2016

MAAILMAA MUUTTAMASSA DIGITALISAATION KEINOIN

MUOTOILEpalvelut digiaikaan

luo julkisiinpalveluihin

alustataloudenDYNAMIIKKAA

SE OIKEA LÖYTYYKOKEILEMALLA

10

12

04

Stoppihaihatteludesignille!GOFORE HAASTAAPALVELUMUOTOILUN

Timo Hiltunen, Fonecta:

”KANNIBALISOIMMEoman liiketoimintamme”

RAKENNAparhaat asiakaskokemukset

JOHDAjoukkosi digitalisaationvoittajiin

KaPA

06

TIMO HILTUNEN, FONECTA: PELKO POIS JA MUUTOSMATKALLE!

GOFORE HAASTAA PALVELUMUOTOILUN

HALLINTAJÄRJESTELMÄ TURVAA POHJOISTA TALVIMERENKULKUA YLI ALUEVESIRAJOJEN

NYT NOUSEE HYVÄ DIGITAALINEN SUOMI

SE OIKEA LÖYTYY KOKEILEMALLA

ON AIKA ALOITTAA ORGANISAATIOSI KAPA-PROJEKTI

GOFORESTA AMAZON WEB SERVICES -JÄLLEENMYYJÄ

NOPEUS VAATII KETTERYYTTÄ

DIGITAALINEN MUUTOS – MAHDOLLISUUS KEHITTYÄ NYT

CDO USKOO DATAN VOIMAAN

GOFOREN DIGITALISAATIOPALVELUT MUOTOILE – RAKENNA – JOHDA

”INNOVAATIOKYVYKKYYS EI SYNNY KÄSKEMÄLLÄ”

SWEET SPOTIN KAUTTA ONNISTUMISIIN

ALMA MEDIA • AIRD • GOFORE STARTUP LABORATORY • KEHA • LABKONET • SKILLZZUP & OPH • TTL • YLE

2016

04

06

08

10

12

13

14

15

16

17

18

19

20

22

GOFORE-FAKTA Liikevaihto 12,5 M€ (2015) Henkilöstö 160Tampere, HelsinkiPerustettu 2001Yksityisessä omistuksessa

Osakkaat työskentelevät

yrityksessä.

JULKAISIJA GoforeULKOASU Ofri Porat, GoforeTOIMITUS JA TAITTO Hybridiviestintä EffetKANNEN KUVA Aki RaskPAINO Hämeen Kirjapaino, toukokuu 2016OSOITELÄHDE Gofore Oy:n asiakasrekisteri

HEITTÄYDY DIGITAALISEENMUUTOKSEEN KANSSAMME

TIMUR KÄRKIToimitusjohtaja, Gofore@tjkarki

Tivi-lehti nimesi Timur Kärjen Vuoden Tivi-vaikuttajaksi 2015. Perusteluina mainittiin, että Kärki ottaa kiertelemättä kantaa toimialalle tärkeisiin asioihin, edistää yhteistyötä tietotekniikka-alalla ja uudistaa työelämää sekä johtamista. Aiempien vuosien vaikuttajia ovat mm. Mikko Hyppönen, Pekka Ala-Pietilä ja Jarno Limnéll.

K un yhtiömme 2000-luvun alussa syntyi, digi aika teki vasta tuloaan. Sen jälkeen meno on ollut hui-maa, ja vanhaan maailmaan rakentuneet liike-

toiminnat ovat helisemässä uusien ja parempaa asiakas-kokemusta tarjoavien tulokkaiden vallatessa alaa.

Parhaat pystyvät itse muuttumaan ja kehittymään asiak-kaan odotusten mukaisiksi, siitä hyvänä esimerkkinä täs-sä lehdessä esitelty Fonectan muutos. Kansallista alusta-talouden moottoria taas rakennetaan KaPA-ohjelmassa. Startup-yrityksissä puolestaan lähdetään liikkeelle digi-natiivin ottein ja maailmanvalloitus mielessä. Näistä kai-kista voit lukea tarinoita tästä lehdestä.

Gofore elää asiakkaidensa onnistumisesta. Mitä ovat ne onnistumisen esteet tai hidasteet, joiden ylittämisessä voimme auttaa? Miten uudistua innovatiivisimmin, te-hokkaimmin? Nämä pohdinnat johtivat meidät itsemme-kin uudistumaan, ja niin syntyi uusi palvelutarjontamme:

• Muotoile-palvelussa yhdistyy vankka arkki-tehtuuriosaamisemme palvelumuotoiluun, graafiseen suunnitteluun sekä tekniseen osaamiseemme. Digitaa-listen palveluiden muotoilua juuri oikeaan tarpeeseen, käyttäjä lähtöisesti ja ympäristö huomioiden.

• Rakenna-palvelu ketteröittää kehittämisen tar-joten parhaat tekijät, uusimmat menetelmät ja mikä tärkeintä – onnistumisen. Lue sivulta 15 vaikka miten lean startup -henki liittyy pilvipalveluihin, DevOpsiin ja mik ro palveluihin.

• Johda-palvelu konsultoi, kun organisaatiosi digi-taalisen muutoksen suunta ja mahdollisuudet kaipaavat selkiyttämistä.

Olemme innoissamme muuttamassa maailmaa digi talisaation keinoin – heittäydy sinäkin muutokseen kanssamme.

4 MUOTOILE

Maailma muuttui: Fonecta painaa viimeiset puhelinluettelonsa tänä vuonna. Toimitusjohtaja Timo Hiltunen on luotsannut yhtiön läpi digitaalisen transformaation hakemistoyhtiöstä asiakkaidensa digitaalisen kasvun kumppaniksi.

Fonectan ja Goforen yhteistyö alkoi vuonna 2010.

JOHDA 5

Hiltunen arvioi, että kymmenestä fonectalaisesta seitsemän on uusia tekijöitä, jotka ovat tulleet taloon vii-den viime vuoden aikana. Henkilöstöä on nyt noin 20 % vähemmän kuin ennen muutoksen alkamista.

”Muutoksessa katsotaan myös, ketkä ovat valmiita haastamaan itseään, kehittämään osaamistaan ja lähte-mään mukaan uuteen. Kaikki eivät ole. Hyvistä työnte-kijöistä luopuminen on ollut minulle muutoksessa henki-lökohtaisesti vaikeimpia asioita.”

Fonectan muutosprosessista Timo Hiltunen jakaa vielä yhden opin: uskalla luopua kontrollista.

”Digitaalisessa ympäristössä menestyy, kun keskit-tyy asiakkaan kipupisteiden ratkaisemiseen. Sen sijaan, että mietimme mitä Fonecta tarvitsee, mietimme ensin mitä asiakkaamme tarvitsevat. Nyt seuraamme ensin tu-loksia, joita asiakkaamme ovat saavuttaneet ja vasta sit-ten kaupallisia liiketoimintatuloksiamme. Yksi tärkeim-mistä mittareista on nettosuositteluindeksi.”

Sama muutos näkyy hänen mukaansa yrityksen si-sällä työn johtamisen muutoksena.

”Erilaisia kontrollipisteitä oli kertynyt vuosien var-rella uskomaton määrä. Niiden kyseenalaistaminen va-pautti valtavan määrän energiaa. Suorittamisen johtami-nen on vaihtunut suunnan näyttämiseen.”

”Mitään merkittävää uutta ei saada aikaiseksi, jos keskitytään varomaan virheitä. Myös me olemme tuh-lanneet omistajien rahaa kokeiluihin, joista ei lopulta tullut mitään. Epäonnistumisen salliminen on tärkeä osa onnistumista.”

hakenut resursseja aktiivisesti myös omien seinien ulko-puolelta. Yrityksen kumppaniverkostossa on teknologia-osaajia ja -kehittäjiä läheltä ja kaukaa.

”Havahduimme nopeasti siihen, että kaikkea ei tar-vitse osata itse. Kun katsoo maailmaa yrityksen ympäril-tä uudella tavalla, itse asiassa mikä tahansa on mahdollis-ta ja oman tiimin tueksi palveluja kehittämään voi saada ne parhaat osaajat.”

Hiltunen kertoo laskeneensa

liikkeelle tietoisesti myös

kannibaalin, joka söi Fonectan

sms-viesteihin perustuneen

numeropalveluliiketoiminnan.

limme juuri siinä tilanteessa, jossa on suuri riski nukahtaa”, Fonecta Oy:n toimitusjohtaja Timo Hiltunen kuvaa vuotta 2008. Tuolloin yritys

teki painetuilla puhelinluetteloilla kaikkien aikojen par-haan liikevaihtonsa ja hallitsi valtaosaa toimialan yli 100 miljoonan euron markkinoista.

Hiltunen oli aloittanut Fonectassa vuotta aikaisem-min. Liiketoiminta tuotti kassavirtaa tasaisesti ja ennus-tettavasti, ja toimialalla oli vain vähän kotimaista kilpai-lua.

”Kun kaikki menee eteenpäin niin kuin on suunni-teltukin, hallitus kiittää, sitten skoolataan ja tehdään uusi vuosisuunnitelma. Oli vaikea pala nielaistavaksi kun pe-rinteinen liiketoiminta ei enää kantanutkaan, ja minun pitikin budjetoida laskevaa liikevaihtoa ja marssia kerto-maan se omistajille.”

”Uskon, että pelko oman paikan puolesta estää mo-nia perinteisillä toimialoilla toimivia lähtemästä muu-tosmatkalle. Ei ollut helppoa sanoa, että tässä on rohkea visio ja uusi tapa toimia, joilla kasvua ja kannattavuut-ta on luvassa, mutta se ei tule heti eikä ilman, että ensin mennään alaspäin”, Timo Hiltunen sanoo.

Nyt puhelinluettelot ovat käytännössä kadonneet, ja Fonecta on käynyt viiden viime vuoden aikana läpi digi-taalisen transformaation. Tänään noin puolet yrityksen liikevaihdosta tulee digitaalisista palveluista. Fonectan kuluttajapalveluista etsitään tietoa miljoona kertaa päi-vässä, ja yritys tarjoaa 50 000 yritysasiakkaalleen ratkai-suja myynnin ja markkinoinnin digitalisoimiseen.

Timo Hiltusen tärkein neuvo muutokseen suuntaa-ville on ”aloita heti”.

”Ne, joilla on perinteistä liiketoimintaa, eivät ole startuppien onnekkaassa asemassa eivätkä voi keskittää kaikkea uuden luomiseen. Mieti ensin, mistä haluat pitää muutoksessa kiinni. Me näimme, että datan hyödyntämi-nen tulee olemaan trendi, ja se oli meillä valmiiksi selkä-rangassa.”

Hiltunen kertoo laskeneensa liikkeelle tietoisesti myös kannibaalin, joka söi Fonectan sms-viesteihin perustu-neen numeropalveluliiketoiminnan.

”Disruptoimme oman toimintamme ja toimme markkinoille käytännössä ilmaisen mobiilisovelluksen numerotietojen hakemiseen. Palvelulla on nyt miljoona aktiivista käyttäjää viikkotasolla, ja me teemme bisnestä, mutta eri tavalla kuin ennen.”

Hiltunen pitää tärkeänä sitä, että resurssit ja roolit jaettiin muutoksessa selvästi yrityksen sisällä.

”Pitää löytyä sekä hyökkääjiä ja puolustajia. Perin-teinen liiketoiminta rahoittaa uuden alun, joten myös siihen on keskityttävä. Samalla on muistettava viisaus, jonka mukaan yksi pääsky ei tee kesää – jos vain pieni osa yrityksen resursseista valjastetaan uuden luomiseen, ky-se ei ole todellisesta uudistumisesta vaan silmänlumeesta, jolla saadaan rasti ruutuun digitalisaation kohdalle.”

Timo Hiltunen toteaa, että uuden osaamisen ke-hittäminen on ollut muutoksessa iso haaste. Fonecta on

”O

Teksti Riikka Tietäväinen-Arola • Kuva Aki Rask

6 MUOTOILE

– Muotoilupalvelumme ovat maan parhaat. Mullistavinkin konseptimme on toteutettavissa asiakkaan todellisessa toimintaympäristössä, lupaavat Arto Puikkonen (vas.), Juha Siltanen ja Carita Savin koko monikymmenpäisen asiantuntijajoukon puolesta.

MUOTOILE 7

alvelumuotoilu on nyt digitalisaation markkinassa päivän trendi. Moniammatillisia yksiköitä perus-tetaan, palvelumuotoilijoita palkataan. Hyvä. Nyt

ollaan asian ytimessä. Vai ollaanko?”Periaatteessa kyllä, kunhan tajutaan, mikä kaikki

ymmärrys ja osaaminen tässä työssä tarvitaan, että saa-daan aikaan innovatiivinen palvelu, joka generoi asiak-kaan haluaman muutoksen ja vaikuttavuuden. Sillä sii-tähän palvelumuotoilussa on kyse, eikä jostain haihatel-masta, joka tuottaa asiakkaalle vain ison laskun”, muotoi-lupalvelusta vastaava Arto Puikkonen Goforesta sanoo.

Miksi palvelumuotoilu, service design, on tapetilla juuri nyt? Siksi, että digitalisaatio koskee kaikkia palveluita ja että teknologia nyt tekee mahdolliseksi sen mikä vielä äsken häämötti horisontissa, Puikkonen ja kollega Juha Siltanen sanovat.

”On aika tuore asia, että esimerkiksi voi syntyä näitä isoja digitaalisia ekosysteemejä, joissa palvelut voivat kyt-keytyä toisiinsa ja erilaisiin massiivisiin tietovarantoihin. Käytettävissä on valtavasti laskentakapasiteettia, näyt-tökapasiteettia, käyttöliittymäalustaa. Päätelaitteiden laskentatehojen kasvu on kääntänyt it-arkkitehtuurin päälaelleen, raskaista servereillä toimivista ratkaisuista älypuhelimien teknologiaa hyödyntäviin palveluihin. Näiden mahdollisuuksien soveltaminen edellyttää asia-kaslähtöisten suunnittelumallien hyödyntämistä, sillä muutos on tuonut asiakkaan tiiviimmin osaksi palvelun tuottamista.”

Teknologian lupausten, toiminnan tavoitteiden ja monitahoisten asiakastarpeiden yhdistäminen vaatii ko-vatasoista osaamista monelta osa-alueelta: syvällistä lii-ketoiminnan ymmärtämistä, kaikkien käyttäjäryhmien tarpeiden tunnistamista, tietoteknistä ratkaisukyvyk-kyyttä, graafikon kädenjälkeä, käyttäjätyön asiantunte-musta.

”Muutkin alalla tietävät, miten

pitäisi tehdä. Mutta meillä on

kyky myös tehdä niin. Se erottaa

Goforen kilpailijoistaan.”

P

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Opa Latvala

Puikkonen ja Siltanen eivät kritisoi kilpailijoiden satsauksia palvelumuotoiluun, mutta arvelevat, että muutaman hengen palvelumuotoiluyksikkö jää helposti asiantuntevuudeltaan ohueksi ja etäälle asiakkaan todel-lisuudesta.

Goforessa palvelumuotoilu nähdään yleistä näkemystä avarammin, liiketoimintamallista kokonaisarkkitehtuu-

8 MUOTOILE

riin ja toteutukseen sekä jatkuvaan parantamiseen ulot-tuvana prosessina.

Siksi Gofore on organisoinut muotoilupalvelunsa toisin.

Palvelumuotoilun parissa työskentelee noin 50 gofo-relaista. Se on paljon verrattuna mihin tahansa suomalai-sen ohjelmistotalon design-yksikköön ja erityisen paljon suhteutettuna Goforen kokonaisvahvuuteen. Erillistä yk-sikköä ei ole, vaan toiminta on verkostomaista. Näin väl-tetään sisäistä siiloutumista, ja muotoilu on tiiviisti kyt-köksissä kaikkeen tekemiseen, kuten sen kuuluukin olla.

”Muutkin alalla tietävät, miten pitäisi tehdä. Mutta Goforella on kyvykkyys myös tehdä niin. Tämä erottaa meidät kilpailijoista”, Puikkonen ja Siltanen sanovat, ja myös perustelevat:

”Palvelumuotoilun osaamisiin liittyy meillä poik-keuksellisen vahva arkkitehtuuriosaaminen ja erin-omainen tekninen osaaminen. Pystymme katsomaan asiakkaan tarpeita kattavasti: pystymme tarkastelemaan nykytilaa, tekemään eteenpäin meneviä arkkitehtuu-risuunnitelmia, muotoilemaan palvelun aidosti toimin-nan lähtökohdista, teemme kuluttajapalveluita, b-to-b- ratkaisuja, julkisen sektorin palveluita. Näin laaja-alaista kyvykkyyttä ei löydy tämän kokoluokan yritysten jou-kosta muilta.”

Muotoileva palveluarkkitehti Carita Savin muistut-taa, että muun kyvykkyyden lisäksi Gofore tuo asiakkaan resurssiksi innovointia tukevan yrityskulttuurinsa.

”Visio uudesta palvelusta syntyy asiakkaan ja muo-toiluammattilaistemme yhteistyönä. Jokainen tulee pro-sessiin mukaan omista lähtökohdistaan. Innostusta sä-teilevä ilmapiiri ja ideoita konkretisoivat ja innovaatiota ruokkivat menetelmät sisältyvät Goforessa muotoilupal-velun menetelmäarsenaaliin.”

Goforen tapa organisoida muotoilupalvelunsa varmistaa, että mullistavimmatkin konseptit ja suunnitelmat on aina maadoitettu todellisuuteen.

”Lennokkainkin konseptimme on toteutettavissa asiakkaan todellisessa toimintaympäristössä reunaehtoi-neen ja sidosryhmineen. Sidosryhmillä on kasvava rooli yritysten toiminnassa ja palvelumuotoilu ulottuu usein laajasti myös niiden palveluihin. Osaamme kytkeä uudet ratkaisut mihin tahansa toiminnalliseen tai tietojärjestel-mälliseen nykytilaan. Jokainen käyttäjäryhmä ansaitsee parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen.”

Kuva Aki Rask

HALLINTAJÄRJESTE LMÄ TURVAA POHJOISTA TALVIMERENKULKU A YLI ALUEVESIRAJOJEN

Jäänmurtajan komentosillalla pal-velumuotoilu ei ehdi päällimmäi-seksi mieleen. Kun jää murtuu lai-vareiteiltä jytisten, pääasia on, että tietojärjestelmät tukevat työtä ja ovat helposti käytettävissä. Palvelu-muotoilu huolehtii juuri siitä.

Gofore ja Liikennevirasto ovat tehneet yhteistyötä maalla, merel-lä ja raiteilla liikenteenohjauksen informaatiojärjestelmien digitali-soimiseksi jo usean vuoden ajan.

MUOTOILE 9

Jäänmurtaja Urhon kannella kapteeni Matti Björkman.

HALLINTAJÄRJESTE LMÄ TURVAA POHJOISTA TALVIMERENKULKU A YLI ALUEVESIRAJOJEN

Parhaillaan yhteistyö jatkuu muun muassa talvimerenkulun hallin-tajärjestelmän IBNextin parissa: Gofore muotoili uuden toimintaa kehittävän koordinointi- ja rapor-tointijärjestelmän ja vastaa nyt sen käyttökokemuksen kehittämisestä.

Järjestelmän avulla suunnitel-laan, ohjataan ja johdetaan jään-murtajien operatiivista toimintaa Suomenlahdella ja Pohjanlahdella

ja sitä käyttävät alueen talvime-renkulusta vastaavat organisaatiot eli Liikennevirasto sekä Ruotsin ja Viron Merenkulkulaitokset. Jär-jestelmän tietoja käyttävät jään-murtaj ien lisäksi jäänmurtaj ia hallinnoivat yhtiöt, alusliikenteen ohjauskeskukset sekä esimerkiksi Ilmatieteen laitos.

Järjestelmä ja sen karttapohjainen käyttöliittymä ottavat huomioon

erilaiset käyttötarpeet, ja se toimii eri päätelaitteilla, myös mobiilis-ti . Käytettävyyssuunnittelussa huomioidaan muun muassa se, et-tä jäänmurtajat täristävät paljon jäänmurron aikana. Käyttäjäryh-mät on otettu aktiivisesti mukaan suunnitteluun alkumetreiltä asti, ja ratkaisuissa yhdistyvät Goforen asiantuntijoiden osaaminen tekno-logioista ja arkkitehtuurista sekä käyttäjien tarpeet ja toiveet.

10 MUOTOILE

KAPA-FAKTA

Kansallinen palveluarkkitehtuuri vauhdittaa digitalisaation hyödyntämistä julkisessa hallinnossa.

KaPA-ohjelma 2014-2017 Luodaan kansallinen infrastruktuuri, jossa jul-kisen hallinnon sähköisiä palveluja voidaan uudistaa asiakaslähtöisesti. Tavoitteena on parantaa julkisten palve-luiden laatua ja kustannustehokkuutta sekä tuottaa uusia liiketoimintamahdol-lisuuksia yksityiselle sektorille.

Tukipalvelut sähköisiä palveluja tuot-taville organisaatioille Palveluväylä (tiedonsiirtokerros), palvelutietovaran-to, palvelunäkymät (kansalaisille, yri-tyksille ja viranomaisille), luonnollisen henkilön tunnistus, asiointivaltuus, viestinvälitys (Asiointitili) ja verkko-maksamisen kokoamis- ja hallinnoin-tipalvelu.

Suomi.fi-tukipalvelujen tuotanto kes-kitetään Väestörekisterikeskukseen.

esuomi.fi Kansallisen palveluarkki-tehtuurin viestintäkanava beta.suomi.fi suomi.fi-palvelun kehitysversio – tutustu ja anna palautetta beta.yrityssuomi.fi julkaistaan kesällä 2016

Gofore on mukana rakentamassa kaikkia keskeisiä tukipalveluja.

ansallinen palveluarkkitehtuuri. Sanapari ei syty-tä dynaamisuudellaan. Sen takaa löytyy kuitenkin yllätys: moderni näkemys yhteentoimivista säh-

köisistä julkisen hallinnon palveluista ja pitkälle edennyt työ niiden tekniseksi alustaksi. Vielä kun saadaan aikaan uusia asiakaslähtöisiä palveluja, koossa on ainekset to-delliseen julkisen hallinnon digiloikkaan. Ja kansalainen kiittää.

Hurrikaani nimeltä digitalisaatio on pyyhkäissyt sivuun talouden totutut toimintalogiikat. Uudet palvelut, uusi

K

10 RAKENNA Teksti Marketta Tammisto • Kuva Rami Lappalainen

Janne Viskarijohtaa kansallisten suomi.fi-tukipalvelujen toteuttamista Väestö-rekisterikeskuksessa.

RAKENNA 11

teistö- ja asunto-osakeyhtiöiden asiointiin. Vahva tunnis-tautuminen taas luo mahdollisuuksia lisätä asiakkaiden itsepalvelua ja omien tietojensa hallintaa.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen ratkaisut eivät ole ainutlaatuisia, mutta kylläkin edistyksellisimpien jou-kossa. Samantyyppisiä tunnistautumisen ratkaisuja on tekeillä esimerkiksi Tanskassa, Singaporessa, Virossa ja Hollannissa. Asiointivaltuuksissa sen sijaan Suomi on Viskarin tietämän mukaan edelläkävijä, kiitos väestötie-tojärjestelmämme, joka on kattavuudeltaan ja ajantasai-suudeltaan omaa luokkaansa maailmassa.

Arkinen esimerkki väestötietojen hyödyntämisestä on huoltajaroolin tarkistus. Kun isä tai äiti haluaa hoitaa ala-ikäisen lapsensa asioita Kelan asiointipalvelussa, Väes-törekisterikeskuksen asiointivaltuuspalvelu tarkistaa taustaprosessina automaattisesti, että palvelunkäyttäjä on kyseisen lapsen huoltaja, ja asiointi etenee sujuvasti.

Vastaavalla tavalla, kyselyrajapintojen kautta, voi-daan toteuttaa mitä tahansa julkisia palveluja yli organi-saatiorajojen.

Työ etenee kaikilla osa-alueilla suunnitellusti. VM ohjaa, VRK johtaa ja yritysten asiantuntijat toteuttavat.

”Emme halunneet ulkoistaa kokonaisvastuuta min-nekään, vaan rekrytoimme itsellemme osaamista niin että pystymme pitämään kaikki langat omissa käsissä ja ohjaamaan itse sovelluskehitystä, johon ostamme työtä sovelluskehittäjiltä. Olemme tyytyväisiä toimintamalliin ja kumppaneihimme. Gofore on sovellustoimittajana mu-kana kaikissa hankkeissamme, joten sillä on merkittävä rooli työn onnistumisessa.”

liiketoiminta ja tuottavuuden kasvu syntyvät nyt inter-netin luoman alustatalouden ekosysteemeissä.

Sama pätee julkisiin palveluihin. Kansallinen palve-luarkkitehtuuri eli KaPA luo perustan, infrastruktuurin, hallitusohjelman peräänkuuluttamalle digitalisaatiokehi-tykselle.

”Näen, että tästä voi rakentua kansallinen alustata-louden moottori”, kuvailee kansallisen palveluarkkiteh-tuurin yksikön johtaja Janne Viskari Väestörekisterikes-kuksesta.

”Alkuvaiheessa alustaa ja sen teknisiä komponent-teja hyödyntää varmasti pääasiassa julkinen hallinto. Mutta aikaa myöten tästä voisi kehkeytyä viranomais-palveluiden ja julkisia ja yksityisiä palveluja yhdistävien, toimialakohtaisten ekosysteemien muodostama kansalli-nen sähköisen asioinnin ekosysteemi.”

KaPA – palveluna nimeltään suomi.fi – on loogisen tason palvelualusta, jossa on valmiita sähköisen asioinnin kehittämisen tukipalveluita julkisten toimijoiden avuksi. Tänä vuonna voimaan tuleva niin sanottu KaPA-laki vel-voittaa niitä käyttämään kansallisia tukipalveluja, eikä erilaisia rinnakkaisia väylä- tai vastaavia ratkaisuja saa jatkossa tehdä.

”Mutta muutoin jokainen organisaatio järjestää oman hallinnonalansa palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla ja olemassa olevien palvelujensa elinkaareen so-vitettuina. Me vain teemme palvelujen järjestämisen helpommaksi ja edullisemmaksi, kun keskeiset tekniset asiat on valmiiksi ratkaistu. Ja kun kaikki käyttävät pal-veluja uudistaessaan samoja teknisiä komponentteja, pal-veluista tulee jo lähtökohtaisesti yhteentoimivia”, Viskari sanoo.

KaPA-ohjelma on valtaisa harppaus kohti digitalisaation mahdollisuuksia. Loikka jää kuitenkin lähtötelineisiin il-man uusia, nykyistä asiakaslähtöisempiä toimintatapoja, joissa lähtökohtana on asioinnin esteiden poistaminen. Yhtenäiset tukipalvelut poistavat teknisiä esteitä, hen-kisten esteiden kohdalla tarvitaan toimintakulttuurien muutosta, joka auttaa läpäisemään totutut rajat viran-omaisten välillä kansalaisten ja yritysten asioinnin hel-pottamiseksi.

Halua varmasti on, sillä kansallisen arkkitehtuurin rakentaminen koetaan organisaatioissa tärkeäksi ja suh-tautuminen KaPAan on myönteinen. Nyt kentällä tunnu-taan odottavan lainsäädännön valmistumista. Viskarin mielestä liikkeellelähtöä on kuitenkin turha lykätä.

”Kannattaa käyttää hyväksi sekä valtiovarainminis-teriön taloudellinen tuki palveluväylään liittymiselle että nopeat parannukset, jotka beta-vaiheen kehitystyössä on saatavissa.”

Palvelun tiedonsiirtokerros eli palveluväylä valmistui tuotantokäyttöön loppuvuodesta ja mukana tai parhail-laan liittymässä on jo useita organisaatioita, suurimpana Kela, pienempien joukossa Helsingin seudun ympäristö-palvelut.

HSY onkin ollut sähköisten palveluidensa uusimi-sessa aivan käyttöönottojen kärkipäässä ja todennut KaPAn tarjoavan mahdollisuudet paljon enempään kuin mitä kuntayhtymä itse pystyisi omin resurssein raken-tamaan. Esimerkiksi asiointivaltuutuksista ja valtuusre-kisteristä odotetaan isoa helpotusta muun muassa kiin-

VAUHTIA SUOMEN MY DATA -RATKAISUUN

Kuka omistaa minua koskevan digitaalisen tiedon? Miten voisin itse seurata ja hallita sen käyttöä? Hal-litusohjelmassa on linjattu, että Suomessa ”vahviste-taan kansalaisten oikeutta valvoa ja päättää itseään koskevien tietojen käytöstä, samalla varmistaen tieto-jen sujuva siirtyminen viranomaisten välillä.”

My Data -ratkaisut eivät sisälly KaPA-ohjelmaan, mutta asiaa on Janne Viskarin yksikössäkin pohdittu, sillä ihmistä koskevaan tietoon sisältyy valtava sähköi-sen asioinnin kehityspotentiaali.

”Nyt pitäisi pikaisesti määritellä askelmerkit, mi-ten tämä asia Suomessa järjestetään.”

”Mekanismi voisi olla vaikkapa sellainen, että luo-daan palvelu, jossa kansalainen voi itse seurata tie-tojaan ja valtuuttaa esimerkiksi jonkin suomi.fi-palve-luväylän tai muun avoimen rajapinnan takana olevan sovelluksen hyödyntämään toisessa sovelluksessa olevia tietojaan. Tämä on yksi visio. Jos sen suuntaan halutaan edetä, lähes kaikki tarvittavat komponentit ovat suomi.fi-palveluiden puitteissa jo olemassa.”

12 RAKENNA

i, tämä ei ole kannanotto siihen, mikä olisi paras menetelmä kumppanin valintaan. Sen sijaan kan-taa otetaan toiseen tärkeään asiaan: mikä on paras

menetelmä kun tehdään tulevaisuuden digitaalisia pal-veluita.

”Se on ketterä. Ehdottomasti ”, sanoo tuotepäällikkö Taina Hagelberg Väestörekisterikeskuksesta.

Taina Hagelbergin ohjauksessa toteutetaan ne kan-salaisen, yritysten ja viranomaisten yhteiset palvelunä-kymät eli käyttöliittymät, joiden kautta käyttäjät tulevai-suudessa asioivat viranomaisten kanssa. Palvelunäky-mät on yksi ketterin menetelmin rakentuvan kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman hankkeista.

Ketterien menetelmien tärkein etu on tietenkin tu-loksissa: saadaan aikaan ratkaisuja, jotka elävät mukana teknologian ja tarpeiden muuttuessa, eikä hukata resurs-seja järjestelmiin, jotka ovat jo käyttöönottohetkellä van-hentuneita.

Toinen iso etu on Taina Hagelbergin mukaan prosessi it-sessään.

”Ketterässä syntyy valmista koko ajan. Uusia pieniä toiminnallisuuksia viedään tuotantoon viikoittain. Kun huomataan virhe, se korjataan saman tien. Palautteen ja

kokeilujen kautta löytyy se oikea, kokonaisuutta parhai-ten rakentava ratkaisu. Tiedetään, että se mitä on tehty myös toimii. Kukaan ei joudu kantamaan painetta ja stressiä, joka perinteisessä mallissa vie yöunet projektin loppusuoralla”, hän sanoo monen vesiputousmallisen pro-jektin kokemuksella.

Tuotepäällikkönä Taina Hagelberg ohjaa useaa tii-miä, joissa on kaikkiaan kolmisenkymmentä asiantunti-jaa eri yrityksistä. Hän on avainroolissa, sillä hän päättää, mitkä piirteet tai ominaisuudet palvelunäkymiin toteute-taan ja missä järjestyksessä.

Sanotaan, että ketterät menetelmät vaativat paljon asiak-kaalta. Se on totta, mutta Taina Hagelberg ei koe tätä ne-gatiivisena, vaan päinvastoin: ketterässä työtavassa hän pystyy ohjaamaan työn etenemistä ja näkee sen tuloksia päivittäin. Itseohjautuvat tiimit tietävät mitä milläkin viikolla pitää tehdä, ja huippuosaajat ovat koko ajan tuo-tepäällikölle paitsi resurssina myös tukena.

”Olen saanut Goforesta tiimiini todella ammattitai-toisia ja sitoutuneita tekijöitä, joiden kanssa on ilo tehdä työtä. Keskinäinen luottamus on vahva ja kommunikoin-ti avointa ja suoraa. Jos jokin päätökseni ei ole heidän mielestään teknisesti järkevä, he tuovat sen esiin, ja asia

E

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Rami Lappalainen

NYT ON AIKA ALOITTAA ORGANISAATIOSI KAPA-PROJEKTI

KaPA-ohjelman sovelluskumppaneiden kilpai-lutuksessa Gofore valittiin kokemuksensa ja osaavan joukkonsa ansiosta kaikkiin neljään kansallisen palveluarkkitehtuurin keskeiseen toteutushankkeeseen. Goforelaiset ovat ol-leet tekemässä Suomi.fi-palveluväylää ja siihen liittyvää liityntäkatalogia, Suomi.fi- tunnistamista, Suomi.fi-asiointivaltuudet-pal-velua ja Suomi.fi-palvelunäkymiä. Toteutus-työn lisäksi Gofore on toiminut Väestörekis-terikeskuksen apuna kansallisen palveluarkki-tehtuurin visio- ja strategiatyössä.

Mikko Kolehmainen Goforesta kannus-taa organisaatioita tarttumaan sähköisten palvelujen kehittämiseen nyt, kun ekosys-teemin keskeiset tukipalvelut ovat olemassa ja ne tarjoavat toimivat työkalut sähköisten palvelujen kustannustehokkaaseen ja yhden-mukaiseen toteuttamiseen.

”Goforella on kattava näkymä KaPA- kokonaisuuteen ja kiistatta paras osaaminen KaPA-ohjelman tuottamista tukipalveluis-ta. Kokemuspohjaisesti me tiedämme, mitä infra kokonaisuuteen liittyy ja mitä asiat tek-nisellä tasolla tarkoittavat. Osaamme kertoa, mitä käytännön hyötyä KaPA-tukipalveluista on saatavissa erilaisten asiakastarpeiden rat-kaisemiseksi. Kokemuksemme avulla ymmär-rämme asian monimutkaisuuden sekä organi-saatioiden strategiset ja käytännön haasteet muutoksen aikaansaamisessa.”

”Kokemuksemme KaPA-tukipalveluiden toteutustyöstä tekee meistä organisaatiosi parhaan kumppanin suunnitellessasi ja to-teuttaessasi liittymistä KaPA-ekosysteemiin. Aloitetaan organisaatiosi KaPA-projekti nyt”.

Työ on jatkuvaa keskustelua ja asioiden pohtimista sekä toteuttaja-tiimien kesken että eri sidosryhmien kanssa. - Avoin, rento ja eri näkemyksiä kuunteleva kommunikointi johtaa hyviin tuloksiin ja hyvään työfiilikseen, todistavat Niko Ryytty (vas.), tuoteomistaja Taina Hagelberg, Anne-Mari Silvast ja Salum Abdul-Rahman.

tehdään fiksummin. Olen oppinut luottamaan heidän asiantuntevuuteensa ja arvostamaan vastuullisuutta, jolla he paneutuvat hankkeen onnistumiseen. Ja onhan tämä meille kaikille harvinaisen hieno tehtävä! ”

KaPA-hankkeiden vaikuttavuus innostaa myös palvelu-näkymätiimin goforelaisia.

”Tässä tehdään sellaista, mikä vaikuttaa tulevaisuu-dessa kaikkien suomalaisten elämään. Samalla luodaan uusia toimintamalleja, jotka uudistavat julkisen hallin-non sovelluskehitystä. Kyllä se antaa työhön oman vä-rinsä, puhtia ja intoa”, Niko Ryytty sanoo.

”Mutta ei sitä kannata joka päivä ajatella, tai rupeaa huippaamaan. Asia on iso, mutta sitä tehdään rennolla otteella ja hyvällä fiiliksellä. Niin tuotamme parhaiten arvoa asiakkaalle”, Salum Abdul-Rahman toteaa.

Työssä on goforelaisten näkökulmasta kahdenlaisia haasteita. Toinen on monimutkaisuuden hallinta, joka seuraa monista hierarkiatasoista ja siitä, että käytetään paljon avointa lähdekoodia ja olemassa olevia sovelluk-sia. Toinen haaste on tasapainottelu eri sidosryhmien toiveiden ja vaatimusten välillä.

”Siksi käymme paljon vuoropuhelua yli kompetens-sirajojen. Se virittää koko tätä juttua.”

Myös moderni lähestymistapa innostaa.”Tässä projektissa olen ensi kertaa törmännyt on-

tologioihin tuotantokäytössä. Kymmenen vuotta sitten tutkintoa tehdessäni ne olivat akateemista teoretisointia, ja ajattelin silloin, että tosi kiinnostavaa, mutta ei ikinä toteudu”, Salum Abdul-Rahman muistelee.

”Kun toteutusta tehdään uusimmilla teknologioilla ja menetelmillä, jokainen panee parhaan osaamisensa likoon ja opiskelee samalla koko ajan uutta. Se on itses-säänkin innostavaa, mutta tuntuu hyvältä, että kaikki se mitä päivittäin teen ja opin hyödyttää myös minua itseä-ni ammatillisesti”, Anne-Mari Silvast pohtii.

Aina ei kiinnostavinkaan työ oikein nappaa, ja tuo-tosten julkisuus luo paineita – ovathan tämänkin tiimin aikaansaannokset koko ajan kenen tahansa kommentoi-tavissa githubissa ja beta.suomi.fi-versiossa.

”Hyvä tiimi on sellainen arjen voimavara meille kaikille. Yhteisymmärrys on vahva, yhdessä tehdään ja yhdessä vastataan tekemisistämme. Tiimissämme kaikki pystyvät tekemään kaikkia tehtäviä, jopa scrum maste-rin tehtävä kiertää. Yhdessä huolehdimme, että kaikki voivat hyvin ja viihtyvät työssä.”

Ota yhteyttä!Mikko Kolehmainen040 589 2725 mikko.kolehmainen@gofore.com

RAKENNA 13

14 MUOTOILE14 RAKENNA

GOFORESTAAMAZON WEB SERVICES -JÄLLEENMYYJÄ

Gofore ja Amazon Web Services (AWS) ovat solmineet sopimuksen AWS:n pilvipalvelujen jälleenmyyn-nistä Suomessa. Amazon Web Services on maailman johtavia pilvipalvelu alustoja.

”Sopimus vahvistaa asemaamme Suomen osaavimpana pilvipalvelu-jen konsultointi- ja toteutuskump-panina. Asiakkaat saavat Amazonin palvelut asian tuntevalta paikallisel-ta kumppanilta, joka voi tukea myös pilvipalvelujen käyttöön-otossa ja ylläpidossa sekä pilvi tilien hallinnoinnissa, mikä auttaa muun muassa optimoimaan käytön kustannuksia”, myyntijohtaja Juha Virtanen Goforesta sanoo.

”Olemme käyttäneet Amazo-nin palveluja omissa asiakaspro-jekteissamme jo yli viiden vuoden ajan ja toteuttaneet edistyksellisiä pilvi natiiveja ratkaisuja. Tunnem-me AWS-palvelut kuin omat taskumme ja voimme kokemuk-sellamme auttaa asiakkaita saa-maan niistä parhaat hyödyt irti.”

vaatii

RAKENNA 15

uden ajan digitaaliset palvelut syntyvät kokeile-malla ketterästi, pelkäämättä epäonnistumista ja parantamalla jatkuvasti. Miten siinä onnistutaan

käytännössä ja kustannustehokkaasti?Ketterät menetelmät ovat olleet ohjelmistokehittä-

jien työkalupakeissa jo pitkään. Goforella on ollut 2000-luvun alusta lähtien Suomessa vahva rooli kette-rien menetelmien edelläkävijänä, joka on vauhdittanut uusien toimintatapojen läpimurtoa tietojärjestelmien ke-hitystyössä.

”Ketterät menetelmät ratkaisivat vaatimusohjatun vesiputousmallin ongelmia ohjelmistokehityksen sisällä. Nopean ja jatkuvan kehittämisen vaatimuksiin vastaami-nen ei kuitenkaan onnistu, jos samaa ketteryyttä ei löydy myös järjestelmähallinnalta sekä infrastruktuurilta”, oh-jelmistoarkkitehti Tapio Rautonen ja tekninen projekti-päällikkö Ville Seppänen Goforelta sanovat.

Nopeuden ja ketteryyden vaatimuksen laajennuttua myös ohjelmistojen testaukseen, tuotantoonvientiin ja yl-läpitoon syntyi DevOps – uusi toimintatapa tai kulttuuri, joka toi ohjelmistokehittäjät ja järjestelmäasiantuntijat IT-siiloistaan yhteen.

Pilvi-infrastruktuuri tekee mahdollisiksi nopeat ko-keilukonseptit eli POCit (Proof of Concept), jotka tuovat kokeilukulttuuria ohjelmisto- ja järjestelmäkehityksessä käytännön tasolle.

”Pilviympäristössä päästään liikkeelle pienillä kus-tannuksilla ja hyvin nopeasti, ilman että tarvitsee tehdä etukäteen isoja investointeja palvelimiin tai verkkoyh-teyksiin. Pilvipalveluja hyödyntämällä resurssit voidaan keskittää varsinaiseen palvelukehitykseen ja liiketoimin-taa hyödyttävään innovointiin. Näin asiakas voi testata ideaansa lean startup -hengessä ilman suurta riskiä, jol-loin on myös helpompi luopua ideoista, jotka eivät toimi.”

Pilvi-infrastruktuuri on perinteiseen konesaliin ver-rattuna huomattavan kustannustehokas. Monen mielestä sitäkin tärkeämpää on ratkaisun luotettavuus, skaalautu-vuus ja vikasietoisuus.

”Kehitysvaiheen nopeuden kannalta on ratkaisevaa, että käyttöpalvelut ovat joustavasti ja jatkuvasti saatavil-la. Tuotantokäytössä pilvi-infrastruktuuri voi toipua vir-hetilanteesta niin, että loppukäyttäjä ei huomaa mitään. Voimme ohjata järjestelmän toimimaan itsenäisesti ja automaattisesti erilaisissa tilanteissa esimerkiksi kuor-mituksen mukaan.”

Ohjelmiston toteuttaminen mikropalveluina auttaa säi-lyttämään reagointikyvyn ja kokeilemisen kulttuurin myös tulevaisuudessa. Järjestelmä koostuu erillisistä, kes-kenään kommunikoivista pienistä palveluista, joista jo-kainen on suunniteltu ratkaisemaan vain tietty toiminto ja jotka voidaan toteuttaa itsenäisissä kehittäjätiimeissä, aina tarkoitukseen parhaiten soveltuvilla menetelmillä ja teknologioilla.

”Mikropalveluja voi viedä testattavaksi tai tuotan-toon itsenäisesti ilman, että sillä on vaikutusta järjestel-män muihin osiin. Monoliittinen sovellus sitoo valittui-hin teknologioihin, ja pitkään kehitetyn, valtavaksi kas-vaneen ohjelmakoodin ymmärtäminen ja jatkokehittämi-nen voi olla hankalaa.”

Mikropalveluarkkitehtuurissa keskeiseksi nousevat rajapintamäärittelyt. Rautonen ja Seppänen korostavat hyvien, dokumentoitujen rajapintojen merkitystä myös siltä kannalta, että asiakkaan järjestelmä voi kasvaa osak-si digitaalisen maailman ekosysteemiä.

”Oma järjestelmä voi muuttua keskeiseksi palve-lualustaksi, jos sen ympärille syntyy esimerkiksi lisäar-voa tuottavia uusia sovelluksia. Jakamistalous ulottuu myös yritysten järjestelmiin. Ohjelmistokomponentteja hankitaan palveluna, ja samalla tavalla oma palvelu voi liittyä jonkun toisen järjestelmään. Pilvi-infrastruktuuri ja mikropalvelut tukevat integraatiota jatkuvasti muuttu-vassa toimintaympäristössä.”

Uusien ominaisuuksien kehittämisen, testaamisen ja tuotantoon viemisen nopeus on DevOps-toimintatavan valtti. Uusia toiminnallisuuksia voidaan viedä tuotan-toon jatkuvasti, ei hitaissa päivityssykleissä.

”Globaalit menestystarinat lataavat odotuksia digi-taalisten palvelujen käyttökokemukselle, vaikka liiketoi-minnassa ei kilpailijoita oltaisikaan. Lisäksi maailma – ja vaatimukset – muuttuvat koko ajan. Aito palauteohjautu-vuus ja mukautuminen muutoksiin on mahdollista kette-rässä ympäristössä.”

Palautesilmukoita on monella tasolla. Operatiivi-sella tasolla mittarit seuraavat palvelun teknistä toimin-taa ja käyttäytymistä. Tällä tasolla palauteohjautuvuus varmistaa, että palvelu on aina saatavilla ja toimii kuten pitääkin. Toisella tasolla on palvelun ominaisuuksiin ja jatkuvaan parantamiseen liittyvä palaute, joka liittyy esimerkiksi siihen ominaisuuteen, jota ollaan juuri kehit-tämässä.

”Kaiken palautteen pitää jalostua myös käyttökelpoisek-si tiedoksi johdolle liiketoimintapäätösten tueksi. Datan kerääminen on turhaa, jos sitä ei hyödynnetä esimerkiksi uusien palvelujen kehittämiseen, markkinointiin tai uu-sien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen.”

Ville Seppänen ja Tapio Rautonen toteavat, että kokeilukulttuuri ja ketterä toimintatapa vaativat pal-jon myös asiakkaalta. Asiakkaan puolelta täytyy ennen kaikkea löytyä tuote- tai palveluomistaja, jolla on aikaa paneutua projektiin ja valta tehdä päätöksiä. Kokeilukult-tuurin onnistumisen tärkeimpiä edellytyksiä on, että ko-keiluille annetaan myös lupa epäonnistua, kunhan niistä opitaan.

”Järjestelmätoimittajalta ja ohjelmistokehittäjiltä vaaditaan moniosaamista ja vuorovaikutustaitoja, jotta yhdessä tekemisen kulttuuri voi syntyä ja asiakkaan tuo-teomistaja saa parhaan osaamisen sekä kehitystyön että päätöksenteon tueksi.”

U

Kokeilukulttuurin onnistumisen

tärkeimpiä edellytyksiä on, että

kokeiluille annetaan myös lupa

epäonnistua, kunhan niistä opitaan.

Teksti Riikka Tietäväinen-Arola

16 JOHDA

igitaalisaatio muuttaa kaikkia lainalai-suuksia, joiden varaan yritykset ovat toimintansa rakentaneet. Uudistumi-

nen pitäisi aloittaa nyt, heti. Ei ole aikaa odotel-la”, sanoo johdon neuvonantaja Mikael Nylund Goforesta.

Ennustettu on, että noin 40 prosenttia yrityksistä ei ole olemassa kymmenen vuoden päästä ja muutkin muuntuvat digitaalisiksi. Muutoksen perusajureita ovat teknologian ke-hittymisen nopeus ja laajuus, asiakaskäyttäyty-misen muutos ja globaalistuminen. Digitaalinen transformaatio on suurin muutos sitten teollis-tumisen – ja suuri mahdollisuus.

”On valtavasti markkinoita ja toimialoja, joissa muutos on alkamassa, jotka voivat mennä uudistuksen kärjessä ensimmäisinä ja saavuttaa sitä kautta etua, luoda mahdollisuuksia. Mutta uudistuminen edellyttää organisaation halua ja kykyä muuttua sekä uusia toimintatapoja.”

Matkalla digitalisaatioon on otettava käyttöön se teknologia, mikä on käyttöön otettavissa, ja rakennettava toimintaa sen ympärille järkeväs-ti. Mutta se ei yksin riitä.

”Organisaation on myös kehitettävä di-gitaalista kyvykkyyttään, ketteryyttään, rea-gointinopeuttaan. Tarvitaan johtajia, jotka ovat tottuneet toimimaan muutoksessa, joilla on ky-ky omaksua uusia ajattelu- ja toimintatapoja ja johtaa muutokseen sopeutumista.”

Onnistunut digitalisaatiototeutus on organisaa-tion ja sen ihmisten yhteinen koordinoitu pon-nistus, jossa on osattu hyödyntää teknologiaa ja johtaa muutosta.

Muutoksen johtaminen edellyttää roh-keutta ja näkemyksellisyyttä, Nylund sanoo.

”Johdon tehtävä on huolehtia, että organi-saatiolla ja sen ihmisillä on yhteinen tahtotila ja strategia siihen pääsemiseksi. Suunta, visio pitää myös näyttää innostavasti niin, että organisaa-tio sen ostaa. Nopeasti muuttuvassa maailmassa ylhäältä päin ohjeistus ja kontrollirakenteet ei-vät toimi, vaan on saatava jokainen työntekijä mukaan aktiivisesti tekemään muutosta.”

Rohkeutta tarvitaan harkittuihin irtiot-toihin nykyisistä tavoista toimia, ratkaisujen tekemiseen, kokeiluihin ja epäonnistumisiinkin.

”Rohkeutta tarvitaan myös kyseenalaista-miseen ja jopa kilpailuun itseään vastaan. Dis-ruptiiviset liiketoimintamallit tulevat, eli uusi teknologia tekee vanhan teknologian tai me-netelmän tarpeettomaksi ja muuttaa siihen pe-rustuvat markkinat sekä ansaintamallit – kuten Uber. Se on digitaalinen, tehokas, hyperskaalau-tuva ja edustaa jakamistaloutta. Uusi toiminta-malli tulee, koska se on parempi kuin olemassa oleva malli.”

Alustat ja niiden mahdollistamat ekosysteemit tuottavat asiakkaille uudenlaista arvoa, jota ei perinteisellä lineaarisella liiketoimintamallilla ole mahdollista tuottaa.

”Asiakaskokemus ratkaisee. Kilpailua di-gitaalisessa markkinassa käydään paljon juuri asiakaskokemuksella – esimerkiksi palvelun helppoudella ja elämyksellisyydellä.”

Gofore haluaa valmentaa asiakkaitaan digiloik-kaan. Siksi se on lähtenyt voimistamaan johdon konsultointipalvelua.

”Asiakkaamme kaipaavat keskustelu-kumppania ja sparraajaa, joka ymmärtää, miltä digitaalinen tulevaisuus näyttää: mitä maailmassa tapahtuu, mitä muutos vaikuttaa asiakkaan toimialaan ja toimintaan, mitä mah-dollisuuksia se antaa. Yhdessä löydämme ne strategiset valinnat, jotka kussakin tilanteessa on tehtävä. Vahvistamme organisaation kykyä kehittää asiakaskokemustaan ja tiedonhallin-taansa. Haemme ennakkoluulottomasti uusia tapoja tuottaa arvoa asiakkaalle ja ansaintaa organisaatiolle”, Mikael Nylund sanoo.

Gofore rohkaisee yritysjohtoa näkemään asioita uudella tavalla ja ottamaan suuntaa, jossa yritys voi hyödyntää avautuvia mahdol-lisuuksia. Se auttaa asiakkaita myös muotoi-lemaan uusia palveluja ja rakentamaan niistä nopeita kokeiluja.

”D

Teksti Annikaisa Knuutila • Kuva Opa Latvala

MUOTOILE 17

CDO USKOODATAN VOIMAAN

– Digitaalinen transformaa-tio ei odota enää. Yritysten ja organisaatioiden tulisi tart-tua sen tarjoamiin haastei-siin ja mahdollisuuksiin heti ja aloittaa uudistuminen nyt, sanoo johdon neuvonantaja Mikael Nylund Goforesta.

Yritykset voivat ottaa digitalisaation mahdollisuu-tena ja tehdä siitä itselleen kilpailuedun, tai sitten ne voivat olla tekemättä mitään, jolloin muut mene-vät ympäriltä ohi. Mutta tarvitaanko digitaaliselle transformaatiolle oma johtaja, CDO? Muun muassa tästä keskusteltiin kevään Gofore Change 2016 -ta-pahtumassa Helsingissä.

Keskon Chief Digital Officer Anni Ronkainen totesi, että etenkin perinteisillä toimialoilla CDO:n rooli on tarpeellinen, sillä sen kautta digitalisaatioon liittyvät näkökulmat voi tuoda yrityksissä esille ja tehdä näkyväksi.

”En usko tarkasti määriteltyihin toimenkuviin, vaan tavoitteisiin. Olen ennen kaikkea muutosjohta-ja: puran jäykkiä organisaatiorakenteita ja funktioi-

den välisiä siiloja, tuon ihmisiä yhteen ja yritän edistää kokeiluja ja uudenlaista ajattelua. Koen erityisen tärkeäksi loppuasiakkaan rajapinnat, on kyse sitten verkkokaupasta tai myymälästä, ja asia-kasnäkökulman nostamisen kaiken toiminnan keskiöön.”

”Toinen tärkeä tavoite on datan jalkauttaminen organisaation kaikille tasoille niin, että jokainen voi käyttää sitä oman työnsä tekemiseen hyvin. Uskon datan voimaan: se tekee raskaat pää-töksentekoprosessit tarpeettomiksi ja antaa joustoa ja nopeutta. Yrityksillä on 3–5 vuotta aikaa kääntää toimintansa tiedolla joh-detuksi – jos sitä ei nyt tehdä, ei voi pian muuta kuin kääntää valot sammuksiin.”

Anni Ronkainen korostaa, ettei CDO:n tehtävä ole laatia eril-listä digistrategiaa, vaan olla mukana tekemässä yrityksen strate-giaa digitaaliseen aikaan.

Johdon konsultti Juha Ronkainen Goforesta sanoo, että vanhan toimintamallin digitalisoiminen ei riitä, vaan tarvitaan juuri poikkifunktionaalinen muutos, jossa yrityksen tuotteet ja palve-lut, myynti ja markkinointi, tuotanto ja sisäiset hallintoprosessit kytketään toisiinsa ja uudistetaan innovatiivisin ratkaisuin ja toi-mintamallein.

”Muutosmahdollisuuksien huomaamiseksi, uudistusten syn-nyttämiseksi ja tulosten saavuttamiseksi yritykset tarvitsevat ni-metyn avainhenkilön tai luotetun yhteistyökumppanin.”

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava toteaa, että monien suomalais-ten yritysten ongelma on puhua muutostilanteista kuin ne oli-sivat poikkeuksia. Muutos ei kuitenkaan ole projekti, joka pitää hoitaa pois alta.

”Nykyisessä maailmassa ei ole rautatietä vaan maastopyörä, jolla jokainen voi valita reittinsä. Tulevaisuuden työympäristöä määrittävät ennen kaikkea termit task-driven ja self-organiza-tion. Johtamisen kovaa ydintä on löytää ja määritellä tavoite, se konkreettinen piste, jota ihan oikeasti tavoitellaan ja josta ihmiset innostuvat. Toivon, että CEO on pian Chief Energizing Officer.”

JOHDA 17Teksti Riikka Tietäväinen-Arola

18 MUOTOILE18 PALVELUT

GOFOREN PALVELUTTeknologian huima kehitys on saattanut yritykset ja julkiset palvelut uusien mahdollisuuksien ja haasteiden eteen. Gofore on asiantunteva ja kokenut kumppani kaikissa digitaalisten palvelujen kehittämisen vaiheissa, suunnan määrittelystä innovatiivisten palvelujen muotoiluun, toteutukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Auttaaksemme sinua löytämään helposti organisaatiosi digitalisaation vaiheeseen soveltuvat palvelumme olemme ryhmitelleet ne kolmeksi palvelukokonaisuudeksi.

MUOTOILE

Muotoilulla luomme uudenlaisia digitaalisia palveluita, jotka generoivat uutta liiketoimintaa ja asiakasarvoa. Ottamalla huomioon käyttäjien tarpeet, teknisen arkki-tehtuurin ja toiminnan vaatimukset saavutetaan parhaat asiakaskokemukset ja synnytetään uusia palveluinno-vaatioita.

• Palvelumuotoilu • Konseptointi • Arkkitehtuurikonsultointi • Teknologiakonsultointi • Liiketoimintamallin suunnittelu • Asiakas- ja käyttäjäkokemuksen kehittäminen • Käyttäjälähtöinen vaatimusmäärittely • Asiakas- ja käyttäjätutkimukset • Käyttöliittymä- ja visuaalinen suunnittelu • Prototypointi • Käytettävyystestaus

Arto Puikkonen050 485 8556 arto.puikkonen@gofore.com

• Sähköinen asiointi ja palvelu• IoT-toteutukset• Integraatioratkaisut• Mobiilisovellukset• Pilvipalvelut• Tietovarastointiratkaisut• Big data- ja analytiikkaratkaisut• Tunnistautumisratkaisut

RAKENNA

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on jatkuvaa ja nopeatempoista. Muutos luo mahdollisuuden tarjota käyttäjille yhä parempaa palvelukokemusta. Kehitä seuraavan sukupolven palveluita jo nyt! Tarjoamme alan kovimmat teknologiaosaajat, modernit menetelmät sekä parhaan palvelun. Hyödynnämme projekteissa Lean Startup- ja UX-ajattelua, proto tyypittämistä, uusimpia teknologioita sekä pilvi palveluita. Olemme todistetusti olleet rakentamassa Suomen parasta DevOps-kulttuuria.

JOHDA

Autamme organisaatioiden johtoa näkemään ja ymmär-tämään yhteiskunnan ja markkinoiden muutokset digi-taalisessa maailmassa. Autamme organisaatioita uusiutu-maan digitaalisiksi ja johtamaan siihen liittyvää jatkuvaa muutosta. Yhdessä luomme rohkean ja näkemyksellisen vision ohjaamaan organisaationne uudistumista.

• Digitaalinen liiketoiminta• Digitaalisen transformaation johtaminen• Tiedolla johtaminen• Kehittämishankkeiden johtaminen

Mikael Nylund040 540 2280mikael.nylund@gofore.com

Juha Virtanen050 413 3136juha.virtanen@gofore.com

GOFORE 19

aailman kehityskello tikittää digitalisoitumisen aikaa, mutta siirtyvätkö viisarit, ellei työkult-tuuri uudistu?

Goforen missio on muuttaa maailmaa paremmaksi digi-talisaation avulla sekä olemalla paras mahdollinen työ-yhteisö ja tunnustettu työkulttuurin uudistaja. Miten työkulttuurin uudistuminen ja digitalisaatio liittyvät toisiinsa?

Toimitusjohtaja Timur Kärki sanoo, että digitalisaa-tio tuo yrityksiin täysin uuden pelitilanteen.

”Nyt pitäisi uusiutua nopeasti, eivätkä ylhäältä päin johdetut yritykset pysty siihen. Uusiutumistarve on ko-va innovaatiokyvykkyyden takia. Sen synnyttämiseksi tarvitaan itseohjautuvia tiimejä, innostuneita yksilöitä. Koko henkilöstö pitäisi osata valjastaa kehittämiseen ja innovointiin.”

Goforessa näin jo toimitaankin. Ihmiskeskeinen ja muo-dollisia rakenteita kaihtava työkulttuuri on Kärjen mu-kaan keskeinen tekijä yrityksen ilmiömäisessä menes-tyksessä kaikilla tärkeimmillä mittareillaan eli henkilös-tötyytyväisyydessä, asiakastyytyväisyydessä, toiminnan kehityksessä ja kannattavuudessa.

Koko 2000-luvun, aina perustamisestaan asti Gofore on toteuttanut asiakkaidensa tietojärjestelmiä ketterin

menetelmin. Mutta ketterästi voitaisiin Kärjen mielestä ohjata muutakin kuin ict-hanketta.

”Ketterät menetelmät ja lean-ajattelu ovat tuoneet parhaisiin ohjelmistoyrityksiin elementtejä, jotka ovat välttämättömiä digiajan palvelujen kehittämisessä: vuo-rovaikutusta ja kommunikaatiota, läpinäkyvyyttä, lop-putulokseen keskittymistä, kokeilukulttuuria, itseohjau-tuvuutta, tavoitteellisuutta ja asiakaslähtöisyyttä, mutta myös kurinalaisuutta, sovittuja rooleja ja käytäntöjä sekä tehokkuutta”, Kärki listaa.

Organisaation tasolle nostettuina nämä samat elementit luovat kulttuurin, jossa digitalisaation haasteet käänne-tään yhdessä mahdollisuuksiksi ja uudeksi toiminnaksi.

”Innovaatiokyvykkyys digitaalisessa maailmassa on kykyä reagoida muutokseen – ja reagoida nopeasti. Se ei synny käskemällä, vaan vapauttamalla ihmiset teke-mään”, Kärki painottaa.

Hän toteaa, että teknologiaa ja osaamista kyllä on, mutta ne eivät riitä, jos työkulttuurit eivät tue niiden te-hokasta hyödyntämistä. Tämä koskee kaikkia toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

”Työkulttuurien on pakko uudistua, jotta yrityksem-me ja Suomi kansakuntana pysyvät mukana globaalissa kehityksessä.”

EI SYNNY KÄSKEMÄLLÄ

M

Teksti Marketta Tammisto

18

16

14

12

10

8

6

4

2

0

180

160

140

120

100

80

60

40

20

0

20162015201420132012201120102009200820072006200520042003

M€ Henkilöstönmäärä

Liikevaihto Henkilöstön määrä vuoden lopussa

”Innovaatiokyvykkyys”

• Goforen kasvu ja kannattavuus ovat kehittyneet tavoitteiden mukaisesti.• Liikevaihdon kasvu keskimäärin 47 % vuodessa (2011-2015). Tavoite 2016 18 M€ (kasvu 50 %). • Henkilöstö 5/2016 160, tavoite vuoden lopussa 200. • Liiketoiminta on ollut perustamisesta asti kannattavaa ja kasvu orgaanista.

20 GOFORE

rvot ovat yksinkertaiset, helpot ja pysyvät: Gofore on hyvä työpaikka jokaiselle. Gofore elää asiak-kaidensa onnistumisesta. Kaksi arvoa, ja tässä

järjestyksessä.Kun arvot 14 vuotta sitten syntyivät, henkilökun-

nan asettaminen asiakkaiden edelle oli suorastaan val-lankumouksellista ja Gofore aikaansa edellä. Nyttemmin ihmisten myötä muotoutuneen, omaleimaisen yritys-kulttuurin arvo ymmärretään ja sitä vaalivat erityiset kulttuurijohtajat, kuten Goforen kulttuurijohtaja Erkki Salminen.

”On selvää, että jos ihmiset eivät viihdy tai eivät osaa työtään, se näkyy suoraan yrityksen menestykses-sä. Me uskomme, että työhyvinvointi ratkaisee asiakkaan saaman arvon ja sitä kautta meidän työstä saamamme lii-ketoiminnallisen hyödyn.”

Innostuksen virittäminen on uusissa työkulttuureissa tärkeää. Kun goforelaisilta kysyttiin, mikä heitä innostaa, vastauksista tiivistyi kolme tekijää.

”Yksi ja se tärkein ovat työkulttuuri ja ihmiset. Se tarkoittaa meillä yhdessä tekemistä, ratkaisujen pohti-mista ja oppimista yhdessä, onnistumisen riemun jaka-mista. Toinen on tekemisen uutuusarvo ja kehitty-minen. Kolmas on työn vaikuttavuus asiakkaille ja yhteiskuntaan. Kun toimimme näiden kolmen leikkauskohdassa, sweet spotissa, olemme innoissamme!” Erkki Salminen sanoo.

”Työn mielekkyys ja tulokselli-suus kulkevat käsi kädessä. Asiak-kaamme ymmärtävät kehitettävän palvelun laadun ja käyttäjäkoke-muksen merkityksen. Saamme tehdä työtä merkittävissä hank-keissa. Tämä on meille aidosti tärkeää: haluamme tehdä asioita järkevästi ja yhteiskunnan hyvin-vointia parantaen.”

Osaamisen kehittämisestä ja työntekijöi-den valmentamisesta jatkuvan kehityksen po-lulla vastaa Gofore Crew Coach Heini Ala-Vannesluoma.

”Pyrimme haastamaan goforelaisten ajattelua kaikin mahdollisin keinoin ja löytämään sellaisia näytön paikko-ja, joissa omaa osaamista ja potentiaalia pääsee hyödyntä-mään mahdollisimman monipuolisesti”, hän sanoo.

”Jokaisella goforelaisella on samanlaiset mahdolli-suudet kasvaa ja kehittyä, kunhan omat tavoitteensa ja unelmansa tuo esiin. Suunnitelmallinen kehittyminen vaatii aina myös omaa aikaa ja tietoista satsaamista.”

Kehittymisen polttoaineena toimii palaute, jonka anta-minen on Goforella kaikkien vastuulla.

”Palautteen antaminen käy luontevasti, kun sitä yh-

Teksti Marketta Tammisto • Kuva Aki Rask

Ateisesti opetellaan ja jatkuvasti harjoitellaan. Kiitos tulee työkaverilta työkaverille, joka hetkessä, jatkuvasti.”

Yhdessä tekemisen kulttuurin kulmakiviä ovat va-paus ja keskinäinen luottamus, matala organisaatio, vuo-rovaikutuksen välittömyys, yrityksen toiminnan läpinä-kyvyys ja viestinnän avoimuus. Periaate on, että avointa on kaikki mikä ei ole henkilökohtaista, luottamuksellista tai salassa pidettävää. Avoimuudesta kertoo sekin, että yhtiön hallituksessa on täysivaltaisena jäsenenä henki-löstön valitsema jäsen. Hän muun muassa bloggaa sisäi-sesti hallituksen kokouksista.

Yhdessä luodaan myös ajatusjohtajuutta. Ihmisiä kan-nustetaan vaikuttamisbonuksin tuomaan omaa asian-tuntemustaan esiin mediassa, netissä, blogeissa tai ole-malla mukana esimerkiksi alan kehittäjäyhteisöissä ja ulkopuolisissa open source -projekteissa.

”Jokaisella on oikeus ja velvollisuus vaikuttaa Go-foren toimintaan. Puhumme MVM:stä, minimum viable managementista: managementia vain sen verran kuin tarvitaan onnistumiseen.”

MVM-ajattelusta lähti myös esimiesroolin uudelleen muotoilu. Esimiestyö on Goforella

ensisijaisesti työhyvinvoinnista huolehti-mista ja sitä edistää kymmenen gofore-

laisen pooli.

Entä kuinka Gofore itse pitää kult-tuuristaan huolen, kun yritys kas-vaa niin reippaasti? Viime vuonna uusia goforelaisia tuli 47 työnteki-

jän verran, tänä vuonna tavoite on rekrytoida 100 uutta työka-veria.

”Jälkikäteen ajatellen kehi-tys on tuntunut luonnolliselta,” Salminen vastaa.

”Kun kasvoimme 50 hengen firmasta 150 hengen firmaksi, em-

me tienneet etukäteen, mitä niin ison firman johtaminen on. Mitä on

200 hengen firman johtaminen? Emme tarkkaan tiedä sitäkään. Vielä.”

”Kasvussa vaaditaan suunnitelmallisuutta, kurin-alaisuutta ja ammattimaista toimintaa sekä herkkyyttä ja reagointikykyä. Jos jokin ei toimi, se muutetaan. Ja vaikka toimisikin, niin aina parannetaan.”

”Ja porukka – se pitää pyörät pyörimässä ja kulttuu-rin elossa. Goforelaiset tekevät Goforen.”

SWEET SPOTIN KAUTTA ONNI STUMISIIN

Työkulttuuri,Ihmiset

Vaikuttavuusasiakkaalle jayhteiskuntaan

Tekemisenuutuusarvo,

kehittyminen

SWEETSPOT

MUOTOILE 21

Suomen parhaat työpaikat -tutkimus, 3. sija

2015, 2016

Euroopan parhaat työpaikat, palkittu

pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa

2015

GOFORE 21

SWEET SPOTIN KAUTTA ONNI STUMISIIN

– Osallistumisella henkilöstön työviihtyvyyttä korostaviin tutkimuksiin ja kilpailuihin on totta kai mainearvoa, mutta ne ovat myös yksi kanava löytää kohteita työviihtyvyyden jatkuvaan parantamiseen, sanovat Heini Ala-Vannesluoma ja Erkki Salminen.

22 GOFORE

GOFORE ANTAA VAUHTIA TYÖTERVEYS LAITOKSEN DIGILOIKKAAN. Kehittämishank-keessa, jossa toteutettiin kaksi uutta sähköistä palvelua, rakennettiin samalla ketterät toimintatavat TTL:n nykyisten palvelujen digitalisointiin ja uusien sähköisten palvelujen luomiseen myös jatkossa. Viimeisimpänä yhteistyöstä on syntynyt keväällä 2016 julkaistu kansalaisportaali www.tyotervey-deksi.fi. Aikaisemmin Gofore toteutti syksyllä 2015 julkaistut Laatuportaalin, joka auttaa kehittämään työterveyspalveluja ja yhteistyötä työpaikkojen ja työterveysyksiköiden välillä sekä Nollis-palvelun suomalaisten työpaikkojen Nolla tapaturmaa -verkoston käyttöön.

Gofore on käynnistämässä uuden-laista Startup Laboratory -toimintaa tukeakseen startup-yrittäjiä ja edis-tääkseen uusien kansainväliseen kasvuun ponnistavien yritysten syntymistä Suomeen.

”Haluamme auttaa startup-yri-tyksiä lentoon. Ajatus on tarjota in-nostuneiden asiantuntijoidemme osaamista ja aikaa luottamukselli-sesti uusien yrittäjien tueksi siinä

vaiheessa, kun he hahmottelevat liiketoimintaideaansa ja kaipaavat sparrausta ja mentorointia ideoi-densa punnitsemiseen”, liiketoimin-nan kehittämispäällikkö Jussi Nur-minen Goforesta kertoo.

”Laajan osaamisarsenaalimme an-siosta meiltä löytyy näkemystä, joka voi auttaa jalostamaan liike-ideoita kohti toteuttamiskelpoisia tuotteita tai palveluja ja toisaalta auttaa myös tunnistamaan ideat, jotka kannattaa kuopata. On hyvin-kin mahdollista, että myös sijoitam-

me joihinkin potentiaalisiksi katso-miimme startup-yrityksiin.”

Gofore tekee yhteistyötä yri-tyspalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa ja testaa Startup Laborato-ryn erilaisia toimintamalleja.

”Haluamme luoda synergiaa, rakentaa ekosysteemiä ja löytää myös uusia yhteistyökumppanuuk-sia. Samalla tämä on myös goforelai-sille mahdollisuus käyttää asiantun-temustaan uudella tavalla hyödyksi ja päästä osalliseksi toisenlaisesta tekemisestä osana Goforea.”

STARTUPIT LENTOON!

Kun opetusteknologia-alan yritys SkillzzUp etsi kumppa-nia arviointisovelluksensa uuden version kehitystyöhön, Gofore oli listan kärjessä.

”Goforella on juuri oikea asiantuntemus sekä alalta että sovelluskehityksestä. Olemme samalla aaltopituudella, minkä ansiosta he ymmärtävät toiveemme ja yhteistyö on helppoa”, SkillzzUpin toimitusjohtaja Kimmo Kumpu-lainen sanoo.

SKILLZZUP + GOFORE = JUURI OIKEAT KUMPPANIT

SkillzzUpin arviointisovelluksen avulla opettajat voivat arvioida ja seurata oppilaidensa osaamista reaaliaikaises-ti ja antaa heille yksilöllistä palautetta. Oppilaat voivat puolestaan helposti ja jatkuvasti seurata, miten heidän tietonsa, taitonsa ja valmiutensa kehittyvät, ja tieto välit-tyy myös huoltajille.

Sovelluksen uusi versio on suunnattu perusasteelle, missä siirrytään elokuussa 2016 uudistettuun perusopetuksen opetussuunnitelmaan. Sovellus hyödyntää Opetushalli-tuksen ePerusteet-palvelua, joka on opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden sähköinen laadinta- ja julkai-sualusta. Gofore toteutti ePerusteet-palvelun osana halli-tuksen kärkihankkeisiin kuulunutta Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa eli SADe-ohjelmaa ja sen onnistunutta Oppijan palvelut -kokonaisuutta.

”Opettajat saavat arvioitavat tavoitteet ja sisällöt so-vellukseen automaattisesti paikallisesta opetussuunni-telmasta ePerusteiden tiedonsiirtorajapintojen kautta. Lisäksi keskitymme Goforen kanssa palvelun visuaali-suuteen sekä helppokäyttöisyyteen kaikille käyttäjille. Suuri tietomäärä pitää tuoda selkeään muotoon, yhdellä silmäyksellä omaksuttavaksi”, Kumpulainen kertoo.

Uusi versio on parhaillaan koekäytössä neljän kunnan peruskoulujen opettajilla ja oppilailla eri puolilla Suomea.

Kuva

Ski

llzzU

p

GOFORE 23

ALMA MEDIAN INTEGRAATIORATKAISUT SYNTYVÄT MO-DERNISTI MIKROPALVELUINA. Gofore tarjoaa mediakonsernille jatkuvaan parantamiseen perustuvaa integraatiopalvelua, joka yhdistää käytössä olevia eri järjestelmiä ja varmistaa sujuvan tiedon-kulun niiden välillä. Palvelussa on toteutettu jo lähes sata integraa-tiota. Esimerkiksi henkilöstö- ja palkkahallinnossa kahden kriittisen järjestelmän vahva integroiminen onnistui ketterästi ja kustannus-tehokkaasti. Liiketoimintaan liittyvien järjestelmien integraatiot tukevat digitaalisten mediapalvelujen kehittämistä ja esimerkiksi verkkomainonnan ratkaisuja. Alma Media ja Gofore hyödyntävät integraatioratkaisuissaan AWS:n pilvi-infrastruktuuria ja integraa-tiot toteutetaan joustavasti mikropalveluarkkitehtuurilla. Palvelu perustuu jatkuvaan parantamiseen ja siihen sisältyy integraatioiden suunnittelu, toteutus, monitorointi ja ylläpito.

IoT-PALVELU LABKONETIN KÄYTTÄJÄKOKEMUS UUDIS-TUI. Gofore ja mittauksiin ja valvontaan erikoistunut Labkotec ovat kehittäneet varastosäiliöiden ja verkostojen älykästä valvontajär-jestelmää jatkuvassa yhteistyössä vuodesta 2005 lähtien. Palvelun uuden version käyttöliittymässä on huomioitu erityisesti mobiili-käyttö ja järjestelmän toimivuus erilaisilla päätelaitteilla. Lisäksi kehitystyössä on panostettu muun muassa historiatietojen ja raport-tien käytettävyyteen ja visualisointiin: käyttäjät voivat esimerkiksi tarkastella valvomiensa kohteiden tilaa karttanäkymästä yhdellä vilkaisulla. LabkoNet palvelee tuhansia käyttäjiä eri toimialoilta.

DIGITAALISEN AJAN TOIMINTA MALLIT ELY-KESKUKSILLE JA TE-TOIMISTOILLE. Ely-keskusten ja TE-toimistojen työkult-tuuria, toimintaa ja palveluja kehittävä KEHA-keskus on valinnut Goforen kumppanikseen digitaaliseen transformaatioon toteut-tamiseen. Goforen KaPA-osaamista hyödyntäen luodaan yhdessä kehittämismalli, joka perustuu käyttäjälähtöiseen suunnitteluun, ketterään toteuttamiseen ja asiakaskokemuksen jatkuvaan paran-tamiseen. Yksi esimerkki kehitettävistä verkkopalveluista on Oma Yritys-Suomi, jonka kautta yrittäjät voivat asioida eri viranomaisten ja organisaatioiden kanssa ja hoitaa liiketoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä sähköisesti.

YLE KEHITTÄÄ TEKNOLOGIAA JA SEN HALLINTAA TULEVAISUUDEN HAASTEISIIN. Gofore on valittu Yleisradion kumppaniksi palvelukehittämisen puitejärjestelyyn. Yritys tarjoaa konsultointi- ja asiantuntijapalveluja arkkitehtuurin ja prosessien kehittämistä koskevalla palvelualueella. Palveluja käytetään esimer-kiksi kokonaisarkkitehtuurin ja arkkitehtuuriprosessien kehittämi-seen Ylessä kokonaisuutena sekä Ylen eri domain-alueilla. Gofore on lisäksi mukana alihankkijana puitejärjestelyn ICT- ja tuotanto-tekniikkapalvelujen kehittämisen, hankinnan ja hallinnan palve-lualueella. Yle on tehnyt aikaisemmin yhteistyötä Goforen kanssa muun muassa pilvi-infrastruktuurin kehittämisessä.

Startup-yritys AirD:lla oli idea älykkääs-tä ja sisustuksellisesta sisäilmanvaihdon päätelaitteesta, joka parantaa ilmanlaa-tua ja pienentää ilmanvaihdon kustan-nuksia. Yhteistyössä Goforen kanssa in-novaatio jalostui kolmessa kuukaudessa myytävän tuotteen ensimmäiseksi ver-sioksi, jota AirD esitteli Floridassa Seat-rade Cruise Global 2016 -messuilla maa-ilman suurimmille risteilyvarustamoille.

Tuotekehityskumppanina Gofore vasta-si prototyypin järjestelmäsuunnittelusta ja -kehityksestä. Erityisesti panostettiin käytettävyyssuunnitteluun sekä näyt-tävän käyttöliittymän luomiseen. Kehi-tystiimi ja AirD:n tuoteomistaja tekivät yhdessä kehitystyötä lean-menetelmillä niin sanotussa sotahuoneessa Goforen toimitiloissa.

”Jatkuva kommunikaatio ja käytössä ol-leet tehokkaat menetelmät varmistivat, että keskityimme koko ajan oikeisiin asioihin ja että ratkaisuja voitiin tehdä paitsi nopeasti myös aidosti meidän tar-peisiimme. Gofore on osaava kumppani, jonka kanssa yhteistyö sujui ja saimme rajallisilla resursseillamme mahdollisim-man paljon aikaan”, tuotepäällikkö Simo Mönkkönen AirD:sta sanoo.

Ensimmäiseen versioon toteutetusta toiminnallisuudesta tuli lopulta suunni-teltua laajempi. Silti projekti alitti kus-tannusarvionsa. Tuote herätti messuilla paljon kiinnostusta, ja nyt myyntityötä jatketaan muita kanavia pitkin. Ensivai-heessa markkinoinnin kohderyhmänä ovat suuret risteilyalukset.

AirD:n idea on korvata perinteiset vent-tiilit ja päätelaitteet tuotteilla, joiden älykkäät ominaisuudet mahdollistavat esimerkiksi ilmanvirtauksen säätämisen automaattisesti tilojen hiilidioksidipitoi-suuksien mukaan. Prototyyppi suunni-teltiin ja kuormitustestattiin ympäris-töön, jossa olisi jopa 8 500 ilmanvaihdon päätelaitetta. Parhaillaan Goforella kehi-tetään virtuaalista simulaatioympäristöä tuotteen jatkokehitystä ja -testaamista varten.

AirD: IDEASTA MESSUMENESTYKSEKSIKOLMESSA KUUKAUDESSA

Tampere • Helsinkigofore@gofore.comwww.gofore.com@GoforeOy

MuotoileArto Puikkonen050 485 8556arto.puikkonen@gofore.com

RakennaJuha Virtanen050 413 3136juha.virtanen@gofore.com

JohdaMikael Nylund040 540 2280mikael.nylund@gofore.com

HEITTÄYDY DIGITAALISEENMUUTOKSEEN KANSSAMME!