................................................................................................................................... 32

5. OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA ....................................................................................33

5.1. Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa ....................................................... 33

5.2. Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa ..................................................................... 34

6. KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS ..............................................................................................................37

6.1. Kehitysviestintä (hankenro 5002) ..................................................................................................... 37

6.2. Kehityskasvatus (hankenro 5006) ..................................................................................................... 40

7. OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS ..................................................................41

7.1. Hallinto ja organisaatio ..................................................................................................................... 41

7.2. Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta ............................................................................................. 42

7.3. Ohjelman seuranta ja evaluoinnit (hankenro 5003) .......................................................................... 43

7.4. KPMG:n suorittama toiminnantarkastus ........................................................................................... 47

8. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ ..........................................................................................48

9. OHJELMAN RAHOITUS ...............................................................................................................................48

10. JÄRJESTÖN ALLEKIRJOITUS.........................................................................................................................50


TAULUKOT 1. Hankkeet ja maat alueittain

2. Hanketyypit ja -määrät

3. Hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla

4. Fidan yhteistyömaiden Fragility Index (hauraus indeksi)

5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen.

6. Yhteisön mobilisointi

7. Yhteisöjen ja haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema

8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet

9. Terveys ja koulutus

10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot

11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen

12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa – alueittaiset prosenttiosuudet hankkeista, joissa teeman

osalta vahva tai erityispainotus

13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - gender

14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – vammaiset henkilöt

15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – hiv/aids

16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – ympäristö ja ilmastonmuutos

17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - rauhanrakentaminen

18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – kulttuuri

19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset

20. Toimintavuonna toteutetut evaluoinnit

21. Hankkeiden kustannukset ja rahoitus

KAAVIOT 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain

LIITTEET

1. Talousraportti 2015 2. Kehitysviestintä ja -kasvatus

a. Verkkoviestintä ja sosiaalinen media

b. Fida-lehden kehitysyhteistyöartikkelit

c. Radio-ohjelmat

d. Kehityskasvatustunnit 2015

e. Kuvia kehityskasvatustunneilta ja teemapäivistä

3. Evaluoinnit ja tarkastukset

a. Evaluointiraportit 2015

b. Ohjelmaevaluaation raportti

c. Evaluointien suositusten toimeenpanon seurantasuunnitelma

d. KPMG:n toiminnantarkastuksen raportti

e. KPMG:n toiminnantarkastuksen suositusten seurantasuunnitelma

f. Fidan vastineet KPMG:n tarkastusraportin seurantataulukonkohtiin 5, 6, 7, 11, ja 25

4. Muu materiaali

a. Opinnäytetöiden tiivistelmä

b. Life Skills - arabiankielinen

5. Alueohjelman raportointipohja

6. Toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastuskertomus

7. Kehitysyhteistyöohjelman tarkastuskertomus ja yhteenvetomuistio

8. Kohdemaiden tilintarkastajien huomautukset ja seuranta


1. JOHDANTO

Vuosi 2015 oli Fida International ry:n 41. toimintavuosi kehitysyhteistyössä ja 12. toimintavuosi Ulkoasiain-

ministeriön kanssa solmitun kumppanuussopimuksen piirissä.

Tämä vuosiraportti esittelee Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt -kehitysyhteistyöohjelman 2014–2016

(jäljempänä Ohjelma) rakennetta ja sen toisen toimintavuoden 2015 tavoitteita ja tuloksia kumppanuussopi-

muksen piiriin kuuluvien hankkeiden osalta.

Fidalla oli vuonna 2015 seitsemän alueohjelman sisällä 63 hanketta (ja yksi erityisluvalla jatkunut ja alku-

vuonna 2015 päättynyt Etiopian hanke) sekä kolme tukihanketta Suomessa (evaluoinnit, kehitysviestintä ja -

kasvatus). Näiden lisäksi oli yksi EU-rahoitteinen kehitysyhteistyöhanke.

Hankkeita toteutettiin 28 maassa. Näistä toiminta loppui vuoden lopussa neljässä maassa eli Albaniassa, Bos-

nia-Hertsegovinassa, Pakistanissa ja Jordaniassa, jossa kuitenkin päätettiin pitää yllä mahdollisuuksia hanke-

toiminnan jatkamiselle pakolaiskriisin synnyttämien tarpeiden vuoksi. Vuoden alussa uusina hankkeina alkoi

4 hanketta ja vuoden lopussa päättyi 25 hanketta, joihin kaikkiin kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset

vaikuttivat.

Kaikista hankkeista on tehty erilliset hankeraportit ja päättyneistä hankkeista loppuraportit.

Alueohjelmat arvioivat myös palveluntuotannon ja vaikuttamistyön suhdetta hankkeissa. Yhteenvetona voi-

daan todeta palvelutuotantoa olevan 40 % ja vaikuttamistyötä ja kumppanin kapasiteetin vahvistamista 60

%.

Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain vuonna 2015 on esitelty seuraavan sivun taulu-

kossa (taulukko 1).


TAULUKKO 1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman hankkeet ja maat alueittain 2015

LÄNSI-BALKAN Albania 5093 Albanian yhteisökehitysohjelma 5094 Haavoittuvien henkilöiden integraatio Albaniassa

Bosnia-Hertsegovina 5470 Tuzlan yhteisökehitysohjelma 5475 Tarkoitus elämälle – koulutus- ja kulttuurikeskus Banja Lukassa

Kosovo 5485 Yhteisökehitysohjelma Milloshevassa 5486 Romaniyhteisön kehitysohjelma Kosovossa

Länsi-Balkan 5480 Länsi-Balkanin kestävän kehityksen edistämisohjelma

ITÄINEN AFRIKKA Burundi 5280 Pienviljelijöiden ruokaturvan kehittämisohjelma 5281 Nuorison koulutuksen ja yhteiskuntaan integroitumisen tukioh-jelma 5282 Kumppanin vahvistamishanke hiv/aids-kysymyksissä

Etiopia 5020 Bongan kaupungin ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5021 Kirkkojen ja yhteisöjen voimauttamisen tukiohjelma 5025 Haavoittuvien lasten ja perheiden tukiohjelma 5029 Vesihuollon kehittämishanke Moyalessa *

Kenia 5042 Kumppanien ympäristöosaamisen tukiohjelma 5044 Homa Bayn kummilapsihanke 5046 Kakamegan kummilapsihanke 5048 Katulapsityön tukiohjelma 5049 Maasai-tyttöjen ja yhteisöjen tukiohjelma

Tansania 5053 Mwanzan kummilapsihanke 5064 Vammaisten nuorten tukiohjelma

Uganda 5061 Ugandan kummilapsihanke

Itäinen Afrikka 5250 Kumppanien johtajuuden kehittämisohjelma 5251 Alueellinen kummilapsihankkeiden tukiohjelma 5252 Alueellinen ruokaturva- ja ilmastonmuutosohjelma 5260 Aluekoordinointi 5264 Alueellinen vaikuttamisohjelma 5266 Psykososiaalisen tuen ohjelma

LÄHI-ITÄ JA KESKI-AASIA (MECA-ALUE) Afganistan 5340 Vesi antaa elämää Irak (Kurdistan) 5440 Sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristön kehityksen tukiohjelma

Jordania 5411 Yhteisökehitysohjelma

Palestiinalaisalue 5430 Terveystietoutta Gazaan ja Länsirannalle

Tadžikistan 5320 Yhteisökehitysohjelma Khatlonin alueella 5323 Terveyttä klinikoilta kylille Khatlonissa ja Dushanbessa

Lähi-itä ja Keski-Aasia 5450 Aluekoordinointi 5451 Psykososiaalisen osaamisen vahvistaminen MECA-alueen hank-keissa

TUKIHANKKEET 5002 Tiedotus 5003 Evaluoinnit 5006 Kehityskasvatus

ETELÄ-AMERIKKA

Bolivia, Paraguay, Peru 5100 Kumppanien voimaannuttaminen sosiaaliseen vastuuseen

KAAKKOIS-AASIA

Kambodža

5190 Kyläkehitysohjelma

Laos 5162 Savannakhetin läänin yläasteiden ja lukioiden kehittämisohjelma 5163 Kyläkehitysohjelma Pohjois-Laosissa 5164 Nuorisokeskus Savannakhetissa

Myanmar 5131 Yhteisökehitysohjelma

Vietnam 5171 Vammaisten henkilöiden tukiohjelma

Kaakkois-Aasia 5500 Alueellinen koordinointi- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma 5501 Alueellinen vaikuttamisen ja voimaannuttamisen ohjelma

ETELÄ-AASIA

Bangladesh 5013 Slummiyhteisön kehittämishanke Dhakassa

Bhutan 5039 Luovat ajatukset – Taitavat kädet

Kiina 5126 Arvosta elämää, vaali terveyttä – terveyskasvatus- ja kehitysoh-jelma Kashgarin maaseudun naisille ja lapsille

Intia 5031 Yhteisön kapasiteetin kehitysohjelma 5032 Maharasthran kyläkehityshanke 5033 Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma 5036 Yhteisökehitys- ja kapasiteetin vahvistamisohjelma Nepal 5461 Kestävä toimeentulo ja lasten kehitys 5462 Maithilien voimaannuttamisohjelma 5463 Nuorisokeskusohjelma 5464 Lasta ei unohdeta 5465 Vesi-, sanitaatio- ja hygieniahanke

Pakistan 5360 Kumppanin voimaannuttaminen yhteisökehitykseen

Sri Lanka 5550 Yhteisön omistama ja sitä vahvistava lapsikeskeinen kehitys (3CORD)

Etelä-Aasia 5460 Aluekoordinointi ja kumppanin kapasiteetin rakennusohjelma

ITÄ-AASIA Pohjois-Korea 5210 Siemenperunan kehittämishanke 5211 Aluesairaaloiden kehittämishanke 5212 Hammashuollon tukiohjelma 5213 Kyläyhteisön terveyshanke

*hanke jatkui erityisluvalla vuoden 2015 puolelle Etiopian lopetusvaiheen pidennyttyä.


2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN RAKENNE JA TAVOITTEET

2.1. Fidan kehitysyhteistyöohjelman luonne

Fidan kehitysyhteistyötoiminnan vaikuttamisstrategia on temaattisesti ja alueellisesti laaja-alainen. Laaja-

alaisuus kumpuaa kumppanilähtöisyydestä ja siitä, että yhteisön ihmisten oikeudet määrittelevät hankkeiden

lähestymistapoja. Haavoittuvien ihmisryhmien oikeuksia on laiminlyöty, minkä vuoksi heidän tarpeensa

ovat monitasoisia ja kumuloituneita läpäisten koko elämän kirjon. Kokonaisvaltaiseen kehityskäsitykseen

kuuluu oleellisesti näiden marginalisoituneiden ihmisryhmien oikeuksien huomioiminen. Siihen liittyy myös

yksilöiden ja ryhmien tukeminen omien voimavarojen ja vaikuttamismahdollisuuksien löytämisessä ja sitä

kautta ihmisoikeuksien toteutumiseen pyrkimisessä.

Laaja-alaisuudesta seuraa, että hankkeissa voi olla useita eri toimintamuotoja ja hyödynsaajaryhmiä. Näitä

yhdistellen ja OECD/DAC-tyypittelyä mukaillen hankkeet voidaan jakaa viiteen tyyppiin, mikä auttaa saa-

maan yleiskuvaa Ohjelmasta (taulukko 2). Luokittelu kertoo pääasialliset hyödynsaajaryhmät eli hankkeessa

voi todellisuudessa olla useiden eri hanketyyppien alle sopivia toimintoja.

Ohjelman painotus on oikeuksien toteutumisessa eli haavoittuvien ihmisryhmien kuten naisten, lasten ja

nuorten sekä vammaisten henkilöiden pariin kohdistuvassa työssä (18 hanketta). Yhteisökehityshankkeita

on tämän tyypittelyn mukaisesti seuraavaksi eniten ja myös niissä köyhät ja haavoittuvat marginaaliryhmät

ovat suurin hyödynsaajaryhmä, koska hankkeiden painopiste on lapsissa, nuorissa ja muissa syrjityissä ryh-

missä (15 hanketta). Alueellisissa hankkeissa, joita oli seuraavaksi eniten, tuettiin kumppaneiden ja hanke-

toimijoiden kapasiteettia ja osaamista Ohjelman painopistealueiden mukaisesti (12 hanketta).

Alueohjelmat ovat erilaisia toimintaympäristöstä, kumppaneista ja yhteistyön vakiintuneisuudesta riippuen.

Toimintaa on pyritty sopeuttamaan kunkin yhteisön resursseihin sekä kehityshaasteisiin ja maiden omiin ke-

hityspoliittisiin suosituksiin.

TAULUKKO 2. Kehitysyhteistyöohjelman 2014 -̶2016 hankkeiden lukumäärät hanketyypeittäin ja alueittain,

vuoden 2015 tilanne.

Alueet/ Hanke-tyypit

1. Yhteisö-kehitys- hank-keet

2. Haavoittuvat erityisryhmät 3. Terveys ja koulu-tus

4. Ympä-ristö, ilmas-ton-muutos ja ruoka-turva

5. Alueelliset hankkeet koordinointiin, vaikuttamistyö-hön ja kapasi-teetin rakenta-miseen

Yhteen-sä a)

Vam-maiset henkilöt

b) Naiset ja tytöt

c) Lapset ja nuo-ret

d) Muut haa-voittuvat ryhmät

Länsi-Bal-kan

4 1 1 1 7

Etelä-Amerikka

1 1

Itäinen Af-rikka

2 2 1 4 2 4 5 20

Lähi-itä ja Keski-Aa-sia

2 1 2 1 2 8

Kaakkois-Aasia

3 1 1 1 2 8

Etelä-Aa-sia

3 1 6 2 1 2 15

Itä-Aasia 3 1 4 Yhteensä 15 3 2 12 1 11 7 12 63

Huom. Itä-Aasiassa on myös yksi EU-rahoitteinen hanke tyyppiä 4. Hanke ei ole tässä taulukossa mukana.


2.2. Fidan kehitysyhteistyöohjelman tavoitteet

Fidan kehitysyhteistyön perustehtävänä on tukea kestävää kehitystä kehitysmaissa sekä kehittää holistisesti

ja oikeusperustaisesti ihmisten hyvinvointia yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Painopistealueena ovat nuo-

ret ja lapset.

Vuosi 2015 oli Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt -kehitysyhteistyöohjelman toinen toimintavuosi. Oh-

jelman kehitystavoitteena (Programme Goal) on lisääntynyt kumppaneiden osallistuminen yhteiskuntansa

kestävään kehittämiseen ja lasten ja nuorten kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Oikeuksistaan tietoisen kan-

salaisyhteiskunnan vahvistuminen mahdollistaa kehitystä köyhyyden ja konfliktien rasittamissa hauraissa

Etelän yhteiskunnissa.

Edellytyksenä yhteisössä tapahtuville myönteisille muutoksille on yhteistyökumppanien vahvistuminen hal-

linnollisesti ja toiminnallisesti. Tähän Fidan ohjelmatoiminta antaa tukea, jotta kumppanien voimaantumisen

kautta haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeudet tunnistetaan yhteisöissä ja ne toteutuvat. Ohjelman välit-

tömänä tavoitteena (Programme Purpose) on vahvistuneiden – oikeudenmukaisten, välittävien ja vastuul-

listen – kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt.

Etelän kirkot ovat Fidalle kristillisenä toimijana luontaisia yhteistyökumppaneita. Kirkot ovat merkittäviä vai-

kuttajia yhteiskunnassa ja samalla lähellä haavoittuvia ihmisryhmiä, joiden aseman parantaminen on myös

osa kirkkojen omaa toimintanäkyä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa kirkkoja toimimaan oikeudenmukai-

sesti ja mahdollistaa niiden auttava työ haavoittuvien ihmisryhmien parissa. Samoilla kehitysperiaatteilla ja

kehitystavoitteilla toimittiin myös muiden kansalaisyhteiskunnan yhteistyötahojen kanssa.

Ohjelman kehitystavoitetta kohti pyrittiin alatavoitteiden (Programme Results) kautta. Seuraavalla sivulla lis-

tatut alatavoitteet määrittelivät alueohjelmien ja hankkeiden toimintaa painottuen kunkin kumppanin ja yh-

teisön kannalta olennaisilla tavoilla.


1. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN 2014 ̶2016 TAVOITTEET (RESULTS)

2.

1. HYÖDYNSAAJIEN, ERITYISESTI LASTEN JA NUORTEN, HYVINVOINNIN PARANTUMINEN

lasten ja nuorten terveyden, ravinnon ja koulutuksen parantuminen

köyhimmistä köyhimpien, syrjäytyneiden ja marginaaliryhmien hyvinvoinnin ja elämänhallinnan

kasvaminen, köyhyyden vähentyminen sekä parantunut ennaltaehkäisevä terveydenhuolto kou-

lutuksen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääntymisen kautta

köyhien yhteisöjen äänen kuuluminen ja vaikutusvallan lisääntyminen omien yhteisöjensä ja yh-

teiskunnallisissa asioissa

naisten, lasten, hiv-tartunnan saaneiden ja aidsiin sairastuneiden sekä muiden heikoimmassa

asemassa olevien aseman vahvistuminen (advocacy), samanarvoistuminen ja kuulluksi tulemisen

lisääntyminen

3. 2. YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN HALLINNOLLISEN JA TOIMINNALLISEN KAPASITEETIN VAHVISTAMINEN

yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta

myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokra-

tian edistämisessä

kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi

lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityi-

sesti etelä-etelä -sektorilla

hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demo-

kraattinen päätöksenteko ja vahvistunut korruption vastainen toiminta

kriisivalmiuden lisääntyminen

4. 3. SUOMALAISTEN SIDOSRYHMIEN LISÄÄNTYNYT TIETOISUUS FIDAN KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ JA SEN TULOK-

SISTA SEKÄ KUMPPANUUSMAIDEN KEHITYSKYSYMYKSISTÄ


3. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET GLOBAALILLA

TASOLLA

Kehitysyhteistyöohjelman 2014–2016 tavoitteiden mukaisesti kehitysvaikutukset ilmenivät kumppaneiden

toiminnallisena ja institutionaalisena vahvistumisena ja sitä kautta myönteisinä muutoksina haavoittuvien

ihmisryhmien, erityisesti lasten ja nuorten, elämässä (Ohjelman kehitystavoite – Goal). Ohjelman välitön

tavoite ilmeni vahvistuneiden kumppaneiden kautta voimaantuneina yhteisöinä (Ohjelman välitön tavoite –

Purpose). Molempiin tavoitteisiin pyrittiin Ohjelman alatavoitteiden 1. ja 2. saavuttamisella, mihin alueohjel-

mat tähtäsivät hanketason toimintojensa mukaisesti. Saavutetut paikalliset muutokset ja tulokset yhdistyvät

alueohjelmatasolla kokonaisuuksiksi, joita tarkastellaan ja esitellään seuraavassa Ohjelman näkökulmasta.

3.1. Hyödynsaajat

Hyödynsaajien lukumäärään vaikuttavat hankkeiden välittömien tulosten piirissä olevien sekä näiden kautta

hyötyvien yhteisöjen ja tahojen mukaan lukeminen. Hankkeiden vaikutus ulottuu siis merkittävästi laajem-

malle kuin niiden toiminnassa suoraan mukana oleviin ihmisiin. Määrällisiin lukuihin vaikuttaa myös se, miten

laajan kumppanikirkon kanssa yhteistyötä tehdään ja miten kumppani hyödyntää verkostojaan työn mo-

ninkertaistamisprosessissa. Määrällisiin tuloksiin pääseminen on hitaampaa hauraissa toimintaympäris-

töissä, mikä on tilanne useimmissa yhteistyömaissa. Fidan yhteistyömaiden sijoittuminen Fragility State In-

dexin (valtion hauraus indeksi) mukaan näkyy taulukossa 4. Taulukossa on rinnalla myös DAC-luokitus osoit-

tamassa, että on perusteltua toimia joissakin niistä maista, joiden DAC-luokitus on suhteellisen korkealla ta-

solla, mutta jotka FSI:n mukaan ovat erittäin hauraita.

Myös hankkeen luonne vaikuttaa hyödynsaajien lukumäärään, esimerkiksi vaikuttamistyön hankkeessa hyö-

dynsaajavolyymit ovat huomattavasti suurempia kuin vesi- ja saniteettihankkeessa. Hyödynsaajien arvioinnin

kriteerejä kehitettiin ja pyritään kehittämään edelleen, jotta eri alueiden arviot saadaan entistä vertailukel-

poisemmiksi. Toiminnan tuloksia ja vaikuttavuutta ei kuitenkaan voida mitata pelkästään hyödynsaajamää-

rien valossa, vaan tavoitteena on pitkäjänteinen työ kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi hauraissa

maissa.

Fidan ja kumppanien toiminnassa oli Ohjelman toisen toimintavuoden aikana mukana suorina hyödynsaajina

noin 360 000 kehitysmaiden ihmistä, joista lapsia ja alle 18-vuotiaita nuoria noin 124 000. Kuitenkin huomi-

oiden kumppaneiden verkostot ja alueellisten koordinaatio- ja temaattisten hankkeiden sekä vaikuttamis-

työn laajempi vaikutus, epäsuorien hyödynsaajien määrän voidaan arvioida nousevan noin 4,4 miljoonaan.

Laskentatavasta riippuen, eli jos mukaan lasketaan myös Itäisen Afrikan kumppanikirkkojen jäsenet, mikä

sinänsä on perusteltua, koska he ovat kumppaneiden toiminnan vaikutuspiirissä, luku on lähes kaksinkertai-

nen eli n. 8 miljoonaa.


TAULUKKO 3. Suorien hyödynsaajien arvioidut määrät eri alueilla

Alu-eet / Hanke-tyy-pit

Yhteisö-kehi-tys- hankkeet

Haavoittuvat erityisryhmät (vammaiset henkilöt, naiset ja tytöt, lapset ja nuoret)

Terveys ja koulutus

Ympäristö, ilmaston-muutos ja ruokaturva

Alueelliset hankkeet

Yhteensä

Lapset ja alle 18-v nuoret kaikista hanketyy-peistä erikseen

F M F M F M F M F M F M F M Länsi-Balkan

4 300 3 200 4 800 3 300 1 500 1 400 600 700 50 70 11 300 8 600 6 800 5 200

Etelä-Ame-rikka

5 800 6,000 - - 26 000 26 000 - - - - 31 800 32 000 31 000

Itäinen Afrikka

6 400 8 800 1 500 1 500 7 200 7 100 3 500 2 200 4 300 7 000 22 900 26 500

10 000

Lähi-itä ja Keski-Aasia

1 800 1 700 50 12 4 300 4 200 3 200 2 100 440 90 9 800 8 100 9 000

Kaak-kois- Aasia

7 900 8 900 3 000 3 400 2 800 2 600 - - 600 700 14 200 15 700 3 200

Etelä-Aasia

21 200 19 300 20 000 21 000 36 600 37 400 11 200 11 200 30 100 89 000 89 000 59 000

Itä- Aasia

- - - - 100 100 600 600 - - 700 700 N/A N/A

47 400 48 000 29 400 29 200 78 600 78 800 19 100 16 800 5 500 7 900 180 000 180 700

Yh-teensä

95 400 58 600 157 400 35 900 13 400 360 700 124 200

*) Nepalin valtion sääntö: alle 40-v. lasketaan nuoriksi

TAULUKKO 4. Fidan yhteistyömaiden Fragility Index.

Maa FSI Ranking (2015)* FSI group* DAC*

Afganistan 8 High Alert Least Developed Country

Albania 125 Low Warning Upper Middle Income Countries

Bangladesh 32 Alert Least Developed Country

Bhutan 74 Warning Least Developed Country

Bolivia 78 Warning Lower Middle Income Countries

Bosnia-Herzegovina 79 Warning Upper Middle Income Countries

Burundi 18 Alert Least Developed Country

Etiopia 20 Alert Least Developed Country

Intia 68 Warning Lower Middle Income Countries

Irak 12 High Alert Upper Middle Income Countries

Jordania 81 Warning Upper Middle Income Countries

Kambodzha 41 High Warning Least Developed Country

Kenia 21 Alert Other Low Income Country

Kiina 83 Warning Upper Middle Income Countries

Kosovo N/A N/A Lower Middle Income Countries

Laos 55 High Warning Least Developed Country

Myanmar 27 Alert Least Developed Country

Nepal 36 Alert Least Developed Country

Pakistan 13 High Alert Lower Middle Income Countries

Palestiinalaisalue N/A N/A Lower Middle Income Countries

Paraguay 103 Warning Lower Middle Income Countries

Peru 98 Warning Upper Middle Income Countries

Pohjois-Korea 29 Alert Other Low Income Country

Sri Lanka 34 Alert Lower Middle Income Countries

Tadzhikistan 57 High Warning Other Low Income Country

Tansania 63 High Warning Least Developed Country

Uganda 23 Alert Least Developed Country

Vietnam 97 Warning Lower Middle Income Countries

*source:fsi.fundforpeace.org/rankings-2015 & oecd.org/dac/stats


Tulosten arvioinnin aineistot ja niiden käsittely

Ohjelman toisen toimintavuoden tuloksia ja vaikutuksia selvitettiin alueohjelmaraportoinnissa. Alue-

päälliköt vastasivat raportin kysymyksiin hanke- ja aluekoordinaatioraporttien pohjalta sekä toimin-

nan monitoroinnin kautta tullutta tietoa hyväksikäyttäen (raporttipohja liite 5).

Aineistot analysoitiin

1. keräämällä alueohjelmien (ja hankkeiden) indikaattoreilla mitattuja ja raportoituja tuloksia

vastaavien Ohjelman indikaattoreiden alle

2. muiden narratiivisten vastausten osalta

a. poimimalla vastausten ja esimerkkien ydinkohdat ja taulukoimalla ne alueittain

tai

b. tiivistämällä samantyyppiset vastaukset otsikoiksi eri alueilta ja laskemalla alkupe-

räisten mainintojen määrä.


3.2. Yhteisöjen aseman ja hyvinvoinnin paraneminen

Kumppaneiden aktiivisen toiminnan kautta voimaantuneet yhteisöt on Ohjelman toinen päätavoite, johon

pyrittiin kohdistamalla toiminta haavoittuvimpien ja syrjäytyneiden ihmisryhmien tarpeiden mukaisesti. Tu-

loksen saavuttamista edisti kumppaneiden korkealaatuinen työ, verkostoituminen muiden toimijoiden ja vi-

ranomaisten kanssa sekä yhteisöjen ja niiden syrjittyjen ryhmien äänen kuuluminen päätöksenteossa.

Alueohjelmien mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toimintavuoden aikana kuvataan

taulukossa 5.

TAULUKKO 5. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen.

Ohjelman Tulos (Result) 1. Hyödynsaajien, erityisesti lasten ja nuorten, hyvinvoinnin parantuminen

Ohjelma-tason mit-tarit

Alueohjemien kehitystavoit-teet

Alueohjelmien mittarit Tilanne 31.12.2015

Lasten ja

nuorten pa-

rantunut ter-

veys, ravin-

non saanti ja

laatu

Lasten li-

sääntyneet

koulutus-

mahdollisuu-

det

Nuorten ja

naisten li-

sääntyneet

ammattikou-

lutus- ja työl-

listymismah-

dollisuudet

Hyödynsaa-

jien lisäänty-

nyt omaa

elämää kos-

keva päätän-

tävalta

Hankkeiden

vaikutus ym-

päristöön ja

ilmastomuu-

toksiin so-

peutumiseen

Parantunut

ruokaturva

Vahvistunut

toivon ja pa-

rantunut

asenneilma-

piiri yhtei-

söissä

Länsi Balkan Fidan kumppanit toi-mivat kestävän kehi-tyksen edesautta-miseksi Länsi Balka-nin alueella.

1. Alueen yhteisöissä toteutetaan CDE (Com-munity Development Education) ohjelmaa.

2. Bisnes- ja työllistymismahdollisuuksia on ke-hitetty kaikissa hankeyhteisöissä

3. Sosiaaliset tarpeet on huomioitu tehokkaasti kaikissa hanketoiminnoissa

4. Huolenpito syrjäytyneistä ihmisryhmistä on kasvanut.

1. Useita kumppanin kapasiteettia kasvattavia CDE-koulutuksia pidetty Balkanin kumppaneille, jotta he pystyvät aloittamaan itsenäisesti hankkeita.

2. Kumppaneiden parantunut tietoisuus, kyky ja tahto vähentää työttömyyttä ja edistää taloudellista kehitystä. Ihmisten tulon-hankkimista on tuettu mikroluototuksella.

3. Jokaisella kumppanilla on Kummilapsiohjema. 4. Kaikissa hankkeissa huomioidaan syrjäytyneiden ihmisryhmien

osalta sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Etelä-Amerikka Parantunut sosiaali-nen vastuu ja vahvis-tunut kansalaisyh-teiskunta alueella

1. Yhteisön arvostus kumppanin sosiaaliseen työhön on kasvanut.

2. Kumppani on aloittanut itsenäisesti sosiaali-sia hankkeita hankekaudella.

3. Kohdemaiden strategisesti tärkeät organisaa-tiot ja instituutiot käyttävät kumppaneiden asiantuntijoita

4. Kumppaneiden koulutusmateriaali vastaa yh-teisön tarpeisiin.

5. Yleinen asenne kumppanin työtä kohtaan yh-teisössä on parantunut.

1. Kumppaniyhteisön arvostus on lisääntynyt merkittävästi. Kumppaniyhteisön edustajia on haastateltu julkisessa mediassa toistuvasti.

2. Yhä useampi paikallinen seurakunta on löytänyt hanketoimin-

nan tarjoamien koulutuspakettien välityksellä oman toiminta-

tahon, jossa he haluavat olla itsenäisesti ja paikallisesti mukana.

3. Useat hanketyöntekijöittemme kouluttamat vapaaehtoiset

ovat vierailleet eri oppilaitoksissa ja nuorten tapahtumissa ja-

kaen ennaltaehkäisevää opetusta.

4. Hankemateriaalit ovat saaneet osakseen laajempaakin kiinnos-

tusta varsinaisen hanketoimintamme ulkopuolella.

5. Kumppaniyhteisöjen läsnäolo muiden alueella toimivien sosiaa-listen vaikuttajien tapahtumissa on lisännyt luottamusta ja ar-vostusta myös kumppanimme tekemään sosiaaliseen työhön.

Itäinen Afrikka Oikeuden mukai-nen ja turvallinen kansalaisyhteis-kunta, joka huolehtii haavoittuvien ryh-mien – erityisesti lasten ja nuorten – hyvinvoinnista.

1. Köyhyys ja epätasa-arvo vähentynyt Itäisessa Afrikassa.

2. Haavoittuvien ihmisryhmien ihmisoikeus-loukkaukset vähentyneet.

3. Vähentynyt lasten ja muiden haavoittuvien ihmisryhmien sairastavuus ja kuolleisuus.

1. Hankeraporttien mukaan hyödynsaajien ja yhteisöjen hyvin-vointi on parantunut.

2. Raportit osoittavat, että hankkeiden piirissä olleiden haavoit-tuvien ihmisryhmien tietoisuus ja ymmärrys ihmisoikeuksista on kasvanut.

3. Maakohtaiset tilastot osoittavat parantumista näiden tavoit-teiden osalta.

Lähi-Itä ja Keski-Aa-sia Paikallisten yhteisö-jen parantunut hy-vinvointi

1. Köyhien yhteisöjen ihmisten parantuneet mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä.

2. Parantunut terveystietoisuus ja elämänlaatu 3. Syrjäytyneiden ihmisryhmien parantuneet

kyvyt päästä vaikuttamaan yhteisöissään.

1. Jordanian ja Tadzikistanin kumppaniorganisaatioiden tekemän työn (esim. ammatillinen koulutus) tuloksena naisten mahdol-lisuudet toimeentulon parantamiseen ovat lisääntyneet.

2. Ihmisten terveystietoisuus on parantuntu Nabluksen alueella kumppanin (PBS) toiminnan tuloksena.

3. Vammaiset henkilöt ovat saaneet uusia taitoja vaikuttaa yhtei-sössään Nabluksessa.

Kaakkois-Aasia Kansalaisyhteiskun-nan vahvistunut rooli yhteisöjen ho-listisessa muutok-sessa

1. Haavoittuvilla ihmisryhmillä ja heidän organi-saatioillaan on vahva ääni keskustelussa ja heidän tarpeidensa ja oikeuksiensa esille tuo-misessa yhteisössä ja nämä ryhmät tunnista-vat Fidan kumppanikirkot myönteisinä muu-tosvaikuttajina yhteisöissään.

2. Myönteisiä muutoksia kohdeyhteisöissä mi-tattuna sosiaalisilla mittareilla kuten työlli-syys, vähentynyt korruptio, vähentynyt ih-miskauppa jne.

1. Toimintakumppanit osoittavat kykyä ottaa haavoittuvat ryh-mät mukaan toimintaan. He ovat kartoittaneet nämä ryhmät ja raporteista näkyy, että koulutusten ansiosta he tunnistavat tiettyjen ryhmien kuten vammaisten henkilöiden ja ihmiskau-pan uhrien, haavoittuvuuden.

2. Hankeraportit osoittavat useita myönteisiä muutoksia

Etelä-Aasia Haavoittuvien ryh-mien ja yhteisöjen elämänlaadun pa-rantuminen alueella

1. Joka vuosi alueella vähintään 6500 lapsen koulunkäyntimahdollisuudet ja riittävän kou-lutuksen saaminen on parantunut.

2. Alueella 2500 ihmisellä on kasvaneet mah-dollisuudet elinkeinon harjoittamiseen.

1. Vuonna 2015 yli 8500 lasta tuettiin kouluun Etelä-Aasiassa ja he saivat lapsiystävällistä opetusta.

2. Vähintään 560 ihmistä sai töitä tai aloitti oman yrityksen alu-eella. Lisäksi noin 4000 ihmistä sai erityyppisiä koulutuksia pa-rantaakseen toimeentulomahdollisuuksiaan.

Itä-Aasia Parantunut ravitse-mus ja terveysti-lanne

1. Parantunut terveys 2. Lisääntynyt ruokaturva 3. Lisääntyneet toimeentulomahdollisuudet. 4. Ehkäistävissä olevat sairaudet vähentyneet.

1. Hanke piirissä olleiden instituutioiden kapasiteetti kasvoi yh-teiskunnan palvelemisessa.

2. Sato ja ruuan jakelu pienenivät. (yleisesti maassa viime vuo-sina)

3. N/A 4. Hankkeiden piirissä olevat instituutiot paremmassa valmiu-

dessa.


Tuloksia köyhien yhteisöjen voimaantumisessa mitataan tarkemmin alueohjelmissa sovittujen hyvinvoinnin

näkökulmien kautta, joiden mukaan myös hankkeet on tyypitelty (luku 2). Mittareita alueohjelmille on muo-

dostettu ensimmäisen toimintavuoden aikana ja koska nykyinen Ohjelma on jatkumoa edelliseen ohjelma-

kauteen 2011-13, lähtötasona (Baseline) voidaan pitää edellisen Ohjelman loppuraportin tilannetta. Alueet

raportoivat tuloksista kooten tiedot hankeraporteista. Seuraavassa esitellään poimintoina hanketyyppien tu-

loksia alueilta alueohjelmien mittareiden kautta peilattuna. Huom. kaikilla alueilla ei toteuteta kaikkia han-

ketyyppejä.

3.2.1. Köyhien yhteisöjen voimaantuminen

Yhteisöjen kehittämishankkeet ovat olleet menestyksekkäitä, koska työ on ollut pitkäjänteistä ja henkilö-

kunta hyvin koulutettua. Kumppanit näkevät työn arvokkaana ja hyödyllisenä ja ovat siksi sitoutuneita siihen.

Myös paikallisten kyläyhteisöjen asukkaiden osallistuminen on vaikuttanut yhteisön omistajuuden syntymi-

seen ja voimaantumiseen. Yhteisöt ovat olleet tiiviisti itse mukana hankkeissa ja vastuullisten vapaaehtoisten

määrä on lisääntynyt. Osa heistä on itse entisiä hyödynsaajia, jotka haluavat antaa aikaansa, taitojaan, joskus

jopa taloudellista panostusta hankkeeseen, joka on tukenut heitä itseään. Työn tuloksena haavoittuvien ih-

misryhmien sosiaalinen asema on parantunut, syrjintä vähentynyt, tietoisuus omista oikeuksista ja integraa-

tio yhteiskuntaan on lisääntynyt.

TAULUKKO 6. Yhteisön mobilisointi

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: YHTEISÖN MOBILISOINTI

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2015 Länsi Balkan Nuorten ja lasten sekä naisten lisään-

tyneet taidot ja työllistymisen parane-minen

Englanninkielen kursseilla oli 1375 lasta, tietokonekursseilla 175 nuorta ja ammatillisilla kursseilla 47 henkilöä. Kummilapsiohjelman piirissä oli 500 perhettä

Etelä-Ame-rikka

Yhteisöjen halukkuus olla mukana kumppanimme järjestämissä tapahtu-missa.

Useat oppilaitokset ovat järjestäneet erilaisia vanhempain iltoja, joissa hanketyöntekijät ovat jakaneet ennalta-ehkäisevää informaatiota mm. huumevalistuksen, perheväkivallan jne. osalta. Oppilaitten vanhempien haluk-kuus olla mukana tämän kaltaisissa tapahtumissa oli merkittävä.

Itäinen Af-rikka

Kasvanut kansalaisyhteiskunnan osal-listuminen vaikuttamistyöhön

Vahvistuneet kumppanit ovat sitoutuneita ja ottavat aktiivisesti paikkansa kansalaisyhteiskunnassa.


N/A N/A

Kaakkois-Aa-sia

Parantuneet toimeentulo ja työllisty-mismahdollisuudet kohdeyhteisöissä

Laos: Köyhien perheiden lukumäärä on pudonnut 21,4 %. Vuonna 2013 varallisuusluokitus III:ssa oli 39,4 % perheistä ja vuonna 2014 26,4 %. Vuonna 2015 18 %. Mittaustavat olivat erilaisia, mutta näyttävät kuitenkin suuntaa siitä, miten perheiden varallisuus on parantunut. Myanmar: Hankehenkilökunnan havaintoja: perheet olivat aiemmin veloissa, mutta nyt heillä ei ole velkaa. Aiemmin ihmiset asuivat bambumajoissa, mutta nyt heillä on tiilikattoisia, puisia tai tiilistä tehtyjä mökkejä

Etelä-Aasia 1. Osallistuneiden lasten lkm alu-een aktiviteeteissa ja kerhoissa.

2. Etelä-Aasiassa parantuneet elin-keinon harjoittamisen mahdolli-suudet (koulutuksen saaneiden lkm)

3. Parantunut sanitaatiotilanne; vessojen lkm ja koulutuksen saa-neiden lkm vuosittain.

1. Noin 3800 lasta on osallistunut Kids’ Klubeihin. 2. Noin 4000 ihmistä sai koulutusta parantaakseen elinkeinon harjoittamistaan. 3. 500 käymälää rakennettiin. 50 000 ihmistä koulutettiin sanitaatiosta ja hygieniasta. Lisäksi Kiinassa

160 000 ihmisen tietoisuus hygieniasta parani.

Itä-Aasia N/A N/A

3.2.2. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema

Päähyödynsaajina kumppaneiden työssä ovat olleet haavoittuvat ja marginalisoituneet ihmisryhmät ja alike-

hittyneet yhteisöt. Haavoittuvat ihmisryhmät kärsivät monenlaisista ihmisoikeusrikkomuksista ja muista epä-

oikeudenmukaisista sosiaalisista käytänteistä. Esimerkiksi naiset ja tytöt voivat olla näkymättömiä ja tunnis-

tamattomia yhteisöissään. Vammaiset lapset piilotetaan yhteisöltä häpeän vuoksi eivätkä he ole arvokkaita

yhteisön jäseniä. Fidan kumppanit ovat jatkaneet tietoisuuden lisäämistä ja edistäneet jokaisen ihmisen ar-

voa ja oikeuksia. Suurimmalla osalla alueista, missä kumppanit ovat puuttuneet ihmisoikeuksien laiminlyön-


teihin, haavoittuvien ihmisryhmien elämänlaatu on parantunut. Toiminnan tuloksena aiemmin näkymättö-

mät heimot, yhteisöt ja ihmisryhmät tunnistavat nyt ihmisarvonsa ja heistä on tullut yhteisönsä aktiivisia

jäseniä.

TAULUKKO 7. Haavoittuvien ihmisryhmien parantunut asema.

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: HAAVOITTUVIEN IHMISRYHMIEN PARANTUNUT ASEMA

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2015 Länsi Balkan 1. Nuorten naisvankien parantunut

hyvinvointi 2. Naisiin ja lapsiin kohdistuva per-

heväkivalta on vähentynyt

1. Sadat tytöt ja naiset ovat tuen kautta pystyneet jättämään traumaattisen prostituution taakseen ja aloit-tamaan uuden elämän. Hankkeiden piirissä useat ihmiskaupan uhrit ovat integroituneet yhteiskuntaan.

2. Perheväkivalta on vähentynyt ja kodeissa on paremmat olosuhteet, BH. Eri aiheista on koulutettu 60 naista Kosovossa; elämäntaidot, ihmissuhteet, itseluottamus, käsityöt ja sosiaaliset taidot. 70 % naisista on saanut päätökseen yhden vuoden koulutuksen ja saanut töitä tai aloittanut omaa yritystoimintaa.

Etelä-Ame-rikka

1. Perheväkivallan ja hyväksikäytön potentiaalisten uhrien auttami-nen

2. Nuorten huumekokeilujen en-naltaehkäisy

1. Hanketoiminnalla on tavoitettu tuhansia nuoria, joille on annettu ennaltaehkäisevää tietoa perhe- ja sek-suaaliväkivallan todellisuudesta, ja sen kohteeksi joutumisen mahdollisuudesta.

2. Ennaltaehkäisevä huumevalistustoiminta pyrkii tarjoamaan nuorille terveitä vaihtoehtoja huumekokeilu-jen välttämiseksi.

Itäinen Af-rikka

1. Haavoittuvien ihmisryhmien hy-väksyminen ja osallistuminen pa-rantunut yhteisöissä.

2. Tansania: 202 kehitysvammaisen lapsen tila 458:sta rekisteröidystä on osoittanut kohenemista vanhem-pien Fidan työntekijöiden ohjeistamina antaman kuntouksen jälkeen. Kenia: Yhteisöä tuettiin tunnista-maan tyttöjen koulunkäynnin vähyys ongelmana, jossa sillä on ratkaisijan rooli. Alakoulujen opettajat ovat perustaneet ”tyttöjen muutoskerhon”. Kenia: katulapset ovat saaneet uuden mahdollisuuden, osa on palannut vanhempiensa luo ja monet ovat aloittaneet koulunkäynnin.


N/A N/A

Kaakkois-Aa-sia

1. Yhteisön lasten, nuorten ja hei-dän perheidensä parantunut elä-mänlaatu ja mahdollisuudet.

2. Vammaisten henkilöiden ja hei-dän perheidensä parantunut elä-mänlaatu ja mahdollisuudet.

1. Laos: Selvitys osoitti, että vapaaehtoisista (nuorista) 6/9 tunsi itsensä aiempaa varmemmaksi, 3/9 jotka eivät käyttäneet varmuus –sanaa, sanoivat tuntevansa arvonsa ja pystyvänsä ottamaan vastuuta elämäs-tään. Kaikki vapaaehtoiset sanoivat oppineensa uusia taitoja, 67% ryhmätyötaitoja, kaikki sanoivat oppi-neensa auttamaan toisia; 89% sanoi auttavansa nyt sydämestään. Lisäksi 56% sanoi opettajien huoman-neen muutoksen heissä ja 44% vanhempien huomanneen muutoksen.

- Terveellisen elämäntavan indeksi parani 8,6% (2013 0,58 →2015 0,63) - 35% vähennys nuorten ongelmaksi määrittelemää väkivaltaa yhteisössä

2. Vietnam: 80% 724:sta vammaisesta henkilöstä kumppanin verkostossa koki, että heillä on paremmat mahdollisuudet osallistua yhteiskunnan aktiviteetteihin ja 76% koki, että he voivat vaikuttaa päätöksiin oman elämänsä suhteen.

Etelä-Aasia 1. Alueen hankkeiden kautta lap-sien koulunkäynti on mahdollis-tettu ja koulutuksen taso paran-tunut (hankkeiden kauta innos-tettujen tai mahdollistettujen lasten lkm sekä koulutettujen opettajien lkm)

2. Terveyskasvatusta saaneiden las-ten ja nuorten määrä on noussut alueella.

1. 8500 lapsen mahdollisuudet päästä kouluun ovat parantuneet ja lapsilähtöistä opetusta annetaan Fidan tukemissa kouluissa. 380 opettajaa on saanut lapsilähtöistä koulutusta tai tukea siihen, kuinka opetetaan terveysasioista.

2. 46 100 lasta sai terveyskoulutusta tai osallistui terveys leirille (heistä 40 700 lasta Kiinassa)

Itä-Aasia N/A N/A

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANEMINEN JA OIKEUKSIEN HUOMIOONOTTAMINEN

Kumppaneiden tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut koulutusten ansiosta. Samaan aikaan lisääntynyt

omistajuus hankkeista ja hyvä paikallistuntemus ovat auttaneet avun kohdentamisessa kaikkein haavoittu-

vimpiin lapsiin ja nuoriin. Suuri osa hyödynsaajista kuuluu juuri tähän ryhmään. Lasten ja nuorten elämän-

taidot, oikeuksien toteutuminen, kouluun pääsy, terveys, turvallisuus, itsetunto, ja psykososiaalinen hyvin-

vointi ovat parantuneet hankkeiden piirissä. Seuraavassa on koottu esimerkkejä alueilta lasten ja nuorten

hyvinvoinnin paranemisesta ja oikeuksien toteutumisesta Fidan Kummilupauksesta kumpuavien aspektien

valossa (taulukko 8). Narratiivisen aineiston analyysissa mainintojen määrä osoittaa suuntaa, mitkä osa-alu-

eet ovat olleet keskeisimpiä ja useimmissa hankkeissa huomioituja.


TAULUKKO 8. Lasten ja nuorten parantunut hyvinvointi ja toteutuneet oikeudet (P-Korea ei mukana)

Saavutettuja tuloksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin paranemisessa ja oikeuksien toteutumisessa alueilla 2015 Aspekteja

Tuloksia (luvut= tulosten mainintojen määrä aineistossa) Mai-nintoja

Lisääntynyt tur-vallisuus

Oppilaiden ja opettajien tietoisuus ihmiskaupasta on lisääntynyt (Kaakkois-Aasia 5, Balkan) 6

Lasten ja nuorten turvallisuus on parantunut koulutusten ja kouluun pääsyn avulla (Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia, MECA, Bal-kan) 4

Vammaisten lasten fyysinen turvallisuus on parantunut (Kaakkois-Aasia, MECA) 2

Lapset osaavat paremmin vähentää ja ehkäistä lasten hyväksikäyttöä (Kaakkois-Aasia)

Vanhempien ja opettajien tiedot lasten turvallisuuden lisäämisestä ovat parantuneet lastensuojelukoulutusten ansiosta (Kaakkois-Aasia 5, Etelä-Aasia, MECA 4) 9

Useimmilla kumppaneista on lastensuojeluohjeisto (Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 4

Lasten, nuorten, vanhempien ja opettajien tietoisuus hyväksikäytön ennaltaehkäisemisestä ja esille tuomisesta on parantu-nut (Etelä-Amerikka, MECA, Balkan) 3

Lasten ja nuorten tietoisuus huumeiden ja tupakan vaaroista on parantunut (MECA, Etelä-Amerikka) 2

Ymmärrys traumatisoituneiden lasten kanssa toimimisesta on parantunut (MECA)

Lapsiavioliitot ovat vähentyneet (Balkan)

33

Terveempi elä-mäntapa ja pa-rantunut fyysi-nen ja psyko-sosiaalinen ter-veys

Hankehenkilökunnan ja vapaaehtoisten tietoisuus psykososiaalisesta terveydestä ja ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta on parantunut (Kaakkois-Aasia, Itäinen Afrikka) 2

Lasten terveys ja peruskunto on parantunut (vapaa-ajan aktiviteettien, ja mm. pienen klinikan avaamisen ansiosta) (Kaak-kois-Aasia 2, Etelä-Amerikka, Balkan 2) 5

Lasten ja nuorten HIV/AIDS tietoisuus on parantunut (Kaakkois-Aasia)

Luotettavien aikuisten antama ja vertaistuki ovat parantaneet lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia (Kaakkois-Aa-sia, Etelä-Aasia, MECA) 3

Vammaisten lasten motoriset taidot ovat parantuneet (Kaakkois-Aasia)

Lasten terveys (ml. suunterveys) on parantunut hygienia-, sanitaatio- ja terveyskoulutusten myötä (Kaakkois-Aasia 2, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 5

Parantunut ruokaturva ja monipuolisesta ravinnosta opettaminen on lisännyt lasten terveyttä (Itäinen Afrikka, Etelä-Ame-rikka, MECA) 3

20

Lisääntynyt pääsy koulutuk-seen/ vammais-ten lasten li-sääntynyt pääsy koulutukseen

Kohdealueen uudet tai saneeratut koulut ovat esteettömiä (Kaakkois-Aasia, Etelä-Aasia) 2

Hanketiimien, kumppaneiden ja sidosryhmien (mm. opetusalan viranomaiset) tietoisuus vammaisuudesta, inklusiivisesta koulutuksesta ja lasten oikeuksista on parantunut koulutuksilla (Kaakkois-Aasia 3, Itäinen Afrikka, Etelä-Amerikka) 5

Lasten poisjääminen koulusta on vähentynyt rohkaisun ja tukemisen ansiosta (Kaakkois-Aasia 2, Balkan 1) 3

Vammaisten lasten pääsy kouluun ja koulutuksiin on parantunut (Kaakkois-Aasia 3, MECA) 4

Vammaisten lasten inklusiivinen opetus, tukeminen oppimisessa ja opettajien kouluttaminen ovat parantaneet heidän oppi-mistaan ja tukiverkosto on vahvistunut. (Kaakkois-Aasia, Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA) 4

Vanhemmat ovat ymmärtäneet koulutuksen tärkeyden ja saanet osin tukea lasten koulutukseen (Kaakkois-Aasia 2, Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 6

Kumppanikirkon tilat ovat esteettömiä ja viittomakieltä käytetään kuulovammaisten tukena. (Etelä-Amerikka)

IDP perheiden lapset saavat alennusta päiväkotimaksuista, mikä mahdollistaa myöhemmin myös kouluun pääsyn, jonne on ehtona päiväkotitausta (MECA)

Tyttöjen koulutuksen tärkeys on valtavirtaistettu kaikkiin toimintoihin; vanhempien asenne romaaniyhteisöissä tyttöjen kou-lunkäyntiä kohtaan on muuttunut ja tyttöjen koulussa käynti on lisääntynyt (MECA, Balkan) 2

28

Lisääntynyt tie-toisuus lasten oikeuksista ja tasa-arvosta yh-teisössä

Kumppaneiden, hanketiimien, yhteisöjen ja sidosryhmien tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut ja he haluavat järjes-tää/ovat järjestäneet aiheesta koulutuksia opettajille (Kaakkois-Aasia 4, Balkan 2) 6

Tietoisuus lasten oikeuksista on parantunut lasten suojelun, seksuaalikasvatuksen ja ihmiskaupan koulutusten tuloksena (Kaakkois-Aasia, Etelä-Amerikka, MECA 2) 4

Kaikissa hankkeissa huomioidaan lasten oikeudet läpileikkaavana teemana (Itäinen Afrikka, Etelä-Aasia) 2

Päiväkotien opettajat ovat tiedostaneet vammaisten ja lasten oikeudet sekä inklusiivisen koulutuksen merkityksen (MECA 2)

Lapset ovat tunnistaneet oman arvonsa ja syrjintä on vähentynyt romaaniyhteisössä (Balkan)

15

Lisääntyneet mahdollisuudet päätöksente-koon lapsilla ja nuorilla itseä koskevissa asi-oissa

Lapset ja nuoret ovat motivoituneet ottamaan osaa keskusteluihin ja rohkaistuneita tekemään itseään koskevia päätöksiä yhteisöissä, myös kohdealueiden kouluissa (Kaakkois-Aasia 2, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, Itäinen Afrikka) 5

Nuoret osallistuvat nuorisokeskusten toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja monitorointiin sekä päätöksentekoon (Kaakkois-Aasia 2)

Vammaiset lapset ovat saaneet äänensä kuuluviin apuopettajien avulla (Kaakkois-Aasia)

Lasten kuuleminen päätöksen teossa on valtavirtaistettu kaikkiin toimintoihin (MECA, Balkan) 2

10

Lisääntyneet mahdollisuudet vapaa-ajan akti-viteetteihin

Lapset ja nuoret ovat päässeet osallistumaan urheiluun, musiikkiin, kursseille ja oppilaiden vapaaehtoisohjelmiin (Kaakkois-Aasia 5, Itäinen Afrikka 2, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, MECA, Balkan) 10

Vanhemmat ovat ymmärtäneet roolinsa vammaisten lasten tukijoina yhteisössä (Kaakkois-Aasia)

Tyttöjen ja poikien tasapuolista osallistumista vapaa-ajanaktiviteetteihin on edistetty hankkeissa (MECA)

12

Lasten lisäänty-nyt yhteisölli-nen omistajuus työstä

Nuoret vapaaehtoiset suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toimintoja (Kaakkois-Aasia)

Nuorilla vapaaehtoisilla on omia itsenäisiä hankkeen ulkopuolisia sosiaalisia toimintoja (Kaakkois-Aasia)

Lapset, nuoret ja vanhemmat ovat ottaneet vastuuta aikaisempaa enemmän lapsiin ja nuoriin kohdistuvasta toiminnasta (Kaakkois-Aasia 4, Balkan, Etelä-Aasia) 6

Nuoret ovat tulleet tietoisiksi vaikutusmahdollisuuksistaan yhteisössään (MECA)

9

Apu kohdistuu kaikkein haa-voittuvimpiin lapsiin

Kaikkein haavoittuvimmat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät lapset, joilla on riski joutua ihmiskaupan uhreiksi, ja joiden asuinalueita useat muut toimijat välttelevät, ovat hankkeiden hyödynsaajia (Kaakkois-Aasia 5, Etelä-Amerikka, Etelä-Aasia, MECA, Itäinen Afrikka) 9

Hanketoimijat ovat tulleet tietoisiksi kaikkein haavoittuvimpien lasten ja nuorten, mm. HIV/AIDS sairastuneiden, vammaisten ja romaanilasten, tarpeista ja oikeuksien toteutumattomuudesta (Kaakkois-Aasia, Balkan) 2

Haavoittuvat ryhmät on kartoitettu, jolloin voidaan kohdistaa apu kaikkein haavoittuvimpiin (Kaakkois-Aasia)

12

Yhteensä 139


Useat kumppanit Itäisessä Afrikassa, Etelä-Aasiassa, Balkanilla, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa ovat laatineet

lastensuojeluohjeistot. Lasten suojelua on muutenkin pidetty aktiivisesti esillä hankkeissa ja tietoisuuden

parannuttua myös lasten turvallisuus on parantunut. Lasten ja nuorten fyysinen ja psykososiaalinen terveys

on parantunut terveyskasvatuksen kautta. Balkanilla 250 kummilapselle tehdyssä kyselyssä yli 50 % vastasi,

että terveysasiat ovat tärkeintä, mitä he ovat työpajoissa oppineet; eniten vastauksissa nousi esiin sen oppi-

minen, ettei tule käyttää huumeita, alkoholia tai tupakoida. Toiseksi eniten vastauksissa todettiin, että kou-

lutuksen ansiosta he olivat oivaltaneet, että terveys on tärkeä asia.

Tyttöjen, vammaisten lasten ja lasten oikeutta koulutukseen on painotettu, mikä on lisännyt pääsyä koulu-

tukseen. Vammaisten lasten osallistuminen koulutukseen on mahdollistunut, kun kouluja on muutettu es-

teettömiksi rakentamalla ramppeja ja opetushenkilöstöä on koulutettu. Balkanilla lasten koulunkäynti lisään-

tyi Albanian romaaniyhteisössä 40 prosentista 79 prosenttiin ja Bosniassa 50 prosentista 100 prosenttiin

hankkeiden aikana.

Lasten oikeuksien toteutumista ja tasa-arvoa on parannettu yhteisöissä koulutusten ja erilaisten aktiviteet-

tien kautta. Kaikissa alueohjelmissa hyödynsaajille on järjestetty koulutusta lasten oikeuksista ja tasa-arvoi-

suudesta. Tietoisuuden lisäännyttyä Nepalissa vanhemmat vetosivat lasten oikeuksiin pitääkseen koulun

avoimena kolmen kuukauden lakon aikana.

Lasten ja nuorten mahdollisuudet päätöksentekoon itseä koskevissa asioissa ovat lisääntyneet. Esimerkiksi

Itäisessä Afrikassa Mwanzassa perustettiin Lasten Parlamentti, jotta lasten ääni kuuluisi heidän hyvinvointi-

aan koskevassa keskustelussa.

Lasten vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat lisääntyneet. Hankkeissa on mahdollistettu esimerkiksi taiteen

harrastaminen, viikoittaiset salibandyharjoitukset ja säännölliset elokuvaillat. Balkanilla Bosniassa nuorten

miesten aktivoimiseksi ja pitämiseksi pois kaduilta aloitetun salibandy – ohjelman tuloksena 20 nuorta miestä

treenaa ja kilpailee Bosnia-Hertsegovinan liigassa ja parantaa yhteisönsä mainetta.

Lasten yhteisöllinen omistajuus on parantunut, kun lapset, perheet ja yhteisöt ovat osallistuneet hankkeiden

suunnitteluun ja toteutukseen. Yhteisön komiteoiden omistajuus kyläterveystyössä on lisääntynyt Länsi-Bal-

kanilla ja Kambodžassa. Laosissa nuoret keräsivät omatoimisesti lahjoituksina ystäviltään vaatteita, kirjoja,

ruokaa ja toimittivat ne maaseudun lapsille.


3.2.3. Terveys ja koulutus

Yhteisöjen hyvinvointia on tuettu puhtaan veden ja sanitaatiotilojen järjestämisellä, tietoisuuden lisäämi-

sellä, hygieniakurssien sekä psykososiaalisten koulutusten ja työpajojen järjestämisellä sekä lääkäreiden ja

klinikoiden työntekijöiden koulutuksella. Fidan kumppaneiden työ terveyskysymyksissä on kohdistunut haa-

voittuviin ihmisryhmiin kuten naisten, lasten ja vammaisten henkilöiden sekä syrjäytyneiden yhteisöjen hy-

vinvoinnin lisäämiseen. Lasten terveys on parantunut hankkeiden piirissä merkittävästi.

Opettajia on koulutettu, mikä on edistänyt lasten oppimista ja koulussa pysymistä. Opettajat osaavat myös

paremmin ottaa huomioon vammaisten lasten erityistarpeet, jolloin vammaisten lasten oppiminen on pa-

rantunut. Esteettömät koulut, jotka ovat tietoisuuden lisääntymisen tulosta, ovat myös mahdollistaneet kou-

lunkäynnin. Vanhemmat ovat oivaltaneet koulutuksen merkityksen ja pyrkivät saamaan lapsensa, myös vam-

maiset, kouluun.

TAULUKKO 9. Terveys ja koulutus

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: TERVEYS JA KOULUTUS

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2015 Länsi Balkan N/A N/A

Etelä-Ame-rikka

1. Oppilaitosten kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten lkm

2. Opetustilaisuuksiin osallistunei-den lasten ja nuorten lukumäärä

1. Kuluneen hankekauden aikana kumppaniedustajamme solmivat tai uusivat kymmeniä eri yhteistyösopi-muksia ennaltaehkäisevän tukitoimen mahdollistamiseksi oppilaitosten lapsille, nuorille, opettajille, sekä oppilaitten vanhemmille.

2. Hankekauden aikana tavoitettujen oppilaiden lukumäärä kohosi jälleen useampaan tuhanteen.

Itäinen Af-rikka

1. Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut hyvään suuntaan en-naltaehkäisevän terveydenhuol-lon ja haitallisten kulttuuristen käytänteiden suhteen

1. Burundi: HIV/AIDS koulutukset ovat muuttaneet CEPBU:n johtajien asenteita. HIV/AIDS aktiviteetit ovat jatkuneet erityisesti ranskankielisen materiaalin saamisen ansiosta. Maasai-tyttöjen tukihanke on Kenian hallituksen hankkeen rinnalla rakentanut haitallisen ympärileikkaus-riitin tilalle vaihtoehtoista ”riittiä”, jossa tytöt saavat valmennusta itsetuntoon, genderiin ja koulutuksen tärkeyteen liittyen.


N/A N/A

Kaakkois-Aa-sia

1. Hyödynsaajien kokevat merkittä-vän muutokset parempaan koh-dekoulujen laadussa

2. Kasvanut ymmärrys ehkäisevät terveydenhuollosta ja yleisestä terveystasosta perheissä koh-deyhteisöissä.

1. Laos: Raportit eri kouluista osoittavat, että opettajien koulutustaso on parantunut ja epäpäteviä opettajia ei ole enää. Oppilaat ottavat aktiivisemmin osaa aktiviteettien järjestämiseen, koulualueesta ja omasta yhteisöstä huolehtimiseen. Oppilaiden määrä per luokkahuone väheni esim. Phondeuan yläkoulussa 51,4:stä 48,1:teen. Myös tunneilta poissaolojen määrä putosi 34%:sta 18%. mikä näyttää 16 % vähennystä vuoteen 2014. Lukutaidottomuus kohdealueella on raportoitu vähentyneen 4,6%.

2. Laos: Infektiotaudit ovat vähentyneet kaikissa kylissä arviolta 20%. Myanmar: Aiemmin ihmiset saattoivat kuolla tavallisiin sairauksiin (lähetetty sairaalaan liian myöhään), mutta nyt pienten klinikoiden ja koulu-tuksen ansiosta apu saadaan ajoissa eikä sairauden johda kuolemaan. Lapsilla on matoja, mutta nyt he saavat lääkitystä ja lasten terveys on parantunut. Ravitsemusopetus vaikuttaa terveyteen positiivisesti ja kyläläiset ovat ymmärtäneet ruokaryhmiä ja niiden tärkeyttä. Hygienia on parantunut ja lapset ovat puh-taampia.

Etelä-Aasia N/A N/A

Itä-Aasia 1. Parantunut diagnostiikka poten-tiaali ja palvelu provinssien sai-raaloissa.

2. Diagnostististen tutkimusten määrä vuosittain

1. Parantuneet lääketieteelliset laitteet ja koulutettu henkilökunta ovat lisänneet tarkkojen diagnoosien te-kemistä.

2. Vuosittain tehtyjen diagnoosien määrä ja laatu ovat parantuneet.

3.2.4. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot

Ohjelman yhtenä painopisteenä on ruokaturvan paraneminen ja elinkeinomahdollisuuksien lisääminen. Tu-

loksia on jo saavutettu erilaisten vaihtoehtoisten viljelymenetelmien, käsityötaitojen ja yritystoiminnan kou-

lutusten kautta sekä mikroluototuksen avulla. Ympäristön suojeleminen ja ilmastomuutokseen sopeutumi-

nen olivat hankkeissa myös koulutusten ja aktiviteettien teemoina itsenäisesti tai liittyen ruokaturvahankkei-

siin.

TAULUKKO 10. Ympäristö, ruokaturva ja elinkeinot.

Hyvinvoinnin näkökulma/Hanketyyppi: YMPÄRISTÖ, RUOKATURVA JA ELINKEINOT

ALUE Mittari Tilanne 31.12.2015


Länsi Balkan 1.Elinkeinot ja ruokaturva 2. Tehokkaampi maanviljely ja parantunut tulo-taso

1.Kumppani on edistänyt puiden istutusta. Lapsia on opetettu luonnonsuojelusta ja jätehuollosta ym-päristön puhtaanapitämiseksi. 2. Albania: Maanviljelijöiden sadot ovat parantuneet ja tulot nousseet koulutusten (mm. tuholaistor-junnan oppeja) ja sitä kautta kehittyneen yhteistyön ansiosta.

Etelä-Ame-rikka

N/A N/A

Itäinen Af-rikka

1.Yhteisöjen parantunut ruokaturva uusien maanviljelyskäytänteiden ansiosta.

1. Burundi: Ruokaturvan ja ilmastonmuutoksen ohjeistus on valmis ja tarvitsee vain CEPBU:n komitean vahvistuksen ennen painattamista ja jakelua. Parantuneet viljelymetodit ja ruuan varastointi ovat kas-vattaneet satoja. Kenia: Yhteisöjen herättely ympäristöasioihin ja ”Vihreän koulun konsepti” nosti tietoisuutta ympä-ristö asioista. Viidellä alueella 307 maanviljelijää toteutti säästävää maanviljelyä ja otti käyttöön Zi-pit-teknologian ja lehtikatteella peittelyn, mikä vähensi heidän riippuvuuttaan sadeajoista. Mallitiloja perustettiin 4 yhteisöön yhdessä 93 taimiston kanssa. Ympäristönsuojelua ja ruokaturvaa opetettiin 15 koulussa ja 100 opettajalle.


N/A N/A

Kaakkois-Aa-sia

N/A N/A

Etelä-Aasia N/A N/A

Itä-Aasia 1. Koko perunasato on varastoitu asianmukai-sesti. 2. Perunavarastot on rakennettu valmiiksi.

1.Hankemaatiloilla koko perunasato on varastoitu asianmukaisesti. 2.Hankemaatilan (Amdu Farm) perunavarasto on valmis. Se toimii mallitilana ja koulutuskeskuksena, missä järjestetään koulutuksia provinssin ja alueen maatiloille. (Tarkkojen tietojen saaminen on edelleen haasteena)

3.2.5. Ihmisoikeuksien toteutuminen

Fidan kaikessa toiminnassa noudatetaan oikeusperustaista lähestymistapaa. Syrjittyjen ja haavoittuvien yh-

teisöjen puolesta puhuminen on keskeinen osa Fidan identiteettiä. Hankeissa tuetaan avointa ja tasa-arvoista

kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua. Fidalla on myös varsinaisia ihmisoikeushankkeita, kuten pakkoavioliit-

toja ja ympärileikkausta pakenevien Maasai-tyttöjen hanke sekä alueelliset vaikuttamishankkeet Itäisessä Af-

rikassa ja Kaakkois-Aasiassa.

Länsi Balkanilla kaikki kumppaneiden hankkeet ovat epäsuorasti kohdistuneet ihmisoikeuksien toteutumisen

tukemiseen. Mutta erityisesti ihmiskaupan uhrien parissa työn voidaan katsoa liittyvän suoraan ihmisoikeus-

kysymyksiin, kun heitä pyritään integroimaan yhteiskuntaan. Albanian hankkeessa, jossa vankien ja ex-van-

kien olosuhteita ja paluuta yhteiskuntaan tuetaan, kumppani on onnistunut saamaan muutosta parempaan

ihmisoikeuksien toteutumisessa kouluttamalla vankilan hallintoa, joka havahtui vankien tilanteesta ja alkoi

nostaa sitä Albanian hallituksen tietoisuuteen.

Ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä kysymyksiä nostetaan esiin Etelä-Amerikassa erityisesti valtavirtais-

tamisteemoista koulutettaessa. Naisten ja lasten oikeuksista puhuminen on ollut keskeisesti esillä näissä ta-

pahtumissa. Perheväkivallan ehkäisemisessä on korostettu ja saatu yhteisöt ymmärtämään kunkin maan lain-

säädännöllisiä linjauksia näiden kohderyhmien oikeuksista ja niiden rikkomisesta. Samalla kumppaniyhteisö-

jen edustajat ovat Twin-track -periaatteen mukaisesti pyrkineet auttamaan kyseisten oikeuksien loukkauksen

kohteeksi joutuneita uhreja sekä väkivallan tekijöitä.

Itäisen Afrikan kirkkokumppaneille ja hanketoimijoille on ollut tärkeää opettaa ihmisoikeuksista ja sosiaali-

sesta vastuusta teologisesta näkökulmasta. Organisaatioiden johtajien täytyy ymmärtää ihmisoikeusasiat

heidän omasta arvopohjastaan käsin, jotta järjestöt voivat tukea niiden toteutumista. Lasten, perheiden ja

yhteisöjen kanssa toimivissa hankkeissa opetetaan ihmisoikeusteemoista, kun taas haavoittuvien ihmisryh-

mien ruokaturvaa ja elinolosuhteita parantavissa hankkeissa tunnistetaan ihmisoikeuksien toteutumatto-

muus juurisyyksi ongelmiin. Lasten oikeudet ovat myös kummilapsiohjelman lastenkerhojen yhtenä aiheena.

Kulttuuriset ja poliittiset eroavaisuudet alueen eri maiden välillä tekevät ihmisoikeusasioiden havainnoin-

nista haasteellista. Esimerkiksi Etiopian hallitus ei salli järjestöjen tehdä vaikuttamistyötä tai opettaa ihmis-

oikeuksista.

Myös Kaakkois-Aasiassa tavoitteena on nostaa kumppaneiden ja yhteisöjen ymmärrystä ihmisoikeuksista.

Laosissa lastensuojelu-koulutuksissa on tuotu esiin lasten arvoa ja heidän oikeuksiaan. Mukana olleet pro-

vinssin viranomaiset (Education and Sport Office ja Foreign Affair Office), kyläläiset, vanhemmat, opettajat ja

vapaaehtoiset kertoivat aiemmin ymmärtäneensä ihmisoikeuksia vain teoriassa, mutta koulutuksen jälkeen


käytännössä. Gender-teemat ovat myös olleet vahvasti mukana ja niissä aktiviteeteissa on haluttu vahvistaa

osallistujien itsetuntoa sekä ymmärrystä jokaisen yksilön arvosta ja toisten kunnioittamisesta. Hankkeessa

pyritään myös rohkaisemaan etnisten vähemmistöryhmien nuoria ja muuttamaan muiden asenteita heitä

kohtaan. Vietnamissa vammaishankkeessa on pyritty vaikuttamaan vammaisten lasten, mukaan lukien tyttö-

jen, vammaisten työttömien henkilöiden, vakavasti vammaisten sekä heidän vanhempiensa oikeuksien to-

teutumisen puolesta. Hanke ei pyri vain ottamaan huomioon ihmisarvoa ja tasapuolista kohtelua vaan pyrkii

vaikuttamaan oikeuksien puolesta, muuttamaan huolenpidon asenteita ja arvoja sekä tukemaan jokaisen yk-

silön arvon tunnistamista yhteisössä. Maassa, jossa korruptio rehottaa, tällainen hanke on tärkeä. Siinä ak-

tivoidaan ja varustetaan hyödynsaajia niin, että he asenteiden muututtua alkavat toimia arvopohjalta, jolla

pyritään kestäviin vaikutuksiin oikeudenmukaisemman yhteiskunnan saavuttamiseksi. CHE-ohjelman työ

Kambodẑassa on ihmisoikeusperustaisten ohjelmien kanssa samansuuntaista. Se keskittyy ihmisryhmiin,

jotka ovat yhteisön heikoimpia ja vahvistaa heitä löytämään omat oikeutensa maansa kansalaisina ja vaati-

maan niiden toteuttamista. Kohdeyhteisöissä on pyritty edistämään kaikkien haavoittuvien ihmisryhmien oi-

keuksien toteutumista. Hanke tukee suoraan myös tiettyjen oikeuksien - kuten oikeus koulutukseen, hyvään

terveyteen ja puhtaaseen veteen - toteutumista käytännössä. Alueellisissa hankkeissa pyritään koulutta-

maan, antamaan teknistä tukea ja konsultoimaan kumppaneita, hanketoimijoita ja muita oleellisia sidosryh-

miä ihmisoikeusperustaisten hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Haavoittuvien ihmisryhmien ase-

maan ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen pyritään vaikuttamaan sekä heidän yhteisöissään, että valtion

viranomaisten taholla.

Etelä-Aasian hankkeita toteutetaan köyhien ja syrjittyjen ihmisten parissa. Kun nämä ihmiset saavat työkaluja

(lukutaidon, ammatillista osaamista jne.) oman elämänsä rakentamiseen, he voimaantuvat myös vaatimaan

oikeuksiaan. Yhteisöperustaiset toimintatavat hankkeissa varustavat heitä myös toimimaan yhdessä ja saa-

maan äänensä kuuluviin. He ovat alkaneet vaatia henkilöllisyyspapereita, sähköä, asianmukaisia kouluja jne.

Kaikki tämä toiminta hankkeissa vaikuttaa ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta haavoittuvien ihmisryh-

mien elämässä. Kumppanijärjestöt, jotka toimivat näiden ryhmien parissa, nostavat heidän ääntään kuuluviin

myös valtion viranomaistasolle.

3.3. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen

Ohjelman tuloksia mitataan myös toisen pääkomponentin tavoitteiden toteutumisena eli kumppanien voi-

maantumisena hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin lisääntymisen kautta kansalaisyhteiskunnan

merkittäviksi toimijoiksi. Ohjelmaa toteutettiin 50 pääkumppanin kanssa. Yhteistyön periaatteina on kump-

paneiden itsenäisyyden ja hallinnollisten rakenteiden kunnioittaminen. Aito yhteistyö on yhdessä oppimista

on-the-job -mentoroinnin ja koulutusten kautta. Kumppaneiden voimaantumisprosessien ja yhteistyön vai-

kutukset näkyvät yhteisöjen ja hyödynsaajien elämässä.

VOIMAANTUMISEN ULOTTUVUUDET

Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen mittaamiseen kehitetyt mittarit yhteistyökumppaneiden kapasiteetin

ja toimintakyvyn osalta olivat itsehallinto, relevanssi, kapasiteetti, verkostoituminen, reflektiivisyys ja mer-

kityksellisyys. Kumppaneiden, yhteistyövaiheiden sekä toimintaympäristöjen erilaisuuden vuoksi näitä mit-

tareita on sovellettu alueilla sopimaan kunkin kumppanin tilanteen arviointiin.

Kumppaneiden voimaantumista itsehallinnon ja toimintakyvyn osalta osoittavat sekä sitoutuminen jatka-

maan ja aloittamaan itsenäisesti uusia hankkeita ulkoisen rahoituksen loppuessa että pyrkimys vahvistaa

omaa hallinnollista osaamista ja taloudellista itsenäisyyttä.

Läsnäolo, pysyvyys ja osallisuus haavoittuvissa yhteisöissä sekä läpinäkyvyys osoittavat kumppanin relevans-

sia. Yhteistyö ja kasvanut verkostoituminen hankkeiden, paikallisten viranomaisten, kirkkojen johtajien ja


kasvavan vapaaehtoistyöntekijäjoukon kanssa on edistänyt kumppanin kapasiteetin kasvua kestävän kehi-

tyksen toimijoina.

Reflektiivisyyden lisääntymistä osoittaa kumppaneiden kyky valvoa ja monitoroida hankkeita. Merkityksel-

lisyyttä ja moninkertaistamisen toteutuminen näkyy siinä, että kumppaneiden materiaaleja ja toimintata-

poja haluavat hyödyntää myös muut rinnakkaistoimijat. Myös kumppaneiden aloittamat uudet hankkeet

malli/pilottihankkeiden konseptilla, kuten esimerkiksi nuorisokeskukset, osoittavat kykyä moninkertaistami-

seen.

TAULUKKO 11. Yhteistyökumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen

Ohjelman Tulos (Result) 2. Yhteistyökumppaneiden hallinnollisen ja toiminnallisen kapasiteetin vahvistaminen

yhteisöjen elinolojen ja hyvinvoinnin parantuminen kumppaneiden toiminnan kautta

myönteinen yhteiskunnallinen vaikuttaminen samanarvoisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian edistämisessä

kehittynyt hanketoiminta: suunnittelu, toteutus, seuranta ja raportointi

lisääntynyt verkostoituminen ja yhteistoiminta eri kirkkojen ja kansalaisjärjestöjen välillä, erityisesti etelä-etelä -sektorilla

hyvä hallinto; tehokkaampi ja läpinäkyvämpi toiminnan ja talouden seuranta, lisääntynyt demokraattinen päätöksenteko ja

vahvistunut korruption vastainen toiminta

kriisivalmiuden lisääntyminen

Ohjelman mittarit Alueohjel-mien välittö-mät tavoit-teet

Alueohjelmien mittarit Tilanne 31.12.2015

Itsehallinto (Au-

tonomous)

o Kumppaneiden vapaus

päättää ja hallinnoida

omia toimintojaan

o Kumppanin toiminnan

riippumattomuusaste Fi-

dasta ja muista kumppa-

neista (rahoittajista)

o Kumppanin budjetti sosi-

aaliseen työhön ja sen

kasvu vuositasolla

Merkitys yhteisölle (Rele-

vancy)

o Kumppanin avoimuus

kuulla yhteisön ja erityi-

sesti sen marginaaliryh-

mien ääntä

o Kumppanin tietoisuus yh-

teisöjensä todellisista tar-

peista

o Kumppanin vastaaminen

yhteiskunnassa ja yhtei-

söissään oleviin todellisiin

tarpeisiin

o Kumppanin toimintame-

netelmien sopivuus kon-

tekstiin

Verkostoituminen (Net-

working)

o Kumppanin säännöllisen

keskustelun ja kommuni-

koinnin määrä muiden

järjestöjen ja julkishallin-

non toimijoiden kanssa

omasta työstään

o Kumppanin identiteetin

taso ja miten paljon se

vaikuttaa toisiin toimijoi-

hin niin, että he hyötyvät

heidän toiminnastaan ja

Länsi Balkan Kumppaneiden kasvanut kapasi-teetti tehdä kehi-tystyötä

1.Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti aloittaa yhteisön kehityshankkeinta itse-näisesti 2. Kumppaneiden parempi tietoisuus, kyky ja halu vähentää työttömyyttä ja edistää taloudellista kehitystä. 3. Jokaisella Balkanin kumppanilla on Kummiohjema. 4. Kaikissa hankkeissa oikeusperustaisuus valtavirtaistettuna.

1.Kaikkien kumppaneiden kanssa on saavutettu tämä tavoite ja he jatkavat työtä itsenäisesti. 2. Kumppaneiden kasvanut kapasiteetti mahdollistaa työllisyy-den edistämisen ja pienyrittäjyyden tukemisen yhteisöissä. 3. Kaikki kumppanit ovat aloittaneet ja kasvattavat kummilap-siohjelmiaan. Raportointi hetkellä 600 lasta kummiohjelmassa. 4. Kaikkien hankkeiden toiminta-alueilla syrjäytyneisyys, rikok-set, hyväksikäyttö ja ympäristön pilaantuminen on vähentynyt. Syrjäytyneiden ryhmien osallistuminen aktiivisesti hanketoimin-toihin on kasvanut.

Etelä-Amerikka Kumppaneiden kasvanut kapasi-teetti toteuttaa kestävää ja am-mattimaista sosi-aalista työtä alu-eella

1.Kumppaneiden kasvanut halukkuus tehdä omaa sosiaalista työtä on kasva-nut. 2. Kumppani kehittää oman paikallisen ja kansallisen strategiansa. 3. Sosiaalisella työllä on kasvanut osuus kumppanin holistisessa työssä. 4. Kumppaneiden kyky vastata kohde-maiden viranomaisten edellytyksiin tehdä omaa sosiaalista työtä. 5. Niiden kirkkojen määrä, jotka jatkavat itsenäisesti koulutuspakettien käyttöä osana sosiaalista työtään alueellaan. 6. Kouluttamista jatkavien vapaaehtois-ten kouluttajien määrä.

1. Kumppaniyhteisömme halukkuus yhteiskunnalliseen vaikut-tamiseen on hanketoiminnan aikana lisääntynyt merkittävästi. 2. Yhteistyötahojemme edustajilla on omat itsenäiset sosiaali-sen toiminnan strategiansa. 3. Kumppaneitten pitkänajan toimintastrategioissa sosiaaliselle työlle on kirjattu omat tavoitteet, sekä niiden toteutumiseen tarvittavat rakenteet. 4. Yhteistyö muiden alueella toimivien tahojen kanssa on lisään-tynyt merkittävästi. Lisääntyneet yhteistyösopimukset erityi-sesti opetusalan viranomaisten kanssa, jonka pohjalta hanke-työntekijät voivat vierailla eri oppilaitoksissa ennaltaehkäisevien opetuspakettien kanssa. 5. Tarkkaa lukumäärä itsenäisesti toimintaa toteuttavien seura-kuntien määrästä on vaikea arvioida, koska kumppaneitten toi-minnassa mukanaolevin kirkkojen määrä lasketaan tuhansissa. Kuitenkin voidaan todeta satojen seurakuntien toteuttavan jon-kinasteista omaa sosiaalista toimintaa. 6. Myös vapaaehtoisryhmien tarkan lukumäärän arviointi on vai-keaa, mutta varmuudella voidaan todeta niitä olleen tai olevan hankekauden aikana kymmeniä.

Itäinen Afrikka Oikeudenmukai-nen, turvallinen ja välittävä kirkko, joka vaikuttaa yh-teisöjen kokonais-valtaiseen hyvin-vointiin

1.1.Seitsemän kumppania kasvattaa akti-viteettien paikallista rahoitusta 10%:sta 40%: tiin 2016 mennessä. 1.2. Seitsemän kumppania on kirjoittanut ja päivittänyt Visio-dokumenttinssa 1.3. Parantuneet suunnitelmat itsenäi-sistä sosiaalisista toiminnoista seitse-mällä kumppanilla 2.1. Sosiaalisten toimintojen koulutus si-sällytetty kumppaneiden 15 teologisen instituutin koulutusohjelmiin 2.2. Kumppaneiden aloittamat aktivitee-tit 30 yhteisössä 2016 mennessä. 3. Paikallisten järjestöjen, valtion paikal-lishallinnon ja ministeriöiden kanssa alka-neiden uusien hankkeiden kasvanut määrä.

1.1. Fidan kumppaneista 6 on raportoinut kasvaneesta sosiaali-sen työn omarahoituksesta ilmaa, mutta ilman tarkkoja määriä. (Määrät tullaan vahvistamaan kapasiteetin arvioinnissa). 1.2. Kumppanit ovat raportoineet käyttävänsä Visio-dokument-teja organisaationsa suunnitteluprosesseissa. 1.3. Jokainen 7 kumppanista raportoi rahoittaneensa omia sosi-aalisia hankkeitaan itse. 2.1. Määrärahaleikkausten vuoksi hankkeita vähennettiin. Joh-tajien koulutushanke keskeytettiin. 2.2. T2-raporttien mukaan syyskuun 2015 loppuun mennessä 45 sosiaalista toimintoa oli menossa yhteisöissä. 3. Kaikki 7 kumppania ovat verkostoituneet muiden organisaa-tioiden kanssa mukaan lukien valtio ja järjestöt. 4. Kumppaneiden kapasiteetti kasvoi missio, visio ja johtajuus-koulutuksissa. 5. Monitoroinnin ja evaluoinnin työkaluja kehitetään kumppanin hankkeissa Keniassa. Prosessin tuloksia hyödynnetään alueen muiden kumppaneiden kanssa.


VAHVUUDET JA MENESTYSTEKIJÄT

Balkanilla kumppaneiden hanketoimijat ovat kehittyneet hankehallinnon kaikilla osa-alueilla. Hankkeiden

suunnittelu on ollut osallistavaa ja sitouttanut siten sekä yhteisöt että muut sidosryhmät hankeisiin mukaan.

Kumppaneiden verkostoituminen alueen muiden toimijoiden, viranomaisten ja jopa yritystahojen kanssa on

mahdollistanut hyödynsaajien tukemisen. Esimerkiksi työllistymiseen on pystytty tarjoamaan kanavia. Kump-

panit ovat olleet aktiivisia myös vaikuttamistyössä ja hyvät suhteet hallintoon sekä valtion instituutioihin ovat

mahdollistaneet molemmin puolisen jakamisen ja oppimisen hyödynsaajien auttamiseksi.

Etelä-Amerikassa kumppanin vahvuutena on ollut strategian tueksi perustettu sosiaalisen toiminnan osasto,

joka suunnittelee, valvoo ja raportoi strategian toteutumista kohdealueella. Tämä mahdollistaa tasapainon

miten paljon muut voivat

vaikuttaa heidän toimin-

taansa

o Fidan kanssa tehtävän yh-

teistyön laatu; kumppa-

nuutta vai rahoittaja/vas-

taanottaja toimintaa

o Kumppanin sananvalta Fi-

dan toimiin ja suunnitel-

miin alueellaan

o Yhteistoiminnan määrä

eri kirkkojen, kansalaisjär-

jestöjen ja julkishallinnon

kanssa.

Toimintakyky (Capability)

o Kumppanin aloittamat

omat toiminnat yhteisö-

jensä kehityshaasteiden

auttamiseksi

o Kumppanin valmius to-

teuttaa suunniteltua työ-

tään

o Kumppanin ymmärrys ja

selvilläolo Fidan kanssa

tehtävän yhteistyön luon-

teesta ja periaatteista

o Kumppanin käyttämien

omien resurssien määrä

sosiaaliseen työhönsä

o Kumppanin toimintakyky,

jos ulkoinen rahoitus yht-

äkkiä loppuu

Reflektiivisyys (Reflecti-

veness)

o Kumppanin monitorointi-

ja evaluointivalmius ja

käytännön toimet niiden

eteen

o Kumppanin säännölliset

omien periaatteiden ja ar-

vojen pohtimisen määrä

ja siitä seuraavat toimin-

nan muutokset

Merkityksellisyys (Signifi-

cancy)

o Kumppanin toiminnat,

joita muut järjestöt halua-

vat kopioida ja toteuttaa

omassa toiminnassaan

o Kumppanin Fidalta saa-

mat uudet ideat ja toi-

mintamallit, joita se voi ja

haluaa toteuttaa oman

työnsä kehittämisessä

4. Seitsemän kumppanin kasvanut kapa-siteetti hallinnoida hankkeita itsenäisesti. 5. Hankkeiden ja ohjelmien osuus, joissa tyydyttävät sisäisen monitoroinnin ja evaluoinnin systeemit, kasvanut 20%:sta 75%: tiin 2016 mennessä.

Lähi-Itä ja Keski-Aasia Voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vai-kutus perheiden, yhteisöjen ja ym-päristön hyvin-vointiin.

1. Kumppanin parantunut kapasiteetti. 2. Lisääntyneet taidot ja mahdollisuudet verkostoitumiseen ja harmoniseen dialo-giin. 3. Kumppanin parantunut tietoisuus ja toiminta vastata ympäröivän yhteisön tarpeisiin.

1. Osittain myös Fidan tuen loppuessa kumppanit ovat olleet pa-kotettuja terävöittämään toimintatapojaan: ne kasvavat vai-keuksien myötä. 2. Osa kumppaneista (NK, DMG, PBS ja AoG) ovat linkittyneet hyvin muihin organisaatioihin. Kolme (SNI, SP ja SAI) ovat kan-sainvälisiä järjestöjä itse. Jordaniassa kumppanijärjestöjen mah-dollisuudet ovat laajentuneet hankkeen myötä. KHO tarvitsee silti koulutusta. 3. Jordanian kumppanijärjestöt ja AoG, DMG, ja PBS ovat hyvin aktiivisia. NK käy läpi haasteita ja nähtäväksi jää, missä määrin aktiviteetit jatkuvat. KHO ei ole nyt aktiivinen. Kansainväliset jär-jestöt jatkavat aktiivisesti toimintaa.

Kaakkois-Aasia Voimaantuneet Kaakkois-Aasian toiminnankump-panit vaikuttavat positiivista muu-tosta kohdeyhtei-söissä

1. Kumppanit tekevät aloitteita ja jatka-vat itsenäisesti kestäviä sosiaalisia hank-keita ja osallistuvat aktiivisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden dialogiin ja tasa-arvokysymyksiin yhteisöissään. 2. Haavoittuvat ryhmät kokevat kumppa-nin toiminnan heidän tarpeisiinsa ja ih-misoikeuksien toteutumiseen vastaami-sessa myönteiseksi.

1. Kumppanit Kambodžassa (CGA ja AGC) olivat aktiivisia mo-nissa sosiaalisissa hankkeissa, mutta ovat samaan aikaan hyvin riippuvaisia ulkomaisesta rahoituksesta. Srk-pohjaisessa (CHE) sosiaalisessa työssä oli havaittavissa tässä suhteessa pientä pa-ranemista. Kumppanijärjestö (CGA) toimii verkostoissaan ja foo-rumeillaan alueellisena mallina ja äänenä Yhteisöpohjaisessa so-siaalisessa työssä. Laosissa hanketiimi ja yhteisön nuoret ovat jatkaneet vahvaa vaikuttamistyötä sosiaalisissa kysymyksissä yhteisössään. Kui-tenkin maan erityisluonteen vuoksi heitä ei ole noteerattu eikä virallista organisaatiota ole ollut voitu perustaa. Myanmarissa kumppani teki aktiivista itsenäistä avustustyötä 2015 massiivisen tulvan aikana. Kumppanikirkko on vahva, mutta hanketta toteutetaan erillään siitä. Virallisen järjestön pe-rustaminen on keskustelussa. Kun organisaatiorakenne on kun-nossa, tavoitteena on edistää ohjeistusten laatimista yhteisön kehittämiseen. Vietnamissa kumppanin todellinen itsenäisyys ja kestävyys arvi-oidaan hankkeen päättymisen jälkeen. 2. Vuosiraporteista näkyy, että koulutusten kautta kumppanit ovat tunnistaneet haavoittuvia ihmisryhmiä kuten esimerkiksi vammaiset ja ihmiskaupan uhrit. Kartoittamalla nämä ryhmät, kumppanit ovat pystyneet identifioimaan heidät ja sisällyttä-mään toimintaansa.

Etelä-Aasia Voimaantuneet kumppanit teke-vät relevanttia, te-hokasta ja kestä-vää kehitystyötä

1. Kumppaneiden kapasiteetti työsken-nellä itsenäisesti vuoteen 2016 mennessä on vahvistunut. (Onko kumppaneilla muita rahoituslähteitä kuin Fida? Tule-vatko raportit aikataulussa? Kykeneekö kumppani seuraamaan suunnitelmia?) 2. Kumppaneiden hallinnolliset rakenteet ovat kehittyneet vuoteen 2016 men-nessä. (Jokainen kumppani pystyy esitte-lemään organisaatiokaavion, jossa on sel-keät toimenkuvat)

1.Kumppanit ovat pystyneet toteuttamaan ja seuraamaan suun-nitelmia ja raportit ovat tulleet ajallaan. Rahoituslähteet arvioi-daan vuoden 2016 lopussa. 2. Tietoa ei ole vielä saatavilla.

Itä-Aasia Parantunut ruoka-turva sekä ennal-taehkäisevä ja ins-titutionaalinen terveydenhuolto

1.Koulutetuilla henkilöillä on käytössään uusia maanviljelysmetodeja. 2. Terveyspalvelujen parempi saatavuus ja laatu. 3. Koulutetun terveys- ja sairaalahenkilö-kunnan määrä on noussut yhteisössä. 4. Kasvanut maataloustuotanto.

1. Perunanviljelystä, koeviljelystä ja idätyksestä pidettiin koulu-tukset ja varastointitilat saatiin valmiiksi. 2. Ultraääni, sydänultraääni, gastrokopia laitteet ja koulutetut lääkärit 5 sairaalassa paransivat diagnoosien laatua. 3. Koulutetut terveys ja sairaalahenkilökunta kylä-ja provinssita-son sekä Pyongyangin sairaaloissa. 4. Paikalliset tulokset jäivät tavoitteista; tuotanto maassa laski 11%.


heidän sosiaalisessa työssään. Kumppani on myös ymmärtänyt, että hanketoiminnan jatkuvuuden takaa-

miseksi omarahoitusta mahdollistavia strategioita ja rakenteita on kehitettävä.

Pitkäaikainen kumppanuus on menestystekijä esimerkiksi Itäisessä Afrikassa ja Pohjois-Koreassa. Lähi-idässä

ja Keski-Aasiassa on samoin todettu, että vision jakamiseen ja omistamiseen sosiaalisesta työstä tarvitaan

aikaa ja läheistä suhdetta, mistä on alettu nähdä jo tuloksia. Kaikilla alueilla vahvuutena nähdään myös kou-

lutetut ja kokeneet työntekijät, koska he saavat rakennettua hyvät suhteet yhteisöjen jäseniin. Esimerkiksi

Kaakkois-Aasiassa hanketoimijoiden temaattinen osaaminen todetaan hyväksi.

Etelä-Aasiassa evaluoitiin kaksi kumppania eikä mitään hälyttävää löytynyt, mikä kertoo tasaisesta ja vah-

vasta toiminnasta.

HAASTEET, EPÄONNISTUMISET JA KEHITTÄMISALUEET

Taloudellinen omavaraisuus ovat yleisin haaste kumppaneiden suhteen. Balkanilla yleisesti hidas tai jopa ne-

gatiivinen talouskasvu vaikeuttaa tilannetta, etenkin kun kumppaneiden pienuuden vuoksi taloudellinen ka-

pasiteetti on muutenkin pieni. Myös vapaaehtoisten rekrytointi on välillä hankalaa ja hankehenkilökuntaa on

tarpeisiin nähden liian vähän. Etelä-Aasian kumppaneiden taloudelliset resurssit ovat myös rajalliset. Itäi-

sessa Afrikassa kumppanit ovat sopimuksissa luvanneet omarahoitusta hankkeisiin, mutta eivät välttämättä

ole toteuttaneet sitoumuksiaan.

Kumppaniyhteisöissä Etelä-Amerikassa ja Itäisessä Afrikassa tapahtuu välillä suuria muutoksia kirkkokuntien

johdossa. Mikäli sosiaalisen toiminnan osuutta ei saada kirjatuksi pitkäaikaisiin ohjelmakokonaisuuksiin, se

voi helposti jäädä muutosten jalkoihin. Myönteistä kehityksessä on se, että kaikissa kohdemaissa Etelä-Ame-

rikassa kyseinen ongelma on ennakoitu, ja sosiaalisen työn suunnitelmat ovat kirjattuina toimintasuunnitel-

miin. Kirkkokuntien suuruus on vahvuus mahdollistaen laajan vaikuttamistyön, mutta toisaalta se myös vai-

keuttaa sosiaalisen toiminnan nopeaa leviämistä kaikkiin kumppaniyhteisön seurakuntiin. Toisaalta kumppa-

niorganisaatioiden sisällä tiedonkulku ja osaamisen jakautuminen sosiaalisen työn vastuullisten ja kirkon joh-

don välillä on osoittautunut haasteelliseksi isojen kumppaneiden kanssa.

Toiminta hauraissa valtioissa on haasteellista. Lähi-Idän ja Keski-Aasian alueella tämä näkyy esimerkiksi Af-

ganistanissa, missä huolimatta hyvästä yhteydestä kumppaniin, hankkeen aloitus on viivästynyt valtion byro-

kratian vuoksi. Vaikka pitkäaikainen kumppanuus on vahvuus, liian pitkät hankkeet eivät välttämättä ole hyö-

dyllisiä vaan kasvattavat riippuvuutta ja kumppaneiden oma sitoutuminen sosiaaliseen työhön voi olla heik-

koa.

OPITUT ASIAT

Verkostoituminen ja varainhankinnan koulutukset ovat tärkeitä työn jatkuvuuden kannalta muun muassa

Balkanilla. Kumppaneiden on opittava nostamaan esiin yhteisönsä haavoittuvia ihmisryhmiä ja kertomaan

myös tuloksista. Itäisessä Afrikassa nähdään, että kirkkojen on alettava tavoitella rahoitusta ja aloitettava

tuloja synnyttäviä aktiviteetteja taatakseen hankkeiden kestävyyden.

Vaikka hanketoiminta on kansallisten omistuksessa Etelä-Amerikassa, ja he toteuttavat työnsä itsenäisesti,

toivomuksena on jatkoyhteyden säilyttäminen myös tulevaisuudessa Fidan kanssa “exit” strategian toteut-

tamisessa. Samalla kumppani haluaa olla mukana Etelä-Etelä yhteistyössä.

Etenkin hauraissa maissa on kumppanivalintaan kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhteinen visio työstä on

jaettava. Yhteyden rakentaminen kumppanin ja valtion virastojen kanssa on aikaa vievää, mutta se on ha-

vaittu erittäin hyödylliseksi. Kumppanuuksia ja hankkeita lopetettaessa on opittu, että hankkeen on oltava

kumppanin kokoinen ja alusta saakka kumppanilla on oltava vahva omistajuus ja suunnitelma itsenäiselle

toiminnalle rahoituksen päätyttyä. Koulutusteemojen on oltava relevantteja kunkin alueen ja yhteisöjen haa-

voittuvien ryhmien kannalta.


3.4. Läpileikkaavat teemat

Läpileikkaavien tavoitteiden toteutumista Ohjelmassa seurattiin ja raportoitiin hanke- ja aluetasoilla. Suku-

puolten välinen samanarvoisuus, naisten ja tyttöjen, vammaisten ihmisten ja muiden haavoittuvassa ase-

massa olevien kuten HIV-positiivisten elämänlaadun parantuminen, ympäristö- ja ilmastonmuutos sekä kult-

tuuri ja rauhanrakentaminen huomioitiin kaikkea toimintaa ohjaavina tavoitteina. Alueohjelmissa seurattiin

kumppaneiden osallistumista läpileikkaavien teemojen tavoitteiden saavuttamiseen. Raporteista ilmenee,

että kumppaneiden tietoisuus läpileikkaavista teemoista on kasvanut, ja koulutusaloite/pyyntö yhteisölle tär-

keistä teemoista saattaakin tulla heiltä.

Temaattisten erityishankkeiden kuten vammaishankkeiden sekä ympäristö- ja ruokaturvahankkeiden tulok-

set ja vaikutukset lisäsivät valtavirtaistamiseen liittyvää erityisosaamista ja edesauttoivat läpileikkaavien ta-

voitteiden saavuttamista koko Ohjelman osalta.

Vuosiraportoinnissa selvitettiin, missä määrin läpileikkaavat teemat olivat osa hanketoimintaa. Suurimmassa

osassa hankkeita otettiin kaikki läpileikkaavat teemat huomioon vähintään tietoisuutta lisäävinä koulutuk-

sina. Läpileikkaavilla teemoilla oli useissa hankkeissa vahva tai erityispainotus (taulukko 12). Gender eli suku-

puolten välinen samanarvoisuus painottui vahvimmin. Se oli otettu Ohjelman tärkeimmäksi läpileikkaavaksi

teemaksi ja otettavaksi huomioon kaikessa toiminnassa ja kaikilla tasoilla. Muiden valtavirtaistamisteemojen

osalta tähdättiin joustavaan kattavuuteen eli siihen, että hankkeissa oltiin tietoisia kaikista tavoitteista ja niitä

sovellettiin alueiden toiminnan painopisteisiin, hankkeen luonteeseen ja tavoitteisiin soveltuvalla tavalla.

Vaikka läpileikkaavat teemat olivat vahvasti mukana useimmissa hankkeissa, monilla alueilla hankkeissa on

vielä kehitettävää siinä, miten ne integroidaan osaksi oikeusperustaista vaikuttamistyötä.

TAULUKKO 12. Läpileikkaavat tavoitteet hankkeissa – alueittaiset prosenttiosuudet* hankkeista, joissa tee-

man osalta vahva tai erityispainotus

Alue Hankkei-

den määrä

Gender

Vammaiset

henkilöt

HIV/AIDS Ympäristö ja

ilmaston muu-

tos

Rauhan-ra-

kenta-mi-

nen

Kulttuuri

Länsi-Bal-

kan

7 29% 0% 0% 0% 57% 0%

Etelä-Ame-

rikka

1 100% 100% 100% 0% 100% 100%

Itäinen Af-

rikka

20 45% 40% 5% 20% 10% 15%

Lähi-Itä ja

Keski-Aasia

8 50% 63% 38% 25% 13% 13%

Kaakkois-

Aasia

8 75% 38% 0% 25% 25% 13%

Etelä-Aasia 15 67% 27% 27% 47% 40% 40%

Itä-Aasia - N/A N/A N/A N/A N/A N/A

Kaikki/

Osuus

hankkeista

59 54% 36% 15% 25% 27% 20%

*Laskelmissa ei ole tietoja kaikista hankkeista eikä alueista. Siksi tiedot ovat suuntaa antavia.


GENDER

Sukupuolten välinen samanarvoisuus on ollut jo Fidan aikaisemmissa kehitysyhteistyöohjelmissa painopis-

teenä. 54 % tämän ohjelmakauden hankkeista arvioi, että raportointivuonna gender-tasapaino on ollut hank-

keen tavoitteena vahvasti tai erityispainotuksena. Toiminnan tulokset ja vaikutukset näkyvät kumppaniorga-

nisaatioissa ja niiden toiminnassa sekä yhteisöissä (taulukko 13).

TAULUKKO 13. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - gender

VAIKUTUKSIA KUMPPANIORGANISAA-

TIOSSA JA HANKETOIMINNASSA

VAIKUTUKSIA YHTEISÖISSÄ HYÖDYNSAAJIEN

MÄÄRÄ

Balkanilla kumppanit ovat sisällyttäneet gender-

asiat manuaaleihinsa, koulutuksiinsa ja aktiviteet-

teihinsa.

Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa naisten mu-

kanaolo on lisääntynyt kumppaniyhteisöjen toimin-

nan vastuuhenkilöinä.

Itäisessa Afrikassa kumppanit ovat tulleet tietoisiksi

ja hyväksyneet sukupuolten välisen tasa-arvon toi-

minnoissaan.

Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa gender-koulutusta on

annettu myös miehille ja on löydetty uusia tapoja

edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, mm. äiti-ty-

tär-suhteissa, seksuaalikasvatuksessa ja perheväki-

vallan ehkäisemisessä.

Kaakkois-Aasiassa tietoisuus tyttöjen haavoittuvuu-

desta ihmiskaupassa on lisääntynyt.

Selkeimmin myönteiset muutokset näkyvät ro-

maani-yhteisöissä, missä naiset ja tytöt ovat tul-

leet tietoisiksi ihmisarvostaan ja oikeuksistaan ja

löytäneet mahdollisuuksia osallistua myös yhtei-

sönsä päätöksentekoon.

Etelä-Amerikassa naisten tekemän sosiaalisen

työn arvostus on kasvanut eri yhteisöissä.

Itäisessä Afrikassa sukupuolten välinen epätasa-

arvo on alettu tunnistaa köyhyyden yhdeksi pää-

syyksi.

Tadzikistanissa on tultu tietoisiksi epätasa-arvoi-

sista kasvatusmenetelmistä ja niitä on alettu ky-

seenalaistaa mm. järjestämällä Turvallisia tapoja

sukupuolten väliselle nuorten keskinäisille koh-

taamiselle.

Intiassa hankeyhteisössä naiset ovat alkaneet

kohdella kotona tyttöjä samoin kuin poikia.

Milloshevassa Koso-

vossa 40 naista on

hyötynyt viikottai-

sista tapaamisista ja

ompelukursseista.

61% Perun kumppa-

nin koulutustilaisuuk-

sissa olleista olivat

naisia.

Tadzikistanissa hank-

keen aktiviteetteihin

osallistujista 70% on

naisia. Afganistanissa

kumppanin palkkaa-

mista työntekijöistä

on 50% naisia.

Laosissa Shine Hope

and Strength kurs-

seille osallistui 81

opiskelijaa, joista 41

tyttöjä. Kurssilla vah-

vistettiin omaa suku-

puoli-identiteettiä ja

rohkaistiin kunnioit-

tamaan vastakkaista

sukupuolta. Pohjois-

Laosissa genderin

suhteen hyödynsaajia

oli 3000.

VAMMAISET HENKILÖT

Erityiset vammaishankkeet Tangassa Tansaniassa ja Da Nangissa Vietnamissa toivat organisaatiolle vahvaa

ruohonjuuritason osaamista ja ovat siten edesauttaneet vammaisten ihmisten huomioon ottamista kaikilla

toiminta-alueilla ja hankkeissa. Tämä kaksitahoinen lähestymistapa on osoittautunut Fidan Ohjelmatyön vah-

vuudeksi, mikä tuki kumppanien ja yhteisöjen voimaantumista. Vammaistyön haasteena on edelleen tuoda

viralliset vammaislinjaukset osaksi hankkeiden käytäntöä ja tukea vammaisia henkilöitä oikeudenhaltijoina.

36 % hankkeista arvioi vammaisasioiden olevan mukana toiminnassa vahvalla tai erityispainotuksella. Rapor-

tointivuoden tuloksia eri hankkeissa esitellään seuraavassa taulukossa:


TAULUKKO 14. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - vammaiset henkilöt




MÄÄRÄ

Balkanilla kumppaneilla on inklusiivinen toiminta-

tapa kaikenlaisista taustoista tulevien ihmisten aut-

tamiseksi. Vammaiset lapset ja nuoret huomioi-

daan ja heitä ei eristetä muista ikäisistään.

Etelä-Amerikassa kumppanit ovat keskittyneet es-

teettömyyden parantamiseen ja vammaisten las-

ten ja nuorten urheiluharrastusten mahdolistami-

seen.

Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat kouluttaneet

viittomakielen tulkkeja sekä tukeneet vammaisia

lapsia.

MECA-alueen kumppaneiden tietotaito vammai-

suuteen liittyen on parantunut. Heidän asenteensa

on myös muuttunut.

Kaakkois-Aasiassa on keskitytty kumppaneiden

kouluttamiseen vammaisiin liittyvissä asioissa.

Etelä-Aasian kumppanit keskittyivät myönteisen il-

mapiirin luomiseen vammaisille.

Kouluttajat Etelä-Amerikassa korostavat niin kaik-

kien kunnioittamista ja arvostamista kuin hank-

keiden kehittämistä vammaisia palveleviksi.

Vammaisuuden stigma pienentynyt Itäisen Afri-

kan kohdeyhteisöissä.

Tiedot ja taidot vammaisuuden kohtaamiseen ja

ehkäisemiseen ovat parantuneet MECA-alueella.

Myös vammaisten lasten integrointi kouluun on

parantunut.

Vapaaehtoiset ja nuoret ovat aktivoituneet vam-

maisten kohtaamisessa ja auttamisessa Kaakkois-

Aasiassa.

Vammaiset nuoret priorisoitiin hankkeissa ja hei-

dän mahdollisuuksiaan koulutukseen parannet-

tiin stipendien avulla Etelä-Aasiassa.

MECA-alueella oli 120

suoraa vammaista

hyödynsaajaa ja 185

uutta vammaista lasta

uudessa ohjelmassa.

1500 epäsuoraa hyö-

dynsaajaa (5430) ja

1700 (5440).

Kaakkois-Aasian vam-

maiset hyödynsaajat

hankkeittain: 12

(5162), 40 (5163), 73

(5164), 66 (5501) and

10 (PWD training).

HIV JA AIDS

Ohjelmassa HIV/AIDS-näkökulma pyritään nostamaan esiin kaikessa hanketoiminnassa, vaikka se ei kaikilla

alueilla ole yhtä suuri ongelma. Teema on erityisesti mukana alueellisissa vaikuttamistyön hankkeissa ja nuo-

rille suunnatuissa ohjelmissa. Hankkeet raportoivat seuraavia tuloksia (taulukko 15):

TAULUKKO 15. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – HIV/AIDS




MÄÄRÄ

Länsi-Balkanilla ei akuuttia tarvetta, mutta kump-

paneiden tietoisuutta lisättiin kahdessa hank-

keessa.

Etelä-Amerikassa aihetta koskevia opetusmateriaa-

leja on päivitetty.

MECA-alueella Tadzikistanin kumppanilla on pit-

kään ollut HIV/AIDS koulutuksia, minkä johdosta

kumppaneilla on merkityksellinen rooli taistelussa

HIV/AIDS vastaan.

Kaakkois-Aasiassa kumppanit ovat hyväksyneet ai-

heen koulutusmateriaaleihin ja järjestäneet aktivi-

teetteja.

Etelä-Aasiassa kumppanin asiakkaille tarjottiin lää-

ketieteellistä tukea (5039).

Länsi-Balkanin hankkeissa yhteisöjen jäseniä kou-

lutettiin aiheesta CHE-koulutusten yhteydessä

(5470, 5093).

Boliviassa järjestettiin koulutuksia oppilaitok-

sissa, kyläyhteisöissä ja armeijan varuskunnissa.

MECA-alueella Tadzikistanissa koulutettujen ter-

veyskouluttajien ansiosta HIV/AIDS koulutus voi

jatkua ja saavuttaa enemmän ihmisiä.

Vapaaehtoiset ovat olleet mukana kohdekoulujen

koulutuksen järjestämisessä Kaakkois-Aasiassa.

Nuoret, opettajat ja yhteisön jäsenet ovat osallis-

tuneet kampanjoihin.

Etelä-Aasiassa naiset ja paikalliset viranomaiset

ovat olleet mukana koulutuksissa (5039).

MECA-alueella 9856

ihmistä ja 80 terveys-

työntekijää sai luotet-

tavaa tietoa

HIV/AIDS:sta (5320)

2011-2015.

Kaakkois-Aasiassa

suoria hyödynsaajia

oli 550 (5162) sekä 8

ja 21 (5164).


YMPÄRISTÖ JA ILMASTONMUUTOS

Läpileikkaavina teemoina ympäristö ja ilmastonmuutos olivat vahvasti esillä hankkeiden toiminnassa ja kou-

lutuksissa. Tavoitteena oli lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristökysymyksistä ja auttaa ennaltaehkäisemään

ja sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Yhteisökehityshankkeissa pääteemoja olivat ympäristöstä

huolehtiminen, vesi ja sanitaatio, puidenistutus ja luonnonsuojelu. Hankkeista 25 %:lla ympäristöön ja ilmas-

tonmuutokseen liittyvät asiat olivat mukana vahvalla tai erityispainotuksella. Se on samaa tasoa edellisvuo-

teen verrattuna. Esimerkkejä vaikutuksista on taulukossa 16.

TAULUKKO 16. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – ympäristö ja ilmastonmuutos




MÄÄRÄ

Länsi-Balkanin kumppaneiden tietoisuus on lisään-

tynyt ja he huomioivat ympäristölliset kysymykset

hyvin ja konkreettiset muutokset näkyvät toimin-

nassa.

Itäisessä Afrikassa kumppanit ovat toivoneet ruoka-

turvakoulutusta ja tuhannet ovat osallistuneet nii-

hin. Ympäristökysymykset ovat näin ollen relevant-

teja ja tärkeitä alueella.

MECA-alueen kumppaneiden tietoisuus ympäristö-

asioissa ja jätteen lajittelussa on parantunut.

Kaakkois-Aasian kumppaneiden kiinnostus aihee-

seen on kasvanut.

Etelä-Aasiassa kumppanin panostus ympäristön sii-

vouskampanjaan on saanut arvostusta kunnan ta-

holta.

Etelä-Amerikassa lapsia ja nuoria on kannustettu

kierrättämään tavaroita ja lajittelemaan roskia.

Tämä on eräs pääkiinnostuksen kohteista Itäisen-

Afrikan kouluissa, yhteisöissä ja hankkeissa.

Yliopisto-opiskelijat, potilaat sekä yhteisöt ovat

päässeet kokemaan uusiutuvan energian ja jät-

teen lajittelun mahdollisuudet MECA-alueella.

Kaakkois-Aasian kohdeyhteisöt ovat saaneet kou-

lutusta ympäristöön ja ilmaston muutokseen liit-

tyen.

Etelä-Aasiassa puiden kaataminen ja polttaminen

on vähentynyt (5032).

Kaakkois-Aasiassa

4118 suoraa hyödyn-

saajaa (5163). 429

käymälää ja 58 kai-

voa perustettu

vuonna 2015 (5190).

RAUHANRAKENTAMINEN

Erityisesti alueilla, joissa työskennellään monietnisessä ja -uskonnollisessa ympäristössä, rauhanrakentami-

nen on ollut osa hanketoimintaa enenevässä määrin toimintavuonna. Seuraavassa esimerkkejä harmonisten

suhteiden saavuttamisesta (taulukko 17):

TAULUKKO 17. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta - rauhanrakentaminen




MÄÄRÄ

Länsi Balkanilla kumppanit kunnioittavat kaikkia ih-

misiä ja rakentavat sovintoa ja rauhaa ruohonjuuri-

tasolla.

Etelä-Amerikan kumppaneita on koulutettu perhe-

väkivaltaan ja kiusaamiseen liittyen.

MECA-alueen kumppanit ovat valmistelleet työpa-

jamateriaaleja, tehneet haastatteluja ja valinneet

erilaisia kohderyhmiä aiheeseen liittyen.

Kaakkois-Aasiassa kumppaneiden kiinnostus ai-

hetta kohtaan on kasvanut.

Länsi-Balkanin hankkeet ovat avoimia eri etnisistä

ja uskonnollisista taustoista tuleville ihmisille, jo-

ten se opettaa heitä elämään yhdessä. Romanilas-

ten ja entisten rikollisten tulevaisuus on valoi-

sampi, mikä ehkäisee konflikteja.

Etelä-Amerikassa naisten asema on parantunut

perheväkivallasta kouluttamisen ansiosta. Lapset

oppivat kunnioittamaan vanhempiaan.

Kaakkois-Aasian ovat yhteisöt saaneet moraalisia

oppitunteja sukupuoleen ja perheväkivaltaan liit-

tyen.

Keskinäinen kunnioitus on kasvanut Etelä-Aasian

yhteisöissä: eri väestöryhmien sopuisa yhdessä-

N/A


Etelä-Aasiassa tiimityöskentely ja keskinäinen kun-

nioitus ovat luoneet hyvät suhteet paikallisen hen-

kilöstön välille.

Yhteisön kapasiteetin kehittämisohjelmasta taas sanottiin, että 5031 on parantanut kyläläisten omanarvontuntoa ja solidaarisuutta muita koh-taan.

elo Mumbain slummeissa ja kyläläisten omanar-

vontunto ja solidaarisuus muita kohtaan on pa-

rantunut.

KULTTUURI

Fidan hanketoiminnassa kulttuuri läpileikkaavana tavoitteena tukee hanketoimijoiden paikallisen kulttuurin

tuntemusta ja kunnioittamista sekä toisaalta auttaa heitä tunnistamaan ihmisarvoa ja -oikeuksia loukkaavia

traditioita. Samalla yhteisöjä rohkaistaan ylläpitämään omaa kulttuuriaan ja kieltään. Vähintään viidesosa

hankkeista arvioi, että kulttuuri on vahvasti tai erityispainotuksella esillä toiminnassa. Esimerkkejä kulttuuri-

sista teemoista hankkeissa alla (taulukko 18):

TAULUKKO 18. Esimerkkejä läpileikkaavien tavoitteiden saavuttamisesta – kulttuuri




MÄÄRÄ

Länsi-Balkanilla kumppaneiden kulttuuritietoisuus

on hyvä ja sitä hyödynnetään esimerkiksi romani-

työssä.

Etelä-Amerikassa koulutusta annettu espanjankie-

len lisäksi quechuan ja guaranin intiaanikielillä.

MECA-alueen hankkeet huomioivat paikallisen kult-

tuurin lasten kasvatukseen liittyvissä koulutuksissa.

Kaakkois-Aasian hankkeisiin on sisällytetty kulttuu-

risensitiivisyys (5500).

Etelä-Aasian kumppaneiden kulttuurisesti relevan-

tit taidot ja materiaalit ovat parantuneet terveys-

kasvatukseen liittyen (5126).

Etelä-Amerikassa syrjäiset maaseutukylät hyöty-

vät intiaanikielen käytöstä.

MECA-alueella kurdialueen opettajat saavat käyt-

tää paikallista hawramin kieltä ryhmätöissä ja

koulutuksissa.

Oppilaiden koulutuksiin on otettu mukaan perin-

teisiä tansseja, lauluja ja urheilulajeja (5162)

Kaakkois-Aasiassa.

Etelä-Aasian lapset saavat koulutusta omalla äi-

dinkielellään, mistä johtuen osallistuminen on

kasvanut ja oppiminen parantunut (5462).

N/A


4. ALUEOHJELMAT

Fidan kehitysyhteistyöohjelman toteuttaminen, johtaminen, taloushallinto ja laadunvalvonta tapahtuvat

alueilla aluepäälliköiden ja aluejohtajien toimesta. Alueohjelmilla pyritään tukemaan hankkeiden ja hanke-

toimijoiden verkostoitumista parhaiden käytäntöjen ja hyvien hankehallinnon ratkaisujen jakamiseksi alueen

hankkeiden välillä. Jokaisella alueella hankkeiden tavoitteet nousevat kuitenkin kunkin kumppanin ja paikal-

listen yhteisöjen omista voimaantumisen tavoitteista sekä yhteistyömaan omista kehityspoliittisista strategi-

oista. Seuraavat aluekatsaukset kuvaavat sitä, miten alueohjelmat saavuttivat tavoitteittaan.

4.1. Länsi-Balkan

Vuodesta 2014 lähtien alueohjelman välittömänä tavoitteena on ollut motivoida ja mahdollistaa paikallista

kumppania tarttumaan sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin – kuten korruptioon ja työttömyyteen - joita

sodanjälkeinen alue on kohdannut Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Kumppaneita on autettu sosiaalisen ke-

hityksen strategioiden luomisessa vuosina 2003 – 2015. Kumppaneilla on ollut aktiivinen ja itsenäinen rooli

yhteisökeskusten ja muiden aktiviteettien hallinnoinnissa ja toteuttamisessa.

Länsi-Balkanin alueohjelmassa oli 7 hanketta. Hankkeista päättyi yhtä vaille kaikki vuoden 2015 lopussa ja

toimintavuoden aikana suoria hyödynsaajia oli lähes 20 000. Epäsuoria hyödynsaajia voidaan arvioida olleen

noin 22 000 henkilöä. Kahdentoista vuoden aikana tapahtui merkityksellisiä muutoksia ja voimaantumista

Albanian, Bosnia- Hertsegovinan ja Kosovon yhteisöissä. Ohjelman kehitystavoitteena kuluneella kaudella oli

tukea syrjäytyneiden ja haavoittuvien ihmisryhmien elämänlaadun paranemista.

Hyödynsaajina oli romaaneja, vankeja ja ihmiskaupan uhreja. He ovat saaneet äänensä kuuluviin ja mahdol-

lisuuden kunnolliseen koulutukseen ja parantuneeseen toimeentuloon. Ihmisten elämässä on tapahtunut

merkittävä muutos, erityisesti naisten sekä lasten ja nuorten parissa. Vanhemmat ovat alkaneet ymmärtää

koulutuksen tärkeyden. Koulunkäynti nousi Albanian romaniyhteisöissä 40 prosentista 79 prosenttiin ja Bos-

niassa 50 prosentista 100 prosenttiin.

Hankkeita oli jo aiemmin kaavailtu päätettäväksi Albanian ja Bosnia-Hertzegovinan osalta, mutta määräraha-

leikkaus vahvisti päätöksen. Kosovon Milloshevan hankkeelle päättäminen tuli yllätyksenä ja aiheutti huolta

kumppanissa. Näyttää kuitenkin siltä, että kirkko kykenee jatkamaan työtä.

Hankkeiden alusta alkaen on pyritty vahvistamaan kumppaneiden kapasiteettia ja omistajuutta työstä, jotta

hankkeiden päättymisen jälkeen paikalliset kumppanit ovat kykeneviä jatkamaan työtä. Paikallinen henki-

löstö on voimaantunut ja oppinut hankehallinnollisia taitoja yhteisöjensä haavoittuvien ihmisryhmien tarpei-

den kohtaamiseksi. Kumppanit kykenevät hankkimaan varoja paikallisesti ja kantamaan vastuuta työstä yh-

teisön ihmisten kanssa. Miehiä, naisia ja nuoria on valmennettu vapaaehtoistyöntekijöiksi yhteisöissään. Jo-

kaisessa viidessä hankkeessa on yhteisöt ovat perustaneet järjestön. Yhteisön ihmiset ovat ymmärtäneet yh-

teistyön arvon ja siksi työ jatkuu jopa hankkeen päätyttyä. Fidan kumppaneiden hankkeet ovat edesauttaneet

tukiverkoston perustamista Balkanin alueille. Verkosto mahdollistaa koulutuksen ja materiaalien päivitysten

jakamisen alueiden kesken yhteisökehitystyön parantamiseksi.

Fidan oma kummilapsihanke jatkuu ja sitä on vahvistettu. Valmistelut kummilasten määrän reiluun nostami-

seen aloitettiin vuonna 2015. Laajalla markkinointikampanjalla saatiin kerättyä 350 uutta kummia alueen

lapsille. Näin ollen alueella olevien tuettujen kummilasten ja heidän perheidensä lukumäärä on yhteensä 600.

Kummien lahjoitukset kattavat kussakin hankkeessa kahden ihmisen palkan kuukauden ajalta. Kumppanihen-

kilöstö on osoittanut suurta omistautuneisuutta ja on sitoutunut yhteisön voimaannuttamiseen. He ovat

päättäneet jäädä hankkeisiin, vaikka eivät tiedä, mistä kunkin kuukauden palkka tulee.


4.2. Etelä-Amerikka

Alueohjelman hanketoiminnan kehitystavoitteena oli paikallisen kumppanin voimaannuttaminen sosiaali-

seen vastuuseen ja kohdemaina olivat Bolivia, Paraguay ja Peru. Vuosi 2016 on nykyisen hankkeen viimeinen

toimintavuosi. Sen mukaisesti noudatettiin jo vuonna 2015 kumppanien kanssa yhdessä laadittua exit-stra-

tegiaa.

Hanketoiminnan suoria hyödynsaajia oli yhteensä noin 65 000, ja epäsuoria hyödynsaajia noin 110 000. Suu-

rimpana hyödynsaajaryhmänä olivat eri oppilaitosten opiskelijat, joiden keskuudessa kumppaniyhteisön

edustajat toteuttivat erilaisia opetustilaisuuksia osana itsenäistä hanketyötään.

Vuonna 2015 hankekumppanit solmivat useita eri yhteistyösopimuksia paikallisten viranomaisten kanssa.

Enemmistö yhteistyösopimuksista tehtiin opetusalan edustajien kanssa. Tämä mahdollisti hankkeen eri kou-

lutuspakettien opettamisen alueen eri oppilaitoksissa.

Valtavirtaistamiseen liittyvien teemojen osalta toiminta painottui pääasiallisesti gender-työhön. Muita ai-

heita olivat HIV/AIDS, vammaiset henkilöt sekä kulttuuri. Kumppaniyhteisöjen laajuus ei mahdollistanut kaik-

kien teemojen nopeaa valtakunnallista työstämistä. Kumppanit keskittyivät toimimaan itselleen relevantin

teeman mukaisesti.

Koska vuosi 2016 tulee olemaan yhteisen hanketoiminnan viimeinen jakso, jokainen kumppani on pyrkinyt

löytämään ja kehittämään omaa hankerahoitustaan tukevia rakenteita. Jokainen yhteistyökumppaneista on

vakuuttanut, että Fidan välittämän taloudellisen tuen päättyminen ei tarkoita kumppanin oman sosiaalisen

toiminnan päättymistä.

4.3. Itäinen Afrikka

Ohjelman kehitystavoitteena oli oikeudenmukainen ja turvallinen kansalaisyhteiskunta, joka huolehtii haa-

voittuvien ryhmien – erityisesti lasten ja nuorten – hyvinvoinnista. Välittömänä tavoitteena oli oikeudenmu-

kainen, turvallinen ja välittävä kirkko, joka vaikuttaa yhteisöjen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Viidessä

kohdemaassa on kuusi kumppaniseurakuntaa, joilla on yhteensä yli kahdeksan miljoonaa jäsentä, joilla on

merkityksellinen rooli tuhansissa yhteisöissä.

Ohjelman pääteemana oli turvata lasten ja nuorten tulevaisuus ja tukea heitä sitä kautta tulemaan itsekin

positiivisiksi muutoksentekijöiksi. Alueella toteutettiin kahtakymmentä hanketta vuonna 2015, joista 6 oli

alueellisia ohjelmia. Yhteistyömaita olivat Burundi, Etiopia, Kenia, Tansania ja Uganda.

Alueen hankkeiden suorina hyödynsaajina oli noin 50 000 ihmistä, mutta epäsuoria hyödynsaajia on yli 1,6

miljoona ihmistä. Suurin osa hyödynsaajista on perheitä, lapsia ja naisia. Parannukset hyödynsaajien ase-

massa ja hyvinvoinnissa olivat selkeitä käytännön muutoksia, kuten koulutusmahdollisuuksien ja elinolosuh-

teiden paranemista. Lasten kerhot ja nuorten koulutuskeskukset lisäsivät lasten ja nuorten koulutukseen

osallistumista. Aliravitsemuksen vähentyminen ja paremmat sadot kuivilla alueilla paransivat hyödynsaajien

terveyttä.

Vuoden 2015 aikana jotkut kumppaneista kävivät läpi johtamismuutoksia ja aloittivat strategisen suunnitte-

lun. Tansaniaan perustettiin lasten parlamentti, jolla on puheillepääsy Tansanian parlamentissa.


4.4. Lähi-itä ja Keski-Aasia

Ohjelma on jatkanut työtään poliittisen kuohunnan ja alueellisen epävakauden keskellä. Lisähaastetta työlle

toivat vuodelle 2016 kohdistuneet budjettileikkaukset ja niistä seurannut kolmen hankkeen odottamaton

päättäminen.

Alueohjelman kehitystavoitteena oli paikallisten yhteisöjen parantunut hyvinvointi. Välittömänä tavoitteena

oli voimaantuneet kumppanit, joilla on positiivinen vaikutus perheiden, yhteisöjen ja ympäristön hyvinvoin-

tiin. Raportointivuoden aikana hankkeita oli yhteensä kahdeksan – kaksi alueellista hanketta, kaksi yhteisö-

kehityshanketta, yksi haavoittuviin lapsiin kohdistuva hanke, kaksi terveyshanketta ja yksi toimeentuloon ja

ruokaturvaan keskittyvä hanke. Yhteistyömaita tai -alueita olivat Afganistan, Irak, Jordania, Palestiinalaisalu-

eet ja Tadzikistan.

Hyödynsaajia oli yhteensä noin 70 000. Niistä 17 900 oli suoria hyödynsaajia. Suurimmat suorien hyödynsaa-

jien määrät olivat hankkeissa, jotka keskittyivät terveyteen (8 500), toimeentulo ja ruokaturvaan (5 300) ja

yhteisökehityshankkeet (3 500). Hyödynsaajien suurin yhteismäärä oli yhteisökehityshankkeissa (24 500) ja

terveyshankkeissa (22 500).

Hankkeet paransivat hyödynsaajien elämää lastenkasvatus-, pienyrittäjyys-, terveys-, elämäntaito- ja psyko-

sosiaalisentuen koulutusten kautta. Pääryhmiä olivat lapset, naiset ja vammaiset henkilöt. Psykososiaalisen

tuen alueellisessa hankkeessa tuotettiin Life Skills -materiaali arabiaksi Nyyti Elämäntaitokurssimateriaalin

pohjalta, liite 4b.

Onnistuneeksi lähestymistavaksi havaittiin paikallisen kielen käyttäminen ja sensitiivisyys aiheiden kanssa,

joita pidetään tabuina. Tiimityö ja hyvät suhteet paikallisiin viranomaisiin olivat tärkeitä. Paikallinen omista-

juus sekä verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa nähtiin avaimena onnistumiselle. Opetushenkilös-

töön keskittyminen moninkertaisti vaikutuksen ja lisää tulosten kestävyyttä. Kestävyyteen liittyviä haasteita

käsiteltiin kumppaneiden kanssa, joilla ei ollut juuri lainkaan omarahoitusta.

4.5. Kaakkois-Aasia

Ohjelman kehitystavoitteena oli kansalaisyhteiskunnan vahvistunut rooli yhteisöjen holistisessa muutok-

sessa. Välittömänä tavoitteena oli kumppaneiden voimaannuttaminen positiivisten muutosten aikaansaa-

miseksi kohdeyhteisöissä.

Alueella oli kuusi maakohtaista hanketta ja kaksi alueellista ohjelmaa, jotka pyrkivät tukemaan ja laajenta-

maan maatason työtä. Hanketoiminnan suoria hyödynsaajia oli yhteensä noin 30 000, ja epäsuoria hyödyn-

saajia noin 105 000. Yhteistyömaina olivat Kambodža, Laos, Myanmar ja Vietnam. Kaikissa maissa keskitytään

yhteisökehitykseen, mutta alueella on myös joitakin temaattisia eroja. Vietnamissa toimi vammaishanke ja

Laosissa taas keskitytään vahvasti nuoriin. Näissä kahdessa maassa virallisina kumppaneina olivat valtionhal-

linnon ministeriöt, vaikka toiminnallisina kumppaneina olivatkin kansalaisyhteiskunnan rekisteröidyt tai re-

kisteröitymättömät yhteisöt. Yhteisöjen kapasiteettia vahvistetaan, jotta niiden omistajuus hankkeista vah-

vistuu ja tulosten kestävyys pitkällä aikavälillä varmistuu.

Ihmisoikeusperustainen toimintatapa on joissakin alueen maissa sensitiivinen aihe. Kaikilla hankkeilla on kui-

tenkin selkeät suunnitelmat ja kehitystavoitteet, jotka tähtäävät oikeuksien toteutumiseen ruohonjuurita-

solla. Voimassa olevia valtioiden lakeja, yhteistyötä ja yhteisymmärrystä paikallisten viranomaisten kanssa

hyödynnetään asioiden eteenpäinviemiseksi.


Vuonna 2015 hankkeita toteutettiin alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Ohjelman tulokset ja vaikutuk-

set hyödynsaajien tasolla olivat pääsääntöisesti kestäviä ja hankkeen tai kumppanin jatkuvasta läsnäolosta

riippumattomia. Toisaalta toimintakumppaneiden kapasiteetin vahvistuminen on haaste taloudellisen riip-

puvuuden vuoksi, sillä hankkeet toteutetaan suurelta osin lahjoitusten varassa ja kumppaneiden taloudelli-

nen panostus on ollut pientä. Hanketiimien, toimintakumppaneiden ja yhteisöjen sitoutuminen ja motivaatio

työhön on hyvä ja suhde hankkeisiin sekä kohdeyhteisöihin terve.

4.6. Etelä-Aasia

Ohjelman kehitystavoitteena oli haavoittuvien ryhmien ja yhteisöjen elämänlaadun parantuminen. Välittö-

mänä tavoitteena oli voimaantuneet kumppanit, jotka toteuttavat relevanttia, tehokasta ja kestävää työtä.

Ohjelma sisältää yksitoista hanketta seitsemässä maassa. Ohjelman kaksi suurta teemaa ovat yhteisökehitys-

hankkeet, joissa parannetaan hyödynsaajien terveystietoa, koulutusmahdollisuuksia ja ympäristötietoutta,

sekä haavoittuvien ihmisryhmien hankkeet, joissa hyödynsaajat ovat pääosin naisia, lapsia ja perheväkivallan

uhreja. Haavoittuvien ihmisryhmien hankkeiden hyödynsaajille tarjotaan mahdollisuus koulunkäyntiin, am-

matilliseen koulutukseen ja tukea elinkeinoihin.

Etelä-Aasian alueohjelmassa toteutettiin 15 hanketta, joista yksi on alueellinen. Yhteistyömaita olivat Bang-

ladesh, Bhutan, Kiina, Intia, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka. Vuonna 2015 hyödynsaajia oli yhteensä arviolta

500 000, joista suoria 178 000. Hyödynsaajista lapsia ja nuoria oli noin 59 000.

Vuoden 2015 aikana onnistuttiin monissa asioissa. Hyödynsaajien osalta Bangladeshin slummikoulusta hy-

villä arvosanoilla valmistuneet oppilaat olivat tärkeä saavutus. Nepalissa oppilaiden oppimisympäristö paran-

tui useissa kouluissa uusien luokkahuoneiden rakentamisen myötä. Piirikunta, jossa yhteistyökumppani toi-

mii aktiivisesti Nepalissa, saavutti Open Defecation Free (ODF) – statuksen. Verkostoituminen ja kumppanei-

den motivaatio heidän omien järjestöjensä kehittämiseen olivat ohjelman vahvuuksia. Myös muutamien

kumppaneiden omarahoitusosuus kasvoi alueella. Bhutanissa kumppani kanavoi merkittävää omarahoitusta

hankkeelle Fidan avustamana käynnistetyn käsityötuotteiden valmistamisen ja myynnin kautta. Nepalissa

kolmen hankkeen kumppanit pystyivät kasvattamaan omarahoitusosuuttaan maanjäristyksen jälkeisessä ti-

lanteessa uusien avustuskumppanuuksien ansiosta.

Etelä-Aasian alueohjelmassa tapahtui muutoksia vuonna 2015 johtamisen osalta ja maanjäristys Nepalissa

haastoi alueen työntekijöitä ja kumppaneita. Myös hankkeiden oli sopeuduttava epävarmoissa olosuhteissa

budjettileikkauksiin sekä poliittisiin ja ympäristöllisiin muutoksiin, mutta ne saatiin toteutettua kuitenkin on-

nistuneesti.

4.7. Itä-Aasia

Fida käyttää Pohjois-Koreassa nimeä Finnish Agriculture and Health Rehabilitation Programme (FAHRP).

Tämä nimi otettiin käyttöön maaliskuussa 2006. Fida nauttii viranomaisten luottamusta, mikä mahdollisti

työn suunnittelun ja toimeenpanon tavallisten ihmisten auttamiseksi. Työtä ohjasi ja kontrolloi Korean ulko-

ministeriön KECCA (Korea-Europe Cooperation Coordination Agency).

Pohjois-Korean ohjelman kehitystavoitteena on parantunut ravitsemus- ja terveystilanne. Välittömänä ta-

voitteena on parantunut ruokaturva sekä ennaltaehkäisevä ja institutionaalinen terveydenhuolto. Ohjelma

sisälsi viisi hanketta, joista kaksi ruokaturva- ja kolme terveyssektorilla. Toinen ruokaturvahankkeista on EU-

rahoitteinen. Vuoden lopussa päättyi Hammashuollontukiohjelma ja Maaseudun terveyshanke yhdistyi Alue-

sairaaloiden kehittämishankkeeseen. Epäsuoria hyödynsaajia voidaan arvioida olevan 2,1 miljoonaa, kun

aluesairaaloiden toiminta-alueen ihmiset lasketaan mukaan. Hammasterveyshankkeen suoria hyödynsaajia


olivat hammashoitajat ja oppilaat. Heidän kehittyneiden taitojensa kautta hyödynsaajien määrä tulee mo-

ninkertaistumaan. Suorien hyödynsaajien määrä oli noin 1500. Ruokaturvahanke ja terveyshanke toimivat

erittäin syrjäisillä alueilla. Sairaalahankkeen suorat hyödynsaajat olivat jotain näiden kahden ääripään välillä.

Hyödynsaajien voimaantumisen arviointi on Pohjois-Koreassa hankalaa. Kuitenkin voidaan todeta, että hank-

keiden toiminnan myötä monien ihmisten elämä on parantunut ja ihmisarvo vahvistunut.

5. OHJELMAN TULOSTEN KESTÄVYYDEN ARVIOINTIA

Alueohjelmaraportoinnissa pyrittiin selvittämään Ohjelman hankkeiden vaikutuksia ja tulosten kestävyyttä.

Aluepäälliköt arvioivat hankeraporttien sekä monitoroinnin pohjalta, mitkä vahvuudet ja menestystekijät tu-

kevat tulosten kestävyyttä ja millaisia riskejä sekä kehittämisalueita he havaitsivat kestävyyden suhteen Fi-

dan sekä kumppaneiden osalta.

5.1. Tulosten kestävyys hyödynsaajien hyvinvoinnin paranemisessa

POSITIIVISEN MUUTOKSEN KESTÄVYYS JA OMISTAJUUS VAIKUTUKSIIN

Muutos hyödynsaajien elämässä on pysyvää, kun se ei ole riippuvaista ulkoapäin tuoduista panostuksista

vaan kyseessä on asennemuutos: uuden, erilaisen ajattelun ja tavoitteisiin pyrkivän toiminnan omaksuminen.

Kun hyödynsaajat itse ymmärtävät syy-seuraussuhteita ongelmiin ja löytävät niihin ratkaisuja, asenteet

muuttuvat, mikä taas muuttaa yksilöiden ja organisaatioiden strategioita. Yhteisön kokema suuri muutos pa-

rempaan, esimerkiksi ripuli- ja infektiotautien väheneminen koulutusten sekä vesi- ja sanitaatiohuollon pa-

rannuttua, ruokkii ja vahvistaa itsessään tulosten kestävyyttä. Myönteisenä vaikutuksena on ilmennyt myös

kumppaneiden hanketoiminnassa mukana olleen nuoren johtajasukupolven uudenlainen oman elämän

suuntaaminen yhteiskunnan hyväksi toimimiseen. Muutoksesta kertoo sekin, että Fidan toiminnan piirissä

olleiden kumppanikirkkojen asenne naisia, tyttöjä, vammaisia henkilöitä ja HIV-positiivisia kohtaan on hyväk-

syvämpää ja heidän parissaan on aloitettu hankkeita.

Vahva omistajuus ja hyödynsaajien oma parantunut kapasiteetti lisää hyvinvointia ja muutoksen kestävyyttä,

mikä näkyy kohdeyhteisöjen tietojen ja taitojen kehittymisessä yhteisötason päätöksenteossa, ongelmanrat-

kaisussa, suunnittelussa ja läpinäkyvyydessä. Tällainen kehitys yhteisöissä parantaa niiden tulevaisuutta.

Kun taataan lapsille ja nuorille kokemus heidän arvostaan, tasokasta koulutusta ja yhteisöön integroitumi-

nen, sosio-kulttuurinen muutos on kestävää. Heidän muuttunut tilanteensa nostaa myös heidän arvoaan yh-

teiskunnassa ja vähentää syrjimistä. Yksilötasolla positiiviset vaikutukset näkyvät oppilaiden ja heidän per-

heidensä elämässä. Aiemmin avuttomiksi ja toivottomiksi itsensä tunteneet nuoret ovat hankkeiden kautta

tiedostaneet arvonsa ja suunnittelevat innolla tulevaisuuttaan. Opitut tiedot ja taidot kestävät läpi heidän

koko elämänsä ja muuttavat yhteisöjä pitkällä aikavälillä. Myös koulutusten suuntaaminen koulutushenkilös-

töön, jotka vaikuttavat tuleviin sukupolviin sekä vanhempiin yhteisöissään, edistää kestävyyttä. Opettajia on

kutsuttu opettamaan uusia kasvatusmenetelmiä muissa yhteisöissä. Positiivisten vaikutusten jatkaminen ei

sinänsä maksa mitään.

Hankkeiden painopiste on vahvasti kapasiteetin vahvistamisessa. Joten tapahtuipa tulevaisuudessa mitä ta-

hansa, koulutuksissa saavutetut tiedot ja taidot säilyvät. Tämä on osoittautunut erittäin relevantiksi strategi-

aksi Fidan työlle mm. Pohjois-Koreassa ja se myötävaikuttaa sielläkin kestävää myönteistä muutosta yhteis-

kunnassa.


KESTÄVYYTTÄ HEIKENTÄVÄT RISKIT

Kestävyyden kannalta haasteena on sekä toimintaympäristöön että itse hanketoimintaan liittyviä riskejä. So-

sio-kulttuurinen muutos on hidasta etenkin epävakaissa poliittisissa olosuhteissa. Välillä kehitysaktivitee-

teistä on pudottu humanitaarisen avun tarvitsijoiksi ja on maita, joiden talous kärsii naapurimaan taloudelli-

sista vaikeuksista. Kumppaniyhteisön laaja valtakunnallinen verkosto on samalla sekä mahdollisuus että

haaste

Aasiassa kaikilla yhteiskunnan tasoilla kulttuuriset tekijät kuten valtarakenteet, hierarkia ja ”kasvojen menet-

tämisen” pelko voivat vaikeuttaa todellisista ongelmista puhumista ja tuoda haasteita yhteistyölle. Hankkeen

päätyttyä on suurempi riski, että ihmiset käyttävät valtaansa väärin eivätkä yhteisön hyväksi. Haasteeksi jää,

ovatko nuoret tarpeeksi vahvoja vastustamaan yleisiä käytänteitä maassaan ja voiko heillä aikuisina olla eri-

laisia näkökulmia elämästä kuin valtaosalla ihmisiä. Myös johtajuuden puute ja heikko ymmärrys siitä, jos

johtajuuden kapasiteetti on matala, nähdään riskinä.

Useissa hankkeissa hyödynsaajat ovat alusta alkaen omistaneet työn ja resurssit on arvioitu riittäviksi myös

hankkeen loppumisen jälkeen. On kuitenkin hankkeita, joissa tätä on vielä työstettävä ja rakennettava exit-

strategia, jotta kestävyys voidaan taata.

Vaikka yhteisöt olisivat ymmärtäneet muutoksen tärkeyden ja tarvittavia strategioita olisi tehty, strategioi-

den muuttuminen toiminnaksi edellyttää rakenteita, jotka mahdollistavat muutoksen. Vain siten muutok-

sesta tulee pysyvää. Ilman rakenteita on riski, että opitut asiat jäävät käyttämättä.

Myös luonnonkatastrofien kuten maanjäristysten ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien säämuutosten (El

Nino) mahdollisuus ovat riskinä. Ne ja poliittinen epävakaus ovat sen tason riskejä, että ne vaarantavat vaka-

vasti hankkeiden myönteiset vaikutukset hyödynsaajien elämässä.

5.2. Tulosten kestävyys kumppaneiden voimaantumisessa

VAHVUUDET JA MENESTYSTEKIJÄT TALOUDELLISELLE JA INSTITUTIONAALISELLE KESTÄVYYDELLE

Kumppaneiden voimaantumisen kestävyyttä kuvaa parhaiten se, miten ammattitaitoisesti ja laadukkaasti

kumppanit toimivat yhteisöissään. Taloudellinen ja institutionaalinen kestävyys kumppanin toiminnassa on

tärkeää, jotta he pystyvät jatkamaan toimintaa myös hanketuen päättyessä. Hanketoiminnan lähtökohtana

on ollut, että toiminta pyritään pitämään sellaisella taloudellisella tasolla, johon kumppaneiden omat resurs-

sit myös myöhemmin riittäisivät. Kumppaneiden ja kumppaniyhteisöjen omistajuus hanketyössä kehittyi en-

tisestään, koska he ovat vastanneet työn suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta mahdollisimman

itsenäisesti. Suomalaiset asiantuntijat rajasivat omat tukitoimensa kumppanin kanssa sovitun suunnitelman

mukaisesti. Heidän roolinsa oli raportointikauden aikana asiantuntija-avun tarjoaminen, sekä hankehallin-

non seuranta yhteistyössä kansallisten toimijoitten kanssa.

Menestystekijäksi voidaan todeta myös Fidan käyttämä toimintatapa, jossa kumppaneiden tarpeet kartoite-

taan ja Fida on siltä pohjalta järjestänyt koulutuksia, työpajoja, opintomatkoja ja monitoroinut toimintaa.

Kumppanit saavat lisäksi itsekin määritellä tarvitsemiaan koulutuksia. Tätä kautta kumppanit ovat kyenneet

rakentamaan hallinnollista ja toiminnallista kapasiteettiaan. Se taas on vahvistanut heidän luotettavuuttaan

kansainvälisten rahoittajien sekä alueellisen hallinnon näkökulmasta. Kumppaneilla on myös näky toimia esi-

merkkinä luotettavuudessa ja läpinäkyvyydessä omille kumppaniorganisaatioilleen. Kumppaneiden hallinnon

ja toiminnan laatu on parantunut Fidan koulutusten ansiosta ja nämä taidot jäävät kumppaneille. Aluerapor-

teista käy ilmi, että useilla kumppaneilla on riittävästi kapasiteettia ja näkyä jatkaa aktiviteetteja kohtuulli-

sella tasolla odottamattoman hankkeiden päättämisen jälkeenkin.


Kun kumppaniorganisaatiot ovat alkaneet luoda omaa hallinnollista rakennetta ja kehittää esimerkiksi omaa

raportointisysteemiä, ne osoittavat institutionaalista kestävyyttä toiminnassaan. Kumppanit ovat alkaneet

ottaa vastuuta sellaisista asioista, joita aiemmin hoitivat Fidan expat-työntekijät.

Myös kansallisten sekä kansainvälisten rahoituskanavien hyödyntäminen kertoo kumppanin itsenäistymis-

prosessin onnistumisesta. Verkostoituminen ja hyvät suhteet muihin paikallisiin toimijoihin edesauttaa pai-

kallisten resurssien hyödyntämistä. Vaikka jotkut kumppanit ovat pieniä, ne ovat onnistuneet verkostoitu-

maan sekä temaattisesti että organisatorisesti. Tämä takaa, että kumppaneilla on tarvittava vertaistuki ja

kanavat, joissa vaihtaa tietoa ja oppia uutta.

Itäisessä Afrikassa kumppaneiden institutionaalinen kapasiteetti on parantunut merkittävästi, mikä kävi ilmi

kun 2015 arviointeja verrattiin 2011 ja 2013 tehtyihin arviointeihin. Raportit osoittivat kuitenkin, että kaikilla

kumppaneilla kapasiteetti ei ole samalla tasolla. Tämä näkyy sosiaalisen kehityksen strategisia suunnitelmia

verratessa. Esimerkiksi seitsemästä kumppanista neljällä on hankkeita ja ohjelmia, jotka eivät ole Fidan

kautta rahoitettuja. Kaikilla kumppaneilla kuitenkin on - ja osalla kirjattuna paperille - visio sosiaalisesta ke-

hitystyöstä muutoksen työkaluna yhteiskunnassa. Vaikka kumppaneiden hallinnollisessa kapasiteetissa on

eroja, kaikkien kyky suunnitella ja toteuttaa ohjelmia on hyödyttänyt merkittävästi ihmisten elämää. Mikäli

kumppanit säilyttävät näkynsä ja missionsa ja suunnittelevat toimintonsa niiden mukaisesti, myönteiset

muutokset saadaan myös säilymään yhteisöissä.

Kirkkokumppaneiden osalta sosiaalisen työn omaksuminen osaksi kirkon toimintaa takaa työn jatkumisen,

koska kirkko on yleensä pysyvä instituutio yhteisössä ja verkostojensa kautta sillä on myös kansallinen ulot-

tuvuus. Kirkot ovat perusta ammattimaiselle kristilliselle sosiaalisen kehityksen järjestötoiminnalle, joka taas

on diakonisen palvelun työkalu kirkoille yhteiskunnassa. Toimijoina ne jakavat haavoittuvien ihmisryhmien

rinnalla kulkiessaan heidän tulevaisuuden haasteensa ja toisaalta onnistumisensa.

HAASTEET, RISKIT JA KEHITTÄMISALUEET VAIKUTUSTEN KESTÄVYYDELLE

Vaikka kehitysvaikutukset ovat kestäviä henkilöstön ja heidän osaamisensa tasolla, organisatorinen kestävyys

riippuu kumppaneiden kyvystä jatkaa ja ylläpitää työtä. Tämä voidaan turvata varmistamalla riittävä toimin-

nan rahoitus kumppanin kautta eri tahoilta tai paikallisten resurssien avulla. Toisaalta ongelmana voi olla se,

ettei henkilöstöä välttämättä ole tarpeeksi. Muun muassa Länsi Balkanilla pienillä kumppanikirkoilla ei ole

toiminnan kannalta tärkeitä avainhenkilöitä riittävästi.

Itäisessä Afrikassa sosiaalisen kehityksen vision säilyminen kumppanin toiminnan fokuksessa on riippuvaista

vaaleilla valittavien johtajien asenteista. Fida ei voi vaikuttaa sisäisiin asioihin kumppanin toiminnassa, mikä

tekee tästä riskin toiminnan jatkumiselle ja kestävyydelle.

Itäisessä Afrikassa mitatut myönteiset muutokset eivät välttämättä ole pysyviä, ellei kumppaneilla ole asian-

mukaisia organisatorisia rakenteita. Tässä Fidan tuki on edelleen tarpeen, ettei saavutettua kapasiteetin vah-

vistumista menetetä. Kumppaneilla on oltava myös halu vahvistaa kapasiteettiaan käyttäen omia resursse-

jaan. Kulttuuristen käytänteiden ja asenteiden muuttuminen esimerkiksi Maasai-yhteisössä Keniassa vaatii

useamman sukupolven ja ilman kumppanin vahvoja rakenteita riskinä on menettää jo saavutetut positiiviset

muutokset.

Lähi-Idän ja Keski-Aasian kaikissa maissa ei ole psykososiaalisen tuen resurssiverkostoa, jota osa työtä vasta

aloittelevista kumppaneista tarvitsisi jatkaakseen toimintaa. Riskinä on, että kun psykososiaalisen tuen hanke

päättyy, koulutusten teemoiksi ei enää valita näitä aiheita. Myös korkealaatuisen ja tutkimustuloksiin perus-

tuvan koulutusmateriaalin tunnistaminen laajasta tarjonnasta voi vaikeutua.

Kaakkois-Aasiassa on erilaisia kumppaneita eri maissa. Laosissa Savannakhetissa kumppanina on Opetus- ja

liikuntaministeriö, jonka prioriteettina on oma toiminta eivätkä he ole sitoutuneita tekemään kehitystyötä

vielä, vaikka ovat kiinnostuneita Fidan hankkeen toimintatavoista ja hoitavat hyvin sen dokumentoinnin.

Hankkeen paikallinen henkilökunta on pätevää ja motivoitunutta jatkamaan toimintaa ulkoisen rahoituksen

päätyttyä. Haasteena on hankkeen taloudellinen riippumattomuus. Vietnamissa vammaishankkeen kumppa-


niorganisaatioiden johto on päättänyt lopettaa kapasiteetin vahvistamisprosessin. Joskin tulevat rahoittaja-

tahot, joiden varassa toimintaa on visioitu jatkettavan, voivat edellyttää sitä. Kumppanilla olisi kapasiteettia

jatkaa koulutuksia ja aktiviteetteja ilman ulkopuolista rahoitusta, tosin halukkuutta siihen ei ole. Mutta jä-

senten ja toimipisteiden lisääminen ja ryhmien organisoiminen jatkuvat ja mikäli ulkopuolista rahoitusta löy-

tyy, myös aktiviteetit ja koulutukset jatkuvat. Opetusministeriö haluaa jatkaa toimintaa ja työ on kestävää,

koska se on valtion intressien mukaista. Vammaistyöhön myönnetään tosin vain vähän varoja ja hanke voi

päättyä jopa kokonaan ulkopuolisen rahoituksen loppuessa. Kuitenkin inklusiivinen koulutus ja vapaaehtois-

toiminta jatkuvat koulutettujen opettajien toimesta. CHE-ohjelman (Community Health Education) hallin-

noinnissa on haasteena paikallisen rahoituksen pienuus. Se riittää vain joihinkin yleisiin toimintoihin. Odot-

tamattoman ja yhtäkkisen budjettileikkauksen vuoksi Fida menetti alueella muutamia avainhenkilöitä eikä

hankkeita voitu päättää kontrolloidusti exit-strategioiden mukaisesti. Näin valitettavasti menetettiin työn

vaikutuksia ja se heikensi tulosten kestävyyttä sekä kumppaneiden että hyödynsaajien osalta.

Myös Etelä-Aasiassa taloudellinen kestävyys ja yhteyden rakentaminen kumppanijärjestöjen ja -kirkkojen vä-

lillä on haastavaa. Jotta työ olisi kestävää, kirkoilla ja järjestöillä tulisi olla vahva omistajuus siitä. Kumppa-

niorganisaatiot ovat hyvin erilaisissa vaiheissa; alueella on kumppaneita, jotka voivat jatkaa työtä, kun Fidan

tuki loppuu. Mutta valitettavasti on myös niitä, jotka ovat täysin riippuvaisia Fidasta ja ulkoisesta rahoituk-

sesta.

OPITUT ASIAT JA STRATEGIAT KOHTI TALOUDELLISTA JA TOIMINNALLISTA ITSENÄISYYTTÄ

Kumppaniyhteisöjen toimintamallit omarahoituksen kasvattamiseksi eroavat suuresti eri kohdemaissa. Länsi

Balkanilla kumppanit ovat avanneet omia hyväntekeväisyys-kauppoja ja alkaneet ottaa maksun englannin-

kielen- ja tietokonekursseista. Kumppanit ovat saaneet myös lahjoituksia ulkomailta ja ovat mukana monissa

verkostoissa, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia rahoitukselle jatkossa. Boliviassa kumppanimme löysi uu-

sia rahoituskanavia vuokraamalla omia toimitilojaan erilaisiin julkisiin tapahtumiin. Saadut vuokratulot hyö-

dynnettiin osaksi oman hanketoimintaa. Paikallisia seurakuntia kannustettiin kehittämään omia varainhan-

kintakeinoja, jotta ne voisivat toteuttaa yhteisöjensä ihmisten auttamiseen liittyvää itsenäistä toimintaa. Bo-

livialaisessa kaupungissa pieni paikallinen seurakunta järjesti tapahtuman nimeltä ”Laupias samarialainen”,

jonka aikana seurakunnan jäsenet tukivat erilaisia toimintoja alueen ihmisten auttamiseksi. Koko mittava ta-

pahtuma toteutettiin seurakunnan jäsenten keräämillä tai lahjoittamilla varoilla, joiden kokonaismäärä oli

1000 USD. Kyseinen rahasumma on osoitus kirkkokuntien toiminnan parissa olevien paikallisten seurakuntien

mahdollisuudesta toimia merkityksellisesti omilla alueillaan. Kun huomioidaan hanketoiminnan parissa vai-

kuttavien kirkkokuntien tuhannet seurakunnat, tällainen yhden seurankunnan antama esimerkki kertoo

kumppaneitten potentiaalista vaikuttaa yhteisössään omia voimavarojaan hyödyntäen.

Itäisessä Afrikassa kumppaneiden taloudellisen kestävyyden vahvistamiseksi on tehty kustannusten jakami-

sesta suunnitelma hankekaudelle niin, että neljäntenä vuonna kumppanin osuus olisi jo 100 %. Toinen tapa

kasvaa taloudelliseen itsenäisyyteen on, että Fida antaa kertaluonteisesti summan hanketta varten ja kump-

pani ottaa hankkeen vastuulleen ja jatkaa hanketta omarahoitteisesti. Tästä toteutuneena esimerkkinä on

Etiopian Moyalen vesihankkeen luovuttaminen kumppanin hoidettavaksi. Suunnitelmiin sisältyy koulutusta

ja uusien varainhankinta tapojen kehittämistä. Esimerkiksi CSP ohjelmassa (Children Sponsorship Prog-

ramme) on tavoitteena saada 50 paikallista kummia hankesyklin loppuun mennessä. Kumppanit ovat allekir-

joittaneet sopimukset, joissa ne lupaavat kasvattaa omarahoitusta hankkeiden hoitamiseen. Tämä ei ole vielä

toteutunut, mutta asiasta on keskusteltu ja kumppanit ovat sitoutuneet pitämään lupauksensa. Jotkut pai-

kalliset kumppanit maksavat jo paikallisten työntekijöiden palkat ja ulkopuolista rahoitusta tarvitaan vain

toimintoihin. Seuraavan ohjelmakauden suunnittelu on käynnistynyt ja paikallisten varojen hankkiminen on

hyväksytty ehdoksi yhteistyölle, jotta kumppaneiden tekemästä sosiaalisesta työstä saadaan kestävää.

Lähi-idässä kestävyyttä kumppanin voimaantumisessa pyritään vahvistamaan ottamalla osallistumismaksu

niiltä ihmisiltä, joilla on varaa maksaa. Jotkut hankkeen toiminnoista tulevat normaaliksi osaksi yliopiston

toimintoja ja ovat siten valtion rahoittamia, samoin kuin Kabulissa. Ideana on myös paikallisten hyvänteke-

väisyysmuotojen ja yrittäjien innostaminen mukaan lahjoittamaan hammasterveyskasvatuksen ja – hoitojen


hyväksi etenkin lapsille. Tämä on tarkoitus tehdä paikallisten mielipidejohtajien ja vaikuttajien kautta ja ta-

voitteena on luoda sisäinen kontrollimekanismi väärinkäytösten ja vilpin estämiseksi. Kumppanit ovat saa-

neet hallinnollista koulutusta myös siihen, kuinka yhteisön naiset voivat olla mukana työssä ja ovat tärkeitä

henkilöresursseja.

Palestiinalaisalueilla taloudellinen kestävyys ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska yhteisössä on vielä vah-

vana avustusmentaliteetti. Toisaalta Fida on rahoittanut siellä vain koulutuksia, joten taloudellista riippu-

vuutta ei ole päässyt syntymään.

Kaakkois-Aasian hankkeissa suunnitellaan mm. mikroluototusta rahoituksen tueksi. Kumppania Laosissa on

pyritty ohjaamaan pois avustus-ajattelusta. Keskustelua on ollut, että valtio voisi mahdollisesti kustantaa

kaksi uutta nuorisokeskusta.

Vietnamin vammaishankkeen toimistotilat ja koulutusrakennus on saatu komitealta. Useat alueelliset toimis-

tot ovat saaneet myös toimitilansa samalla tavoin. Valtio tukee henkilökunnan ja aluetoimiston johtajien pal-

koissa. Muita rahoittajia on tavoitettu ja heitä on saatavilla. Jäsenet maksavat jäsenmaksua ja monia kuluja

pienentää vapaaehtoisten käyttäminen. Fidan strategiana on rohkaista tämän kaltaisia järjestöjä arvopohjai-

seen työhön, jossa tunnistetaan ihmisten tarve auttaa toisiaan ja missä vammaiset henkilöt voimautetaan

auttamaan toisiaan. Fida on ollut mukana lobbaamassa yhdessä koulujen kanssa valtion virastoja siitä, että

lisää varoja tulisi allokoida kouluille vammaisten lasten tukemiseen. Myös vanhempia on koulutettu täyttä-

mään aukkoja valtion koulutusjärjestelmässä, jotta heidän lastensa oppimista voitaisiin edistää.

Kambodẑan CHE-ohjelmassa on pyritty parantamaan taloudellista kestävyyttä, mutta se on edelleen riippu-

vaista Fidasta. Yhtenä Fidasta riippumattomana rahoitusaloitteena on ollut seurakuntapohjainen mikrolaina-

ohjelma. Myanmarissa hanketiimi pyrkii rakentamaan tiiviin yhteyden paikallisen seurakunnan johtoon ja

liittämään työn kansallisen kirkon organisaatiorakenteeseen sekä toiminnallisiin ja strategisiin suunnitelmiin.

Tavoitteena on myös saada kirkolle toimintaperiaatteet yhteisön kehittämisestä, kehitys- ja avustustyöstä

sekä diakoniasta. Tämän kautta toivotaan kirkon saavuttavan näky työstä, jotta hankkeelle saataisiin paikal-

linen omistajuus. Se tuottaisi paikallisia resursseja toteuttamiseen.

6. KEHITYSVIESTINTÄ JA -KASVATUS

Kehitysviestinnän tavoitteena on tarjota Fidan sidosryhmille monipuolista ja ajantasaista tietoa kehitysmaista

ja kehityskysymyksistä. Sidosryhmiä halutaan innostaa ja haastaa globaaliin ajatteluun ja vastuuseen sekä

toimimaan kehitysmaiden lähimmäisten hyväksi.

Kehitysviestintä jakaantuu kahteen osa-alueeseen: järjestön Ohjelmasta ja siihen kuuluvista hankkeista tie-

dottaminen ja kehityskasvatus (=kansainvälisyyskasvatus, Global Education).

Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen mittareilla mitattuna Ohjelman tavoitteiden saavuttamista toimintavuo-

den aikana kuvataan taulukossa 19 seuraavalla sivulla.

6.1. Kehitysviestintä (hankenro 5002)

Fidan kehitysviestinnän tavoitteena oli suomalaisten sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus Fidan kehitysyhteis-

työstä ja sen tuloksista sekä kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä. Aktiviteettien valossa tavoitteiden eli

tietoisuuden kasvun voidaan todeta täyttyneen ainakin osittain, vaikka varsinaista kohderyhmäseurantaa ei

ole tehty.


Kehitysviestinnässä erottui selkeimpänä ja äkillisesti nousseena teemana järjestöjen kampanjointi valtion-

tuen leikkauksia vastaan. Järjestöjen työn merkitys sai huomattavaa julkisuutta Suomessa, myös kerätyn

kansalaisadressin kautta. Nepalin historian pahimpaan maanjäristykseen liittyviä juttuja julkaistiin valtakun-

nallisissa ja maakunnallisissa medioissa ja samalla Fidan työ Nepalissa nousi esille.

Kummiviestintää kehitettiin vuoden aikana aiempiin vuosiin verrattuna. Muun muassa kummiasiakaslupaus

sai viestinnällisen muodon.

Kansainvälisyyskasvatuksen ja -viestinnän yhteinen tavoite seurakuntien sitoutumisesta kehitysyhteistyöhön

heijastui myös siinä, että kaikkien lähetettyjen työntekijöiden palkassa oli ainakin pieni osuus seurakuntara-

hoitusta.


TAULUKKO 19. Kehitysviestinnän ja -kasvatuksen tulokset

Ohjelman Tulos (Result) 3. Suomalaisten sidosryhmien lisääntynyt tietoisuus Fidan kehitysyhteistyöstä ja sen tuloksista

sekä kumppanuusmaiden kehityskysymyksistä Ohjelmatason mittarit

Kehityskasvatuksen (kvk) tavoitteet vuonna 2015

Mittarit Tilanne 31.12.2015

Suomalaisten yh-

teistyötahojen ak-

tivoituminen ja

asennoituminen

kehitysyhteistyö-

hön ja globaaliin

vastuuseen

1. Seurakuntien nuorisotyöhön on otettu mu-kaan kehitys-viestinnän ja -kasvatuksen teemoja.

2. Seurakunnat pitävät kehitys-yhteistyötä tär-keänä ja osal-listuvat siihen

3. Sidosryhmät saavat tietoa Fidan kehitys-yhteistyön kat-toteemoista ja kampanjoista ja näistä jul-kaistaan sisäl-töjä paikalli-sissa ja valta-kunnallisissa medioissa

4. Helluntaiseura-kuntien Koulu-palvelun li-sääntynyt ka-pasiteetti tehdä vierailuja kehityskasva-tusaiheista.

1.1 Fida tapaa vuosittain nuorisotyönteki-jöitä ja pitää esillä kvk-teemoja 1.2 Fida tuottaa kehityskasvatusmateriaa-leja ja opastaa seurakuntien nuorisotiimejä hyödyntämään niitä 1.3 Eväät elämään kampanjaan toteute-taan nuorisolle suunnattuja komponentteja 1.4 Tehdään suunnitelma, miten Fidan koti-maassa olevat kehitysyhteistyöntekijät vie-railevat seurakuntien nuortenilloissa kerto-massa työstään, ja miten raportoidaan 1.5 Osallistutaan 1-3 tapahtumaan.

1.1 Fida tapasi seurakuntien nuorisotyöntekijöitä ja jakoi teemo-jaan heidän kanssaan facebook-keskusteluryhmän kautta. 1.2 Kehityskasvatusmateriaaleja tuotettiin osana Eväät elämään –kampanjaa ja ohjattiin kampanjaan osallistuvia seurakuntia hyö-dyntämään niitä. 1.3 Eväät elämään –kampanjan osana #käytäsunvoimaa –some-kampanja, jossa tähtenä oli Musta Barbaari. Kampanjaan osallis-tuttiin 127 kuvapostauksella ja Fidan Instagram-seuraajamäärä kasvoi kampanjakuukauden aikana 300->394 (+24 %). 1.4 Tavoitteen eteen ei tehty töitä raportointivuonna. 1.5 Fida oli mukana WUP Dreams –tapahtumassa Tampereella ja helluntaiseurakuntien Juhannuskonferenssissa Keuruulla.

2.1 Seurakunnat haastetaan osallistumaan Eväät elämään -kampanjaan. 2.2 EE-kampanjaan osallistuvat seurakun-nat koulutetaan kampanjan teemoista.

2.1 Haaste osallistua lähti kaikkiin helluntaiseurakuntiin, lisäksi ak-tiivisia osallistuneita tavoitettiin puhelimitse. Tavoitteena oli saada 100 seurakuntaa mukaan, ja 113 osallistui keräykseen. 2.2 Koulutusmateriaali valmistetiin kampanjan yhteyshenkilöiden käyttöön, mutta osallistujien kouluttamista ei seurattu. Maakun-nallisia koulutuksia ei järjestetty.

3.1 Julkaistaan 2 kehitysyhteistyöaiheista Fida-lehteä vuodessa 3.2 Julkaistaan eri kanavissa yhteensä 30-40 artikkelia kehitysyhteistyöstä 3.3 Tehdään n. 25 kehitysyhteistyöaiheista radio-ohjelmaa 3.4 Tuotetaan kehitysyhteistyöaiheisia tv-ohjelmia ja/tai videoita 3.5 Pidetään kehitysyhteistyöaiheita esillä Fidan sosiaalisen median kanavissa 3.6 Annetaan kehitysyhteistyöaiheista jut-tuvinkkejä valituille medioille säännölli-sesti. 3.7 Fida lähetystorien asiakkaille kerrotaan kehitysyhteistyöstä kampanjaluontoisesti

3.1 Julkaistu kaksi lehteä, joista erityinen kampanjajakelu tavoitti myös peruskoulujen ja kaikkien Fida-myymälöiden asiakkaat. 3.2 Julkaistiin tavoitemäärä netissä juttuja. 3.3 Puolet viikottaisen ohjelman aiheista liittyi kehy-tai hum-miavun aiheisiin. Myös kummilapsiteema on laskettu tähän. 3.4 Keväällä TV7:ssä jatkuneen Lähetyspysäkki-sarjan kolmannen, Latinalainen Amerikka- tuotantokauden jaksoista puolet liittyi ke-hitysyhteistyöhön. Lisäksi Nenäpäivä-, kummi- ja Eväät elämään -kampanjoissa julkaistiin kehitysyhteistyön hyödynsaajista kertovia videoita. 3.5 On pidetty ainakin viikoittain. 3.6 Mediaosumista (vain sähköiset, 218) enemmistö 73 prosenttia liittyi kehitysyhteistyöhön (mukaan lukien humanitaarinen apu). Tärkeimmiksi aiheiksi nousivat valtiontuen leikkaukset, Nepalin maanjäristys ja Nenäpäivä. Lisäksi Pohjois-Korea nousi yksittäisenä aiheena. 3.7 Fida lähetystoreilla toteutettiin Nepal-teemainen hintalappu-tiedotuskampanja, jossa kerrottiin avun perillemenosta. Kampan-jan tuotoksena noin 100 tilasi Fidan uutiskirjeen.

4.1 Kehityskasvatustunteja pidetään kai-killa Koulupalvelun työalueilla. 4.2 Vuosittain järjestetään Eväät elämään -kampanjakuukausi, jolloin koulupalvelun työntekijät kiertävät alueensa kouluja Fi-dan EE-materiaalin kanssa. 4.3 Koulutyöntekijät järjestävät Eväät elä-mään -teemapäiviä viidellä paikkakunnalla. 4.4 Ystävyyskoulutoiminnan aloittamiseen tarvittava konsepti luodaan ja testataan yh-dellä paikkakunnalla. 4.5 Kouluvierailuja varten on tehty vuosit-tain oppimateriaaleja. 4.6 Fida tuottaa tarvittavaa taustamateri-aalia ja tukea koulupalvelun ja seurakun-tien kouluyhteistyöhön.

4.1 Kehityskasvatustunteja pidettiin 9 maakunnassa, eli kaikissa, missä koulupalvelulla on työntekijä + Uudellamaalla. 4.2 koulutyöntekijät käyttivät oman työnsä ohessa Fidan materi-aaleja vuoden ympäri ja raportoivat kaikista pitämistään kehitys-kasvatustunneista. 4.3 Teemapäiviä järjestettiin Virroilla (mukana 6 alakoulua), Ylöjär-vellä, Lappeenrannassa, Elimäellä ja Konnevedellä. 4.4 Ystävyyskoulu-toiminnalle ei ole toistaiseksi löytynyt Suomesta sopivaa testikoulua. 4.5 Näkymätön-teemapaketti valmistui ja otettiin käyttöön ke-väällä, ja pakolaisuutta käsittelevä suppeampi materiaali syksyllä. 4.6 Koulutyöntekijöitä tavattiin ja koulutettiin vuoden aikana kah-desti. Tuen tarvetta nähtiin erityisesti teemapäivien järjestämi-sessä, ja koulutusmateriaalin teko alkoi. Lisämateriaaleja toimitet-tiin ja tuotettiin tarpeen mukaan.

Varainhankinnan

kehittyminen, luo-

vuus ja vakaus.

- Fidan varainhankinta kehittyi ajanjaksolla suunnitellusti - Viestintä tuki varainhankintaa ja varainhankinta viestintää - Kokemuksena on, että lisääntynyt/kasvanut Fidan tunnet-

tuus (tarkka lukukin on) kasvattaa auttamisen halua ja että hyvin toteutettu varainhankinnan toimenpide kasvattaa suuren yleisön tietoisuutta kehityskysymyksistä.

- Asiointi Fida lähetystoreilla on toiminut yhtenä kohtaamisen paikkana myös kehityskysymyksiin.

- Kiinnostuksen heräämisestä kertoo myös lisääntynyt tukijoi-den, uutiskirjetilaajien ja Some-seuraajien määrä


6.2. Kehityskasvatus (hankenro 5006)

Fidan kehityskasvatus rakentuu vuosittain järjestettävän Eväät elämään -kampanjan ympärille. Vuonna 2015

teemana oli Nepal ja kastittomuus, ja koulujen uusi materiaalipaketti käsitteli teeman ympärillä ihmisoikeuk-

sia, syrjintää ja ihmisarvoa.

Raportointivuonna Fidan kehityskasvatustunneille osallistui 9446 peruskoululaista ja lukiolaista yhdeksässä

maakunnassa. Helluntaiseurakuntien koulupalvelun koulutyöntekijät veivät uuden materiaalin 51 koululle, ja

käyttivät myös edellisten vuosien materiaaleja ja pystyivät näin tarjoamaan kouluille valinnanvaraa käsitel-

tävistä kehitysteemoista. Edellisten vuosien teemamateriaaleistä käytettiin eniten lasten koulunkäyntiin liit-

tyvää Slummikoulu-materiaalia ja vuoden 2014 teemapakettia terveyden merkityksestä, liite 2d. Kehityskas-

vatustunnit 2015.

Näkymätön-teemapaketti koostui videosta, osallistavista harjoituksista ja päivä näkymättömänä –kotitehtä-

västä, jonka avulla luokat voivat jatkaa aiheen käsittelyä vierailun jälkeen.

Oppilaiden palautteissa oltiin tyytyväisiä tunteihin (yleisarvosana 3,37/4), ja erityisesti yläkoululaisten ja lu-

kiolaisten palautteissa toistui ajatus siitä, että oppilaat olivat jääneet miettimään, miten voisivat auttaa

kehitysmaiden ihmisiä. Myös ajatus siitä, että ”kaikilla pitäisi olla asiat yhtä hyvin”, toistui monessa palaut-

teessa. Palautteiden perusteilla voi todeta, että kouluvierailujen tavoite herättää ajattelemaan globaaleja

kysymyksiä ja tekemään oma osansa, on toteutunut ainakin joidenkin oppilaiden kohdalla. Kuvia kehitys-

kasvatustunneilta ja teemapäivistä, liite 2e.

Opettajien antamien palautteiden mukaan pidetyt tunnit ovat aiheeltaan kiinnostavia ja relevantteja. Opet-

tajien antama yleisarvosana oli 3,78/4.

Kehityskasvatustunteja mainostettiin Opettaja-lehdessä ja Fidan omissa kanavissa. Tavoitteena oli laajentaa

toiminta-aluetta uusiin kouluihin ja välittää Fidan kautta toiveita kehityskasvatustunneista maakuntien kou-

lutyöntekijöille. Kouluvierailuja tiedustelevien opettajien määrä oli raportointivuonna 7 ja kehityskasvatus-

teemaisia lautapelejä tilattiin noin 20 koululle. Suoraan maakuntiin tulleiden uusien kontaktien määrää ei

mitattu.

Kouluyhteistyön tukemiseksi Fida-lehden Eväät elämään -numerosta tehtiin koulupalvelun erikoispainos,

jonka lisäkansissa oli tietoa koulupalvelusta ja kouluyhteistyöstä. Lehdestä tehtiin 1850 kappaleen lisäpainos,

ja koulutyöntekijät jakoivat niitä alueensa kouluihin.

Kansainvälisyys-teemapäivän pilotti eteni koulutusvaiheeseen. Maakunnallisista koulutyöntekijöistä kolme

osallistui Ylöjärvellä syksyllä järjestettyyn teemapäivään koulutusmielessä, ja päivästä kerättiin video- ja ku-

vamateriaalia koulutusvideon valmistamista varten. Koulutusvideon teko aloitettiin loppuvuodesta 2015 ja

se valmistuu keväällä 2016. Fida koulutti koulupalvelun työntekijöitä helmikuussa ja syyskuussa.

Seurakuntien suuntaan kehityskasvatushanke näyttäytyi Eväät elämään –keräyksen ja sitä tukevien tiedotus-

materiaalien muodossa. Seurakuntien lipaskeräyksiä oli toivottu määrä, ja seurakunnat osallistuvat entistä

vahvemmin myös tiedon jakamiseen omissa kanavissaan. Seurakunnat jakoivat Fidan kampanjajulkaisuja

omissa kanavissaan Nepal-keräyksen aikana 27 kertaa.

Kehityskasvatusteemat olivat esillä WUP Dreams –tapahtumassa Tampereella, jossa Fidalla oli tietoisku ja

messupiste Nepal-teemalla.

Osana Eväät elämään –kampanjaa, Musta Barbaari ja #käytäsunvoimaa-haaste rohkaisi nuoria ottamaan

osaa Nepalin auttamiseen. Nuorten tietoisuutta Nepalin maanjäristyksen avuntarpeesta lisäsi myös Mad-

venturesin telttakeräystempaus, jossa Fida oli mukana tiedotuksessa ja toimittamassa avustuskuorman koh-

teeseen Nepalissa.

Syksyllä koko Eurooppaa puhuttivat pakolaisvirrat, ja asenneilmasto tuntui kärjistyvän. Osana kehityskasva-

tushanketta Fida teki koulukäyttöön keskusteluharjoituksen pakolaisuudesta.


Helluntaiseurakunnat ottivat aktiivisesti osaa turvapaikanhakijoiden parissa tehtävään työhön. Fida toimi asi-

antuntija-apuna seurakunnille yhdessä helluntaikirkon maahanmuuttajatyön valiokunnan kanssa. Toiminta-

vuoden aikana Fida oli mukana järjestämässä yhtä koulutusta turvapaikanhakijoiden parissa toimimisesta

kiinnostuneille henkilöille.

Kehityskasvatushankkeen yhtenä laajempana vaikutuksena voi mainita Unkarin helluntaikirkon kanssa vi-

rinneen yhteistyön kouluyhteistyön ja siellä tehtävän arvokasvatuksen kehittämiseksi.

Ulkomaan työharjoittelussa tai lyhytaikaisissa tehtävissä kehitysyhteistyössä oli viisi henkilöä ja heidän lisäk-

seen kolme, joiden tehtäviin kuului kehitysyhteistyö osittain.

7. OHJELMAN ORGANISAATION JA LAADUNHALLINNAN KEHITYS

7.1. Hallinto ja organisaatio

Fidan organisaatiossa yhdistyksen kokous on ylin päättävä elin. Yhdistystä edustaa ja sen asioita hoitaa hal-

litus, joka vastaa Fidan toiminnasta. Tarkemmat tiedot yhdistyksen toiminnasta sekä johtoryhmän jäsenistä,

henkilöstöstä ja taloudesta löytyvät liitteenä olevasta toimintakertomuksesta (liite 6).

Toiminnanjohtajan alaisuudessa toimiva johtoryhmä muodostuu kahden osaston johtajista (kotimaa sekä

talous ja hallinto) sekä Aasian, MECA/Itä-Afrikan sekä Euroopan alueiden johtajista. Uuden organisaatiora-

kenteen mukaisesti kolmen aluejohtajan alaisuudessa toimi vuonna 2015 seitsemän aluepäällikköä. He

koordinoivat alueensa kehitysyhteistyötoimintoja ja toimivat samalla hankekoordinaattoreiden esimiehinä.

Aluehallintoa vahvistavat temaattiset ja tekniset asiantuntijat.

Yleishallintoon kuului yleisjohtaminen sekä talous-, henkilöstö-, ICT- ja toimistopalvelut. Hankehallintoon Suomessa kuului UM-yhteydet, kehitysyhteistyöohjelman suunnittelu sekä toteutuksen ja raportoinnin hal-linnointi. Toimiston ja sen kehitysyhteistyöyksikön rooli painottui alueita palvelevan asiantuntijatuen tuot-tamiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2014 ulkomaan hankkeissa työskenteli 59 Suomesta palkattua työntekijää (kaavio 1). Määrärahaleik-

kauksista johtuneiden sopeutustoimien vuoksi lokakuussa irtisanottiin kaksi kehitysyhteistyötehtävissä toi-

minutta henkilöä kotimaassa ja 15 lähetettyä henkilöä ulkomailla. Lisäksi Ohjelma työllisti noin 437 paikallista

työntekijää (kaavio 2). Etelä-Aasian merkittävästi suurin henkilöstön määrä selittyy Bangladeshin koulun hen-

kilöstön sisältymisellä siihen ja Intian Slummihankkeen työntekijöillä, joista useimmat tekevät töitä 20% työ-

ajalla. Myös paikallisesti palkattujen määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt edellisvuodesta irtisanomis-

ten vuoksi.


KAAVIO 1. Hankkeiden lähetetty henkilöstö alueittain

KAAVIO 2. Hankkeiden paikallinen henkilöstö alueittain

7.2. Suunnittelu, toteutus ja laadunhallinta

Määrärahaleikkaukseen sopeutumisen vuoksi tehdyssä organisaatiomuutoksessa pyrittiin tehostamaan toi-

mintaa entisestään. Muutos oli jatkumoa jo meneillään olevaan organisaation kehittämistyöhön, joka edes-

auttoi toimintavuoden aikana Fidan kehitysyhteistyön laadun paranemista ja tehokkuutta.

Osana henkilökunnan osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistamista toimivat mm. Kepa ry:n ja KEHYS ry:n

järjestämät koulutukset, joihin osallistui 8 henkilöä vuoden aikana. Kotimaassa järjestettyyn perehdytyskou-

lutukseen osallistui yksi kentälle lähtenyt kehitysyhteistyöntekijä.

Balkan 6

Kaakkois-Aasia12

Itäinen Afrikka 13

Lähi-itä ja Keski-Aasia 12

Etelä-Aasia 12

Itä-Aasia 4 Etelä-Amerikka 0

Lähetettyjen työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 59 henkilöä

Etelä-Aasia 238

Itä-Aasia2

Etelä-Amerikka5

Itäinen Afrikka 95

Kaakkois-Aasia 47

Länsi-Balkan 35

Lähi-itä ja Keski-

Aasia 15

Paikallisten työntekijöiden määrä alueellisesti yht. 437 henkilöä


Alueellisilla koulutuspäivillä annettiin koulutusta lähetetyille työntekijöille oikeusperustaisuudesta ja tulok-

sellisuudesta sekä hanke-, henkilöstö- ja taloushallinnosta, organisaation kehittämisestä ja läpileikkaavista

teemoista. Myös työssäjaksamisen teemat huomioitiin koulutuksissa. Alueet kokoontuivat yhteen myös syk-

syn YT-neuvottelujen päätöstiedotukseen ja henkilöstön irtisanomiset hoidettiin myös samassa yhteydessä.

Alueet vastasivat omien hanketoimijoidensa koulutustarpeiden kartoittamisesta ja siltä pohjalta koulutus-

suunnitelmien tekemisestä. Uuden Ohjelmakauden suunnitteluun liittyviä koulutuksia ja seminaareja pidet-

tiin alueilla syksyllä 2015. Henkilöstön ja hankkeissa tapahtunut monimuotoinen koulutus on raportoitu

hankkeiden vuosiraporteissa ja teemoina ovat olleet mm. hankehallinto, ihmisoikeudet ja läpileikkaavat ta-

voitteet. Yhteisökehitysohjelmissa työskentelevät osallistuivat myös CHE:n Training of Trainers -kursseille.

Hankemanuaalin työstäminen saatiin valmiiksi vuoden 2015 huhtikuussa ja manuaalin liitteitä päivitettiin

vastaamaan paremmin laadunhallinnan tavoitteita. Manuaali ja liitteet sijaitsevat intrassa kaikkien alueiden

ja hankkeiden ulottuvilla ja niitä päivitetään tarvittaessa.

Riskienhallintaan on kiinnitetty erityistä huomiota tulosten saavuttamisen prosessissa. Ulkopuolisella kon-

sultilla teetetyt maakohtaiset turvallisuusbarometrit valmistuivat eri alueilta vuoden 2014 alussa. Niissä on

kartoitettu ulkoiset riskit ja tehty varautumissuunnitelmat. Sisäisten riskien kartoitus on osa hankesuunnit-

telua ja jokaisessa hankkeessa on dokumentoitu siihen kohdistuvat riskit. Ohjelmatasolla jatketaan riskien-

hallinnan työstämistä kokoamalla kartoitetut riskit sekä niihin liittyvät ohjeistukset strategisen tason riskire-

kisteriksi.

Laadunvarmistus lähtee Fidan strategisista linjauksista ja on sisäänrakennettu koko organisaation toiminta-

prosesseihin. Hyvällä laadunseurannalla pyrittiin kirkastamaan järjestön toiminta-ajatusta ja visiota sekä ym-

märtämään paremmin toiminnan myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia oman järjestön sisällä sekä kumppanei-

den ja hyödynsaajien osalta. Toiminnan luonne äärettömän haasteellisessa toimintaympäristössä vaatii jat-

kuvaa asioiden priorisoimista. Laadunvarmistamiseksi tehtiin arvioita ja tarvittaessa muutoksia hanketoi-

minnassa alueellisten koordinointihankkeiden, muiden alueellisten hankkeiden sekä paikallisten yksittäis-

ten hankkeiden tasolla.

7.3. Ohjelman seuranta ja evaluoinnit (hankenro 5003)

Sisäinen monitorointi hankkeissa ja ohjelmissa tapahtui osallistavasti hanketiimeissä. Siltä pohjalta koottiin

havainnot kolmannesvuosittain kumulatiivisesti narratiiviraportteihin, joiden avulla tavoitteiden saavutta-

mista seurattiin. Raportoinnin ja monitoroinnin kehittämishanke aloitettiin vuoden 2014 aikana, jotta sisäi-

nen monitorointi ja seuranta saadaan paremmin vastaamaan sekä ohjelmatason tavoitteiden seuraamista

että uudessa organisaatiorakenteessa aluejohdon tarpeita. Tehokkaan monitorointisysteemin kehittämisen

tavoitteena on ollut myös muiden sidosryhmien, mukaan lukien omistajat, Ulkoasiainministeriö ja suuri

yleisö, tiedonsaantitarpeiden tyydyttäminen entistä paremmin.

Ulkoministeriö vieraili hankkeissa Etelä-Aasiassa, Itäisessä Afrikassa ja Itä-Aasiassa. Fida oli myös läheisessä

kanssakäymisessä usean suurlähetystön kanssa.

Vuoden 2015 aikana valmistui myös kolme pro gradu -tutkielmaa, joissa käsiteltiin Fidan toimintaa; Ruohon-

juuritason rauhanrakentaminen Fidan kehitysyhteistyötekijöiden kuvaamana, Palveleva johtajuus kehitysyh-

teistyössä ja The Applicability of Fida International’s Statements of Added-Value of Christian Development

Work in Southeast Asia. Opinnäytetöiden tiivistelmät ovat liitteenä 4a.

EVALUOINNIT

Vuoden 2015 aikana tehtiin yhteensä neljä ulkoista hankearviointia, joista kaksi oli väliarviointeja ja kaksi

loppuarviointeja alla olevan taulukon 20 mukaisesti. Arviointiraportit ovat liitteessä 3a. Viidentenä valmistui


vuoden lopussa myös ohjelmatason väliarviointi käsittäen vuodet 2010-2015, liite 3b. Evaluoinnin havaintoja

ja tuloksia tullaan hyödyntämään Ohjelman 2018-21 suunnittelussa ja sen pohjalta rakennetaan Fidan uusi

kehitysyhteistyöstrategia vuoden 2016 kuluessa. Strategiaa ja suositusten pohjalta tehtyä toimenpidesuun-

nitelmaa esitellään tarkemmin vuoden 2016 raportoinnissa.

TAULUKKO 20. Vuonna 2015 toteutetut evaluoinnit

Arviointiraporttien suositukset on käsitelty yhdessä kumppanien sekä hanke- ja aluejohdon kanssa. Suositus-

ten pohjalta rakennettiin toimenpidesuunnitelmat, joiden toteutumista hanke-, alue- ja ohjelmatasolla seu-

rataan. Yhteenveto toimenpidesuunnitelmista ja niiden seurannasta on liitteessä 3c.

Vuoden 2015 aikana tehdyt evaluoinnit tarjosivat Fidalle arvokasta tietoa työn laadun ja vaikuttavuuden ke-

hittämiseksi. Evaluoinneissa kiinnitettiin huomiota mm. paikallisen omistajuuden, omarahoitusosuuden sekä

hankevolyymin kasvattamiseen. Osittain tästä johtuen, mutta kehitysyhteistyömäärärahaleikkausten joudut-

tamana Fida yhdistikin hankkeita Burundissa, Keniassa, Tansaniassa ja Tadzhikistanissa. Myös hankevolyymiä

tullaan kasvattamaan uudelle ohjelmakaudelle. Kumppaneiden omarahoitusosuuden kasvattaminen on

otettu aktiivisesti esille kumppanuusneuvotteluissa ja myös tähän kiinnitetään entistä enemmän huomiota

suunniteltaessa uusia toimintoja.

Monissa evaluoinneissa on nostettu esille vetäytymisstrategian tärkeys ja kumppaneiden rahoituspohjan laa-

jentaminen ja ulkoisen riippuvuuden vähentäminen. Kehitysyhteistyömäärärahojen leikkaukset osoittivat

käytännössä näiden tarpeellisuuden ja sen, että Fidan tulee tukea kumppaneitaan entistä enemmän toimi-

maan itsenäisesti sekä toisaalta laajentaa myös omaa rahoituspohjaansa, ettei Fida järjestönä olisi niin haa-

voittuvainen yhden rahoituslähteen yllättäville rahoitustason muutoksille.

Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma (5033), väliarviointi

Vuonna 2002 alkaneen Mumbain slummiyhteisön kehittämishankkeen arviointiin olevan relevantti, sillä

Mumbain asukkaista 55 prosenttia elää slummeissa. Hanke on myös edesauttanut eri väestöryhmien sopui-

saa yhdessäeloa.

Hanke toimii kuudessa slummissa, joista viidessä on myös kummiohjelma. Vuoteen 2010 saakka toimittiin 11

slummissa. Vetäytyminen näistä kohteista toi esille sen, miten haavoittuvainen kumppanin rahoituspohja on,

sillä Fidan vetäydyttyä kohteista toiminta jouduttiin lakkauttamaan niissä slummeissa, joissa kummiohjelmaa

ei ollut.

Evaluoinnin suosituksena oli tukea kumppania etsimään muita rahoittajia. Rahoituspohjan laajentamista on

tuettu kouluttamalla kumppaneita löytämään paikallisia rahoituskanavia. Tällä hetkellä hanketta tukee esi-

merkiksi Orion ja tämä on mahdollistunut Fidan antaman koulutus- ja rekisteröintituen myötä.

ARVIOINNIN TYYPPI

HANKE/OHJELMA/MAA/ALUE HANKE-NUMERO

Loppuarviointi Gender ja perheväkivalta asioiden koulutusohjelma, Eduador Kumppanin kapasiteetin vahvistaminen sosiaaliseen vastuuseen

5085

5100

Loppuarviointi Vammaisten nuorten tukiohjelma, Tansania 5064

Väliarviointi Mumbain slummiyhteisön kehitysohjelma, Intia 5033

Väliarviointi Yhteisön kapasiteetin kehitysohjelma, Intia 5031

Väliarviointi Ohjelma Muuttunut yksilö – muuttuneet yhteisöt (2010-11, 2014-15) -

Arviointeja yhteensä 5


Evaluoinnin mukaan vahvat slummikomiteat sekä slummikehitystyön vapaaehtoiset mahdollistavat työn kes-

tävyyden ja jatkuvuuden. Toisaalta taas kaikissa kohteissa vapaaehtoisten lukumäärä ei ole riittävä suhteutet-

tuna asukaslukuun ja jonkin verran esiintyy myös liikkuvuutta. Tähän on vastattu antamalla komiteoille

enemmän vastuuta ja hankkeen järjestämät kuukausittaiset tapaamiset on muutettu komitean omaehtoisiksi

tapaamisiksi. Myös slummikehitystyön kouluttajien verkostoitumisen tukeminen muiden järjestöjen kanssa

nähtiin tärkeänä kestävyyden ja laajentumisen näkökulmasta. Kouluttajia on rohkaistu tähän ja verkostoitu-

minen muiden järjestöjen kanssa onkin lisääntynyt jo vuoden 2015 aikana.

Evaluoinnissa suositeltiin hankkeen laajentamista slummin eri osiin, mutta Fida ei näe mielekkäänä laajentaa

työtä tässä vaiheessa, vaan pyrkii kestävyyden turvaamiseen nykyisille hankealueille. Hanke siirtyy pois jul-

kisrahoitteisesta ohjelmasta vuoden 2017 aikana. Hankkeen toimintaa ollaan kaventamassa ja terävöittä-

mässä koulutushankkeeksi, jolloin tuloksellisuuden todentaminen helpottuu ja hankkeen voimavarat voidaan

keskittää tehokkaammin.

Sisäiseen monitorointiin liittyen suositeltiin käytettävän tarkistuslistaa hyödynsaajien sosiaalisen pääoman

selvittämiseksi. Tällainen tarkistuslista kehitettiin ja sen käyttö on parantanut hankkeen monitorointia. Do-

kumentaation sanottiin keskittyvän liikaa määrällisiin asioihin viitaten Fidan T-raportointijärjestelmään, jossa

peilataan hankkeen LFA:n tavoitteiden toteutumista kolmannesvuosittain. Fida näkee vuosiraporttipohjan

tukevan myös kvalitatiivisen datan keräämistä, mutta tästä huolimatta huomioi suosituksen, kun raportoin-

tipohjat päivitetään uudelle ohjelmakaudelle 2018-2021 sekä siirrytään mahdollisesti sähköiseen raportoin-

tijärjestelmään.

Yhteisön kapasiteetin kehittämisohjelma (5031), Intia, väliarviointi

Intiassa on tehty yhteisökehitystyötä vuodesta 1998 lähtien. Nykyisessä muodossaan ohjelma alkoi vuonna

2010. Evaluoinnin aikana toiminta tapahtui 44 hankekylässä eri sektoreilla, joita olivat kyläkehitystyö, kou-

lunkäynnin tukeminen ja vaikuttamistyö, ammatillinen oppiminen, hiv/aids, terveyskasvatus, ympäristön

suojelu ja kumppanin kapasiteetin vahvistaminen. Arvioinnin oli määrä olla väliarviointi vuosilta 2011-2014

osalta, mutta hanke lopetettiinkin vuoden 2015 loppuun kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten takia.

Arvioinnissa todettiin hankkeen olevan koherentti Suomen kehityspolitiikan kanssa ja vastaavan yhteisöjen

tarpeisiin. Hanke on pystynyt parantamaan elinoloja kohdeyhteisöissä voimauttamalla kyläläisiä ja lisäämällä

heidän tietotaitoaan yhteisöperustainen kyläkehitystyön kautta.

Aktiviteetit toteutetaan yhdessä yhteisöjen kanssa ja yhdessä kylässä toimitaan 5-7 vuoden ajan. Hankkeessa

tehdään tarvearviointi tarkasti, minkä ansiosta keskitytään yhteisöjen keskeisimpiin tarpeisiin, joten tällainen

ajanjakso arvioitiin olevan perusteltu. Naisilla on tärkeä rooli hankkeen toteutuksessa. Naisia on myös paljon

hyödynsaajina, samoin vammaiset henkilöt on hyvin huomioitu hankkeessa. Hanke on myös parantanut ky-

läläisten omanarvontuntoa ja solidaarisuutta muita kohtaan.

Naisten puuttuminen hankekomiteoista nähtiin kuitenkin negatiivisena asiana. Lisäksi hankehallinnon ja joh-

tamisen rooleja, vastuita ja päätöksentekovaltaa tulisi selkeyttää. Vaikka tämä hanke onkin päättynyt, niin

suositukset tullaan ottamaan huomioon alueen muissa hankkeissa selkeyttämällä ohjeistuksia sekä säännöl-

lisellä seurannalla. Tarkoituksena on myös toistuvasti pitää asiaa esillä alueellisissa koulutuksissa.

Evaluoinnissa suositeltiin tekemään seurantaa kylissä 3-5 kuluttua toiminnan päättymisestä. Fida näki tämän

suosituksen hyvänä ja suunnitteilla on tehdä seuranta 2-4 vuoden sisällä.

Kumppanin työntekijät ovat kokeneita ja hyvin koulutettuja ja suosituksena oli nostaa heidän palkkojaan ot-

taen huomioon myös Intian uuden palkkajärjestelmän. Samoin työkuvaukset tulisi uudistaa. Masula oli tältä

osin poikkeus ja muilla hankkeilla palkkausasiat ovat kunnossa ja arvioitu jo aikaisemmin.

Hankesuunnitelmat on tehty ammattitaitoisesti. Evaluoinnin suosituksena oli, että raportteja ja hankesuun-

nitelmia voisi jopa yksinkertaistaa. Tämä suositus huomioidaan uutta ohjelmakautta suunniteltaessa.


Vammaisten nuorten tukiohjelma (5064), Tansania, loppuarviointi

Tansanian vammaishankkeen toisesta vaiheesta tehtiin loppuevaluointi, joka koski vuosia 2011-2013. Hanke

on toiminut ns. ”twin track” toimintaperiaatteella vahvistaen kumppanin kapasiteettia ja ymmärrystä ai-

heesta sekä tarjoten vammaisille lapsille ja nuorille palveluja. Pääpainopiste hankkeessa on ollut koulutus,

kumppanin voimaannuttaminen, verkostoituminen ja kestävyyden turvaaminen.

Hankkeella on ollut vaikutus Tansaniassa kansallisella tasolla kirkon, yhteisöjen ja yksilöiden lisäksi. Hanke on

tehnyt uraauurtavaa työtä Tansaniassa vammaisasioiden parissa, monet eri sidosryhmät ml. valtion toimijat,

ovat tulleet oppimaan hankkeen parissa tehtävästä työstä, mikä on levittänyt ymmärrystä, omistajuutta sekä

sitoutumista kansallisella tasolla vammaisasioihin. Vammaisten henkilöiden hyväksyntä ja inklusiivisuus ovat

kasvaneet kirkon sisällä hankkeen vaikutuksesta huomattavasti. Hankkeen toiminta on kuitenkin keskus-ve-

toista, mikä luo haasteita työn kestävyydelle. Keskuksen ylläpito vaatii resursseja. Samoin perheiden omava-

raista toimeentuloa tulisi parantaa.

Evaluoinnin suosituksena oli, että kumppani sitoutuu ja sijoittaa enemmän resursseja hankkeeseen. Tämän

johdosta Fida on arvioinut roolinsa uudestaan Tansaniassa ja kumppanin omistajuutta on pyritty lisäämään,

jotta hankkeen kestävyys paranee.

Toinen suositus liittyi kumppanin rakenteeseen; kumppanin tulisi luoda pysyvä rakenne, joka tukee vammais-

ten henkilöiden inklusiivisuutta kirkon toiminnassa. Tätä vahvistamaan tarvitaan kirkon sisällä vammaisasioi-

hin perehtynyt taho, joka huolehtii inklusiivisuuden läpileikkaavuudesta kaikissa kumppanin toiminnoissa.

Kolmas suositus koski hankkeen keskusvetoista toimintatapaa. On suotavaa, että yhteisöjen osallisuus työ-

hön kasvaa ja hankkeessa pyritään siirtymään keskusvetoisesta toiminnasta yhteisökeskeiseen toimintata-

paan. Tätä on edistetty evaluaation jälkeen entistä tiiviimmällä yhteistyöllä paikallistason johtajien kanssa.

Neljäs suositus oli turvata työn tulevaisuus ja kestävyys. Fida pyrkii auttamaan kumppania rahoituspohjan

laajentamisessa. Yhdessä on laadittu hankkeen kestävyyssuunnitelma, jonka toimeenpano on edennyt odo-

tetusti ja tuloksellisesti. Paikallista rahoitusta kertyy mm. toimistotilojen vuokrauksesta, konferenssipalve-

luista hankkeen tiloissa, kirpputoritoiminnasta, varainkeruusta ja kahvilasta. Tuloa tuottavassa toiminnassa

mukana ovat myös vammaiset nuoret, jotka saavat oppia tärkeitä työelämän taitoja.

Hanke sekä kumppani tarvitsevat vielä Fidan tukea, minkä johdosta hanketta päätettiin jatkaa yhtenä kom-

ponenttina yhdistetyn Tansanian hankkeen alla.

Gender ja perheväkivalta asioiden koulutusohjelma (5085), Ecuador & Kumppanin kapasiteetin vahvista-

minen sosiaaliseen vastuuseen (5100), Etelä-Amerikka, loppuarviointi

Etelä-Amerikassa tehtiin työn loppuevaluointi hankevolyymin pienennyttyä vuodesta 2015 ja suomalaisten

henkilökunnan vetäydyttyä alueelta. Tukitoiminta jatkuu kuitenkin Fidan osalta vielä pienimuotoisesti vuo-

sien 2015 ja 2016 ajan.

Etelä-Amerikan alueellinen hanke kumppaneiden voimaannuttamiseksi sosiaalisen vastuuseen alkoi vuonna

2007. Vuonna 2015 hanke toimi vielä Boliviassa, Kolumbiassa, Perussa, Ecuadorissa ja Paraguayissa, mutta

toiminta päätettiin vuoden 2015 lopussa Kolumbiassa ja Ecuadorissa. Gender-ja perheväkivalta asioiden kou-

lutusohjelma (5085) alkoi alun perin vuonna 1997 Boliviassa turvakodin muodossa, mutta alkoi toimia alu-

eellisen koulutusohjelmana vuonna 2007.

Evaluoinnissa todettiin ohjelman olevan linjassa Suomen kehityspolitiikan edeltävien sekä nykyisten valtavir-

taistamisteemojen kanssa, sillä ohjelma pitää sisällään sukupuolten välisen tasa-arvon, kotiväkivallan eh-

käisyn, alkuperäiskulttuurien tukemisen sekä hiv/aids-kysymyksen.


Hankkeen kehitystavoitteen oli lisääntynyt sosiaalinen vastuu ja vahvistunut kansalaisyhteiskunta alueella,

mutta indikaattoreiden puuttuessa tämän toteutumista oli hankala mitata. Hankkeiden välittömänä tavoit-

teena taas oli kumppaneiden lisääntynyt kapasiteetti tehdä kestävää ja ammattitaitoista sosiaalista työtä

alueella. Välittömään tavoitteeseen liittyvät indikaattorit saavutettiin molemmissa hankkeissa vuoden 2014

loppuun mennessä.

Kestävyys kansallisella tasolla vaikuttaa lupaavalta, sillä jokainen kansallinen kumppani on perustanut sosi-

aalisen työn osastot, joilla on strategiset suunnitelmat. Vapaaehtoisten ansiosta työstä ei tule suuria kustan-

nuksia. Kuitenkin yhteistyö kuuden yhteistyöjärjestön kesken ilman Fidan läsnäoloa vaikuttaa epätodennä-

köiseltä.

Evaluoinnin suosituksena oli, että toiminta tapahtuisi yhden hankkeen alaisuudessa. Perheväkivaltahanke lo-

petettiin vuoden 2014 lopussa ja toiminta yhdistyi vuonna 2015 hankkeeseen 5100.

Etelä-Amerikan esimerkin mukaisesti evaluointi suosittaa Fidan ottamaan mallia suomalaisten roolista alu-

eella. Avain menestykseen on ollut suomalainen henkilöstö, joilla on vuosikymmenten kokemus alueella työs-

kentelystä, arvokkaita kontakteja alueella, hyvät ammatilliset valmiudet tehdä työtä sekä ulkopuolisen

asema, mikä on mahdollistanut myös hyvin sensitiivisistä asioista puhumisen. Perheiden sisäisten konfliktien

ennaltaehkäisy on alue, jolla Fida voisi toimia laajemminkin. Myös hankkeiden volyymiä suositellaan lisättä-

vän.

Etelä-Amerikasta saatuja kokemuksia on hyödynnetty Itä-Afrikassa siten, että perheväkivaltaa käsittelevä en-

naltaehkäisevä opetusmateriaali on käännetty swahilin kielelle. Opetusaineistoa on myös muokattu afrikka-

laiseen kontekstiin sopivaksi.

Evaluoinnissa todettiin, että hyvät suhteet alueella eivät voi olla henkilöriippuvaisia, minkä vuoksi kumppanin

tekemät yhteistyösopimukset on evaluoinnin suositusten mukaisesti tehty kumppaniyhteisön nimissä.

Evaluoinnissa suositeltiin hankebudjetin kasvatusta vuosille 2015 ja 2016, mutta tämä ei ollut kehitysyhteis-

työmäärärahaleikkausten vuoksi mahdollista. Kumppanit ovat kuitenkin lisänneet omaa taloudellista vastuu-

taan.

Evaluoinnissa kiinnitettiin huomioita myös yhteistyöhön sekä erityisesti nuorten rooliin kohdealueiden sosi-

aalisten ongelmien ratkomisessa. Yhteistyö alueella toimivien muiden organisaatioiden kanssa onkin lisään-

tynyt merkittävästi. Kumppaniyhteisön edustajat ovat kannustaneet yhteisöjensä nuoria osallistumaan va-

paaehtoiseen hanketoimintaan eri oppilaitoksissa tehtävän ennaltaehkäisevän työn toteuttamisessa lasten

ja nuorten parissa.

Evaluoinnissa huomioitiin vapaaehtoistoiminnan jatkuvuuden olevan elintärkeä toiminnan jatkuvuuden kan-

nalta. Hankkeessa keskityttiin vuoden 2015 ajan vapaaehtoisten motivoimiseen, tukemiseen ja kouluttami-

seen. Vapaaehtoisten keskeinen rooli on merkityksellinen myös Itä-Afrikan hanketoiminnassa. Siksi etelä-

etelä välinen yhteistyö on erityisen tärkeä oppimisprosessi.

7.4. KPMG:n suorittama toiminnantarkastus

Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta KPMG suoritti toiminnan ja talouden tarkastuksen vuonna 2014 Fi-

dan hallinnosta sekä hanketoiminnasta Bangladeshissa ja Nepalissa. Raportti (liite 3d) julkaistiin vuoden 2015

alussa ja se käsiteltiin ulkoasiainministeriön kanssa helmikuussa 2015. Raportissa esiinnousseiden toimenpi-

desuositusten seurantataulukko liitteenä 3e ja Fidan vastine osiin suosituksista liitteenä 3f.

KPMG oli luokitellut riskit neljään kategoriaan: kriittinen riski, merkittävä riski, kohtuullinen riski ja pieni riski.

Yhtään kriittistä riskiä ei havaittu. Merkittäviksi riskeiksi luokiteltiin monitoroinnissa talouden ja toimintojen

seurannan erillisyys sekä yksityishenkilöiden nimissä olevien pankkitilien käyttö väärinkäytön riskiä lisäävänä


tekijänä. Tilien osalta on laadittu sopimukset ja tilejä on lakkautettu niiltä osin, kun niiden käytön ei ole ar-

vioitu olevan välttämätöntä. Talouden ja toimintojen seurantaa on lähennetty ja talous- ja narratiiviraportit

toimitetaan aluejohdolle yhtäaikaisesti, mikä on parantanut hankkeiden monitorointia. Myös rekrytointiin

liittyvää dokumentaatiota on parannettu.

Nepalin ja Bangladeshin osalta aluejohto on käynyt keskusteluja kumppanin kanssa ja tarvittaviin toimenpi-

teisiin on ryhdytty. Aloitetut prosessit sekä muutokset, joita on tehty suositusten mukaisesti, ovat paranta-

neet läpinäkyvyyttä sekä kehittäneet kumppaneiden hanke- ja taloushallintoa.

8. KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Fidan toiminta perustuu Suomessa yhteistyöhön lähes 250 helluntaiseurakunnan kanssa, joihin kuului

vuonna 2015 noin 46 000 jäsentä.

Fida teki ohjelmakaudella yhteistyötä useiden suomalaisten kehitysyhteistyötoimijoiden ja erityisesti kump-

panuusjärjestöjen kanssa. Pääpaino yhteistyössä oli kehitysyhteistyökoulutuksessa, kehitysyhteistyön toi-

minnan arvioinnissa, laadun kehittämisessä, kehityskasvatuksessa ja vuonna 2015 erityisesti vaikuttamis-

työssä suomalaisen kehitysyhteistyön puolesta.

Fida on jäsenenä useissa järjestöissä ja toimii kehitysyhteistyötoimintojen osalta seuraavien kanssa aktiivi-sessa yhteistyössä:

Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, www.kepa.fi

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys KEHYS ry, www.kehys.fi

Suomen lähetysneuvosto (SLN) SLN:llä on oma kehitysyhteistyön työryhmä, www.lahetysneuvosto.fi

Suomen Evankelinen Allianssi (SEA), www.suomenea.fi

Ylen Hyvä Säätiö, www.nenapaiva.fi

Iso Kirja -opisto, www.isokirja.fi.

Fida oli jäsenenä kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun liittyen kansainvälisessä VOICE -järjestössä (Voluntary Organisations In Cooperation in Emergencies), www.ngovoice.org

Fida on toimittanut erillisen listan hyväksyttäväksi ulkoasiainministeriölle syksyllä 2013 kumppaneina yhteis-

työmaissa toimivista kansainvälisistä järjestöistä ja paikallisen hallinnon organisaatioista sekä perustelut yh-

teistyölle.

9. OHJELMAN RAHOITUS Vuoden 2015 aikana Fida sai valtiolta kehitysyhteistyötukea yhteensä 7,8 milj. euroa (ed. tk. 7,6 milj. euroa). Lisäksi edelliseltä tilikaudelta 2014 valtionapua siirtyi 150 000 euroa vuodelle 2015. Valtionapua perittiin ta-kaisin toimintavuoden aikana yhteensä 222 876,44 euroa. Kyseinen summa kuitattiin valtionavustuksen en-simmäisestä maksatuserästä. Valtionavustusta käytettiin kyt-ohjelmaan vuoden 2015 aikana yhteensä 7,03 milj. euroa. Vuodelle 2016 siir-tyi yhteensä 700 000 euroa valtionapua. Ohjelman kokonaiskulut olivat 9,1 milj. euroa (ed. tk. 8,9 milj. euroa). Ohjelman kokonaiskulut jäivät näin ollen 5 % alle budjetoidun (budjetti 9,56 milj. euroa). Omarahoitusosuus ohjelmasta oli 2,08 milj. euroa (ed.


tk. 1,45 milj.) Tämä on 23 % Ohjelman kokonaiskuluista (omarahoitus ed.tk. 16 %). Talousraportti kumppa-nuussopimukseen kuuluvista hankkeista vuonna 2015 on liitteessä 1. Kehitysyhteistyöohjelman omarahoitus kertyi kummikannatuksista, lahjoituksista, yritysyhteistyöstä sekä seurakuntien maksamista tuista. Kummilapsityö muodostaa omarahoituksen merkittävimmän yksittäisen osuuden ja sen lahjoituskertymä oli 1,8 milj. euroa (ed.tk. 1,8 milj. euroa) josta vuodelle 2016 siirrettiin 244 000 euroa (ed. tk. 427 000 euroa). Yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ovat liitteenä 6. Kehitysyhteistyöoh-jelman tarkastuskertomus ja yhteenvetomuistio löytyvät liitteestä 7. Hankemaissa toteutettujen paikallisten tilintarkastusten keskeiset suositukset tai huomautukset sekä niistä aiheutuvat jatkotoimenpiteet on kerätty taulukkoon, joka on erillisenä liitteenä (liite 8). Alla olevassa taulukossa on esitetty kumppanuussopimukseen kuuluvien hankkeiden kustannukset ja rahoi-tus vuonna 2015. TAULUKKO 21. Hankkeiden kustannukset ja rahoitus 2015

KUSTANNUKSET Budjetti € Toteuma €

A. Hanketoiminta 8 592 280 8 266 527

B. Evaluointi 80 000 73 432

C. Tiedotus ja kehityskasvatus

180 000 129 257

E. Hallinto 712 061 637 468

Ohjelman kokonaiskulut 9 564 341 9 106 684

RAHOITUS € €

Valtionapu

7 800 000 7 027 124

Omarahoitus Suomesta 1 764 371 2 079 560


10. JÄRJESTÖN ALLEKIRJOITUS

Helsingissä XX. elokuuta 2016

Fida International ry

Harri Hakola

Toiminnanjohtaja

fida international...fida international sivu 8 kehitysyhteistyöohjelman vuosiraportti 2015 2.2....

Documents