futura 02/2015: koulun tulevaisuus 2030
TRANSCRIPT
TIEDE, TAIDE JA TULEVAISUUS
- Mihail Bahtin
“Kaikki vaihtuu tuleksi ja tuli kaikeksi”
Futura 2/2015: Koulun tulevaisuus
- Herakleitos (Hämärä) 535-475 eea.
http://www.slideshare.net/oraakkeli/futura-022015-koulun-tulevaisuus
kohti hiljaisuutta punoo kello aikaamittaamatonta luulee mittaavansakieleksi kääntymätöntä kääntävänsäja lopulta loppuvansa
väistämätön elämisen sydänääniolemisen keveässä jaloudessaeikä ihmeestä tule loppua
pirstaleleijuu painottomanakaukana ykseydestä johon kuuluaalkuperänsä kadottanutkauneudesta tietoinenja kauneutensa tyhjään tuhlannut
vaan valoyksi ja yksinkertainenliittää takaisinyhdistää ykseyteensähyväksyy syvyyteensäTäydellisyyteensäalkuperäisyyteensä
enkä enää kapinoien taistele sitä vastaanvaan menen sinne minne johtaa sisäinenkipukoska koettelemuksen kauttatuskan läpija lahjananousevat valon kyyneleet
taistelemattomuusei tarkoita periksi antamistavaan luottamustaja uskoa ottaa vastaan palava lahja
ja periaateon käyttää aikaasen arvoa vastaavalla tavalla
Ani 5.2.2015
KOHTI HILJAISUUTTA PUNOO KELLO AIKAA
Anita Rubin 1952-2015
“Tiede, taide ja tulevaisuus”
OHJELMA
12.00-12.10 Avaus, Hannu ja Jenni Linturi
12.10-12.20 Nousu, Katja Raunio
12.20-12.50 Peruskoulu 2030, Hannu Linturi,
Iida-Maria Peltomaa
12.50-13.20 Lukio 2030, Tiina Airaksinen, Aki
Luostarinen
13.20-13.40 Some-pedagogia, Kari A.
Hintikka
13.40-14.00 Pelipedagogia, Mikko Tarmia
14.00-14.10 Runo syntymättömälle lapselle,
Ilkka Tahvanainen
14.10-14.40 Kahvitauko
14.40-15.00 Tulevaisuusoppiminen, Johanna
Ollila
15.00-15.20 Tulevaisuuden
kaunokirjallistaminen, Heikki A. Kovalainen
15.20-15.40 Sivistyksen hinta, Eero Ojanen
15.40-16.00 Scrum - skaalautuvaa
prosessioppimista, Tommi Issakainen
16.00-16.30 I+: Ihmisen ja teknologian
muuttuva suhde, Ville Venäläinen
16.30-17.00 Neljä jatkoteemaa
Futura 2/2015Koulun tulevaisuus 2030
Jatkokertomus: Futura 3/2014:
Oppimisen tulevaisuus 2030 (OPH:n
barometri)
Tiede ja tulevaisuus: kouluartikkelit,
kairaukset (kokeilut) ja katsaukset
Taide ja tulevaisuus: kirjalliset
novellit ja runot (Kriittinen
korkeakoulu)
Bahtin: moniäänisyys (tieto-oppi),
dialogi, karnevaalisuus
Herakleitos: ”Niistä mitkä pyrkivät
eri suuntiin syntyy kaunein
harmonia” (vastaanhangoitteleva
yhteensopiva)!
Parmenides: ”Oleva on yksi,
pysyvä ja pallonmuotoinen”,
todellisuus vs. ilmentymä (doxa)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu http://edelfoi.fi :
internet, reaali-aikaisuus,
kumulatiivisuus
eBarometri
http://www.ebarometri.fi: open
source, open data ja open argument
• Standarditestausmalli• Demokraatit (Common Core, TDR)
• Curriculum-ajattelu (education for policy)
• OECD
• Markkinakoulu• Republikaanit (Hobbesin 10%)
• Ruotsi (avoin järjestämislupa)
• “Suomen tie”• OPS2016 (policy for education)
• Lehrplan-ajattelu (autonomia)
• Kanada, Skotlanti
Kolme koulun systeemiparadigmaa
Huom! Ruotsissakouluasiat nousivat
pääteemaksiparlamenttivaaleissa!
Pascale Mauclair, a sixth-grade teacher at
P.S. 11 in Queens who was pilloried in the
Murdoch owned tabloid New York Post as
the city’s “worst teacher” based solely on her
TDR reports.
Upon investigation, Mauclair proved to be an
excellent teacher who had the unqualified
support of her school, one of the best in the
city: her principal declared without hesitation
or qualification that she would put her own
child in Mauclair’s class, and her colleagues
met Mauclair with a standing ovation when
she returned to the school after the Post’s
attack.
Pascale Mauclair
Henig, J. (2013) The Politics of
Testing When Measures “Go
Public”. Teachers College Record
Volume 115 Number 9, 2013.
1
2
3
4
1
2
3
4
METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
1
2
3
4
1
2
3
4
METAFORINEN TULEVAISUUSKARTTA
10
12
13
14
1
2
3
4
5
6
7
8
9
11
15
16
17
17
18
19
20
1. (SYN)TEESI: TAVOITEOHJAUS
• Organisaatioiden evoluutio: sääntöperustainen hallinto
vs arvoperustainen itseohjaus (ks. Engeström)
• Kasvatettavan puolella kantilaista kasvatuksen
paradoksia luovasti soveltaen (Nohl, Weniger)1. tavoite: yleissivistys (laaja-alaisten osaamisten prosessi- ja
tavoiteperusta)
2. tavoite: sivistys (“järjen käyttö ilman toisten johdatusta”,
tavoitteena itsekasvatus)
3. tavoite: kasvatus (kasvuolosuhteiden tasoittaminen, tasa-arvo-
dilemma)?
• OPS 2016: suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin ja
keskustelujen suuntaviitat tulevaisuuteen?
tarkoitus, tavoitteet
professio instituutio
metodit
opetus ja oppiminen
• Hallinnollinen ja toiminnallinen pelitila (vrt. Buurtzorg)
• Kasvatettavan ja koulutettavan suoja yhteiskunnan
vaatimuksille ja odotuksille
• Oppiva ja osallistuva koulu: yhteiskunnallinen ja
yhteisöllinen vaikuttaja? (odotusten kolme vaihetta)
• Horisontaalinen informaatiopolitiikka (kumppanit,
sidosryhmät, hallinto)
2. (SYN)TEESI: AUTONOMIA
1. Henkilöstöä pyydetään keskittämään tulevien
ongelmien ehkäisemiseen
2. Henkilöstölle annetaan lupa ratkaista ongelmat
3. Henkilöstöä harjoitetaan parannuksien
tekemiseen.
4. Mitataan että asiakkaiden tarpeet tunnistetaan
ja hoidetaan.
5. Kehitetään itseohjautuvia tiimejä.
• Oppilaan ohjaus ja tuki (henkilökohtaistuminen,
jokainen on “erilainen oppija”)
• Tutkiva pedagogia: tutkiva oppiminen, some, ilmiöt,
pelit (metodit)
• Oppimisympäristöjen ja –mahdollisuuksien
managerointi ja kehittäminen (yhteisöt,
virtuaaliresurssit)
• Ammattispektrin moninaistuminen (horisontaaliset
dialogiset suhteet)
• Oppiva koulu (integratiivinen opettajakoulutus)
3. (SYN)TEESI: TUTKIVA OTE
• Tulevan ajan yleissivistys perustuu laaja-alaisille
osaamisille (käyttötaidoille)
• Yhteinen ohjaavan opetuksen ja oppimisen
vertikaalinen perusta (yksilöllinen ohjaus ja arviointi)
• Yhteinen lähtökohta horisontaaliselle opetukselle ja
oppimiselle (projektit, tutkimukset, ilmiöt, simulaatiot)
• Välttämätön yleissivistävien osaamisten vastinpari on
sivistysprosessi, jossa “ihminen oppii uutta, muodostaa
oppimaansa itsenäisen suhteen ja käyttää opittua
yhteiseksi hyväksi kansalaisena.” (Seppo Niemelä)
4. (SYN)TEESI: AVAINTAIDOT
Ks. Futura 3/2014: Linturi & al., Osaamisten yleissivistys, Tikkanen, Bändilinja kehittää kompetenssejaan
Sivistysdialektiikkaa
2030
Ideaalina muistamisen ja tietämisen yleissivistys, joka painottuu staattiseen tietoon, toimii valikoinnin kriteerinä, ja on kokemuksena reilu.
Työelämä hakee sekä spesialisteja että moniosaajia, jotka eivät hallitse vain tätä ja tuota, vaan ihmisiä, jotka pelaavat kimppaan, kehittävät itseään ja muodostavat systeemi- ja kokonaiskuvaa.
Kompetenssit korvaavat yleisivistyksen! Miten silloin käy sivistyksen? Sivistys on enemmän kuin taitoja. Merkitys monikko-oppimisesta ja sivistys opetuksesta!
Yleissivistys
Kompetenssit
Sivistys
• Asiantuntijatyö: ratkaisu- ja innovaatiokyky
• Identiteetti: jaettu tavoite ja konteksti
• Luottamus: vahvat sidokset, koheesio
• Heterogeenisyys: heikot sidokset ja innovaatiot,
ryhmäajattelun välttäminen
• Toimintakulttuuri: tiedon jakaminen ja yhteisöllinen
tiedon tuottaminen, tavoite/tarkoitusorientaatio
5. (SYN)TEESI: TIIMI
Ks. Futura 3/2014: Korhonen-Yrjänheikki, Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten?, Linturi & Airaksinen, Kollektiivinen oppiminen on toisenlaista
• In- ja non-formaali oppiminen: kaikkiallinen oppiminen
• Asianosaisuus: vanhemmat, sukulaiset
• Asiantuntijuus: Illichin de-instituutioverkostot
• Apuyhteisöt: kolmas sektori, kotikunta, muut
oppilaitokset (hybridin koulutuksen säikeet)
• Ilmiöpohjaisuus: autenttiset, pelilliset ja simulaatio-
oppimiset
• Eksosomaattinen oppiminen: ihmisen ja koneen liitto
6. (SYN)TEESI: EKSOSYSTEEMI
Ks. Futura 3/2014: Rubin et al., Miten rakentuu polku egosysteemistä eksosysteemiin?Kuusi & Linturi R., Oppimisen uudet teknologiset mahdollisuudet
• Oppivat tiimit ja organisaatiot
• Oppivat alueet ja globaali regiimi
• Oppimisen evoluutio: aivojen oppiminen, aivojen välinen
oppiminen, aivojen ulkopuolinen oppiminen
• Ihminen + ihminen –instituutiot
• Ihminen + kone –liitto (huom. kiistateesit)
7. (SYN)TEESI: MONIKKO-OPPIMINEN
Ks. Futura 3/2014: Korhonen-Yrjänheikki, Yhteisöllinen oppiminen: miksi, mitä ja miten?,Linturi & Airaksinen, Kollektiivinen oppiminen on toisenlaistaSalomaa, Tekemällä oppiminen – tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin
• Henkilökohtaistuminen: erilaisen oppijan paradigmamuutos(kuluttajakin tunnistetaan yhä tarkemmin, miksei oppijakin)
• Opetus-asiantuntijuuden metamorfoosi: tiimiytyvä ja moniroolinen työ, opetuksen mukautuminen oppijaan, “ei-mitään tietämisen”-metodi
• Koulun rakenne ja asenne: formaalin, non-formaalin, informaalin toiminnan integraatio ja oppimisen poluttuminen
• Oppimisympäristöjen skaalautuminen ja autentisoituminen
8. (SYN)TEESI: MONEN POLUN OPPI
Ks. Futura 3/2014: Luostarinen et al., Oppiminen poluttuu ja personoituu, Peltomaa & Linturi, Opetuksen metamorfoosi