haapajärven kaupungin hyvinvointikertomus 2013-2016 · 1 haapajärven ... muutos kärs pyhä reis...
TRANSCRIPT
1
Haapajärven kaupungin
Hyvinvointikertomus 2013-2016
Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016
Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus (TH-laki 12§). Hyvinvointikertomus ja sen sisältämä hyvinvoinnin edistämisen suunnitelma ovat asiakirjaa valmistelleen kaupunginhallituksen asettaman työryhmän ehdotuksia. Ehdotus valmistellaan kunnanvaltuustoa varten ja kunnanvaltuusto hyväksyy sen toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarviokäsittelyn yhteydessä.
Haapajärven kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (31.1.2013)
Juha Uusivirta pj, kaupunginjohtaja Teija Myllylä, kaupunginhallituksen pj Jarmo Eronen, liikuntasihteeri Erkki Leppälä, järjestöt
Auli Mikkola, Nuorten Tuki Ry Jari Nahkanen, rehtori Miika Niskala, nuorisosihteeri Jari Saaranen, rehtori Vesa Savolainen, tekn. johtaja Ari Tuulenkari, vanhempainyhdistys Minna Hattunen, varhaiskasvatuksen johtaja (S)
Ritva Kankaanpää, terveydenhoitaja (S) Leena Kivioja, hoito ja vanhustyön palvelujohtaja (S) HeleenaTalala, lasten ja perheiden palvelujohtaja (S) (Leena Ahola TerPS2 –hanke ad 30.6.2014)
OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Hyvinvointikertomuksen laatimisessa on käytetty TerPS ja Kanerva KASTE-hankkeissa THL:n, STM:n ja Kuntaliiton kanssa kehitettyä sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälinettä. Sähköinen hyvinvointikertomus on kunnan virkamiesjohdon työväline, jolla osaltaan valmistellaan hyvinvointi- ja terveysasioita kunnanvaltuustolle. www.hyvinvointikertomus.fi
Haapajärven kaupungin hyvinvointikertomustietoja on verrattu Ppky Selänteen muiden kuntien: Haapajärven, Kärsämäen ja Reisjärven sekä Nivalan, Haapaveden, Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan hyvinvointikertomustietoihin.
Indikaattoritiedot on jaoteltu:
1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 1.2 Kaikki ikäryhmät 1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet 1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset 1.5 Työikäiset 1.6 Ikäihmiset
2
Merkkien selitykset
ei muutosta tai muutos alle 5%
muutos vähintään 5%
muutos vähintään 10%
muutos vähintään 15%
muutos myönteiseen suuntaan
muutos kielteiseen suuntaan Muutosta arvioidaan suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen
Haapajärven tilanne on vähintään 10% parempi kuin vertailukunnissa
ei eroa Haapajärven tilanteeseen tai ero alle 10%
Haapajärven tilanne vähintään 10% huonompi kuin vertailukunnissa ? = tieto puuttuu Vertailussa Haapajärvi on esitetty suhteessa vertailukuntiin
1.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima
Perusindikaattori Haapajärvi
Kärs Pyhä
Reis
Niva
Haap
Pohj
Koko Arvo Muutos
Väestö 31.12. (2012) Info 7641 2760 5849 2961 10985 7283 400670 5426670
Huoltosuhde, demografinen (2012) Info 65,5
71,1 69,9 71,5 70,8 62,9 56,8 54,3
Väestöennuste 2030 (2012) Info 6991 ??? 2371 5032 2873 11221 7026 438106 5847680
Nettomuutto / 1000 asukasta (2011) Info -6,8
-
14,2 -7 8,3 -5 -7,2 0,9 3,1
Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2012) Info
10,1
8,7 8,5 2 6,5 11,8 19,1 49,2
Lapsiperheet, % perheistä (2012) Info 42,1 36,9 33,2 39,3 44,6 40,3 43,2 39,5
Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2012) Info
15,8
11,9 21,2 12,1 15 17,3 17,2 20,4
Yhden hengen asuntokunnat, %
asuntokunnista (2011) Info 36,9 38,6 40,4 35,3 35,4 35,6 38,3 41,2
Työlliset, % väestöstä (2011) Info 37,6 35,5 33,9 38,6 37,8 38,6 40,5 43,6
Koulutustasomittain (2011) Info 264
237 244 252 281 273 345 340
1.2 Kaikki ikäryhmät
Perusindikaattori Haapajärvi
Kärs Pyhä
Reis
Niva
Haap
Pohj
Koko Arvo Muutos
Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Info
55,6 62,2 62,3 64 57,6 61,3 56,9 58,2
Kelan sairastavuusindeksi, ikavakioitu (2011) Info
133 138,7 137,2 129,7 115,7 124,7 - -
Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /
1000 asukasta (2012) Info
3,5
7,2 9,4 4,4 10,5 4,5 6,8 7,5
Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2011) Info
24,7
23,6 24,6 22,8 23,3 24,4 26,1 28,5
Kunnan yleinen pienituloisuusaste
(2011) Info 19,6 19,6 20,4 15,4 18,4 18,5 16,8 15
Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa,
pistemäärä (2012) Info
- ??? - - - - - - -
3
1.3 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet
Perusindikaattori Haapajärvi
Kärs Pyhä
Reis
Niva
Haap
Pohj
Koko Arvo Muutos
Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (2011) Info
10,9
- 7 - 7,2 10,6 8,8 9,1
Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, %
8.- 9.-luokan oppilaista (2011) Info 14,6
- 11,4 - 11,4 7,5 12 12,8
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8.- ja 9. luokan oppilaista
(2011) Info
17,2
- 19 - 19,5 14,5 15,9 16,4
Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista (2011) Info
23,1
- 20,2 - 22 14,5 20 22,3
Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2011) Info
38,2
43 35 39,9 40 36,7 30,8 29,3
Lasten pienituloisuusaste (2011) Info 22,5 19,8 21,2 14 21,8 21,8 17,8 14,9
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat
vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2012) Info
124,5
50,9 177,5 66,9 99,3 106,6 53,8 73,7
1.4 Nuoret ja nuoret aikuiset
Perusindikaattori Haapajärvi V1
Kärs V2 Pyhä
V3 Reis
V4 Niva
V5 Haap
V6 Pohj
V7 Koko Arvo Muutos
Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info
10,6 ??? - - - 10 - 7,3 7,4
Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info
6,9 ??? - - - 8,9 13,3 7,8 8,4
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisistä (2011) Info
0,8
2,6 2 1,5 1,8 1,2 1,2 0,8
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info
15,2 ??? - - - 21,7 - 17,2 17,1
Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info
19,9 ??? - - - 21,4 29,2 21,2 21,1
Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2009) Info
16,5 ??? - - - 23 23,5 20,5 21,9
Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikaisesta väestöstä (2011) Info
8,8
10,6 10,8 9,1 9,9 8,5 9,7 11,2
Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Info
43,7 ??? - - - 32,6 - 43,6 41,7
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä (2011) Info
1,9
- 1,4 - 2,8 3,8 2,4 2,9
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24 -vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info
- ??? - - - - - 1,2 1,6
4
1.5 Työikäiset
Perusindikaattori Haapajärvi V1
Kärs V2 Pyhä
V3 Reis
V4 Niva
V5 Haap
V6 Pohj
V7 Koko Arvo Muutos
Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info
19,5
18,5 20,8 16,3 23,1 14,8 21,2 18,7
Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info
15,5
15,5 18,5 14,7 11,5 13,9 10,4 8,6
Vaikeasti työllistyvät, % 15 - 64-vuotiaista (2011) Info
3
4 4,4 2 3 3,2 4,2 4
Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä (2011) Info
1,3
1,3 1,5 0,5 1,6 1,5 1,5 2,2
Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä
(2010) Info
1,6
- 2,1 - 3,7 1,7 2,5 3,1
1.6 Ikäihmiset
Perusindikaattori Haapajärvi V1
Kärs V2 Pyhä
V3 Reis
V4 Niva
V5 Haap
V6 Pohj
V7 Koko Arvo Muutos
Dementiaindeksi, ikävakioitu (2009) Info 98,9 ??? 65,8 109,4 77 130,4 126,1 120,8 100
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info
71,6 72,8 70,8 72,5 74,8 75,1 70,7 61,7
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2011) Info
86,5 87,3 90,6 93,3 86,3 92,6 89,4 89,6
Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä
väestöstä (2011) Info
3,9
5 4 3,3 3,6 4,3 3 3,2
Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.
olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, %
vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info
17,4
12,4 12,7 17,4 14,5 13,3 14,8 11,9
Sairastavuus- ja kansantauti-indeksit
Kouluterveyskyselyn tuloksia Lastensuojelun suoritteet 2010-2012 Työkyvyttömyyseläkkeet 2000-2011 ja työttömyys 2013
Yhteenveto ja johtopäätökset kaupungin hyvinvointitiedoista
Kunnan rakenteet, väestö
Haapajärven kaupungin asukasluvun tulee kasvaa. Tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä 8 000 asukkaan kunta. Tavoitteena on pitää syntyvyys vähintään nykytasolla, mikä vaikuttaa huoltosuhteeseen positiivisesti, vaikka lukema kasvaa. Huoltosuhdetta pidetään nykytasolla työllisen työvoiman ja lasten määrän lisääntymisen avulla. Yksinhuoltajaperheiden määrän lisääntyminen huolestuttaa. Lapsiperheiden palveluihin ja hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota.
Koulutusasteen nostaminen on tavoitteena. Etsivä nuorisotyö tekee perustyötä. Aikuiskoulutusta järjestetään yhteistyössä koulutuskuntayhtymän ja muiden koulutusta järjestävien organisaatioiden kanssa erityisesti niillä aloilla, joilla on työvoimapula (esim. hoitotyö).
5
Väestön lisääntymisen ja työvoiman lisääntymisen taustalla on myös maahanmuutto.
Korkean sairastavuuden vuoksi on tehtävä ennaltaehkäisevää ja muuta; korjaavaa työtä.
Lapset, lapsiperheet ja nuoret
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärä on ollut kasvussa viime vuosina, pois lukien vuosi 2012. Ennakoiva työ tällä saralla on erityisen tärkeää. Avohuollon puolella tehtävä ennaltaehkäisevä työ on tärkeää, jolloin avohuollon suoritteiden määrä lisääntyy.
Syntyvyys on hieman laskenut, mutta päivähoidossa olevien lasten määrä suhteessa samanikäisiin on kasvanut. Lasten ja perheiden palvelujen ja vapaaehtoistoimijoiden tulee tukea perheitä ja vanhempia lasten kotona hoitamisessa ja vanhemmuudessa. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen lasten- ja perheiden palveluissa on tärkeätä. Seurakunnan ja järjestöjen lastenkerhotoiminta on aktiivista. Perhekeskus tukee vertaistukiryhmätoimintaa.
Lukiolaisten osalta kouluterveyskyselyn tulokset 2011 osoittivat huolestuttavaa kokemusta läheisen
ystävän puutteessa, kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeutta, kuulluksitulemisen kokemisen
vähenemistä ja koulun työilmapiirin heikkenemistä. Kyselyn mukaan lukiolaiset kokivat työolot puutteellisiksi, on tärkeätä pitää opiskelu kuin muutkin tilat on pidettävä kunnossa, sillä se on myös ehkäisevää lasten ja nuorten työtä. Kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta on koulutoimessa lisätty koulupsykologin ja kouluterveydenhoitajan resursseja: koulutoimessa on kokoaikainen koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja lukiolla kaksi päivää/ viikko. Resurssien lisääminen on havaittu lastensuojelun ja psykososiaalisten palvelujen tarpeen kasvun hidastumisena. Oppilashuollossa on havaittu toisenasteen
opiskelijoiden syrjäytymisuhkaa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään ja toisenasteen kouluissa toimii oppilaanohjaajat ja ryhmänohjaajia koulutetaan ja etsivään nuorisotyöhön ohjataan nuoria. Työpajatoiminta on aktiivista. On huomattu kouluterveyskyselyn raportintarve toisenasteen kouluissa sekä tulosten hyödyntämisen tarve. Tarvitaan vanhempien ohjausta ja informaatiota nuorten tuen mahdollisuuksista.
Kutsuntaikäisten poistuma vuonna 1994 syntyneiden osalta on ollut 23,3%, jatketaan edelleen Time Out toimintaa ja ennaltaehkäisevää työtä ylipainon, mielenterveyden, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseksi. Haapajärvellä on turvallista asua, on pidettävä huolta, että turvallisuuden tunne säilyy edelleen. Kiva-
koulu projekti tukee turvallisuutta kouluissa.
Sauvi-Someron hiihtoladun ja pururadan valaistus lisäisi liikunta-alueen käyttöä ja käytön turvallisuutta.
Työikäiset
Työttömyysprosentti on 8,6% (30.4.2013). Työllisyys tukee terveyttä ja hyvinvointia.
Työkyvyttömyyseläkkeellä (24-65 vuotiaista) olevia on 15,5% (2011), joka on lähes kaksinkertainen koko maan keskiarvoon verrattuna. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien takia 3,9%. Liikunta vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia ja ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläköitymistä.
Mielenterveydenhäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä olevia on 5,7% (2011). Masennusoireiden varhainen tunnistaminen ja tarvittavan matalan kynnyksen avun saaminen on tärkeätä. Ihmisten omaa
aktiivisuutta ja osallistumista tulee tukea. Yleistä hyvinvointia tuetaan tarjoamalla mahdollisuuksia harrastaa ja osallistua. Haapajärvellä sairastetaan syöpiä keskimäärin vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Vuoden 2014 aloitetaan Ppky Selänteessä suolistosyövän seulonnat.
Savuton Haapajärvi työpaikkana aloittaa 1.9.2013. Tupakoinnin lopettavia kaupungin työntekijöitä tuetaan savuttomuudessa ja tarjotaan mahdollisuus osallistua tupakoinnin lopettavien vertaistukiryhmään. Painonhallinnan vertaistukiryhmät alkavat Ppky Selänteessä kaksi kertaa vuodessa ja syksyllä 2013 alkaa videovälitteinen painonhallinnan ryhmäohjaus.
Liikuntapaikkoja on kaupungissa monipuolisesti. Ulkoliikuntapaikat ovat maksuttomia, sisäliikuntapaikkojen maksut alhaiset.
Kulttuuripalvelujen hyödyntäminen, niiden aktiivinen ja passiivinen käyttö on eduksi.
6
Työttömille on alennetut kansalaisopiston opintomaksu.
Työttömille tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen.
Ppky Selänteessä on kehitteillä Terveyshyötymallin käyttöönotto syksyllä 2013 paljon terveyspalveluja käyttäville.
Pitkäaikaistyöttömien työhönsijoittumisen tukemiseksi on kaupungilla määräaikainen työntekijä Reisjärven kunnan kanssa. Seutukunnallista pitkäaikaistyöttömien hanketta suunnitellaan syksyllä 2013.
Ikäihmiset
Painopistealueena on kotona asumisen lisääminen ja omatoimisuuden tukeminen. Tavoitteena on, että iäkkäät ihmiset saavat riittävästi tukea hyvinvointia, terveyttä ja itsenäistä suoriutumista. Vanhustenneuvoston toiminnan vahvistaminen.
Vanhuspalvelustrategian laatiminen, jossa kartoitetaan nykytilanne, ennusteet tulevaan ja laaditaan sen jälkeen suunnitelmat.
Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimen saaminen ja tätä kautta ikäihmisten aktivointi. Vertaisohjaajien sekä ulkoiluystävien ohjaamaa toimintaa lisää. Haetaan hankerahoitusta erityisryhmien ja ikääntyvien hyvinvoinnin edistämiseksi.
Matalan kynnyksen kulttuuri - ja harrastustoiminnan voimistaminen.
Selvitetään uutena toimintamuotona ikääntyvien yhteisöasumista.
Haapajärven kaupunki on allekirjoittanut Pohjois-Pohjanmaan maakunnan
Muutos nyt Hyvinvointisopimuksen 2013-2017. Hyvinvointisopimuksen
strategiset päämäärät ovat:
1. Ihmisillä on hyvä terveys ja toimintakyky elämänkaaren eri vaiheissa •Tavoite1 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuus pienenee
Sairastavuusindeksi alenee 5 % vuoteen 2017 (vuonna 2011 indeksi 113,7)
Haapajärven sairastavuusindeksi 133 (2011)
Kansantautien summaindeksi alenee 5 % vuoteen 2017 (vuonna 2011 138,8)
Haapajärven kansantauti-indeksi 146,3 (2012)
Haapajärven sairastavuus- ja kansantauti-indeksit ovat maakunnan keskimääräisiä lukuja korkeammat. Hyvinvointisopimuksen mukaisesti tavoite on, että sairastavuus pienenee 5 % vuoteen 2017 mennessä. •Tavoite 2 Pohjois-Pohjanmaan terveyserot kapenevat
Koettu terveys keskinkertainen tai huono, tavoitteena on lähetä koko maan tasoa (vuonna 2011
naisilla 35 % ja miehillä 39 %)
Haapajärvellä käytettävissä vain kouluterveyskyselyn tulokset, jonka mukaan vuonna 2011 yläkoulun oppilaiden koettu terveys oli heikentynyt edellisestä kyselystä (2009), 17 % 8. ja 9. lk oppilaista koki terveyden keskinkertaiseksi tai huonoksi. Lukiolaisten osalta tulos oli pysynyt
samanlaisena, 16 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. 2. Ihmisten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat ja syrjäytyminen vähenee
•Tavoite 1: Nuorisotyöttömyys vähenee
Tavoitteena on, että nuorisotyöttömyys (15-24v. 16,7 % v. 2011) vähenee alle keskimääräisen työttömyysprosentin maakunnassa (11,0 vuonna 2011)
Haapajärvellä oli 30.4.2013 33 alle 25 vuotiasta työtöntä. Työttömyysprosentti 8,6 % (30.4.2013), Pohjois-Pohjanmaalla 13,1 %.
•Tavoite 2: Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkuuksien määrä vähenee
Tavoite Pohjois-Pohjanmaalla on pysyä alle koko maan tasosta (vuonna 2011: 18-24v 3,0 %, 25-
64v. 2,2 %)
7
Haapajärvellä toimeentulotukea sai pitkäaikaisesti 18-24 -vuotiaista nuorista 1,9 % ja 25-64
vuotiaista 1,3 % (v.2011).
•Tavoite 3: Työelämän ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten osuus vähenee
Hyvinvointisopimuksen tavoitteena on alle 5 % ( v.2010 9,8 %)
Vuonna 2011 8,8 % Haapajärvisistä nuorista ei ollut opiskelemassa tai heillä ei ollut perusasteen jälkeistä koulutusta.
2. Seuranta edelliseltä valtuustokaudelta
Haapajärven kaupungin Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma vuosille 2011-2012 on hyväksytty valtuustossa 15.12.2010. Haapajärven kaupungin Hyvinvointikertomus 2012, joka sisältää suunnitelmaosan vuodelle 2013 on esitelty valtuustolle 8.10.2012.
Yleistä
Haapajärven Liikenneturvallisuussuunnitelma on valmistunut 2012
Liikenneturvallisuustoimijahanke on käynnistynyt
Kulttuuritarjontaa on pyritty viemään yleisölle avoimien tapahtumien ohella myös kouluille, päiväkoteihin sekä hoivakoteihin. Lukuvuoden 2011–12 aikana kaikki Haapajärven 1. -7. luokkalaiset kävivät Koirien Kalevala -teatteriesityksessä (950 oppilasta/4 näytöstä). Syksyllä 2012 yläasteen, lukion sekä ammattiopiston oppilaille järjestettiin yllätyskonsertti (750 oppilasta)
ja päiväkotilapsille teatteriesitys. Joka vuosi Vanhusten viikolla vierailee audiovisuaalinen musiikkiesitys Karjalahdella ja Olavintuvassa. Kulttuuritarjontaa on runsaasti palvelutaloilla ja muutenkin kaupungissa.
Esterinpuisto, jossa on liikennepuisto, on jatkoa Taistonpuistolle. Tavoitteena on lisätä nuorten
harrastusta hyvässä ympäristössä sekä lisätä nuorten liikenneopetusta. Frisbee-rata (6 korinen) on valmistumassa puistokokonaisuuden yhteyteen. Täysimittainen Frisbee-rata on suunnitteilla Haagaan, rata on tavoitteena rakentaa syksyllä 2013.
Osayleiskaavassa on monia hyvinvointia tukevia asioita mm. kevyenliikenteen väylät ja
Kauppakadun remontti
Osallistavaa toimintaa pyritään ylläpitämään työpajojen ja koulutuksen muodossa. Jokilatvan
opisto tarjoaa Haapajärvellä kaikkiaan 6300 opetustuntia, joista noin 70 % painottuu taito- ja taideaineisiin. Aktiivinen osallistuminen sekä ammattitaitoiset ohjaajat näkyvät paikallisessa
kulttuurituotannossa: ensimmäisenä kesänään Haapajärven kesäteatteri keräsi seitsemään näytökseen yhteensä 1263 katsojaa (2012).
Kaupungin liikuntatilojen vuorot on jaettuliikuntaa harrastaville seuroille, järjestöille ja myös yksityisille henkilöille.
Urheiluseuroille on jaettu vuosi- ja stipendiavustuksia monipuolisen liikuntakasvatustyön tukemiseen.
On huolehdittu kaupungin liikuntapaikkojen kunnossapidosta ja niiden turvallisuudesta.
On päätetty rakentaa monitoimikenttiä koulujen piha-alueille, kustannusarvio 15 000-30 000 €/ kenttä. Tiiton koulun kentän rakentaminen aloitetaan 2013.
Koivuhakaan siirretään Ronkaalan vanha tekonurmi ja täytteenä käytetään kumirouhetta;kentän
vuosittainen käyttöaika pitenee.
Keilahalli on avattu uudelleen käyttöön.
8
Lapset, lapsiperheet
Vanhempainyhdistysten kanssa yhteistyö on jatkunut ja uusien toimintamalleja on kehitetty
Nuorten vaikutusmahdollisuuksia omiin asioihin on lisätty: nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti toimivat aktiivisesti. Martinmäen koululla aloitti oppilaskunta syksyllä 2012.
Lapsiasiainneuvosto toimii aktiivisesti
Lastensuojelussa menot ovat kasvamassa, haetaan välineitä ennaltaehkäistä huostaanottojen tarpeen syntymistä.
Haapajärvellä on vuoden 2012 aikana suunniteltu perhekeskus, joka on aloittanut toiminnan 1.8.2012 Kukkaniemen tiloissa. Perhekeskustoimintaa toteutetaan monialaisesti. Perhekeskus pitää sisällään avoimen päiväkodin, neuvolan antamaa perhevalmennusta, poikkihallinnollista perhekoulutoimintaa, MLL:n vertaistukiryhmiä ja järjestöjen vapaaehtoistoimintaa. MLL:n kanssa
on tehty kumppanuussopimus. Lasten ja perheiden ennaltaehkäisevään työhön on lisätty perhetyötä sekä neuvolan ohjaamana että lapsiperheiden kotipalveluun. Toiminnan muutoksilla pyritään vaikuttamaan mahdollisemman aikaiseen varhaiseen puuttumiseen sekä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ja korjaavan lastensuojelutoimenpiteiden vähenemiseen. Perhekeskuksen toiminnan kehittämisessä tavoitteena on ottaa mukaan asiakaskehittäjiä, jota ei vielä ole saatu. Uuden perhekeskuksen
toimintaan tarvitaan koko Selänteen alueelle koordinoija (1 hlö).
Lasten ja nuorten kulttuurirahasto on aloittanut toimintansa 2013
Tavoitteellisen kulttuurikasvatuksen keinoin varmistetaan kaikille esi- ja perusopetuksen
oppilaille tasapuolinen mahdollisuus kulttuurielämyksiin, työpajoihin ja projekteihin. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa laaditaan.
Lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukeen ei ole saatu lapsiperheille lisättyä perhetyön osuutta,
koska siihen ei ole saatu lisäresursseja talousarviossa. Toimintaa ei voida suunnata korjaavasta ennaltaehkäisevään ilman lisäresurssia. Tavoitteiden mukaista ennaltaehkäisevää riittävää apua lapsiperheille mm. vaikeissa elämäntilanteissa tulisi lisätä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Vuonna 2012 Selänteen alueen lastensuojeluasiakkuuksien lisäyksestä johtuen lisätty
lastensuojeluun yksi sosiaalityöntekijä.
Ennaltaehkäisevän varhaisen tuen antamiseen palkataan perhetyöntekijä. Sen asiakastarvetta ohjataan osin neuvolasta käsin ja lisäksi työntekijä vastaa sovitusti perhekeskuksen
perhekerhoista ja vertaistukiryhmistä. Ryhmät kootaan asiakas ryhmistä, jotka ovat tehostetun tuen tarpeessa. Lasten ja perhepalveluissa voidaan tällä tavoin erottaa ennaltaehkäisevä perhetyö lastensuojelun perhetyöstä. (Heleena)
Nuoret
Kouluterveyskyselyn raportti on ostettu vuodelta 2011 ja ostetaan edelleenkin (seuraava 2013)
Kokoaikainen koulupsykologi on palkattu 1.9.2012 alkaen
Kokoaikainen koulukuraattori on toiminut 1.2.2012 alkaen peruskoulussa ja lukiolla, Ammattiopistolle on palkattu koulukuraattori 9/2012 lähtien.
Vuonna 2012 etsivään nuorisotyöhön on oltu yhteydessä 56 nuoren asioissa, 46 nuoren kanssa
on tehty pitempiaikaista yhteistyötä. Jatketaan etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan ostamista Nuorten Tuki Ry:ltä.
Päihteetön porukka (PP) jatkuu yhdessä nuoriso- ja koulutoimen kanssa. PP-hanke tukee nuorten
raittiutta. Hankkeessa on ollut mukana (syksy 2012) noin 160 yläkoulussa opiskelevaa nuorta. PP-iltoja on järjestetty säännöllisesti nuorisotalo Stollessa, vaihtoehtoista paikkaa mietitään, koska nuorista kaikki eivät ole halukkaita saapumaan nuorisotiloihin. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on antaa nuorille mahdollisuus kieltäytyä päihteistä ns. ”menettämättä kasvojaan”. Hankkeesta on saatu hyvää palautetta ja on ollut huomattavissa humalahakuisen juomisen
vähentyminen. Jatkorahoitusta on haettu.
Yöjalkatoimintaa on käynnistetty koulujen alkamis- ja päättymisaikoina.
Time Out toiminta toimii: vuoden 2011 ja 2012 kutsunnoissa mukana
Peruskoululaiset ovat saaneet 4 ilmaista uimahallivuoroa, kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi
kertaa kevätlukukaudella. Myös keilahallivuoroja suunnitellaan.
Nuorisopalvelut jakavat avustuksia vuosittain nuorisotyön edistämiseksi.
Tavoitteena on saada mahdollisimman kattavasti nuorille ammatillinen koulutus ja pitää koko työvoima työkykyisinä. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen JEDUN Haapajärven yksiköissä on tärkeää, samoin ammatillinen aikuiskoulutus
9
Työikäiset
Haapajärven kaupunki aloittaa savuttomana työpaikkana 1.9.2013.
Savuton Ppky Selänne on aloittanut 1/2012
Työttömien terveystarkastukset on aloitettu pitkäaikaistyöttömien tarkastuksilla 11/2011,
terveystarkastukset jatkuvat osana työterveyshuollon toimintaa. Työttömien terveystarkastusten tavoitteena on terveyserojen kaventaminen, hyvinvoinnin lisääntyminen, työllistymisen tukeminen ja tarvittaessa eläkkeelle hakemisen tukeminen.
Painonhallinnan vertaistukiryhmät alkavat Ppky Selänteen kunnissa kaksi kertaa vuodessa ja
tupakoinnin lopettamisen vertaistukiryhmään on mahdollisuus osallistua vuoden alussa alkavilla kursseilla.
PATE-hanke loppui toukokuussa 2012, kaupunki on palkannut yhdessä Reisjärven kunnan kanssa
työntekijän jatkamaan PATE-hankkeen työtä, tukemaan pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.
Vuosittain on järjestetty kuntokampanja, joka kestää tammikuusta maaliskuun loppuun.
Ikäihmiset
Taistonpuisto on valmistunut, tavoitteena on saada asukkaat käyttämään puistoa ja sen välineitä
aktiivisesti.
Kaupunki on ollut mukana Voimaa vanhuuteen –hankkeessa, joka päättyy huhtikuussa 2014. Vuoden 2013 alusta lähtien hankkeessa ei ole ollut hanketyöntekijää. Painopisteenä ovat yli 75-
vuotiaat syrjäytymisuhan alla olevat ikäihmiset sekä yli 65-vuotiaat vireät asukkaat. Tavoitteena on ollut vertaisryhmäohjaajien koulutus sekä ikäihmisten aktivointi.
Selänteen Sonectus-hanke edistää kotihoidon ja tehostetun asumispalvelun piirissä olevien vanhusten hyvinvointia teemalla ”elämän makuinen elämä”.
Väestörakenteen muuttuessa ja ikäihmisten määrän kasvaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ikääntyvien kunnon edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tällöin tulee resursoida erityisryhmien liikunnanohjaajan palkkaamiseen. Mm. kotona asuvien muistisairaiden osuus ikääntyvässä väestössä kasvaa ja sen vuoksi on tärkeää saada kuntouttavaa toimintaa arjen toiminnoissa.
Haapajärven kaupunki on hakenut (6/2013) hanketta erityisryhmien ja ikäihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi.
EVA-menetelmä
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa eli EVA-menetelmää on käytetty talousarvioon merkityissä asioissa (entinen IVA)
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot
Haapajärven kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisorganisaatio (rakenne) on hyväksytty valtuustossa 15.12.2010. Tavoite on ollut määrittää hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen koordinaattori tähän tehtävään yhdessä Ppky Selänteen ja Selänteen kuntien kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorin tehtäviä ja toimenkuvaa
määritellään Terveempi Pohjois-Suomi 2 -hankkeessa vuoden 2012 ja 2013 aikana. Haapajärven kaupunki on mukana hankkeessa muiden Ppky Selänteen kuntien kanssa.
10
OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU
3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset
Haapajärven kaupunki- elinkeino- ja konsernistrategia 2015 Arvot:
Työnteko
Asuminen Haapajärvellä
Viihtyisä ympäristö
Huolenpito vauvasta vaariin
Palveluhenkisyys
Väestö huolehtii kaikkina ikäkausina terveydestään ja kunnostaan Kaikkien ikäryhmien hyvinvointi
Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen
Terveyden edistäminen
Perheiden tukeminen
Yksilövastuu
4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat
Keskeiset hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita kunnassa on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa:
Haapajärven Hyvinvointikertomus 2012 Haapajärven lastensuojelusuunnitelma 2009 Selänteen toimintaohjelma neuvolapalveluista, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta ja suun terveydenhuollosta 2011 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Tietoa kuntapäättäjille vanhuspalvelulaista
Haapajärven perusopetussuunnitelma 2009 Haapajärven liikenneturvallisuussuunnitelma 2012 Liikenneturvallisuustoimijahanke, http://www.nihalttoimija.fi Alueellinen turvallisuussuunnitelma 2010-2012 Seudullinen päihdestrategia 2009
Selänteen Varhaiskasvatussuunnitelma 2010 Selänteen kotouttamisohjelma 2012 Haapajärven Hyvinvointikertomus 2012
11
5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella
1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
1. Terveellisten elämäntapojen edistäminen
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit
Asukkaiden omaehtoinen liikkuminen sekä
terveelliset
ravintotottumukset ja elintavat vakiintuvat osaksi arkielämää
1. Terveyteen liittyvien aihekokonaisuuksien (liikunta, ravitsemus, lepo, tupakka, päihteet)
korostaminen edelleen neuvolassa, päivähoidossa, kouluopetuksessa, työterveyshuollossa, ikäihmisten palveluissa ja järjestöjen toiminnassa.
Painonhallintaryhmien toiminta, osallistuminen hyvinvointisopimuksen
tarjoamaan videovälitteiseen painonhallinnan ryhmäohjaukseen syksystä 2013 lähtien sekä edelleen Ppky Selänteessä 2 x / v alkavat painonhallintaryhmät.
Savuton Haapajärvi aloittaa 9/2013, tupakoinnin lopettaville työntekijöille tarjotaan vertaistukiryhmä
2. Kohdennetut asukaskyselyt / HYTE työryhmä
ja vastuualueiden viranhaltijat. Tulosten
hyödynnettävyys palvelujen suunnittelussa. Suunnitelmakauden eri vuosina kohdennetut kyselyt liikuntaan, ravitsemukseen ja elintapoihin liittyen
3. THL:n terveydenedistämisen
määrärahoista on haettu (6/2013) rahoitusta erityisryhmien liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi / kaupunki yhteistyössä järjestöjen kanssa.
4. Liikuntapuiston käytön
lisääminen ja
vakiinnuttaminen. Haapajärvi viikolla järjestettyä toimintaa puistossa kaiken ikäisille. / Liikunta- ja nuorisotoimi
5. Kevyenliikenteen väylien kunnossapito ja kehittäminen / tekninen toimi, vanhus- ja vammaisneuvosto osallisuus
2. Hyödynnetään
oppilaitoksia ja valmiita kyselypohjia
3. THL:n rahoittama hanke.
4. Yhteistyö järjestöjen kanssa
1. Toteutuneet vertaistukiryhmät
2. Tehdyt kyselyt ja
tulosten
vertailu kansalaiskyselyn (2010) tuloksiin
Asiakaspalautteet
3. Saatu määräraha
4. Puiston käytön lisääntyminen
12
suunnittelussa 6. Liikenneturvallisuuden
lisääminen / moniammatillinen työryhmä
7. Kartat liikuntareiteistä ja -paikoista tukemaan omaehtoista liikuntaa/ tekninen toimi
8. Ravitsemusneuvonnan kohdentaminen pienten lasten koteihin ja koulujen
vanhempainiltojen teemoiksi / lastenneuvola, varhaiskasvatus ja koulut, järjestöt
Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä
7. Karttojen valmistamiseen määräraha
7. Valmistetut kartat
8.Ravitsemusneuvonnan toteutuminen vanhempainilloissa
Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö
Asukkaiden tietoisuus päihteidenkäytön riskeistä lisääntyy.
Asukkaiden rohkeus lähteä hakemaan apua
mielenterveysasioissa lisääntyy
1. Päihteidenkäytön varhainen
tunnistaminen ja puheeksiottaminen sekä PAKKA-toimintamallin
käyttöönotto päihdehaittojen ehkäisemiseksi kohderyhmänä erityisesti yläasteikäiset. /HYTE-työryhmä, koulutoimi, kouluterveydenhuolto.
2. Kouluterveyskyselyn tulosten tehokkaampi
hyödyntäminen. / kaikki hallinnonalat
3. Mielenterveysasiakkaiden hoidonsaatavuuden
nopeutuminen ja kotiin saatavan avun jalkauttaminen / Selänne ja kaupunginvaltuusto
4. Ystävä- ja vertaistukitoiminnan
kehittäminen ja aktivointi / järjestöt. HYTE-työryhmän ja järjestöjen yhteistyö
Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä
2.Kouluterveyskyselyn raportti
3. Sairaanhoitajan vuosipalkka
4. Hanke-hakemus ystävä- ja vertaistukiryhmätoiminnan kehittämiseen ja juurruttamiseen
1. PAKKA-menetelmän
koulutukset ja käyttöönotto
2.Kouluterveyskyselyn tulokset ja niiden esittelyt kouluissa ja vanhempainilloissa
3. Suoritteiden määrä
4. Hankehakemus
Ennakkoarviointi(EVA)
-menetelmän käyttö
2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tukeminen
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit
Lapset ja nuoret saavat riittävästi apua ja tukea
vaikeissa elämäntilanteissa.
1. Lapsen äänen kuuleminen kaikissa toiminnan suunnittelussa ja toiminnassa/ nuorisovaltuusto, lasten parlamentti, oppilaskunnat.
2. Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö päätösten
valmistelussa 3. Perhekeskustoiminnan jatkuminen
1. Lapsiasianneuvoston tekemä kysely
2. Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmän käyttö
13
Vanhempien vastuunotto lisääntyy
Lapsen ja nuoret saavat osallistua ja tulevat kuulluksi heitä koskevissa asioissa
ja kehittäminen / Selänne, järjestöt
4. Ennaltaehkäisevän perhetyön kehittäminen ja
resurssien lisääminen / Selänne -lasten- ja perheiden palvelut
5. Moniammatillisten oppilashuoltotyöryhmien toiminnan vakiinnuttaminen / koulutoimi
6. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä
koulujen kerhotoiminnan kehittäminen / kaupunki, järjestöt
7. Kaupunki osallistuu THL:n ja puolustusvoimien Time Out (Aikalisä) toimintaan
8. Osallistuminen
hyvinvointisopimuksen
tarjoamaan kaksiportaisen Lapset Puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönottoon / Selänne, koulutoimi
Lapset
Puheeksi
kuntaosuus vuodelle 2013 on 2412€
6. Asiakaskysely lasten aamu- ja iltapäivätoiminnasta
8. Kaksiportaisen lapset
puheeksi koulutukseen ja toimintamallin käyttöönotto
3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet
3) Ikäihmisten hyvinvoinnin ja itsenäisen asumisen tukeminen
Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit
Ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen
1. Voimaa vanhuuteen hankkeen toiminnan juurruttaminen
2. Seniorineuvolatyö
3. Erityisliikunnanohjaaja tukemaan vertaistukiryhmätoimintaa
4. Liikunnan
edistäminen yhdessä kaupungin ja järjestöjen kanssa
-Taistonpuiston pururadan palauttaminen
5. Uuden vanhuspalvelulain mukainen toiminta
Ennakkoarviointi(EVA)-menetelmä
3.THL:n määräraha erityisryhmien
liikunnan ja hyvinvoinnin edistämiseksi
4. Liikunta-/ tekninen
toimi
1. Vertaistukiryhmien toiminnan jatkuminen
3. THL:n määräraha
4.Pururadan rakentaminen
Ennakkoarviointi(EVA)-
menetelmän käyttö