H A L S T A R I

Ei pihlaja kahta taakkaa kanna!

LOHJAN

ROTARYKLUBI

LOJO

ROTARYKLUBB

SELOSTE N:o 1

2014-2015

ISSN 0781-4151

2

HALSTARI

Seloste 2014-2015

N:o 1 2014

Marraskuu

Sisällys Presidenttien palsta .............................................................................................................. 3

Piirikuvernööri vierailee apulaisineen ................................................................................. 5

Toimintavuoden 2014-2015 ohjelma .................................................................................. 8

Vuoden Lauri ..................................................................................................................... 10

Rotarylehdet netissä........................................................................................................... 10

Lohjan tenoripäivien gaalakonsertti .................................................................................. 11

Rotaryhuumoria ................................................................................................................. 11

Vieremän lukutupa ............................................................................................................ 12

Pula-ajan muistoja ............................................................................................................. 14

Lohjalaisen kouluhistorian poluilla ................................................................................... 16

Vuosikokous ...................................................................................................................... 18

Arabian tehdas ja museo - vierailu .................................................................................... 19

Haltia luontokeskus - vierailu............................................................................................ 21

Vuosikertomus rotaryvuodelta 2013 - 2014 ...................................................................... 23

Painopaikka: Lohjan kopio

Halstarin toimituskunta:

Veikko Salminen, Irja Olkinuora

Pentti Kuosmanen (päätoimittaja, taitto, kuvat)

3

PRESIDENTTIEN PALSTA

Rotaryvuotemme 2014-2015 kansainvälisenä teemana on

”Light up Rotary” eli osuvasti suomennettuna ”Rotary

näkyväksi”. Viime kesäisen vaihtokokouksen tulen loimut

sopivat siis kuvainnollisesti hyvin Rotary Internationalin

presidentti Gary C. K. Huangin vuoden iskulauseen hen-

keen. ”Tuli on sytytetty”, tärkeää on pitää liekki elossa ko-

ko uuden Rotaryvuoden ajan. Laatiessani kuluvan kauden

ohjelmaa yksi kantavista tavoitteistani olikin näkyvyyden

lisääminen. Näin ollen vuoden ohjelmasta tulikin varsin

vierailupainotteinen. Tähän liittyy myös yhteistyö Virkka-

lan Kulttuurin Ystävien sekä naapuriklubin Lohjannummen

kanssa.

Virallisesti uusi rotaryvuoteni alkoi kuvernööri Birger

Stjernbergin sekä apulaiskuvernööri Irmeli Viherluoto-

Lindströmin vierailulla heinäkuun helteissä. Tapaaminen

oli onnistunut ja antoisa ajatustenvaihdon ja rotary-hengen

luomisessa. Elokuusta lähtien klubimme on tehnyt useita

vierailuja ja kokoontunut vakituisessa viikkokokouspaikassamme Hotelli Lohjassa. Mie-

lestäni jäsenistö on osallistunut aktiivisesti kokouksiin ja vierailuihin. Yhteistyö Virkka-

lan Kulttuurien Ystävien kanssa on sujunut erinomaisesti. Esimerkiksi vierailu Arabian

tehtaalle ja museoon oli onnistunutta yhteistoimintaa naapuriklubin kanssa. Matka tuotti

myös klubillemme mukavasti voittoa, vaikka sitä ei alun perin lähdettykään tavoittele-

maan.

Kevään ohjelmaan on merkitty huutokauppa, millä olisi periaatteessa mahdollista saada

kerättyä varoja. Tämä vaatii kuitenkin vielä pohdintaa, ja sen mahdollinen toteutuminen

jäsenistön voimakasta panostusta. Taataksemme klubimme hyväntekeväisyystoiminnan

varainhankinnalla on tarpeensa ja haasteensa niinkuin kuluvinakin vuosina. Kansallisella

tasolla onnistuneena hyväntekeväisyyskampanjana on esimerkkinä Uusi Lastensairaala -

kampanja, jonka tavoite on ylitetty jo lähes 1,5 miljoonalla eurolla! Rotarienkin on mah-

dollista osallistua kampanjanaan lähtemällä mukaan marraskuussa pidettävään ooppera-

esitykseen lastensairaalan hyväksi. Ne klubimme jäsenet, jotka eivät pääse kyseiseen ti-

laisuuteen, voisivat ehkä osallistua rahalahjoituksella tärkeän asian tukemiseen. Toivotan

klubimme sisarille ja veljille valoisia syyspäiviä.

Aki Hellgén

Lohjan Rotaryklubin presidentti 2014-2015

4

Rotary vuoden 2013 – 2014 iskulause oli Sitoudu Rota-

ryyn, muuta elämää. Tästä johtoajatuksesta lähti toimin-

ta-ajatus myös klubimme toimintavuodelle 2013 – 2014.

Toimintavuoden ohjelmassa oli suomalaisiin pienyrittäjiin

ja heidän johtamiinsa yrityksiin tutustumista, mutta muka-

na oli myös kunnonkohotusasiaa, unohtamatta hengellistä

aspektia, Lastensairaala 2017 ja myös muuta pienen ihmi-

sen asiaa. Tällä tavoin saimme kouriintuntuvaa tietoa mi-

ten on parannettu suomalaista taloutta, ihmisten kuntoa ja

pienien ihmisten asemaa. Toivon mukaan esitykset ja vie-

railut paransivat ymmärtämystämme miten itse voimme

vaikuttaa mainittujen asioiden parantamiseen. Lastensairaala 2017 oli ja on edelleen yksi

Suomen Rotarien pääkohde ja tärkeä koko Suomelle.

Yksi suuri muutos Rotary klubimme toimintaan oli, kun Patentti- ja rekisterihallitus ni-

mesi klubimme virallisesti ry:ksi, Lohjan Rotaryklubi ry., Lojo Rotaryklubb rf.

Klubimme jatkoi myös erittäin tärkeää Zimbabwen AIDS-orpojen koulutuksen tukemista

ja sieltä olikin meille mieluisia vieraita kertomassa toiminnastaan. Yksi varainkeruun

ponnistuksemme oli hyväntekeväisyyshuutokaupan järjestäminen.

Klubimme vieraili kauden aikana hyvinkin erilaisissa kohteissa, kuten pienyrityksissä,

liikunta-mahdollisuuksia tarjoavissa yrityksissä ja toimipisteissä. Kävimme jopa tutustu-

massa Nummelan kentällä lentokoulutukseen. Vierailimme myös kahdessa erityyppisessä

ravitsemusliikkeessä: Cafe St Honoressa maistelimme mahtavia leivonnaisia ja Kivi-

uunipizzeria Ismetissä pizzaa ja muita suolaisia herkkuja.

Kausi oli varsin mielenkiintoinen ja kiitokset kaikille klubilaisillemme avusta ja muka-

vasta yhteistyöstä kauden aikana ja erityiskiitos sihteerinä toimineelle Irja Olkinuoralle.

Irjalle myös onnittelut vuoden Laurin tittelistä, joka on erittäin arvostettu nimitys Lohjal-

la.

Klaus Turhanen

Presidentti 2013-2014, Lohjan Rotary klubi ry

5

PIIRIKUVERNÖÖRI VIERAILEE APULAISINEEN

DG Birger Stjernberg (Helsinki Inter-

national) ja AG Irmeli Viherluoto-

Lindström (Kauniainen-Grankulla) vie-

railivat toimintavuoden ensimmäisessä

kokouksessa Kässän talossa 31.7.2014.

Kahvituksen järjesti Virkkalan kulttuu-

rin ystävät ry. Taustamusiikkia tilaisuu-

teen toi kova ukkonen ja raju vesisade.

Kuvernööri Stjernberg kertoi aluksi ro-

tarihistoriaansa. Vuonna 1997 hän liittyi

rotareihin. (Presidentti 2010-2011, Hel-

sinki International Rk, Nuorisovaihto-

asiamies 1997-2005, Nuorisovaihdon monipiiriorganisaation jäsen 2005-2014, Kanadan

kirjeenvaihtaja 2005-2013, GSE puheenjohtaja 2008-2010, RYLA -toimikunnan jäsen

2008-2010). Vaimonsa Liisan kanssa hän on osallistunut Suomen monipiiriorganisation

nuorisovaihtotoimintaan ollen viimeksi Kanadan kirjeenvaihtaja vuosina 2005-2013.

Vuosittain veli Birger välitti 15 nuorta vaihto-oppilasta maiden välillä. Samaan hengen

vetoon hän totesi 120 vaihdokkaan saapuvan tällä viikolla Suomeen ja Karkkuun, missä

oppilaille kerrotaan Suomesta, tavoista toimia ja opetetaan vähän kieltäkin.

Rotaryn teema, Service above Self —

Palvelumieli itsekkyyden edelle, on al-

kuaan Paul Harrisin esittämä. Sen ovat

valinneet myöhemmin tunnuslauseek-

seen Rotary Internationalin presidentit:

suomalainen Rolf Klärich (1980-1981)

ja ruotsalainen Carl Wilhelm Sten-

hammar (2005-2006). Avustustoimin-

taa tukemaan on perustettu rahoitusta

hoitava Rotarysäätiö - The Rotary

Foundation. Sen rahankeruun onnistu-

misen edellytyksenä on auttamisen mie-

li. Varoilla voidaan tukea mm. kouluja

Afrikkaan ja vessoja Intiaan.

Ehdottomasti suurin projekti on kuiten-

kin polion hävittämiseksi vuonna 1985

aloitettu taistelu polion hävittämiseksi

maailmasta. Rotary on tukenut projektia

jo yli miljardilla dollarilla kuluneina vuosina. Polio Plus on nyt kääntynyt nimeltään End

Polio Now -nimiseksi projektiksi. Viimeksi poliovapaaksi alueeksi julistettiin 27.3.2014

6

WHO:n Kaakkois-Aasian alue (Banglades, Bhutan, Pohjois-Korea, Intia, Indonesia, Ma-

lediivit, Burma, Nepali, Sri Lanka, Thaimaa ja Itä-Timor). Viimeksi alueen maista polion

hävittämisessä onnistui Intia.

Maailmassa on kolme maata, joissa villi poliovirus vielä on valloillaan: Afganistan, Pa-

kistan ja Nigeria. Sota ja tietämättömyys asioista ovat kaikissa näissä maissa esteenä ro-

kotusohjelman onnistumiselle. Ollaan kuitenkin loppusuoralla. Rahaa tarvitaan vielä kui-

tenkin massiivisia määriä tavoitteen saavuttamiseksi.

Iloa ja kulttuuriharrastusta on hyvä olla rotarienkin elämässä. Lasten sairaalan tukemi-

seksi on piirissä 1420 ostettu Suomen kansallisoopperan näytös Viitta & Tikari keski-

viikkona 12.11.2014. Kukin rotari voi ostaa hinnaltaan 79,50 tai 89,50 euroa maksavan

lipun suoraan netistä. Käytännössä osto tapahtuu piirin sivujen kautta

http://d1420.rotary.fi/ . Etusivulla on kuvake jota klikkaamalla voi suorittaa paikkojen

valinnan ja tilauksen. Maksu veloitetaan tilauksen yhteydessä.

Jäsenlisäyksestä ei kuvernööri voi olla puhumatta varsikin, kun RI:n tämän vuoden presi-

dentti on valinnut tunnuslauseekseen Light up Rotary - Rotary näkyväksi - Lys upp

Rotary. Rotareita on maailmanlaajuisesti n. 1,2 miljoonaa. Taiwanilainen Rotary Inter-

nationalin presidentti Gary. K.C. Huang tavoittelee jäsenmäärän nostoa 1,3 miljoonaan.

Kun klubeja on 34 282 kappaletta, riittää kolme lisäjäsentä klubia kohti tavoitteen saavut-

tamiseksi. Esitetystä toiveesta riippumatta klubillamme olisi tarve saada 5-10 uutta jäsen-

tä mahdollisimman pian elinvoimaisuuden takaamiseksi.

Rotaryn tunnettuutta on syytä nostaa erilaisin toimenpitein. Maailma kylässä tapahtumas-

sa oli helsinkiläinen rotariklubi mukana. Tampereella paikalliset rotarit ovat yhden päi-

vän mukana pyörittämässä yleisön kohtaamiseen liittyviä osia Särkänniemen toiminnasta.

Silakkasoutu oli Helsinki Finlandia Hall Rotary Clubin Itämerihaaste-toimenpiteitä. Toi-

nen järjestäjä on Hausjärvi-Riihimäki Rotaryklubi. Kirkkoveneet soutivat Kaisaniemen-

7

rannasta Kauppatorille rotareiden Itämeri-telttaan, jossa tarjolla oli mm. musiikkia, pu-

heenvuoroja ja lounas.

Kuvernööri tuntui olevan tyytyväinen klubiimme ja sen toimintaan. Jäseniä oli paikalla

14.

- Kuulin, että Oltsu on nyıjäyttänyt nilkkansa tanssiessaan Seurahuoneen parketille.

- Älä aina liioittele. Siellähän on korkkimatto.

Sairaanhoitaja toiselle:

- Tuli vastaanotolle niin seksikäs mies, että kun hän työnsi kielensä ulos, niin minä sa-

noin: ”Aaaaaah”

- Mikset tullut firman kevätjuhliin?

- Vaimoni sanoi, että minua ei nyt huvita.

- Ethän sinä voi mennä naimisiin tämän Jessen kanssa. Sinähän olet tuntenut hänet vain

pari päivää.

- Minä tiedän hänestä kaiken. Hän seurusteli vuoden ystävättäreni Mirkun kanssa.

Talitiaisten laulukausi on alkanut. Mistä Tammisaaressa erottaa suomenkieliset tíntit

ruotsinkielisistä?

- Ruotsinkieliset tintit laulavat: Javisst... Javisst. .. Javisst.

- Suomenkieliset taas: Vi-u!... Vi-u!... Vi-u!

- Kävin eilen naistentansseissa.

- Hakiko sinua kukaan?

- Haki. Kaksi järjestysmiestä ja yksi poliisi.

Klubilaisia Kässän talolla vasemmalta: Markku Paasonen, Eero Rantalaiho, Veli Eeron takana Tarja Virtanen, rouva Rantalaiho, Matti Kupari, jorma Mäenpää, AG Irmeli Viherluoto-Lindström, Kalevi Laakso, Keijo Latvala, Veikko Salminen, presidentti Aki Hellgrén, Raimo Mä-kelä, sihteeri Taru Leino ja Irja Olkinuora.

8

TOIMINTAVUODEN 2014-2015 OHJELMA

Pitkän tauon jälkeen kokoonnuimme taas vakiopaikassamme Hotelli Lohjan kabinetissa

6.8.2014. Uusi presidenttimme Aki Hellgrén loi katsauksen vuoden ohjelmaan. Hän

luonnehti sitä kulttuuripitoiseksi runsaasti vierailuja käsittäväksi suunnitelmaksi. Siitä

esimerkkinä oli Lohjan tenoripäivien gaalakonsertin ottaminen viikkokokousohjelmaan.

Heinäkuu

2.7. Ei kokousta

9.7. Ei kokousta

16.7. Ei kokousta

23.7. Ei kokousta

30.7. Kässä: Kuvernöörin vierailu DG Birger Stjernberg

Elokuu Jäsenistön ja laajennustyön kuukausi

5.8. Ti Golf-kisa Lohjannummi

6.8. Tulevan kauden ohjelma ja klubineuvottelu Hallitus

8.8. Pe Vierailu: Lohjan Tenoripäivät Oopperagaala Yhdessä Lohjannummen kanssa

13.8. Ei kokousta

20.8. Vierailu: Vieremän lukutupa Virkkalan Kulttuurin Ystävät

27.8. Pula-ajan muistoja 1930-luvulta Pentti Eertamo

Syyskuu Uusien sukupolvien kuukausi

1.9. Ma Vierailu: Kävelykierros "Lohjalaisen kouluhistorian po-luilla"

Lohjan yhteislyseon lukio

2.9. Ti Vierailu: Intercity Syysseminaari Espoo Leppävaara Leppävaaran Rotaryklubi ym.

10.9. Vuosikokous Hallitus

17.9. Vierailu: Arabian tehdas ja museo sekä myymälä Yhdessä Lohjannummen kanssa

24.9. Vierailu: Haltia luontokeskus Matti Kupari

Lokakuu Ammattipalvelun kuukausi

1.10. Ei kokousta

8.10. Rippikoulu tänään Horst Gripentrog

15.10. Ei kokousta Syysloma

22.10. Kässä: YK-päivän teema (25.10. Piirikokous) Virkkalan Kulttuurin Ystävät

30.10. To Vierailu: Intercity Nummelan Airmotel

Marraskuu Rotarysäätiön kuukausi

5.11. Vaalikokous/ Ajankohtaista Rotarysäätiöstä Hallitus / Pentti Kuosmanen

12.11. Vierailu: Ooppera Lastensairaalan hyväksi, Helsinki

19.11. Kässä: Oolannin sota Raoul Johansson

26.11. Ajankohtaista kansainvälisistä kriiseistä Evl Juha Mäkelä

9

Joulukuu Perhe

6.12. La Vierailu: Itsenäisyyspäivä Lohjan Pyhän Laurin kirkko Hallitus

8.12. Ma Vierailu: Vivamon joulujuhla Yhdessä Lohjannummen kanssa

21.12. Su Vierailu: Kauneimmat joululaulut, Lohjan Pyhän Laurin kirkko

Laurin Laulajat

24.12. Ei kokousta Joulu

Tammikuu Rotarytietouden kuukausi

1.1. Ei kokousta Uusi vuosi

7.1. Ajankohtaista Lohjalta Kaupunginjohtaja Simo Juva

14.1. Kevätkauden ohjelma ja klubineuvottelu Hallitus

21.1. Vierailu: Säästöpankki Lohjalla Seija Nyman

26.1. Su Kässä: konsertti Virkkalan Kulttuurin Ystävät

Helmikuu Maailman ja yhteisymmärryksen kuukausi

4.2. Ajankohtaista DNA:n liiketoiminnasta Pertti Tuononen

11.2. Hallitus

19.2. Ei kokousta Talviloma

25.2. Hallitus

Maaliskuu Luku- ja kirjoitustaidon kuukausi

4.3. Luokite-esitelmä: Paperin valmistus Kari Kalliala

11.3. Hallitus

22.3. Su Huutokauppa Hallitus

25.3. Hallitus

Huhtikuu Rotarylehtien kuukausi

1.4. Hiljaisen viikon sana Matti Kolehmainen

8.4. Ego-esitelmiä Hallitus

15.4. Kässä: Sota-ajan lauluja yhteislaulutilaisuus Mieskuoro Lohjan Miehet

22.4. Vierailu: Autotalo Lohja Oy Taru Leino

29.4. Ei kokousta

Toukokuu

6.5. Klubineuvottelu Hallitus

13.5. Vierailu: Paloniemen kartanon alue ja luontopolku Virkkalan Kulttuurin Ystävät

20.5. Vierailu: Piknik Torholan luolalle Matti Kupari

27.5. Vuosijuhla Hallitus

Kesäkuu Rotaryn harrastus- ja ammattiryhmien kuukausi

3.6. Vierailu: Lammin talo Hannu Nikander

10.6. Vierailu: Lohjan Museo Eero Ahtela

17.6. Vaihtokokous Hallitus

24.7. Ei kokousta

10

VUODEN LAURI

Vuoden Lauriksi lauantaina 9.8.2014 valittiin klubimme jäsen Irja Olkinuora. Lakitus

tapahtui Tenoripäivien ilmaiskonserttien välissä klo 12. Tori oli täynnä yleisöä.

ROTARYLEHDET NETISSÄ

Rotary Norden Numerot: 06/2011 - 01/2008 osoitteesta:

http://epaper.luovia.fi/arkisto/rotary-norden

The Rotarian Numerot: Tammikuu 1911 - Kesäkuu 2011 osoitteesta:

http://books.google.fi/books?id=vzQEAAAAMBAJ&dq=rotarian&source=gbs_all_i

ssues_r&atm_aiy=1910&redir_esc=y

11

LOHJAN TENORIPÄIVIEN GAALAKONSERTTI

Ohjelman mukaisesti viikkokokouksemme pidettiin 8.8.2014 Laurentius-salissa. Kysees-

sä oli ”Lohjan Tenoripäivien Gaalakonsertti”, jossa maamme eturivin solistit esittivät

herkkupaloja eri oopperoista. Esiintyjät olivat Helena Juntunen sopraano, Johanna Ru-

sanen sopraano, Sari Nordqvist mezzosopraano, Mika Pohjonen tenori, Niall Chorell

tenori, Heikki Orama basso ja Jyrki Korhonen basso. Aarioiden lisäksi Lohjan orkeste-

ri johtajanaan Esa Heikkilä esitti aluksi ja välipaloiksi orkesterikappaleita.

Itseäni säväyttivät solistien näyttämölliset sisääntulot. Baritoni Markus Nieminen pöllähti

laulaen sisään lämpiön ovesta. Heikki Orama puolestaan pani juorun kiertämään ennen

juoruaarian alkua. Mieleeni jäi erityisesti Mika Pohjosen ja Helena Juntusen duetto en-

simmäisen puoliajan päätteeksi. Pari poistui lavalta laulaen orkesterilämpiöön äänien

kaikuessa saliin vielä pitkään hahmojen häivyttyä näkymättömiin. Vastaavasti konsertin

lopussa Niall Chorell hoippui sisään kunnon gigolotyyliin aurinkolasit silmillä kuohu-

viinipulloa heiluttaen. Pian hän poksauttikin sen auki ja alkoi kaataa jaloa juomaa pika-

reihin. Loppulaulun kajahtaessa kaikilla solisteilla oli lasi kourassa.

Koko konsertti oli onnistunut. Kannatti mennä. Jäseniämmekin oli paikalla lähes ennä-

tysmäisesti, laskujeni mukaan 15 rotaria.

ROTARYHUUMORIA

Amerikkalainen, ranskalainen ja neuvostoliittolainen keskustelivat liikennevälineistään.

Amerikkalainen kertoi: "Ajan töihin Cadillacilla, mutta kun lähden lomalle, ajan matkai-

luautollani." Ranskalainen sanoi: "Ajan töihin polkupyörällä, mutta kun lähden lomalle,

menen Peugeotilla." Neuvostoliittolainen jatkoi: "Menen töihin kävellen ja jos menen ul-

komaille, valtio antaa minulle tankin."

Joose meni kantakapakkaansa. Hän huomasi hämmästyksekseen, että tiskin takana jakeli

paukkuja suuri sonni. Joose tuijotti hämmästyneenä sonnia. Sonni murahti:

- Mitäs siinä tuijotat! Etkö ole ennen nähnyt sonnia?

- En minä sitä, mutta en olisi ikinä uskonut, että polle myy tämän paikan

- Sedälläni on suuri maalaistalo, jonne koko suvulla oli tapana kerääntyä turhankin usein.

Vähitellen hän sai kuitenkin sukulaisvierailut loppumaan.

- Miten hän sen teki?

- Helppoa. Hän yritti aina lainata jokaiselta rikkaalta sukulaiselta viisisatasen ja lainasi

jokaiselle köyhälle sukulaiselle satasen. Sillä tavalla kukaan ei tullut uudestaan vierailul-

le.

12

VIEREMÄN LUKUTUPA

Tarkoitus oli tavata Vieremän lukutuvassa. Omistajan ol-

lessa työmatkalla kokoonnuimme sen sijaan Kässän talol-

le 20.8.2014 kuulemaan esitystä Vieremän lukutuvasta ja

sen perustajista. Tilaisuus oli yhteinen Virkkalan Kulttuu-

rin Ystävät ry:n kanssa. Lukutuvasta ja sen taustalla ol-

leista henkilöistä puhui Virkkalan kirjaston kirjastonhoi-

taja Taina Kaarlela. Hän valitteli lyhyttä valmistautumis-

aikaa. Toisaalta henkilö, jolla on kaikki Arvid Järnefeltin

kirjoittamat kirjat kahta lukuun ottamatta, pystyy puhu-

maan asiasta kylmiltäänkin.

Arvid Järnefelt syntyi 16.11.1861 Pulkovossa, vähän Pie-

tarin eteläpuolella, Elisabeth ja Alexander Järnefeltin toi-

sena lapsena. Myöhemmin perheeseen syntyivät pojat Ee-

ro ja Armas. Eero tunnetaan taidemaalarina ja Armas sä-

veltäjänä. Sisar Aino oli naimisissa Jean Sibeliuksen

kanssa. Vanhin veli Kasper toimi arvostettuna kääntäjänä ja kirjallisuuskriitikkona. Arvid

Järnefelt oli paitsi kirjailija, myös eräs oman aikansa merkittävimpiä toisinajattelijoita ja

yhteiskuntakriitikoita.

Koulunkäynnin Arvid Järnefelt aloitti vanhemman veljensä kanssa Viipurissa. Hän kir-

joitti ylioppilaaksi Suomalaisesta Alkeisopistosta Helsingissä 1880 arvosanalla ”Kiittä-

en”. Samana vuonna Arvid Järnefelt aloitti lakitieteen opiskelun Helsingin yliopistossa.

Järnefelt oli Savo-Karjalaisen osakunnan jäsen. Osakunnassa hän tutustui mm. Juhani

Ahoon, josta tuli hänen ystävänsä. Lakitieteen opinnot vaihtuvat kesken kaiken venäjän

kieleksi ja filosofiaksi. Arvid Järnefelt valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1885.

Myöhemmin hän suoritti vielä lakitieteen opinnotkin ja toimii säätyvaltiopäivillä sukunsa

edustajana. Vuonna 1889 Järnefelt perusti yhdessä Eero Erkon ja Juhani Ahon kanssa

nuorsuomalaisten äänenkannattajan Päivälehden, josta myöhemmin tuli Helsingin Sano-

mat.

Arvid Järnefelt kiinnostui tolstoilaisuudesta osaksi äitinsä Elisabethin vaikutuksesta.

Myöhemmin, kun Arvid oli nuorena juristiharjoittelijana Vaasassa, hän tutustui omakoh-

taisesti Tolstoin teksteihin. Lukiessaan niitä hän koki uskonnollisen murroksen. Kesken

Vöyrin käräjien hän palasi Helsinkiin. Sen jälkeen Arvid yksinkertaisti elämänsä. Hän

jätti juristintyön tehden suutarin ja sepän töitä. Hän siirtyi 1895 maanraivaajaksi ja vilje-

lijäksi Virkkalaan Rantalan tilalle, joka oli erotettu hänen äitinsä Elisabet Järnefeltin os-

taman Virkkalan Vieremän tilan maista.

Arvid Järnefelt halusi osoittaa, ettei tolstoilaisuus ollut eristäytymistä ja haaveellista mie-

tiskelyä vaan lähimmäisten ja koko maailman rakastamista ja käytännön tekoja. Hän oli-

kin vankien, köyhien ja sorrettujen auttaja. Rantala oli 1800-1900-luvun vaihteessa mer-

kittävä kulttuurikeskus, jossa vierailivat kirjailijan veljet Armas, Eero ja Kasper sekä si-

13

sar Aino Jean Sibelius -puolisoineen. Myös Juhani Aho sekä Maila Talvio olivat usein

nähtyjä vieraita Järnefelteillä. Rantala oli Arvid Järnefeltin maailmankatsomuksen myötä

tolstoilaisen filosofian keskus Suomessa.

Hän kapinoi kaikkea maallista valtaa ja instituutioita vastaan: hän jätti lapsensa kastamat-

ta ja veronsa maksamatta. Hän oli jatkuvasti tuuppimassa nurin kirkkoa, oikeuslaitosta,

sotaväkeä ja suurkapitalismia. Koska maanviljely ja mehiläisenhoito eivät taanneet riittä-

vää toimeentuloa, hän jatkoi kirjoittamista. Järnefelt oli myös tolstoilainen pedagogina,

sillä hän ei hyväksynyt mitään pakkoa opetuksessa. Järnefelt halusi saada lapset ja aikui-

set vapaaehtoisesti opiskelemaan. Tällä periaatteella hän opetti itse lapsiaan. He kävivät

koulussa vain kokeissa.

Järnefeltit aloittivat lukutupatoiminnan vuonna 1897. Arvid puhuu aina vaimonsa Em-

myn lukutuvasta. Toiminta aloitettiin Sorkin talon tyhjilleen jääneessä tuvassa, jossa oli

pitkä pöytä ja seinän vieressä pitkät penkit. Lukutuvan toiminta oli hyvin monipuolista:

Siellä näyteltiin, laulettiin ja leikittiin. Kirjailija Arvid Järnefelt on teoksessaan Vanhem-

pieni romaani kuvannut Vieremän lukutupaa:

”Tämä pieni kirjasto ja lukutupa oli tarkoitettu erittäinkin rannempana sijainneen sahalai-

toksen työväestön tarpeiksi, mutta ahkeria kävijöitä olivat myöskin kylän pikkueläjät,

isoisten muonamiehet, mäkitupalaiset vaimoineen ja lapsineen. Lauantaisin kokoonnut-

tiin esitelmäin pitoon ja yhteiseen illanviettoon..."

"Lukutuvan toimiala siis laajeni, ja kaikki alkoi olla kansalle paljon käsitettävämpää. Sii-

hen yhdistettiin iltakurssit työväelle, joissa opetettiin useampana iltana viikossa lukemis-

ta, kirjoitusta ja laskentoa."

Järnefelt julkaisi kahta lehteä: Sirkka oli aatteellinen ja Sorkin Sanomat lukutupaa varten.

Julkaisut olivat käsinkirjoitettuja. Kerrotaan, että Arvid Järnefeltillä oli jonkinmoinen

monistuskone. Kylällä levisi huhu, että hä-

nellä on painokone. Se oli kielletty yksi-

tyishenkilöiltä. Santarmitkin heräsivät tar-

kastamaan talon huhujen perusteella.

Lukutuvan kirjastoon kerättiin kirjoja lai-

nattavaksi. Kun toiminta vuosisadan vaih-

teessa hiipui, kirjasto lahjoitettiin aikanaan

Virkkalan työväenyhdistykselle, mistä ne

edelleen ovat siirtyneet Virkkalan kirjas-

toon. (Esitelmöitsijä valitti vitriinin puutet-

ta. Sille olisi tarvetta, jotta jäljellä olevat

kirjat saataisiin esille.)

Esitys oli lukunäytteineen todella mielenkiintoinen. Rotareita paikalla oli yhteensä yh-

deksän.

- pentti kuosmanen -

14

Pentti Eertamo

PULA-AJAN MUISTOJA

Tunnettu lohjalainen Pentti Eertamo vieraili klubissamme

27.8.2014. Eertamo kertoi aluksi lapsuudenaikaisesta tilan-

teesta Suomessa. Valtio oli suhteellisen nuori ja haki toi-

mintatapojaan. Kansalaissota oli jakanut pahasti kansan,

mikä näkyi jokapäiväisessä elämässä. Tilanne korjaantui

vasta vuonna 1939 talvisodan aikana.

1930-luvulla todettiin vuosittain uusia tuberkuloositapauk-

sia 8000–12000. Tautia sairastavia oli rekisterissä vastaa-

vasti alle 1 % väestöstä eli n. 36000. Parantoloissa vuoden

mittaan hoidettuja oli n. 16000–24000, olosuhteiden mu-

kaan vaihdellen. Tauti ja siihen liittyvä runsas kuolleisuus

söivät kansakunnan voimavaroja.

Kun pula-aika alkoi, se tuli aikamoisena yllätyksenä. Mata-

lasuhdanne johti mm. suureen työttömyyteen. Pahimmillaan vuonna 1932 Suomassa oli

yli 90 000 työtöntä, mikä edusti noin 5,4 % väestöstä. Työllistämis- ja avustusvastuu lan-

kesi kunnille. Työttömyyskorvauksia ei tuolloin edes tunnettu. Jauhoja ja muita elintar-

vikkeita kunnat jakoivat työttömille harkinnan mukaan. Hätäaputöitä järjestettiin mahdol-

lisuuksien mukaan. Lohjan kauppalassa aloitettiin viemäriverkoston rakennustyöt, mikä

talvisaikaan eteni miesvoimin kovin hitaasti. Tuolloin päällystettiin Lohjan tori punagra-

niittisilla nupukivillä, mitkä hakattiin Liessaaren kivilouhoksella. Rakennettiin uusia ka-

tuja, laskettiin Ahtsalmen mäkeä, tehtiin Nummentaustantien leikkaus jne.

Suuria työnantajia olivat selluloosa- ja vaneritehdas, Lohjan vesistön saha ja kalkki-

kaivos. Pula-aikana työväenliikkeen toiminta kiellettiin. Työntekijöitä vaadittiin allekir-

joittamaan asiaa koskeva sitoumus. Eertamon isä oli sellunkeittäjä. Hän kieltäytyi allekir-

joittamasta kyseistä paperia. Siihen loppui työ sellutehtaalta ja samalla tuli häätö Tralla-

lasta. Sellutehtaan asunnot olivat hyvin suunnitellut vuorotyöläisille. Alakerrassa oli keit-

tiö ja kamari sekä yksi huone yläkerrassa, missä yövuorolainen voi nukkua rauhassa päi-

väaikaan. Sieltä Eertamot muuttivat yhteen huoneeseen Tavastinkadulle ja myöhemmin

osoitteeseen Karstuntie 58 (Taimitarhankatu), josta oli lyhyt matka järven rantaan.

Pentti Eertamon isä oli innokas ja taitava kalastaja. Joka aamu hän lähti kalaan mukanaan

uistin ja onki. Iltaisin isä teki pilkkejä myytäväksi. Kalastamalla isä Eertamo elätti per-

heensä. Siitä seurauksena illan puhuja totesi, ettei hän vieläkään tykkää kalasta. Kuvaa-

vaa kalastuksen merkityksestä on, että 3 kilon kuhasaalis vastasi tuolloin tehdastyöläisen

päiväpalkkaa. Pentti Eertamon isän pyydystämät kuhat menivät sopimuksesta Osuusliike

Keon ravintolan keittiöön.

Välillä Eertamon isä pääsi propsin parkkuuseen, kun sellutehtaalle tuli puutavaraa rauta-

tievaunuissa. Myöhemmin hän pääsi sellutehtaalle ulkotöihin.

15

Hinnat laskivat, mikä tuotti ongelmia kauppaliikkeille. Esim. Ol Keon liikevaihto laski

1929 3%, 1930 22% ja 1931 30%. Varsinkin ison varaston arvo laski nopeasti kaupan

tappioksi.

Koulunkäyntinsä Pentti Eertamo aloitti vuonna 1931 nykyisen keskusaukion tienoilla si-

jainneessa alakoulussa. Silloisella kouluaukiolla oli kolme rakennusta: 3-luokkainen kou-

lu 1800-luvulta, 4-luokkainen koulu1920-luvulta ja varastorakennus, missä oli ulkohuus-

si. Enimmillään näissä kouluissa oli 600 oppilasta, mikä pakotti vuorolukuun. Kuri oli

tiukka, ja tukkapölly tavallinen kurituskeino.

Kouluruokailu oli alussa maksullista. Eertamo sai nauttia siitä yhden vuoden siskonsa

kustantamana. Muuten piti tyytyä eväsiin. Oppiaineet oli jaettu kolmen opettajan kesken.

Yksi näistä oli Lappi-aiheistaan tunnettu runoilija V.E. Törm, joka opetti kuinka runoja

pitää oikein lausua. Niitä ei vain hölötetä läpi.

Paikalla oli 13 jäsentä, yksi vieras ja kaksi seuralaista.

Viikkokokouksen jälkeen istui hallitus.

Pöydän takana vasemmalta: Taru Leino, Roger Weintraub ja Eero Rantalaiho. Tällä puolen pöytää istuvat Aki Hellgrén ja Markku Paasonen. Kuvan on ottanut Pentti Kuosmanen.

Operetin suuri diiva vaikutti närkästyneeltä. Heti kun esirippu oli laskeutunut, hän jupis-

ten ja sihisten marssi pukuhuoneeseensa ja paiskasi oven perässään kiinni. Muuan kuoro-

tyttö kysyi toiselta:

- Mikä hänelle tuli?

- Hän sai mielestään liian vähän kukkia.

- Mutta hänhän sai kuusi kukkapuskaa.

- Hän oli maksanut kahdeksasta

16

Simo Jouhi

LOHJALAISEN KOULUHISTORIAN POLUILLA

Lohjan Rotaryklubi osallistui mielenkiintoiselle käve-

lykierrokselle maanantaina 1.09.2014 Simo Jouhin

opastuksella. Aurinkoinen ilta suosi retkeä ” Lohjalai-

sen kouluhistorian poluilla”.

Olimme kokoontuneet Lohjan kouluhistorian ydin-

paikalle, Lohjan Keskusaukiolle, josta kaupunkimme

on lähtenyt kasvamaan. Oppaamme Simo Jouhi pa-

lautti mieliimme kirkon lähiympäristön maatilojen

historiaa: Kiviniemen kylä, Anttila, Hakaskyttä ja

Monkola.

Siirryimme ” Puu- Anttilan” pihalle, jossa kävimme

läpi 1600-luvun ja 1700-luvun kouluhistoriaa ja siihen

vaikuttaneita lohjalaisia. Koulutalo Keskusaukion lai-

dalle, punainen rakennus vuodelta 1769 oma pedago-

giomme, jossa toiminta päättyi 1822. Kuulimme mer-

kittävästä kouluvaiheesta, johon liittyi mm. Heikki

Heikinpoika Vaanila. Lohjalle tuli opettajia, kulttuu-

rivaikut-

tajia. Koulusta tuli merkittävä osa lohjalaista

kulttuurikehitystä. Kehitys jatkui vahvana,

kun oppivelvollisuus tulee 1920-luvulla. Ra-

kennettiin lisää kouluja. Lohjalaisen kou-

luelämän vaikuttajista tuotiin esille mm. yh-

teiskoulun rehtori Wäinö Hirsjärvi, Yrjö ja

Ros Emilia Eloniemi, Hjalmar Linder jne.

Lohjan Yhteislyseon lukio aloitti toimintansa

Lohjan Yhteiskoulun nimellä vuonna 1914.

Ensimmäinen koulutalo oli vanhan Anttilan

maatilan päärakennus, jossa koulu käynnistyi

liki keskiaikaiseen koulunpitoon verrattavis-

sa olosuhteissa. Lohjalaiset ajattelivat, että

vain panostamalla lasten koulutukseen voi-

daan rakentaa parempi maailma. Niinpä jo

25.03 1917 vihittiin käyttöön uusi koulutalo

nykyisen ”Puu-Anttilan” ensimmäinen vaihe.

Siipirakennus valmistui 1924 tilantarpeen

lisääntyessä.

Oppilaat tulivat kaukaa, vesitsekin esim.

Sammatin ja Karjalohjan suunnasta. Tarvit-

17

tiin oppilaskoti, joka perustettiin1917. Yrjö Eloniemi osti Suomi-huvilan, jonne hän itse-

kin muutti asumaan oppilaskotia ylläpitämääni. Hankkeen rahoittajana toimi Vaanilan

kartanon emäntä Berta Heitman. Oppilaskodin toiminta oli oppilaillekin varsin toimeli-

asta aamun klo kuuden herätyksestä iltaiseen klo 17 läksyjentekovaiheeseen asti.

Oppilasmäärä kasvoi vuosien saatossa, ja koulutalo osoittautui liian pieneksi. Rakennet-

tiin uusi rakennus Pohjolanmäen koulu. Sen suunnittelijaksi valittiin Aarne Ervi, 50-

luvun johtava suomalainen arkkitehti. Rakennukseen sisätilat ovat Ervin tyyliin valoisat.

Tilaajien ihmetellessä vaaleita seiniä, totesi arkkitehti oppilaiden tuovat kouluun väriä.

Kierroksemme jatkui Puu-Anttilasta Anttilan koulun ohi Lohjan Yhteislyseon Lukion

rinteeseen, missä Simo Jouhi jatkoi tarinointia ennen kahville siirtymistä. Kahvituksenkin

tulot menevät koulun Haiti-projektiin.

Yhteiskoulun 100-vuotistaipaleen kunniaksi koulu on päättänyt haastaa lohjalaiset raken-

tamaan koulutalo maanjäristyksen murjomaan Haitiin. Rahaa projektiin tarvitaan 100 000

euroa. Varat koulun rakentamiseen välitetään Kirkon Ulkomaanavun kautta. Koulun

suunnittelija on lohjalainen arkkitehti Matti Kuittinen. Keräys koulun rakentamisen hy-

väksi jatkuu.

Jäseniämme paikalla oli sisar Irja ja veljet Aki, Eero ja Pentti.

Irja Olkinuora

18

VUOSIKOKOUS

Hotelli Lohjassa istuttiin 10.9.2014 vuosikokouksen merkeissä. Puheenjohtajaksi valittiin

Ilkka Salvén ja sihteeriksi Taru Leino. Pöytäkirjan tarkastajiksi nimettiin Tellervo Kan-

gas ja Kalevi Laakso.

Kokouksen järjestäydyttyä käsiteltiin tilit ja toimintakertomus sekä kuultiin toiminnan-

tarkastajien (Heikki Lindfors ja Matti Kupari) lausunto.

Varsinainen toiminta Tuotot Kulut Erotus

Kokouskulut 2 641,40 3 133,00 -491,60

Vuosijuhla 808,70 680,00 128,70

Huutokauppa 1 512,30 1 331,00 181,30

Saadut lahjoitukset (jäseniltä) 900,00 0,00 900,00

Muut kulut 878,67 718,40

Kulujäämä

-160,27

Varainhankinta Tuotot Kulut Erotus

Jäsenmaksut 6 225,00 Jäsenmaksut RI:lle

1 790,15

Jäsenmaksut piirille

2 687,50 4 477,65 1 747,35

Tilikauden tuotto

1 587,08

Tilinpäätöksestä kävi ilmi mm. viikkokokouksien tuottaneen tappiota lähes viisisataa eu-

roa, kuten yksinkertaistetusta taulukosta on nähtävissä. Vuosijuhla ja kevään huutokaup-

pa jäivät hieman plussalle. Huutokaupan tulokseen olimme kaikki pettyneitä, varsinkin

lähes hukkaan menneen vaivannäön vuoksi. Veli Raimo Mäkelä haastoi taas tapansa mu-

kaan klubilaiset ylimääräiseen rahankeruuseen (kunkin omasta lompakosta). Tulos oli

kunnioitettavasti satasta vaille tonni.

Rivin ”Muut kulut” suurin erä oli stipendit (380€) ja piirikokouskulut (290€). Huo-

mionosoituksiin käytettiin 100€. Loppu 108,67€ kului pankkiasioiden hoitoon, painatuk-

seen ja sekalaisiin kuluihin (30,00€).

Seuraavaksi käsiteltiin toimintakertomus. Siihen tuli vielä lisättäväksi RYLA:a koskeva

osuus. Toiminnantarkastajat suosittelivat lausunnossaan tili- ja vastuuvapauden myöntä-

mistä toimintavuoden 2013-2014 hallitukselle. Vuosikertomus on luettavissa sivulta 23

eteenpäin.

19

ARABIAN TEHDAS JA MUSEO - VIERAILU

Lohjan Rotaryklubien

yhteinen matka tutus-

tumaan Arabian teh-

taalle Helsinkiin tapah-

tui 17.9.2014. Mukana

oli 32 henkeä, mukaan

lukien vaihto-oppilaat

USA:sta ja Australias-

ta.

Aurinkoisena ja läm-

pöisenä syyskuun ilta-

na 17.9. teimme onnis-

tuneen retken yhdessä

naapuriklubin kanssa

Arabian tehtaalle Hel-

sinkiin.

Mukana meitä oli 36 henkeä. Oppaan johdolla tutustuimme taiteilijoiden tiloihin, näytte-

lytiloihin ja museoon, jossa Arabian tehtaan historiasta kuultiin mielenkiintoisia tarinoita.

Näimme kierroksella Arabian historian eriaikakausien astioita. Matka jatkui pölyiseen

tehtaaseen, jossa seurasimme astioiden valmistusprosessia. Lopuksi jäi vielä aikaa ostok-

sille.

”Arabian tehdas perustettiin vuonna 1873. Nykyään tämä Pohjoismaiden suurin kera-

miikkatehdas on osa

Fiskars-konsernia ja

siellä kehitetään ja

valmistetaan tuotteita

sekä Arabia- että Iitta-

la-tavaramerkille. Teh-

das sijaitsee yhä syn-

nyinsijoillaan Helsin-

gin Hämeentiellä, kes-

kellä kehittyvää kau-

punki- ja asutusaluetta.

Alueen kehittämisessä

taiteella ja muotoilulla

on keskeinen rooli.

Alueen kehityshank-

keita koordinoi ADC,

Arabia Art and Design

20

City. Arabian keramiikkatehtaaseen voit

tutustua maksullisilla tehdaskierroksilla.

Tehdaskierroksella nähdään mm. ke-

raamisten esineiden tuotanto raaka-

aineesta aina valmiiseen tuotteeseen as-

ti.

Designmuseo Arabia ja Arabian galleria

sijaitsevat Arabiakeskuksen 9, kerrok-

sessa. Designmuseo Arabia perustettiin

vuonna 1948 tehdasmuseoksi; v. 1984

museo avattiin yleisölle. Museossa on

nähtävillä Arabian taiteilijoiden koko-

elmia historiasta tähän päivään. Muse-

ossa käynti palauttaa vahvasti mieleen menneen ajan kattaukset. Arabian vanhoista sar-

joista saa lisää tietoa Designmuseon internetsivuilta”

Lähde: http://www.arabia.fi/Arabian-tarina/KERAeILY/Arabia-vierailukohteena.

Pikku Eelıs kieltäytyi laittamasta kolikkojaan säästöpossuun.

Hänen äitinsä torui:

- Tiedätkö, minne semmoiset pojat joutuvat, jotka eivät pane rahojaan säästöpossuun?

- Jäätelökioskille.

Pikku-Kalle oli isän ja äidin kanssa automatkalla mummolaan. Kalle katseli kesäistä

maaseutua ja huuteli:

- Katso äiti, hevonen!

- Katso äiti, lampaita!

- Katso isä, blondi!

- Täällä asemaravintolassa on sitten hyvää olutta.

- Onko näin?

- On, olen jo myöhästynyt kolmesta junasta!

Korkeasaaren opas esitteli eksoottisia eläimiä. Hän tuli kenguruaitauksen eteen ja kuulut-

ti:

- Ja tässä, hyvät naiset ja herrat, näette todellisen, aidon australialaisen!

Muuan rouva supisi toiselle:

- Ja tuollaisen kanssa minun sisarentyttäreni on mennyt naimisiin!

21

HALTIA LUONTOKESKUS - VIERAILU

Vierailimme Suomen Luonto-

keskus Haltiassa, Espoon Nuuk-

siossa, os. Nuuksiontien 84,

02820 ESPOO 24.9. Läsnä oli-

vat: Hellgren Aki, pres., Paaso-

nen Markku, Lindfors Heikki,

Salminen Veikko, Saarenpää Ju-

ha, avec, Laakso Kalevi, Kangas

Tellervo, Rantalaiho Eero, Ny-

man Seija, avec, Olkinuora Irja

ja Kupari Matti, II siht. eli yh-

teensä 13 henkeä.

Tutustuimme opas Kaisa Isokäännän johdolla Suomen

ensimmäiseen puuelementeistä täysin rakennettuun

julkiseen rakennukseen sekä Haltian päänäyttelyyn,

joka kertoo elämyksellisesti Suomen Luonnosta.

Arpajaisista kertyi 56,50 €. Arpaonni suosi tällä kertaa

sisar Irjaa.

Päärakennuksen julkisivu muistuttaa

Sotkaa. Arkkitehti sai innoituksen ra-

kennukseen Maailman luonnista, kun

Ilmatar leijaili aikojen alussa vetten

päällä ja pysähtyi lepäämään alkume-

reen. Hän lepäsi vedessä siten, että hänen pol-

vensa olivat veden pinnan yläpuolella. Paikalle

lennähti Sotka, joka muni polven päälle. Ne oli-

vat rautaa ja yksi niistä kultaa. Hautominen alkoi

kuumottaa ja Ilmatar siirsi polveaan. Munat vie-

rähtivät mereen ja rikkoutuivat ja niistä muodostui sitten maailma.

Aukko sotkan munan päällä

22

Haltia muistuttaa muniaan hautovaa sotkaa (telkkä). Rakennuksen torni on kuin linnun

kaula, ja linnun pää on kääntynyt katsomaan Pitkäjärvelle. Katon aurinkopaneelit muis-

tuttavat linnun höyheniä. Sotkan muna löytyy lopulta Haltian päänäyttelystä.

Haltian peruskiveen muurattiin 4.11.2011 lie-

riö, joka sisälsi Haltian peruskirjan, havainne-

kuvat ja pääpiirustukset, muurauspäivän Hel-

singin Sanomat, käytössä olevia kolikkoja,

valtionmaiden kartan ja kansallispuistolaka-

nan. Peruskirjan päätössanat kertovat Haltian

perimmäisen tarkoituksen: keskuksen tehtävä

on innostaa kävijöitä luonnosta, erityisesti

lapsia ja nuoria.

Lieriöön laitettiin myös kivet viidestä kansal-

lispuistosta, jotka sijaitsevat Suomen eri kol-

killa: Lapista, Merenkurkusta, Kolilta, Tammisaaren kansallispuistosta ja Helvetinjärven

kansallispuistosta. Kivet muistuttavat siitä, että Haltia edustaa kaikkia Suomen 37 kansal-

lispuistoa.

Haltia on Suomen ensimmäinen kokonaan massiivipuusta tehty julkinen rakennus,

ja käynnistää näin ollen Suomessa uuden rakentamisen aikakauden. Puuta on käytetty

kaikessa rakentamisessa, kantavista rakenteista verhoiluun asti. Rakennusurakoitsijana

toimi YIT.

Haltian puurunko pystytettiin helmikuussa 2012. Seinät, vesikatto ja välipohjat – raken-

nettiin ristiin laminoiduista CLT-levyistä (cross laminated timber), jotka valmistetaan

Itävallassa. Levyihin liitettiin lämpöeristeet Pälkäneellä, josta ne tuotiin Nuuksioon.

(Cross Laminated Timber = Ristiinlaminoidut) massiivipuuelementit on toimitettu Stora

Enson Itävallan tehtailta raakalevyinä (16 m pitkiä, 4 m leveitä, eri paksuisia). Levyt on

tehty itävaltalaisesta kuusesta ja liimattu päästöttömällä M1-luokan uretaaniliimalla. Le-

vyt on työstetty valmiiksi Pälkäneellä, jossa mm. on asennettu lämpöeristykset. Itävalta-

lainen laadun käsite on hyvin näkyvissä mm. reikien paikkauksessa. Sen sijaan, että reiät

olisi paikattu millä tahansa puun kappaleella, on ne paikattu oksakiekoilla. Puu on itäval-

talaista, koska Suomessa ei ole valmistettu CLT:tä.

Tekstin on kirjoittanut Matti Kuparin kertomuksen ja internetistä löytyneiden tietojen perusteella Pentti

Kuosmanen. Kuvat Matti Kupari ja Kalevi Laakso

23

VUOSIKERTOMUS ROTARYVUODELTA 2013 - 2014

Johdanto

Maailman Rotarypresidenttinä toimi Ron D. Burton. Tänä

rotaryvuonna 2013 -2014 rauha oli toimintamme keskipiste ja

tavoite. Kaikkia rotareita pyydettiin työskentelemään aktiivi-

sesti päästäksemme Rauhaan palvelemalla niin, että aloittai-

simme jokaisesta yksilöstä, perheestä, klubista, piiristä, alu-

eesta ja kansakunnasta.

Piirikuvernöörinä toimi Harry Hedman, Munkkiniemen Rota-

ry klubista ja apulaiskuvernöörinä toimi Ritva Heinonen Hel-

singin City-West Rotaryklubista.

Lohjan Rotaryklubin hallitus rotaryvuonna 2013-2014

Hallituksen jäsenet

Presidentti Klaus Turhanen

Tuleva presidentti Aki Hellgrèn

Varapresidentti Timo Luukkala

Past presidentti Pekka Hynynen

I sihteeri Irja Olkinuora

Rahastonhoitaja Markku Paasonen

Rotarysäätiön asiamies Pentti Kuosmanen

Hallituksen kokoukset

Hallituksella on ollut 6 virallista kokousta toimintavuoden aikana.

Väylät ja komiteat

Klubipalvelu Klaus Turhanen

II sihteeri Mikko Wynne-Ellis

I klubimestari Matti Kupari

II klubimestari Tarja Virtanen

Ammattipalvelu Hallitus

Kansainvälinen palvelu Hallitus

Yhteiskuntapalvelu Raimo Mäkelä

Tieodotuskomitea Pentti Kuosmanen

Nuorisoasiamies Heikki Lindfors

Luokite- ja jäsenyyskomitea Hallitus

Rotarytietouskomitea Pentti Kuosmanen

Arkistot ja viirit Hallitus

24

Jäsenistö

Jäsentavoite

Jäsenmäärä rotaryvuoden alussa oli 43 ja tavoitteeksi rotaryvuoden lopussa asetettiin jä-

sen määrän nousu. Rotaryvuoden lopussa jäsenmäärä oli 44. Jäsenmäärä nousi tosin vain

yhdellä, mutta sekin positiivinen merkki.

Uudet jäsenet:

Seija Nyman talvella 2014

Kimmo Miettinen keväällä 2014

Eronneet jäsenet:

Pirkko Mälkiä syksyllä 2013

Jäsentilasto toimintavuodelta 2013-2014

Kauden

alussa

Kauden

lopussa Aktiivijäseniä 28 25

Läsnäolovelvoitteesta vapautetut 14 19

Keski-ikä 63,1 63,75

Naisia 6 6

Miehiä 36 38

Yhteensä 43 44

Ikäjakauma Kauden

alussa

Kauden

lopussa

<30 v

30-39 3 2

40-49 4 2

50-59 16 15

60-69 9 10

70-79 8 9

> 79 4 6

Viikkokokoukset

Viikkokokoukset pidettiin keskiviikkoisin klo 17:30 alkaen. Kokouspaikkana oli Hotelli

Lohja, Laurinkatu 34, 08100 Lohja. Viikkokokouksia pidettiin yhteensä 42, joista Hotelli

Lohjassa pidettiin 25 ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin kertyi 17.

Viikkokokouksista ilmoitettiin ennakkoon yhdessä Lohjannummen Rotaryklubin kanssa

painetulla klubikokoussuunnitelmalla ja internetissä jatkuvasti päivittyvällä kokousaika-

taululla. Lisäksi kokouksista ilmoitettiin sähköpostitse ja lehdistössä järjestöpalstalla.

25

Läsnäoloprosentti oli 41,65 % syksyllä 2013 ja 39,01 % keväällä 2014.

Viikkokokousten aiheet on esitetty liitteessä 1.

Sääntömuutos ja rekisteröityminen yhdistysrekisteriin

Syyskuussa 2013 Lohjan Rotary klubi hyväksyttiin virallisesti ry:ksi, Lohjan Rotary klu-

bi ry., Lohja Rotary club rf. Klubien muuttaminen yhdistykseksi on ollut myös Rota-

rysäätiön toive.

Muut aktiviteetit

Klubin tämänvuotisista projekteista toteutui vain hyväntekeväisyys-huutokauppa. Hyvän-

tekeväisyyshuutokaupan järjestelyt onnistuivat hyvin ja laadukasta tavaraa oli runsaasti

tarjolla, mutta ostajat puuttuivat, tästä johtuen tuottokin jäi varsin vaatimattomaksi.

Klubi osallistui myös hyvin ansiokkaasti RYLA-koulutukseen, jonka aiheena oli tänä

vuonna ”Johtamisen haasteet”. Rotary Youth Leadership Award (RYLA) koulutus toteu-

tettiin Laurea-ammattikorkeakoululla. Vastuullisina vetäjinä toimivat veli Raimo Mäkelä

klubistamme ja sisar Riitta Pesonen Lohjannummen klubista.

Klubimme jäsenille tehtiin myös kohdennettu varainhankinta kampanja. Kampanja pääl-

likkönä toimi veli Raimo Mäkelä. Kampanja onnistui varsin hyvin.

Projektit

Paikallinen projekti/projektit

HOPE - yhdessä ja yhteisesti yhdistykselle annettiin lastentarvikkeita avustuksena vähä-

varaisten perheiden auttamiseen.

LUKSIAN opiskelijalle myönnettiin 100 euron stipendi.

Kansainvälinen projekti/projektit

Zimbabwen AIDS-orvot on ollut klubimme avustuksen kohteena jo useamman vuoden

ajan. Jäsenistömme lahjoitti eritäin tarpeellista tavaraa ja tarvikkeita orpokoulun ylläpi-

toon. Myös Nurmijärven urheilijat lahjoittivat kauttamme urheilutarvikkeita ja vaatteita.

Lahjoitettavaa tavaraa kertyi reilu peräkärryllinen.

Osallistumiset ja edustamiset

Pre PETS järjestettiin ja mukana olivat tuleva presidentti veli Aki Hellgren ja tuleva sih-

teeri sisar Taru Leino.

PETS järjestettiin Helsingissä, Munkkiniemen yhteiskoululla, kokoukseen osallistuivat

tuleva presidentti veli Aki Hellgren ja tuleva sihteeri sisar Taru Leino

Piirikokous pidettiin 26.10.2012 Helsingin Suomalaisella Klubilla. Pääasioita olivat

sääntömääräiset asiat ja Uusi Lastensairaala 2017. Muina asioina olivat klubien muutta-

minen rekisteröidyiksi yhdistyksiksi ja pienimuotoinen taidehuutokauppa.

26

Suomenlinnassa järjestettiin Rotary 1420 piirikonferenssi. Siellä oli mielenkiintoisia

esityksiä puhtaasta teknologiasta, Itämeri-hankkeesta, yhteiskunnallisesta hyväntekeväi-

syydestä ja Rotary vaihto-oppilaat esittäytyivät. Kokouksen ainoa äänestys koski sääntö-

valtuuskuntaedustajan vaalia.

Kuvernöörin ja AG:n vierailut

Piirin kuvernööri Ilkka Torstila vieraili 31.7.2013 klubissamme tavaten hallituksen ja sen

jälkeen hän osallistui klubikokoukseen. Kuvernööri käsitteli puheessaan tehtävien tärkeää

kiertoa klubeissa ja piiritasolla tapahtuvia muutoksia. Hän piti tärkeänä Polio Plus ohjel-

ma tehokasta jatkamista ja muistutti Lastensairaala 2017 projektista jota Suomen Rotaryt

ovat olleet tukemassa.

Apulaiskuvernööri Ritva Heinonen vieraili klubillamme 6.11.2013. Hän käsitteli ajan-

kohtaisia asioita kuten tulevasta prepets:stä, Pets:stä ja säätiöseminaarista laivalla. Hän

otti kantaa myös klubien päivittymisestä yhdistyksiksi ja Lasten Sairaala 2017 hankkee-

seen.

Suomenlinnassa järjestettiin Rotary 1420 piirikonferenssi. Siellä oli mielenkiintoisia esi-

tyksiä puhtaasta teknologiasta, Itämeri-hankkeesta, yhteiskunnallisesta hyväntekeväisyy-

destä ja Rotary vaihto-oppilaat esittäytyivät. Kokouksen ainoa äänestys koski sääntöval-

tuuskuntaedustajan vaalia.

Huomionosoitukset ja onnittelut

Toiminta vuoden aikana useampi klubimme jäsen täytti pyöreitä vuosia. Veli Markku

Paasonen ja Veli Veikko Salminen täyttivät 70v ja heille molemmille annettiin klubimme

standaari. Standaarimme annettiin myös Dzikwa säätiön kenttätyöntekijä Levita Chene-

ralle hänen vieraillessaan kokouksessamme. Hän tekee työtään Zimbabwen AIDS orpo-

koulussa jota klubimme on tukenut jo vuosia.

Tiedotustoiminta

Toimintavuoden aikana klubin Halstari -lehteä on julkaistu 4 numeroa, lisäksi julkaisut

ovat myös nähtävissä klubin nettisivuilla. Halstarissa on käsitelty klubin ajankohtaiskat-

sauksen lisäksi klubikokouksien ja vierailujen sisältöä varsin yksityiskohtaisesti.

Klubin www-sivuja (www.kolumbus.fi/rotary.lohja/) on ylläpitänyt veli Pentti Kuosma-

nen. Sivuilta löytyvät parhaiten ajan tasalla olevat tiedot klubin toiminnasta ja viikko-

ohjelmaan mahdollisesti tulleista muutoksista.

Lehdistö

Länsi-Uusimaa lehdessä on ollut juttuja seuraavista asioista:.Useita artikkeleita Lohjan

rotarien järjestämästä hyväntekeväisyyshuutokaupasta

27

Historiikki

Veli Pentti Kuosmanen on ansiokkaasti toimittanut ja ylläpitänyt klubimme historiikkia.

Historiikissa käydään läpi runsaan kuvituksen kera klubimme vaiheita. Teos on ollut jä-

senten tilattavissa veli Pentti Kuosmaselta.

Talous

Klubimme kirjanpitoa on hoitanut jo vuodesta 1985 alkaen veli Veikko Salminen. Kir-

janpidosta voi hyvin aistia sen asiantuntemuksen ja paneutumisen, jolla veli Veikko on

asiat vuosia hoitanut.

Taloudenhoitajana toimi Markku Paasonen. Tilinpäätöksen mukaan toimintavuoden tuo-

tot olivat 3 851 € ja jäsenmaksut 6 225€. Kulut olivat 4 012 €, RI maksut 1 790 € ja Rota-

ry piirin maksut 2 688 €. Taseen ylijäämä oli 1 586 €, (liite 2).

Kuuluisa cowboy Hopalong Cassidy päätti ottaa itselleen vahinkovakuutuksen. Hän

marssi vakuutustoimistoon ja sanoi virkailijalle:

- Yksi vahinko vakuutusanomus, olkaa hyvä.

- Onko teille koskaan tapahtunut vahinkoa?

- Ei

- No kerran minua puraisi kalkkarokäärme, mutta se teki sen tahallaan.

- Kuulin, että vietitte joulun Lontoossa.

- Niin teimme. Tapasimme siellä joulupukin ja hänen vaimonsa.

- Ihanko totta, mikä on joulupukin vaimon nimi?

- Mary Christmas.

- Petteri, mitä sinun isäsi tekee ammatikseen?

- Hän on matoimitaattori.

- Matoimitaattori?

- Hän on antiikkiliikkeessä töissä ja poraa pienenpieniä reikiä huonekaluihin.

- Justus, kuulin juuri, että vaimosi on ajanut kolarin. Sattuiko pahastikin?

- Ei, vähän maalia vain rapisi, molemmista.

Mies rojahti baarituolille ja sammalsi:

-Ykshi viski.

- Raakanako?

- Voitte kyllä kypshentää shen ensin.

28