72 GEOLOGI 67 (2015)

P ohjois-Euroopan arktinen luon-to ja sen nähtävyydet tarjoavaterinomaiset puitteet luontomat-kailuun. Euroopan pohjoistenalueiden luonnon- ja kulttuuri-

historiallista perintöä selvittänyt kolmivuoti-nen Arctic Biological, Cultural and Geologi-cal heritage (ABCGheritage) -hanke päättyikeväällä 2015. Se oli yhteistyöhanke, joka sairahoituksensa Euroopan Unionin KolarcticENPI CBC -ohjelmasta. Ohjelmassa tuettiinsellaisia hankkeita, joissa vähintään yksi toi-mija Pohjoiskalotin alueella teki yhteistyötävenäläisen kumppanin kanssa ja joissa tavoit-teena oli lisätä hyvinvointia ohjelma-alueellarajan ylittävän yhteistyön avulla. Hankkeentehtävänä oli kehittää menetelmiä pohjoistenalueiden biologisen, kulttuurihistoriallisen jageologisen perinnön säilyttämiseksi ja suoje-lemiseksi sekä sovittamiseksi yhteen matkai-luelinkeinon kanssa.

Hankkeessa kartoitettiin ja tutkittiin Ba-rentsin alueen luonnon- ja kulttuurihistorial-lisesti arvokkaita kohteita, joista kerättyä ma-teriaalia muokattiin edelleen opetuksen jamatkailun tarpeisiin. Matkailuyrittäjille jaopettajille järjestettiin kenttäkursseja, joissa erialojen asiantuntijoita kokoontui esitelmöi-mään seminaareihin. Yhtenä tärkeimmistä ta-voitteista oli nostaa geologiset nähtävyydet janiiden myötä mielenkiintoiset maiseman muo-dot, kivilajit ja mineraalit uutena sisältönä

kestävään, rajoja ylittävään luontomatkailuun.Lisäksi luotiin toimivia yhteistyöverkostoja,jotka tulevat tulevaisuudessakin tekemään kan-sainvälistä yhteistyötä ja toteuttamaan kestä-vää luontomatkailua. Verkostoilla edistetäänpitkäjänteistä ja jatkuvaa kehittämistyötä Ba-rentsin alueen matkailuelinkeinojen hyväksi.

Hankkeeseen osallistui 10 partneria Suo-mesta, Norjasta ja Venäjältä. Työ oli jaettu yh-deksään työpakettiin, joista kaksi oli aiheel-taan geologisia: geologisen monimuotoisuu-den tutkimus osana yhteiskunnan palveluja jarakenteita sekä geomatkailun kehittäminen jakoulutus. Geologisissa työpaketeissa toimijoi-na olivat Geologian tutkimuskeskus sekä Ve-näjän tiedeakatemian Kuolan tiedekeskuksenGeologian instituutti. Projektin lopputulok-sena valmistuivat Geomatkailijan Barentsinkierros -kirja, Hiipinätunturien geologinen ret-keilykartta ja opaskirja sekä opas Sallan geolo-giasta ja geologisista retkeilykohteista. Yhdes-sä muiden kumppanien kanssa koottiin opet-tajille ja matkailuyrittäjille suunnattua opetus-materiaalia luontokohteista ja kestävästä luon-tomatkailusta.

Geomatkailijan Barentsinkierros – kirja geologisistaluontokohteistaNelikielinen Geomatkailijan Barentsin kierros(Johansson et al. 2014) on matkailijoille jaretkeilijöille laadittu opaskirja, joka kertoo

Geoturismia kehittämässä –

PETER JOHANSSON, LAURA S. LAURI JA MARTTI MELAMIES

ABCGheritage-hankkeen tuloksia

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4972

73GEOLOGI 67 (2015)

Fennoskandian pohjoisosan luonnosta, mai-seman kehityksestä ja geologisista luontonäh-tävyyksistä. Kirja on syntynyt vuosina 2012–2014 toteutetun tiedonkeruun tuloksena, jol-loin kartoitettiin geologisesti mielenkiintoisiakallio- ja maaperäkohteita. Niihin luetaan mm.harvinaiset kivilajit ja mineraalit, hiidenkirnut,erityyppiset jäätikön sulamisvesien synnyttä-mät uomat ja kurut, harjut, muinaisrannatsekä palsasuot. Kierroksen varrella olevistakohteista valittiin opaskirjaan 26 näyttävintäja geologisesti mielenkiintoisinta kohdetta taikohdealuetta, joista 14 löytyy Suomesta, neljäNorjasta ja kahdeksan Venäjältä. Kohteet si-jaitsevat Sallasta Keski- ja Pohjois-Lapin kautta

Norjan Etelä-Varankiin, sieltä Kuolan niemi-maalle Petsamoon, Hiipinätuntureille ja Vie-nanmeren rantaan kiertävän rengasreitin var-rella tai sen läheisyydessä. Kirjan kohteista osaon kansainvälisesti hyvin tunnettuja geologi-sia nähtävyyksiä, esimerkiksi Hiipinä ja sennäyttävät mineraalit tai Bigganjargan tilliitti-esiintymä Varanginvuonon rannalla. Lapinkohteista aiemmin tunnettuja ovat mm. Iva-lojoen kanjoni ja sen hippukultaesiintymätsekä Pyhätunturin kurut. Sen sijaan SallanAholanvaarassa oleva ”Juomapata” (kuva 1) onyleisölle sangen tuntematon kohde, vaikka seonkin tilavuudeltaan suurin tunnettu hiiden-kirnu Suomessa. Samoin monet Venäjän koh-

Kuva 1. Sallan Aholanvaarassa sijaitseva ”Juomapata” on tilavuudeltaan Suomen suurin tunnettuhiidenkirnu. (Kuva: Peter Johansson).

Fig. 1. “Juomapata”, which translates to ”Drinking pot”, is the largest known pothole in Finland. It islocated in the village of Aholanvaara in Salla, eastern Lapland. (Photo: Peter Johansson).

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4973

74 GEOLOGI 67 (2015)

teet, kuten Vienanmeren pohjoisrannalla lä-hellä Varzugan kylää sijaitseva ametistiesiin-tymä, ovat suurelle yleisölle aivan uusia.

Rengasreitti on suunniteltu omatoimiseenmatkailuun. Matkan voi aloittaa miltä koh-teelta tahansa ja kierroksen voi kiertää molem-piin suuntiin joko kokonaan tai osaksi. Kokokierrokseen kannattaa varata aikaa noin viik-ko. Kirjassa on kohteiden geologisen esittelynlisäksi kerrottu niiden saavutettavuus ja lähei-set matkailupalvelut. Kirjan tavoitteena on li-sätä ja kehittää rajoja ylittävää luontomatkai-lua ja nostaa geologinen kehitys ja sen tulok-sena syntyneet mielenkiintoiset maisemanmuodot, kivilajit ja arvokkaat mineraaliesiin-tymät uusiksi matkailukohteiksi. Tavoitteenaon myös lisätä koululaisten, opiskelijoiden,paikallisten ihmisten sekä luontomatkailuyrit-täjien tietämystä alueen geologisista nähtä-vyyksistä ja kotiseudusta.

Hiipinätunturit – ensimmäinengeologinen retkeilykarttaVenäjältäGeologian tutkimuskeskus on julkaissut Suo-messa useita geologisia retkeilykarttoja ja nii-hin liittyviä opaskirjoja pääosin kansallispuis-tojen alueelta. ABCGheritage-hankkeen myötäavautui mahdollisuus laatia vastaava karttaKuolan niemimaan keskellä sijaitsevista Hii-pinätuntureista yhteistyössä Kuolan tiedekes-kuksen Geologian instituutin kanssa. Karttapohjautuu Hiipinätunturien kallioperään jasiihen liittyvässä opaskirjassa kuvataan kuusi-toista päiväretkireittiä eri osissa tunturialuetta(Voytekhovsky et al. 2014).

Hiipinän kompleksi on suurin noin kah-destakymmenestä devonikautisen Kuolan al-kalikiviprovinssin intruusiosta. Pinta-alaltaan1327 km2 oleva intruusio kohoaa ympäristös-tään n. 1000 metrin korkuiseksi tunturimas-siiviksi, joka koostuu erilaisista nefeliinisyenii-teistä. Laakealakisten tunturien korkeimmat

huiput nousevat 1200 metrin korkeuteen.Hiipinän intruusio on rengasrakenteinen jamuodostuu sisäkkäisistä, kaarevista, itään päinaukeavista kivilajiyksiköistä, joita leikkaavatnuoremmat fonoliitti- ja tinguaiittijuonet.Keskellä intruusiota kulkee ijoliiteista ja urtii-teista koostuva kerros, josta louhitaan apatiit-ti-nefeliinimalmeja. Alueelta tunnetaan ylituhat erilaista mineraalia, joista 115 on löy-detty ensimmäisen kerran Hiipinästä.

Hiipinän massiivin tieteellinen tutkimusalkoi vuonna 1834, jolloin vuori-insinööriN.V. Shirokshin tutki tunturien läntisiä rin-teitä ja arvioi niiden korkeudeksi 1060 met-riä. Akateemikko A.V. Middendorf teki Hii-pinästä kivilajikuvauksen vuonna 1840 ja löysialueelta eudialiitti-mineraalin, jota oli aiem-min tavattu vain Grönlannissa. Suomalainengeologi Wilhelm Ramsay teki Hiipinän alu-eella tutkimusretkiä vuosina 1891–92 ja loimaantieteellisillä ja geologisilla kartoillaanpohjan akateemikko A.E. Fersmanin 1920–30-luvuilla tekemille tutkimuksille, joiden tu-loksena alueen apatiittimineraaliesiintymätlöydettiin ja otettiin tuotantoon. Monet geo-logit ja maantieteilijät ovat jättäneet jälkensätunturien nimistöön ja mineraalinimiin.

Retkellä Hiipinässä –esimerkki geologisestaretkeilyreitistäHiipinätuntureihin tutustuminen kannattaaaloittaa alkalikivi-intruusion ulkokehällä ole-vassa laaksossa sijaitsevasta Kirovskin kaupun-gista, jonka alueella kallioperä koostuu Hiipi-nä-tyypin foyaiiteista eli hiipiniiteistä (kuva 2)sekä ijoliitti-urtiiteista. Harvinaisia alkalikivi-lajeja voi ihailla paljastumissa kaupungin puis-toissa ja viereisellä ”Nukkuva kaunotar”-vuo-rella sijaitsevassa laskettelukeskuksessa. Kirovs-kista löytyy majoitus- ja matkailupalveluja sekäkaivosyhtiö JSC Apatitin geologinen museo,joka on käymisen arvoinen kohde. Osa päivä-

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4974

75GEOLOGI 67 (2015)

retkireiteistä alkaa kaupungista tai sen läheltäja myös kauempaa alkaville reiteille pääseekätevästi Kirovskin kautta.

Hyvä tutustumisreitti Hiipinän komplek-siin on esimerkiksi 1930-luvulla toimineeseenmolybdeniittikaivokseen ja ”Maantieteilijöi-den solaksi” nimettyyn kuruun kulkeva pol-ku, joka alkaa Vudyavryok-joen alkulähteilläolevan Maly Vudyavr -joen rannalta (kuva 3).”Maantieteilijöiden solan” nimesi akateemik-ko A.E. Fersman tehdessään ensimmäisiä tut-kimuksiaan Hiipinän alueella. Reitin lähtöpai-kalle voi ajaa henkilöautolla. Joen yli ei johdasiltaa, vaan se ylitetään kahlaamalla. Reitti jat-kuu kivikkoista tietä pitkin kohti 1930-luvul-la toiminnassa ollutta molybdeniittikaivosta,joka on louhittu Takhtarvumchorr-vuoren rin-

teellä olevan onsilon jyrkkään seinämään. Tienoikealla puolella avautuu mahtavia maisemiaMaly Vudyavr -järveä ympäröivään laaksoonja sen takana olevalle Poachvumchorr-vuorel-le (kuva 4). Tien poikki virtaa viehättäviä pu-roja, jotka saavat vetensä koko kesän ajan tun-turien rinteillä sulavista lumilaikuista. Ylärin-teellä tie muuttuu poluksi, joka vie Chicagos-sa 1906 rakennetun vanhan höyrykoneen jään-nöksille. Polku jatkuu eteenpäin rinnettä pit-kin. Matkan varrella voi nähdä muistoja kai-vostoiminnasta, kuten jäänteitä putkista, joi-den kautta höyryä syötettiin kaivokseen ja sielläolevaan koneistoon. Seinämässä näkyy kaksikaivosaukkoa, joita yhdistää kapea, kalliotapitkin kulkeva polku. Molybdeniittikaivokseton kaivettu Hiipinä-tyypin foyaiittiin eli hii-piniittiin. Se on rakenteeltaan kiinteää ja eh-jää, joten kaivoksiin on mahdollista mennäturvallisesti sisälle. Jätekivikasoista, joita on ka-sattu aukkojen ulkopuolelle kaivoksen ollessatoiminnassa, voi vielä löytää molybdeenihoh-depitoisia kiviä. Molybdeniittikaivoksen koh-dalta voi kääntyä vasempaan ja nousta ylöslohkareista talusmuodostumaa pitkin kallioi-selle Takhtarvumchorr-vuoren ylätasanteelle,josta näkyy idässä Maly Vudyavr -järvi laak-sossaan ja lännessä kymmenien kilometrienpituinen Imandra-järvi. Vuoren laelta löytyykalliosta tummanvihreän ja harmaan värisiätinguaiittijuonia, joissa on erikoisia rakentei-ta. Polku johtaa takaisin laaksoon vuoren jyr-kältä pohjoisrinteeltä alas vievän ”Maantietei-lijöiden solan” kautta.

YhteenvetoLuontomatkailu on globaalisti kasvava tren-di, jonka tukemiseen ABCGheritage-hankeantoi hyvät mahdollisuudet. Hankkeen aika-na tuotetut opaskirjat ja kartat tuovat laajalleyleisölle tietoon Barentsin alueen geologisiaerityispiirteitä ja nähtävyyksiä. Painettujen te-osten lisäksi Geomatkailijan Barentsin kierros -

Kuva 2. Hiipinätyypin nefeliinisyeniittiä eli hiipi-niittiä, jossa päämineraaleina ovat nefeliini jaalkaliamfiboli, lisäksi kivessä esiintyy tyypillisestiesim. eudialiittia. Trakytoidinen tekstuuri on tyy-pillinen hiipiniitille. Kukat ovat lapinunikoita(Papaver lapponicum), joita kasvaa yleisesti Hii-pinätunturien rinteillä. (Kuva: Martti Melamies).

Fig. 2. The rocks consist of Khibiny-typenepheline syenite or khibinite, which hasnepheline and alkali amphibole as the mainminerals. Eudialyte is also commonly presentand the rocks show trachytic texture. The yellowflowers are Lapland poppies (Papaverlapponicum), which are commonly found in theslopes of the Khibiny Tundra. (Photo: MarttiMelamies).

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4975

76 GEOLOGI 67 (2015)

Kuva 3. Retkeilyreitti nro 2 (punainen viiva) johtaaMaly Vudyavr -järven rannalta vanhalle molybdeniitti-kaivokselle ja sieltä Takhtarvumchorr-vuoren huipulleja sieltä alas Maantieteilijöiden solaa pitkin. Kirovs-kin kaupunki on kuvan alareunassa Bolshoy Vudyavr-järven takana noin 5 km päässä reitin lähtöpaikas-ta. Ote Hiipinätunturien geologisesta retkeilykartasta(Voytekhovsky et al. 2014).

Fig. 3. Route nr. 2 (marked with a red line) leads fromthe southern side of Lake Maly Vudyavr towards thehistorical molybdenite mine and the Geographers’Pass on the Takhtarvumchorr plateau. The town ofKirovsk is on the southern side of Lake Bolshoi Vudy-avr ca. 5 km from the starting point of the route.Extracted from the geological outdoor map of theKhibiny Tundra (Voytekhovsky et al. 2014).

Kuva 4. Näkymä Maly Vudyavr -järven yli kohti Poach-vumchorr-vuorta (vasemmalla). (Kuva: Jouni Pihlaja).

Fig. 4. View over the Maly Vudyavr valley towards thePoachvumchorr Mountain (on the left). (Photo: JouniPihlaja).

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4976

77GEOLOGI 67 (2015)

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4977

78 GEOLOGI 67 (2015)

kirja sekä Hiipinätunturien geologinen ret-keilykartta ja opaskirja on julkaistu myöselektronisina versioina. Ne ovat luettavissaja ladattavissa Geologian tutkimuskeskuk-sen, Kuolan tiedekeskuksen Geologian ins-tituutin sekä Metsähallituksen verkkosivuil-la.

PETER JOHANSSON,LAURA S. LAURI JAMARTTI MELAMIES

Geologian tutkimuskeskusPL 77 (Lähteentie 2)

96101 Rovaniemipeter.johansson@gtk.fi

laura.lauri@gtk.fimartti.melamies@gtk.fi

SummaryGeotourism in the Barents area –the ABCGheritage projectThe Geological Survey of Finland and the Geo-logical Institute of the Kola Science Centre ofthe Russian Academy of Sciences have workedin the Barents Region for several years with theclear aim of spreading knowledge about geolo-gical heritage to the public, the tourism sector,and to educational institutions. The work wascarried out within the Arctic Biological, Cultu-ral and Geological Heritage (ABCGheritage)project between 2012 and 2015. The purposeof the project was to preserve and protect thebiological, cultural and geological heritage ofnorthern regions and harmonize them forinstruction and cross-border nature tourism.The project was funded by the Kolarctic ENPICBC programme of the European Union.

Eight different actions were planned forimplementation in the geological part of theproject. Concurrent with geological field work,valuable natural sites were mapped. As a result

of the data collection, a geological outdoor map and aguide book of the Khibiny Tundra in the Kola Penin-sula were published for people interested in Arcticnature. The earlier experiences of the productiontechniques were used in this action, as already 11 si-milar maps had been successfully published for themost important national parks and nature recreationareas in Finland. On the map, geological sites andinformation are depicted in different colours and sym-bols, and in the guidebook an explanation is given ofthe geological history of Khibiny Tundra. The guidebook is published in Russian, English and Finnish.The data compiled during the mapping process wasalso used to delineate and improve the nature trails inthe Khibiny area. The Khibiny massif is consideredas a primary object of geotourism due to its uniquemineralogy and history of development since the1920s, easy access and infrastructure. The influenceof the current project can be seen in the increasednumber of visitors to its geological sites and trails.

The second result of the ABCGheritage projectwas the Barents Tour for Geotourists -book. It is a gui-debook about the nature, landscape history and geo-logical sights of northern Fennoscandia. The area in-cludes northern Norway, northern Finland and north-western Russia. The book is based on informationcollected in 2012–2014 as a part of an inventory ofinteresting bedrock and Quaternary geological locali-ties: e.g., rare rock types and minerals, potholes, gor-ges, eskers, glacial meltwater channels, raised beachesand palsa mires. The route comprises 26 localities ofwhich 14 are located in Finland, 4 in Norway and 8in the Kola Peninsula. The localities are situated alonga circular route that traverses Finnish Lapland, conti-nues to the Sør-Varanger area in Norway and fromthere to Petchenga, Khibiny and White Sea coast inRussia and back to Eastern Lapland. The geologicalinformation on the sites is published in four langu-ages: English, Finnish, Russian and Norwegian.

According to the Kolarctic ENPI Action Plan,the purpose of this project was to increase regionalknowledge, particularly where school children areconcerned, but also to develop cross-border nature

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4978

79GEOLOGI 67 (2015)

tourism and present geological development, fas-cinating shapes of landscape, rock types and valu-able mineral deposits as new tourist attractions. Itwill increase the sustainable use of protected andrecreational areas. The project also aims to increaseawareness of geological sights among schoolchildren, students, local people and nature tourismbusiness owners. Personnel working in educationand tourism will get new targets and backgrounddata for their clients. In addition, it promotes theconsistent long-term development of nature tou-rism in the Barents region.

v

KirjallisuusJohansson, P., Lauri, L.S. ja Voytekhovsky, Yu.L., 2014.

Barents tour for geotourists – Geomatkailijan Ba-rentsin kierros – Barenc tur dlâ geoturistov – Rund-tur i Barents for geoturisten. Geologian tutkimus-keskus, Erikoisjulkaisut 90, 117 s.

Voytekhovsky, Yu.L., Johansson, P., Lauri, L.S., Mi-roschnichenko, T.A. ja Räisänen, J., 2014. Hibins-kie tundry – Khibiny tundra – Hiipinätun-turit: geologiceskaja karta 1:50 000 i putevoditel’ –geological outdoor map 1:50 000 and guidebook –geologinen retkeilykartta 1:50 000 ja opaskirja.Geologian tutkimuskeskus, Retkeilykartat ja -op-paat 95.

Geologi_3_2015_toka.pmd 7.5.2015, 14:4979