gasum 2017 taloudellinen katsaus · lng-markkinan kasvu jatkui toimintavuonna, vaikka raa-kaöljyn...

GASUMTALOUDELLINEN KATSAUS

2017

Käyntiosoite: Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo Postiosoite: PL 21, 02151 Espoo

WWW.GASUM.FI

Tietoja vuosiraportoinnista 2017Gasumin vuosiraportointi koostuu Taloudellisesta katsauksesta ja yritysvastuuraportista, joka on saatavalla Gasumin verkkosivuilla kohdassa julkaisut ja tunnusluvut.

GASUMTALOUDELLINEN KATSAUS

2017 GASUMYRITYSVASTUU- RAPORTTI

2017

SISÄLLYSLUETTELOToimitusjohtajan katsaus 2

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2017 .............4Hallituksen toimintakertomus 4

KONSERNITILINPÄÄTÖS .................................................... 8Konsernituloslaskelma 8Laaja konsernituloslaskelma 8Konsernitase 9Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 11Konsernin rahavirtalaskelma 12

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot (1–34) .................. 131. Perustiedot 132. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista 133. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät 194. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta 195. Johdannaisinstrumentit 236. Liikevaihto 257. Materiaalit ja palvelut 258. Henkilöstökulut 259. Poistot ja arvonalentumiset 2610. Liiketoiminnan muut kulut 2611. Tilintarkastajan palkkiot 2612. Rahoitustuotot ja -kulut 2713. Tuloverot 2714. Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnot 2815. Liikearvo 2916. Aineettomat hyödykkeet 3017. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 3118. Rahoitusinstrumentit 3219. Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista 3320. Myyntisaamiset ja muut saamiset 34

21. Vaihto-omaisuus 3422. Rahavarat 3423. Laskennalliset verot 3524. Osakepääoma 3625. Varaukset 3626. Lainat 3627. Muut pitkäaikaiset velat 3728. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 3729. Työsuhde-etuudet 3830. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 3831. Ehdolliset velat ja varat 4132. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 4133. Lähipiiri 4234. Konserniyritykset 43

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS ............................................44Emoyhtiön tuloslaskelma 44Emoyhtiön tase 45Emoyhtiön rahoituslaskelma 47Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet 48Emoyhtiön tuloslaskelman liitetiedot (1–10) 49Emoyhtiön taseen liitetiedot (11–22) 52Maakaasuliiketoimintojen eriyttäminen 58

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA .............. 69

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET SEKÄ TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ .................................................. 69

TILINTARKASTUSKERTOMUS ........................................ 70

HALLINNOINTIPERIAATTEET .........................................72Gasum Oy:n palkitseminen 73Toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä 74Hallitus 76

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUSGA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017TOIMITUS JOHTA JAN K ATSAUS

GASUM JATKAA MONIPUOLISEN POHJOISMAISEN KAASU EKOSYSTEEMIN RAKENTAMISTA

Vuosi 2017 oli Gasumille taloudellisesti onnistunut. Liike-vaihto kasvoi 10 prosenttia. LNG- ja biokaasuliiketoiminnat kehittyivät myönteisesti ja olivat 26 prosenttia Gasumin ko-konaisliikevaihdosta. Tämä tukee strategiaamme – askel as-keleelta kohti puhtaampaa huomista.

Vuonna 2017 näitä askelia otettiin vauhdikkaasti. Suun-nitellun mukaisesti laajennuimme Ruotsin biokaasumarkki-noille voidaksemme tarjota asiakkaillemme aiempaa koko-naisvaltaisempia uusiutuvia kaasuratkaisuja Pohjoismaissa. Vuoden aikana jatkoimme innovatiivisten kiertotalousratkai-sujen kehittämistä kumppaneidemme kanssa. Vahvistimme yhteistyötä Keskon kanssa, jonka johdosta jo 200 K-ruokakau-pan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierräte-tään biokaasun valmistukseen ja edelleen Pirkka-tuotteiden valmistukseen. Syyskuussa aloitimme yhteistyön IKEA Suo-men kanssa. Yhteistyön myötä Suomen IKEA-ravintoloiden ruokahävikistä tuotetaan biokaasua, ja tavaratalojen yhtey-teen rakennetaan Gasumin kaasutankkausasemat.

Vuonna 2017 panostimme strategiamme mukaisesti myös pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin ja -markkinan kehittämiseen yhdessä tytäryhtiömme Skangasin kanssa. LNG tarjoaa kilpailukykyisen ja puhtaan vaihtoehdon kaasu-verkoston ulkopuoliselle teollisuudelle, meriliikenteelle sekä raskaalle maantieliikenteelle. Vuoden 2017 aikana jatkoimme LNG:n saatavuuden parantamista muun muassa investoi-malla LNG-tankkausasemaverkoston kehittämiseen Suo-messa, Ruotsissa ja Norjassa.

Vuosi 2017 oli jälleen ennätyksellisen lämmin ja osoitti, että tarvitsemme nykyistä voimakkaampia toimia ilmaston-muutoksen hillitsemiseksi. Maakaasun toimituksissa lämmin

vuosi näkyy volyymien laskussa, jotka laskivat 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kehitys vahvistaa osaltaan Gasu-min näkemystä, että kaasun kulutuksen kannalta keskei-simmät kasvusektorit ovat teollisuus, meriliikenne ja raskas liikenne. Vahvistamalla kaasun asemaa näillä sektoreilla, on mahdollista vähentää päästöjä ja hillitä ilmastonmuutoksen etenemistä.

Muutokset kaasumarkkinalla tulevat jatkumaan vuonna 2018. Gasum jatkaa pohjoismaisen kaasumarkkinan ja -ver-koston aktiivista kehittämistä. Erityisesti panostamme LNG:n aseman vahvistamiseen sekä biokaasun tuotannon kasvatta-miseen. Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja mo-nipuolisempia ratkaisuja asiakkaillemme. Jatkamme myös vuoden 2020 alusta tapahtuvaa maakaasun tukku- ja vähit-täismarkkinoiden avaamisen valmistelua yhdessä asiakkai-den ja sidosryhmien kanssa sekä valmistaudumme kaasun myynnin ja jakelun eriyttämiseen. Työ on hyvässä vauhdissa, ja tahdonkin kiittää lämpimästi asiakkaitamme ja muita si-dosryhmiä tiiviistä yhteistyöstä avointen markkinamallien val-mistelussa vuoden 2017 aikana.

Erityiskiitos kuuluu myös Gasumin henkilökunnalle, joka on vienyt innostuneesti ja omistautuneesti yhtiön strategiaa eteenpäin ja näin Pohjoismaita askel askeleelta kohti puh-taampaa huomista.

Johanna LamminenToimitusjohtaja

2

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017TOIMITUS JOHTA JAN K ATSAUS

Tavoitteenamme on varmistaa, että tulevaisuudessa

pystymme tarjoamaan aiempaa kokonaisvaltaisempia ja monipuolisempia

ratkaisuja asiakkaillemme.

3

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TOIMINTAYMPÄRISTÖ Maakaasun asema eurooppalaisilla energiamarkkinoilla jatkoi vahvistumistaan myös vuonna 2017. Suomessa tilanne pysyi viime vuonnakin eurooppalaisen trendin vastaisena ja kivi-hiili ohitti yhä yhteistuotantolaitosten ajojärjestyksessä maa-kaasun. Viime vuonna päätettiin myös jälleen fossiilisten läm-mityspolttoaineiden veronkorotuksesta vuoden 2018 alussa, jolloin maakaasun verotus on yhdeksänkertaistunut vuoden 2010 tasoon verrattuna. Kotimainen keskustelu kivihiilestä irti pääsemiseksi jatkui ja keskusteluissa esille on yhä useam-min noussut verotuksen muuttaminen maakaasua suosivaksi.

LNG-markkinan kasvu jatkui toimintavuonna, vaikka raa-kaöljyn edullinen hinta ja maakaasun epäedullinen verokoh-telu hidastivat siirtymää pois muista energiamuodoista. Lop-puvuodesta raakaöljyn hinta oli selvässä nousussa, mikä vai-kutti LNG:n hintaan vain hieman. LNG:n hinnan muutosten ennakoitavuus muihin energiamuotoihin verrattuna on hyvä. Hinnan ennustettavuus on ympäristöystävällisyyden ja edul-lisuuden lisäksi LNG:n vahvimpia etuja.

Meriliikenteessä LNG-käyttöisten alusten määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, vaikka markkinaosuus on toistaiseksi melko vaatimaton. Toimiva teknologia yhdistettynä alhaisiin päästöihin lisää LNG:n houkuttelevuutta, kun tulevat päästö-rajoitukset rajoittavat muiden polttoaineiden käyttöä. Pienen mittakaavan LNG:n (Small Scale LNG) segmenttiin on tulossa kilpailua. Skangas on markkinajohtaja omalla maantieteelli-sellä alueellaan. Kilpailun lisääntyminen vaikuttaa myöntei-sesti asiakkaiden päätöksiin ja edesauttaa markkinan kasvua.

Pohjois-Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinat monipuo-listuvat, kun markkinoille tulee tarjolle uusi polttoaine LNG, joka mahdollistaa toimitukset kaasuverkoston ulkopuolella teollisuudelle, meriliikenteelle ja raskaalle liikenteelle. Ras-kaan liikenteen puhtaamman polttoaineen LNG:n kysyntä koko Pohjoismaissa on vahvassa kasvussa.

LNG:n käytön uhkana ovat poliittiset kaasun käyttöä hait-taavat päätökset. Esimerkiksi Norjassa toteutettiin loppu-vuonna 2017 hiilidioksidiverotus, joka tavoitteensa vastaisesti hidastaa siirtymää suuripäästöisimmistä energiamuodoista vähäpäästöisemmän LNG:n käyttöön.

Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2017 kiertota-louspakettia koskevan väliarvionsa. Esitys kiertotalouspake-tista on alun perin esitelty joulukuussa 2015 ja asia on yksi nykyisen komission kärkitavoitteista. Komissio nosti väliarvi-ossaan biokaasuntuotannon vahvasti esille ja korosti erityi-sesti biokaasuprosessin hyötyjä jätteen polttoon verrattuna. Vuonna 2017 keskusteltiin laajalti myös komission 2016 tal-vipakettiin sisältyneestä ehdotuksesta uudeksi uusiutuvan energian direktiiviksi. Gasumin laitoksilla tuotetun biokaasun kannalta direktiiviehdotus on pääosin suotuisa ja erityisesti liikennekäytössä biokaasun asema tullee vahvistumaan.

Kaasukäyttöinen liikenne jatkaa kasvuaan Suomessa. Parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työ-ryhmän julkistaman väliraportin mukaan työryhmä on kar-

toittanut keinoja, joilla puhdasta liikennettä voidaan edistää tehokkaimmin. Työryhmän mukaan vähäpäästöisten auto-jen hankintaan tulisi kannustaa verotuksella, ja esimerkiksi polttomoottoriautojen muuntamisella kaasukäyttöisiksi. Työ-ryhmä nosti esiin myös tarpeen kehittää julkista liikennettä ai-empaa vähäpäästöisemmäksi. Työryhmän suosituksiin perus-tuen vuoden 2018 alussa astui voimaan määräaikainen laki romutuspalkkiosta, sähkökäyttöisten henkilöautojen hankin-tatuesta sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden tuesta. Lain mukaan yksityishenkilö saa tukea vanhan auton romutuksen yhteydessä uuden vähäpäästöisemmän auton kuten kaasuauton hankintaan. Lisäksi valtio myöntää tukea myös kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointiin.

Gasum avasi viime vuonna viisi uutta kaasutankkausase-maa ja kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä noin 40 julkista tankkausasemaa. Yhtiön arvion mukaan on todennäköistä, että vuoteen 2020 mennessä Suomessa on yli 70 kaasutank-kausasemaa.

LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA 2017

MaakaasuliiketoimintaSuomessa myytävän maakaasun hinta on sidottu kivihiilen ja öljyn maailmanmarkkinahintoihin sekä Suomen energia-markkinoiden hintakehitykseen. Indekseistä johtuen maa-kaasun hinta lähti nousuun 2016 jälkimmäisellä vuosipuo-liskolla ja hinnan nousu jatkui tasaisesti koko vuoden 2017. Vuoden 2017 aikana myytiin maakaasua 22,3 TWh, jossa laskua edelliseen vuoteen verrattuna 6 prosenttia. Laskuun vaikutti poikkeuksellisen lämmin sää koko vuoden.

Työ- ja elinkeinoministeriö esitteli uuden maakaasumarkki-nalain alkuvuodesta 2017. Gasum aloitti heti lakiehdotuksen julkistamisen jälkeen aktiivisesti ja yhteistyössä asiakkaiden ja sidosryhmien edustajien kanssa kehittää avoimen markkinan pelisääntöjä eurooppalaisen lainsäädännön edellyttämällä ta-valla vuonna 2020 avautuvalle kaasumarkkinalle. Yhteisen si-dosryhmätyöskentelyn tavoitteena on ollut luoda lainsäädän-nön vaatimukset täyttävät kansalliset markkinasäännöt, joilla varmistetaan toimivat kaasumarkkinat. Avoimen markkinan toimintamallien, järjestelmävastaavalle siirtoverkonhaltijalle kuuluvien tehtävien ja niitä tukevien IT-järjestelmien kehitys jatkuu vuonna 2018.

Avoimeen kaasumarkkinaan siirtyminen edellyttää myös järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan eriyttämistä Gasu-min muusta liiketoiminnasta. Laki edellyttää eriyttämisen to-teuttamista tosiasiallisen omistuksellisen eriyttämisen mal-lilla, jossa Gasumin siirtoverkkoliiketoiminta eriytetään omaksi itsenäiseksi yhtiöksi vuoden 2020 alkuun mennessä. Eriyttä-missuunnitelma laadittiin vuonna 2017, sen toteutus on aloi-tettu ja eriyttäminen tullaan saattamaan loppuun lain edellyt-tämällä tavalla vuoden 2019 loppuun mennessä.

Liiketoiminta luopui lämpöliiketoiminnasta ja paikallisjake-luverkoston kaasun myynnistä ja myi toiminnot Auris Kaasun-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1.1.–31.12.2017

4

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

jakelu Oy:lle vuoden alussa selkeyttäen liiketoimintaa kaasu-markkinoiden muuttuessa.

Maakaasun toimitusvarmuus on ollut erinomainen ja se pysyi erinomaisella tasolla myös vuonna 2017.

LNG-liiketoimintaLNG-liiketoiminnassa Gasum kasvatti 22.6.2017 omistus-osuuttaan 70 prosenttiin pohjoismaisessa LNG-yhtiö Skanga-sissa. Osakekauppa oli jatkoa vuonna 2014 toteutuneelle kau-palle, jossa Gasum osti enemmistön Skangasista Lyse AS:ltä. Omistusosuuden nostaminen vahvistaa Gasumin asemaa Pohjoismaiden johtavana LNG:n tarjoajana ja pohjoismaisen kaasuekosysteemin kehittäjänä.

LNG:tä toimitettiin vuoden aikana LNG-terminaaleilta me-riliikenteelle ja teollisuudelle. Asiakastoimitusten volyymit kas-voivat vuoden aikana ja myös uusia toimitussopimuksia sol-mittiin Pohjoismaissa. Voimakkainta kasvu oli meriliikenteessä, jossa Skangasin myynti nousi edellisvuodesta noin 40 %. Porin terminaalin toimintaan vaikutti alkuvuonna asiakkaan tuotan-tolaitoksen palo. Liiketoiminta on toimittanut myös ensimmäi-siä eriä nesteytettyä biokaasua teollisuuden käyttöön.

Bunkraus- ja jakelualus Coralius aloitti operoinnin Pohjan-merellä, Skagerrakin alueella ja Itämerellä parantaen liiketoi-minnan kykyä palvella meriliikenteen bunkrausasiakkaita Pohjoismaissa myös ship-to-ship-bunkrauksessa. Coralius toimitti ensimmäisen lastin syyskuussa 2017 Norjan Ørassa sijaitsevaan terminaaliin. Coraliuksen avulla tankattiin lukuisia aluksia loppuvuonna.

Yhteishanke Manga LNG Oy:n kanssa LNG:n tuontitermi-naalin rakentamiseksi Tornion satamassa etenee suunnitel-man mukaisesti. Gasumin tytäryhtiö Skangas Oy on hank-keessa mukana Outokumpu Oyj:n, SSAB Europe Oy:n ja EPV Energia Oy:n kanssa. Ensimmäinen LNG-lasti toimitettiin vuo-den lopussa terminaalille. Terminaali kaupallinen käyttö alkaa kesällä 2018.

BiokaasuliiketoimintaBiokaasuliiketoiminnan tuotantokapasiteetti kaksinkertais-tui tammikuussa Swedish Biogas International -yrityskau-pan myötä. Biokaasulaitokset Ruotsissa parantavat mahdol-lisuuksia tarjota biokaasua teollisuus- ja liikenneasiakkaille Ruotsissa. Biokaasulaitokset sijaitsevat Jordbergassa, Katri-neholmissa, Lidköpingissä, Örebrossa sekä yhtiöllä on enem-mistöosuus Västeråsissa sijaitsevasta tuotantolaitoksesta. Li-säksi Gasumilla on 50 prosentin omistusosuus Vadsbo Biogas AB:ssa. Yrityskaupan myötä Gasumista tuli Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja. Biokaasulla on Ruotsissa vahva asema erityisesti liikenteen polttoaineena ja valtio tukee eri tavoin biokaasun tuotantoa ja käyttöä.

Turun biokaasuhankekokonaisuus on yksi Suomen hal-lituksen Biotalous ja puhtaat -hankkeet kärkihankkeista. Hankekokonaisuus sisältää Turun Topinojan biokaasulaitok-sen modernisoinnin, laajennuksen sekä biokaasun jalostus-

ja nesteytyslaitoksen rakentamisen. Osana hanketta Gasum rakentaa kevyen maantieliikenteen tarpeita varten lisää tank-kausasemia Turun seudulle. Laajennushanke valmistuu vuo-den 2019 aikana.

Ruotsin biokaasumarkkinat ovat myös kehittyneet ja ky-syntä jatkaa kasvuaan. Gasumin tavoitteena on tuottaa bio-kaasua Ruotsin kuljetussektorin käyttöön. Liiketoiminta sel-vittää biokaasun tuotantoa Stora Enson Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä. Ruotsin ympä-ristöviranomainen Naturvårdsverket myönsi hankkeelle 12,4 miljoonan euron investointituen. Nymölla-hankkeen tavoit-teena on tuottaa raskaan maantieliikenteen ja meriliikenteen tarpeisiin nesteytettyä biokaasua Stora Enson Etelä-Ruotsin Nymöllassa sijaitsevan sellu- ja paperitehtaan jätevesistä.

Biokaasuliiketoiminnassa bio- ja maakaasun tankkausase-maverkoston kehittäminen eteni suunnitellusti ja yhtiö avasi viisi uutta tankkausasemaa Suomessa. Tankkausasemaver-koston laajentaminen jatkuu edelleen vuonna 2018 ja yhtiö rakentaa Suomessa liikenteen solmukohtiin tankkausase-mia sekä Ruotsiin ja Norjaan raskaan liikenteen tankkaus-asemia. Tankkausasemaverkoston laajentaminen ja liiken-teelle suunnattu kiinteähintainen kampanja on entisestään lisännyt kiinnostusta kaasuautoilua kohtaan. Vuoden 2017 aikana kaasuautojen määrä Suomessa kasvoi noin 1 200 au-tolla eli noin 55 prosenttia. Suomessa Trafin tilastojen mukaan kaasuautoja on noin 3 400 kappaletta.

Yhtiö solmi vuoden aikana kiertotalouskumppanuuksia IKEA Suomen ja K-Ryhmän kanssa. Molemmissa kumppa-nuuksissa ruokahävikistä tuotetaan biokaasua. IKEA Suomen kanssa tavaratalojen yhteyteen rakennetaan Gasumin kaasu-tankkausasemat, joista voi tankata jätteistä tehtyä biokaasua. K-Ryhmän kumppanuudessa 200 K-ruokakaupan ja Keskon keskusvaraston syömäkelvoton biojäte kierrätetään biokaasun valmistukseen. Biokaasu käytetään Turengin jäätelötehtaalla tuotettavien Pirkka-jäätelöiden valmistuksen energiana.

Tekniset palvelut -liiketoimintaTekniset palvelut -liiketoiminta palvelee pääasiassa Gasumin muita liiketoimintoja kunnossapito- ja huoltotoimenpiteissä. Vuoden 2017 aikana liiketoiminta on tehostanut toiminta-järjestelmiään ja myyntiprosessejaan.

Tekniset palvelut on tukenut vuoden 2017 aikana bio-kaasuliiketoimintaa kaasutankkausasemaverkoston kehit-tämisessä ja uusien tankkausasemien avaamisessa. Liiketoi-minta solmi uusia kumppanuussopimuksia vuoden aikana. Tampereen Sähkölaitokselle toimitettiin siirrettävä LNG-höy-rystin, jonka avulla laitos voi tarjota turvallisuutta ja huolto-varmuutta asiakkailleen kaasunjakeluketjun avulla energian keskeytyksien varalle.

5

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN KEHITYSGasum-konsernin tilikauden 1.1.–31.12.2017 liikevaihto oli 925,0 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 10 % edelliseen vuo-teen verrattuna (2016: 843,4 milj. eur). Konsernin liikevoitto oli 114,2 miljoonaa euroa (2016: 124,8 milj. euroa) ja liikevoitto-prosentti oli 12,3 % (2016: 14,8 %). Vuonna 2017 Gasum-kon-sernin oman pääoman tuotto oli 13,7 % (2016: 17,7 %).

Maakaasuliiketoiminnan osuus koko konsernin liikevaih-dosta oli 678,7 miljoonaa euroa, jossa oli nousua 3 % edelli-seen vuoteen verrattuna (2016: 658,8 milj. euroa). Liikevaih-don nousuun vaikutti indekseistä johtunut hintojen nousu.

LNG-liiketoimintayksikön liikevaihto oli 195,2 miljoonaa euroa (2016: 162,4 milj. euroa), jossa nousua oli 20 %. Lii-kevaihdon kasvuun on vaikuttanut volyymien nousu edelli-sen vuoden 5,8 TWh:sta 6,1 TWh:iin. Liiketoimintayksikön lii-kevaihdon osuus konsernin liikevaihdosta oli 21 %. Nyt kun LNG-liiketoiminnan merkittävimmät investoinnit on saatettu päätökseen, kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina.

Biokaasuliiketoiminnan liikevaihto kaksinkertaistui alku-vuoden yrityshankintojen myötä edelliseen vuoteen verrat-tuna 47,9 miljoonaan euroon (2016: 23,6 milj. euroa). Liike-toiminnan kasvuun panostetaan edelleen voimakkaasti. Tank-kausasemainvestoinnit olivat päättyneellä tilikaudella 6,2 mil-joonaa euroa ja uuden ja kehittyvän liiketoiminnan tutkimuk-seen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa.

TASE JA RAHOITUSASEMAKonsernin taseen loppusumma 31.12.2017 oli 1 421,2 mil-joonaa euroa (31.12.2016: 1 461,5 milj. euroa). Konsernin ra-hoitusasema säilyi koko vuoden vahvana, omavaraisuusasteen ollessa 41,6 % (31.12.2016: 40,8 %). Konsernilla oli rahalaitos-lainoja yhteensä 439,4 miljoonaa euroa (31.12.2016: 497,3 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 409,6 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 29,7 miljoonaa euroa. Taseen muut pitkäaikaiset velat kasvoivat 127,2 miljoonaan euroon (116,0 milj. euroa). Nousu johtui lähinnä syksyllä liikennöinnin aloittaneesta Co-ralius-aluksesta ja siitä aiheutuvasta rahoitusleasingvelasta.

TUNNUSLUVUT

1 000 € 2017 2016 2015

Liikevaihto 924 987 843 357 915 456

Liikevoitto 114 208 124 804 126 376

Liikevoitto-% 12,3 % 14,8 % 13,8 %

Omavaraisuusaste % 41,6 % 40,8 % 39,4 %

Oman pääoman tuotto-% 13,7 % 17,7 % 19,8 %

Sijoitetun pääoman tuotto-%

9,1 % 9,6 % 10,4 %

Taseen loppusumma 1 421 201 1 461 527 1 425 547

Korolliset nettovelat 585 872 608 683 658 978

Nettovelkaantumisaste % 99,2 % 102,1 % 117,3 %

Nettovelat / käyttökate 3,2 3,5 3,7

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPATGasum-konsernin investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyö-dykkeisiin vuonna 2017 olivat yhteensä 58,1 miljoonaa euroa (2016: 51,3 milj. euroa) ja ne kohdistuivat pääosin LNG-säi-liöaluksen rahoitusleasing sopimukseen, uusien tankkausase-mien rakentamiseen sekä biokaasulaitosten laajennusinves-tointeihin. Vuoden 2017 aikana Gasum on saanut yhteensä 11,7 miljoonaa euroa investointitukia.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on myöntänyt tilikauden aikana Turun biokaasulaitoksen laajennukselle hallituksen kärkihanketukea 7,97 miljoonaa euroa. Ruotsin ympäristö-viranomainen Naturvårdsverket myönsi Gasumin Ruotsissa sijaitsevalle Nymölla-hankkeelle 12,4 miljoonan euron (121,5 miljoonan kruunun) investointituen ‘Klimatklivet’-ohjelmas-taan. Hankkeet on aloitettu ja osa myönnetyistä tuista tullaan saamaan tulevien tilikausien aikana.

Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Gasum to-teutti Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seu-rauksena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas International AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä.

Alkuvuodesta Gasum myi lämpöliiketoiminnan ja paikal-lisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella sel-keytettiin Gasumin asemaa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla.

Kesäkuussa 2017 Gasum toteutti osto-option sekä osti li-säosuuden Skangas AS:stä, jonka jälkeen Gasum Oy omistaa yhtiöstä 70 %.

LAATU, YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Konsernissa ei ole ollut vuonna 2017 merkittäviä ympäris-töpoikkeamia ja ympäristöasioiden tila on pysynyt korkealla tasolla muutamasta prosesseihin liittyvästä häiriötilanteesta huolimatta. Biokaasulaitoksille on laadittu energia-katsel-muksia kehityskohteiden tunnistamiseksi.

Työturvallisuuden parantamiseksi vuoden aikana toteutet-tiin turvallisuuskulttuuria kehittäviä toimenpiteitä. Yhtiö kiin-nittää huomiota ja panostaa jatkuvasti turvallisuuteen. Yhti-össä on käytössä Safety walk eli turvallisuuskävely, Safety mo-ment eli tuumaa hetki -turvallisuustapa sekä vuoden aikana toteutetaan erilaisia turvallisuuskampanjoita. Vuoden 2017 lopussa aloitettiin ’I am Safety -kampanja’. Teknisillä työnteki-jöillä on käytössä asiakastyössä riskiarviointimenetelmä. Yhtiö käy aktiivista vuoropuhelua henkilöstön kanssa turvallisuus-asioista. Yhtiö siirtyi vuoden alusta myös työturvallisuuden lii-ketoimintakohtaiseen raportointiin. Turvallisuushavaintojen tekemistä helpotettiin sovelluksen käyttöönotolla samanai-kaisesti Suomessa ja Ruotsissa. Sovelluksen myötä tehtyjen turvallisuusehdotusten lukumäärä on merkittävässä kasvussa.

Työtapaturmia sattui vuonna 2017 yhteensä 10 kpl (2016: 17 kpl), joista 5 johti vähintään yhden päivän poissaoloon.

Vuoden 2017 aikana Gasum-konsernin turvallisuuteen liittyviä toimintatapoja yhtenäistettiin eri liiketoimintojen vä-lillä. Konsernissa päivitettiin myös yritysvastuuohjelman ja sen tavoitteet. Yritysvastuun tavoitteiden etenemisestä aloitettiin säännöllinen kvartaaliraportointi omistajalle.

6

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TUTKIMUS JA KEHITYSVuoden aikana Gasumissa organisoitiin T&K -toimintoa lä-hemmäksi yhtiön liiketoimintoja, vastaamaan tehokkaammin konsernin liiketoimintojen tarpeisiin. Valtaosa T&K -hankkeista keskittyy biokaasuliiketoiminnan kehitystoimintaan. Biokaa-suliiketoiminnan tutkimukseen ja kehitykseen liittyvät kulut olivat 3,0 miljoonaa euroa.

Gasum, Kemira ja Lappeenrannan kaupunki toteuttivat Joutsenon uusiutuvan kaasun tuotantolaitoksen eli me-tanointilaitoksen teknistaloudellisen kannattavuusselvityk-sen. Toimijat päätyivät yhdessä pysäyttämään hankkeen jat-kosuunnittelun sen taloudellisen kannattamattomuuden vuoksi. Ns. Power to Gas (P2G) ja metanointiteknologian kehi-tykseen panostetaan Euroopassa, jossa on jo toteutettu useita hankkeita. P2G on uusiutuvan, tuuli- tai aurinkosähkön, ener-gian varastointia maakaasun siirtoverkostossa. Teknologian kehitys ja sen komponenttien halpeneminen voi tulevaisuu-dessa mahdollistaa myös Joutsenon hankkeen toteutuksen. Gasum seuraa jatkossa tämän teknologian kehittymistä.

Tekniikan edistämissäätiön (TES) hallinnoimasta Gasumin kaasurahastosta jaettiin vuonna 2017 tutkimuksen apura-hoja 12 kappaletta, arvoltaan yhteensä 81 000 euroa (2016: 108 000 euroa).

HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIOGasum-konsernin henkilöstömäärä kasvoi alkuvuodesta to-teutettujen bioliiketoiminnan yrityskauppojen myötä. Kon-sernissa työskenteli 31.12.2017 yhteensä 409 henkilöä (31.12.2016: 375), joista Ruotsista hankituissa bioyhtiöissä 42 henkilöä ja Skangas-alakonsernissa yhteensä 79 henkilöä.

Gasum-konsernissa oli vuonna 2017 käytössä koko hen-kilöstöä koskeva voittopalkkiojärjestelmä. Lisäksi konsernin avainhenkilöillä oli tulospalkkio- ja sen lisäksi ylimmällä joh-dolla pitkän tähtäimen palkitsemisjärjestelmä. Palkitsemis-järjestelmät noudattavat valtion omistajaohjauksen antamia ohjeita palkitsemisesta.

Konsernirakenteen yksinkertaistamiseksi Gasumin bioliike-toiminnassa on syyskuussa 2017 fuusioitu yhtiöitä sekä Suo-messa että Ruotsissa. Lisäksi LNG-liiketoiminnassa fuusioitiin Ruotsissa sijaitsevat yhtiöt.

Gasumin henkilöstöryhmien luottamusmiesten marras-kuussa 2017 yhtiön omistajille ja hallitukselle lähettämän kirjeen myötä yhtiö toimitti omistajalle tiedoksi selvityksen tähänastisista toimista hyvän johtamisen ja henkilöstön hy-vinvoinnin kehittämiseksi. Gasum-konsernissa käynnistettiin työyhteisöselvitys loppuvuonna 2017.

YHTIÖN OMISTUSRAKENNE JA HALLINTOGasum on 100-prosenttisesti Suomen valtion omistama yh-tiö. Osakkeista 73,5 prosenttia on valtion omistamalla Gaso-nia Oy:llä ja 26,5 prosenttia suoraan Suomen valtiolla. Osa-keomistuksessa ei vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia.

Gasum Oy:n 23.3.2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiöko-kouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Ranta-nen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Hallitus päätti 25.4.2017 kokouksessaan perustaa tarkas-tusvaliokunnan sekä HR-valiokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Eng-man, Charlotte Loid ja Timo Koponen. HR-valiokunnan pu-heenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen ja jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen.

RISKIT JA RISKIENHALLINTAMerkittävimmät Gasumin liiketoiminnan riskit liittyvät ener-giamarkkinoihin sekä energiahyödykkeiden ja sähkön hinta-kehitykseen ja keskinäiseen kilpailukykyyn. Sen lisäksi riskejä liittyy mm. liiketoiminnan sääntelyyn, siirtojärjestelmän toimi-vuuteen, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin ja maakaasun saatavuuteen. LNG-liiketoiminnan riskinä on LNG:n myynnin kehitys suhteessa hankintaan liittyviin investointeihin.

Yhtiö on suojautunut energiahyödykkeiden hinnan vaih-telulta kehittämällä omaa myyntihinnoitteluaan vastaamaan hankintasopimuksien hinnoittelua. Kaasun kilpailukykyä hei-kentävät muutokset polttoaineiden verotuksessa ja energia-tuissa. Muutokset maakaasumarkkinoiden regulaatiossa saat-tavat aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia yhtiön taloudelliseen ase-maan tai mahdollisuuksiin toteuttaa maakaasumarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita.

Maakaasun toimituksissa ei ole ollut häiriöitä. Maakaasun toimitushäiriöihin on varauduttu varapolttoainejärjestelyillä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄTKaasu vähäpäästöisenä polttoaineena tulee kasvattamaan rooliaan ennen kaikkea merenkulussa sekä raskaassa liiken-teessä. Kaasu tarjoaa myös teollisuudelle erinomaisen vaihto-ehdon omien päästötavoitteiden saavuttamisessa.

Yhtiön investoinnit pohjoismaiseen kaasuekosysteemiin tulevat edesauttamaan yhtiön kasvua. Gasumin uudet liike-toiminnat (LNG ja biokaasu) ovat saaneet markkinoilla jo hy-vän aseman ja ne tulevat kasvamaan merkittävästi tulevai-suudessa. Maakaasun pitkään jatkunut volyymien lasku on saatu taittumaan ja mahdolliset veromuutokset voivat vaikut-taa kaasun kysynnän kasvuun myös kaasuverkoston alueella.

Kaasun kokonaismyyntivolyymien ennustetaan kasvavan, joka myös varmistaa yhtiön kannattavuuden positiivisen ke-hityksen.

Yhtiö jatkaa eriyttämisen valmistelua tehdyn eriyttämis-suunnitelman mukaisesti.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTAEmoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2017 oli 265 134 903,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 120 167 847,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osin-koa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä 32 902 400,62 euroa. Loput tilikau-den tuloksesta siirretään voittovaroihin.

7

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017KONSERNITIL INPÄ ÄTÖS

KONSERNITILINPÄÄTÖS

KONSERNITULOSLASKELMA1 000 €

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Liikevaihto 6 924 987 843 357

Liiketoiminnan muut tuotot 23 348 33 732

Materiaalit ja palvelut 7 -678 530 -612 147

Henkilöstökulut 8 -38 452 -34 059

Poistot ja arvonalentumiset 9 -68 059 -51 129

Liiketoiminnan muut kulut 10 -49 087 -54 951

Liikevoitto 114 208 124 804

Rahoitustuotot 13 897 16 718

Rahoituskulut -28 183 -15 096

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 12 -14 286 1 621

Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen sijoitusten voitosta/tappiosta -38 -949

Voitto ennen veroja 99 884 125 476

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 13 -32 110 -18 952

Laskennallisten verojen muutos 13 13 426 -4 166

Tilikauden voitto 81 199 102 358

Tilikauden voiton jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 86 199 104 298

Määräysvallattomille omistajille -5 000 -1 940

LAAJA KONSERNITULOSLASKELMA1 000 €

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Tilikauden voitto 81 199 102 358

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi

Eläkevelvotteiden uudelleenmäärittäminen 30 -71 -273

Erät, jotka saatetaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot -6 188 1 829

Tilikauden laaja tulos yhteensä 74 940 103 914

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön osakkeenomistajille 79 941 105 855

Määräysvallattomille omistajille -5 000 -1 940

8


KONSERNITASE1 000 €

Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016

VARAT

Pitkäaikaiset varat

Aineettomat hyödykkeet 15,16 216 790 221 423

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 17 949 783 927 343

Pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävät sijoitukset 19 10 510 10 398

Myytävissä olevat sijoitukset 50 69

Johdannaisinstrumentit 5,18 1 502 13

Laskennalliset verosaamiset 23 0 2 024

Muut pitkäaikaiset saamiset 411 6 059

Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 179 045 1 167 329

Lyhytaikaiset varat

Vaihto-omaisuus 21 98 654 112 556

Johdannaisinstrumentit 5,18 816 2 660

Myyntisaamiset ja muut saamiset 20 139 878 155 557

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 146 0

Rahavarat 22 2 662 23 425

Lyhytaikaiset varat yhteensä 242 156 294 198

Varat yhteensä 1 421 201 1 461 527

9


KONSERNITASE1 000 €

Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Osakepääoma 24 178 279 178 279

Kertyneet voittovarat 292 727 266 029

Tilikauden voitto (tappio) 86 199 104 298

Muuntoerot -4 358 1 829

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 552 848 550 435

Määräysvallattomien omistajien osuus 38 023 45 443

Oma pääoma 590 871 595 879

Velat

Pitkäaikaiset velat

Lainat 26 409 641 448 654

Muut pitkäaikaiset velat 27 127 208 115 973

Johdannaisinstrumentit 5,18 5 382 4 257

Laskennalliset verovelat 23 76 922 94 682

Varaukset 25 9 959 9 441

Eläkevelvoitteet 29,30 7 369 7 486

Pitkäaikaiset velat yhteensä 636 482 680 493

Lyhytaikaiset velat

Lainat 26 29 724 48 694

Johdannaisinstrumentit 5,18 2 826 1 479

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 28 143 854 120 655

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 17 444 14 327

Lyhytaikaiset velat yhteensä 193 848 185 155

Velat yhteensä 830 330 865 648

Oma pääoma ja velat yhteensä 1 421 201 1 461 527

10


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA1 000 €

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

OsakepääomaKertyneet

voittovarat Muuntoerot Yhteensä

Määräysvallat-tomien omistajien

osuudetOma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2017 178 279 370 327 1 829 550 435 45 443 595 879

Tilikauden tulos 86 199 86 199 -5 000 81 199

Muut laajan tulokset erät

Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus -71 -71 -71

Muuntoerot -6 188 -6 188 -6 188

Tilikauden laaja tulos 86 128 -6 188 79 941 -5 000 74 940

Voitonjako -50 000 -50 000 -50 000

Muut muutokset* -27 528 -27 528 -2 420 -29 948

Oma pääoma 31.12.2017 178 279 378 927 -4 358 552 848 38 023 590 871

* Muut muutokset sisältävät kirjauksia liittyen tytäryhtiöomistusosuuksien muutoksiin.

1 000 €

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

OsakepääomaKertyneet

voittovarat Muuntoerot Yhteensä

Määräysvallat-tomien omistajien

osuudetOma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2016 178 279 336 304 0 514 583 47 384 561 967

Tilikauden tulos 104 298 104 298 -1 940 102 358

Muut laajan tulokset erät

Eläkevelvotteiden uudelleenarvostus -273 -273 -273

Muuntoerot 1 829 1 829 1 829

Tilikauden laaja tulos 104 025 1 829 105 855 -1 940 103 914

Voitonjako -70 002 -70 002 -70 002

Oma pääoma 31.12.2016 178 279 370 327 1 829 550 435 45 443 595 879

1 1


KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA1 000 €

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Liiketoiminnan rahavirrat


Oikaisut

Poistot ja arvonalentumiset 9 68 059 51 129

Rahoituserät -netto 12 14 286 -1 621

Realisoitumattomat arvostusvoitot/-tappiot 3 895 -19 495

Muut oikaisut -14 198 5 141

Käyttöpääoman muutos 46 015 30 855

Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja 217 941 191 486

Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista -12 499 -15 333

Saadut rahoitustuotot 981 753

Maksetut verot -28 919 -164

Rahoituserien ja verojen rahavirta -40 437 -14 744

Liiketoiminnan nettorahavirta 177 504 176 741

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -21 788 -47 123

Investoinnit aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -1 071 -1 005

Saadut investointiavustukset 11 718 9 702

Aineellisten hyödykkeiden myyntitulot 223 1 403

Yrityshankinnat- ja myynnit 4 807 -99 041

Pitkäaikaisten saamisten muutos 130 -1 656

Investointien nettorahavirta -5 981 -137 719

Rahoituksen rahavirrat

Pitkäaikaisten lainojen nostot 1 945 470 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -124 070 -418 704

Lyhytaikaisten lainojen nostot 21 327 106 258

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -40 497 -109 144

Rahoitusleasingvelkojen muutos -991 -1 182

Maksetut osingot -50 000 -70 002

Rahoituksen nettorahavirta -192 286 -22 774

Rahavarojen muutos -20 763 16 246

Rahavarat tilikauden alussa (31.12.) 23 425 7 178

Rahavarat tilikauden lopussa 22 2 662 23 425

Nettovelkojen täsmäytyslaskelma on esitetty luvun 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta kohdassa Pääoman hallinta.

12


1. Perustiedot Gasum Oy on suomalainen osakeyhtiö ja Gasum-konsernin ("Gasum", ”konserni” tai "yhtiö", jollei asiayhteydestä muuta johdu) emoyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja rekisteröidyn toimipaikan osoite Revontulenpuisto 2 C, PL 21, 02151 Espoo.

Energiayhtiö Gasum on pohjoismainen kaasualan asian-tuntija, joka yhdessä kumppaniensa kanssa rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa maalla ja merellä. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, edistää kiertotaloutta käsittelemällä jät-teitä ja tuottamalla biokaasua ja kierrätysravinteita Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö tarjoaa energiaa sähkön ja lämmöntuotan-toon, teollisuudelle ja maa- ja meriliikenteelle. Gasum on Poh-joismaiden johtava biokaasun tarjoaja. Yhtiöllä on Suomessa kaasutankkausasemia, joista osa palvelee raskasta kalustoa. Tytäryhtiö Skangas on Pohjoismaiden markkinoiden johtava nesteytetyn maakaasun (LNG) toimija. Yhtiö jatkaa LNG:n ase-man ja infrastruktuurin vahvistamista ja toimittaa LNG:tä me-renkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen tarpeeseen Suo-messa, Ruotsissa ja Norjassa.

Gasum Oy:n omistaa 100-prosenttisesti Suomen valtio sekä suoraan että Gasonia Oy:n kautta. Konsernitilinpäätök-sen kopiot ovat saatavissa yhtiön pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2 C, 02100 Espoo tai ladattavissa yhtiön verkkosivuilta www.gasum.com suomeksi ja englanniksi. Gasum-konsernin konsernitilinpäätös on ylin taso, johon Gasum Oy ja sen tytäryhtiöt yhdistellään.

Gasum Oy:n hallitus on kokouksessaan 15.2.2018 hyväk-synyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

2. Yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteistaLAATIMISPERUSTAGasum Oy:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unio-nissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstan-dardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti noudattaen 31.12.2017 voimassaolevia standar-deja ja tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tar-koitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti yhteisössä sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tul-kintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalai-sen, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölain-säädännön vaatimusten mukaiset.

Tilinpäätöksen pääasiallinen arvostusperusta on alkuperäi-nen hankintameno, jollei toisin ole erikseen mainittu. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat on arvostettu käypään arvoon.

Tilinpäätöksessä olevat luvut esitetään tuhansina euroina, jollei toisin ole erikseen mainittu.

SOVELLETUT UUDET JA UUDISTETUT STANDARDIT Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadinta-periaatteita kuin vuonna 2016, lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, joita konserni on soveltanut 1.1.2017 alkaen.

IAS 7 Rahavirtalaskelmat. Yritysten on esitettävä selostus rahoitustoiminnoista johtuvista velkojen muutoksista. Tämä kattaa rahavirroista syntyvät muutokset (esim. velkojen nos-tot ja takaisinmaksut) samoin kuin muutokset, joihin ei liity rahavirtaa, kuten hankinnat, luovutukset, kertyneet korot ja realisoitumattomat valuuttakurssierot. Muutoksen seurauk-sena konserni on laatinut uuden liitetiedon, jossa esitetään nettovelkojen täsmäytyslaskelma.

MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS–STANDARDIT, TULKINNAT JA MUUTOKSETUseat uudet standardit, standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta myöhemmin kuin 1.1.2017 alkavilla tilikausilla, eikä niitä ole sovellettu tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Seuraavilla oletetaan olevan joitakin vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen:

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista. Standardissa käsitellään tulouttamista sekä määritetään periaatteet, joiden mukaan tilinpäätöksessä esitetään käyttäjien kannalta hyö-dyllistä tietoa asiakassopimuksiin perustuvien myyntituotto-jen luonteesta, määrästä ja epävarmuudesta sekä myyntituot-toihin liittyvistä rahavirroista. Uuden standardin perusperiaat-teena on, että myyntituotot kirjataan, kun tavaraa tai palvelua koskeva määräysvalta siirtyy asiakkaalle – aiemmin käytettyjen riskien ja etujen sijaan tarkastellaan siis määräysvaltaa.

Konserni ottaa IFRS 15 standardin käyttöön 1.1.2018 al-kavalla tilikaudella. Gasumissa on tehty selvitys standardin vaikutuksista nykyiseen käytäntöön ja se ei tule olennaisesti vaikuttamaan tuloutettavaan määrään tai ajankohtaan. Liite-tiedot tullaan päivittämään uuden standardin vaatimuksien mukaisesti.

IFRS 9 Rahoitusinstrumentit käsittelee rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua, arvostamista ja kirjaamista ja se korvaa IAS 39 ja IFRS 7 standardit. Muutoksia tulee mm. rahoitus-varojen luokittelemiseen kolmeen pääryhmään, sijoitusten oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvostamiseen, arvonalentumisten malliin (odotettavissa olevat luottotap-piot), rahoitusvelkojen arvostamiseen sekä suojauksen te-hokkuuteen liittyviin vaatimuksiin. Gasum soveltaa standar-dia 1.1.2018 alkavasta tilikaudesta lähtien.

Konsernin rahoitusvaroja ja -velkoja on käyty läpi ja tehdyn selvityksen perusteella uudella standardilla ei tule olemaan olennaisia vaikutuksia Gasumin tilinpäätökseen. Vaikka erien luokittelu muuttuu uusien ryhmien myötä, ei niiden kirjanpi-dollinen käsittely tai arvostaminen tule merkittävästi muut-tumaan. Uuden arvonalentumismallin mukaan on kirjattava arvonalentumista koskeva vähennyserä, joka perustuu odo-tettavissa oleviin luottotappioihin, ei pelkästään toteutuneisiin luottotappioihin kuten IAS 39:n mukaan. Tähän mennessä

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

13


tehtyjen arviointien perusteella odotetaan, että myyntisaa-misten luottotappioita koskeva vähennyserä tulee olemaan erittäin pieni.

Uusi standardi sisältää myös aiempaa laajempia liitetieto-vaatimuksia sekä muutoksia esittämistapaan. Näillä odote-taan olevan vaikutusta Gasumin tilinpäätöksessä esitettävien tietojen luonteeseen ja laajuuteen erityisesti uuden standar-din käyttöönottovuotena.

IFRS 16 Vuokrasopimukset. Standardi käsittelee vuokra-sopimusten luokittelua ja tulee laajentamaan vaatimuksia sekä vuokralle ottajan, että vuokralle antajan puolella vuok-rasopimusten luokittelusta rahoitusleasingsopimuksiksi. Sen seurauksena lähes kaikki vuokrasopimukset tullaan merkit-semään taseeseen, sillä operatiivisia vuokrasopimuksia ja ra-hoitusleasingsopimuksia ei enää erotella. Uuden standardin mukaan kirjataan omaisuuserä (oikeus käyttää vuokrattua hyödykettä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka. Ainoita poikkeuksia ovat lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset.

Standardi tulee voimaan 1.1.2019 ja siirtymiseen on tar-koitus soveltaa yksinkertaistettua menettelytapaa. Gasumissa on tehty alustavaa arviota standardin käyttöönoton vaikutuk-sista. Niiden perusteella uusi standardi tulee vaikuttamaan taseeseen ja käyttökatteeseen jonkin verran, tosin merkittä-vimmät vuokrasopimukset on konsernissa luokiteltu rahoi-tusleasingsopimuksiksi jo IAS 17 perusteella.

KONSOLIDOINTIPERIAATTEETKonsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön ja kaikki sen tytäryh-tiöt. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa emo-yhtiöllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta. Gasumilla on määräysvalta yrityksessä, jos se altistuu sijoituskohteen muut-tuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilin-päätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Tytäryritykset yhdistellään tilinpäätökseen käyttäen han-kintamenetelmää. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pää-oman ehtoiset osuudet, kaikki arvostettuna hankintahetken käypiin arvoihin. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdis-tämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat arvos-tetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Jäljelle jäävä osuus vastikkeen ja hankitun omaisuuden erotuksesta on lii-kearvoa. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi.

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä sisäisistä liiketoimista johtuvat realisoitumattomat voitot eliminoidaan. Myös reali-soitumattomat tappiot eliminoidaan.

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liike-toimia, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, käsi-tellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina – toisin sanoen liiketoimina omistajien kanssa näiden toimiessa omistajan ominaisuudessa. Maksetun vastikkeen käyvän arvon ja tytär-yrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpito-

arvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on 20–50 pro-

sentin omistusosuus tai jossa konsernilla on huomattava vai-kutusvalta. Osakkuusyhtiöiden tilinpäätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy konsernin osuus osak-kuusyhtiöiden tuloksista.

Myös yhteisyritykset käsitellään pääomaosuusmenetel-mällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa yritysosuu-det kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sitä lisätään tai vähennetään kirjaamalla konsernin osuus han-kinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista ja muista laajan tuloksen eristä. Jos konsernin osuus yhteis- tai osak-kuusyrityksen tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus yhteis- tai osakkuusyrityksestä, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta eikä se ole suorittanut maksuja yhteisyrityksen puolesta.

Konsernin ja sen yhteisyritysten ja osakkuusyritysten vä-lisistä liiketapahtumista aiheutuvat realisoitumattomat voi-tot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä luovutetun omaisuuserän arvon alentumisesta. Yhteis- ja osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laa-timisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan kon-sernin noudattamia periaatteita.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koske-vat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksi-kön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (toimintava-luutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on kon-sernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan toi-mintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän va-luuttakurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät muunnetaan toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtu-mapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisistä liiketapahtu-mista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on käsitelty tulosvaikutteisesti. Varsinaiseen liiketoi-mintaan liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liiketuloksen yläpuolelle. Rahoituksen kurssierot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi raportointikauden keskikurssin mukaan ja taseet ti-linpäätöspäivän kurssin mukaan. Tästä aiheutunut muun-toero sekä tytäryhtiön oman pääoman muuntamisesta ai-heutuneet muut muuntoerot on kirjattu muihin laajan tu-loslaskelman eriin. Muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Konsernissa on myös Norjassa ja Ruotsissa toimivia yhtiöitä, joiden toimintavaluutaksi on määritelty euro.

LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEETLiiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetel-män mukaan. Liikearvo kirjataan määrään, jolla hankinta-meno ylittää konsernin osuuden hankittujen varojen ja vel-kojen käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvo testataan

14


vuosittain arvonalentumisten varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Lii-kearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähen-nettynä arvonalentumisilla. Arvonalentumiset kirjataan tu-loslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumis-tappioita ei peruuteta.

Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat aineettomista oi-keuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista. Aineettomat oikeudet sisältävät pääasiassa lisenssejä sekä asiakassuhteille kohdistettua arvoa liiketoimintojen yhdistämisestä. Muut pit-kävaikutteiset menot sisältävät muun muassa maanomista-jille suoritettuja haittakorvauksia liittyen pysyvän käyttöoi-keuden lunastamiseen maakaasuputken pitämistä varten, ja maakaasuputkistosta aiheutuvista rajoituksista maankäytölle.

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankin-tamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on luotetta-vasti määriteltävissä ja on todennäköistä, että hyödykkeestä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hy-väksi. Hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen vaikutus-ajan aikana. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaiku-tusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan ta-loudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Maanomistajille suoritetut haittakorvaukset käsitellään ti-linpäätöksessä aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajoitta-maton taloudellinen vaikutusaika. Niistä ei tehdä poistoja ja ne ovat arvonalentumistestauksen kohteena vuosittain.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat:

• Ohjelmistot 3–5 vuotta• Asiakassuhteet 10–25 vuotta

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEETAineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääasiassa kaasun siirto- ja jakeluverkostosta sekä niihin liittyvistä laitteis-toista ja rakennelmista, LNG-jakeluterminaaleista ja nesteytys-laitoksesta, biokaasun tuotantolaitoksista sekä muista koneista ja kalustosta. Aineellinen käyttöomaisuus on merkitty tasee-seen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumis-tappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, henkilöstökustannusten välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomai-suuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoituk-seen. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta ja valmistamisesta välittömästi johtuvat vie-raan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän han-kintamenoa. Lisäksi aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankintameno sisältää arvioidut menot hyödykkeen purka-misesta, siirtämisestä ja alkuperäiseen tilaan palauttamisesta.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdolli-nen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta.

Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkee-seen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella

tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttö-omaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on toden-näköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Huoltomenot eli korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne to-teutuvat. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähen-nykseksi sitten kun niiden ehtojen täyttäminen ja niiden saa-minen on kohtuullisen varmaa.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan perusteella. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• Maakaasun siirtoverkko 40–65 vuotta*• Terminaaleihin liittyvät putkistot 25 vuotta• Terminaaleihin liittyvät rakennukset ja

rakennelmat 40–52 vuotta• Terminaaleihin liittyvät säiliöt 40 vuotta• Muut rakennukset ja rakennelmat 30–40 vuotta• Tankkausasemat 15–25 vuotta• Tuotantolaitosten koneet ja kalusto 25 vuotta• Muut koneet ja kalusto 3–25 vuotta * Ei sovellu aineellisena käyttöomaisuushyödykkeenä käsiteltävään

mini mikaasun arvoon, josta kirjataan poisto ainoastaan silloin kun sen arvioitu jäännösarvo on matalampi kuin hankintameno tai rapor-tointihetken tasearvo. Minimikaasu tarkoittaa sellaista kaasun mini-mimäärää siirtoverkossa, joka on välttämätön kaasunsiirron häiriöt-tömälle toiminnalle.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen kirjaa-minen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi.

AINEELLISTEN JA AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN ARVON ALENTUMINENLiikearvoa ja aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, arvioidaan mahdollisen arvonalen-tumisen selvittämiseksi aina kun on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Arviointi tehdään aina kuitenkin kerran vuodessa. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omai-suuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoitettu taloudellinen pitoaika, testataan arvonalentumista varten vain silloin, kun havaitaan indikaatioita siitä, että omai-suuserän arvo on alentunut.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosit-tain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvon-alentumisesta viitteitä: liikearvo, taloudelliselta vaikutusajal-taan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet sekä kesken-eräiset aineettomat hyödykkeet.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai käyt-töarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuotta-vasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettora-

15


havirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskor-kona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuse-rään liittyvistä erityisriskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kir-janpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva ra-hamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tulos-vaikutteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaiku-tusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

VUOKRASOPIMUKSET, JOISSA KONSERNI VUOKRALLE OTTAJANAAineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopi-mukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingso-pimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu omaisuu-serä merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen sopimuksen syntymisajankohdan käypään arvoon tai vähimmäisvuokrien nykyarvoon sen mu-kaan, kumpi niistä on alempi. Rahoitusleasingsopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen talou-dellisen vaikutusajan tai vuokra-ajan kuluessa riippuen siitä, kumpi näistä on lyhempi. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu sa-mansuuruinen korkoprosentti. Muuttuvat vuokrat kirjataan niiden kausien kuluksi, joiden aikana ne toteutuvat. Rahoitus-leasingvelat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaisiin korollisiin velkoi-hin erääntymisensä mukaan.

Konsernin LNG-kuljetuksiin tarkoitetut laivat on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi, jos vuokra-aika kattaa valta-osan laivan taloudellisesta vaikutusajasta. Rahoitusleasing-sopimuksiksi luokitellut laivat vuokrataan tyypillisesti 20–25 vuodeksi.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät olennaisilta osin vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten pe-rusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluiksi tulosvaikut-teisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

VAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorea-lisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Nettorea-lisointiarvo tarkoittaa tavanomaisessa liiketoiminnassa toteu-tuvaa arvioitua myyntihintaa, josta on vähennetty muuttuvat myyntikulut. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out). Ja se sisältää kaikki ne menot, jotka ovat ai-heutuneet vaihto-omaisuuden saattamisesta tarkasteluhet-ken sijaintipaikkaan ja tilaan.

Vaihto-omaisuudessa esitetään myös maakaasun pitkäai-kaiseen hankintasopimukseen liittyvä ”Take-or-pay”-ennakko-maksu, joka arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisoin-tiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi. Ks. myös

liitetieto 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanva-raiset erät ja liitetieto 21. Vaihto-omaisuus.

MYYNTISAAMISET Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille ta-vanomaisessa liiketoiminnassa myydyistä tuotteista tai tuo-tetuista palveluista. Myyntisaamiset on kirjattu kirjanpitoon alkuperäisen myynnin määräisenä ja arvonalentuminen kir-jataan kun on objektiivista näyttöä siitä, että arvonalentumis-tappio on syntynyt. Myyntisaamisten arvonalentuminen on konsernissa määritelty yhtenäisin perustein saamisten erään-tymisen perusteella. Lisäksi arvonalentuminen kirjataan jos on muuta näyttöä saamisen arvonalentumisesta. Arvonalentu-minen kirjataan kuluksi liiketoiminnan muihin kuluihin.

RAHOITUSINSTRUMENTITKonsernin rahoitusinstrumentit luokitellaan seuraaviin ryh-miin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat, lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen ja -velkojen hankinnan tarkoituk-sen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lyhytaikaisiksi, paitsi jos ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua raportoin-tikauden päättymispäivästä tai jos yhtiöllä ei ole ehdotonta oikeutta lykätä velan suorittamista yli 12 kuukauden päähän, jolloin ne luokitellaan pitkäaikaisiksi.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroi-hin luokitellaan instrumentit, jotka on määritelty alkuperäi-sen luokittelun yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Rahoitusvaroihin kuuluva erä luokitellaan tähän ryhmään, jos se on hankittu pääasiassa lähitulevaisuudessa tapahtuvaa myyntiä varten. Käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat konsernissa kaikki johdannaiset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, ja transak-tiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kaikki rahoi-tusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään ra-hoitusinstrumentin.

Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumat-tomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markki-noilla. Lainoihin ja muihin saamisiin kuuluvat taseen myynti-saamiset, siirtosaamiset, muut saamiset sekä rahavarat. Lainat ja muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

RahavaratRahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Konser-nitaseessa käytössä oleva tililimiitti sisältyy lyhytaikaisessa vie-raassa pääomassa esitettäviin muihin lyhytaikaisiin velkoihin.

16


RahoitusvelatNostetut lainat kirjataan alun perin käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiomenot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvelko-jen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon.

JOHDANNAISSOPIMUKSET Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon sinä päivänä, jona konsernista tulee sopimus-osapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvos-tamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.

Konserni suojaa rahoitukseen liittyviä riskejään johdannai-silla konsernin hyväksytyn riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa. Johdannaisten rea-lisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvai-kutteisesti jokaisena raportointipäivänä.

Kaikki johdannaiset ovat käypään arvoon tulosvaikuttei-sesti kirjattavia rahoitusvaroja tai -velkoja ja niiden käyvän ar-von muutoksista johtuvat voitot tai tappiot esitetään hyödyke-johdannaisten osalta tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa ja korkojohdannaisten osalta rahoitustuo-toissa tai -kuluissa, sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Ul-komaanrahanmääräisten erien valuuttakurssimuutoksia vas-taan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin ja tulevia sähköostoja varten tehtyjen sähköter-miinien käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan materiaaliostojen oikaisueräksi.

OMA PÄÄOMAKonserni luokittelee liikkeeseen laskemansa instrumentit nii-den luonteen perusteella joko omaksi pääomaksi tai rahoi-tusvelaksi. Oman pääoman -ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen yhteisön varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman -ehtoisten instrument-tien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pää-oman vähennyseränä.

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUSMääräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöiden omasta pääomasta esitetään erillään emoyhtiön omistajien osuu-desta. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus määri-tetään hankintahetkellä määräysvallattomien omistajien suh-teellisena osuutena hankittujen omaisuuserien nettoarvosta. Hankinnan jälkeen määräysvallattomien omistajien osuus on hankinnassa määritetty osuus lisättynä kyseisille omistajille kuuluvalla osuudella oman pääoman muutoksista.

VARAUKSET JA EHDOLLISET VELATKonserni kirjaa varaukset ympäristön alkuperäiseen tilaan palauttamisesta, hyödykkeen käytöstä poistamisesta, uudel-

leenjärjestelykuluista ja lakiin perustuvista vaateista silloin, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oi-keudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteu-tuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioita-vissa luotettavasti. Varauksen määrä on niiden menojen ny-kyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän.

Velvoitteen synnyttävä tapahtuma on esimerkiksi se, kun vuokratulle maa-alueelle rakennetaan laitos tai terminaali, jota koskee purkamis- tai poistamisvelvoite vuokra-ajan pää-tyttyä. Hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvä velvoite kirjataan osana kyseisen hyödykkeen hankintamenoa, kun hyödyke otetaan käyttöön tai sitä mukaan kun hyödykettä valmistettaessa velvoite syntyy. Menot kirjataan poistoina hyö-dykkeen jäljellä olevan taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

ELÄKEVELVOITTEETKonsernilla on työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuusjärjes-telyjä, joihin kuuluu sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelyt on hoidettu ulkopuolisissa eläke- ja henkivakuutusyhtiöissä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan tehdään kiinteitä maksusuorituksia erilliselle eläkevakuutusyhtiölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä to-siasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen myöhem-min. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut mer-kitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa ta-kaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä. Laki-sääteiset eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä tyypillisesti määritellään elä-ke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuu-den määrä riippuu yhdestä tai useammasta tekijästä, kuten iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta. Etuuspohjaisista elä-kejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen rapor-tointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisen velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusma-temaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään en-nakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen sa-massa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmate-maattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmate-maattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

TULOUTUSPERIAATTEETLiikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuna välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Tuotot kirjataan, kun ne ovat luotet-tavasti määriteltävissä ja kun vastaisen taloudellisen hyödyn

17


saaminen on todennäköistä. Liikevaihtoon sisältyy verolliseen käyttöön luovutetusta maakaasusta perittävä määräperustei-nen valmistevero.

Maakaasu ja siirtoverkon kautta myyty biokaasu laskute-taan asiakkailta kuukausittain todellisen kulutuksen mukai-sesti. Tuloutus tapahtuu luovutuksen perusteella Gasumin valvonnassa olevien mittauslaitteistojen osoittaman toimitus-määrän ja kunakin hetkenä voimassa olevien tariffien (Maa-kaasun hinnoittelujärjestelmä) ja asiakashintojen perusteella.

Gasum on Suomessa maakaasumarkkinalain mukainen siirtoverkon haltija, jolla on verkoston ylläpito- ja kehittämisvel-voite. Siirtopalveluilla tarkoitetaan Gasum Oy:n tukkukaasun siirtopalveluja, joiden osalta kyse on palvelujen tuottamisesta. Tuotot siirtopalveluista kirjataan volyymipohjaisesti ajan ku-lumisen perusteella, koska kaasun siirtoon liittyvät palvelut siirtyvät asiakkaille jatkuvasti. Siirtoliiketoiminta on reguloitua toimintaa ja sen tuottotaso perustuu siirtoverkon nykykäyt-töarvoon. Energiavirasto laskee sallitun tuoton vuosittain. Yh-tiö pyrkii keräämään sallitun tuoton ennustettuihin siirtovolyy-meihin perustuvilla tariffeilla. Mikäli tilikauden tuotto poikkeaa sallitusta tuotosta, syntyy yli-/alituottoa jota tasataan tulevina vuosina muuttamalla tariffeja.

Nesteytetty maakaasu (LNG) laskutetaan asiakkailta toimi-tuksien energiasisällön mukaisesti ja tuloutetaan luovutus-hetken perusteella. Luovutushetki vaihtelee asiakaskohtai-sesti sopimuksittain.

Siirtoverkkoon liityttäessä Gasumin asiakkaat maksavat osallistumis- ja liittymismaksuja. Osallistumismaksut tulou-tetaan kokemusperäisesti arvioidun asiakassuhteen keston aikana. Liittymismaksut tuloutetaan heti kun Gasumilla on kohtuullinen varmuus siitä, että niihin liittyvä taloudellinen hyöty koituu Gasumin hyväksi.

Bioliiketoiminnan jätteenkäsittelyn tuotot tuloutetaan sitä mukaa kun käsittelypalvelu tuotetaan. Prosessointiajan lyhyen syklin vuoksi palvelu tuloutetaan käytännössä kuukau-sittaisen laskutuksen mukaan.

Tuotot huolto- ja kunnossapitopalveluista tuloutetaan kun palvelu on suoritettu ja taloudellisen hyödyn saaminen palve-lusuoritteesta on todennäköistä.

TUTKIMUS- JA TUOTEKEHITYSMENOTTutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan raportointikauden kuluiksi.

TULOVEROT JA LASKENNALLISET VEROTVerokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustu-vasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan tulos-vaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pää-omaan kirjattuihin eriin tai muihin laajan tuloksen eriin. Tällöin myös vero kirjataan kyseisiin eriin. Kauden verotettavaan tu-loon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassa olevan verokannan mukaan. Konserni vähentää kauden vero-tettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat toisistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on laillisesti toi-meenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisistaan ja konserni aikoo joko toteuttaa suorituksen nettoperusteisena tai realisoida omaisuuserän ja suorittaa velan samanaikaisesti.

Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpi-

toarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovel-kaa ei kuitenkaan kirjata liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei toteudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät ai-neellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdan-naissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspoh-jaisista eläkejärjestelyistä ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista.

Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä raportointikau-den päättymispäivään mennessä säädettyjä verokantoja tai verokantoja, jotka on siihen mennessä käytännössä hyväk-sytty.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotet-tavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallista verosaamista ei kuitenkaan kirjata jos se joh-tuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapah-tuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon. Laskennallisen verosaamisen kirjaamis-edellytykset arvioidaan tältä osin aina jokaisen raportointikau-den päättymispäivänä.

Konserni vähentää laskennalliset verosaamiset ja -velat toi-sistaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että konsernilla on lailli-sesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotet-tavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaa-jan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotetta-vaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velat samanaikaisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritet-tavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödyn-nettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

OSINGOTSaadut osingot esitetään tuloslaskelmalla kun oikeus vastaa-vaan saamiseen on syntynyt. Hallituksen maksettavaksi esit-tämää osinkoa ei ole vähennetty jakokelpoisesta pääomasta ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

JULKISET AVUSTUKSETSaadut valtion avustukset kirjataan käypään arvoon, kun on riittävä varmuus siitä, että avustus saadaan ja että konserni tulee noudattamaan kaikkia avustukseen liittyviä ehtoja. Ku-luihin liittyvät julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin samalla tilikaudella kuin saatuun avustukseen kohdistuvat kulut syntyvät. Aineellisten hyödykkeiden hankintaan saadut avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta ja kirjataan tuloslaskelmaan vähentämään kyseisen omaisuuserän poistoja.

VAKUUTUSKORVAUKSETSaadut vakuutuskorvaukset kirjataan silloin kun on riittävä varmuus siitä, että korvaus saadaan. Vakuutuskorvaukset kir-jataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin sa-malla tilikaudella kuin vastaavat kulut syntyvät.

18


3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erätIFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edel-lyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä sekä johdon harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita so-vellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkai-suja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan ko-kemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapah-tumia koskeviin odotuksiin, joiden uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia.

Konsernissa tehdään tulevaisuutta koskevia arvioita ja ole-tuksia. Niiden pohjalta tehtävät kirjanpidolliset arviot vastaa-vat lähtökohtaisesti vain harvoin tosiasiallisia tuloksia. Seuraa-vassa käsitellään keskeisimpiä arvioita ja oletuksia sekä har-kinnanvaraisia eriä.

MAAKAASUN HANKINTASOPIMUKSEEN LIITTYVÄ ENNAKKOMAKSU (TAKE-OR-PAY)Gasumilla on pitkäaikainen maakaasun toimitussopimus ve-näläisen Gazprom Exportin kanssa. Sopimuksessa on mää-ritetty mm. vuosittainen ostomäärä sekä vuosittainen mi-nimiostomäärä (Take-or-Pay). Minimiä alittavasta määrästä maksetaan ennakkomaksua, joka voidaan hyödyntää myö-hempinä vuosina tilanteessa kun kaasun vuosittainen osto-määrä ylittää take-or-pay -ostorajan. Näitä ennakkomaksuja Gasumilla on taseessa aiemmilta vuosilta yhteensä 70,5 mil-joonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Tämä ennakko-maksu esitetään vaihto-omaisuudessa ja arvostetaan han-kintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alhaisempi.

Take-or-Pay ennakkomaksujen arvostukseen vaikuttaa olennaisesti johdon näkemys siitä miten ennakkomaksua pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään. Johdon arvioi-dessa ennakkomaksua otetaan myös huomioon muutok-set markkinatilanteessa, myyntihintojen kehityksessä sekä mahdollisissa sopimusehtojen muutoksissa. Vaikka makse-tun ennakkomaksun ja kaasun yksittäisen hetken hinnassa ennakkomaksua hyödynnettäessä esiintyisi eroavaisuuksia, niin Gasum voi huomioida nämä erot kaasun hinnoittelussa. Yhtiö voi aina päättää ennakkomaksujen käyttöajankohdan siten, että se on ekonomisesti edullinen vallitsevilla markki-nahinnoilla.

ELÄKE-ETUUDETEläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti useita oletuksia käyt-täen. Diskonttauskorko on yksi keskeisistä eläkkeistä aiheu-tuvia nettomenoja (tai -tuloja) määritettäessä käytettävistä oletuksista. Oletuksissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat nettoeläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon.

ARVONALENTUMISTESTAUSKonsernin merkittävien käyttöomaisuushyödykkeiden ja sel-laisten aineettomien hyödykkeiden, joilla on rajoittamaton ta-

loudellinen pitoaika, kirjanpitoarvoja testataan arvonalentu-misen varalta. Kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttö arvolaskelmiin. Laskelmat perustuvat kassavirtaennus-teisiin, joiden laatiminen edellyttää johdolta arvioita tulevai-suuden rahavirroista. Arvioiden luonne riippuu siitä mihin lii-ketoimintaan testattavat omaisuuserät liittyvät. Kaasun siir-toliiketoiminta on säänneltyä ja kansallisten viranomaisten valvomaa ja kassavirtaennusteisiin sisältyy arvioita säätelyn tulevasta kehityksestä. Myyntiliiketoiminnan osalta merkittä-vimmät arviot liittyvät tuleviin kassavirtoihin ja diskonttaus-korkoon.

Gasumin taseessa oli 31.12.2017 liikearvoa 115,1 miljoo-naa euroa (2016: 116,6 miljoonaa euroa). Lisätietoja kerrytet-tävissä olevan rahamäärän herkkyydestä käytettyjen oletusten muutoksille on annettu liitetietojen kohdassa 15. Liikearvo.

VEROTKonserniyhtiöt ovat tuloverotuksen kohteena Suomessa, Ruot-sissa ja Norjassa. Verotuksellisten tappioiden hyödyntäminen vaatii johdolta harkintaa ja vaikuttaa siihen, mihin määrään asti laskennallisia verosaamisia näistä kirjataan. Konsernin ta-seeseen 31.12.2017 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjat-tua laskennallista verosaamista 9,1 miljoonaa euroa (2016: 6,2 miljoonaa euroa). Lisätietoa veroista esitetään liitetiedoissa kohdissa 13. Tuloverot sekä 23. Laskennalliset verot.

Konsernilla on Risavikassa sijaitsevan LNG:n nesteytyslai-toksen energiankulutusveroon liittyvä 5,2 miljoonan euron suuruinen näkemysero paikallisten viranomaisten kanssa. Lisätietoja tapauksesta ja sen taustoista on annettu liitetie-dossa 31 Ehdolliset velat ja varat. Johto on käyttänyt mer-kittävää harkintaa muodostaessaan näkemystään siitä, että tilastoviranomaisen luokitus joka koskee sellaisia toimijoita, jotka mm. nesteyttävät maakaasua olisi oikeampi, kuin nyt annettu luokitus joka koskee toimijoita, jotka esim. myyvät kaasua liikenteelle. Näin ollen yhtiön näkemyksen mukaan sen kuuluisi maksaa energiankulutusveroja alemman luoki-tuksen mukaisesti, eikä tästä johtuen vuosilta 2014–2017 ve-loitettuja korkeamman luokituksen veroja ole kirjattu kuluksi.

4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta

RAHOITUSRISKIEN HALLINTAGasum-konsernin riskipolitiikan tarkoituksena on identifioida ja analysoida konsernin riskejä, asettaa asianmukainen riski-taso sekä kontrollit. Riskipolitiikan kontrollien tehtävänä on monitoroida riskejä sekä valvoa että riskipolitiikan mukaisissa rajoissa pysytään. Riskipolitiikkaa arvioidaan säännöllisesti, jotta se vastaa markkinaolosuhteiden ja konsernin toimin-noissa tapahtuviin muutoksiin.

Konserni ja sen operatiiviset toiminnot ovat alttiita sekä operatiiviselle riskille että taloudelliselle riskille. Liiketoimin-taan liittyviä operatiivisia riskejä ovat öljyn ja kaasutuotteiden markkinahintakehitykseen liittyvät riskit. Lisäksi hankittuihin liiketoimintoihin liittyy riskiä niiden liiketoiminnan kehityk-

19


seen. Rahoitusriskejä ovat korkoriski, hintariski, valuuttariski, luottoriski ja maksuvalmiusriski. Konsernin riskienhallintaa hoitaa konsernin talousyksikkö yhdessä liiketoiminnan suun-nittelun ja liiketoimintojen kanssa.

Markkinariski – HyödykeriskitKonsernin hyödykeriskejä hallinnoidaan hyödykeriskipolitii-kalla, joka asettaa rajat hyödykeriskeille. Hyödykeriskipolitii-kalla ohjataan myynnin avoimien positioiden sulkemiseen, jotka voisivat syntyä myynnin ja hankinnan volyymin, hintain-deksin tai eri hinnoitteluperusteiden epätasapainosta.

Pääsääntöisesti konsernin kaasun hankintasopimukset on hinnoiteltu seuraten kaasun maailman markkinahintojen ke-hitystä. Maakaasuyksikössä kaasun hankintahinta on sidottu energia- ja kustannuskehitystä seuraaviin indekseihin. Tilikau-della 2017 maakaasun myyntihintoihin sovellettiin samoja in-deksejä kuin kaasun hankintaan, joten avointa hyödykeriskiä ei ole päässyt syntymään.

LNG-liiketoiminnassa kaasun hankinta on valtaosin kaasuindeksi (esim. TTF) -sidonnaista – samaa indeksointia käytetään pääasiallisesti myös LNG-liiketoiminnan myyntiso-pimuksissa. Konserni on suojannut ostoja myynti-sopimus-ten välisestä strukturoinnista syntyvää riskiä hyödykejohdan-naisilla ulkoisten vastapuolien kanssa. Myytäessä LNG:tä kiin-teähintaisilla toimitussopimuksilla, Gasum suojaa myynnin avointa hintapositiota ulkoisten vastapuolien kanssa.

Kaasuliiketoiminnat kuluttavat prosesseissaan merkittä-vissä määrin sähköä, josta aiheutuu hintariski sähkön hinnan muuttuessa. Tämän vuoksi sähköä on suojattu johdannaisilla LNG- ja Biokaasuliiketoiminnassa.

Konserni ei sovella suojauslaskentaa hyödykeriskiä suojaa-viin johdannaissopimuksiin, jonka johdosta markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen.

KorkoriskiKonsernin korkoriskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat korkosuojien määrälle suhteessa lainojen määrään.

Konsernin liiketoiminta on pääomavaltaista. Nykyisten lai-nojen pitkäaikainen osuus muodostuu pankkirahoituksesta ja lyhytaikainen osuus yritystodistusten myynnistä sekä tilili-miittien käytöstä. Kaikki lainat ovat euromääräisiä. Kausiluon-toiset vaihtelut käyttöpääomassa pyritään rahoittamaan tu-lorahoituksella, käyttöpääoman hallinnalla, yritystodistuksilla ja tililimiiteillä.

Konsernin korollisista veloista 75 % on vaihtuvakorkoista lainaa, josta syntyy konsernille korkohintariskiä. Korkokulujen vaihtelua tuloslaskelmassa vähennetään suojaamalla osa ko-roista johdannaisilla Treasury-politiikan määräämien rajojen puitteissa. Suojausinstrumentteina on käytetty korkokatto ja -lattia sopimuksia sekä tulevaisuudessa alkavia koronvaihtoso-pimuksia, joissa konsernin lainoista maksama vaihtuva korko on kiinnitetty. Konsernissa ei sovelleta suojauslaskentaa kor-kojohdannaisiin. Korkoriskin hallinnassa pyritään löytämään optimaalinen suhde riskien ja rahoituskustannusten välillä. Rahoitusta on nostettu sekä emoyhtiöön että tytäryhtiöille.

Konsernin korolliset velat 31.12.2017 olivat yhteensä 588,5 miljoonaa euroa (2016: 632,2 miljoonaa euroa). Ko-

rolliset velat sisältävät lainat rahoituslaitoksilta, rahoituslea-singvelat sekä osto-optiovelan.

Vuoden 2017 lopussa Gasumin velkasalkun keskimääräi-nen maturiteetti oli 2,2 vuotta (2016: 3,3).

ValuuttariskiKonsernin valuuttariskiä hallinnoidaan Treasury-politiikalla, joka asettaa vähimmäis- ja enimmäisrajat suojaussuhteelle. Konsernin liiketoiminnan rahavirrat ovat pääsääntöisesti eu-romääräisiä. Tämän lisäksi konsernin norjalaisissa ja ruotsalai-sissa tytäryrityksissä, joiden toiminnallinen valuutta on euro, muodostuu kuluja paikallisissa valuutoissa ja jotka eivät net-toudu vastaavilla valuuttamääräisillä tuloilla. Näistä kuluista konsernille muodostuu valuuttariskiä, jota on suojattu valuut-tajohdannaisilla. Gasum ei sovella suojauslaskentaa valuut-tasuojauksiin, joten johdannaissopimusten markkina-arvon muutokset kirjataan suoraan tulokseen.

Osassa konsernin euroalueen ulkopuolella toimivissa tytä-ryhtiöissä on määritelty toiminnalliseksi valuutaksi euro. Näi-den yhtiöiden euromääräisistä tapahtumista ei muodostu va-luuttatransaktioriskiä konserniin. Tytäryhtiöistä, joissa on mää-ritelty toiminnalliseksi valuutaksi paikallinen valuutta (NOK, SEK), syntyy transaktioriskiä, mikäli tapahtuman valuutta on muu kuin toiminnallinen valuutta. Näiden yhtiöiden muun-tamisesta muodostuu valuuttatranslaatioriskiä.

LuottoriskiGasum-konsernin luottoriskin hallinnan prosessi ja vastuun-jako on määritelty Gasumin luottopolitiikassa, jonka mukai-sesti luottoriskien tarkastelu ja ohjaus on keskitetty Group Risk Management -yksikköön. Luottopolitiikan mukaisesti kaikkien uusien vastapuolien luottokelpoisuus varmistetaan ennen lii-ketoimien aloittamista ja sitä monitoroidaan säännöllisesti.

Konsernin asiakkailla on pääsääntöisesti hyvä luottoluoki-tus. Konserni myi kaasun vähittäismyyntiliiketoiminnan vuo-den 2017 alussa, jolloin vähittäisasiakkaiden luottoriski pie-neni merkittävästi.

Gasum Oy suojaa riskejään johdannaisilla vain luotettavien vastapuolien kanssa. Nykyisten vastapuolten heikoin luotto-luokitus on A+.

MaksuvalmiusriskiMaksuvalmiusriskillä tarkoitetaan konsernin riskiä suoriutua rahamääräisistä velvoitteistaan. Maksuvalmiusriskin hallinnan tavoitteena on varmistaa rahoituksen saatavuus ja edulliset rahoituskustannukset.

Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konsernissa yllä-pidetään riittävää likviditeettireserviä. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2017 yhtiöllä oli käyttämätöntä likviditeettireserviä riittävästi likviditeettitarpeen kattamiseksi. Konsernilla oli 31.12.2017 nostamatonta komittoitua limiittiä yhteensä 97 miljoonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa.)

Konsernin velkaisuutta säädellään rahoituskovenantilla, joka on nettovelkaantumisaste (gearing). Kovenantin kehityk-sestä raportoidaan rahoittajille neljännesvuosittain. Konsernin kovenantti ei ole rikkoutunut tilikauden aikana.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin johdannaisvel-koihin kuulumattomat rahoitusvelat ja johdannaisvelat jaotel-

20


tuina sopimusten maturiteetteihin tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaa-mattomia rahavirtoja. Lisäksi on esitetty johdannaisvarojen maturiteetti.

1 000 €

31.12.2017 Alle 1 vuosi 1–2 vuotta 2–5 vuotta Yli 5 vuotta Yhteensä

Lainat rahoituslaitoksilta 29 724 179 674 229 501 466 439 365

Muut korolliset velat 0 0 0 43 558 43 558

Ostovelat 60 602 0 0 0 60 602

Johdannaiset 2 826 3 754 1 629 0 8 207

Rahoitusleasingvelat 2 415 3 262 8 152 68 620 82 449

Käytetyt pankkilimiitit 23 161 0 0 0 23 161

Koronmaksut 4 359 3 663 3 195 0 11 216

Yhteensä 123 087 190 353 242 477 112 644 668 560

1 000 €


Lainat rahoituslaitoksilta 48 694 200 394 248 261 0 497 348

Muut korolliset velat 0 0 0 66 147 66 147

Ostovelat 39 466 0 0 0 39 466

Johdannaiset 1 479 4 182 75 0 5 736

Rahoitusleasingvelat 1 359 1 605 4 028 39 966 46 957

Käytetyt pankkilimiitit 21 786 0 0 0 21 786

Yhteensä 112 782 206 181 252 364 106 112 677 440

1 000 €


Johdannaisvarat 816 1 502 0 0 2 318

1 000 €


Johdannaisvarat 2 660 13 0 0 2 673

HERKKYYSANALYYSIT MARKKINARISKILLE

HyödykeriskiherkkyysSeuraavassa on esitetty herkkyysanalyysit merkittäville hyödykeriskeille. Hyödykkeiden hintariskin laskennassa positioon on luettu mukaan avoimet johdannaiset ulkoisten vastapuolten kanssa. Alla olevassa taulukossa on esitetty euromäärä kun-kin hyödykkeen hinnan nousun/laskun vaikutuksista konsernin tulokseen verojen jälkeen. Luvut perustuvat oletukseen, että hyödykkeen hinta on noussut/laskenut 10 % kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan. Luvut eivät kuvaa todellista vai-kutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta.

31.12.2017 31.12.2016

Öljyn hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,1 milj. 0,6 milj.

Öljyn hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,1 milj. -0,6 milj.

31.12.2017 31.12.2016

Kaasun hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,8 milj. 0,6 milj.

Kaasun hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,8 milj. -0,6 milj.

31.12.2017 31.12.2016

Sähkön hinnan 10 %:n nousu vaikuttaisi tilikauden tulokseen 0,2 milj. 0,3 milj.

Sähkön hinnan 10 %:n lasku vaikuttaisi tilikauden tulokseen -0,2 milj. -0,3 milj.

21


KorkoriskiherkkyysKorkoherkkyyttä on tarkasteltu 1 %-yksikön nousulla markkinakoroissa ja sen vaikutusta konsernin tulokseen. Vaikutus tulok-seen muodostuu lainojen korkotasoriskistä seuraavan 12 kuukauden aikana sekä korkojohdannaisten käyvän arvon muutok-sesta tarkasteluhetkellä. Laskelmassa on mukana kaikki rahalainat ja korkojohdannaiset tilikauden päättyessä. Herkkyystar-kastelussa ei ole huomioitu verojen vaikutusta.

Herkkyys korkoriskille, miljoonaa euroa: 31.12.2017 31.12.2016

Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasonousun vaikutus tulokseen 6,1 milj. 7,5 milj.

Josta lainojen korkokustannusten vaikutus -4,5 milj. -4,9 milj.

Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta 10,6 milj. 12,0 milj.

Markkinakorkojen 1 %-yksikön tasolaskun vaikutus tulokseen -7,0 milj. -7,5 milj.

Josta lainojen korkokustannusten vaikutus 4,5 milj. 4,9 milj.

Josta korkojohdannaisten markkina-arvon muutosta -11,5 milj. -12,0 milj.

ValuuttariskiherkkyysValuuttaherkkyyttä on tarkasteltu suojatun valuuttaposition arvon muutoksen vaikutuksella konsernin tulokseen verojen jäl-keen. Arvon muutoksena on käytetty 10 % heikentymistä tai vahvistumista. Laskennassa on luettu mukaan kaikki valuutta-johdannaiset ulkoisien vastapuolten kanssa. Luvut eivät kuvaa todellista vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, koska ne eivät sisällä suojattavan kohteen vastakkaissuuntaista käyvän arvon muutosta.

Herkkyys valuuttariskille, miljoonaa euroa: 31.12.2017 31.12.2016

NOK vahvistuu 10 % 6,0 milj. 8,2 milj.

NOK heikkenee -10 % -5,8 milj. -6,1 milj.

SEK vahvistuu 10 % 2,3 milj. 1,7 milj.

SEK heikkenee -10 % -2,0 milj. -1,2 milj.

PÄÄOMAN HALLINTAKonsernin tavoitteena on tukea kannattavaa kasvua tehokkaalla pääomarakenteella, jonka hallinta perustuu konsernia kos-kevien oleellisten riskien arviointiin. Pääomarakenteen muutokset ovat seurausta investoinneista liiketoimintaan sekä osin-gonjaosta omistajalle.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Gasumin nettovelat ja velkaantumisaste, joita yhtiö seuraa osana pääomanhallintaa. Konsernin velkaantumisastetta rajoittaa rahoituslainasopimuksessa oleva ehto. Muilta osin konsernin pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä tavoitetasoa vaan tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja siten mahdollisuudet liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseen ja omistaja-arvon luomiseen.

1 000 €

Pääoman hallinta 2017 2016

Korolliset velat 588 534 632 238

Rahavarat -2 662 -23 425

Lainasaamiset 0 -130

Nettovelat 585 872 608 683

Oma pääoma yhteensä 590 871 595 879

Pääoma yhteensä 1 176 744 1 204 562

Velkaantumisaste 99 % 102 %

Korolliset velat sisältävät mm. rahalaitoslainat, rahoitusleasing-velat sekä pankkitililimiitin.

22


Nettovelkojen täsmäytyslaskelmaAlla on esitetty erittely nettoveloista ja nettovelkojen muutos kuluvalta tilikaudelta.

1 000 €

Nettovelat 2017 2016

Rahavarat -2 662 -23 425

Lyhytaikaiset korolliset velat 55 300 71 838

Pitkäaikaiset korolliset velat 533 234 560 269

Nettovelat 585 872 608 683

1 000 €

Muut varat Rahoitukseen liittyvät velat

Rahavarat

Lyhytaikaiset rahoitus-

leasingvelat

Pitkäaikaiset rahoitus-

leasingvelat Lyhytaikaiset

korolliset velatPitkäaikaiset

korolliset velat Yhteensä

Nettovelat 31.12.2016 -23 425 1 359 45 598 70 480 514 671 608 683

Rahavirrat 20 763 1 056 -2 047 -19 171 -122 125 -121 523

Hankinnat 36 483 1 374 35 875 73 732

Valuuttakurssioikaisut 202 977 1 179

Muut muutokset, joihin ei liity maksua 23 801 23 801

Nettovelat 31.12.2017 -2 662 2 415 80 034 52 885 453 200 585 872

5. Johdannaisinstrumentit

1 000 €

Johdannaisinstrumentit 31.12.2017 31.12.2016

Varat Velat Varat Velat

Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) 704 2 275 2 518

Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) 509 719 2 265 1 658

Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) 1 105 5 213 408 1 560

Yhteensä 2 318 8 207 2 673 5 736

Vähennetään pitkäaikainen osuus:

Korkojohdannaiset (hierarkian taso 2) 640 2 268 2 268

Hyödykejohdannaiset (hierarkian taso 2) 324

Valuuttajohdannaiset (hierarkian taso 2) 862 3 114 13 1 664

Pitkäaikainen osuus 1 502 5 382 13 4 257

Lyhytaikainen osuus 816 2 826 2 660 1 479

Tilinpäätöshetkellä käyvältä arvoltaan positiiviset instru-mentit on kirjattu taseeseen saamisiksi ja käyvältä arvoltaan negatiiviset instrumentit veloiksi. Käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Johdannaisten nettomääräinen esittäminen kohdassa Rahoitusinstrumenttien netottaminen.

Johdannaisinstrumenttien maturiteetti on esitetty koh-dassa Maksuvalmiusriski.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

KorkojohdannaisetKorkojohdannaisilla suojataan konsernin vaihtuvakorkoisten lainojen korkoriskiä. Avointen korkojohdannaisten nimellisar-vot 31.12.2017 olivat 668,4 miljoonaa euroa (31.12.2016

630,2 miljoonaa euroa). Koronvaihtosopimusten voitot ja tappiot markkinahintaa vastaan kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona havainnoitavissa olevien tuottokäyrien pohjalta.

HyödykejohdannaisetHyödykejohdannaisilla suojataan sekä konsernin avointa hyö-dykepositiota että sähkönkulutukseen liittyvää hintariskiä. Avointen hyödykejohdannaisten nimellisarvot tilipäätöspäi-vänä oli 9,9 miljoonaa euroa (2016: 24,1 miljoonaa euroa). Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätös-päivän markkinoilta saataviin hintanoteerauksiin.

2 3


ValuuttajohdannaisetValuuttajohdannaisilla suojataan konsernin ulkomaisissa ty-täryhtiöissä muodostuvaa valuuttatransaktioriskiä. Avointen valuuttajohdannaisten nimellisarvot 31.12.2017 olivat 141,4 miljoonaa euroa (2016: 110,8 miljoonaa euroa). Valuuttajoh-dannaisten käypä arvo lasketaan käyttäen havainnoitavissa olevia valuuttojen termiinihintoja sekä volatiliteettejä.

KÄYVÄN ARVON ARVIOIMINENKäypään arvoon arvostetut rahoitusinstrumentit arvostus-menetelmän mukaan jaoteltuina. Käytetyt hierarkiatasot on määritelty seuraavasti:

a) Taso 1: täysin samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla

b) Taso 2: muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät notee-ratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on havainnoitavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuo-rasti (ts. hinnoista johdettuina)

c) Taso 3: omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkina-tietoon (muut kuin havainnoitavissa olevat syöttötiedot)

JOHDANNAISTEN NETOTTAMINEN

1 000 €

Johdannaisten netottaminen31.12.2017

Bruttomäärä ennen

vähentämistäVähennettävä

bruttomäärä

Bruttomääräiset rahoitus-

instrumentit taseessa

Liittyvät johdannais-

instrumentit, joita ei kuitata

taseessa Nettomäärä

Rahoitusvarat

Johdannaiset

Korkojohdannaiset 704 0 704 360 344

Hyödykejohdannaiset 510 0 510 471 39

Valuuttajohdannaiset 1 105 0 1 105 1 105 0

Yhteensä 2 318 0 2 318 1 935 383

Rahoitusvelat

Johdannaiset

Korkojohdannaiset 2 275 0 2 275 360 1 915

Hyödykejohdannaiset 720 0 720 471 249

Valuuttajohdannaiset 5 213 0 5 213 1 105 4 108

Yhteensä 8 207 0 8 207 1 935 6 273

1 000 €

Johdannaisten netottaminen31.12.2016

Bruttomäärä ennen

vähentämistäVähennettävä

bruttomäärä

Bruttomääräiset rahoitus-

instrumentit taseessa

Liittyvät johdannais-

instrumentit, joita ei kuitata

taseessa Nettomäärä

Rahoitusvarat

Johdannaiset

Korkojohdannaiset 90 90 0 0 0

Hyödykejohdannaiset 2 424 159 2 265 0 2 265

Valuuttajohdannaiset 1 946 1 538 408 0 408

Yhteensä 4 460 1 787 2 673 0 2 673

Rahoitusvelat

Johdannaiset

Korkojohdannaiset 2 607 90 2 518 0 2 518

Hyödykejohdannaiset 1 817 159 1 658 0 1 658

Valuuttajohdannaiset 3 098 1 538 1 560 0 1 560

Yhteensä 7 522 1 787 5 736 0 5 736

24


6. Liikevaihto 1 000 €

Liikevaihto liiketoiminnoittain 2017 2016

Maakaasu* 678 743 658 849

LNG 195 186 162 372

Biokaasu 47 937 23 627

Tekniset palvelut 19 741 16 371

Liiketoimintojen välisen liikevaihdon eliminointi -16 620 -17 861

Yhteensä 924 987 843 357

1 000 €

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma 2017 2016

Suomi 724 620 687 973

Muu Eurooppa 200 367 155 384

Yhteensä 924 987 843 357

* Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun myyntihintaan sisältyvä valmistevero 59,5 miljoonaa euroa (2016: 66,1 miljoonaa euroa) on kirjattu liikevaihtoon.

7. Materiaalit ja palvelut1 000 €

Materiaalit ja palvelut 2017 2016

Materiaalit ja tarvikkeet* 663 219 604 644

Ulkopuoliset palvelut 15 311 7 503

Yhteensä 678 530 612 147

* Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 61,0 miljoonaa euroa (2016: 70,0 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin.

8. Henkilöstökulut1 000 €

Henkilöstökulut 2017 2016

Palkat ja palkkiot 30 657 26 814

Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 4 405 4 173

Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt 454 480

Lakisääteiset henkilösivukulut 2 935 2 592

Yhteensä 38 452 34 059

1 000 €

Johdon palkat ja palkkiot 2017 2016

Toimitusjohtaja 508 472

Hallituksen jäsenet 196 140

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet yhteensä 704 612

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

Henkilöstö keskimäärin 2017 2016

Toimihenkilöitä 277 240

Työntekijöitä 118 130

Henkilöstön määrä keskimäärin 395 370

2 5


HENKILÖSTÖ KAUDEN LOPUSSA

Henkilöstö kauden lopussa 2017 2016



Henkilöstön määrä kauden lopussa 409 375

9. Poistot ja arvonalentumiset1 000 €

Poistot ja arvonalentumiset 2017 2016

Poistot rakennuksista ja rakennelmista 24 782 29 456

Poistot koneista ja laitteista 21 331 13 737

Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 1 969 861

Poistot aineellisista hyöydykkeistä 48 083 44 054

Poistot aineettomista hyödykkeistä 6 880 6 278

Arvonalentumiset rakennuksista ja rakennelmista 13 097 796

Yhteensä 68 059 51 129

10. Liiketoiminnan muut kulut1 000 €

Liiketoiminnan muut kulut 2017 2016

Vuokrat 6 179 4 480

Kunnossapitokulut 6 247 3 995

Palveluostot 12 405 12 958

Johdannaissopimusten tappiot 8 672 19 157

Muut 15 583 14 361

Yhteensä 49 087 54 951

11. Tilintarkastajan palkkiot1 000 €

Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016

Lakisääteinen tilintarkastus 288 337

Tilintarkastajien lausunnot 21 29

Veropalvelut 97 41

Muut palvelut* 171 287

Yhteensä 577 693

* Muut palvelut sisältävät mm. yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut.

26


12. Rahoitustuotot ja -kulut1 000 €

Rahoitustuotot 2017 2016

Valuuttakurssivoitot 4 528 3 982

Voitot johdannaisten käyvän arvon muutoksista 965 0

Muut rahoitustuotot* 8 404 12 736

Yhteensä 13 897 16 718

* Gasum hankki tilikaudella lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista ja tähän liittyvän optiovelan purkamisesta aiheutui 7,4 miljoonan euron ra-hoitustuotto. Vertailuvuonna Risavikan nesteytyslaitoksen hankinnan yhteydessä purettiin yhtiön aiempi käsittely konsernissa strukturoituna yhteisönä. Tästä aiheutui 12,0 miljoonan euron tuotto.

1 000 €


Rahoituslainojen korkokulut 5 091 5 299

Valuuttakurssitappiot 16 981 623

Rahoitusleasingkulut 4 825 4 144

Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksista 109 189

Muut rahoituskulut 1 177 4 840

Yhteensä 28 183 15 096

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -14 286 1 621

13. Tuloverot1 000 €

Verot 2017 2016

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot 31 933 18 946

Edellisten tilikausien verot 177 6

Laskennallisten verojen muutos -13 426 4 166

Yhteensä 18 685 23 119

Konsernin tuloslaskelmaan kirjattujen tuloverojen erot suomalaisen yhteisöverokannan mukaan laskettuun tuloveroon on esitetty seuraavassa taulukossa.

1 000 €

Verot 2017 2016


Suomen yhteisöverokannan mukainen tulovero 19 977 25 095

Ulkomaisten tytäryritysten eriävien verokantojen vaikutus 485 -567

Verovapaat tuotot -1 414 -3 073

Vähennyskelvottomat kulut 552 706

Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista 1 916 0

Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö -8 -42

Verot edellisiltä tilikausilta 177 6

Verokannan muutoksen vaikutus (Norja) -1 217 -856

Pysyvät erot -226 293

Toiminnallisen valuutan aiheuttamat erot veropohjassa -1 806 5 861

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta 7 190

Muut erät 242 -4 495

Yhteensä 18 685 23 119

Efektiivinen veroaste 18,7 % 18,4 %

27


1 000 €

2017

Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -89 18 -71

Muut laajan tuloksen erät -89 18 -71

1 000 €

2016

Ennen veroja Verokulu(-) / tuotto Verojen jälkeen

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät -341 68 -273

Muut laajan tuloksen erät -341 68 -273

14. Liiketoimintojen yhdistäminen ja myydyt liiketoiminnotHANKITUT LIIKETOIMINNOT 2017Gasum toteutti vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä Swedish Biogas International -yrityskaupan, jonka seurauk-sena Gasumille siirtyi koko osakekanta Swedish Biogas Inter-national AB:stä ja sen omistamista yhtiöistä. Kauppa saatettiin päätökseen 2.1.2017 ja sen myötä Gasumista tuli Pohjoismai-den suurin biokaasun tuottaja. Swedish Biogas International AB:n nimi on muutettu kaupan jälkeen Gasum AB:ksi. Touko-kuussa Gasum AB kasvatti omistustaan SBI Västerås AB:ssa 80 prosenttiin aiemmasta 51 prosentista ja joulukuussa edelleen 98,7 prosenttiin.

22.6.2017 Gasum toteutti osto-option, joka antoi Gasu-mille oikeuden ostaa 15,6 prosentin lisäosuuden Skangas AS:n osakkeista. 2.5.2014 Gasum hankki 51 prosentin osake- enemmistön norjalaisesta Skangas AS:sta ja tämän tytäryri-tyksistä Lyse-konsernilta. Osana järjestelyä Gasum ja Lyse- konserni sitoutuivat optiojärjestelyyn, jossa Lyse-konsernilla on myyntioptio ja Gasumilla osto-optio 15,6 prosentin osuuteen Skangas AS:n osakkeista. Option toteutuessa Gasumin omis-tusosuus Skangasista kasvaisi 66,6 prosenttiin. Nyt toteutetun osto-option lisäksi Gasum kasvatti omistusosuuttaan Skangas AS:n osakkeista 3,4 prosenttia. Gasumin omistusosuus Skan-gas AS:n osakkeista nousi yhteensä 70 prosenttiin. Jo ennen option toteuttamista 15,6 prosentin osuus konsolidoitiin Gasum-konserniin.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT 2016Gasum Oy allekirjoitti tammikuussa 2016 kauppasopimuk-sen, jolla se osti Biotehdas Oy:n ja sen tuotantolaitokset Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy:ltä. Kauppa toteutettiin 29.2.2016. Hankittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-konserniin maaliskuun 2016 alusta alkaen.

Lisäksi Gasum toteutti vuoden 2016 ensimmäisellä nel-jänneksellä toisen biokaasuliiketoimintaan liittyvän kaupan. Gasum Oy allekirjoitti 1.2.2016 kauppasopimuksen Biovakka Suomi Oy:n omistajien kanssa, jolla se osti Biovakka Suomi Oy:n ja Biovakka Oy:n. Kauppa toteutettiin 31.3.2016. Han-kittujen yhtiöiden tuloslaskelmat on yhdistelty Gasum-kon-serniin huhtikuun 2016 alusta alkaen.

Vuonna 2014 toteutetun Skangas-kaupan yhteydessä, jossa Gasum osti norjalaiselta Lyse-konsernilta LNG- jakelu-liiketoiminnan, hankittiin myös osto-optio Risavikan LNG-tuo-tantolaitokseen. Optio käytettiin ja kauppa toteutettiin 16.4.2016, jolloin Skangas AS osti 100 % tuotantolaitoksen yhtiön osakkeista. Kaupan jälkeen yhtiön nimi muutettiin Skangas LNG Production AS:ksi. Kauppa edellytti Ruotsin ja Norjan kilpailuviranomaisten hyväksyntää ja ne saatiin huh-tikuun alussa. Tuotantolaitos yhdisteltiin Gasum-konserniin aikaisemmin strukturoituna yhteisönä ja siten konsolidoitiin kokonaisuudessaan, joten nyt toteutetulla kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen. Aiemman käsitte-lyn purkamisesta kirjattiin 12 miljoonan euron rahoitustuotto tilikaudelle 2016.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT 20177.2.2017 Gasum Oy allekirjoitti myyntisopimuksen, jolla se myi lämpöliiketoiminnan ja paikallisjakeluverkoston kaasun myynnin Auris Kaasunjakelu Oy:lle. Paikallisjakeluverkoston kaasun myynnistä luopumisella selkeytettiin Gasumin ase-maa tulevan maakaasumarkkinalain uudistuksen myötä muuttuvalla kaasumarkkinalla.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT 2016Gasum Oy myi loppuvuodesta 2016 Liettualaisen UAB Get Baltic Ltd:n osakekannasta 34 % AB Amber Grid:lle. Kauppa toteutettiin 23.12.2016. UAB Get Baltic yhdisteltiin myyntiin saakka Gasum-konserniin yhteisyrityksenä eikä kaupalla ollut olennaista vaikutusta konsernin taseeseen eikä raportointi-kauden tulokseen.

Norjan hallitus on hyväksynyt verokannan muutoksen 24 %:sta 23 %:iin vuodelle 2018. Taseessa olevat laskennalliset verot on laskettu uuden verokannan mukaisesti.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verokulut(-)/tuotot ovat seuraavat:

28


15. LiikearvoLIIKEARVON KOHDISTAMINENGasumin johtamisjärjestelmän perusteella alin taso mitä johto seuraa, on liiketoimintayksikkö. Liikearvo kohdistetaan Gasum-konsernissa rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU), jotka Gasum-konsernissa vastaavat liiketoimintayksiköitä.

1 000 €

Liikearvo 2017 2016

CGU: LNG-liiketoiminta 115 119 116 596

Yhteensä 115 119 116 596

ARVONALENTUMISTESTAUSRahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamää-rän arvo perustuu laskelmaan sen käyttöarvosta. Testauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-arviot perustuvat johdon hy-väksymiin CGU-kohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin. Laskel-man ennustejakso on viisi vuotta, joista viimeisen avulla on määritetty terminaaliarvo. Ennustejakson jälkeiset rahavirrat on arvioitu käyttäen 2 %:n pitkän aikavälin kasvuvauhtia, jonka ar-vioidaan olevan soveltuva kasvavaan LNG-liiketoimintaan Poh-joismaissa. Ennustetut liiketoimintavolyymit perustuvat nykyi-seen rakenteeseen, jo aloitetut investoinnit mukaan lukien.

Tulevaisuuden kassavirrat on diskontattu käyttäen pää-oman keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital), joka heijastaa markkinoiden käsitystä rahan ai-ka-arvosta sekä Gasum-konsernin LNG-liiketoimintaan liitty-vistä riskeistä. Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt pa-

rametrit (riskitön korko, riskikerroin, riskipreemio ja pääoma-rakenne) perustuvat vastaavaa tai kilpailevaa liiketoimintaa harjoittavien öljy- ja kaasualan yritysten vastaaviin tekijöihin sekä vuoden 2017 lopussa vallinneisiin markkinaolosuhtei-siin. Arvonalentumistestaus ei osoittanut aihetta arvonalen-tumiskirjauksen tekemiselle.

HERKKYYSANALYYSIArvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin herkkyysa-nalyysit keskeisimpien oletusten, diskonttauskoron, käyttökat-teen kehityksen sekä jäännösarvon kasvutekijän osalta. Las-kelmissa käytetyt keskeiset muuttujat ovat diskonttauskoron prosenttiyksikön muutos, käyttökatteen arvioitua heikompi kehitys (-10 %) sekä ennustejakson jälkeisen kasvun nousu tai lasku kahdella prosenttiyksiköllä. Herkkyysanalyysit eivät erikseen tarkasteltuina osoittaneet arvonalentumisriskiä.

1 000 €

Käytetty diskonttokorko (ennen veroja) 2017 2016

CGU: LNG-liiketoiminta 7,12 % 6,88 %

LIIKEARVON TÄSMÄYTYSLASKELMA

1 000 €

Liikearvon täsmäytyslaskelma 2017 2016

Tasearvo kauden alussa 116 596 116 145

Kurssierot -1 477 452

Tasearvo kauden lopussa 115 119 116 596

ARVONALENTUMISTAPPIOTTilikausien 2017 ja 2016 aikana liikearvoon ei ole kohdistunut arvonalennuksia.

29


16. Aineettomat hyödykkeet1 000 €

2017 LiikearvoAineettomat

oikeudetMuut pitkä-

vaikutteiset menot Yhteensä

Hankintameno 1.1. 116 596 101 295 32 246 250 137

Lisäykset 0 42 1 029 1 071

Vähennykset 0 -29 -590 -620

Hankitut liiketoiminnot 0 2 560 0 2 559

Myydyt liiketoiminnot 0 0 -203 -203

Siirrot ryhmien välillä 0 0 420 420

Kurssierot -1 477 -78 0 -1 555

Hankintameno 31.12. 115 119 103 789 32 901 251 809

Kertyneet poistot 1.1. 0 11 589 17 125 28 714

Poistot 0 4 564 2 316 6 879

Vähennykset 0 -29 -539 -568

Siirrot ryhmien välillä 0 31 -31 0

Kurssierot 0 -7 0 -7


Kirjanpitoarvo 1.1.2017 116 596 89 706 15 121 221 423

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 115 119 87 641 14 029 216 790

1 000 €

2016 LiikearvoAineettomat

oikeudetMuut pitkä-

vaikutteiset menot Yhteensä

Hankintameno 1.1. 116 145 87 809 30 638 234 592

Lisäykset 0 19 347 366

Vähennykset 0 0 -157 -157

Hankitut liiketoiminnot 0 13 483 380 13 863

Siirrot ryhmien välillä 0 25 1 038 1 063

Oikaisut 0 -41 0 -41

Kurssierot 451 0 0 451

Hankintameno 31.12. 116 596 101 295 32 246 250 137


Poistot 0 4 398 1 880 6 278

Vähennykset 0 0 -157 -157

Kurssierot 0 0 83 83


Kirjanpitoarvo 1.1.2016 116 145 80 618 15 319 212 082

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 116 596 89 706 15 121 221 423

30


17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet1 000 €

2017Maa- ja

vesialueetRakennukset ja

rakennelmatKoneet ja

kalustoMuut aineelli-

set hyödykkeetKeskeneräiset

hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 5 808 992 796 359 641 41 499 33 133 1 432 878

Lisäykset 34 6 124 43 756 582 6 493 56 989

Vähennykset -1 552 -53 474 -5 164 -87 0 -60 277

Hankitut liiketoiminnot 1 014 6 163 39 745 0 145 47 067

Myydyt liiketoiminnot 0 -2 698 1 431 0 0 -1 268

Siirrot ryhmien välillä 0 8 987 9 898 1 033 -19 391 527

Kurssierot -19 -7 188 -9 055 -582 -25 -16 869

Hankintameno 31.12. 5 285 950 709 440 251 42 444 20 356 1 459 046

Kertyneet poistot 1.1. 0 376 229 117 334 4 660 7 311 505 534

Poistot 0 24 782 21 331 1 970 0 48 082

Arvonalentumiset 0 13 097 0 0 0 13 097

Vähennykset 0 -54 550 -2 687 -52 0 -57 290

Siirrot ryhmien välillä 0 575 -575 0 0 0

Kurssierot 0 -80 -81 0 0 -161

Kertyneet poistot 31.12. 0 360 053 135 322 6 577 7 311 509 263 Kirjanpitoarvo 1.1.2017 5 808 616 567 242 307 36 839 25 822 927 343

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 5 285 590 656 304 929 35 868 13 045 949 783

1 000 €

2016Maa- ja





hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 4 594 1 023 629 216 823 24 804 59 611 1 329 460

Lisäykset 83 1 670 1 090 3 198 30 514 36 555

Vähennykset 0 -3 606 -809 0 -644 -5 059

Hankitut liiketoiminnot 108 27 785 27 900 2 039 9 109 66 940

Siirrot ryhmien välillä 1 023 -61 420 114 624 11 455 -65 457 226

Kurssierot 0 4 739 14 3 0 4 756

Hankintameno 31.12. 5 808 992 796 359 641 41 499 33 133 1 432 878

Kertyneet poistot 1.1. 0 346 800 103 598 3 798 6 515 460 711

Poistot 0 29 456 13 737 861 0 44 054

Arvonalentumiset 0 0 0 0 796 796

Kurssierot 0 -27 -1 1 0 -27

Kertyneet poistot 31.12. 0 376 229 117 334 4 660 7 311 505 534 Kirjanpitoarvo 1.1.2016 4 594 676 829 113 224 21 006 53 096 868 748

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 5 808 616 567 242 307 36 839 25 822 927 343

Koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otettuja hyödykkeitä seuraavasti:

1 000 €

2017 2016

Rahoitusleasingsopimusten perusteella kirjattu hankintameno 31.12. 83 394 44 430

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 13 351 8 044

Kirjanpitoarvo 70 043 36 386

Konsernin rahoitusleasingsopimukset koostuvat LNG-kuljetukseen käytetyistä laivoista ja trailereista sekä toimistokoneista ja -laitteista. Laivojen vuokra-ajat ovat 20–25 vuotta, trailereiden 8 vuotta ja toimistolaitteiden 3–5 vuotta.

31


18. Rahoitusinstrumentit RAHOITUSINSTRUMENTIT LUOKITTAIN

1 000 €

Rahoitusinstrumentit luokittain31.12.2017

Lainat ja muut saamiset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti

kirjattavat varatMyytävissä

olevat sijoitukset Yhteensä

Varat taseessa:


Johdannaisinstrumentit 2 318 2 318

Myyntisaamiset ja muut saamiset 139 878 139 878

Muut pitkäaikaiset saamiset 411 411

Rahavarat 2 662 2 662

Yhteensä 142 951 2 318 50 145 319

1 000 €

31.12.2017


kirjattavat velatVelat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä

Velat taseessa:

Lainat 439 365 439 365

Rahoitusleasingvelat 82 449 82 449


Ostovelat ja muut velat 141 439 141 439

Muut pitkäaikaiset velat 47 174 47 174

Yhteensä 8 207 710 428 718 635

1 000 €

Rahoitusinstrumentit luokittain31.12.2016

Lainat ja muut saamiset


kirjattavat varatMyytävissä

olevat sijoitukset Yhteensä

Varat taseessa:



Myyntisaamiset ja muut saamiset 155 557 155 557

Muut pitkäaikaiset saamiset 6 059 6 059

Rahavarat 23 425 23 425

Yhteensä 185 041 2 673 69 187 783

1 000 €

31.12.2016


kirjattavat velatVelat jaksotettuun hankintamenoon Yhteensä

Velat taseessa:

Lainat 497 348 497 348

Rahoitusleasingvelat 46 957 46 957


Ostovelat ja muut velat 119 296 119 296

Muut pitkäaikaiset velat 70 375 70 375

Yhteensä 5 736 733 977 739 713

32


19. Osuudet pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävistä sijoituksista1 000 €

Yhteis- ja osakkuusyritykset31.12.2017 Rekisteröintimaa Omistusosuus % Arvostusmenetelmä

Manga LNG Oy Suomi 25,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys

Hirtshals LNG A/S Tanska 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys

GreenLNG A/S Tanska 33,3 Pääomaosuusmenetelmä Osakkuusyhtiö

Vadsbo Biogas AB Ruotsi 50,0 Pääomaosuusmenetelmä Yhteisyritys

1 000 €

2017 2016

Kirjanpitoarvo 1.1. 10 398 12 927

Osuus kauden tuloksesta -139 -949

Lisäykset 972 0

Vähennykset -721 -1 580

Kirjanpitoarvo 31.12. 10 510 10 398

Gasum on hankkinut Gasum Västerås AB:n osana Swedish Biogas International kauppaa, jolloin se luokiteltiin osakkuusyh-tiöksi. Tämän jälkeen Gasum Västerås AB:sta hankittiin lisäosuus, jonka jälkeen luokittelu muuttui tytäryhtiöksi, tämä näkyy taulukossa vähennyksenä. Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit.

YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLINEN YHTEENVETO

1 000 €

Yhteisyritysten taloudellinen yhteenveto Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Liikevaihto

Voitto/ Tappio

Omistus-osuus

Varat Velat Varat Velat

2017

Manga LNG Oy 28 761 2 269 4 805 1 432 912 100 25 %

Hirtshals LNG A/S 2 410 0 21 5 0 -153 50 %

GreenLNG A/S* - - - - - - 33 %

Vadsbo Biogas AB 3 607 2 310 545 673 1 258 3 50 %

Yhteensä 34 778 4 579 5 371 2 110 2 170 -50

* GreenLNG A/S tilinpäätöstietoja ei Gasum Oy:n konsernitilinpäätöstä 31.12.2017 laadittaessa ollut vielä saatavilla. Tällä ei ollut olennaista

vaikutusta Gasum Oy:n konsernitilinpäätökseen 31.12.2017.

2016

Manga LNG Oy 28 782 0 1 018 54 171 -494 25 %

Hirtshals LNG A/S 2 549 0 60 0 0 -193 50 %

Yhteensä 31 331 0 1 078 54 171 -687

Manga LNG Oy on perustettu 20.12.2013. Yhtiön ympärille rakentuu Tornioon rakennettava LNG-terminaali. Tornion ter-minaalin on tarkoitus valmistua vuonna 2018.

Hirtshals LNG A/S on tanskalainen LNG:n jakeluyhtiö, joka keskittyy laivaliikenteen palvelemiseen Hirtshalsin sata-massa Pohjois-Jyllannissa. Yhtiö kehittää kustannustehokasta LNG-jakeluketjua erityisesti lauttaliikennettä varten. Omistus-osuus on 50 %, mutta Gasumilla ei ole määräysvaltaa yhtiössä.

Vadsbo Biogas AB on Gasum AB:n yhteisyritys. Gasum AB ja sen omistamat yhtiöt on hankittu tammikuussa 2017 (sil-loiselta nimeltään Swedish Biogas International). Lisätietoja kohdassa 14. Yrityshankinnat ja -myynnit.

GreenLNG A/S on Skangas AS:n yhdessä muiden osakkai-den kanssa vuonna 2017 perustama osakkuusyhtiö.

33


20. Myyntisaamiset ja muut saamiset1 000 €

Myyntisaamiset ja muut saamiset 2017 2016

Myyntisaamiset 126 827 136 785

Siirtosaamiset 4 143 4 149

Muut saamiset 8 908 14 551

Rahoitusleasingsaamiset 0 72

Yhteensä 139 878 155 557

Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjanpitoarvot vastaavat niiden käypiä arvoja. Saamisiin liittyvä luottoriski on enim-millään niiden kirjanpitoarvo.

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen:

1 000 €

Myyntisaamisten ikäjakauma arvonalentumisten jälkeen: 2017 2016

Erääntymättömät 123 672 125 099

Erääntyneet

Alle 3 kuukautta sitten erääntyneet 3 094 8 614

Yli 3 kuukautta sitten erääntyneet 60 3 071

Yhteensä 126 827 136 785

21. Vaihto-omaisuus1 000 €

Vaihto-omaisuus 2017 2016

Tuotevarastot 21 339 12 985

Muu vaihto-omaisuus 6 803 1 580

Ennakkomaksut 70 513 97 992

Yhteensä 98 654 112 556

Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaiseen hankintasopimukseen liittyvä ennakkomaksu (Take-or-Pay) 70,5 mil-joonaa euroa (2016: 98,0 miljoonaa euroa). Lisätietoja kohdassa 3. Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkinnan varaiset erät.

22. Rahavarat1 000 €

Rahavarat 2017 2016

Rahat ja pankkisaamiset 2 662 23 425

Yhteensä (ilman luotollisia tilejä) 2 662 23 425

34


23. Laskennalliset verot1 000 €

Laskennalliset verot 2017 2016

Laskennalliset verosaamiset:

Rahoitusinstrumentit 1 354 2 605

Eläkkeet ja työsuhde-etuudet 1 474 1 497

Vahvistetut tappiot 9 070 6 229

Varaukset 1 444 0

Käyttöomaisuus 1 755 2 549

Rahoitusleasing 2 757 467

Muut väliaikaiset erot 1 300 2 408

Yhteensä 19 154 15 755

Kauden alussa 15 755 16 944

Hankitut liiketoiminnot 0 1 881

Kirjattu tuloslaskelmaan -1 805 -3 139

Kirjattu laajaan tulokseen 18 68

Kurssierojen vaikutukset -144 0


Netotettu laskennallisesta verovelasta* 13 824 13 731

Yhteensä, netto 0 2 024

Laskennalliset verovelat:

Käyttöomaisuus ja poistoero 66 859 84 025

Rahoitusinstrumentit 154 535

Aineettomat hyödykkeet 28 675 23 556

Muut väliaikaiset erot 365 297

Yhteensä 96 053 108 412

Kauden alussa 108 412 70 952


Kirjattu tuloslaskelmaan -15 230 1 028

Kurssierojen vaikutukset -2 435 0


Netotettu laskennallisesta verosaamisesta* 13 824 13 731

Yhteensä, netto 76 922 94 682

Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto -76 922 -92 658

* Laskennalliset verosaamiset ja –velat vähennetään toisistaan, mikäli on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotetta-vaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan lasken-nallisia verosaamisia siihen määrään saakka, kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Tappioilla, joiden perusteella on kirjattu laskennallisia vero-saamisia tilinpäätökseen 31.12.2017, ei ole vanhenemisaikaa.

Konsernin veroveloista suuri osuus liittyy käyttöomaisuu-teen. Käyttöomaisuuden poistot eroavat ajallisesti verotuksen

ja kirjanpidon välillä, mistä syntyy laskennallinen verovelka.Konsernilla oli 31.12.2017 yhteensä 40 milj. euroa sellaisia

väliaikaisia eroja, joista ei ollut kirjattu laskennallista verosaa-mista. Näistä väliaikaisista eroista 30 milj. eurolla on rajoitta-maton vanhenemisaika ja 10 milj. eurolla enintään kymme-nen vuotta.

35


24. Osakepääoma

A-osakkeiden lukumäärä

K-osakkeiden lukumäärä

Osakkeiden lukumäärä yhteensä

Osakepääoma (1 000 €)

31.12.2017 50 200 000 2 800 001 53 000 001 178 279

31.12.2016 53 000 000 1 53 000 001 178 279

Yhtiön osakepääoma jakautuu A- ja K-sarjan osakkeisiin. A-sarjaan kuuluvia osakkeita on 50 200 000. K-sarjaan kuu-luvia osakkeita on 2 800 001. Yhtiöjärjestystä on muutettu varsinaisessa yhtiökokouksessa 23.3.2017, jonka mukaan A-sarjaan kuuluvia osakkeita on vähintään 30 000 000 ja enintään 120 000 000. A-sarjan osakkeiden lisäksi yhtiössä on vähintään yksi K-sarjan osake. Saman varsinaisen yhtiöko-

kouksen päätöksellä Suomen valtion omistamat 2 800 000 A-sarjan osaketta muutettiin K-sarjan osakkeiksi.

K-sarjaan kuuluva osake tuottaa yhtiökokouksessa äänes-tettäessä kymmenen ääntä ja A-sarjaan kuuluva yhden ää-nen. K-sarjaan kuuluvan osakkeen omistajalla on oikeus vaatia osakkeensa muuntamista A-sarjan osakkeeksi ilmoittamalla siitä yhtiön hallitukselle.

25. Varaukset1 000 €

Varaukset 2017 2016

Varaukset kauden alussa 9 441 4 192

Varausten lisäykset 0 806


Diskonttausvaikutuksen purkaminen 141 0

Valuuttakurssivaikutus -205 0

Varaukset kauden lopussa 9 959 9 441

Josta lyhytaikaisia varauksia 0 0

Josta pitkäaikaisia varauksia 9 959 9 441

Varaukset liittyvät LNG-terminaalien purkuvelvoitteisiin Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa, LNG-nesteytyslaitoksen purku-velvoitteisiin Norjassa sekä biokaasun tuotantolaitosten purkuvelvoitteisiin Suomessa ja Ruotsissa.

26. Lainat1 000 €

Lainat 2017 2016

Pitkäaikaiset:

Lainat rahoituslaitoksilta 409 641 448 654

Yhteensä 409 641 448 654

Lyhytaikaiset:

Lainat rahoituslaitoksilta 19 728 19 694

Yritystodistukset 9 995 29 000

Yhteensä 29 724 48 694

Lainat yhteensä 439 365 497 348

Kaikki lainat rahoituslaitoksilta ovat euromääräisiä pankkilai-noja, jotka erääntyvät maaliskuun loppuun 2021 mennessä. Konsernilla on myös käytössä tililimiittejä, joista oli käytössä 23,2 miljoonaa euroa vuoden 2017 lopussa. Limiitti esitetään muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Lyhytaikaisten lainojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpi-toarvoa, sillä diskonttauksen vaikutus ei ole merkittävä. Pitkä-aikaiset lainat ovat vaihtuvakorkoisia ja ne on kirjattu tilinpää-töksessä käypään arvoon.

Lainan transaktiomenot on lisätty lainan käypään arvoon.

36


27. Muut pitkäaikaiset velat1 000 €

Muut pitkäaikaiset velat 2017 2016

Rahoitusleasingvelat – pitkäaikainen osuus 80 034 45 598

Osallistumismaksujen tuloutus -velka 3 616 4 228

Muut velat * 43 558 66 147

Yhteensä 127 208 115 973

* Muut velat sisältävät mm. lainan vähemmistöomistajalle, joka on rahalaitoslainoihin nähden huonommalla etuoikeudella.

Rahoitusleasingvelkojen ryhmittelystä on esitetty lisätietoja liitetiedossa 4. Rahoitusriskien ja pääomarakenteen hallinta.

Rahoitusleasingvelkojen bruttomääräiset vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavasti:

1 000 €

Vähimmäisvuokrien erääntyminen 2017 2016

Enintään 1 vuoden kuluessa 2 378 1 883

1–5 vuoden kuluttua 12 861 7 453

Yli 5 vuoden kuluttua 137 454 87 554

Yhteensä 152 693 96 890

1 000 €

Vähimmäisvuokrien nykyarvon erääntyminen 2017 2016

Enintään 1 vuoden kuluessa 2 415 1 796

1–5 vuoden kuluttua 8 949 5 831

Yli 5 vuoden kuluttua 69 799 39 330

Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 81 163 46 957

Kertymättömät rahoituskulut 71 530 49 937

Yhteensä 152 693 96 890

28. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat1 000 €

Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille 2017 2016

Ostovelat 60 602 39 466

Muut velat 41 559 34 768

Siirtovelat 16 116 23 276

Pankkitililimiitti 23 161 21 786

Rahoitusleasingvelat – lyhytaikainen osuus 2 415 1 359

Yhteensä 143 854 120 655

37


29. Työsuhde-etuudetEläkevakuutusyhtiössä vakuutettu Suomen lakisääteinen työeläke käsitellään maksupohjaisena järjestelynä konsernitilinpää-töksessä. Gasumin lisäeläkejärjestely käsitellään etuuspohjaisena eläkejärjestelynä.

1 000 €

Eläkevelvoitteet 2017 2016

Taseeseen merkityt velat

Eläkevelvoitteet 7 369 7 486

Velka taseessa 7 369 7 486

Liikevoittoon sisältyvä kulu tuloslaskelmassa*

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 454 480

Yhteensä 454 480

* Tuloslaskelmaan merkitty kulu, joka sisältyy liikevoittoon, koostuu kauden työsuoritukseen perustuvista menoista, nettokoroista, aiempaan työsuoritukseen perustuvista menoista sekä velvoitteiden täyttämisestä.

30. Etuuspohjaiset eläkejärjestelytGasumilla on etuuspohjaiseksi luokiteltava lisäeläkejärjestely Mandatum henkivakuutusosakeyhtiössä. Järjestelyssä eläkkeen tavoitetaso määritelty prosentuaalisesti, eikä maksettava etuus ole sidottu Gasumin järjestelyyn suorittamien maksujen mää-rään. Järjestely on suljettu vuonna 1994.

Taseeseen merkityt luvut on määritetty seuraavasti:

1 000 €

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 2017 2016

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 26 271 26 458

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -18 902 -18 972

Rahastoitujen velvoitteiden alijäämä 7 369 7 486

Velka taseessa 7 369 7 486

Etuuspohjainen velvoite on muuttunut tilikauden aikana seuraavasti:

1 000 €

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Etuuspohjainen nettovelka

1.1.2017 26 458 18 972 7 486

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 347 347

Korkokulu tai -tuotto (-) 388 281 107

27 193 19 253 7 940

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:

Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/ tappio 0

Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio 397 397

Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot -238 -238

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä 70 -70

Maksusuoritukset:

Työnantajilta 660 -660

Järjestelyihin osallistuvilta 0

Järjestelystä suoritetut maksut:

Maksetut etuudet -1 081 -1 081 0

31.12.2017 26 271 18 902 7 369

38


1 000 €

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo

Etuuspohjainen nettovelka

1.1.2016 25 241 17 888 7 353

Kauden työsuoritukseen perustuva meno 345 345

Korkokulu tai -tuotto (-) 469 334 135

26 055 18 222 7 833

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:

Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto (-)/tappio 0

Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto (-)/tappio 959 959

Kokemusperusteiset voitot (-) / tappiot 633 633

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluihin tai -tuottoihin sisältyviä eriä 1 251 -1 251

Maksusuoritukset:

Työnantajilta 688 -688

Järjestelyihin osallistuvilta 0

Järjestelystä suoritetut maksut:

Maksetut etuudet -1 189 -1 189 0

31.12.2016 26 458 18 972 7 486

Merkittävimmät vakuutusmatemaattiset oletukset: 2017 2016

Diskonttauskorko 1,5 % 1,5 %

Inflaatio 1,7 % 1,6 %

Eläkkeiden korotus 2,0 % 1,9 %

Palkkakerroin 2,9 % 2,8 %

Odotettavissa olevaa elinikää koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat julkaistuihin TyEL (K2008) kuolevuustaulukkoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keski-määräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jääville henkilöille. Eliniänodote tarkoittaa odotettavissa olevien elin-vuosien määrää tietyssä iässä olevalle henkilölle, ja sen laskenta perustuu Gompertzin malliin:

Eliniänodote 65-vuotiaana Mies Nainen

Tilinpäätöshetkellä 45-vuotias 22,0 27,0

Tilinpäätöshetkellä 65-vuotias 21,4 25,4

39


ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYSANALYYSI

1 000 €

31.12.2017 päättyvä raportointikausi

Etuuspohjaisen velvoitteen

nykyarvo

Järjestelyyn kuu-luvien varojen

käypä arvoEtuuspohjainen

nettovelka

Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko

Diskonttauskorko 1,50 % 26 271 18 902 7 369 339 106

Diskonttauskorko +0,50 % 24 447 17 830 6 617 314 127

Diskonttauskorko -0,50 % 28 316 20 087 8 229 368 79

Prosentuaalinen muutos

Diskonttauskorko 1,50 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Diskonttauskorko +0,50 % -6,9 % -5,7 % -10,2 % -7,5 % 19,2 %

Diskonttauskorko -0,50 % 7,8 % 6,3 % 11,7 % 8,5 % -25,2 %

1 000 €

31.12.2017 päättyvä raportointikausi

Etuuspohjaisen velvoitteen

nykyarvo

Järjestelyyn kuu-luvien varojen

käypä arvoEtuuspohjainen

nettovelka

Kauden työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko

Etuuden lisäys 26 271 18 902 7 369 339 106

Etuuden lisäys +0,50 % 27 980 18 902 9 079 360 132

Etuuden lisäys -0,50 % 24 719 18 902 5 818 320 83

Prosentuaalinen muutos

Etuuden lisäys 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Etuuden lisäys +0,50 % 6,5 % 0,0 % 23,2 % 6,2 % 24,1 %

Etuuden lisäys -0,50 % -5,9 % 0,0 % -21,1 % -5,6 % -21,9 %

Odotettavissa olevan eliniän noustessa yhdellä vuodella etuuspohjainen nettovelka kasvaa 383 tuhatta euroa, joka on 5,2 %. Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säi-lyvät ennallaan.

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimpiä kuvataan lähemmin seu-raavassa:

Muutokset joukkovelkakirjalainojen tuotossaYritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuo-ton aleneminen kasvattaa järjestelyistä aiheutuvia velkoja. Jos diskonttauskoron perustana olevien joukkovelkakirjojen

tuotot muuttuvat, niin konserni voi joutua muuttamaan dis-konttauskorkoa. Tämä vaikuttaa sekä etuuspohjaiseen netto-velkaan että muihin laajan tuloksen eriin kirjattavaan uudel-leenmäärittämisestä johtuvaan erään.

InflaatioriskiOsa konsernin etuusperusteisista velvoitteista on sidoksissa inflaation kehitykseen ja inflaation kasvu kasvattaa etuuspoh-jaista velvoitetta. Jos työnantajan tuottavuus kehittyy hitaam-min kuin inflaatio, niin inflaation kiihtyminen saattaa kasvat-taa etuuspohjaisten järjestelyjen alijäämää.

Diskonttaamattomien eläke-etuuksien odotettavissa oleva maturiteettijakauma on seuraava:


Eläke-etuudet 932 4 796 5 564 21 858 33 150

Yhteensä 932 4 796 5 564 21 858 33 150

4 0


31. Ehdolliset velat ja varatMAAKAASUN OSTOSOPIMUSGasum on solminut pitkäaikaisen maakaasun hankintasopi-muksen, jossa toimitettavan maakaasun sopimusvolyymien li-säksi on määritelty ns. vuosittainen toimitettavan maakaasun vähimmäisvolyymi. Mikäli yhtiö ei käytä koko sopimuksessa määriteltyä vuosittaista vähimmäisvolyymia, maksaa yhtiö erotuksen osalta ennakkomaksun, joka oikeuttaa yhtiön saa-maan sopimuksen mukaisesta vuositoimitusmäärästä jää-neen kaasun myöhempinä vuosina. Tämän oikeuden käyt-töä ei ole ajallisesti rajoitettu.

ENERGIANKULUTUSVEROSkangas LNG Production AS maksaa Norjassa energiankulu-tusveroa yhtiön toimintaan liittyvän luokituksen perusteella.

Paikallinen tilastoviranomainen määrittelee yhtiön toimiala-luokituksen ja verottaja veron suuruuden tämän luokituksen perusteella. Tuotantolaitoksen luokitus on muutettu takau-tuvasti vuodesta 2014 alkaen, jolloin se on nostanut myös tuotantolaitokselle määräytyvää veroa.

Asian käsittely on kesken, ja yhtiön näkemys on, että uusi luokittelu ei ole asianmukainen (lakia on väärin tulkittu) ja se johtaa liian korkeiden verojen maksuun vertailuryhmässään. Näin ollen muutetun ja yhtiön näkemyksen perusteella oikean luokituksen mukaisten verojen erosta on kirjattu saaminen tilinpäätökseen. Saamiseksi kirjattu määrä on yhteensä 5,2 miljoonaa euroa. Lisätietoja myös kohdassa 3. Keskeiset kir-janpidolliset arviot ja harkinnanvaraiset erät.

32. Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset1 000 €

Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2017 2016

Pantit 214 4 212

Konserniyhtiöiden puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset * 311 088 327 399

Yhteensä 311 302 331 611

* Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaus-

sopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten.

Skangas Oy:llä on investointisitoumus yhteisyrityksessään Manga LNG Oy:ssä toteuttaa yhdessä muiden osapuolten kanssa LNG-terminaalihanke Tornioon. Terminaalin rakennustyöt ovat käynnissä ja terminaali otetaan käyttöön vuonna 2018.

KÄYTTÖLEASING- JA VUOKRAVASTUUT

1 000 €

Käyttöleasingvastuut 2017 2016

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 2 509 1 075

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 3 810 1 070

Yhteensä 6 319 2 146

41


33. LähipiiriKonsernin lähipiiriin kuuluvat (a) Gasum Oy:n yhteisyritykset; (b) Yhtiön johto, johon kuuluu Gasum Oy:n hallituksen jäsenet ja sihteeri, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet sekä hei-dän läheiset perheenjäsenet ja yritykset, joissa heillä tai hei-dän läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta, (c) Gasum Oy:n omistaja ja (d) konserniyhtiöiden määräysvallattomat omistajat.

Konsernin emoyhtiö on Gasum Oy. Liiketoimet konsernin ja sen tytäryritysten kesken on eliminoitu konserniyhdistelyssä, eivätkä ne sisälly tämän liitetiedon lukuihin. Muiden lähipiiriin kuuluvien yritysten kanssa tehdyt liiketoimet on eritelty alla ole-vassa taulukossa pois lukien Gasum Oy:n omistaja, sillä Gasum on julkiseen valtaan sidoksissa oleva yhteisö. Liiketoimet kon-sernin lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.

1 000 €

Liiketoimet lähipiirin kanssa2017

Tavaroiden ja palveluiden myynti

Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset

Rahoitustuotot ja -kulut Velat

Yhteisyritykset 0 0 0 0 0

Vähemmistöomistajat 12 084 12 341 1 277 -741 19 570

Yhteensä 12 084 12 342 1 277 -741 19 570

1 000 €

Liiketoimet lähipiirin kanssa2016

Tavaroiden ja palveluiden myynti

Tavaroiden ja palveluiden ostot Saamiset

Rahoitustuotot ja -kulut Velat

Yhteisyritykset 0 0 0 0 0

Vähemmistöomistajat 10 617 13 890 909 -751 15 334

Yhteensä 10 617 13 891 909 -751 15 334

1 000 €

Johdon työsuhde-etuudet 2017 2016

Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 795 2 481

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 143 0

Yhteensä 2 938 2 481

LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

42


34. Konserniyritykset

Seuraavassa esitetään yhteenveto konserniin kuuluvista yrityksistä ja konsernin yhteisyritykset 31.12.2017. Kaikki konserni-yhtiöt kuuluvat konsernin lähipiiriin.

EMOYHTIÖ

Rekisteröintivaltio

Gasum Oy Suomi

TYTÄRYHTIÖT

Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä %

Gasum Tekniikka Oy Suomi 100,0 100,0

Kaasupörssi Oy Suomi 100,0 100,0

Skangas AS Norja 70,0 70,0

Skangas LNG Production AS Norja 70,0 70,0

Skangas AB Ruotsi 70,0 70,0

Skangas Oy Suomi 70,0 70,0

Oulun Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0

Riihimäen Biotehdas Oy Suomi 100,0 100,0

Gasum AB Ruotsi 100,0 100,0

Gasum Jordberga AB Ruotsi 100,0 100,0

Gasum Västerås AB Ruotsi 98,7 98,7

Gasum Stigtomta AB Ruotsi 71,3 71,3

YHTEIS- JA OSAKKUUSYRITYKSET

Rekisteröintivaltio Konsernin omistusosuus % Osuus äänimäärästä %

Manga LNG Oy Yhteisyritys Suomi 25,0 25,0

Hirtshals LNG A/S Yhteisyritys Tanska 50,0 50,0

Vadsbo Biogas AB Yhteisyritys Ruotsi 50,0 50,0

GreenLNG A/S Osakkuusyhtiö Tanska 33,3 33,3

43

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017EMOYHTIÖN TIL INPÄ ÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA€

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Liikevaihto 1 701 493 301,44 668 850 440,91

Liiketoiminnan muut tuotot 2 17 937 504,81 4 860 071,42

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 3 -508 406 420,63 -479 241 506,16

Varastojen muutos 3 -1 809 780,14 -1 611 192,97

Ulkopuoliset palvelut -6 228 510,57 -47 092,50

-516 444 711,34 -480 899 791,63

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot 4 -13 131 035,73 -11 816 770,94

Henkilösivukulut

Eläkekulut 4 -2 682 529,02 -2 543 824,12

Muut henkilösivukulut 4 -678 544,63 -886 131,29

-16 492 109,38 -15 246 726,35

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot 5 -23 673 385,55 -24 621 080,67

Arvonalentumiset 5 -13 097 031,37 -796 259,83

-36 770 416,92 -25 417 340,50

Liiketoiminnan muut kulut 6 -31 500 437,35 -41 918 105,49

Liikevoitto 118 223 131,26 110 228 548,36

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä 8 7 352 954,42 3 296 406,68

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 37 679,13

Muilta 8 2 089 547,71 829 417,12

9 442 502,13 4 163 502,93

Muut korko- ja rahoituskulut

Muille 8 -8 701 294,49 -3 623 181,75

-8 701 294,49 -3 623 181,75

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 118 964 338,90 110 768 869,54

Tilinpäätössiirrot

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 9 33 957 458,31 -19 093 820,30

Saatu konserniavustus 9 147 000,00 0,00

Annettu konserniavustus -1 460 000,00 0,00

32 644 458,31 -19 093 820,30

Tuloverot 10 -31 440 949,49 -18 958 328,03

Tilikauden voitto / tappio 120 167 847,72 72 716 721,21

4 4


EMOYHTIÖN TASE€

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Vastaavaa

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 74 348,01 179 148,05

Muut pitkävaikutteiset menot 9 067 313,85 10 966 389,82

11 9 141 661,86 11 145 537,87

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Maa- ja vesialueet 2 666 891,78 4 149 080,71

Rakennukset ja rakennelmat 327 156 038,36 344 424 884,86

Koneet ja kalusto 33 276 543,34 29 802 619,11

Muut aineelliset hyödykkeet 5 556 578,76 5 476 360,01

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 8 021 736,05 10 199 194,67

12 376 677 788,29 394 052 139,36

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 263 023 579,28 210 370 796,93

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 83 076 557,23 49 004 461,45

Muut osakkeet ja osuudet 49 853,40 70 643,88

13 346 149 989,91 259 445 902,26

Pysyvät vastaavat yhteensä 731 969 440,06 664 643 579,49

Vaihtuvat vastaavat

Vaihto-omaisuus 14 75 064 340,59 104 235 764,83

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset muut saamiset 373 102,77 379 791,35

15 373 102,77 379 791,35

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 96 124 580,06 99 013 185,78

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 57 782 236,71 45 823 725,10

Lyhytaikaiset muut saamiset 356 705,62 757 836,75

Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2 584 382,54 3 173 878,42

16 156 847 904,93 148 768 626,05

Rahat ja pankkisaamiset 17 11 130,13 885 511,80

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 232 296 478,42 254 269 694,03

Vastaavaa yhteensä 964 265 918,48 918 913 273,52

45


EMOYHTIÖN TASE€

Liitetieto 31.12.2017 31.12.2016

Vastattavaa

Oma pääoma

Osakepääoma 178 279 205,41 178 279 205,41

Muut rahastot 33 700,18 33 700,18

Edellisten tilikausien voitto (tappio) 144 933 355,18 122 216 834,91

Tilikauden voitto (tappio) 120 167 847,72 72 716 721,21

265 101 202,90 194 933 556,12

Oma pääoma yhteensä 18 443 414 108,49 373 246 461,71

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Kertynyt poistoero 19 175 662 716,24 209 032 132,01

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 180 000 000,00

Muut pitkäaikaiset velat 2 785 252,96 2 477 254,11

20 162 785 252,96 182 477 254,11

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 9 995 141,25 29 000 000,00

Ostovelat 37 873 848,14 25 285 651,72

Velat saman konsernin yrityksille 54 140 510,95 42 390 669,19

Muut velat 57 984 489,43 38 779 383,84

Siirtovelat 22 409 851,02 18 701 720,94

21 182 403 840,79 154 157 425,69

Vieras pääoma yhteensä 345 189 093,75 336 634 679,80

Vastattavaa yhteensä 964 265 918,48 918 913 273,52

4 6


EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA1 000 €

Liitetieto 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

Liiketoiminnan rahavirrat

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 118 964 110 769

Oikaisut:

Suunnitelman mukaiset poistot 5 36 770 25 417

Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua 8 1 176 3 041

Rahoitustuotot- ja kulut 8 -741 -106

Muut oikaisut -14 157 2 257

Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 142 012 141 379

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 3 292 689

Vaihto-omaisuuden lisäys (-)/vähennys (+) 29 172 53 576

Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) 10 237 -11 403

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 184 713 184 242

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -2 560 -4 131

Saadut korot liiketoiminnasta 8 195 3 748

Maksetut välittömät verot -28 658 32

Liiketoiminnan rahavirta 161 690 183 891

Investointien rahavirrat

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -12 218 -11 106

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot -825 550

Yrityshankinnat ja myynnit -49 519 -43 469

Myönnetyt lainat -34 072 -33 586

Lainasaamisten takaisinmaksut/lisäykset 0 1 000

Investointien rahavirta -96 634 -86 611

Rahoituksen rahavirrat

Lyhytaikaisten lainojen nostot 43 113 71 000

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -39 000 -75 000

Pitkäaikaisten lainojen nostot 0 180 000

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -20 044 -205 600

Lyhytaikaisten konsernisaamisten muutos 0 -3 772

Rahoituksen satunnaisista eristä johtuva rahavirta (netto) 0 150

Maksetut osingot -50 000 -70 002

Rahoituksen rahavirta -65 931 -103 224

Rahavarojen muutos -875 -5 944

Rahavarat tilikauden alussa 886 6 830

Rahavarat tilikauden lopussa 11 886

47


Gasum Oy:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsää-dännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2017.

TULOUTUSPERIAATEGasum Oy:n liikevaihto koostuu pääasiassa kaasun myyn-nistä. Myynti tuloutetaan, kun kaasu on toimitettu. Palvelui-den myynti tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOTTutkimus- ja kehitysmenot ovat kirjattu vuosikuluksi silloin kun ne syntyvät.

ELÄKKEETGasum Oy:n lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuo-lisessa eläkevakuutusyhtiössä. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LEASINGLeasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty liitetie-tojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea ta-vanomaisista ehdoista.

JOHDANNAISETYhtiön hallitus on hyväksynyt yhtiölle rahoituspolitiikan. Rahoi-tuspolitiikan tavoitteena on suojata liikevaihdon kaasumyyn-nin myyntikatetta ja pienentää yhtiön tuloksen vaihtelua.

Korkoriskin hallintaan tehtyjen johdannaissopimusten käy-vän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirja-taan välittömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirja-taan varovaisuuden periaatteella vasta sopimuksen eräänty-essä. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan diskont-taamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat arvostushetken markkinakorkokäyrillä.

Valuuttajohdannaisia ja hyödykejohdannaisia käytetään yhtiössä tytäryrityksistä tulevan transaktioriskin suojautu-miseen. Valuutta- ja hyödykejohdannaiset arvostetaan tilin-päätöspäivän markkina-arvoon. Johdannaisten käyvän arvon muutoksesta johtuva realisoitumaton tappio kirjataan välit-tömästi tuloslaskelmaan, mutta saadut voitot kirjataan vasta sopimuksen erääntyessä.

VEROTVeroihin sisältyy verotettavan tulon perusteella laskettu vero. Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tu-loveroriville.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOTAineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasa-poistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat seuraavat:Rakennukset ja Rakennelmat 15–65 vuottaKoneet ja kalusto 3–15 vuottaMuut aineelliset hyödykkeet 20–40 vuottaMuut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuottaAineettomat oikeudet 3–5 vuotta. Maa-alueista ei voi tehdä poistoja.

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosak-keet sekä muut osakkeet ja osuudet on arvostettu hankinta-menoon.

VAIHTO-OMAISUUSVaihto-omaisuus on merkitty taseeseen fifo-periaatteen mu-kaisesti hankintamenoonsa tai sitä alempaan jälleenhankin-tahintaan tai todennäköiseen myyntihintaan.

VALUUTTAMÄÄRÄISET ERÄTUlkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu Suomen rahan määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

4 8


EMOYHTIÖN TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. Liikevaihto€

Liikevaihdon maantieteellinen jakauma 2017 2016

Kotimaa 700 725 301,44 668 850 440,91

Muu Eurooppa 768 000,00 0,00

Yhteensä 701 493 301,44 668 850 440,91

2. Liiketoiminnan muut tuotot€

Liiketoiminnan muut tuotot 2017 2016

Vuokratuotot 266 840,78 214 440,96

Vuokratuotot konserni 148 467,75 105 150,00

Myyntivoitot 13 556 950,89 21 482,33

Johdannaisten voitot 458 205,95 657 546,38

Muut tuotot 3 507 039,44 3 861 451,75

Yhteensä 17 937 504,81 4 860 071,42

3. Materiaalit ja palvelut€

Materiaalit ja palvelut 2017 2016

Materiaalit ja tarvikkeet

Ostot tilikauden aikana 508 406 420,63 479 241 506,16

Varastojen muutos 1 809 780,14 1 611 192,97

Materiaalit ja tarvikkeet yhteensä 510 216 200,77 480 852 699,13

Ulkopuoliset palvelut 6 228 510,57 47 092,50

Yhteensä 516 444 711,34 480 899 791,63

Verolliseen käyttöön luovutetun kaasun ostohintaan sisältyvä valmistevero 59,2 miljoonaa euroa (2016: 69,1 miljoonaa euroa) on kirjattu ostoihin.

4. Henkilöstökulut ja henkilöstön määrä€

Henkilöstökulut 2017 2016

Palkat ja palkkiot 13 131 035,73 11 816 770,94

Eläkekulut 2 682 529,02 2 543 824,12

Lakisääteiset henkilösivukulut 678 544,63 886 131,29

Yhteensä 16 492 109,38 15 246 726,35





49


5. Poistot ja arvonalentumiset€

Poistot ja arvonalentumiset 2017 2016

Poistot aineettomista oikeuksista 104 800,04 119 562,50

Poistot muista pitkävaikutteisista menoista 2 749 294,90 2 834 825,41

Poistot rakennuksista ja rakennelmista 15 309 731,04 16 197 910,66

Poistot koneista ja laitteista 5 249 898,12 5 228 793,59

Poistot muista aineellisista hyödykkeistä 259 661,45 239 988,51

Suunnitelman mukaiset poistot 23 673 385,55 24 621 080,67

Arvonalentumiset 13 097 031,37 796 259,83

Yhteensä 36 770 416,92 25 417 340,50

6. Liiketoiminnan muut kulut€

Liiketoiminnan muut kulut 2017 2016

Vuokrat 2 381 273,57 1 853 003,07

Kunnossapitokulut 10 489 117,22 9 022 753,87

Palveluostot 7 143 420,03 6 737 072,36

Markkinointikulut 2 131 313,71 2 618 726,72

Johdannaisten realisoitunut tappio 2 611 009,12 13 325 639,38

Johdannaisten realisoitumaton tappio 1 143 783,88 3 040 820,00

Muut 5 600 519,82 5 320 090,09

Yhteensä 31 500 437,35 41 918 105,49

7. Tilintarkastajan palkkiot€

Tilintarkastajan palkkiot 2017 2016

Lakisääteinen tilintarkastus 79 900,00 108 723,67

Tilintarkastajien lausunnot 4 400,00 25 783,74

Veropalvelut 37 500,09 39 620,00

Muut palvelut 198 375,41 184 196,37

Yhteensä 320 175,50 358 323,78

8. Rahoitustuotot ja -kulut€


Korkotuotot muista pitkäaikaisista saamisista 672 027,60 445 861,53

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista 0,00 37 679,13

Korko- ja rahoitustuotot ulkoiset 1 417 520,11 383 555,59

Korko- ja rahoitustuotot konserni 7 352 954,42 3 296 406,68

Yhteensä 9 442 502,13 4 163 502,93

50


€

Rahoituskulut 2017 2016

Rahoituslainojen korkokulut 1 272 261,08 2 241 130,56

Tappiot johdannaisten käyvän arvon muutoksesta -319 332,12 -71 500,14

Muut rahoituskulut* 7 748 365,53 1 453 551,33

Yhteensä 8 701 294,49 3 623 181,75

* Muut rahoituskulut sisältävät mm. 4,3 milj. euron fuusiotappion tytäryhtiöiden sulautumisista.

9. Tilinpäätössiirrot€

Tilinpäätössiirrot 2017 2016

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 33 957 458,31 -19 093 820,30

Saatu konserniavustus 147 000,00 0,00

Annettu konserniavustus -1 460 000,00 0,00

Yhteensä 32 644 458,31 -19 093 820,30

10. Verot€

Verot 2017 2016

Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -31 264 348,04 -18 956 234,22

Edellisten tilikausien verot -176 601,45 -2 093,81

Yhteensä -31 440 949,49 -18 958 328,03

51


EMOYHTIÖN TASEEN LIITETIEDOT

11. Aineettomat hyödykkeet€

2017 Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 228 901,70 28 875 615,53 30 104 517,23

Lisäykset 0,00 447 266,85 447 266,85

Fuusiossa siirtyneet 0,00 279 758,36 279 758,36

Vähennykset 0,00 -590 343,49 -590 343,49

Myydyt liiketoiminnot 0,00 -203 346,90 -203 346,90

Siirrot erien välillä 0,00 378 060,96 378 060,96

Hankintameno 31.12. 1 228 901,70 29 187 011,31 30 415 913,01

Kertyneet poistot 1.1. 1 049 753,65 17 909 225,71 18 958 979,36

Poistot 104 800,04 2 749 294,90 2 854 094,94

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 -576 207,85 -576 207,85

Fuusiossa siirtyneet 0,00 37 384,70 37 384,70


Kirjanpitoarvo 1.1.2017 179 148,05 10 966 389,82 11 145 537,87

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 74 348,01 9 067 313,85 9 141 661,86

€

2016 Aineettomat oikeudet Muut pitkä vaikutteiset menot Yhteensä

Hankintameno 1.1. 1 228 901,70 27 687 438,68 28 916 340,38

Lisäykset 0,00 316 625,53 316 625,53

Vähennykset 0,00 -157 024,30 -157 024,30

Siirrot erien välillä 0,00 1 028 575,62 1 028 575,62

Hankintameno 31.12. 1 228 901,70 28 875 615,53 30 104 517,23

Kertyneet poistot 1.1. 930 191,15 15 231 424,60 16 161 615,75

Poistot 119 562,50 2 834 825,41 2 954 387,91

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 -157 024,30 -157 024,30


Kirjanpitoarvo 1.1.2016 298 710,55 12 456 014,08 12 754 724,63

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 179 148,05 10 966 389,82 11 145 537,87

52


12. Aineelliset hyödykkeet€

2017Maa- ja





hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 4 149 080,71 665 971 520,14 117 699 241,65 9 032 607,26 10 995 454,50 807 847 904,26

Lisäykset 15 397,50 3 075 858,76 1 365 101,85 311 254,08 6 207 230,05 10 974 842,24

Fuusiossa siirtyneet 54 397,00 6 923 708,05 14 114 948,03 78 626,03 165 546,43 21 337 225,54

Vähennykset -1 551 983,43 -53 473 759,61 -4 705 009,23 -87 378,92 0,00 -59 818 131,19

Myydyt liiketoiminnot 0,00 -2 698 224,67 0,00 0,00 0,00 -2 698 224,67

Siirrot erien välillä 0,00 4 933 827,35 3 500 665,26 10 786,63 -8 550 235,10 -104 955,86

Hankintameno 31.12. 2 666 891,78 624 732 930,02 131 974 947,56 9 345 895,08 8 817 995,88 777 538 660,32

Kertyneet poistot 1.1. 0,00 321 546 635,28 87 896 622,54 3 556 247,25 796 259,83 413 795 764,90

Poistot 0,00 15 309 731,04 5 249 898,12 259 661,45 0,00 20 819 290,61

Arvonalentumiset 0,00 13 097 031,37 0,00 0,00 0,00 13 097 031,37

Vähennysten kertyneet poistot 0,00 -55 044 188,93 -2 259 499,79 -52 366,87 0,00 -57 356 055,59

Fuusiossa siirtyneet 0,00 2 667 682,90 7 811 383,35 25 774,49 0,00 10 504 840,74


Kirjanpitoarvo 1.1.2017 4 149 080,71 344 424 884,86 29 802 619,11 5 476 360,01 10 199 194,67 394 052 139,36

Kirjanpitoarvo 31.12.2017 2 666 891,78 327 156 038,36 33 276 543,34 5 556 578,76 8 021 736,05 376 677 788,29

€

2016Maa- ja





hankinnat Yhteensä

Hankintameno 1.1. 4 065 880,71 665 484 492,14 113 767 545,54 9 032 607,26 4 880 438,54 797 230 964,19

Lisäykset 83 200,00 0,00 204 599,18 0,00 12 200 512,99 12 488 312,17

Vähennykset 0,00 -550 000,00 -65 865,34 0,00 -640 928,52 -1 256 793,86

Siirrot erien välillä 0,00 1 037 028,00 3 792 962,27 0,00 -5 444 568,51 -614 578,24

Hankintameno 31.12. 4 149 080,71 665 971 520,14 117 699 241,65 9 032 607,26 10 995 454,50 807 847 904,26

Kertyneet poistot 1.1. 0,00 305 348 724,62 82 667 828,95 3 316 258,74 0,00 391 332 812,31

Poistot 0,00 16 197 910,66 5 228 793,59 239 988,51 0,00 21 666 692,76

Arvonalentumiset 0,00 0,00 0,00 0,00 796 259,83 796 259,83


Kirjanpitoarvo 1.1.2016 4 065 880,71 360 135 767,52 31 099 716,59 5 716 348,52 4 880 438,54 405 898 151,88

Kirjanpitoarvo 31.12.2016 4 149 080,71 344 424 884,86 29 802 619,11 5 476 360,01 10 199 194,67 394 052 139,36

5 3


13. Sijoitukset

€

2017

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Osuudet osakkuus-yrityksissä

Muut sijoitukset

Saamiset konserni -yrityksiltä Sijoitukset

Hankintameno 1.1. 210 370 796,93 0,00 70 643,88 49 004 461,45 259 445 902,26

Lisäykset 60 878 738,11 0,00 0,00 34 072 095,78 94 950 833,89

Vähennykset 0,00 0,00 -20 790,48 0,00 -20 790,48

Fuusio -8 225 955,76 0,00 0,00 0,00 -8 225 955,76

Siirrot ryhmien välillä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 263 023 579,28 0,00 49 853,40 83 076 557,23 346 149 989,91

€

2016

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Osuudet osakkuus-yrityksissä

Muut sijoitukset

Saamiset konserni -yrityksiltä Sijoitukset

Hankintameno 1.1. 164 234 252,40 2 612 758,39 70 643,88 15 636 104,16 182 553 758,83

Lisäykset 43 720 859,02 0,00 0,00 33 368 357,29 77 089 216,31

Vähennykset 0,00 -197 072,89 0,00 0,00 -197 072,89

Siirrot ryhmien välillä 2 415 685,50 -2 415 685,50 0,00 0,00 0,00

Kirjanpitoarvo 31.12. 210 370 796,92 0,00 70 643,88 49 004 461,45 259 445 902,25

14. Vaihto-omaisuus€

Vaihto-omaisuus 2017 2016

Tuotevarastot 2 971 746,43 4 664 083,65

Muu vaihto-omaisuus 1 579 800,96 1 579 800,96

Ennakkomaksut 70 512 793,20 97 991 880,22

Yhteensä 75 064 340,59 104 235 764,83

Vaihto-omaisuuteen sisältyy maakaasun pitkäaikaisen hankintasopimukseen liittyvä ”Take-or-pay” -ennakkomaksu 70,5 mil-joonaa euroa (2016: 98 miljoonaa euroa).

15. Pitkäaikaiset saamiset€

Pitkäaikaiset saamiset 2017 2016

Muut pitkäaikaiset saamiset 373 102,77 379 791,35

Yhteensä 373 102,77 379 791,35

54


16. Lyhytaikaiset saamiset €

Lyhytaikaiset saamiset, ulkopuoliset 2017 2016

Myyntisaamiset 96 124 580,06 99 013 185,78

Siirtosaamiset 2 584 382,54 3 173 878,42

Muut saamiset 356 705,62 757 836,75

Yhteensä 99 065 668,22 102 944 900,95

€

Lyhytaikaiset saamiset, konserniyritykset 2017 2016

Myyntisaamiset 799 828,86 608 324,44

Siirtosaamiset 56 601 707,85 45 215 400,66

Muut saamiset 380 700,00 0,00

Yhteensä 57 782 236,71 45 823 725,10

€

Siirtosaamiset 2017 2016

Siirtosaamiset korot 88 330,88 113 452,72

Muut siirtosaamiset 2 584 382,54 3 169 008,21

Yhteensä 2 672 713,42 3 282 460,93

17. Rahavarat€

Rahavarat 2017 2016

Rahat ja pankkisaamiset 11 130,13 885 511,80

Yhteensä 11 130,13 885 511,80

18. Oma pääoma€

Laskelma oman pääoman muutoksista Osakepääoma

Sijoitetun vapaan omanpääoman

rahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä

Tasearvo 1.1. 178 279 205,41 33 700,18 194 933 556,12 373 246 461,71

Voitonjako -50 000 200,94 -50 000 200,94

Tilikauden voitto 120 167 847,72 120 167 847,72

Tasearvo 31.12. 178 279 205,41 33 700,18 265 101 202,90 443 414 108,49

€

Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta 2017 2016

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 33 700,18 33 700,18

Kertyneet voittovarat 144 933 355,18 122 216 834,91


Yhteensä 265 134 903,08 194 967 256,30

55


19. Tilinpäätössiirtojen kertymä€

Tilinpäätössiirtojen kertymä 2017 2016

Kertynyt poistoero 1.1. 209 032 132,01 189 938 311,71

Siirtynyt fuusiossa 588 042,54 0,00

Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -33 957 458,31 19 093 820,30

Kertynyt poistoero 31.12. 175 662 716,24 209 032 132,01

20. Pitkäaikainen vieras pääoma€

Pitkäaikainen vieras pääoma 2017 2016

Lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 180 000 000,00

Muut pitkäaikaiset velat 2 785 252,96 2 477 254,11

Yhteensä 162 785 252,96 182 477 254,11

Kaikki rahoituslainat erääntyvät alle 5 vuoden päästä.

21. Lyhytaikainen vieras pääoma€

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 2017 2016

Yritystodistukset 9 995 141,25 29 000 000,00

Yhteensä 9 995 141,25 29 000 000,00

€

Lyhytaikaiset velat ulkopuolisille 2017 2016

Ostovelat 37 873 848,14 25 285 651,72

Muut velat 57 984 489,43 38 779 383,84

Siirtovelat 22 409 851,02 18 701 720,94

Yhteensä 118 268 188,59 82 766 756,50

€

Lyhytaikaiset velat konserniyrityksille 2017 2016

Ostovelat konserniyrityksille 2 166 918,56 764 298,47

Siirtyvät ostovelat konserniyrityksille 32 706,89 252 501,12

Muut lyhytaikaiset velat konserniyrityksille 51 940 885,50 41 373 869,60

Yhteensä 54 140 510,95 42 390 669,19

€

Siirtovelat 2017 2016

Siirtyvät korkovelat 277 317,73 311 500,00

Siirtyvät verovelat 17 081 348,12 14 298 566,94

Palkkoihin liittyvät erät 1 609 373,95 1 396 444,91

Muut siirtovelat 3 441 811,22 2 695 209,09

Yhteensä 22 409 851,02 18 701 720,94

56


22. Vastuut €

Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 2017 2016

Omasta puolesta annetut:

Vastuusitoumukset ja muut vastuut 3 237 195,00 191 577,00

Pantit 214 028,00 0,00

Konserniyhtiöiden puolesta annetut:

Vastuusitoumukset ja muut vastuut * 303 455 614,00 323 999 000,00

Yhteensä 306 906 837,00 324 190 577,00

* Sisältää enintään 270 miljoonan euron takauksen pankeille konsernin tytäryhtiöiden lainoista sekä mm. takauksen pitkällä aikarahtaus-

sopimuksella vuokrattuun laivaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi sisältää Gasum Oy:n antamia takauksia tytäryhtiöiden puolesta kaasun ostoja toimitussopimuksia varten.

€

Käyttöleasingvastuut 2017 2016

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 737 972,48 508 677,00

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 683 922,96 344 118,00

Yhteensä 1 421 895,44 852 795,00

€

Vuokravastuut 2017 2016

Yhden vuoden kuluessa erääntyvät 1 162 627,00 1 109 832,00

Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua erääntyvät 2 048 659,00 739 888,00

Yhteensä 3 211 286,00 1 849 720,00

€

Johdannaissopimukset 2017 2016

Johdannaissopimusten käyvät arvot

Valuuttajohdannaiset -3,2 0,4

Hyödykejohdannaiset -1,0 0,6

Korkojohdannaiset -1,7 -2,2

Johdannaissopimusten käyvät arvot yhteensä -5,9 -1,2

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Valuuttajohdannaiset 70,7 58,8

Hyödykejohdannaiset 5,2 18,3

Korkojohdannaiset 285,0 122,3

Johdannaissopimusten nimellisarvot yhteensä 360,9 199,4

57

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017MA AK A A SULIIKE TOIMINTA

Maakaasumarkkinalain (508/2000) 5. luvussa säädetään maakaasuliiketoimintojen kirjanpidollisesta eriyttämisestä keskenään ja muista liiketoiminnoista.

Maakaasun myyntiliiketoiminta sisältää Gasum Oy:n maa-kaasun energiamaksujen osuuden.

Gasum Oy:n verkkoliiketoimintaan sisältyy kaasun siirto-maksut mukaan lukien energiaverot.

Muu liiketoiminta sisältää lämmön myynnin, maakaasun lii-kennekäytön, biokaasuliiketoiminnan sekä LNG- liiketoiminnan.

Kulujen ja tuottojen kohdistaminen on tapahtunut aiheut-tamisperiaatteen mukaisesti sisäisen laskennan avulla. Poistot on laskettu voimassa olevan poistosuunnitelman mukaisesti.

Tase-erät on jaettu aiheuttamisperiaatteen mukaan.Vertailuvuoden lukuja on oikaistu vastaamaan paremmin ai-heuttamisperiaatetta. Muutoksilla on ollut vaikutusta saami-siin, velkoihin ja omaan pääomaan.

Verkkoliiketoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoin-nit vuonna 2017:

MAAKAASULIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN

Aineettomat hyödykkeet 295 322,80

Maa-alueet -142 191,72

Rakennukset ja rakennelmat 1 107 496,01

Koneet ja kalusto 557 565,68

Muut aineelliset hyödykkeet -44 950,85

Nettoinvestoinnit yhteensä 1 773 241,92

2017 2016

Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 23 % 27 %

58


GASUM OY, VERKKOLIIKETOIMINTA€

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

LIIKEVAIHTO 189 047 557,14 217 384 761,90

Liiketoiminnan muut tuotot 1 146 559,49 3 504 535,33



Ostot tilikauden aikana -59 083 159,57 -72 063 734,76

Varastojen muutos -963 716,31 -1 602 666,94

-60 046 875,88 -73 666 401,70

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -4 137 811,28 -5 149 401,01

Henkilösivukulut -1 110 487,14 -1 547 271,18

-5 248 298,42 -6 696 672,19


Suunnitelman mukaiset poistot -19 897 393,51 -22 682 067,11

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä -13 097 031,37 -581 748,22

-32 994 424,88 -23 263 815,33

Liiketoiminnan muut kulut -12 388 826,69 -13 861 199,64

LIIKEVOITTO 79 515 690,76 103 401 208,37



Korkotuotot 1 993 582,17 0,00


Korko- ja rahoituskulut -3 640 641,05 -2 767 000,00

-1 647 058,88 -2 767 000,00

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 77 868 631,88 100 634 208,37


Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 25 739 779,12 -18 545 854,08

Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) -555 399,00 0,00

Tuloverot -21 283 491,44 -16 930 286,27

TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 81 769 520,56 65 158 068,02

59



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT




6 957 203,09 8 432 973,33


Maakaasuverkon aineelliset hyödykkeet 342 436 702,05 371 641 580,82

Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 2 604 150,21 4 296 611,22

345 040 852,26 375 938 192,04

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksistä 84 093,96 1 035 163,87

Muut osakkeet ja osuudet 0,00 20 000,00

84 093,96 1 055 163,87

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 352 082 149,31 385 426 329,24

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 1 406 067,97 3 073 403,54

Saamiset


Pitkäaikaiset muut saamiset 0,00 125 704,98

0,00 125 704,98


Myyntisaamiset 25 929 067,43 23 343 944,14

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 20 316 072,26 234 337,60


Lyhytaikaiset siirtosaamiset 186 421,10 3 047 765,24

46 545 064,52 26 974 493,32

Rahat ja pankkisaamiset 0,00 885 511,80

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 47 951 132,49 31 059 113,64

VASTAAVAA YHTEENSÄ 400 033 281,80 416 485 442,88

60



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 56 586 289,58 56 586 289,58

Edell. tilikausien voitto (tappio) -59 228 076,09 -33 732 030,49

Voitonjako -50 000 200,94 -70 002 401,31


-27 458 756,47 -38 576 363,78

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 29 127 533,11 18 009 925,80

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Kertynyt poistoero 171 814 460,91 204 032 115,44

VIERAS PÄÄOMA


Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 160 000 000,00 161 738 000,00

160 000 000,00 161 738 000,00


Ostovelat 10 357 609,90 6 638 880,71

Velat saman konsernin yrityksille 931 191,97 591 102,86

Muut velat 14 905 886,53 11 699 456,93

Siirtovelat 12 896 599,38 13 775 961,14

39 091 287,78 32 705 401,64

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 199 091 287,78 194 443 401,64

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 400 033 281,80 416 485 442,88

61


GASUM OY, MYYNTILIIKETOIMINTA€

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

LIIKEVAIHTO 488 611 258,84 436 742 732,10

Liiketoiminnan muut tuotot 168 833,09 884 059,26




Varastojen muutos 0,00 -44,84

-440 342 842,30 -397 838 459,48

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut -1 025 637,11 -1 280 331,47

-4 815 035,82 -5 716 394,92


Suunnitelman mukaiset poistot -743 916,06 -559 771,03

-743 916,06 -559 771,03


LIIKEVOITTO 36 996 586,03 11 907 296,64



Saman konsernin yrityksiltä 882 897,93 636 417,84

Muilta 276 490,80 124 765,42

1 159 388,73 761 183,26

Muut korko- ja rahoituskulut -2 117 263,02 0,00

-957 874,29 761 183,26

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 36 038 711,74 12 668 479,90


Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 3 142 574,23 -70 139,51

Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) -322 998,00 0,00

Tuloverot -7 726 333,77 -2 567 177,42

TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 31 131 954,20 10 031 162,97

62



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT




1 092 229,53 1 472 619,98


Maa-alueet 26 346,66 26 346,67

Rakennukset ja rakennelmat 34 829,35 520 967,60

Koneet ja kalusto 76 549,32 52 624,11

Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 530 640,19 0,00

668 365,52 599 938,38

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksistä 0,00 84 093,96


9 853,40 114 737,84


VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 72 817 511,93 99 571 681,18

Saamiset


Pitkäaikaiset muut saamiset 0,00 94 086,37

0,00 94 086,37


Myyntisaamiset 66 987 007,09 70 853 093,29

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 158 299,60 5 515 998,99


Lyhytaikaiset siirtosaamiset 228 684,62 71 348,27

67 478 149,35 76 725 385,85



6 3



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 78 509 558,27 78 509 558,27

Edell. tilikausien voitto (tappio) 11 504 032,26 32 174 750,87


42 635 986,46 42 205 913,84



Kertynyt poistoero 78 315,71 82 701,38

VIERAS PÄÄOMA


Johdannaisinstrumenttivelka 0,00 840 989,99

0,00 840 989,99


Ostovelat 782 326,08 14 114 311,48

Velat saman konsernin yrityksille 328 684,56 13 372 874,48

Muut velat 12 867 743,69 25 049 742,04

Siirtovelat 6 863 494,96 4 402 358,12

20 842 249,29 56 939 286,12



6 4


GASUM OY, MUU LIIKETOIMINTA€

Tuloslaskelma 1.1.–31.12.2017 1.1.–31.12.2016

LIIKEVAIHTO 23 834 485,50 14 722 946,91

Liiketoiminnan muut tuotot 16 622 112,24 471 476,84




Varastojen muutos -848 275,67 12 932,07

Ulkopuoliset palvelut -6 228 412,15 -47 092,50

-16 054 993,16 -9 394 930,44

Henkilöstökulut


Henkilösivukulut -1 224 949,38 -602 352,76

-6 428 775,13 -2 833 659,24


Suunnitelman mukaiset poistot -3 032 076,00 -1 379 242,54

Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 0,00 -214 511,61

-3 032 076,00 -1 593 754,15


LIIKEVOITTO 1 710 854,53 -5 079 956,66



Saman konsernin yrityksiltä 4 951 902,76 2 980 229,34

Muilta 1 337 628,50 442 612,53

6 289 531,26 3 422 841,87


Muilta -2 943 390,42 -876 703,95

-2 943 390,42 -876 703,95

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 5 056 995,37 -2 533 818,74


Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -434 603,00 0,00

Konserniavustus annettu (-) tai saatu (+) 5 075 104,96 -477 826,71

4 640 501,96 -477 826,71

Tuloverot -2 431 124,37 539 135,67

TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 7 266 372,96 -2 472 509,78

65



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT




1 092 229,24 1 239 944,57


Maa-alueet 381 956,79 327 559,78

Rakennukset ja rakennelmat 13 826 966,62 6 016 872,39

Koneet ja kalusto 12 408 038,87 5 203 410,09

Muut aineelliset hyödykkeet 413 604,14 63 583,23

Ennakot ja keskeneräiset hankinnat 3 938 004,09 5 902 583,45

30 968 570,51 17 514 008,94

Sijoitukset

Tytäryhtiöosakkeet 262 939 485,32 209 251 539,10

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 83 076 557,23 49 004 461,44


346 056 042,55 258 276 000,54


VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 840 760,69 1 590 680,11

Saamiset


Lainasaamiset 0,00 130 000,00

Pitkäaikaiset muut saamiset 373 102,77 30 000,00

373 102,77 160 000,00


Myyntisaamiset 3 208 505,54 4 816 148,35

Lyhytaikaiset saamiset saman konsernin yrityksiltä 37 307 864,85 40 073 386,52


Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2 169 276,82 54 766,89

42 824 691,06 45 068 746,88

Rahat ja pankkisaamiset 11 130,13 0,00



66



Tase 31.12.2017 31.12.2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 43 183 357,56 43 183 357,56

Sijoitetut vapaan pääoman rahasto 33 700,18 33 700,18

Edell. tilikausien voitto (tappio) 242 657 599,95 193 776 515,83

Tilikauden voitto (tappio) 7 266 372,96 -2 472 509,78

249 923 972,91 191 304 006,05



Kertynyt poistoero 3 769 939,62 4 917 313,12

VIERAS PÄÄOMA


Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0,00 18 262 000,00

Johdannaisinstrumenttivelka 2 785 252,96 1 636 264,12

2 785 252,96 19 898 264,12


Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta 0,00 29 000 000,00

Ostovelat 40 056 989,30 4 532 459,62

Velat saman konsernin yrityksille 52 880 634,42 28 426 691,85

Muut velat 26 882 923,19 2 030 184,88

Siirtovelat 2 649 756,81 523 403,66

122 470 303,72 64 512 740,01



67

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017

KIRJANPITOKIRJATTasekirja tilikaudelta sidottuna kirjanaPäiväkirja tietokonetulosteenaPääkirja tietokonetulosteenaOstoreskontra tietokonetulosteenaMyyntireskontra tietokonetulosteenaPalkkakirjanpito tietokonetulosteenaKäyttöomaisuuskirjanpito tietokonetulosteena

Kirjanpitokirjat säilytetään vähintään 10 vuotta ja tositteet 6 vuotta tilikauden päättymisestä.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Omavaraisuusaste (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Oman pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto (%) = 100 x

Tilikauden voitto + rahoituskulut

Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)

Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahavarat

Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Korolliset velat – rahavarat

Oma pääoma yhteensä

Nettovelat / käyttökate = 100 x Korolliset velat – rahavarat

Käyttökate

68

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017

Omavaraisuusaste (%) = 100 x Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Oman pääoman tuotto (%) = 100 x Tilikauden voitto

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden aikana)

Sijoitetun pääoman tuotto (%) = 100 x

Tilikauden voitto + rahoituskulut

Oma pääoma yhteensä + korolliset velat (keskimäärin tilikauden aikana)

Korolliset nettovelat = Korolliset velat - rahavarat

Nettovelkaantumisaste (%) = 100 x Korolliset velat – rahavarat

Oma pääoma yhteensä

Nettovelat / käyttökate = 100 x Korolliset velat – rahavarat

Käyttökate

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2017 oli 265 134 903,08 euroa, johon sisältyy tilikauden tulos 120 167 847,72 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan päättyneen tilikauden tuloksesta 0,6208 euroa osakkeelta eli yhteensä 32 902 400,62 euroa. Loput tilikauden tuloksesta siirretään voittovaroihin.

TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Espoossa 15. päivänä helmikuuta 2018

Juha Rantanenhallituksen puheenjohtaja

Stein Dalehallituksen jäsen

Elina Engmanhallituksen jäsen

Timo Koponenhallituksen jäsen

Charlotte Loidhallituksen jäsen

Päivi PesolaHallituksen jäsen

Jarmo Väisänenhallituksen jäsen

Johanna Lamminentoimitusjohtaja

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOSTA

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄSuoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 21. päivänä helmikuuta 2018PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastusyhteisö

Pasi KarppinenKHT

69

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017TILINTARK A S TUSKERTOMUS

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Gasum Oy:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto Lausuntonamme esitämme, että • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

TILINTARKASTUKSEN KOHDEOlemme tilintarkastaneet Gasum Oy:n (y-tunnus 0969819-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2017. Tilinpäätös sisäl-tää:• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskel-man ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista

• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilin-tarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausun-tomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen sovel-tuvaa tilintarkastusevidenssiä.

RIIPPUMATTOMUUSOlemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mu-kaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eet-tiset velvollisuutemme.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudetHallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-sesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilin-päätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista vir-heellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan vel-vollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toi-mintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laadi-taan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessaTavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilin-tarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastus-tavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheel-lisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai vir-

heestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoituk-seen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väären-tämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituk-sessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-periaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimi-tusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perus-tuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

70

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017TILINTARK A S TUSKERTOMUS

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiin-nittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilin-päätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio, jonka olemme saaneet käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, on toimin-takertomus.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta infor-maatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpää-töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme ar-vioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilin-päätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olen-naisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuu-tenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintaker-tomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellet-tavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäi-vää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon koh-distamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suh-teen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnotVelvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuk-sen perusteella lausunto maakaasumarkkinalain 5. luvun 4 §:n edellyttämistä seikoista.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat siitä, että eriytettyjen maakaasuliiketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettu-jen säännösten ja määräysten mukaiset.

Lausuntonamme esitämme, että eriytettyjen maakaasulii-ketoimintojen tuloslaskelmat ja taseet ja niiden lisätiedot ovat maakaasumarkkinalain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaiset.

Muut lausumatPuollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä halli-tuksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tili-kaudelta.

Helsingissä 21.2.2018PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastusyhteisö

Pasi KarppinenKHT

7 1

GA SUM – T IL INPÄ ÄTÖS 2017HALLINNOINTIPERIA AT TEE T

Gasum Oy:n hallinto perustuu yhtiöjärjestykseen, osakeyhtiö-lakiin, valtion omistajaohjauksen sääntöihin sekä muihin osa-keyhtiön hallintoa ohjaaviin säädöksiin ja määräyksiin. Suo-men Valtio on Gasumin ainoa osakkeenomistaja 31.12.2017.

GASUMIN HALLINTOELIMETKonsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmän perustana ovat yhtiö-kokous, hallitus ja sen kaksi valiokuntaa (tarkastusvaliokunta ja HR-valiokunta) sekä toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä.

YHTIÖKOKOUSGasumin ylintä päätösvaltaa käyttää osakkeenomistajat yhtiö-kokouksessa, jossa he osallistuvat yhtiön ohjaukseen ja valvon-taan. Yhtiökokous kokoontuu sääntömääräisesti vähintään kerran vuodessa. Varsinainen yhtiökokous pidetään tilinpää-töksen valmistuttua hallituksen ehdottamassa paikassa ja ajankohtana kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päät-tymisestä. Osakeyhtiölain mukaisesti hallitus kutsuu yhtiö-kokouksen koolle.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus ja vahvistetaan edellisen tilikauden ti-linpäätös. Tämän lisäksi kokouksessa päätetään yhtiön voiton-jaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista.

Hallitus voi kutsua koolle ylimääräisen yhtiökokouksen, kun se katsoo sen tarpeelliseksi. Myös tilintarkastajalla sekä osak-keenomistajilla, jotka edustavat yli kymmentä prosenttia yh-tiön osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

Yhtiökokous on päättyneellä tilikaudella kokoontunut yh-den kerran.

HALLITUSGasum Oy:n yhtiökokous valitsee vuosittain hallituksen, jossa on yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään kolme ja enintään kahdeksan jäsentä. Hallituksen tehtävänä on yhtiön johtami-nen lakien ja omistajaohjauksen sääntöjen mukaisesti nou-dattaen yhtiöjärjestystä ja yhtiökokouksen tekemiä päätöksiä. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous valitsee myös hallituk-sen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenet valitaan vuoden toimikaudeksi, joka al-kaa yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Gasum Oy:n 23.3.2017 pidetyssä varsinaisessa yhtiöko-kouksessa valittiin hallituksen puheenjohtajaksi Juha Ranta-nen ja hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jarmo Väisänen, Timo Koponen, Päivi Pesola, Charlotte Loid, Elina Engman ja Stein Dale. Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Hallitus on kokoontunut raportointikauden 2017 aikana 11 kertaa. Hallituksen jäsenten keskimääräinen osallistumis-prosentti kokouksiin oli 96.

HALLINNOINTIPERIAATTEET

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

TarkastusvaliokuntaHallitus päätti kokouksessaan 25.4.2017 perustaa tarkastus-valiokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Päivi Pesola ja jäseniksi Elina Engman, Charlotte Loid ja Timo Koponen.

Tarkastusvaliokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka tarkoituksena on läpikäydä ja valmistella talouteen, si-säiseen valvontaan ja riskeihin liittyviä asioita hallituksen pää-töksiä varten. Valiokunnan tehtävien painopistealueita ovat taloushallinto, raportointiprosessit, tilintarkastus sekä riski-enhallinta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2017 aikana kolme kertaa. Tarkastusvaliokunnan jäsenten keskimääräinen osal-listumisprosentti kokouksiin oli 100.

HR-valiokuntaHallitus päätti kokouksessaan 25.4.2017 perustaa HR-valio-kunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Juha Rantanen sekä jäseniksi Stein Dale ja Jarmo Väisänen.

HR-valiokunta on hallitusta avustava valiokunta, jonka teh-täviin kuuluu valmistella hallitukselle henkilöstöön ja palkitse-miseen liittyvät asiat sekä hyväksyä mahdolliset tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet. Valiokunnan vastuisiin kuuluu henkilös-töstrategian ja palkitsemisjärjestelmän arviointi sekä yhtiön johdon suorituksen arviointi.

HR-valiokunta kokoontui vuoden 2017 aikana 4 kertaa ja valiokunnan jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

TOIMITUSJOHTAJA JA KONSERNIN JOHTORYHMÄGasumin hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää hänen sopimuksensa ehdoista. Toimitusjohtaja on osakeyhti-ölain mukainen toimielin, joka hoitaa yhtiön juoksevaa hallin-toa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohta-jan tehtäviin kuuluvat konsernin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Osakeyhtiölain mukai-sesti toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukai-suudesta ja siitä, että varainhoito on järjestetty luotettavasti.

Gasumin toimitusjohtajana toimii Johanna Lamminen (tekniikan tohtori, TkT, MBA).

Gasumin operatiivisesta johtamisesta vastaa konsernin johtoryhmä toimitusjohtajan johdolla. Johtoryhmään kuuluu toimitusjohtajan lisäksi seitsemän jäsentä. Yhtiön hallitus vah-vistaa johtoryhmän jäsenet toimitusjohtajan ehdotuksesta. Pääsääntöisesti johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa. Johtoryhmän tehtävänä on toimia toimitusjohtajan tukena strategian toteuttamisessa sekä konsernin toiminnan koor-dinoinnissa päätettyjen suuntaviivojen mukaisesti. Johtoryh-män kokouksiin on osallistunut syyskuun kokouksesta läh-tien myös henkilöstön edustaja. Henkilöstöryhmien pääluot-tamusmiehet valitsevat edustajan keskuudestaan.

7 2

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017HALLINNOINTIPERIA AT TEE T

Gasumissa noudatetaan valtion omistajaohjauksen mukaista palkitsemispolitiikkaa, jonka tavoitteena on aitoon tulokselli-suuteen perustuva, koko henkilöstöä kannustava ja avoimesti raportoitu palkitseminen. Yhtiökokous päättää hallituksen jä-senten ja tilintarkastajan palkkioista. Gasumin hallitus päättää vuosittain toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjes-telmät sekä henkilöstön palkitsemisen periaatteet.

Gasumin palkitsemisjärjestelmä muodostuu vuosikoh-taisesta lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden ansaintajaksoista koostuvasta pitkän aikavälin kan-nustinohjelmasta. Ensimmäinen pitkän aikavälin kannusti-nohjelman kolmen vuoden ansaintajakso alkoi vuonna 2015 ja päättyi vuonna 2017.

Pitkän aikavälin kannustinohjelmassa ansaintakriteerit painottuvat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehit-tymistä koskeviin mittareihin. Lyhyen aikavälin kannustinoh-jelmassa painottuvat puolestaan konsernin taloudellinen tu-los, turvallisuus ja strategian toteuttaminen. Lisäksi konsernin myyntitoiminnoista vastaaville ja muille myynnin avainhenki-löille on räätälöity oma myynnin tulostavoitteisiin sidottu vuo-den mittainen kannustinohjelmansa. Koko henkilöstö toimi-tusjohtajaa lukuun ottamatta on yhtiökokouksen päätöksen perusteella maksettavan voittopalkkion piirissä.

Palkitsemisjärjestelmän on suunnittelut Alexander Incen-tives Oy. Järjestelmässä on otettu huomioon valtion omistaja-ohjauksen palkitsemista koskevat linjaukset 13.5.2016.

TOIMITUSJOHTAJAN JA JOHTORYHMÄN PALKITSEMINENToimitusjohtaja on osakeyhtiölain mukainen toimielin ja hä-nen toimisuhteensa ehdot on määritelty hallituksen hyväksy-mässä toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan eläke-ikä ja eläkekarttuma määräytyvät yleisen työeläkelainsäädän-nön mukaan. Toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ole lisäeläkejärjestelyjä lakisääteisen eläkkeen lisäksi.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta sekä toimitusjohtajan että yhtiön puolelta. Mikäli yhtiö irtisanoo toimitusjohtajan, maksetaan irtisanomisajan palkan lisäksi kuuden kuukauden irtisanomiskorvaus.

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä vuonna 2017 koostui kiinteästä kokonaispalkasta, yksivuoti-sesta kannustinohjelmasta sekä kolmen vuoden pitkän aika-välin kannustinohjelmasta. Yksivuotisessa bonusohjelmassa mitattiin vuonna 2017 taloudellista tulosta kannattavuuden kautta, turvallisuutta konsernissa tapahtuneiden tapaturmien määrän kautta sekä erikseen määriteltyjen strategisten tavoit-teiden keskiarvoa. Pitkän aikavälin kannustinohjelman mit-tareina ovat eri liiketoimintasegmenttien liikevaihdon kehit-tyminen.

Oheisesta taulukosta käyvät ilmi Gasumin toimitusjohta-jalle ja johtoryhmän jäsenille maksetut palkat, luontoisedut ja kannustinpalkkiot. Muuttuva tulospalkkio koostuu lyhyen aikavälin kannustinpalkkiosta. Pitkän aikavälin kannustinoh-jelman perusteella ei ole maksettu palkkioita vuonna 2017.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot perustuvat vuonna 2016 asetettuihin tavoitteisiin ja saavutettuihin tuloksiin.

€

Palkat ja luontois-

edut

Muuttuva tulos-

palkkio

2017 yhteensä

2016

Toimitusjohtaja 362 126 145 490 507 616 472 212

Johtoryhmä 1 707 455 526 928 2 234 383 1 789 971

Yhteensä 2 069 581 672 419 2 741 999 2 262 183

HALLITUKSEN PALKITSEMINENVarsinainen yhtiökokous 23.3.2017 on päättänyt hallituksen kokoonpanon ja palkkiot. Jokaiselle hallituksen jäsenelle mak-setaan kiinteä kuukausipalkkio sekä kokouspalkkio. Kokous-palkkio maksetaan myös hallitusta avustavien valiokuntien kokouksista.

Yhtiökokouksen päätöksen mukainen hallituksen puheen-johtajalle maksettava kiinteä palkkio oli 3 000 euroa kuukau-dessa ja hallituksen jäsenille 1 500 euroa kuukaudessa. Ko-kouspalkkio hallituksen puheenjohtajalle ja Suomessa asu-ville hallituksen jäsenille oli 600 euroa ja ulkomailla asuville jäsenille 1 200 euroa.

Oheisessa taulukossa ovat hallituksen jäsenille vuonna 2017 maksetut palkkiot. Summiin sisältyvät kiinteät palk-kiot ja kokouspalkkiot. Vuonna 2017 hallitus kokoontui 11 kertaa, tarkastusvaliokunta 3 kertaa ja HR-valiokunta 4 kertaa.

€

Hallituksen jäsenet 31.12.2017 Palkkio 2017 Palkkio 2016

Juha Rantanen 43 200 33 000

Stein Dale 23 100 -

Elina Engman 18 300 -

Timo Koponen 31 200 21 000

Charlotte Loid 30 000 19 800

Päivi Pesola 25 200 18 000

Jarmo Väisänen 25 200 18 000

GASUM OY:N PALKITSEMINEN 2017

73

GA SUM – TALOUDELLINEN K ATSAUS 2017JOHTO

GASUM-KONSERNIN JOHTORYHMÄ 1.1.2018

JOHANNA LAMMINENs. 1966

toimitusjohtajatekniikan tohtori, TkT, MBAGasumilla vuodesta 2013

» Skangas AS hallituksen puheenjohtaja» Cargotec Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017

» Evli Pankki Oyj hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2015

» Tieto Oyj:n hallituk sen jäsen ja tarkastus- ja riskivaliokunnan jäsen vuodesta 2016

» Kemianteollisuus Ry:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 » Tekniikan edistämissäätiön (TES)

hallituksen jäsen vuodesta 2014 » Savonlinnan oopperajuhlat valtuustonpuheenjohtaja

vuodesta 2017

JOUNI HAIKARAINENs. 1965

johtaja, maakaasu ja tekniset palvelutDI

Gasumilla vuodesta 2015

JUKKA METSÄLÄs. 1979

johtaja, biokaasuDI, MBA


KIMMO RAHKAMOs. 1962

johtaja, LNG, ja toimitusjohtaja, Skangas ASDI

Skangasilla vuodesta 2017

74


ANJA KUPARINENs. 1967

johtaja, henkilöstöKTM


JUHA HÄKÄMIESs. 1970

johtaja, strategiaTekniikan lisensiaatti

Gasumilla vuodesta 2016QPR Software Oyj hallituksen jäsen vuodesta 2017

OLGA VÄISÄNENs. 1977

johtaja, viestintäKTM


LASSE AARNIOs. 1962CFOKTM


75


GASUM OY HALLITUS

JUHA RANTANENs. 1952

vuorineuvos, KTM, MBAHallituksen puheenjohtaja vuodesta 1.3.2016,

HR-valiokunnan puheenjohtaja

JARMO VÄISÄNENs. 1951

finanssineuvos, valtiotieteen lisensiaattiHallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016,

HR-valiokunnan jäsen

TIMO KOPONENs. 1969KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, Tarkastusvaliokunnan jäsen

PÄIVI PESOLA s. 1956KTM

Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016, Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

76


CHARLOTTE LOIDs. 1957

M.Sc (Chem. Eng)Hallituksen jäsen vuodesta 1.3.2016,

Tarkastusvaliokunnan jäsen

ELINA ENGMANs. 1970

M.Sc (Eng.)Hallituksen jäsen vuodesta 23.3.2017,

Tarkastusvaliokunnan jäsen

STEIN DALEs. 1962

M.Sc (Business), Executive Education, IMD ja Harvard Business School

Hallituksen jäsen vuodesta 23.3.2017, HR-valiokunnan jäsen

7 7

WWW.GASUM.FI

@GasumOy

gasum 2017 taloudellinen katsaus · lng-markkinan kasvu jatkui toimintavuonna, vaikka raa-kaöljyn...

Documents