finnpilot 2 | 2012

Leidari - työhyvinvoinnin askelmat

Kuvakisan kauneimmat keskiaukeamalla

Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning

FinnPiL t2/2012

talvinen Utö esittäytyy

Asiakkaiden mukaan olemme onnistuneet

Sören ”Söde” Söderholm – ilmapiirin parantaja

Tässä numerossa:

Saimme ensi kertaa palautetta suoraan

aluksilta, s. 22

Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti, 2/2012

Finnpilot Pilotage OyKansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinkiwww.finnpilot.fi

Päätoimittaja: Sari Turkkila, puh. 040 526 3348, [email protected]

Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo, Ted Jarner, Anne Jänisvaara, Teemu Leppälä, Susanna Miettinen ja Susanna Pihlajaniemi.

Ulkoasu: Mainostoimisto HuvilaTaitto: Vaula Aunola, MemediaPaino: Kirjapaino Uusimaa

6

4

TYÖTURVALLISUUSPelastautuminen on perustaito 4TYÖHYVINVOINTILeidari - työhyvinvoinnin askelmat 6Sören "Söde" Söderholm 7Unihäiriöt ja niiden hoito 8Testaa työkykysi 10HENKILÖSTÖKatin työviikko 12Asemien emännät 14Kuvakisa 2012 16Henkilöstömuutokset 31Veljenpoika 31PROJEKTITMobpi tulee 13Asiakkaiden mukaan olemme onnistuneet 22JOHTAMINENJET päättyi, mitä jäi? 20KALUSTOPerämeren hydrokopteri 21LUOTSAUSALUESaaristomeri - Uton talvi 24SVENSKASIDOR 28

31

FinnPilOT henkilösTölehTi 2/2012 3

Muistiin ei voi enää luottaa vai voiko?Niin se vain meni kaksi ja puoli vuotta kuin hujahtaen kotioloissa. Lap-set on saatu koulutielle ja päivähoidon turvalliseen maailmaan, joten voi hyvillä mielin ottaa ”omaa osittaista aikaa” Finnpilotissa. Mutta niin on ”hyvin” hoidettu lapsia kotona, että työasiat on unohdettu. Pää on tyhjä työasioista. Ei voi luottaa enää muistiinsa. Mikään ei mene enää rutiinilla. Hyvä varmaan näin on ollut nollata pää, koska työvuosia on edessä minulla ja monilla muilla vielä kauan. Liekö loppua edes tiedossa?

No nyt uusi aika ”aika Iidan jälkeen”, kuten tunnun nykyisin jaottelevan mielessä kaikki asiat. Firma on muuttunut ainakin nimensä osalta osa-keyhtiöksi ja vaihtunut on myös esimies ja muutamat lähityökaverit. Asemillakin on uutta väkeä ja osa vanhoista tutuista työkavereista on jäänyt ”pitkille lomille”. Onneksi on kuitenkin joitakuita vanhoja tuttuja vielä kausiluotsina ja tuuraajina. Jotain ”vanhaa” siis vielä minun lisäk-seni jäljellä talossa (hmm... selvää ikäkriisiä itsellä ilmassa…).

Nyt saan olla rehellisesti tyhmä. Olen muistamaton uusi-vanha-työn-tekijä uusilla silmillä, kun muisti on tyhjennetty, vai onko? Jotain sieltä on kuitenkin ensimmäisten kuukausien aikana ponnahdellut mieleen. Mutta on eri asia kuinka vanhoja asioita, ja voiko niihin muistamiini asioihin luottaa. Privaattielämässäkin tunnen itseni vanhaksi, kun viimeisen vuoden sisällä on mieleen ponnahtanut henkilöitä, joita olen viimeksi nähnyt lapsuudessa ennen kouluikää.

Mutta ehkä tässä uusi-vanha-työntekijä roolissa on hyvääkin, tulee katsottua omaa toimintaa ja työtehtäviä kriittisesti. Tai katsokaa te kaikki työkaverit ainakin, jos en itse huomaa! Lähityökavereilta voisi kaiketi näin julkisesti pyytää anteeksi vanhojen viime vuosituhannen asioiden muistelut. Koittakaa kestää minua.

Heti töihin paluun alkajaisiksi sain mielenkiintoisen ja haastavan työ-tehtävän, jonka hoitamisessa vanhojen muistelu voi olla hyväksi. Tämä asia ei kuitenkaan voi jäädä menneeseen makaamaan. Meidän on aika ottaa ote tulevaisuudesta ja jaksamisesta. Huolehtia jäljellä olevista työvuosista ja tehdä niistä hyviä, oli niitä kuinka paljon tahansa.

Lähdenkin innokkaana rakentamaan henkilöstön ja yhteistyökumppa-neiden kanssa yhdessä Leidaria tulevaisuuteen - sinne hyvien pitkien eläkevuosien loppuun asti.

Ollaan yhteyksissä - kiva oli palata joukkoonne!

ANNE JäNISVAArA alias - vanhempi-luotsifriidu :)

”Älkää kysykö minulta?!”

PÄÄkiRJOiTUs

Anne JÄnisVAARA // kUVA: VAUlA AUnOlA

4 FinnPilOT henkilösTölehTi 2/2012

TYöTURVAllisUUs

TeksTi JA kUVAT: sARi TURkkilA

Pelastautuminen on perustaito

Merenkulun ammattilaisten tulee kouluttautua kansainvälisen STCW-standardin mukaisissa pelastautumiskoulutuksissa säännöllisesti.

Finnpilotin turvallisuuskoulutukset järjestetään Meriturvassa. Koulutusta järjestetään asemilla ja Meriturvan tiloissa.

Meriturva on valtion oppilaitos, joka toimii opetushallituksen ohja-uksessa. Lohjalla tarjotaan pelastau-tumiskoulutusta ja Upinniemessä merenkulun palokoulutusta.

Meriturvan asiakkaiden joukossa on tuttuja nimiä Tallink Siljasta Neste Oiliin ja Alfons Håkansiin.

Merenkulun viranomaiset ja ny-kyisin myös oppilaitokset (mm. Aboa Mare) käyttävät Meriturvan palvelua turvallisuuskoulutukseen. Asiakkai-ta ovat myös helikopterilentäjät ja veneilijät. Kysyntää koulutukselle on Suomen ohella ulkomailla, lähinaapu-reissa ja Frontexin kautta muuallakin.

Meriturva on aMMattilaisten kouluttajaMerenkulun ammattilaisten koulu-tukset järjestetään kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n STCW-standardin (Standards for Training, Certification and Watchkeeping) vaatimusten mukaisesti. Koulutus

Pelastusharjoitus elävän harjoitusvälineen kanssa. kuvassa Glenn nabb tekee töitä ja Ari Järvenranta seuraa.

5FinnPilOT henkilösTölehTi 2/2012

Harjoittelu hyödyttää eniten omilla välineillä ja aidoissa olosuhteissa.

auditoidaan viiden vuoden välein, viimeksi kesällä 2011.

Meriturvalla on ISO 9001 laatu-sertifikaatti. Organisaatio osallistuu Suomen edustajana IASST (In-ternational Association for Safety and Survival Training) –järjestön toimintaan. IASST kehittää maa-ilmanlaajuisesti turvallisuusalan osaamista ja yhteistoimintaa.

Finnpilotin koulutukset Meriturvan kanssa on tehty sopimus pelastuskoulutusten järjestämisestä. Asemilla pidetään pelastusharjoi-tukset joka toinen vuosi eli useam-min kuin aikaisemmin.

Lisäksi koulutusta järjestetään uusille luotseille ja kuljettajille. Kertauskoulutusta järjestetään neljä kertaa vuodessa.

kokkolan harjoitusKokkolassa järjestettiin pelastau-tumiskoulutus syyskuussa 2012. Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa ja käytäntöä. Alusten pelastusvälineis-tön kunto tarkistettiin ja jokai-sen välineen toimivuus testattiin käytännössä.

Vedessä tehdyissä harjoituksissa osallistujilla on käytössä märkäpu-ku. Viimeiseksi testattiin kylmän kestävyyttä ilman muuta varustusta kuin paukkuliivi.

Kokkolassa kouluttajina toimivat Marko Aalto ja Harri Rosberg.

Finnpilot ostaa liikennevirastolta kokkolan sata-massa sijaitsevat kiinteistöt eli Ykspihlajan väylä-aseman ja siihen liittyvät talli- ja varastotilat sekä laiturit. Myös maanvuokraoikeus siirtyy.

Finnpilotin Vaasan Vallgrundissa olevat tilat joudutaan purkamaan homevaurion vuoksi. Myös Tankarin saarella sijaitsevasta luotsiasemasta ol-laan luopumassa.

Kokkolankiinteistötsiirtyvätomaksikokkolan asemalta työskentelee 12 luotsia ja

10 luotsikutterinhoitajaa. heidän käytössään on 3 nopeaa luotsivenettä ja 2 talvikäytössä olevaa kut-teria.

Perämeren alueella luotsataan keskimäärin 1700 luotsausta vuodessa. kokkolasta 150 kertaa kuukaudessa.

Takaisin alukseen pääsy ei ole helppoa edes hyvällä kelillä. harjoituksessa noustiin vedestä luotsiveneeseen yksin ja eri välinein avustettuna. Tavoitteena oli löytää parhaat keinot vedestä poispääsyyn.

työntekijän hyvinvointi takaa toi-minnan sujuvuuden – ja myös tuloksen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen osa tuloksen tekoa. Hyvän tuloksen tekoon ja työhyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työskentelyä. Työhyvinvointitiimin työtä henkilös-tön hyväksi jatkaa Leidari. Leidarissa yhdistetään työterveyshuollon, eläke-vakuuttajan, henkilöstön ja työnan-tajan näkemykset työhyvinvoinnin edistämisestä. Tavoitteena on löytää pysyviä käytännön malleja Finnpilotin haasteiden ratkaisuiksi.

vuoden tärkein kokous Leidarin ensimmäinen askelma asetet-tiin paikoilleen lokakuussa. ”Tämä on vuoden tärkein kokous Harmajalla,” totesi mukana ollut alueluotsivanhin Jukka Ketonen. Kokoukseen osallistui-vat Merja Luukkonen, Mikko Kesti ja Seppo Kettunen eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta, Viena-Leena Castrén ja Anja Orädd Terveystalosta sekä Finn-pilotin johdon edustajat Kari Kosonen,

Jarkko Saulio ja Kati Virtanen. Hen-kilöstöhallinnosta mukana olivat Anne Jänisvaara ja Kirsi Sharma.

Harmajan tapaamisessa lääkäri Seppo Kettunen sanoi työhyvinvoinnin synty-vän yhteistyöstä. ”Useimpiin haasteisiin voidaan vastata yhdessä. Johdon mahdol-lisuus luoda muutostilanteissa työhy-vinvointia on hyvä muutosjohtaminen. Alaistaidot ja työyhteisötaidot mah-dollistavat jokaiselle työhyvinvoinnin edistämisen. Tärkeää on perustehtävään keskittyminen, yhteistyö, joustavuus ja neuvotteluhalukkuus.”

”BeFore shit happens”Finnpilotin työhyvinvoinnin haasteita on löydetty kolme. Fyysisesti ja psyykkisesti kuormittavassa työssä on ensinnäkin jak-settava pitkään. Eläkeikä on nostettu 68 vuoteen kuten esimerkiksi palomiehillä.

Hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin tulee puuttua mahdollisimman varhai-sessa vaiheessa. Haasteena on puuttua ennen kuin mitään tapahtuu. Vastuu välittämisestä on kaikkien: henkilön itsensä, työkaverin, esimiehen ja työn-antajan.

Ehkä suurin haaste koskee työky-vyttömyyseläkettä. ”Eläkelainsäädäntö on muuttunut. Se vaikuttaa erityisesti luotseihin, joiden työ sisältää vaativan laivaan kiipeämisen vaiheen. Monet lievät sairaudet voivat aiheuttaa esteen laivaan kiipeämiselle. Kun sairaus tai vaiva on kuitenkin lääketieteellisesti lie-vä, ei se oikeuta työeläkelain perusteella työkyvyttömyyseläkkeeseen,” sanoo

Toimintamme tärkein tekijä on työntekijä: luotsi, kuski, emäntä, luotsinvälittäjä tai hallinnossa työskentelevä. Meitä varten on aloitettu työhyvinvointihanke Leidari. Leidarin ensimmäinen askelma asetettiin paikoilleen lokakuussa Harmajalla.

Leidari- työhyvinvoinnin askelmat

Työhyvinvoinnintunnuslukujasyksy2012

■ henkilöstönlukumäärä341(miehiä311janaisia30)

■ keski-ikä49v(miehet49,4janaiset44,6)

■ suurinikäryhmä55-59-vuotiaat

■ vanhuseläkkeelle10(2011:10)

■ työkyvyttömyyseläkkeel-le6(2011:1)

■ kuntoutuksessa11(2011:20)

työkyvyttö-myyseläkkeelle ei enää pääse suoraan.”

TYöhYVinVOinTi

TeksTi: Anne JÄnisVAARA, sARi TURkkilA JA kATi ViRTAnen

Seppo Kettunen. Työnantajan on siis löydettävä muita tehtäviä tai rakennetta-va yksilöllisiä toimenkuvia.

leidariin tarvitaan kaikkiaLeidarin toista askelmaa rakentamaan kerätään mukaan eri henkilöstöryh-mien, liittojen ja työsuojelun edustus. Laajan suunnitteluryhmän tapaamisesta joulukuussa ja siinä löydetyistä ideoista kerrotaan tarkemmin intrassa.


Työkyvyttömyyseläkkeellejääkeskimäärin3henkilöävuodessa.Keski-ikäon58,1vuotta.


vuonna 1982 Sören-pojan tie kulki Maarianhaminan merimiesammattikou-luun vuodeksi. Sitten merille! Opiskelut jatkuivat 90-luvun alussa Åbo Naviga-tions Institutissa ensin perämieheksi. Vuonna 1994 Sören Söderholmista tuli merikapteeni. Opiskelun lomassa Sören avioitui ehdan suomalaisen Virtasen kanssa. Tyttäret Emilia ja Essi syntyivät 1992 ja -93.

Söden meret ovat olleet Itämeri sekä Pohjanmeri. Yliperämiehenä ja kapteenina hän on käynyt läpi pitkän listan aluksia. Villeinä nuoruusvuosina Sören ehti myös kuljettamaan sementtiä Bonny-riverillä Nigeriassa.

Syksyllä 2000 alkoi ura luotsina Merenkulkulaitoksessa. ”Lapset eivät tykänneet. Sanoivat, että nyt ei saa tuliaisia,” nauraa Söde. ”Vaimo kyllä osti shamppajaa!”

rauMan luotsivanhinSören on työskennellyt Raumalla nyt 12 vuotta. Vuodesta 2005 hän on ollut varaluotsivanhin ja vuodesta 2007 saakka luotsivanhin. ”Ai esimiestyö, ihan hyvä, kunhan ei mene päähän. Mun työt on vähän kaikkea vuoro- ja lomalistoista postinjakoon, vaikka ne onkin vähän muuttuneet alvi-systeemin mukana. Rami on aktiivinen alvi. Mä tuuraan, kun tarvitaan.”

”Esimiehen tärkein tehtävä on pitää hyvä henki yllä. Katsoa, että kaikki menee hyvin ja neuvoa.” Sörenistä on tärkeää, että vahdin miehet juttelevat asioistaan. ”Voi

Sören”Söde” Söderholm – ilmapiirin parantaja, hra 47

Söde syntyi 47 vuotta sitten Paraisilla merenkulki-jasukuun. Isoisällä oli omia kuunareita ja pienton-nistolaivoja. Myös Sörenin isä oli merikapteeni ja myöhemmin luotsi Timmerholmenissa.

Leidari- työhyvinvoinnin askelmat

lorem ipsum dolor sit amet, consecte-tur adipiscing elit. Donec nec purus vitae elit semper rutrum.

auttaa vaikka M2 kanssa tai vain kuunnel-la, jos on jotain muuta vinossa.”

Ihminen on sama kotona ja työssä. Ongelmat voivat tulla mukana työpaikalle. ”Kyllä pitää kehdata puhua myös omista asioista. Luottamusta pitää olla.”Sören sanoo, että välillä ei ollenkaan tunnu siltä, että on esimies. ”Ei ole rajoja, kaikki me ollaan luotseja, siitä täytyy lähteä. Kun sä olet mukana työssä, sä tiedät, miten se homma menee.”

ei skikeä!Sören viihtyi hyvin Finnpilot-päivillä. Hän kehuu varsinkin Fokan porukkaa. Mukana oli uusia tuttuja, joita ilman olisi ollut paljon tylsempää. ”Mahdoton saada kaikkia yhteen – sa-mat osallistuu aina. Liian vähän tavataan toisia. Kiva oli keli ja hyvä aikataulu. Mäkin melkein kerkisin kaikkeen,” hymyilee hra Söderholm ja sanoo, että ei suosittele skikeä kenellekään, mutta on nyt yhtä kokemusta rikkaampi.

hyvä henkiSören miettii vanhoja työpaikkojaan verrattuna Finnpilotiin. ”Miksei meidän asemalla viihtyisi? Tämähän on luksus-paikka. Se on geeneistä kiinni!” sanoo Söde.

”Parasta on itsenäinen työ, jossa kukaan ei hengitä niskaan. Huonoa on se, että rahasta puhutaan liikaa. Ja joskus tuntuu siltä, että riidellään satasista, mutta tonneja ei lasketa.”

Asioista kannattaa nostaa hyvät puolet esille. ”Jos esimies on hankala, se vaikuttaa ilmapiiriin. Huumoria on pakko olla!”

talot ja viskikluBiSörenillä on meneillään jo toisen omakotitalon rakennusprojekti. Ensim-mäinen on myynnissä. MKL:n aikaan hänellä oli talon ohella myös mökki Eurajoella.

Rakentamisen lisäksi Söderhomilla on myös juomiin liittyvä harrastus. Joka toinen kuukausi kokoontuu herrojen viskiklubi. Suosikkiviski on skottilainen Lagavulin. Veneily ja kalastus ovat aina mukana kuvassa sulan veden kautena. Söde arvostaa vapaa-aikaa, vaikka töissä onkin mukavaa.

TYöhYVinVOinTi

TeksTi JA kUVA: sARi TURkkilA

Älä valita, jos et aio tehdä asialle mitään.”


uniongelMat ovat yleensä vaikeutta nukahtaa, liian aikaista heräämistä tai huonoa unen laatua.

Unen häiriöt ja näistä seuraava väsymys voivat johtua monista eri syistä: liian myöhäisestä nukkumaan-menon ajankohdasta, epäsäännöllisestä nukkumisrytmistä, liiallisesta alkoholin tai kofeiinipitoisten juomien käytöstä, niukasta liikunnasta, elämäntilanteen muutoksista, stressistä, työuupumukses-ta, päihteiden käytöstä, mielenterveyden häiriöistä tai muista sairauksista. Vuoro-työ ja epäsäännölliset työajat altistavat erittäin usein uniongelmille. Ennen kello viittä alkavat lisäävät unihäiriöitä vuorotyöntekijöillä.

Unettomuuteen liittyy keskeisesti elimistön tai mielen ylivireys, joka hei-kentää unta tuottavia mekanismeja. Jos syitä unen häiriöön on useita tai union-gelmat alkavat pitkittyä, voi normaalin

TYöhYVinVOinTi

TeksTi: MeRJA AhTO, TeRVeYsTAlO // kUVA: isTOckPhOTO

unen palauttaminen olla työlästä. Unen alkaessa häiriintyä ja uniongelmien pit-kittyessä on syytä hakea apua nopeasti ja mieluimmin varhaisessa vaiheessa.

toiMintakyky heikkeneePitkäkestoinen yli kolme kuukautta kestävä unettomuus vaikuttaa työ- ja toiminta-kykyä heikentävästi. Masennuksen riski kasvaa, samoin aineenvaihdunnallisten muutosten. Tulehdusherkkyys voi lisään-tyä, sokeriaineenvaihdunta voi heikentyä ja riski sydän- ja verisuonisairauksien kehittymiseen kasvaa. Unihäiriöisen muisti ja kognitiivinen suoriutuminen voi alkaa heiketä ja tapaturmien riski kasvaa. Unet-tomuuden on todettu lisäävän työkyvyttö-myyden todennäköisyyttä tulevaisuudessa.

Unettomuuden hoidossa on tärkeää luoda hyvä hoitosuhde henkilöön, joka paneutuu unihäiriön ongelmaan ja seuraa tilannetta.

Unihäiriötja niiden hoito

Unen häiriöt ja unettomuus

ovat hyvin yleisiä oireita ja ongelmia.

Miltei jokainen ihminen on jossain elämänsä vaiheessa

kärsinyt tilapäisestä nukkumiseen

liittyvästä ongelmasta.

Vuorotyössä unen häiriöt ovat yleisiä.

Unen häiriöt johtuvat monista eri syistä."


Tilapäisessä alle kaksi viikkoa kes-tävässä unihäiriössä on tärkeää selvittää laukaisevat tekijät ja vaikuttaa niihin. Unilääkkeitä, esimerkiksi lyhytaikaisia nukahtamislääkkeitä, voidaan käyttää oireiden helpottamiseksi ja unetto-muuskierteen ehkäisemiseksi, elleivät ensin mainitut keinot auta. Unilääkkeitä suositellaan kuitenkin vain hyvin lyhyt-kestoiseen käyttöön.

Pitkäkestoisessa unihäiriössä lääk-keellisten hoitomuotojen laajuus kasvaa. On kuitenkin syytä muistaa, että uneen ja keskushermostoon vaikuttavien lääk-keiden käytöstä on aina ehdottomasti neuvoteltava meriliikenteen ja vuoro-työn työolot tuntevan lääkärin kanssa, joka arvioi missä tilanteessa unihäiriöistä kärsivä voi ylipäätänsä lääkkeitä käyttää.

Keskeistä on etsiä ongelmien syitä ja yrittää muuttaa niitä. Puhutaan ”hyvästä unihygieniasta” eli on hyvä omaksua tottumuksia, jotka edistävät nukahtamista tai estävät huonoa yöunta. Rituaalit voivat auttaa uneen pääsyä. On tärkeää korjata ja ehkäistä haitallisia, unettomuutta ylläpitäviä käyttäytymis-tapoja sekä torjua ylivireyttä, huolehti-mista ja suoritusahdistusta. Huolet on syytä heittää konkreettisesti ”laidan yli” nukkumaan mennessä.

MindFulness, tai chi vai jooga?Rentoutusmenetelmistä on havaittu apua unettomuuden hoidossa. Erilaiset rentouttavat tekniikat, kuten mind-fulness ja rentouttavat mieltä ja kehoa vahvistavat liikuntamuodot, kuten esi-merkiksi tai-chi, bodybalance ja jooga, ovat lisänneet suosiotansa mahdollisesti juuri rentoutustekniikoiden sisäistämi-sen ja sitä kautta oman mielen hallinnan vuoksi.

Rentoutumisen keinot ovat yksilöllisiä”

Finnpilot-päivät2012Finnpilot-päivät järjestetään kahden vuo-den välein. koko henkilöstölle tarkoitetut virkistyspäivät pidettiin tänä vuonna Aulangon kauniissa maisemissa elo- ja syyskuun vaihteessa.

Tapahtumat kokosivat satakunta finnpilotilaista eri puolilta suomea ulkoi-lemaan ja urheilemaan yhdessä. lajeina oli mm. skike, sauvakävely, pihapelit, juok-sukoulu ja venyttely.

iltahuveina oli keilausta ja bändi piti huolta tanssimusiikista. seuraavan päivän asiaohjelmasta vastasivat henkilöstö-kyselystä kertonut Tuomas liukkala sekä elämästa ja kuolemasta luennoinut maalaislääkäri kiminkinen.

Peppupallossa Jussi heiskanen, sami Bäckman ja eino Tammiranta.

Juoksukoulussa Jarkko saulio, kati Virtanen, Timo sirén, kaija iso-karvia, kaarlo Munkki ja Teemu salervo.

Tero Jalonen ja Olli Taipale.

kylpylässä Anne Jänisvaara ja susanna Miettinen

Rentoutumisen keinot ovat kuiten-kin yksilöllisiä. Ne voivat olla vanhoja konsteja kuten vaikkapa halonhakkuu, pääasia on kuitenkin, että jokaisella olisi tällainen itselleen sopiva keino. Ei ole hyvä aktivoida itseään liikaa juuri ennen nukkumaanmenoa. Alkoholi keskusher-mostoa stimuloivana kemikaalina häi-ritsee tutkitusti yöunta. Joten jos illalla nauttii alkoholia, on hyvä nauttia sitä alkuillasta ja käyttää vain pieni määrä, jotta seuraava päivänä pysyisi virkeänä ja hyväkuntoisena.

Työhön liittyvät unettomuutta aiheuttavat tekijät on käytävä läpi hoi-tohenkilökunnan kanssa ja mietittävä, miten ja kuka niihin voisi vaikuttaa. Työterveyshuollossa yleensä lääkäri miettii sopivan hoito-ohjelman union-gelmaiselle, mutta tiimissä kaikki voivat auttaa, niin työterveyshoitaja, työfysio-terapeutti kuin työterveyspsykologikin. Työterveyshuolto voi erilaisilla tavoilla käydä keskustelua työnantajan kanssa esimerkiksi unihäiriöiden kasautumises-ta johonkin työntekijäryhmään. Tietoja käsitellään aina luottamuksellisesti.

Vuorotyöjärjestelmää kehittämällä voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia haittoja unettomuuden synnyssä. Pitkät työvuorot lyhentävät unta. Yli 50 tunnin viikkotyöaika ilmeisesti aiheuttaa kerty-vää univajetta. Mahdollisuus vaikuttaa omaan työaikaan vähentää vuorotyöstä aiheutuvia terveysongelmia.

Nopeasti eteenpäin kiertävät vuoro-järjestelmät (esimerkiksi aamu, ilta, yö, vapaa) ovat suositeltavimpia. Eteen-päin kiertävien vuorojen on todettu aiheuttavan vähemmän väsymystä ja huonontavan vähemmän unen laatua kuin taaksepäin kiertävien. Väsymystä ja univajetta voidaan vähentää yövuoroon sijoitetulla nukkumistauolla.

lähteet: Järnefelt, h ja lagerstedt, R. Unettomuuden hoito työterveyshuollossa, artikkeli, Thl:n internet-sivut, Unihäiriötkäypä hoito (Duodecim jne). Unettomuus


TYöhYVinVOinTi

TeksTi: PÄiVi kinnUnen, TeRVeYsTAlO // kUVAT JA kUVATeksTiT: VAUlA AUnOlA

testaa työkykysi säännöllisestiLuotseilta vaaditaan työssään hyvää fyysistä kuntoa, jatkuvaa tarkkaavaisuutta, vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Olosuhteet vaihtelevat, samoin työvuorojen ajat, joten työtekijöiden vireystila joutuu kovalle koetukselle.

vaativan työn vuoksi luotsien terveydentila selvitetään kahden vuoden välein merimieslääkärin tarkastuksessa. Silloin tehdään myös fyysisen työkyvyn testaus. Kunto-testi ei ole pakollinen merimieslää-kärintodistuksen saamiseksi, mutta se antaa silti hyvää tietoa omasta

tilanteesta ja vinkkejä kunnon kohentamiseen.

Testaus kuuluu työterveyshuollon palveluihin ja siinä kiinnitetään huo-miota työntekijän fyysiseen suoritus-kykyyn ja fyysiseen rakenteeseen, ku-ten ryhtiin. Lisäksi käytetään testejä, joilla seurataan muitakin terveyteen ja

hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi vyötärön ympärystä ja painoindeksiä. Hengitys- ja veren-kiertoelimistön kunto on perustava tekijä ihmisen toimintakyvylle, oli kyseessä niin fyysinen kuin henkinen kuormitus. Hyvällä peruskunnolla on myös yhteys vireystilaan.

hymyillen alkanut pyöräily muuttuu portaittain hiki-semmäksi. Jokai-sen jakson jälkeen työfysioterapeutti Päivi kinnunen ky-syy kari kosonen mielipidettä polkemisen rasittavuudesta.


POlkUPYöRÄTesTihengitys- ja verenkiertoelimis-tön kuntoa arvioidaan WhO:n kolmiportaisella polkupyörä-testillä. Tuloksen avulla voidaan suhteuttaa työntekijän fyysinen kunto ja työn kuormittavuus metabolisen ekvivalentin (MeT:in) avulla.

MeT kertoo, kuinka monin-kertaiseksi lepotilaan nähden aineenvaihdunta kiihtyy työn tai liikunnan aikana. Mitä korke-ampi MeT-luku, sitä enemmän on fyysistä rasitusta. MeT-arvio voidaan tehdä vertaamalla havainnoitua työtä tutkimusra-porttien pohjalta saatuihin tau-lukoihin tai käyttämällä hyväksi sykintätaajuuden rekisteröintejä (Firstbeat – mittaus).

TUkiRAnGAn liikkUVUUsTesTAUsTukirangan liikkuvuutta testa-taan mm. selän sivutaivutuksella ja hartiarenkaan liikkuvuustestil-lä. kyseisten testien ovat todet-tu ennustavan koetun työkyvyn ja koetun fyysisen työkyvyn heikkenemistä liikkuvaa ja fyy-sistä työtä tekevillä henkilöillä.

TAsAPAinOTesTAUsTehtävissä, joissa joudutaan liik-kumaan epätasaisilla alustoilla tai kapeilla, liukkailla pinnoilla, hyvä tasapaino on välttämätön. Testissä onkin mukana dynaa-mista tasapainoa arvioiva osio sekä kysely koetusta tasapai-nosta. heikentynyt tasapaino on riskitekijä, joka vähentää toiminta- ja työkykyä.

LuotsausjohtajasuorittitestinKampintyöterveysasemalla.

TUki- JA liikUnTAeliMisTön VOiMAnkesTÄVYYsTuki- ja liikuntaelimistön dynaamista voimakestävyyttä arvioidaan myös monipuolises-ti. Testeissä on omat osionsa ylä- ja alaraajojen dynaamiselle voimakestävyydelle kuin myös selän ja keskivartalon toiminnal-liselle testaukselle.

TesTiPAlAUTekattava testaus ja testipalaute antavat paljon tietoa omasta hyvinvoinnista. sen lisäksi jokai-nen testattu saa konkreettisia ohjeita ja vinkkejä, joilla omaa hyvinvointia on mahdollista edelleenkin parantaa.

Tuloksia seurataan koko testin ajan tieto-koneelta. lopuksi tulostetaan yhteenveto.

1-2-3 ja täysillä! Meneillään on voimakes-tävyystesti.

Tasapainotestissä kuljetaan taaksepäin kapeaa teippiä pitkin ja kello käy.

käynnissä on sovellettu punnerrus, jolla testataan myös vartalonhallintaa.

kuvassa Ukk-insituutin kehittämä esimerkkiraportti, jossa eri testialueiden tuloksia verrataan vertailuryhmään.


kATin TYöViikkO, VkO 46

Työviikkoni ovat erittäin vaihtelevia, yksikään päivä tai viikko ei ole samanlainen. Vaihtelu pitää työn mielenkiintoisena ja uutta opittavaa riittää jatkuvasti. lastenhoitoon liittyvät aikataulupaineet johtavat toisinaan siihen, että lisäaikaa töille pitää ottaa illasta. On-neksi nykyinen tietotekniikka mahdollistaa tällaisen joustavuuden. Täytyy kuitenkin muistaa varoa joustavuuden riskejä, joskus pitää pystyä irrottautumaan töistä, muuten ei jaksa.

MAAnAnTAi 8.00 lähdemme Jarkon ja henkan kanssa Raumalle keskuste-

lemaan kutterinhoitajien asioista.11.00 Perillä Raumalla. lounastamme alueluotsinvanhimman

kanssa12.00 keskustelu kutterinhoitajien kanssa. keskustelua he-

rättää etenkin kuttereiden sijoitteluun ja varakutteriin liittyvät kysymykset.

14.30 Tutustumme luotsiasemaan.15.00 kotimatkalle.18.00 kotona.

TiisTAi 8.00 Pojan 6 -vuotisneuvola. Rokotuksestakin selvitään

kunnialla.9.15 keskustelen Matin kanssa päivän palavereihin liittyvistä

asioista ja tutustun niihin liittyvään materiaaliin.10.00 henkilöstöyksikön palaveri. Yritämme kokoontua sään-

nöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tällä kerralla kaija esittelee talousyksikön vierailevana tähtenä tilikarttaan liittyviä asioita.

11.00 keskustelu luotsivanhimman kanssa (mukana myös Matti ja kari).

12.30 Pikainen keittolounas kahvihuoneessa13.00 Ansionmenetyskorvausten tarkistamista, sähköposteihin

vastaamista ja yleistä asioiden selvittelyä. 14.00 Tapaaminen luotsivanhimman kanssa

(mukana myös Matti ja kari)15.30 luotsien lisiä koskevien kirjeiden luonnostelua, sähkö-

posteja mm. valtion työmarkkinalaitokseen.16.30 kotiin21.00 iltatyönä: Utön laiturin vuokrasopimuksen luonnostelua

aikaisempien luonnosten pohjalta.

keskiViikkO

8.30 Valmistautumista aamupäivän palaveriin, asiakirjoihin tutustumista.

9.15 neuvottelutapaaminen Matin, Työsuhdejuristien lakimies Anssi kriikkulan ja neuvotteluosapuolen kanssa.

10.30 erilaisten asioiden kommentointia ja selvittelyä omassa yksikössä. keskustelen Dickin kanssa Utön laiturin vuok-rasopimuksesta.

luin Pilottinen sarjakuvaa. (hauska työasia!) lounas jää erilaisia asioita säätäessä väliin. Pitää pärjätä

aamupalaverin kokoussämpylällä.13.00 karin kanssa palaveri saimaa –työryhmän asioissa. so-

vimme, että työryhmä kutsutaan koolle 26.11.14.30 keskustelen Työsuhdejuristien Anssi kriikkulan kanssa

eräästä toisesta keskeneräisestä asiasta.15.10 Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta.21.00 iltatöinä: Utön vuokrasopimuksen jatkovalmistelu, työhy-

vinvointihankekirjeen luonnostelua.

henkilösTö // MinUn TYöViikkOni

TeksTi: kATi ViRTAnen, henkilösTöJOhTAJA // kUVA: sARi TURkkilA

TORsTAi 9.30 Palaveri Annen ja sarin kanssa työhyvinvointihank-

keeseen liittyen. haarukoimme suunnitteluryhmän tapaamisen ajankohtaa ja suunnittelimme ohjelmaa. keskustelemme hankkeen viestinnästä.

12.00 kipaisen hakemassa lounasta.12.30-14 sähköposteja ja yksikön asioita14.00 Palaveri sarin, Jarkon ja susannan kanssa liittyen

hallinnon kehittämispäiviin.15.10 Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta.

PeRJAnTAi

8.00 Pitkästä aikaa täysin palaveriton/kokoukseton päivä! – 15.30 Asioiden valmistelua ensiviikon tiistain johtoryhmän

kokoukseen, mm. matkustusohjeen luonnos. selvittelen ja sovin työhyvinvointihankkeen tilaisuu-

den puhujien aikatauluja. Täsmennän ohjelmaa ja kirjeluonnosta.

Puhelinkeskusteluja mm. merimieseläkkeeseen liittyen, sähköposteja mm. erimielisyysneuvottelu-pöytäkirjaan liittyen.

kirjoittelen työviikostani Finnpilot –lehteen. Yllättä-vän hankala homma rekonstruoida jälkikäteen, mitä viikon aikana onkaan tullut tehdyksi.

kati isokarissa lokakuussa: "Minusta tulee isokarin uusi emäntä!"


PROJekTiT

TeksTi: hAnnU AhOnen // kUVAT: APPelsiini

Luotsit saavat luotsauspalvelun hallintaan uuden työvälineen, kun mobiili-Pilotweb otetaan käyttöön.

laadukas luotsauspalvelu edellyttää koko palveluprosessin hyvää hallintaa. Prosessi alkaa tilauksen vastaanotosta ja päättyy luotsauksen laskutukseen, ja näi-den välissä tehdään muun muassa luotsin valinta, luotsin hälytys, luotsauksen valmis-telu, kuljetukset, varsinainen luotsaus sekä luotsauksen sulkeminen.

Mikäli prosessi ei toimi kunnolla, tästä voi seurata monenlaisia ongelmia: laiva voi joutua odottamaan luotsia, luotsaukseen hälytetään levossa oleva luotsi, kutterin-hoitajat joutuvat tekemään ylimääräisiä kuljetuksia, lasku lähetetään väärälle asiakkaalle jne.

Olennaista laadukkaassa palvelussa on henkilöstön ammattitaito. Ohjeistuksilla ja välineillä voidaan kuitenkin työntekoa helpottaa. Yksi apuvälineistä on Pilotweb, jonka tärkein tehtävä on helpottaa resurssi-en hallintaa ja prosessinkulkua.

pilotweB ohjaa prosessia Pilotweb on rakennettu siten, että se pakottaa prosessin etenemään tietyllä tavalla ja tietyssä järjestyksessä. Pilotwebistä löytyvät kaikki oleelliset luotsaustiedot, joita kaikki voivat katsella ja hyödyntää omassa työssään. Mutta Pilotwebkään ei ole täydellinen. Vielä.

Mistä esimerkiksi tietää, onko joku luotsi levossa vai ei, ja mikäli on levossa, kuinka paljon lepoa on jäljellä? Ja kuka luotseista olikaan tänään simulaattorissa? Esimerkiksi näihin kysymyksiin Pilotwe-bistä ei löydy vastausta.

Näiden ongelmien ratkaisemiseksi olemme suunnitelleet Pilotwebistä uuden mobiili-version. Emme keksineet sille muuta nimeä kuin ”mobiili-Pilotweb”. Puhekielen lyhenne voisi olla vaikkapa ”mobpi” (lausutaan tamperelaisittain ’moppi’).

Mikä on MoBpi?Käytännössä mobiili-Pilotweb tarkoittaa tablettitietokoneella käytettävää sovellusta, joka näyttää reaaliaikaisesti, missä vaiheessa prosessia kulloinkin ollaan menossa.

Kun prosessi etenee, luotsit päivittävät tietoja mobiili-Pilotwebin ehdottamilla yk-sinkertaisilla status-ilmoituksilla. Ilmoituk-sen jälkeen sovellus siirtyy automaattisesti prosessin seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi sovelluksesta näkee esimerkiksi luotsauksen kaikki tiedot ja liikenneluettelon.

Suunnitelmissa on uudistaa myös prosessin viimeistä vaihetta laskutusta siten, että paperisista luotsaustositteista päästäisin eroon. Tämä on kuitenkin vasta idea-asteella eikä todennäköisesti tule heti ensi vaiheessa käyttöön. Prosessiohjauksen lisäk-si tabletti-tietokonetta voi tietysti hyödyn-tää monella muullakin tavalla. Tablettien ominaisuudet ovat nykyään lähes vastaavat kuin perinteisissä pöytäkoneissa.

Luotsin työ on hetkessä elämistä ja muutokset tapahtuvat nopeasti. Mobiili-Pilotweb antaa muutosten hallintaan oivan avun.

Ei löydy toista ammattiryhmää, joka saman päivän aikana matkus-taisi näin useasti, näin monella eri tavalla ja näin epämääräisesti, ” konsultti luotseista.

Mobiili-Pilotwebin päänäkymän näyttömalli tilan-teessa, jossa luotsi on kiinnitetty luotsaukseen, mutta luotsia ei vielä ole herätetty.

Mobpi tulee

luotsauksen tietonäkymän näyttömalli tilanteessa, jossa tarkastellaan kiinnitettyä luotsausta. näyttö-mallissa on esimerkkinä luotsaus, johon herätys on kuitattu, mutta joka ei vielä ole alkanut.

nYT - Pilotwebissä- joitakin oleellisia luotsaustietoja puuttuu (esim.

luotsien lepoajat)- tietoja syötetään jälkikäteen (esim. matkan alkami-

nen)- tiedoissa voi olla virheitä (esim. luotsauksen alka-

misaika)

TUleVAisUUDessA - Mobiili-Pilotwebissä- luotsit ilmoittavat itse reaaliajassa prosessin

etenemisestä (esim. laittavat luotsaukset käyntiin)- prosessiin lisätään muutamia uusia vaiheita (esim.

lepo alkaa)

14

isokarin ihana Elisa

kalannista kotoisin oleva Elisa Peltonen aloitti Isokarin luotsiaseman emäntä-siivoojana Uudenkaupungin edustan majakkasaarella vuonna 1973.

Vanha työtehtävä oli eineskeittiön paistaja. ”Et sää siellä kivellä kauaa ole,” sanoi esimies. Väärin meni, koska Elisan työt luotsien parissa päättyivät vasta melkein 40 vuotta myöhemmin eli vuonna 2009.

Elisan työpäivät Saaristomeren merenkulkupiirissä olivat pitkiä. Parinkymmenen miehen ruokahuolto alkoi klo 6 aamupuurolla ja päättyi puoli viideltä päivälliseen. Sillä välillä tai sen jälkeen myös siivoiltiin ja pidettiin paikkoja muuten kunnossa.

Maanantaista perjantaihin Elisa asui saarella ja viikonloput hän vietti omassa asunnossa Uudessakaupun-gissa. Kovina pakkastalvina saattoi joutua pysymään maissa kokonaan.

”Heti kun maanantaina astui veneeseen, näki millainen viikko oli tulossa,” sanoo Elisa. Hän tuntee vuo-sien ajalta koko porukan parhaiten, koska työskenteli molempien vahtien kanssa.

ruokatalousRuokatavarat tuotiin maista Elisan ti-lauksesta. Tavarantoimittaja oli useim-miten ”Jarkon Valinta”. Alkuvuosina säilöttiin itse mitä voitiin ja lisäksi kalastettiin. Tuoretta kalaa, silakkaa ja siikaa sekä haukea ja kampelaa oli tarjolla aina kun kalaonni suosi. Suosikkiruoka oli haukimurekepihvi. Tarvittaessa aseman pojat lähetettiin ulos puolukkaan tai sieneen lisukkeita hankkimaan.

Elisa sanoo kuulleensa myös kri-tiikkiä kalan määrästä. ”Mä en sitten kuudesti päivässä haukea syö!” Nämä

puheet kannatti hänen mukaansa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Ruoka kyllä maistui saarella. Jos makkaraa oli kaapissa, saattoi käy-dä niin, että aika nopeaan siitä jäljellä olivat vain pelkät kuoret ja käärepaperit.

Ruokakuntaan kuulu-vat maksoivat säännölli-sesti kolmesta ateriasta päivässä. Viimeksi maksu oli kuusi euroa päivää kohti. Elisa jäi eläkkeel-le 2009, mutta häneltä säästyneitä talousrahoja käytetään poikien mukaan vieläkin.

Emännät ja emäntäsiivoojat ovat olleet luotsiasemien henki ja sydän. He ovat vuosien saatossa luoneet luotsien ja kutterikuskien työpaikoista kodinomaisia tiloja, joissa työviikolla on viihtynyt.

henkilösTö // AseMien eMÄnnÄT

TeksTi JA kUVAT: sARi TURkkilA

”Miehet olivat aina mukavia” anoo Elisa. ”Todellisia herrasmiehiä! En-nemmin sitä ison mieslauman kanssa tekee töitä kuin ison naislauman.

Kyllä ne kurihin sai. En ole katunut,” nauraa Elisa.

FinnPilOT henkilösTölehTi 2/2012

1515

”kiru on!” sanoo eläkeläinen elisa. hänet pitävät vireänä käsityöt, voimistelu ja kun-tosali.

isokarin asema remontoitiin 90-luvulla iso-Paavon eli merenkulkujohtaja PaavoWihurin toimesta. Remontin jälkeen saa-relle tuli uusittuihin tiloihin tutustumaan merkkihenkilöitä ja poliittisia päättäjiä Wihurin isännöimänä. Aseman portai-den yläpäässä vieraita vastassa oli elisa. ”kengät pois!” kuului hänen tervehdyk-sensä – eikä mahtimiehillä ollut muuta vaihtoehtoa kuin totella...

Kyllä ne kurihin sai. En ole katunut.

korkealla Vallimäellä sijaitseva luotsitupa on ra-kennettu vuonna 157. Rakennus on ollut luotsien käytössä aina vuoteen 167 saakka.

Vuonna 16 merenkulkuhallitus lahjoitti luot-situvan Uudenkaupungin kaupungille sillä ehdolla, että rakennuksesta tehtäisiin museo. esineistöä museoon saatiin merenkulkuhallitukselta sekä isokarin ja lyökin luotsituvilta. luotsitupa-museo on ollut avoinna yleisölle kesästä16 lähtien.

luotsituvan kalusteet ja suuri osa esineistöä ovat kuuluneet juuri Uudenkaupungin luotsiase-malle. isokarin luotsiasemalta on museoon tuotu mm. runsaat sata vuotta vanha kaukoputki. lyökin luotsiasemalta taas ovat peräisin kello ja luotsikir-jasto.

Museossa olevassa asiakirja-arkussa on kaksi kerrosta, joista toisessa säilytettiin virallisemmat asiakirjat. luotsit pitivät jokaisesta luotsauksesta päiväkirjaa, samoin luotsaustaksoista pidettiin maksuluetteloita. luotsilaskukonetta on käytetty luotsausmaksujen laskemisessa.

Museon seinällä roikkuvat kapokkiliivit -pelas-tusliivit, jotka uutena kannattivat noin kahden tunnin ajan veden pinnalla. Pelastusvälineet -kapokkiliivit ja haran luotsit saivat työnantajaltaan merenkulkuhallitukselta, kuten myös oman luotsa-usalueensa merikortit.

kun laiva tarvitsi luotsia, se ilmoitti siitä vetä-mällä tätä tarkoittavan sinikeltaisen signaalilipun ylös. Pimeässä asia viestitettiin valoilla. luotsiase-malla vedettiin vastaukseksi luotsilippu salkoon siinä tapauksessa, että luotsi oli saatavissa. Muse-on seinällä olevaa valkopunaista lippua käytettiin aikaisemmin. itsenäisyyden aikana on käytössä ollut sinivalkoinen lippu.

luotsimuseo on avoinna jälleen kesällä 2013.

Uudenkaupunginluotsimuseo



kUVAkisA 2012 // AseMA JA sen YMPÄRisTö

1. palkinto Olli taipale

3. palkinto Lasse turunen

Kuvassa on läsnä samaan aikaan hienosti sekä luonnon että kutterin voimakkuus ja merenkulkijan yksinäisyys.Kuvan rajaus on hyvin onnistunut. Kuvaan on jätetty runsaasti ympäristöä kehystämään kutteria.

Sommittelultaan erittäin tasapainoisen kokonaisuuden toteuttaminen on vaatinut kuvaajalta paljon.

TeksTi VAUlA AUnOlA


Kuvakisa 20122. palkinto Jukka ihalainen

KunniamaininnataseMa ja sen yMpäristö -sarja oli suosituin ja kaikkiaan kuvakisaan tuli 47 valokuvaa, jotka tuomaroi ammattivaloku-vaaja Kari Likonen.

Joukosta löytyi useita hyviä otoksia ja vanha totuus paljastui jälleen. Kuvaamises-sa oikea ajoitus on tärkeämpää kuin kalus-to. Palkittuja kuvia on otettu järjestelmäka-meroilla, pokkareilla ja jopa kännyköillä.

Kuvatessa on kuitenkin hyvä pitää kamerassa päällä parasta mahdollista reso-luutiota, kun koskaan ei voi tietää, mihin kuvaa jatkossa tarvitaan. Muutama kuva jouduttiin hyllyttämään kisasta ulkopuolel-la liian vähäisen resoluution takia.

Lehden toimitus ottaa yhteyttä palkit-tuihin ja toimittaa palkinnot perille.

Uudenlainen kuvakulma kutterin kylkeen kertyneestä jäästä on mieleenpainuva.

Ilkka SipiläKuvaan on ikuistettu juuri oikea hetki. Sumu vihdoin hälvenee ja matkaa voi taas jatkaa turvallisesti.

Matti TauruKuva symboloi hienosti luonnon ja tekniikan läheistä kontaktia ja vie katsojan ajatukset miet-timään turvallisuuskysymyksiä.


1. palkinto Lasse turunen

3. palkinto Veijo Yli-Junnila

Juuri oikea ajoitus kertoo luotsin työstä paljon. Varjokuva aluksen kyljessä tuo kuvaan hyvin kolmiulotteisen vaikutelman.

Erikoinen hetki on tallentunut kuvaan, joka saa katsojan pohtimaan, mitä seuraavaksi tapahtuu.

kUVAkisA 2012 // ihMinen JA TYö


2. palkinto Matti tauru

Kunniamaininnat

ihMinen ja työ -sarjaan tuli selvästi vähemmän kuvia kuin Asema ja ympäristö - sarjaan. Ihmisten kuvaaminen ei olekaan aina helppoa vaan siinä tarvitaan herkkää laukaisinsormea, jotta juuri se oikea ilme tai tilanne saadaan tallennettua.

Rohkea ja tasapainoinen vastavalo sommittelu. Kuva kuitenkin kertoo paljon ja vie väkisin katsojan miettimään, mitä kuvan henkilö pohtiin.

Lasse TurunenUusi kuvakulma tuo paljon uutta sisältöä aiheeseen.

Pasi PaldaniusKuvaaja on painanut laukaisinta juuri oikealla hetkellä.

Tämä ainutkertaisia ja aitoja työtilan-teita kuvaava materiaali on hyvin arvokasta myöhemmin varmaan merihistorioitsijoille mutta nyt se on sitä jo Finnpilot-lehdelle. Toimitus toivookin, että kameroita ei laiteta kaappiin kisan jälkeen vaan, että

kuvia otetaan edelleen ja lähetetään toimitukselle.

Suuret kiitokset myös kasvonsa kuvaa-jille paljastaneille "malleille".


johtaMistaidon opiston lähestymistapa johtajuuteen keskittyy johtajuuden ja johtajana kehittymisen tarkasteluun. Johtaminen on tulosten aikaansaamista ihmisten avulla ja heidän kanssaan. Keskeinen sisältö on esimie-hen johtamiskäyttäytymisen arviointi ja kehittäminen.

Jokainen esimies arvioi itsensä sekä sai arvion alaisilta, vertaisilta ja esimie-heltään koulutuksen alussa ja koulu-tuksen loppuvaiheessa. Arvioinnissa arvioitiin esimiehen tuloksellisuutta ja sitä, että kuinka hyvin hänen käyttäy-tymisensä vastaa toimintaympäristön asettamia muuttuvia vaatimuksia sekä kuinka esimiehen käyttäytyminen, persoonallisuus, tavoitteet ja kykynsä oppia kokemuksista vaikuttavat tulok-sellisuuteen.

Arvioinnit antoivat kuvan henkilön vahvuuksista ja kehittämiskohteista johtajana. Jokainen esimies laati tämän tiedon perustalta oman johtamistaidon analyysin ja kehittämissuunnitelman.Koulutuksen toinen keskeinen tehtävä oman johtajuuden kehittämisessä oli tehdä kehittämishanke yrityksen toimintaan liittyen. Kehittämishanke ja oman johtamistoiminnan kehittämis-suunnitelma olivat osa näyttötutkintoa. koulutuksen sisältöKoulutus sisälsi kymmenen kahden-päivän mittaista lähikoulutusjaksoa.

Jaksoilla käsittelimme strategista johtamista, talouden ja tuottavuuden johtamista, muutoksen johtamista hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa, viestintää, neuvottelu- ja vuorovaikutus-taitoja, henkilöstöjohtamista, ihmisten ja henkilöstövoimavarojen johtamista, esimiesvastuita ja velvollisuuksia, työtur-vallisuutta, työhyvinvoinnin johtamista ja johtamisen kehittämistä.

Lähes jokaisella lähikoulutuspäivillä kuulimme eri asiantuntijoiden alustuksia aiheista, jonka jälkeen käsittelimme aihetta ryhmätöinä Finnpilotin näkökul-masta. Ryhmät esittelivät näkökulmansa toisille ryhmille, jonka jälkeen kävimme aiheesta laajaa ja vilkasta keskustelua.

kehittäMishankkeetKehittämishankkeiden aiheet valittiin siten, että ne palvelevat Finnpilotin toimintaa mahdollisimman laajasti. Hankkeita käsiteltiin koulutuksen eri vaiheissa, arviointikeskusteluissa sekä näyttötutkinnossa. Kehittämishankkeet esiteltiin kaikille osallistujille koulutuk-sen päätösjaksolla.

Kehittämishankkeissa käsitel-tiin laajasti Finnpilotin toimintaa ja toimintaympäristöämme. Aiheita olivat muun muassa luotsausalueen satamaohje aluksille, Kokemäen joen virtaaman vaikutus aluksien käsittelyyn Porissa, luotsausalueella tarvittavien luotsien ohjauskirjojen lukumäärää, de-briefing

Johtamistaidon opiston organisoima Finnpilotille räätälöity johtamisen erikoisammattitutkinto eli JET on saatettu päätökseen. Tulokset ovat erittäin hyvät.

JEt – päättyi, mitä jäi?

JOhTAMinen

TeksTi: JARkkO sAUliO

ohjeistus (osana Leidaria), väylien syväyskäytännöt, saattohinaajakoulutus, luotsien eläkeiän vaikutus luotsausalu-een luotsaustoimintaan, luotsausalueen luotsausvuorojen kehittäminen, luot-sinvälityksen perehdytysopas, luotsaus-alueen luotsintilausohje, luotsausalueen luotsien resursointia, luotsattavan väylän kehittäminen, luotsiveneiden huolto-ohjelma, työturvallisuus ja luotsaus-alueen kuljetustoiminnan toteuttamisen vaihtoehtojen vertailu.

hyötyä käytännössäHankkeet olivat konkreettisia ja niiden vieminen käytäntöön toteutui jo koulu-tuksen aikana. Hankkeet olivat erittäin asiantuntevasti laadittuja ja niiden hyö-dyntäminen edesauttaa Finnpilottia sekä asiakkaitamme. Koulutus ja hankkeet osoittivat todeksi sen, että meillä on valtava määrä merenkulunkokemusta ja meiltä löytyy vielä käyttämätöntä potentiaalia toimintamme edelleen kehittämiseksi.


kAlUsTO

TeksTi JA kUVAT: henRik BAkAliM

Arctic Ant on luotsien työväline Perämeren alueella Kaskisista pohjoiseen.

tarkoitus oli, että kopterin piti valmistua jo viime talvena. Rakennus-aikana havaitut ongelmat johtivat siihen, että hydrokopteri valmistuukin vasta joulukuussa 2012. Hydrokopteri on koe-ajettu ja vedestä jään päälle nouseminen ei tuottanut ongelmia. Sen sijaan vettä nousi takaosan päälle ja sitä ei voida hyväksyä. Teknisten ongelmien vuoksi hydrokopteria ei voitu ottaa vastaan sellaisenaan.

Muutostyö on nyt loppusuoralla. Kunhan saadaan pakkasia ja jäätä, päästään testaamaan hydrokopteria uudelleen kunnolla. hydrokopterin strategiset Mitat- pituus on 6,25 m - leveys 2,7 m- korkeus 2,8 m- kantavuus 4 henkilö tai 500 kg- hydrokopterissa on käytössä 6,2 litrai-

nen V8 bensiinimoottori

Konetehoa löytyy 418 hv (312KW)@ 5400 1/min ja vääntöä on 575 Nm @4600 1/min. Rakentajan eli Arctic Antin mukaan hydrokopteri nousee liukuun avovedestä tällä koneteholla.

Navigointilaitteistoon kuuluu tutka/karttaplotteri, VHF ja AIS. Hydrokop-teri on ilmajousitettu ja siinä on istuimet neljälle henkilölle. Lisäksi käytössä on isommat ponttonit, millä saavutetaan parempi kelluttavuus.

Perämeren hydrokopteri valmistuu täksi talveksi

hydrokopterin suunnittelijalla Glenn Fageruddilla on takanaan 28 vuoden

kokemus kutterinkuljettajan työstä.

Uusin hydrokopteri tulee käyttöön Kemiin Ajoksen asemalle.

Asiakkaiden mukaan olemme

onnistuneet

tutkiMukseen vastasi 84 vastaa-jaa. Kysely lähetettiin 492 asiakkaan edustajalle, joten vastausprosentti oli vain noin 17%. Alhainen vastaus-prosentti on toki harmillinen, mutta se on näissä tutkimuksissa nykyään arkipäivää, koska erilaisia kyselyitä on paljon.

Kysely kohdistettiin aluksille, mek-lareille, teollisuudelle, varustamoille, koulutus/tutkimusorganisaatioille, satamille ja viranomaisille. Ylivoimai-sesti suurin vastaajajoukko oli alukset, joilta saatiin 33 vastausta. Seuraavaksi

eniten vastauksia tuli meklareilta yh-deksän kappaletta ja vähemmän näiltä muilta tahoilta.

palautetta aluksiltaHienoa on, että saimme kuitenkin ensi kertaa palautetta suoraan aluk-silta ja vastausten määrä riitti myös alueellisiin analyyseihin. Tutkimuksen perustavoitteet saavutettiin. Nythän tavoiteltiin ensi kertaa kansipäällystön mielipiteitä meistä. Lisäksi haluttiin alueellista jakaumaa, jotta voisimme kohdistaa tarkemmin asiakkuustoi-

Syksyllä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan yli 90 prosenttia asiakkaistamme on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Tämä on erinomainen tulos.

menpiteitämme.Kaikki indikaattorit olivat alusten

edustajien mielestä ”vihreällä”. Tämä on hieno tunnustus erityisesti kentällä työskenteleville luotseille, kutterin-hoitajille ja luotsinvälittäjille. Kenttä hoitaa pääasiassa suhteet alusten kansipäällystöön ja se puoli näyttää olevan hienosti kunnossa.

kansainvälisesti vertailukelpoistaKansipäällystön mielipide on siksikin arvokkain, koska he näkevät omassa


PROJekTiT

TeksTi: kARi kOsOnen // kUVA: sARi TURkkilA

– Asiakastyytyväisyyden tuloksia tullaan käymään läpi alue- ja asemakoko-uksissa, jolloin jokainen pääsee katsomaan tarkemmin, miten meidät asiakkaiden keskuudessa koetaan, kari kosonen sanoo. kuvassa luotsi kaj hahtonen ja kapteeni Bengt hillberg Perämerellä.


työssään muiden maiden luotsausta ja pystyvät siten vertaamaan toimin-taamme muiden vastaavaan toimin-taan. Kysymys, jossa verrattiin toimin-taamme muiden maiden vastaavaan toimintaan antoi tulokseksi sen, että 71% vastaajista piti toimintaamme samantasoisena tai parempana kuin muiden maiden vastaavaa toimintaa.

hinnasta kuuluu rutista?Seuraavaksi tutkimuksesta haetaan ne osa-alueet, joissa meillä on eniten kehitettävää. Suoraviivainen tulosten lukeminen ei ole se tapa, jolla seulomme kehitettävät kohteet esiin. Kehityslistan kärkeen olisi suora-viivaisesti tulossa ”Kansainvälisesti vertaillen edullinen hinta”. Meidän hintamme on jo alle Viron hintojen ja muutenkin ainoastaan Tanskassa on meitä niukasti edullisempaa, niin hintojen tarkastelu ei nouse kehitys-listalle.

Hintakysymys käy sikäli hyvästä esimerkistä, että pitääkö meidän lisätä asiakkaidemme tietoisuutta hintojemme kilpailukykyisyydestä, vai mistä kenkä puristaa, kun tuollai-nen asia nousee kärkeen kyselyssäm-me. Saattaa tietysti olla niinkin, että hinnoista ”kuuluu” aina rutista.

Selkeästi tyytyväisin asiakasryhmä ovat alukset ja niiden päälliköt.

Yhteensä 90 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytyväi-siä Finnpilotiin yhteistyökumppanina.

Alvipäiviltäaluekokouksiin–Mitäoperatiivinenjohtamisjärjestelmäantaa?Operatiivista johtamisjärjestelmää otetaan Finnpilotissa vauhdilla käyttöön. käytännössä kyseessä on vuosikellon mukainen säännöllinen kokousrytmi, jolla pyritään edistämään tiedonkulkua.

Tapaamisia ja kokouksia järjestetään vuoden mittaan organisaation eri tasoilla. Tarkoituksena on, että sama tieto tavoit-taa tasapuolisesti kaikki työntekijät.

kokouskierros alkaa keväällä, kun johto ja henkilöstön edustajat tapaavat. ensim-mäinen johdon ja liittojen tapaaminen järjestettiin huhtikuussa yt-kokouksen yhteydessä ja toinen on joulukuun alussa.

Alueluotsivanhimmat ja luotsivanhim-mat kokoontuvat myös säännöllisesti. Tänä vuonna johdon ja alueluotsivanhim-pien yhteiset alvipäivät järjestettiin loka-kuun alussa Raumalla. Johto, alvit ja kaikki luotsivanhimmat kokoontuvat yhteen heti ensi vuoden alussa.

Alvipäivillä asioita tarkasteltiin oppi-misen ja kasvun, talouden, asiakkaan ja prosessien näkökulmista. kaksipäiväiseen kokoukseen osallistuivat kaikki johtajat ja alueluotsivanhimmat.

Alvipäivien jälkeen kokouskalenterissa ovat vuorossa alue- ja asemakokoukset, joissa käsitellään alue- ja asematasolla samat asiat kuin johdon, liittojen ja alvien tapaamisissa. Johdon edustajat pyrkivät osallistumaan aluekokouksiin aktiivisesti.

Rauman kokouksessa lokakuun alussa käytiin läpi

henkilöstöasioita, Finnpilotin strategiaa, talouden tunnus-

lukuja, liikennemääriä sekä kalustoon ja kiinteistöihin

liittyviä haasteita.

kuva matkalta kylmäpihlajaan.

JOhTAMinen

TeksTi JA kUVA: sARi TURkkilA


lUOTsAUsAlUe

TeksTiT JA VAlOkUVAT: JUhA lAAksOnen

talvinen Utö lintuharrastajan silmin

Olen viettänyt pari viimeistä joulua Utössä ja varsinkin uudenvuoden yö 2010–2011 on jäänyt mieleen. Talvimyrsky nousi kymmenen

minuuttia ennen vuoden vaihtumista. Majakalla olevaa koria ei voinut sytyttää, raketteja ei pystynyt ampumaan.

isokoskelon lähtökiihdytys on vauhdikas.

Utön eteläkärjen kalliot ovat kuvauksellisia.


lunta tuli vaakatasossa. Turisteista se oli huikeaa, mutta saaristolaiset totesivat puolilakonisesti, että tällaistahan tämä välillä on. Seuraavana aamuna kaikki rakennukset olivat lumen kuorruttami-na. Tuli mieleen piparkakkutalomaisema sokerikuorrutuksella.

Talvi on sikäli hauskaa aikaa Utössä, että valoisa aika on niin lyhyt, että illalla on aikaa lueskella, järjestellä valoku-via tai kirjoittaa. Syksyllä ja varsinkin keväällä ulkona tulee oltua niin paljon, ettei oikein jaksa tehdä töitä. Television-kin katsominen on vaikeaa.

Palataan ajassa taaksepäin helmi-kuuhun 2010. Pääsin silloin ensimmäi-sen kerran kokemaan talvisen Utön lintuharrastajan silmin. Olin odottanut talviretkeä kovasti, koska mantereellakin oli lunta ja pakkasta. Kirjoitin päiväkir-jaani tuntemuksia talvisesta Utöstä.

Monelle saaren kantapeikolle ei ehkä vieläkään ole ihan tarkkaan selvillä, mitä lintuharrastaja saaresta ajattelee. Ehkä luotsit, kutterikuskit, hotellin henki-lökunta, kauppias, työmiehet ja muut saaren veijarit luulevat lintuharrastajan

katselevan vain lintuja. Kyllä meistä moni muutakin tekee.

helMikuun hyinen Matka Odotamme Iidan ja Joska Laineen kanssa Eivoria Pärnäisten satamassa. Jorma Tenovuo tulee Utöstä ja kertoo havainneensa viikonlopun aikana 35 lintulajia. Merikotkia näkyi paluu-matkalla kuulemma 62, Aspön edustalla oli peräti 27 linnun parvi. Eivor lähtee 16.45. On jo hämärää kun pääsemme merelle. Ennen pimeyden laskeutumista on jännittävän sininen valo. Pääkallon kokoisia jäämöhkäleitä kelluu väylällä. Pian pimeys ottaa vallan.

On mielenkiintoista päästä nä-kemään, millainen talvinen Utö on. Paljonko on lunta, ovatko tiet aurattuja vai kulkeeko saaressa vain polkuja? Miltä hautausmaa ja Itäniitty nyt näyttä-vät? Missä kulkee jääraja? Onko saari kokonaan jään ympäröimä vai näkyykö etelässä avovettä? Äänimaailma on help-po kuvitella hiljaiseksi.

Aspön edustalla laiva pysähtyy keskelle pimeää jäälakeutta. Jäällä on

moottorikelkka ja muutamia ihmisiä. Laivan rautainen ovi avataan ja aukosta työnnetään portaat jäälle. Jäällä halataan ja ihmisiä nousee laivaan. Omituista, ettei laiva tullessaan murtanut jään reunaa. Utöhön saapuessamme on lähes tyyntä ja pimeää, mutta ihmeekseni ei ole kylmä. Menemme heti nukkumaan.

jäiden puristuksessaTalviaamu on rauhallinen, hiljainen ja harmaan hyytävä. Mutta tunnelma on yhtä kotoisa kuin lempeinä syyspäi-vinä. Iida rientää aamupalan jälkeen innoissaan kouluun. Tiet on aurattu, ja niitä pitkin on vaivatonta kulkea. Ky-lällä ja teillä on hiljaista. Ihmisiä ei näy ulkosalla ja vain jokunen valo ikkunoissa

Merimetson romuluinen ulkomuoto tuo mieleen alkulinnun.

Merikotkia näkyi paluumatkalla kuulemma 62, Aspön edustalla oli peräti 27 linnun parvi.


kertoo, että saaressa on elämää. Kesäiset polut ovat lumen peitossa.

Kiipeämme luotsiasemalle. Pohjois-puolen merialue on kauttaaltaan jäässä, vain muutamia pienen pieniä sulan rippeitä on väylän varrella. Etelässä näkyy avovesi. Jääraja on yli kilometrin päässä. Hotellialueen edustalla on kolme pientä sulaa ja niihin on kerääntynyt paljon lintuja. Luotsiaseman eteläpuolen kalliolle kivistä rakenneltu ja tuli näkyy paremmin kuin kesällä. Kutterit odotta-vat laiturissa seuraavaa keikkaa.

Lunta on paljon, mutta on vaikea sanoa, kuinka paljon sitä todellisuudessa on. Tuuli on puhaltanut sitä kallioil-ta notkelmiin. Kallioinen maisema näyttää lumen ja kivien takia pääosin mustavalkoiselta, jääkenttä ja Itäniitty ovat valkeita ja horisontti sekä taivas harmaat. Niukat värit luovat harmoni-sen, odottavan tunnelman.

Kierrämme Joskan kanssa eteläkär-jen. Rantaan on ajautunut ahtojäitä.

Paikoittain jäätä on niin paljon, että on siirryttävä kauemmaksi tasaisemmalle jäälle. On helppo kuvitella, miten hankalaa esimerkiksi Pohjoisnavalle pyrkijöiden eteneminen on ollut. Jos nyt pitäisi vetää perässään ahkiota, ei siitä tulisi yhtään mitään. Onneksi ei ole kuin pari kameraa.

Joku muu on myös yrittänyt kiertää saaren. Vaikka saappaanjäljet ovat suu-ret, reikiin on vaikea astua. Eteläkärjessä on jonkin eläimen jättämät oudolta näyttävät jäljet, Joska epäilee minkkiä. Sjöblomin Janne on laskenut talviverkot majakan eteläpuolelle samaan paikkaan kuin kesälläkin.

Lunta tupruttelee pitkin iltapäivää hiljakseen. Jos aurinko hiukankin pil-kistäisi, tulisi unelmavalaistus. Aurinko ei näyttäydy. Kierrettyämme saaren syömme hotellilla ja vaihdamme henki-lökunnan kanssa kuulumisia. Laaksosen Eero ehdottaa, että voisimme nauttia ulkosaariston talvesta pitempäänkin,

kun se juuri on tiivistämässä otettaan – voisimme jäädä katsomaan ensi viikolla alkavia olympialaisia. Kyselee vielä, etteikö toimittajan työkenttään kuulu tarkka asioihin perehtyminen. Luonto-ohjelmien vastapainoksi voisin keskittyä vaihteeksi ampumahiihtoon, ainakin muutaman päivän.

iltapäivän ajatuksiaIltapäivällä hotellin edustalla olevista sulapaikoista yksi on täyttynyt ahtojäistä. On helppo ennustaa, että sulat tulevat muutaman päivän kuluessa jäätymään. Vesilinnut ovat nyt melko pelottomia. Vain merikotkat saavat ne liikkeelle. Yritän kykkiä muutamaan otteeseen sulan lähettyvillä, mutta otokset eivät ole mairittelevia. Valoa on liian vähän, enkä halua häiritä lintuja. Jos pakkanen kiristää vähänkin otettaan, veikkaan, etteivät muut enää ehdi tänne talvisia vesilintukuvia ottamaan. Koko saari jäätyy ja vesilinnut katoavat. Jos ei jaksa lähteä muutolle, jäätyy tai joutuu merikotkien saaliiksi. On hyinen paikka tämä Utö. Punarintoja ja peukaloisia ei saaressa ole. Onko varpuspöllö niitannut ne vai onko kylmä talvi tappanut talvehtimaan jääneet sinnittelijät?

Yhtäkkiä muuttohaukka lentää sataman yli Finnskärille. Lähes kaik-ki vesilinnut nousevat ilmaan. Vain väsyneimmät jäävät apaattisina veteen. Suuri osa kyhmyjoutsenistakin nousee siivilleen. Muuttohaukka! Huippuharvi-nainen talvehtija Suomessa, Utössä kaikki on mahdollista.

Kirjaamme illalla Joskan kanssa näkemämme lintulajit. Joidenkin lajien osalta emme arvioineet lukumäärää. Lista on komea.

Kyhmyjoutsen 200, laulujoutsen, merimetso, telkkä 400, isokoskelo 100, uivelo 7, tukkasotka 250, lapasotka 10, heinäsorsa 20, alli, riskilä, harmaalokki, kalalokki, merilokki 30, merikotka, pieka-na, muuttohaukka, talitiainen, sinitiainen, vihervarpunen, peippo, viherpeippo, mus-tarastas, punakylkirastas, räkättirastaita 20, tilhi 30, käpytikka 2, varis 2, korppi 2, sarvipöllö.

kyhMyjoutsenten kohtaloTiistain vastaisena yönä sataa rutkasti lunta. Aamuksi lumi on kinostunut

Yhtäkkiä muuttohaukka lentää sataman yli Finnskärille.

Utön sulapaikoilla näkee myös lapasotkia.

Auringonlasku kesnäsin kärjessä

Oranssi kutteri odottaa jäiden keskellä suurta tankkeria. Vidskärin jäälakeudella merikotka hätistelee pienikokoista, tylp-päkuonoista hyljettä, ilmeisesti norppaa. Pimeys laskeutuu ja Eivor puksuttaa jäi-den keskellä kohti manteretta. Utö häviää hämäränä utuna lounaiseen horisonttiin.


lokit ja merikotkat syövät joutsenenraadot.

oven eteen ja ovea saa työntää voimalla, että sen saa auki. Märkä ikkuna näyttää siltä, kuin joku olisi heittänyt siihen kymmeniä lumipalloja. Nyt näkee mil-lainen ympäristö Utö on talvella.

Miten ihmiset ovat tulleet täällä 1800-luvun kylminä talvina toimeen? Mistä on saatu täydennystä, jos ravin-nosta ja polttopuista on tullut pulaa? Kelirikon aikana on varmasti ollut vaikeaa. Pienetkin sairaustapaukset ovat voineet osoittautua kohtalokkaiksi. Ehkä saaristolaiset ovat osanneet varautua talven varalle paremmin kuin mantereen asukkaat.

Kyhmyjoutsenten tila ei ole ka-dehdittava. Miksi vanhat linnut eivät johdata nuorukaisiaan etelään? Siksikö, että ne eivät enää jaksa, vai eivätkö ne itsekään osaa? Edellinen kova talvi oli vuonna 2003, joten osa täällä olevista emoista ei välttämättä ole koskaan edes käynyt eteläisellä Itämerellä.

Kaupan edustalla jäällä on yksi van-ha ja yksi nuori kyhmyjoutsen. Nuoren sisarus on kuollut ja peittynyt melkein kokonaan lumeen. Elävä nuorukainen

Illalla kirjaamme ylös havaitut lajit. Lista on komea.

nousee vaivalloisesti jäältä tielle ja lähtee kerjäämään ruokaa. Koululaiset antavat sille leipää.

Gamla Postenin kulmalla on joukko tilhiä. Linnut syövät lumisateessa nahistuneita ruusunkiulukoita ja kata-janmarjoja. Näky on maalauksellinen. Retkilistalle kertyy pari uutta lintulajia: naurulokki ja rautiainen.

Lähtiessämme mantereelle merilokki nokkii sataman edustalla kuollutta kyhmyjoutsenta. En muista, että siinä kohtaa jäällä olisi eilen ollut uhria.

kutteri näyttää jäiden keskellä aika pieneltä.

28

kunderna ger oss gott betyg

sVenskA siDOR

TeXT: kARi kOsOnen // BilD: VAUlA AUnOlA

28

enkäten besvarades av 84 personer. Den sändes till 492 kundrepresentanter, så svarsprocenten var endast cirka 17 procent. Det är förstås förargligt att svarsprocenten var så låg, men det är ofta fallet numera eftersom det görs så många olika enkäter.

Enkäten riktades till fartygen, mäklarna, industrin, rederierna, ut-bildnings-/forskningsorganisationerna, hamnarna och myndigheterna. Den absolut största mängden svar inkom från fartygen, 33 stycken. Näst mest svar inkom från mäklarna (nio stycken) och färre från de övriga instanserna.

respons FrÅn FartygenDet fina är att vi nu för första gången fick direkt respons från fartygen och att mängden svar även räckte för områdes-visa analyser. De grundläggande målen med enkäten uppnåddes. Nu närmade vi oss för första gången däcksbefälen för att få höra deras åsikt om oss. Dessutom ville vi få en fördelning områdesvis för att bättre kunna rikta in åtgärder för att förstärka kundrelationerna.

Alla indikatorer låg enligt fartygsre-presentanterna på ”grönt”. Detta är en eloge i synnerhet till lotsarna, kutter-skötarna och lotsförmedlarna på fältet. Det är fältet som i huvudsak sköter

kontakten till däcksbefälen och här finns inget att anmärka på.

internationellt jäMFörBartDäcksbefälens åsikter är mest värdefulla även därför att de i sitt arbete ser hur lotsningen sköts i andra länder och kan jämföra vår verksamhet med andras. Frågan där vår verksamhet jämfördes med motsvarande verksamhet i andra länder gav resultatet att 71 procent av dem som svarade ansåg att vår verksam-het ligger på samma nivå eller högre än motsvarande verksamhet i andra länder.

Därefter gäller det att hitta de sektorer i enkäten som kräver mest utveckling. Vi sållar inte fram utveck-lingsobjekten genom att läsa enkätre-

Den klart nöjdaste kundgruppen är fartygen.

Finnpilot Pilotage Ab genomförde en enkät om kundtillfredsställelse denna höst. Resultatet visar att

över 90 procent av dem som svarade var ganska nöjda eller mycket nöjda. Det är ett utmärkt resultat, även

om det alltid finns rum för förbättring.

sultaten rakt av. Om vi gjorde det skulle utvecklingslistan toppas av ”Förmånligt pris internationellt sett”, men eftersom våra priser redan ligger under Estlands priser och i övrigt endast Danmark är något förmånligare, tar vi inte upp en prisjustering på utvecklingslistan.

Prisfrågan är dock ett bra exempel på att vi nog borde informera våra kunder mer om våra prisers konkurrenskraft; var annars kan skon klämma då en sådan fråga toppar vår enkät? Kanske det är så att det helt enkelt ”hör till” att klaga på priserna.

Enkäten om kundtillfredsställelse kommer att granskas på områdes- och stationsmötena så att var och en får möjlighet att själv se hur kunderna upplever oss.

Totalt 90 procent av dem som svarade var mycket eller ganska nöjda med Finnpilot som samarbetspartner.

FinnPilOT PeRsOnAlTiDninG 2/2012

29FinnPilOT PeRsOnAlTiDninG 2/2012

Från möten för åldermännen till områdesmöten

– vad kan det operativa ledningssystemet erbjuda?

träFFar och möten ordnas under årets lopp på alla organisationsnivåer. Avsikten är att samma information ska nå fram till alla anställda på samma sätt.

Mötesrundan inleds på våren då ledningen träffar representanter för personalen. Det första mötet mellan ledningen och förbunden ordnades i april i samband med samarbetsmö-tet och det andra hålls i början av december.

Även åldermännen för lotsnings-områdena och lotsåldermännen sam-

manträder regelbundet. I år ordnades gemensamma dagar för ledningen och åldermännen för lotsningsområdena i början av oktober i Raumo. Ledning-en, lotsningsområdenas åldermän och de övriga lotsåldermännen samman-träder genast i början av nästa år.

På mötet i Raumo behandlades personalfrågor, Finnpilots strategi, ekonomiska nyckeltal, trafikvolymer och utmaningar i fråga om materiel och fastigheter. Ärendena granskades ur lärandets och utvecklingens, eko-nomins, kundernas och processernas

Ett operativt ledningssystem håller i rask takt på att införas vid Finnpilot. I praktiken innebär det regelbundna möten enligt årsklockan i syfte att främja informationen.

i år ordnades gemensamma dagar för ledningen och åldermännen för lotsningsområdena i början av oktober i Raumo.

perspektiv. I tvådagarsmötet deltog alla direktörer och åldermännen för lotsningsområdena.

Därefter följer i möteskalendern områdes- och stationsmöten där man behandlar samma frågor som ledningen, förbunden och områdenas åldermän behandlat på sina möten, men på områdes- och stationsnivå. Ledningen strävar efter att aktivt medverka på områdesmötena.

sVenskA siDOR

TeXT Och BilD: sARi TURkkilA

30 FinnPilOT PeRsOnAlTiDninG 2/2012

sVenskA siDOR

TeXT: Anne JÄnisVAARA, sARi TURkkilA Och kATi ViRTAnen

30

lejdaren – ett steg mot bättre arbetshälsa

ingen lämnas ensam!

välMÅende anställda borgar för en smidig och resultatrik verksamhet. Att värna om arbetshälsan är således en väsentlig del av framgången. För att kunna göra ett gott resultat och främja arbetshälsan krävs långsiktigt och plan-mässigt arbete.

Lejdaren fortsätter arbetshälso-teamets arbete för personalens bästa. Lejdaren kombinerar företagshälsovår-dens, pensionsförsäkrarens, personalens och arbetsgivarens synpunkter på hur arbetshälsan ska främjas. Målet är att hitta bestående praktiska modeller för att lösa de utmaningar som Finnpilot står inför.

Årets viktigaste Möte Lejdarens första trappsteg lades på plats i oktober. ”Detta är årets viktigaste

möte på Gråhara,” konstaterade Jukka Ketonen, ålderman för lotsningsområ-det. I mötet deltog Merja Luukkonen, Mikko Kesti och Seppo Kettunen från pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, Viena-Leena Castrén och Anja Orädd från Terveystalo samt Kari Kosonen, Jarkko Saulio och Kati Virtanen som representerade Finnpilots ledning. Från personalförvaltningen deltog Anne Jänisvaara och Kirsi Sharma.

Vid mötet på Gråhara konstaterade läkaren Seppo Kettunen att arbetshälsa är ett resultat av samarbete. ”De flesta utmaningar kan mötas tillsammans. Gott förändringsledarskap är nyckeln till arbetshälsa i samband med förändringar. Medarbetarkompetens bidrar till att alla kan främja arbetshälsan. Det viktiga är dels att fokusera på den grundläggande uppgiften, dels att kunna samarbeta, vara flexibel och villig att förhandla.”

”BeFore shit happens”Finnpilot har identifierat tre utmaningar när det gäller arbetshälsan. Arbetet är fysiskt och psykiskt belastande, men man måste orka länge. Pensionsåldern har höjts till 68 år precis som för t.ex. brandmännen.

Man bör ingripa mot sådant som påverkar välbefinnandet i ett så tidigt skede som möjligt. Utmaningen ligger i att kunna ingripa innan något händer. Alla bär ansvar för omsorgen: var och

en själv, arbetskamraterna, cheferna och arbetsgivaren.

Den kanske största utmaningen gäller invalidpensioner. ”Pensionslag-stiftningen har ändrats. Den påverkar i synnerhet lotsarna, vars arbete omfattar ett farligt moment där de klättrar ombord på fartyget. Många lindriga sjukdomar kan utgöra ett hinder för detta. Om sjukdomen eller åkomman ändå är medicinskt sett lindrig, ger den inte rätt till invalidpension enligt arbetspensionslagen”, säger Seppo Kettunen. Man måste alltså hitta andra arbetsuppgifter eller skapa individuella arbetsbeskrivningar.

alla BehövsFör att bygga det andra trappsteget i Lejdaren samlar vi ihop representanter för olika personalgrupperna, förbunden och områdena. Närmare information om den stora planeringsgruppens möte i december och de idéer som läggs fram under mötet kommer senare på intranä-tet och i personaltidningen.

Finnpilots verksamhet är en samhällelig serviceuppgift. Den viktigaste faktorn i verksamheten är personalen: lotsarna, förarna, husmödrarna, lotsförmedlarna och de kontorsanställda.

På Finnpilot-dagarna i frisbee'golf eddie Wasberg ja kimmo heinimäki.


savonlinnalaisen piirtäjä hanski härkösen uudessa sarjakuvassa seikkailee Veljenpoika, josta tuli luotsi jo toisessa polvessa. setä viettää eläkepäiviä saimaan rannoilla, mutta on tarvittaessa apuna ja luotsaamassa elämän karikoiden yli.

Henkilöstömuutokset 1.7.-1.12.2012NIMITYKSETHietaharju Tapani, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 KokkolaSöderholm Bjarne, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 KokkolaImmonen Seppo, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 PuumalaKaarela Joni, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 raaheMikkola Antti, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 AjosStröm Michael, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 LeppäluotoWest Johan, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 VaasaKetola Teemu, luotsi | 4.10.2012 KokkolaLepistö Tommi, luotsikutterinhoitaja | 1.11.2012 AjosHanni Pekka, luotsivanhin | 1.12.2012 OuluWolter Toni, luotsikutterinhoitaja | 1.1.2013 Kokkola

UUSIINSEIKKAILUIHINLinnala Lasse, luotsi | 31.8.2012 OuluHerlevi Janne, luotsi | 31.10.2012 KotkaBagge Torolf, luotsi | 31.10.2012 KotkaSöderholm Kent | luotsi, 30.11.2012 Kokkola

raiskila risto, luotsi | 31.12.2012 KokkolaEkbom Sixten, luotsikutterinhoitaja | 30.9.2012 HelsinkiSkand Doni, luotsi | 30.9.2012 HelsinkiKetola Markku, luotsi | 30.9.2012 OuluSipinen Jouko, luotsikutterinhoitaja | 31.12.2012 Puumala

SIIRROTSuomalainen Kari, luotsi, 1.10.2012 rauma-MäntyluotoKiuru Kari, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-HelsinkiDahl Anders, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-HelsinkiHakoniemi Mikko, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-HelsinkiEkbom Sixten, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-HelsinkiKangas Juha, luotsi 1.6.2012 Lappeenranta-Savonlinna

KAUSILUOTSITHerlevi Janneraiskila risto

tHE tALL SHiP RACES

Seuraavassa numerossaSeuraava henkilöstölehti ilmestyy kesällä 2013. Aiheita ovat muun muassa vaikutta-vuuden raportointi, Leidarin eteneminen, henkilöstökysely ja yritysvastuu..

YlisatanäyttävääpurjealustalipuuHelsinkiin,kunHelsinkivuonna2013onyksiTheTallShipsRaces2013-tapahtumanisäntäsatamista.

TheTallShipsRacesonsuurtenpurjelaivojenkilpailu,jokakisataanItämerelläjokaneljäsvuosi.Kilpailukäydäänheinä-elokuussa2013.

Helsingissäaluksetviipyvät17.-20.7.välisenajan.FinnpilotPilotageOyontapahtumanyhteistyökumppani.Tapahtumanyleisölläonmahdollisuusmm.vieraillaluotsikutterissa.

Joshaluatosallistuatapahtumanjärjestelyihinesim.kutterinesittelijänä,ilmoittaudusähkö[email protected].

Lisäätietoa:www.tallshipsraceshelsinki.fi

finnpilot 2 | 2012

Documents