finlandia-talon rakennus- historia- selvitys · 2016-04-22 · finlandia-talo yksi maamme...

Finlandia-talon

rakennus-historia-selvitysarkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto talli oy

arkk i teh tuur i - ja muoto i lu to imis to ta l l i oy

Minna Lukander, a rkk i teh t i SAFAMar i Mannevaara , a rkk i t . yo18.3 .2005

1. Alkusanat 1

2. Helsingin Konsertti- ja kongressitalohankkeen taustaa 2

Helsingin Konsertti- ja kongressitalo ja Aallon keskustasuunnitelma 3

3. Helsingin Konserttitalon suunnittelu ja rakentaminen 5

Suunnittelijat 5 Luonnossuunnitelmat 5 Pääpiirustukset 9 Toteutussuunnitelmat ja urakka-asiakirjat 10 Rakennustyöt 1968-1971 12

4. “Hesperian puiston valkea linna” -Finlandia-talo valmistuessaan vuonna 1971 13

Yleistä päärakennuksen tilojen kuvauksesta 16 Finlandia-talon yleisötilat 18 Henkilökunnan ja orkesterin tilat 47 Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien 5-6 tilat 58 Päärakennuksen julkisivut ja ulkotilat 59 Ympäristö päärakennuksen valmistuttua 67

5. Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen 69

Luonnossuunnittelu 1971-1972 70 Pääpiirustukset 71 Toteutussuunnittelu ja rakentaminen 72

6. Kongressisiipi 1975 75

Yleistä lisärakennuksen tilojen kuvauksesta 76 Sisäänajokerroksen tilat 76 Sisääntulokerroksen tilat 77 Kokoushuonekerroksen tilat 83 Salikerros 86 Elokuvakonehuonekerroksen tilat 90 Julkisivut 91 Ympäristö lisärakennuksen valmistuttua 1975 95

7. Finlandia-talon muutoshistoriaa 96

Yleistä 96 Päärakennuksen muutostyöt 1970-luvulla 96 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvulla 97 Finlandia-talon sisäpuoliset työt 1990-luvulla - Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen 98 suunnittelemat muutokset ja laajennukset Päärakennuksessa toteutettuja muutostöitä 2000-luvulla 100 Konserttisalin muutokset ja akustiset korjaukset 103 Kongressisiiven muutoksia 106 Laajennussuunnitelmia 112 Julkisivumuutokset 113 Ympäristön muutoksia 116

8. Suojeluhistoria 117

9. Finlandia-talon arvot 119

10. Lähteet ja liitteet 121

Sisäl lys

1

temmin urakoinnissa tapahtuneiden epäonnisten käänteidenvuoksi. Julkisivukorjaukseen liittyi olennaisesti myös Finlandia-talonsuojelupäätös. Finlandia-talon suojeluhistoria on käsitelty oma-na lukunaan.

Finlandia-talossa tehdään vuosittain muutostöitä lähinnä raken-nuksen iän tuoman peruskorjaustarpeen vuoksi. Myös raken-nuksen käyttötarkoitus nykyaikaisena kongressikeskuksenaedellyttää mm. audiovisuaalisen tekniikan päivittämistä.Finlandia-talossa on myös varauduttu tuleviin toimintamuutok-siin kuten konserttitoiminnan siirtymiseen Töölönlahdelle raken-nettavaan Musiikkitaloon, jonka arvioitu valmistumisaika on v.2009. Tästä johtuen rakennuksen toiminnan pääpaino tulee ole-maan erilaisten tapahtumien, kokousten ja kongressien ja niihinliittyvien näyttelyiden järjestämisessä. Vuonna 2001 Finlandia-talo laaditutti luonnossuunnitelmat sisäänajokerroksen nykyisenulkotilaosuuden muuttamisesta näyttely- ja kokoustiloiksi.Hanketta varten haettiin Uudenmaan ympäristökeskukseltamuutosta rakennussuojelupäätökseen.

Finlandia-talo yksi maamme merkittävimpiä moderneja raken-nuksia. Finlandia-talon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto ja se ra-kennettiin vuosina 1967-71 ja 1973-75. Arkkitehti Alvar Aaltosuunnitteli alkuaan Finlandia-talon osaksi laatimaansaTöölönlahden kokonaissuunnitelmaa. Suunnitelmasta vainFinlandia-talo toteutui. Rakennus suojeltiin rakennussuojelulail-la vuonna 1993.

Finlandia-talon rakennushistoriaselvitystyön on tilannutFinlandia-talo. Työ on laadittu vuosina 2003-2005.

Rakennushistoriaselvitystyö koostuu arkistotutkimuksen perus-teella laaditusta rakennushistoriikista (tämä teos) ja verkko(in-ternet)pohjaisesta tila- ja rakennusosainventoinnista, joka sisäl-tää huonekortit ja rakennusosakortit.

Tila- ja rakennusosainventointi käsittää pääasiassa rakennuk-sen sisätilat. Tila- ja rakennusosainventointi on tallennettu työn valmistuttuaCD-levykkeille. Tämä nk. pysäytetty versio on siten tallenne in-ventoinnin valmistumisajankohdan mukaisesta tilanteesta.

Kun rakennushistoriaselvitystyötä alettiin laatia esitti tilaaja toi-veen mahdollisimman monipuolisesti palvelevasta älykkäästähuonekorttijärjestelmästä, joka mahdollistaisi erilaiset haut ra-kennusosista, määristä jne. Tiedon tuli olla myös helposti päivi-tettävää. Päädyimme kehittämään verkkopohjaisen inventoin-tisovelluksen. Kehitystyö toteutettiin Antti Veltheimin ja HillaTarjanteen kanssa(Kulttuuriympäristö Oy), jotka olivat aiemminluoneet vastaavan sovelluksen alueinventointeja varten.

Tietokannan sisällöllinen rakenne vastaa tilakohtaisen tiedonosalta perinteistä käsin täytettävää huonekorttipohjaa, ja raken-nusmateriaali- ja rakennusosatiedon osalta rakennushistorialli-seen selvitykseen kuuluvaa kohteen rakennustavan ja -mate-riaalien kartoitusta. Se mahdollistaa tilojen ja tilakokonaisuuk-sien haut tilan tunnuksen, käytettyjen rakennusmateriaalien taiesimerkiksi käytettyjen kaluste- tai valaisintyyppien mukaan, se-kä tilojen sijainnin mukaan. Inventointisovellus on inventoijantyöväline inventointia tehtäessä. Syötettävä tieto järjestäytyy vä-littömästi oikeaan paikkaansa. Inventoinnin valmistuttua se ontietopankki, joka on internetin välityksellä käyttäjien ja suunnit-telijoiden käytettävissä. Tiedot on tarkoitus päivittää jokaisenmuutostyön yhteydessä.

Rakennushistoriaselvitystyön ovat laatineet yhteistyössä AlvarAalto Säätiö/ arkkitehti Hanni Sippo ja taidehistorioitsija PirjoHyytiäinen ja Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy/ arkki-tehti Minna Lukander ja arkkitehtiylioppilas Mari Mannevaara.

1. Alkusanat

Työnjakona on ollut, että Mari Mannevaara (Talli) on inventoinutkoko rakennuksen lukuun ottamatta valaisimia ja irtokalusteita,jotka on inventoinut Pirjo Hyytiäinen Alvar Aalto museosta.Rakennushistoriikin ovat laatineet Mari Mannevaara ja MinnaLukander. Finlandia-talon arvoja ja restaurointia käsittelevänosuuden selvitykseen on laatinut Tommi Lindh Museovirastosta.

Päätilojen valokuvadokumentointi tehtiin selvitystyön yhteydes-sä. Valokuvaajana oli Rune Snellmann. Rakennushistoriaselvitystyössä on päätiloista tehty valokuvarin-nastukset rakennuksen juuri valmistuttua otetuista kuvista ja tä-män hetken tilanteesta.

Selvitystyössä on keskitytty luomaan yleiskuva Finlandia-talonrakennushistoriasta. Vaikka Finlandia-talo on muotoutunut kan-salliseksi ja kansainväliseksikin symboliksemme myös joiden-kin keskeisten tapahtumiensa kuten Euroopan turvallisuusko-kouksen (ETYK) vuoksi v. 1975, ei rakennuksen tätä puolta kä-sitellä selvitystyössä.

Rakennus liittyy olennaisena osana Alvar Aallon kuuluisaan kes-kustasuunnitelmaan, jota referoidaan lyhyesti.

Finlandia-talo rakennettiin kahdessa vaiheessa 1967-71 ja1973-75. Myös selvitystyö on jaettu tältä osin kahtia. Ensin to-teutettiin osa, joka aluksi kulki nimellä Helsingin konsertti- jakongressitalo. Käyttöönoton yhteydessä rakennus sai nimek-seen Finlandia-talo1. Laajennusosaa on kutsuttiin suunnittelu-vaiheessa lisärakennukseksi ja sittemmin kongressisiiveksi.Laajennuksen valmistuttua Finlandia-talo on tarkoittanut kokorakennusta. Edelleenkin käytännön puheessa etenkin raken-nuksen käyttäjät erottavat osat toisistaan. Puhutaan vanhastapuolesta tai päärakennuksesta sekä kongressisiivestä.Rakennushistoriaselvitystyössä tämä kahtiajako on luonnolli-sesti käytössä eri suunnittelu- ja rakentamisajankohdista joh-tuen. Rakennushistoriikissa rakennuksen osia kutsutaan kulloi-sessakin suunnittelu-/rakentamisvaiheessa käytetyn nimityksenmukaan, inventointisovelluksessa eli nykytilanteen kartoitukses-sa osat on nimetty päärakennukseksi ja kongressisiiveksi.

Finlandia-talon valmistumisen ja käyttöönoton jälkeen toteutetutmuutokset käsitellään tässä selvityksessä omana lukunaan.Muutoksista on käsitelty pääasiassa rakennuslupaa vaatineetmuutokset. Muutoksia ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto AlvarAalto & Co, Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppänen,Arkkitehtitoimisto Alli Oy (1999-2000) ja Arkkitehtuuri- ja muotoi-lutoimisto Talli Oy.

Finlandia-talon julkisivukorjaus oli lähes koko 90-luvun ajanajankohtainen uutisaihe aluksi rakennussuojelumielessä ja sit-

1 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 25.Pertti Mustonen kirjoittaa että Aalto olisi itse epävi-rallisesti ehdottanut tätä nimeä.

2 2. Helsingin konsertti- ja kongressitalohankkeen taustaa

Finlandia-talon rakennushankkeen tausta liittyy kiinteästi suo-malaisen kulttuurielämän vaiheisiin. Pääkaupungista puuttui tar-peeksi suuri tila kokoontumista ja konsertteja varten.Musiikkiväki oli haaveillut 1900-luvun alusta lähtien HelsinginKaupunginorkesterin2 harjoitus- ja konserttitoiminnan saattami-sesta saman katon alle ja tehnyt useita epäonnisia aloitteitaajanmukaisen konserttitalon rakentamiseksi pääkaupunkiin.Helsingin kaupunki oli asettanut jo vähän ennen talvisodan syt-tymistä lyhytikäiseksi jääneen komitean valmistelemaan kon-sertti- ja kongressitalon rakentamista Helsinkiin.3 Seuraavan ker-ran yhdistettyjä toimintoja palvelevan talon rakentamista pohdit-tiin kaupunginhallituksen vuonna 1956 asettaman teatteritaloko-mitean toimesta. Yhdistetyn teatteri- kongressi- ja konserttitalonrakentamista ei kuitenkaan pidetty suositeltavana ratkaisuna.Kaupunginteatteria varten päädyttiin rakentamaan erillinen teat-teritalo.4 Konsertti- ja kongressitalon rakentamishanke konkreti-soitui päätöksiksi Helsingin kaupungin pääkaupungiksi julista-misen 150-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 19625.Kaupunginvaltuuston yksimielisellä päätöksellä kaupunginhalli-tusta kehotettiin ryhtymään toimenpiteisiin yhdistetyn kongressi-ja konserttitalon suunnittelemiseksi Helsinkiin siten, että raken-nustöihin voitaisiin ryhtyä heti kaupunginteatterin valmistuttua.6

Alvar Aalto liitettiin konserttitalohankkeeseen aikaisessa vai-heessa. Pääkaupungin 150-vuotisjuhlia valmisteleva toimikuntaviittasi perusteluissaan Aallon laatimaan vuoden 1961 keskus-tan asemakaavasuunnitelmaan, jossa Töölönlahden rannalleehdotettiin erilaisten kulttuurirakennusten rivistöä.7 Tavallisestakäytännöstä poiketen kaupunginhallitus antoi konsertti- ja kong-ressitalon suunnittelutehtävän suoraan akateemikko AlvarAallon tehtäväksi. Konsertti- ja kongressitalon suunnittelua var-ten perustettiin huhtikuussa1962 ylipormestari Lauri Ahon joh-dolla toiminut toimikunta.8 Konserttitalotoimikunta esitti kaupun-ginhallitukselle konserttitalon rakentamista Töölönlahden länsi-rannalle Alvar Aallon laatimien suunnitelmien mukaan.Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 19.12.1963.

7 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -138 Konserttitalotoimikunnan jäseniä olivat Ahon lisäksi vt Veikko Loppi, isännöit-sijä Johan Pajusola, kaupunginarkkitehti Jaakko Kontio, asemakaavapäällikköVäinö Tuukkanen sekä kaupunginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.Tuukkasen ja Kontion erottua myöhemmin kaupungin palveluksesta tilalle tuli-vat vs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen ja virastopäällikkö Aarne Ervi.

2 vuonna 1882 perustettu Helsingin orkesteriyhdistys, vuodesta 1895 Helsinginfilharmoninen seura; 1914 lähtien Helsingin kaupunginorkesteri3 Lehdistölle14.5.1969. Helsingin konserttitalon peruskiven muuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)4 Lehdistölle 14.5.1969 Helsingin konserttitalon peruskivenmuuraustilaisuudenlehdistötiedote. (AAS , HKRVA)5 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 12 -136 Lehdistölle 14.5.1969. Helsingin konserttitalon peruskiven muuraustilaisuu-den lehdistötiedote. (AAS , HKRVA)

P i e n o i s m a l l i k u v a A a l l o n k e s k u s t a s u u n n i t e l m a s t a . Te r a s s i t o r ij a F i n l and ia - t a l o . (HKA 359 :1 j a 2 )

3H e l s i n g i n k o n s e r t t i - j a k o n g -r e s s i t a l o h a n k k e e n t a u s t a a

Finlandia-talo on olennainen Alvar Aallon Helsingin kaupungillelaatimaa keskustasuunnitelmaa ja on oopperatalon sijoituksenlisäksi sen ainut toteutunut osa. Finlandia-talon suunnitteluratkaisuiden ymmärtämiseksi on vält-tämätöntä tuntea keskustasuunnitelman pääperiaatteet.Keskustan asemakaavasuunnitelma valmistui 20.3.1961.Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.10.1961 suunnitelman keskus-taratkaisun edelleen kehittämisen pohjaksi.9 Toinen vaihe val-mistui v.1964, jolloin Finlandia-talon luonnossuunnittelu oli jokäynnissä. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi sen30.11.1966 asemakaavoituksen pohjaksi. Vuonna 1971 suunni-telmaa kehitettiin edelleen Töölönlahti-Terassitori-komitean val-vomana. Komitean työ päättyi 3.9.1973.10

Vielä 1700-luvulla Kamppi-Töölönlahti-alue oli varsinaisen kau-punkialueen ulkopuolella. Helsinki oli rakentunut alueelle, jokarajautui Katajanokkaan, Kruunuhakaan, Eteläsatamaan ja län-nessä Töölönlahteen. Kaupungilla oli yhteys mantereeseen vainpienen kannaksen välityksellä nykyisen Kappelin kohdalla. KunHelsingistä tuli keisarillisen määräyksen mukaisesti Suomenpääkaupunki alkoi aktiivisen suunnittelun ja rakentamisen kausi,jonka vaikutukset ylsivät kaupungin reuna-alueellekin.

Engelin johdolla laadituissa suunnitelmissa oli Töölönlahdenrannalle sijoitettu muutama julkinen rakennus, pääosin aluettaoli käsitelty puistona vesiaiheineen. Puiston rakentaminen vii-västyi ja lahden rannalle rakennettiin sairaala ja teollisuuslaitos.Myöhemmin rannoille nousi vauraiden asukkaiden kesähuviloi-ta. Teollistumisen päästyä vauhtiin 1800-luvun puolivälissä uusikuljetusjärjestelmä, rautatie, alkoi vaikuttaa olennaisesti kau-pungin maantieteeseen. Hämeenlinnaan saakka rakennettuuusi rautatie louhittiin Helsingissä peruskallion halki ja se jakoiTöölönlahden idyllin kahteen osaan. Myös kaupungin keskus-tassa tarvittiin lisää tilaa ja niin Töölönlahden maatunut pohjuk-ka täytettiin. Pääosa Töölönlahtea säilyi edelleen puistomaise-na huvila-asutusmiljöönä. Vuosien 1910 ja 1960 välisenä aika-na laadittiin kymmenkunta Helsingin keskustaa eri lailla koske-vaa merkittävää suunnitelmaa. Kamppi-Töölönlahden aluettaon näissä käsitelty eri painotuksin. Moottoriajoneuvoliikenteenkasvu ja väestön kasvu olivat 60-luvulle tultaessa suurimpiakaupunkisuunnittelun haasteita. Kampista oli linja-autoliiken-teen myötä muodostunut osa kantakaupunkia. Töölönlahdenalue oli käyttämätön voimavara, joka vapautuisi tavaraliikenteensiirtyessä Pasilaan. 1950-luvulla Helsingin asemakaavaosastolaati koko kaupungin aluetta koskevaa uutta yleiskaavaa. 11

Kaupunginhallitus asetti 17.4.1958 keskustan asemakaavanedelleen kehittämistä varten toimikunnan.12 Kaupunginhallituspäätti 10. 9. 1959 antaa suunnittelun akateemikko Alvar Aallontehtäväksi mainitun toimikunnan johdolla ja valvonnassa.Kaupunginhallitus päätti 2.3.1961 suunnittelutehtävän ulottami-sesta käsittämään myös Pasilan alueen, koska keskustasuunni-telman rakentamisen edellytyksenä oli valtionrautateiden tava-ra-asemansiirtäminen Pasilaan. Tämä kysymys kytkeytyi puo-lestaan aluevaihdon suorittamiseen valtionrautateiden ja kau-pungin välillä.

Aalto suunnitteli suuren, kolme tasoa käsittävän viuhkamaisenterassitorin. Terassitorin alle sijoittui kolmeen kerrokseen pysä-köintitiloja. Torin kärki oli Mannerheimin ratsastajapatsaan koh-dalla ja avautui sieltä Töölönlahden suuntaan.

Töölönlahden länsirannalle oli sijoitettu julkisten rakennustensarja vehreään Hesperian puistoon. Rakennukset seisoivat pila-reiden päällä vedenrajassa ja niiden alitse kulki julkinen jalan-kulkureitti.

Vuoden 1961 suunnitelman esittelyn yhteydessäArkkitehtilehdessä ei näiden julkisten rakennusten käyttötarkoi-tuksia ole vielä eritelty. On mainittu ainoastaan, että ne ovatkulttuurirakennuksia. Nykyisen Finlandia-talon kohdalla suunni-telmassa on suorakulmainen rakennus, joka on liitettyKaramzinin (Hakasalmen) huvilaan katosrakennelmalla.13

Karamzinin huvilassa toimi jo tuolloin kaupungin museo.

Aallon suunnitelma oli yhteneväinen Eliel Saarisen jo vuonna1917 esittämän ajatuksen kanssa uuden sisääntuloväylän,Vapaudenkadun, rakentamisesta pohjoisista kaupunginosistakaupungin keskustaan tulevaa liikennettä varten. Vapaudenkatuoli määrä rakentaa pohjoisesta päin rautatien ylitse pilarien va-raan. Autoilla keskustaan saapuville avautuisi mahtava kaupun-kimaisema, jossa uusien julkisten rakennusten julkisivut kuvas-tuisivat veteen Aalto on puhunut kaupungin sisäisistä kasvois-ta. Kolmionmuotoinen tori muodostaisi vastaanottavan sylin,eduskuntatalo ja rautatieasema näkyisivät taustalla.

Vuoden 1964 suunnitelmaa Aalto kuvaa Arkkitehtilehdessä seu-raavasti:14 Terassitorin kohdalla sisältää suunnitelma konsertti-ja kongressitalon. Lukuun ottamatta konserttitalon korkeintaosaa, ovat rakennukset niin matalia, että vihreä niiden takanakaartuu rakennusten yli torin vaikutuspiiriin. Seuraavan raken-nuksen konsertti- ja kongressitalosta pohjoiseen tekijä on aja-tellut Oopperataloksi ja siitä edelleen pohjoiseen Taidemuseon,jonka jälkeen jää reserviin vielä neljä julkisen rakennuksen paik-kaa.”

9 Arkkitehti-Arkitekten 3/196510 Arkkitehti -Arkitekten 6/197411 Teoksessa Alvar Aalto ja Helsinki. 1998, 56-5812 Toimikunnan puheenjohtajana oli ylipormestari Lauri Aho, jäseninä kanslia-päällikkö Klaus Häkkänen, pääjohtaja Erkki Aalto, diplomi-insinööri AulisJunttila, varatuomari Heikki v. Hertzen, professori Olli Kivinen, apulaiskaupun-ginjohtaja J. A. Kivistö, kiinteistöviraston päällikkö Alpo Lippa ja asemakaava-päällikkö, sittemmin kaupunkisuunnitteluviraston vs. päällikkö VäinöTuukkanen sekä kaupunginarkkitehti Lauri Pajamies 8.8.1959 saakka, kaupun-ginarkkitehti Jaakko Kontio 5.4.1962-10.10.1963 välisenä aikana ja vs. kau-punginarkkitehti Sakari Siitonen sen jälkeen. Toimikunnan työvaliokuntaan kuu-luivat puheenjohtajana ylipormestari Aho sekä jäseninä kansliapäällikköHäkkänen, diplomi-insinööri Junttila, professori Kivinen ja virastopäällikköTuukkanen. Toimikunnan sihteerinä toimi apulaiskaupunginsihteeri PenttiLehto. Toimikunta kuuli työssään useita asiantuntijoita.13 Arkkitehti -Arkitekten 3/196114 Arkkitehti-Arkitekten 3/1965

Helsingin konsertti- ja kongressitalo ja Aallon keskustasuunnitelma

Keskus tasuunn i t e lma1 va i he vuonna 1961

Keskus tasuunn i t e lma2 va i he vuonna 1965

taa kongressipuolta myöhemmin rakennettavaan osaan.Epäselvää on onko Aalto tämän tiedostaen nimennyt vanhanosan suunnitelmat pelkästään Helsingin konserttitaloksi.

Koska konsertti- ja kongressitalon luonnossuunnittelua ja kes-kustasuunnitelman toista vaihetta tehtiin lähes samanaikaisestion rakennussuunnittelussa huomioitu paljon seikkoja, jotka suo-raan pohjautuvat keskustasuunnitelman jalankulku- ja ajoneu-voliikenteen järjestelyihin sekä tietysti rakennuksen suhteeseenTöölönlahteen ja muuhun ympäristöön. Aalto selosti konsertti-talon sijoittumisesta ja suhteesta ympäristöön 4.5.1963 päivä-tyssä liitteessä (ilmeisesti kaupunginhallitukselle, AAS).Konserttitalo peitti alleen lähinnä alueella sijainneen palloken-tän. Rakennuskorkeudet oli ryhmitelty siten, että puisto dominoiyhdessä suuren salin korkean osan kanssa näkymiä myös ra-kennuksen itäpuolelta katsoen. Konserttitalorakennuksella olisisäänkäynnit sekä Mannerheimintieltä että Töölönlahden puo-lelta (vuonna 1963 vielä ratapihan ylijäämäalueelta), mikä mah-dollisti laajamittaisetkin pysäköintijärjestelyt. Lopuksi Aalto pai-notti vielä konserttitalon sijainnin olevan riippumaton kaupunginja rautatiealueen järjestelyistä ja Töölönlahden rantaviivalle tu-levaisuudessa rakennettavien julkisten rakennusten lukumää-rästä. Arkkitehtoninen asemakaavallinen intentio oli pitää raken-nuksen korkeusasema Mannerheimintien korkeusasemaannähden alempana sijaitsevan puiston tasossa.17

Keskustasuunnitelmassa kuvattu julkinen jalankulkureitti, jokaHesperian puistossa kulkee veden rajassa julkisten rakennus-ten alla, on Finlandia-talon kohdalla ratkaistu rakennuksen län-sisivulle suunnitellulla terassilla kulkevaksi. Terassilta olisi tullutlaskeutua portaita myöden seuraavan julkisen rakennuksen allakulkevalle raitille tai kääntyä samassa tasossa Hesperian puis-toon. Terassitason eli sisääntulokerroksen alapuolelle sijoittuuajoneuvoliikennettä palveleva sisäänajokerros, joka oli suunni-teltu liittymään terassitorin alaiseen pysäköintitilaan.

Vuonna 1974 Finlandia-talon projektiesittely julkaistiinArkkitehtilehdessä. Tällöin Alvar Aalto oli laatinut erillisen artik-kelin Finlandia-talon sijoituksesta. Tuolloin rakenteilla olevakongressisiipi sijoitettiin luonnollisesti olevan rakennuksen jat-keeksi edellä kuvatun kaupunginmuseon laajennuksen sijasta.Aalto korosti, että Finlandia-talo ja rakenteilla oleva kongressi-siipi ovat vain osa tulevasta keskuksesta, joten niiden sijoituk-sen arvioiminen on vaikeata loogisen ympäristön ja ympäröivänkokonaisuuden puuttuessa. Keskustan sydämen täytti varasto-mainen ratapiha. Finlandia-talo tuli siis nähdä siltä kannalta, et-tä se toistaiseksi oli ilman ympäristöä.

Artikkelissaan Aalto myös painotti sitä, että Finlandia-talon si-joittaminen lähes Töölönlahden pinnan tasolle on ollut välttä-mättömyys, koska Mannerheimintien korkeusasema ei saamäärittää uuden keskustan korkeusasemaa, vaan uudessa kes-kustassa tuli luonnonmorfologian olla läsnä.18

Akateemikko Aallon Helsingin keskustasuunnitelman julkistami-nen oli suurimpia uutisaiheita vuonna 1961. Aallon keskusta-suunnitelman toteutumattomuus oli monen tekijän summa, jois-ta yksi oli 60-luvulla syntynyt ilmapiirin muutos suunnittelude-mokratian ja ekologian puolesta. Tällöin Aallon keskustasuunni-telma monumentaalirakennuksineen edusti mennyttä aikaa,kaupungin rakentumisen pääpainoalueiksi koettiin mm. asunto-rakentaminen.19

4 H e l s i n g i n k o n s e r t t i - j a k o n g -r e s s i t a l o h a n k k e e n t a u s t a a

15 Arkkitehti-Arkitekten 3/196516 Lehdistölle 14.5.1969 Helsingin konserttitalon peruskivenmuurausti-laisuuden lehdistötiedote. (AAS , HKRVA)17 Muistiot N:o 1, 2, 5, 6, ja7 Helsingin konserttitaloa koskevia asioitakäsittelevästä neuvottelusta (AAS)18 Arkkitehti-Arkitekten 6/197419 Holopainen, Mustonen, & Suhonen 2001, 65-66 .

Ensimmäinen suunnitelma oli saanut kritiikkiä suurehkosta jul-kisten rakennusten määrästä ja puiston pinta-alan pienentymi-sestä. Aalto oli tehnyt puistopinta-alan säilymisestä tarkat pii-rustukset ja laskelmat. Selostuksessaan hän korostaa vihreänpuiston käsittelyä ja läsnäoloa suunnitelmassa monella tasolla.

Kaupunginvaltuusto teki päätöksen konsertti- ja kongressitalonsuunnittelemisesta 4. 4. 1962. Helsingin konserttitalon luonnossuunnittelu oli siis käynnissäkun keskustasuunnitelman toista vaihetta tehtiin Aallon toimis-tossa ja konserttitalo esiintyy suunnitelmassa lähes nykyisessähahmossaan.

Vuoden 1964 keskustasuunnitelmassa ei edelleenkään ole ni-metty Karamzinin huvilan läheisyyteen sijoittuvien rakennustenkäyttötarkoitusta. Aalto puhuu keskustasuunnitelman esittelyssäArkkitehtilehdessä15 konserttitalosta ja siihen liittyvästä kongres-sitalosta. Epäselvää on onko jo tuolloin ennakoitu kongressitoi-minnan laajenevan erilliseen rakennukseen vai onko suunnitel-lut rakennukset suunniteltu kaupunginmuseon laajennukseksi.Ilmeisesti molemmat tarpeet ovat olleet tuolloin esillä, muttei nii-tä ole haluttu keskustasuunnitelmassa konkretisoida. Aalto onkongressisiiven suunnittelun yhteydessä laatinut selostuksensen sijoittamisesta ja rakentamisesta konserttitalon yhteyteen.Selostus on päiväämätön. Siinä Aalto kirjoittaa seuraavasti :“Helsingin keskustasuunnitelmaan siinä muodossa kuin kau-punginvaltuusto sen aikanaan hyväksyi, on konserttitalon etelä-puolelle jo silloin suunniteltu pieni rakennusryhmä julkisen ra-kennuksen luontoisena, tämä nimenomaisella tarkoituksella si-ten että se tulisi palvelemaan kongressiluontoisia tapauksia (jul-kisia rakennuksia ei nimetty ylipormestari Ahon komiteassa suo-raan, mutta tällä pohjalla liikkui koko keskustelu ja lopullinensuunnitelma).” Ilmeisesti kongressitilojen yhteiskäyttö kaupun-ginmuseon kanssa on ollut myös ajatuksena. Konserttitalon pe-ruskivenmuuraustilaisuuteen laaditussa lehdistötiedotteessamainitaan taas, että rakennuksen sijoittumisessa otettiin huomi-oon kaupunginmuseon mahdollinen laajennus.16

Kuten edellä kirjoitetustakin käy ilmi ryhdyttiin v. 1962 suunnitte-lemaan yhdistettyä konsertti- ja kongressitaloa. Silti varsin useinasiakirjoissa esiintyy pelkästään nimi konserttitalo tai konsertti-talotoimikunta. Alkuperäisenä ajatuksena asiakirjoista päätellenon ollut rakentaa konserttitalo, joka voisi palvella myös kongres-sikäyttöä. Aallon toimiston kaikissa arkkitehtipiirustuksissa jaselostuksissa rakennus on nimetty Helsingin konserttitaloksi.Ilmeistä on, että jo konsertti- ja kongressitalon rakentamisestapäätettäessä on keskusteluissa ollut esillä mahdollisuus laajen-

5

Arkkitehti Alvar Aallon ohella mainitaan rakennuksen suunnitte-lijana Arkkitehti-lehdessä 6/74 ilmestyneessä Finlandia-talonkohde-esittelyssä myös Elissa Aalto.

Päärakennuksen suunnittelutyötä johti Aallon toimistossa arkki-tehti Kaarlo Leppänen20 avustajinaan arkkitehdit Leif Englund jaJyrki Paasi. Kohteen koon huomioonottaen työhön on todennä-köisesti osallistunut muitakin toimiston arkkitehtejä ja opiskelijoi-ta.

Konserttitalon sisustussuunnittelua hoiti toimistossa pääosin si-sustusarkkitehti Pirkko Söderman. Työhön osallistui myös ElissaAalto, jonka kädenjälki näkyy edustustiloissa ja mm. lämpiöidenapilapöydissä. Valaisimia piirsivät toimistossa Pirkko Södermanja arkkitehti Leif Englund.21 Konserttitalon tekstiiliasiantuntijaksikiinnitettiin taiteilija Kirsti Ilvessalo.22 Konserttisalin urut suunnit-teli professori Enzio Forsblom yhteistyössä Aallon toimistonkanssa.23

Talonrakennusosaston määrääminä akustisina neuvonantajinasuunnittelutyöhön osallistuivat sekä Ääniteknillinen toimistoPaavo Aarni & Kumppanit (jossa pääasiallisena vastuuhenkilö-nä toimi arkkitehti Alpo Halme) sekä diplomi-insinöörit HamilkarAalto ja Claes Holm.Konserttisalin akustisten luukkujen suunnittelua varten kiinnitet-tiin työhön vuoden 1969 alussa InsinööritoimistoYleistekniikka.24

Rakennesuunnitelmat laati Insinööritoimisto Magnus MalmbergOy vastuuhenkilönä diplomi-insinööri Aarne Hollmén. LVI-suun-nitelmista vastasi Lämpöteknillinen toimisto Calor, jossa työhönosallistuivat diplomi-insinöörit Martti Ebeling ja Juhani Larkimo.Sähkösuunnitelmat tehtiin Insinööritoimisto Tauno Nissisellä jos-sa työstä huolehti insinööri Kari Korpia.25

Luonnossuunnittelua ohjannut Konserttitalotoimikunta 26 toimivuosina 1962-1968. Suunnitteluun ryhdyttiin (todennäköisesti)14.6.1962 päivätyn Nils-Erik Ringbomin laatiman konserttitalonhuoneohjelmaehdotuksen27 pohjalta. Lopullinen huoneohjelmahyväksyttiin 17.6.1965, luonnospiirustukset 22.6.1966 ja pääpii-rustukset 30.8.1968. Rakentamishankkeen toteutumista vartenvaadittiin asemakaavamuutos

Arkkitehtisuunnitelmissa hanke kulkee nimellä Helsingin kon-serttitalo.

Luonnossuunnittelun varhaisvaiheet eli vuosien 1963-1965 ai-kaiset suunnitelmat on esitetty tässä selvityksessä luettelo-muodossa. Niiden erityispiirteitä kommentoidaan lyhyesti.Vuoden 1966 kaupunginhallituksen hyväksymiä luonnossuunni-telmia selostetaan laajemmin.

Etenkin akustiikan mutta myös sisustuksen suunnittelu edistyi-vät rinnan arkkitehtisuunnittelun kanssa melko varhaisesta vai-heesta lähtien. Konserttisalin akustinen ratkaisu liittyi olennai-sesti Konserttitalon arkkitehtoniseen perusideaan. Akustiikansuunnittelussa käytettiin vuodesta 1963 lähtien apuna akustisianeuvonantajia.28 Keskeisin tehtävä oli luonnollisesti suuren salinakustiikan tutkiminen ja joustavan akustiikan toimintaan liitty-vien eri vaihtoehtojen tutkiminen. Luonnoksia selaillessa huo-mio kiinnittyi konserttisalista tehtyihin kymmeniin leikkauspiirus-tuksiin. Varhaisimmissa vaihtoehdoissa tutkittiin salin näkyvänkaton ratkaisemista kokonaan ritilärakenteisena, joissakin (mah-dollisesti myöhemmissä) leikkauspiirustuksissa näkyvät ajatuk-set kattoon ripustetuista, säädeltävistä betoniheijastimista.29

3. Helsingin Konserttitalon suunnittelu ja rakentaminen

20 Arkkitehti Kaarlo Leppänen työskenteli Aallon toimistossa vuosina 1956-75.21 Puhelinhaastattelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman 26.1.2005 22 KORA pöytäkirjat 62 ja 63 / 12.1.1971 (HKRVA)23 KORA esityslista 17 / 11.2.1969 (HKRVA)24 KORA esityslista 72 / 27.4.1971 (HKRVA)25 Työmaakokouspöytäkirja 1 / 6.11.1968 (HKRVA)26 Konserttitalotoimikunnan jäseniä olivat Ahon lisäksi vt Veikko Loppi, isännöit-sijä Johan Pajusola, kaupunginarkkitehti Jaakko Kontio, asemakaavapäällikköVäinö Tuukkanen sekä kaupunginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.Tuukkasen ja Kontion erottua myöhemmin kaupungin palveluksesta tilalle tuli-vat vs. kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen ja virastopäällikkö Aarne Ervi.27 Ringbom, N.-E. 1962. Luonnos konserttitalorakennuksen huoneohjelmaksi14.6.1962 (HKA 359:1)28 Helsingin Konserttitalo. Selvitys volyymi- , ääni-, eristys-, ja verhouskysy-myksiä koskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheista

20.3.1966. Hamilkar Aalto ja Claes Holm.(AAS) Hamilkar Aallon ja ClaesHolmin selvityksessä vuodelta 1966 mainitaan, että allekirjoittaneet ovat vuo-den 1963 alkupuolelta lähtien olleet suunnittelutyössä mukanaTalonrakennusosaston valitsemina asiantuntijoina.29 Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni & Kumppanien muistiossa 8.10.1968 luo-daan katsaus akustisen suunnittelun alkuvaiheisiin. Selvityksessä mainitaan,että suunnittelun alkuvaiheissa tarkoitus oli käyttää salin kattona kauttaaltaanääntä läpäiseviä ritiläkattoja (mikä osoittautui myöhemmin mahdottomaksivaihtoehdoksi). Seuraavissa vaihtoehdoissa huomattava osa katosta oli kiinte-ää betonipintaa. Akustisen toimiston näkemyksen mukaan arkkitehtonisenapyrkimyksenä oli että konsertissa kävijän näkemästä katto-osasta olisi suurinosa betonia ja vain pienet näkyvät osat ritiläpintoja. (AAS)Schildtin teoksessa Inhimillinen tekijä Alvar Aalto 1939-1976 esitelläänFinlandia-talon konserttisalin joustavan akustiikkajärjestelmän varhainen ver-sio, jossa kuperia, näkyviä kattoelementtejä voidaan säädellä katossa olevientaljojen avulla.

Suunnittelijat Luonnossuunnitelmat

P ä i v ä ä m ä t ö n l u o n n o s l ä n s i j u l k i s i v u s t a .To i m i s t o h u o n e i d e n i k k u n o i d e n e t e e n o n s i j o i -t e t t u v a l k o i s e k s i m a a l a t t u m e t a l l i s ä l e i k k ö .P i i r us tus s i gn . F38B (AAA)

K o n s e r t t i s a l i n p i t u u s l e i k k a u s ( m i t t a k a a v a a n1 :100 ) . Luonnos vuode l t a 1964 . P i i r us tus s i gn . F10B (AAA)

6

Luonnossuunnittelu 1963 -1965 (alustavat luonnospiirus-tukset)

Alustavissa luonnoksissa toteutuksesta eniten poikkeavia piir-teitä ovat rakennuksen ulkohahmossa konserttisalin ja kamari-musiikkisalin muodot; konserttisalin viuhkamaisen katon kärjetovat pyöristetyt, kamarimusiikkisalin katto on pienennös kon-serttisalin kattomuodosta, mutta teräväkärkinen.Mannerheimintien puoleiseen julkisivuun oli suunniteltu katok-sen yläpuoliselle osuudelle teräsritilää ja köynnöskasveja.

Tilajärjestelyistä luonnosvaiheessa on eniten elänyt informaatio-keskuksen sijoitus, joka varhaisissa vaiheissa oli suunniteltukeskelle aulaa vapaamuotoisena viuhkamaisena tilana.Paikkaansa hakivat myös kahvio sekä kongressihuoneet.

Asemapiirustuksia on laadittu luonnosvaiheessa yleensä kaksikappaletta, jotka on nimetty I vaihe ja II vaihe. Vaihe I kuvaa ti-lannetta ennen Keskustasuunnitelmaan kuuluvan Terassitorintoteuttamista ja II vaihe “lopputilannetta”; tällöin Töölönlahdenrantaa on voimakkaasti muokattu vihkamaiseksi jaKonserttitalon terävä pääty sijoittuu veden päälle. Alkuvaiheenasemapiirustuksissa on tutkittu ajojärjestelyitäMannerheimintien puolelta pääsisäänkäynnin eteen.

Sisäänajokerroksen suunnittelussa on huomioituKeskustasuunnitelman toteutuminen: ajoyhteys on piirretty jat-kumaan rakennuksen pohjoispuolelle seuraavaan rakennuk-seen (Oopperatalo).

Sopimus konserttitalon arkkitehtisuunnittelusta päätettiin tehdä8.6.196535

H e l s i n g i n K o n s e r t t i t a l o ns u u n n i t t e l u j a r a k e n t a m i n e n

Y l h ä ä l l ä 2 9 . 5 . 1 9 6 3 p ä i v ä t t y a s e m a p i i r u s t u s , I v a i h e e nsuunn i t e lma . P i i r us tus s i gn . F0a (AAA)

A l l a a s e m a p i i r u s t u s 1 . 1 2 . 1 9 6 4 , s u u n n i t e l m a s s a e s i t e t t yI I va i heen t i l anne . P i i r us tus s i gn . F11b (AAA)

7

Vuoden 1963 aikaiset päivätyt luonnossuunnitelmat

- Luonnospiirustukset mittakaavaan 1:200, päivätty 4.5.196330

- 29.5.1963 Asemapiirustus ( I vaihe ja II vaihe AAS)

18.12.1963 päivätyssä asiakirjassa “Helsingin konserttitalo-suunnitelmaan liittyviä täydentäviä lisätietoja” (ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto)31 kuvaillaan suunnitelmaa. Suunnitelman edetessärakennuksen kokonaistilavuutta on pienennetty aikaisempaan,luonnosmittakaavassa esitettyyn suunnitelmaan nähden.Asiakirjassa perustellaan myös konserttitalon suhdetta ympäris-töön ja valmisteilla olevaan keskustasuunnitelmaan.


- 15.1.1964 päivätty luonnossarja 1:100 (AAS)

- 1.2.1964 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskeva ver-tailutaulukko32

- 20.2.1964 päivätty luonnossarja 1:100 (AAS)

- 3.9.1964 on todennäköisesti päivätty luonnospiirustussarjanvälivaihe, johon viitataan 21.9.1964 - Helsingin Konserttitalonhuoneohjelmaa koskevassa vertailutaulukossa (AAS).

- 5.10 1964 päivätyssä konserttisalin leikkausluonnoksessa onsalin katto saanut nykyistä muotoaan

- 1.12.1964 Helsingin konserttitalon huoneohjelmassa (AAS)mainitaan sen perustuvan 1.12.1964 tehtyihin konserttitalon1:100 luonnoksiin


- 1.3.1965 Helsingin Konserttitalon huoneohjelma33

- 1.3.1965 päivätyt luonnossuunnitelmat 1:100- 1.3.1965 Asemapiirustus (vaiheet 1 ja 2, kopiot HKA 359:1)- 2.6.1965 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskevamuistio (Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto)34

Schildt, G. 1990, 264-265.30 Luonnospiirustuskopiot 1:200 4.5.1963 (HKA 359:2)31Helsingin konserttitalosuunnitelmaan liittyviä täydentäviä lisätietoja18.12.1963 . Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto(HKA 359:2 ja AAS)32 Helsingin konserttitalo. Huoneohjelmaa koskeva vertailutaulukko 1.2.1964.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (HKA 359:1)33 Helsingin Konserttitalon huoneohjelma 1.3.1965. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto. (HKA 359:1) 34 Helsingin konserttitalo, huoneohjelmaa koskeva muistio 2.6.1965 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:1)35 Yleisten töiden lautakunta 1965. Pöytäkirjaote 8.6.1965 (HKA 359:1)

H e l s i n g i n K o n s e r t t i t a l o ns u u n n i t t e l u j a r a k e n t a m i n e n

Sa l i ke r roksen poh jap i i r us tus 15 .1 .1964P i i r us tus s i gn . F2b (AAA)

S i sään tu l oke r roksen poh jap i i r us tus 15 .1 .1964P i i r us tus s i gn . F4b (AAA)

36 Rakennesuunnitelman lisäselvitys jota ei ole esitetty arkkitehdin työta-paselvityksen yhteydessä (HKA 359:2)37 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknisten laitteiden ohjelma 28.3.1966 (HKA359:2)38 Helsingin Konserttitalo, Selvitys volyymi-, ääni-, eristys- ja verhouskysy-myksiä koskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheista.20.3.1966 .Hamilkar Aalto ja Claes Holm.(AAS) 39 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 25.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:2)40 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 15.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)41Tutkimustyön perusteella selvityksessä todetaan konserttitalon muuttuvanakustiikan olevan toteuttamiskelpoinen. Akustiikan toiminnan ajateltiin perus-tuvan salin tilavuuden säätelemiseen näkymättömiin jäävien liukuluukkujenavulla. Laskelmien perusteella esitettiin järjestelmän avulla pystyttävän sää-tämään jälkikaiunta-aikaa välillä 1,6-2,3 sekuntia, minkä katsottiin kattavanerilaisten musiikkiesitysten ja puhetilaisuuksien akustiset vaatimukset. Hyvänsaliakustiikan edellytyksien katsottiin toteutuvan suunnitelmissa. Helsingin Konserttitalo. Selvitys volyymi- , ääni-, eristys-, ja verhouskysymyk-siä koskevan suunnittelu- ja selvitystyön kehityksestä ja nykyvaiheista.20.3.1966. Hamilkar Aalto ja Claes Holm (AAS)42 Kamarimusiikkisalin akustiikan suunnittelusta todetaan , että kaikki mah-dollisuudet erittäin hyvälle akustiikalle ovat olemassa. Selvityksessä maini-taan myös, ettei kohtuullisin kustannuksin ole mahdollista toteuttaa konsert-tisalin ja harjoitussalin välille sellaista ääneneristystä, että niiden yhtäaikainenvaativampi käyttö olisi mahdollista.

Kaupunginhallituksen hyväksymät luonnospiirustukset1.4.1966

Keväällä 1966 suunnitelma oli edennyt varsin pitkälle.Luonnospiirustusten hyväksymistä varten oli suunnitelmastalaadittu 26.3.1966 päivätty rakennustapaselostus, sekä alusta-vat rakenne-36 ja LVI-suunnitelmat37. Alkukeväällä 1966 valmis-tuivat myös sähkön hankintasuunnitelma ja selvitys akustistentöiden suunnitteluvaiheesta38. Suunnitelman arkkitehtonista pe-rusratkaisua selvennettiin luonnosten liitteeksi vaaditussa yleis-selostuksessa. 39

Arkkitehtiluonnokset sisältävät asemapiirustuksen mittakaavas-sa 1:500, pohjapiirustussarjan 1:100, rakennuksen pituusleik-kaukset A - A ja B - B konserttisalin kohdalta sekä leikkauksenkamarimusiikkisalin kohdalta. Konserttisali on tutkittu mittakaa-vaan 1:50 pituus- ja poikkileikkauksin. Julkisivut on esitetty1:100 mittakaavassa havainnollistamaan rakennusvolyymiä.

Asemapiirustuksessa on esitetty katkoviivalla rakennuksen hah-mon yhteyteen Karamzininkadun tasoon ja ajoneuvoliikentee-seen liittyvän sisäänajokerroksen ääriviivat. Konserttitalon jat-keeksi on nykyisen Kongressisiiven paikkeille hahmoteltuKaupungin museon laajennusvaraksi tarkoitettu rakennusmas-sa. Asemapiirustuksessa esiintyvät myös ajatuksetMannerheimintien puoleisista puutarhaterasseista.

Pohjapiirustusluonnoksissa lopullinen, toteutunut tilajako onhahmottunut pääpiirteittäin. Suunnitelmaan liittyvässä yleisse-lostuksessa korostetaan tilajaon muuntautumismahdollisuuksiaja mahdollisuutta käyttää ravintolan tiloja niin, että eri tilojen ta-pahtumat eivät häiritse toisiaan.40

Toteutuneeseen ratkaisuun verrattuna luonnossuunnitelmassaon jonkin verran eroavaisuuksia. Sisääntulokerroksessa kama-rimusiikkisalin sisääntulohallilla ja konserttisalin sisääntulohallil-la on yhteinen, pitkänomainen tuulikaappi, jonka yhteyteen onsijoitettu toimistotilaa ja kassahalli. Edustusvaatehallista ei vieläole omaa sisäänkäyntiä eikä suoraa porrasyhteyttä salikerrok-sen edustuslämpiöön. Salikerroksessa piazzan yhteys ravinto-lasaliin ja tilojen keskinäinen kokosuhde poikkeavat toteutetus-ta. Parvekelämpiöön johtavaa porrasta K ei ole vielä otettu julki-sivusta esiin työntyväksi aiheeksi, vaan se sijoittuu tilaan por-taan L tapaan. Parvekelämpiön piazzalle rajautuva parvi hakee

lopullista muotoaan. Sisäänajokerroksen saattoliikennetilastaulkoterassille nousevat portaat on lisätty tässä vaiheessa suun-nitelmiin.

Rakennuksen leikkausmuoto ja etenkin konserttisalin ratkaisutvastaavat pitkälle toteutunutta tilannetta. Sisäänajokerroksenyhteydessä rakennuksen alle jäävä paikoitustaso on luonnok-sissa ratkaistu kahteen tasoon, joita erottaa kaide.Leikkauspiirustuksissa ja sisääntulokerroksen pohjapiirustuksis-sa korostuu luonnoksessa rakennuksen pohjakerrokseen muo-dostuvat yhteys sisääntulopihan ja terassin välillä; herää mieli-kuva ulkotilan lailla soljuvasta aulatilasta, jonka yläpuolella kon-serttitalon päätilat leijuvat. Itäjulkisivun luonnosta tarkastellessamielikuva vahvistuu. Sisääntulokerrosta Töölönlahden puolellakiertävä terassi muodostaa “näköalatason”, Hesperian puistonvapaan jatkeen. Julkisivuluonnoksissa kamarimusiikkisalin kattoei vielä nouse esiin päärakennuksen horisontaalista volyymistä,mutta ajatus korotuksesta on esitetty katkoviivalla.

Konserttisalia on tutkittu yksityiskohtaisesti. Konserttisalin pi-tuusleikkauksessa näkyy salin ekspressiivinen olemus sellaise-na, kuin se lopulta toteutui. Suunnitelman selostuksessa maini-taan konserttisalin esiintymislavaa kohden kapenevan muodonperustuvan “siihen prinsiippiin, että salissa olisi mahdollisimmansuuri määrä edullisia yleisöpaikkoja”. Salin tuolista on esitettyluonnossarjassa piirustus, jossa on tutkittu tuolin muuntautumis-ta sekä konsertti- että kongressikäyttöön, ja yleisselostuksessamainitaan erikseen istuinjärjestelmän suunnitellun ilman kon-serttikäytössä häiritsevästi vaikuttavia kääntyviä istuimia.Piirustuksessa esiintyy myös ajatus konserttisalin ilmanvaihdonjärjestämisestä lattian kautta tuolirivien alta.

Kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksymissä luonnoksissakonserttisalin pituusleikkauksissa näkyvät katon betoniheijasti-met ja liukuluukut. Luonnospiirustuksiin liittyy myös HamilkarAallon ja Claes Holmin selvitys akustiikan suunnittelutilantees-ta.41 Selvityksessä mainitaan arkkitehdin perusajatuksena ol-leen muuttuvan akustiikan aikaansaaminen konserttisaliin siten,että salin akustisia olosuhteita voitaisiin yksinkertaisin toimenpi-tein säätää laajassa skaalassa ilman, että tämä vaikuttaisi salinarkkitehtuuriin. Arkkitehdin toivomuksena mainitaan, että mah-dollisimman suuri osa salin pinnoista voitaisiin jättää ilman akus-tisia erikoisrakenteita. Suunnittelutyön tutkimuskohteina luon-

8 H e l s i n g i n K o n s e r t t i t a l o ns u u n n i t t e l u j a r a k e n t a m i n e n

nosvaiheessa olivat mm. varsinaisen konserttisalin ilmatilan jaalaslasketun katon yläpuolella olevan ilmatilan akustinen yhteis-toiminta, muoto ja tilavuus sekä alaslasketun katon yhteyteentulevat akustiset säätörakenteet. Muissa musiikkitiloissa (kama-rimusiikkisali ja harjoitussali) säädettävissä olevaa akustiikkaaei tutkittu, vaan selvitystyö keskittyi niiden kohdalla perinteisem-pien ratkaisujen tarkasteluun.42

Kaupunginhallitus hyväksyi suunnitelman 22.6.1966.

9H e l s i n g i n K o n s e r t t i t a l o ns u u n n i t t e l u j a r a k e n t a m i n e n

Pääpiirustukset

Luonnossuunnitelmien pohjalta laadittu ensimmäinen pääpiirus-tussarja ja rakennusselitys päivättiin 10.5.1967. Kaupunginhallitus hyväksyi pääpiirustukset vuoden 1967 kesäl-lä, ja lupahakemus jätettiin rakennusvalvontaan 16.9.1967.Rakennuslupapiirustussarja vastasi pääpiirteittäin valtuustonvuonna 1966 hyväksymää luonnossuunnitelmaa.Lupakäsittelystä muodostui pitkä, ja piirustuksia täydennettiinuseaan otteeseen. Lopulliset rakennuslupapiirustukset päivät-tiin 1.3.1968 ja rakennuslupa myönnettiin saman vuoden elo-kuun lopussa.43

43 Lopulliset pääpiirustukset ovat transparentteja muovikopioita, jotka on ko-pioitu 10.5.1967 alustavasta pääpiirustussarjasta. Muutokset on tehty raaputta-malla ja tussaamalla. Tässä vaiheessa sisäänkäyntikerroksen tuulikaappijär-jestely oli toteutuneen kaltainen. Terassilla olevat ulkoportaat ovat siirtyneetulommas julkisivusta.

J u l k i s i v u t p o h j o i s e e n j a e t e l ä ä n 1 . 3 . 1 9 6 8 .P i i r us tukse t S i gn . F35B j a F36B (AAA)


Sisustussuunnittelu eteni rinnan muiden konserttitalon suunni-telmien kanssa. Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmiin sisältyyjoukko päiväämättömiä sisustusluonnoksia ja kalusteiden peri-aateluonnoksia, jotka todennäköisesti on laadittu luonnossuun-nitteluvaiheen loppuvaiheessa tai toteutussuunnittelun alussa.Piirustusluetteloon kirjattujen sisustuspiirustusten päiväyksetkattavat ajanjakson maaliskuun alusta 1968 vuoden 1971 lop-puun.49 Konserttitaloa varten piirrettiin kalustuspohjapiirustustenohella runsaasti suunnitelmien mukaan toteutettavia irtohuone-kaluja, valaisimia ja kiintokalusteita, mutta myös standardihuo-nekaluja käytettiin; osaa niistäkin tosin muunneltuina.50

Tekstiilisuunnittelun osalta tehtiin yhteistyötä tekstiilitaiteilijoidenkanssa. Konserttitalon sisustussuunnitelmien urakkalaskenta-asiakirjat valmistuivat tammikuussa 1971.51

Akustiikkaan liittyvän toteutussuunnittelun käänteistä muodostuidramaattisia. Säilyneet kannanotot kuvaavat elävästi Aallon nä-kemystä kokonaisvaltaisen suunnitteluotteen merkityksestäkonserttitalon suunnittelutyössä. Kysymys konserttisalin akusti-sen ratkaisun toimivuudesta kärjistyi voimakkaiksi näke-myseroiksi konserttitalon toteutussuunnittelun ja rakentamisenaikana. Aallon pitkäaikainen akustinen yhteistyökumppani, yli-insinööri Paavo Arni kuoli Finlandia-talon rakennusaikana, eikätyöstä vastannut arkkitehti Alpo Halme nauttinut akustisissaasioissa Aallon luottamusta.52 Lokakuussa 1968 päivätyissäakustisten neuvonantajien muistioista selviää, että Arnin toimis-tolla ja Hamilkar Aallolla sekä Claes Holmilla käsitykset salinylätilan vaikutuksesta tilan jälkikaiunta-aikaan olivat ilmeisenvastakkaiset.53 Aallon asennetta ristiriitatilanteeseen kuvaa pöy-täkirjamerkinnän luonnos, jossa painotetaan konserttitalosuun-nitelman kokonaisvaltaisuutta ja neuvonantajien velvollisuuttasitoutua vahvistettuihin suunnitelmiin. Ristiriitatilanteessa pää-tösvastuu kuuluu rakennuksen suunnittelijalle.54 Seuraavanvuoden huhtikuussa nimetään diplomi-insinöörit Aalto ja Holmpäävastuuseen musiikkisalien akustisten kysymysten suunnitte-lusta.55

Suunnittelua jatkettiin toimistossa keskeytyksettä pääpiirustus-ten lupakäsittelyn kuluessa vuosien 1967-1968 aikana. Keväällä1968 tarkennettujen suunnitelmien laatiminen urakkatarjouskil-pailua varten oli käynnissä.

Suunnitteluvaiheen tilannetta kuvataan Konserttitalon raken-nustoimikunnan ensimmäisen kokouksen esityslistan liitteessäkeväällä 1968. Arkkitehdin mukaan päätyöselitys oli valmistu-massa viimeistä tarkistuslukemista varten. Suunnitelmat olivatolleet jo noin vuoden verran rakennustarkastuksessa, jonne olitoimitettu myös muutetut ja täydennetyt piirustukset.Rakennuslupa toivottiin myönnettävän touko-kesäkuun vaih-teessa (vuonna 1968). Ilmanvaihtosuunnitelmat olivat valmistu-massa muiden suunnittelijoiden ja rakennuttajan tarkistettaviksihuhtikuun loppuun. Konstruktöörin ja sähkötöiden suunnitel-mien arvioitiin valmistuvan laskentavalmiiksi kesäkuun loppuunmennessä, jolloin oli tavoitteena saada urakat laskentaan. 44

Urakkalaskentaa varten laadittu työselostus päivättiin31.7.1968. Tarkistetut toteutussuunnitelmat pääurakkaa vartenvalmistuivat syyskuussa 1968.45 Arkkitehtisuunnitelmien yksi-tyiskohtien hiominen ja vaihtoehtojen kehittely jatkui kuitenkinkeskeytyksettä. Aallon toimistossa työskenneltiin piirtämisenohella paljon pienoismallien avulla.46 Helsingin Konserttitalonsuunnittelutehtävää varten rakennettiin useita pienoismalleja,joilla tutkittiin suunnitteluratkaisujen vaihtoehtoja työn eri vai-heissa -tämä oli välttämätöntä jo yksin konserttisalin monimut-kaisen geometrian vuoksi.47 Suunnitelmien ja arkistomateriaalinpohjalta syntyy käsitys suunnitelmien jatkuvasta tarkentumises-ta ja täsmentymisestä varsinkin detaljien osalta työmaan aika-na. Verrattaessa urakkalaskentaa varten 1.7.1968 päivätyn ra-kennustyöselityksen tietoja (sekä siihen sisältyvää huoneselos-tusta) muuhun arkistomateriaaliin ja itse rakennukseen käy sel-väksi, että työn aikaisia muutoksia toteutettiin melkoisesti -ra-kennuttajan suhtautuessa asiaan ilmeisen pitkämielisesti.48

Toteutussuunnitelmat ja urakka-asiakirjat

44 KORA esityslista nro 1 / 24.4.1968 , liite 1. Yhteenveto Konserttitalon infor-mointikokouksesta 19.4.1968 (AAS)Muistio Helsingin konserttitaloa koskevia asioita käsittelevästä neuvottelusta8/22.5.1968 (AAS)45 Työpiirustusluettelo, Aalto-säätiön arkistosta löytyneet urakkakyselyiden vas-taukset, pöytäkirjat (AAS)46 Viivan jäljillä. Elissa Aalto kertoo Aallon työtavoista. Elissa Aallon haastatteluteoksessa Viiva -Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta.47 Rakennuslupakäsittelyä varten Konserttitalosta rakennettiin pienoismalli mit-takaavaan 1:200 vuonna 1968. Konserttisalin ratkaisujen tutkimiseksi raken-nettiin suunnittelutyötä varten salin pituusleikkausmalli oikeaan sivuseinäänpäin mittakaavassa 1:25. Koko rakennuksesta rakennettiin vielä työmalli mitta-kaavaan 1:50. Malli käsitti rakennuksen pääjulkisivut sekä rakennuksen tär-keimmät yleisötilat; konsertti- ja kamarimusiikkisalit, lämpiöt, ravintolan ja aulat.Konserttisalin interiöörimallissa 1:20 tutkittiin salin seinien akustisia verhouksia,orkesteri- ja kuorolavojen ratkaisut sekä parvekkeiden ja sisäkaton detaljit.Mittakaavassa 1:1 rakennettiin vielä mallit konserttisalin sisäkatosta ja sivusei-nien profiiliverhouksesta. Myös lähiympäristön ratkaisuja tutkittiin pienoismallin

Lahti, L. 1997, 173. Vezio Navan haastattelu. “Ja Finlandia-talon akustiikkakaatui siihen, kun akustikko Halme tuli toimistoon ja hänellä oli nahkakravatti jase ei ole herrasmiehen merkki! Ja Alvar huomasi sen ja kommentoi Kalelle!”53Helsingin konserttitalon konserttisalin akustinen muotoilu. 8.10.1968 ,Lisämuistio Helsingin konserttisalin muotoilusta 1.11.1968, Ääniteknillinen toi-misto Paavo Arni ja Kumppanit. Muistioiden luonnokset. (AAS)Helsingin Konserttitalo .Konserttisalin akustinen periaateratkaisu 26.10.1968Hamilkar Aalto ja Claes Holm (AAS)Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni ja Kumppanit muistion sävy on sovitteleva,mutta tekstistä käy ilmi, että salin alkuperäisellä akustisella idealla ylätilanavulla tapahtuvan saliakustiikan säädöstä (ajatus jota Holm ja Aalto puolta-vat)ei ole Arnin toimiston akustikkojen mukaan esitetyllä tavalla suljettavienluukkujen avulla toteutettuna varsinaisesti mitään merkitystä. Salin pää- ja ylä-osan välillä tulisi olla lähes esteetön äänenkulku (jolloin kaikutilassa tapahtuvatsäädöt olisivat akustikkojen mukaan mahdollisia) tai luukut tulisi ratkaista tie-tyin muistiossa esitetyin edellytyksin tiiviisti suljettuina.54 P.M. koskien Helsingin konserttitalon akustisten neuvonantajien asemaa ra-kennuksen kokonaisuudessa 23.10.1968 (AAS) Tekstistä ei löydy mainitaa ra-kennustoimikunnan kokouspöytäkirjoista; on mahdollista, että sitä ei vielä täs-sä vaiheessa viety eteenpäin. Myöhemmin samana vuonna rakennustoimi-kunnan kokouspöytäkirjasta 13 / 17.12.1968 löytyy merkintä arkkitehtitoimistoAlvar Aallon periaatteeltaan samansisältöisen, mutta kaikkia suunnittelijatahojakoskevan esityksen hyväksymisestä. 55 KORA esityslista 27 / 27.5.1969 (HKRVA) Kokousasia suunnittelusopimuk-sen laatiminen akustisen neuvonantajien kanssa; “Diplomi-insinöörien Claes Holmin ja Hamilkar Aallon tehtäviin kuuluuKonserttitalon musiikkisalien volyymitutkimukset, palo-, ääneneristys- sekä ver-houskysymysten ratkaiseminen ja niihen liittyvien rakenteiden suunnittelu”

avulla. Arkkitehtitoimiston ehdotuksesta ympäristön maasto- ja terassisuunni-telmia varten rakennettiin malli mittakaavassa 1:200.Luettelo Helsingin Konserttitalon malleista 18.9.1969. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto (AAS) KORA pöytäkirjat 69 / 23.3.1971 ja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)48 Aallolta ei riittänyt ymmärrystä nykyaikaiselle urakkapiirustuksia painottavallesuunnittelutavalle, jossa ratkaisujen on jo laskentavaiheessa oltava pitkälti lo-pullisia kustannusten selvittämiseksi. Hänen mielestään arkkitehdilla tuli ollamahdollisuus hioa ja kokeilla ratkaisujaan vielä rakennusvaiheessakin.Konserttitalon yhteydessä pääurakoitsijan edustajat valittelivat runsaita suunni-telmamuutoksia, jotka hidastuttivat hankintoja ja rakentamista.Viivan jäljillä. Elissa Aalto kertoo Aallon työtavoista. Elissa Aallon haastatteluteoksessa Viiva -Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta.Työmaakokouspöytäkirja 56 / 11.11.1970 (HKRVA)49 Helsingin Konserttitalo. Sisustuspiirustusten piirustusluettelo. (AAA)50 Finlandia-talon kalusteinventointi 2005. Alvar Aalto-säätiö / Pirjo Hyytiäinen51 KORA pöytäkirja 61/22.12.1970 (HKRVA)52 Holopainen , Mustonen & Suhonen 2001. 33-34

Akustiikkakysymys hiersi suunnittelijoiden välejä vielä vakavam-min syksyllä 1969, jolloin Ääniteknillinen toimisto Paavo Arni jakumppanit edustaja Alpo Halme kyseenalaisti suunnitellun sa-liakustiikan toimivuuden kokonaisuudessaan arkkitehtitoimistol-le osoitetussa kirjelmässään. Halme varoitti, että saliakustiikkaoli kehittymässä arveluttavaan suuntaan -luvassa olisi rakennut-tajalle kalliita ja pitkällisiä korjaustöitä mikäli huomioon ei otet-taisi Ääniteknillisen toimiston suunnitelmia ja esitystä akustisiinpienoismallikokeisiin ryhtymisestä.56 Vastineessaan Aalto ilmai-see suoraan, ettei voi hyväksyä salin toiminnan ja arkkitehtuurinpääperiaatteiden vastaisia muutosehdotuksia neuvonantajientaholta. Pienoismallin rakentamisessa akustisia mittauksia var-ten Aalto ei näe sanottavaa hyötyä, vedoten siihen että malli eivoi simuloida niin tarkasti todellista tilannetta orkesterin soitta-essa etteivätkö tulokset olisi tulkittavissa väärin. Joustavanakustiikan etuina Aalto mainitsee todellisessa akustisessa ym-päristössä suoritettavien säätöjen suomat ylivertaiset mahdolli-suudet.57 Arkkitehtitoimisto nautti asiassa ilmeisesti rakennutta-jan vankkumatonta luottamusta, sillä asiaan ei enää loppuvuon-na 1969 rakennustoimikunnan kokouksissa puututa.58

Konserttisalin akustiikka päädyttiin toteuttamaan alkuperäistensuunnitteluperiaatteiden mukaan.59

Rakennusaikaisia muutoksia -Konsertti- vai kongressitalo?

Konserttitalon käyttötarkoituksen painotuksista puhkesi keskenrakennustöiden vuodenvaihteessa 1970-71 lehtien palstoillekinpäätynyt kiista60 musiikkiväen ja kongressikäytön merkitystäpainottavien tahojen välillä. Helsingin kaupunginhallitus teki ke-väällä 1971 periaatepäätöksen, jonka mukaan konsertti- jakongressitaloa tuli käyttää ympärivuotisesti molempiin toimintoi-hin.61 Alun alkaen orkesterin johdon toimisto- ja kokoustiloiksitarkoitetut parvekekerroksen toimistotilat jaettiin orkesterin jaFinlandia-talon hallinnon kesken, ja samassa yhteydessä kau-punginhallitus päätti kehottaa Konsertti- jaKongressitalojaostoa62 laatimaan huoneohjelman kongressitoi-minnan tarvitsemaa mahdollista lisärakennusta varten.63

Kongressikäytön painotuksen lisääminen aiheutti jonkin verranmuutoksia toteutussuunnitelmiin etenkin sisustuksen osalta.64

Suunnitelmissa muuttuneen toiminnallisen painotuksen muka-naan tuomat muutokset olivat kuitenkin ehkä merkitykseltäänvähäisempiä kuin varsinaiset hallinnolliset muutokset -kaupun-ginorkesterin oli nieltävä katkera kalkki ja sopeuduttava raken-nuksessa alivuokralaisen asemaan. Varsinaisia tilamuutoksiamuuttunut tilanne toi mukanaan vain vähän; toimistotilojen tar-peen kasvaessa parvekekerroksen seurusteluhuone 318 muu-tettiin työmaan aikana toimistohuoneeksi lisäämällä siihen väli-seinä ja ovi arkkitehtitoimiston ehdotuksen mukaisesti.65

Päärakennuksen suunnitelmiin tehtiin rakennusaikana muitakinmuutoksia; näitä olivat mm. ravintolatilojen väliseinämuutokset,useaan otteeseen tehdyt keittiö- ja tarjoilutilojen tarkistukset66,taiteilijakahvion sekä sen tarjoilukeittiön ja tarjoilutilan muutok-set sekä ravintolan esivalmistus- varasto- ja sosiaalitilojen muu-tokset.67 Kaupunginorkesterin edustajatkin esittivät vielä työ-maan aikana rakennustoimikunnalle toiveitaan, joista toteutet-tiin orkesterilavan säätömahdollisuuksien laajentaminen.68

11H e l s i n g i n K o n s e r t t i t a l o ns u u n n i t t e l u j a r a k e n t a m i n e n

U S 2 3 . 1 0 . 1 9 6 8 “ Y h t e e n s ä 1 8 , 8 m i l j o o n a n m a r k a n s u u r u i s e np ä ä u r a k a n s o p i m u s a l l e k i r j o i t u s v a i h e e s s a . R a k e n n u t t a j a o nk a u p u n g i n h a l l i t u k s e n a s e t t a m a k o n s e r t t i t a l o n r a k e n n u s t o i m i -kun ta , j onka edus ta j i na vasemma l l a t o im i kunnan s i h t ee r i , l a i -n o p i n k a n d . O l a v i J u u t i j a t o i m i k u n n a n p u h e e n j o h t a j a , a p u -l a i s k a u p u n g i n j o h t a j a Ve i k k o O . J ä r v i n e n . H ä n e n v i e r e s s ä ä npääu rako i t s i j an edus ta j a t , vuo r i neuvos Ve l i A r vonen j a j oh ta -j a O i va Leh tonen . E tua l a l l a mu i t a a l l e k i r j o i t e t t av i a u rakkaso -p imuks ia , j o i den yh te i spa ino on 140 k i l oa . ” (FTA)

56 KORA esityslista ja pöytäkirja 33 / 21.10.1969 (HKRVA) Esityslistan liitteenäÄäniteknillinen toimisto Paavo Arni ja kumppanien kirjelmä arkkitehtitoimistoAlvar Aallolle koskien Konserttitalon akustista muotoilua. 7.10.1969, allekirjoit-tanut Alpo Halme. Pöytäkirjan mukaan kokouksessa päätettiin pyytää arkkiteh-titoimistolta asiasta muistiota.57 P.M. koskien suuren konserttisalin akustista periaatteellista perusmuotoa11.11.1969. Alvar Aalto (AAS)58 KORA pöytäkirjat 33/21.10.1969 -38 / 30.12.1969 (HKRVA)59 Salin akustiikka nousee esille rakennustoimikunnan kokouspöytäkirjoista vie-lä kertaalleen; akustisten tarkistuslaskelmien ollessa valmistumisvaiheessasyksyllä 1970 Halme tuo rakennustoimikunnan tietoon vielä kertaalleen tulos-ten olevan samansuuntaisia kuin ääniteknillisen toimiston 7.10.1969 päivätys-sä muistiossa. Halmeen esitys merkittiin pöytäkirjoihin tiedoksi �erityisiin toi-menpiteisiin ei nähty tarvetta ryhtyä. Kokouksen osanottajille jaettiin vielä ker-taalleen Ääniteknillinen toimisto Paavo Arnin kirjelmä 7.10.1969 ja siihen an-nettu Alvar Aallon vastine PM / 11.11.1969. KORA esityslista ja pöytäkirja 55 / 29.9.1970 (HKRVA)

60 Ilta-Sanomien lehtileikkeessä vuodelta 1971 (tammikuu) viitataan käynnissäolevaan kiistaan. (FTA, lehtileikkeet)61 Kaupunginhallitus päätti asiasta 21.1.1971 käsiteltyään rakennustoimikun-nan esitystä Konsertti- ja kongressitalon siipirakennuksen suunnittelusta sekämusiikkilautakunnan esitystä talon hallinnon järjestelyistä. KORA esityslista 66/9.2.1971. Ylimääräinen asia no. 1 (HKRVA)62 Konsertti- ja Kongressitalojaosto perustettiin Finlandia-talon hallintoa varten.63 Khn päätös 21.1.1971 §105 / KORA esityslista 66 / 9.2.197164 Arkkitehtitoimisto Aallon 14.1.1972 päivätyssä muistiossa otsikolla“Finlandia-talon sisustussuunnitelmien palkkiolaskutus”käsitellään pääraken-nuksen sisustussuunnitteluun liittyviä lisätöitä. Muistioon liittyvässä luettelossalistataan lisääntyneen kongressikäytön aiheuttamia suunnitelmamuutoksia, joi-ta olivat konserttisalin tuolijärjestelmään asennettavien kirjoitusalustojen suun-nitelmat, lisättyjen kielenkääntökoppien suunnitelmat, konserttisalin lipputeline-suunnitelmat, toimistotilojen käyttötarkoituksen muuttumisesta aiheutuneetsuunnitelmat ja muutamien tilojen muuttaminen toimistokäyttöön sekä kokous-ja orkesteritilojen vaihtoehtosuunnitelmat erilaisia kongresseja silmällä pitäen.KORA esityslista 99 / 23.5.1972 , liitteet (HKRVA) 65 KORA pöytäkirja n:o 70 / 6.4.197166 Muistio. Suunnittelukokous n:o 45 / 21.1.1970 (HKRVA)67 KORA esityslista 99 / 23.5.1972 , liitteet (HKRVA) 68 Helsingin kaupunginorkesterin edustajien Jorma Panulan ja Nils-EricRingbomin kirje (264) Konserttitalon rakennustoimikunnalle 14.11.1968 (AAS)Kapellimestari Jorma Panulan ja intendentti Nils-Eric Ringbomin kirjeessä ra-kennustoimikunnalle esitetään seuraavat ehdotukset:

- Orkesterilavan säätömahdollisuuksien laajentaminen- Pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota taiteilijahuoneiden ää-

neneristykseen- Ehdotetaan sisääntulokerroksen instrumenttivaraston jakamista kah-

tia, jotta molemmissa tiloissa voitaisiin pitää samanaikaisesti erillisiäryhmäharjoituksia

- Kapellimestarin Panulan erikoistoive on saunan sisällyttäminen huo-neohjelmaan.

Kirjeen johdosta rakennustoimikunta päätti (KORA pöytäkirja 10 / 26.11.1968.HKRVA) että orkesterilavan sivutilojen säätömahdollisuus voidaan toteuttaa.Taiteilijahuoneiden ääneneristys katsottiin suunnitelmissa huomioidun.Ehdotukset instrumenttivaraston jakamisesta ja saunan rakentamisesta eivät-rakennustoimikunnan näkemyksen mukaan antaneet aihetta toimenpiteisiin.


He ls i ng i n Konse r t t i t a l on t yömaa t o u k o k u u s s a 1 9 6 9 . K u v a K a r i R .Leh tonen (FTA)

R a k e n n u s t y ö m a a m a a l i s k u u n l o -p u l l a 1 9 7 0 . K u v a K a r i R . L e h t o n e n( F TA)

E lokuu 1970 .Kuva Ka r i R . Leh tonen (FTA)

Finlandia-talon rakennustyöt oli alun perin tarkoitus aloittaa hetiKaupunginteatterin valmistuttua. Teatteritalo valmistui kuitenkinjo vuoden 1967 syyskuussa, jolloin konserttitalon rakennustöi-hin ei vielä ollut mahdollista ryhtyä. Suunnitelmat, rakennuslupaja asemakaavan vahvistaminen olivat vielä kesken.69

Konsertti- ja kongressitalon suunnittelua varten perustettuKonserttitalotoimikunta lopetti toimintansa vuonna 1968.Varsinaista rakennustyötä varten perustettiin kaupunginteatterinrakennustöissä hyväksi havaitun mallin mukaan kaupunginhalli-tuksen päätöksellä (16.4.1968) erillinen toimikunta(Konserttitalon rakennustoimikunta KORA), jonka puheenjohta-jana toimi apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvinen. KORA:nmuiksi jäseniksi valittiin diplomi-insinööri Terttu Raveala, vs.kaupunginarkkitehti Sakari Siitonen, talonrakennusosaston työ-päällikkö Esko Toivola, I koneinsinööri Heikki Ranki ja kaupun-ginorkesterin intendentti Nils-Eric Ringbom.70

Konserttitalon rakennustoimikunnan työnkuvaan kuului kohteenrakennuttaminen; pääurakoiden sopimusten valmistelu yleistentöiden lautakunnan päätettäviksi sekä muista urakkasopimuk-sista päättäminen, tarpeellisten lisä-, muutos- ja täydennystöi-den teettäminen sekä rakennustöiden valvominen.71

Urakkatarjousten perusteella Helsingin Konserttitalon rakennus-teknillisten töiden urakka päätettiin antaa edullisimman tarjouk-sen tehneelle Rakennustoimisto Arvonen Oy:lle.

Ilmanvaihtotöiden urakoitsijaksi valittiin Oy SuomenPuhallintehdas Ab, LVI-työt annettiin Vesijohtoliike Huberin jasähkötyöt Keskusosuusliike Hankkijan suoritettaviksi.72

Pääurakoitsijaa kuitenkin vaihdettiin pian; RakennustoimistoArvonen Oy luopui urakasta, joka siirrettiin Arvo WesterlundOy:n vastuulle. Työmaasta vastasi rakennusmestari VeikkoKoskinen.

Konserttitalon maanrakennustöihin ryhdyttiin syksyllä 1968.Rakennuksen peruskivi muurattiin 14.5.1969, harjakaisia vietet-tiin huhtikuun 23. päivä 1970. Rakennustöitä viivästyttivät alku-keväällä 1971 alkanut Metallityöväen liiton lakko, joka vaikuttivälillisesti kaikkiin työmaan rakennustöihin73, sekä pääurakoitsi-jaa kiusanneet pistelakot. Uudisrakennustyömaata uhkasi työ-sulku myös myöhemmin maaliskuussa 1971.74 Loppujen lopuk-si lakot ja työsulku myöhästyttivät rakennustöitä urakoitsijan ar-vion mukaan yhteensä noin 47:llä päivällä; rakennuksen arvioi-tiin huhtikuussa 1971 valmistuvan saman vuoden lokakuun puo-livälissä.75

Kiireisimpään aikaan rakennustyömaalla työskenteli noin kaksi-sataa rakennustyömiestä. Sisustusta ja kalustusta toimittivatuseat yritykset,76 mm. rakennusta varten erikseen suunniteltujavalaisimia toimittivat Valaistustyö Viljo Hirvosen77 ohella myösValaisinpaja ja Keskusosuusliike Hankkija.78

Finlandia-talon avajaisia juhlittiin joulukuussa 1971.Päärakennusta rakennettiin kokonaisuudessaan noin kolmenvuoden ajan.

69 Muistio N:o 1 Helsingin konserttitaloa koskevia asioita käsittelevästä neuvot-telusta Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon toimistossa 7.4.1967 (Ilmeisesti suunnit-telijapalaveri, läsnä rakennusviraston edustajia ja suunnittelijoita)70 KORA esityslista 1 / 24.4.1968 (HKRVA)71 KORA esityslista 1/ 24.4.1968 (HKRVA)72 KORA, pöytäkirja 8 / 10.10.1968 (HKRVA)73 KORA esityslista ja pöytäkirja 67 / 2.3.1971 (HKRVA)74 Pöytäkirja Konserttitalon rakennustyömaalla 16.3.1971 pidetystä työsulkuakoskevasta neuvottelusta (HKRVA)75 KORA esityslista 72 / 27.4.1971 (HKRVA)76 Tarjouksia käsitellään KORA:n esityslistoissa ja pöytäkirjoissa.77 “Lamppu-Hirvonen”; Aallon luotettu yhteistyökumppani. Valaistustyö ViljoHirvoselta tilattiin suorana toimeksiantona tärkeimpiin yleisötiloihin liittyviä yksi-tyiskohtia. Näitä olivat konserttisalin lämpiön riippuvalaisimet (10kpl), standar-divalaisimesta muunnellut jalkalamput (40kpl), osa kukkalaatikoista ja telineis-tä, pinta-asennusjohdot konserttisalin lämpiön tarjoilutasojen ja korkean ik-kunaseinän eteen asennettaville riippuvalaisimille sekä nahkapäällysteisetmessinkituhkakupit.Helsingin konserttitalo. Rakennuttajan hankintaan kuuluvat kalusteet26.4.1971. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)78 Konserttitalon rakennustoimikunnan esityslistat ja pöytäkirjat (HKRVA)

Rakennustyöt 1968 - 1971

134. “Hesperian puiston valkea linna” - Finlandia-talo valmistuessaan vuonna 1971

Finlandia-talo valmistui monella tapaa 1960-luvun aikana kult-tuurisen murroksen läpikäyneeseen suomalaiseen yhteiskun-taan. Valmistuessaan talo sai ristiriitaisen vastaanoton.Kotimaiset lehdet kiinnittivät huomiota rakennuskustannuksiin jakalliisiin materiaaleihin; rakennusta pidettiin yleisesti elitistisenä.“Kaunis, viileä, kallis” otsikointi79 kuvaa hyvin yleisellä tasollapäivälehdissä käytyä keskustelua. Aaltoa kohtaan oli kuusikym-menluvun viimeisinä vuosina virinnyt arkkitehtikunnan nuorem-missa jäsenissä vastustusta, mikä osaltaan varmasti vaikutti ko-timaassa rakennuksen kriittiseen vastaanottoon. Ulkomaisessalehdistössä Aallon arkkitehtuuria sen sijaan yleisesti arvostettiin.

Finlandia-talon päärakennuksen arkkitehtuurissa yhdistyvät mo-net Aallon aiemmassa tuotannossa esiintyneet teemat; viittauk-set antiikkiin, tilojen ja sisustusten kokonaisvaltainen suunnitte-lu ja akustiset innovaatiot. Rakennuksen ympäristön, sisätilojenja julkisivujen arkkitehtuuri kietoutuu monitahoiseksi koko-naisuudeksi materiaalien ja näkymien kautta.Suunnittelutehtävän lähtökohdista syntyi merkityksellinen koko-naisuus. Finlandia-talon ulkoarkkitehtuurin keskeinen muotoaja-tus syntyy konserttisalin viistosta kattomuodosta, joka toistaasalin tunnusomaisen viuhkamuodon osaksi kaupunkinäkymiä.Konserttisalin käsittely muodostaa monella tasolla erään

79 “Hesperian puiston valkea linna”, päiväämätön lehtileike Finlandia-talon leh-tileikekokoelmasta vuodelta 1971. Alaotsikko “Kaunis, viileä, kallis”(FTA)80 Finlandia-talossa Aalto toteutti jo Essenin oopperatalosuunnitelmaanideoidun akustisen innovaation: muunneltavan akustiikan aikaansaamiseksikonserttisalin yläpuolelle suunniteltiin eräänlainen “kaksoiskatto”. Salin näky-vän, avoimen katon yläpuolelle jätettiin korkea tila, jonka avulla oli tarkoitussaavuttaa korkeille kirkkotiloille ominainen pitkä kaiku. Kaksoiskaton ansioista

salin akustiikkaan oli myös mahdollista toteuttaa erilaisia säätöjä ilmantilan arkkitehtuuriin kohdistuvia muutoksia.81 Lahti, L. 1997, 166-167 . Kaupunkirakenteen dominantin toiminnalli-nen ja symbolinen sisältö ei ollut Aallolle yhdentekevää. KaarloLeppänen kertoo haastattelussaan, että Aalto ei hyväksynyt kaupunki-rakenteen kohokohdaksi mitä tahansa korkeaa rakennusta; hän ei esi-merkiksi halunnut että näyttämötorni (kulissivarasto) olisi rakennuksenkorkein kohta. Samassa yhteydessä mainitaan myös Finlandia-talo. 82 “Julkisessa rakennuksessa sisustukset ovat rakennuksen ja sen irral-listen dekoraatioiden välimuoto. Tästä syystä siinä sisustukset, varsin-kin päätilojen osalta ovat orgaanisessa yhteydessä itse rakennukseen.”Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)83 Päärakennusta varten suunniteltiin Aallon toimistossa mm. yleisötiloi-hin kaksi erilaista tuhkakuppimallia, ravintolan interiöörit kattaustekstii-leineen sekä naulakkohenkilökunnan pukujen hihamerkit.84 Tammikuussa 1970 muistiin kirjatussa keskustelussa Aalto ehdottaa,että konserttitalossa ainoastaan ravintolan sisustukset ja lämpiöidenmuutamat kevyet kalusteet (noin 15 % kaikista sisustuksista) hankit-taisiin suoraan Aallon kanssa aiemmin yhteistyötä tehneiltä valmistajilta.Suurin osa konserttitalon sisustuksista voitaisiin toteuttaa hintakilpailunpohjalta, toisin kuin esimerkiksi Helsingin kaupungintalon tapauksessa,jossa sisustukset valittiin arkkitehdin suosituksen mukaan ilman tavan-omaista kilpailutusta. Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)Arkkitehtuuritoimisto Alvar Aallon esityksen mukaan konsertti- ja kong-ressitalon sisustuksista 85% on sellaisia hankintoja, joista voidaan pyy-tää tarjoukset useimmilta hankkijoilta ja 15% sellaisia hankintoja jotkaon sidottava määrättyyn hankkijaanKORA pöytäkirjat 62 ja 63 / 12.1.1971 (HKRVA)85 Muistio keskustelusta Alvar Aallon kanssa 4.1.1970 (AAS)

F in l and ia - t a l on s i sään tu l oauk i o Manne rhe im in t i e l t ä .Kuva R i cha rd E inz i g (FTA)

Finlandia-talon olennaisimmista arkkitehtonisista ideoista.Konserttisalin keskeisen ominaisuuden, akustiikan80, ratkaise-miseksi suunniteltu korkea kattomuoto sitoo symbolisella tasol-la salin ja talon toiminnan osaksi Helsingin keskustaa.81

Helsingin Konserttitalo suunniteltiin kokonaistaideteokseksi. 82

Tavanomaisen kiintokaluste- ja sisustussuunnittelun ohellasuunniteltiin kokonaisuutta silmälläpitäen rakennuksen sisä- jaulkopuolinen valaistus, päätilojen taidetekstiilit sekä lukuisia pie-nempiä yksityiskohtia.83 Konserttitalon sisustuksien ja tekstiilei-den osalla toteutuu tilahierarkiaan liittyvä laadullinen jako.84

Päätilojen kalustuksen osalta pyrittiin varmistamaan toteutuk-sen taso valitsemalla kalustevalmistaja arkkitehdin suosituksenmukaan, ja tekstiilit olivat erikoiskudottuja. Sivutiloissa käytettiinpuusepäntyönä suunnitelmien mukaan valmistettujen kalustei-den ohella valintakalusteita sekä tehdasvalmisteisia tekstiilejä,joiden laatu ja värit toki olivat arkkitehdin valitsemia.85

14

F i n l a n d i a - t a l o j a s e n y m p ä r i s t öe n n e n l i s ä r a k e n n u k s e n r a k e n t a -m i s t a . (FTA)

F i n l a n d i a - t a l o v a l m i s -t uessaan vuonna 1971

15F i n l a n d i a - t a l o v a l m i s -t uessaan vuonna 1971

Finlandia-talon tilajako

Finlandia-taloksi nimetyn konsertti- ja kongressitalon tilavuus olisen valmistuttua noin 95 000m3, yhteenlaskettu kerrosala 13861m2 ja pohjapinta-ala 5 772 m2.86

Konserttitalon toiminnallinen tilajako muodostuu kolmesta erilli-sestä, mutta yhdisteltävissä olevasta tilaryhmästä, joilla jokai-sella on oma sisäänkäynti sekä Mannerheimintien (Hesperianpuiston jalankulkuyhteydet) että Karamzininkadun (ajoneuvolii-kenne) puolelta. Tilojen ryhmittely läpäisee kaikki yleisön käyt-töön tarkoitetut kerrokset. Konserttisali ja siihen liittyvät aula- jalämpiötilat muodostavat tilaryhmistä suurimman.Kamarimusiikkisalin vastaavat tilat sijoittuvat välittömästi kon-serttisalin tilojen yhteyteen. Kolmannen yleisön käyttöön tarkoi-tetun tilaryhmän muodostavat ravintolan tilat, joihin liittyvätmyös konserttitaloon suunnitellut varsinaiset kokoustilat, “kabi-netit”. Tilaryhmää palvelevat ravintolan keittiön tilat, joille onoma erillinen kulkuyhteys sisäänajokerroksesta.87

Orkesterin tarpeita palvelevat harjoitustilat, instrumenttivarastoja pukuhuoneet sijoittuvat sisääntulokerrokseen. Orkesterin ruo-kailua varten suunnitteluohjelmaan otettiin mukaan salikerrok-seen “taiteilijakahvibaari”, jonka yhteyteen sijoittuvatMannerheimintien puolelle avautuvat solistihuoneet. Orkesterinlämpiötilat yhdistävät konserttisalin taiteilijakahvioon, josta onyhteys kamarimusiikkisalin orkesterinurkkaukseen.

Hallinnon toimintaa varten konserttitalon parvekekerroksessaorkesterin solistihuoneiden yläpuolella on ryhmä toimistotiloja.

Yleisradiolle varattiin tiloja konserttisalin oikealta (pohjoiselta)puolelta, jonne sijoittuu kolmeen kerrokseen (salikerros, väliker-ros ja parvekekerros) selostamo- ja tarkkaamotiloja sekä tilatkielenkääntäjille.

Konserttitalon tekniset tilat sijoittuvat sisäänajokerrokseen jakonserttisalin korkeaan osaan teknisiin kerroksiin. Lisäksi si-säänajokerroksen alapuolella kulkee kanavatilaa tekniikan tar-peisiin.

86 Arkkitehti-lehti 6/7487 mm. Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleis-selostus 15.4.1966. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)88 Arkkitehti-lehti 6/74 89 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)90 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)91 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS)

Finlandia-talon tilat, rakenne ja talotekniikka

Rakennuksen pohjoispuolella Hesperian puistossa sijaitsee ra-kennuksen alapuolelle rakennetun raitisilmakanavaan päättee-nä raitisilmatorni. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat osittainrakennuksen sisäänajokerroksessa, osittain konserttisalin kor-keaan osaan jäävässä teknisessä kerroksessa tasolla +28.20.

Rakennuksen kaikkiin tiloihin on järjestetty koneellinen ilman-vaihto; osassa tiloista on myös kostutus (esim. konserttisali, ka-marimusiikkisali, harjoitussali ja instrumenttivarasto) ja jäähdy-tys (konserttisali, kamarimusiikkisali ja harjoitussali; sali- ja par-vekekerrosten tarkkaamotilat).94

Konserttisalissa ja kamarimusiikkisalissa ilman sisäänpuhalluson järjestetty tuolirivien alta, poisto katosta. Muissa tiloissa onkäytetty tavallisesti seinä- ja kattosisäänpuhallusta. 95 Tiloissaon tavallisesti standardimalliset pyöreät tai suorakaiteen muo-toiset tulo- ja poistoilmaventtiilit.96 Joissain tapauksissa (kutentuulikaapeissa, ravintolasaleissa, kamarimusiikkisalin lämpiös-sä sekä joissain tarkkaamotiloissa) ilma johdetaan tilaan alaka-ton kautta, jolloin sisäänpuhalluslaatikot sijaitsevat alakaton ylä-puolella.

Sähkö

Sähköpääkeskus ja muuntamo sijaitsevat sisäänajokerroksessarakennuksen koilliskulmassa. Pääasiallisia nousureittejä si-säänajokerroksista ylempiin kerroksiin on yhteensä viisi, ja nesijoittuvat (kuten IV-kanavatkin) tavallisesti porrashuoneiden yh-teyteen. Poikkeuksen tästä muodostaa edustusvaatehallin kaut-ta sisäänajokerroksesta parvekekerrokseen kulkeva reitti.97

Huonetilojen sähköasennusten sijoittumisessa korostuu pyrki-mys huomaamattomiin ja tarkoituksenmukaisiin sijoituksiin; tyy-pillisiä ovat mm. toimistotilojen kohdalla ikkunalautojen yhtey-teen piiloon ratkaistut kotelot. Alkuperäiset sähkökalusteet olivatstandardimallisia ja valkoisia, pyöreitä tai suorakaiteenmuotoi-sia (pyöristetyin kulmin).

Rakenne

Finlandia-talon rakenteellinen perusratkaisu on melko tavan-omainen. Rakennuksen kantava runko on teräsbetonia (pilarit, palkit ja ulkoseinät), väliseinät ovat sekäbetonista valettuja että tiilestä muurattuja. Osa väliseinistä onkantavia. Välipohjat ovat sekä valettuja betonivälipohjia (palkis-tot) että alalaattapalkistoja (mm. konserttisalin lämpiön ja parve-kelämpiön katot). Rakenteellisena erikoisuutena voidaan maini-ta konserttisalin ja kamarimusiikkisalien erottaminen akustisistasyistä muusta rakennusrungosta.88 Koko rakennus on jaettuosiin liikuntasaumoilla. Esijännitettyjä rakenteita on rakennuk-sessa käytetty konserttisalin takaosaa kannattelevissa seinä-mäisissä pilareissa perustuksesta tasolle +20.35 asti.89

Rakennus on perustettu pääosin kalliolle, osin kaivinpaalupila-reiden ja teräsbetonipaalujen varaan. Sisäänajokerroksen lattiaon rakennettu osittain kantavana, osittain maanvastaisena.Kanavatilan kohdalla lattia on tehty teräsbetonielementeistä, jot-ka rakennusselityksen mukaan on tuettu painekauluksen ja pai-nelaatan päälle rakennettujen tiili- ja teräsbetoniseinien varaan.Vedenpaine-eristykset tehtiin salaojitusten alapuolelle ulottuviinrakenteisiin.90

Konserttisalin korkean osan kattoa kannattelee neljä palosuojat-tua liittoristikkoa. Konserttisalin vino vesikatto on katettu kupari-pellillä, tasakatoilla on singelikerros. 91

LVI- ja sähkötekniikka

Rakennus on liitetty kaukolämpöverkkoon. Lämmönjakohuonesijaitsee rakennuksen sisäänajokerroksessa. Tavallisesti tilojenlämmitykseen on käytetty radiaattoreita, mutta osa yleisötilojenlämmityksestä on yhdistetty ko. tilojen ilmanvaihtoon.Esimerkiksi salikerroksen lämpiötilojen lämmitys on järjestettysekä radiaattorien että ilmanvaihtoon yhdistetyn lämmityksenavulla.92 Rakennuksessa on käytetty kahta eri radiaattorityyp-piä: sileää levymäistä paikalla valkoiseksi maalattua levymäistäradiaattoria “Puko CT m” ja matalien ikkunapenkkien alle sijoi-tettua radiaattoria “Radia C 14”.93

96 Helsingin Konserttitalo LVI-laitteiden työselitys 15.7.196897 Nousureittejä on myöhemmin lisätty, sillä alkuperäisissä reiteissä eiole tarpeeksi tilaa uusille asennuksille. Kesällä 2004 taloon rakennet-tiin entisten kuilujen lisäksi portaiden F ja G tuntumiin uudet nousu-reitit. Ks. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”.

92 Helsingin Konserttitalo LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)93 Helsingin Konserttitalo LVI-laitteiden työselitys 15.7.1968 (AAS)94 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)95 Helsingin Konserttitalo. LVI-teknillisten laitteiden ohjelma 28.3.1966(HKA 359:2)

Yleistä päärakennuksen tilojen kuvauksesta

Alkuperäisen tilanteen tarkastelun tavoitteena on muodostaakokonaiskäsitys Finlandia-talon tiloista rakennuksen valmistut-tua 1971. Finlandia-talo on suunniteltu kokonaistaideteokseksi,jossa sisustus ja yksityiskohdat täydentävät arkkitehtuuria.Varsinkin yleisötiloissa tämä näkyy huolellisesti suunniteltunadetaljointina ja yksityiskohtaisina sisustussuunnitelmina.Finlandia-talon tiloissa toteutuu arkkitehtonisten ratkaisujen, de-taljoinnin ja sisustuksen osalta selvä tilahierarkia. Alkuperäistätilannetta kuvaavaan esittelyyn on valittu tiloja niiden paitsi nii-den arkkitehtonisen merkittävyyden, myös muuttuneisuuden se-kä tiedossa olevien muutospaineiden perusteella.Rakennusprojektina Finlandia-talo oli aikanaan valtakunnan yk-köskohde, jonka suunnitteluun ja rakentamiseen panostettiinvaltava määrä voimavaroja. Yleisötilojen ohella henkilökunnankäyttöön tarkoitettujen tilojen suunnitelmista muodostuu kuva1960-1970 luvun vaihteelle tyypillisestä, tavanomaisemmastamutta laadukkaasta rakentamisen tavasta ja ratkaisuista.

Finlandia-talon päätilat eivät muodosta perinteisessä mielessähuonetiloja, vaan laajoja, saumattomasti toisiinsa limittyviä tila-kokonaisuuksia. Tarkastelun rungoksi on valittu päärakennuk-sen edellä esitellyt toiminnallisen ja arkkitehtonisen perusrat-kaisun mukaan määritellyt tilaryhmät.

Tärkeimmät yleisötilat esitellään tilallisesti loogisessa järjestyk-sessä. Tarkastelu aloitetaan yleisötilojen sisääntulojärjestelyistäsisäänajo- ja sisääntulokerroksissa. Toisiinsa välittömässä yh-teydessä olevat konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulo-hallit käsitellään yhtenä kokonaisuutena, mutta muuten seura-taan aiemmin selvityksessä esiteltyä tilaryhmittelyä;98 edetäänyleisön reittiä aula- ja lämpiötilojen kautta päätiloihin.

Orkesterin ja henkilökunnan sekä yleisradion käyttöön suunni-telluista tiloista on esitelty tärkeimmät, apu- ja huoltotiloista esi-merkkitilat. Mukaan tarkasteluun on pyritty sisällyttämään kaikkine tilat, joissa on myöhemmin tapahtunut merkittäviä muutok-sia.

16 F i n l a n d i a - t a l o v a l m i s -t uessaan vuonna 1971

Tiedot rakennuksen huonetilojen materiaaleista perustuvat1.7.1968 päivätyn Helsingin Konserttitalon rakennusselitykseensisältyvään huoneselostukseen, Helsingin KaupunginRakennusviraston arkiston asiakirja-aineistoon(Rakennustoimikunnan kokousten esityslistat ja pöytäkirjat,suunnittelu- ja työmaakokousten muistiot) sekä Alvar Aalto-sää-tiön toistaiseksi järjestämättömään asiakirja-aineistoon, joka si-sältää suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää materiaalia;muistioita, värimalleja ja kirjeenvaihtoa. Aineiston ja Finlandia-talon inventointityön perusteella voidaan todeta, että verrattunaurakkalaskentaan laadittuun huoneselostukseen tilojen mate-riaalit muuttuivat paikoin melkoisesti. Muutokset on tavallisestikirjattu kokouspöytäkirjoihin, joiden merkinnät täydentävät huo-neselostuksen antamaa kokonaiskuvaa päärakennuksen ratkai-suista.Tiloissa käytettyjen valaisimien tyyppien osalta lähteenä on luo-tettu työpiirustussarjaan sisältyviin alakattopiirustuksiin, joihinvalaisimet on litteroitu.

Finlandia-talon suunnitelmia koskevassa aineistossa rakennus-aineista ja materiaaleista käytetyt nimitykset eivät aina ole täy-sin yksiselitteisiä. Asiakirjoissa puhutaan usein sekaisin “prons-sista” ja “arkkitehtipronssista” tarkoittaen messinkiseoksia MS80ja MS15899. Samoin on laita mattolattioiden nimitysten; “vil-lanukkamatto” ja “kierrenukkamatto” tarkoittavat ilmeisesti mo-lemmat samaa, korkealaatuista wilton-villamattoa. Toinen, vaa-timattomammissa tiloissa käytetty mattotyyppi onvillabouclématto.100

Rakennuksen kerroksista käytetään tekstissä suunnitteluasia-kirjoissa käytettyjä nimityksiä. “Sisäänajokerrokseksi” nimettykellarikerros sijoittuu Karamzininkadun tasoon.“Sisääntulokerros” on rakennuksen ensimmäinen yleisölle avoinkerros, ja sillä on maantasoyhteys Hesperian puistosta.Seuraavat kerrokset ovat nimeltään “salikerros” ja “parvekeker-ros”. Näiden väliin sijoittuu konserttisalin pohjoissivustalle “väli-kerrokseksi” nimetty teknisten tilojen ryhmä.“Elokuvakonehuonekerros” on oikeastaan parvi, joka sijoittuukonserttisalin takaosaan, ja sen yläpuolelle konserttisalin korke-aan kattotilaan on sijoitettu vielä kaksi lähinnä ilmanvaihtokone-huoneita sisältävää teknistä kerrosta.

Sisustuksen ja valaistuksen, jotka muodostivat merkittävänosan Finlandia-talon kokonaisuudesta, käsitellään tilojen yhtey-dessä mahdollisuuksien mukaan. Sekä valaisimien että irtoka-lusteiden varsinainen systemaattinen tutkimus olisi Finlandia-ta-lon osalta mielenkiintoinen aihepiiri, johon tämän rakennushis-toriaselvityksen osalta puututaan kokonaiskuvaa täydentävinosin.

Tekstissä on käytetty aikamuotona preesensiä kuvattaessa ny-kypäivään muuttumattomina säilyneitä ratkaisuja. Muutoksiksiei ole laskettu ylläpitokorjausten luonteisia toimenpiteitä, jos neeivät ole vaikuttaneet merkittävästi kokonaisilmeeseen.Muutosten yhteydessä alkuperäisestä tilanteesta kerrottaessakäytetään imperfektiä.

98 mm. Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 15.4.1966.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (AAS)99 Seosmerkinnät esiintyvät esimerkiksi Helsingin Konserttitalon 1.7.1968 päi-vätyssä rakennusselityksessä. Messingin MS80 (Cu Zn20) ainoa seosaine onsinkki, MS158 (Cu Zn39Pb2) on kupari-sinkki-lyijyseos. “Arkkitehtipronssi”-ni-mitystä käytetään runsaasti sinkkiä sisältävistä punertavista messingeistä. (RT39-10367)100 Mattotalo OY Wuorio & Co:n (joka toimitti konserttitalon lattiamatot) raken-nustoimikunnalle lähettämässä laskussa eritellään mattotyypit ja määrät seu-raavasti: 682.75m2 villabouclémattoa, 52.20m2 Debron-mattoa (laatu ja käyttö-kohde jäävät epäselviksi) ja 3461.77m2 Wilton-mattoa. KORA esityslista 83 / 12.10.1971 (HKRVA)


Yle isön t i l a t .

Vär i t unn i s t ee t l i sä t t y konse r t t i t a l onrakennusa i ka i sen es i t t een (HKRVA)poh jap i i r us tuksen pää l l e .

Kaav io 1 . S i sääna joke r roksen y l e i -sö t i l o j en s i säänkäynn i t j a po r rasyh -t eyde t .

Kaav io 2 . S i sään tu l oke r roksen kon -se r t t i sa l i n , kamar imus i i k k i sa l i n j arav i n t o l an s i sään tu l oha l l i t j a ko -kous to im in taan l i i t t y vä t t i l a t .

Kaav io 3 . Sa l i ke r roksen y l e i sö t i l a t

Kaav io 4 .Pa rveke r roksen y le i sö t i l a t

Henk i lökunnan j a o rkes te r in t i l a t .

Vär i t unn i s t ee t l i sä t t y konse r t t i t a l onrakennusa i ka i sen es i t t een (HKRVA)poh jap i i r us tuksen pää l l e .

Kaav io 1 . Henk i l ökunnan t i l a t s i -sääna joke r roksessa

Kaav io 2 . Henk i l ökunnan j a o r kes -t e r i n t i l a t sekä t a l onm iehen j a vah -t imes ta r i n asunno t s i sään tu l oke r -r oksessa .

Kaav io 3 . Henk i l ökunnan j a o r kes -t e r i n käy t t öön va ra tu t t i l a t sa l i ke r -r oksessa .Kaav io 4 . Henk i l ökunnan j a o r kes -t e r i n käy t t öön va ra tu t t i l a t pa r veke -

ke r roksessa .

Finlandia-talon yleisötilat Henkilökunnan ja orkesterin tilat

Päärakennuksen tilaryhmät


Porrasyhteydet sisääntulokerroksen yleisötiloihin si-säänajokerroksen paikoitushallista

Konserttitaloon ajoneuvoilla saapuvalla yleisöllä on käytössäänkolme porrasyhteyttä sekä yleisöhissi sisäänajokerroksen pai-koitushallista sisääntulokerroksen aulatiloihin. Porras A johtaasisäänajokerroksesta konserttisalin sisääntulohalliin 130, jostase jatkuu yleisön pääportaana salikerroksen lämpiötiloihin.Porras B johtaa kamarimusiikkisalin sisääntulohalliin 120 ja por-ras C ravintolan sisääntulohalliin 101. Yleisöportaista A ja B ovatrikkaimmin detaljoituja, porras C on sekä tiloiltaan että mate-riaaleiltaan vaatimattomampi. Kaikkien kolmen porrasyhteydenratkaisut ovat kuitenkin olemukseltaan samankaltaisia.101

Yleisöportaiden sisäänkäyntien ulkoseinät paikoitushalliin ovatpronssiprofiileilla verhottuja teräslasiseiniä. Alatasanteiden um-piseinille jatkuu reliefinä ulkoseinissä käytetty sininen, kiiltäväla-sitteinen keraaminen sauva. Portaiden A ja B pääasiallinen sei-näverhous on valkoista Carraran marmoria hienorapatuilla, val-koiseksi maalatuilla betoniseinillä.102 Portaassa C ei ole käytet-ty marmoria, vaan seinäpinnat on maalattu valkoiseksi.Lattiapinnat ja porrasaskelmat ovat kaikissa yleisöportaissavaaleaa travertiinia. Portaissa A ja B ei marmoriseinien yhtey-dessä ole käytetty jalkalistoja, mutta portaassa C on seinän jalattian liittymissä pronssijalkalistat. Ulko-ovien edessä on luon-nonkivilattiaan upotetut mattosyvennykset, joiden matot olivatluonnonväristä kookosharjamattoa.103 Kaikissa yleisöportaissaalakatot ovat valkoiseksi maalattuja, Aallon toimiston suunnitel-mien mukaan valmistettuja metallirasterielementtejä, jotka por-rastuvat porrasnousun mukaan. Alakaton otsapinnat ovat si-säänvedettyjä niin, että porrastuksen reunaan muodostuu lip-pa.104 Seiniin kiinnitetyt ja portaassa A myös porraskaistojenkeskelle H:n muotoisten pronssitolppien varaan asennetut pyö-reät käsijohteet on päällystetty mustalla nahkalla. Käsijohteidentaivutetut osat ja kiinnikkeet ovat pronssia.105 Portaitten valaisi-met ovat sekä seinä- että kattovalaisimia.106

Portaisiin A ja B suunniteltiin radiaattoreiden eteen peitelevytvalkoiseksi maalatusta puulevystä.107 Portaan A tuloilmaventtiilion sijoitettu seinälle marmoriverhouksen yhteyteen erillisenmarmorilevyn taakse.108

Finlandia-talon yleisötilat

101 Piirustus A90 Porras A, pohjapiirustuksia 1:20 / 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 91 Porras A, pohjapiirros -leikkaus 1:20 / 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 92 Porras B, pohjapiirustuksia 1:20 / 25.3.1970 (AAA)Piirustus A 93 Porras B, pohjapiirros-leikkaus 1:20 / 25.3.1970 (AAA)Piirustus A 94Porras C, pohjapiirustuksia 1:20 / 2.4.1970 (AAA)Piirustus A 95 Porras C, pohjapiirros-leikkaus 1:20 / 10.4.1970 (AAA)102 Piirustus A 240 A-portaan seinien projektiot 1:50 / 15.9.1970 (AAA)103 Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS). Eteisten harjas-matot on myöhemmin korvattu erilaisilla kumimatoilla.104 Piirustus A 677 A- ja C-portaan kattodetaljeja 1:1 / 26.7.1971 (AAA)

105 Piirustuksissa ja työselostuksissa yleisesti käytetty nimitys “pronssi”tarkoit-taa tavallisesti “arkkitehtipronssia MS 158 tai MS 80 “-eli messinkiä.106 Portaan seinävalaisimen littera on V29, kattovalaisimena käytetty aulatilojenvalaisinta V6107 Suunnitelmaa ei mahdollisesti ole toteutettu.Piirustus A734 Radiaattorietulevyt A ja B portaat 1:1 /14.9.1971 (AAA) 108 Portaaseen A on toteutettu suunnitelman mukainen ilmastointiaukko.Piirustus A662 A- ja B -portaiden ilmastointiaukot 1:10 / 25.1.1971 (AAA)

Kuva t vasemma l t a o i kea l l e :po r ras C , po r ras A ja po r ras B vä -l i l l ä s i s ä ä n a j o k e r r o s - s i s ä ä n t u l o -ke r ros .

Kuva t Ma r i Mannevaa ra 2004


Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulohallit sekäniihin liittyvät tilat

Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin lämpiöiden keskeinen ark-kitehtoninen idea on tilojen läpinäkyvyys sekä näkö- ja kulkuyh-teydet Mannerheimintien puoleiselta sisääntulopihaltaTöölönlahden puoleiselle terassille. Tiloihin liittyvät tuulikaap-pien seinät ja ovet ovat pronssiprofiileilla päällystettyjä teräsra-kenteisia lasiseiniä ja -ovia, ja kulkuyhteydet ulkotiloihin sijaitse-vat aulatiloissa vastakkain. Toinen sisääntulohalleja hallitsevaaihe on lämpiöihin johtavien porrasyhteyksien korostaminenAallolle ominaiseen tapaan; kerroskorkeudeltaan suhteellisenmatalan ja hämärän sisääntulokerroksen aulatilojen kohokohti-na nousevat salikerroksen lämpiötiloihin johtavat monumentaa-liset portaat.

Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisääntulohallit ovat sau-mattomassa yhteydessä toisiinsa; niiden eriaikaista käyttöä var-ten tilassa on koukut nahkaisille sulkuköysille.109

Sisääntulohallien väliin Mannerheimintien puoleisten tuulikaap-pien väliin jäävät lipputoimiston ja ensiapuhuoneen tilat;Töölönlahden puolelle kongressitoimintaa varten suunnitelluninformaatiokeskuksen tilat. Sisääntulohallit 120 ja 130 muodos-tavat Finlandia-talon keskeisen liikennetilan.

Sisääntulohalleihin 120 ja 130 liittyvät tuulikaapit (kamarimusiik-kisalin sisääntulohallin tuulikaapit 111 SPR ja 121 SPR sekäkonserttisalin sisääntulohallin tuulikaapit 126 ja 131SPR) ovatkeskenään hyvin samankaltaisia; pitkien sivujen seinät ovatpronssiprofiilein (patinoitu messinki) verhoiltuja teräsrakenteisialasiseiniä, joihin liittyvät tuulikaappien pronssiprofiiliovien rivis-töt.110 Tuulikaappien umpiseinien pintaverhoiluna on käytettymustaa, himmeälasitteista Aallon alun perinKansaneläkelaitosta varten suunnittelemaa ja Arabian valmista-maa erikoiskeramiikkasauvaa. Keramiikkasauvaverhoilu jatkuutuulikaappien puolelta sisääntulohallien puolelle. Materiaali vä-littää siirtymistä sisätiloihin ja jatkaa visuaalisesti sisääntuloker-roksen julkisivujen mustaa graniittiverhoilua sisätiloihin.Erikoiskeramiikkasauvaa on käytetty myös kokoushuoneen 135vastaisella seinäpinnalla (jatkuen wc-tilojen 133 ja 134 ovia suo-jaaviin seinäkkeisiin) vastaavaan tarkoitukseen.111

Sisääntulohallien lattiamateriaali on vaaleaa travertiinia.Jalkalistoina on käytetty profiililtaan taitettua, patinoidusta “ark-kitehtipronssista” (messingistä) puulistan päälle taivutettua jal-kalistaa.112 Alakaton yhtenäinen ilme muodostuu arkkitehtisuun-nitelmien mukaan toteutetusta, valkoiseksi polttomaalatusta alu-miinisäleestä; kenttää jakavat leveät, valkoiset profiloidut alumii-nilistat. Alakatto on avattavissa.

K o n s e r t t i s a l i n s i s ä ä n t u l o h a l l i 1 3 0 v u o n n a 1 9 7 1 .Kuva Ens io I lmonen (FTA)

109 Piirustus A765 Sisääntulohallien sulkuköydet 1:1 ,1:300/1.12.1971 (AAA)110 Piirustus A 253 Konserttisalin sisääntulohalli 130 lasiseinä se-kä huoneen n:o 156 lasiseinä 1:50/ 16.5.1969Piirustus A254 Kamarimusiikkisalin ja ravintolan sis. tulohallien101, 120 ja tuulikaappien 110, 111, lasiseinät 1:50 / 16.5.1969111 Piirustus A 85 Sisääntulohallien seinämateriaalit 1:100 /1.3.1968 (AAA)Piirustus A 402 Sisääntulohallien keramiikkaverhous 1:20, 1:1 /6.11.1969 (AAA)Piirustus A 422 Seinäpiirustus, kamarimus. salin sis. tulohalli1:50 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A 423 Seinäpiirustus, Ed. vaatehalli 127, kons.sis.tulo-halli 130 1:50 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A 424 Seinäpiirustus konserttisalin sisääntulohalli 1301:50 / 15.12.1969 (AAA)112 Ilmeisesti työmaan aikana syntynyt ratkaisu, sillä 1.7.1968päivätyn rakennusselityksen liitepiirustuksessa jalkalista on leik-kausmuodoltaan kaareva.


Sisääntulohallien 120 ja 130 tiloja jakavat aulatilojen keskellesaarekkeiksi järjestetyt yleisön wc-tilat, naulakot ja porras A.Kamarimusiikkisalin lämpiöön johtava porras B sijoittuu sen si-jaan sisääntulohalliin 120 länsilaidalle. Sisääntulohallien valais-tuksen intensiteetti ja käytetyt seinämateriaalit muodostavat joh-donmukaisen ajatuksen. Sisääntulohallit saavat luonnonvaloaitä- ja länsijulkisivujen lasiseinien kautta. Sekä portaiden A- ettäB seinien pääasiallinen verhousmateriaali on valkoisena hohta-va marmori; portaisiin lankeaa ylemmästä kerroksesta epä-suoraa valoa. Portaan A edustalla alakatto on lisäksi nostettukorkeammalle ja lautasmaista aulavalaisimen perustyyppiä onvarioitu porrasnousun korostamiseksi.113 Vastakkainen vaikutel-ma muodostuu kamarimusiikkisalin sisääntulohallin keskelläsaarekkeena sijaitsevien wc-tilojen 118 ja 119 SPR käsittelystä.Mustalla, himmeälasitteisella erikoiskeramiikkasauvalla verhoil-lut seinäpinnat jäävät keskeisestä sijainnistaan huolimatta vi-suaalisesti ja hierarkkisesti tilan taustalle.

Konserttisalin sisääntulohallin vaatetiskit sijoittuvatMannerheimintien puoleisen sisääntulopihan tuulikaapeista kat-soen vasemmalle. Toinen vaatetiski liittyy portaaseen A.Kamarimusiikkisalin yleisön vaatetilat sijoittuvat kamarimusiik-kisalin sisääntulohallin ja konserttisalin sisääntulohallin välille,wc-tilojen yhteyteen.

Konserttisalin sisääntulohallin pohjoisseinälle sijoittuva vaate-säilytys on suunniteltu kokonaisuudeksi, johon liittyvät kaluste-,alakatto- ja valaisinratkaisut sekä seinien pintamateriaalit.Vaatetiskin marmorikansi muodostaa pohjoisseinälle aaltovii-van, jonka suhteen polveilevalle pohjoisseinän vaatenaulakoton sijoitettu. Vaatesäilytyksen naulakoiden taustaseinät on pää-osin verhoiltu naulakkotasoon nousevalla kangaspäällysteisellä,valkoiseksi maalatuilla levyillä, joiden saumassa on valkoiseksimaalatut valkoiset metallilistat.114 Alakatto on vaatesäilytyksenkohdalla erilainen kuin muualla sisääntulohallissa.Viuhkamaisesti polveillen metallisälealakattoon rajautuvaan val-koiseksi maalattu levyalakattoon on sijoitettu vaatimattomat, lie-riön muotoiset valkoiset valaisimet (littera V11).115 Muiden kah-den vaatesäilytyksen ratkaisut seuraavat varioiden edellä kuvat-tua. Vaatenaulakot on suunniteltu Finlandia-taloa varten, ja niitäon kahta tyyppiä; vasten seinää sijoitettava ja vapaasti tilassaseisova malli.


K a m a r i m u s i i k k i s a l i n l ä m p i ö n 1 2 0 v a a t e -sä i l y t y s . Kuva Ens io I lmonen 1971 (FTA)

S i sään tu l oha l l i en 120 j a 130 puhe l i nkop i t .P i i r us tus s i gn . 46 /2975 (AAA) .

V ie re i se l l ä s i vu l l a :S i s ä ä n t u l o h a l l i 1 3 0 , n ä k y m ä p o h j o i s e e n .O v e t T ö ö l ö n l a h d e n p u o l e i s e l l e t e r a s s i l l ekuvassa o i kea l l a .Kuva Ens io I lmonen 1971 (FTA)

113 Aulavalaisemesta piirustuksissa käytetty littera on V6, portaan edustalla on6kpl valaisimia litteralla V3. Piirustus A297 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot / 10.9.1970 (AAA)Piirustus A295 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot / 10.9.1970 (AAA)114 Piirustus A439 Studioseinälevyjen detaljit (vaatenaulakot) 1:1 / 15.12.1969(AAA)115 Piirustus A297 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot /10.9.1970 (AAA)116 Piirustus A659 Vaatehallien yleisöpeilit (AAA)117 Piirustus A251 Kamarimusiikkisalin ja ravintolan sisääntulohallien (101, 120)ja tuulikaappien (110, 111) lasiseinät 1:50 / 8.12.1971 (HKRVA)

Sisääntulohallien 120 ja 130 kalustuksena on yleisölle peilit116 jamustat nahkapenkit. Tiloissa sijaitsivat myös kalusteet yleisöpu-helimille. Opasteina tiloissa käytettiin vain seinäpintoihin, lasi-seiniin ja oviin kiinnitettyjä pronssikirjaintekstejä.117


Kassahalli (yhteydessä tuulikaappiin 126)

Yleisölle avoin kassahalli 125 sijoittui suoraan tuulikaapin 126yhteyteen. Vahtimestarin tilan 124 yhteydessä ollut neuvonta jakassahallin kassat sijoittuivat tuulikaapin ja sisääntulohallin 130välille, ja niistä oli mahdollista palvella asiakkaita kumpaankinsuuntaan. Kassat muodostuvat kahdesta pitkästä marmoritis-kistä, joiden yläpuolinen osa on kevyt pronssiprofiililasiseinä.Myyntitilaan oli kulku tuulikaapin puolelta. Neuvontatilaan johtaaedelleen pronssiprofiili-lasiovi sekä sisääntulohallista että tuuli-kaapista. Myynti- ja neuvontatilan valaisimet olivat samanlaisia,lieriön muotoisia kattovalaisimia (V11) kuin vaatetiskienkin yh-teydessä käytetyt.

Kassahallin lattia on travertiinilaattaa ja katossa on erikoisme-tallisäleet kuten sisääntulohalleissa. Länsiseinällä on pronssi-profiili-ikkunat, joiden alapuolella on radiaattorin suojana prons-sisäleikkö. Kassahallissa käytetyt valaisimet ovat aulatiloissa ta-vallisesti käytettyjä, lautasmaisia kattovalaisimia.118

118 Piirustus A 295 Sisääntulokerros 1:50 Alaslasketut katot /10.9.1970 (AAA)Piirustus A 30 Sisääntulokerros , pohjapiirustus 1:50 /31.8.1970 (AAA)Piirustus A 256 Huoneitten No 123, 124, 125 ja 126 lasiseinät1:50/ 20.6.1971 (AAA)Piirustus sign.46/2818 (AAA)

Va la i s i n V11 . Kuva P i r j o Hyy t i ä i nen 2004

K a s s a h a l l i n m y y n t i t i l a n p o h j a j a p r o j e k t i o s i -sään tu l oha l l i s t a 130 . P i i r us tus s i gn . 46 -2818 (AAA)

Kassaha l l i n t i s k i n l e i k kauks i a . P i i r us tus s i gn . 46 -2958 (AAA)


Yleisön wc-tilojen ratkaisuja

Y l e i s ö t i l o j e n w c - r y h m i s s ä k ä y t e t t y j ä r a t -k a i s u j a . Va s e m m a l l a y l e i s n ä k y m ä n a i s t e nwc - t i l a s t a 104 .

Va lokuva t Ma r i Mannevaa ra 2003

Porras A

Porras A yhdistää konserttisalin sisääntulohallin salikerroksenlämpiöön. Porrasaskelmat ovat edelleen travertiinia kuten por-taan ainoa välitasannekin. Luonnonkivilattia jatkuu kapeanakaistana myös portaan yläpäässä. Portaan sivuseinät ovat ala-osassa pronssisälettä, yläosassa marmoria joka muuttuu sali-kerroksessa kaidemuuriksi. Portaaseen liittyvät pilarit ovat si-sääntulohallin muista pilareista poiketen päällystetty oksidoidul-la pronssilla. Portaassa on molemmilla sivuilla nahkakäsijoh-teet, jotka on osin kiinnitetty seinään, osin portaaseen kiinnitet-tyihin H-muotoisiin pronssitolppiin. Portaan keskeltä jätettiin vi-ranomaiskeskusteluiden jälkeen kaistoja jakavat käsijohteetpois, mikä osaltaan korostaa porrasyhteyden monumentaalistaluonnetta.119


Konserttisali ja sen lämpiötilat sekä presidentin käyttöön varatut tilat

119 Piirustus A 485-486 A-portaan käsijohde det. 1:5 17.3.1970 (AAA)Piirustus A 521 A-portaan marmorit 1:50 / 2.6.1970 (AAA)

P o r t a a n A - e d u s t a n k a t t o v a l a i s i n .Kuva P i r j o Hyy t i ä i nen 2004

Pääpo r ras A . Kuva Ma i j a Ho lma(AAS)

Po r t aan A p i t uuse le i k kausP i i r us tus A 508 (AAA)


Piazza ja parvekelämpiö

Konserttisalin lämpiön eli “piazzaa” on usein kuvailtu yhtenäloistokkaimmista Aallon monista “sisätilaan rakennetuista ulkoti-loista”. Vapaasti polveileva tila aukeaa pääportaalta A kaksiker-roksisena. Portaan A marmorilla verhoillut seinät jatkuvat yhte-näisinä piazzalle muodostaen kaiteen. Kaide jakaa lämpiötilan;suoraan portaalta aukeaa yleisön “näyttämö” ja kohtaamispaik-ka, porrasnousun kaiteen taakse jäävät pronssisäleikön suojaa-man lasiseinän taakse taiteilijakahvibaari ja yhteys orkesterinlämpiötiloihin. Portaalta katsoen suoraan edessä aukeaa kor-kea ikkunaseinä Töölönlahdelle; ikkunoiden rytmitys tuo mie-leen pylväsrivistön, jonka lomasta maisema näkyy. Ikkunoidenväliin jääviä seinän osia myös kutsutaan suunnitelmissa “ik-kunapilareiksi”. Vasemmalla puolella piazzan korkeaan osaanrajautuu parvekelämpiön polveileva, marmorilla verhoiltuihin pi-lareihin tukeutuva kaide. Oikealla avautuvat ravintolan ja kama-rimusiikkisalin lämpiön kookkaiden, seinän korkuisten liukuovienavulla erotettavissa olevat tilat. Lämpiö jatkuu konserttisalienoville matalampana, parvekelämpiön alle jäävänä tilana, jonkapäätteenä on buffet -piste ja yhteys lasiovien ja ulkoportaan Mkautta Töölönlahden puoleiselle ja Hesperian puistoon.Parvekelämpiölle johtava porras K on ratkaistu työntämällä por-rasjuoksu ulokkeena julkisivuun; etelään suuntautuvien ikkunoi-den sivuvalo korostaa porrasta ja sen marmorilla verhoiltuataustaseinää. Piazzan porrasyhteys parvekelämpiöön on eräsFinlandia-talon kuvatuimpia arkkitehtonisia aiheita.

Piazzan lattiapinta on harmaata wilton-villamattoa, jalkalistatovat patinoidut, suorat messinkijalkalistat. Lattiamateriaalinvaihdos sisääntulohallien tiloista korostaa tilallisen intensiteetinnousua. Seinien materiaalit ovat konserttisalin lämpiössä mas-siivisia ja selkeitä; marmori ja rapattu seinäpinta ovat pääasialli-set materiaalit. Valkoiseksi maalattu puurimasäleikkö keventääparvekelämpiön kaiteen ja portaan A taakse jäävien seinäpinto-jen otsaa; puusäleiköllä on myös korkean tilan akustiikkaan ään-tä vaimentava vaikutus.120 Piazzan ainut sisälasiseinä on taitei-lijakahvibaarin vastainen pystysuoralla pronssisäleiköllä suojat-tu pronssiprofiililasiseinä.

120 Akustisia seinäverhouksia lisättiin lämpiöön, koska kattopinnanmuuttaminen tasoitetuksi betonikatoksi heikensi tilan akustisia ominai-suuksia. KORA esityslista 65 / 2.2.1971 (HKRVA)Piirustus A601Konserttisalin lämpiö, parvekelämpiön kaide 1:20 /10.12.1970 (AAA)Piirustus A687 Konserttisalin lämpiön katto 1:50 / 18.3.1971 (AAA)

K o n s e r t t i s a l i n l ä m p i ö na k u s t i s e n s e i n ä v e r -houksen de ta l j i .P i i r us tus A601 (AAA)

K u v a K a r i H a k l i 1 9 7 1(AAS)


Marmori sisätilojen materiaalina liittyy Finlandia-talossa kaik-kein tärkeimpiin yleisötiloihin. Se on käytössä piazzalla, parve-kelämpiössä ja kamarimusiikkisalin lämpiössä sekä konsert-tisalissa; sisäänajokerroksen portaissa A ja B marmori antaavihjeen päätilojen loistokkuudesta. Lämpiöissä marmorin käyttökorostaa tilojen yhteyttä ulkoarkkitehtuurin. Yksiaineisuus luo ul-kotilan tuntua keskeisiin sisätiloihin ja etenkin piazzalle.

Vastapäätä porrasta avautuva korkea ikkunaseinä ja sen eteensuunniteltu kalustus muodostavat kokonaisuuden.Ikkunaseinään liittyvät ikkunoiden yläosan pystysuorat, vinotmetallisäleet, sekä vapaamuotoiset köynnöskasvien kannatus-tangot ja ikkunoiden edustalle sijoitetut multalaatikot.121

Ikkunaseinän yläosan suunnittelussa käytiin läpi useita vaihto-ehtoja; alun perin tilan auringonsuojaus oli tarkoitus järjestääjulkisivuihin liittyvällä marmorisäleiköllä josta kuitenkin luovuttiin-ilmeisesti marmorisäleen kiinnityksen kestävyys herätti epäilys-tä.122 Vaihtoehtoista ratkaisua haettiin ikkunaseinän yläosaanmetalliprofiilien varaan kiinnitetyistä kangaselementeistä,123

mutta lopulta päädyttiin valkoiseksi maalattuun, mattapintaiseenyläreunastaan saranoituun “kevytmetallisäleikköön”. 124

Ikkunaseinän eteen on sijoitettu massiiviset, kaksipuoliset mus-tat nahkasohvat, ja niiden yläpuolelle Valaistustyö ViljoHirvoselta tilatut kolmiosaiset väliritilällä ja lasilevyllä varustetutriippuvalaisimet.125

Kasvillisuus muodostaa piazzalla keskeisen sisustusteeman,sillä ikkunaseinän ohella köynnöskasveille on piilotettu kukka-laatikot myös parvekelämpiön piazzan puoleiseen kaiteeseen,josta ne versovat kaiteen yli. Arkkitehtitoimisto esitti toiveet se-kä hankittavien viherkasvien koosta että lajista.126

Konserttisalin lämpiön kattojen peruspinta on rapattu ja maalat-tu valkoiseksi. Piazzan korkean osan katossa portaan A yläpuo-lelle viritetty poimutettu kangaskatos ja lämpiötilan poikki kolmevinosti kulkevaa, puuritiläsiivekkeillä detaljoitua teräsbetonipalk-

K o n s e r t t i s a l i n l ä m p i ö . Va l o k u v aKa r i Hak l i (AAS)

K o n s e r t t i s a l i n l ä m p i ö n i k k u n a s e i -nä . P i i r us tus A722 (AAA)


novarainen. Kattovalaisimia on kolme eri tyyppiä. Rapatussakattopinnassa käytössä on osittain upotettu valaisintyyppi, jonkauloin kehä koostuu valkoiseksi maalatuista messinkipuikoista.Valaisimen sisäpinnat ja häikäisyrenkaat ovat kiillotettua mes-sinkiä, joten uloimman kehän läpi siivilöityvä valo on väriltäänlämmin. Viuhkan muotoisena konserttisalin kaartuvia seiniämyötäilevässä puuritiläkatossa on kattoon upotetut pyöreä kat-tovalaisimet, joiden uloimmat messinkirenkaat on viistottu siten,että valaisimet antavat valoa seinän suuntaan. Konserttisalienovisyvennyksissä on kussakin neljä pyöreää kolmikehäistä, ko-konaan kattopinnan tasoon upotettua messinkivalaisinta135, jot-ka osaltaan merkitsevät salin sisäänkäynnit.

Konserttisalin lämpiön buffet-piste ja tarjoilutila sijaitsevat läm-piön pohjoispäässä. Vapaamuotoisen aaltoviivan muodostavantarjoilutiskin etupinta on kapeaa, pyöristettyä lakattua puna-pyökkirimaa ja pöytätaso mustaa huonekalulinoleumia.Tarjoilupisteeseen liittyvät tilaa jakavat aaltoilevat, noin kaksimetrinä korkeat puurakenteiset valkoiseksi peittomaalatut sei-näkkeet, joiden pinnassa toistuu tarjoilupisteen etulevyn detal-jointi. Tarjoilutason yläpuolella on kattoon kiinnitetty, tason muo-toa seuraava putki valaisinasennuksia varten. Valaisimet ovatFinlandia-talossa tavallisesti tarjoilutasojen yhteydessä käytet-tyjä valkoiset riippuvalaisimet mallia “käsikranaatti”.136

Seinäkkeiden jalkalistat ovat patinoitua arkkitehtipronssia.137

Seinäkkeistä portaalle M johtavia ovia lähinnä olevan taakse si-joittuu kahvinkeittopiste; kalusteiden yhteydessä lattiapinta onlaatoitettu tummanruskeilla, sintratuilla laatoilla. Kalusteeseenliittyy valkoinen laminaattitaustalevy, avohyllyt ja teräskonsoleil-la kannatettu työtasovalaisin. Keskimmäisen seinäkkeen taaksesijoittuivat jääkaapit ja korivaunut astioille.138 Seinäkkeiden ra-kenteeseen sijoittuvat tarjoilutilojen kalustukselle tarpeellisetsähkö- ja lvi-vedot. 139

Konserttisalin lämpiön tuloilmasäleiköt on sijoitettu tilan ik-kunaseinille lattiaan.140

Parvekelämpiön materiaalit, detaljit ja valaisimet ovat saman-kaltaisia kuin edellä salikerroksen lämpiön yhteydessä kuvatut.

kia rytmittävät siirtymistä tilaan. Molemmilla elementeillä lieneeollut myös ääntä absorboiva, akustinen tarkoitus.127

Ritiläpalkkien väliin jäävät lennokkaat, valkoiset pintaan asen-netut valaisimet.128 Kangaskatokseen on käytetty kahdenlaistakangasta; “purjeissa” kangas on vaaleanharmaa, väleissä onmusta kangas. Kangaskatoksen poimuissa on muodoltaanpiazzan kattovalaisimelle sukua olevat valaisimet (littera V1C).

Parvekelämpiön alle jäävän konserttisalin lämpiön matalammanosan kattopinta (alaslaskettu betonilaatta) on rapattu ja maalat-tu valkoiseksi.129 Konserttisalin vastaisilla kaarevilla seinänosuuksilla liikettä ja sisäänkäyntiä konserttisaliin korostaa viuh-kamainen, valkoiseksi maalattu puuritilällä verhoiltu katonosuus.

Konserttisalin vastaisilla seinäpinnoilla vuorottelee kenttinä mar-morilevyverhous ja sileäksi rapattu seinäpinta, joille on sijoitettumyös mustalla plattinahkalla pinnoitetut käsijohteet.Ovisyvennyksien seinäpinnat on verhoiltu marmorilla.130

Konserttisaliin johtavat ovet A, B ja C sekä edustuslämpiöstäpiazzalle johtavat ovet131 ovat erikoispiirustuksen mukaan toteu-tettuja mustanruskealla jouhikankaalla päällystettyjä pariovia,joiden mustalla nahalla pehmustetut vetimet on suunniteltu kon-serttitaloa varten (vedin X). Pariovien leikkaus on keskeltä ku-pera. Ovien pinta on jäsennelty mustalla nahalla päällystetyillä,pintaan upotetuilla pystylistoilla. Ovityyppiin on suunniteltu erik-seen toiselle puolelle ovilevyyn upotettu pikasalpa.132

Lämpiön lattiasta kattoon ulottuvien kiinteiden, oksidoiduillapronssiprofiileilla verhoiltujen metalli-ikkunoiden edessä on ra-kennustarkastuksen yhteydessä vaaditut messinkiset suojakai-teet ja -lasit.133 Konserttisalin ja parvekekerroksen lämpiöikku-noiden verhokangas tilattiin Dora Jung Textil’iltä. 134

Konserttisalin lämpiön matalien tilojen valaistusratkaisu on hie-

KORA esityslista ja pöytäkirja 39 / 13.1.1969 (HKRVA).130 Piirustus A602 Konserttisalin lämpiö, julkisivuja 1:50 /8.3.1971 (AAA)131 Jouhikangaspintaiset ovet johtavat Finlandia-talossa ra-kennuksen arvokkaimpiin tiloihin; konserttisaliin, kamarimu-siikkisaliin ja edustuslämpiöön.132 Piirustus A222 Akustisesti erikoisrakenteisten ovien vedinY 1:1 / 13.10.1970 (AAA)Piirustus A693 Salien yleisöovien pikasalpa 1:1 / 21.4.1971(AAA)Piirustus A141 Erikoisovet OAK / 9.10.1970 (AAA)133 Piirustus A752 lasiseinän suojakaide 26.10.1971 (AAA)Piirustus A754 lämpiöikkunoiden suojakaide ja suojalasi 1:1,1:5/10.11.1971 (AAA)KORA esityslista n:o 88 / 21.12.1971 (HKRVA)

134 KORA pöytäkirja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)135 Valaisimen littera V16136 Valaisimen littera V26, A110Piirustus sign. 46/2933 (AAA)137 Piirustus sign. 46/2939 (AAA) 138 Piirustus sign. 46/2935 (AAA)139 Piirustus sign. 46/2939 (AAA) 140 Piirustus A167 Seinänvierussisäänpuhallussäleikkö kon-serttisalin lämpiössä / 1.9.1968

121 Piirustus A722 Konserttisalin lämpiö, ikkunasäleikkö 1:50,1:5 / 16.9.1971 (AAA)122 Muistio. Suunnittelukokous n:o 44 / 7.1.1970 (HKRVA)123 Piirustus A637 Konserttisalin lämpiön ja ravintolan ikkunankangaselementit 1:1, 1:20 / 18.12.1970 (AAA)124 Piirustus A722 Konserttisalin lämpiö, ikkunasäleikkö 1:50,1:5 / 16.9.1971 (AAA)125 KORA esityslista 83/ 12.10.1971 (HKRVA)126 Arkkitehtitoimiston kirjelmässä 3.3.1971 esitetään hankitta-vaksi seuraavat kasvit: “Scindapsus”(ilmeisesti kultaköynnös)pituus 5-10m, 60kpl ja “Philodendron, tummalehtinen”(köyn-nösvehka), pituus 3m, 15 kpl. Näin suuria kasveja ei puisto-osaston tiedustelujen mukaan kuitenkaan pystytty Finlandia-taloon toimittamaan. KORA esityslista 69 / 23.3.1971(HKRVA)127 Piirustus A687 Konserttisalin lämpiön katto 1:50 /18.3.1971 (AAA)128 Piirustus A 634 Valaisin V2A 1:1 /14.12.1970 (AAA)129 Lämpiön alakattoverhoiluksi suunniteltiin työn aikana myösmetallikasettialakattoa, mutta rakenne muutettiin alalaattapal-kistoksi. Luonnospiirustuksista päätellen piazzalle suunniteltumetallikasettialakatto muistuttaa ilmeeltään suurestiKansaneläkelaitoksen ravintolaan toteutettua alakattoa. Muistio. Suunnittelukokous n:o 41/ 12.11.1969 (HKRVA)

K o n s e r t t i s a l i n l ä m p i ö n t a r j o i l u p i s t e , k a -t on va l a i s t us ra t ka i su j a .Va lokuva Ka r i Hak l i (AAS)

L ä m p i ö n i k k u n a d e t a l j i j a s u o j a k a i d e .P i i r us tus A752 (AAA)


Edustustilat sijoittuvat erillisenä yleisön sisääntulohallien ja läm-piöiden rinnalle. Edustustiloilla on oma sisäänkäynti suoraanMannerheimintien puoleiselta sisääntulokatoksesta sekä yhtey-det yleisön tiloihin, konserttisalin edustusaitioon ja esiintymisla-valle. Edustusvaatehalli sijoittuu sisääntulokerrokseen, edustus-lämpiö salikerrokseen.

Edustusvaatehalli

Edustusvaatehalli on pohjamuodoltaan monikulmainen tila, jolletunnusomaisen muodon antavat wc-tilojen suojaksi kaartuvatrapatut, valkoiseksi maalatut seinämät. Tilan ulko-ovi ja väliovikonserttisalin sisääntulohalliin 130 sijaitsevat vastakkain. Niidensivulle jäävällä seinällä on musta, himmeälasitteinen keramiik-kasauvaverhous. Ulkoseinällä on koko tilan leveydeltä ikkunat.Porras salikerroksen edustuslämpiöön sijoittuu sisääntulohalliin130 johtavan oven tilasta katsoen vasemmalle puolelle. Ulko-ovi on patinoiduilla messinkilevyillä pinnoitettu umpiovi, jonkayhteydessä on yläikkuna; väliovi konserttisalin sisääntulohalliin130 on erikoisovi, jonka pinta on sisääntulohallin 130 puolellamessinkiä, edustusvaatehallissa punapyökkiä.

Edustusvaatehallin lattian pintamateriaalina on keskiharmaa vil-lanukkamatto.141 Katto on lakattua punapyökkisälettä, ja siihensijoitetut suorakaiteen muotoiset ilmanvaihtoventtiilit on maalat-tu kattopintaan sopivalla ruskealla sävyllä. Kattovalaisimet ovatalakattoon upotettuja, valkoisia valaisimia joissa on kolmikertai-set, messinkiset häikäisysuojarenkaat (littera V 20 B). Tilaan liit-tyvien wc-tilojen ovien edustalla samasta kattovalaisimesta onkäytössä halkaisijaltaan pienempi variaatio (littera V21).Edustusvaatehallin kiinteänä kalustuksena on harjoitussalinvastaisella seinällä puhelinpöydän, naulakon, peilin ja peilihyllynyhdistelmä jota suojaa kevyt, kattoon ja lattiaan metallirungollakiinnitetty säleseinä. Kalusteiden puumateriaali on punapyök-kiä.142

Tilan sähköasennukset on keskitetty ikkunaseinälle tammi-ik-kunapenkin alapuolelle sijoitettuun kanavaan.143

Edustusvaatehallin ikkunoiden paksut, tilauksesta kudotut ver-hokankaat (tyyppiä jota käytettiin myös muualla sisääntuloker-roksen tiloissa) toimitti tekstiilistudio Kirsti Ilvessalo.144

Edustuslämpiöön johtavan portaan askelmien ja ylätasanteenpintamateriaali on villanukkamattoa kuten edustusvaatehallinkinlattia. Maton väri ei selviä asiakirjoista yksiselitteisesti; se oli jo-ko tummanharmaa kuten edustuslämpiössä tai keskiharmaa ku-ten vaatehallissa. 145 Portaan seinäpinnat on maalattu valkoi-seksi. Pronssikiinnikkeillä seinään tuettu käsijohde on pinnoitet-tu mustalla nahkalla. Porrastuva ritiläalakatto on osittain puna-pyökkiä, osittain valkoiseksi peittomaalattua mäntyä.146

Edustusvaatehallin yhteydessä on kaksi erillistä etuhuoneellistawc-tilaa. Wc-tilojen lattiat ovat tummanruskeaa 100x100 koonsintrattua laattaa, seinillä on valkoinen 150x150 laatoitus ja ala-kattoina on valkoiseksi maalattu puulevy. Etuhuoneen kalustuk-sena on allaskaluste, jonka kansi ja etulevy (samoin kuin peilinja tason väliin jäävän seinän osuus) on verhoiltu valkoisellaCarraran marmorilla. Kalusteen alaosa on sisäänvedetty, osit-tain avattava ja verhoiltu suorilla punapyökkiviilutetuilla levyillä.Arabian valmistamat suorakaiteen muotoiset pesualtaat on upo-tettu tasoon. Kalusteeseen on integroitu käsipyyheteline “Dry-matic” ja roska-astia. Allaskalusteen yhteydessä on koko seinänleveydellä peili. Peilivalaisin muodostuu valkoiseksi maalatustakimpilevykotelosta ja linestra -putkien eteen kiinnitetyistä, muo-toillusta valkoisista ritilöistä. Etuhuoneen muuhun varustukseenkuuluvat Arabian valkoiset koukut ja kromattu pyyhetanko. Wc-eriössä on lisäksi pieni, viistottu, molemmin puolin laminoitu val-koinen hylly, jonka reunalistat ovat punapyökkiä.147

Presidentin käyttöön varatut edustustilat -edustusvaatehalli ja edustuslämpiö

141 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé �mattojen päiväämättömät vä-rimallit (AAS)142 Piirustus sign. 46-3003 (AAA)Piirustus sign. 46-3004 (AAA)A 116 Huoneen 127 säleikkö 1:20 / 2.6.1971 (AAA)

143 A 689 Edustusvaatehalli, ikkunaleikkauksia 1:5 / 1.4.1971 (AAS)144 Edustusvaatehallin lisäksi samaa paksua verhokangasta käytettiin sisääntu-lokerroksen kokoushuoneissa, kassahallissa, toimistoissa, harjoitussalissa japuhelinkeskuksessa. Sisääntulokerroksen valoverhokankaana mainitaan GretaSkogster Tekstiilitoimisto Oy:n toimittama tehdasvalmisteinen kangas “Cotil”A/J31.

KORA pöytäkirja 70 / 6.4.1971 (HKRVA)Helsingin Konserttitalo / Verhokangasluettelo 18.3.1971. Tekstiilitoimisto KirstiIlvessalo. (AAS)145 Edustuslämpiön portaassa on nykyisin sama tummanharmaa/ tummansini-nen matto kuin edustuslämpiössäkin. Mattoja koskevan neuvottelun muistiossaporras on merkitty kahden eri värisävyn kohdalle; päiväämättömien värimallienyhteydessä tilaa ei mainita. Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé �mattojen päiväämättömät vä-rimallit (AAS)146 Piirustus A561 Edustusvaatehallin porras 1:20 / 9.9.1970 (AAA)147 Piirustus sign. 46-2857 (AAA)Piirustus sign. 46-2923 (AAA)

Edus tusvaa teha l l i n wc - t i l a t . P i i r us tus s i gn . 46 -2857 . (AAA)

Edus tusvaa teha l l i n po r ras . P i i r us tus A561 (AAA)

29

Edustuslämpiö

Edustuslämpiön suunnitelmat kehittyivät kokonaisuutena vieläurakkalaskentavaiheen jälkeen rakennustöiden aikana.148

Tilallinen perusajatus pysyi kuitenkin samana; piazzalle johta-van parioven edustalla katto muodostaa matalan katoksen,muuten kaksi kerrosta korkean tilan kohokohtana ja ainoinaluonnonvalon lähteinä ovat kaksi pyöreää kattoikkunaa.149

Esiintymislavalle ja edustusaitioon johtavat portaat sijoittuvat ti-lan pohjoisseinustalle piiloon valkoiseksi maalatun, rapatun sei-nän taakse. Edustuslämpiön lattia on tummanharmaata villa-mattoa,150 jalkalistat ovat tammea. Katto ja seinät ovat kaut-taaltaan rapatut ja valkoisiksi maalatut.151 Seinien nurkissa onpyöristykset.

Korkean tilan valaistus koostuu seinävalaisimista152 ja kattoik-kunoihin sijoitetuista valaisimista, joiden näkyvin osa ovat mes-sinkiset häikäisysuojakehät.153 Matalaan kattopintaan on upo-tettu kaksiosaiset, valkoiseksi maalatut valaisimet.Edustuslämpiön kalustusta varten suunniteltiin nojatuolit154,teak-puiset tarjoilupöydät ja kaksiosainen sohvapöytä155, jokaon variaatio Maison Carré’ta varten suunnitellusta pöydästä.Istuinryhmän taustan muodostaa harmaasävyinen Dora Junginsuunnittelema seinävaate, konserttisalin esiripun koekappale.156

Edustuslämpiön ilmanvaihtoa rakennettiin suunnitelmien mu-kaan säleiköt. Tuloilmasäleikkö sijoittuu matalan katon otsapin-taan, poistoilmasäleikkö on piilotettu konserttisalin esiintymisla-valle johtavan portaan yläpuolelle kattoon. Säleiköt ovat valkoi-seksi polttomaalattua teräsritilää.157


K u v a s s a v a s e m m a l l a e d u s t u s -l ämp iö vuonna 1971 .Kuva Ka r i Hak l i ( FTA)

V i e r e s s ä e d u s t u s l ä m p i ö n p o r -r asyh teyde t . Pä i väämä tön va l o -kuva A r i Saa r t i o . (FTA)

148 Vuoden 1968 aikana päivätyissä suunnitelmissa on verrattuna toteutunee-seen tilanteeseen joitain poikkeamia; tilan leikkauksen kattomuoto on vapaa-muotoinen ja konserttisalin lämpiön sekä vaatehallin portaan vastaisilla seinilläon ovikorkeuteen ulottuva punapyökkilevyverhous. Kaksi kattoikkunaa olivatsuunnitelmassa mukana jo tässä vaiheessa. Vapaamuotoinen alakatto esiintyysuunnitelmissa vielä vuoden 1969 syksylläkin.Piirustus A 112 Edustuslämpiö 1:50 / 21.3.1968 (AAA)Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto(AAS)Piirustus A355 Edustuslämpiö, pohjapiirros 1 :20 / 14.10.1969 (AAA)Piirustus A356 Edustuslämpiö, leikk. A-A, B-B, 1:20 / 14.10.1969 (AAA)Piirustus A357 Edustuslämpiö, leikk. C-C, D-D 1:20 / 14.10. 1969 (AAA)149 Piirustus A743 Edustuslämpiö, pohja, leikkauksia 1:50 / 29.9.1971(AAA)150 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojenpäiväämättömät väri-mallit (AAS)151 Edustuslämpiön ja kamarimusiikkisalin seinäpinnaksi suunniteltiin maalattua“rappaus-jutekangas” -käsittelyä, mutta seinät päädyttiin kuitenkin toteutta-maan urakkaohjelman mukaisesti hienorapattuina ja maalattuina.Muistio. Suunnittelukokous 41/ 12.11.1969 (HKRVA)Muistio. Suunnittelukokous 42 / 26.11.2969 (HKRVA)Muistio. Tekninen neuvottelu 71 / 23.9.1970 (HKRVA)152 Valaisimen littera V29. Sama tyyppi (jonka kaareva taustalevy on maalattuvalkoiseksi ja melkein täyden ympyrän muodostava häikäisysuoja koostuu kul-latuista puikoista) on päärakennuksessa käytössä myös portaikoissa A, B ja C.153 Alakattopiirustuksissa edustuslämpiön kattoikkunoiden valaisimeksi on mer-kitty littera V31, joka on käytössä mm. hallinnon käytävällä 319. Nykyisissäedustuslämpiön kattoikkunavalaisimissa häikäisykehät ovat samanlaiset kuinkäytävän 319 valaisimissa, mutta itse valaisimen runko on kookkaampi.154 Edustuslämpiön nojatuolien verhoilukankaan toimitti Sisustusateljee LeenaRewell. KORA pöytäkirja 82 / 28.9.1971 (HKRVA)155 Piirustus sign. 46-3011 (AAA)Piirustus sign. 46-3006 (AAA)

156 Puhelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman157 Piirustus A531Poistoilmasäleikkö 1:1, 1:5 / 23.11.1970 (AAA)Piirustus A532 Sisäänpuhallussäleikkö 1:1, 1:5 / 29.6.1970 (AAA)

30

Esiintymislava

Konserttisali on päärakennuksen tiloista huolellisimmin suunni-teltu. Sen arkkitehtoniset ja akustiset perusideat tutkittiin pitkäl-le jo rakennuksen luonnosvaiheessa.Tilaan liittyvien suunnitel-mien määrä on vakuuttava; lisäksi seinäreliefejä ja sisäkattoatutkittiin myös toimistossa rakennettujen pienoismallien avulla.Salin epäsäännöllinen muoto on seurausta Aallon omien sano-jen mukaan suunnitteluperiaatteesta, jolla saavutettiin mahdolli-simman paljon edullisia yleisöpaikkoja.158 Konserttisalissa onpaikat 1750 katsojalle.

Konserttisalin kokonaishahmo suuntaa huomion esiintymisla-valle. Sen eri tasoille johtaa molemmilta puolelta salia yhteensäneljä sisäänkäyntiä orkesterille ja kuorolle. Kuoroterassi sijoittuuesiintymislavan takaosaan.159 Sen rapattuun ja valkoiseksi maa-

lattuun kaiteeseen liittyi puurakenteinen, ulospäin kaartuva, irro-tettava kaide.160 Esiintymislavan sivuseinät, joihin sijoittuvat esi-rippujen kotelot, ovat hienorapatut ja maalatut valkoiseksi.Uloin, Dora Jungin toteuttama ja kutoma harmaasävyinen esi-rippu161 varastoidaan katsomosta nähden vasemmalle puolelleesiintymislavaa. Sisempi, kuoroparven peittävä esirippu liukuuoikeanpuoleisen seinän suojiin. Konserttisalin kuoroparven aal-toileva taustaseinä päätettiin työmaavaiheessa toteuttaa puura-kenteisena. Seinän suunnitelmat kehittyivät symmetrisestämuodosta kohti täysin vapaasti aaltoilevaa muotoa, jonka to-teuttaminen betonivaluna olisi ollut haasteellista. Valuun käyte-tyt muotit olisi täytynyt rakentaa erikseen puusepäntyönä teh-taalla, mikä olisi tarkoittanut kustannusten merkittävää kasvua.Seinän toteuttamiseen suoran betoniseinän päälle rakennetuinkaarevin puuelementtirakentein päädyttiin arkkitehtitoimistonehdotuksesta. Menettelyllä pyrittiin saamaan urkujen ja salinakustiikan kanssa sidoksissa olevan poimutetun seinän koko-naisratkaisun suunnittelulle lisätyöaikaa.162

Hydraulisesti säädettävän esiintymislavan keskelle sijoittuu flyy-gelihissi. Esiintymislavan pinta on tammiparkettia.Sähköasennukset sijoittuvat lattiaan tammiparkettiluukkujen al-le. Esiintymislavaa täydentävät kuoroa varten suunnitellut irto-korokkeet (5kpl) ja irtoportaat (2kpl).163 Lavan etureunan tammi-viilutetut levyt ovat irrotettavat. Levyjen leveys on 120cm. Salvaton sijoitettu näkymättömiin ja niiden alareunassa on huomaa-mattomat sormiurat levyjen poistamista varten. Levyjen välissäon hiussaumat.164 Esiintymislavan tammipinnat on lakattu him-meällä lakalla.165

Konserttisalin urkujen julkisivu suunniteltiin Aallon arkkitehtitoi-mistossa. Varsinaisesti urkujen suunnittelusta vastasi professo-ri Enzio Forsblom.166 Urut rakensi Kangasalan urkutehdas ke-sällä 1972.167 Urut koostuvat pääpillistöstä ja kiinteästä soitto-pöydästä, ja positiivipillistöstä johon liittyy erillinen, vapaasti la-valla liikuteltava soittopöytä. Urkujen pillistöt muodostavat mer-kittävän osan esiintymislavan arkkitehtonisessa sommitelmas-sa.168 Urkujen taustalle jäävä vino, valkoiseksi maalattu seinäon puurakenteinen.169

Kongressikäyttöä varten esiintymislavan yläpuolelle tutkittiinmyös kansallisuuslippujen ripustusmahdollisuudet.170


158 Helsingin Konserttitalon suunnitelmaan liittyvä yleisselostus 25.4.1966 .Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (HKA 359:2)159 Piirustus A583 Konserttisali, orkesteri- ja kuorolava 1:50 / 27.11.1970 (AAA)160 Kuoroterassin kaide on ollut käytössä konserteissa harvoin; VeikkoHakaluodon muistikuvan mukaan vain kerran tai kaksi. Irrotettavan kaiteen ele-mentit oli valmistettu pahvikennoston päälle kiinnitetyistä koivuvanerilevyistä.Elementit oli maalattu mattavalkoiseksi. Martti Kaasisen ja Veikko Hakaluodon haastattelu tammikuussa 2005.Piirustus A593 Kuoroterassin kaide 1:1, 1:5 / 1.9.1971(AAA)Piirustus A616 Kuoroterassin kaide 1:20 / 5.2.1971 (AAA)161 Esiripun suunnittelussa Aalto ja taiteilija Jung tekivät yhteistyötä. AlvarAalto-museon originaalipiirustuskokoelmassa on säilynyt käsivaralta tehtyluonnos esiripun kuvioinnista. Suunnittelukokousmuistiossa vuoden 1970 syk-syltä mainitaan, että “esirippukankaan kudontakuviosta on professori Aalto an-tanut ohjeet taiteilija Dora Jungille”. Muistio. Suunnittelukokous 59 / 16.9.1970 (HKRVA)Piirustus A561Konserttisali, etummainen esirippu 1:50 8.9.1970 (AAA)162 Piirustus A592 Kuoroterassin taustaseinä ja katto 1:5 / 5.2.1971 (AAA)KORA, esityslista n:o 37 / 16.12.1969 (HKRVA)

163 Piirustus A 617 Kuoron irtokoroke-elementit, orkesterilavan irtoportaat 1:10 /5.3.1971 (AAA)164 Piirustus A610 Leikkaus Konserttisalin orkesterilavan etureunan kohdalta1:1 / 25.11.1970 (AAA)165 Helsingin Konserttitalo. Konserttisalissa orkesterin alueella olevien puura-

kenteiden työselitys 1.12.1970 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)166 KORA esityslista 17 / 11.2.1969 (HKRVA)167 Konserttitalon rakennustoimikunnan asettaman urkuneuvottelukunnan ko-kouspöytäkirja 2.6.1971 (HKRVA)168 Piirustus A208 Urut, sijoituspiirustus 1:50 / 19.2.1969 (AAA)169 Piirustus A590 Urkujen taustaseinä 1:1, 1:50 / 30.11.1970 (AAA)170 Piirustus A585 Orkesteri- ja kuorolava edestä 1:50 / 22.12.971 (AAA)Piirustus A584 Orkesteri- ja kuorolavan leikk. 1:50 / 22.12.1971 (AAA)171 Heijastinlevyjen maalauskäsittelyksi määrättiin E3; rakennusselityksen1.7.1968 mukaan “oksalakkaus, pohjustus öljymaalilla kokonaan, kerran osit-tain ja kerran kokonaan siloitus, hionta ja maalaus, osittain hienosiloitus, väli-maalaus, valmiiksimaalaus lakkamaalilla.” Piirustus A631 Konserttisalin takaosien heijastuspinnat 1:50, 1:10, 1:1 /2.6.1971 (AAA)Helsingin Konserttitalon rakennustyöselitys 1.7.1968 (AAS)172 KORA esityslista 37/15.12.1969 (HKRVA)

Es i i n t ym is l avan po i kk i l e i k kaus . P i i r us tus A584 (AAA)

Konse r t t i sa l i n es i r i ppu . Kuva Ee ro Venho la (FTA)

Konserttisali

31

Permanto

Konserttisali on viuhkan muotoinen. Saliin tullaan sisään sen ta-kaosasta, katsomo laskee kohden esiintymislavaa. Keski- ja si-vukäytävien lattianpäällysteenä oli tammiparketin kanssa sa-maan pintaan asennettu ruskea wilton-matto pehmentämässäyleisön askelten ääniä.

Sekä permannon että parvekkeen takaosassa seinän ja katonliitoskohtaan on sijoitettu vinot heijastinpinnat. Heijastinpintojenmateriaali on kaksinkertainen, lomittain liimattu lastulevy, ja neon maalattu valkoiseksi.171

Konserttisalin tuoliratkaisua tutkittiin tarkemmin mallituolin avul-la. Perusmallia muotoiltiin useassa eri vaiheessa sekäpuusepäntehtaalla että verhoomossa; lopulta mallituoliin arkki-tehdin ohjeiden mukaan tehtyjen muutos- ja korjaustöiden lisä-laskun summa ylitti perusmallin tarjouksenmukaisen hinnan.Muun muassa tuoliin sijoitettavan kaiuttimen peitelevyä tutkittiinerilaisin mallivaihtoehdoin.172 Konserttisalin permannon tuolienjalkaan on sijoitettu askelvalaisimet ja selkänojaan kaiuttimet.Tuolin istuinosa on käännettävissä yläasentoon.Kongressikäyttöä varten tuoleihin voidaan sijoittaa pöytälevy.Permannon ja parven tuolien verhoilukangas oli tummansinistäMetsovaaran kangasta, käsi- ja selkänojissa sekä istuimen etu-reunassa on mustat nahkavahvikkeet.


K o n s e r t t i s a l i , n ä k y m ä p a r v e k k e e l t a k o t i e s i i n t y m i s l a v a a .Kuvaa Ee ro Venho la (FTA)

Konse r t t i sa l i n pe rmannon t uo l i . P i i r us tus A 120 (AAA)

32

Parveke

Konserttisalin parveke sijoittuu salin takaosaan, josta on yhteysoikean- ja vasemman puoleisille sivuparvekkeille. Parvekkeenkaiteet on verhoiltu salin suuntaan osittain marmorilevyillä, osit-tain marmorisäleellä. Kaiteen muoto on salin suuntaan kalteva.Sen leveä yläosa on pehmustettu ja päällystetty mustalla nah-kalla. Tason alapuolella kaiteen pinta on rapattu ja maalattu val-koiseksi, ja kaidetta kiertää lattian rajassa jalkalistana kookastammilauta. Sivuparvekkeilla myös kaiuttimet sijoitettiin kaitee-seen nahkapintaisen tason alapuolelle.173

Parvekkeen kulkuväylillä on ruskeat wilton-matot, ja valkoiseksimaalatuilla rapatuilla seinillä porrasosuuksien yhteydessä onmustalla nahkalla päällystetyt pronssikäsijohteet.174 Parvekkeensisäänkäyntien yhteyteen sijoittuvissa väliseinissä on aukot, joi-den ansiosta parvekkeen tila hahmottuu kantavien seinien ai-heuttamasta tilajaosta huolimatta kokonaisuutena. Kahteen sei-näaukkoon sijoitetut vinoon sijoitetut pystysäleet ovat valkoisek-si maalattua puuta.175

Konserttisalin sivuparvekkeet ovat teräsbetonirakenteiset. Salinoikealle sivuseinälle sijoittuvat tarkkaamohuoneiden ja kielen-kääntäjien tilojen ikkunat, joiden korkeusasemat on sovitettu si-vuparvekkeiden korkomaailmaan ja akustiseen puureliefiin.Salin vasemmalle sivuseinälle sijoittuu vain puureliefin yhtey-teen vain edustusaition oviaukko ja tv-kamerakomeron ikkuna-aukko.176

Katto ja seinäverhoukset

Sivuseinien puuprofiiliverhous on tehty pääosassa esivalmiste-tuista ja valmiiksi pohjakäsitellyistä elementeistä Profiilit on teh-ty koivusta laminoituina. Taustalevyt ovat viilutettua kimpilevyä.Reliefit koostuvat neljänlaisista elementtityypeistä; avaruustai-vutuselementeistä, tasoon kiinnitetyistä taivutetuista elemen-teistä, suorista puuprofiileista jotka ovat sekä tasoon että puu-profiiliverhoukseen kiinnitettyjä ja suoraan rappaukseen kiinni-tetyistä profiileista. Valvontaikkunoiden kohdalla suorat puupro-fiilit jatkuvat aukon yli ilman taustalevyä. Sivuseinien reliefit onkäsitelty indigonsinisiksi. Työselityksessä määriteltiin kaksi vaih-toehtoista käsittelyä (peittomaalaus tai petsaus), joista päädyt-tiin peittomaalaukseen.177


173 Piirustus A113 Konserttisalin parvekkeen kaide 1:5 / 9.9.1968 (AAA)Piirustus A377 Parvekekaiteen yläreunan detaljit 1:1 /16.12.1970 (AAA)Piirustus A668 Sivuparvekekaiteen kaiutin 1:1 / 9.2.1971 (AAA)174 Piirustus A478 Konserttisalin parvekkeen nahkakäsijohteet, seinäprojektiot1:50 / 28.2.1970 (AAA)175 Piirustus A567 Parvekkeen seinäaukkojen ritilä 1:1, 1:5 / 21.9.1970 (AAA)176 Työmaan aikana oikean sivuseinän suunnitelmista jätettiin pois sivuparvek-keen kohdalla oleva keskimmäinen ikkunarivi Yleisradion vaatimuksesta.Muiden ikkunoiden kohdalla olevia sauvoja jouduttiin viistoamaan työmaallaparemman näkyvyyden saavuttamiseksi. Edustusaition oviaukon sivustat ylä-osa päätettiin verhota levyillä ja maalata reliefin sävyyn. KORA esityslista 67 /2.3.1971 (HKRVA)Piirustus A175 Konserttisali, vasen sivuparveke, leikkaukset 1:50 / 6.8.1970(AAA)Piirustus A176 Konserttisali, oikea sivuparveke, leikkaukset 1:50 / 6.8.1970(AAA)Piirustus A223 Konserttisalin oikea sivuseinä 1:50 / 20.5.1969 (AAA)Piirustus A224 Konserttisalin vasen sivuseinä 1:50 / 20.5.1969 (AAA)Piirustus A461 Konserttisali, vasen sivuseinä 1:20 / 4.3.1971(AAA)Piirustus A462 Konserttisali, oikea sivuseinä 1:20 / 4.3.1971(AAA)177 Helsingin Konserttitalo. Konserttisalin sivuseinien puuprofiiliverhous.Työselostus 23.10.1969. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)

Konse r t t i sa l i n o i kea s i vupa rveke . Kuva Ens io I lmonen(AAS)

Konse r t t i sa l i n pa r vekkeen ka i de j a po r ras tus . P i i r us tusA133 (AAA)

Konse r t t i sa l i n vasemman s i vuse inän akus t i nen puu re l i e f i . P i i r us tus A461 (AAA) , va l okuva v i e re i se l l ä s i vu l l a Ka r i Hak l i 1971 (AAS)

34

Konserttisalin katto koostuu akustisista betoniheijastimista janiiden väliin jäävistä valkoiseksi maalatuista teräsputkiprofiileis-ta hitastuista kentistä. Betoniheijastimet on tasoitettu ja maalat-tu valkoiseksi. Niiden reunat on valettu kaartuvaan muotoon janurkat on pyöristetty.178

Betoniheijastimien väliin jäävien metalliritiläkenttien yhteyteenratkaistiin “Navy Lite” -levyistä vaakasuoraan liikkuvat akustisetliukuluukut. Orkesterin esiintymislavan yläpuolella sijoitettiinkääntyvät akustiset luukut. Akustisten tasojen sulkeutumisentäydentämiseksi täytyi akustisiin luukkuihin liittää rakentamis-vaiheessa suorapintaiset täytteelliset levyrakenteet.179

Esiintymislavan yläpuolella betonikatto muodostuu kaarevista,valkoiseksi maalatuista betonielementeistä, joiden lomaan onsijoitettu esirippujen kiskot ja valaisimet. Kaarevien elementtiensisäpinnat on maalattu mustiksi. Kuoroterassin yläpuolella on12 kappaletta betonikattoon upotettuja valaisimia litterallaV19C.180

Konserttisalin valaistuksen järjestämisen suhteen suunnitelmatvarmistuivat vasta myöhäisessä vaiheessa.181 Tilan valaistuk-sen kohokohdaksi suunniteltiin pitkään kullatusta messingistämuotoiltua “kattokruunua”, jollainen oli tarkoitus sijoittaa myöskamarimusiikkisaliin. Suunnitellut kattokruunut vaihdettiin kui-tenkin “efektivalopisteiksi” arkkitehtitoimiston ehdotuksesta.182

Toteutetussa vaihtoehdossa permannon yläpuolella kattovalai-simet on sijoitettu yhden, kahden ja kolmen valaisimen ryhmis-sä katon ritiläosuuksiin. Viistotun lieriön muotoisten valaisimiensisäosa on messinkiä.183 Salin takaosassa on parvekkeen be-tonikattoon ovaalinmuotoiseen syvennykseen sijoitetut valaisi-met, jotka koostuvat kahdesta viistosta valkoiseksi maalatustametallilieriöstä. Valaisimissa on messinkiset häikäisysuojaren-kaat.184 Parvekkeen ja permannon katsomojen takaosan katto-pintoihin kiinnitetyt kulmikkaat, valkoiseksi maalatut valaisimetovat puolestaan muotokieleltään sukua piazzan ja kamarimu-siikkisalin lämpiön valaisimille.185 Konserttisalien kulkuväylienvalaisimet ovat pyöreitä, kattopintaan upotettuja messinkikehä-valaisimia; lämpiöön johtavien ovien edustalla niitä on kattoonsijoitettu neljä kuten ovien toisella puolella lämpiöissäkin.Valaisimet johdattavat tilasta toiseen. 186

Konserttisalin ilmanvaihto liittyy katsomon tuolirivien ratkaisuun.Ilmanvaihtokanavat sijaitsevat lattian alla, josta tuloilma puhalle-taan tuolirivien alta messinkisten lattiasäleikköjen kautta sa-liin.187 Esiintymislavan seinän taakse sijoittuu salin poistoilma-kanava, jonka kautta poistoilma puhalletaan vesikatolle.188


178 Piirustus A520 Konserttisalin sisäkatto, betoniheijastimien de-taljit 1:5 / 28.5.1970 (AAA)179 KORA esityslista 65 / 2.2.1971 (HKRVA)180 Piirustus A680 Konserttisalin etupään detaljeja1:20, 1:5 /1.3.1971 (AAA)Piirustus A681 Konserttisali, etupään detaljeja 1:20 /2.3.1971(AAA)181 “Professori Aalto haluaa nähdä salin tilan muodon vapaanaennekuin hän päättää konserttisalin kattokruunu-asian.”Muistio. Suunnittelukokous 72 / 24.3.1971 (HKRVA)182 KORA esityslista 83/12.9.1971(HKRVA)Rakennustoimikunta päätti kokouksessaan 31.8.1971 periaat-teessa hyväksyä Aallon suunnitelman kattokruunujen vaihtami-sesta efektivalopisteiksi. Efektivalopisteitä tarvittiin 75 kpl, ja al-kuperäisen kattokruunusuunnitelman toteuttamisen arvioitiinmaksavan noin 100000mk. Valaistustyö Viljo Hirvonen oli jättä-nyt tarjouksen efektivalopisteiden ja niiden mallien valmistukses-ta.183 Piirustus A 576 Konserttisalin yleisvalaistus V 35 A ja V 35 B/ 8.10.1970 (AAA)184 Piirustus A409 Valaisinsyvennys salin takaosa. Vino pintava-laisin n:o V18 / 19.11.1969 (AAA)185 Piirustus A636 Valaisin V 5 / 16.12.1970 (AAA)186 Valaisinlittera V16187 Piirustus A414 Konserttisalin ja kamarimusiikkisalin sisäänpu-hallussäleikkö 1:1 / 13.8.1970 (AAA)188 Piirustus A501 Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukko1:50 /27.5.1970 (AAA) Piirustus A502Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukon leik-kaukset 1:20, 1:5 / 27.5.1970 (AAA)189 Piirustus A 192 Kamarimusiikkisalin lämpiö, seinät 1:50 /16.8.1971 (AAA)190 Verhokankaat on suunnitellut ja toteuttanut (yhteistyössäAallon toimiston kanssa) Tekstiilistudio Kirsti Ilvessalo. KORA esityslista n:o 87 / 8.12.1971 (HKRVA)191 Lämpiöiden pöydän (ns. Apilapöytä) suunnittelija on ElissaAalto.Korkeamman mallin korkeus on 78 cm, kannen leveys 77cm. Sohvapöydän korkeus on 52 cm. Jalkaosa on koivua, maa-lattu alaosastaan mustaksi, yläosasta valkoiseksi. Pöydän kansion tummanharmaa/luonnonmusta, linoleumipäällysteinen jamessinkilistoitettu.Arkkitehti Mikko Mercklingin tiedonanto Pirjo Hyytiäiselle, loka-kuu 2004192 Piirustus A626 Kamarimusiikkisalin lämpiön pilarit 1:5, 1:50 /7.12.1970 (AAA)193 Muistio. Suunnittelukokous 65 / 19.12.1970 (HKRVA)

K o n s e r t t i s a l i n k a t o n a k u s t i s i a l i u k u l u u k k u j a .Kuva R i cha rd E inz i g . (FTA)

35

Kamarimusiikkisali ja siihen liittyvät tilat

Porras B

Kamarimusiikkisaliin johtava porras B sijaitsee rakennuksenlänsisivulla. Portaan välitasanteella on lämpiön lattiatasosta läh-tevä korkea ikkunaseinä, jonka kautta lämpiöstä on näkymäkohden Kansallismuseon tornia. Lisäksi tilaan lankeaa ylävalokookkaiden, pitkänomaisten kattoikkunoiden kautta.Kamarimusiikkisalin lämpiö avautuu portaalta kohden piazzaa,josta sen erottaa valkoiseksi maalattu, kangaspintainen siirto-seinä.

Kamarimusiikkisalin lämpiö

Kamarimusiikkisalin vastaiset seinät ovat valkoiseksi maalattujaja rapattuja.189 Portaan B marmoriverhous jatkuu tilan päätysei-nälle, jota muuten peittää kokopitkä, kaksiosainen harmaa villa-verho.190 Ravintolan puoleisella puurakenteisella seinällä onalaosassa ovikorkeuteen yltävä punapyökkilevyverhous, ylä-osassa valkoiseksi maalatut puulevyt. Suora tarjoilutaso (pää-piirteittäin samanlainen kuten tarjoilutasot konserttisalin läm-piöissä) sijoittuu samaan linjaan lämpiön punapyökkiverhoillunseinän kanssa.

Kyyhkysenharmaan wilton-maton väri korostaa tilan yhteyttäpiazzaan. Valkoiseksi maalattu metallirasterikatto on taas sa-manlainen kuin ravintolatilojen alakatto. Kattovalaisimet ovatvariaatio piazzan ritiläpalkkien väliin sijoitetuista valaisimista;nämä valaisimet yhdessä portaan A purjekatoksen valaisimien

kanssa muodostavat muotokieleltään yhtenäisen valaisinryh-män. Kattoikkunoiden ylävaloefektiä vahvistavat pimeän aikaankattoikkunasyvennykseen sijoitetut huomaamattomat, valkoisetvalaisimet.

Kamarimusiikkisalin ovet sijoittuvat kulmittain lämpiöön.Kamarimusiikkisalin katsomojärjestelyistä johtuen toisen ovenedustalla on muutama, wilton-matolla päällystetty porrasaskel-ma. Pariovet ovat samanlaiset kuin konserttisalissa.

Kamarimusiikkisalin lämpiön kalustus koostuu mustista nahka-sohvista, joiden yhteyteen on sijoitettu matalia “apilapöytiä”.Ryhmä korkeita “apilapöytiä” sijoittuu tarjoilupisteen edustal-le.191

Kamarimusiikkisalin lämpiön ilmanvaihto toimii ritiläkaton läpi,joten tilassa ei ole näkyviä ilmanvaihtoasennuksia.Tarjoiluvälikön puoleisen seinälinjaan ja sille sijoittuvaan tilan ai-noaan pilariin (pyöreä betonipilari, joka on rapattu ja maalattuvalkoiseksi) liittyy tekninen yksityiskohta; pilarin kylkeen liittyyvalkoiseksi maalatulla teräspellillä verhoiltu sadevesiviemäri.Pilarin takana kulkevat vapaasti tilassa samaan tapaan verhoil-lut ilmanvaihtokanavat.192 Näiden ratkaisujen taustalla lienevätravintolatilojen ja kamarimusiikkisalin lämpiön välillä työmaa-ai-kana tehdyt väliseinämuutokset.193


P o r r a s B , n ä k y m ä k a m a r i m u s i i k k i s a l i n s i s ä ä n t u l o h a l l i s t a j aka i t een k i i nn i t y ksen yks i t y i s koh ta .

S i v u n a l a r e u n a s s a v a s e m m a l l a k a m a r i m u s i i k k i s a l i n s i s ä ä n -k ä y n t i j a y l e i s n ä k y m ä l ä m p i ö s t ä . K u v a t M a r i M a n n e v a a r a2004 .


Kamar imus i i k k i sa l i n l ämp iö . Kuva Rune Sne l lman 2004 .

37

Kamarimusiikkisali

Kamarimusiikkisali on mitoitettu 350:lle hengelle. Sen katsomolaskee kohti esiintymislavaa. Salin kaksi sisäänkäynti sijaitsevattilan takaosassa. Toiselle niistä on salin puolella porrasnousu,joka salista katsoen piiloutuu rapatun ja valkoiseksi maalatunseinän taa. Porrassisäänkäynnin yläpuolella on puurakenteinenalakatto.194 Esiintymislavan taustan muodostava betoniseinäaaltoilee vapaamuotoisesti. Seinien peruspinnat ovat rapattujaja valkoiseksi maalattuja.195 Niille on sijoitettu polveileviksi ken-tiksi valkoiseksi maalatuista puurimoista ja akustiikkalevyistävalmistetut akustiset elementit. Esiintymislavan taustaseinällesijoittuvaan puurimakenttään oli piilotettu kamarimusiikkisalinparvekekerrokseen sijoittuvan tarkkaamon ikkuna.Kamarimusiikkisalin lattiapinnat ja esiintymislava ovat itäsaksa-laista tammiparkettia. Käytäville ja käytävien porrasaskelmillesuunniteltiin ruskeaa wilton-mattoa kuten konserttisalissakin. 196

Ne kuitenkin toteutettiin kyyhkysenharmaina kuten lämpiöis-sä.197

194 Piirustus A 226 Kamarimusiikkisali, leikkauksia C-C / D-D/ E-E/ F-F / G-G1:50 / 16.2.1971 (AAA)Piirustus A225 Kamarimusiikkisali, katto ja leikkauksia A-A / B-B 1:50 /18.12.1970 (AAA)195 Kamarimusiikkisaliin kaavailtiin myös rappauksen päälle liimattavaa, lateksi-maalilla maalattua kangasverhoilua (Tampella N:o 10 oz), mutta käsittelystä il-meisesti luovuttiin.Helsingin Konserttitalo, Kamarimusiikkisalin maalattavat kangaspintaiset sei-nät. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto / Pirkko Söderman 24.11.1969 (AAS).196 Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojen päiväämättömätvärimallit (AAS).197 Värivalokuva vuodelta 1971, Kari Hakli. Signum 103378 (AAS)198 Piirustus A578 Kamarimusiikkisalin kupoli 1:10, 1:1 / 26.10.1970 (AAA)Piirustus A570 Kamarimusiikkisalin katto 1:50 / 21.12.1970 (AAA)Piirustus A387 Kamarimusiikkisali, orkesterin päällä oleva katto 1:20 /20.2.1970 (AAA)

Kamarimusiikkisalin katseenvangitsijat ovat kattoon ripustetut,katsomon yläpuolella leijuvat oregon -männystä valmistetutakustiset kattoheijastimet, “kupolit”, joiden pinta on lakattu him-meäksi. Heijastinelementit on ripustettu kamarimusiikkisalin kor-keiden betonikattopalkkien lomasta. Niiden väleihin on ripustet-tu valkoiset, yksinkertaiset kattovalaisimet (littera V36B).Valaisimien ja lämpimän oranssinpunaisten akustisten heijastin-elementtien yhteisvaikutus etäännyttää salin varsinaisen katto-pinnan ja palkit huomaamattomasti taustalle. Esiintymislavanyläpuolella kattopinta muodostuu valkoiseksi maalatuista beto-nikuorista, joiden pitkiin ja kapeisiin syvennyksiin (3kpl) on sijoi-tettu rivistö valaisimia.198


K a m a r i m u s i i k k i s a l i n e s i i n t y m i s l a v a . K u v a E e r oVenho la (FTA)

O r e g o n m ä n t y i s e n k a t t o h e i j a s t i m e n p o i k k i l e i k k a u sja r i pus tus ka t t oon . P i i r us tus A578 (AAA)

K a m a r i m u s i i k k i s a l i n a k u s t i s e n s e i n ä v e r h o u k s e n

de ta l j i . P i i r us tus A407 (AAA)

38

Kamarimusiikkisalin katsomon tuolin muoto on pääpiirteissäänsamanlainen kuin konserttisalin katsomon istuimen, mutta ver-hoilu toteutettiin ilman nahkavahvikkeita.199 Tuolien verhoilukan-kaaksi valittiin Metsovaaran punainen villakangas.

Kamarimusiikkisalin IV-ratkaisu on samankaltainen kuin kon-serttisalissa. Ilmanvaihdon kanavat kulkevat salin lattian alla jasisäänpuhallus on järjestetty tuolirivien alta messinkisten lattia-säleikköjen kautta.

199 KORA esityslista ja pöytäkirja 53/ 1.9.1970 (HKRVA)


Kamar imus i i k k i sa l i . Kuva Ee ro Venho la (FTA)


Ravintolan sisääntulohalli, porras C ja salikerroksen ravintolasalit

Ravintolan sisääntulohalli ja vaatehalli

Ravintolan sisääntulohallia 101 erottaa sisääntulokerroksenmuista aulatiloista pronssiprofiililasiseinä. Tilan avautumista ka-marimusiikkisalin sisääntulohalliin on mahdollista säädellä ver-hojen avulla. Verrattuna viereisiin sisääntulohalleihin ravintolansisääntulo- ja vaatehalli on tilallisesti intiimi. Tilassa on käytettyMannerheimintien puoleisen tuulikaapin yhteydessä seinäver-houksena punapyökkiä200, jota on käytetty myös vaatesäilytyk-sen kalusteissa.201 Samoin tilaan avautuvien kokoushuoneidenpariovet ovat punapyökkiä. Ravintolatiloihin johtavan portaan Caskelmat on päällystetty pehmeällä, vaaleanruskealla villanuk-kamatolla. Muuten tila vastaa ratkaisuiltaan sisääntulohalleja120 ja 130; katoissa on valkoinen metallisäle, terassille johtavantuulikaapin yhteydessä seinäverhouksena musta keramiikka-sauva ja lattiat ovat travertiinia. Pieni materiaalien ja värien va-riaatio antaa ravintolan sisääntulohallille muihin aulatiloihin ver-rattuna oman erityisluonteen, joka liittää sen tiiviisti ravintolatilo-jen kokonaisuuteen.

Vaatesäilytys sijoittuu sisääntulohallin keskelle. Se koostuu nel-jästä naulakosta, joista yhden toiselle puolelle on sijoitettu peilija peilihylly. Naulakoiden näkyvät päädyt on toteutettu lakatusta

Porras C ravintolan sisääntulohallista 101 ravintolaanpunapyökkisäleestä, joiden välikappaleet ovat muotoiltuja.202

Päädyt muodostavat yhtenäisen seinämän kokoushuoneiden107-109 sisäänkäyntien suuntaan. Vaatesäilytyksen kohdalla ti-lan toiminnallista jakoa on painotettu käyttämällä alakatossa eri-tyyppistä valaisinta kuin aulan muissa osissa. Naulakoiden ylä-puolella käytetty yksinkertainen, lieriönmuotoinen, valkoinenpintaan asennettu valaisin (littera V11); muuten kattovalaisimetovat Finlandia-talon yleisön aulatiloissa käytettyä tyyppiä (litteraV6).

Sisääntulohallin muuhun kalustukseen kuuluvat tilaan liittyvienyleisön wc-tilojen edustalle, varsinaisilta kulkuväyliltä syrjään si-joitetut puhelinkopit. Wc-tilojen edustalla ja puhelinkoppien yh-teydessä kattovalaisimet ovat kattoon upotettuja, pyöreitä mes-sinkikehävalaisimia (alakattopiirustuksissa litterat V21 ja V22).

Ravintolan sisääntulo- ja vaatehalliin liittyy toiminnallisesti kaksiporrasyhteyttä. Toinen on yleisöporras C, toinen salikerroksenravintolatilat ja sisäänajokerroksen ravintolan varasto- ja so-siaalitilat yhdistävä kierreporras Q. Kokoushuoneiden 107-108toimintaa varten kierreportaan Q yhteyteen oli sijoitettu tarjoilu-tila ja varasto.203

200 Piirustus A421 Seinäpiirustus, ravintolan sisääntulohalli 101 1:50 /28.8.1979 (AAA)Piirustus A551 Seinäpiirustus, ravintolan sisääntulohalli 1:50 / 28.8.1970(AAA)Piirustus A552 Punapyökkiseinädetaljeja ravint. sis.tulohalli 1:1 / 28.8.1970(AAA)201 Piirustus sign. 46/2993 (AAA)Piirustus sign. 46/3000 (AAA) 202 Vastaava välikappaleen muotoilu esiintyy myös punapyökkisälealakatondetaljeissa, jotka kuitenkin toteutettiin yksinkertaisempina suorina välikappa-leina. 203 Tilat purettiin kongressisiiven rakentamisen yhteydessä, nykyisin niidenkohdalla on yhteys nivelkäytävän kautta kongressisiiven vaatehalliin.Tarjoilutilan 105 pintamateriaalit olivat yksinkertaisia; katto valkoiseksi maa-lattua puulevyä, lattia linoleumiia, rapatut seinät valkoiseksi maalattuja. Tilankalustuksena oli Aallon toimistossa suunniteltu, punapyökkiviilutetuista le-vyistä ja valkoisesta laminaatista valmistettu taso ja kaapistot. Tarjoilutilanvalaisinlittera on alakattopiirustuskissa V21. Helsingin Konserttitalon Rakennusselitys 1.7.1968. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto. (AAS) Piirustus sign. 46/2816 (AAA)

Rav in to l an vaa teha l l i . Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004 .

Vaa teha l l i n punapyökk i ve rho i l l un se i nän de ta l j i . P i i r us tus A552 (AAA)

Po r ras vaa teha l l i s t a r av i n t o l an t i l o i h i n . Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004 .

Vaa teha l l i nau lakon de ta l j i . P i i r us tus s i gn . 46 -3000 (AAA)


R a v i n t o l a n h i l l i t t y ä e l e g a n s s i a1 9 7 0 - l u v u l t a . Ta u s t a l l a a v o i m e ns i i r t ose i nän t akana näkyy r av i n t o -l an kab ine t t i j a sen vaa lea l l a kan -k a a l l a v e r h o i l l u t t u o l i t . Va l o k u v aOtso P ie t i nen & Co (FTA)

Ravintolasalit

Ravintolasaleja on yhteensä kolme, ja ne liittyvät toisiinsa kor-keiden liukuseinien välityksellä. Tilat on mitoitettu noin 300 hen-gelle.

Salit on mahdollista liittää yhtenä avoimena huonetilana piazzanjatkoksi. Kokonaisuutta on tarkasteltava kahdesta lähtökohdas-ta; sekä pitkänomaisena hallina että intiimimpinä erillistiloina.Pienintä saleista kutsutaan kabinetiksi, ja se on mahdollista sul-kea muiden tilojen yhteydestä ovilla. Keskimmäinen saleista onsuurin. Toiminnallisesti keskimmäinen ravintolasali ja kabinettiliittyvät yhteen, sillä porrasyhteys C liittää ne suoraan omaanyleisösisäänkäyntiin. Lähinnä piazzaa sijaitseva ravintolasalitoimii luontevasti piazzan jatkona. Tila kulki työpiirustuksissa pit-kään kahvion nimellä, mitä käyttöä varten sinne oli myös tarkoi-tus sijoittaa kiinteä tarjoilutiski.204 Sali kuitenkin toimi alusta läh-tien asiakasravintolan osana. Kamarimusiikkisalin lämpiö jää ra-vintolan asiakastilojen länsipuolelle. Tilojen väliin suunniteltiinrakennustyömaan aikana väliseinillä erotettu tarjoiluvälikkö.205

Keittiön tilat ja porrasyhteys alempiin kerroksiin sijaitsevat kabi-netin länsipuolella.

Ravintolasalien lattian wilton-mattojen väri on lämpimän kullan-ruskea. Alakattojen materiaali on valkoiseksi maalattu teräsritilä.Tilojen seinäpintojen väri on pääosin valkoinen, mutta kamari-musiikkisalin lämpiön ja ravintolasalien välisellä puurakenteisel-la seinällä on käytetty osittaisena verhoiluna punapyökkiä.206

Idänpuoleinen ikkunaseinä on jatkoa piazzan korkealle ik-kunaseinälle. Ravintolasalien kohdalla ikkunapilarien eteen onsijoitettu lakatusta punapyökistä rakennettu pehmeälinjainen ik-kunapenkki.207 Korkean ikkunaseinän halki kulkee poikittain pu-napyökkinen verholauta.208

Ravintolasalien detaljit jäsentävät pitkänomaista tilaa osiin.Kamarimusiikkisalin lämpiön vastaiselle seinälle sijoitettu puna-pyökkilevyverhous porrastuu kohti piazzan korkeaa tilaa.

Porrastuvalla osalla levyverhouksen saumoissa on pinnasta irtikiinnitetty pyöreä punapyökkirima, joka korostaa voimakkaastilevyjen rytmiä. Punapyökkiverhous laskee seinällä ovikorkeu-teen, ja matalammalla osalla höylätyn punapyökkilistan poikki-leikkaus on samanlainen kuin seinän toisella puolella kamari-musiikkisalin lämpiössä.209 Vastaavaa rytmiä ravintolasaleihinmuodostavat myös viherkasveja varten kattoon ja seinille vara-tut istutusastiat ja telineet. Kahdessa suuremmassa ravinto-lasalissa kattoon on sijoitettu levymäiset, valkoiseksi maalatutistutusastiat; neljä piazzan puoleiseen saliin, kuusi keskimmäi-seen saliin. Vastaavasti ikkunapilareiden yhteyteen on sijoitettuikkunalaudan päälle istutusastioita, joista köynnöskasvit verso-vat ylöspäin valkoiseksi maalattujen metalliputkien varaan.Keskimmäisen ravintolasalin päätteenä on kabinetin siirtosei-nän koteloa vasten sijoitettu teline köynnöskasveille ja lattiallaistutusastiat. Kaikkien liukuseinien ollessa auki viimeisen taus-taseinän muodostaa kabinetin kokonaan köynnöskasveilla istu-tettu takaseinä. Kabinetin tarjoilutilaa vasten sijoittuvalla seinäl-lä on kenttänä valkoiseksi peittomaalattu puurimaverhous210,muutoin seinät ovat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja.211

Kabinetin ovi on ääntä eristävä, punapyökkipintainen pariovi.

Ravintolan valaistus on tunnelmallinen. Ikkunaseinällä on pöy-tien yläpuolella valkoiset riippuvalaisimet, joiden messinkinenalapinta heijastaa pöydille lämpimän valon. Ravintolan varsinai-set yleisvalaisimet ovat kattoon upotetut, suorakaiteen muotoi-set kookkaat erityisesti ravintolan tiloihin suunnitellut valaisi-met.212 Tarjoiluvälikön katossa on pyöreät, kolmella sisäkkäisel-lä messinkikehällä varustetut uppovalaisimet (littera V20A).


204 Kahvion 201 tarjoilutiski jää pois ja kamarimusiikkisalin lämpiön tiskin sijoi-tusta joudutaan siirtämään tulevan siipirakennuksen johdostaSuunnittelukokous 63/11.11.1970 (HKRVA)205 Piirustus A614 Ravintolan ja kamarimusiikkisalin lämpiön välinen seinä.Muutospiirustus 1:50 / 25.2.1971 (AAA)206 Piirustus A727 Ravintola, katto ja takaseinä, köynnöskasvit 1:50 / 8.9.1971(AAA) 207 Piirustus A389. Ikkunapenkki no 1, 1:1 / 22.6.1970 (AAA)208 Piirustus A708 Ravintolan ikkunan verhotanko 1:1, 1:20 / 27.5.1971209 Piirustus A653 Ravintolan paneeliseinien punapyökkidetaljit 1:1 / 2.2.1971(AAA) 210 Seinäverhouksen höylätyn riman detalji on samanlainen kuin harjoitussalis-sa. Piirustus A442 Ritiläseinän detaljit (ravint., harj.sali) 1 :1 / 15.12.1969 (AAA)Piirustus A428 Seinäpiirustus, ravintolan kabinetti 1:50 / 15.12.1969 (AAA)211 Piirustus A630 Ravintolan seinäpiirustus (kokonaisprojektio) 1 :50 /7.12.1970 (AAA)212 Valaisimen littera alakattopiirustuksissa on V4.

Rav in to l an i k kunase inä . P i i r us tus A728 (AAA)

R a v i n t o l a n j a k a m a r i m u s i i k k i s a l i n v ä l i s e n s e i n ä n p u n a -pyökk i ve rho i l un de ta l j i . P i i r us tus A623 (AAA)

Rav in to l asa l i en se i näp ro j ek t i o , kamar imus i i k k i sa l i n l äm -p iön vas ta i nen se i nä . P i i r us tus A630 (AAA)

Ravintolasalien sisustus suunniteltiin Aallon toimistossa yksi-tyiskohtaisesti. Kalustussuunnittelun ohella muun muassa as-tiastot ja kattaustekstiilit valittiin arkkitehtitoimistossa.213

Ravintolan sisustuksen värivalinnoilla korostettiin edelleen kabi-netin muista saleista eroavaa luonnetta. Kahdessa suuremmas-sa ravintolasalissa ikkunaverhot oli sävytetty skaalaan valkoi-nen -harmaa -musta.214 Ravintolan tuolityyppi oli Artekin mallis-ton käsinojallinen nojatuoli numero 46. Verhoilukankaat olivatTekstiilitoimisto Kirsti Ilvessalon toimittamia erikoiskudottujakankaita. Tuolien varakankaiden tilauksen käsittelyn yhteydes-sä mainitaan, että ravintolan tuoleissa käytetyt kangaslaadut oli-vat “norsunharmaa pomssi” ja “vaalea panama”.215

Tummanharmaalla verhoiltuja tuoleja käytettiin kahdessa suu-remmassa ravintolasalissa, joissa niiden väritys liittyi harmaasä-vyisiin ikkunaverhoihin. Ravintolasalin ja piazzan välillä on ään-tä eristävä verho, joka siirtoseinän ollessa suljettuna sijoittuu ra-vintolan puolelle. Verho on kaksipuolinen; karkeapintainen rus-kea pinta sijoittuu ravintolasalin puolella, toisella puolella onharmaa sileäpintainen kangas.216 Kabinetin tuolit oli puolestaanverhoiltu vaalealla kankaalla. Ravintolan kabinetin erikoisverhot(5 kpl) tilattiin Tekstiilitoimisto Greta Skogster Oy:ltä.Arkkitehtitoimisto tarkisti tilauksen jälkeen verhosuunnitelmaasiten, että kaikki verhot tulivat kohokuvioinniltaan erilaisiksi.217

Sisustuksista vastanneen Pirkko Söderholmin muistikuvan mu-kaan myös kabinetin verhot olivat vaaleat.

Ikkunaseinälle keskimmäiseen ravintolasaliin sijoitettiin siirreltä-vä esiintymiskoroke.218

Piirustus sign. 46-3200 (AAA)213 “Hesperian puiston valkea linna”Maija-Liisa Peltonen. Päiväämätönlehtileike (FTA)214 Puhelinkeskustelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman215 KORA esityslista 77/22.6.1971 (HKRVA)216 Ravintolan ja piazzan värisen verhon kankaat ovat BITCO:n standar-dikankaita; Fleuert Jaspé, väri 47 Elephant, vuorikangas Lancaster twill.KORA esityslista 83/ 12.10.1971 (HKRVA)217 KORA esityslista ja pöytäkirja 81/14.9.1971 (HKRVA)218 Piirustus A747 Ravintolan esiintymiskorokkeet 1:20, 1:1 / 21.10.1971


R a v i n t o l a s a l i e n k a t t o o n k i i n i t e t t ä v ä t k u k k a l a a t i k o t .P i i r us tus A 726 (AAA)

Rav in to l an i k kunase inän ka l us tus ta . P i i r us tus s i gn . 46 -2754 (AAA)

219 Piirustus sign. 46/2883 (AAA) Piirustus A 385 Toimistojen 112-115 väliset lasiseinät 1:50, 1:1 / 28.10.1969(AAA)220 Piirustus sign.46/3096 (AAA)221 Piirustus sign. 46/2882 (AAA)222 Piirustus A 542 Pintavalaisin V25 informaatiokeskus 1:1 / 18.7.1970(AAA)223 Sisääntulokerroksen valoverhot olivat ilmeisesti Greta SkogsterTekstiilitoimisto Oy:n toimittamaa tehdasvalmisteista kangasta (“Cotil”A/J31).Helsingin Konserttitalo / Verhokangasluettelo 18.3.1971. TekstiilitoimistoKirsti Ilvessalo. (AAS)Verhot, sisääntulokerros. 16.12.1970 (AAS) 224 Piirustus A 716 Informaatiokeskuksen ilmoitustaulu (AAA)

43

Informaatiokeskus 112 - 115

Informaatiokeskus sijaitsee konserttisalin ja kamarimusiikkisalinsisääntulohallien itäsivulla. Sen erottavat sisääntulohalleistapronssiprofiililasiseinät; sileäksi rapatulla ja valkoiseksi maala-tulla ulkoseinällä avautuvat terassille sisäpuolelta jalopuuprofii-leilla verhoillut metalli-ikkunat. Informaatiokeskuksesta on kaksipronssiprofiililasiovea sisääntulohalleihin.

Informaatiokeskuksen tilat muodostuvat pronssiprofiililasiseinil-lä toisistaan erotetuista avoimista toimistotiloista, joiden puna-pyökkiset asiakaspalvelutiskit on sijoitettu tiloja yhdistävän au-laan.219 Toimistoista huoneet 112, 113 ja 114 sisustettiin useam-man hengin toimistotiloiksi, huoneeseen 115 kalustettiin myö-hemmin työtila yhdelle hengelle.220 Tilojen lattiamateriaali onvaalea travertiinilaatta kuten sisääntulohalleissakin. Alakatotovat valkoiseksi maalattua erikoismetallisälettä.

Toimistoihin 112 ja 113 sijoitetuissa asiakaspalvelutiskeihin kuu-lui ylätaso, tilojen 114 ja 115 kalusteet ovat matalia.Asiakaspalvelutiskeihin oli sijoitettu kanavat laitteiden sähköve-doille. Ikkunaseinällä ikkunapenkkeihin liittyvät erilliset konekir-


Kokoustoimintaa varten suunnitellut tilat sisääntulokerroksessa; informaatiokeskus, kokoushuoneet 107-109 ja 135

joitustasot ja työpöydät. Ikkunapenkin ja konekirjoitustason väli-selle seinäosuudelle on sijoitettu sähkökotelo, jonka etulevy onverhoiltu punapyökkiviilutetulla levyllä.221

Informaatiokeskuksen kattovalaisimet ovat pitkän lasiväliseinänedustalla ja asiakaspalvelutasojen kohdalla valkoisia, lieriön-muotoisia pintaan asennettuja kattovalaisimia (littera V13).Toimistopöytien yläpuolella ikkunaseinän edustalla kattovalaisi-met ovat kaksiosaisia riippuvalaisimia (littera V25)222.

Informaatiokeskuksen sisääntulohallien vastainen lasiseinä onvarustettu tilan puolella valoverhoilla223, joten tila on mahdollistarauhoittaa yleisön vilinästä. Myös toimistojen lasiväliseinillä oliverhot. Informaatiokeskuksen pitkälle lasiseinälle, sisääntulo-hallin puolelle on sijoitettu kaksi ilmoitustaulua, joiden rakenteetovat patinoitua messinkiä (pronssia) ja kiinnityspinta kangasta,ja joihin liittyvät kokonaisuuteen suunnitellut ilmoitustauluvalai-simet.224

I n f o rmaa t i okeskuksen ka l us te t t u poh jap i i r r os . P i i r us tus s i gn . 46 /2884 (AAA)

I n f o r m a a t i o k e s k u k s e n t o i m i s t o t i l o j e n k o n e k i r j o i -t u s t a s o j a t y ö p ö y t ä . P i i r u s t u s s i g n . 4 6 / 2 8 8 2(AAA)

I n f o r m a a t i o k e s k u k s e n a s i a k a s t a s o nle i k kaus . P i i r us tus s i gn . 46 -3029 (AAA)


Kokoushuone 135 (Aurora-sali)

Kokoushuoneen ikkunat avautuivat Töölönlahden puoleiselle te-rassille. Tilaan oli kaksi sisäänkäyntiä; toinen tuulikaapin välityk-sellä terassille, toinen konserttisalin sisääntulohalliin 130.Kokoushuoneen tila muodostui kahdesta osasta, joita erotti toi-sistaan terassille johtava tuulikaappi.225 Tilan rapattu ja valkoi-seksi maalattu takaseinä on kaareva. Sivuseinillä on punapyök-kilistoitetut, maalatut kangaspaneelit.226 Huoneessa on vino kat-to, sillä tila sijoittuu konserttisalin katsomon alapuolelle.Alakatossa vuorottelevat punapyökkisäle- ja punapyökkiviilutet-tujen levyjen kentät. Katossa on huoneen keskivaiheilla pieni ta-soero, jonka suojiin on sijoitettu poistoilmanvaihto.227 Kattoon si-joitetut valaisimet ovat samaa mallia kuin harjoitushuoneessa137 ja 138 käytetyt, mutta maalattu paremmin punapyökkiin so-pivilla ruskean sävyllä.228

Huoneen 135 ikkunapenkit ovat keraamista laattaa.229 Ikkunatovat sisäpuolelta punapyökillä päällystettyjä metalli-ikkunoita,ikkunoiden yläpuolella on koko seinän pituudella verhokotelovalkoiseksi maalatusta puulevystä. Villanukkamattolattioidenväri on tummanruskea.230 Tuloilma puhalletaan tilaan ikkunasei-nien edustalla olevista messinkisten lattiasäleikköjen kautta.231

Kokoushuoneen pariovi sisääntulohalliin 130 on äänieristettypunapyökkiovi, jonka ovilehdissä on urat.

Kokoushuone 135 , pä i väämä tön kuva Ee ro Venho la (FTA)Kuva o te t t u ennen t e rass i sa l i n j a vä l i se i n i en r aken tam is ta .

225 Kokoushuoneen 135 tilamuutokset ks. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa- Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvulla”.226 Piirustus A425 Seinäpiirustus Kok. huone 135, harj. huoneet 137-138 1:50 /15.12.1969 (AAA)227 Teknillisen neuvottelun (35/22.10.1969) yhteydessä mainitaan LVI-suunnit-telijan ja arkkitehdin sopineen, että kokoushuoneen 135 poistoilmanvaihto to-teutetaan ilman poistoventtiilejä. Muistio. Tekninen neuvottelu 35 / 22.10.1969 (HKRVA)Piirustus A656 kokoushuoneen 135 alaslaskettu katto1:50, 1:1 / 20.1.1971(AAA)Helsingin Konserttitalo. Ilmanvaihto- ja jäähdytys, sisääntulokerros 1:50 TRO708 1+J 12 / 12.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor. (PiirustuskopioKontermo Oy/Veli Niskanen) 228 KORA:n pöytäkirjoista löytyy maininta Valaisinpajan tarjouksesta maalataison kokoushuoneen kattovalaisimet (no 8) paremmin taustaan sopivalla sävyl-lä. KORA esityslista 83/12.9.1971(HKRVA)229 Piirustus A396 Ikkunapenkki no 5 / 17.6.1970 (AAA)230 Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé -mattojen päiväämättömätvärimallit (AAS)231 Muistio. Tekninen neuvottelu 53 / 1.4.1970 HKRVA)Helsingin Konserttitalo. Ilmanvaihto- ja jäähdytys, sisääntulokerros 1:50 TRO708 1+J 12 / 12.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor. (PiirustuskopioKontermo Oy/Veli Niskanen)

Kokoushuoneen 135 s i vuse inän p ro j ek to . P i i r us tus A425 (AAA)

Kokoushuoneen a l aka t t o . Y l hää l l ä o i kea l l a punapyök i s t ä va lm i s -t e t un a l aka t t ove rhouksen de ta l j i . P i i r us tus A656 (AAA)

Kokoushuone 135 vuonna 1973 , poh jo i spää t y. Va lokuva P. Aa l t onen (FTA)


Kokoushuoneet 107-109

Kokoushuoneet 107, 108 ja 109 sijoittuvat ravintolan sisääntu-lohallin 101 yhteyteen rakennuksen itäsivulle. Niiden ikkunataukeavat terassille. Kaikki kolme kokoushuonetta vastaavatpääpiirteittäin ilmeeltään suuren kokoushuoneen 135 materiaali-ja värimaailmaa. Katot, ikkunalaudat ja ovet ovat punapyökkiä,lattioilla on tummanruskea villanukkamatto. Seinät ovat valkoi-seksi maalattuja, rapattuja tiiliseiniä. Kokoushuoneissa 108 ja109 (pienet kokoushuoneet) ovelta katsoen oikeanpuoleisellesivuseinälle on asennettu punapyökkilistoitettu kangaspaneeli,tiloista suurimmassa (kokoushuone 107) kangaspaneeliverhouson sijoitettu kahdelle seinälle huoneen nurkkaan.232

Kattovalaisintyyppi on päärakennuksessa vain näissä kolmessatilassa käytössä oleva kartiomainen valaisin, joita on huoneisiinsijoitettu kolmeen riviin.

Kokoushuone iden 107 - 109 ka t t ova -l a i s i n . Kuva P i r j o Hyy t i ä i nen .

232 Piirustus A420 Seinäpiirustus kokoushuoneet 107, 108, 109 1:50 /22.9.1970 (AAA)

Kokoushuone i t a va r t en suunn i t e l t u ho l kk i -j a l kapöy tä . P i i r us tus s i gn 46 -2957 (AAA)


Henkilökunnan sisäänkäynti 159 ja käytävä 161

Henkilökunnan sisäänkäynti sijoittuu Finlandia-talon pääraken-nuksen pohjoissivulle sisääntulokerrokseen. Varsinaisen eteis-hallin yhteydessä on puhelinkeskuksen ja vahtimestarien tila,josta on yhteys käytävän 161 välityksellä porrashuoneisiin F jaG. Käytävä 161 toimii orkesterin sisääntulokerrokseen sijoittu-vien tilojen (harjoitushuoneiden, instrumenttivaraston ja vaate-kaappihuoneiden) kulkuyhteytenä. Käytävältä on uloskäyntiTöölönlahden puoleiselle terassille. Henkilökunnan sisäänkäyn-nissä toteutuu vastaava liikenteellinen läpikuljettavuuden ideakuin yleisön käyttöön tarkoitetuissa sisäänkäyntihalleissakin.

Henkilökunnan sisäänkäynnin pääasiallisena seinämateriaalinaon musta, himmeälasitteinen keraaminen sauva, joka muodos-taa taustan eteistilaan sijoitetulle istuinryhmälle. Tilan pohjois-seinällä on yläikkuna kalusteryhmän yläpuolella.233

Sisäänkäynnin lattamateriaali on punainen 15x15 sintrattu laat-ta, alakatot ovat valkoiseksi maalattua puuritilää234, johon on so-vitettu upotetut pyöreät messinkiset kattovalaisimet.Puhelinvälittäjien ja neuvonnan taakse jäävä seinä on rapattu jamaalattu valkoiseksi; jalkalistat ovat tammea. 235

Henkilökunnan sisäänkäynnin kiinteään kalustukseen kuuluvatpunapyökkiritiläseinäinen naulakko ja kaluste yleisöpuhelimel-le.236 Tilaan sijoittui myös matala tiski puhelinvälityskeskukselleja neuvonnalle.237 Puhelinkeskuksen ja neuvonnan välille sijoit-tui kangaspintainen sermi.238 Muuhun varustukseen kuuluvatpuhelinkalusteen viereiselle, mustilla keramiikkasauvoilla pin-noitetulle seinälle sovitettu peili ja harjoitussaliin johtavan ovenviereen sijoitettu ilmoitustaulu. Istuinryhmän yhteyteen on sei-nälle sijoitettu kello.239

Käytävä 161 on jatkaa henkilökunnan sisäänkäyntihallin tilaa;seinät on hienorapattu ja maalattu valkoiseksi, alakattona onvalkoiseksi maalattu puuritilä, lattia on punaista yksiväristä lino-leumia240, jalkalistat tammea. Konserttisalin permannon alapuo-lelle sijoitetun instrumenttivaraston lattiakoron takia käytävälläon yhteensä kolme porrasjuoksua, joiden askelmat ovat laatoi-tettuja.241 Portaiden yhteydessä seinillä on käsijohteet patinoituamessinkipyöröputkea. Tilan materiaalit ja detaljointi edustavatorkesterin ja Finlandia-talon henkilökunnan yhteisille tiloille tyy-pillisiä ratkaisuja.

Henkilökunnan ja orkesterin tilat

233 Irtokalusteiden järjestelyihin liittyvät tiedot sisustuspiirroksesta AS 3/Rakennuttaja kalustehankinta.Piirustus sign. 46/2788 (AAA)234 Puuritiläalakattojen maalauksen kiiltoaste on himmeä. Ritilän taustalle onkiinnitetty valkoinen kangas. Puusäleet ovat profiloituja; niiden kulmiin onhöylätty urat. Alakattotyyppiä on käytetty pääosin orkesterin tiloissa, muttamyös hallinnon toimistohuoneissa (jotka nekin osoitettiin alun perin orkeste-rin hallinnon käyttöön).Muistio. Tekninen neuvottelu 77 / 4.11.1970 (HKRVA)Muistio. Tekninen neuvottelu 86 / 20.1.1971 (HKRVA)235 A 426 Seinäpiirustus Henkilök. sis. tulohalli 159 1:50 / 22.9.1970 (AAA) 236 Piirustus sign. 46/2871 (AAA)237 Piirustukset sign. 46/2870 ja 46/3114 (AAA)238 Kangas on piirustuksen mukaan Someron kutomon “Villanova 108”, jakäytössä myös tason etupinnassa. Piirustukset sign. 46/2870 ja 46/3114 (AAA) 239 A 426 Seinäpiirustus Henkilök. sis. tulohalli 159 1:50 / 22.9.1970 (AAA) 240 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)241 KORA esityslista 43 / 10.3.1970 (HKRVA)242 Akustiikkalevy (rakennusselityksessä kattotyyppi K11) tarkoittaa “Lautex”

Henk i l ökunnan s i säänkäynn in poh jap i i r r os . P i i r us tus s i gn . 46 -2871 (AAA)

Vah t imes ta r i n t i s k i n l e i k kaus . P i i r us tus s i gn . 46 -2870 (AAA)

-tuotemerkillä myytyä, rei´itettyä alakattokasettia. Kasetit liittyvät toisiinsa hius-saumoin. Piirustus A344 Akustiikkalevyalakattojen, ravintolakeittiön alakaton ja maalatunpuulevyalakaton detaljit 1:1 / 28.5.1970 (AAA)Muistio. Tekniset neuvottelut 69 / 9.9.1970 ja 70 / 16.9.1970 (HKRVA) 243 Muistio. Suunnittelukokous n:o 52 / 29.4.1970 (HKRVA)244 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970. (AAS)


Porrashuoneet D, E, F ja G

Henkilökunnan ja orkesterin käytössä olevat porrashuoneet onpäärakennuksessa käsitelty yhtenäisellä tavalla.Porrashuoneiden seinät ja porrassyöksyt ovat teräsbetonira-kenteisia, samoin syöksyjen väliin jäävä kaide. Kaide ja seinäton rapattu sileäksi ja maalattu valkoiseksi lateksimaalilla.Porrassyöksyjen alapinnat on käsitelty vastaavalla tavalla.Porrashuoneissa on tavallisesti käytetty porrastasanteiden ala-kattona valkoiseksi polttomaalattua 400x400mm kokoista me-tallikasettia, “akustiikkalevyä”242, mutta porrashuoneissa onmyös sileäksi rapattuja ja valkoiseksi maalattuja kattopintoja(esimerkiksi portaiden ylä- ja alatasanteiden katot).

Porrasaskelmat ja välitasanteiden lattiat ovat punaista 150 x150 x 10 kokoista Pukkilan sintrattua lattialaattaa. Jalkalistatovat asiakirjojen mukaan tammea, kuten myös porrasaskelmienaskelkulmalistat. Kaiteeseen ja seinille sijoitetut käsijohteet ovatpyöreäksi höylättyä, lakattua tammea, käänteet ja taitteet mes-sinkiputkea. Käsijohteen kiinnikkeet ovat “pronssia” (messinki).

Porrashuoneiden ovet ovat pronssiprofiileilla päällystettyjä te-räsrunkoisia tunnin palo-ovia, joiden lasituksena on käytetty rau-talankalasia. Ovissa on pronssivetimet (vedin B, suoraan ovi-lehteen kiinnitetty “Rautatalo” -vetimen variantti). Eniten käyte-tyissä porrashuoneen ovissa (kuten porrashuoneessa F or-kesterilämpiöön johtavissa porrashuoneen ovissa) on piilosulki-jat, muuten heloitukseen kuuluvat tavanomaisemmat messinki-set ovipumput.

Porrashuoneisiin jäi sisäänajokerroksessa porrassyöksyn allesuunnitelmissa käyttämätön tila, johon rakennuttajan toivomuk-sesta suunniteltiin ylimääräiset säilytyskomerot.243 Näiden ovetovat tavallisia, harmaaksi peittomaalattuja puuovia, joiden veti-met ovat messinkisiä lankavetimiä.

Y l l ä näkymä po r rashuoneen D vä l i t a san tee l l e .V i e ressä po r rashuone i ssa käy te t t y va l a i s i n t yypp i ( l i t t e ra V 10 )Va lokuva t Ma r i Mannevaa ra j a P i r j o Hyy t i ä i nen 2004

245 Piirustus sign. 46/3045 (AAA)246 Piirustus sign. 46/2966 (AAA)247 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970. (AAS)248 KORA esityslista ja pöytäkirja 38 / 30.12.1969, Suunnittelukokous 45 /21.1.1970 (HKRVA)

Orkesterisoittajille osoitettuja pukuhuoneita on yhteensä kah-deksan; neljä kummallakin puolella huonerivistön keskelle sijoi-tettuja pesu- ja wc-tiloja. Pukuhuoneeseen on tavallisesti sijoi-tettu pukukaapit kahtakymmentä soittajaa varten; suunnitelmis-sa yhdessä erikseen naisille osoitetussa pukuhuoneessa (147)kaappeja on kuitenkin kuusitoista. Muun kalustuksen muodosta-vat peili ja valaisin, naisille varatussa huoneessa myös leveä,matalalle sijoitettu peilihylly.246 Pukuhuoneiden lattiat ovat vihre-ää linoleumia.247 Huoneisiin päädyttiin työmaan aikana asenta-maan alakatot valkoiseksi maalatusta luja-levystä, vaikka alunperin suunnitelmissa oli tarkoitus rapata kattopinnat.248

Kattovalaisimet olivat tyyppiä V13 kuten sisääntulokerroksen in-formaatiokeskuksessa. Huoneiden ovet ovat äänieristettyjä pu-napyökkiovia (littera OAP1).

49

Instrumentti- ja vaatekaappihuoneet, instrumenttivarasto

Orkesterin instrumenttivarasto, puku- ja pesuhuoneet sijoittuvatsisääntulokerrokseen konserttisalin alapuolelle. Tilojen kaarevatpohjamuodot ja instrumenttivaraston vino kattopinta ovat seu-rausta tilojen sijoituksesta. Tiloihin on yhteys porrashuoneestaE ja henkilökunnan sisäänkäynnin 159 jatkeena olevalta käytä-vältä 161.

Instrumenttivarasto ja sen yhteyteen sijoittuvat orkesterin pu-keutumis- ja peseytymistilat ovat materiaaleiltaan ja detaljoinnil-taan vaatimattomia käyttötiloja. Instrumenttivaraston lattia onpunaista, yksiväristä linoleumia244, vaatekaappihuoneiden edus-talle sijoittuvalle kaarevalle käytävälle 152 johtavat porrasaskel-mat ovat laatoitetut. Kattopinta, betoniseinät ja pilarit on maalat-tu valkoiseksi. Instrumenttivaraston keskelle sijoittuu konsert-tisalin flyygelihissi, joka yhdistää esiintymislavan sisäänajoker-roksen kalustovarastoon. Instrumenttivaraston kalustuksena onpilareiden väliin ja molemmin puolin flyygelihissiä tilan suoralleseinälle sijoitetut, soitinten säilyttämistä varten suunnitellut pöy-dät.245 Kaarevalla käytävälle, jonne pukuhuoneiden ovet avau-tuvat, on sijoitettu yksinkertainen, pitkä seinänaulakko.Valaistuksena ovat ovien viereen asennetut valkoiset seinäva-laisimet (littera V31).

Orkesterin tilat


K ä y t ä v ä n s e i n ä v a l a i s i nV31 . Kuva P i r j o Hyy t i ä i nen

Ty y p i l l i n e n v a a t e k a a p p i - j a i n s t r u m e n t t i h u o -n e . A l a k a t t o j a k a t t o v a l a i s i m e t e i v ä t o l e a l -kupe rä i se t . Kuva Ma r i Mannevaa ra

Ins t r umen t t i - j a vaa tekaapp ihuonee t . Poh jap i i r us tus j a se i nä -p ro j ek t i o t . P i i r us tus s i gn . 46 -2966 (AAA)


Harjoitussali 155 ja harjoitushuoneet 137 ja 138

Orkesterin varsinainen harjoitussali sijaitse instrumenttivarastonlänsipuolella. Sen ikkunat avautuvat Mannerheimintien puolei-sen sadekatoksen alle. Tila on korkea, sillä sen lattia sijoittuuvain muutaman porrasaskelman verran Instrumenttivarastonlattiakorkoa ylemmäs. Harjoitussalin kattopinta on osittain vino,ja sen korkeus ja pintamateriaalit vaihtelevat. Harjoitussalin ma-talin osuus, joka katot ovat sileitä, valkoiseksi maalattuja puule-vy- ja betonipintoja, sijoittuu vasten konserttisalin takaseinää.Korkean, vinon katon osuudella tilassa on valkoiseksi peitto-maalattu puurima. Tilassa on käytetty kahdenlaisia kattovalaisi-mia (litterat V13 (valkoinen lieriön muotoinen valaisin) matalallaosuudella ja V19A (upotettu pyöreä messinkivalaisin)korkealla).Korkean katon alakattoon on sovitettu lisäksi valkoiset, pyöreättuloilmaventtiilit. Seinät ovat pääasiallisesti rapattuja ja valkoi-seksi maalattuja, mutta konserttisalin vastainen matala takasei-nä on verhoiltu valkoiseksi peittomaalatulla puuritilällä (vastaa-valla kuin ravintolan kabinetissa käytetty). 249

Harjoitussalista on porrasyhteys henkilökunnan sisäänkäynnille,ja toinen kulkuyhteys instrumenttivarastoon ja porrashuonee-seen E. Salin ovet ovat äänieristettyjä, lakattuja punapyökkiovia,joiden pinnassa on pystysuorat urat. Vetimet ovat Finlandia-ta-loa varten suunniteltuja messinkivetimiä. Eteisaulaan 159 johta-va ovi on ääneneristyssyistä toteutettu kaksinkertaisena.Harjoitussalin lattiamateriaalina on lakattu tammiparketti. Tilanyhteydessä on kaksi pientä varastoa, joiden lattiamateriaali onpunainen linoleumi ja kalustuksena varastohyllyt.

Pienemmät harjoitushuoneet sijoittuvat käytävän 161 varrellerakennuksen itäpuolelle. Huoneet ovat pinta-alaltaan 26,5m2

(huone 138) ja 32m2 (huone 138) ja niiden huonekorkeus kas-vaa kohti ulkoseinää. Toinen harjoitushuoneista on ikkunaton,toisella harjoitushuoneista (137) oli ikkuna Töölönlahden puolei-selle katetulle terassille.250 Ikkuna oli kaksinkertainen, ja kar-mien välille jäi paksun seinärakenteen vuoksi ilmatilaa.

Ikkunapenkki oli laatoitettu mustilla keraamisilla laatoilla.251

Harjoitushuoneiden lattiat ovat punaista linoleumia, ja huonetilo-jen vinot katot valkoiseksi maalattua puurimaa kuten muissakinsisääntulokerroksen orkesterin käyttöön osoitetuissa tiloissa.Huoneiden seinät olivat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja beto-niseiniä, joilla oli osittain studioseinälevyverhous.252

Harjoitushuoneiden ovet ovat kaksinkertaisia, punapyökkiviilu-pintaisia ääneneristysovia kuten harjoitussalissakin. Ovien veti-met ovat messinkisiä erikoisovia varten suunniteltuja vetimiä(tyyppi Z), joita on käytetty myös harjoitussalin ääntä eristävissäovissa. Tiloissa on käytetty valaisimena valkoista, pintaan asen-nettua kattovalaisinta litteralla V8.

Harjoitushuoneessa 138 on lattiassa messinkiset säleiköt ilmansisäänpuhallusta varten. Huoneessa 137 tuloilmakanavat tehtiinerehdyksessä ikkunan alapuolelle seinään.253 Suojaksi raken-nettiin koko seinän mittainen kotelo valkoiseksi maalatusta kim-pilevystä, jonka taakse jäi ylös suunnattu tuloilmasäleikkö.254

Molempien huoneiden poistoilmakanavat sijaitsevat vastakkaintilojen välisellä seinällä.

249 A 427 Seinäpiirustus Orkesterin harjoitussali 155 1:50 / 22.9.1970 (AAA)A 442 Ritiläseinän detaljit (ravint., harj.sali) 1 :1 / 24.11.1970 (AAA)250 Tilanne ennen terassisalin rakentamista vuonna 1986, ks. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”251 Ikkuna levytettiin umpeen ilmeisesti terassisalin rakentamisen yhteydessävuonna 1986. Terassisalin puolella ikkuna säilytettiin. Ikkunapenkin musta ke-raaminen laatoitus näkyy lasin läpi. 252 A425 Seinäpiirustus Kok. huone 135, harj.huoneet 137-138 1:50 / 8.9.1970(AAA)A666 Harj. huoneen alaslaskettu katto 1:50 / 2.2.1971 (AAA)Nykyisin tilojen seinillä on valkoiseksi maalattu levytys ja punapyökkisäleestäja kangaspäällysteisistä levyistä valmistetut akustiset elementit.253 Muistio. Tekninen neuvottelu 71 / 11.11.1970 (HKRVA)

Har j o i t ushuone iden va l a i s i n V8Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004 .

H a r j o i t u s s a l i s s a ( j a r a v i n t o l a nk a b i n e t i s s a ) k ä y t e t y n a k u s t i -s e n , v a l k o i s e k s i m a a l a t u nse inäve rhouksen de ta l j i . P i i r us tus A 442 (AAA)

Ha r j o i t ushuone iden 137 j a 138 se i näp ro j ek t i o t .P i i r us tus A 425 (AAA)

Ä ä n i e r i s t e t t y p u n a p y ö k k i o v i O A P,m e s s i n k i v e d i n t y y p p i Z j a ä ä -n i e r i s t e t y n o v e n p i i l o s u l k i j a .Kuva t Ma r i Mannevaa ra 2004 .


Orkesterin lämpiötilat

Orkesterin lämpiötilat sijoittuvat salikerrokseen. Niihin sisältyvätvarsinainen orkesterilämpiö (244) ja ns. “naisten lämpiö” (246),sekä taiteilijakahvion toisella puolella kamarimusiikkisaliin liitty-vä orkesterinurkkaus. Tiloista on yhteys konserttisalin esiinty-mis- ja kuorolavoille sekä salin oikealta että vasemmalta puolel-ta portaiden välityksellä. Lämpiötilojen lattiat ovat keskiharmaata kierrenukkamattoa,255

alakatot valkoiseksi maalattua puuritilää. Orkesterilämpiöidenseinät ovat valkoiseksi maalattuja. Tilat ovat ikkunattomia; väli-ovet ovat pronssiprofiiliovia. Orkesterilämpiöiden valaisimet ovattyyppiä V9.

Muista lämpiötiloista hieman sivussa olevan naisten lämpiönlattiat ovat tummanruskeaa bouclé-mattoa.256 Valkoisiksi maa-latuilla, hienorapatuilla seinillä on osalla akustinen, valkoiseksimaalattu kangaspaneeliverhous, jonka pystysaumoissa onmuotoon höylätyt punapyökkilistat, katot ovat valkoiseksi maa-lattua puurimaa. Naisten lämpiössä käytetyn upotetun messinki-kehävalaisimen littera on V20A. Huoneessa on tammi-ikkunat jalakattu punapyökki-ikkunalauta (työselityksen tyyppi 2)257.

Orkesterilämpiöiden portaissa (oikea ja vasen) on mattopäällys-teiset askelmat. Alakatto on porrastettu valkoiseksi maalattupuusälekatto.258 Portaisiin aukeavat konserttisalin ovet ovatakustisesti erikoisrakenteisia punapyökkiovia OAP.

254 Piirustus A613 Etulevy, huone 137 1:5, 1:1 / 25.11.1970 (AAA) Nykyisinseinä on levytetty umpeen, ja tuloilmaventtiilit on sijoitettu suoraan seinäpin-taan.255 Helsingin Konserttitalo. Kierre- ja boucle-mattojen värimallit, päiväämätönluettelo (AAS)256 Helsingin Konserttitalo. Kierre- ja boucle-mattojen tupsumallit, päiväämätönluettelo (AAS)257 A430 Seinäpiirustus taiteilijahuoneet 1:50 / 22.9.1970 (AAA)258 Piirustus A563 Orkesterilämpiön portaan alakatto, vasen 1:20 / 11.9.1970Piirustus A564 Orkesterilämpiön portaan alakatto, vasen 1:20 / 11.9.1970

O r k e s t e r i l ä m p i ö ö n s u u n n i t e l t u p y ö r e ä h o l k k i j a l -ka i nen pöy tä . P i i r us tus s i gn . 46 -2951 (AAA)

Näkymä o r kes te r i l ämp iös tä . Va lokuva Ma r i Mannevaa ra 2004


Taiteilijakahvibaari 220 ja tarjoilutila 221

Henkilökunnan ja orkesterin virkistäytymistä varten suunniteltiinFinlandia-taloon taiteilijakahvio. Taiteilijakahvibaari sijoittuu or-kesterilämpiön ja kamarimusiikkisalin orkesterinurkkauksen vä-lille, ja tilasta on suora yhteys piazzalle. Taiteilijakahvibaarissaei ole ikkunoita; tila saa luonnonvaloa vain piazzalle aukeavienpronssiprofiili-lasiväliseinien kautta. Pintamateriaalit (alakatot,lattiapinnat ja seinät) vastaavat pääpiirteittäin orkesterin pää-lämpiöiden ratkaisuja. Tarjoilutilan muodostaa punapyökistä ra-kennettu selkeälinjainen tarjoilutaso, jonka yläpuolella olivat riip-puvalaisimet (valokuvista päätellen lempinimellä “käsikranaatti”kulkevat valaisimet punapyökkitason sävyyn sovitettuina).Tarjoilutilan takaseinällä on punapyökkiviilutettu seinäverhous;seinän taakse jää tarjoiluhissi ja porrasyhteys H parvekekerrok-seen sijoitettuun tarjoilukeittiöön.259 Tarjoilutilan lattia on laatoi-tettu.

259 Piirustus sign. 46/2919 (AAA)Piirustus sign. 46/2921 (AAA)Piirustus sign. 46/2974 (AAA)

Kuva o i kea l l a :Ta i t e i l i j a k a h v i b a a r i n t a r j o i l u t i s k i j ai lme i ses t i t ummaks i maa la tu t r i i ppu -v a l a i s i m e t . E r i t t e l e m ä t ö n l e h t i l e i k eF i n l a n d i a - t a l o n a r k i s t o n l e h t i l e i k e -kokoe lmas ta ( 1971 ) .

Kuva a l l a :Ta i t e i l i j a k a v i b a a r i n p u n a p y ö k k i s e nt a r j o i l u t i s k i n p r o j e k t i o . P i i r u s t u ss i gn . 46 -2921 (AAA)


Taiteilijahuoneet

Solistihuoneet, kapellimestarien ja konserttimestarien huoneetavautuvat taiteilijakahvioon ja orkesterilämpiön portaan (vasen)ylätasanteelle. Tilojen perusratkaisuun kuuluu huonekohtaisteneteis-, wc- ja pesutilojen vyöhyke, joka sijoittuu varsinaistenhuonetilojen ja taiteilijakahvion tilojen väliin. Taiteilijahuoneidentammi-ikkunat avautuvat Mannerheimintien suuntaan. Ikkunatvarustettiin vain verhoilla, sillä niiden ulkopuolella on julkisivus-sa valoa hajottava säleikkö.260

Kokonaisuudessa taiteilijahuoneiden sisustus jatkaa muiden or-kesterin käyttöön osoitettujen tilojen linjaa, mutta tilojen kalus-tukseen on kiinnitetty piirustusten määrästä päätellen tarkem-paa huomiota.261 Tilojen lattiamateriaali oli tummanruskeabouclé-matto (kuten hallinnon toimistohuoneissa); eteistilojenkatot ovat valkoiseksi maalattua, avosaumattua puulevyä, huo-netiloissa on valkoiseksi peittomaalattu puuritilä. Huonetilojenseinät ovat tavallisesti valkoiseksi maalatut, mutta tehosteena(tai mahdollisesti akustisista syistä) toiselle tilojen sivuseinistäon kiinnitetty valkoiseksi maalattu, punapyökkilistoilla viimeistel-ty kangaspaneeli. Lähinnä kamarimusiikkisalia sijaitsevissa so-listihuoneissa 223 ja 230 kangaspaneelin sijaan on käytetty avo-saumattua, valkoiseksi maalattua puulevyä.262

Taiteilijahuoneiden ovet eteistiloihin ja taiteilijakahvioon ovat pu-napyökkiä. Taiteilijakahvioon avautuvat ovet on suunnitelmissamerkitty palo-oviksi.

Taiteilijahuoneisiin liittyvien wc- ja pesutilojen lattiat ovat sintrat-tua 10x10cm koon punaista klinkkeriä, seinien laatoitus on val-koinen, alakattoina on valkoiseksi maalattu puulevy. Wc- ja pe-sutilojen varustus ja kalustus on tavanomainen; pieniin tiloihin eiole suunniteltu eritysratkaisuja. Pesualtaiden yläpuolelle on si-joitettu peili ja kapea peilihylly valkoista, punapyökillä reunalis-toitettua laminaattia. Muuna varustuksena ovat Arabian tehtai-den tuotantoon kuuluneet valkoiseksi emaloidut koukut ja saip-pua-astiat; niin ikään saniteettikalusteet olivat Arabian valmista-mia.263 Saniteettitilojen ovet ovat valkoisia laminaattiovia, joidenkarmit ovat jalopuuta. Karmilistoina on näissäkin ovissaFinlandia-talolle tyypillinen, muotoon höylätty punapyökkilista.Taiteilijahuoneiden wc- ja pesutilojen ratkaisut ovat tyypillisiäFinlandia-talon henkilökunnan käyttöön tarkoitetuille saniteettiti-loille.

260 Sälekaihtimet jätettiin julkisivusäleikön vuoksi pois suunnitelmista. Samaanratkaisuun päädyttiin hallinnon toimistohuoneiden osalta, mutta talonmiehen javahtimestarin asuntoihin ne sen sijaan haluttiin lisätä. KORA esityslista ja pöy-täkirja 58 / 10.11.1970 (HKRVA)261 Tilojen sisustussuunnitelmia muutettiin ainakin kertaalleen. Solistien ja kon-serttimestarien huoneita varten suunniteltiin erikseen myös hylly- ja pöytä-tasoja sekä kaapisto kapellimestarin huoneeseen 236. Piirustus sign. 46-3044 (AAA)Piirustus sign. 46-2864 (AAA)Piirustus sign. 46-2943 (AAA)Piirustus sign. 46-2944 (AAA)Piirustus sign. 46-2945 (AAA)Piirustus sign. 46-2946 (AAA)Piirustus sign. 46-2947 (AAA)Piirustus sign. 46-3024 (AAA)Piirustus sign. 46-3033 (AAA)Piirustus sign. 46-3041 (AAA)Piirustus sign. 46-3043 (AAA)Piirustus sign. 46-3055 (AAA)Piirustus sign. 46-3044 (AAA)262 Piirustus A430 Seinäpiirustus, taiteilijahuoneet 1:50 / 22.9.1970 (AAA) Piirustus A445 Maalatun puulevyseinän detaljit (tait. huoneet) 1:1 / 15.12.1969Piirustus A572 Taiteilijahuoneiden seinädetaljit 1:1 / 2.10.1970263 Helsingin Konserttitalon LVI-laitteiden työselostus 15.7.1968.Lämpöteknillinen toimisto Calor Oy. (AAS)Muistiot Teknillisiä kysymyksiä koskevista neuvotteluista 1969-1971 (HKRVA)

Ta i t e i l i j a h u o n e i t a v a r t e n s u u n -n i t e l t u h y l l y l l ä v a r u s t e t t u p u -n a p y ö k k i t a s o . P i i r u s t u s s i g n .46 -3043 (AAA)

Ty y p i l l i s e n t a i t e i l i j a h u o n e i s i i nl i i t y v ä n w c - t i l a n p r o j e k t i o t .P i i r us tus s i gn . 46 -2864 (AAA)

S o l i s t i h u o n e 2 4 2 n y k y i s e s s äa s u s s a a n . K u v a v u o d e l t a2004 . Ma r i Mannevaa ra .

54

käytävällä 311 valaisimet ovat kattoikkunan ulkopuolella (litteraV41), käytävällä 319 kattoikkunoiden valaisimet muodostuvatsyvennykseen sijoitetuista sisäkkäisistä messinkisistä heijastin-kehistä (littera V31). Muut käytävien valaisimet ovat alakattoonupotettuja valaisimia (käytävällä 319 littera V20A, auloissa 307ja 311 littera V21). Seinät ovat valkoiseksi maalattua, hienora-pattua betonia. Toimistokäytävän 311 kalustuksena on arkkiteh-titoimiston sisustussuunnitelmien mukaan rakennetut, liukuovil-la varustetut arkistohyllyt, vaatenaulakko sekä peili ja puna-pyökkinen peilihylly.266

Käytävällä 311 pilarin yhteyteen tehtiin Aallon toimistolle ominai-seen tapaan kekseliäs sovitus alakaton alapuolelle työntyvälleputkivedolle.267


Hallinnon tilat

Finlandia-talon hallinnon tilat sijoittuvat alun perin orkesterinjohdolle varattuihin, parvekekerrokseen sijoitettuihin toimisto-huoneisiin, joita yhdistää portaiden D, E ja F välillä aulamaisenväljät käytävät 307, 311 ja 319. Hallinnon keskeisiin tiloihin kuu-lui myös johtajan huoneen 315 viereen sijoittuva tilava kokous-huone.

Hallinnon toimistotilojen ja käytävien pintamateriaalit vaihtelivatilmeisesti tilan edustavuustarpeiden mukaan, vaikkakin väri-maailmassa tavoiteltiin yhtenäistä ilmettä. Rakennusaikana teh-dyt käyttötarkoituksen muutokset vaikuttivat osittain myös toi-mistohuoneiden materiaalien (etenkin lattioiden pintamate-riaalien) valintaan.

Käytävä-aulatilat 307 ja 311 johtavat hallinnon ja orkesterin yh-teiseen käyttöön tarkoitettuihin toimistotiloihin, käytävä 319muodostaa aulan johtajan huoneen 315 ja kokoushuoneen 317edustalle. Käytävien keskinäinen hierarkiaero näkyy pieninäeroina materiaali- ja detaljimaailmassa. Toimistohuoneisiin joh-tavalla käytävällä 311 käytettiin lattiamateriaalina bouclé-mat-toa, johtajan (alunperin kaupunginorkesterin intendentin) huo-neen 315 ja kokoushuoneen 317 edustalla olevalla käytävällä319 taas arvokkaampaa kierrenukkamattoa. Käytävien lattiapin-nan väri oli ilmeisesti keskiharmaa.264 Käytävien alakatot ovatvalkoiseksi polttomaalattuja, rei’itettyjä metallikasetteja, “akus-tiikkalevyjä”; johtajan toimiston ja kokoushuoneen edustalla ala-kattoa on jäsennetty ilmeeltään arvokkaammaksi kiinnittämälläkattoon lakatut, muotoon höylätyt punapyökkilistat.Samanlainen ratkaisu on myös toimistokäytävän 307 aulas-sa.265 Käytävätiloissa on pyöreät kattoikkunat valaisimineen;

To im i s tokäy tävää 307 pa rvekeke r roksessa 1970 - l uvun a l ussa . Kuva R i cha rd E inz i g . (FTA)

Ha l l i n t oke r roksen käy tävän 311 t o im i s t ohuone idenlas i auko l l i nen vä l i se i nä . P i i r us tus A235 (AAA)

264 Päärakennuksen lattiamattojen väri , kuvionti ja materiaalit ovat koko-naisuudessaan ilmeisesti tuottaneet päänvaivaa suunnittelijoille, sillä aihee-seen puututaan useaan otteeseen KORA:n kokouksissa syksyn 1970 aikana;mm. Kora esityslistat ja pöytäkirjat 56/5.8.1970, 57/26.8.1970, 58/2.9.1970 ja64/25.11.1970 (HKRVA)Hallinnon tilojen lattimateriaaleja ja värejä koskevat tiedot perustuvat pää-osin suunnittelijoiden muistiinpanoihin ja värimalleihin.Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo Lattiamateriaaleja 26.5.1970 (korjattu 14.10.1970)Luettelo (AAS).Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclemattojenpäiväämättömät väri-mallit (AAS)Tekninen neuvottelu 104 / 30.6.1971 (HKRVA)265 Piirustus A344 Akustiikkalevyalakattojen, ravintolakeittiön alakattojen jamaalattujen puulevyalakattojen detaljit 1:1/ 28.5.1970 (AAA)266 Piirustus sign. 46/3042 (AAA)267 Piirustus A 566 Pilari P46 1:5,1:1/16.9.1970 (AAA)

55

Hallinnon käyttöön tarkoitetuista työhuoneista johtajan huone jaetenkin kokoustilan sisustusratkaisut muodostivat huolellisestitutkitun kokonaisuuden. Toimistohuoneissa käytettyjä lattiama-teriaaleja olivat “kierrenukkamatto” (ilmeisesti wilton-matto),“boucle-matto” ja yksivärinen linoleumi. Toimistohuoneista tilois-sa 308, 309, 310, 312 ja 314 mainitaan lattiamateriaaliksi rus-keanharmaa linoleumi; huoneissa 313 (taloudenhoitajan huone)ja 318 (maisteri Beaurain’ille varattu toimisto) boucle-matto.Johtaja Bengt Bromsille varatun huoneen 315 ja kokoushuo-neen 317 lattiat olivat tummanruskeaa kierrenukkamattoa.268

Toimistohuoneiden seinät ovat tavallisesti valkoiseksi maalattuahienorapattua betonia. Seurustelutilasta toimistotilaksi työmaanaikana muutetun huoneen 318 väliseinä toteutettiin kevytraken-teisena; samassa tilassa säilytettiin alkuperäisten suunnitelmienmukainen akustinen valkoiseksi maalattu, punapyökkilistoillasaumattu seinäpaneeli.269

Hallintokerroksen työhuoneet aukeavat käytäville punapyökki-säleiköillä varustettujen lasiseinien välityksellä. Johtajan huo-neen ja kokoushuoneen väliseinäikkunat lähtevät pöytätasosta,käytävälle 311 avautuvissa toimistoissa väliseinäikkunat sijoittu-vat seinän yläosaan.270 Johtajan huoneen väliseinäikkunoidensäleiköt on myöhemmin poistettu. Toimistohuoneiden 308, 309ja 310 käytäväikkunaseinälle oli kalustettu toimistohuoneidenarkistokaapit. Nämä toimistohuoneet kalustettiin ilmeisesti käyt-täen Tehokalusteen standardikalusteita.271 Huoneiden 312, 313,314, 315 ja 318 kaapistot suunniteltiin sen sijaan arkkitehtitoi-mistossa.272 Toimistohuoneisiin 315 ja 318 suunniteltiin lisäksitammiviilupintaiset ikkunatasot, joiden etureunassa Artekin H -jalka ja seinään tuettu valkoiseksi maalattu teräskonsoli.Toimistohuoneiden sähkövetoja varten on kalusteen yhteyteenikkunaseinälle sijoitettu lyhyen ikkunalaudan alle sähkökote-lo.273 Työhuoneiden kattovalaisimet ovat valkoiseksi maalattuunpuurimakattoon upotettuja kaksiosaisia valaisimia (littera V23).Hallinnon huoneiden ovet ovat lakattuja punapyökkioviaFinlandia-talon välioville tyypillisellä heloituksella.274

Kokoushuoneessa 317 alakatto on punapyökkiritilää, jonka sä-vyyn on sovitettu katon suorakaiteenmuotoiset standardimalli-set ilmanvaihtoventtiilit. Tilassa oli säleiköllä suojatuiden välisei-näikkunoiden lisäksi yhteensä kuusi kattoikkunaa, joihin kiinni-tetyt valaisimet ovat vastaavat messinkikehävalaisimet kuinkäytävän 319 kattoikkunoissakin. Tilan kiinteään kalustukseenkuului kangaspintaisilla ovilla varustettu, päätyseinälle sijoitettupunapyökkinen kaapisto, johon oli sijoitettu ovien taakse jää-kaappi, levysoitin ja nauhuri.275 Kokoushuoneesta 1970-luvunalussa otetusta valokuvasta voi päätellä interiöörin olleen yksi-tyiskohtaisen huoliteltu. Kokoustilan kalustusta täydensivät sei-näverho ja pienet sisustusesineet.


Ha l l i n t oke r roksen neuvo t t e l u t i l a 1970 - l uvun a l ussa . Kuva R i cha rd E inz i g (FTA)Neuvo t t e l u t i l an pöy tä on saa rn i a ( 46 /2956 .AAA) , kaap i s t on kangasp in ta va l ka i sema ton tap e l l a v a a ( 4 6 / 3 0 9 8 . A A A ) , k a t o t l a k a t t u a p u n a p y ö k k i r i m a a j a l a t t i a t t u m m a n r u s k e a a k i e r -r enukkama t t oa (w i l t on ) .

268 Hallinnon tilojen lattimateriaaleja ja värejä koskevat tiedot perustuvatpääosin suunnittelijoiden muistiinpanoihin ja värimalleihin.Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo, lattiamateriaaleja 26.5.1970 (korjattu 14.10.1970)Luettelo (AAS).Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclemattojenpäiväämättömät tupsu-mallit (AAS)Tekninen neuvottelu 104 / 30.6.1971 (HKRVA)269 Piirustus A 431 Seinäpiirustus, hallintokerros 1:50 / 15.12.1969Piirustus A 688 Seurusteluhuoneen 318 muutos toimistoksi 1:50, 1:1 /25.3.1971 (AAA)270 Piirustus A 235 Hallintokerroksen lasiseinä 1:20 ja detalji johtojen läpivien-nistä. 1.7.1971 (AAA)Piirustus A 236 Hallintokerroksen lasiseinän detaljit 1:1 (AAA)271 Piirustus sign. 46/3039 (AAA)272 Piirustus sign. 46/3040 (AAA)273 Piirustus sign. 46/3067(AAA)274 Punapyökkiväliovissa on heloituksena Aallon suunnittelemat, mustaksi elok-soidut painikkeet; Abloyn lukkopesä mustalla , muovikuorisella vääntönupillajonka ympärillä reunassa on messinkikehys ja messikikuoriset saranat.275 Piirustus sign. 46/3098 ja 46/3100 (AAA)

56

To i m i s t o h u o n e e n 3 1 2 v ä r i m a a i l m a o l i k a u t t a a l -t a a n y h t e n ä i n e n - s o h v a p ö y t i e n p ä ä l l i s e t o l i v a tmus taa l i no l eum ia j a t uo l i en ve rho i l ukankaa t r us -ke i t a . P i i r us tus s i gn . 46 -3078 (AAA)

A l l a h a l l i n t o - o s a s t o n k ä y t ä v ä n 3 11 k a l u s t u s t a .P i i r us tus s i gn . 46 -3042 (AAA)

To i m i s t o h u o n e e n 3 1 8 i k k u n a l a u d a ne t e e n s i j o i t e t t u k o n e k i r j o i t u s t a s o .P i i r us tus s i gn . 46 / (AAA) .


muovimattolattioita käsittelevässä luettelossa (johon on korjattu asen-nuslattioiden päällysteeksi “Balatred”-matto “Balamund”-maton tilalle) eimainita käytävätiloja -sen sijaan päiväämättömän kierrenukka- ja bouclé-mattojen värimallien mukaan tiloihin valittiin sama keskiharmaa bouclékuin hallintokerroksen käytävään 311. Helsingin Konserttitalon rakennusselitys 1.7.1968 (AAS) Muistio. Suunnittelukokous n:o 55/10.6.1970 (HKRVA) Muistio. Suunnittelukokous 56 / 5.8.1970 (HKRVA)Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)Helsingin Konserttitalo, lattiamateriaaleja. 26.5.1970, korjattu14.10.1970. Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (AAS)Helsingin Konserttitalo. Kierrenukka- ja bouclé-mattojen päiväämättömättupsumallit (AAS) 277 Piirustus A661 Kaapeliarina 1:1 / 22.1.1971 (AAA)Piirustus A460 Kielenkääntäjien h. 327B lasiseinät ja detaljeja 1:20, 1:5,1:50 / 5.5.1970 (AAA)278 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)KORA esityslista ja pöytäkirja 66 / 9.2.1971 (HKRVA)279 Tiloissa X01, X02, X03, X05, 205-255, 303, 306, 325, 326, 327A ja327B “Lautex”alakattokasettien reikien halkaisija on 3,5mm koska tuloil-ma puhalletaan tiloihin alakaton kautta.Muistio. Tekninen neuvottelu 70 / 16.9.1970 (HKRVA) 280 Piirustus A 432 Seinäpiirustus, Radion tiloja 1:50 / 22.9.1970 (AAA)Piirustus A 433 Seinäpiirustus, Radion tiloja 1:50 / 22.9.1970 (AAA)Piirustus A 434 Seinäpiirustus, tarkkaamot 325, 326, kiel. käänt. 327A,B 1:50 / 22.9.1970 (AAA)281 Piirustus A459 Kielenkääntäjien h. 327A lasiseinät ja detaljeja 1:20,1:5, 1:50, 1:1 / 5.5.1970 (AAA)Piirustus A460 Kielenkääntäjien h. 327B lasiseinät ja detaljeja 1:20, 1:5,1:50 / 5.5.1970 (AAA)Piirustus A 124 Kielenkääntäjähuoneen lasiseinä ja valvontaikkuna1:20, 1:1 / 1.3.1968 (AAA)

57

Yleisradion tilat, selostamot, tarkkaamot, kielenkääntäjientilat

Konserttisalin toimintaan liittyvät aputilat, tarkkaamot, selosta-mot ja kielenkääntäjien tilat sijoittuvat salin oikealle puolelle sa-li-, väli- ja parvekekerroksiin porrashuoneiden F ja G välillä kul-kevien käytävien varsille. Parvekekerrokseen sijoittuvat kielenkääntäjien tilat 327A ja B,kovaäänismestarin huone ja valotarkkaamo. Välikerroksessa Xon yleisradion käyttöön tarkoitettuja tarkkaamotiloja; selostamotsijoittuvat salikerrokseen.

Tilojen värit, materiaalit ja detaljit olivat keskenään yhtenäisiä.

Liikenneväylinä toimivien käytävien 249, 323 ja X04 lattiat olivattodennäköisesti keskiharmaata bouclé-mattoa.276 Jalkalistatovat tammea. Käytävillä on valkoinen, rei’itetty metallikasettiala-katto ja valkoiseksi maalatut, rapatut betoniseinät. Käytävillä eiole ikkunoita vaikka tilat sijaitsevatkin ulkoseinää vasten.Käytävien kautta hoidetaan kaapelireittien syöttö huonetiloihin;oviseinää vasten alakaton alapuolelle on sijoitettu lastulevystärakennettu, valkoiseksi maalattu kaapelihylly.277

Käytävävalaisimet ovat tyyppiä V11.

Huonetiloissa on asennuslattiat, joiden päällyste on vaaleanhar-maata muovimattoa (Balatred 6103).278 Alakatot ovat samanlai-set kuin käytävillä, mutta alakattokasettien reikäkoko on alaka-ton yläpuolelle asennetun sisäänpuhalluksen vuoksi suurem-pi.279 Ovet ovat puuvilupintaisia ääneneristysovia (littera OAP1).Studioikkunat avautuvat konserttisaliin. Huoneiden seinät onverhoiltu pääosin valkoiseksi maalatuilla, rei’itetyillä kovalevyil-lä.280 Huoneissa käytetty kattovalaisin on merkitty litteralla V13.

Kielenkääntäjien huoneet 327A ja 327B sijoittuvat parvekeker-rokseen. Huonetiloja jakoivat lasiväliseinät, joiden puitteet jakarmit olivat lakattua tammea. 281 Tiloista oli kaksinkertaiset,suunnikkaan muotoiset studioikkunat konserttisaliin, ja huoneen327A lattiapintaa oli korotettu ilmeisesti konserttisalin sivusei-nien aukotuksen takia. Huoneen 328B lattiataso vastasi käytä-vän korkoa. Tilojen sisustukseen kuuluivat studioikkunoideneteen sijoitetut, linoleumi-pintaiset teräsrunkoiset pöydät.


K i e l e n k ä ä n t ä j i e n h u o n e e n 3 2 7 A l a s i v ä l i s e i n ä np ro j ek t i o j a de ta l j i t . P i i r us tus A124 (AAA)

276 Lähdemateriaalista ei löydy yksiselitteistä tietoa lattiamateriaalista.Huoneselostuksen mukaan tiloihin suunniteltiin bouclé-matto. Kesällä 1970 ti-lojen lattiamateriaalikysymystä tutkittiin uudelleen ja bouclé-matosta luovuttiin;korvaavaksi materiaaliksi valitaan “Balamund”-matto. Asia jäi kuitenkin muis-tiomerkintöjen mukaan edelleen avoimeksi; eri materiaalivaihtoehtoja (boucle,balamund, linoleumi) tutkimista jatkettiin. Syksyllä 1970 päivätystä linoleumi- ja

S a l i k e r r o k s e n s e l o s t a m o n y k y i s e s s äasussaan . Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004 .

58

Talonmiehen ja vahtimestarin asunnot

Sisääntulokerrokseen sijoittui kaksi pienehköä asuntoa, joidenikkunat ja uloskäynnit avautuivat pohjoiseen Hesperian puis-toon. Asuinnoista suurempaan (vahtimestarille osoitettuun) kuu-lui kaksi makuuhuonetta, joista toinen liittyi liukuoven välityksel-lä olohuoneeseen, erillinen keittokomero ja kylpyhuone.Pienempi, talonmiehelle tarkoitettu asunto koostui yhdestä ma-kuuhuoneesta, olohuoneesta, keittokomerosta ja kylpyhuonees-ta. Asuntojen materiaalit ja detaljit eivät merkittävästi poikkeahenkilökunnan käyttöön tarkoitetuiden tilojen ratkaisuista.

Asuntojen kattopinnat olivat rapattuja valkoiseksi maalattuja.Oleskelutilojen lattiamateriaali oli joko vaaleanharmaa lino-leum282 tai rakennuksen käyttäjän esittämän toiveen mukaanpehmeä muovimatto.283 Jalkalistat ovat tammea.Oleskeluhuoneiden seinät ovat rapattuja ja valkoiseksi maalat-tuja. Ikkunat ovat puuta; oleskeluhuoneissa ikkunapenkit ovat li-noleumipäällysteiset. Keittokomeroiden ikkunapenkeissä onmustat, keraamiset laatat. Ikkunoissa oli vaaleanharmaat verhotja sälekaihtimet.284 Asuntojen väliovet ovat punapyökkiviilutettu-ja laakaovia.

Tuulikaappien ja kylpyhuoneiden lattioissa on punainen, sintrat-tu lattialaatta, kylpyhuoneiden seinissä valkoinen keraaminenlaatta kuten yleisötilojenkin saniteettitiloissa. Asuntoja vartenpiirrettiin arkkitehtitoimistossa vaatekomerot ja keittiökalusteet.Vaatekomeroiden liukuovien pinnat olivat maalattua, kankaallapinnoitettua levyä. Vetiminä toimivat liukuoven reunassa lakatutpunapyökkilista, joihin oli höylätty sormiurat. Keittokomeroidenkalusteiden suunnitelmassa mainitaan näkyvien pintojen olleenteak-puuta.285

Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien teknisten tilojen rat-kaisut ovat tarkoituksenmukaisia ja yksinkertaisia. Teknisten ti-lojen seinät ovat tavallisesti valkoisiksi maalattuja tiili- tai betoni-seiniä. Katot ovat yleensä valkoiseksi maalattua, puhtaaksi va-lettua betonia. Teräsrakenteisten palo-ovien ja peittomaalattujenpuisten laakaovien väri on teknisissä tiloissa vihreään taittuvaharmaa. Lattioiden pintamateriaali vaihtelee tilojen käyttötarkoi-tuksen mukaan; tavallisesti se on harmaaksi maalattu betoni,sähkötiloissa usein vaaleanharmaa linoleumi.

Sisäänajokerrokseen sijoittuvat myös siivoushenkilökunnan jahuoltomiesten sosiaalitilat, joiden detaljointi ja materiaalit vas-taavat orkesterin käyttöön tarkoitettujen saniteettitilojen ratkai-suja. Alakatot ovat valkoiseksi maalattua puulevyä, lattioina jajalkalistoina on punainen sintrattu laatta, seinät on laatoitettuvalkoisilla 150x150 koon laatoilla.

282 Neuvottelu Konserttitalon mattotöistä 31.8.1970 (AAS)283 Helsingin Konserttitalo. Lattiamateriaalimuutos 10.9.1971 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)284 KORA esityslista ja pöytäkirja 58 / 10.11.1970 (HKRVA)285 Piirustus signum 46-2812 (AAA)Piirustus signum 46-2813 (AAA)


Sisäänajokerroksen ja teknisten kerroksien 5-6 tilat

59

Päärakennuksen julkisivut ja ulkotilat

Finlandia-talon pääjulkisivuksi voi hyvällä syyllä kutsua raken-nuksen juhlavaa itäjulkisivua Töölönlahden maisemassa. Rakennuksen dominanttina kohoaa rauhallisesta pitkänomai-sesta volyymista konserttisalin torni. Valkean julkisivun horison-taalia karaktääriä on alleviivattu vetämällä sisääntulokerros si-säänpäin suhteessa marmorijulkisivuun. Siten se varjostuksenansiosta hahmottuu voimakkaan mustana vaakalinjana julkisi-vussa. Dynamiikkaa julkisivuun synnyttää K-porras, joka työntyysiitä ulos veistoksellisena massana. Erityistä dramatiikkaa voikokea katsoessaan rakennusta Töölönlahden rannalta maan-tasosta, jolloin terassin terävä kulma varastaa koko huomion. Rakennus liittyy maantasoon kevyen elegantisti pilarien ja por-rassyöksyjen välityksellä.

Mannerheimintieltä päin katsottuna Finlandia-talo sulautuu ym-päristöönsä ja vaikuttaa Töölönlahden puoleiseen luonteeseenverrattuna sympaattisemmalta. Tämän saa aikaan rakennuksensisääntulokerroksen sijoittuminen reilusti Mannerheimintien ta-son alapuolelle. Mannerheimintieltä laskeudutaan rakennukseneduspihalle, jolloin syntyy tunne siirtymisestä konserttitalon rau-hallisen juhlavaan atmosfääriin. Ihmisen kokoista mittakavaaluo yhden kerroksen korkuinen koko julkisivun pituinen sisään-tulokatos. Arkkitehtoninen idea valkoisen volyymin kohoamises-ta horisontaalisesta mustasta linjasta on synnytetty katoksenvarjolla ja sokkelikerroksen mustalla luonnonkiviverhouksella.Lännen puoleiseen julkisivuun lämmintä luonnetta tuovat myöstammi-ikkunat ja konserttisalin komea kuparikatto.

Tarina siitä, että Aalto olisi ehdottanut kaupunginjohtaja Ahollevaihtoehtoisesti mustaa rakennusta lienee ollut lähinnä hauskaheitto: rakennuksen ominainen luonne, veistoksellisuus ja valonja varjon luomat voimakkaat horisontaaliset linjat toimivat vainvalkoisessa rakennuksessa.


J u l k i s i v u i t ä ä n . P i i r u s t u s s i g n .F37B (AAA)

F i n l a n d i a - t a l o n l ä n s i j u l k i s i v u ap u u t a r h a t e r a s s e i l t a n ä h t y n ä .P ä i v ä ä m ä t ö n v a l o k u v aKane rva . (FTA)


F i n l a n d i a - t a l o n e t e l ä j u l k i s i v u e n n e n k o n g -r e s s i s i i v e n r a k e n t a m i s t a . K u v a R i c h a r dE inz i g (FTA)

V i e r e i s e l l ä s i v u l l a i t ä j u l k s i v u a r a t a - a l u e t t ar a j a n n e e n k o r k e a n b e t o n i m u u r i n t a k a a .Kuva R i cha rd E inz i g (FTA)

61

Julkisivuverhoukset

Finlandia-talon julkisivujen päämateriaali on Carraran marmori.Työselostuksessa on maininta, että vaaleansiniharmaita juoviasaa esiintyä hyvin vähän. Finlandia-talon alkuperäisten marmorilevyjen maksimipituus oli1400 mm ja paksuus 30 mm. Kukin levy oli kiinnitetty neljällä ta-pilla, kaksi kummallakin pystysivulla. Niissä oli liitokset viereisiinlevyihin. Näin jokainen levy oli kiinnitetty neljään muuhun le-vyyn, joiden liitos siis oli levyn keskiakselissa. 286

Göran Schildt kuvaa Aallon innostusta marmorin käyttöön yh-teytenä antiikin kulttuuriin ja ennen kaikkea Italiaan. Vuonna1960 Aalto kävi Carraran kivilouhoksissa oppiakseen tuntemaaneri marmorilaadut ja ottaakseen selvää rakennusmateriaalinvientimahdollisuuksista. Aalto perusteli marmoria paitsi kauneu-della myös taloudellisuudella; korkeat rakennuskustannuksetkorvautuisivat maalaus- ja hoitokulujen jäädessä pois.287 “Muttaasialla on myös humanistinen ulottuvuus siinä mielessä, että ra-kennuksen yhteiskunnallisella tehtävällä on osuutensa mate-riaalin valintaan.”288

Sileäksi mattahiottua mustaa graniittia (Oulainen musta) on käy-tetty sisääntulokerroksen julkisivuissa sekä sisäänajokerroksensokkelina. Työselostuksessa kivi oli määritetty Viitasaaren mus-taksi graniitiksi, mutta työmaavaiheessa kivi muutettiin.289

Mustaa sileäksi hiottua dioriittia on käytetty konserttisalin sivu-jen eli pohjois- ja eteläjulkisivuja jäsentävinä pintoina.Eteläjulkisivussa konserttisalin seinän betoniset tukirakenteet(pilasterit) sulautuvat tummaan taustaansa. Pääpiirustuksissaoli mustaa dioriittia suunniteltu myös konserttisalin itäjulkisivunkoverrettuihin julkisivupintoihin. Se ei toteutunut.

Erikoisporsliinia on käytetty sisäänajokerroksessa, ks. kohta si-säänajokerroksen saatto- ja huoltoliikennetila.

Ikkunoiden välisosat länsijulkisivun tammi-ikkunoiden kohdallasäleikön takana on verhoiltu poimutetulla alumiinipellillä.290

Sisääntulokerroksen mustaan graniittiin liittyvien ikkunoiden vä-liosat on verhoiltu profiloidulla pronssipellillä.

Julkisivumateriaalit ja rakennusosat

286 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004,Martti Jokinen287 Schildt, Göran 1990. Inhimillinen tekijä, AlvarAalto 1939-1976. Keuruu.288 Schildt, Göran 1997.Näin puhui Alvar AaltoKeuruu. Göran Schidlt haastatteli Alvar Aaltoa vuon-na 1972 Suomen Televisioon aiheena Aallon arkki-tehtuurifilosofia. Schildt kysyi: Mistä syystä sinä käy-tät marmoria, joka on täällä pohjoisessa melko poik-keuksellinen materiaali?289 Pöytäkirja No 34 KORA 4.11.1968290 Muistio teknisiä kysymyksiä koskevasta neuvotte-lusta no 59 20.5.1970



291 Muistio. Suunnittelukokous n:o 44 / 7.1.1970 (HKRVA)292 Työmaakokouspöytäkirja 52 / 16.9.1970 (HKRVA)Piirustus A 501 Konserttisalin länsipäädyn ilmastointiaukko1:50 27.5.1970 (AAA)293 Teknisiä kysymyksiä käsittelevän neuvottelu 5 / 4.2.1970(HKRVA)294 Piirustus A 482 Pronssisäleikköjä 1:50 13.3.1970 (AAA)295 Muistio teknisiä kysymyksiä koskevasta neuvottelusta 59 /20.5.1970 (HKRVA)Piirustus A 187 Ulkopuoliset luonnonkivellä päällystetyt pilarit1:50 / 31.2.1969 (AAA)296 Muistio Finlandia-talon vesivuodoista 26.10.2004,Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Pilarit

Itäjulkisivun pilarit sisääntulokerroksessa terassilla ja sisäänajo-kerroksen huolto- ja saattoliikennetilassa ovat arkkitehtipronssil-la MS80 ja mustalla graniitilla verhoiltuja. Työselostuksessa japiirustuksissakin esiintyy kuparilevyä, mutta työmaa-aikana so-vittiin kaikki pilarit verhoiltavaksi arkkitehtipronssilla.295

Länsijulkisivun pilarit on käsitelty kohdassa “Sadekatos”.

Vesikatto

Konserttisalin katemateriaalina on “hehkutettu kupari”, jossa onrimasauma n. 2,5 m välein. Kuparin alustana on raakaponttilau-doitus. Aluskatetta ei ole. Katossa on 3 poikittaista liikuntasau-maa, joiden kohdalla kuparipellit sijoittuvat limittäin toisiinsanähden. Vesikatossa on sisäpuolinen vedenpoistojärjestelmä.Vesi kerätään matalan lappeen päädyssä (länsipuoli) oleviinkouruihin. Nykyiset vesivuodot vesikatolla ovat tämän kourura-kenteen alla. Konserttitalon valmistuessa kuparikatto oli väril-tään ruskea.

Muiden vesikattojen katemateriaalina on pesty, pyöreäpintainensingeli.

Vesikattojen räystäistä oli suunnitteluvaiheessa esitetty kaksivaihtoehtoa: kuparipellitetty ja sellainen, jossa marmorin yläpin-taa ei ole pellitetty. Julkisivukorjauksen yhteydessä v. 1999 räys-täät päällystettiin alumiinipellillä.296

Elokuvakonehuonekerrokseen liittyvän kattoterassin pintamate-riaalina ovat harmaat betonilaatat. Kattoterassin kaide on kupa-riputkea.

Julkisivusäleiköt

Konserttitalon itäjulkisivuun ravintolan, kahvion sekä konsert-tisalin lämpiön ikkunoiden yläosaan oli suunniteltu alun perinmarmorisäleikköä (pääpiirustuksissa merkintä kalkkikivisäleik-kö) mutta suunnitelmasta luovuttiin työmaan edetessä.291

Marmorisauvat oli suunniteltu asennettaviksi valkoiseksi maa-lattavan ruostumattomasta teräksestä tehtävän tukirakenteenvaraan. Marmorisäleikkö on korvattu terässäleiköllä, joka tosinon asennettu rakennuksen sisäpuolelle.

Vastaava kalkkikivisäleikkö on pääpiirustuksissa esitetty kon-serttisalin länsipäädyn ilmastointiaukon säleiköksi. Tästä luo-vuttiin ja varsinaista säleikköä ei rakennettu, vaan vesikatonruoteita jatkettiin julkisivussa puurakenteisina ja kuparipäällys-tettyinä kuten vesikatollakin. Ilmastointiaukkojen taustalevytystoteutettiin polttomaalatusta alumiinipellistä.292

Länsijulkisivuun sisääntulokatoksen yläpuolelle hallintotilojensekä solistihuoneiden kohdalle ikkunoiden eteen oli suunniteltumetallisäleikkö köynnöskasveja ajatellen. Säleikön silmäkokoolisi ollut 30 cm. Katokseen oli vastaavasti suunniteltu upotetta-vaksi kupariverhoillut istutuslaatikot. Säleikköä ja istutuslaatikoi-ta ei toteutettu.293

Nauhaikkunaa on sen sijaan jäsennetty valkoiseksi maalatullalattaterässäleiköllä.

Pronssisäleikköä on rakennuksen länsijulkisivulla maantasoker-roksessa tammi-ikkunoiden edessä harjoitussalin ja edustus-vaatehallin kohdalla sekä infotilojen kohdalla. Pronssisäleikköon tiheämpi harjoitussalissa ja huomattavasti harvempi edus-tusvaatehallissa.294

63

Sadekatos

Sadekatos kattaa sisäänkäyntejä rakennuksen länsijulkisivulla,Mannerheimintien puoleisen sisääntulopihan yhteydessä.Sisääntulokatosta kannattelevat sirot, tähden muotoiset valkoi-sella marmorilla verhoillut pilarit, joiden yhteydessä on katoksensadeveden poisto patinoitujen kupariputkien kautta.Ulkokatoksen marmoripilarien suunnitelmat kehittyivät työmaanaikana. Suunnitelmissa pilarit olivat alun perin marmoriverhoiltu-ja, mutta niiden verhousmateriaalin vaihtamista oksidoiduksi ku-parilevyksi suunniteltiin.297.Katoksen alapinta on verhoiltu 98x98 cm kokoisilla polttomaala-tusta alumiinista valmistetuilla, 10 cm syvillä ruudutetuilla ele-menteillä joiden silmäkoko on 10 x10 cm ja ainepaksuus 3mm.Rasterielementtien yläpuolelle on asennettu mustaksi maalatturei’itetty kovalevy. Katokseen on asennettu valaisimet.Kulkutasojen pinnoitteena on käytetty ristipäähakattua mustaagraniittilaattaa, johon on ulko-ovien eteen sijoitettu jalkasäleiköt(piirustusten ja asiakirjojen mukaan säleiköt ovat saranoituja janiiden materiaali on pronssia). Sadekatoksen “kalustukseen” liit-tyvät sisäänkäyntien yhteyteen sijoitetut ilmoitustaulukaapit.Katoksen yläpinta näkyy Mannerheimintielle, joten tavanomai-nen singeli on korvattu vaalealla kivimurskalla.298 Katoksen etu-reunaa verhoavat valkoiset marmorilevyt.

Ulkokatoksen päälle oli suunniteltu kattorakenteeseen upotetta-va kyllästetystä puusta tehtävä ja kuparipellillä päällystettäväkoko julkisivusäleikön pituinen kaukalo kasvi-istutuksia varten.

Ovet

Konserttitalon yleisön ja henkilökunnan sisäänkäyntien ovetovat pronssiprofiililasiovia, joiden vetiminä on käytetty“Rautatalo” - vetimen kookasta variaatiota (vedin A). Vetimet onasennettu oveen yksi molemmin puolin ovilehteä.Jalopuuovia on päärakennuksessa asunnoissa (nyk. Orkesterinhallinnon tilat) ja F-portaan kellarin ovi.

Läns i j u l k i s i vun sadeka tos p i l a re i neen . Kuva R i cha rd E inz i g . (FTA)

K o n s e r t t i s a l i n s i s ä ä n k ä y n n i n o v i r i v i s t ö ä s a d e k a t o k s e n a l l a ,sekä u l koov i ssä käy te t t y “Rau ta ta l o ” - ve t imen va r i aa t i o A .Va lokuva t Ma r i Mannevaa ra 2004 .

64

Ikkunat

Teräsrakenteiset ikkunat pronssipäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteät tuuletusosia lukuun ottamatta. Ikkunat onlasitettu kaksinkertaisella lämpölasilla, joka on kiinnitetty puit-teeseen pronssiprofiililla. Teräsprofiilien näkyvät osat on pääl-lystetty pronssiprofiilein. Pronssi on arkkitehtipronssia. Näkyvätpinnat ovat patinoituja.Tätä tyyppiä ovat itäpuolen sisääntulo-kerroksen sisääntulohallin lasiseinä, ja sali- ja parvekekerrok-sen lämpiöiden ikkunat sekä länsijulkisivulla B-portaan ikkunat.Ulkopuolen sovitus julkisivuun on tehty kunkin julkisivupinnanmukaisesti. Marmoriseinissä itäpuolella profiileja ei ole näkyvis-sä.

Teräsrakenteiset ikkunat jalopuupäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteitä ikkunoita tuuletusosia lukuun ottamatta.Runko on teräsprofiilia. Ikkunat on lasitettu kaksinkertaisellalämpölasilla. Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystetty puna-pyökkiprofiililla sisäpuolella. Ulkopuolen sovitus julkisivuun ontehty kunkin julkisivupinnan mukaisesti. Marmoriseinissä itä-puolella teräsprofiileja ei ole näkyvissä. Tyyppiä esiintyy sisään-tulokerroksessa länsijulkisivulla lippukassantiloissa ja itäjulkisi-vulla infotiloissa ja kokoushuoneissa 107-108 sekä salikerrok-sessa ravintolasaleissa.

Jalopuurakenteiset ikkunat:Ovat erikoislaatuluokan tammea. Ne ovat kaksinkertaiset ja si-säänaukeavat. Ikkunat ovat lakatut.Jalopuurakenteisia ikkunoita ovat sisääntulokerroksessa poh-joisjulkisivulla talonmiesten asuntojen ikkunat, länsijulkisivullasalikerroksessa solistihuoneiden ikkunat ja hallintokerroksessahallintohuoneiden ikkunat.

Kattoikkunat:Kattoikkunoiden rakenne on teräsbetonia. Sisäpuolen valoaukotovat valkoiseksi rapatut. Ulkopuolelta kaulus on pellitetty kupa-ripellillä. Kattoikkunoissa on kolminkertainen lasi. Uloin lasi onrautalankalasia.Hallintokerroksen kattoikkunoihin liittyy ulkopuolella valaisin V41. Valaisin ja sen kiinnitysvarsi ovat kuparia, alapinnan rengason messinkiä.299

Ilmanottotorni

Rakennuksen ilmanottotorni sijoittuu rakennuksen luoteissivulleHesperian puistoon. Torni on verhoiltu kuparisäleiköllä.300


K o n s e r t t i t a l o n e t e l ä p ä ä d y s s ä s i j a i n n e e t r a v i n t o l a n k e i t t i ö nka t t o i k kuna t .

Va s e m m a l l a r a v i n t o l a n k e i t t i ö n j a k a m a r i m u s i i k k i s a l i n l ä m -p iön ka t t o i k kuno i t a ves i ka to l l a . Kuva t R i cha rd E inz i g . (FTA)


Sisätiloihin liittyvät tärkeimmät ulkotilat

Terassi

Terassi kiertää sisääntulokerrosta Töölölahden puolella. Sillä oneteläpäädyssä yhteys sisääntulopihalle ja pohjoispäädyssä se-kä Hesperian puistoon että ulkoportaan M kautta suoraan kon-serttisalin lämpiöön. Terassia osittain suojaava katto muodostuuitse rakennuksen volyymistä (sisääntulokerros on Töölönlahdenpuolelta sisäänvedetty). Pilarit ovat arkkitehtipronssilla ja mus-talla graniitilla verhoillut. Kattopinta on ruiskurapattu Kenitex-kä-sittelyllä. Terassin kulkutaso on Oulaisten mustaa ,kookasta ris-tipäähakattua graniittilaattaa, jota on käytetty myös sisääntulo-pihan puolella sisääntulokatoksen yhteydessä. Terassin kaideon valkoista sileäksi hiottua marmoria; se muodostaa osanFinlandia-talon fasadia Töölönlahden puolelle. Kaiteen yhtey-teen, vastapäätä konserttisalin sisääntulohallin Töölönlahdenpuoleisen tuulikaapin ovia on sijoitettu viisi lipputankoa.

Portaat M, N, O ja P

Terassin yhdistävät sisäänajokerroksen paikoitushalliin kolmeulkoporrasta N, O ja P. M-porras on kaksivartinen poistumistie-porras konserttisalikerroksesta terassitasolle. Portaiden kaide-muurit ovat sileäksi hiottua marmoria ja porrasaskelmat mustaaristipäähakattua graniittia. Ulkoportaiden terassitason kaide-muuri jatkuu umpiseininä sisäänajokerrokseen. Käsijohteet ovathalkaisijaltaan 40mm pronssiputkea ja kiinnikkeet pronssia.Porrassyöksyihin liittyvät seinään kannakkeella liittyvät ulkova-laisimet.

Ka te t t ua u l ko t i l aa nyky i sen t e rass i sa l i n kohda l l a .Kuva R i cha rd E inz i g (FTA)


Sisäänajokerroksen huolto- ja saattoliikennetila

Kaarevien ulkoseinien pintaverhouksena on käytetty Arabiantehtaiden valmistamaa, Aallon suunnittelemaa kourumaista ke-ramiikkasauvaa. Keramiikkasauvojen väri on intensiivinen sini-nen. Seinäpinnoista työntyvät esiin yleisötiloihin johtavien por-rasyhteyksien sisäänkäynnit, joiden julkisivut ovat pronssiprofii-leilla verhoiltuja teräsrakenteisia lasiseiniä. Osalla sisäänkäyn-tien sivuseiniä on lisäksi ulkopuolella pystysuuntainen patinoitusäleikkö. Hissiyhteys ylempiin kerroksiin on sijoitettu vapaastihenkilökunnan käytössä olevan porrashuoneen E sisäänkäyn-nin edustalle. Henkilökunnan varsinainen sisäänkäynti si-säänajokerroksessa on sijoitettu sivuun yleisön sisäänkäynneis-tä mustalla graniitilla verhoillun seinän taakse syvennykseen.Ovi on pronssiprofiililasiovi, jonka vedin on vastaava kuin muis-sakin sisäänkäynneissä käytetty tyyppi A. Muut, sisäänajoker-roksen tiloihin ja porrashuoneeseen E johtavien sisäänkäyntienovet ovat asiakirjojen mukaan umpiovia; sekä maalattuja metal-liovia että oksidoidulla arkkitehtipronssilla verhoiltuja ovia.Umpiovien alkuperäinen käsittely ja väri, eri tyyppien sijoittumi-nen sekä seinäpintojen verhoilu ovien yhteydessä jäävät asia-kirja-aineiston pohjalta epäselväksi. Nykyisin huolto- ja saattolii-kennetilasta sisäänajokerroksen huoltotiloihin johtavat ovet ovatpääosin maalattuja metalliovia, joita ympäröi oksidoitu pronssi-verhoilu. Yksi ovista on maalattu siniseksi, toisessa karmit ovatsiniset, mutta ovilevy verhottu patinoidulla pronssilevyllä.

Sisäänajokerroksen paikoitushallin katto on ruiskurapattua be-tonia, joka on käsitelty valkoiseksi ruiskutettavalla Kenitex-ta-soitteella. Kattoon on upotettu paikoitushallin valaisimet.

Paikoitushallia jakavat arkkitehtipronssilla ja mustalla graniitillaverhoillut erikokoiset seinämäiset pilarit. Halkaisijaltaan pienim-missä pilareissa ei ole graniittiverhoilua, pelkästään pronssi.

Televisioautojen sijoituspaikan säleikkö on tehty pronssiprofii-leista.

S i s ä ä n k ä y n t i p o r t a a s e e n B s i -s ä ä n a j o k e r r o k s e n h u o l t o - j a s a a t -t o l i i kenne t i l a ssa . Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004

Kuva Ens io I lmonen 1971 (FTA)

väylillä sekä puutarhaterassin ylätasanteella päällysteenä oli ai-emmin vaalea sora. 308 Sadekatoksen edustalla maasto muo-dosti kaksi noin metrin syvyistä nurmikkopainaumaa, jotka ta-soitettiin myöhemmin syvennyksessä kasvaneiden puiden kuol-tua.309

Rakennuksen eteläpuolella, Töölönlahden puoleiselle terassillejohtavaan kiveykseen sijoittui sisäänajokerroksessa sijaitsevienkeittiön tilojen kolme kattoikkunaa. Terassi kiertää rakennuksenlänsipuolelta; pohjoissivustalta on terassilta ulkoportaan M altamyös yhteys Hesperian puistoon.

Hakasalmen huvilan itäpuolelle, korkean kallioleikkauksen tun-tumaan suunniteltiin turvallisuussyistä rautarakenteinen aita jatiheä piikkioksainen pensasistutus.310

Finlandia-taloa ympäröivälle piha-alueelle suunniteltiin kaksi eriulkovalaisintyyppiä.311 Rakennustoimikunta päätti tilata arkkiteh-titoimiston suunnitelmien mukaiset pysäköintialueen ja puisto-alueen valaisimet Keskusosuusliike Hankkijalta.312

Sisäänkäyntien yhteyteen kiinnitettiin ulkoseinille pronssiraken-teiset ilmoitustaulukaapit.313 Päärakennuksen valmistuttua (syk-syllä 1972) Finlandia-talon johto kiinnitti huomiota puutteelliseenulko-opastukseen. Rakennustoimikunta päättikin pyytää arkki-tehtitoimistoa ottamaan opasteet suunnitelmissa yhteisesti huo-mioon sekä suunnitteilla olevan lisärakennuksen että pääraken-nuksen osalta.314

67

Päärakennuksen valmistuessa lisärakennuksen suunnittelutyötolivat jo käynnissä. Ympäristön osalta rakentaminen tapahtuikahdessa vaiheessa; päärakennuksen yhteydessä voitiin ympä-ristöstä rakentaa valmiiksi rakennuksen pohjoispuoleinen osasekä länsipuolen puutarhaterassit ja Mannerheimintien varteensuunnitellut järjestelyt.301 Itäpuolella vastavalmistuneenFinlandia-talon välittömään läheisyyteen ulottui vielä tavara-aseman ratapiha, jota vastaan rakennettiin paikoitusalue ja kor-kea köynnöskasveilla istutettu betonimuuri.302

Sisäänkäyntipiha liittyy Mannerheimintiehen graniitti- ja marmo-rimuureilla rajatun sisennyksen avulla. Sisennyksen alapuolellesijoittuvat puutarhaterassit ja portaat alas pihalle.Marmorimuurin suhteet päätettiin lopullisesti vasta työmaallatehtyjen mallikokeilujen perusteella.303 Muuriin on kiinnitetty ra-kennuksen nimi kookkailla marmorikirjaimilla. Sisennyksenmuurien yhteyteen liittyy myös ilmoitustaulukaappi.304

Puutarhaterassien tukimuurit ja portaat ovat Oulaisten mustaaristipäähakattua graniittia. Portaat suunniteltiin aluksi kaiteitta,mutta niihin lisättiin myöhemmin pronssikaiteet ja käsijohteet il-meisesti Finlandia-talon toiveesta.305 Puutarhaterassien porras-kaiteet hankittiin vuoden 1974 keväällä.306 Ylätasanteella on vii-si kiinteää lipputankoa valaisimineen ja puistoon Hakasalmenhuvilan suuntaan on kalliolle sijoitettu tilapäistä käyttöä vartenstandardimallisista valkoisista lipputangoista modifioitu307 “lip-putankomeri”.

Sisääntulopihan pintamateriaalina on sadekatoksen yhteydessäristipäähakattu, Oulaisten musta graniittilaatta. Muilla kulku-

297 Muistio. Suunnittelukokous n:o 49 / 18.3.1970 (HKRVA)298 Muistio. Suunnittelukokous n:o 40 / 29.10.1969 (HKRVA)299 Piirustus 46-3152 Ulkovalaisin kattoikkunat hallintokerros 1:20, 1:5 /24.1.1969 (AAA)300 Piirustus A 76 Ilmanottotorni 1:50 / 20.3.1970 (AAA)301 Suunnittelukokouksen muistiossa 75/ 5.5.1971 mainitaan että ympäristönyleissuunnitelma on valmistunut.Piirustukseen on jo hahmoteltu suunnitteilla olevan lisärakennuksen ääriviivat.Piirustuksessa esitetään suunniteltu ja oleva kasvillisuus (kasvilajeineen), kor-keusasemat, pihan pintamateriaalit, pihavalaisimet, lipputangot ja pihan raken-teet.Muistio. Suunnittelukokous 75 / 5.5.1971 (HKRVA)KORA pöytäkirja n:o 75 / 1.6.1971 (HKRVA) Piirustus A 548 Asemapiirros 1:200 / 22.4.1971 (AAA)302 Betonimuuri on myöhemmin madallettu. Martti Kaasisen ja VeikkoHakaluodon haastattelu 2005303 KORA esityslista n:o 83 / 12.10.1971 (HKRVA)304 Piirustus A 695 Mannerheimintien sisääntuloportti muureineen 1/20, 1/50 /30.8.1971 (AAA)305 Suunnitelmissa puutarhaterassin porrasosuuksille ei ole suunniteltu kaiteita-vain matala pronssikäsijohde puutarhaterassin ylimmälle tukimuurille.Ulkoportaiden kaideasia otetaan esille rakennustoimikunnan kokouksessa

vasta päärakennuksen käyttöönotonjälkeen joulukuussa 1971. Piirustus A 699 Puutarhaterassit - portaat, julkisivu 1:50 / 6.5.1971 (AAA) KORA pöytäkirja 88/21.12.1971 (HKRVA)Piirustus A 700 Puutarhaterassin pronssikaide 1:1 / 26.1.1972 (AAA)306 KORA pöytäkirja 133 / 2.4.1974 (HKRVA)307 Piirustus A 730 Lipputangon yläpää 1:1 (AAA) Piirustuksessa mainitaan ettälipputankoja on yhteensä 50 kpl, joista 9 kpl 9m pituisia, 51 kpl 8m mitalla.Lasikuitulipputangot ovat standardimallisia, mutta niiden yläpäässä on viistottu,valkoiseksi maalattu teräshylsy.308 Sorapintaiset kuluväylät asvaltoitiin melko varhaisessa vaiheessa. Apulaisjohtaja Martti Kaasisen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluodon haas-tattelu 4.1.2005309 Apulaisjohtaja Martti Kaasisen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluodonhaastattelu 4.1.2005310 Piirustus A 737 Asemapiirros, aidat 1:500 / 20.9.1971, 10.10.1972 (AAA)311 Piirustus A 548 Asemapiirros 1:200 / 22.4.1971 (AAA) Piirustukseen on johahmoteltu suunnitteilla olevan lisärakennuksen ääriviivat.312 KORA pöytäkirja 67 / 2.3.1971 (HKRVA)313 Piirustus A165 Ilmoitustaulut ulkotiloissa 1:10, 1:1 / 20.2.1970, 12.8.1971(AAA)314 KORA esityslista ja pöytäkirja 107 / 10.10.1972 (HKRVA)


Ympäristö päärakennuksen valmistuttua

F i n l a n d i a - t l o n s i s ä ä n k ä y n n i n i s t u t u k s i a .Kuva S imo R i s t a (FTA)

69

Finlandia-talon lisärakennuksen rakentamispäätöksen taustallavaikutti kongressitoiminnan ajankohtaisuus mutta osaltaanmyös Finlandia-talon käyttötarkoituksesta syntynyt keskustelu -lisärakennusta perusteltiin paitsi päärakennuksen riittämättö-millä kokoustiloilla myös sillä, että ilman kongressikäyttöön tar-koitettuja lisätiloja konsertti- ja kokoustoiminnan saumaton yh-teiskäyttö ei olisi mahdollista.315 Kongressitoimintaa oli enna-koitu jo kuusikymmenluvun puolivälissä Aallon keskustasuunni-telmassa, jossa Konserttitalon eteläpuolelle on hahmotettukongressikäyttöön tarkoitettu rakennusvolyymi.316

Kongressitapahtumia varten suunnitellun talon rakentamispää-töksen ajankohtaisuutta lisäsivät 1970-luvun alussa Suomessajärjestetyt EM-71 ja SALT- kongressit.

Finlandia-talon lisärakennus kuuluu Aallon viimeisiin suunnitte-lutöihin. Kongressisiiven arkkitehtisuunnittelusta vastasi Aallontoimistossa arkkitehti Kaarlo Leppänen, joka toteutti rakennuk-sen Aallon näkemyksen pohjalta.

Lisärakennuksen suunnittelutyöt käynnistyivät rinnan pääraken-nuksen rakentamisen kanssa -varsinaisesti vuoden 1972 alussa(jolloin varsinaiset suunnittelukokoukset alkoivat) mutta käytän-nössä ilmeisesti Aallon toimistossa jo vuonna 1970. HelsinginKonsertti- ja kongressitalon rakentamista varten perustettuKonserttitalon rakennustoimikunta KORA huolehti luonnollisestimyös lisärakennuksen suunnittelutöiden organisoimisesta jamyöhemmin rakentamisesta.317 Kesäkuussa 1970 pidetyssäKonsertti- ja kongressitalon rakennustoimikunnan kokouksessakäsiteltiin lisärakennuksen luonnospiirustusten tilaamista pro-fessori Aallon arkkitehtitoimistolta.318

Kokouksen pöytäkirjaan liitetyssä muistiossaan (päivätty3.6.1970) Aalto selvittää lisärakennushankkeen taustoja ja viit-taa ylipormestari Ahon aikana laadittuun Helsingin keskusta-suunnitelmaan ja silloisiin neuvotteluihin, joissa konserttitalonkohdalle piirretty pidennetty rakennusvolyymi oli nimenomaantarkoitettu kongressien lisääntyvää tarvetta varten. Muistiossakuvataan myös suunnitelman perusratkaisuja, joita mitä ilmei-simmin oli siis jo tutkittu päärakennuksen luonnossuunnittelunja keskustasuunnitelman yhteydessä. Rakennusrungon koko onmääritelty yleissuunnitelmassa noin 60m x 20m kokoiseksi, mi-hin Aallon oman kuvauksen mukaan voitaisiin konserttitalon “ryt-miikkaa seuraten” sijoittaa kolme kerrosta sisäänajokerroksen

5. Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelu ja rakentaminen

lisäksi. Kuvauksessa alleviivataan suunnitteluratkaisun tähtää-vän ympäröivän puiston säilymiseen ja vilautetaan mahdolli-suutta kaupungin museon yhdistämistä hankkeeseen siten, ettäkongressikeskus ja kaupunginmuseo voisivat tarvittaessa käyt-tää yhteisiä tiloja näyttelytoimintaansa.320 Vuodelta 1970 on säi-lynyt myös lokakuussa päivätty Arkkitehtitoimisto Alvar Aallonlaatima suurpiirteinen huoneohjelmaluonnos,321 jossa esiintyyajatus kaupunginmuseon Hakasalmen huvilan yhdistämisestälisärakennukseen.

Kongressisiiven varhaisimmat 1:200 mittakaavaan laaditut luon-nokset ovat päiväämättömiä.322 Luonnoksissa lisärakennuksenmuoto on kapea ja pitkänomainen. Rakennuksen eteläpäädys-sä on kaariaihe joka ilmeisesti on seurausta puuston huomioi-misesta. Rakennus on yhdistetty kaupunginmuseoon joko suo-ralla yhdyskäytävällä (ilmeisesti varhaisempi suunnitteluvaihe)tai polveilevalla lisärakennusvolyymillä. Luonnoksissa voi jonähdä ideatasolla toteutuneen rakennuksen keskeisimmät ark-kitehtoniset aiheet; itäpuolen suoraviivaisen liittymisen päära-kennuksen arkkitehtuuriin ja länsisivulla rakennusvolyymin puis-ton puita kehystävät koverat kaaret.

Päiväämättömässä selostuksessaan “Kongressitarkoituksia pal-velevan rakennuksen sijoitus ja rakentaminen konserttitalon yh-teyteen” (AAS) Aalto selventää osaltaan sekä hankkeen tausto-ja että luonnoksen ratkaisuja. Rakennuksen muoto johtuu sensijoituksesta suhteessa puistoon ja kalliomuodostumiin.Länsijulkisivun kaaret väistävät puiston puita, ja seurauksenarakennuksen muodonannosta kalliota ei tarvinnut louhia.Tekstissä mainitaan, että itäpuolen kallioleikkaus (konserttitalonrakentamisen yhteydessä louhittu) ja puisto yhdessä rakennuk-sen kanssa muodostavat arkkitehtonisen kokonaisuuden. Aallonomien sanojen mukaan suunnitelmassa kallioleikkaus, raken-nus ja puisto muodostavat koko Finlandia-talon rakennusrivis-tölle “pehmeän liitoksen”. Rakennuksen kerrokset on sovitettusekä ympäröivään maastoon että Konserttitalon kerrosasemiin.

315 Holopainen, E-K, Mustonen, P., Suhonen, P. 2001. Finlandia-talo , tapahtu-mia -ihmisiä-musiikkia. Otava.316 Päiväämättömässä selostuksessaan “Kongressitarkoituksia palvelevan ra-kennuksen sijoitus ja rakentaminen konserttitalon yhteyteen”(AAS) Aalto sel-ventää osaltaan sekä hankkeen taustoja että luonnoksen ratkaisuja.Tekstissäviitataan Helsingin keskustasuunnitelmaan ja mainitaan suoraan, että konsert-titalon eteläpuolelle hahmoteltu rakennusryhmän oli tarkoitettu kongressikäyt-töön, vaikka ylipormestari Ahon johdolla toimineen komitean aikana julkistenrakennusten käyttötarkoitusta ei julkisuudessa nimettykään.317 Rakennustoimikunnan jäsenistössä tapahtui lisärakennuksen rakennustöi-den aikana muutoksia. Mukaan työryhmään tuli Finlandia-talon ensimmäiseksijohtajaksi valittu Bengt Broms. Diplomi-insinööri Heikki Rankin tilalle nimitettiinrakennusviraston talonrakennuspäällikkö, DI Lasse Juvonen jarakennusviras-ton I koneinsinööri, DI Jaakko Koskinen. Rakennustoimikunnan sihteerinä toi-mi Liisa Polón.(KORA pöytäkirja 133 / 2.4.1974, HKRVA).318 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970319 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970320 KORA pöytäkirja n:o 48 / 2.6.1970, liite Alvar Aallon P.M. 3.6.1970 321 Helsingin Kongressikeskus, II rakennusvaihe. 29.10.1970 (AAS)322 Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmmasta löytyy Kongressisiiven päivää-mättömiä 1:200 mittakaavaan laadittuja luonnoksia ainakin kolmesta eri suun-niiteluvaiheesta. ( Väliaikaiset signumit F48-F56, AAA)

323 Luonnospiirustukset 1:100, 1.5.1971 (FTA)324 KORA esityslista n:o 97 / 25.4.1972325 Kongressitarkoituksia palvelevan rakennuksen sijoitus ja rakentaminen kon-serttitalon yhteyteen . Päiväämätön selostusteksti (AAS)326 “Konsertti- ja kongressitalon rakennustoimikunta on 29.6.1971 €534 kehoit-tanut talonrakennusosastoa ryhtymään toimenpiteisiin suunnittelusopimuksentekemiseksi Arkkitehtuuritoimisto Alvar Aallon kanssa lisärakennuksen suunnit-telemiseksi. “KORA esityslista n:o 97 / 25.4.1972 (HKRVA)Apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvinen kuvailee lisärakennushankkeenalkuvaiheita Finlandia-talon lisärakennuksen vastaanotto ja tarkastustilaisuu-den juhlapuheessa 21.2.1975 (HKRVA)327 Luonnospiirustus, salikerros 1:100 päiväyksellä 1.10.1971 (AAA),Luonnospiirustukset 14.12.1971 (AAA)328 Kaupunginmuseon lausunto koskee 14.12.1971 päivättyjä luonnospiirustuk-sia. Ulkoasianministeriön lausunnossa kommentoitavien suunnitelmien päi-väystä ei mainita, mutta ilmeisesti suunnitelmavaihe on sama.329 KORA esityslista n:o 93 / 29.2.1972, liitteet. Ilmeisesti tieto kaupunginmu-seon kannasta oli suunnittelijoilla tiedossa jo aikaisemmin, sillä vuoden 1971puolella suunnitelmissa esiintynyt yhteys lisärakennuksen ja Hakasalmen mu-seon välillä ei esiinny enää 15.2.1972 päivätyissä luonnossuunnitelmissa.330 Haastattelu Martti Kaasinen ja Veikko Hakaluoto 2005331 Liite Konserttitalon rakennustoimikunnan esityslistaan 29.2.1972. P.M. Suunnitelma Helsingin kaupungin uudesta konferenssitalosta. 17.2.1972Joel Pekuri, Ulkoministeriön Neuvotteleva virkamies (HKRVA)332 Luonnospiirustukset 1:100 päiväyksillä 15.2.1972, 1.3.1972, 15.3.1972(AAA)333 Suunnittelumuistio n:o 4 / 29.2.1972 (HKRVA)334 Liite Konserttitalon Rakennustoimikunnan esityslistaan 29.2.1972.Finlandia-talon lisärakennuksen huonetilaohjelman tarkistus. (HKRVA)335 Luonnospiirustukset 15.3.1972 (AAA)336 Suunnittelumuistio n:o 7 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous28.3.1972337 Suunnittelumuistio no 8 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous7.4.1972

70

Vuoden 1971 keväällä luonnossuunnittelu oli edennyt jo varsinpitkälle. Mittakaavaan 1:100 laadittu kongressisiiven luonnos-suunnitelma on päivätty 1.5.1971.323 Kaupunginhallitus hyväk-syi suunnitelman pohjalta kokouksessaan 7.6.1971Arkkitehtitoimisto Alvar Aallon laatiman Konsertti- ja kongressi-talon lisärakennuksen huoneohjelman.324

Suunnitelmassa lisärakennus on saanut tunnusomaisen terävä-kärkisen hahmonsa. Rakennusvolyymi on pitkänomainen ja ka-peahko. Kaupunginmuseon lisärakennuksen yhdistämisestäkongressikeskukseen on luovuttu. Sisäänajokerros ja sisääntu-lokerros ovat pinta-alaltaan muita kerroksia pienemmät, sillä ra-kennuksen ajateltiin sopeutuvan kallioiseen maastoon ilmankalliita louhintatöitä.325 Lisärakennuksen ja päärakennuksen vä-lillä on sisääntulokerroksessa katettu ulkoyhteys; suunnitelmas-sa on ajateltu säilyttää avoin kulkuyhteys Hesperian puiston si-sääntuloaukiolta rakennuksen itäpuolen terassitasolle.Sisätilojen järjestelyistä tärkeimmät porrasyhteydet on sijoitettusekä rakennuksen keskiosaan itäsivulle, että tilassa vapaasti si-joittuvan aiheena rakennuksen pohjoisosaan. Kongressisalienon suunnitelmassa ajateltu toimivan rakennuksen pituussuun-taan; kielenkääntäjien ja elokuvakonehuoneiden tilantarpeet onratkaistu salien pohjoisen ja etelän suuntaisille päätyseinille.Tilaohjelmaan ei ole sisällytetty vahtimestarin asuintiloja.

Varsinainen suunnittelusopimus lisärakennuksen suunnittelu-työstä tehtiin ilmeisesti vuoden 1971 aikana, jolloin kaupungin-valtuusto myönsi määrärahoja lisärakennuksen rakentamistavarten.326 Luonnossuunnittelu jatkui vuoden 1971 kuluessa pää-rakennuksen viimeistelytöiden ohella.327

Vuoden 1972 keväällä lisärakennuksen suunnitteluaikataulu tii-vistyi ja varsinaiset suunnittelukokoukset alkoivat. Alustavialuonnossuunnitelmia kommentoitiin alkuvuodesta sekäKaupunginmuseon että ulkoministeriön tahoilta.328 Finlandia-ta-lon lisärakennus uhkasi eniten juuri kaupunginmuseon intresse-jä, ja kansainvälisiä kongresseja silmälläpitäen kaavaillun hank-keen suunnittelussa haluttiin hyödyntää aiemmin saatuja koke-muksia. Kaupunginmuseon lausunnosta keskeiseksi nouseekannanotto Finlandia-talon lisärakennuksen liittämisestä laajen-nusosan välityksellä Kaupunginmuseon toimitiloihinHakasalmen huvilaan. Kaupunginmuseon lausunnossa21.2.1972 Alvar Aallon 14.12.1971 päivätyistä luonnospiirustuk-sista todettiin, ettei suunnitteilla olevan Kongressikeskuksen liit-tämistä kaupunginmuseon tiloihin katsottu ratkaisevan museontilaongelmia; myös ehdotetun yhteistoiminnan mielekkyys ky-seenalaistettiin. Museonjohtaja Jarno Peltosen allekirjoittamas-

sa lausunnossa viitataan myös Hakasalmen huvilan ja sen ym-päristön rakennussuojelulliseen arvoon, ja todetaan lopuksi, et-tä kaupunginmuseon kannalta mielekkäintä olisi rakentaa mu-seolle uusi, ajanmukainen toimitalo Aallon keskustasuunnitel-man mukaisesti terassitorin yhteyteen.329 Finlandia-talon apu-laisjohtaja Martti Kaasinen muistelee, että kaupunginmuseon jaFinlandia-talon henkilökunnan välillä käytiin ajoin kiivastakin sa-nanvaihtoa lisärakennussuunnitelmien vaiheilta.330

Ulkoasianministeriön edustaja, neuvotteleva virkamies JoelPekuri puolestaan kiinnitti seikkaperäisessä lausunnossaan eri-tyistä huomiota kongressisalien kapeaan muotoon, puutteellisiinkielenkääntäjien- ja selostajien tiloihin sekä puuttuviin lehdistöti-loihin. Yhteenvedossaan hän totesi, ettei suunnitteilla olevakongressitalo silloisessa suunnitteluvaiheessaan joka suhtees-sa vastannut kansainväliselle kongressikeskukselle asetettaviavaatimuksia. Suunnitellut tilat ja rakennuksen muoto rajoittivatlausunnon mukaan tilan soveltuvuutta suurien kongressitapah-tumien järjestämiseen -pienten konferenssien yleiskäyttöönsuunnitelma kuitenkin soveltui hyvin.331

Lisärakennuksen suunnitelma täsmentyi kevään aikana ripeääntahtiin.332 Tilaohjelmaan tehtiin suunnitelmista saadun palaut-teen pohjalta tarkistusesitys, jonka rakennustoimikunta hyväk-syi 29.2.1972 suunnittelun pohjaksi.333 Tarkistusesityksessä tila-ohjelmaan lisättiin aiempaa tilavampi monistamo-dokumentti-keskus. Myös teknisten tilojen ja yleisön wc-tilojen tilavaraustakasvatettiin. Tilaohjelmaan lisättiin puhelinkeskus, asunto “va-rallaolohenkilökuntaan” kuuluvalle, autotalli, työhuone-verstas,varastotiloja, kuivaustila lippuja varten, sosiaalitiloja Finlandia-talon ja ravintolan henkilökuntaa varten, ravintolalle lisätiloja,ääni- ja valotarkkaamo sekä tulkkaus- ja teknisen henkilökun-nan tilojen yhteyteen wc-tiloja. Lisäksi pidettiin tarpeellisena si-säänajokerrokseen ratkaistavaa sisäistä yhteyttä päärakennuk-sen ja lisärakennuksen välille sekä sisääntulokerroksen ulkoyh-teyden muuttamista suljetuksi, lämmitettäväksi kulkuyhteydeksi.Samassa yhteydessä edellytettiin vielä rakennuksen muodontarkistamista, sillä salien A ja B muodostamaa yhteistä tilaa pi-dettiin alustavien luonnosten pohjalta sekä kokous- että kuva-teknisesti liian pitkänä ja kapeana. 334

Maaliskuun puolivälissä päivätyissä luonnoksissa sisäänajoker-roksen ja sisääntulokerroksen pinta-alat on louhittu vastaamaanpinta-alaltaan muita lisärakennuksen kerroksia.335

Luonnospiirustuksia, joissa salien muotoa oli levennetty en-tisestään ja tarkkaamo- ja tulkkaustilat sijoitettu elokuvakone-huonekerrokseen, kommentoitiin suunnittelukokouksessa n:o 7/ 28.3.1972. Suunnitelmasta todetaan salien muotoa ja mitoitus-

ta tarkistetun, mutta kommentissa on epäilevä sävy -pitäisikömuotoa edelleen tarkistaa. Päärakennuksen ja lisärakennuksenvälisen maanalaisen yhteyden sijaintia toivottiin tarkistettavanteknisesti kalliin toteutuksen vuoksi. Luonnoksessa uuden javanhan osan lattiatasojen välillä oli edelleen porrasaskelmia jajärjestelyä pidettiin hankalana.336

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 30.3.1972 lisäraken-nuksen vaatiman asemakaavamuutoksen, joka lähetettiin edel-leen kaupunginhallitukselle.337

F i n l a n d i a - t a l o n l i s ä r a k e n n u k -sen suunn i t t e l u j a r aken tam inen

Luonnossuunnittelu 1971-1972

338 Suunnittelumuistio n:o 9 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous18.4.1972339 KORA esityslista n:o 100 / 6.6.1972340 KORA esityslista n:o 99 / 23.5.1972 (HKRVA) Valvontaryhmä esittää pie-noismallin teettämistä Finlandia-talon lisärakennuksesta lähiympäristöineenArkkitehtitoimisto Alvar Aallolta.341 Kesän 1972 aikana kuultiin lisärakennuksen lehdistötilojen ja kaukokirjoitin-asioiden suunnittelun tiimoilta vielä Posti- ja lennätinlaitoksen asiantuntijoita,jotka esittelivät SALT- ja EM -71 kongressien järjestelyjä. Kommenteista nou-see esille toive siirtää lehdistön käytössä olevat tilat kerrosta ylemmäksi toi-minnan joustavuuden takaamiseksi. Kiinteitä puhelinkoppien tarve asiantunti-joiden mukaan oli 10 kpl. Lisäksi taloon toivottiin sijoitettavaksi myös yleisöllerahapuhelimia -kiinteiden puhelinkoppien välittömään läheisyyteen ainakin kak-si puhelinkoppia. Lehdistön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelun osaltapainotettiin vielä puhelin- ja kaukokirjoitusverkon ja sähköasennusten runsaut-ta, ja varautumista myöhempiin asennusmuutoksiin.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen lehdistötilojen puhelin- ja kaukokirjoi-tinasioita koskeneesta neuvottelusta Posti- ja lennätinlaitoksen toimitalossa1.6.1972. Liite Finlandia-talon lisärakennusta koskeva suunnittelumuistioon nro13 / 13.6.1972 (HKRVA)

71

Luonnospiirustukset 11.4.1972

Varsinaiset kaupungin hallinnolla hyväksytetyt luonnospiirustuk-set on päivätty 11.4.1972.

Aalto esitteli lisärakennuksen edelleen tarkistetut suunnitelmat11.4.1972 pidetyssä konsertti- ja kongressitalon rakennustoimi-kunnan kokouksessa. Suunnitelmiin oli tehty muutoksia: salejaoli levennetty, hissien, tulkkikoppien ja elokuvakonehuoneen si-joitusta tarkistettu, kokoushuonekerros oli yhdistetty rampin vä-lityksellä ravintolaan, vahtimestarien ja puhelinkeskustilojen si-joitusta tarkistettu ottaen huomioon parempi valvontamahdolli-suus, sisäänajokerroksen sosiaalitilojen sijoitusta on tarkistet-tu.338 Suunnitelman jatkokehittely tähtäsi rakennuslupakäsitte-lyyn.

Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 15.5.1972 lisära-kennuksen luonnospiirustukset, rakennustapaselostuksen ja ra-kennustoimikunnan tarkastaman huonetilaohjelman, ja kaupun-ginvaltuusto vahvisti päätöksen 31.5.1972.339

Finlandia-talon lisärakennuksesta katsottiin tarpeelliseksi tilataluonnosvaiheessa myös pienoismalli arkkitehtitoimistolta ke-väällä 1972.340

Kireä suunnitteluaikataulu näkyi myös lupa-asiakirjoja laaditta-essa. Työn kuluessa kuultiin kongressijärjestelyjen tiimoiltaasiantuntijoita, joiden muutosehdotukset huomioitiin.341

Alustavia lupapiirustussarjoja korjailtiin useaan otteeseen, ja nii-hin päivitettiin käyttäjän taholta esitettyjä toiveita.

Toukokuun lopulla arkkitehtitoimisto toimitti ensimmäiset alusta-vat pääpiirustukset valvontaryhmälle ja muille suunnittelijoille.Samaan aikaan oli käynnissä rakennusselityksen laatiminen.342

Heinäkuun puolivälissä arkkitehtitoimisto toimitti sekä rakennus-selityksen että uudet pääpiirustukset suunnitteluryhmän jäsenil-le. Rakennusselitys, pääpiirustukset, LVI- ja sähkösuunnitelmatlähetettiin edelleen rakennustoimikunnalle.344

Seuraava alustava pääpiirustussarja on päivätty 7.8.1972. 345

Piirustukset poikkeavat luonnospiirustuksista joidenkin huoneti-lojen sijoituksen suhteen. Sisäänajokerroksessa järjestettiin uu-delleen teknisiä tiloja ja varastotiloja, sisääntulokerroksessa jakokoushuonekerroksessa muutettiin yhden kokoushuoneen,lehdistön ja saniteettitilojen keskinäistä sijoitusta. Konsertti- jakongressitalon rakennustoimikunta lähetti lisärakennuksen7.8.1972 päivätyt (piirustusnumerot 1-12) pääpiirustuksetYleisten töiden lautakunnalle puoltaen niiden hyväksymistä.346

Alustavat pääpiirustukset lähetettiin myös lausuntakierrokselleeri viranomaistahoille. 347

342 Alustavat pääpiirustukset 1:100 11.5.1972 (AAA)KORA esityslista 100 / 6.6.1972 (HKRVA)Valvontaryhmä seurasi suunnitelmien edistymisen aikataulua. Alustavat pääpii-rustukset valmistuivat ajoissa, mutta rakennusselitysluonnoksen valmistuminenoli myöhässä.344 Suunnittelumuistio 17 / 21.7.1972 (HKRVA)345 KORA esityslista n:o 103 / 15.8.1972346 KORA esityslista ja pöytäkirja 103 / 15.8.1972 (HKRVA)347 Terveydenhoitovirasto esitti lausunnossaan eräitä tarkistuksia lisärakennuk-sen sosiaalitiloihin, väestönsuojelutoimisto ja konsertti- ja kongressitalojaostoantoivat pääpiirustuksista puoltavan lausunnon. Palolaitokselta saatiin tarkiste-tuista piirustuksista lausunto vasta elokuun lopulla; esitetyt tarkistukset päivi-tettiin 28.8.1972 päivättyihin, edelleen kaupunginhallitukselle esitettyihin pää-piirustuksiin.Suunnittelumuistio 19 / 22.8.1972 (HKRVA)348 Suunnittelumuistio 19 / 22.8.1972 (HKRVA)349 Suunnittelumuistio n:o 20 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnitteluko-kous 5.9.1972 (HKRVA)KORA esityslista n:o 106 / 26.9.1972 (HKRVA)350 KORA esityslista n:o 111 / 30.11.1972351 KORA esityslista n:o 112 / 19.12.1972


Arkkitehtipiirustuksia koskien suunnittelukokouksissa kirjattiinedelleen elokuun kuluessa muutostoiveita; sisäänajokerroksenpuhelinvaihdehuonetta pidettiin liian ahtaana, tulkkikoppien si-säleveys oli riittämätön, sisäänajokerroksen vahtimestarin huo-neeseen toivottiin omaa sisäänkäyntiä, ja näkyvyyttä tarkkaa-mon ikkunoista B-saliin epäiltiin.348

Kaupunginhallitus hyväksyi lisärakennuksen tarkennetut pääpii-rustukset 4.9.1972.349 Piirustukset jätettiin rakennusvalvontavi-rastoon marraskuun alussa 1972.350 ja rakennuslupa myönnet-tiin 30.11.1972.351

Pääpiirustukset

Toteutussuunnittelu ja rakentaminen 1972-1975

352 Etenkin erikoissuunnittelijoiden osalta aikataulua pidettiin kireänä .Maininta rakennustoimikunnan esityslistassa 104 / 29.8.1972 (HKRVA)353 Suunnittelumuistio 21 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous19.9.1972 (HKRVA)KORA esityslista n:o 106 / 26.9.1972 (HKRVA)354 Syyskuussa 1972 kalusteita koskevissa neuvotteluissa määriteltiin lisära-kennuksen pääurakkaan liittyviä kalusteita ja sisustusta. Suunnittelumuistio 22/ 3.10.1972 , liitteet 1-5 (HKRVA) Tammikuussa 1973 Aallon arkkitehtitoimistoAallon puolesta toivottiin vielä alustavaan kalustohankintaohjelmaan rakennut-tajan edustajilta viimeisiä tarkistuksia ennen piirustustyöhön ryhtymistä. KirjePirkko Söderman, Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto > Ins. Hannukkala, KaupunginRakennusvirasto, 3.1.1973. (FTA)355 Muistio neuvottelusta Finlandia-talossa 12.9.1972 koskien kalusteiden yh-teydessä Finlandia-talon taholta toivottuja muutoksia lisärakennuksen piirus-tuksiin. (AAS)356 Suunnittelumuistio 22 / 3.10.1972 , liitteet 1-5 (HKRVA)

72

Suunnittelua jatkettiin keskeytyksettä pääpiirustusten valmistut-tua. Aikataulua seurattiin tarkasti ja elokuussa 1972 urakkalas-kenta-asiakirjojen työvaiheen arvioitiin olevan noin kolme viik-koa aikataulusta jäljessä.352 Urakkalaskenta-asiakirjoja laadittiinAallon toimistossa syksyn 1972 aikana; työpiirustusten ja urak-kalaskenta-asiakirjojen valmistumistavoitteena pidettiin loka-kuun puoliväliä.353 Syksyllä kaluste- ja sisustussuunnittelun oh-jelmaa koskevien neuvottelujen yhteydessä354 Finlandia-talonpuolesta esitettiin vielä toiveita ja muutoksia lisärakennuksenpiirustuksiin.355 Myös tilaohjelmaan toivottiin vielä pienin välisei-nämuutoksin toteutettavissa olevia muutoksia.356 Kongressientelevisioinnista ja radioinnista vastaavan Yleisradion esityksestäsuunnitelmiin huomioitiin vielä kiinteiden tarkkaamotilojen ja se-lostamojen (3kpl) osalta muutoksia elokuvakonehuonekerrok-seen.357 Rakennusteknisten töiden urakkalaskenta-asiakirjatvalmistuivat lopulta marraskuun alkuun 1972.358

Taloudelliset kysymykset

Lisärakennuksen urakkalaskenta-asiakirjojen pohjalta päätettiinlaatia kustannusarvio ennen rakennustöiden aloittamista. 359

Lisärakennuksesta uhkasi muodostua liian kallis, ja talonraken-nusosasto ehdotti vuoden 1973 alussa laatimansa kustannusar-vion perusteella Kongressisiiven ratkaisujen tarkistamista ra-kennuskustannusten alentamiseksi. Lisärakennuksen alkupe-räiset suunnitelmat vastasivat laatutasoltaan päärakennuksenlaatutasoa, ja monet ratkaisuista seuraavat luonnollisesti päära-kennuksen esimerkkiä. 360 Suunnittelijoiden pyrkimyksestä luo-da lisärakennuksen tiloille ja detaljoinnille oma luonne kertookuitenkin esimerkiksi sisääntuloaulan lattiamateriaaliksi alun pe-rin valittu harmahtavan ruskea Öölannin kalkkikivi.Päärakennuksen sisääntulohallien lattiapinnat ovat vaaleaa tra-vertiinia.

Ehdotettuja säästökohteita olivat wc- ja pukuhuoneiden seinä-laatoitukset, kongressisalien ja wc-ryhmien alakatot (ehdotettiinkorvattaviksi standardituotteilla), sisääntulohalliin suunniteltukalkkikivilattia (ehdotettiin korvattavaksi markkinoilla olevillamuovilaatoilla), kokoushuoneiden boucle-matot (korvaava ma-teriaali neulehuopamatto), kongressisalien ja lämpiöiden wilton-matot (neulehuopamatto), sisätilojen pronssiseinät (ehdotettiinkorvattaviksi maalatuilla teräsrakenteilla), pronssijalkalistat (kor-vataan puisilla jalkalistoilla) ja ovien heloitus (piilosulkimien jasaranoiden korvaaminen halvemmalla heloituksella). Lisäksi eh-dotettiin luopumista erikoisvalaisimista.361 Asiasta pyydettiin ark-kitehtitoimistolta kannanottoa. Muutoksista sovittiin, mutta arkki-tehtitoimiston esityksestä osa valaisimista päätettiin säilyttääerikoisvalaisimina.362

Esityksen pohjalta arkkitehtitoimistossa laadittiin muutostyöoh-jelmat alakattomuutoksista, lattiamateriaalimuutoksista sekälaatoitus- ja lasiseinämuutoksista.363 Kustannustason periaat-teellinen alentaminen vaikutti Kongressisiiven detaljointiin.Verrattuna päärakennukseen materiaalien laatutaso on alhai-sempi ja detaljoinnin variointi vähäisempää.

Urakkatarjouksiin perustuva Finlandia-talon lisärakennuksenkustannusarvio (joulukuu 1972) oli 23 200 000 markkaa (myön-nettyjen määrärahojen summa). Vajaan kahden vuoden aikanarakentamisen kustannukset nousivat voimakkaasti, keväällä1973 rakennusalan työntekijöiden lakot aiheuttivat lisäkustan-nuksia ja valuuttakurssien kehitys vaikutti epäedullisesti ulko-maisten hankintojen hintaan. Muutosten johdosta rakennustyö-hön ehdotettiin noin miljoonan markan lisämäärärahaa.364

Lopullisiksi kustannuksiksi arvioitiin 24-25 miljoonaa silloistamarkkaa.365

Muita suunnitelmamuutoksia

Lisärakennuksen suunnitelmissa tapahtui muutoksia vielä myö-häisessä vaiheessa mm. urakkaohjelman hissisuunnitelmienosalta. Hisseistä laadittiin vaihtoehtoiset, tarkistetut suunnitel-mat,366 joista osasta (vaihtoehdot A, C ja D) päätettiin hankkiakustannusvertailut.367 Suunnitellun kahden yleisöhissin sijaantoteutettiin toinen yhteys tilavarauksena.

Työmaan aikana vuonna 1974 tehtiin vielä joidenkin tilojensuunnitelmiin akustisista syistä pieniä rakennetarkistuksia jamateriaalimuutoksia, joilla tavoiteltiin ilmeisesti parempaa ää-neneristävyyttä. Kongressisaleissa muutettiin suunniteltu, salienvälinen taitto-lasiovi umpinaisella ovella ja tukevoitettiin salienvälisen siirtoseinän rakennetta; muutettiin länsi-ikkunoiden lasi-tus 3-kertaiseksi ääneneristyslasiksi sekä lisättiin katon rasteri-elementtien yläpuolelle asennetun mineraalivillakerroksen pak-suutta.368

Kokoushuonekerroksen itäjulkisivulta poistettiin arkkitehtonisis-ta syistä suunnitelmista kaksi ikkunaa, ja korotettiin kuusi ikku-naa lattiaan ulottuviksi työmaan aikana marraskuun lopulla1973.369

357 Yleisradion kirjelmässä mainittuja , suunnittelussa huomioitavaksi toivottujamuita seikkoja ovat erillisten selostamotilojen lisäksi noin20m2 suuruinen kiin-teä tarkkaamotila, noin 30m2 kokoinen akustinen huone haastatteluja varten,ulkomaisille tv- ja radioselostajille n. 60 tilapäistä selostuspaikkaa, tilapäinenkytkentäkeskus ja tarkkaamo, television kamerapaikat saliin ja haastatteluhuo-neeseen, ulkolähetysautoja varten parkkipaikat ja kytkentäkaappi ja tv-kuvaus-ten vaatima vähimmäisvalaistus kokoushuoneisiin. KORA esityslista 108 /24.10.1972 (HKRVA) Myös suunnittelukokouksen muistiossa n:o 23 /17.10.1972 on liitteenä Yleisradion kirjallinen esitys tarvittavista toimitiloista. Suunnittelukokousmuistiossa 24 / 31.10.1972 on liitteenä pöytäkirjaYleisradion edustajien kanssa pidetystä tilavarauksia koskevasta neuvottelus-ta. Tilaisuudessa on sovittu elokuvakonehuonekerroksen muutoksista , huo-neen 213 varaamisesta tarvittaessa yleisradion ja tv-haastattelujen pitopaikak-si, lisäselostupaikkojen sijoittamisesta tarvittaessa kokoushuoneisiin 201 ja202 sekä tilapäisen kytkentäkeskuksen ja tarkkaamotilan tilavarauksesta (n.40m2)sisäänajokerroksen kalustovarastossa . Suunnittelukokouksen 24 muistiossa mainitaan, että arkkitehti on tehnyt em.muutokset piirustuksiin, ja että korjatut piirustukset toimitetaan 1.11.1972asianosaisille.


358 Suunnittelumuistion 24 (HKRVA) liittenä on luettelo urakkalaskentaan liite-tyistä arkkitehtipiirustuksista. Suurin osa piirustuksista on päivätty päivämääril-lä 10.10. 1972 ja 1.11.1972. Urakkalaskentaan on liitetty myös päärakennuk-sessa toteutettaviksi sovitut ensimmäiset pienet muutostyöt (tuulikaappi- ja la-siseinämuutoksia) sekä Finlandia-talon ympäristöön liittyviä töitä (Hakasalmenhuvilan puiston rauta-aidan ja muurin sekä Finlandia-talon ulkokäytävän teräs-portin ja lipputankotelineiden piirustukset A702F, A712 ja A737F) .359 KORA esityslista 103 / 15.8.1972 (HKRVA)360 Helsingin Kongressikeskuksen Rakennustapaselostus 15.1.1972 (AAS)Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennustapaselostus, päiväämätön (FTA)Rakennustapaselostuksissa kuvataan lisärakennuksen rakennustapaa ja käy-tettäväksi ajateltuja materiaaleja melko yksityiskohtaisesti. Rakennustapa- jamateriaalit vastaavat laatutasoltaan päärakennuksessa käytettyjä ratkaisuja.Esimerkiksi Carraran marmoria ajateltiin käyttää lämpiötilojen kaiteissa, läm-piöiden pilariverhoukseksi mainitaan kalkkikivi, ja sisääntulohalliin määriteltiinseinäverhouksiin ja pilareihin erikoisporsliinisauvat. 361 KORA esityslista ja pöytäkirja n:o 114 / 4.1.1973362 KORA pöytäkirja n:o 115 / 9.1.1973363 Rakennustoimikunnan kokouksessa 20.11.1973 käsiteltiin urakoitsijoidenmuutostyöohjelmien pohjalta laatimia hyvitystarjouksia. Esityslistassa maini-taan hyvitystarjousten perustuvan arkkitehtitoimiston muutostyöohjelmiin ala-kattojen (13.2.1973) , lattiamateriaalien (20.2.1973) sekä seinämateriaalien(7.3.1973) osalta (muutostyöohjelmat pöytäkirjan liitteenä). Urakoitsijan hyvi-tystarjous päätyi summaan 482 473 markkaa . Tarjous hyväksyttiin kokoukses-sa. KORA esityslista ja pöytäkirja 127 /20.11.1973 (HKRVA). 364 KORA esityslista n:o 138 / 31.7.1974365 Apulaiskaupunginjohtaja Veikko O. Järvisen juhlapuhe Finlandia-talon lisä-rakennuksen vastaanotto- ja tarkastustilaisuudessa 21.2.1975. KORA pöytä-kirja 151 / 21.2.1975, liite 20. (HKRVA)366 KORA esityslista ja pöytäkirja112 / 19.12.1972 (HKRVA)367 KORA pöytäkirja 115/ 9.1.1973 (HKRVA)368 Finlandia-talo. Akustiset rakennetarkistukset 1.4.1974. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)369 Suunnittelumuistio 44 / 21.11.1973 (HKRVA)

Kongressisiiven liittyminen päärakennukseen - lisärakenta-misen aiheuttamat muutokset.

Suoranaisesti kongressisiiven rakentamisesta johtuneita muu-toksia jouduttiin päärakennuksessa toteuttamaan vain raken-nuksen eteläpäädyssä sisäänajo-, sisääntulo- ja salikerroksis-sa. Osittain näihin oli jo osattu varautua etukäteen kongressisii-ven rakentamispäätöksen varmistuttua päärakennuksen ollessavielä rakenteilla.

Liitoskohdassa päärakennuksen eteläjulkisivulla purettiin julkisi-vun ulkoverhous.

Kongressisiiven ja päärakennuksen päävolyymeja matalam-paan liitoskohtaan sijoitettiin pääasiassa ravintolan tiloja, joidentoimivuuden parantamiseen kongressisiiven rakentaminen tar-josi mahdollisuuden.

Sisäänajokerrokseen rakennettiin keittiön varasto- ja kylmätilo-jen yhteyteen uusien sosiaalitilojen ohella lisää varastointitilaaja asianmukainen jätehuone. Samalla keittiön entisissä si-säänajokerrokseen sijoittuvista tiloissa jouduttiin luopumaankattoikkunoiden tarjoamasta luonnonvalosta kongressisiiven pi-hajärjestelyjen vuoksi.

Sisääntulokerroksessa entinen yhteys Hesperian puistostaTöölönlahden puoleiselle näköalaterassille jouduttiin katkaise-maan, jotta päärakennuksen ja kongressisiiven välille voitaisiintoteuttaa sisäyhteys. Nivelkäytävä toteutettiin puolilämpimänäpronssi-lasiseinäisenä tilana, joka on mahdollista avata täysinulkotilaan. Luonnospiirustuksissa esitettyjen ajatusten,avoimuuden ja läpikuljettavuuden, säilyttäminen lienee kangas-tellut arkkitehtitoimiston ajatuksissa.381 Uuden yhteyden vuoksipäärakennuksen eteläseinään puhkaistiin uusi oviaukko, ja pu-rettiin ravintolan sisääntulohallin 101 yhteydessä toimineet va-rasto- ja tarjoilutilat.

Salikerroksessa uuteen nivelosaan rakennettiin itäsivulle ravin-tolaa varten uusi kylmäkeittiö ja alkoholijakeluhuone sekä länsi-sivulle toimistotilaa ravintolan johtoa varten. Päärakennuksenpuolella purettiin tarjoilu- ja varastotiloja uuden käytäväyhtey-den tieltä. Kaiken kaikkiaan uusia järjestelyitä päärakennuksentiloihin jouduttiin toteuttamaan varsin vähän.

73

Lisärakennuksen muut suunnittelijat

Arkkitehti Kaarlo Leppäsen avustajana lisärakennuksen suun-nittelutyöhön osallistui arkkitehti Jyrki Paasi.Sisustussuunnittelutehtävissä jatkoi sisustusarkkitehti PirkkoSöderman.

Erikoissuunnittelijoina jatkoivat päärakennuksen suunnitteluunosallistuneet toimistot. Rakennesuunnitelmat laatiInsinööritoimisto Magnus Malmberg, LVI-suunnitelmatLämpöteknillinen toimisto Calor ja sähkösuunnitelmatInsinööritoimisto Tauno Nissinen Ky, jossa tehtiin myös puhelin-ja radioteknisten laitteiden suunnittelu. Ääniteknisten laitteidensuunnittelijana toimi Diplomi-insinööri Juhani Borenius.

Rakentaminen

Kongressisiiven pääurakoitsijaksi valittiin päärakennuksen ra-kennustöistäkin vastannut Arvo Westerlund Oy. Urakkasopimusallekirjoitettiin 8.12.1972. Pääurakkasopimuksessa rakennuk-sen valmistumisajankohdaksi sovittiin 30.9.1974, jonka jälkeenvarattiin vielä kahden kuukauden mittainen rakennuttajan han-kintoihin liittyvä kalustamis- ja viimeistelyvaihe.370

Kongressisiiven muut urakoitsijat olivat putkitöiden osaltaSuomen Vesi- ja Lämpöjohto Oy, ilmastointitöistä vastannutSuomen Puhallintehdas Oy, Regulator Oy (säätölaiteurakoitsi-ja), Keskusosuusliike Hankkija (sähkötyöt), äänilaiteurakoitsijaOy Philips Ab sekä rakennuttajan hankkimien kalusteiden osal-ta Visuvesi Oy Höyrypuuseppä.371

Työmaan vastaavana rakennusmestarina toimi Esko Rautiainenja valvovana rakennusmestarina Aarne Erjamo. Työmaan yleis-valvojainsinöörin tehtäviä hoiti Veikko O. Hannukkala.372

Lisärakennuksen louhintatyöt alkoivat tontilla joulukuun puoles-sa välissä 1972.373 Harjakaisia päästiin viettämään 2.4.1974374.

Työhäiriöt ja lakot häiritsivät lisärakennuksen rakennustöitä.Keväällä 1973 olleiden lakkojen johdosta kongressisiiven val-mistumisajankohtaa siirrettiin vuoden 1974 marraskuun lop-puun.375 Myöhemmin valmistumisajankohtaa jouduttiin siirtä-mään vielä toistamiseen muutamalla kuukaudella vuoden 1975tammikuun loppuun.376 Työmaan aikana vaikeuksia aiheuttimyös rakennuskustannusten arvaamaton nousu.377


L i s ä r a k e n n u k s e n r a k e n n u s t y ö m a a .Kuva vuode l t a 1976 . (FTA)

370 KORA esityslista 112 / 19.12.1972 (HKRVA) 371 Lisärakennuksen harjannostajaistilaisuuden lehdistötiedote (HKRVA)372 Lisärakennuksen harjannostajaistilaisuuden lehdistötiedote (HKRVA)373 Suunnittelumuistio 24 / 31.10.1972 (HKRVA)374 KORA pöytäkirja 131/ 19.2.1974 (HKRVA)375 Valmistumispäivämäärä 20.11.1974 KORA pöytäkirja 126 / 23.10.1973(HKRVA)

376 KORA pöytäkirja 131/ 19.2.1974 (HKRVA)377 Arvo Westerlund Oy:n toimitusjohtajan Aale Valtosen puhe Finlandia-talonlisärakennuksen vastaanotto- ja tarkastustilaisuudessa 21.2.1975. KORA pöy-täkirja 151 / 21.2.1975, liite 21. (HKRVA)378 Finlandia-talon lisärakennuksen rakennustöiden lopputarkastus. Pöytäkirja19.2.1975 (HKRVA)379 Luovutustilaisuus 21.2.1975 KORA pöytäkirja 151 / 21.2.1975 (HKRVA)

380 KORA pöytökirja 162 / 31.1.1977 (HKRVA)381 Sisäyhteyttä päärakennuksen ja kongressisiiven sisääntulokerrosten välilläpidettiin suunnittelukokouksissa ehdottoman välttämättömänä rakennuksenkäyttäjien taholta, ja arkkitehtisuunnitelmiin lisättiin avattavat seinät. Tästä huo-limatta leikkauspiirustuksissa yhteys esitettiin useimmiten avoimena.

74

Va s t a v a l m i s t u n u t F i n l a n d i a - t a l o n l i s ä r a k e n n u s .Kuva Leo Kosonen (FTA)

Rakenne

Lisärakennus on viisikerroksinen. Kantava runko on teräsbeto-nia kuten päärakennuksessakin. Välipohjat ovat ylälaattapalkis-toja ja massiivilaattoja. Rakennus on jaettu liikuntasaumoillakahteen osaan. Myös päärakennuksen ja lisärakennuksen liitty-mäkohdassa on liikuntasauma.

Kongressisalien yhteyteen rakennettu tarkkaamo- ja kielen-kääntötilojen parvi on ratkaistu rakenteellisesti ripustamalla seyläpohjasta.

Sisäänajokerros on osittain louhittu kallioon, jolle rakennus onperustettu suoraan anturoilla. Alapohjat ovat sekä maanvarai-sia- että (kanavatilan kohdalla) kantavia. Vedenpaine-eristyksettehtiin salaojitusten alapuolelle ulottuvien hissi- ja LVI-teknistenlaitteiden vaatimiin syvennyksiin ja kanaviin.383

Ilmanvaihto ja sähkö

Lisärakennuksen IV-konehuoneet sijoittuvat sisäänajokerrok-seen. Päärakennuksen tapaan sisäänajokerroksen alapuolellerakennettiin tekniikan (lähinnä ilmanvaihdon) tarpeisiin kanava-tilaa. Raitisilmatorni sijaitsee lisärakennuksen eteläjulkisivulla.Ilmanvaihdon vaatimat nousukanavat sijoittuvat rakennukseneteläsivulle ja koillisnurkkaan nivelosan yhteyteen lisärakennuk-sen puolelle. Myös lisärakennuksen sähkötilat sijaitsevat si-säänajokerroksessa. Sähkökuilut sijoittuvat ilmanvaihtokuilujenyhteyteen.384

756. Kongressisiipi 1975

Tilat

Lisärakennuksen rakentaminen kasvatti Finlandia-talon ker-rosalaa 4239m2. Rakennuksen tilavuudeksi ilmoitettiin 27000m3. Sen eri kerroksiin sijoittuvat kokoustilat täydentävät pää-rakennuksen toiminnallista kokonaisuutta.382

Lisärakennuksen toiminnalliset ratkaisut seuraavat pääraken-nuksen periaatteita. Sisäänajokerroksesta Karamzininkadunpuolelta on porrasyhteys Mannerheimintien puoleisen sisääntu-lopihan maantasoon sijoittuvaan sisääntulokerroksen aulaan.Muuten sisäänajokerrokseen sijoittuu lähinnä teknistä tilaa sekämaanalainen tunneliyhteys päärakennuksen vastaaviin kellariti-loihin.

Sisääntulokerroksen sisäänkäynti ryhmittyy päärakennuksenlännenpuoleisten sisäänkäyntien jatkoksi Hesperian puiston ta-soon. Sisäyhteys päärakennukseen puolestaan on järjestetty la-sisiirtoseinien avulla ulkotilasta erotetun ns. “nivelkäytävän” vä-lityksellä. Sisääntulokerroksen sijoittuvat yleisön vaatesäilytys,toimistotilaa, sekä monistus ja postitustilat. Alunperin aulaan si-joittuivat myös puhelinkeskus sekä pankin ja postin yksiköt.

Aulasta on porrasyhteys kokoushuonekerrokseen, jonka läm-piö- ja kokoushuonetiloista voidaan yhdistää erilaisia tilakoko-naisuuksia erilaista kokouskäyttöä varten. Maaston muodostuk-sesta johtuen kokoushuonekerrokseen on myös maantasoyh-teys rakennuksen eteläpäästä. Pohjoispuolella kokoushuone-kerroksen tilat liittyvät päärakennuksen ravintolatiloihin.

Varsinaiset suuret kongressisalit sijoittuvat seuraavaan kerrok-seen. Kongressisaleja on kaksi (salit A ja B). Ne voidaan yhdis-tää yhdeksi suureksi tilaksi siirtoseinän välityksellä.Kongressisalit ovat kaksi kerrosta korkeat, ja niiden takaosaansijoittuu tarkkaamoparvi eli “elokuvakonehuonekerros”.Päärakennukseen liittyvään nivelosaan on salikerroksessa sijoi-tettu kaksi valiokuntahuonetta, joihin on käynti B-salin puolelta.

Lisärakennuksessa on yksi kaikki kerrokset yhdistävä porras-huone (porras V) rakennuksen eteläpäädyssä. Rakennuksenpohjoispäädyssä porras U yhdistää varsinaisena porrashuonee-na sisääntulokerroksen kongressisaleihin.

382 Arkkitehti 6/74Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennuslupapiirustukset 23.8.1972 (HKRVVA)383 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)384 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)

Lisärakennuksen tilajako, rakenteelliset ja talotekniset perusratkaisut

F i n l a n d i a - t a l o n j a t k e e k s i v a l m i s t u n u t k o n g r e s s i s i i p ivuonna 1975 . Kuva Ee ro Venho la (FTA)

76

Tilojen esittelyssä seurataan Finlandia-talon päärakennuksenvalmistumisvaiheen kuvauksessa käytettyjä periaatteita.Lisärakennus muodostaa itsessään kokoustoimintaa palvelevankokonaisuuden, joka toimii itsenäisesti päärakennuksen tilojenrinnalla. Tarkempaan esittelyyn on poimittu rakennuksen eri ker-roksiin sijoittuvat keskeisimmät yleisötilat ja muista tiloista esi-merkkejä. Suunnitelmissa rakennuksen eri kerrokset nimettiinnekin päärakennuksen esimerkin mukaan sisäänajokerrokseksi(kellarikerros Karamzininkadun tasossa), sisääntulokerrokseksi(Hesperian puiston tasossa), kokoushuonekerrokseksi (liittyypäärakennuksen salikerrokseen), salikerrokseksi ja elokuvako-nehuonekerrokseksi.

Kongressisiiven osalta tiloja koskevat tiedot perustuvat pääosinFinlandia-talon arkistosta löytyviin työpiirustuskopioihin ja työ-selityksiin. Työpiirustuksista pohjapiirustuksia385 ja alakattopii-rustuksia386 sekä rakennustyöselitystä387 ei niiden sisältämäninformaation yleisluonteisuuden vuoksi ole erikseen tekstissämerkitty lähteiksi. Tietoja on täydennetty rakennustoimikunnankokousten esityslistojen ja pöytäkirjojen sekä suunnittelu- ja työ-maakokousten muistioiden informaatiolla.

Mielenkiintoisen näkökulman lisärakennuksen tilojen tarkaste-luun luo vertailu päärakennuksen vastaavien tilojen detaljimaa-ilmaan. Tarkastelun kautta paljastuvat tiukentuneiden taloudel-listen kehysten mukanaan tuomat ratkaisut. Finlandia-talon pää-rakennuksen päätilojen yksityiskohdissa painottuu käsityövaltai-suus. Varta vasten päätiloja varten “räätälöityjä” ratkaisuja onpaljon. Sen sijaan lisärakennuksen osalla on huomattavaa teh-dasvalmisteisten rakennusosien ja tuotteiden soveltava käyttö.

Sisääntulohalli 034 ja porras S sisääntulokerrokseen

Karamzininkadun tason sisäänkäynnin ja porrasyhteyden mate-riaalit ja detaljit vertautuvat päärakennuksen vastaaviin sisään-käynteihin (portaat A, B ja C). Lisärakennuksen porrasyhteys eikuitenkaan sijoitu syvälle varsinaiseen paikoitushalliin kutenpäärakennuksen sisäänajokerroksen sisäänkäynnit, vaanTöölönlahden puoleisen terassin muodostaman lipan alle.Sisäänajokerroksen aulan ja tuulikaapin pronssilasiovet ovatvastaavia Outokummun profiileilla päällystettyjä teräsrakentei-sia ovia kuin päärakennuksessakin.

Lisärakennuksen yleisöhissi sijoittuu sisääntulohallin länsisivul-le, ja nousee sisäänajokerroksesta salikerroksen tasolle.Hissivarauksia on vierekkäin kaksi, mutta toinen hissikuiluistaon varastokäytössä.

Sisääntulohallin ja portaan S askelmat olivat harmaan ruskeaavinyylilaattaa. Alakatoissa käytössä on valkoinen alumiinisäle, jaseinät ovat niin ikään valkoiseksi maalattuja, rapattuja betoni-seiniä. Aulan valaisimena on sama kattopintaan asennettu kol-melieriöinen valaisintyyppi kuin päärakennuksen sisääntulohal-leissa (littera V6).

Porras S on U:n muotoinen, ja siinä on yksi välitasanne. Portaankäsijohteet ovat mustaa nahkaa. Portaan katto on alemmallaporrasjuoksulla rapattu ja valkoiseksi maalattu, vaatehalliin 120liittyvällä osalla on valkoisesta erikoismetallisäleestä rakennettuporrastuva alakatto. Portaan yläjuoksulla valkoiseksi maalattu,rapattu betoniseinä muuttuu lännenpuolella kaiteeksi, ja avaaportaalta näkymän sisääntulokerroksen vaatehalliin. Portaanvalaistuksena ovat valkoiseksi maalatusta metallista valmistetutseinävalaisimet.

Kong ress i s i i p i 1975

Yleistä lisärakennuksen tilojen kuvauksesta Sisäänajokerroksen yleisötilat

385 Finlandia-talo lisärakennus Pohjapiirustus sisäänajokerros 1:100 A02 /29.1.1974, Pohjapiirustus sisääntulokerros 1:100 A03 / 29.1.1974 ,Pohjapiirustus kokoushuonekerros 1:100 A04 / 29.1.1974, Pohjapiirustus sali-kerros 1:100 A05 / 29.1.1974, Pohjapiirustus elokuvakonehuonekerros 1:100A06 / 29.1.1974 , Pohjapiirustus sisäänajokerros 1:50 A13 / 30.11.1973,Pohjapiirustus sisääntulokerros 1:50 A14 / 1.9.1974, Pohjapiirustus kokous-huonekerroskerros 1:50 A15 / 30.11.1973, Pohjapiirustus salikerros 1:50 A16 /28.8.1972, Pohjapiirustus elokuvakonehuonekerros 1:50 A17 / 24.4.1974(FTA) 386 Finlandia-talo lisärakennus. Sisääntulokerros alaslasketut katot 1:50 A98 /7.2.1973, Kokoushuonekerros alaslasketut katot 1:50 A99 / 5.2.1974,Salikerros alaslasketut katot 1:50 A100 / 14.6.1974, Elokuvakonehuonekerrosalaslasketut katot 1:50 A101 / 14.11.1974 (FTA)387 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 1307 10.9.1972 (korjattu12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvirasto (FTA)

Y l l ä kong ress i s i i ven s i sään tu l oha l l i n 034 t uu l i kaapp i .

Vasemma l l a näkymä koh t i po r t aan S vä l i t a sanne t t a .


77

Sisääntulokerroksen aula, suunnitelmissa käytetyn nimityksenmukaan vaatehalli, käsittää pinta-alaltaan melkein kokonaan li-särakennuksen ensimmäisen kerroksen. SisäänkäyntiMannerheimintien puolelta sijoittuu tilan luoteiskulmaan.Vaatehallin länsilaidalle sisäänkäynnin yhteyteen sijoittuvatkongressitoimistojen ja puhelinkeskuksen lasiseinäiset tilat.Sisääntulohallin yhteyteen sijoittuu myös pieni, ikkunaton ko-koushuone sekä tilat postituksen ja monistuksen tarpeisiin.Vaatehalliin liittyvät yleisön wc-tilat sijoittuvat rakennuksen lou-naisnurkkaan.

Vaatehalli 120 ja käytävä 114

Sisääntulohalli saa luonnonvaloa länsijulkisivulle sijoittuvanpronssilasiseinän ja tuulikaapin kautta. 388 Jonkin verran valoasiivilöityy myös itäsivun lasiseinäisten puhelinkeskus- ja kong-ressitoimistotilojen kautta. Porrasyhteys S kokoushuonekerrok-seen sijaitsee keskeisesti sisääntuloaulassa. Toinen yleisönkäyttöön tarkoitettu porrasyhteys johtaa vaatehallista suoraankokoushuonekerroksen lehdistötiloihin. Se sijaitsee huomaa-mattomasti yleisön wc-tilojen takana.

Vaatehallin lattiapinta oli tummaa, harmaaseen taittuvaa ruske-aa 50x50cm kokoista vinyylilaattaa. Jalkalistat ovat punapyök-kiä. Alakatto on valkoiseksi polttomaalattua alumiinisälettä, jon-ka pohjassa on rei’itys.389 Alakaton säleiden jatkoksissa ei olekäytetty peitelistaa kuten päärakennuksen sisääntulohallien ala-katossa, vaan detaljia kehitettiin edelleen. Säleen sisällä asen-nettiin saumakohtaan näkymätön liitoskappale. Tiloihin tarvitta-van akustisen vaimennuksen aikaansaamiseksi säleiden sisälläon osittainen mineraalivillatäyte.390 Kokoushuonekerrokseenjohtavan portaan S edustalla alakattomateriaali vaihtuu valkoi-seksi maalatuksi mineriittilevyksi. Kattopinta myös nousee aa-vistuksen verran. Alakattomuutos korostaa porrasyhteyttä aja-tuksellisesti samaan tapaan kuin päärakennuksessakin.Vaatehallin yleisvalaisin on kolmilieriöinen valkoinen, pääraken-nuksessa sisääntulohalleissa ja yleisöportaissa käytetty malli.391

Vaatehallin seinäpinnat ovat pääasiassa hienorapatut ja maala-tut valkoiseksi. Osalle seinäpinnoista asennettiin ääntä eristävätja absorboivat, kangaspintaiset maalatut levyt työmaan aikanasuunnitelmiin tehtyjen akustisten tarkistusten vuoksi.392

Sisääntuloaulassa sijaitsevat kantavat betonipilarit ovat pyörei-tä, hienorapattuja ja valkoiseksi maalattuja. Niitä kiertää kolmepronssirengasta, joista kaksi alinta on maalattu yli valkoiseksi,ja ylin patinoitu tummaksi. Pilareiden jalkalistat ovat pronssia.

Sisääntulokerroksen tilat


388 Sisääntulokerroksen ulkolasiseinän profiilit on verhoiltu pronssilla.Detaljit ovat ilmeeltään yksinkertaisempia kuin päärakennuksessa vastaa-vissa lasiseinissä. Peiteprofiilit ovat sileitä, ja niissä ei ole käytetty profi-loituja listoja. Lasiseinän yhteyteen sijoittuvan tuulikaapin ulko- ja sisäovetovat Outokummun pronssiprofiileilla verhoiltuja teräsprofiili-lasiovia. Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A129 lasiseinädetaljeja pronssi-päällystys 1:1 12.3.1973 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A58 Metalliovidetaljit 6-15 1:1 /20.11.1973 (FTA)389 Vastaavaa pohjastaan rei´itettyä sälettä käytettiin päärakennuksessatuulikaappien yhteydessä. Metallialakattojen värit ja kiiltoaste (matta) ovatsamat kuin päärakennuksessa.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen metallialakattoneuvottelusta26.6.1974 (FTA)390 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A102 Alakattodetaljit (K11)13.2.1973 / (FTA)391 Alakattopiirustuksissa käytetty littera V6392 Finlandia-talo lisärakennus. Muistio eräistä ääniteknillisistä näkökohdis-ta. 15.10.973 Hamilkar Aalto ja Claes Holm (FTA)Finlandia-talo lisärakennus. Ääniteknilliset näkökohdat. 26.11.1973.Arkkitehtitoimisto Alpo Halme (FTA)SFinlandia-talo lisärakennus. Akustiset rakennetarkistukset.Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto. (FTA)Finlandia-talo lisärakennus Piirustus A210 Akustiikkarakenteita 1:50/29.3.1974 (FTA)Suunnittelukokouksen 53/ 10.4.1974 liite “Akustiset rakennetarkistukset”Finlandia-talo. Akustiset rakennetarkistukset 1.4.1974. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (AAS)

Kong ress i s i i ven s i sään tu l oke r roksen vaa teha l l i .Pä i väämä tön va l okuva A r i Saa r t i o (FTA)

78

Vaatehalliin oli sijoitettu useita kongressiyleisöä palvelevia toi-mintoja.393 Kongressitoimistojen edustalle sijoittuu informaatio-tiski, sitä vastapäätä pronssilasiseinän eteen kolme osittain lasi-seinäistä kioskia; vierekkäin sijaitsevat posti ja pankki sekä eril-linen lehtikioski. Kioskien etupaneelit olivat kangasverhoiltuja,muut umpipinnat maalattuja. Yläosien lasien tukirakenteena oli-vat pienet kromatut putket. 394

Yleisöpuhelimille tarkoitetut kalusteet sijoittuivat kokoushuo-neen 116 sekä postitus- ja monistushuoneen vastaiselle seinäl-le.395 Niiden suojaksi suunniteltiin ilmoitustauluna toimiva seinä-ke, jonka pinnat olivat valkoiseksi maalattua juuttikangasta.Seinäke oli kiinnitetty kattoon ja lattiaan maalatuilla teräsputki-rungolla.396 Ilmoitustauluna toimivan seinäkkeen yläpuolelle kat-toon on sijoitettu kolme upotettua messinkikehävalaisinta.Samanlaiset messinkikehävalaisimet397 sijoittuvat yleisön wc-ti-lojen (M / N ja INVA) edustalle.

Vaatesäilytys on sijoitettu hallin kaarevalle, “tanssivalle” länsi-seinälle. Vaatetiski on kokonaishahmoltaan vapaamuotoinen vii-va, joka kokoaa ja jäsentää aulatilaa. Vaatesäilytys naulakoi-neen on päärakennuksen konserttisalin sisääntulohallin vastaa-van variaatio. Vaatetiskin kansi on säleliimattua, lakattua puna-pyökkiä ja etupaneelin pinta oli verhoiltu tummanruskealla398

kankaalla. Naulakot on sijoitettu seinälle, ja niiden vaaleat pää-tylevyt muodostavat vaatesäilytyksen “julkisivun” aulaan kutenkonserttisalin sisääntulohallissakin.399 Myös vaatesäilytyksenyhteydessä käytetyt yksinkertaiset kattovalaisimet ovat saman-laisia kuin päärakennuksen sisääntulohalleissa.

Porras S sisääntulokerroksesta kokoushuonekerrokseen on le-veä, suora porras, jonka juoksujen välillä on välitasanne.Porrasaskelmat päällystettiin beigellä “Sommer Tapisom” koko-lattiamatolla.400 Mattoaskelman tyyppi vastaa muodoltaan pää-rakennuksessa esimerkiksi päärakennuksen ravintolan portaas-sa C käytettyä. Portaan vaatehallin puoleinen kaide on rapattuaja maalattua betonia, toisella sivulla on seinä. Käsijohteet ovatmustaa, messinkiputken ympärille kiedottua nahkaa.


393 Finlandia-talon taholta esitettiin sisääntulohalliin järjestettäväksi lehtipiste(myynnissä koti- ja ulkomaisia lehtiä, tupakkaa, pastilleja yms.) ja kokous-huonekerrokseen kahvi- ja virvokepiste. Lämpiöön päätettiin sijoittaa arkki-tehtitoimiston suunnitelmien mukaan kiinteä tarjoilupaikka, ja sisääntuloker-roksen ala-aulaan (vaatehalli) kioskityyppinen myynti.Suunnittelumuistio n:o 31 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnittelukokous14.2.1973 (HKRVA)KORA pöytäkirja 117 / 6.2.1973 (HKRVA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 105 120 Vaatehalli: kalusteiden si-jainti / 26.10.1973 (FTA)

394 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK 141 120Vaatehalli: kioski / 26.10.1973, AK 142- AK143 120 Vaatehallikioski leikkauksia / 26.10.1973, AK 104 120 Vaatehalli pankki -posti / 15.8.1973, AK 146 120 Vaatehalli pankki-posti leikkauksia/ 26.10.1973 (FTA)395 Yleisöpuhelimia sijoitettiin tilaan kuusi. Niiden jatkoksi suunni-teltiin savuke- ja virvokeautomaattien hankintaa, mikä kuitenkin jäiFinlandia-talon tehtäväksi. On epäselvää, sijoitettiinko automaatitlopulta niille varatuille paikoille.KORA esityslista ja pöytäkirja 118 / 20.2.1973 (HKRVA)396 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 113 Puhelinkopit(FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 124 Ilmoitustaulu vaate-halli 120 1:20, 1:1 / 15.8.1973 (FTA)397 Valaisintyypin littera V21398 Sisustusarkkitehti Pasi Hämäläisen tiedonanto 2004399 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK 100 120Vaatehalli: vaatenaulakot, vaatetiski / 15.8.1973, AK 114120Vaatehalli: vaatetiski, alarakenne, lokerot / 26.10.1973, AK 115120 Vaatehalli: vaatenaulakot, vaatetiski edestä / 26.10.1973, AK107 120 Vaatehalli: vaatetiski det 1:5 / 26.10.1973, Piirustus AK145 120 Vaatehalli: vaatenaulakko det 1:5 / 26.10.1973 (FTA)400 Sommer Tapisom - mattojen (asiakirjoissa toisinaan myös“Tapis Sommer”-mattojen) kulutuspinta on nylonkuitua. Kuidut onkiinnitetty liimalla pohjahuopaan.RT-269.958 Tarviketiedotus 1963 (SRM)Finlandia-talo, lisärakennus. Sommer -matot 4.12.1972Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (FTA)

Kong ress i s i i ven vaa teha l l i .

Kuva y l hää l l ä Ka r i Hak l i (AAS)

Kuva o i kea l l a A r i Saa r t o (FTA)

79Kongress i s i i p i 1975

Vaa teha l l i n k i osk i n j u l k i s i vu j a poh -j a p i i r r o s A r k i s t o i m a t o n t y ö p i i r u s t u s -k o p i o , p i i r u s t u s n u m e r o A K 1 0 4( F TA)

O i k e a l l a n ä k y m ä k o n g r e s s i s i i v e nv a a t e h a l l i s t a r a k e n n u k s e n v i i m e i s -t e l y t ö i d e n a i k a a n , k u v a s s a o i k e a l l an ä k y v ä t n y k y i s i n p u r e t u t p a n k k i ,p o s t i j a k i o s k i . K u v a L e o K o s o n e n( F TA)

Puhelinkeskus 122, vahtimestarin toimisto 121 ja kongres-sitoimistot 125 - 127

Kongressitoimistojen ja puhelinkeskuksen sekä vahtimestarintoimiston erottavat vaatehallista tehdasvalmisteisista standardi-teräsprofiileista rakennetut lasiseinät ja -ovet, joiden teräsrunkoon verhoiltu näkymättömiin tukevilla punapyökkilistoilla ja levyil-lä.401 Toimistoista on ikkunat Töölönlahden puoleiselle terassille.Toimistohuoneiden alakattona on valkoinen alumiinisäle, johonoli lisätty akustisista syistä mineraalivillatäyte. Lattiat olivat toi-mistohuoneissa samaa ruskeanharmaata “Finnplano” vinyyli-laattaa kuin vaatehallissakin, lukuun ottamatta puhelinkeskusta122 jossa lattian pinnoitteeksi vaihdettiin akustisista syistä ko-kolattamatto.402 Rapattujen ja maalattujen seinäpintojen ohellaosa väliseinistä on valkoiseksi maalattuja puulevyseiniä.403

Vahtimestarin toimiston 121 ja puhelinkeskuksen välillä oli lasi-seinä ja ovi.404

Sisääntulokerroksen toimistotilojen kalustukseen kuuluivat laka-tusta punapyökistä valmistetut ikkunan eteen sijoitettavat pöytä-tasot, jotka liittyivät toimistotilojen ikkunapenkkeihin.405

Punapyökki-ikkunapenkkien alle seinään on sijoitettu kotelointitarvittaville sähkövedoille. Kotelon etulevy on lakattua puna-pyökkiä. Tämän alapuolelle noin 66cm korkeudelle lattiasta kiin-teä pöytätaso, joka on kiinnitetty seinään maalatuilla teräskon-solilla. Etureunassa ovat valkoiseen holkkiin kiinnitetyt puna-pyökkijalat. Tasoissa on radiaattoreiden kohdalla reiät ilmankiertoa varten.406 Töölönlahden puoleiset ikkunat varustettiinvalkoisilla verhoilla, lasiväliseinille valittiin harmaat verhokan-kaat. 407

Toimistotiloihin sijoitettiin myös maalatusta juuttikankaasta,korkkilevystä ja puurungosta rakennetut kookkaat ilmoitus- jakiinnityspinnat.408

Toimistotilojen kattovalaisimet ovat samanlaiset kuin viereises-sä vaatehallissa käytetyt aulavalaisimet (littera V6).

80

401 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset A125Lasiseinädetaljeja 1:1 / 12.3.1973, A58 Metalliovidetaljit 6-15 1:1 /20.11.1973 (FTA)402 Lattiamateriaali FP-00125/Kymarno korvataan neulehuopama-tolla: Sommer Tapis 1011/9317.Suunnittelukokouksen 53/ 10.4.1974 liite “Akustiset rakennetarkis-tukset”403 Finlandia-talo, lisärakennus. Rakennusselitys TRO 130710.9.1972 (korjattu 12.6.1973). Helsingin kaupungin rakennusvi-rasto (FTA)404 Seinän linjausta on muutettu ja kulkuyhteys poistettu myöhem-min. Nykyinen seinä on puhelinkeskuksen puolelta verhoiltu puna-pyökkipaneelilla. Ajoittamaton muutos.Finlandia-talon inventointisovellus 2005405 Ikkunatasot on poistettu osasta Kongressisiiven toimistotiloja,mutta puhelinkeskuksessa 122 ne ovat alkuperäisellä paikallaan.Finlandia-talon inventointisovellus 2005406 Sisääntulokerroksen toimistotilojen ohella vastaavat ikkunata-sot kuuluvat myös salikerroksen ravintolan toimistotilojen kalustuk-seen.Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK 92 120 Sisääntulokerros/121, 122, 125-127 tstot, kokoushuonekrs / 222, 223 tstot ikkuna-tasot 1:5, 1:50 / 28.6.1973 (FTA)407 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto408 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK121 Ilmoitus- ja kiinni-tyspintojen sijoituspiirustus 0-4krs 1:50 / 26.10.1973 (FTA)


Sisääntulokerroksen vaatehalliin liittyvät tilat

Va a t e h a l l i i n l i i t t y v i e n t o i m i s t o t i l o j e n p u n a p y ö k i l l äve rho i l l t ua t e räs raken te i s t a l a s i vä l i se i nää .

Va lokuva Ma r i Mannevaa ra 2004

81

Kokoushuone 116

Vaatehallin yhteyteen sijoitetun pieni kokoushuone on ikkuna-ton. Tilaan johtavat vaatehallista punapyökkipintaiset äänieriste-tyt pariovet. Kokoushuoneen lattia oli tummanruskeaa kokolat-tiamattoa “Tapis Sommer 1011, väri 8317”409 ja jalkalistat puna-pyökkiä. Katto on pääosin valkoiseksi maalattua puulevyä, mut-ta tilan takaosassa katossa on valkoinen metallisäle. Valaisimetovat kartiomaisista, sisäkkäisistä valkoiseksi maalatuista lamel-leista koostuvaa mallia, joka muistuttaa päärakennuksessa ko-koushuoneissa 107-109 käytettyä kattovalaisinta.410

Postitus- ja monistushuone 101-102

Postitus- ja monistushuoneen ratkaisut ovat käytännöllisiä.Lattiat ovat tummanpunaista 25x25 kokoista vinyyliasbestilaat-taa, jalkalistat punapyökkiä.411 Alakattolevyinä käytettiin t-lista-kiinnityksellä valkoisia, kangaspintaisia “Parmitex” alakattolevy-jä. Osalla seinäpintoja valkoiseksi maalattu rei’itetty kovalevy,jonka taakse on koolauksen väliin asennettu mineraalivillalevy,vaimentaa monistuskoneiden ääntä.412 Huonetta valaisevat kat-toon upotetut loisteputkivalaisimet. Pariovi käytävään 114 onpunapyökkiviilupintainen.

Postitus- ja monistushuoneen kalustus koostui Tehokalusteenmalliston hyllyistä ja arkkitehtitoimistossa piirretyistä hyllyillä va-rustetuista pöydistä. Pöytien tasot olivat mustaa kalustelinoleu-mia, Artekin “A-jalat” ja näkyvät puuosat koivua.413

409 Finlandia-talo, lisärakennus. Sommer -matot 4.12.1972 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)410 Alakattopiirustuksissa valaisimesta käytetty littera on V70411 Finlandia-talo, lisärakennus. Lattiapäällystemateriaaleja. 12.12.1973Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto (FTA)412 Finlandia-talo lisärakennus. Akustiset rakennetarkistukset. ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto. (FTA)413 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset AK97 Postitus 101, monistus 1021:50 / 26.10.1973, AK98 Sisääntulokerros, postitus 101, monistus 102. Hyllyllävarustettu pöytä 1:5, 1:1 / 15.8.1973 (FTA)

414 Finlandia-talo, lisärakennus. Seinä- ja kattoverhouksia 10.10.1974 (FTA)415 Finlandia-talo, lisärakennus. Kalustoselitys. Helsingin kaupungin rakennus-virasto TRO 1307 (AAS)416 Miesten wc-tilojen allaskalusteet on uusittu.Finlandia-talon inventointisovellus 2005Finlandia-talo, lisärakennus. Kalustoselitys. Helsingin kaupungin rakennusvi-rasto TRO 1307 (AAS)417 Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen ikkuna- ja ovitoimituksia koskevastaneuvottelusta 8.2.1974 (FTA)418 Wc-etuhuoneiden kattovalaisimen littera on V21, eriöiden V22.

Yleisön wc-tilat

Yleisön wc-tilojen materiaalivalinnat ja detaljit ovat samankaltai-sia, mutta yksinkertaisempia ja arkisempia kuin päärakennuk-sessa. Tilojen alakatot ovat puukoolaukseen kiinnitettyä lastule-vyä, jonka pintakäsittelynä on alkyditäytemaalaus ja peittomaa-laus valkoiseksi.414 Lattiat ovat tummanruskeaa Pukkilan sint-rattua lattialaattaa kuten päärakennuksenkin yleisön wc-tiloissa.Seinillä on valkoinen laatoitus 15x15cm ovikorkeuteen asti, ylä-osat ovat rapattuja ja valkoiseksi maalattuja. Naisten wc-tilan etuhuoneessa allaskalusteen taso, etulevy jaseinäverhous tason ja peilin välillä on lakattua punapyökkiä.Valkoiset, suorakaiteen muotoiset pesualtaat on upotettu ta-soon.415 Miesten wc:n etuhuoneen kalustus oli yksinkertaisem-pi; peilin alle ai sijoitettu tasoa vaan punapyökkinen peilihylly.416

Wc-eriöiden ovet ovat valkoista laminaattia. Ovilevyjen la-minaattien väliin jäävät reunalistat ovat punapyökkiä.417

Ilmeisesti kustannussyistä laminaattiovien heloitus on yksinker-taisempi kuin päärakennuksen vastaavissa laminaattiovissa.Yleisön wc-tilojen etuhuoneiden kattoon on upotettu messinki-kehävalaisimet, eriöissä on vastaavanlaiset mutta pienemmällähalkaisijalla.418

Kokoushuonekerrokseen sijoittuvat yleisölle tarkoitetut wc-tilatseuraavat edellä kuvattuja ratkaisuja.


K o n g r e s s i s i i v e n v a a t e h a l l i n y h t e y d e s s ä s i j a i t s e -van na i s t en wc - t i l an r a t ka i su j a .

Va lokuva Ma r i Mannevaa ra 2004

82 Kongress i s i i p i 1975

Va s e m m a l l a k o n g r e s s i s i i v e n l ä m p i ö n r u s k e a s ä v y i -nen i n t e r i öö r i . Kuva O tso P ie t i nen & Co (FTA)

83

Kokoushuonekerroksen keskeinen tila on lämpiö, jonka itäsivul-ta nousee kaksi porrasta (portaat S1 ja S2) salikerrokseen suu-riin kongressisaleihin. Lämpiötiloihin liittyy erilaisten liuku- japaljeovien välityksellä rakennuksen länsisivulla lehdistön jakongressihenkilökunnan käyttöön tarkoitettuja toimisto- ja ko-koustiloja, joita on mahdollista yhdistää lämpiöön tarpeen mu-kaan. Kokoushuonekerroksen itäsivuille, molemmin puolin por-rasyhteyksiä sijoittuvat varsinaiset kokoushuoneet. Yleisön wc-tilat ovat lehdistö- ja kokoustilojen välille jäävän käytävän var-rella.

Lämpiö 212 ja käytävä 211

Lämpiö avautuu länsijulkisivun kaarevien ikkunoiden kautta län-teen, Hesperian puistoon. Lämpiön keskiosassa ikkunat ulottu-vat lattiasta kattoon; sivummalla ne nousevat pöytätasosta ala-katon tasoon. Matalien ikkunoiden edessä olivat kaareviin sei-nämuotoihin sovitetut punapyökki-ikkunalaudat. Lämpiön lattianpintamateriaali oli beige kokolattiamatto. Alakatto muodostuu si-sääntulokerroksen aulan tapaan valkoiseksi polttomaalatuistaerikoismetallisäleistä. Lämpiön pohjoissivulla sijaitsevien muun-neltavien toimistotilojen vastaiset seinät ja liukuovet ovat matta-lakattua punapyökkilevyä. Levyjen pystysaumoissa on profi-loidut punapyökkilistat, tyyppi on sama kuin päärakennuksessamonissa detaljeissa, mm. ovien karmilistoina ja kangasseinienpeitelistoina käytetty. Seinällä on yksi vaakajako, jossa ylem-pään reunalistoitettuun ja viilutettuun levyyn on ajettu urasau-ma.419 Lehdistön tiloista lämpiön erottavat tummaruskealla kan-kaalla verhoillut paljeovet. Valkoiseksi maalatut, rapatut seinä-pinnat keskittyvät lämpiön itäpuolelle, kokoushuoneiden ja por-taiden ja käytävien vastaisille seinille. Lämpiöön sijoittuvat pila-rit ovat vastaavia kuin sisäänajokerroksen vaatehallissa.

Tilassa on kahvinkeittopiste, jonka tarjoilutaso ja taustakaapistoovat punapyökkiä.420 Tarjoilukalusteen takana lattiapinta on laa-toitettu 10x10cm kokoisilla Pukkilan tummanruskeilla, sintratuil-la lattialaatoilla.

Kokoushuonekerrokseen korkeiden länsi-ikkunoiden eteen sijoi-tettiin lattiaan pronssisäleistä valmistetut tuloilmasäleiköt.421

Lämpiön liikenne- ja oleskelutilat jäsentyvät pienellä valaistuk-sen avulla toteutetulla hierarkkisella erolla. Liikennetiloissa, ku-ten päärakennuksen ravintolaan ja etelänpuoleiselle Hesperian

puiston sisäänkäynnille johtavilla käytävillä, valaisimet ovat pää-rakennuksessa sisääntuloauloissa käytettyä tyyppiä, joka hei-jastaa valoa osittain pyöreän taustalevyn kautta alaspäin.Lämpiön oleskelutilojen osalla käytössä on samantyyppistä kar-tiomainen kattopintaan asennettua valaisinta kuin päärakennuk-sen kokoushuoneissa 107-109.422 Valo siivilöityy ympäristöönjoka puolelle tasaisesti valaisimen sisäkkäisten, valkoisten la-mellien lomasta.

Lehdistöhuone 207 ja kokoushuone 208

Lämpiön eteläpuolelle sijoittuvat paljeovilla jaettavissa olevatlehdistö- ja kokoushuoneet 207-208. Tilat jatkavat lämpiön 212yhtenäistä väri- ja materiaalimaailmaa. Lehdistön tiloja suunni-teltaessa korostettiin nopean tiedotuksen asettamia erityisvaati-muksia ja erityisesti tarpeellisten teknisten asennusten helppoamuunneltavuutta.423 Lehdistötilojen yhteyteen liitettiin yhteensäkymmenkunta erillistä puhelinkoppia.424 Lisäksi sekä lehdistöti-lan että kokoushuoneen idänpuoleisella rapatulla ja valkoiseksimaalatulla seinällä on punapyökkipintainen, jatkuva sähkökote-lo, jonka luukut ovat avattavissa koko seinän matkalta.425

419 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A203 Punapyökkiseinät ko-koushuonekerros 1:50, 1:1/ 28.2.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A61 TOAP-työntöovien detaljit1:1 / 10.10.1972 (FTA)420 Kaluste on uusittu alkuperäisen mallin mukaan vuoden 2003Kongressisiiven peruskorjaustöiden yhteydessä. Kts. luku “Finlandia-ta-lon muutoshistoriaa”.421 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 201 Lattian sisäänpuhallus-säleikkö, kokoushuonekerros 1:1 / 18.2.1974 (FTA)422 Alakattopiirustuksissa valaisimesta käytetty littera on V70423 Lehdistön käyttöön tarkoitettujen tilojen suunnittelun osalta painotet-tiin puhelin- ja kaukokirjoitusverkon ja sähköasennusten runsautta, javarautumista myöhempiin asennusmuutoksiin.Muistio Finlandia-talon lisärakennuksen lehdistötilojen puhelin- ja kau-kokirjoitinasioita koskeneesta neuvottelusta Posti- ja lennätinlaitoksentoimitalossa 1.6.1972. Liite Finlandia-talon lisärakennusta koskevasuunnittelumuistioon 13 / 13.6.1972 (HKRVA)424 Puhelinkopit oli poistettu tarpeettomina ennen nykyisin paikalla sijait-sevan tulkkaustilan / tuolivaraston rakentamista vuonna 2003. Kts luku“Finlandia-talon muutoshiatoriaa”Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK138 Puhelinkopit /207Lehdistö 1:20, 1:10 / 26.10.1973 (FTA)425 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A15 Kokoushuonekerros 1:5030.11.1973 (FTA)


Kokoushuonekerroksen tilat

Va lokuva Ka r i Hak l i (AAS)

84

Kongressin puheenjohtajan huone 218 toimistotiloineen

Kongressitilaisuuksien vaatimaa muunneltavaa toimistotilaa si-joitettiin myös lämpiön 212 pohjoispuolelle. Tilaryhmä muodos-tuu “kongressin puheenjohtajalle” varatusta toimistotilasta 218eteistiloineen, sekä niihin liittyvistä kahdesta pienestä konekir-joitushuoneesta sekä liukuseinillä lämpiöön yhdistettävissä ole-vista sihteerien tiloista 215 ja 217. Tilaryhmän väliseinät ovatpuurakenteisia. Eteistilan seinät on pääosin verhoiltu lakatuillapunapyökkilevyillä, joiden pystysaumoissa on profiloidut puna-pyökkipeitelistat. Konekirjoittajien huoneissa 214 ja 216 on pu-napyökistä rakennetut lasiseinät, joiden detaljeissa on tavoiteltuyksinkertaista, peitelistatonta ilmettä. Liukuovikoteloiden vas-taisten seinäpintojen verhoiluksi suunniteltiin kankaalla (Canolin1013, vaalean harmaa) verhoiltua rei’itetty kovalevy.Kangaspäällysteisten levyjen pystysaumoihin määriteltiin “Finn-Scape” -kiinnityslistat, vaakasaumoissa kiinnitystavan tuli ollanäkymätön.426 Muiden ikkunattomien seinien verhoukset ovatkonekirjoittajien pienissä tiloissa punapyökkiä.

Kongressin puheenjohtajan huone 218 sijoittuu länsijulkisivulle.Sen lattian kokolattiamaton väri oli beige, kuten viereisissäkin ti-loissa. Alakatto on valkoista metallisälettä. Puheenjohtajan huo-neen seinä sihteerin tilan 217 suuntaan on puurakenteinen pu-napyökkilevyseinä, vastakkainen kiviaineinen seinä on rapattuja maalattu valkoiseksi. Ikkunat ovat metallirakenteisia, muttaverhoiltu sisäpuolelta lakatuilla punapyökkilistoilla. Ikkunaneteen sijoittui punapyökkinen, lakattu ikkunapenkki.427

Ikkunaseinälle, ikään kuin lämpiön 212 tilojen jatkeeksi sijoittu-vissa sihteerien tiloissa 215 ja 217 ja kongressin puheenjohta-jan huoneessa 218 kattovalaisimet ovat kongressisiiven ko-koustilojen kartiomaisia lamellivalaisimia.428 Pienempien aputi-lojen valaisinmalli on yksinkertainen valkoinen lieriö.429

426 Mahdollisesti värisävyä muutettiin myöhemmin, sillä kangasseinien maali-pinnan (ja kalusteiden) nykyinen väri on musta.Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A203 Punapyökkiseinät kokoushuone-kerros 1:50, 1:1/ 28.2.1974427 Ikkunapenkki on myöhemmin korvattu punapyökkilaminaatilla. Ajoittamatonmuutos.Finlandia-talon inventointisovellus 2005428 Littera V70429 Littera V11


To i m i s t o - j a a p u t i l o i s s a k o n g -r e s s i s i i v e s s ä k ä y t e t t y v a l a i s i n( l i t t e ra V11 )

Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004

K o n g r e s s i s i i v e s s ä k ä y t e t t ypunapyökk i ve rhous t yypp i .

Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004

85

430 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A60 Äänieristettyjen ovien de-taljit 1:1/10.10.1972 (FTA) 431 Vedin näyttää suunnitelmissa toteutettua enemmän päärakennuksenpehmustetulta “Y-mallilta”Finlandia-talon lisärakennus Piirustus A55 Oviluettelo puuovet /20.11.1973 (FTA)Finlandia-talo lisärakennus Piirustus A78 Vedin Y 1:1 / 10.10.1972 (FTA) 432 Kokoushuoneiden 201-204 korkeat ikkunat tehtiin sisään aukeavina,mutta ne kitattiin kiinteiksi kun ikkunapenkkien johtokourujen rakentami-sen jälkeen. Suunnittelumuistio 52 / 27.3.1974 (HKRVA)433 Kokoushuoneiden osalta mattotyyppi vaihdettiin tyypistä “Tapisom1000”tyyppiin “Tapisom 1011”Suunnittelumuistio 43 / 7.11.1973 (HKRVA) Finlandia-talo, Lisärakennus. Sommer-matot. Arkkitehtitoimisto AlvarAalto 30.11.1972 (FTA) 434 Kokoushuoneiden tuoli on sama malli, jota käytetään kongressisaleis-sa.435 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto

Kokoushuoneiden ikkunaseinän ikkunoiden korkeus vaihteleejulkisivusommittelun mukaan. Ikkunat ovat kiinteitä metalli-ikku-noita, joiden sisäpinnoissa on punapyökkiverhous; joka tilaanon sijoitettu vähintään yksi tuuletusikkuna. Niiden ikkunapenkitmuodostuvat punapyökkikantisista, mineraalivillatäytteisistä ko-teloista, jotka peittävät ikkunoiden eteen asennetut radiaattoritja kaapeloinnit.432

Kokoushuoneisiin 201 - 204 ikkunaseinän edustalle sijoittuukantavien betonipilareiden linja. Pyöreät, rapatut ja valkoiseksimaalatut pilarit edustavat muuten rakennuksen yleisötiloissakäytettyä tyyppiä, mutta pilareita kiertävät kolme pronssirengas-ta on kaikki maalattu valkoiseksi. Kokoustiloissa on ilmeisestitavoiteltu päätiloja yksinkertaisempaa vaikutelmaa.

Kokoushuoneiden 201 - 204 kokolattiamatot olivat tyyppiä“Tapis Sommer 1011” ja väriltään ruskeita. Kokoushuoneen 213lattiapinnoitteena mainitaan tyyppi “Doria Extra, väri marronB270” (ruskea). Jalkalistat ovat punapyökkiä.433

Kokoushuoneiden alakatot ovat valkoiseksi polttomaalattua alu-miinisälettä ja valaisimet kongressisiiven kokoushuoneille tun-nusomaisia kartion muotoisia kattovalaisimia.

Kongressisiiven kokoushuoneiden kalustukseen kuuluvat ra-kennusta varten suunnitellut tuolit.434 Kokouspöytien pöytälevy-jen puulaji on punapyökki.

Kokoushuoneiden pimennysverhokankaaksi valittiin vaalean-ruskea vakosamettikangas.435

Kokoushuoneet 20-204 ja 213

Lämpiöstä erillään toimivien kokoushuoneiden ikkunat avautu-vat kohti itää ja Töölönlahtea. Kokoushuoneista 201-204 voi-daan jakaa ruskeiden, kangaspintaisten paljeovien avulla jokokolme pienempää kokoushuonetta tai liittää ne yhdeksi suurek-si kokoustilaksi. Kokoushuone 213 toimii itsenäisenä tilana.

Kokoushuoneiden ovet ovat äänieristettyjä punapyökkiviilutettu-ja pariovia, joiden ovilehdissä on pystyurat ja reunoissa kapeatpronssilistat. Ovityyppi on vastaava (OAP) kuin päärakennuk-sessa orkesterin harjoitustiloissa ja kokoushuoneessa 135.Ovilehden ja karmin tiivistykseen on käytetty tummanruskeaahuopakangasta, ja ovilehden alareunassa on mustat harjatiivis-teet. Ovissa on messinkiset tappisaranat.430 Kokoushuoneidenäänieristettyjen ovien vetimet ovat nahkapäällysteisiä, suoriamessinkivetimiä. Vedin muistuttaa päärakennuksen konsert-tisalien ovien pehmustettuja nahkapäällysteisiä vetimiä, muttakongressisiiven vetimen nahkapäällys on pehmustamaton jasuhteiltaan tukevampi.431

Huoneiden seinät ovat pääasiassa rapattuja ja valkoiseksi maa-lattuja. Kokoushuoneissa 201-204 lämpiön käytäväosuudenvastaiselle seinälle on sijoitettu akustinen, valkoiseksi maalattukangaspaneeli, jonka pystysaumoissa on lakatut, profiloidut pu-napyökkilistat -tuttu ratkaisu jo päärakennuksen puolelle aikai-semmin rakennetuista kokoushuoneista. Kokoushuoneessa 213maalattua kangaspaneelia on sijoitettu sivuseinälle kiinnityspin-tamaiseksi elementiksi ilman peitelistoitusta.

Kokoushuone 213 . Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Salikerros

Portaiden S1 ja S2 ylätasanne

Kongressisiiven arvokkaimpiin tiloihin, kahteen yhdistettävissäolevaan kongressisaliin joihin parhaimmillaan mahtuu noin 900hengen kongressiyleisö, johtaa kokoushuonekerroksen lämpiö-tiloista kaksi porrasyhteyttä. Näiden ylätasanteiden välille jääkapeahko hissiaula, joten yleisön liikenne saleihin voidaan tar-vittaessa myös erottaa tehokkaasti.

Portaiden S1 ja S2 askelmat ja portaiden ylätasanne pinnoitet-tiin tummanruskealla kokolattiamatolla.436 Portaiden käsijohteetovat messinkiputkiprofiilin ympärille kiedottua mustaa nahkaa,ja katto porrasjuoksun nousun mukaan porrastettua valkoistaalumiinisälettä. Kongressisiiven yleisöportaiden alakattojen ot-sapintojen verhouksena on käytetty valkoiseksi polttomaalattua,profiloitua alumiinilevyä, joka kaukaa katsoen vaikuttaa maala-tulta puuprofiililta.437 Porrasvalaisimet jatkavat lämpiön 212 jasen liikennetilojen välistä jäsentelyä.

Ylätasanteen alakatto on valkoista alumiinisälettä. Tilallisesti in-tiimissä läpikulkutilassa on käytetty valaisimina vaatimatonta,lieriön muotoista valkoista yleisvalaisinta.438 Kongressisalit A jaB avautuvat ylätasanteelle lasiseinien- ja ovien välityksellä.Lasiseinän kantava rakenne muodostuu valkoiseksi polttomaa-latuista standarditeräsprofiileista. Peitelistat ovat arkkiteh-tipronssia MS 80, kooltaan 20x4mm. Lasitukseen on käytettyrautalankalasia, ja lasitus on kaksinkertainen. Teräslasiseinändetaljit ovat ilmeeltään siroja. Runkoprofiilien syvyys on 50mmja leveys ilman lasituslistoja 20mm.439 Valkoisiksi maalatuissateräsrunkoisissa lasiovissa on heloituksena patinoidut pronssi-vetimet (MS 80) “Rautatalo”.440

86

436 Salikerroksessa käytetyn kokolattiamaton tyyppi ja väri “Tapis Sommer1011, väri 8317, tummanruskea”.Finlandia-talo Lisärakennus Sommer-matot 30.11.1972, Arkkitehtitoimisto

Alvar Aalto (FTA)437 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A116 Alakattodetaljit (K11) /13.2.1973 (FTA)438 Valaisimen littera V11439 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A130 Lasiseinädetaljeja 1:1 /2.1.1974Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A87 Lasiseinäpiirustus 1:50 /12.11.1974440 Kongressisiiven metallioviin asennetuissa “B”-vetimet on kiinnitetty ovileh-teen sivulta, toisin kuin piirustuksessa A77 on esitetty.Finlandia-talon inventointisovellus 2005Finlandia-talon lisärakennus. Piirustukset A54 Oviluettelo, metalliovet /30.11.1973 ja A77 Vedin B 1:1 / 10.10.1972 (FTA)


Por ta i den S1 j a S2 y l ä t asanne t t a kong ress i sa l i n B edus ta l l a .

Kong ress i sa l i en ove t ova t va l ko i seks i maa la t t u j a t e räsp ro f i i l i l a s i ov i a .


87

Kongressisalit A ja B

Kongressisalien A ja B takaosaan sijoittuu kielenkääntäjien jatarkkaamojen tiloja varten parvi (elokuvakonehuonekerros), jon-ka alapuolelle jää matalaa tilaa. Muuten salien tila on kaksi ker-rosta korkea, ja kattopinta on kalteva. Saleihin tullaan sisäänsalin matalasta takaosasta. Tuolivarastot sijoittuvat kapeahkoi-na varastotiloina kevytrakenteisten maalatulla kankaalla pinnoi-tettujen seinien ja liukuovien taakse niin ikään salien takaosiin.Salien A ja B väliin sijoittuu valkoiseksi maalatulla kankaalla ver-hoiltu, moottorikäyttöinen siirtoseinä, ja tarkkaamoparven ala-puolelle siirtoseinään liittyvä kääntöovi.441

Kongressisalien arkkitehtoniset kohokohdat muodostavat salienlänsiseinän teräsrakenteisen lasiseinän kaaret, ja takaosan elo-kuvakonehuonekerroksen parvi, jonka vapaamuotoiset kaarteetkallistuvat eteenpäin. Elokuvakonehuonekerroksen tilojen nau-haikkuna korostaa lennokasta vaikutelmaa.

Salien länsi-ikkunoiden alareuna sijoittuu suurin piirtein eloku-vakonehuonekerroksen lattiatasolle. Länsiseinän alaosan kaar-teet on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Ikkunan alareunan eteensijoittuu seinän muotoja seuraamaan taivutettu, valkoiseksimaalatusta kimpilevystä rakennettu ikkunapenkki. Koteloon si-joitettiin myös salien pimennysverhojen moottorit. Ikkunaseinäneteen kiinnitettiin kaksinkertaiset verhokiskot, joista toiseen ri-pustettiin valo- ja toiseen pimennysverhot.442 Länsiseinän ik-kunaseinä toteutettiin lämpökatkaisemattomista, polttomaala-tuista tehdasvalmisteisista teräsprofiileista, joiden tukina toimi-vat julkisivussa 60x60mm T-teräsprofiilit. Lasiseinän teräsprofii-lien detaljien ilme salien suuntaan oli yksinkertainen, lasituslis-tat olivat suorat. Lasiseinän lasituksessa otettiin huomioon ää-neneristyskysymykset.

Kongressisalien matalat, tarkkaamoparven alapuolelle sijoittu-vat kattopinnat ovat valkoiseksi maalattua puulevyä. Korkeanosan kattopinnassa kulkevat valkoiseksi maalatut, betoniset pri-määripalkit, joiden kylkiin on kiinnitetty valkoisesta, peittomaala-tusta kimpilevystä rakennetut viistot kotelot. Palkin koteloinninkylkeen upotettiin toiselle puolelle kannelliset pistorasiakote-lot.443 Kongressisalien korkean katon alakatto on osittain valkoi-seksi maalattua metalliritilää, osittain valkoiseksi maalattua puu-levyä. Puulevykatto on 25mm ristiinliimattua huonekalukimpeä,jonka saumoissa on 5mm urasaumat. Polttomaalattujen metalli-rasterielementtien koko on 100x100cm, ainepaksuus 1.5mm,silmäkoko 50x50mm ja korkeus 50mm. Rasterielementin näky-vässä reunassa on valkoiseksi polttomaalattu lattateräs

Kong ress i sa l i t A j a B ka l us te t t una p i t k i t t ä i n t i l a i suu t t a va r t en . Kuva vuode l t a 1975 (FTA)


441 Parven alle suunniteltiin alun perin lasitaitto-ovi. Toteutettu kangaspintainenovi liittyy detaljeiltaan salien välille sijoittuvaan siirtoseinään; pinta on valkoi-seksi maalattua juuttikangasta ja jaettu pystysuoriin osiin saumauriin liimatuillametallilistoilla. Vaahtokumitiivisteiden pinnoituksena on musta nahka, ja oventiivisteinä on käytetty mustia harjatiivisteitä.Finlandia-talon lisärakennus. A195 Kongressisalien välinen ovi 1:1, 1:20 /8.1.1974 (FTA)442 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A182 Kongressisalin katto ikkunasei-nällä, leikkaus 1:10 / 10.6.1974(FTA)443 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A221Kongressisalien sisäkatto, sisä-kattoleikkauksia 1:5 / 14.8.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A224 K-kannattajien suuntainen leik-kaus kongressisalin katosta. Tankonostimen moottorin tilavaraus 1:5 / 8.8.1974(FTA)444 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A96 Alakattodetaljit (K5)Kongressisalit 303, 304 1:1 / 10.6.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A218 Alaslaskettu katto, kongressisalit1:50 / 5.11.1974 (FTA)445 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A182 Kongressisalin katto ikkunasei-nällä, leikkaus 1:10 / 10.6.1974 (FTA)446 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A224 K-kannattajien suuntainen leik-kaus kongressisalin katosta. Tankonostimen moottorin tilavaraus 1:5 / 8.8.1974(FTA)447 KORA esityslista 101 / 20.6.1972 (HKRVA) 448 Salikerroksessa käytetyn kokolattiamaton tyyppi ja väri “Tapis Sommer1011, väri 8317, tummanruskea”.Finlandia-talo Lisärakennus Sommer-matot 30.11.1972, Arkkitehtitoimisto

Alvar Aalto (FTA)

nan puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Veikko Järviselle osoite-tun kirjeen muodossa. Kirjeessä Aalto korostaa, että kongressi-talon kokoussalien sisustus on katsottava erikoistapaukseksi, jaettä kyseessä oleva tuolimalli on suunniteltu nimenomaan lisä-rakennuksen kokonaisuutta ja käyttötarpeita ajatellen.Finlandia-talon johtajan Bengt Bromsin ja A. K. Loimarannanvastaavassa lausunnossa todetaan, että erikoissuunniteltu tuolion välttämätön; tätä perustellaan muun muassa päärakennuk-sen korkean laatutason ja edustavuuden ansiosta saavutetullamyönteisellä julkisuudella. Kokoustiloja varten suunnitellut tuolitpäätettiin rakennustoimikunnan äänestyksen jälkeen toteuttaa.Tuolien verhoilukangas oli sininen, ja sisustuksesta vastanneenPirkko Södermanin mukaan tavoitteena oli löytää mahdollisim-man lähellä konserttisalien tuolien verhoilua oleva sävy.451

Kongressien puheenjohtajistoa varten suunniteltiin saleihin li-säksi siirrettävät puhujakatederi ja korokkeet.452

5x65mm. Rasterielementtien päälle on asennettu musta, harso-mainen kangas ja osittain mineraalivillalevyä akustisista syis-tä.444 Ikkunaseinällä siihen liittyvä vaneroitu kattopinta on tehtykartion muotoon seinäkaarien keskipisteen mukaan, alaslaske-tun katon reunaviiva puolestaan ympyräkaaren muotoon seinä-kaarien keskipisteen mukaan.445 Ilmastointikanavat kulkevatkongressisalien alakaton yläpuolella.446 Tuloilma puhalletaansaleihin metallirasterialakaton kautta -tilassa ei ole näkyviä il-manvaihtoasennuksia.

Arkkitehtitoimisto suunnitteli alun perin kongressisalien lattiama-teriaaliksi tammiparkettia. Valvontaryhmä kuitenkin piti pehmei-tä lattiamateriaaleja käyttöteknisesti ja huoneakustisesti parem-pana ja puumateriaalin käyttämisestä kongressisalien lattian-päällysteenä luovuttiin varhaisessa vaiheessa. 447

Kongressisalien lattiat toteutettiin tummanruskeasta kokolat-tiamatosta.448 Jalkalistat ovat punapyökkiä, ja kaarevilla seinillätaivutettuja. Lattian alla kulkee johtotilaa sähköasennuksia var-ten. Lattialuukkujen kannet ovat terästä, ja ne päällystettiin alunperin samalla tummanruskealla kokolattiamatolla kuin muu lat-tia.449

Kongressisalien ulkoseinäpinnat ovat rapattuja ja valkoiseksimaalattuja. Tuolivarastojen kevyet puurakenteiset seinäkkeet jaliukuovet ovat kangaspintaisia (maalattu valkoinen), elokuvako-nehuonekerroksen parven vapaamuotoiset kallistukset ovatmaalattua kimpilevyä. Kaarevilla osilla pinta on muotoon taivu-tettua vaneria. Parven suorilla seinäverhouksilla valkoiseksimaalattu levyverhous on lujalevyä.450

Kongressisalien valaistukseen valitut mallit ovat konstailematto-mia. Korkealla osalla palkkien välisiin alakattokenttiin on sijoitet-tu kattopintaan asennetut kaksoisvalaisimet.Elokuvakonehuonekerroksen parven alla valaisinmalli on samakuin lasiväliseinän toisella puolella portaiden S1 ja S2 ylätasan-teella. Tämä korostaa tilan jatkuvuutta.

Kongressisalien ja kokoushuoneiden kalustusta varten suunni-teltiin arkkitehtitoimistossa pinottava, käsinojallinen tuoli, jonkajalan ja käsinojan liitoskohdassa on viuhkan muotoinen liitos-kappale. Kongressipöytä- ja tuolisuunnitelmat muodostivat lisä-rakennuksen kohdalla sisustussuunnittelun tärkeimmän irtoka-lustukseen liittyvän tehtävän, johon kiinnitettiin arkkitehtitoimis-ton puolesta erityistä huomiota rakennuttajan antamista tiukois-ta taloudellisista vaatimuksista huolimatta. Suunnitellut tuolit ai-ottiin työn edetessä korvata kustannussyistä standardivalmistei-silla. Asiasta on säilynyt Aallon kannanotto rakennustoimikun-

449 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A180 kongressisalin lattialuukku 1:1,1:20 / 28.3.1974 (FTA)450 Parvi on betonirakenteinen, mutta verhoiltu salin puolelta 25mm paksulla,valkoiseksi maalatulla kimpilevyllä, jonka taustalle on jätetty säännöllisin väli-matkoin (n. 5m) palokatkot. Finlandia-talo lisärakennus. Piirustukset A220 Kongressisalien puupintaisetseinät 1:50, 1:1 / 24.10.1974, A218 Alaslaskettu katto, kongressisalit 1:50 /5.11.1974 ja A102 Alakattodetaljit (K11) 13.2.1973 (FTA)451 KORA pöytäkirja 135a / 6.6.1974 liitteineen (HKRVA)KORA pöytäkirja 136 / 7.6.1974 liitteineen (HKRVA)Puhelinhaastattelu Mari Mannevaara > Pirkko Söderman 2004452 Finlandia-talo lisärakennus. Piirustukset AK109 Kongressisali, puhujakate-deri / 26.10.1973, AK88 Kongressisali katederiyksiköt /26.10.1973, AK90Kongressisali korokeyksiköt /26.10.1973 (FTA)

Valiokuntahuoneet 306 ja 307

Valiokuntahuoneet sijoittuvat kongressisiiven ja päärakennuk-sen väliseen matalaan liitososaan sen ylimpään kerrokseen, janiihin on kulku vain kongressisalin B tiloista. Kongressisalista Bniiden väliseen eteiskäytävään nousee muutama porrasaskel-ma. Eteiskäytävään liittyy pieni wc-tila.

Valiokuntahuoneet saavat luonnonvaloa kattoikkunoiden kautta.Pienenpään, idänpuoleiseen huoneeseen 306 sijoittuu kaksipyöreää kattoikkunaa, ja suurempaan lännenpuoleiseen huo-neeseen 307 neljä kappaletta. Huoneiden seinä- ja kattopinnatovat pääasiassa rapattuja ja valkoiseksi maalattuja. Rapattujenkattopintojen keskelle on kuitenkin kiinnitetty valkoiseksi maa-lattu levyverhous, jonka reunoihin on liimattu profiloidut puna-pyökkilistat. Seinille on kummassakin kokoushuoneessa sijoitet-tu valkoiseksi maalatulla juuttikankaalla päällystetty kimpilevy-kotelo, jonka suojaan jäävät sprinklereiden pystysiirrot.453

Valiokuntahuoneiden lattiapinnat olivat ruskeaa kokolattiamat-toa; huoneessa 306 tyyppiä “Tapis Sommer 1011, väri 7829,marron” ja huoneessa 307 tyyppiä “Doria Extra, väri marron B270”. Jalkalistat ovat lakattua punapyökkiä.454

Suuremman valiokuntahuoneen valaistusratkaisu muodostuukattoikkunasyvennysiin sijoitetuista valaisimista, jotka on kiinni-tetty kolmella metallitangolla syvennyksen seinämiin.Valaisimien varjostin koostuu viidestä valkoiseksi maalatustametallisesta häikäisysuojarenkaasta. Pienemmässä valiokunta-huoneessa on kahden kattoikkunavalaisimen lisäksi kolme levy-kattoon asennettua tavallisesti aulatiloissa käytettyä valaisin-ta.455

Valiokuntahuoneiden ovet ovat äänieristettyjä punapyökkiovia,joiden detaljit ja heloitus vastaavat muiden kongressisiiven ko-koushuoneiden ratkaisuja.

453Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A232 Huoneiden 306 ja 307 seinä-verhousdetaljeja ja kattoverhousdetaljeja 1:5, 1:1 / 29.10.1974 (FTA)454 Finlandia-talo lisärakennus. Sommer-matot 30.11.1972 ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto (FTA)Suunnittelumuistio 43 / 7.11.1973 (HKRVA) 455 Valaisinlittera V6


Va l i okun tahuone K307 vuonna 2004 . Kuva Ma r i Mannevaa ra

Elokuvakonehuonekerroksen käytävätilat sijoittuvat rakennuk-sen itäsivulle. Käytävätilan varrelle aukeavat sivuilla kielenkään-täjien tilat, keskelle sijoittuvat selostajien huoneet ja tarkkaamot.Lisäksi kerrokseen on sijoitettu lepohuone kielenkääntäjille ja ti-lapäisten selostajien kevytrakenteiset kopit.Elokuvakonehuonekerroksesta on kaksi porrasyhteyttä alempiinkerroksiin; toinen porrashuoneeseen V, toinen portaan T kauttakongressisaliin B.

Käytävien ja erillisten tilojen materiaalit ja värit ovat yhtenäisiä.Sekä rapatut kivirakenteiset seinät että kevytrakenteiset levy-seinät ovat valkoiseksi maalattuja, ja lattioiden pinnoite oli gra-fiitinharmaa “Finn-Flex” -neulehuopamattoa. Jalkalistat ovat pu-napyökkiä. Elokuvakonehuonekerroksen tilojen alakatto olistandardikiinnityksellä (t-lista) ripustettua kangaspintaista val-koista “Parmitex” -alakattolevyä. Käytäviltä ja tiloista aukeaakongressisaleihin betonirakenteinen ikkunaseinä, jonka kalte-vuuden suunta ja kulma vaihtelevat.456 Ikkunaseinän ikkunatovat puurakenteiset ja yleensä kaksinkertaiset. Puitteet ja kar-mit ovat valkoiseksi peittomaalattuja. Ikkunoiden sisäpuite onruuvattu kiinni karmiin, ja puiteväli on verhoiltu valkoisella kan-kaalla. Ikkunoiden uloin lasitus on käytävätiloissa savunhar-maata, laminoitua värilasia. 457 Ikkunoiden varustukseen kuului-vat taivutetut verhokiskot ja paksut, tummansiniset pimennys-verhot. Elokuvakonehuonekerroksessa käytetty valaisintyyppion kongressisiiven lieriönmuotoinen yleisvalaisin.458

Kielenkääntäjien tiloihin sisältyi sekä kahden että kolmen hen-gen tulkkaustiloja. Salin A puolelle sijoittuu kolme kahdelle hen-gelle ja kolme kolmelle hengelle tarkoitettua tilaa, salin B puo-lella tiloja oli yhtäläinen määrä. Kielenkääntäjien huoneissa eiollut ovia. Käytäville avautuivat leveähköt oviaukot, joihin liittyi-vät valkoiseksi maalatut verholaudat ja paksut vakosamettiset,tummansiniset väliverhot.459 Kielenkääntäjien tilojen seinäver-houkset ovat valkoiseksi maalattua 6mm rei’itettyä kovalevyä3mm avosaumoin. Sivuseinille sijoittuvat kiinteät, valkoiseksimaalatut ikkunat viereisiin kielenkääntäjähuoneisiin. Sivuseinienikkunoiden yläpuolella seinäpinnat ovat sileää, maalattua kova-levyä.460 Kongressisaleihin suuntautuvan ikkunaseinän näkyvätpinnat ovat kaltevilla osuuksilla rapattua ja valkoiseksi maalat-tua betonia.

Tilojen etuseinän vaihtelevan kaltevuuden vuoksi kalustukseenkuuluvien pöytien sovitukset jouduttiin suunnittelemaan erik-seen. Linoleumipintaiset, mustat pöytätasot on sovitettu kalte-viin etuseiniin. Pöytätasojen jalat ovat maalattua terästä.461

Kielenkääntäjien tilojen muu kalustus (hyllyvaunut ja tuolit) valit-tiin Tehokalusteen mallistosta.462

Radio- ja tv- selostajien tilat, elokuvakonehuone sekä molempiasaleja palveleva tarkkaamo olivat erillisiä huonetiloja.463

Huoneiden väliovet käytävälle olivat punapyökkipintaisia palo-ovia. Tiloissa oli sähköasennusten helpottamiseksi muovimatol-la pinnoitettu asennuslattia. Osassa tarkkaamotilan 418 ik-kunaseinää kongressisalin B suuntaan ikkunoissa on vain yksipuite ja niissä kirkas lasi. Elokuvakonehuoneen 417 ikkunat ovatvastaavat. Tarkkamotilassa 418 ikkunaseinään liittyy myös kak-si sisäänpäin aukeavaa kapeaa ikkunaa.464 Tarkkaamon ilman-vaihtoon liittyivät alakaton yhteyteen asennetut rei’itetyt ja polt-tomaalatut metallilevyt, joiden taakse sijoittuvat tuloilmakam-miot.

456 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A181Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinän leikkaukset 1:20 / 5.4.1974(FTA)457 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A176 Tarkkaamojen lasiseinä-detalji 9 ja 10 1:1 / 24.4.1974 (FTA)458 Valaisinlittera V11459 Finlandia-talo lisärakennus. Rakennuttajan hankinta: Verhot,huonekohtainen luettelo 6.2.1975 Arkkitehtitoimisto Alvar AaltoFinlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 207Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinäverhouksia 1:20 / 5.4.1974(FTA)Kielenkääntäjien tilojen muutokset kts luku “Finlandia-talon muutos-historiaa”460 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A 207Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinäverhouksia 1:20 / 5.4.1974 (FTA)461 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK54Elokuvakonehuonekerros kielenkääntäjät pöytätaso 1:5, 1:20 /6.1.1975 (FTA)462 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus AK225 Kielenkääntäjien huo-neiden sisustus 1:50 / 6.1.1975 (FTA)463 Tilajakoa muutettiin kongressisiiven peruskorjauksen yhteydessävuonna 2003. Kts. luku “Finlandia-talon muutoshistoriaa”464 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A179Elokuvakonehuonekerroksen sisäseinä 1:50 / 24.4.1974 (FTA)Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A176 Tarkkaamojen lasiseinäde-talji 9 ja 10 1:1 / 24.4.1974 (FTA)


Elokuvakonehuonekerroksen tilat

K ie l enkään tä j än huone vuonna 1976 . Näkymä sa -l e i h i n A j a B i k kunan kau t t a . (FTA)

V i e r e s s ä e l o k u v a k o n e h u n e k e r r o k s e n k ä y t ä v ä ävuonna 2004 . K i e l enkään tä j i en t i l o j en pa l j eove t j ai i k k u n a t t o v a t v u o n n a 2 0 0 3 t e h t y j ä m u u t o k s i a .Kuva Ma r i Mannevaa ra

Lisärakennuksen julkisivut on taidokkaasti sovitettu olevaan ra-kennukseen sekä olevaan ympäristöön.

Kuten Aalto selventää suunnitelman ratkaisuja päiväämättö-mässä selostuksessaan “Kongressitarkoituksia palvelevan ra-kennuksen sijoitus ja rakentaminen konserttitalon yhteyteen”(AAS) on rakennuksen kerrokset sovitettu sekä ympäröiväänmaastoon että Konserttitalon kerrosasemiin.

Lisärakennus jatkaa etenkin Töölönlahden puolella eli raken-nuksen itäjulkisivussa konserttitalon arkkitehtonisia intentioita.Sisäänajokerroksen varjoisa tumma sisäänvedetty saatto- jahuoltoliikennetila jatkuu lisärakennuksessa visuaalisesti tum-man seinäkäsittelyn ja terassin heittämän varjostuksen ansios-ta.

Rakennus on liitetty konserttitalon kulkujärjestelyihin, mikä mm.ilmenee terassin ja sen marmorikaiteen jatkumisena saumatto-masti.

Kuten konserttitalossa on lisärakennuksessakin sisääntuloker-rosta sisennetty muusta julkisivulinjasta terassinpuolella, jolloinyläpuolen rakennusvolyymi muodostaa sille katoksen.Horisontaalia linjaa on täälläkin korostettu tummalla julkisivukä-sittelyllä ja ikkunaseinällä.

Itäpuolen arkkitehtuuri liittyy kallioleikkaukseen, joka oli louhittukonserttitalon rakentamisen yhteydessä ja johon lisärakennussovitettiin siten, että uutta louhintaa ei tarvittu.Ulkoporras A on istutettu maastoon mustan graniittisen porras-tuvan reunamuurin välityksellä.

Itäjulkisivun marmoripintaiset osat ovat kokoushuonekerrokses-sa ja kongressisalikerroksessa. Lisärakennuksen marmoripin-nat ovat sileitä ja yksinkertaisia verrattuna päärakennuksen ver-tikaalisti pilasteriaihein jäsennöityihin marmorijulkisivuihin. Sensijaan porras muodostaa lisärakennuksenkin itäjulkisivuun veis-toksellisen aiheen. Rakennuksen räystäslinja on sovitettu kon-serttitalon olevaan räystäslinjaan kattoa ja julkisivua porrasta-malla. Elokuvakonehuonekerroksen julkisivu on reilusti sisem-pänä kuin marmoriseinä ja pintamateriaalina on valkoinen uri-tettu alumiinipelti.

Sisääntulokerroksessa ja siitä ylemmissä kerroksissa lisäraken-nuksen ja konserttitalon liitoskohta on artikuloitu julkisivussa nk.nivelosalla, joka on rungoltaan kapeampi kuin vanha- ja uusiosaja julkisivukäsittelyltään täysin poikkeava; julkisivumateriaalinaon musta lasi.

Länsijulkisivu on aivan omanlaisensa. Ilmeikkään julkisivunkaarevien muotojen motiivina on ollut puisto, jonka komeita pui-ta rakennus väistää. Konserttitalon tummaa sokkelikerrosta javalkoisen marmorijulkisivun räystäskorkoa on noudatettu lisära-kennuksessa. Marmorilinjan yläpuolelle kohoaa kongressisalienlasiseinä.


Julkisivut

F in l and ia - t a l on j u l k i s i vu t i t ään j a l än teen . (AAA)

92

Julkisivuverhoukset

Lisärakennuksen julkisivujen päämateriaali on Carraran mar-mori. Työselostuksessa viitattiin olevan rakennuksen marmorei-hin eli siniharmaita juovia sai esiintyä hyvin vähän. Levypaksuusoli 30 mm ja pinta sileäksi hiottu.

Vastaavasti kuin päärakennuksessa kiertää sisääntulokerrok-sen ja osittain myös kokoushuonekerroksen eli rakennuksensokkelien materiaalina Oulaisten musta graniitti, jonka pinta onsileäksi mattahiottu ja paksuus 40 mm.

Kongressisalien lasiseinän alapuolinen osuus länsijulkisivussaon jäsennöity vertikaalisesti marmorilla ja rappauksella.Aaltoilevan koverretun seinän kaarevat pinnat ovat rapatut ja te-rävät kulmat ovat marmoripäällysteiset. Rapattujen seinäpinto-jen kohdalla on valkoiseksi maalatut halkaisijaltaan 30mm te-räksiset villiviinitangot, jotka alkavat lähes maantasosta ja ulot-tuvat lasiseinän vesipellitykseen.

Nivelosan julkisivuverhouksena on 8mm mustaa julkisivulasia.Pystysaumat on listoitettu mustaksi maalatulla teräsprofiililistal-la.

Uritettua alumiinipeltiä on julkisivuissa käytetty itäpuolella mar-morijulkisivun yläpuolelle sijoittuvassa kongressisalien otsapin-nassa ja länsipuolella ikkunaosuuksilla pilarien verhouksena.Valkoisiin kongressisalien ikkunoihin liittyvä pellitys on poltto-maalattu valkoiseksi ja kokoushuonekerroksen pronssiprofiili-ikkunoihin liittyvä pellitys on polttomaalattu mustaksi.Arkkitehtipronssista tehtyä profiilipeltiä on käytetty itäpuolen si-sääntulokerroksen ikkunoiden väliosissa.

Erikoisporsliiniseinää jatkettiin sisäänajokerroksessa laajennuk-sen kohdalla. Erikoisporsliini on samaa Aallon suunnittelemaakourumaista keramiikkasauvaa kuin jo rakennetuissa seinissä.Keramiikkasauvojen väri on intensiivinen sininen. Muuten si-säänajokerroksen verhousmateriaalina on käytetty patinoituapronssilevyä.

Julkisivumateriaalit ja rakennusosat


Julkisivusäleiköt

Pronssisäleikköä on rakennuksen sisäänajokerroksessa (teras-silla) rakennuksen itäpuolella ikkunoiden edessä.

Valkoiseksi polttomaalattua kevytmetallisäleikköä on länsipuo-lella kokoushuonekerroksen ikkunoiden edessä.

Nivelosan länsi- ja itäjulkisivulla ravintolan toimiston ja keittiönikkunoiden edessä oleva säleikkö on mustaksi maalattua kevyt-metallisäleikköä.

Pilarit

Itäpuolella sisäänajokerroksen pilarit ovat pyöreät. Pilarit on ver-hottu voimakkaasti profiloidulla messinkilevyllä ja yhdellä sivullamustalla graniitilla.

Terassilla pilarit ovat lähes samanlaiset, messinkiprofiilista puut-tuu vain pari sakaraa.

Länsipuolella sisääntulokatoksen pilarit ovat kiilan muotoiset.Pilarit on verhottu profiloidulla messinkilevyllä ja leveällä sivullamustalla graniitilla.

Nivelosaan liittyvät pilasterit sisääntulokerroksessa ovat myöskiilamaiset. Kiilan kaikki sivut on verhottu sileällä messinkilevyl-lä.

Vesikatto

Kongressisalien viiston katon katemateriaalina on kuparipelti.Kuparin alustana on raakaponttilaudoitus. Aluskatetta ei ole.Veden poisto vesikatoilta tapahtuu kuparisista kattosuppiloistasisäpuolisia kupariputkia pitkin sadevesiverkostoon.Kuparikaton matalalla lappeella itäpuolella on suurehkot vesi-kourut. Nykyiset vesivuodot vesikatolla ovat tämän koururaken-teen alla. Kuparipeltilevyä ovat myös vesikatoilla tarkastusluukut, paloluu-kut, ilmastointikanavat ja putket . Vesikatoille tulevien ilmastoin-tikanavien säleiköt ovat kupariprofiilia.

Singelipäällysteinen katto on nivelosassa sekä itäpuolen mar-moriseinän osien vesikatoissa.

Räystäiden pellitys oli suunniteltu polttomaalatusta alumiinipel-listä. Julkisivukorjauksen yhteydessä v. 1999 räystäät muutettiinja päällystettiin alumiinipellillä.465

465 Muistio Finlandia-talon vesivuodoista 26.10.2004, Helsingin kau-pungin rakennusvirasto466 Finlandia-talon lisärakennus. Piirustus A58 Metalliovidetaljit 6-151:1 / 20.11.1973 (FTA)467 KORA pöytäkirja 133/2.4.1974

93

Ovet

Lisärakennuksen sisäänkäyntien ovet ovat Outokummun prons-siprofiileilla verhoiltuja teräsprofiili-lasiovia, joiden vetiminä onkäytetty “Rautatalo” - vetimen kookasta variaatiota (kuten pää-rakennuksenkin yleisöovissa) Vetimet on asennettu oveen yksimolemmin puolin ovilehteä. Ovien näkyvät pronssiosat on pati-noitu.

Sisäänajokerroksen ovet ovat lämpöeristetty ulko-ovia, joidenrakenne on teräsprofiilia ja pinnassa pronssilevyllä MS80 ver-hoiltu lujalevy. Vetiminä on käytetty “Rautatalo” - vetimen nor-maalia kokoa. Sisäänajokerroksen yleisösisäänkäynnin ovetovat em. lasiovia. 466

Talonmiehen asunnon ulko-ovi on lakattua tammea.

Ikkunat

Teräsrakenteiset ikkunat pronssipäällysteellä:Ikkunat ovat kiinteät tuuletusosia lukuunottamatta. Ikkunat onlasitettu kaksinkertaisella eristyslasilla, joka on kiinnitetty puit-teeseen pronssiprofiililla. Teräsprofiilien näkyvät osat on pääl-lystetty pronssiprofiilein. Pronssi on arkkitehtipronssia. Näkyvätpronssipinnat on patinoitu. Tätä tyyppiä on itäpuolen sisääntulo-kerroksen sisääntulohallin lasiseinä.

Teräsrakenteiset ikkunat jalopuupäällysteellä:Ovat kiinteitä ikkunoita tuuletusosia lukuunottamatta. Runko onteräsprofiilia. Ikkunat on lasitettu kaksinkertaisella eristyslasilla,joka on kiinnitetty puitteeseeen punapyökkiprofiililla.Teräsprofiilien näkyvät osat on päällystetty punapyökkiprofiilillasisäpuolella. Ulkopuolella marmoriseinään liittyvät ikkunat onlistoitettu valkoiseksi maalatulla teräslistalla. Tätä tyyppiä ovat lähes kaikki kokoushuonekerroksen ikkunat. Länsipuolen ikkunaseinän ikkunoiden korkeus vaihtelee julkisi-vusommittelun mukaan.

Teräsrakenteiset ikkunat polttomaalattuinaKongressisalien kaarevamuotoinen lasiseinä toteutettiin lämpö-katkaisemattomista, polttomaalatuista tehdasvalmisteisista te-räsprofiileista, joiden tukina toimivat julkisivussa 60x60mm T-te-räsprofiilit. Lasiseinän lasituksessa otettiin huomioon ääneneris-tyskysymykset. Suunnitelmissa lasitus oli merkitty tehtäväksikaksinkertaiselle lämpölasilla, mutta työmaa-aikana ne vaihdet-tiin kolminkertaisisiksi äänieristyslaseiksi467.

Kattoikkunat:Kattoikkunoiden rakenne on teräsbetonia. Sisäpuolen valoaukotovat valkoiseksi rapatut. Ulkopuolelta kaulus on pellitetty kupa-ripellillä. Kattoikkunoissa on kolminkertainen lasi. Uloin lasi onrautalankalasia.Kattoikkunat sijoittuvat nivelosan katolle. Valiokuntahuoneet 306ja 307 saavat luonnonvaloa pelkästään kattoikkunoiden kautta,joita pienenpään, idänpuoleiseen huoneeseen 306 sijoittuu kak-si ja suurempaan, lännenpuoleiseen huoneeseen neljä kappa-letta.

Ulkopuoliset ikkunapenkit

Itäjulkisivun kokoushuoneiden ulkopuoliset ikkunapenkit ovatmarmoria.

Sisääntulokerroksen ulkopuoliset ikkunapenkit ovat mustaa gra-niittia itäjulkisivun puolella.Muut ulkopuoliset ikkunapenkit on pellitetty ja maalattu seinä-pinnasta riippuen valkoiseksi tai mustaksi.

Ilmanottotorni

Rakennuksen soikeanmuotoinen betonirakenteinen ilmanotto-torni sijoittuu rakennuksen eteläsivulle. Torni on päällystetty pro-filoidulla kuparipellillä.

Porras A

Portaan kaidemuuri ja porrasaskelmat ovat Oulaisten mustaaristipäähakattua graniittia. Kaidemuuriin on upotettu istutuslaati-kot. Portaan puolelelle muurin seinään on upotettu valaisimet.

“Katokset”

Länsipuolella sisääntulojen katoksena toimii yläpuolinen raken-nusvolyymi, jonka alapinnan verhoilu on tehty valkoiseksi maa-latusta mineriittilevystä. Saumat on listoitettu valkoisella teräs-peltiprofiililla.

Itäpuolen terassin “katto” ja sisäänajokerroksen katto eli teras-sin alapinta on verhoiltu vastaavalla tavalla.

Ulkotasot

Itäpuolen terassi ja länsipuolen sisäänkäyntipiha on pinnoitettuOulaisten mustalla ristipäähakatulla graniitilla. Levykoko on100cmx100cm ja levypaksuus 40mm. Päärakennuksen laatoi-tus jatkuu siten katkeamattomana lisärakennuksen edustalla.

Mukulakiveystä on rakennuksen itäsivulla A-portaan ja raken-nuksen väliin jäävässä luiskauksessa sekä länsipuolella sisään-tulohallin ikkunoiden edessä.


Kongressisiiven rakentamisen yhteydessä jatkettiin Finlandia-talon ympäristön rakentamista. Pihasuunnitelma valmistui30.1.1974, ja arkkitehtitoimisto lähetti suunnitelman tarkistetta-vaksi puisto-osastolle, konetekniselle toimistolle ja Finlandia-ta-lolle.468 Lisärakennuksen ympäristöalueiden vihertöiden teettä-misestä päätettiin rakennustoimikunnan kokouksessa lokakuus-sa 1974. Vihertyöt tilattiin HKR:n puisto-osastolta.469

Varsinaisia muutostöitä lisärakennuksen valmistuminen aiheuttilähinnä sisäänkäyntien graniittilaatoitusten osalta.Opastusjärjestelmiä täydennettiin. Rakennuksen ulkopuolisenopastinjärjestelmään lisättiin 4 kiinteää ja 18 siirrettävää opas-tetaulua. Opasteiden periaateratkaisu koostui teräsrungosta,pronssiverhouksesta ja valkoiseksi polttomaalatuista teksteistämessinkialustalla.470

Toteutumattomaksi jäänyt veistossuunnitelma lisärakennuksensisäänkäynnin edustalle on mielenkiintoinen.Veistossuunnitelmasta löytyy Aalto-museon originaalipiirus-tusarkistosta useampia luonnoksia. Taiteilijaksi pyydettiin myöskuvanveistäjä Kain Tapper. Syystä tai toisesta suunnitelmat jäi-vät kuitenkin paperille. 471

Rakennuksen itäpuolelle levittäytyneen ratapiha-alueen raken-teita purettiin vähitellen lisärakennuksen valmistumisen jäl-keen.472 Alue jäi tyhjilleen ja tilapäiseen käyttöön odottamaankeskustan asemakaavakysymyksen lopullista ratkaisua.

468 Suunnittelumuistio n:o 49 Finlandia-talon lisärakennuksen suunnitteluko-kous 13.2.1974469 KORA pöytäkirja 142/ 8.10.1974470 KORA esityslista ja pöytäkirja 145 / 3.12.1974 (HKRVA)471 Aallon kirje kaupunginjohtaja Veikko Järviselle 15.4.1975 joka sisältää veis-toksen kustannusarvion (AAS)KORA esityslista ja pöytäkirja 143 / 5.11.1974 (HKRVA)472 Martti Kaasisen ja Veikko Hakaluodon haastattelu 2005


Ympäristö lisärakennuksen valmistuttua 1975

F i n l a n d i a t a l o i l m a k u v a s s a l i s ä r a k e n n u k s e n v a l m i s t u m i s e njä l keen . Pä i väämä tön va l okuva He l i f o t o Oy (FTA)

96

Finlandia-taloon toteutettujen muutosten suunnittelusta vastasi-vat pitkään talon toteutussuunnittelussa mukana olleet henkilöt.Marmorijulkisivujen uusimistyöhön liittyneen keskustelun ohellamuutoshistorian mielenkiintoisimman osan muodostavatkinAallon aikana toteutettujen muutosten lisäksi rakennuksen alku-peräiseen suunnittelijakaartiin kuuluneiden Elissa Aallon jaKaarlo Leppäsen sisätiloihin suunnittelemat muutokset ja laa-jennukset 1980 - ja 90- luvuilla. Rakennuksen ensimmäinen laa-jennus, terassisali, toteutettiin 1986, mutta etenkin 1990-luvustamuodostui julkisivujen marmoriverhouksen uusimisen myötäFinlandia-talossa peruskorjausten vuosikymmen.473 Viime vuo-sina taloon on kohdistunut muutospaineita paitsi voimakkaastikehittyneen kokous- ja esitystekniikan myös rakennuksen iänmukanaan tuomien korjaustarpeiden muodossa.

Muutoshistoriassa on huomioitu kaikki ne rakennuksessa toteu-tetut muutokset, joille on haettu rakennuslupa. Näiden lisäksikäsitellään niitä muutostöitä, joille lupaa ei ole tarvinnut hakea,mutta joista on säilynyt dokumentteja. Muutoshistorian kuvaa-misen tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys rakennukses-sa tapahtuneista muutoksista ja niiden kerroksellisuudesta.Vähäisemmät tilamuutokset ja ylläpitokorjausten luonteisetmuutokset, joita rakennuksessa on osittain tehty ilman varsi-naista suunnitteluakin, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, muttakirjattu mahdollisuuksien mukaan inventointisovelluksen tilakoh-taisiin inventointitietoihin.

Muutoshistoria seuraa pääpiirteittäin kronologista jäsentelyä.Moniin Finlandia-talon tiloihin muutoksia on ehditty tehdä use-aan otteeseen; mm. 1980-luvulla rakennettu terassisalia on jokorjattu kertaalleen. Useaan kertaan muutosten kohteena ollei-ta tiloja tarkastellaan pääasiassa sen ajankohdan yhteydessä,jolloin tilaan on tehty viimeisimmät muutokset. Kongressisiipi japäärakennus käsitellään omina kokonaisuuksinaan.Erityisluonteestaan johtuen konserttisalin akustisia korjauksia jajulkisivujen muutoshistoriaa käsitellään oman otsikkonsa alla.

Tiedot muutoshistoriasta perustuvat arkistolähteiden ohellaFinlandia-talossa pääosin vuoden 2004 aikana suoritettuun in-ventointityöhön. Muutostöiden laajuutta havainnollistaa ajanta-sapiirustusten, arkistolähteiden ja inventoinnin pohjalta laaditturakennushistoriallinen pohjapiirustussarja (liitteenä selvityksenlopussa). Tärkeimpien tilojen yhteydessä on käytetty kuvitukse-na valokuvapareja, joissa rinnastetaan nykyhetki ja tilanne ra-kennuksen valmistuttua.

Päärakennukseen toteutettiin sen valmistumisen jälkeen joukkopienempiä muutoksia ja täydennyksiä kongressisiiven raken-nustöiden yhteydessä.474 Muutostyöt suunniteltiin 1970-luvullapääosin Aallon toimistossa, tosin joitakin äänieristykseen liitty-viä korjauksia on suunnitellut myös arkkitehti Alpo Halme.

Päärakennuksen sisäänajokerroksesta sisääntulokerrokseenjohtavat yleisön käytössä olevat porrasyhteydet oli suunniteltuja rakennettu ilman tuulikaappeja, mikä aiheutti epämukavuuttaetenkin ravintolan asiakkaille. Porrashuoneisiin toteutettiin mes-sinkiprofiiliväliseinät ja -ovet loppuvuodesta 1972.475 Rakenteetvastaavat muuten päärakennukseen varsinaisena työmaa-aika-na toteutettuja lasiseinärakenteita, mutta niiden välipuitteidenprofiloidut messinkilistat on korvattu yksinkertaisemmalla suo-ralla messinkilistalla. Väliovien vetimet ovat samanlaisia kuin ul-ko-ovissa käytetyt pronssivetimet (tyyppi A).Lasiseinämuutoksia tehtiin saman vuoden aikana myös infor-maatiokeskuksen toimistoon 115, johon lisättiin messinkiprofiili-väliovi sähköpielellä tilan työolosuhteiden rauhoittamiseksi.

Myös ravintolan tiloihin tehtiin 1970-luvulla pieniä muutoksia.Pöytäkirjassa Kora no 93/ 29.2.1972 mainitaan, että arkkitehti-toimistolle annettiin suunniteltaviksi näköesteet talon ravintolanvälikkötilan päihin sekä ravintolan henkilökunnan lisävaatekaa-pit ja naulakot sijoituspaikkoineen. Yhteen ravintolasaleista kor-vattiin osa kokolattiamatosta parketilla (tanssiparketti) Aallontoimiston varauksellisesta suhtautumisesta huolimatta.476

Talonmiehen ja vahtimestarin asuntojen ääneneristystä paran-nettiin arkkitehti Alpo Halmeen suunnitelman mukaan 1970-lu-vun puolivälissä.

Yleistä

473 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS). 474 Varsinaisia kongressisiiven rakentamisesta aiheutuneita tilamuutoksia pää-rakennuksen eteläpäädyssä (pääosin keittiön tiloissa) käsitellään lisärakennuk-sen tilojen tarkastelun yhteydessä.475 Rakennuslupa 13-280-c-72 (HKRVVA)Piirustus A761 Ravintolan tuulikaapin ovet 1:20 / 17.1.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A762 Ravintolan tuulikaapin ovet, porrashuoneen lisäovet 1:20 /17.1.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A763 A-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A764 A-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A765 B-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)Piirustus A766 B-portaan tuulikaapin ovet 1:20 / 21.2.1972, 10.10.1972 (AAA)476 Kirje koskien Finlandia-talon ravintolan parkettilattiaa, allekirjoittanut“E.A.”(Elissa Aalto) / 13.3.1972 (AAS)

7. Finlandia-talon muutoshistoriaa

Päärakennuksen muutostyöt 1970-luvulla

477 Lupatunnus 13-2082-c-85, piirustukset A1 - A3 (HKRVVA)478 KORA pöytäkirja n:o 135 / 28.5.1974479 Tilapäisen laajennussuunnitelman on laatinut Suunnittelutoimisto TapioKorpisaari oy. Lupatunnus 13-869-c-74 (HKRVVA)480 Helsingin kaupunginhallituksen esityslista (Oj/1) Opetus- ja sivistystoimi /2.12.1985; Finlandia-talon terassin näyttelytilan perustamissuunnitelman hy-väksyminen (AAS)481 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1983482 Finlandia-talon muutostyö, näyttelytila tasolla +6.150. Alustava työselitys,päiväämätön (AAS)483 KORA esityslista n:o 85 / 9.11.1971, liite Helsingin invalidien yhdistyksen29.10.1971 päivätty kirjelmä (HKRVA)

97

Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:n suunnittelemat muutokset 1980-luvulla

Talonmiehelle ja vahtimestarille päärakennukseen suunnitellutkaksi asuntoa muutettiin orkesterin hallintoa varten toimistoti-loiksi vuonna 1986. Asunnot yhdistettiin puhkaisemalla niidenväliseen seinään oviaukko, sisäinen yhteys Finlandia-talon mui-hin tiloihin järjestettiin käytävälle 161. Uusia tilajärjestelyjä var-ten tehtiin entisissä asuntojen tiloissa pieniä väliseinämuutok-sia, mm. toisen asunnon ulko-ovi poistettiin käytöstä. Asuntojenkiintokalusteet poistettiin, lattian ja kattojen pintamateriaalituusittiin ja ikkunat kunnostettiin. Tilojen ilmanvaihtoa tehostettiinuusilla järjestelyillä. Muutostöiden pääpiirustukset on allekirjoit-tanut Elissa Aalto.477

Finlandia-taloa laajennettiin rakentamalla vuonna sisääntulohal-lin 130 yhteyteen monitoimi- ja näyttelytilaa. Kokoushuoneen135 edustalla olevan leveämmän ulkoterassin osan hyödyntä-mistä harkittiin jo 1970-luvulla, jolloin ajatuksena oli rakentaapaikalle tilapäistä lisätilaa Etyk-kokouksen lehdistötiloja var-ten.478 Laajennusta varten haettiin rakennuslupaa vuonna1974,479 mutta suunnitelmaa ei kuitenkaan toteutettu.480

Vastaava tilapäinen näyttelytilalaajennus toteutettiin kuitenkinsamalle paikalle vuonna 1983 Etyk-seurantakokouksen tar-peisiin.481

Kokemukset tilan käytöstä olivat ilmeisen myönteisiä, sillä varsi-nainen pysyvä, pinta-alaltaan noin 380m2 kokoisen näyttelytilan

F i n l a n d i a - t a l o nmuu tosh i s t o r i aa

suunnitteluun ryhdyttiin pian Etyk-kokouksen jälkeen.Laajennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi ArkkitehtitoimistoAlvar Aalto & Co pääsuunnittelijana Elissa Aalto.Suunnittelutyöhön osallistui ilmeisesti toimistossa ainakin arkki-tehti Mikko Merckling.

Näyttelytilalaajennus jatkaa varioiden päärakennuksen sisätilo-jen ratkaisuja. Tilan lattia on vastaavaa vaaleaa travertiinia kuinsisääntulohalleissa ja alakatto on nykyisin Lautexin valmista-maa, alun perin Aallon toimistossa muotoiltua valkoista alu-miinisälettä, jonka poikkisaumoissa on U:n muotoinen alumiini-lista. Terassisalin lännenpuoleisen seinän muodostaa vanha ul-koseinä, johon ei ole tehty salin puolella muutoksia. Tilan ra-kentaminen aiheutti muutoksia kokoushuoneeseen 135 ja har-joitushuoneeseen 137, jotka menettivät välittömän yhteyden ul-kotilaan. Harjoitushuoneen puolella ikkuna levytettiin umpeen,mutta kokoushuoneen 135 ikkunat säilytettiin entisellään.

Terassisalin itäjulkisivu liittyy konserttisalin sisääntulohallin lasi-julkisivuun. Pohjoispuolella tilan ulkoseinä on osittain umpinai-nen ja verhoiltu patinoiduilla messinkilevyillä ja -listoilla; vastaa-van seinän verhous tilan sisäpuolella on viilutettu punapyökkile-vy jonka pystysaumoja rytmittivät profiloidut listat. 482 Tilasta onkulkuyhteys terassille rakennuksen pohjoispuolella. Terassisalinovet (sekä sisä- että ulko-ovet) ovat messinkiprofiili-lasiovia, jot-ka vastaavat rakennuksen alkuperäisiä pronssiprofiiliovia -tosinOutokumpu Oy:n valmistamien oviprofiilien detaljointi on 1980-luvulle tultaessa hieman muuttunut. Itäjulkisivun messinkilasi-seinällä on punapyökistä valmistettu ikkunapenkki (vrt. sisään-tulohallin 130 pronssisäleikkunapenkki) ja ikkunaprofiilien pystytpeitelistat ovat puuta. Tämän voi nähdä viitteenä suunnittelijanhalusta sekä sopeuttaa muutokset rakennuksen alkuperäiseendetaljimaailmaan että tuoda esiin laajennuksen myöhemmän ra-kennusajankohdan.

Invalideille soveltuvan wc -tilan puuttumiseen päärakennukses-sa kiinnitettiin huomiota jo heti päärakennuksen valmistumisvai-heessa loppuvuodesta 1971. Tuolloin ratkaisuksi ongelmaankatsottiin riittävän asianmukaisen tilan rakentamisen suunnitteil-la olevaan kongressisiipeen.483 Päärakennuksesta puuttuva in-validi-wc rakennettiin konserttisalin sisääntulohallissa sijaitse-van naisten yleisö-wc:n etuhuoneen yhteyteen vasta vuonna1987, terassisalin valmistumisen jälkeen.

Uu tuu t t aan k i i l t e l evä t e rass i sa l i he lm i kuussa 1987 .

Te rass i sa l i n poh jo i spää t y j a l a s i se i nää vuonna 1987 . Kuva t Ee ro Venho la (FTA)

98

Finlandia-talon tilojen kunnostustyöt tulivat ajankohtaisiksi1980-90 lukujen taitteessa. Rakennuksen sisäpuoliset kunnos-tustyöt kytkettiin ensin julkisivujen korjausurakkaan,484 muttamarmorikiistan pitkittyessä suunnitelmia ryhdyttiin toteuttamaanvaiheittain 1990-luvun kuluessa. Suunnittelijaksi sisäpuolisiinkorjaustöihin valittiin Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy,jossa tehdyistä töistä vastasi Kaarlo Leppäsen ohella edellisenpoika, arkkitehti Kari Leppänen. Tarvittavat rakennesuunnitel-mat laati Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy, Lvi-suunnitte-lusta huolehti Lämpötekninen toimisto Calor Oy ja sähkösuun-nittelusta Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy. 485

Vuosina 1993-1994 suorittiin ensimmäiset suuremmat sisätilo-jen korjaus- ja muutosurakat. Hallinnon ja orkesterin sisään-käyntiin kunnostettiin vuonna 1993 entisten vahtimestarin tilojentilalle ajanmukainen turvavalvomo. Samaan aikaan rakennettiininstrumenttivarastoon uusi nuottivarasto. 486

Vuonna 1994 toteutettiin kunnostustöitä ravintolan keittiön tilois-sa, joissa tehtiin tilajärjestelyjä sekä muutettiin katon ja lattianpintamateriaalit. Myös sisäänajokerroksen varastototiloissa teh-tiin kunnostustöitä. Ravintolasaleja varten rakennettiin uusi vah-vistinkeskus. Myös ravintolan toimistotilojen muutoksia ja laa-jennusta kongressisiiven puolelle valiokuntahuoneeseen K 306kaavailtiin, mutta suunnitelmia ei toteutettu.

Merkittävimmät vuoden 1994 muutostöistä tehtiin kamarimusiik-kisalissa, jonne valmistuivat Arkkitehtuuritoimisto KaarloLeppäsen suunnitelmien mukaan uudet tarkkaamotilat.487

Kamarimusiikkisalin alkuperäinen tarkkaamo sijaitsi salin esiin-tymislavan taustaseinän takana parvekekerroksessa, josta sekänäkö- että kulkuyhteydet saliin olivat epäkäytännölliset.Kielenkääntäjien- sekä ääni- ja valaistustekniikan vaatimien tilo-jen uusi sijoitus saliin ratkaistiin rakentamalla ne kevyenä teräs-rakenteisena parvena tilan takaosaan, osittain yleisöportaan sa-lista erottavan rapatun seinän taakse. Parvelta on suora porras-yhteys saliin katsomon taakse. Tilojen rakentamisen yhteydes-sä poistettiin tilan takaosasta yksi istuinrivi, jatkettiin yleisönkäytössä olevan sisäänkäynnin portaan yhteydessä olevaa ra-pattua tiiliseinää matalana kaiteena ja poistettiin länsiseinältäakustiset seinäverhoukset. Esiintymislavan takana seinällä ollutvanha tarkkaamoikkuna peitettiin ja uudelle tarkkaamolle puh-kaistiin ikkuna vanhaan seinään. Parven teräsrakenteinen por-ras, jonka askelmat ovat villamatolla päällystettyä puuta, erotet-tiin katsomosta valkoiseksi peittomaalatulla puusäleiköllä. Itseparvella kielenkääntäjien huoneiden ja tarkkaamojen ovet ovatvalkoiseksi maalattuja, teräsrakenteisia lasiliukuovia. Tiloissa

Finlandia-talon sisäpuoliset työt 1990-luvulla - Arkkitehtitoimisto Kaarlo Leppäsen suunnittelemat muutokset ja laajennukset.

Kamar imus i i k k i sa l i n puna i s i a ka t -s o m o t u o l e j a k e s ä l l ä 2 0 0 4 . K u v aMar i Mannevaa ra .

K a m a r i m u s i i k k i s a l i j u u r i m u u t o s -t ö i d e n v a l m i s t u t t u a k e s ä k u u s s avuonna 1994 . Kuva Ee ro Venho la (FTA)

484 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).Perustamissuunnitelmassa esitetään Finlandia-talon julkisivujen uusimisen jasisäpuolisten töiden toteuttamisajankohdaksi vuotta 1992, jolloin Finlandia-taloolisi suljettu yleisöltä töiden ajaksi. Osaa luetelluista toimenpiteistä ja muutok-sista ei ole toteutettu.485 Finlandia-talo, sisäpuolisten töiden peruskorjaus. Rakennusselitys15.4.1991, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy.


on osittain lasikatto. Kielenkääntäjien tiloihin suunniteltiin arkki-tehtitoimistossa puusepäntyönä valmistetut pöydät ja käytävällelinoleumi-pintainen “ postilaatikko”.488 Muutostöiden yhteydessäuusittiin myös salin valojärjestelmä ja AV-tekniikkaa, sekä ver-hoiltiin uudelleen katsomon tuolit.

99F i n l a n d i a - t a l o nmuu tosh i s t o r i aa

Hallintokerroksen aikaisemminkin sekä tila- että materiaalimuu-toksia kokeneita tiloja kunnostettiin myös kesällä 1994.489

Toimistotilojen tarpeen on koettu Finlandia-talon historian aika-na jatkuvasti kasvaneen490 ja kaikkien hallintokerroksessa teh-tyjen muutoksien ajankohta ei ole varmuudella tiedossa.Käytäville 311 ja 319 avautuviin toimistotiloihin on tehty tilajako-ja kevyillä väliseinillä (mahdollisesti useaan otteeseen) ja lisäk-si aulaan 307 on rakennettu kaksi uutta toimistotilaa.Toimistohuoneissa käytetyt bouclé-matot poistettiin ilmeisestimelko pian rakennuksen valmistumisen jälkeen.491 Käytävienkokolattiamatto vaihdettiin tummanruskeaksi, kovapintaiseksimatoksi vuonna 1988.492

Vuonna 1994 hallintokerroksessa tehdyt muutostyöt koskivatetupäässä nuotistoa 304 ja sen yhteyteen käytävälle 311 myö-hemmässä vaiheessa väliseinillä erotettua intendentin huonet-ta. Käytävälle rakennetut väliseinät purettiin ja nuotistosta ero-tettiin väliseinillä uusi toimistotila ja IV-konehuone. Käytävälle311 johtavan oven paikkaa muutettiin ja porrashuoneeseen Epuhkaistiin uusi kulkuyhteys. Nuotiston pintamateriaalit uusittiinja kalustusta sekä järjestettiin uudelleen että täydennettiin.493

Samassa yhteydessä muutettiin toimistotiloiksi parvekekerrok-sen kaksi tarkkaamotilaa, huoneet 325 ja 326 joiden konsert-tisaliin avautuvien studioikkunoiden edestä poistetut “sinistensuksien”, akustisen puureliefin osat palautettiin alkuperäiseenasuunsa. 494

Peruskorjausta jatkettiin vuoden 1995 kuluessa, jolloin raken-nettiin sisäänajokerrokseen uudet sosiaalitilat tekniselle- ja vah-timestarihenkilökunnalle sekä kunnostettiin välikerroksessa si-jaitseva Yleisradion tarkkaamo X01.

Sosiaalitilat rakennettiin kompressorihuoneeseen 019. Niidenkulku on järjestetty porrashuoneen D kautta; tilojen tasoeromuuhun kerrokseen on hoidettu eteishuoneeseen sijoitetun por-taan välityksellä. Sosiaalitilojen materiaali- ja detaljiratkaisuissaon seurattu pienin variaatioin rakennuksen henkilökunnan tilois-sa tavallisesti käytettyjä ratkaisuja. Esimerkiksi pukuhuone- japesutilojen lattiamateriaalina on käytetty punaista klinkkerilaat-taa, mutta etuhuoneessa yksiväristä tummansinistä linoleumiajoka vertautuu instrumentti- ja vaatekaappihuoneissa sekä or-kesterin tiloissa käytettyihin tummanvihreisiin ja -punaisiin lino-leumilattioihin.

Ylen tarkkaamotilan X01 kunnostuksen yhteydessä uusittiin ti-lan asennuslattia, alakatto ja seinäpintojen akustiset verhouk-set. Tarkkaamon sisäseinät päällystettiin osittain tummansini-seksi maalatulla puurimoituksella, osittain kipsilevyllä ja kangas-pintaisella, valkoisella Parmitex -akustointilevyllä.495 Tilan oviuusittiin ääneneristyssyistä.496

Yhdeksänkymmenluvun jälkimmäisellä puoliskolla peruskor-jauksen puitteissa toteutettuja muutoksia olivat mm. konsert-tisalin tarkkaamotilojen laajennus, uuden henkilö- ja tavarahis-sin rakentaminen sekä parvekelämpiöön toteutetut uudet wc-ti-lat.

Vuosina 1997-1998 toteutettua konserttitalon tarkkaamolaajen-nusta käsitellään tarkemmin luvussa “Konserttisalin muutoksetja akustiset korjaukset”. Laajennus kasvatti rakennuksen ker-rosalaa yhteensä 62m2. Tarkkaamo- ja kielenkääntäjien tilojenrakentaminen aiheutti julkisivuihin ja katolle parvekelämpiön ylä-puolelle sijoittuvaan kattoterassin pinta-alaan vähäisiä muutok-sia. Samanaikaisesti rakennettiin laajennuksena myös uusi hen-kilö- ja tavarahissi talon pohjoispuolelle ja lisättiin parvekelämpi-öön yleisölle wc-tilat. 497 Parvekelämpiön wc-tilojen rakentami-sen yhteydessä jouduttiin muokkaamaan parvekelämpiön tarjoi-lutasoa ja siihen liittyvien kiinteitä tilanjakajia, joihin wc-tilojenparvekelämpiön suuntainen seinä visuaalisesti liittyy.

Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppäsen suunnitelmien mukaanuusittiin ja täydennettiin 1990-luvun kuluessa myös talon sisäti-lojen opastejärjestelmää ja kunnostettiin yleisötilojen kiinteitäkalusteita.

486 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1993 (FTA)487 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1994 (FTA)488 Piirustukset 100 -106 (Kamarimusiikkisalin muutostyöt) /Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)489 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1994 (FTA)490 Ensimmäisiä kertoja toimistotilojen puutteeseen viitataan Koran esityslis-tassa 146 / 17.12.1974, jossa ehdotetaan ravintolan toimistotilojen ottamistaFinlandia-talon käyttöön (ehdotukseen ei suostuta, vaan osoitetaan rakennuk-sesta muita mahdollisia vaihtoehtoja toimistotiloiksi). (HKRVVA)491 Haastattelu apulaisjohtaja Martti Kaasinen / 2004492 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1988 (FTA)493 Piirustukset 400-404 (Nuotisto ja intendentin huone) / Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)494 Piirustus 714 (Muutetut työpiirustukset, parvekekerros) / Työ nro 45,Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy (FTA)495 Finlandia-talo, sisäpuolisten töiden peruskorjaus. Rakennusselitys15.4.1991, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy.496 Piirustus 825B (Puuovikaavio 1/20) / Työ nro 45, ArkkitehtuuritoimistoKaarlo Leppänen Oy (FTA)497 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)

100

Viime vuosina tehdyt muutostyöt on tavallisesti toteutettu tiloi-hin, joilla on jo takanaan aikaisempi ylläpitokorjausten ja muu-tostöiden historia. Finlandia-talon muutostöiden suunnittelustaon 2000-luvun vaihteesta vastannut pääasiassa Arkkitehtuuri- jamuotoilutoimisto Talli Oy (vuonna 1999 Arkkitehtitoimisto Alli(vuosina 2000-03 Talli-toimistot Oy).498 Vuosina 1999 - 2000suunniteltiin muutos- ja korjaustöitä sekä Tallin että arkkitehtuu-ritoimisto Kari Leppänen oy:n toimesta.

Palvelukeskukseksi ja myymälätilaksi vuonna 1996 muutettuaentistä kassahallin tilaa499 ja sen kiinteää kalustusta järjesteltiinuudelleen vuonna 2000 Arkkitehtuuritoimisto Kari Leppäsensuunnitelmien mukaan. Muutosten yhteydessä purettiin marmo-ritiskejä ja niiden osia sekä avattiin tilasta uusi kulkuyhteys si-sääntulohalliin 130.500

Terassisalin peruskorjaukseen ryhdyttiin vuonna 2001.Tilan toi-mintaa varten rakennettiin sen pohjoisseinälle kalustovarasto jakokoushuoneen 135 puolelle tarkkaamo. Kokoushuoneen 135pohjoisosasta oli jo aiemmin erotettu kevyellä väliseinällä kalus-tovarasto; peruskorjauksen yhteydessä varastoa laajennettiinsiten, että uutta tarkkaamoa on nykyisin mahdollista käyttää häi-ritsemättä kokoushuoneen tapahtumia. Vuonna 2001 toteutettu-ja pienempiä muutoksia olivat ulko-ovien LCD - näyttöopasteetja ravintolan toimistotilojen kalustaminen. Muutokset suunnitteli-vat Tallissa Pasi Hämäläinen ja Pia Ilonen.

Vuonna 2002 näkyvimmät muutostyöt toteutettiin taiteilijakah-viossa, solistihuoneissa ja sisääntulohallissa 120.Taiteilijakahviossa toimivan henkilökunnan ravintolan tarjoilutilatuusittiin ensimmäisen kerran vuonna 1987.501 Kunnostustöitätehtiin taiteilijakahviossa ja orkesterilämpiössä myös vuonna1993, jolloin tilojen kattorakenteista ilmeisesti poistettiin asbes-tia.502 Vuonna 2002 tehtiin muutoksia tilojen lattiamateriaaleihinsekä erotettiin taiteilijakahvio ääneneristyssyistä messinki-lasi-seinällä ja -ovella kamarimusiikkisalin orkesterinurkkauksesta.jolloin uusittiin orkesterilämpiön ja taiteilijakahvion villamatot jalaatoitettiin tarjoilutiskin edusta sekä vaihdettiin solistihuoneidenkokolattiamatot tammiparketiksi. Taiteilijakahviossa muokattiinja kunnostettiin alkuperäistä punapyökistä valmistettua tarjoilu-tasoa. Samassa yhteydessä suunniteltiin konsertti- ja kamari-musiikkisalien lämpiötiloihin sekä ravintolatiloihin uusia äänen-toisto- ja valaistusrakennelmia.

Sisääntulokerroksen tilojen alkuperäinen portaan A alla sijaitse-va matala ja ahdas siivoustila korvattiin uudella laajentamalla jajakamalla portaan E edustalla sijaitsevaa ensiapuhuoneen 122

tilaa.

Vuonna 2003 päärakennuksen tiloista informaatiokeskuksen117 toimistotilat sisustettiin talon myyntipalvelutoimistojen käyt-töön. Samaan aikaan tehtiin parannuksia harjoitushuoneiden137 ja 138 akustiikkaan.

Kokoushuoneiden 107 ja 108 välinen seinä purettiin ja tilojenväliin asennettiin taiteovi kesällä 2004.503

Viimeisimmät muutokset päärakennuksessa on tehty sisäänajo-kerroksen teknisissä tiloissa liittyen rakennuksen sähkö- ja lvi-tekniikan ajanmukaistamiseen. Sisäänajokerrokseen rakennet-tiin uusi pääjäähdytyskonehuone vuonna 2003 ja uusi sähkö-pääkeskus ja muuntamo vuonna 2004. Sähköverkkojen vuonna2004 käynnistyneen peruskorjauksen ensimmäisen vaiheen yh-teydessä tehtiin muutoksia myös vanhan sähköpääkeskuksenja muuntamon tilajakoon sekä siistittiin esiintyjien sisäänkäynti-nä toimivan käytävän 042A ilmettä muuttamalla lattiamateriaale-ja ja rakentamalla katossa kulkevien kaapelivetojen suojaksiosittain alakattoa.504


498 Arkkitehtitoimisto Allissa ja Tallissa Finlandia-talon suunnittelutöistä ovathuolehtineet arkkitehti Pia Ilonen ja sisustusarkkitehti Pasi Hämäläinen 1991-2000, vuodesta 2000 lähtien arkkitehti Minna Lukander ja Pasi Hämäläinen.Vuodesta 2002 töihin on osallistunut myös ark. yo Mari Mannevaara.499 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1996 (FTA)500 Infoshop, rakennustapaselostus 15.11.2000 / Arkkitehtuuritoimisto KariLeppänen (FTA)501 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1987 (FTA)502 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1993 (FTA)503 Muutossuunnittelu Pasi Hämäläinen ja Minna Lukander.504 Jäähdytyskonehuoneen arkkitehtisuunnittelu Minna Lukander,Sähköverkkojen peruskorjaustöiden arkkitehtisuunnittelu Minna Lukander jaMari Mannevaara. Käytävän 042A kohennustyöt ovat joulukuussa 2004 vieläosittain kesken.

Päärakennuksessa toteutettuja muutostöitä 2000-luvulla

101

Y l h ä l l ä v a s e m m a l l a k o n s e r t i s a l i n l ä m p i ö 1 9 7 0 - l u v u l l a .Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Y l h ä ä l l ä o i k e a l l a k o n s e r t i s a l i n l ä m p i ö v u o n n a 2 0 0 4 .Kuva Rune Sne l lman (AAS)

Kamar imus i i k k i sa l i 1970 - l uvu l l a . Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Kamar imus i i k k i sa l i vuonna 2004 . Kuva Rune Sne l lman


102

Rav in to l asa l i t 1970 - l uvu l l a .Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Rav in to l asa l i t vuonna 2004 .Kuva Rune Sne l lman .



Finlandia-talon kiistelty akustiikka on johtanut konserttisalissauseaan otteeseen muutos- ja korjaustöihin, joista pääosa onmuuttanut salin arkkitehtonista ilmettä vain hienokseltaan.Alkuperäinen akustinen tila, jonka muodosti salin yläpuolelle ra-kennettu “kaikutila”, on sen sijaan kokenut täydellisen muodon-muutoksen. Muutoshistoriaan on koottu salin akustisten kor-jausten ohella salissa tehtyjä pienempiä muutos- ja kunnostus-töitä.

Akustiset korjaukset 1970-luvulla

Finlandia-talon valmistumisen jälkeen konserttisalin akustiikkaalkoi vähitellen herättää arvostelua. Kriitikot, ensimmäisenä he-ti avajaisten jälkeen akustiikkaa arvioinut säveltäjä ErikBergman, kiinnittivät huomiota salin lyhyen jälkikaiunta-ajantuottamiin akustisiin ongelmiin, äänen epätasaiseen jakautumi-seen katsomossa, tiettyjen soitinryhmien äänien ylikorostumi-seen ja esiintyjiä häiritseviin kaikuihin.505 Arvostelut olivat osit-tain ristiriitaisia; ulkomaiset asiantuntijat pitivät tavallisesti kon-serttisalin akustiikkaa parempana kuin kotimaiset. Ilmeistä kui-tenkin oli että salin akustiikka kaipasi virittämistä, mitä pidettiintoisaalta luonnollisenakin toimenpiteenä toimivan konserttisalinaikaansaamiseksi.506

Akustiikasta säätöön kiinnitettiin ensimmäisen kerran huomiota,kun konserttisalin urkujen lopullinen äänittäminen alkoi tullaajankohtaiseksi syyskesällä 1972. Urkujen suunnittelija, profes-sori Enzio Forsblom ilmaisi huolensa rakennustoimikunnalletoukokuussa 1972 osoittamassaan kirjeessä koskien salin ly-hyen jälkikaiunta-ajan urkujen soinnille tuottamia akustisia vai-keuksia. Professori Forsblom ehdotti ryhtymistä mahdollisiin jäl-kikaiunta-aikaa pidentäviin rakennustoimenpiteisiin ennen lopul-lista urkujen äänittämistä.507 Aallon toimistossa laadittiin salinakustisten ominaisuuksien säätöä varten kolmiosainen ohjelma,josta päätettiin toteuttaa ensimmäinen osa: kääntyvien ja liikku-vien kattopintojen alla olevien pehmeiden mineraalivillojen pois-to. Muutos vaikutti positiivisesti salin jälkikaiunta-ajan pituuteenja muihin akustiikan säätöön liittyviin toimenpiteisiin ei ryhdyt-ty.508 Urkujen alkuvuodesta 1973 päivätyssä tarkastuslausun-nossa professori Forsblom kiittää urkujen sointia ja äänitystä,mutta esittää edelleen toiveensa saliakustiikan edistämisensuhteen.509

Radion sinfoniaorkesteri ryhtyi kokeilemaan akustiikan säätöjäyhteistyössä Finlandia-talon kanssa. Innostuneen vastaanotonsai konsertissa ja harjoituksissa joulukuussa 1973 toteutettu ko-keilu, jossa orkesterilavaa korotettiin ja jousisoittimien taakse si-

Konserttisalin muutokset ja akustiset korjaukset

joitettiin tilapäiset heijastinelementit. Arkkitehtitoimisto AlvarAallolta pyydettiin vaihtoehtoiset suunnitelmat (sekä kiinteät et-tä elementtirakenteinen korotusvaihtoehdot)510 joiden pohjaltarakennusvirastossa pyydettiin laskelmat kustannuksista. 511

Maaliskuussa 1974 suoritettiin lisää kokeiluja, mutta pysyviintoimenpiteisiin ei kuitenkaan lopulta ryhdytty; kokeissa saavu-tettu akustiikan muutos ei vastannut odotuksia ja lisäksi muu-toksilla oli epätoivottu vaikutus salin arkkitehtuuriin.512

Akustiikan säätöjen osoittauduttua riittämättömiksi ryhdyttiin sa-liakustiikkaa muokkaamaan Aallon kanssa rakennuksen suun-nitteluaikana törmäyskurssille joutuneen arkkitehti AlpoHalmeen johdolla. Halmeen mukaan salin akustiset ongelmatjohtuivat ensisijaisesti edelleen jälkikaiunta-ajan lyhyydestä (en-nen Halmeen suorittamia korjauksia 1,3 s kun tavallisesti kon-serttisaleissa ajan tulisi olla 1,7-2,0s.) ja liian suuresta koko-naisabsorbtiosta jotka taas olivat seurausta katon poikkeukselli-sesta rakenteesta ja muotoilusta sekä salin suuresta leveydes-tä ja sektorimaisesta muodosta. Alkuperäinen akustinen ajatuskaton yläpuolisesta kaikutilasta osoittautuikin käytännössä osa-syyksi salin akustiikan virheisiin. Arkkitehtilehden akustisia muu-tostöitä esittelevässä artikkelissa vuodelta 1978 arkkitehtiHalme ei malta olla viittaamatta myös rakennuksen suunnitte-luaikaisiin näkemyseroihin akustiikan suunnittelun ja arkkitehti-toimiston välillä.513

Pienoismallitutkimusten avulla päädyttiin ratkaisuun, jolla salinalkuperäiseen muotoon ei tarvinnut kajota; ylätilaan avoimessayhteydessä olevat ritiläkentät suljettiin uudella, teräsrungon va-raan asbestisementtilevyistä konstruoidulla katolla, jossa oli au-kot vain ilmastointia ja valaistusta varten. Työssä käytettiin osit-tain hyväksi ylätilassa olleiden siirtyvien rakenteiden levyjä.Uusi, näkymättömiin jäävä kattorakenne suunniteltiin Halmeenselostuksen mukaan siten, että orkesterin etuosasta saatiin no-peita heijastuksia permannon keskialueelle ja että vaskipuhalti-milta ja lyömäsoittimilta tulevat heijastukset eivät lisääntyneet.Orkesterille suunnattiin takaisin heijastuksia kattoon lisättyjen“lokeroiden” pystypintojen avulla. 514

Muutostyöt toteutettiin konserttisalissa jaksoittain vuosina 1975-1977. Korjaustöiden jälkeen salin akustiikka oli mittauksien, ver-tailujen subjektiivisten havaintojen mukaan kohentunut huomat-tavasti. Muutoksen suunnittelusta vastanneen arkkitehtiHalmeen mukaan Finlandia -talon akustiikka sijoittui konsert-tisalien laatuluokituksessa toiseksi parhaaseen luokkaan A (ve-ry good to excelllent) kun alkuperäinen saliakustiikka vastasiluokkaa C+ (fair). 515 Kattolevyjen materiaali vaihdettiin minerii-tiksi vuonna 1978.516

505 Halmeen akustista muutostyötä käsittelevässä Arkkitehti-lehden artikkelissaon referoitu asiantuntijoiden julkisuudessa esittämiä arvioita konserttisalinakustiikasta. Arkkitehti 8/77Finlandia-talon lehtileikekokoelma (FTA) 506 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet; Finlandia-talon johtajan BengtBromsin akustiikkaa ja sen säätöä käsittelevä muistio (HKRVA) 507 KORA esityslista n:o 98 / 9.5.1972 (HKRVA)508 KORA esityslista n:o 105 / 12.9.1972 (HKRVA)Piirustus A767 Orkesterilavat lisäkorokkeita 1:50, 1:20 / 8.3.1972 (AAA)509 KORA esityslista n:o 118 / 20.2.1973, liitteenä urkujen lopputarkastuslau-sunto510 Piirustukset A 172F / 27.12.1973 ja A 172F B / 23.1.1974 (AAA)511 KORA esityslista n:o 130 / 7.2.1974, liitteet (HKRVA) 512 Finlandia-talon toimintasuunnitelma 1975. Ca:3 (FTA), lisäksi liitteet 513 Arkkitehti 8/1977514 Arkkitehti 8/1977515 Arkkitehti 8/1977516 Akustiikan synkkä historia. Artikkeli Helsingin Sanomissa 10.2.1995

104

Akustiset korjaukset 1980-luvulla

Korjattu saliakustiikka ei kuitenkaan tyydyttänyt yleisöä ja esiin-tyjiä pitkään.517 Helsingin kaupunginorkesterin 100-vuotisjuhlienyhteydessä 1982 otettiin esille Finlandia-talon akustiikka ja senmahdolliset korjaustoimenpiteet.518 Finlandia-taloon perustettiin1980-luvun alussa akustiikkatyöryhmä, joka jätti mietintönsä yli-pormestari Ilaskivelle vuoden 1983 lopussa. 519

Akustiikkatyöryhmän lähtökohtana oli luonnollisen saliakustiikansäilyttäminen, vaikkakin elektronisesta akustiikastakin keskus-teltiin. Työryhmä kokoontui yhteensä 16 kertaa, sen toimestakuultiin useita kotimaisia ja ulkomaisia asiantuntijoita ja suoritet-tiin salissa erilaisia akustisia kokeita. Työn pohjalta päädyttiinesittämään välttämättöminä pidettyjen akustisten muutostöidentoteuttamista ensi tilassa. 520

Työryhmän mietinnön ehdotuksia ryhdyttiin toteuttamaan 1980-luvun puolivälissä. Vuonna 1984 toteutettiin työryhmän mietin-nöistä esiintymislavan standardirakenteisten, liikuteltavien akus-tisten seinämien hankinta ja seuraavana vuonna toteutettiinElissa Aallon valvonnassa permannon kokolattiamaton vaihta-minen parketiksi.521 Urut kunnostettiin v. 1986.522

Konserttissalissa suoritettiin luonnolliseen saliakustiikkaan liitty-viä kokeiluita vielä 1990-luvun puolella, mutta lopulta päädyttiintoteuttamaan arkkitehti Alpo Halmeen suunnittelema sähkö-akustinen järjestelmä vuonna 1995.523

517 Akustiikkatyöryhmän kaupunginjohtajalle osoitetussa muistiossa viitataanvuodenvaihteessa 1981-82 uudelleenvirinneeseen akustiikkakeskusteluun, jo-hon osaltaan vaikuttivat kuuden tunnetun kapellimestarin lokakuussa 1981 päi-vätty kirje ja Kaupunginorkesterin Japanin kiertueella saamat kokemukset erisalien akustiikasta. (FTA)518 Akustiikkatyöryhmän lehdistötiedote 15.11.1983 (FTA)519 Akustiikkatyöryhmä toimi johtaja Carl Öhmanin johdolla ja sen jäseniä olivatintendentti Reijo Jyrkiäinen, ylikapellimestari Okko Kamu, talouspäällikkö MarttiKaasinen, käyttöpäällikkö Jorma Rissanen, muusikot Viljo Nousiainen ja JiriParviainen sekä tiedotussihteeri Kristina Pingoud.520 Akustiikkatyöryhmän muistio kaupunginjohtajalle18.11.1983521 Piirustus A 772 Konserttisalin permannon käytävien parketti 1:50 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 774 Konserttisalin permannon käytävien parketti, periaatedet. 1:20 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 775 Konserttisalin permannon käytävien parketti, det. 1:1 /27.2.1984 (AAA)Piirustus A 776 Konserttisalin permannon käytävien parketti 1:50 / 12.3.1984(AAA)522 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1986 (FTA)523 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1995 (FTA)524 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)525 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989 (AAS) 526 Piirustukset 28 ja 29 / Työ nro 45, Arkkitehtuuritoimisto Kaarlo Leppänen Oy(FTA)527 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1997 (FTA)


Konserttisalin muut muutokset

Merkittävin konserttisaliin toteutettu muutostyö on Kaarlo ja KariLeppäsen suunnitelmien mukaan 1997-1998 salin takaosaantoteutettu tarkkaamolaajennus.524 Konserttisalin yhteydessäolevat tarkkaamotilat ja kielenkääntäjien huoneiden sijainti kon-serttisalin oikealla sivuseinällä eivät olleet tarkoituksenmukai-set, sillä näköyhteys esiintymislavalle jäi vajaaksi. Lisäksi tila-päisten tulkkikoppien rakentaminen asentaminen kongressienyhteydessä vei aikaa.525 Uudet ääni- ja valaistustarkkaamot jakiinteät tulkkaustilat rakennettiin laajennuksena konserttisalintaakse vuosina 1997-98 samalla kuin salissa toteutettiin muita-kin kunnostustöitä. Esiintymislavaa uusittiin ja sen yläpuolistakattorakennetta muutettiin. Molemmille puolille esiintymislavaarakennettiin kuoro-ovien yhteyteen uudet, puurakenteiset sivu-seinät ja ovet.526 Samalla toteutettiin salin tuolien kunnostus se-kä salien seinien ja kattojen maalaus. 527

Konserttisalin parvella on muutettu istuinjärjestystä mm. invali-dipaikkojen osalta ja parvekkeen kaiteeseen on lisätty korkeuttamustien, nahkapintaisten käsijohteiden avulla. Permannon sivu-seinälle lisättiin käsijohteet vuonna 2001 arkkitehtitoimisto Tallinsuunnitelmien mukaan.

Akus t i s i nen koke i l u konse r t t i sa l i s -sa vuonna 1993 . Ka t t oon asenne t -t i i n uus i akus t i nen he i j as t i n es i i n -t ym i s l avan y l äpuo le l l e . (FTA)

K o n s e r t t i s a l i n p a r v e k e k a i t e e n k ä -s i j oh tee t .Kuva Ma r i Mannevaa ra 2004


Konse r t t i sa l i n t akase inää 1970 - l uvu l l aKuva Ka r i Hak l i (AAS)

Konse r t t i sa l i n t akase inää vuonna 2004Kuva Rune Sne l lman

106

Kongressisiiven nykyiseen ilmeeseen voimakkaimmin vaikutta-neet muutokset eivät liity tilamuutoksiin (joita kongressisiivessäon tehty vain vähäisissä määrin) vaan materiaali- ja värimaail-man muutoksiin lähinnä lattianpäällysteiden osalta.

Kongressisiiven kokolattiamatot uusittiin ensimmäisen kerranvuodenvaihteessa 1986-87.528

Päärakennusta edullisimmalla materiaaleilla toteutettuun kong-ressisiipeen tehtiin sisääntulokerrokseen lattiaremontti, jossa al-kuperäiset tummanruskeat vinyylilaatat vaihdettiin pääraken-nusta vastaavaan travertiinilaattaan vuonna 1999.Sisäänajokerroksen yleisön porrashuoneessa S lattia ja portaanaskelmat päällystettiin harmaalla klinkkerilaatalla. Vuonna 2000uusittiin salikerroksen ja kokoushuonekerroksen kokolattiama-tot. Kongressisiiven alkuperäinen ruskeasävyinen värimaailma(sisääntulokerroksen tummanruskea ja kokoushuonekerroksenvaalea beige) muutettiin vastaamaan päärakennuksen vaa-leampaa, sinisävyistä sisustusta. Kongressisalien mattojen vä-riksi valittiin meleerattu harmaa. Muutoksen motiivina oli mate-riaalien laatutason nosto, mutta myös valoisuuden lisääminenetenkin tummaksi ja pimeäksi koettuun vaatehalliin. Samassayhteydessä vaihdettiin vaaleaksi myös vaatehallin tiskin etule-vyjen tumma kangasverhoilu. Suunnittelutyöstä vastasivat ark-kitehtitoimisto Alli Oy:ssä Pia Ilonen ja Pasi Hämäläinen.

Kongressisiiven vaatehallin kiinteää kalustusta on ajan saatos-sa muutenkin muokattu; tilasta on poistettu Mannerheimintienpuoleisen lasiseinän edustalla sijainnut kioskirivistö sekä puhe-linkopit ja niihin liittynyt seinäke.529

Vuonna 2003 tehtiin kongressisiivessä peruskorjaus, jonka pää-asiallisena tarkoituksena oli kongressisalien A ja B teräslasisei-nän uusimisen ohella (ks. kohta “Julkisivumuutokset”) elokuva-konehuonekerroksen tarkkaamotilojen kunnostus. Töiden yh-teydessä tehtiin kokoushuonekerroksen lehdistötilaan 207 uusi,tarvittaessa kiinteänä tulkkaustilana toimiva varastotila.Kokoushuonekerroksessa uusittiin myös kokonaisuudessaanlämpiön punapyökkiviilutettu tarjoilutaso ja vaihdettiin kaupun-ginmuseon puoleisessa sisäänkäynnissä lattian muovimattotummanruskeaksi vinyylilaataksi.

Sisääntulokerroksessa palautettiin tupakkatilana toiminut ko-koushuone K 116 entiseen käyttötarkoitukseensa.Elokuvakonehuonekerroksessa uusittiin lattian neulehuopama-tot ja alakatot sekä yhdistettiin entiset tv- radioselostajien tilatkahdeksi uudeksi, tilavammaksi tarkkaamoksi. Kielenkääntäjientiloihin lisättiin entisiin avoimiin kulkuaukkoihin sisäikkunat ja

ääntä eristävät paljeovet. Elokuvakonehuonekerroksen tarkkaa-motilat kunnostettiin kokonaisuudessaan. Töiden yhteydessäjouduttiin tekemään myös kaltevien, puurakenteisten studioik-kunoiden jakoihin muutoksia kongressisalien puolella.Kongressisaliin B rakennettiin salin takaosassa sijaitsevan tuoli-varaston jatkoksi teräslasirakenteinen, liukuovellinen tila projek-toria varten. Salien kattopalkkien yhteyteen rakennettiin luukutkongressitekniikan vaatimien vaihtuvien sähköasennusten hel-pottamiseksi ja siistimiseksi. Lasiseinän muutostöiden yhtey-dessä uusittiin myös salien pimennysverhot.

Sisäänajokerroksessa tehtiin kellarin käytävällä maalauskun-nostus sekä sosiaalitilojen uudelleenjärjestelyjä. Myös kongres-sisiivessä sijaitseva vahtimestarin edelleen asuinkäytössä oleva

528 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1986 (FTA)529 Ajoittamattomia muutoksia.530 Vuoden 2003 kongressisiiven peruskorjaustyöt suunniteltiin arkkitehtitoimis-to Tallissa, jossa töistä vastasivat arkkitehti Minna Lukander ja arkkit. yo MariMannevaara sekä sisustusarkkitehdit Martti Lukander ja Pasi Hämäläinen.


Kongressisiiven muutoksia

Kuva t a l l a

Kong ress i s i i ven l ämp iö 1970 - l uvu l l a . Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Kong ress i s i i ven l ämp iö vuonna 2004 . Kuva Rune Sne l lman .

107

K o n g r e s s i s i i v e n l ä m p i ö n j a v a a t e h a l l i n v ä l i n e n p o r r a s y h t e y s1970 - l uvu l l a . Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

K o n g r e s s i s i i v e n l ä m p i ö n j a v a a t e h a l l i n v l i n e n p o r r a s y h t e y svuonna 2004 . Kuva Rune Sne l lman .


108

Y l l ä kong ress i s i i ven vaa teha l l i 1970 - l uvu l l a . Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

V ie re i se l l ä s i vu l l a kong ress i s i i ven vaa teha l l i 2004 . Kuva Rune Sne l lman .


110 F i n l a n d i a - t a l o nmuu tosh i s t o r i aa

Kong ress i sa l i A 1970 - l uvu l l a .Kuva Ka r i Hak l i (AAS)

Kong ress i sa l i A vuonna 2004Kuva Rune Sne l lman


K o n g r e s s i s a l i e n i k k u n a s e i n ä ä1 9 7 0 - l u v u l l a . K u v a K a r i H a k l i(AAS)

K o n g r e s s i s a l i e n i k k u n a s e i n ä äv u o n n a 2 0 0 4 . K u v a R u n eSne l lman

112

Tiedossa olevia laajennussuunnitelmia

Sisäänajokerroksen rakennuksen alle rajoittuva oleva huolto- jasaattoliikennettä palvelevaa ulkotila suunniteltiin vuosina 2000-2001 muutettavaksi näyttely- ja kokoustiloiksi.Arkkitehtisuunnittelijana oli Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimistoTalli, Pia Ilonen (v.2000) ja Minna Lukander (v.2001).Luonnossuunnitelmat 1:200, joiden pohjalta laadittiin hanke-suunnitelma, on päivätty 15.8.2001. Laajennus huomioitiinTöölönlahden asemakaavaa valmisteltaessa, jolloin Finlandia-talolle oli asemakaavan muutokseen merkitty lisärakentamisoi-keutta 2500kem2. Töölönlahden asemakaavan muutos sai lain-voiman 2.4.2004.

Lisärakentamisen perusteluina on nähty Finlandia-talon sovitta-minen muuttuvaan tilanteeseen rakennuksen lähiympäristössä.Konserttitoiminta siirtyy uuteen musiikkitaloon ja Finlandia-talontoiminnan painopiste tulee olemaan kokousten, kongressien janiihin liittyvien näyttelyiden järjestämisessä. Varsinaista näytte-lytilaa ei Finlandia-talossa nykyisellään ole. Musiikkitalon jaFinlandia-talon pysäköinti on suunniteltu sijoitettavaksiMannerheimintien alle louhittavaan Töölönlahden pysäköintiluo-laan. Molempien rakennusten huoltoliikenne on kaavailtu siirret-täväksi tämän maanalaisen yhteyden varaan. Pysäköintiluolastaon suunniteltu suora hissiyhteys Finlandia-taloon. Finlandia-ta-lon Töölönlahden puoleinen alue on suunniteltu jalankulkuunvaratuksi kanavanrantaterassiksi. Uusi näyttelytila liittyisi toi-minnallisesti kanavanrantaterassiin ja puistoon.

Laajennussuunnitelmat


Marmorijulkisivujen korjaustarve kävi ilmeiseksi vajaan kymme-nen vuoden kuluttua rakennuksen valmistumisesta.Päärakennuksen marmoriverhous asennettiin v. 1971.Ensimmäiset Finlandia-talon julkisivujen marmorilevyjen käyris-tymät havaittiin jo v.1976. 1980-luvun alkupuolella oli kaupunginbudjetissa marmorien osittaiseen uusimiseen varattuna jonkinverran rahaa. Levyt taipuivat ja lohkeilivat kuitenkin huolestutta-vaa vauhtia. Vuonna 1986 rakennusvirastossa alettiin miettiä ta-lon uudeksi pintamateriaaliksi vaaleaa graniittia tai kvartsilius-ketta. VTT tutki viraston tilauksesta koti- ja ulkomaisia kivilaatu-ja. Tutkimuksia tehtiin lähes 30 kivinäytteestä koti- ja ulkomail-ta.533 Julkisivukorjaus oli alunperin tarkoitus toteuttaa samanai-kaisesti sisäpuolisen peruskorjauksen kanssa vuodesta 1992lähtien.534 Päätöksentekoprosessin viivästyttäessä korjauksenalkua se toteutettiin kuitenkin vasta vuosina 1998-1999.Julkisivujen peruskorjauksessa vaihdettiin rakennuksen julkisi-vumarmorit. Räystäsrakenteet ja vesipellitykset uusittiin samas-sa yhteydessä.

Marmorijulkisivujen uusiminen, päätöksentekoprosessi

Kaupunginvaltuusto päätti 13.12.1989 hyväksyä Finlandia-talonperuskorjauksen toteutettavaksi vuodesta 1992 lähtien perus-korjauksesta laaditun 30.3.1989 päivätyn perustamissuunnitel-man pohjalta.536

Finlandia-talon julkisivuverhouksen uusimiseen haettiin vuosina1990-91 kolme toimenpidelupaa. Hakijana oli Finlandia-talo jasuunnittelijaksi on lupahakemuksiin merkitty Arkkitehti ElissaAalto Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto&Co. Ensimmäinen hakemuson päivätty 12.10.1990 ja sillä haettiin lupaa marmorijulkisivujenkorvaamiselle Oulaisten vaalealla Arctic White-granodioriitilla.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen20.11.1990537 Toinen lupahakemus on päivätty 5.12.1990 ja sil-lä haettiin lupaa marmorijulkisivujen korvaamiselle.Rakennuslautakunta teki asiassa kielteisen päätöksen27.12.1990.538

Kielteisiin päätöksiin vaikutti rakennusvalvontaviraston kaupun-kikuvaneuvottelukunnan ja silloisen virastopäällikön539 kanta,että graniitti ei ollut sopiva materiaali Finlandia-taloon. Talon al-kuperäinen ilme ja luonne voitiin säilyttää ja mahdollistaa etsi-mällä ainoastaan esteettisesti ja teknisesti mahdollisimman laa-dukas valkoinen kivi. Tällöin muuta luonnonkivivaihtoehtoa kuinmarmori ei liene olemassa.540

Kolmas lupahakemus on päivätty 23.1.1991 ja sillä haettiin lu-paa marmorijulkisivujen korvaamiselle Bethel White-graniitilla.

Rakennuslautakunta teki asiassa myönteisen päätöksen29.1.1991.541 Kaikki kivet ovat eräänlaisia graniitteja ja sävyl-tään melko harmaita marmoriin verrattuna etenkin märkinä.

Helsingin kaupunki valitti päätöksistä Uudenmaan lääninoikeu-teen. Lääninoikeus kumosi 28.3.1991 edelliset kielteiset päätök-set ja palautti ne uudelleen käsiteltäviksi.542 Tämän jälkeen ra-kennuslautakunta myönsi rakennusluvat em. kivilaaduille.

Kaupunginhallituksen päätettyä lokakuussa 1990 vaihtaa julkisi-vumateriaali graniittiin ja hakea em. rakennuslupia keskustelurakennuksen arkkitehtonisista arvoista todella virisi. Päätöksenjälkeen Suomen Arkkitehtiliitto, Rakennustaiteen seura jaRakennustaiteen museo julkaisivat vetoomuksen, jossa vaadit-tiin Finlandia-talon säilyttämistä vaaleana. Arkkitehtiliiton pu-heenjohtaja Esko Kahria haastateltiin Helsingin Sanomissa:“Ehdotamme, että järjestettäisiin vielä yksi tarjouskilpailu, jossakeskityttäisiin vaaleisiin vaihtoehtoihin. Vaaleutta ei ehkä olepainotettu valinnassa riittävästi.”543

Rakennustaiteen seura esitti 28.1.1991 lääninhallitukselleFinlandia-talon suojelua. Alvar Aalto -seura keräsi nimiä adres-siin valkoisen Finlandia-talon puolesta. Suojeluesitys hylättiinkoska kaupunginhallitus oli lausunnossaan esittänyt ryhtyvänsälaatimaan Finlandia-talon asemakaavamuutosta, jossa raken-nus merkitään suojeltavaksi. Museovirasto ei myöskään lausun-nossaan puoltanut rakennuksen suojelua rakennussuojelulailla,koska kaupunki oli luvannut aloittaa em. kaavamuutoksen val-mistelun.544

1991 kesäkuussa ratapihan puolella Finlandia-taloa ensimmäi-set turvaverkot on ripustettu paikalleen suojaamaan talossaasioivia putoavilta marmorilaatoilta.545

Kaupunginhallituksen yleisjaosto päätti 17.6.1991 että talon jul-kisivun ja sisätilojen peruskorjaus suoritetaan aikavälillä1.1.1994 - 28.2.1995.

Yleisten töiden lautakunta esitti rakennusviraston selvitystenperusteella kaupunginhallitukselle 19.3.1992 että marmorin käy-töstä Finlandia-talon julkisivussa luovutaan. Rakennusvirasto olilaatinut selvityksiä marmorin soveltuvuudesta julkisivumate-riaaliksi. Selvitysten perusteella rakennusvirasto totesi, että mi-käli julkisivuverhouksessa päädytään marmoriin, joudutaan jul-kisivu uusimaan noin 20 vuoden välein. Selvitysten mukaan täs-tä aiheutuisi 3 - 5-kertaiset kustannukset verrattuna ilmastollisetolosuhteet kestävään materiaaliin.

Kaupunginhallitus päätti 30.3.1992 että marmorin käytöstäFinlandia-talon julkisivussa luovutaan.546

Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen museo,Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivät 30.6.1992Finlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallituksel-le. Tässä vaiheessa oli myös julkisivukorjauksen arkkitehtisuun-nittelusta vastannut Elissa Aalto muuttanut kantansa, että vainmarmori oli oikea materiaali Finlandia-taloon.

113

Julkisivumuutokset

531 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1990 (FTA)532 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1992 (FTA)533 Helsingin Sanomat 13.4.1995534 Finlandia-talon peruskorjaus, perustamissuunnitelma 30.3.1989. Helsinginkaupungin rakennusvirasto, talonsuunnitteluosasto. Julkaisu 1 / 1989 (AAS).Perustamissuunnitelmassa esitetään Finlandia-talon julkisivujen uusimisen jasisäpuolisten töiden toteuttamisajankohdaksi vuotta 1992, jolloin Finlandia-taloolisi suljettu yleisöltä töiden ajaksi.536 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992537 Lupatunnus 13-3191-R-90538 Lupatunnus 13-3690-R-90539 Kaupunkikuvaneuvottelukunnan jäsenet vuonna 1990 olivat seuraavat(varajäsen suluissa):Pj. Aulis Samuelsson, virastopäällikkö (varapuheenjohtajaMauno Vuori, yliarkkitehti), Jyrki Lehikoinen. I asemakaava-arkkitehti,(Ann-Marie Wangel, II asemakaava-arkkitehti), Jarkko Markkula, kaupunginarkkiteh-ti, (Kalevi Hietanen, apulaiskaupunginarkkitehti), Anna Brunow, arkkitehti(MonaSchalin, arkkitehti),Erkki Valovirta, arkkitehti(Reijo Jallinoja, arkkitehti)540 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 18.10.1990541 Lupatunnus 13-182-C-91542 Uudenmaan lääninoikeuden päätös 222/1 28.3.19991543 Helsingin Sanomat - Kulttuuri - 17.10.1990544 Uudenmaan lääninhallituksen päätös 20.6.1991, Dno 01617362191126545 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 19.7.1991546 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992


Urakkakilpailujen pohjalta yleisten töiden lautakunta päät-ti17.12.1992 valita talon uudeksi julkisivumateriaaliksi amerik-kalaisen Bethel White-tonaliitin.

Uudenmaan lääninhallitus teki Finlandia-talon rakennussuojelu-päätöksen 19.1.1993.547 jonka Valtioneuvosto vahvisti6.5.1993. 548

Suojelupäätöksen jälkeen marmoriin talon julkisivumateriaalinasuhtauduttiin entistä vakavammin ja vaihtoehtoja kestävämmäl-le marmorille kartoitettiin. Finlandia-taloon rakennettiin koeseinämm. kuuden millimetrin paksuisista marmorilevyistä jotka oli ri-pustettu alumiinikennostoon. 549

Tarjouskilpailu Finlandia-talon julkisivuremontista kiviyrityksillejärjestettiin heinä-syyskuussa 1996.550

Tarjouskilpailussa pyydettiin eri kivialan toimijoilta “pakettiratkai-sua” julkisivukorjauksen yksityiskohtaisesta suunnittelusta ja to-teutuksesta.

Suojelupäätöksessä oli julkisivujen materiaalista sanottu seu-raavaa: “Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistävastaava arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelynosalta.” Alkuperäistä vastaavaa -kohtaan vedoten tammikuussa1997 Helsingin yleisten töiden lautakunta päätti kehottaa raken-nusvirastoa hakemaan rakennuslupaa myös kiinalaisen apliit-tigraniitin eli apliitin käyttämiselle Finlandia-talon julkisivumate-riaalina. Myös museovirasto oli hyväksynyt marmoria vaaleam-man apliittigraniitin käytön yhtenä julkisivuvaihtoehtona. Se pitikuitenkin yhä marmoria vaihtoehdoista parhaana, jos sen tekni-nen kestävyys vain voidaan taata kyllin hyväksi. 551 Helsinginkaupunkikuvaneuvottelukunta552 antoi kielteisen lausunnonkiinalaisen apliitin soveltuvuudesta Finlandia-talon uudeksi pääl-lysteeksi.553

Vuonna 1997 Helsingin kaupungin rakennusvirasto haki toimen-pidelupaa Finlandia-talon julkisivumateriaalin muutokselleCarraran marmorista marmoripintaiseksi alumiinikennolevyksi,hakemus on päivätty 17.04.1997 ja arkkitehtisuunnittelijana onKirsti Laukka/HKR Talo-osasto. Rakennuslautakunta myönsi lu-van 24.04.1997.554

Ko. Materiaalille oli haettu toimenpidelupaa jo v. 1995. Silloin olihaettu lupaa myös levyjaon muutokselle. Museovirasto oli anta-nut lausunnon, jossa todetaan materiaali sinänsä mahdolliseksi,sillä ehdolla, ettei levyjako muutu. Rakennuslupa myönnettiinvaikka sekä Kaupunkikuvaneuvottelukunta, että Teknillinen neu-

vottelukunta olivat todenneet lausunnoissaan, ettei levyn tekni-nen kestävyys ollut aivan ongelmatonta555

Melskein saman aikaisesti rakennusluvan myöntämisen kanssaalumiinikennoiselle marmorilevylle Helsingin yleisten töiden lau-takunta valitsi Finlandia-talon julkisivumateriaaliksi marmoripin-taisen teräsbetonin. Noin 40-milliset levyt olivat takapuolelta te-räsbetonia ja julkisivultaan marmoria.556

Finlandia-talon kivien valinta oli yksi Helsingin historian pisim-mistä ja kuluttavimmista päätöksentekoprosesseista. Kiveä va-littiin lukuisin kääntein kaiken kaikkiaan kymmenisen vuotta.Historiallisten tapahtumien ketju päättyi huhtikuussa 1997 sii-hen mistä se oli alkanutkin. Kaupunginhallitus päätti, ettäFinlandia-talon seinät päällystetään uudelleen samanlaisellaCarraran marmorilla, jota seinissä oli siihenkin saakka ollut.Seinät päätettiin päällystää 30 millimetriä paksuilla yksinkertai-silla levyillä, joissa ei käytettäisi tukirakenteita. Marmorin toimit-taja oli Kopal Pinta Oy. Vaihtoehtoina kaupunginhallituksella olivalitun massiivimarmorin lisäksi alumiinikennolla tuettu marmo-ripaneeli sekä teräsbetonilla tuettu marmoripaneeli557

114

547 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätös Dno 09996 3621 92126 ja Dno 19195 362192126 19.1.1993548 Valtioneuvoston päätös N:o 7, 11/561/93 6.5.1993549 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 3.12.1993 550 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 28.6.1996551 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 15.1.1997552 KNK:n jäsenet v. 1997 olivat seuraavat:Puheejohtaja virastopäällikkö KaarinTaipale (varapuheenjohtaja yliarkkitehti Mauno Vuori)Ann-Marie Wangel asemakaava-arkkitehti (Tuomas Rajajärvi asemakaava-päällikkö),Jaakko Markkula, kapunginarkkitehti (Kalevi RaitioToimistopäällikkö)Sari Nieminen arkkitehti (Marja Heikkilä-Kauppinen arkkiteh-ti) Matti Nurmela arkkitehti( Juhani Maunula arkkitehti)553 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 27.2.1997554 Lupatunnus 13-1003-C-97555 Helsingin kaupunki, Rakennuslautakunta pöytäkirja 22.04.1997556 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 30.4.1997557 Helsingin Sanomat - Kaupunki - 3.6.1997


F in l and ia - t a l on vau r i o i t unu t t a j u l k i s i vua . (FTA)

115

ta seuraavana keväänä.Uusi urakoitsija oli työyhteenliittymäA.W. Liljeberg Oy-NCC-Puolimatka Oy.

Keväällä 1998 tilaajan ja Museoviraston edustajat matkustivatCarraraan tutustuakseen kahteen marmorituottajaan.Molemmilta pyydettiin täysmittaiset mallit ja niiden perusteellavalittiin marmoritoimittajaksi Savema. Toimittaja piti lupauksen-sa, marmorin laatu oli hyvä ja toimitusajat pitivät. Mallit allekir-joitettiin puolin ja toisin suoraan marmoriin ja toinen lähetettiinreferenssiseinä Helsinkiin työmaalle. Sekä marmorin laadun, et-tä asennuksen varmistamiseksi kehitettiin erillinen valvontajär-jestelmä; jokaiseen blokkiin eli louhittuun raakakiveen kirjattiinkoodi, joka osoitti miltä kohdalta kivi oli louhittu. Koodit siirrettiintehtaassa edelleen sahattuihin levyihin. Työmaalla pidettiin kir-jaa kaikista levyistä. Jos laboratoriotestissä joku blokki osoittau-tui kelpaamattomaksi, vaihdettiin seinässä kaikki siitä sahatutlevyt parempilaatuisiin. Kaikkiaan käytettiin noin 7 000 m2 levy-jä mikä vastaa noin 80 raakakiveä eli blokkia.

Työn valmistumista juhlittiin toukokuussa 1999. Jo saman vuo-den syksynä ilmeni, että levyt käyristyvät uudestaan. Lujuusheikentyi 20-30 % kahdessa vuodessa. Vuonna 1998 asennetutlevyt ovat taipuneet enemmän kuin keväällä 1999 asennetut.Tämän täytyy johtua ankarasta talvesta 1998-1999. Syyt erimarmorilaatujen erilaisiin ominaisuuksiin löytyvät kiderakenteensisäisistä suhteista. Marmori koostuu 99 %:sti puhtaasta kalsii-tista, joten muilla komponenteilla on käytännössä hyvin pienivaikutus marmorin mekaanisiin ominaisuuksiin. Xenoblastisissamarmoreissa rakeiden välinen koheesio on parempi kuin ho-moblastisissa. Tutkimukset viittaavat siihen, etta rakeiden teks-tuuri muodostaa merkittävimmän laatutekijän määriteltäessämarmorilaatuja, jotka kestävät pitkään.

Kun julkisivukorjauksessa päädyttiin marmoriin oli tiedossa, ettälevyt tulee vaihtaa n. 20 vuoden kuluttua uudelleen. Marmorinuudistamisen kustannukset eivät tulevaisuudessa tule olemaankohtuuttomia, koska silloin vaihdetaan vain levyt.Kiinnitysjärjestelmää ja lämmöneristystä, jotka muodostivatmerkittävän kustannuserän viimeisessä korjauksessa, ei tarvit-se enää uusia seuraavalla kerralla. 558

Vanhojen marmorien kohtalo

Vanhojen marmorien käytöstä järjestettiin Finlandia-talon toi-mesta kilpailu taiteilijoille ja muotoilijoille. Kilpailun voitti japani-lainen taiteilija Masaaki Nishi. Vuonna 2000 Helsingin ollessaEuroopan kulttuuripääkaupunki toteutettiin taiteilijan teos; pure-tuilla marmorilevypalasilla täytetyt teräsverkkokoritTöölönlahden taidepuutarhaan.

558 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004, Martti Jokinen

Finlandia-talon uusi marmoriverhous

Finlandia-talon alkuperäisten marmorilevyjen maksimipituus oli1400 mm ja paksuus 30 mm. Kukin levy oli kiinnitetty neljällä ta-pilla, kaksi kummallakin pystysivulla. Niissä oli liitokset viereisiinlevyihin. Näin jokainen levy oli kiinnitetty neljään muuhun le-vyyn, joiden liitos siis oli levyn keskiakselissa. Tämä liitostapaaiheutti erittäin suuria vaikeuksia yksittäisten levyjen vaihtami-sessa. Alkuperäisen julkisivun ongelmat olivat:

- marmorin haurastuminen, pinnan vaurioituminen,halkeamat ja turvallisuusriskit

- levyjen käyristyminen- jäykkä kiinnitys ei sallinut levyjen lämpölaajenemista- tuuletuksen puute- huono lämpöeristys

Helsingin kaupunki pyysi talon suojelumääräysten mukaisestiMuseoviraston luvan levykoon pienentämiseksi.

Originaalisuunnitelman analyysin pohjalta pienentäminen oliMuseoviraston mielestä mahdollista enintään 20%. Lausunnonjälkeen ilmeni, että Alvar Aalto oli jo aikanaan pienentänyt levy-jen kokoa. Nyt Helsingin kaupunki halusi vielä pienentää levy-kokoa toisella 20 %:lla. Ehdotus tutkittiin huolellisesti ja siihensuostuttiin, koska oli ilmeistä, että tämä uusiminen olisi tilapäis-tä ja että tulevaisuudessa jouduttaisiin taas uusimaan julkisivua.Pienentäminen nähtiin eräänlaisena kokeena, joka tuottaisi uut-ta tietoa tuleville uusimisille ja pidentäisi korjauksen kestoikää.

Uudelle marmorijulkisivulle asetettiin seuraavat vaatimukset:marmorin taivutusvetolujuuden tuli olla vähintään 9 Mpa/mm2,marmorin ulkonäön oli oltava alkuperäisen kaltainen, myös juo-vien tuli alkuperäiseen tapaan kulkea diagonaalisesti vasem-malta alhaalta oikealta ylöspäin, tietyissä seinän osissa kiinni-tyksen tuli olla joustava ja mahdollistaa sekä lämpölaajenemi-sen etta levyjen vaihdon.

Helsingin kaupunki valitsi vuonna 1997 urakoitsijan (Kopal PintaOy), joka työn edetessä osoittautui hyvin kokemattomaksi.Ilmeni myös, että italialainen sopimusosapuoli oli epäluotettava.Toimitettujen marmorilevyjen esteettiset ominaisuudet olivat niinheikot ja väri niin tummaa, että puolet toimituksesta hylättiin.Tästä aiheutui ongelmia ja aikatauluviiveitä. Syksyllä 1997 työtpysäytettiin ja valittiin uusi urakoitsija. Tässä vaiheessa eristysoli osittain asennettu ja jotkut harvat levyt oli kiinnitetty konsert-tisalin kattotornin itäsivulle. Rakennustöitä päätettiin jatkaa vas-


F i n l a n d i a - t a l o n u u s i j u l k i s i v u v e r h o u s j a v a n h o j e n m a r m o r i w nuus i e l ämä t a i de teoksessa . (FTA)

Ympäristön muutokset

Mannerheimintien varteen rakennettiin sähköinen opastetaulu,joka otettiin käyttöön vuoden 1996 alussa.560 Opaste suunnitel-tiin Kaarlo Leppäsen toimistossa.

Mannerheimintien puoleiselle sisääntulopihan järjestelyjä uudis-tettiin vuonna 2000. Suunnittelukolmio oy:n maisema-arkkiteh-tien Tiina Perälä ja Matti Liski suunnitelmien mukaan pihan kul-kuväyliä levennettiin, ja reuna-alueille lisättiin hiotusta, mustas-ta graniitista matalat, kaarevat reunamuurit. Muurien rajaamanalueen pintamateriaalit ovat luonnonkiveä ja asvalttipäällystettävyöhykkeittäin. Myös Töölönlahden puoleista pysäköintikenttääsomistettiin marmoriverhoiltujen istutusaltaiden avulla.Pysäköintialueeseen on liitetty idässä erillinen lisäpysäköinti-alue, joka nykyisin on asvaltoitu.

116

Muut julkisivumuutokset

Terassisalin rakentaminen vuonna 1986, ja konserttisalin tark-kaamojen sekä uuden tavarahissin rakentaminen 1990-luvullalaajensivat rakennuksen pinta-alaa. Nämä muutokset toteutet-tiin kuitenkin seuraten tarkasti rakennuksen julkisivujen mate-riaaleja ja alkuperäisen rakennusvolyymin hierarkiaa. Varsinkinhissin ja tarkkaamotilojen sijoitus ja ratkaisut sulautuvat huo-maamattomasti kokonaisuuteen.

Kongressisiiven julkisivujen suurin yksittäinen muutos- ja kor-jaustyö on vuonna 2003 suoritettu kongressisalien A ja B kaare-vien teräsikkunoiden uusiminen. Alkuperäinen rakenne oli toteu-tettu standarditeräsprofiileilla, jotka ruostuivat kolmessakymme-nessä vuodessa korjauskelvottomiksi. Uusittu rakenne toteutet-tiin vastaavilla, saman valmistajan lämpökatkaistuilla teräsprofii-leilla. Työn arkkitehtisuunnittelun tavoitteena pidettiin alkupe-räisten detaljien ilmeen säilyttämistä, vaikka profiilien mitoituk-sesta johtuen jouduttiin lasiseinää ei voitu toteuttaa täysin alku-peräisen mallin mukaan. Suunnittelutyö tehtiin arkkitehtitoimistoTallissa, jossa työstä vastasivat Minna Lukander ja MariMannevaara.


K o n g r e s s i s i i v e n l ä n s i j u l k i -s i vua vuonna 2004 . Kuva Rune Sne l lman .

Finlandia-talon rakennussuojeluprosessi liittyi kiinteästi raken-nuksen julkisivujen korjaustyöstä virinneeseen periaatekeskus-teluun. Osittain tätä prosessia on jo sivuttu luvussaMarmorijulkisivujen korjaus.

Samaan aikaan kun rakennusvirasto oli saanut rakennusluvan(tammikuussa 1991) vaihtaa talon marmorijulkisivu amerikkalai-seen vaaleaan Bethel White-tonaliittiin, joka on graniitin tyyppi-nen kivi, teki Rakennustaiteen seura esityksen rakennuksensuojelusta Uudenmaan lääninhallitukselle 28.1.1991.

Lääninhallitus hylkäsi hakemuksen 20.6.1991 lausuntojen pe-rusteella, jotka se oli pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukseltaja museovirastolta. 561 Helsingin kaupunginhallitus ilmoitti käyn-nistävänsä asemakaavaan muutoksen siten, että Finlandia-ta-lon suojelu turvataan asemakaavamääräyksillä.Museovirasto totesi lausunnossaan, että rakennus täytti edelly-tykset tulla suojelluksi , mutta koska ei ollut aihetta asettaa ky-seenalaiseksi Helsingin kaupungin mahdollisuuksia ja halua ra-kennuksen omistajana huolehtia sen ylläpidosta ja hoidostakohteen arvon edellyttämällä tavalla niin museovirasto katsoi,että rakennuksen suojelu on mahdollista turvata asemakaavas-sa annetuilla määräyksillä. Asemakaavassa tulisi museoviras-ton mukaan antaa määräykset siitä, että julkisivut on säilytettä-vä värin ja jäsentelyn osalta silloista, alkuperäistä asua vastaa-vina. Museoviraston kollegion päätös oli syntynyt äänin 4-1.Silloinen osastonjohtajan sijainen, toimistopäällikkö Elias Häröoli jättänyt asiasta eriävän mielipiteen eli puoltanut suojelua ra-kennussuojelulailla.562

Kaupunginhallitus teki 13.3.1992 päätöksen marmorista luopu-misesta. Päätös oli syntynyt yleisten töiden lautakunnan esityk-sen pohjalta, joka puolestaan oli päättänyt asian rakennusviras-ton laatimien selvitysten pohjalta, joissa oli todettu että mikälijulkisivuverhouksessa päädytään marmoriin, joudutaan julkisivuuusimaan noin 20 vuoden välein. Selvitysten mukaan tästä ai-heutuisi 3 - 5-kertaiset kustannukset verrattuna ilmastolliset olo-suhteet kestävään materiaaliin.

Asemakaavamuutos ja Finlandia-talon suojelumääräykset siinäoli pitkälti valmisteltu ja laadittu mm. kaupungin museon lausun-non pohjalta 20.12.1991. Muutosluonnos oli nähtävillä 4.-8.5.1992. Tällöin Suomen rakennustaiteen museo ja Suomenarkkitehtiliitto jättivät yhteisen huomautuksen, jossa todettiin ,et-tä laaditut asemakaavamääräykset olivat riittämättömät sisä- jaulkotilamateriaalien muuttamisen osalta. Niiden muuttaminentulisi ehdottomasti kieltää., koska rakennuksen taiteellinen arvo

8. Suojeluhistoria

perustuu niiden yhteisvaikutukseen. Myös Rakennustaiteenseura oli jättänyt huomautuksen, jossa se yhtyi edellä mainit-tuun huomautukseen. 563

Rakennussuojelupäätös 6.5.1993.

30.6.1992 Suomen Arkkitehtiliitto, Suomen rakennustaiteen mu-seo, Rakennustaiteen seura ja Alvar Aalto Säätiö tekivätFinlandia-talon suojeluesityksen Uudenmaan lääninhallitukselle

27.8.1992 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaaFinlandia-talon asemakaavan muutosehdotuksen nro 10026kaavoitusosastolle uudelleen valmisteltavaksi. Syynä oli se, et-tä valtion ja kaupungin välillä oli parhaillaan käynnissä neuvot-telut Finlandia-talon suojelukysymyksestä.

Uudenmaan lääninhallitus teki Finlandia-talon rakennussuojelu-päätöksen 19.1.1993.564 Valtioneuvosto vahvisti päätöksen6.5.1993 565.

Perusteluina olivat seuraavat argumentit:Finlandia-talo yksi kansainvälisesti tunnetuimpia rakennuksiam-me rakennustaiteellisten arvojensa ja historiansa (Etyk) ansios-ta. Sillä on myös valtakunnallisesti huomattava arvo.Kaavamääräysten riittämättömyys varmistamaan talon oleellis-ten ominaisuuksien säilyminen, koska esitetty kaavamuutos eiollut edennyt, ja Finlandia-talon julkisivumateriaalin muuttami-sen mahdollistavat kaksi rakennuslupaa ovat lainvoimaisia sekäHelsingin kaupunginhallitus oli päättänyt em. päätöksen jälkeen,ettei marmori julkisivumateriaalina tule kysymykseen.Suunnittelijan pääideat keskeisten tilojen kokonaisluonteen jarakennukseen valitsemien materiaalien yhteisvaikutuksesta, jo-hon rakennuksen taiteellinen arvo perustuu. Yksi pääideoista onollut marmorin käyttö julkisivuissa ja marmoripintojen jatkumi-nen sisätiloihin

Hakijat esittivät myös rakennuksen määräämistä toimenpide-kieltoon

Arkkitehti Elissa Aalto oli Alvar Aalto säätiön puheenjohtajana30.12.1992 Uudenmaan lääninhallitukseen saapuneessa vetoo-muksessaan ilmoittanut osallistuvansa muiden aloitteeseen jaesittänyt Finlandia-talon saattamista toimenpidekieltoon.

Lausunnoissaan lääninhallitukselle Helsingin kaupunginhallitusesitti, että Finlandia-talon suojelua ja suojelumääräysten sisäl-töä koskevan asemakaavamuutoksen käsittely on meneillään.

Museovirasto totesi lausunnossaan että se yhtyy esityksen teki-jöiden perusteluihin ja pitää asianmukaisena suojelupäätöksentekemistä. Museovirasto muutti aiempaa kantaansa, koska ase-makaavamuutoksen käsittely oli kaupungilla viivästynyt ja koskajulkisivumuutosasia oli jatkuvasti ajankohtainen.

Päätös:

Lääninhallitus määrää rakennuksen lähiympäristöineen suojel-tavaksi.

Samalla lääninhallitus antaa seuraavat suojelumääräykset:

Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaavaarkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.

Rakennuksen yleisölle avoimina pidettävien sisätilojen huoneja-ko, materiaalit, väritys ja kiinteä sisustus on säilytettävä alkupe-räistä vastaavina.

Rakennusta lähiympäristöineen on hoidettava ja käytettävä senkulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon edellyttämäl-lä tavalla.

Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten so-veltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia.Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt tulee suorittaa museovi-raston hyväksymällä tavalla.

117

559 Rakennustaiteen seuran jäsentiedote 1/2004, Martti Jokinen560 Finlandia-talon toimintakertomus vuodelta 1995 (FTA)561 Uudenmaan lääninhallituksen päätös 20.6.1991, Dno 01617362191126562 Museoviraston lausunto 7.3.1991563 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta, Esityslista 27.8.1992564 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätös Dno 09996 3621 92126 ja Dno 19195 362192126 19.1.1993

Poikkeaminen rakennussuojelupäätöksestä julkisivumuu-toksen vuoksi 5.3.2003

Vuonna 2001 valmistunut hankesuunnitelma Finlandia-talonnäyttelytilan rakentamisesta sisäänajokerrokseen vaatii toteu-tuakseen poikkeamista rakennussuojelupäätöksestä.

Suunniteltu laajennus poikkeaa Finlandia-talon 6.5.1993 suoje-lumääräyksistä ja on laajuudeltaan niin suuri, että Museovirastoei katsonut valtuuksiensa riittävän poikkeuksen myöntämiseen.Finlandia-talo teki esityksen poikkeamisesta rakennussuojelu-päätöksestä julkisivumuutoksen vuoksi Uudenmaan ympäristö-keskukselle. Museovirasto puolsi lausunnossaan suunniteltualisärakentamista ja esitti suojelumääräyksiin tätä koskevaa li-säystä.

Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksyi esityksen 5.12.2002ja suojelumääräyksiin lisättiin seuraava kohta: “Entinen sisään-tulosyvennys pohjakerroksessa itäsivulla voidaan muuttaa sisä-tilaksi; muutoksen on sopuduttava rakennuksen muoto-kieleen.”566

Ympäristöministeriö vahvisti päätöksen 5.3.2003.

Suojelumääräyksen tämän jälkeen ovat kokonaisuudessaanseuraavat:

Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaavaarkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osalta.

Rakennuksen yleisölle avoimina pidettävien sisätilojen huoneja-ko, materiaalit, väritys ja kiinteä sisustus on säilytettävä alkupe-räistä vastaavina.

Entinen sisääntulosyvennys pohjakerroksessa itäsivulla voi-daan muuttaa sisätilaksi; muutoksen on sopeuduttava raken-nuksen muotokieleen.

Rakennusta lähiympäristöineen on hoidettava ja käytettävä senkulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon edellyttämäl-lä tavalla.

Museovirastolla on oikeus antaa ohjeita suojelumääräysten so-veltamisesta ja myöntää niistä vähäisiä poikkeuksia.Rakennuksessa tehtävät korjaustyöt tulee suorittaa museovi-raston hyväksymällä tavalla.

565 Valtioneuvoston päätös N:o 7, 11/561/93 6.5.1993566 Uudenmaan lääninhallitus, Rakennussuojelupäätöksen muutos 0101L0931-27 5.12.2002

118 Suo je l uh i s t o r i a

1199. Finlandia-talon arvot ja restaurointi

Arvot

Alvar Aallon myöhemmässä tuotannossa Finlandia-talolla onkeskeinen rooli. Se on suuren terassitorisuunnitelman ainoa ra-kennettu osa. Siinä lopulta toteutuvat monet Alvar Aallon 1960-luvun projekteissa esiintyneet ideat. Finlandia-talo on kooltaanhuomattava ja sijainniltaan keskeinen. Vaikka Töölönlahden ko-konaisuudesta ei toteutunutkaan muuta, on Finlandia-talo myösmuihin Aallon hallinto- ja kulttuurikeskuksiin suunnittelemien jul-kisten rakennusten joukossa ylivertainen. Seinäjoen (1958-1987), Rovaniemen (1963-1988) tai Jyväskylän (1964-1982)hallinto- ja kulttuurikeskuksissa ei ole yksittäistä Finlandia-talonveroista rakennusta vaikka ne kokonaisuuksina ovatkin erittäintärkeitä. Finlandia-taloon saatiin myös Aallon arvostama julkisi-vumateriaali: valkoinen Carraran marmori. Finlandia-talo onsuurin kokonaan marmorilla päällystetty rakennus maassamme.Muita Aallon suunnittelemia marmorijulkisivuja on Enso-GutzeitOy:n pääkonttorissa Helsingissä, TKK:n kirjastossa ja arkkiteh-tiosaston sisäpihalla Espoon Otaniemessä.

Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelma vuodelta 1961 loipohjan Finlandia-talon rakennushankkeelle. Finlandia-talonsuunnittelu alkoi vuonna 1962, valtuuston rakentamispäätöstehtiin vuonna 1965 ja ensimmäisen vaiheen rakentaminen ta-pahtui vuosina 1969-1971. Kongressisiipi rakennettiin vuosina1973-1975. Alvar Aalto kuoli vuonna 1976.

Finlandia-talon käytön historian merkittävin tapahtuma oliEuroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous (ETYK) vuonna 1975.ETYK:in ja muiden merkittävien tapahtumien näyttämönäFinlandia-talo on vakiinnuttanut asemansa maan tärkeimpänäkokouspaikkana. Finlandia-talon pääsali on ollut tärkeä myöskonserttitilana vaikka sen akustiikkaa onkin jouduttu paranta-maan sähköisesti.

Rakennustaiteen seura esitti Finlandia-talon suojelua28.1.19911. Uudenmaan lääninhallitus pyysi Museoviraston lau-suntoa suojeluesityksen johdosta 7.2.1991. Museovirasto lausuiasiasta 7.3.1991. Museovirasto ei puoltanut suojeluesitystä jakatsoi, että Helsingin kaupungin tulee huolehtia suojelusta ase-makaavaa muuttamalla. Elias Härö jätti päätökseen eriävänmielipiteensä.2 Uudenmaan lääninhallitus teki 20.6.1991 hyl-käävän päätöksen. Lääninhallitus katsoi, ettei rakennuksen suo-jeleminen ole tarpeen rakennussuojelulailla, koska sen suojeluvoidaan turvata kaavamääräyksillä.3

Opetusministeriö pyysi osana Finlandia-talon korjaustyön pe-rusteiden selvitystä 15.9.1992 lausuntoa Museovirastolta.4

Lausunnossaan 25.9.1992 virasto toteaa mm. “... Finlandia-ta-lon asema Suomen rakennuskulttuurissa ja merkitys AlvarAallon tuotannon osana on nähtävä kahdesta näkökulmasta.Toisaalta se on merkittävän kaupunkisuunnitelman ainoa toteu-tunut osa ja toisaalta itsenäinen arkkitehtuuriteos. SekäHelsingin keskustasuunnitelma että Finlandia-talo ovat Aallontuotannon läpi kulkevien keskeisten teemojen kypsimpiä esi-merkkejä. ... ... Finlandia-talo on nähtävä ulkoasun ja sisätilojenosalta erottamattomana kokonaistaideteoksena kuten itsestäänselvästi tehdään esim. Helsingin yliopiston kirjaston, Suurkirkon,Eduskuntatalon tai Tukholman kaupungintalon tapaisten monu-menttien kohdalla. Marmorimateriaali on Finlandia-talon arkki-tehtuurin ja symboliikan eräs hallitseva johtoaihe. Siitä luopumi-nen merkitsisi niiden arvojen kieltämistä, joille Suomen moder-nin arkkitehtuurin arvo ja asema perustuu.”

Kiivaana jatkunut keskustelu Finlandia-talon julkisivumate-riaalista poiki uuden suojeluesityksen 30.6.1992. Tällä kertaasuojelua esittivät Suomen Arkkitehtiliitto, SuomenRakennustaiteen museo, Rakennustaiteen seura ja Alvar AaltoSäätiö. Uudenmaan lääninhallitus pyysi Museoviraston lausun-toa uuden suojeluesityksen johdosta 7.8.1992. Lausunnossaan30.10.1992 Museovirasto tarkisti aiempaa (7.3.1991) kantaansarakennussuojelulain käyttöön ja totesi mm. “... Vaikka rakennuk-sen suojelu periaatteessa tosin onkin mahdollista myös raken-nuslain säädösten nojalla, on mm. julkisivujen materiaalista teh-tävän ratkaisun ajankohtaisuuden vuoksi tarpeen, että niidenkorjausta koskevat periaatteet on määritelty lääninhallituksenantamalla päätöksellä. Museoviraston nyt omaksumaan tarkis-tettuun kantaan asiassa on vaikuttanut lisäksi pyrkimys saavut-taa Finlandia-talon suojelua koskevien päätösten osalta sellai-nen tilanne, jonka puitteissa luodaan pysyvät edellytykset yh-distää rakennuksen hoidosta vastuussa olevan Helsingin kau-pungin ja valtion viranomaisten mahdollisuudet kansallisestimerkittävän arkkitehtuurimuistomerkin suojelussa.”

Uudenmaan lääninhallituksen päätöksessä 19.1.1993 suojelu-määräyksiä oli muutettu Museoviraston esittämistä niin, ettäkohta “Julkisivuja korjattaessa tulee säilyttää niiden alkuperäi-nen arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsentelyn osal-ta. Näin ollen julkisivumateriaalin on oltava valkoinen marmoriniiltä osin, kuin sitä on alunperinkin käytetty.” oli muutettu muo-toon “Rakennuksen julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistäVASTAAVA arkkitehtoninen asu materiaalien, värien ja jäsente-lyn osalta (kapiteelit kirjoittajan).” Maininnat valkoisesta marmo-

rista jäivät siis pois. Näin muotoiltuna korostuukin Finlandia-ta-lon merkitys yhtenä kansainvälisesti tunnetuimmista rakennuk-sistamme ja Suomi-kuvan symboleista, kuten päätöksessä to-dettiin.

Finlandia-talon suojelu rakennussuojelulain nojalla vahvistettiinympäristöministeriössä 6.5.1993.

Viimeisin muutos Finlandia-talon suojelumääräyksiin on vuodel-ta 2002. Helsingin kaupungin esittämällä rakennussuojelupää-töksen muutoksella 5.12.2002 muutettiin suojelumääräyksiäniin, että uusi kohta 3 lisättiin niihin. Tämä mahdollistaa pohja-kerroksen sisääntulosyvennyksen (n. 2 500 m_) muuttamisensisätilaksi.

Finlandia-talon myöhemmän historian tärkein yksittäinen seikkaoli julkisivumateriaalin - Carraran marmorin - nopea heikkene-minen niin, että 1990-luvun alkuun tultaessa oli selvää, että jul-kisivukivet on vaihdettava uusiin. Tässä yhteydessä käynnistyimyös suojeluhanke, jonka ensisijaisena tavoitteena oli marmo-rin säilyttäminen julkisivuissa. Julkisivumateriaalikiistana alka-nut prosessi tulikin ikään kuin vahingossa vieneeksi rakennus-kantamme suojelukysymykset uudelle vuosikymmenelle.Finlandia-talo on edelleen nuorin ja ainoa 1970-luvun rakennus-suojelulailla suojeltu rakennus. Finlandia-talon suojeluun viita-taan usein nuoremman rakennuskantamme kohtaloista keskus-teltaessa. Kaupungin tehtyä päätöksen Finlandia-talon marmorin uusimi-sesta nimettiin Museoviraston arkkitehti Martti Jokinen vastaa-maan uuden julkisivumarmorin esteettisestä asusta, jonka tulivastata alkuperäistä valkoisuudeltaan ja juovaisuudeltaan.

Restaurointi

Finlandia-talon restaurointi alkoi paljon ennen sen suojelua. Jokongressisiiven rakentamisen yhteydessä (1973-1975) joudut-tiin ottamaan kantaa Finlandia-talon pysyviin ja muunneltaviinominaisuuksiin. Myös rakennuksen sisätilojen luonne vakiintuijo 1970-luvulla sellaiseksi kuin se vielä suojeluhetkellä oli. 1980-luvulla Finlandia-talon muutoksista vastasi Helsingin kaupunkija talon johto. Suunnittelijana toimi yleensä Kaarlo Leppänen,joka Aallon toimistossa oli vastannut Finlandia-talon suunnitte-lusta yhdessä Alvarin kanssa. Sisätilojen muutossuunnitelmialaati ensin Kaarlo Leppäsen poika Kari, mutta Auni Palon tultuaFinlandia-talon johtajaksi suunnittelija vaihtui ArkkitehtitoimistoAlliin. Museoviraston toivomuksesta ja Allin arkkitehtien PiaIlosen ja Minna Lukanderin toimesta laadittiin Finlandia-talon

1 Allekirjoittajina varapuheenjohtaja Maire Mattinen ja sihteeri Sari Miettinen.2 Asian esittelijä, osastonjohtajan sijainen, toimistopäällikkö Elias Härö jätti päätökseeneriävän mielipiteensä, jossa hän toteaa mm., että: “... Katson Finlandia-talon kulttuurihisto-riallisen ja rakennustaiteellisen arvon edellyttävän, että se luokitellaan lain tarkoittamaksi“valtakunnallisesti merkittäväksi” kohteeksi. Vaikka rakennus sijaitseekin kaavoitetulla alu-eella ei voimassa olevassa asemakaavassa ole suojelua koskevia määräyksiä. Myös

muut asiaan liittyvät seikat huomioonottaen Finlandia-talon suojeluun rakennussuojelulainnojalla on “erityisiä syitä” mikä vuoksi on perusteltua, että museovirasto puoltaa sen suo-jelua rakennussuojelulain nojalla ja että rakennukselle näin ollen myös vahvistetaan sitäkoskevat suojelumääräykset.”3 Finlandia-talon lähiympäristön kaavoitus eteni vasta uuden musiikkitalon kaavoituksenyhteydessä kymmenen vuotta myöhemmin.

4 OPM kysymykset olivat seuraavat: “Talon asema Suomen rakennuskulttuurissa ja AlvarAallon tuotannon osana. Mitkä arkkitehtuurihistorialliset, rakennustaiteelliset ja rakennus-suojelun syyt ja arvot olisi otettava huomioon korjausten yhteydessä. Mitkä seikat ja arvotrakennuksen julkisivussa ovat antikvaariselta kannalta olennaiset. Mikä on rakennuksenjulkisivujen ja sisätilojen suhde antikvaariselta kannalta.” Allekirjoittajina ylijohtaja IrmeliNiemi ja suunnittelija Tiina Eerikäinen.

120

suojeluluokitus pohjapiirroksin. Tämä oli ensimmäinen kerta kunvuoden 1993 suojelupäätöksen tarkoittama suojelu osoitettiinfyysisissä rakenteissa. Luokitus oli sinänsä jo iso askel kohti ko-konaisvaltaista ja historiatietoista muutostöiden suunnittelua.Sisätilamuutoksia koskevien lausuntopyyntöjen lisäännyttyä jat-kuvien toiminnallisten muutostarpeiden takia todettiin lisäselvi-tysten kova tarve. Museovirasto mainitsi asiasta lausunnossaan6.6.2002, joka käytännössä tarkoitti, ettei pienistä yksittäisistämuutoksista tultaisi antamaan lausuntoa ennen kuin Finlandia-talosta on tehty asianmukainen rakennushistoriaselvitys.5

Finlandia-talon restauroinnissa ei tähän mennessä ole nouda-tettu mitään erityisiä periaatteita. Jokaiseen muutokseen on rea-goitu tapauskohtaisesti. Museoviraston ja Finlandia-talon henki-lökunnan mielestä on ollut kuitenkin tärkeää, että pienistäkinmuutossuunnitelmista vastaa arkkitehti, joka tuntee talon hyvin.Käytäntö on ristiriidassa yleisten hankintasuositusten kanssa,mutta Finlandia-talon kaltaiselle kohteelle on ensiarvoista, etteisen arkkitehtoninen identiteetti katoa pienten - sinänsä vähäpä-töisten - muutosten yhteisvaikutuksesta. Ellei Finlandia-talonluonne ja tunnelma olisi taloa hyvin tuntevan pääsuunnittelijallahallussa, lisäisi se moninkertaisesti Museoviraston valvontatyö-tä eikä tulos välttämättä sittenkään olisi yhtä hyvä kuin nyt.Vastavalmistunut rakennushistoriaselvitys tilaryhmä- ja raken-nusosakortteineen edesauttaa muutosten hallintaa tilaaja-suun-nittelija-valvoja-kolmiyhteydessä.6

Ongelmat

Finlandia-talon suurin ongelma on sen jatkuva, raskas ja alatiuusia toimintamuotoja saava käyttö. Finlandia-talon palvelukon-septiin kuuluu asiakkaiden vaatimuksiin taipuminen, joka taasjohtaa usein lyhytnäköisiltä tuntuviin muutostarpeisiin rakenteis-sa ja pinnoissa. Musiikkitalon konserttisalin rakentaminen naa-puriin ja Töölönlahden ulottaminen etelämmäksi lisää Finlandia-talon paineita mukautua yhä uudenlaisiin käyttöihin. Kongressi-, ravintola- ja kahvilakäyttö sekä näyttelytoiminta ovat myöstaustalla sisäänajokerroksen tulevassa suuressa muutoksessa.

Toinen vaikea asia on jälleen julkisuudessa ollut marmorijulkisi-vun kestävyys Suomen olosuhteissa. Uudetkin, vuonna 1997vaihdetut, marmorilaatat ovat silmin nähden käyristyneet.Keskeinen kysymys on, tuleeko meidän sopeutua marmorilaat-tojen vaihtamiseen esimerkiksi 20 vuoden välein vai tulisikoedelleen etsiä muita vaihtoehtoja julkisivujen verhoukseksi.

Rakennushistoriaselvitys

Finlandia-talon rakennushistoriaselvityksestä (RHS) tuli alanhuippusuoritus7 osittain sen takia, että tekijät tunsivat rakennuk-sen hyvin ja osin siksi, että selvityksen tekemisessä käytettiinuutta tietotekniikkaa ja koko RHS tietyllä tavalla ajateltiin uudel-leen. Suuri merkitys RHS:n onnistumiseen oli myös Finlandia-talon johdon ja erityisesti johtaja Auni Palon myönteisellä suh-tautumisella asiaan. Hyvä selvitys antaa selkeät perustiedot tu-levien muutostarpeiden ja korjaustapojen arviointiin. RHS hyö-dyttää Museovirastoa sen valvontatehtävässä ja Finlandia-talonhuoltoa ja ylläpitoa jatkuvasti myös lausuntoa edellyttäviä muu-toksia pienemmissä asioissa. RHS on Finlandia-talon huoltokir-jan historia- ja nykytilaosio.

RHS:n valmistumisen jälkeen on syytä odottaa Finlandia-talollesen arvon mukaista tulevaisuutta käyttörakennuksena ja suoje-lukohteena.

Tommi Lindh

Liite Museoviraston Finlandia-taloa koskevat lausunnot

Museovirasto on lausunut Finlandia-taloon liittyvistä asioista yh-teensä 27 kertaa. Aluksi 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun lo-pussa Kamppi-Töölönlahti osayleiskaavan yhteydessä, myö-hemmin rakennussuojeluun rakennussuojelulailla liittyen ja lo-pulta suojelun jälkeen tapahtuneista muutoksista Finlandia-ta-lossa. Suojeluvaiheessa Museovirastossa asiaa hoitivat osas-tonjohtaja Pekka Kärki, rakennuskulttuuriyksikön päällikkö EliasHärö ja tutkija Timo Tuomi. Restaurointitöiden valvojina ovat toi-mineet yliarkkitehti Martti Jokinen ja arkkitehti Tommi Lindh.

675/603/1989 Kamppi-Töölönlahti-alueen osayleiskaavaluon-nos, Helsinki. 8.6.1989 Pekka Kärki308/603/1990 Lausunto Kamppi-Töölönlahti-alueen osayleis-kaavaehdotuksesta. 31.1.1991 Pekka Kärki171/600/1991 Lausunto Helsingin Finlandia-talon rakennussuo-jelusta. 7.3.1991 Elias Härö250/600/1991 Finlandia-talon suojelu. 29.8.1991 Pekka Kärki340/604/1992 Finlandia-talon arkkitehtuurihistoriallisesta ase-masta ja suojelutavoitteista. 25.9.1992 Timo Tuomi171/600/1991 Lausunto Helsingissä sijaitsevan Finlandia-talonsuojelusta. 30.10.1992 Elias Härö

149/604/1994 Finlandia-talon julkisivuverhous. 17.3.1995 Pekka Kärki233/603/1996 Finlandia-talon julkisivumateriaali. 18.6.1996 Pekka Kärki162/600/1996 Finlandia-talon hissilaajennus. 11.12.1996 Martti Jokinen158/600/1996 Finlandia-talon julkisivumateriaali. 13.12.1996 Pekka Kärki044/600/1995 Finlandia-talon julkisivujen uusittavan marmoripäällysteenkivikoon pienentäminen. 24.6.1997 Martti Jokinen044/600/1995 Finlandia-talon julkisivujen levykoon pienentäminen.19.9.1997 Martti Jokinen067/600/1997 Finlandia-talon peruskorjaus, uudet wc-tilat parvekelämpi-öön. 21.10.1997 Martti Jokinen081/600/2000 Finlandia-talon toimistokerroksen huonejärjestelyt.22.3.2000 Tommi Lindh098/600/2000 Finlandia-talon lippukassan muutos. 16.6.2000 MarttiJokinen098/600/2000 Finlandia-talon palvelukeskuksen muutokset. 31.8.2000Martti Jokinen043/600/2001 Finlandia-talon rakennussuojelumääräyksen muutos.18.1.2001 Martti Jokinen021/600/2001 Finlandia-talon ravintolan toimistotilan muutossuunnitel-mat. 6.6.2001 Tommi Lindh011/600/2001 Finlandia-talon sisäänajokerroksen muuttaminen näyttely-tilaksi. 18.6.2001 Tommi Lindh011/600/2001 Finlandia-talon näyttelytilan hankesuunnitelmaluonnos.20.6.2001 Tommi Lindh 070/600/2002 Finlandia-talon sisääntulokerroksen siivous- ja ensiaputi-lan muutostyöt. 6.6.2002 Martti Jokinen074/600/2002 Finlandia-talon salikerroksen ravintolan ja kamarimuusiik-kisalin lämpiön valaistus- ja äänentoistorakenteet sekä taiteilijakahvion jasolistihuoneiden muutostyöt. 20.6.2002 Martti Jokinen 017/600/2003 Finlandia-talon kongressisiiven sisäpuoliset muutostyöt.5.5.2003 Tommi Lindh020/600/2003 Finlandia-talo, muutossuunnitelmat. 5.5.2003 Tommi Lindh030/600/2003 Finlandia-talon harjoitussalin 155 muuttaminen monitoimi-tilaksi ja uuden sisäänkäynnin järjestäminen ko. tilaan. 15.10.2003 Tommi Lindh017/600/2004 Finlandia-talon sähköperuskorjauksen 1.vaihe ja päära-kennuksen IV-konehuoneiden uusiminen. 26.4.2004 Martti Jokinen 024/600/2005 Finlandia-talo, harjoitussalin huoneen nro 155 muuttami-nen monitoimitiloiksi ja uuden sisäänkäynnin rakentaminen ko. tilaanedustusvaatehallin huoneen nro 127 kautta sekä tilan nro K116 (kong-ressisiipi) muutos. 15.7.2005 Tommi Lindh

5 Museoviraston lausunnossa (DNro 070/600/2002, 6.6.2002, Finlandia-talon sisääntulo-kerroksen siivous- ja ensiaputilan muutostyöt) todetaan mm. “... Koska Finlandia-talo onsuojeltu rakennussuojelulailla, edellyttää se että siinä tehtävät toimenpiteet on aina kirjat-tava ja poistuva tilanne on dokumentoitava valokuvaamalla. Samoin on talletettava näyt-teitä alkuperäisestä poistettavasta materiaalista. Näin saadaan muutokset kootuksi myö-hempää suunnittelua ja tutkimusta varten. Finlandia-talossa jo tehtyjen muutosten määräon niin suuri, että alkuperäisyys alkaa hämärtyä. Tämä edellyttää että Finlandia-talostatehdään inventointi, jossa rakennuksen koko historia esitetään muutoksineen ja ajoituksi-neen. Inventointi toimii sekä suunnittelijan että Museoviraston työkaluna uusien hankkei-den kohdalla. Virasto toteaa, että tämän jälkeen tehtävien muutosten tulee perustua tähäninventointiin. ...”

6 Kolmiyhteydellä tarkoitan Finlandia-talon johtoa, pääsuunnittelijaa ja Museovirastoa.7 Finlandia-talon RHS on oman lajinsa huippusuoritus maassamme. Se toimii vertailukoh-tana arvioitaessa RHS:en sisältövaatimuksia ja tekotapoja myös vaatimattomammissa toi-meksiannoissa.

12110. Lähteet ja liitteet

Painetut lähteet ja kirjallisuus

Alvar Aalto 1898-1976. 2nd edition. 1978 Museum of Finnish Architecture. HelsinkiAlvar Aalto Furniture. 1984 Museum of Finnish architecture. Espoo. Alvar Aalto: Points of Contact. 1994 Alvar Aalto Museum. Helsinki. Arkkitehtilehdet 3/1961, 3/1965, 6/1974 ja 8/1977Aalto, E. ja Fleig, K. (ed).1990 Alvar Aalto Volume III Projects and Final Buildings 3. painos. Zürich.Fleig, K. (ed) Alvar Aalto. 1975 LondonFinlandia-talo, toimintakertomukset 1975 -2004Holopainen, E-K, Mustonen, P. ja Suhonen P. 2001 Finlandia-talo. Tapahtumia, ihmisiä, musiikkia. Keuruu Kämäräinen, E. ja Lehtonen, A. (toim.)1998 Alvar Aalto ja Helsinki. Porvoo Lahti, L. 1997. Alvar Aalto ex intimo - aikalaisten silmin. Jyväskylä. Schildt, G. 1998 Alvar Aalto. Mestariteoksia. Helsinki Schildt, G. 1997 Näin puhui Alvar Aalto. Keuruu.Schildt, G. 1990 Inhimillinen tekijä. Alvar Aalto 1939-1976. Keuruu.Viiva- originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistostaPaatero, K. (toim.) 1993. Viiva. Originaalipiirustuksia Alvar Aallon arkistosta. Helsinki

Painamattomat lähteet

Finlandia-talon sisätilojen inventointi 2004-2005. Finlandia-talon inventointisovellus https:// www.kulttuuriymparisto.fi/sovellus/login.asp. Käyttäjätunnus:ftkimppa, salasanan: ffn3doostai Finlandia-talon inventointisovellus -cd:t

KORA esityslistat ja pöytäkirjat 1968-1977 (HKRVA)Työmaakokouspöytäkirjat 1968-1975 (HKRVA)Muistiot ja teknisiä kysymyksiä koskevat neuvottelut 1969-1971 (HKRVA)Suunnittelumuistiot ja juhlapuheet 1967-1974 (HKRVA)

Alvar Aalto -säätiön järjestämätön asiakirja-aineisto

Asiakirjalähteet on mainittu alaviitteissä

Arkistoista käytetyt lyhenteet

AAA Alvar Aalto-museon piirustuskokoelmaAAS Alvar Aalto-säätiön arkistotFTA Finlandia-talon arkistoHKA Helsingin kaupungin arkistoHKRVVA Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston arkistoHKRVA Helsingin rakennusviraston arkistoSMR Suomen Rakennustaiteen museo

Haastattelut

Finlandia-talon apulaisjohtaja Martti Kaasinen ja kiinteistöpäällikkö Veikko Hakaluoto 4.1.2005Arkkitehti Kaarlo Leppäsen ja arkkitehti Kari Leppäsen haastattelu 26.1.2005 Sisustusarkkitehti Pirkko Södermanin puhelinhaastattelu 26.1.2005

Haastattelijoina Minna Lukander ja Mari Mannevaara. Haastattelujen muistiinpanot arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin arkistot

Piirustus ja valokuvalähteet

Selvityksessä käytetty piirustusaineisto on pääasiassa Alvar Aalto-mu-seon originaalipiirustuskokoelmista. Luetteloidusta piirustus aineistostaon mainittu vain signum-numero, luetteloimattomasta päiväys, piirus-tusnumero ja piirustuksen otsikko. Piirustusmateriaalia on käsitelty jarajattu luettavuuden parantamiseksi.

Piirustus- ja valokuvalähteet on mainittu alaviitteissä ja kuvateksteissä.

Liitteet:

PerustietolomakeRakennuksen vaiheet Rakennushistoriallinen pohjapiirustussarja 1:500

Rakennuksen vaiheet suunnittelusta nykyhetkeenPerustietolomake

finlandia-talon rakennus- historia- selvitys · 2016-04-22 · finlandia-talo yksi maamme...

Documents