green care green care meillä ja muuallaruokacentria.com/.../2012/09/vaajakoski-09022012.pdf ·...
TRANSCRIPT
Green care Green care
meillä ja muualla Hoivaa ja voimaa keskisuomalaisesta luonnosta
9.2.2012
Katriina Soini
Erikoistutkija, FT
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Jyväskylän yliopisto
2005 2005 Perhekodit maaseudulla,
luontoavusteiset
menetelmät laitoksissa,
luontoaiheiset leirikoulut
1900
GC –käsitteen
esittely
1900 Parantolat,
hoitolaitokset
maaseudun rauhassa
Tutkimus- ja
kehittämishankkeet
2010 2010
Yhdistyksen
perustaminen,
toimijoiden
verkottuminen
2020 2020 Palvelujen
tuotteistaminen,
koulutuksen
kehittäminen
GC –toiminta
tunnustettu ja tuettu
vaihtoehto so-te –
palvelujen
järjestämisessä ja
yksityisillä
hyvinvointimarkkinoilla
GCn
varhaisvaiheet
(novelties)
GC -konseptin
kehitys (niche)
GC-toiminta-
järjestelmät
(regime)
Mitä green care on?
• Tuotemerkki?
• Julkinen vai yksityinen palvelu? Hyvinvointipalvelu?
• Ekososiaalinen sosiaalityö?
• Sosiaalinen innovaatio?
• Idea? Paradigma?
Mitä green care on?
• Luontoon tukeutuvien menetelmien ammatillista
vastuullista ja tavoitteellista hyödyntämistä sosiaali-,
terveys- ja kasvatuspalvelujen tuottamisessa
Soini, K., Ilmarinen, K., Yli-Viikari, A., Kirveennummi, A. 2011. Green
care -toiminta sosiaalisena innovaationa suomalaisessa
palvelujärjestelmässä. Yhteiskuntapolitiikka 3/2011. (kesäkuu)
Luontoavusteisia
”menetelmiä”
Puutarhanhoito
Eläinavusteiset
interventiot
Hoiva-
maatalous
Ympäristö-
kasvatus
Eko-
terapia
Sosiaalipedagoginen
hevostoiminta Ratsastusterapia
Hoivametsätalous”
(metsätöiden tekeminen,
luonnontuotteiden keräily
Luonto ja luontoavusteiset menetelmät green care
toiminnan ytimenä
Soini et al.
2011
Vaikuttavuuden elementit ja ehdot
Yhteisö
Toiminta
Luonto
Soini et al. 2011
Vastuullisuus
Ammatillisuus
Tavoitteellisuus,
pitkäjänteisyys
Soini et al. 2011
Toimiala Sosiaalipalvelut, terveydenhuolto,
kasvatus ja opetus, hyvinvointipalvelut, työllistämistoiminta, maa- ja metsätalous,
matkailu…
Asiakasryhmät Mielenterveys-
kuntoutujat, lastensuojelun
asiakkaat, vanhukset, lapset, pitkäaikais-
työttömät…
Tavoite Parantava,
kuntouttava, kasvattava…
Konteksti Puutarha, maatila,
metsä, erämaaluonto, sisätilat…
Organisointi Julkinen, yksityinen,
yksityinen/sosiaalinen yritys, yhdistys,
osuuskunta, yhteiskunnallinen
yritys…
Luontoavusteiset menetelmät hoiva, hoito ja
kasvatuspalveluissa
-
Vihreä hoiva
- korjaava luonto-
avusteinen hoito, hoiva-,
kuntoutustoiminta;
varhainen puuttuminen
-toiminnassa korostuvat
menetelmällisyys,suunnite
l-mallisuus,
tavoitteellisuus
-asiakkaat ensisijaisesti
julkisen sektorin kautta
Vihreä voima
- voimaannuttava ja
ennaltaehkäisevä
luontoavusteinen
toiminta,
ympäristökasvatus
- omaehtoinen palveluun
hakeutuminen
- asiakkaat yksityiseltä ja
julkiselta sektorilta
G r e e n c a r e
Vihreä
virkistys
-Omaehtoinen
virkistäytyminen
/puuhastelu
luonnossa ja
luonnosta
- Asiakkaat
yksityiseltä
sektorilta
Green care palvelumalleja
Terapia ja kuntoutus
• Asiakkaan diagnoosiin perustuva
kuntouttaminen ja toimintakyvyn
palauttaminen sosiaali- ja
terveydenhuollossa
• Menetelmät: ratsastusterapia,
puutarhaterapia, eläinavusteinen
toimintaterapia, sos. pedagoginen
hevostoiminta, seikkailukasvatus..
• Rahoitus: Kunnan sosiaalitoimi,
KELA, asiakkaat itse
• Haasteet: GC-osaamisen
kartuttaminen, rahoitusmallit
. .
..
… .
Sosiaalipedagogista
hevostoimintaa Toiskan tallilla
Vihreä hoiva…
Päivätoiminta • Päivätoiminnan järjestäminen
vaikeavammaisille on kuntien
lakisääteinen velvollisuus
• Osa kunnista järjestää
päivätoimintaa myös ikäihmisille
• Suomessa yksityisen
päivätoiminnan osuus vielä
vähäinen
• Tavoite: Asiakkaiden
omatoimisuuden ja
elämänlaadun ylläpitäminen
• Rahoitus: kuntien sosiaalitoimet
.
..
Päivätoimintaa Högbyn tilalla Ruotsissa
http://vimeo.com/11319168
Vihreä hoiva ja voima …
ETEVA –kuntayhtymän omistama kohde –
tuettua asumista kehitysvammaisille
Nastolassa, joka on toiminut vuodesta 1996,
jokunen kotieläin, hyötykasvipuutarha,
perunamaa marjapensaita, metsässä laavu…
Asukkaat osallistuvat töihin kukin osaamisensa ja
voimavarojensa mukaan
Kuva: Malla Miettinen
Sosiaalinen
työllistäminen
• Vajaakuntoisten työntekijöiden
työllistäminen
- laitosten työtoimintaa tai yrityksissä
tapahtuvaa avotyötoimintaa
- pitkäaikaistyöttömien kuntouttavaa
työtoimintaa
- tuettua työllistämistä (sosiaaliset
yritykset)
• Tavoite: asiakkaan toimintakyvyn
ylläpitäminen ja kehittäminen
• Rahoitus: työvoima- ja
elinkeinohallinto, työvoiman
palvelukeskukset, yrityksen tulovirta
. .
..
… .
Työtä ja toimintaa Hakamaan
maatilalla Eteva -
kuntayhtymässä
Vihreä voima…
Kasvatus
• Outdoor education –
oppimista koulun seinien
ulkopuolella, osana
yhteiskuntaa
• Kokemalla oppiminen
• Luontokoulut, leirikoulut,
kestävän kehityksen
kasvatus, erityiskoulut
• Rahoitus: Kunnan
opetustoimi, oma
rahanhankinta
..
… .
Maalle Oppimaan, http://www.agronet.fi/leirikoulu/etusivu.html
Vihreä voima…
Outward Bound Finland
Matkailu- ja
hyvinvointipalvelut
• Voimaannuttavia ja ennalta
ehkäiseviä palveluja luonnon
parissa (luontomatkailu,
maatilamatkailu)
• Osa asiakkaista hakee seikkailua,
osa rauhoittumista luonnon parissa
• Rahoitus: Yksityiset asiakkaat,
yritykset
• Haasteena palveluiden
tuotteistaminen ja yhtenäisen
laadun kehittäminen
..
… .
Hiking Travel, Ylöjärvellä
toimiva luontomatkailun yritys
Vihreä virkistys…
Green care -toiminnan
organisoitumisen tapoja
Norja – Inn på tunet
• Noin 900 – 1500 hoivapalveluja tarjoavaa maatilaa (2,1%)
• Virallinen ”Inn på tunet ” maatilan määritelmä ”IPT er tilrettelagte og kvalitetssikrede tjenestetilbud på gårdsbruk. Tilbudene skal gi mestring, utvikling og
trivsel. Gårdsbruk er en eiendom som benyttes til jord-, skog- eller hagebruk. Aktivitetene i tjenestetilbudet er knyttet opp til garden, livet og arbeidet der.
• 64 Inn på tunet – kuntaa
• Maa- ja metsätalousministeriön ja kunta- ja alueministeriön yhteishanke (2010-2011)
• Paikalliset hoiva –projektit maatiloilla
• Avustusta 50% • Tunnuksen saaneiden maatilojen tulee olla suorittanut seuraavat laatukurssit
• Praktisk HMS-arbeid (Standard 1, 12 h)
• Inn på tunet – kvalitet og trygghet (Standard 11) • Kurssien tavoitteena on :
• IPT-yrityksen tulee käyttää laatujärjestlmää toiminnan dokumentoinnissa ja suunnittelussa
• Oma-arvointi, kartoittaa poikkeamia, riskien arvointi ja tarvittavia varusteita ja järjestelyjä
• Hyvä eettisten ja moraalisten vaatimusten ymmärrys
• Oman roolin arviointi
• (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr).
(Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr). (Bildet: Randi Eilertsen, Fritidsgården i Stvgr).
Belgia – Groene Zorg
• Tilojen määrä 450 (2008), joista noin 90 % yksityisiä tiloja
• Neuvonta ja koulutus: The Flemish Support Centre for Green Care 2004 • Tiedonjakaminen, Kontaktointi (hoivaorganisaatio ja maatilat), tuki yhteistyön käynnistämiselle, uusien
gc -tilojen etsiminen
• Laatuopas, ei laatujärjestelmää • Opas kuvaa, millainen yhteistyö maatilan, hoiva-organisaation ja palvelun käyttäjän välillä tulisi olla
• Kuvaa millainen on laadukas hoivatila ja antaa käytännön vinkkejä
• Ei standardisoitua laatusysteemiä
• hoivaorganisaatioilla viime kädessä vastuu laadusta
• Care farm –sopimukset
• Tuet: 2005 (Maa ja metsätalousministeriö) • Viljelijä voi hakea tukea menetetystä työajasta (1/2 päivää) tai investoinneista (laki 2005 ->)
• Tuen saamisen kriteerit:
• Yhteistyö hoiva-alan laitoksen kanssa
• Maatalous (pää- tai sivutoiminen)
• Care farm –sopimuksen käyttö
Italia – Agricoltura sociale
• Noin 675 tilaa (2009), 10 vankilaa
• Verkostot:
• Ei kansallista katto-organisaatiota, mutta paljon erilaisia toimijoita mukana
• Toimintaa eri maassa
• yrittäjien verkosto • Laadunhallinta: paikalliset hoiva- ja terveysalan instituutiot ovat identifioineet 13 erilaista palvelua, joita maatilat voivat tarjota ja hoivatilat ovat luoneet
yhdistyksen voidakseen paremmin määritellä ja kehittää toimintaansa
• Ei kansallista keskusta, vaan laaja toimijoiden verkosto (bottom-up)
• Muodot: Sosiaaliset osuuskunnat
• 1) sosiaalipalveluja tarjoavat osuuskunnat (julkisen sektorin sijaan)
• Rahoitus julkinen sektori
• Asiakkaat itse
• 2) tuotannolliset osuuskunnat (sosiaalinen työ)
• -> tuotteiden ja palveluiden myynti
Green care –palvelun linkittyminen
muihin (maaseudun vihreisiin)
toimialoihin
Green care palvelu
Matkailu
Lähiruoka
Lähiruoka
• GC-yrityksillä usein lähiruokakytkentä. GC-yritys
• lähituotteen tai -palvelun asiakkaana (Toiska)
• tarjoajana (Karhinen)
• välittäjänä (Ahlman)
• tuotetun lähiruoan käyttäjänä (Hakamaa, Ahlman, Karhinen)
• CareVa 2011
Case: Colombinin maatila, Toscana, Italia
• luomupuutarhatila (18 ha)
• Sosiaalinen työllistäminen: ei korvauksia työllistämisestä
eikä työn tekemisestä
Toiminnan laajeneminen kuluttajien pariin
• Tuotteet ennen massamarkkinoille
• Kuluttajarenkaiden muodostuminen (ensin sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset)
• Asiakkaat 10 ->500 Pisan kaupungista
• viljelijän mukaan ostopäätöksen takana ympäristö- ja sosiaaliset syyt
• Kuluttajilla mahdollisuus vaikuttaa myös siihen, mitä tilalla tuotetaan
Esimerkkinä matkailu ja muut
hyvinvointipalvelut
• Gc ja maaseutu-ja/luontomatkailu hyödyntävät samoja
resursseja (luonto, maatila, majoitus, ravitsemus)
• ”Ajallinen” ja ”tilallinen” yhteensovittaminen
• Matkailun hiljaiset kuukaudet -> gc-asiakkaat
• Gc –toiminnan ja matkailutoiminnan rinnakkaiselo ->
erilaiset tavoitteet ja laatuvaatimukset?
Maaseutuvaikutukset (+/-)
1. Maaseudun elinkeinot, yrittäjyys ja työ + Uudet työ- ja toimieentulomahdollisuudet, yhteistyöverkostot,
naisyrittäjyys
- Työssä jaksaminen, investoinnit, yksityisen ja julkisen tilan sekä työn ja
vapaa-ajan sekoittuminen
2. Maaseudun palvelut ja asuminen +palvelutarjonnan lisääntyminen ja monipuolistuminen,
palvelujenasiakaslähtöisyys
-palvelujen käyttäjät tulevat osaksi muualta,
3. Maaseudun osaaminen +maaseudun infran paraneminen, syrjäinen sijainti palvelun lisäarvotekijä
-syrjäisen sijainnin aiheuttamat kustannukset, ei kaikille asiakasryhmille
hyvä
Maaseutuvaikutukset (+/-)
4. Maaseudun osaaminen +Maaseutuun ja luonnonvaroihin liittyvän osaamisen lisääntyminen,
osaamisen monipuolistuminen,
- monialaosaamisen ja –ammatillisuuden vaatimukset, lisäosaamisen ostaminen kallista,
5. Maaseudun vetovoimatekijät ja vahvuudet +maaseutuympäristön ja –luonnon hoito, viihtyisyyden paraneminen,
eläinten hyvinvointi, maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus
-Kotieläinten stressaantuminen,
6. Maaseudun yhteisöllisyys + sosiaalisen elämän vilkastuminen (yhteydet naapurustoon, ”julkisen tilan
lisääntyminen”, yhteistyön muodot
-Hankalat asiakastilanteet tai ennakkoluulot voivat koetella naapuruussuhteita
Yhteenvetoa
• GC-yritystoiminnalla on mahdollista saavuttaa erittäin
merkittäviä ja myönteisiä maaseutuvaikutuksia
• Gc-yrittäminen maatilalla suuri mahdollisuus, mutta monia
erityishaasteita, jotka tulee ottaa huomioon toimintaa
suunnitellessa
• Verkostoituminen!
Green caren tulevaisuuden
näkymiä ja haasteita
• Kiinnostus gc-yrittäjyyteen (-> tarjonta)
=>gc-innovaation ”johtaminen ja hallinta”
• Gc-palveluille tarvetta (->kysyntä)
=>Palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi
=>Palveluiden tyypittely ja laadunhallinta
=>lisäarvon (hyötyjen) tunnistaminen
Linkkejä
• Green caren vaikutukset ja vaikuttavuus (CAREVA),
MTT 2009-2011, www.mtt.fi/greencare
• Green care –yrittäjyydestä elinvoimaa maaseudulle
(VoiMaa!) (2011-2013)
• Viva – hanke (Työtehoseura, 5 ELY –keskusta)
• Maatilat maaseudun palvelutoiminnassa, MAPA, MTT,
2006-2009
Se olikin liian lähellä
kaukaa haettu
tuskalla takaa-ajettu.
Ja harhailuun hukkui koko elämä.
Se kaikki olikin tässä:
ruohonkorren keinunnassa
poimulehden kastepisarassa
vanamon kellon iltasoitossa.
Maaria Leinonen