Timo Kupsala & Elisa Palola 

HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUS YKSILÖN 

NÄKÖKULMASTA 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opinnäytetyö KESKI‐POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU HAAPAJÄRVI Liiketalous Joulukuu 2006

SISÄLTÖ  Sivunumero  TIIVISTELMÄ  ABSTRACT  1  JOHDANTO  1     1.1  Tutkimuksen tausta  1   1.2  Tutkimustehtävät ja rajaus  3    2  HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI  6   2.1  Väestö  6   2.2  Elinkeinoelämä  8   2.3  Palvelut  9   2.4  Vapaa‐ajan mahdollisuudet  11   2.5  Ympäristö  11  3  ELÄMÄÄ MAASEUTUKAUPUNGISSA   14   3.1  Asuin‐ ja elinympäristö  14   3.1.1  Maaseutua vai kaupunki – rajanvedon ongelma   14    3.1.2  Asuinympäristö kilpailutekijänä  16   3.1.3  Asuinympäristö yksilön näkökulmasta  20   3.1.4  Vetovoimaisuuden kehittäminen  21   3.2  Kaupunki‐imago  24   3.2.1  Imago käsitteenä  25   3.2.2  Kaupunki‐imagon merkitys  26   3.2.3  Kaupunki‐imagon luominen  28   3.3  Tulevaisuuden näkymiä  32   3.3.1  Yhteistyö – seudullisuus   33   3.3.2  Palvelut tulevaisuudessa  35   3.3.3  Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet   37   3.4  Yhteenveto  39  4 MAASEUDULLE MUUTTAMINEN  42   4.1. Muuttoliike  42   4.2  Muuttomotiivit  45     4.2.1  Muuttomotiivien luokittelu  45     4.2.2  Opiskelu ja työ  47     4.2.3  Asunto ja asuinympäristö  48     4.2.4  Hyvinvointi  50   4.3  Muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun  51   4.4  Vetovoimaisuus  55   4.5  Maaseudulle muuttajat  58 

    4.5.1 Maaseudulle muuttajien luokittelu  58     4.5.2 Asuinympäristömuuttajat  59     4.5.3 Elämäntilannemuuttajat  60     4.5.4 Paluumuuttajat  61   4.6  Työssäkäyntiliikenne ja muuttoliike  62   4.7  Yhteenveto  63  5  EMPIIRINEN TUTKIMUS  66   5.1  Tutkimuksen aihe  66    5.2  Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet  66   5.3  Tutkimuksen rajaus ja kohdejoukko  67   5.4  Tutkimusongelmat  68   5.5  Otanta‐ ja tutkimusmenetelmät  68 

5.6  Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus  69   5.7  Kuvaus tiedonkeruusta ja tutkimusaineistosta   71  6  TUTKIMUSTULOKSET    73   6.1  Mielikuva    73   6.2  Ympäristö    75   6.3  Palvelut    78   6.4  Muuttamisen syitä    80   6.5  Muita tekijöitä    84  7  JOHTOPÄÄTÖKSET    92   7.1  Vastaukset tutkimusongelmiin    92   7.2  Kehittämisehdotukset    92   7.3  Tutkimuksen luotettavuustarkastelu    95   7.4  Tutkimuksen onnistuminen ja arviointi    96  LÄHTEET  98            LIITTEET         

KESKI‐POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU  Koulutusohjelma:  Liiketalouden koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto:  Markkinointi ja viestintä Tekijät:  Elisa Palola ja Timo Kupsala Opinnäytetyön nimi:  Haapajärven vetovoimaisuus yksilön näkökulmasta Työn ohjaaja:  Eija Lappalainen Työn tarkastaja:  Eija Lappalainen  Opintojen aloitusvuosi:  2004 Valmistumisvuosi:  2007             Sivumäärä:  101 TIIVISTELMÄ Jo  vuosikymmenien  ajan muuttoliike  on  Suomessa  voimakkaasti  suuntautunut suurimpiin kaupunkeihin pois maaseudulta. Etenkin nuoret muuttavat pois, joten väestön vanheneminen ja ikärakenteen vääristyminen ovat suuri uhka maaseudul‐le. Tästä syystä maaseudun vetovoimaisuuden tutkiminen on tärkeää.  Haapajärvi on muiden maaseutukaupunkien tavoin ollut muuttotappiollista aluet‐ta,  joten Haapajärven yrittäjät kokivat  tärkeäksi  tutkia  tekijöitä,  jotka vaikuttavat Haapajärven vetovoimaisuuteen. Tutkimuksen  avulla  selvitettiin millainen Haa‐pajärvi  on  asuinpaikkana, mitkä  tekijät  vaikuttavat  Haapajärvelle muuttoon  ja sieltä poismuuttoon sekä millainen on Haapajärven kaupunki‐imago.  Teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan elämää maaseutukaupungissa ja maa‐seudulle muuttamista.  Luvussa  selvitetään  asuin‐  ja  elinympäristöä,  kaupunki‐imagon merkitystä  ja  sen  luomista.  Lisäksi  tarkastellaan muuttoliikettä  yleisesti sekä  selvitetään keitä muuttajat  ovat, millaiset  ovat heidän muuttomotiivit  sekä millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on maaseutuun.   Empiirisen  tutkimuksen  tiedonkeruumenetelmänä  käytettiin  kirjekyselyä,  joka koostui strukturoiduista ja avoimista vastausvaihtoehdoista. Tutkimuksen kohde‐joukoiksi valittiin Haapajärvelle muuttaneet, Haapajärveltä poismuuttaneet  sekä toiselta  paikkakunnalta Haapajärvellä  työssäkäyvät.  Tutkimusosuudessa  selvite‐tään kohdejoukkojen mielikuvia Haapajärvestä sekä heidän arvioita Haapajärven ympäristöstä  ja palveluista.  Lisäksi selvitetään kohdejoukkojen vetovoimatekijöi‐tä, muuttamisen syitä sekä asumiseen liittyviä asioita.  Tutkimuksessa  kävi  ilmi,  että  Haapajärveä  pidetään  turvallisena,  edullisena asuinpaikkana, puhtaana ja maisemiltaan kauniina. Sosiaali‐ ja terveyspalvelut se‐kä muut palvelut olivat Haapajärvellä kohdallaan. Sen  sijaan Haapajärveä ei pi‐detty kasvavana, kehittyvänä  eikä  aktiivisena. Kaupungin yleisilme,  tiestöt  sekä kulttuuri‐ ja vapaa‐ajanmahdollisuudet koettiin huonoiksi.  

Avainsanat:  muuttoliike,  asuin‐  ja  elinympäristö,  kaupunki‐imago,  vetovoima

CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES  Degree programme:  Degree Programme in Business and Administration Option: Marketing and Communication Authors: Elisa Palola ja Timo Kupsala Name of thesis: Attraction of Haapajärvi from Individual Point of View Supervisor: Eija Lappalainen Inspector: Eija Lappalainen  Starting year of studies: 2004 Year of graduation: 2007                Number of pages: 101 ABSTRACT For many decades  the  increasing migration of people  in Finland has been away from the countryside to the largest cities. Especially the young people move away. So the decline of the population and distortion of its structure is a big threat to the countryside. For that reason attraction of the countryside is an important thing to study.  Haapajärvi, like the other provincial towns, has suffered from loss of population. Therefore entrepreneurs wanted to find out the attraction of Haapajärvi. By means of a  research we wanted  to know, what kind of a place Haapajärvi  is  to  live  in, why people move to and from Haapajärvi, and what is Haapajärvi’s town image like.  In the theoretical section we examined living in the countryside and moving to the countryside. The theoretical part deals with living environment, and the meaning and  creating  of  the  town  image.  In  addition  the migration  of people  is  studied generally; who are moving, what kind of motives they have for moving and what kind of effect the migration of people has on the countryside.  In the empirical research we made a mail questionnaire. We collected material by means of given options and open‐end questions. The target groups of the research were chosen as follows: people who had moved to and from Haapajärvi and resi‐dents of other municipalities working in Haapajärvi.  We studied their opinions of Haapajärvi and  their estimates of environment and services. Besides  that we ex‐amined factors of attraction, motives for moving and things related to living.  The research showed that Haapajärvi is a safe and advantageous living place and the scenery is beautiful. Social and health services and the other services are good in Haapajärvi. By contrast Haapajärvi is not considered a growing, developing or active town. The overall view of the town, streets and opportunities of culture and spare time are also quite poor. Key words: migration of people, living environment, town image, attraction1  JOHDANTO 

1.1 Tutkimuksen tausta 

 

Maaseudun  vetovoimaisuustekijät  ovat  nousseet  tärkeäksi  pohdinnan  aiheeksi 

viime vuosina Suomessa. Maaseutu on kärsinyt muuttotappiosta  jo usean vuosi‐

kymmenen  ajan. Muuttoliike  onkin  voimakkaasti  suuntautunut  suurimpiin  kas‐

vukeskuksiin. Odotukset muuttoliikkeen  vähenemiseksi  ovat  turhia,  sillä  viime 

vuosina muuttoliike on vain kiihtynyt. Tärkeäksi tuleekin miettiä, mitkä ovat niitä 

maaseudun vetovoimaisuustekijöitä, joilla mahdollisesti muuttotappiota saataisiin 

pienennettyä. 

 

Opinnäytetyössä selvitämme Haapajärven vetovoimaisuustekijöitä. Haapajärvi on 

muiden maaseutukaupunkien  tavoin  ollut muuttotappiollista  aluetta. Haapajär‐

ven  yrittäjät  kokivat  tärkeäksi  tutkia  tekijöitä,  jotka  vaikuttavat  Haapajärvellä 

työssäkäyvien muuttohalukkuuteen paikkakunnalle. Opinnäytetyön tekijöinä laa‐

jensimme vetovoimaisuusilmiön tutkimisen näkökulmaa. Halusimme selvittää nii‐

tä  tekijöitä,  jotka vaikuttavat Haapajärvelle muuttoon  ja sieltä poismuuttoon. Li‐

säksi päätimme tutkia millainen Haapajärvi on asuinpaikkana. Mitkä tekijät hou‐

kuttelevat Haapajärvelle  tai mitkä  tekijät voisivat houkutella? Huomasimme  tär‐

keäksi  ja  ajankohtaiseksi  selvittää  kaupungin  vetovoimaisuutta  edistäviä  sekä 

muuttotappion  syntymiseen vaikuttavia  tekijöitä. Haapajärven Yrittäjät Ry:n  toi‐

mesta on kevään 2006 aikana perustettu kaupungin vetovoimaisuuden edistämi‐

seksi ”Tulevaisuus ja yhteistyö ‐hankeʺ, johon tämä opinnäytetyö sisältyy. 

 

Haapajärvi sijaitsee Nivala‐Haapajärvi ‐seutukunnan ytimessä. Seutukunta on Ou‐

lun läänissä, Pohjois‐Pohjanmaalla ja siihen kuuluu Haapajärven lisäksi neljä kun‐

taa.  Haapajärven  väkiluku  on  pienentynyt  1950‐luvulta  lähtien  ja  ennusteiden 

mukaan väkiluku pienenee jatkossakin. Elinkeinoelämä on kuitenkin vireää muut‐

totappiovuosista huolimatta. Alkutuotannon työllistävä vaikutus on pienenemäs‐

sä, kun jalostus ja palveluelinkeinot työllistävät suuren osan. Merkittäviä kymme‐

niä  työntekijöitä  työllistäviä yrityksiä  on  kohtuullisesti. Haapajärven palveluista 

etenkin  koulutuspalvelut  ovat  monipuoliset.  Vapaa‐ajanviettomahdollisuuksia 

löytyy monipuolisesti musiikin alalta, kulttuurista ja etenkin urheilusta. (Kalajoki‐

laakson kotiseutuhakemisto 2004, 102–103; Kuntapuntari 2003, 50–51.) 

 

Paikkakunnan  vaihtaminen  on monille  suuri muutos  ja pitkän  harkinnan  tulos. 

Keskeisimpinä tekijöinä muuttopäätöksissä ovat toimeentulon turvaaminen, tuttu 

ja turvallinen ympäristö sekä sosiaaliset suhteet. Sotarauta, Mustikkamäki  ja Lin‐

nanmaa  toteavat, että pienet kaupunkiseudut eivät voi  tarjota samanlaista asuin‐ 

ja elinympäristöä kuin suuret kaupungit, mutta niiden on mahdollista nostaa esille 

omia erityispiirteitään  ja luoda niiden varaan uusia ratkaisuja. Luonnon sekä uu‐

sien  asuinratkaisujen  korostaminen maaseutukaupunkien markkinoinnissa  voisi 

olla olennaista. Hyvä asuinympäristö nähdäänkin yhä selkeämmin yhtenä kunnan 

menestystekijänä. Ympäristöllä on lisäksi merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään 

positiiviseen kuvaan – kunnan vetovoimaisuuteen. (Raunio 2004, 9.) 

 

Myös  seutujen  imagon  rakentamisen merkitys kasvaa  seutujen välisen kilpailun 

kiristyessä.  Imago on  tärkeä kaupungin kilpailutekijä,  sillä  se nostaa kaupungin 

esille lukuisten vastaavien joukosta. Imago on tärkeä tekijä, sillä se kertoo ihmisille 

niistä  seudun  positiivisista  ominaisuuksista,  jotka  heitä  seudulle  mahdollisesti 

houkuttelisivat. Vaikka  yksilön  näkökulmasta  imago  sinänsä  ei  olisi  olennainen 

kriteeri asuinseudun valinnassa,  se on  tärkeä elementti media‐  ja  informaatioyh‐

teiskunnassa toimivan kaupungin kilpailukyvylle. (Raunio 2001, 146.)  

 

Tärkeää oli selvittää ne maaseutukaupunkien vetovoimatekijät, joilla muuttoliiket‐

tä  saataisiin  suunnattua maaseudulle.  Aholan  ja  Ilolan mielestä maaseudun  ja 

maaseutukaupunkien vetovoimatekijöistä tärkeimpänä korostuu asuinympäristön 

merkitys. Rauhallisuus, turvallisuus, luonnonläheisyys, väljyys, edullinen hintata‐

so, metsät ja maalaiskyläympäristö ovat maaseudun etuja kaupunkeihin verrattu‐

na. Toisaalta myös hyvällä  taajamaympäristöllä on merkittävä vaikutus  ihmisten 

jäämiseen ja tulemiseen alueelle. Taajamaympäristö kertoo kunnan kehityksestä ja 

nykytilasta, mitaten samalla kunnan vetovoimaisuutta. (Aho & Ilola 2004, 47.) 

 

Muuttoliikkeessä on  joka  tapauksessa huomattavissa merkittäviä  tekijöitä. Netto‐

muutto suuntautuu entistä harvemmille seuduille, muutamiin kasvukeskuksiin ja 

niiden ympäristöön. Tämä vaikuttaa entistä enemmän väestön määrään muutto‐

tappioalueilla.    Lisäksi muuttoliike  keskittyy  voimakkaimmin  aktiiviväestöön  ja 

nuoriin. Huolestuttavaa onkin se, miten voimakas muuttoliike vaikuttaa maaseu‐

dun kuntiin. Takala  ja Karppi (2003, 31–34) korostavat sitä, että  inhimillisen pää‐

oman keskittyessä kasvukeskuksiin, maaseutu menettää suuren osan  tietotaidos‐

taan nuorten  ja ammattitaitoisten muuttaessa pois. Nuoren  lähtö paikkakunnalta 

merkitseekin rajua ikärakenteen muutosta. (Takala & Karppi 2003, 31–34.) 

 

Tulevaisuuden kehitystä on kuitenkin hankala  ennustaa. Suuntautuuko muutto‐

liike  tulevaisuudessakin yhä  enenevissä määrin  suuriin kasvukeskuksiin? Miten 

käy maalaiskaupunkien? Tulevaisuusraportin mukaan mitä  syvemmälle yhä no‐

peammin muuttuvaan tietoyhteiskuntaan työnnytään, sitä epävakaammalta  ja yl‐

lätyksellisemmältä tulevaisuus näyttää. (Tulevaisuusraportti 2003, 25–26.)  

 

 

1.2  Tutkimustehtävä ja rajaus 

 

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada selville Haapajärven vetovoimatekijöitä yksi‐

lön  näkökulmasta, millainen Haapajärvi  on  asuinpaikkakuntana.  Tarkoituksena 

oli myös selvittää mitkä tekijät vaikuttavat muuttohalukkuuteen Haapajärvelle  ja 

mitä kohdejoukkoihin kuuluvat ylipäätään ajattelevat Haapajärvestä. Lisäksi  tut‐

kimuksen  tavoitteena oli saada  tietoa Haapajärven kehitettävistä kohteista  ja  toi‐

menpide‐ehdotuksista vetovoimaisuuden edistämiseksi.  

 

Tutkimus rajattiin käsittelemään Haapajärven vetovoimaisuutta yksilön näkökul‐

masta  ja  tutkimuksen  kohdejoukoiksi  valittiin  kolme  vetovoimaisuuden  ja 

muuttoliikkeen kannalta merkittävää joukkoa:  

− Haapajärvelle 2000–2005 välisenä aikana muuttaneet 

− Haapajärveltä vuonna 2005 poismuuttaneet sekä  

− Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt.  

 

Tutkimuksen pääongelmaksi määriteltiin seuraava:  

− millainen Haapajärvi on asuinpaikkana? 

 

Alaongelmien avulla haluttiin saada selville seuraavia asioita:  

− millainen on Haapajärven imago 

− millainen on Haapajärven ympäristö  

− millainen on Haapajärven palvelutarjonta 

− mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen 

− millä keinoilla Haapajärven vetovoimaisuutta voitaisiin lisätä?  

 

Empiirisessä tutkimuksessa otos oli 100 kpl jokaisesta kohderyhmästä eli kokonai‐

suudessaan  otoskoko  oli  300  kpl.  Otantamenetelmänä  käytettiin  Haapajärvelle 

muuttaneiden  ja Haapajärveltä poismuuttaneiden osalta Maistraatin  tekemää sa‐

tunnaisotantaa. Haapajärvellä  työssäkäyvät  tavoitettiin Haapajärvisten yrityksien 

avustuksella. Tutkimusotteena käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. 

 

Opinnäytetyössä käsitellään tutkimuksen tausta‐osiossa mainittuja asioita syvälli‐

semmin. Erityisesti pohditaan maaseudun vetovoimatekijöitä, asuin‐ ja elinympä‐

ristöä sekä maaseudulle muuttamista. Opinnäytetyön on koostettu siten, että  joh‐

danto on ensimmäinen  luku,  jossa kerrotaan hieman opinnäytetyön  taustaa.  Joh‐

dannossa  selvitetään myös  tutkimuksen  aihe,  tavoitteet  sekä  rajattu  tutkimusai‐

neisto.  Tutkimusongelmat pää‐ ja alaongelmineen sekä tutkimusmenetelmät kar‐

toitetaan myös  tässä  luvussa. Toisessa  luvussa käsitellään Haapajärven kaupun‐

kia; sen kehitystä, historiaa, mahdollisuuksia sekä erilaisia tilastotietoja.   

 

Kolmannessa  ja neljännessä  luvussa keskitytään kirjallisuuskatsaukseen. Elämää 

maaseutukaupungissa  luvussa  selvitetään  asuin‐  ja  elinympäristöä.  Siinä  kerro‐

taan maaseudun  ja  kaupungin määritelmistä,  asuinympäristöstä  kilpailutekijänä 

sekä vetovoimaisuuden kehittämisestä. Samassa luvussa kerrotaan myös kaupun‐

ki‐imagon merkityksestä ja luomisesta sekä maaseudun tulevaisuuden näkymistä. 

Maaseudulle muuttaminen luvussa tarkastellaan muuttoliikettä yleisesti. Luvussa 

kerrotaan keitä muuttajat ovat, millaiset ovat heidän muuttomotiivit sekä millaisia 

vaikutuksia muuttoliikkeellä on maaseutuun.   Luvussa perehdytään myös veto‐

voiman merkitykseen maaseudun muuttoliikkeen kannalta. 

 

Empiirisen tutkimuksen toteutus on viidennessä luvussa, josta käy ilmi kaikki tut‐

kimuksen toteuttamiseen liittyvät seikat. Osiossa kerrotaan tarkemmin tutkimuk‐

sen aihe,  tarkoitus,  tavoitteet,  rajaus, kohdejoukko  ja  tutkimusongelmat. Osiossa 

käy  ilmi myös  otos‐  ja  otantamenetelmät,  tutkimusmenetelmät  sekä  kuvaus  tie‐

donkeruusta ja tutkimusaineistosta. 

 

Tutkimuksen tulokset esitellään kuudennessa luvussa. Tutkimuksen tuloksista kä‐

sitellään mielikuvaa, ympäristöä, palveluita, muuttamisen syitä sekä muita tekijöi‐

tä. Yhteenveto,  johtopäätökset  kehittämisehdotuksineen  ovat  kartoitettu  lopuksi 

luvussa seitsemän. 

2  HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI 

 

Haapajärven kaupunki sijaitsee Pohjois‐Pohjanmaalla Kalajoen yläjuoksulla. Reis‐

järveltä  alkava  Kalajoki  laajenee  Haapajärven  kaupungin  keskustan  kohdalla 

Haapajärveksi. Kaupunki kuuluu Nivala‐Haapajärvi  ‐seutukuntaan  ja se sijaitsee 

seutukunnan ytimessä. Seutukunnassa on Haapajärven lisäksi neljä muuta kuntaa, 

jotka ovat Nivala, Reisjärvi, Pyhäjärvi ja Kärsämäki. Haapajärveltä on matkaa kan‐

tatie 87 pitkin Ylivieskaan 55 km  ja  Iisalmeen 100 km. Haapajärveltä on matkaa 

Ouluun 160 km ja Jyväskylään 180 km. Haapajärveltä on myös rautatieyhteys Yli‐

vieskaan ja Iisalmeen. 

  

 

1.2 Väestö 

 

Haapajärven väkiluku kasvoi voimakkaasta vuodesta 1800 vuoteen 1950. Tämän 

jälkeen väkiluku on pienentynyt. Haapajärven väkiluku oli 2005 7 884 asukasta, 

jolloin  väestöntiheys  oli  10,43  as/km²  (Kalajokilaakson  kotiseutuhakemisto  2004, 

98; Kuntapuntari 2003, 50.) 

 

Haapajärven väkiluku on kehittynyt 1900‐luvulta seuraavasti:  

- vuonna 1900 5000 asukasta, 

- vuonna 1950 9405 asukasta, 

- vuonna 2000 8300 asukasta. 

 

Ennusteiden mukaan Haapajärven väkiluku näyttäisi pienenevän  tulevaisuudes‐

sakin. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana Haapajärvi asukasluku tipahtaisi ennus‐

teen mukaan 12,4 % eli 1 022 asukasta. Huoltosuhteen (alle 15‐ ja yli 65‐vuotiaiden 

määrä 100:aa 15–64‐vuotiasta kohti) muutos olisi 17,2 %. (Kuntapuntari, 2003, 50–

51). Taulukossa 1 on esitetty Haapajärven väestön kehittymisen ennuste vuoteen 

2020 saakka. 

 

TAULUKKO  1. Haapajärven  väestö  vuonna  2000  sekä  väestön  ennuste  vuosille 

2010 ja 2020 (www.kunnat.fi.) 

 

  2000  2010  2020 

Alle 14‐vuotiaat  1 843  1 504  1 343 

15–64‐vuotiaat  5 104  4 736  4 041 

Yli 65‐vuotiaat  1 289  1 424  1 830 

Väestö yhteensä  8 236  7 664  7 214 

Huoltosuhde  61,4  61,8  78,5 

 

Haapajärvi on monien muiden maaseutukaupunkien  tavoin kärsinyt muuttotap‐

piosta jo useiden vuosien ajan. Nettomuutto on ollut viimeksi positiivinen vuonna 

1992. Viime  vuosina Haapajärvi  on  kärsinyt  voimakkaasta  negatiivisesta  netto‐

muutosta. Taulukossa 2 on esitetty Haapajärven muuttoliike vuodesta 1985 vuo‐

teen 2005 asti. (www.kunnat.fi.) 

 

TAULUKKO 2. Haapajärven muuttoliike (www.kunnat.fi) 

 

Vuosi  Tulomuutto  Lähtömuutto Nettomuutto 1985  250  251  ‐1 1986  194  242  ‐48 1987  198  213  ‐15 1988  223  265  ‐42 1989  208  306  ‐98 1990  272  294  ‐22 1991  219  237  ‐18 1992  200  190  10 1993  158  195  ‐37 1994  197  265  ‐68 1995  177  264  ‐87 1996  225  280  ‐55 1997  228  281  ‐53 1998  265  359  ‐94 1999  208  372  ‐164 2000  246  351  ‐105 2001  272  377  ‐105 2002  267  313  ‐46 2003  245  339  ‐94 2004  297  376  ‐79 2005  233  381  ‐148  

 

2.2 Elinkeinoelämä 

 

Haapajärven elinkeinoelämä on monipuolista. Palveluala on paikkakunnalla vah‐

va työllistäjä. Teollisuudessa vahva saha‐  ja puunjalostusteollisuus on saanut rin‐

nalleen metalli‐  ja konepajateollisuutta. Elinkeinopalveluita  tuotetaan kehittämis‐

yhtiö NIHAK Oy:n toimesta ja yrityksille tarjottavat toimitilapalvelut Haapajärven 

Kehityskeskus Oy:n toimesta. Haapajärvi on edellä mainittujen palveluiden lisäksi 

vahvasti  mukana  myös  muussa  seudullisessa  ja  alueellisessa  kehittämistyössä. 

(Haapajärven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.) 

Haapajärvi  on  Nivala‐Haapajärvi  ‐seutukunnan  työpaikkapendelöinnin  keskus. 

Jokaisesta naapurikunnasta käy Haapajärvellä enemmän töissä kuin mitä Haapa‐

järveltä käydään naapurikunnissa. Kehitys on viime vuosien tulosta. Haapajärven 

yritykset  ovatkin  pärjänneet  kilpailussa  verraten  tehokkaasti. Haapajärven  työ‐

paikkaomavaraisuus aste vuonna 2004 oli 104 %. (Kalajokilaakson kotiseutuhake‐

misto 2004, 103.)  

 

Alkutuotannon  työllistävä vaikutus pienenee koko ajan. Väestöstä noin 12 % saa 

toimeentulonsa  siitä. Viljelty kokonaispinta‐ala  ja  tuotantomäärät ovat kuitenkin 

kasvaneet, mutta  tulos  tehdään entistä vähemmällä väellä. Haapajärvi kuitenkin 

tuottaa kohtalaisen paljon maitoa. Maitotilojen lukumäärä on noin 130 ja viljatilo‐

jen noin 60. Jalostus työllistää Haapajärvellä 30 % työvoimasta. Suuria työnantajia 

on Tiivituote Oy, Haapajärven asevarikko, Ha‐Sa Oy, Maaselän kone, Haapuu Oy, 

Kome Oy, Lujabetoni Oy Haapajärven vesi Oy ja Haapajärven lämpö Oy. Haapa‐

järven  muotoutuminen  työssäkäyntialueeksi  on  erittäin  merkittävä  jalostuksen 

työvoimatarpeen  kannalta.  Palveluelinkeinot  työllistävät  liki  60 %  työvoimasta. 

Haapajärven kaupunki on ylivoimaisesti suurin  työnantaja. Kauppa, pankit, kih‐

lakunta, käräjäoikeus, posti  ja koulutusyhtymä ovat myös  tärkeitä  työnantajia  ja 

samalla alueen kehittäjiä. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 103.) 

 

 

2.3  Palvelut 

 

Elinkeinopalvelut tuotetaan NIHAK Oy:n ja Haapajärven Kehityskeskuksen toimes‐

ta. Maaseutupalvelut vastaavat maaseutuelinkeinoviranomaisen  tehtävistä  ja maa‐

seutuelinkeinojen kehittämisestä.  Sivistyspalveluiden  (koulutustoimisto, perusope‐

tus,  lukio,  kansalaisopisto,  kesäyliopisto,  kirjasto,  kulttuuri,  liikunta,  nuoriso  ja 

ruokapalvelut) päämääränä on  inhimillisen kasvun  ja kulttuurin edistäminen vä‐

estön tarpeiden, toiveiden  ja odotusten mukaisesti. Perusturvapalveluissa on käyn‐

nistetty laadunhallintaohjelma vuonna 2001. Tekniset palvelut vastaavat kaavoituk‐

sesta, tonttien myynnistä, katujen ja yleisten alueiden ylläpidosta ja rakentamises‐

ta, kaupungin omistamien tilojen ylläpidosta  ja rakentamisesta sekä liikuntapaik‐

kojen ylläpidosta  ja  rakentamisesta. Hallintopalvelut huolehtii kaupunginvaltuus‐

ton ja ‐hallituksen asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. (Haapa‐

järven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.) 

 

Julkisia palveluita ovat muun muassa Haapajärven ammattioppilaitos, Haapajär‐

ven kihlakunta, Haapajärven käräjäoikeus, Haapajärven seurakunta, Jokilaaksojen 

verotoimisto  ja  Keski‐pohjanmaan  ammattikorkeakoulu Haapajärven  liiketalou‐

den yksikkö. (Haapajärven kaupunki/http://www.haapajarvi.fi.) 

 

Koulutustason  jatkuva kohottaminen on yksi Haapajärven kehittymisen ehdoton 

edellytys. Haapajärvellä koulutukseen panostetaankin kaikissa  ikäryhmissä. Toi‐

sen  asteen  koulutusta  tarjoavat Haapajärven  lukio  sekä  Kalajokilaakson  koulu‐

tusyhtymään kuuluva 300 oppilaan Haapajärven ammattioppilaitos. Haapajärven 

ammattioppilaitos  tarjoaa  liiketalouden perustutkintoa,  luonnonvara‐alan perus‐

tutkintoa sekä maa‐  ja metsätalouden ammatillista  jatko‐  ja täydennyskoulutusta. 

Haapajärvellä  sijaitsee  myös  Keski‐Pohjanmaan  ammattikorkeakoulu,  jossa  voi 

suorittaa  tradenomin  tutkinnon  liiketalouden  koulutusohjelmassa.  Haapajärven 

kansalaisopisto on toiminut  jo vuodesta 1964 alkaen. Vuonna 2000 Haapajärvellä 

aloitti myös kesäyliopisto. Haapajärvi voi näin ollen olla ylpeä koulutustarjonnas‐

taan. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 102.) 

 

 

2.4  Vapaa‐ajan mahdollisuudet 

 

Kalajokilaakson  kotihakemiston mukaan Haapajärvellä harrastusmahdollisuudet 

ovat melko monipuoliset. Musiikkia  harrastetaan  kansanpelimanneista  nuoriso‐

orkestereihin. Nuorisobänditoiminta on vilkasta  ja osa perustetuista bändeistä on 

menestynytkin. Haapajärven Nuorisoseura ja Haapajärven työväenyhdistys järjes‐

tävät näytelmätoimintaa. Kirjasto tarjoaa nykyisin käyttäjilleen varsin monipuoli‐

sia harrastusmahdollisuuksia. (Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto 2004, 111.) 

 

Haapajärvellä  on  vuosikymmenien  aikana  luotu  urheilijoille  hyvät  edellytykset 

harrastaa monipuolisesti eri urheilulajeja. Kalajoen rannalla sijaitsevasta Ronkaa‐

lan urheilukeskuksesta löytyy urheilukenttä ja pesäpallostadion. Talvella Ronkaa‐

lan alueella harrastetaan  jääurheilumuotoja sekä hiihtoa. Hiihtourheilua ajatellen 

on  rakennettu Someron hiihtokeskus monipuolisine maastoineen  lähelle keskus‐

taajamaa. Suunnistusharrastus on monipuolista ja suunnistusmaastoja karttoineen 

löytyykin useista eri kohteista paikkakunnalla. Haapajärvellä on myös oma uima‐

halli, jonka läheisestä rannasta löytyy tenniskenttiä ja lentopallokenttiä. Monipuo‐

lista  sisäliikuntaa  voi  harrastaa monitoimitalossa,  keilahallissa  sekä  yksityisissä 

kuntosaleilla  ja  sisäliikuntahallissa.   Haapajärvellä  toimii myös moottoriurheilu‐

seura,  moottorikelkkailijat  sekä  ratsastus‐  ja  raviurheiluseura.  Kokonaisuutena 

Haapajärvi on pieni, mutta erittäin monipuolinen urheilukaupunki. (Kalajokilaak‐

son kotiseutuhakemisto 2004, 109–111.) 

  

 

2.5  Ympäristö 

 

Haapajärvi kuuluu Suomenselän  lakeusalueeseen. Kaupungin  alueella keskisuo‐

malainen mäkimaisema vaihtuu pohjalaiseksi  lakeudeksi. Korkeuserot ovat kau‐

pungin  alueella  vähäiset. Maasto  kohoaa  loivasti Kalajokilaaksosta  rajaseuduille 

päin. Korkeimmat mäet,  kuten  Pitkäkangas,  ylittävät  180 metrin  tason. Yleensä 

Haapajärvellä mäet  ovat  loivarinteisiä, mutta  paikoitellen  on  jyrkkärinteisiäkin 

kohoumia,  kuten Ylipään  kylässä  kohoavat Kesolan  jylhät  kalliot. Huomattavin 

harjumuodostuma  on  komea  Pitkäkangas  kaupungin  eteläosassa. Alueen  tasai‐

suuden ja maankohoamisen vuoksi edellytykset soistumiselle ovat hyvät. Soita on 

runsaasti etenkin itä‐ ja eteläosissa. Haapajärven pinta‐ala on 788,3 km2, josta maa‐

ta 780,6 km2 ja vesistöjä 7,7 km2. (Öysti 1986, 34.) 

 

Haapajärvellä ei ole suuria vesistöjä. Seudun pääjoki Kalajoki saa alkunsa Reisjär‐

veltä ja laskee pitkään ja kapeaan Haapajärveen. Haapajärvestä Kalajoki virtaa le‐

veässä laaksossa Pohjanlahteen. Kalajoen vesimäärät vaihtelevat eri vuodenaikoi‐

na. Keväisin joki tulvii, mutta kesäisin ja talvisin virtaama on melko pieni. Haapa‐

järven  eteläosaan  laskee  kaakosta  Hinkuanjoki,  joka  saa  alkunsa  Kotajärvestä. 

Hinkuanjoen  ja siihen laskevan Lohijoen 10 ‐ 15 metriä korkeat moreeniset ranta‐

törmät kanjonimuodostumineen ovat muistona Päijänteen muinaisesta yhteydestä 

Pohjanlahteen. Aikaisemmin kuivatetut Kuonanjärvi ja Settijärvi on palautettu ta‐

kaisin  järviksi. Lisäksi Haapajärvelle alueelle on rakennettu suuri Hautaperän te‐

kojärvi. (Öysti 1986, 34.) 

 

Haapajärven taajama sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla Kalajoen muodos‐

taman Haapajärven  itäpuolen selänteellä. Maasto nousee  järven rannasta  loivasti 

kohti keskustaa. Taajaman alueista keskusta on kehittynyt kaupunkimaisimmaksi. 

Kaupallisten  ja  hallinnollisten  toimintojen  sekä  kirkon muodostamaan  ytimeen 

liittyy  pienkerrostaloalue  ja  vanhaa  omakotiasutusta.  Taajama  on  rakenteeltaan 

pikkukaupunkimainen. Ydinkeskustassa  rakennusten  väljä  sijoittuminen  aiheut‐

taa  kuitenkin  avaruutta,  sillä  rakentamattomia  tontteja  on  keskeisillä  paikoilla.  

(Soikkeli ym. 2001, 74–76.) 

 

Keskustassa  liikenne  keskittyy  leveille  pääkaduille,  Puistokadulle  ja Kauppaka‐

dulle. Pääkatujen ilme on vaatimaton ja risteysalueet ovat laajoja. Pysäköintialuei‐

den avartama Puistokatu on melko ankea. Yhteydet keskustasta Taajaman muihin 

alueisiin ovat puutteellisia. Taajamakuvaa hallitsevilla valtateillä on vähän  liitty‐

miä  ja  tiet  hajottavat  taajaman  rakenteen.  Tiet  ovat  kuitenkin  hyvin  hoidetut  ja 

niiden reunuksia on piristetty lukuisilla istutuksilla. (Soikkeli ym. 2001, 74–76.) 

 

Keskustan  eri‐ikäinen  rakennuskanta on kirjavaa. Yhtenäistä  tyyliä  tai mittakaa‐

vaa ei ole. Rakentamistiheys on keskustassa melko väljää ja rakennukset sijaitsevat 

melko kurinalaisessa koordinaatiossa, mikä selkiyttää keskustan hajanaista ilmet‐

tä.  Joitakin  keskustan  rakennuksia  on  suojeltu  asemakaavassa.    Kirkko,  tapuli, 

presidentti  K.  J.  Stålbergin  lapsuudenkodista  tehty  pappilamuseo  ja  Ronkaalan 

kappalaisen pappila ovat muun muassa suojeltuja kohteita. (Soikkeli ym. 2001, 74–

76.) 

 

Haapajärven sijainti valtateiden risteyksessä on olennainen osa sen menneisyyttä 

ja nykyistä identiteettiä. Vilkas liikenne esimerkiksi on osa taajamakuvaa. Reisjär‐

ven suunnasta lähestyttäessä Haapajärven näkymiä hallitsee kaunis järvimaisema. 

Rantamaisemia  voi  ihailla myös  uimahallin  rantapuistosta  sekä  kirkkorannasta. 

Muuten vesialueet eivät näy taajamassa. Järven ylittävältä sillalta avautuvat mai‐

semat sekä sillan kupeessa sijaitsevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennuk‐

set ovat Haapajärvelle omaleimaisia. Viherrakentaminen on kuitenkin Haapajär‐

vellä vaatimatonta,  sillä kaupunkipuistoja ei ole kirkon ympäristöä  lukuun otta‐

matta. Kaavaan merkityt puistoalueet ovat Haapajärven rannassa joko luonnonti‐

lassa tai urheilualueina, urheilu‐ ja pallokenttinä. (Soikkeli ym. 2001, 76–77.) 

 

 

 

3   ELÄMÄÄ MAASEUTUKAUPUNGISSA 

 

Käsityksemme ja mielikuvamme maaseutukaupungeista vaihtelevat tietojemme ja 

kokemuksiemme pohjalta. Maaseutukaupungit ovat  ihmisiä, alueita,  luontoa, pe‐

rinteisiä maaseutuelinkeinoja, uusia innovatiivisia toimeentulonlähteitä, uutta tek‐

nologiaa, mutta myös elämäntapa  ja  identiteetti –  tunteita  ja  tietoa. Pienten kau‐

punkien  asukkaiden  identiteetti muodostuu  suhteesta  omaan  paikkakuntaan  ja 

siellä vallitseviin elämäntapoihin  ja  toimintoihin. Kaupunkien  taajamien voidaan 

ajatella olevan  ikää kuin kaupunkilaisten ”olohuone”,  tila,  joka  ilmentää kohtaa‐

mispaikan laatua, mutta samalla sen voidaan ajatella mittaavan myös paikkakun‐

nan  vetovoimaisuutta. Maaseutukaupungin  ympäristöön  liittymistä  ja  sopeutu‐

mista vahvistavat myönteiset kokemukset, jotka ovat meille kaikille tärkeitä. 

 

 

3.1  Asuin‐ ja elinympäristö 

 

 

3.1.1 Maaseutu vai kaupunki – rajanvedon ongelma 

 

Maaseutua ei pystytä erottamaan kaupunkialueista minkään yleispätevän määri‐

telmän perusteella. Millaiseen määritelmään missäkin yhteydessä päädytään, riip‐

puu sekä määrittelijästä että asiayhteyksistä. Eräs yleisesti käytetty tapa on määri‐

tellä maaseutu  ja kaupungit kuntamuodon mukaan,  jolloin maaseutua ovat maa‐

laiskunnat  ja kaupunkialueen muodostavat kaupungit. Jako on tällöin pelkästään 

hallinnollinen  eikä ota huomioon  toiminnallisia  lähtökohtia. Rakenteellinen  jako 

taajamiin  ja haja‐asutusalueisiin  ei  sekään ota huomioon  toiminnallisia kokonai‐

suuksia.  Pienet  ja  keskisuuretkin  taajamat  ovat  usein  selkeästi  osa  ympäröivää 

maaseutua,  jonka kanssa ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Halise‐

va‐Soila 1993, 12.) 

Paljon  käytettyjä maaseutukäsitteitä  ovat maaseutualue  ja maaseutumaiset  kun‐

nat. Maaseutualueilla  tarkoitetaan harvan asutuksen alueita  ja alle 500 asukkaan 

taajamia. Maaseutumaisilla kunnilla puolestaan  tarkoitetaan kuntia,  joissa alle 60 

% asukkaista asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000 asu‐

kasta sekä kuntia,  joissa vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa suurim‐

man  taajaman ollessa alle 4 000 asukkaan  taajama. EU:n käyttämän määritelmän 

mukaan maaseuduksi  luetaan  kaikki  alle  30 000  asukkaan  kaupungit.  (Ihmisten 

maaseutu 2000, 16.)  

 

EU:n määritelmän mukaan siis myös kaikki pienet kaupungit luetaan maaseutuun 

kuuluviksi. Tämän määritelmän mukaan ylivoimaisesti suurin osa maastamme on 

maaseutua.  Tilastokeskuksen  alueluokituksessa  puolestaan  alueet  jaetaan  kau‐

punkimaisiin kuntiin, tiheään asuttuihin kuntiin ja maaseutumaisiin kuntiin. Maa‐

seutu ei kuitenkaan ole yhtä ja samanlaista aluetta elää ja asua, vaan siihen kuuluu 

keskenään hyvinkin erilaisia alueita, minkä tahansa määritelmän mukaisesti rajat‐

tuna. Rajanvetoja maaseudun ja kaupungin välille kehitettäessä on merkittävä nä‐

kökulma myös se, että Suomessa maaseudun ja kaupungin välinen eroavaisuus on 

pieni verrattuna muihin Euroopan maihin. (Paunikallio 2001, 16–17.) 

 

Tässä  opinnäytetyössä  määrittelemme  erilaisten  alueiden  väliset  eroavaisuudet 

kolmeen  luokkaan. Kaupunkien määrittelyn  lähtökohtana ovat suuret kaupungit 

ja kasvukeskukset,  jotka  tunnetaan  tiheään  asutuista  asuinalueista  ja  liiketarjon‐

nan  runsaudesta. Maaseutukaupunkien  ajattelemme  olevan  maaseudun  ympä‐

röiminä  pieninä  kaupunkikeskuksina,  jotka  tarjoavat  rauhallisen  ja  turvallisen 

asuinympäristön. Maaseutukaupungeissa  on  kaupunkeja  huomattavasti  suppe‐

ampi palvelun  tarjonta. Taajamakeskuksineen maaseutukaupungit  antavat mah‐

dollisuuden  kaupunkimaiseen  asumiseen maaseudulla. Maaseutu  puolestaan  il‐

mentyy haja‐asutusalueina maaseutukaupunkien ympärillä. Maaseutu  tunnetaan 

perinteisesti kyläyhteisöistä ja vahvasta agraarikulttuurista. 

3.1.2 Asuin‐ ja elinympäristö kilpailutekijänä 

 

Asuin‐ ja elinympäristö on käsitteenä laaja ja monimerkityksinen. Usein asuinym‐

päristöllä viitataan asuntoon ja sen välittömään lähiympäristöön ja elinympäristöl‐

lä  laajempaan, koko päivittäisen elinpiirin kattavaan kokonaisuuteen. Raunio nä‐

kee myös asuin‐ ja elinympäristön kilpailukyvyn elementtinä ja kilpailuetuna. Jot‐

ta asuin‐ ja elinympäristön roolia voidaan kilpailukyvyn elementtinä ja mahdolli‐

sena  kilpailuetuna  analysoida,  on  käsite  määriteltävä  tarkemmin.  Asuin‐  ja 

elinympäristöstä koostuvan kokonaisuuden Raunio jakaa neljään elementtiin Lin‐

namaata  soveltaen. Tämä  jako palvelee hyvin elinkeinopoliittisista  lähtökohdista 

tapahtuvaa tarkastelua. (Raunio 2001, 131.) 

   

1 Fyysinen ympäristö 

‐ Rakennettu ympäristö  

‐ asumismahdollisuudet,  asumiseen  liittyvä  kunnallistekniikka,  jul‐

kisten tilojen laatu, arkkitehtuuri 

‐ Luonnon ympäristö 

‐ kasvit, eläimet, maaperä, vesi 

 

2 Toiminnallinen ympäristö: 

‐ Kaupunkiseudun tarjoamat palvelut  

‐ terveydenhuolto,  päivähoito,  yleissivistävä  koulutus,  viihde‐  ja 

kulttuuripalvelut, urheilumahdollisuudet 

‐ Saavutettavuus  

‐ paikallisliikenne, kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet 

 

3 Taloudellinen ympäristö: 

‐ Elinkustannukset  

‐ palveluiden hinnat, asumiskustannukset, veroäyrin hinta 

‐ Työ‐ ja ura  

‐ kiinnostavat työtehtävät, palkkataso, uramahdollisuudet 

 

4 Sosiaalinen ympäristö: 

‐ Toimijoiden välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot  

‐ koti‐, työ‐, harrastus‐ ja opiskeluverkostot (Raunio 2001, 131.) 

 

Hyvä ympäristö nähdään yhä selkeämmin yhtenä kunnan menestystekijänä. Ym‐

päristöllä on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään positiiviseen kuvaan, kun‐

nan vetovoimaisuuteen. Taajamaympäristöjen ja erityisesti taajamakeskustojen tila 

kertoo kunnan kehityksestä  ja nykytilasta.  Soikkeli, Mäkiniemi  ja  Isola  (2005,  9) 

toteavat myös  paikkakunnan  viihtyisyyden  vaikuttavan  yritystoimintojen  sijoit‐

tamispäätöksiin. Kasvualoilla toimivilla yrityksillä on lisääntyvää tarvetta sijoittaa 

toimintojaan  suurkeskusten  ulkopuolelle.  Tietotekniikkayhteiskunnassa  fyysisen 

etäisyyden merkitys vähenee  ja pysyvän luotettavan henkilöstön merkitys lisään‐

tyy. Yritykset  päättävätkin  uudesta  sijoituspaikastaan  yhä  enemmän  työvoiman 

saatavuuden  pohjalta, mutta  työvoimaa  paikkakunnalle  houkuttelee myös  työ‐

paikkojen  ja palveluiden  tarjonnan ohella uuden asuinkunnan viihtyisyys.  (Soik‐

keli ym. 2005, 9.) 

 

Eräs  tapa  lähestyä  alueen  kilpailukykyä  on  toimialarakenteen  näkökulma,  jossa 

kilpailukykyä tarkastellaan alueiden toiminnallisen erikoistumisen analyysi kaut‐

ta. Tällöin Hirvosen mukaan toimialarakennetta ja sen muutosta pidetään alueelli‐

sen kilpailukyvyn eräänä  lähteenä. Tässä  lähestymistavassa on olennaista, miten 

toimialan edullisuus määritellään. Määrittely voi  tapahtua esimerkiksi siten, että 

ennakoidaan  toimialojen  todennäköisiä  tulevaisuudennäkymiä. Voidaan  esimer‐

kiksi arvata, että maatalouden kaltaiset ylituotanto‐ongelmat vaivaavat pian met‐

sätalouttakin ja uusia työpaikkoja näyttäisi  jatkossa syntyvän vain palvelu‐ ja asi‐

antuntijatehtäviin. (Hirvonen 2002, 45.)  

Hirvonen  toteaa myös  että,  alueellisen  kilpailukyvyn parantaminen  voi  käsittää 

hyvin monitahoisia  ja eri  tavoin kohdistuvia  toimia. Se voi  ilmentyä osaamispe‐

rusteisuutena, joka kapeassa merkityksessä tarkoittaa lähinnä tutkimuksen ja kor‐

kean teknologian kaupallistamista sekä tietointensiivisen yritystoiminnan ja julki‐

silla varoilla  toimivien  tutkimus‐  ja kehitysyksiköiden houkuttelua  alueelle. Kil‐

pailukyvyn  parantamisen  toinen  ulottuvuus  koskee  yritystoimintaa  palvelevia 

kehittäjäverkostoja. Toimenpiteet voivat kohdistua  esimerkiksi  tuotekehityksestä 

tuotantoon ulottuviin  ja erilaisia alihankintasuhteita  luoviin yritys‐  ja  toimijaver‐

kostoihin. Kolmanneksi kilpailukyvyn vaikuttavaksi toimeksi voidaan erottaa pe‐

rinteinen yritysneuvonta,  joka kohdistuu olemassa olevaan yrityskantaan. Tällöin 

keskeinen teema on tiedon ja uuden teknologian hyödyntäminen toimivien yritys‐

ten tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi. (Hirvonen 2002, 44–45.) 

 

Alueellista kilpailukykyä voidaan  lähestyä myös osaajalähtöisestä näkökulmasta. 

Osaajilla  tässä yhteydessä  tarkoitetaan uutta  tietoa  luovassa  tai  tietoa uudella  ta‐

valla  soveltavissa  tehtävissä  työskenteleviä  henkilöitä.  Paluumuuttajina  alueelle 

palaavien osaajien  tuoman  tiedon myötä  alueellinen kilpailukyky kohoaa. Tässä 

kohdin  voidaan  pohtia  alueellista  kilpailukykyä  käänteisenä  ilmiönä  siten  että, 

osaajien  alueelta  pois  muuttaminen  heikentää  alueen  kilpailukykyä.  Osaajien 

merkitys jatkuvan kilpailukyvyn ylläpitämisen elementtinä on hyvin merkittävä.” 

Asuin‐  ja  elinympäristön  laatu  kaupunkiseutujen  kilpailukyky”  ‐tutkimuksen 

pohjalta  Raunio  toteaa,  siinä missä  ura‐  ja  työmahdollisuudet  näyttävät  olevan 

kilpailuetu suurille kaupunkiseuduille, pienemmille kaupunkiseuduille kilpailue‐

tua tuottaa paikkaan kiintyminen ja sen myötä seudulle paluumuuttajina saapuvat 

osaajat. Osaajille  tärkeätä  ei  kuitenkaan  ole  vain  pelkkä  työpaikka,  vaan myös 

työpaikan  laatu  ja sen tarjoamat haasteelliset mahdollisuudet. (Raunio 2001, 129–

149). 

 

Takalan  ja Karpin mukaan  alueellinen  kilpailukyky  kietoo  eri  politiikansektorit 

yhteen. Kauppapolitiikka ja kokonaisvaltainen elinkeinopolitiikka motivoituvat ja 

saavat  toiminnallisen sisältönsä suurelta osin  juuri alueen kilpailukyvyn kehittä‐

misen kautta. Alueen erilaisten toimintojen arviointi alueen kilpailukyvyn ja elin‐

keinoelämän näkökulmasta sisältää kuitenkin vaaransa, mikäli esimerkiksi julkista 

palvelutuotantoa  lähdetään  arvioimaan  ja  muotoilemaan  yksioikoisesti  elinkei‐

noelämän intresseistä käsin. Täytyy muistaa, että kilpailukyvyllä on nimenomaan 

välinearvo alueen kaikkien asukkaiden elintason  ja elämän laadun parantamisek‐

si. (Takala & Karppi 2003, 64.) 

 

Asuin‐  ja elinympäristön kokonaisuus on tärkeä osa kaupunkiseudun kilpailuky‐

kyä, mutta eroja seutujen välille muodostaa perinteisestikin alueiden välistä muut‐

toa  ohjanneet mahdollisuudet.  Pienet  kaupunkiseudut  ja maaseutukunnat  eivät 

voi tarjota samanlaista asuin‐ ja elinympäristöä kaikkine palveluineen kuin suuret 

kaupunkiseudut, mutta niiden on mahdollista nostaa esille omat erityispiirteensä 

ja  luoda niiden varaan uusia  ja  ennakkoluulottomia  ratkaisuja. Tämä  ei  tarkoita 

vain luonnon ympäristön korostamista markkinoinnissa, vaan esimerkiksi uuden‐

laisten asumisratkaisujen luomista. (Raunio 2001, 129–149.) 

 

Uusien asumisratkaisujen  ja muotojen tarjoamisen yhteydessä on todennäköisesti 

hyvä  lähteä  liikkeelle  asiakaslähtöisestä  markkinoinnista  eli  tässä  tapauksessa 

asukaslähtöisestä markkinointiajattelusta. Suurin osa suomalaisista maaseutukau‐

pungeissa asuvista ihmisistä arvostavat tilavaa ja rauhallista asuin‐ ja elinympäris‐

töä  luonnon  läheisyydessä. Olisi  todennäköisesti hyvin perusteltua  tarjota heille 

tilavia tontteja luonnon kauniilta paikalta palveluiden läheisyydestä. 

 

 

 

 

3.1.3 Asuinympäristö yksilön näkökulmasta 

 

Elinympäristö sisältää monenlaisia eri osia ja tekijöitä, jotka ovat olennaisia ihmis‐

ten päivittäisen elämisen sujuvuudelle. Jokaisella on erilaisia tarpeita ja näkemyk‐

siä hyvästä elinympäristöstä. Se, mitä ihmiset toivovat elinympäristöltään vaihte‐

lee iän, elämäntilanteen ja elämäntavan mukaan. Hyvän sosiaalisen ympäristön ja 

terveyden välillä on todettu olevan läheinen yhteys. Sellaisille alueille, joilla ihmi‐

set viihtyvät, kehittyy yleensä pysyviä  lähiyhteisöjä  ja hyvä sosiaalinen  ilmapiiri, 

mikä  ilmenee  yhteisestä  ympäristön  huolehtimisena  ja  sosiaalisena  valvontana. 

Ihmiset tuntevat kuuluvansa alueelle ja yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen mui‐

den asukkaiden kanssa. Paikkaan  identifioitumista vahvistavat alueella  liikkumi‐

nen,  toimiminen  ja sosiaalinen kanssakäyminen. Monipuoliset  toimintamahdolli‐

suudet ja perustarpeiden täyttäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elinym‐

päristöön edistävät alueeseen samaistumista. Hyvä elinympäristö koostuu alueen 

moninaisuuden  ja  oman  ainutlaatuisuuden  sekä  asukkaiden  toiveiden  huomioi‐

misesta. (Strandell 2004, 74.) 

  

Lahti  (2001, 7) pohtii asuinympäristöä myös yksilön näkökulmasta.  Ihmisen ym‐

päristö  rakentuu psykologisesti katsottuna kolmioista,  johon kuuluvat koti,  työ‐

paikka ja kauppa; koti, päiväkoti ja kauppa; koti, koulu ja kauppa jne. Kierrämme 

kolmiota, josta alkaa tulla oma hallittu ympäristö. Ehkä silloin voi kysyä, olemme‐

ko ylpeitä tästä kolmiosta. Onko tärkeää, että tästä kolmiosta eli asuinalueesta pu‐

hutaan paljon. Tärkeää on myös se, millainen sosiaalinen ympäristö siellä on, mi‐

ten siihen voi liittyä ja haluaako siihen liittyä. Myös ihmisten omat elämäntilanteet 

merkitsevät tässä hyvin paljon. (Lahti 2001, 7.) 

 

Soikkeli, Isola ja Mäkiniemi (2001, 19) tarkastelevat myös asuinympäristöä yksilön 

kannalta, mutta hieman  laajemmasta näkökulmasta. Taajamaympäristöjen, erityi‐

sesti taajamakeskustojen tila ilmentää kuntalaisten ”olohuoneen” ja kohtaamispai‐

kan laatua, mutta samalla se mittaa myös kunnan vetovoimaa. Strandell (2004, 73) 

toteaa ihmisten hakeutuvan paikkoihin,  joissa voi tavata  ja tarkkailla muita ihmi‐

siä. Asuinalueella tulee olla keskus, joka on asukkaiden yhteistä tilaa ja toimii koh‐

tauspaikkana. Ihmiselämä toteutuu paikoissa. Paikat saavat merkityksensä eletys‐

tä elämästä  ja päinvastoin. Kunnan  tärkeimpänä kulttuuripalveluna asukkailleen 

voidaan pitää hyvää näkyvää elinympäristöä. Se vaikuttaa kaikkiin  ja  sen kokee 

jokainen. Yksikään taajama ei ole täysin toisensa kaltainen, vaan ne erottuvat toi‐

sistaan oman persoonallisuuden  tähden. Niinpä  jokaisen  taajaman  tulevaa kehi‐

tystä suunnattaessa tulisi miettiä mikä on taajaman ”paikan henki”, millaisena se 

haluaa  esittäytyä  kuntalaisilleen,  työntekijöilleen  ja matkailijoille.  (Soikkeli  ym. 

2001, 19; Strandell, 2004, 73.) 

 

Lahti  (2002,  112)  kertoo  ihmisläheisyyden merkityksestä  asuinympäristössä.  Ih‐

misläheisyydellä viitataan yleensä sellaisiin asuinympäristön ominaisuuksiin, jois‐

sa on otettu huomioon mahdollisimman monen asukasryhmän tarpeet ja rajoituk‐

set.  Ihmisläheinen  asuinympäristö  on myös  alue,  jossa  asukas  tuntee  olevansa 

”kotonaan”, ”omalla reviirilläänʺ. Ihmisläheisyyttä voidaan mitata esimerkiksi sil‐

lä, miten  hyvin  asukas  tuntee  kuuluvansa  asuinyhteisöönsä,  tietää  sen  asioista, 

osallistuu ja ottaa vastuuta sen hoidosta ja toisaalta miten asuinyhteisö kunnioittaa 

asukkaan yksityisyyttä tai osallistumiskyky. (Lahti 2002, 112.)  

 

 

3.1.4 Vetovoimaisuuden kehittäminen 

 

Maaseudun kehittämisen vaikeuksia ja esteitä voidaan luetella runsaasti monesta‐

kin näkökulmasta. Kovin perustavanlaatuisilta pulmilta vaikuttavat muun muassa 

lukuisten elinkeinoalojen taantumiset sekä yritysten ja työpaikkojen jatkuva vähe‐

neminen. Vaikka maaseutu on ilmiasultaan rauhallinen ja muuttumaton, on siellä 

asuvien kokema muutos ollut erittäin nopeaa ja rajua. Tuotannollisten työpaikko‐

jen  teknologinen muutos  ja niiden nopea väheneminen vaikeuttaa  tulevaisuuden 

suunnittelua  ja vie pohjaa  jo  tehdyltä  työltä. Perinteisesti puhutaan mieluummin 

maaseudun vaikeuksista  ja ongelmista kuin vahvuuksista  ja hyvistä puolista. Jat‐

kuva ongelmien ylläpito vaikeuttaa suunnattomasti maaseudun kehitystyötä.  In‐

nosta siinä sitten uusia asukkaita muuttamaan maaseudulle  ja entisiä luottamaan 

tulevaisuuteen ja ryhtymään uusiin toimiin. (Uusitalo 1998, 75–78.) 

 

Alueiden kehittäminen on luonteeltaan, kuten Hyyryläinen on osuvasti todennut, 

jonkin uuden  luomista, kohti  tuntematonta  tunkeutumista. Todellisuudessa  alu‐

eellisessa  kehittämistoiminnassa  kuitenkin  uudet  sanat  ja  toimintaperiaatteet  li‐

mittyvät usein vanhojen toimintatapojen kanssa; vanhat ajattelumallit kahlitsevat 

uusia ajatuksia. Tällöin vaarana on, että päädytään vain vahvistamaan jo olemassa 

olevaa  ja  jopa  lukitaan alue entistä vahvemmin menneeseen.  (Raunio 2001, 129–

149.) 

 

Uusitalo toteaa, että luonto  ja maaseutuympäristön vetovoima on yksi maaseutu‐

kaupunkien vahvuuksista. Vahvuuden sisällöstä kertovat muun muassa  laatusa‐

nat  puhtaus,  hiljaisuus,  avaruus,  luonnonläheisyys  ja  yksinäisyys.  Suomalainen 

maaseutu  tarjoaa  lukuisia  eri  tapoja  kokea  luonto  yksinään  tai  yhdessä,  ja mitä 

useampia muotoja  on  tarjolla,  sitä  erilaisempiin  ryhmiin  pystytään  vetoamaan. 

Soikkelin ym. mukaan taajamien vetovoimaisuuden vahvistamisen tulisi tukeutua 

taajaman luontaisiin luonnonympäristön antamiin lähtökohtiin, taajaman kehityk‐

sen  aikana  jo muotoutuneeseen  identiteettiin  ja  ihmisten mielikuviin  asuinpaik‐

kansa  hyvistä  puolista.  Suomella  on  metsäisyytensä  ja  lukuisten  järvien  takia 

poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ottaa  leipää  luonnosta  ja maaseutumaise‐

masta. Luontoyrittämisen moninaisuus on vasta paljastumassa. Yrittävät  ihmiset 

ja maaseutukulttuuri ovat myös voimavara, johon on tukeuduttu vähemmän kuin 

ne olisivat ansainneet ja kestäneet. (Uusitalo 1998, 79; Soikkeli ym. 2001, 105.) 

 

Maaseutukaupunkien  luontoympäristön muodostaman vetovoimaisuuden  lisäksi 

ei  voida  unohtaa  työpaikkojen merkitystä  alueellisen  kehittämisen  elementtinä. 

Kuten Uusitalo on todennut, työn sidonnaisuus aikaan ja paikkaan vähenee. Ilmi‐

öön on useita syitä, joista ajankohtaisesti merkittävin lienee tietotyön kasvu. Maa‐

seudun strateginen asema on muuttumassa paremmaksi, kun sitä jatkuvasti arvos‐

tetaan asumisen paikkana, ja työn sijoittuminen ei enää muodosta ehdotonta estet‐

tä, eikä pakota muuttamaan kaupunkiin. Mitään ratkaisevaa läpimurtoa asiassa ei 

ole saavutettu, mutta etätyön tekeminen on vähitellen yleistynyt. Sitä voidaan so‐

veltaa  ja  edistää  hyvin monella  tavalla,  ja  yleensä  siihen  kuuluu  yhteydenpito 

työnantajaan  ja  kuuluminen  samalla  perinteiseen  työyhteisöön.  (Uusitalo  1998, 

78.) 

 

Aluekeskusten vetovoimaisuus voidaan ajatella  toimivan  innostavana esimerkki‐

nä  maaseutukaupunkien  kehittämisessä.  Tietoyhteiskuntaneuvoston  raportista 

käy  ilmi  se,  että  alueen  kehittäminen  hyvänä  innovaatioympäristönä  edellyttää 

toimivaa infrastruktuuria. Tarvitaan alueelle tyypillisen kulttuurin ja uuden liike‐

toiminnan  vuorovaikutus.  Sosiaalinen  eheys  ja monikulttuurisuus  ovat  aluekes‐

kusten  kasvutekijöitä,  joissa  onnistuminen  on  kasvutavoitteiden  saavuttamisen 

edellytys.  Alueen  onnistuminen  tuottavana  innovaatioympäristönä  vaatii  alue‐

keskusten vetovoimaa,  julkisia tiloja  ja ympäristön laatua. Alueen kyky huolehtia 

yritysverkostojen  sisällä olevien kyvykkyyksien  jatkuvasta päivittämisestä  ja ke‐

hittämisestä  on  tärkeämpiä  tekijöitä  alueellisen  kilpailukyvyn  varmistamisessa. 

(Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 76.) 

 

Alueellisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja seutujen vahvuuksiin perustu‐

vaan työnjakoon liittyviä tavoitteita ovat keskusseutujen vahvojen alojen ja kluste‐

reiden osaamisen tason nostaminen ja kansainvälistyminen. Alueellisissa strategi‐

oissa  on  tarpeen  olla mukana  alueiden  yhteistyöverkostojen  kehittämisen  näkö‐

kulma. Alueellista tuottavuutta edistävässä innovaatiostrategiassa on hyvä tarkas‐

tella sitä, miten seudun asema nähdään kansallisessa työnjaossa. (Tietoyhteiskun‐

taneuvoston raportti 2006, 76.) 

 

 

3.2 Kaupunki‐imago 

 

Kaupungeista  syntyvien mielikuvien  käsittelemisen  olemme  aloittaneet  hieman 

kaukaisilla esimerkeillä, jotka tulevat Euroopan tunnetuilta runsaslukuisilta asuin‐ 

alueilta. Vastaavasti  tämän  luvun  lopussa  esittelemme Valkeakosken kaupungin 

imagon luomisen vaiheita ja vaikutuksia. Näiden esimerkkien avulla pyrimme he‐

rättämään ajatuksia kaupunki‐imagojen syntymisen syistä ja niiden merkityksiä.  

 

Kaikki tietävät Pariisin ja Pisan – mutta miksi? Mikä tekee nämä kaupungit tunne‐

tuksi, ja mistä asioista tietyt kaupungit yleensä tunnetaan? Näin aloittaa Virtanen 

teoksensa Kaupungin  imago. Pariisi  tunnetaan monista  syistä. Erityisesti  sitä on 

pidetty taiteen kaupunkina. Tietysti Pariisi tunnetaan myös Ranskan pääkaupun‐

kina. Kun Pariisilla on yltäkyllin tekijöitä, joiden ansioista se on tunnettu, niin mi‐

kä tekee pienemmästä kaupungista – tässä esimerkkitapauksessa Pisasta – maail‐

mankuulun? Syynä on tietenkin vino torni,  jota käydään ihailemassa. Kun tornin 

kallistuminen johtuu rakennusvirheestä, voidaan sanoa, että Pisan kuuluisuus pe‐

rustuu  rakennusvirheeseen. Maineen  aiheuttajana  on  siis  sattuma,  eräänlainen 

onni  onnettomuudessa.  Edellä  todetut  ääriesimerkit  osoittavat,  että  kaupungin 

imago voi perustua mitä moninaisimpiin syihin; asteikko on loputon. Sama moni‐

naisuus voi liittyä niihin identiteettitekijöihin, jotka saavat ihmiset tuntemaan yh‐

teenkuuluvuutta tietyn paikan tai alueen kanssa. (Virtanen 1999, 7.) 

 

 

3.2.1 Imago käsitteenä 

 

Ropen  ja Metherin mielestä pelkistetysti mielikuvan  voidaan  sanoa  olevan  joku 

kuva, käsitys ihmisen mielessä. Se kuva vain on, sellainen kuin se kyseessä olevan 

henkilön kohdalla on. Oleellista mielikuvakäsitteeseen liittyvä piirre on, että mie‐

likuva on aina subjektiivinen eli siis henkilökohtainen. Se on siis asenne‐  ja arvo‐

perusteinen eikä kuvaa mitään objektiivista  totuutta. Yleisesti käytetyin mieliku‐

van määritys sanoo mielikuvan olevan ihmisten kokemusten, tietojen, asenteiden, 

tuntemusten ja uskomusten summa jotain asiaa kohtaan. Keskeistä tässä käsittees‐

sä Ropen ja Metherin mukaan on toisaalta, että vain kokemukset ja tiedot ovat jo‐

tenkin tosiperusteisia. Tosiasiassa imago ja mielikuva ovat toistensa synonyymeja. 

Kysymys on aina jonkun henkilön mielessä olevasta kuvasta jotain asiaa kohtaan. 

Tämä  voi  olla maan  kohdalla maankuva,  kunnan  kohdalla  kuntakuva,  tuotteen 

kohdalla tuotekuva. Esimerkkejä löytyy lukuisia. (Rope & Mether, 2001, 13–18.) 

 

Suomen  kielen  perussanakirja  puolestaan  määrittelee  imagon  ”kuvaksi,  jonka 

henkilö, liikeyritys tai muu usein tietoisesti antaa” (Suomen kielen perussanakirja 

1990,  285). Virtasen mukaan  imagolla  kuitenkin  tarkoitetaan  yleisemmin  tiettyä 

ulkoista identiteettiä eli sitä yleistä mielikuvaa, joka kyseisestä kohteesta on muo‐

dostunut. Imago voi olla myönteinen, kielteinen tai mitäänsanomaton. Kaupungin 

imago kuvaa siis sitä, miten muut kokevat ja mistä tuntevat kaupungin. Imago on 

siten myös  tietyllä  tavalla korostunutta erilaisuutta, yksilöllisyyttä. Paikkaan  liit‐

tyvän  mielikuvan  on  esitetty  perustuvan  ”tunne‐elämykseen,  jossa  sekoittuvat 

ympäristön fyysiset ominaisuudet siinä tapahtuviin toimintoihin ja niihin liittyviin 

ihmisiin. Näin  usein  onkin, mutta  tämä  ei  ole  välttämätön  edellytys.  (Virtanen 

1999, 9.) 

 

Imatran ja Jyväskylän kaupungin imagon syntymiset toimivat hyvinä esimerkkei‐

nä imago käsitteen esittelemiselle. Imatran koski on synnyttänyt voimakkaan tun‐

ne‐elämyksen  ja mielikuvan riippumatta  ihmisistä  ja heidän  toiminnoistaan  ja si‐

ten tehnyt paikkakuntaa tunnetuksi. (Virtanen, 1999, 9.) Vastakohtaisesti Jyväsky‐

län  kaupunki  on  tietoisesti  pyrkinyt  vaikuttaan  kaupunki‐imagoon  mielikuva‐

markkinoinnin  keinoin.  Jyväskylän  imagotyössä  käytetyn  ”Uuden  Aallon”  ‐

sloganin  luominen 1990‐luvun puolivälissä vaikutti merkittävästi vanhan  taantu‐

van teollisuuskaupungin mielikuvaan. Jyväskylä tunnetaan nykyisin korkean tek‐

nologian ja osaamisen kasvukeskuksena. (Rainisto 2006, 46.) 

 

 

3.2.2 Kaupunki‐imagon merkitys 

 

Imagojen ja mielikuvien kaupallinen ja poliittinen merkitys on Uimosen ja Ikäval‐

kon (1996, 19) mukaan tajuttu kauan sitten. Tuotteita on myyty mielikuvilla vuosi‐

sadan alusta lähtien. Äikäksen (2001, 55) toteaa imagon olevan nykyajalle tyypilli‐

nen  ilmiö,  joka on kaapannut myös kaupungit mukaansa. Virtasen  (1999, 9) mu‐

kaan  taas  imagoasioiden  yhteydessä puhutaan myös  kaupungin  vetovoimateki‐

jöistä tai houkuttelevuudesta. Näillä tarkoitetaan sellaisia myönteisiä asioita, jotka 

saavat  yrityksiä  ja  henkilöitä  hakeutumaan  kyseiseen  kaupunkiin.  (Uimonen & 

Ikävalko 1996, 19; Virtanen 1999, 9; Äikäs 2001, 55.) 

 

Paikkakunnan  imago ei  liity pelkästään ulkoisiin  tekijöihin  tai  joihinkin merkki‐

henkilöihin. Olennainen  vaikutus  on  yleensä myös  sen  asukkailla  eli  tavallisilla 

ihmisillä. Kaupunki  ei  ole  vain  taloja,  katuja,  puistoja  yms.  vaan myös  ihmisiä. 

Asukkaat rakentavat kaupungin, ylläpitävät sitä ja luovat kaupungin hengen. Sen 

vuoksi kaupungin  identiteetti,  ja monissa  tapauksissa myös  imago, ovat  riippu‐

vaisia  asukkaista.  Imagon  yksi  tehtävä  on myös  yksilöidä  kaupunki,  erottaa  se 

muista, antaa sille oma identiteetti. (Virtanen 1999, 153.) 

 

Raunio  (2001, 146) näkee  imagojen  ja niistä  syntyvien mielikuvien olevan viesti, 

jonka  perusteella  kaupunkiseudun  tarjoamat mahdollisuudet  nousevat  esille  tai 

eivät nouse esiin ulkopuolisten  silmissä. Vaikka yksilön näkökulmasta  imago si‐

nänsä ei olisi olennainen kriteeri asuinseudun valinnassa, se on ensiarvoisen  tär‐

keä elementti media‐ ja informaatioyhteiskunnassa toimivan kaupunkiseudun kil‐

pailukyvylle. Hyvä imago kertoo oikealle kohderyhmälle seudun positiivista omi‐

naisuuksista,  jotka  todennäköisesti heidät  seudulle houkuttelevat.  (Raunio  2001, 

146.) 

 

Raunio (2001, 162‐166) uskoo myös kaupunkiseutujen markkinoinnin, imagon ra‐

kentamisen  ja profiloitumisen kasvattavan  jatkuvasti merkitystään kaupunkiseu‐

tujen välisen kilpailun kiristyessä  ja kansainvälistyessä.   Suunnitelmallisella pai‐

kan markkinoinnilla voidaan vaikuttaa siihen, tukevatko vai estävätkö nämä mie‐

likuvat kaupunkiseudun kehittymistä toivottuun suuntaan. Olennaista toimivalle 

imagolle kuitenkin on yhtenäisyys ja selkeys. Vaikka kaupunkiseudun eri klusterit 

pyrkivät  profiloitumaan  ja  luomaan  kiinnostavia  imagoja  omien  kohderyhmien 

silmissä, kaupunkiseudulla on hyvä olla myös yksi yhtenäinen  ja seudulle  luon‐

teen omainen, vahva ja selkeä imago. (Raunio 2001, 162–166.)    

 

Rainisto  käyttää  käsitettä  ”paikka”  tarkoittaessaan  kaikkia paikkoja,  kuten  alue, 

kaupunki, valtio, kunta, seutu, maakunta, seutukunta  tai kaupunkiseutu. Rainis‐

ton  (2006,  14) mukaan paikat  kärsivät kroonisesta markkinointiosaamisen puut‐

teesta. Tämä ei ole mikään  ihme, sillä markkinointi on suuri haaste myös useim‐

mille yksityisille yrityksille, saati sitten julkiselle organisaatiolle, joita paikat ovat. 

Viime vuosi kymmenen aikana Suomen kunnissa  ja kaupungeissa on alettu kiin‐

nostua paikan markkinoinnista, kun strateginen mielenkiinto on kohdistunut ak‐

tiiviseen elinkeino elämään. (Rainisto 2006, 14.) 

 

Kaupunki‐imagon muodostumiseen vaikuttava tekijä voi olla myös paikkakunnal‐

le yleinen rakennustyyli. Virtanen (1999, 29) toteaa monien kaupunkien yhteydes‐

sä voitavan puhua vallitsevasta tai leimaa antavasta rakennustavasta. Kyseessä on 

siis fyysisen ympäristön olemus. Tässä voidaan käyttää myös käsitettä kaupunki‐

kuva. Se kertoo kaupunkimaiseman keskeisen elementin, jonka takana puolestaan 

on usein kaupungin historiallinen kehitys. (Virtanen 1999, 29.) 

 

Kaupungin  sisäisellä  identiteetillä  tarkoitetaan  ihmisten  samaistumista  tiettyyn 

paikkaan tai alueeseen, paikallistunnetta. Kyseessä on tietynasteinen sitoutuminen 

alueen asioihin, huolen kantaminen niistä. Identiteetti kertoo, mistä ihminen tun‐

tee olevansa kotoisin; Kyse on usein yhteishengestä ja ‐työstä, yhteenkuuluvuuden 

tunteesta ja me‐hengestä. Asukkaiden kuva ja käsitys kotipaikkakunnastaan liittyy 

paljolti  fyysiseen ympäristöön, kuten vesistöihin, kirkkoihin  ja vanhoihin  raken‐

nuksiin. (Virtanen 1999, 7.) 

 

Vahva myönteinen  identiteetti voi  lisätä kotipaikkarakkautta  ja  ‐ylpeyttä;  se voi 

jopa  lisätä paikkakunnan  arvostusta  ja houkutella matkailijoita. Vahvaan  identi‐

teettiin liittyy myös paikkakunnan omaleimaisuus, erilaisuus, ja nämä puolestaan 

ovat kaupunkikulttuurin osatekijöitä. Identiteetin säilyminen, tukeminen ja koros‐

taminen merkitsevät yleensä myös vastuuntuntoa ja selkeää myönteistä asennetta 

rakennusten ja ympäristön suojeluun. (Virtanen 1999, 8.) 

 

 

3.2.3 Kaupungin imagon luominen 

 

Voiko  kaupungille  luoda  imagoa  esimerkiksi  samaan  tapaan  kuin  tuotteelle  tai 

yritykselle? Tarvitaanko vain etevää markkinointia? Raunio (2001, 167) toteaa että, 

kaupunkiseudun  markkinointi  ei  moniäänisyydestään  huolimatta  eroa  räätä‐

löidystä palvelukokonaisuuksia markkinoivien  yritysten markkinoinnista. Oleel‐

lista on kokonaisuuden  jäsentäminen  ja painopisteiden sekä kohderyhmien mää‐

rittäminen osana kaupunkiseudun kehittämisprosessia. Prosessin jäsentämistä tu‐

kevat  selkeät  avainkäsitteet  ja  niiden  ensisijaisten  tehtävien  määrittely.  Profiili 

viestii kuntaseudun todellista ominaisuuksista ja toimii rationaalisen argumentaa‐

tion perustana, kun taas imago on enemmän tunteisiin vetoava mielikuvien herät‐

täjä, jonka tavoitteena on nostaa kaupunkiseutu esiin lukuisten vastaavien joukos‐

ta välittämällä viestejä seudun olemuksesta. (Raunio 2001, 167.) 

 

Yhden vastauksen on antanut arkkitehti Jorma Mukala: ”Kaupunki on liian suuri 

ja  liian komplisoitunut ”tuote”,  jotta sille voisi suunnitelmallisesti  luoda  imagon. 

Kaupungilla ei myöskään ole selkeää viestiä, joka pitäisi saada perille…”. Rainisto 

puolestaan  väittää,  että  tulevaisuudessa  voitollisten  paikkojen  tuleekin  kehittää 

vetovoimainen paikkatuote. Paikat ovat myös merkkituotteistettavissa. Tuotemer‐

kin nimi kiinnittyy vahvasti paikan todelliseen nimeen, kun brändi saa ihmiset tie‐

toisiksi  paikasta  ja  liittää  siihen  toivottavia  mielikuvia.  (Rainisto  2006,  14–18). 

Brändin rakentamisella tarkoitetaan markkinoinnissa merkkituotteistamista. Tuot‐

teesta pyritään  saamaan  toivottu mielikuva  liittämällä  siihen  haluttavia  ominai‐

suuksia. Tämä on mahdollista tehdä myös kaupunkimarkkinoinnin yhteydessä.  

 

Imago  ja usein myös  identiteetti perustuu Virtasen (1999, 158) mukaan kyllä mo‐

nissa tapauksissa artefekteihin, ihmisen käden tuotteisiin, mutta vain harvassa ta‐

pauksessa  näitä  on pystytetty  tietoisesti  juuri  tässä  tarkoituksessa. Kulttuuri  eri 

muodoissaan näyttää olevan yksi kasvava  imagotekijä, yhä useammat kaupungit 

ovat saaneet itselleen kulttuurikaupungin leiman tai ovat sellaista itse aktiivisesti 

luoneet. Musiikki on tässä mielessä erittäin tehokas väline, ja Suomessa erityisesti 

Savonlinna  oopperajuhlineen,  Kuhmo  kamarimusiikkiviikkoineen  ja  Kaustinen 

kansanmusiikkifestivaaleineen ovat luoneet arvokkaan imagon paikkakunnilleen. 

(Virtanen 1999, 158.) 

 

Kaupungin markkinoinnissa voi tulla harkittavaksi erilaisia tavoiteimagoja, paljol‐

ti sen mukaan keihin halutaan vaikuttaa. Yksi yleisin  tavoite on houkutella mat‐

kailijoita  ja tähän  liittyy omat  imagotekijänsä. Vastaavasti tarvitaan ehkä erilaisia 

imagoja, jos halutaan vaikuttaa yritysten päättäjiin tai houkutella uusia asukkaita. 

Suomessa ovat monet kaupungit viimevuosina pyrkineet muuttamaan  tai paran‐

tamaan  imagoaan.  Imagon aktiivinen  luominen kaupungille on  siis mahdollista, 

mutta onnistumista ei voi  taata.  Innokas uuden  imagon  luomispyrkimys  saattaa 

pahimmassa tapauksessa vain huonontaa tilannetta, saattaa kaupungin naurun tai 

ainakin hymyn kohteeksi. Tässäkin pätee vanha suomalainen sananlasku: ei kan‐

nettu vesi kaivossa pysy. (Virtanen 1999, 158–159.) Tietoisessa imagon luomissa on 

vaaransa. Tästä hyvänä esimerkkinä tämän luvun lopussa esittelemme Valkeakos‐

ken  kaupungin  imagon  rakentamisen  vaiheita. Mielikuvamarkkinoinnin  yhtey‐

dessä on tärkeä varmistaa jo suunnitteluvaiheessa toteutettavasta imagosta synty‐

vän mielikuvan positiiviset ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset.  

 

Kaupungin  tai paikkakunnan  imagon  ohella puhutaan  joskus  seudun  imagosta, 

mutta tämä on vielä vaikeammin hallittava asia kuin suppean kohdealueen imago. 

Seutuunhan mahtuu aina paljon enemmän ja useammanlaatuisia osa‐alueita kuin 

pieneen alueeseen. Vaikea on myös ajatella, että seudun  imago voisi uskottavasti 

rakentua vain pienen osa‐alueen imagon varaan. (Virtanen 1999, 159.) 

 

Kokonaan uuden imagon luomisyrityksen sijasta onkin usein tärkeämpää, hyödyl‐

lisempää ja etenkin halvempaa turvata jo olemassa olevaa imagoa synnyttäneiden 

ja korostavien tekijöiden säilyminen. Tärkeää on vahvistaa  ja tukea  iduillaan ole‐

via  imagotekijöitä  sopivin keinoin  sekä  sallia ennakkoluulottomasti  toimet,  jotka 

voisivat edistää omaleimaisuutta. Näiden tekijöiden lisäksi uuden imagon luomi‐

sessa on tärkeää poistaa tai lieventää kielteisiä imagotekijöitä. (Virtanen 1999, 159.) 

 

Uuden  imagon  aikaansaaminen  ja  erityisesti vanhan muuttaminen vie  runsaasti 

aikaa. Parhaimmillaan  imagon  on  yleensä  silloin,  kun  se  syntyy  itsestään  –  siis 

kaupungin muun kehityksen myönteisenä sivutuotteena. Jos pystymme  luomaan 

kaupungin, jossa on erilaisia viihtyisiä asuinympäristöjä, jotka tarjoavat asukkaille 

ja yrityksille monipuolisia palveluja ja jolla on tehokas, aktiivinen ja osaava hallin‐

to, niin kaupungilla on tietynlainen myönteinen imago. Kaupungin imago on sitä 

mitä kaupunki on. Jos halutaan parantaa kaupungin imagoa, pitää parantaa kau‐

punkia ja kehittää kaupungin omaleimaisuutta. (Virtanen 1999, 163.) 

 

 

Valkeakosken mansikkapaikka‐brändi 

 

Valkeakosken imagomarkkinointi oli vielä 1990‐luvulla sivutoimista hallintojohta‐

jan  toimenkuvassa. Markkinointitoimenpiteet keskittyivät  ainoastaan Valkeakos‐

ken matkailu Oy toimintaan. Valkeakosken imago oli vanhentunut ja negatiivinen, 

se kiteytyi ”Valkeakoskella haisee” ‐ongelmaan. Vanhentunut mielikuva haluttiin 

muuttaa  nokkelalla mainonnalla,  teemaksi  nostettiin  ”Ajattele  nokkaasi  pidem‐

mälle, muuta Valkeakoskelle”. Tämä mainonta kuitenkin kääntyi negatiiviseksi ja 

vahvisti  vain  Valkeakosken  vanhentunutta  imagoa.  Kaupungin  organisaatioon 

perustettiin  2000‐luvun  alussa markkinointiviestinnän  tulosyksikkö.  Pääpainona 

tällöin oli asumismarkkinointi ja samalla matkailumarkkinointi väheni. Tavoittee‐

na oli kääntää asukasluvun väheneminen kasvuun. (Rainisto 2006, 80.) 

 

Tässä vaiheessa  lanseerattiin Valkeakosken kaupungille Mansikkapaikka‐brändi. 

Huomio kiinnitettiin aivan muuhun kuin  teollisuuden  lieveilmiöihin. Valkeakos‐

kella oli myös silloin kokoonsa nähden korkea palvelutaso. Palveluita alettiin kut‐

sua mansikoiksi. Mansikkapaikka on  jokaiselle henkilökohtainen  asia.  Siihen  on 

latautunut  positiivisia  tunteita  ja  kokemuksia. Aloitusvaiheessa  se  sai  runsaasti 

sekä kritiikkiä että kiitosta osakseen, nykyisin Mansikkapaikka‐brändillä on erit‐

täin suuri huomioarvo. Sitkeys ja määrätietoisuus palkittiin, nykyisin ”Mansikka‐

paikka” on valkeakoskelaisille jo itsestään selvyys ja ylpeyden aihe. Valkeakosken 

tunnettuus on hyvä  ja kaupungin  imago on parantunut  selvästi. Markkinoinnin 

myötä kaupungista on syntynyt vireä mielikuva. Nyt imagotyöhön pyritään vielä 

integroimaan myös kaupungin muut toimijat, yritykset ja yhteisöt. Tavoitteena on 

entistä kustannustehokkaampi näkyvyys yhteistyön avulla. (Rainisto 2006, 80.)  

 

 

3.3 Tulevaisuuden näkymiä 

 

Tulevaisuutta ei voida edes tasaisen kehityksen vaiheessa täysin täsmällisesti en‐

nustaa. Mitä syvemmälle yhä nopeammin muuttuvaan tietoyhteiskuntaan työnny‐

tään,  sitä  epävakaammalta,  hämmentävältä  ja  yllätyksellisemmältä  tulevaisuus 

näyttää. Tulevaisuudesta on lähes mahdotonta saada empiiristä tietoa aikasarjojen 

tai muiden perinteisten mallintamismenetelmien avulla – ennakoivan, tulkitsevan 

ja niin kutsutun potentiaalisen tulevaisuustiedon merkitys sen sijaan on kasvanut. 

Tulevaisuudenkuvat vaikuttavat suoraan nykyhetkessä tehtäviin päätöksiin ja va‐

lintoihin  ja  toisaalta välillisesti  toteutuvan  tulevaisuuden  luonteeseen. Kokonais‐

valtainen näkökulma  ilmiöiden  ja muutosten  tarkasteluun  ja ymmärtämiseen  tu‐

levaisuudentutkimuksen näkökulmasta edellyttää trendien, megatrendien ja heik‐

kojen signaalien jäljentämistä, tunnistamista ja analysointia. (Konttinen, Teikari & 

Vuorenkoski 2003, 25–26.) 

 

Tulevaisuudessa kuntien  toiminta ympäristö muuttuu voimakkaasti  ja usein vai‐

keasti  ennakoitavilla  tavoilla. Globaalitalous,  väestön  ikääntyminen,  ylikansalli‐

nen hallinto  ja monet muut  laajat muutosilmiöt vaikuttavat  jokaiseen  suomalai‐

seen kuntaan. Suurista muutoksista huolimatta kuntalaisten  tarpeet ovat  tulevai‐

suudessakin pitkälti samoja kuin nykyisin. Tarvitaan muun muassa asunnon an‐

tamaa  suojaa,  puhdasta  ilmaa  ja  vettä,  työtä  ja  toimeentuloa,  terveydenhoitoa, 

koulutusta sekä tukea elämän vaikeuksissa. Näiden tarpeiden tyydyttämisessä on 

kunnalla tulevaisuudessakin merkittävä tehtävä. (Kuntien tulevaisuus 2005, 3.)  

 

 

3.3.1 Yhteistyö – seudullisuus  

 

Kuntien yhteistyöstä,  seudullisuudesta  ja kuntaliitoksista keskustellaan  juuri nyt 

vilkkaammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Hirvonen pohtii kuntien yhteistyö‐

tä aluekehityksen ja kuntatalouden näkökulmasta. Myös asiaan liittyviä hankkeita 

ja paikallisia aloitteita on vireillä viljalti. Kiivaan kehityksen ja keskustelun tiimel‐

lyksessä yhteistyöhön varovaisesti suhtautuvat paikalliset päätöksentekijät saatta‐

vat  vaikuttaa menneeseen maailmaan  takertuvilta  edistyksen  jarrumiehiltä.  Jar‐

rumiesten ja ‐naisten mielestä kovin ponteva kuntien yhteen saattaminen voi puo‐

lestaan tuntua paikallisen itsemääräämisoikeuden rajoittamiselta, jopa määräilyltä 

ja alistamiselta. (Hirvonen 2002, 3–7.)  

 

Toisaalta EU:n näkökulmasta kuntien yhteistyö on alueellisten hallintojen itsenäi‐

syyteen  liittyvä  poliittinen  tavoite  ja  paikallisyhteisöjen  voimavarojen  tehokasta 

liikkuvuutta  edistävä  talous‐  ja  aluepoliittinen  keino. Viimeksi mainittu  aluetie‐

teen opeista johdettu kuntien yhteistyön kannustin on myös kansallisessa katsan‐

nossa  tärkeä kuntien yhteistyön  taustavaikutin. Maan eri osien  ja kuntien erilais‐

tuessa, kuntien yhteistyö saa yhä enemmän myös hyvinvointivaltioon  ja kansalli‐

seen yhdenvertaisuuteen  liittyviä merkityksiä. Kummatkin näkökulmat ovat pe‐

rusteltuja, ja perustelut määräytyvät sen mukaan, mitä odotuksia seudullisuuteen 

ja kuntien yhteistyöhön kohdistetaan. (Hirvonen, 2002, 3–7.)  

 

Joka  tapauksessa alueiden kehittämiseen etsitään uutta otetta kuntien yhteistyön 

ja kuntaliitosten suunnasta. Palvelutuotannossa seudullisuuden toivotaan synnyt‐

tävän  säästöjä. Kuntien yhteistyön parasta  sovellusalaa  edustavat  erilaiset aluei‐

den kehittämiseen kohdistuvat kehittäjäverkostot. Seudullisten kehittäjäverkosto‐

jen hyödyllisyys perustuu kuntakehityksen  läheisriippuvuuteen. Sekä hyvin että 

huonosti menestyvät kunnat sijaitsevat vierekkäin, klustereina ja maantieteellisesti 

ryvästyen. Aluekehityksen  naapuririippuvuus  tarjoaa  tämän  tyyppisille  kuntien 

yhteistyölle aidon asiaperustan. Sekä työllisyys, väkiluku että verotulot kehittyvät 

naapurikunnissa samaan suuntaan, joten hyvin ja huonosti menestyvät kunnat si‐

jaitsevat lähekkäin. Siksi kunta ei voi menestyä pelkästään omilla ehdoillaan, vaan 

myönteiseen kehitykseen tarvitaan hyvät naapurit. Kuntien palvelutuotannon mit‐

takaava‐  ja monituote‐edut  ratkaiset, ovatko kuntaliitosten avulla syntyvät  suur‐

kunnat  joustavia  verkostomaisia  yhteistyömuotoja  tehokkaampia  ja  taloudelli‐

sempia  kuntapalvelujen  tuotantotapoja.    Kuntien  yhteistyön  parhaat  paikalliset 

tason  kokemukset  liittyvät  elinkeinopolitiikan  kehittäjäverkostoihin.  (Hirvonen 

2002, 13.) 

 

Alueellisesta  erikoistumisesta näyttää muodostuneen viimeaikaisen  aluekehityk‐

sen  luonteenomainen piirre Suomessa. Alueelliset vahvuudet sekä rajallisten voi‐

mavarojen suuntautuminen  tietyille osaamis‐  ja painopistealueille ovat olleet vii‐

me vuosina näkyvästi esillä myös alue‐ ja talouspolitiikassa sekä alueellisen kehit‐

tämisen  strategioissa. Alueellista  erikoistumista  ja  siinä  tapahtuneita muutoksia 

voidaan tarkastella kahdesta eri lähtökohdasta. Tarkastelu voidaan kohdistaa joko 

yksittäiseen  aluetalouteen  ja  sen  toimialarakenteen  erikoistumisasteeseen  tai  toi‐

saalta tarkastelussa voidaan verrata tietyn aluetalouden  ja kansantalouden toimi‐

alarakennetta,  jolloin  voidaan  puhua myös  toimialarakenteen  erilaisuudesta  tai 

muutoksien osalta erilaistumisesta. (Niiranen 2002, 77–78.)   

 

Kuntien  erilaistuminen  sekä kunta‐valtio  ‐suhteen, palvelutuotannon  ja kuntata‐

louden muutokset heijastuvat merkittävästi myös kunta‐  ja  seutukuntarakentee‐

seen. Todennäköiseltä näyttää kehitys, jossa kuntien tehtäviä järjestetään huomat‐

tavassa määrin  sopimuspohjaisesti  eri  järjestäjien  verkostomaisena  yhteistyönä. 

Erityisesti pienet kunnat hoitavat tehtävänsä yhteisesti,  ja nykyinen kunta toimisi 

tulevaisuudessa  lähinnä  ”identiteettikuntana”  ja paikallisdemokratian kanavana. 

Tätä kehitystä  täydentää kuntien merkittävä väheneminen kuntaliitoksien kautta 

sekä joidenkin tehtävien siirtyminen seutu‐, alue‐ tai maakuntatasolle. Suuret kas‐

vukeskukset saattavat  laajeta seutukunnan  tai  talousalueen kokoisiksi ”suurkun‐

niksi”. Keskeisinä syinä tälle kehitykselle esitettiin palvelutarjonnan turvaaminen 

ja  seudun  elinkeinoelämän  kehittäminen  resurssien  vähetessä.  (Kuntien  tulevai‐

suus 2005, 24.) 

 

Kuntien  ja  järjestöjen välistä tiivistä yhteistyötä tehostava vuorovaikutus alueelli‐

sessa kehittämisessä nähdään yhdeksi tulevaisuuden voimavaraksi. Aivan selvästi 

on nähtävissä,  että  järjestöjen  ja  eri  tahojen aktiiviset yhteistyön muodot  tulevat 

lisääntymään tulevaisuudessa. Palvelujen järjestämisessä ja asuinympäristöjen ke‐

hittämisessä  tarvitaan  tulevaisuudessa myös  niin  sanottujen  ”kansalaiskaartien” 

mukaan  tuloa, erilaisten vapaaehtoisjärjestöjen  ja alueen asukkaiden  työpanosta. 

Tämä opinnäytetyö on hyvä esimerkki  järjestöjen osallistumisessa kuntien kehit‐

tämisessä. Haapajärven Yrittäjät Ry:ssä on nähty tärkeäksi kehittää oman kaupun‐

gin vetomaisuutta. Kehitystyön edistämiseksi Haapajärven yrittäjät ovat perusta‐

neet ”Tulevaisuus‐  ja yhteistyö”  ‐hankeen,  johon myös  tämä opinnäytetyö  sisäl‐

tyy. 

 

 

3.3.2 Palvelut tulevaisuudessa 

 

Kaupunkiseudun tarjoamista palveluista erottuu selkeästi kaksi tärkeydeltään eri‐

laista ryhmää. Tärkeimpiä ovat päivittäin tarvittavat tai perusturvallisuuteen kuu‐

luvat niin sanotut peruspalvelut ja vähemmän tärkeät ylellisyyspalvelut eli pienen 

ryhmän  käyttämät  erikoispalvelut.  Tärkeiksi  koetuissa  peruspalveluissa  ei  ole 

suuria  eroavaisuuksia  kaupunkiseutujen  välillä.  Peruspalveluissa  kilpailuetu  on 

lähinnä isoilla kaupungeilla suhteessa pienempiin kaupunkeihin. Sen sijaan ylelli‐

syyspalveluiden  kohdalla  kaupunkiseutujen  väliset  erot  ovat  suuria. Kaupunki‐

seutujen monipuolinen  ilta‐  ja yöelämä,  runsas  ravintola‐  ja kahvilatarjonta  sekä 

monipuoliset  erikoisliikkeet houkuttelevat nuorempia  ikäryhmiä  enemmän kuin 

vanhempia.  Tyytyväisyys  laskee  kaupunkiseudun  koon  pienentyessä,  vaikka  ei 

kovinkaan paljon. (Raunio 2001, 136–137.) 

 

Suomalaisen  hyvinvointiyhteiskunnan  kehittymisessä  on  nousemassa  avainase‐

maan  kysymys, miten  tulevaisuudessa  voidaan  turvata  kansalaisten  tarvitsemat 

palvelut. Tähän kysymykseen haetaan ratkaisuja sekä valtiollisella että paikallisel‐

la  tasolla.  Suuria odotuksia on kohdistettu kunta‐  ja palvelurakenteidenuudista‐

miseen. On kuitenkin tullut selväksi, että pelkästään  julkisen hallinnon toimet ei‐

vät riitä. Tarvitaan yhteistyön tiivistämistä eri toimijoiden kesken. Järjestöjen rooli 

palvelutuotannossa  on kasvamassa,  joten  järjestöjen  tulisi  olla  rakenneuudistuk‐

sissa kiinteästi mukana ja niiden asiantuntemusta pitäisi käyttää hyväksi sekä val‐

takunnallisessa että paikallisessa suunnittelussa. (Möttönen & Niemelä 2005, 206.) 

 

Hyvinvointipolitiikassa,  jossa  ei  ehkä voida olla niin  innovatiivisia kuin  esimer‐

kiksi  jollakin uuden  teknologian kehittämis‐  ja soveltamisalalla,  luovaa  jännitettä 

ei voi kuvata aivan näin  lennokkain  ilmaisuin. Kuitenkin  joitakin  luovan  jännit‐

teen piirteitä pitäisi hyvinvointisektorilla olla,  jotta kehitys kulkisi eteenpäin. Hy‐

vinvointipolitiikkaan  sisältyy  liian  paljon  puolustamisen  ja  vastustamisen  ele‐

menttejä eikä uusia  innovatiivisia kehitysnäkymiä avata  tarpeeksi. Uutta synnyt‐

tävän  toiminnan ehtona eivät ole yhteiset  tavoitteet, vaan keskinäinen  luottamus 

ja sitoutuminen yhteisiin eettisiin  ja moralisiin sopimuksiin perustuviin toiminta‐

tapoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien  ja  järjestöjen välisissä suhteissa pitäisi 

hierarkkisten  ja markkinaperusteisten  suhteiden  sijasta painottua  enemmän ver‐

kostosuhteet. (Möttönen & Niemelä 2005, 209–210.)  

 

Yhteiskunnan palveluvaltaistuminen liittyy Suomessa vahvasti hyvinvointivaltion 

kehitykseen. Valtion  aluepoliittisilla  tukijärjestelmillä  on  perinteisesti  pyritty  oi‐

kaisemaan epätasapainoon pyrkivää alueellista kehitystä. Alueellista kehitystä on 

yhteiskunnan taholta tasapainotettu myös hyvinvointivaltiollisilla uudistuksilla ja 

palvelujen  laajentamisella,  joilla on huomattavasti tasoitettu muun muassa työlli‐

syydessä  ja  palvelujen  saatavuudessa  esiintyneitä  eroja.  Alueellisen  kehityksen 

käsitteeseen sisältyy lisäksi olojen kurjistuminen. Muutokset alueellisessa kehityk‐

sessä ovat  ilmenneet konkreettisesti  ihmisten  elinoloissa,  esimerkiksi  työttömyy‐

den lisääntymisenä, millä on ollut heijastusvaikutuksensa myös palvelujen kysyn‐

tään ja sitä kautta tarjontaa. (Lehtola 2001, 89.) 

 

 

3.3.3 Tietoyhteiskunnan mahdollisuudet 

 

Kasvukeskusten  ulkopuolelle  jää  runsaasti  alueita  ja  niillä  eläviä  ihmisiä,  jotka 

pohtivat  selviytymisen mahdollisuuksia  keskittyvässä  kehityssuunnassa.  Syrjäi‐

semmille seuduille on luvattu apua muun muassa etätyöstä, sähköisestä kaupasta 

ja  telemarkkinoinnista.  Yrittäminen  ja  asuminen  ovat  tällä  hetkellä  teknisesti 

mahdollista melkein missä vain ja etätyökin on kehittymässä todelliseksi mahdol‐

lisuudeksi. Tekniset  laitteet  eivät ole kuitenkaan vielä pystyneet  tarjoamaan  tar‐

peeksi kilpailukykyistä mahdollisuutta poikkeuksia  lukuun ottamatta.   Työyhtei‐

sön vetovoima on yhä suuri. (Takala & Karppi 2003, 71.) 

 

Tietoyhteiskuntaneuvoston  raportti  nojautuu  tieto‐  ja  viestintätekniikan  kehittä‐

misen mahdollisuuksiin maaseutukaupunkien  tulevaisuuden näkymissä. Tuotta‐

vuuskehitys, harvaanasutuilla maaseuduilla, kasvukeskuksissa  ja Helsingin  seu‐

dulla on hyvin erilaista. Asukasluvultaan harvenevilla alueilla kuntien palveluta‐

son  säilymiseen  tarvitaan uusia konsepteja,  joissa  yhdistetään uutta  teknologiaa 

perinteisiin  palveluihin.  Tieto‐  ja  viestintätekniikka  mahdollistaa  uusia  malleja 

palvelutarjonnan ulottumiseksi myös haja‐asutusalueille. Palveluhaasteet liittyvät 

esimerkiksi päivittäistavarakaupan,  sosiaali‐  ja  terveyspalvelujen, koulutuksen  ja 

liikennepalvelujen  tarjoamiseen  harvaanasutuille  alueille.  (Tietoyhteiskuntaneu‐

voston raportti 2006, 76.) 

 

Verkkokaupat mahdollistavat erikoistavarakaupan valikoimat taajamien ulkopuo‐

lelle. Logistiikkaa  voidaan  tehostaa  tieto‐  ja  viestintätekniikka‐  ja  tuottavuusrat‐

kaisuihin. Harvaan asuttujen alueiden elinkelpoisuutta haetaan perustamalla mo‐

nipalvelupisteitä. Tieto‐  ja viestintätekniikka mahdollistaa myös asiantuntijatyön 

sijoittumisen harvaanasutuille alueille  ja  tuo uusia alueita esimerkiksi matkailun 

piirin edistämällä pientenkin yksiköiden markkinointia ja löydettävyyttä. Ajoittai‐

nen etätyö vapaa‐ajan asunnoissa voi edistää tuottavuutta tarjoamalla samanaikai‐

sesti rauhaa ja tavoitettavuutta. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 76.) Ta‐

kala  ja Karppi (2003, 71) puolestaan toteavat, että pula tietotekniikan osaajista on 

edistänyt uusien alan työpaikkojen syntymistä maakuntiin. Erityisesti ”call cente‐

rit” ovat tehneet tuloaan. Ne eivät vaadi työntekijöiltään välttämättä korkeaa kou‐

lutusta  ja sijaintivaatimuksenakin ovat  toimivat  tietoliikenneyhteydet. Ne ovat  jo 

tuoneet monia työpaikkoja kasvukeskusten ulkopuolelle. Palvelujen parantumista 

syrjäseuduille ovat tuoneet sähköisen kaupan ja logistiikan kehittyminen. (Takala, 

& Karppi 2003, 71.) 

 

Takala  ja Karppi  (2004, 64)  toteavat  tietoyhteiskunnan olevan selvästi osaamisen 

yhteiskunta. Siksi osaamistarpeiden kartoitus on keskeinen kysymys  tietoyhteis‐

kunnassa. Alueen kehittäminen nojautuu kunkin alueen omiin vahvuuksiin. Eri‐

tyisen  tärkeää  on  vahvistaa  kykyä  ja  halua  vastuunottoon  ja  hyödyntää  uutta 

osaamista  eri  keinoin.  Tällöin  toimenpiteet  on  kohdistettava  koulutuksen  suun‐

taamiseen,  teknologian  siirron  edistämiseen,  tutkimuslaitos‐  ja  yritysverkostojen 

edistämiseen  ja monipuoliseen  neuvontaan. Erityisesti pienet  ja  keskisuuret  yri‐

tykset tarvitsevat asiantuntija‐apua teknologian hyödyntämiseen. (Takala & Karp‐

pi 2003, 64.) Tietoyhteiskuntaneuvoston raportista tulee selkeästi esille pienten yri‐

tysten  kehittämisen  tarpeet. Uusien  sovellusten  luomisessa  tarvitaan  parempaa 

ymmärrystä  ihmisten arjen  tarpeista. Pienten,  lähinnä mikroyritysten on mahdo‐

tonta itse tehdä kaikkea taustatyötä, oppia uuden tekniikan erilaisia sovelluksia ja 

ottaa tekniikkaa täysimittaisesti käyttöön. Siksi tarvitaan uusia toimialoja, esimer‐

kiksi  verkostosihteerejä,  jotka  hoitavat  usean mikroyrittäjän  hallinnon, markki‐

noinnin ja tiedonhakupalvelut. Verkostosihteerien koulutusta on laajennettava jo‐

kaiseen ammattikorkeakouluun. (Tietoyhteiskuntaneuvoston raportti 2006, 13.) 

 

 

3.3 Yhteenveto  

 

Maaseutu‐  ja kaupunki  ‐käsitteitä voidaan  lähestyä useista  eri näkökulmista.  Se 

voidaan  määritellä  kuntamuodon,  asukasluvun  tai  taajamissa  ja  kaupungeissa 

asuvien  asukkaiden  osuudesta  koko  paikkakunnan  asukasluvun  suhteutuksen 

mukaan. Hyvä asuin‐  ja elinympäristö nähdään yhä selkeämmin yhtenä kunnan 

menestystekijänä. Ympäristöllä on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään posi‐

tiiviseen kuvaan, kunnan vetovoimaisuuteen.  

 

Pelkistetysti mielikuvan voidaan sanoa olevan joku kuva, käsitys ihmisen mieles‐

sä. Oleellista imagokäsitteeseen liittyvä piirre on, että mielikuva on aina subjektii‐

vinen eli siis henkilökohtainen. Nykyajalle imago on tyypillinen ilmiö, joka on ot‐

tanut mukaansa myös kaupungit. Olennainen vaikutus mielikuvan luomisessa on 

yleensä myös sen asukkailla eli tavallisilla ihmisillä. Paikkakunnan sisäinen identi‐

teetti kertoo, mistä ihminen tuntee olevansa kotoisin. Kaupunkien imagoihin vai‐

kuttavia  tekijöitä voidaan hakea kaukaa menneisyydestä  ja nykyhetkestä. Monet 

maaseutukaupungitkin  ovat  saaneet  hyvän  kaupunkikuvan,  usein  näiden  kau‐

punkien kohdalla  imagot rakentuvat erilaisten kulttuuritapahtumien varaan. Ko‐

konaan uuden imagon luomisyrityksen sijasta on usein tärkeämpää, hyödyllisem‐

pää ja etenkin halvempaa vahvistaa jo olemassa olevaa imagoa.  

 

Kuntien yhteistyöstä  ja kuntaliitoksista keskustellaan  juuri nyt vilkkaammin kuin 

ehkä koskaan aikaisemmin. Alueiden kehittämiseen etsitään uutta otetta kuntien 

yhteistyön  ja  kuntaliitosten  suunnasta.  Toisaalta  alueellisesta  erikoistumisesta 

näyttää  muodostuneen  viimeaikaisen  aluekehityksen  luonteenomainen  piirre 

Suomessa. Tulevaisuudessa  tarvitaan yhteistyön  tiivistämistä eri  toimijoiden kes‐

ken.  Järjestöjen  rooli  näyttää  olevan  kasvamassa palvelutuotannossa. Maaseutu‐

kaupunkien  palvelutason  säilymisen  uskotaan  olevan mahdollista  yhdistämällä 

uutta  teknologiaa perinteisiin palveluihin. Tieto‐  ja viestintätekniikka mahdollis‐

taa uusia malleja palvelutarjonnan ulottumiseksi myös haja‐asutusalueille.  

 

Kuviossa  1  on  koottu  paikkakunnan  vetovoimaisuuteen  vaikuttavia  tekijöitä. 

Paikkakuntien  vetovoimaisuus  voidaan  jakaa  kuuteen  toisiinsa  limittyviin  ele‐

mentteihin. Vetovoimainen kaupunki tarjoaa jokaisella elementillä yksilöä tyydyt‐

tävän toiminnallisen tason. Toisaalta paikkakunnan vetovoima heikkenee jokaisen 

elementin  vajavaisuuden mukana. Paikkakunnan  vetovoimaisuus  on myös  osit‐

tain mielikuvaa, käsitystä paikkakunnan toiminnoista  ja  identiteetistä. Maaseutu‐

kaupunkien  vetovoimaisuuden  ongelmiksi  muodostuu  usein  toiminnallisten  ja 

taloudellisten  ympäristöjen  heikkous.  Työpaikkojen,  palvelutarjonnan  ja  vapaa‐

ajan harrastusmahdollisuuksien vähyys heikentää maaseutukaupunkien houkut‐

televuutta. Toisaalta maaseutukaupunkien edulliset elinkustannukset, rauhallinen 

ja turvallinen elinympäristö lisäävät paikkakuntien vetovoimaisuutta. 

 

 

ASUIN- JA ELINYMPÄRISTÖ     

FYYSINEN  YMPÄRISTÖ

- kuntalaisten ”olohuone”   

                     KUVIO 1. Paikkakunnan vetovoimaisuus yksilön näkökulmasta  

Kuviossa esitetty fyysinen ympäristö antaa mielikuvan paikkakunnan nykytilasta 

ja  toiminnan  tasosta.  Fyysisen  ympäristön merkitys  korostuu  erityisesti  paikka‐

kunnalla vieraileville  ja ohikulkijoille. Sosiaalinen ympäristö pitää sisällään paik‐

kakunnan sisäisen identiteetin, yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Sosi‐

aalisella  ympäristöllä  on  suurin merkitys paikkakunnan  asukkaille. Toimijoiden 

välinen vuorovaikutus ja sosiaaliset verkostot vaikuttavat omalta osaltaan paikka‐

kunnan vetovoimaisuuteen. 

- keskustan yleisilme - luonnon ympäristö houkuttelevuus

TALOUDELLINENYMPÄRISTÖ

Työ ja toimeentulo - toimeentulon turvaaminen - työ ja ura mahdollisuudet

TOIMINNALLINEN

SOSIAALINEN YMPÄRISTÖ - paikan sisäinen - sosiaaliset identiteetti verkostot

YMPÄRISTÖ Vapaa-aika

- kulttuuritarjonta - vapaa-ajan harrastus

mahdollisuudet

TOIMINNALLINEN YMPÄRISTÖ Liiketarjonta

- palvelutarjonta runsaus - hyvät liikenneyhteydet

TALOUDELLINEN YMPÄRISTÖ

Koti ja asuminen - elinkustannukset

- asuntojen hintataso

 PAIKKAKUNNAN VETOVOIMAISUUS 

YKSILÖN NÄKÖKULMASTA

4 MAASEUDULLE MUUTTAMINEN 

 

 

4.1 Muuttoliike 

 

Muuttoliikkeen käsite voidaan  jakaa alaryhmiin  lähtö‐  ja  tulopaikan perusteella. 

Ensimmäisenä  ryhmänä  on  kunnan  sisäinen  muutto,  jossa  muutetaan  haja‐

asutusalueelta  taajamaan  tai  taajaman  sisällä. Toisena  ryhmänä on kuntien väli‐

nen,  seutukunnan  sisäinen muutto,  jossa muuttaminen  tapahtuu  saman  seutu‐

kunnan  sisällä. Kolmas  ryhmä on kuntien  ja  seutukunnan välinen muutto,  jossa 

muutetaan seutukunnan ulkopuolelle tai ulkopuolelta. Neljäs ryhmä on maahan‐

muutto  ja maastamuutto.  (Kallio, Meklin,  Siitonen & Martikainen  2001,  17–18.) 

Opinnäytetyössämme huomion kohteena on kuntarajan ylittävä muuttoliike. Tu‐

lo‐  ja  lähtömuuton keskinäisen suhteen perusteella kunta voidaan  jakaa muutto‐

voittokuntaan, jossa tulomuutto on lähtömuuttoa suurempi tai muuttotappiokun‐

taan, jossa tulomuutto on lähtömuuttoa pienempi.  

 

Muuttoliikkeessä  voidaan  erottaa  yksilölliset,  alueelliset  ja  yhteiskunnalliset  tekijät. 

Yksilötasolla muuttoliikettä tarkastellaan ihmisten tarpeiden ja inhimillisten käyt‐

täytymisprosessien  mukaan.  Alueellisella  tasolla  tarkastellaan  yhteiskunnan  si‐

säisten alueiden välisiä muuttoliikkeitä.  Richmond (1969) on jakanut yhteiskunti‐

en kehityksen kolmeen osaan: työntekijöitä koskeva pakkomuutto (maaseutukun‐

tien  välillä),  vetotekijöihin  perustuva  vapaaehtoinen muutto  (maaseudulta  kau‐

punkeihin) sekä monisuuntainen kaupunkien välinen  liikkuvuus.  (Södering 2001 

197–198.) 

 

Holmila (2001, 15) kertoo siitä miten Suomi oli melko pitkään maaseutuvaltainen 

maa ja maaseutukulttuuri antoivat koko maalle selvän leiman. Muutos on kuiten‐

kin  jo 1950‐luvulta  lähtien vienyt selvästi toiseen suuntaan. Muutos maaseudulta 

kaupunkeihin on ollut valtaisa. Hjerppe, Räisänen  ja Hämäläinen  toteavat  (2004, 

61)  sen,  että vielä 1980‐luvulla muuttoliike oli  jakautunut kohtuullisen  tasaisesti 

eri  alueille, mutta  1990‐  luvun  vientivetoisen  talouskasvun  aikana muuttoliike 

suuntautui  tiettyihin  alueisiin. Nykyään  nettomuutto  on positiivinen  vain  kym‐

menessä  seutukunnassa  aiempien  kymmenien  seutukuntien  sijasta. Useimmissa 

kunnissa ongelmana on myös se, että kuolleisuus on syntyvyyttä suurempi. Siksi 

näiden kuntien tuleva kehitys riippuu paljolti muuttoliikkeen suunnasta. (Holmila 

2001, 15; Hjerppe, Räisänen & Hämäläinen 2004, 61.) 

 

Maaseutu  kärsii  muuttotappiosta  koko  ajan.  Muuttoliike  suuntautuu  Etelä‐

Suomen  sekä muiden  tärkeiden kasvukeskuksien  läheisyyteen. Miten muuttolii‐

kettä saataisiin käännettyä enemmän maaseudulle? Jatkuuko muuttoliikesuuntaus 

tulevaisuudessakin vielä enenevissä määrin suuriin kasvukeskuksiin? Muuttoliik‐

keen  keskeisimmiksi  kysymyksiksi  nousevat  seuraavat  asiat: Ketkä muuttavat?, 

Miksi muutetaan?, Mistä muuttajat tulevat ja minne he menevät?, Milloin muute‐

taan? sekä mitä seurauksia muutolla on? 

 

Heikkisen, Hirvosen  ja Maijalan  (2003,  11) mukaan viime vuosien kehityksen  ja 

tulevaisuuden  ennusteiden  valossa  erittäin  suuri  muuttoliikeaalto  suuntautuu 

Pohjois‐  ja  Itä‐Suomesta  eteläisen  Suomen  ja Oulun  kasvukeskuksiin.  Takala  ja 

Karppi (2003, 31) korostavat sitä, että muuttoliikkeessä on huomattavissa merkit‐

täviä tekijöitä. Nettomuutto suuntautuu entistä harvimmille seuduille, muutamiin 

kasvukeskuksiin  ja  niiden  ympäristöön. Muuttoliike  kasaa  väestöä  suurimpiin, 

taloudellisesti keskeisiin ja kansainvälisessä yhteistyössä oleviin keskuksiin. Tämä 

vaikuttaa  entistä  enemmän  väestön  määrään  muuttotappioalueilla.    Lisäksi  se 

keskittyy voimakkaimmin aktiiviväestöön, korkeasti koulutettuihin ja ennen kaik‐

kea nuoriin. (Heikkinen, Hirvonen & Maijala 2003, 11; Takala & Karppi 2003, 31.) 

 

Alueellinen tuotannontoiminta on yhteydessä alueellisiin työmarkkinoihin, joiden 

kehitys heijastuu väestön  alueellisena  jakautumisen muuttoliikkeen kautta. Alu‐

eellinen työmarkkinoiden dynamiikka on siis kiinteästi yhteydessä työntekijöiden 

muuttoliikkeisiin. Työmarkkinat eivät kuitenkaan ole ainoat muuttoliikettä mää‐

rittävät tekijät, vaan muita tekijöitä on omistusasuminen, asuntojen hintojen vaih‐

telu, kuntatalous, sekä väestön ikärakenne ja heikosti koulutettujen osuus väestös‐

tä. (Hjerppe ym. 2004, 61, 69–71.) 

 

Heikkilä  ja Paasivirta  jakavat muuttoliikkeen  ja  työllisyyden  kehitystä  koskevat 

asiat neljään kohtaan. Ensimmäisenä niin sanottuna päätekijänä on, että työllisyys 

määrittelee muuttoliikkeen, eli  ihmiset muuttavat sinne missä on työtä. Työpaik‐

kojen saatavuus ratkaisee muuttoliikkeen määrän  ja suuntautumisen. Viime vuo‐

sina  työllisyyden kasvu on ollut nopeaa,  joten muuttoliike on nyt melko voima‐

kasta. Työpaikkakasvu on ollut nopeaa  isoissa kaupungeissa,  jossa myös väestö‐

kasvu on ollut nopeaa. Toisena tekijänä on se, että Suomessa lähinnä vain nuoret 

muuttavat. Muuttoalttiuden huippu on 20–25‐vuoden iässä, jonka jälkeen muutto‐

alttius vähenee voimakkaasti. Kolmantena kohtana on se, että muuttoliike reagoi 

nopeasti  työllisyyskehityksen alueellisiin eroihin. Viime vuosien nopea  työllisyy‐

den kasvu on nostanut muuttoliikkeen korkealle tasolle, jonka seurauksena myös 

työttömyyden alueelliset erot ovat kasvaneet. Viimeisenä kohtana on se, että vil‐

kastuva muuttoliike tuottaa osaltaan uutta urbaania työttömyyttä. Tämän syy on, 

että  osaamiskuilu  työvoiman  kysynnän  ja  tarjonnan  välillä.  Vilkas muuttoliike 

vain kärjistää tilannetta. (Heikkilä & Paasivirta. 2001, 92–95.) 

 

4.2  Muuttomotiivit 

 

 

4.2.1  Muuttomotiivien luokittelu 

 

Asuinpaikkakunnan vaihtaminen on useimmille ihmisille todella suuri muutos  ja 

pitkän harkinnan tulos. Asuinpaikkakunnan valintaan vaikuttaa hyvin monet asi‐

at. Keskeisimpinä  tekijöinä voi olla sosiaaliset suhteet,  tuttu  ja  turvallinen ympä‐

ristö sekä toimeentulon turvaaminen. Toisaalta muuttamisen syyt voivat olla mitä 

erinäisimpiä. 

 

Tervon  (1997, 58–61) mukaan muuton syyt voidaan  jakaa kolmeen ryhmään. En‐

simmäisenä hän mainitsee lähtö‐ ja tulopaikan ominaisuudet, joilla tarkoitetaan työl‐

lisyysmahdollisuuksia, elinympäristöä ja palkkaa. Institutionaaliset tekijät vaikutta‐

vat myös  ihmisten muuttoon. Näillä hän  tarkoittaa asuntomarkkinoiden  toimin‐

taa, työmarkkinoiden toimintaa, julkisen vallan politiikkaa, työnantajien henkilös‐

töpolitiikkaa. Yhtenä  ryhmänä voidaan pitää myös henkilökohtaisia piirteitä, kuten 

perhesiteet, ikä, koulutus ja elämäntilanne. (Tervo 1997, 58–61.) 

 

Kydön (1998, 40) mukaan muuton motiivit luokitellaan neljään ryhmään: työhön ja 

ammattiin liittyvät motiivit, asuntoon ja asuinympäristöön liittyvät motiivit, elämänti‐

lanteeseen liittyvät motiivit sekä pakkomuutto. Muuttomotivaatiot eroavat kuitenkin 

sen mukaan onko muuton kohde kaupunki vai maaseutu. Maaseudulle muutta‐

misessa asuntoon  ja asumisympäristöön  liittyvät motiivit  sekä  elämäntilanteessa 

tapahtuviin muutoksiin liittyvät motiivit ovat keskeisimmät.  Työhön ja ammattiin 

liittyvät motiivit ovat keskeisiä käytännössä paluumuuton kohdalla,  esimerkiksi 

tilan  jatkamisen  kohdalla.  Pakkomuutto  kohdistuu  useimmiten maalta  kaupun‐

keihin. (Ovaska 2003, 109–110.) 

 

Ovaskan teettämän tutkimuksen mukaan maaseudulle muuttajien muuttomotiivit 

olivat seuraavanlaisessa järjestyksessä: Tärkeimmäksi muuttomotiiviksi ilmeni to‐

imeentulo. Siihen vaikuttivat yritystoiminnan aloittaminen,  tilanjatkaminen,  työ‐

paikan  saaminen  sekä  eläkkeelle  siirtyminen.  Toiseksi  tärkeimmäksi  muuton 

syyksi  ilmenivät  luontoon  liittyvät motiivit. Seuraavana vastaajien muuttomotii‐

vina olivat perheeseen liittyvät motiivit, kuten lasten turvallinen kasvuympäristö, 

toive  saada  lisäaikaa  perheelle  sekä  puolison  halu muuttaa maalle. Neljäntenä 

muuttomotiiveissa oli oman elämänhallintaan liittyvät syyt sekä viidentenä muut‐

tosyynä olivat kunnan palvelut  ja asunnon hankintaan  liittyvät motiivit.  Joka  ta‐

pauksessa  toimeentulo  on  ihmisille  tärkein muuttoon  vaikuttava  asia.  Toisaalta 

kunnan  tarjoamat palvelut eivät niinkään näyttäisi vaikuttavat  ihmisten muutto‐

päätöksiin. (Ovaska 2003, 119–121.) 

 

Heikkilän, Rintalan, Airion  ja Kainulaisen  (2003,  21,  69)  teettämän  tutkimuksen 

mukaan kaupunkeihin muuton syitä useimmiten olivat paremmat työllisyysmah‐

dollisuudet  sekä  paremmat  toimeentulomahdollisuudet.  Maaseudulle  muuton 

motiiveja olivat rauhallinen asuinympäristö sekä tilavampi ja paremmin varustel‐

tu asunto. Harvaan asutulle maaseudulle muutettiin rauhallisen asuinympäristön, 

työn  ja  läheisten  ihmisten vuoksi. Palvelujen heikko saatavuus tai niiden puuttu‐

minen olivat harvoin muuton syynä kuntatyypistä riippumatta.  Joka tapauksessa 

näyttää siltä, että kaupunkeihin muutetaan elintason kohottamisen vuoksi ja maa‐

seudulle elämänlaadun parantamisen takia. (Kainulainen, Airio, Rintala & Heikki‐

lä 2003, 21, 69.) 

 

Ihmisten  maaseutu  teoksessa  on  ryhmitelty  maaseudulle  jäävät,  maaseudulta 

muuttavat, maaseudulle palaavat ja maaseudulle muuttohaluttomat. Maaseudulle 

jäävien  syyt ovat useimmiten  työpaikka,  rauhallisuus, puhdas  luonto, yhteisölli‐

nen  identiteetti,  kotitilan  jatkaminen,  asunto,  elämäntilanne,  arvot,  ystävät,  elä‐

mänkumppani, suku, hyvä kasvuympäristö lapsille sekä harrastukset. Maaseudul‐

ta poismuuttajien muuttomotiivit  liittyvät  työhön  ja uralla  etenemiseen,  opiske‐

luun, peruspalvelujen heikkouteen, maaseudun huonoon  imagoon,  itsenäistymi‐

seen,  ystävien  poismuuttoon  sekä  harrastus‐  ja  muiden  vapaa‐

ajanmahdollisuuksien  puutteeseen.  Maaseudulle  palaajien  syyt  muuttoon  ovat 

kyllästyminen kaupunkilaiseen elämäntyyliin, maaseudun rauhallisuus  ja luonto, 

juuret  ja  perinteet,  elinympäristö,  elämänsisältö  ja  arvot,  hyvä  kasvuympäristö 

lapsille,  halvempi  asunto  sekä  luonnonläheinen  elämäntapa.  Syyt  siihen  miksi 

maaseudulle ei palata on muun muassa se, ettei maaseudulla ole koulutusta vas‐

taavaa  työtä,  kaupunkilainen  elämäntyyli,  huonot  liikenneyhteydet, maaseudun 

huono  imago,  pelko  pienen  yhteisön  ahdasmielisestä  ilmapiiristä,  maaseudun 

huonot peruspalvelut  ja harrastusmahdollisuudet sekä huonot kokemukset maa‐

seudusta. (Ihmisten maaseutu, 2000, 26.)  

 

Vaikka muuttamisen motiivit ovat mitä  erinäisimpiä, niin  tässä opinnäytetyössä 

käsitellään tarkemmin muuttomotiiveista opiskelu ja työ, asunto ja asuinympäris‐

tö sekä hyvinvointi. 

 

 

4.2.2  Opiskelu ja työ 

 

Aluetasolla muuttoliike nähdään yleensä  työvoiman  liikkumisena  työ‐  ja opiske‐

lumahdollisuuksien  perässä.  Tällöin muuttoliike  on  yksi  työvoiman  alueellisen 

kysynnän ja tarjonnan seurausilmiö, ja työvoiman kysyntään ja tarjontaan vaikut‐

tavat  tekijät  vaikuttavat  myös  muuttoliikkeeseen.  Tasapainoteoriassa  ihmiset 

muuttavat alikehittyneiltä, matalan palkan alueilta kehittyneille, korkeiden palk‐

kojen  alueille. Muuttoliikkeen motiivina  on  tällöin  alueiden  väliset  palkkaerot. 

(Okko, Miettilä & Oikarinen 2000, 18.) 

 

Koulutus‐  ja  työmahdollisuuksilla  on  tärkeä  osa  ihmisten  muuttopäätöksissä. 

Koulutus ja työ eivät välttämättä ole tärkeimpiä tai ainoita syitä muuttoon, vaikka 

useimmiten  ne  niin mielletäänkin.   Takala  ja Karppi  (2003,  32‐33)  toteavat,  että 

koulutus‐  ja  työmahdollisuuksilla on merkittävä rooli  ihmisten muuttopäätöksis‐

sä. Opiskelujen  takia monen on pakko muuttaa  toiselle paikkakunnalle. Työvoi‐

man kysynnän kasvu vetää muuttajia kasvaville alueille  ja  työmahdollisuuksien 

puute työntää ihmisiä pois taantuvilta alueilta. (Takala & Karppi 2003, 32–33.) 

 

Maaltamuuttajien suurin ryhmä on 15–29  ‐vuotiaat nuoret. Nuoret  lähtevät opis‐

kelemaan kaupunkeihin  ja  taajamiin,  jonka  jälkeen he siirtyvät  työelämään. Kes‐

keisin syy muuttoon onkin opiskelu‐ ja työllisyysmahdollisuuksien keskittyminen 

tietyille alueille. Työn perässä muutetaan etenkin kasvukeskuksiin. Maaseudulle 

jäämisen  ja  maaseudulle  palaamisen  perusongelma  on  siinä,  että  maaseudulta 

löydetä työtä, joka turvaa toimeentulon. Maaseudulla asuvien nuorten työttömyys 

onkin korkeampaa, mitä kaupungissa asuvien nuorten. (Ihmisten maaseutu 2000, 

27.) 

 

Heikkilä toteaa, että opiskelijoiden muuttamiseen vaikutti osaltaan 90‐luvun puo‐

livälissä voimaan astunut laki, joka mahdollisti opiskelijoiden kirjojen vaihtamisen 

opiskelupaikkakunnalle.  Lainmuutoksen  seurauksena  opiskelijoiden  muuttami‐

nen  selvästikin voimistui. Nieminen kuitenkin korostaa  sitä, että muuttoliikkeen 

tärkeimpänä määrittelijänä  on  koulutus‐  ja  työllisyysmahdollisuudet.  (Heikkilä 

2001, 39–40.) 

 

 

4.2.3  Asunto ja asuinympäristö 

 

Elinvoimaa maaseudulle  teoksessa käy  ilmi, että maaseutu on haluttu ympäristö 

asumiselle. Entistä useampi  olisi  valmis muuttamaan maalle, mikäli  siihen  olisi 

mahdollisuus. Yksi selkeä syy, miksi maalle muutetaan, on asumisen kallistumi‐

nen kasvukeskuksissa. Lisäksi suurimmalle osalle suomalaisista ensisijainen toive 

hyvästä asumismuodosta on erillispientalo omalla tontilla. Maaseudulta on mah‐

dollisuus  hankkia  tontti  kohtuullisin  kustannuksin.  Asumisen  väljyys,  koskien 

sekä asuntoa että pihapiiriä, on siten yksi suuri houkutin maalle muutossa. Toinen 

merkittävä maalla muuton peruste on puhdas, pölytön ja meluton ympäristö sekä 

luonnon läheisyys yleensä. Monia houkuttelee lisäksi veden läheisyys, joten ranta‐

tontit ovat erityisen haluttuja asuinpaikkoja. Maalle muuttajat pitävät myös julkis‐

ten ja yksityisten peruspalvelujen saatavuutta hyvänä. Yhtenä maallemuuton mo‐

tiivina koskien asunto  ja asuinympäristöä on se, että maaseutua pidetään yleensä 

kaupunkia  turvallisempana  elinympäristönä.  Turvallisuutta  arvostavat  etenkin 

lapsiperheet,  jotka  haluavat  lapsilleen  turvalliset  koulumatkat  sekä  oppilas‐

määriltään pienet koulut. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 75–76.) 

 

Paitsi  houkuttelevaksi  asuinympäristöksi,  maaseutu  koetaan  myös  viihtyisäksi 

vapaa‐ajan ympäristöksi. Tähän  liittyy suomalaisten  innostus  rakentaa kesämök‐

kejä.  Vapaa‐ajan  asunnoilla  vietetäänkin  yhä  enemmän  aikaa  ja  moni  haluaisi 

muuttaa  vapaa‐ajan  asunnolleen  asumaan  vakituisesti.    Luonnonympäristön  li‐

säksi maaseudun kulttuurimaisema on houkuttelemassa maalle asumiseen. Kult‐

tuurimaisemaan  kuuluvat  ihmisten  työn  ja  toiminnan  jäljet maisemassa.  Näitä 

ovat pellot, niityt, laitumet, erilaiset rakennelmat, kylät, pihapiirit, rakennukset  ja 

muu  rakennettu  ympäristö.  Tärkeää  olisikin,  että  perinteistä  maaseudun  kult‐

tuurimaisemaa säilytettäisiin. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 76.) 

 

Ihmisten maaseutu  teoksessa nostetaan esiin se, että useimmat muuttavat maalle 

ympäristön  laadun,  suurten  tonttien  ja yksilöllisten  rakentamismahdollisuuksien 

vuoksi. Vanhat maalaistalot, kansakoulut tai muut vastaavat talot pihapiireineen, 

rakennuksineen  ja  istutuksineen  ovat  halutumpia  kuin  uudisrakennuspaikat. 

Vanhat  talot  sijaitsevat kyläympäristössä,  joka  luo  jatkuvuutta  ja  turvallisuuden 

tunnetta. Asunto ja asuinympäristön takia muuttajat arvostavat avoimia näkymiä, 

jossa yhtyvät  luonto  ja  ihmisten vaikutus, metsät, viljelykset  ja  rakennukset.  (Ih‐

misten maaseutu 2000, 22–23.) 

 

 

4.2.4  Hyvinvointi  

 

Towsendinan  (1979) mukaan  hyvinvointi‐käsitteen  voi  jakaa  välittömiin  yksilön 

aineellisiin  ja  sosiaalisiin  tarpeisiin, yksilön  toiminta‐, elämäntapa‐  ja elämänhal‐

lintaresursseihin ja niihin yhteiskunnan toiminta‐ ja jakomekanismeihin sekä pro‐

sesseihin, joiden kautta vallitseva hyvinvointi suhteessa muihin kansalaisiin toteu‐

tuu.  Joka  tapauksessa muuttoliiketutkimuksessa on ollut  suosittua  tukeutua hy‐

vinvointiteorioihin. Hyvinvointi on nimittäin nähty yksilön tilana, jossa hänellä on 

mahdollisuus  saada  keskeiset  tarpeensa  tyydytetyiksi. Tarpeet  ja niiden  tyydyt‐

tyneisyys  on  kuitenkin  aina  yksilöllistä  ja  niiden  empiirinen  mittaaminen  on 

melko hankalaa. (Ovaska 2003, 116–117.) 

 

Ovaskan (2003, 114–115) mielestä melko usein maallemuuton syynä on kuitenkin 

hyvinvointiin  liittyvät asiat. Muuttoon  liittyy tavoite elämänlaadun  ja hyvinvoin‐

nin parantamisesta. Ne ovat luonteeltaan sosiaalisia tai omaan itseensä tai perheen 

hyvinvointiin  liittyviä  seikkoja. Maalle  muutettaessa  halutaan  asua  yhteisössä, 

jossa ihmiset tuntevat toisensa, halutaan muuttaa oman elämän kulkua sekä halu‐

taan parantaa sisäistä elämänhallintaa. Hyvinvointiin liittyy vahvasti muun muas‐

sa luonto, meren tai järven läheisyys ja lasten turvallinen kasvuympäristö. Hyvin‐

vointi voidaan jakaa elintasoon, elämänlaatuun ja elämäntapaan.  Elintaso voidaan 

jakaa tarpeisiin ja ihmisten resursseihin. Tarveperusteisessa keskitytään siihen ty‐

ydytyksen  tasoon,  jonka  kulutettujen  hyödykkeiden  ja  palvelusten  virta  tuottaa 

väestölle. Elämänlaatuun  viittaa  joukko  toiveita,  joiden  tyydyttäminen  tekee  ih‐

miset onnelliseksi. (Ovaska 2003, 114–115.) 

Takalan  ja Karpin  (2003,  32–33) mielestä muuttopäätöksiä  tehtäessä  taustalla on 

myös  laajemmalti hyvinvointiin  liittyviä  asioita. Käytettävissä olevien  tulojen  li‐

säksi tavaroiden  ja palveluiden saatavuus  ja hinta, työmahdollisuudet, sosiaaliset 

suhteet, ympäristö viihtyvyys vaikuttavat hyvinvointiimme. Ihmiset pyrkivät ko‐

hottamaan  elämänlaatuaan  ja  hyvinvointiaan  muuttaessaan  maalle.  (Takala  & 

Karppi 2003, 32–33.) 

 

Muuttoliikkeen  ja väestörakenteen muutoksen tuloksena muuttotappioalueilla on 

kuitenkin  jouduttu  supistamaan  hyvinvointipalveluja.  Palvelujen  supistamisen 

kohteena ei ole olleet vain lasten ja nuorten hyvinvointipalvelut, vaan myös ikään‐

tyvien palveluja on jouduttu supistamaan.  Vanhempien ikäluokkien koon kasvun 

ja  työikäisten määrän  vähentymisen  seurauksena  huollettavien määrä  suhteessa 

työikäisiin  kasvaa.  Tämä  merkitseekin  hyvinvointipalvelujen  voimakasta  ky‐

syntää. Näin ollen kuntien hyvinvointipalvelujen  turvaamiselle  laaja väestöpohja 

nähdään elintärkeänä. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 191.) 

 

 

4.3  Muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun 

 

Takala  ja Karppi  (2003, 31–36) ovat huolissaan siitä, miten voimakas muuttoliike 

vaikuttaa maaseudun kuntiin.   Muuttoliike merkitsee  aluerakenteen voimakasta 

muutosta. Maaseutua uhkaa muuttoliikkeen seurauksena autioituminen  ja palve‐

lutason  voimakas  heikkeneminen.  Syrjäseudut  ovat menettämässä mahdollisuu‐

tensa  turvata  peruspalveluja,  kuten  koulutuksen  ja  terveydenhuollon.  Takala  ja 

Karppi korostavat myös sitä, että inhimillisen pääoman keskittyessä kasvukeskuk‐

siin, maaseutu menettää suuren osan tietotaidostaan nuorten  ja ammattitaitoisten 

muuttaessa  pois. Nuoren  lähtö  paikkakunnalta merkitseekin  rajua  ikärakenteen 

muutosta.   Muuttajat  saavat  aikaan muutoksia  väestörakenteessa  ja  vaikuttavat 

näin ollen palvelujen tarpeeseen. Vanhusten suhteellisen määrän kasvu  ja vastaa‐

vasti  työikäisten  väestön  väheneminen,  heikentää  voimakkaasti  huoltosuhdetta 

muuttotappioalueilla. (Takala & Karppi 2003, 31–36.) 

 

Hämäläisen mukaan muuttoliike  ilmiönä  tuo monenlaisia huolenaiheita, etenkin 

maaseudulle. Työmarkkinoiden kannalta muuttoliikkeen kiihtymisellä saattaa olla 

merkittäviä vaikutuksia, sillä esimerkiksi väestön ikääntyminen kasvattaa muutto‐

liikkeen merkitystä.  Työvoiman  pienentyminen  kiristää  aluetalouksien  kilpailua 

osaavasta  työvoimasta. Uhkana on  työmarkkinoiden voimakas eriytyminen  sekä 

etenkin  väestökatoalueilla  asukkaiden  peruspalveluiden  järjestämisen  heikkous. 

Muuttotappioalueilla  esiintyy palvelutarpeen  ja  ostovoiman pienentymistä. Kes‐

keisenä ongelmana on myös se, että aikaisemmin rakennettu infrastruktuuri, pal‐

veluverkosto  ja  kiinteistökanta  saattaa  jäädä  vajaakäyttöön.  Kiinteistöjen  arvot 

alenevat  näin  ollen  muuttotappioalueilla  suhteessa muuttovoittoalueisiin,  joten 

kiinteistöjen omistajat menettävät tappioalueilla. (Hjerppe ym. 2004, 61–62; Okko 

ym. 2000, 23.) 

 

Muuttotappiokunnassa  jokainen  asukasvähennys,  lähtömuuttaja,  vapauttaa  ka‐

pasiteettia  keskimäärin  mitoitustaan  vastaavan  määrän.  Kunnallistekniikan  ja 

palvelurakenteiden osalta  syntyy muuttotappiokunnissa vähitellen ylimitoitusta, 

käyttämätöntä  kapasiteettia.  Sen  kustannusvaikutuksena  on  käyttäjäkohtaisten 

yksikkökustannusten  kasvaminen,  koska  rajakustannukset  ovat  yksikkökustan‐

nuksia  pienemmät.  Erityisen  merkittävä  kustannus  on  vuokra‐asuntokannan 

jääminen vajaakäyttöön. (Kallio, Meklin, Siitonen & Martikainen 2001, 40.) 

 

Muuttoliike maaseudulta  kaupunkeihin, maatalouden  suuri  osuus  alueen  koko‐

naistuotannosta  sekä  alueen  väestön  ikääntyminen  kiihdyttää  työmarkkinoiden 

eriytymistä. Nämä tekijät heikentävät alueen kykyä luoda uusia työpaikkoja sekä 

rekrytoida  uusia  työntekijöitä.  1990‐luvulta  lähtien  alueiden  väliset  työttömyy‐

sasteet ovat kasvaneet. Fields (1976) on kuitenkin korostanut sitä, että pelkkä työt‐

tömyys  ei  riitä kuvastamaan alueellisten  työmarkkinoiden  tarjoamia  tilaisuuksia 

muuttoliikkeen  näkökulmasta. Muuttoliike  voi  olla  suurta myös  korkean  työt‐

tömyyden  alueille,  johtuen  esimerkiksi  alueen  työmarkkinoiden dynaamisuude‐

sta. (Hjerppe ym. 2004, 69–70.) 

 

Ovaska  (2003, 108–109)  toteaa, että muuttotappio vinouttaa kunnan  ikäjakaumaa 

siten, että työikäinen ja nuorempi väestö muuttaa pois ja vanhempi väestö jää, jol‐

loin  eniten  kunnan  varoja  nettomääräisesti  kuluttavien palvelujen  tarve  ei  juuri 

vähene, vaikka veroja maksavien kuntalaisten määrä vähenee. Jatkuvasta muutto‐

tappiosta kärsivällä kunnalla tutkimuksen mukaan nousee sosiaali‐  ja terveyden‐

huoltokustannukset, koska väestön  ikäjakauma on vinoutunut. Väestön vanhus‐

painotteista ikärakennetta ei ole mahdollista korjata muuten kuin muuttoliikkeen 

kautta. Muuttajien mukana siirtyy myös tuloja kunnasta toiseen,  joskin ajallisella 

viiveellä. Muuttajien vaikutukset kunnan  talouteen riippuu ensisijaisesti muutta‐

jien verotettavista tuloista, muuta myös muuttajan ominaisuuksista, joiden perus‐

teella kunta saa yleistä valtionosuutta. Muuttotappiosta kärsivän kunnan kannalta 

tällä voi olla huomattava merkitys sillä valtionosuus voi olla  jopa yli 100 €/ asu‐

kasta kohden (vuonna 1999). (Ovaska 2003, 108–109.) 

 

Uusitalo (1998, 11–15) toteaa, että suomalaista maaseutua on viime vuosikymmen‐

ten ajan pidetty toiminnoiltaan supistuvana alueena. Tätä ajatusta on tukenut vä‐

estön  ja  työpaikkojen  väheneminen,  alhainen  tulotaso  ja  paikoin  korkea  työt‐

tömyys. Uhkana  on maaseudun  väestöpohjan, palvelujen  ja  ympäristön  heiken‐

tyminen. Uusitalo kuitenkin mainitsee  sen, että vaikka  tilanne näyttää huonolta, 

on maaseutu kuitenkin vauraampi mitä ennen. Maaseutu on palveluverkoiltaan ja 

tiestöltään toimiva, eikä siellä ole nopeasti kasvavien asutuskeskuksien ongelmia. 

(Uusitalo, 1998 11–15.) 

 

 

Uuden asutuksen vaikutukset maaseutuun 

 

Maaseudulle sijoittuvan uuden asutuksen aiheuttamat ympäristölliset, yhdyskun‐

tataloudelliset  ja sosiaaliset vaikutukset vaihtelevat toisaalta asutuksen määrän  ja 

sijainnin,  toisaalta  paikallisten  olosuhteiden  mukaan.  Vaikutukset  ovat  sekä 

myönteisiä että kielteisiä. (Ihmisten maaseutu 2000, 33.) 

 

Ympäristön  ja  yhdyskuntatalouden  kannalta  on merkittävää, miten  uusi  asutus 

sijoittuu  vanhaan  asutukseen  nähden. Hajanainen  yhdyskuntarakenne  nimittäin 

aiheuttaa  liikenteen  päästöjä  ja  kasvattaa  yhdyskuntien  energiankulutusta. Osa 

uudesta  vakituisesta  asutuksesta  sijoittuu  rannoille  ja  vanhoille  loma‐

asutusalueille. Näissä tärkeää on huolehtia, ettei vedenhankinta tai  jätevesien kä‐

sittely  aiheuta  kohtuuttoman  paljon  kustannuksia. Uusi  asutus  vaikuttaa myös 

maaseutumaisemaan.  Asutuksen  harveneminen  vähentää  alueen  elinvoimai‐

suutta, joten uusi asutus onkin tervetullutta. Toisaalta uusi asutus saatetaan kokea 

myös häiritseväksi, eikä  rakennuspaikkoja haluta myydä kylästä  tai oman asun‐

non läheltä. (Ihmisten maaseutu 2000, 33–34.) 

 

 

Vapaa‐ajan asumisen vaikutukset maaseutuun 

 

Vapaa‐ajan  asuminen  on  noussut  yhdeksi maaseudun  suurimmista  kehitysasio‐

ista.  Kakkosasuminen  on  myös  yksi  keskeisimmistä  maaseudun  ja  kaupungin 

vuorovaikutuksen  muodoista.  Paikkakunnalle  vapaa‐ajan  asumisesta  on  mo‐

nenlaista  hyötyä. Vapaa‐ajan  asumisesta  syntyvä  tulot  koostuvat  päivittäistava‐

raostoista,  rakentamisesta,  korjaamisesta,  kiinteistökaupoista,  kiinteistöveroista 

sekä  yksityisistä  ja  julkisista maksuista  aiheutuvista menoista. Vapaa‐ajan  asuk‐

kaiden osaaminen on maaseudun suuri osaamisresurssi. Mökkiläisiä onkin alettu 

hyödyntää kunnissa eri tavoin. (Ihmisten maaseutu 2000, 34.) 

 

Kakkosasukkaaksi yhä enemmän muuttuva vapaa‐ajan asukas  tarvitsee yksityis‐

ten palvelujen lisäksi myös kunnallisia palveluja. Palvelutarpeet vaihtelevat loma‐

asukkaan  asumisintensiteetin mukaan. Kustannusten  lisääntymisen  lisäksi  kun‐

nalta vaaditaan myös palvelutuotantojärjestelmän uudelleenarviointia. Tarvittavia 

kunnallisia palveluita voi olla kaavoitus, rakennusvalvonta, tiet, ympäristösuojelu, 

pelastuspalvelu,  nuohous,  jätehuolto,  kulttuuripalvelut,  terveyskeskuspalvelut 

jne.  Joka  tapauksessa  vapaa‐ajan  asuminen  on  perusteltua  tunnustaa  yhdeksi 

maaseudun elintärkeistä asioista. (Ihmisten maaseutu 2000, 35.) 

 

 

4.4  Vetovoimaisuus 

 

Maalle halutaan, muttei muuteta. Kuntapuntarin teettämän tutkimuksen mukaan 

aikuisväestöstä noin  900  000 henkeä haluaisi  asua maaseudulla. Se on parisataa 

tuhatta  enemmän  kuin maaseudulla  nykyään  aikuisväestöstä  on.  Tutkimuksen 

mukaan tästä muuttopotentiaalista toteutuu kuitenkin vain pieni osa. (Kuntapun‐

tari 2003, 24.) Maaseudun vetovoimaisuustekijät ovat viime aikoina nousseet poh‐

dinnan aiheeksi. Tärkeäksi  tuleekin miettiä, mitkä voisivat olla mahdollisia veto‐

voimatekijöitä, joilla ihmisiä saataisiin muuttamaan maaseudulle. 

 

 

Maaseutu 

 

Ihmisten maaseutu ‐teoksessa nähdään maaseudun kehittäminen vetovoimaisena 

elinympäristönä erityisen tärkeänä. Uudet asukkaat tuovat maaseudulle kaivattua 

elinvoimaa. Maaseudun  kehittämistyössä  olisi  kuitenkin  tunnistettava  asuinym‐

päristön  vetovoimatekijät,  mutta  toisaalta  myös  asutuksen  aiheuttamat  ym‐

päristölliset,  yhdyskuntataloudelliset,  sosiaaliset  ja  kulttuuriset  vaikutukset. 

Maaseudun  vetovoimatekijöiksi  nostetaan  luonnonläheinen  ympäristö, maaseu‐

tumainen  elämäntapa  ja  sen  muovaama  kulttuurimaisema.  Maaseutu  tarjoaa 

monipuolisen, joustavan, yksilöllisen ja luonnonläheisen asumismuodon erilaisille 

elämäntyyleille.  Maaseudulle  muuttajat  arvostavat  enemmän  asuinympäristön 

viihtyisyyttä kuin palvelujen läheisyyttä. (Ihmisten maaseutu 2000, 32.) 

 

Maaseudun  vetovoimatekijöistä  tärkeimpänä  korostuu Ahon  ja  Ilolan  (2004,  47) 

mielestä asuinympäristön merkitys. Rauhallisuus,  turvallisuus,  luonnonläheisyys 

ja väljyys ovat maaseudun etuja kaupunkeihin verrattuna. Kaupungista maaseu‐

dulle muuton yleisiä syitä heidän mielestään on rauhallisuus, lapsille hyvä asuin‐

paikka, luonto sekä asunnon tai tontin edullisuus.  Maaseudun vetovoimatekijöinä 

olivat lisäksi asuntojen edullinen hinta, maalaiskyläympäristö, metsät, suuri tontti 

sekä  etäisyys  naapureista  ja  vilkkaista  teistä.  Kainulaisen,  Airion,  Rintalan  ja 

Heikkilän (2003, 71–72) mukaan maaseudun vetovoimaisuudessa korostuvat eten‐

kin  ihmissuhteen, kotipaikkarakkaus,  turvattu  toimeentulo sekä asumiseen  liitty‐

vät asiat. (Kainulainen ym. 2003, 71–72; Aho & Ilola 2004, 47.) 

 

 

Taajama 

 

Kuntien  keskusten  vetovoimaisuus  on  merkittävä  kuntien  ja  maakunnan  me‐

nestystekijä.  Hyvällä  taajamaympäristöllä  on  merkittävä  vaikutus,  erityisesti 

nuorten jäämiseen ja tulemiseen alueella, mutta myös yritysten sijoittumispäätök‐

siin. Useat  kuntakeskustat mielletään  ankeiksi  tai persoonattomiksi. Vain  jotkut 

taajamat  jäävät positiivisena kokemuksina mieliin. Näin ollen  taajamien vetovoi‐

maisuuden  lisääminen voisi olla yhtenä merkittävänä kunnan menestystekijänä. 

Ympäristöllä kun on merkittävä vaikutus kunnasta syntyvään positiiviseen mieli‐

kuvaan, kunnan vetovoimaisuuteen. (Soikkeli ym. 2005, 1.) 

 

Taajamaympäristöjen ja erityisesti taajamakeskustojen tila kertoo kunnan kehityk‐

sestä  ja  nykytilasta, mitaten  samalla myös  kunnan  vetovoimaisuutta.  Erityisesti 

näkyvää  elinympäristöä  voidaan  pitää  kunnan  tärkeimpänä  kulttuuripalveluk‐

sena asukkailleen. Taajaman kehitystä suunniteltaessa tulisi miettiä tarkalleen mil‐

laisen viestin taajama haluaa antaa, millaisena taajama voi esittäytyä kuntalaisille, 

työntekijöilleen ja matkailijoille. (Soikkeli ym. 2005, 9.) 

 

 

Osaaminen ja yhteistyö 

 

Alueet vetävät  eri  tavoin puoleensa niin kuin  ihmisetkin. Viime vuosina  alueen 

vetovoima on merkinnyt myös kehitysvoimaa. Siellä minne väki  ja yritykset ha‐

luavat sijoittua, avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Yrityksille alueen vetovo‐

ima perustuu kolmeen tekijään: tuotannontekijöiden hintaan, markkinoiden lähei‐

syyteen ja osaavaan työvoimaan. Saarnivaara toteaa, että osaaminen luo perustan 

alueen  kehitykselle. Alueen  olisikin  erikoistuttava  sellaisiin  osaamisiin,  joille  on 

kasvupohjaa. (Kuntapuntari 2003, 2.) 

 

Alueiden menestyminen  riippuu paljolti osaamisesta  ja yhteistyöstä. Työvoiman 

merkitys alueellisena vetovoimatekijänä on suuri.   Työvoiman puuttuminen hei‐

kentää  kasvumahdollisuuksia, mutta  työvoiman  olemassaolo  ei  takaa,  että  työ‐

paikkoja syntyy. Työpaikkojen  syntyä  tukee se, että  tarjonta vastaa osaamisen  ja 

muiden  tekijöiden  näkökulmasta  potentiaalista  kysyntää  ja  siksi muun muassa 

työvoimavarojen kehittäminen on  tärkeää. Kunnan vetovoimaisuus edellyttääkin 

tulevaisuudessa yhä  enemmän osaamista  ja kilpailukykyä vahvistavia voimava‐

roja. Osaamiseen  ja  innovaatioihin  perustuva  kehitys  vaatii  puolestaan  alueelta 

paljon  resursseja  ja  aktiivista  yhteistyötä  alueen  eri  toimijoiden  kesken.  (Kunta‐

puntari 2003, 3–4.) 

 

4.5  Maaseudulle muuttajat 

 

 

4.5.1  Maaseudulle muuttajien luokittelu 

 

Vaikka kasvukeskukset vetävät väkeä puoleensa, on ihmisiä, jotka muuttavat niin 

sanotusti  vastavirtaan  –  maaseudulle.  Ketkä  sitten  ovat  kiinnostuneita  maalle 

muuttamisesta? Tärkeää olisikin tiedostaa se, millaiset ihmiset ovat kiinnostuneita 

muuttamaan  maaseudulle,  jotta  maaseutua  voitaisiin  paremmin  heille  markki‐

noida. 

 

Ahon  ja  Ilolan  (2004, 114–117, 160–165) mukaan maaseudulle muuttajia voidaan 

tyypitellä monesta  eri  näkökulmasta:  elämäntilanteen, muuton  kohdealueen  tai 

muuton motiivien mukaan. Aho  ja Ilola kuitenkin  jakavat maaseudulle muuttajat 

kolme pääryhmää: asuinympäristömuuttajat, elämäntilannemuuttajat  ja paluumuutta‐

jat.  Asuinympäristömuuttajat  etsivät  maaseudulta  viihtyisää,  luonnonläheistä 

ympäristöä,  joka  tarjoaa mahdollisuuden  omaan  rauhaan  ja  yksityisyyteen  sekä 

mielekkääseen  tekemiseen. Työ‐, perhe‐,  tai muiden henkilökohtaisten  elämänti‐

lanteiden takia maaseudulle muutetaan paljon. Heille maaseudulle muutto ei vält‐

tämättä  ole  ollut  tavoitteena,  vaikka  heilläkin muuttoon  on  saattanut  vaikuttaa 

asuinympäristöön  liittyvät  seikat.  Paluumuuttajilla  halu  palata  kotiseuduille  on 

suuri,  vaikka  varmasti muutkin  seikat  vaikuttavat. Näiden  kolmen  pääryhmän 

lisäksi voidaan  erottaa asuntomuuttajat,  jotka muuttavat maaseudulle  edullisten 

asuntojen ja omakotitalo tonttien vuoksi. (Aho & Ilola 2004, 114–117, 160–165.) 

 

Nivalainen (2003) on tutkinut sitä, millaiset henkilöt maaseudulle muuttavat. Hä‐

nen tutkimuksessaan on käynyt ilmi, että muuttoalttius maaseudulle lisääntyy iän 

myötä. Maallemuuttajilla on vähemmän koulutusta sekä he ovat pienituloisempia 

kuin  väestö  keskimäärin.  Kun  kaupunkeihin  muuttaa  nuoria  ja  perheettömiä, 

maaseudulle muuttaneet  ovat  usein  pariskuntia,  lapsiperheitä,  keski‐ikäisiä  tai 

eläkeläisiä. Lyhyen matkan muuttajat (kaupungista lähelle maaseutua) ovat usein 

nuoria lapsiperheitä, kaukomuuttajat ovat puolestaan eläkeläisiä  ja paluumuutta‐

jia. Mäntylä (1998) jakaa maaseudulle muuttajat seuraaviin osiin; nuoret lapsiper‐

heet,  vanhemmat  keski‐ikäiset  pariskunnat,  eläkeikää  lähestyvät,  kotitaloudet, 

joista toinen aikuisista on työtön, yrittäjäperheet sekä ensiasunnon ostajat. (Aho & 

Ilola, 2004, 45–47.)  

 

 

4.5.2  Asuinympäristömuuttajat 

 

Asunto ja asuinympäristö ovat erityisen tärkeitä asuinympäristömuuttajalle.  Rau‐

hallisuus, viihtyisyys,  luonnonläheisyys,  tila  ja väljyys sekä maaseutuympäristön 

tarjoamat  toimintamahdollisuudet  houkuttelee  asuinympäristömuuttajaa  maa‐

seudulle. Nämä motiivit eivät kuitenkaan kuulu pelkästään asuinympäristömuut‐

tajille,  vaan  ne  vaikuttavat merkittävästi myös useimpien paluumuuttajien  sekä 

jossain määrin myös  elämäntilannemuuttajien  ratkaisuihin. Asumiseen  liittyviin 

syihin kuuluu myös sopivan  tontin  tai asunnon saaminen. Maaseudulla  tontit  ja 

asunnot ovat  isompia  ja halvempia kuin kaupungissa.  (Aho &  Ilola 2004, 63–65, 

162; Pehkonen 2004, 87.) 

 

Elinvoimainen maaseutu  ‐teoksessa asuinympäristön mukaan muuttajat ovat  ih‐

misiä, joilla on aito halu asua ja toimia maaseudulla. Toisaalta myös asuntojen kal‐

listuminen  kasvukeskuksissa  työntää muuttajia maaseudulle.  Ensisijainen  toive 

hyvästä  asumismuodosta  on  kuitenkin  erillispientalo  omalla  tontilla. Asuinym‐

päristömuuttaja  arvostaa  omaa  tonttia  ja  taloa,  jotka  antavat  mahdollisuuden 

monipuoliseen itsenäiseen tekemiseen. (Elinvoimainen maaseutu 2004, 75.) 

 

Luonto ja maaseutuympäristö ovat asuinympäristömuuttajan arvostamia tekijöitä. 

Luonto korostuu erityisen tärkeänä seikkana asuinpaikkaa valitessa. Luonnon  lä‐

heisyys  ja  luonnossa  liikkuminen  rauhoittavat kiireellisen  elämäntyylin  omaavi‐

akin. Luonnon eheys, harmonia, ovat tärkeitä turvallisuuden tunteita ja jatkuvuu‐

den  lähteitä  eritoten  aikana,  jolloin  elämä  ja maailma  näyttäytyy  pirstaleisena. 

(Pehkonen 2004, 91.) 

 

 

4.5.3  Elämäntilannemuuttajat 

 

Elämäntilannemuuttajilla maaseudulle muuton  tärkeimpinä  syinä  on  työpaikan 

saaminen, avio‐ tai avoliiton solmiminen tai jokin muu henkilökohtaiseen elämän‐

tilanteeseen liittyvä syy. Ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle muut‐

tajien motiivit ovat yleisesti ottaen elämäntilanteeseen liittyvät seikat. (Aho & Ilola 

2004, 162.) 

 

Elämänvaiheen mukaan tarkasteltuna maaseudulle muuttaminen on todennäköis‐

empää perheuran  alkuvaiheessa,  ennen  lasten  syntymää  tai  ainakin  ennen  kuin 

lapset tulevat kouluikään, sekä myöhemmin lasten muutettua pois kotoa ja eläke‐

iän  lähestyessä. Elämäntilanteen mukaan maallemuuttajat  voivat Ahon  ja  Ilolan 

mukaan  luokitella  kolmeen  ryhmään:  nuoret  lapsiperheet  ja  pariskunnat,  vart‐

tuneet keski‐ikäiset ja eläkeläiset. (Aho & Ilola 2004, 63–64.) 

 

Työelämävaiheen mukaan voidaan erotella kaksi pääryhmää:  työpaikan  sijainni‐

sta riippuvaiset (normaalissa palkkatyössä olevat) sekä työpaikan sijainnista riip‐

pumattomat  (yrittäjät,  itsensä  työllistäjät,  kotona  työskentelevät,  etätyöntekijät, 

eläkeläiset, työttömät). (Aho & Ilola 2004, 64.) 

 

4.5.4  Paluumuuttajat 

 

Paluumuuttajien halu palata omille juurilleen on painavin muuttosyy. Siellä tuttu 

ympäristö  ja  tutut  ihmiset vetävät paluumuuttajia  takaisin maaseudulle. Ahon  ja 

Ilolan mukaan maaseudulle  tulijoista  noin  neljännes  tai  noin  puolet  on  paluu‐

muuttajia  riippuen  kunnasta.  Huomattavaa  on,  että  paluumuuttajat  eivät  eroa 

muuttomotiiveiltaan  selkeäksi  omaksi  ryhmäkseen. Valtaosalle paluumuuttajista 

halu palata kotiseudulle on vain yksi syy, mutta toisaalta osalle kotiseutukaipuu ei 

ole tärkein muuttosyy, vaan muutto olisi toisenlaisessa tilanteessa saattanut suun‐

tautua muuallekin. (Aho & Ilola 2004, 63–65,  162.) 

 

Raunio  (2001,  130)  toteaa,  että  siinä missä  ura‐  ja  työmahdollisuudet  näyttävät 

olevan  kilpailuetu  suurille  kaupunkiseuduille,  pienemmille  kaupunkiseuduille 

kilpailuetua tuottaa paikkaan kiintyminen ja sen myötä seudulle paluumuuttajina 

saapuvat osaajat. Osaajilla tarkoitetaan uutta tietoa  luovassa tai tietoa uudella ta‐

valla soveltavissa tehtävissä työskenteleviä henkilöitä. Paluumuuttajat muodosta‐

vat  merkittävän  pienille  kaupunkiseuduille  suuntautuvan  osaajien  virran.  Esi‐

merkiksi vastavalmistunutta osaajaa voi houkuttaa suuren kaupunkiseudun ura‐ 

ja  työmahdollisuudet,  mutta  perheen  perustamisen  myötä  kotiseudun  tutut 

sosiaaliset  verkostot  muuttuvat  mahdollisesti  entistä  vetovoimaisemmiksi. 

(Raunio 2001, 130.) 

 

Toisaalta pienien kaupunkiseutujen paluumuuttajien suuri osuus muuttajista saat‐

taa  johtua myös seudun heikosta vetovoimasta eli seutu ei houkuttele uusia seu‐

dun ulkopuolisia tulokkaita. Paluumuuttajat muodostavat  joka tapauksessa pien‐

ten  kaupunkiseutujen  kannalta merkittäviä  osaajavirtoja.  Globalisoituneessa  ta‐

loudessakin  sen avaintekijät eli osaajat ovat  siis edelleen vahvasti kotiseutuunsa 

kiinnittyneitä, jos siihen vain annetaan kohtuulliset mahdollisuudet. Edellä maini‐

tun  tutkimuksen perusteella  tällaisten kohtuullisten mahdollisuuksien olennaisin 

osa on ura‐ ja työmahdollisuudet. (Raunio 2001, 143.) 

 

Kallio, Meklin, Siitonen ja Martikainen (2001, 31) toteavat taasen, että paluumuut‐

tajista  suurin osa  seniori‐ikäisiä. Nämä koti‐  tai  synnyinkuntaan muuttavat  sen‐

iori‐ikäiset  tavoittelevat  viihtyisää,  turvallista  asuinympäristöä  ja  paikkaa  jossa 

seniori‐ikäisten tarvitsemien palvelujen saatavuus on hyvä. Tulevaisuudessa sen‐

iori‐ikäisten muuttaminen maalle voi olla kunnille  taloudellisesti hyvinkin  suuri 

merkitys,  sillä  suuret  ikäluokat ovat  jäämässä eläkkeelle. Toisaalta  siitä voi  tulla 

kunnalle myös rasituksia. Muuttohetkellä seniorimuuttajat ovat vielä hyväkuntoi‐

sia, mutta hoito‐  ja hoivapalveluiden tarve kasvaa 5–10‐vuoden kuluttua muutto‐

hetkestä. (Kallio ym. 2001, 31.) 

 

 

4.6  Työssäkäyntiliikenne ja muuttoliike 

 

Työssäkäyntiliikenne  ja muuttoliikenne ovat aluerakenteeseen vaikuttavia  ja  sitä 

muokkaavia ilmiöitä. Ne kytkeytyvät tiiviisti yhteen ja ovat kiinteästi vuorovaiku‐

tuksessa keskenään. Suhteellisen etäällä toisistaan sijaitsevien työ‐ ja asuinpaikko‐

jen välinen  työmatkaliikenne on perinteisesti koettu  ristiriitaisesti. Tällaista  työs‐

säkäyntiä  toisella  paikkakunnalla  sanotaan  pendelöinniksi.  (Heikkilä  2001,  203; 

Ihmisten maaseutu 2000, 158.) 

 

Perinteisesti ihmiset ovat etsineet parempia työllisyysmahdollisuuksia oman asu‐

inkuntansa ulkopuolelta, jolloin asuinkunta on pysynyt samoina työpaikan muut‐

tuessa. Sen  lisääntymiseen on vaikuttanut ainakin  se, että  ihmisten on yksinker‐

taisesti  työtä  saadakseen  täytynyt  laajentaa  työnhaku‐  ja  työssäkäyntipiiriään 

oman asuinpaikkakunnan ulkopuolelle. Jos paikkakunta, josta työtä on saatavilla, 

on lähellä omaa asuinpaikkakuntaa, niin työssä käydään asuinpaikkakunnasta. Jos 

työpaikka sijaitsee kauempana omasta asuinpaikkakunnasta, johtaa tämä muutto‐

liikkeeseen toiselle paikkakunnalle. (Heikkilä 2001, 205.) 

 

Pendelöijät ovat useimmiten tyytyväisiä nykyiseen asuinpaikkaansa, sen sijaintiin 

ja asuinalueeseen. Vaikka työmatkaliikkumiseen ollaankin osittain tyytymättömiä, 

niin harva kuitenkaan haluaa tehdä mitään pendelöintitilannettaan muuttaakseen. 

Pendelöijät  ovat  useimmiten  keski‐ikäisiä,  lapsiperhevaiheen  ohittaneita,  jotka 

kulkevat  työmatkansa  yksin  henkilöautoilla.  Pendelöijät  ovat  useimmiten  tot‐

tuneet matkustamiseen ja kokevat hyötyvänsä siitä enemmän kuin menettävänsä. 

He kokevat sen omaksi tietoiseksi valinnakseen. (Heikkilä 2001, 206–207.) 

 

 

4.7  Yhteenveto  

 

Tässä tutkimuksessa haluamme selvittää muuttoliikkeen suuntautumista. Haapa‐

järvi  on  muiden  maaseutukaupunkien  tavoin  kärsinyt  muuttotappiosta.  Kau‐

pungin  tuleva kehitys  riippuu paljolti muuttoliikkeen  suunnasta. Tulevaisuuden 

kehitys  näyttäisi  kuitenkin  olevan  samansuuntainen. Nettomuutto  on  suuntau‐

tunut  tiettyihin  kasvukeskuksiin. Maaseudun  kärsiessä muuttotappiosta,  suuret 

kasvukeskukset keräävät kaiken tietotaidon nuorten ja ammattitaitoisten muuttae‐

ssa  sinne.  Työmarkkinat  on  tärkeä  muuttoliikettä  selittävä  tekijä,  muttei 

kuitenkaan ainoa. Muuttajien muuttomotiivit voivatkin olla mitä erinäisempiä. 

 

Opinnäytetyössämme haluamme etenkin selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat muut‐

tamiseen. Yleisesti asuinpaikkakunnan valintaan voi vaikuttaa sosiaalisten suhtei‐

den ja työpaikan lisäksi se, että asuinpaikka koetaan tutuksi ja turvalliseksi. Muut‐

tomotiivit voidaan luokitella monellakin eri tavalla. Tässä tutkimuksessa keskity‐

imme  erityisesti  kolmeen muuttomotiivien  luokkaan:  opiskelu  ja  työ,  asunto‐  ja 

asuinympäristö sekä hyvinvointi. 

Opiskelulla  ja työllä on tärkeä osa  ihmisten muuttopäätöksissä. Niiden takia mo‐

nen on pakko muuttaa toiselle paikkakunnalle. Maaseudulle  jäämisen  ja maaseu‐

dulle palaamisen ongelma on siinä, että maaseudulta ei  löydetä  työtä. Asunto  ja 

asuinympäristöllä on myös osansa ihmisten muuttopäätöksissä. Selkeä syy, miksi 

maalle muutetaan, on asumisen kallistuminen kasvukeskuksissa. Lisäksi suurim‐

malle  osalle  suomalaisista  ensisijainen  toive  on  omakotitalo.  Maaseudulta  on 

mahdollisuus hankkia tontti kohtuullisin kustannuksin. Muita maalla muuton pe‐

rusteita on puhdas ympäristö,  turvallisuus  sekä  luonnon  läheisyys. Melko usein 

maallemuuton  syy  on  kuitenkin  hyvinvointiin  liittyvä.  Ihmiset  pyrkivät  kohot‐

tamaan  elämänlaatuaan  ja  hyvinvointiaan  muuttaessaan  maalle.  Hyvinvointiin 

liittyy vahvasti luonto, järven läheisyys sekä lasten turvallinen kasvuympäristö. 

 

Tärkeänä työssämme pidimme myös selvittää, miten maaseutua voitaisiin kehittää 

vetovoimaiseksi elinympäristöksi. Tärkeää olisi selvittää, mitkä olisivat niitä paik‐

kakunnan vetovoimatekijöitä,  joilla muuttajia saataisiin houkuteltua. Maaseudun 

vetovoimatekijöinä  voidaan  pitää  rauhallisuutta,  turvallisuutta,  luonnonläheisy‐

yttä, väljyyttä sekä asuntojen  ja tonttien edullinen hinta. Myös kuntien keskusten 

vetovoimaisuus  on  merkittävä  menestystekijä.  Hyvällä  taajamaympäristöllä  on 

merkittävä vaikutus ihmisten jäämiseen ja tulemiseen alueella.  

 

Tärkeää  olisi myös  tiedostaa, millaiset  ihmiset  ovat  kiinnostuneita maaseudulle 

muuttamaan.  Muuttajat  voidaan  tyypitellä  kolmeen  ryhmään:  asuinym‐

päristömuuttajat,  elämäntilannemuuttajat  sekä  paluumuuttajat.  Asuinym‐

päristömuuttajia houkuttelee maaseudulle rauhallisuus, viihtyisyys, luonnonlähe‐

isyys, tila ja väljyys sekä maaseutuympäristön toimintamahdollisuudet. Elämänti‐

lannemuuttajilla maaseudulle muuton tärkeimpinä syinä on työpaikan saaminen, 

avio‐ tai avoliiton solmiminen tai jokin muu henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen 

liittyvä syy. Paluumuuttajien halu palata omille juurilleen on painavin muuttosyy. 

Tuttu  ympäristö  ja  tutut  ihmiset  vetävät  paluumuuttajia  takaisin maaseudulle. 

Yleisesti ottaen maaseudulle muuttajat ovat  lapsiperheitä, pariskuntia  ja eläkeläi‐

siä. 

 

Muuttoliikkeen vaikutukset maaseutuun ovat merkittäviä. Muuttoliikkeen seura‐

uksena maaseudut menettävät  osan  tietotaidostaan nuorten  ja  ammattitaitoisten 

muuttaessa pois. Muuttoliike  tuokin mukanaan monenlaisia huolenaiheita. Väes‐

tön vanheneminen, voimakas  ikärakenteen muutos, peruspalveluiden  järjestämi‐

sen heikkous ovat muun muassa näitä.  

 

Kuviossa  2  olemme  koonneet  yhteen muuttamiseen  liittyviä  seikkoja. Kuviossa 

käy ilmi muuttamisen syitä, maaseudulle ja kaupunkiin muuttajat, muuttoliikkeen 

osia sekä muuttoliikkeen vaikutus maaseutuun. 

MAASEUTU  

V E T O V O I

M A

 

KAUPUNKIIN MUUTTAJAT (nuoret, perheettömät) 

MUUTTOLIIKE  

– Yksilölliset – Alueelliset 

– Yhteiskunnalliset 

 

KAUPUNKI 

MUUTTOLIIKKEEN VAIKUTUS MAASEUTUUN– voimakas ikärakenteen muutos – väestöpohjan, ympäristön ja palvelutason heikkeneminen – tietotaidon menetys ammattitaitoisten ja nuorten mukana 

V E T O V O I

M A

MAASEUDULLE MUUTTAJAT (lapsiperheet, pariskunnat, eläkeläiset) 

1 asuinympäristömuuttajat 2 elämäntilannemuuttajat 

3 paluumuuttajat 

MUUTTAMISEN SYYT  

Opiskelu ja työ  

Asunto‐ ja asuinympäristö  

Hyvinvointi 

 

KUVIO 2 Maaseudulle muuttaminen  

5  EMPIIRINEN TUTKIMUS 

 

 

5.1 Tutkimuksen aihe 

 

Valtakunnallisesti muuttoliike keskittyy nykyisin ja todennäköisesti myös tulevai‐

suudessa  suurimpiin kaupunkeihin  ja maaseutukeskuksiin.   Väestön  ikääntymi‐

nen  ja  nuorten  osaajien  muuttaminen  kasvukeskuksiin  luovat  suuria  haasteita 

maaseutukaupungeille. Tämä opinnäytetyön  empiirisen  tutkimuksen aiheena on 

selvittää Haapajärven vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ja millainen Haapa‐

järvi on asuinpaikkakuntana yksilön näkökulmasta. Vuosia kestäneen muuttotap‐

pion  ja väestön vanhenemisen  johdosta Haapajärvellä nähtiin  tärkeäksi  selvittää 

kaupungin vetovoimaisuutta edistäviä ja muuttotappion syntymiseen vaikuttavia 

tekijöitä.  

 

Tutkimuksen  kannalta  käsite  vetovoimaisuus  antoi  viitteitä  tutkimuksen  pai‐

nopistealueista.  Vetovoimaisuudella  tarkoitetaan  kaupungin  vetovoimaisuutta 

ylläpitäviä  tai  lisääviä  elementtejä,  jotka mahdollistavat  asukkaiden  pysymisen 

alueella  ja houkuttelevat kaupunkiin lisää uusia asukkaita. Vetovoimatekijät ovat 

siis niitä  tekijöitä,  jotka  lisäävät muuttohalukkuutta  tietylle alueelle  ja niitä  teki‐

jöitä,  jotka  saavat  asukkaat pysymään  nykyisellä  asuinpaikkakunnalla. On  huo‐

mioitava myös, että vetovoimaisuus käänteisenä ilmiönä pitää sisällään myös niitä 

tekijöitä, jotka vaikuttavat alueelta poismuuttamiseen.  

 

 

5.2  Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet 

 

Opinnäytetyön yhteydessä tehdyllä empiirisellä tutkimuksella oli tavoitteena sel‐

vittää Haapajärven vetovoimatekijöitä: Millainen Haapajärvi on asuinpaikkakun‐

tana  ja mitkä  tekijät  vaikuttavat muutto‐halukkuuteen Haapajärvelle  sekä mitä 

kohdejoukkoihin kuuluvat ajattelevat ylipäätään Haapajärvestä. Tutkimuksen  ta‐

voitteena oli saada myös tietoa Haapajärven kaupungin kehitettävistä kohteista ja 

toimenpide‐ehdotuksia  vetovoimaisuuden  edistämiseksi.  Tutkimuksella  haettiin 

myös vahvistusta niille seikoille,  joita yleisesti ottaen oletetaan olevan muuttami‐

sen syitä ja esteitä. 

 

 

5.3 Tutkimuksen rajaus ja kohdejoukko 

 

Paikkakuntien  vetovoimaisuutta  voidaan  tarkastella  useasta  eri  näkökulmasta. 

Kaupungin  vetovoimaisuutta  yksilön  näkökulmasta  tutkittaessa  kohdejoukoiksi 

olisi  voitu  valita  kaupunkiin muuttaneet,  kaupungista  poismuuttaneet,  paikka‐

kunnalla koko  ikänsä asuneet henkilöt, yrittäjät, kaupungin päättäjät, opiskelijat 

tai toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt. Tutkimuksen rajauksen voi kui‐

tenkin tehdä tarkemminkin tutkittavasta ilmiöstä riippuen. 

 

Tämän  opinnäytetyön  empiirinen  tutkimus  rajattiin  käsittelemään Haapajärven 

vetovoimaisuutta  yksilön  näkökulmasta  ja  tutkimuksen  kohdejoukoiksi  valittiin 

kolme vetovoimaisuuden ja muuttoliikkeen kannalta merkittävää joukkoa. Tutkit‐

taviksi kohdejoukoiksi valittiin Haapajärvelle 2000–2005 välisenä aikana muutta‐

neet henkilöt  ja Haapajärveltä vuoden 2005 aikana poismuuttaneet henkilöt sekä 

Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät henkilöt. Kohdejoukkoja valit‐

taessa kiinnitettiin erityisesti huomiota kohdejoukkojen näkemyksiin ja kokemuk‐

siin.  Näillä  kaikilla  kohdejoukkoon  kuuluvilla  on  kokemuksia  Haapajärvestä. 

Heillä on kokemuksia myös  toisella paikkakunnalla asumisesta  ja muuttamiseen 

vaikuttavista syistä henkilökohtaisella tasolla. Tutkittavien kohdejoukkojen valin‐

nan perusteena olivat myös kohderyhmien näkemykset Haapajärven kaupungin 

nykytilasta asuin‐ ja elinympäristönä ja tämän hetkisestä kaupungin imagosta.  

5.4 Tutkimusongelmat 

 

Tutkimukseen määriteltiin pääongelma ja viisi pääongelman alaongelmaa. Pääon‐

gelmassa haluttiin  selvittää  sitä, millainen Haapajärvi on  asuinpaikkana. Alaon‐

gelmien avulla selvitettiin vastaajien mielikuvia paikkakunnasta, vastaajien mieli‐

piteitä  paikkakunnan  ympäristöstä  sekä  vastaajien  tyytyväisyyttä  Haapajärven 

palveluihin sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen. Lisäksi 

alaongelmilla  haluttiin  saada  selville miten Haapajärven  vetovoimaisuutta  voi‐

taisiin lisätä. 

 

Pääongelma: 

- millainen on Haapajärven kaupunki asuinpaikkana? 

 

Alaongelmat: 

‐ millainen on Haapajärven kaupungin imago 

‐ millainen on Haapajärven ympäristö 

‐ millainen on Haapajärven palvelutarjonta 

‐ mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärven muuttoliikkeeseen 

‐ millä keinoilla Haapajärven vetovoimaisuutta voidaan lisätä? 

 

 

5.5 Otanta‐ ja tutkimusmenetelmät 

 

Otokseen poimittiin 100 henkilöä jokaisesta kohderyhmästä eli yhteensä otoskoko 

oli  300  kpl. Tiedot Haapajärvelle muuttaneista  sekä Haapajärveltä pois muutta‐

neista  tilattiin  maistraatin  väestötietojärjestelmästä,  joka  teki  molemmista  koh‐

deryhmistä 100 kpl satunnaisotannan. Haapajärvelle työssäkävijät valittiin haapa‐

järvisten yritysten  ja  julkisyhteisöjen ulkopaikkakuntalaisista työntekijöistä  (Hasa 

Oy, Tiivituote Oy, Poutapäivä Oy, Haapajärven kaupunki, Haapajärven Lukio  ja 

Haapajärven  ammatti‐opisto  sekä  Puolustusvoimien  Haapajärven  Asevarikko). 

Kaikkien kohderyhmien tiedot poimittiin seuraavien kriteerien perusteella: 

 

- Haapajärvelle muuttaneet: Yli 18‐vuotiaat henkilöt,  jotka ovat muutta‐

neet Haapajärvelle vuosien 2000–2005 välisenä aikana. 

 

‐ Haapajärveltä  poismuuttaneet:  Yli  18‐vuotiaat  henkilöt,  jotka  ovat 

muuttaneet pois Haapajärveltä vuoden 2005 aikana.  

 

‐ Haapajärvellä  työssäkävijät: Yli 18‐vuotiaat henkilöt,  jotka käyvät Haa‐

pajärvellä töissä ulkopaikkakunnalta. 

 

Tutkimusotteena  tutkimuksessa  käytettiin  kvantitatiivista  eli  tilastollista  tutki‐

musmenetelmää. Tutkimusotteen valintaa  tehtäessä kiinnitettiin huomioita  tutki‐

muksen  kannalta  tärkeiden  tietojen  hankkimiseen,  jotta  tutkimuksesta  saatiin 

hyödyllinen  ja monipuolinen.  Keskeistä  lomakkeessa  oli  valmiiksi  luokiteltujen 

vastausvaihtoehtojen  vastaamisen  helppous  ja monipuolisuus.  Käytimme myös 

avoimia vastausvaihtoehtoja,  joihin vastaaja on voinut vapaasti kirjoittaa mielipi‐

teitään tutkittavasta asiasta. Avoimien vastauksien voidaan yleisesti ajatella anta‐

van  tutkimukseen merkittävän  lisäsyvyyden vastauksien  johdattelemattomuude‐

sta johtuen. Analysointimenetelmiksi valitsimme frekvenssijakaumat sekä pylväs‐

diagrammit. 

 

 

5.6 Tutkimuksen pätevyys ja luotettavuus 

 

Jokaisen tutkimuksen tekijän  lähtökohtana on tutkimusta suunnitellessa, että tut‐

kimuksesta  tulee  validi  eli  pätevä  ja  reliabili  eli  luotettava. Nämä  kaksi  tekijää 

varmistavat  tutkimuksen  yleistettävyyden  ja  käytettävyyden.  Tämän  opin‐

näytetyön  yhteydessä  tehdyssä  empiirisessä  tutkimuksessa pyrittiin  lopputulok‐

seen,  jossa  tutkimuksesta  tulee  pätevä,  luotettava  ja  yleistettävä  tutkimus,  jota 

voidaan käyttää Haapajärven kehittämisessä.  

 

Edellä  mainitun  päämäärän  saavuttamiseksi  kiinnitettiin  huomioita  valittaviin 

kohdejoukkoihin, otoskokojen  suuruuksiin  ja kyselylomakkeiden helppouteen  ja 

selkeyteen. Kohdejoukkojen  eroavuuksista  johtuen huomioitiin  se,  että kyselylo‐

makkeen kysymykset ovat kohdejoukosta  riippumatta vertailukelpoisia. Kysely‐

lomakkeen  rakenne  suunniteltiin muodostuvan  neljästä  eri  osuudesta: mieliku‐

vista, ympäristöstä, palveluista ja muuttopäätöksiin vaikuttavista tekijöistä. Edellä 

mainittujen kyselylomakkeen elementtien tarkoitus on mitata ilmiötä Haapajärven 

vetovoimaisuus. Vastauskadon pienentämiseksi valittiin kyselylomakkeiden pos‐

tituspäiväksi  tiistai,  jotta vastaajat  saisivat kyselylomakkeet  täytettäväksi viikon‐

vaihteen ajaksi. Lisäksi tutkimukseen vastaajat saivat halutessaan osallistua arvon‐

taan. Näiden tekijöiden uskottiin vaikuttavan positiivisesti vastausmotivaatioon.  

 

Tutkimuksen tulee mitata sitä, mitä oli tarkoituskin selvittää. Jos tutkija ei ole aset‐

tanut täsmällisiä tavoitteita tutkimukselleen, hän tutkii helposti vääriä asioita. Va‐

lidius tarkoittaa karkeasti ottaen systemaattisen virheen puuttumista. Jos mitatta‐

via käsitteitä  ja muuttujia ei ole tarkoin määritelty, eivät mittaustuloksetkaan voi 

olla  valideja.  Validiutta  on  hankala  tarkastella  jälkikäteen.  Se  on  varmistettava 

etukäteen huolellisella  suunnittelulla  ja  tarkoin harkitulla  tiedonkeruulla. Tutki‐

muslomakkeen kysymysten  tulee mitata oikeita asioita yksiselitteisesti,  ja niiden 

tulee kattaa koko tutkimusongelma. Myös perusjoukon tarkka määrittely, edusta‐

van otoksen saaminen  ja korkea vastausprosentti edesauttavat validin  tutkimuk‐

sen toteutumista. (Heikkilä, 2001, 29.) 

    

Reliabiliteetilla  tarkoitetaan  tulosten  tarkkuutta.  Tutkimuksen  tulokset  eivät  saa 

olla  sattumanvaraisia.  Luotettavalta  tutkimukselta  vaaditaan  sen  toistettavuus 

samanlaisin tuloksin. Yhteiskunnan monimuotoisuudesta ja vaihtelevuudesta joh‐

tuen yhden tutkimuksen tulokset eivät välttämättä päde toisena aikana tai toisessa 

yhteiskunnassa. (Heikkilä, 2001, 30.) 

 

 

5.7 Kuvaus tiedonkeruusta ja tutkimusaineistosta 

 

Tiedonkeruumenetelmänä  tutkimuksessa  käytettiin  kirjekyselyä.  Tie‐

donkeruumenetelmää  valittaessa  kiinnitettiin  huomiota  siihen,  että  kohdejouk‐

koon kuuluvat saavat vastata anonyymisti. Lisäksi kirjekysely valittiin siksi, että 

kaikilta kohdejoukoilta voidaan kysyä monipuolisesti samoista asioista. Kirjekyse‐

lyllä voidaan kysyä enemmän  ja tarkemmin haluttuja tietoja. Vastaajilla oli myös 

mahdollisuus  syventyä  tarkemmin  lomakkeen  kysymyksiin,  kuin  puhelin‐  tai 

henkilökohtaisen haastattelun aikana.  

 

Tutkimuksen aineisto kerättiin lomakekyselyn avulla. Kyselylomake sisälsi enim‐

mäkseen valmiita vastausvaihtoehtoja, mutta  jonkin verran oli myös avoimia ky‐

symyksiä,  joihin  oli  jätetty  runsaasti  vastaustilaa. Avoimia  kysymyksiä  laitettiin 

siksi, koska niistä selvisi asioiden syvempiä merkityksiä.   Avoimiin kysymyksiin 

vastattiin  hyvin  ja  suurin  osa  vastaajista  toi mielipiteensä  ilmi  näiden  kohtien 

kautta. Vastaukset olivat moniselitteisiä ja monissa kohdin yksimielisiä. 

 

Otokset poimittiin huhtikuun 2006 puolivälissä ja siihen tuli mukaan 300 henkilöä. 

Haapajärvellä  työssäkäyvien  kyselylomakkeet  vietiin  yrityksiin  ja  kouluihin 

20.4.2006  ja kyselylomakkeet Haapajärvelle muuttaneille sekä Haapajärveltä pois 

muuttaneille  lähetettiin 26.4.2006. Vastaukset tulivat takaisin 19.5.2006 mennessä. 

Kyselyitä  saatiin  takaisin Haapajärveltä muuttaneilta  23  kpl, Haapajärveltä pois 

muuttaneilta  18 kpl  ja Haapajärvellä  työssäkäyviltä  42 kpl. Yhteensä vastauksia 

tuli 83 kpl. Taulukossa 3 käy ilmi kohderyhmien otoskoko sekä vastaajamäärät. 

 

TAULUKKO 3. Kyselyaineisto: otos ja vastaajat 

Kohderyhmä  Otoskoko Vastaajia Haapajärvelle muuttaneet  100  23  23,0 % Haapajärveltä poismuuttaneet  100  18  18,0 % Haapajärvellä työssäkäyvät  100  42  42,0 % Yhteensä  300 83  27,7 % 

Vastaajista 54,2 % oli miehiä  ja 45,8 % naisia. Se, että miehiä oli vastaajista enem‐

män, johtuu siitä, että Haapajärvellä työssäkäyvien osalta suurin osa otoksesta oli 

miehiä. Vastaajista reilusti yli puolet oli 20–40‐vuotiaita, noin kolmannes oli 41–60‐

vuotiaita ja alle 20‐vuotiaita tai yli 60‐vuotiaita ei ollut juuri ollenkaan. Taulukossa 

4 käy ilmi vastaajien sukupuoli ja taulukossa 5 vastaajien ikä. 

 

TAULUKKO 4.  Vastaajien sukupuoli 

38 45,845 54,2

NainenMies

(n=83)F %

    TAULUKKO 5.  Vastaajien ikä 

1 1,252 62,728 33,7

2 2,4

alle 2020-4041-60yli 60

(n=83)F %

6 TUTKIMUSTULOKSET 

 

Tutkimus  tuloksia analysoitaessa kävi  ilmi, että Haapajärvelle muutetaan useista 

eri  syistä.  Kuitenkaan  Haapajärvelle  muuttamisen  syyt  eivät  poikkea  yleisistä 

paikkakunnan vaihtamisen syistä. Tutkimuksesta käy ilmi, että muuttamisen syyt 

näyttävät olevan hyvin samankaltaisia paikkakunnasta riippumatta. Tutkimuksen 

mukaan  tärkeimmät  tekijät paikkakuntaa vaihdettaessa olivat molempien puoli‐

soiden  työpaikka, sosiaaliset suhteet, opiskelu‐  ja vapaa‐ajanmahdollisuudet. Eri‐

tyisesti  huomiomme  kiinnittyi  kulttuuri‐  ja  vapaa‐ajanmahdollisuuksien merki‐

tykseen paikkakuntien vetovoimatekijöinä. 

 

Haapajärvelle  muuttamisen  yhteydessä  työpaikan  sijainti  näytti  houkuttelevan 

tutkimukseen vastanneita enemmän kuin palvelutarjonta  ja kaupungin yleisilme. 

Toisaalta  kaupungista muutetaan  yleisesti  paremman  palvelutarjonnan  perässä 

muille  paikkakunnille.  Palvelutarjonnan  lisäksi  tutkimus  osoitti  paikkakunnan 

viihtyisyydellä  olevan merkitystä  poismuuttopäätöksiä  tehtäessä.  Tutkimukseen 

osallistuneet  ilmoittivat toisella paikkakunnalla asumisen olevan kulttuuri‐  ja va‐

paa‐ajanmahdollisuuksien  puolesta  vireämpää.  Työpaikkojen  ja  koulutustarjon‐

nan määrän lisääminen kaupunkiin edistäisi tutkimuksen mukaan paikkakunnalle 

muuttoa ja samalla vähentäisi selkeästi kaupungista poismuuttoa.  

 

 

6.1  Mielikuva 

 

Selvitimme  tutkimuksen  avulla, millainen mielikuva  kohderyhmillä  on Haapa‐

järvestä.  Paikkakunnan  imagossa  korostuu  se,  että  mielikuva  on  jonkun  hen‐

kilökohtainen käsitys Haapajärvestä. Se on asenne‐ ja arvoperusteinen, eikä kuvaa 

niinkään totuutta. Mielikuva on kuvaus Haapajärvestä ihmisten kokemusten, tie‐

tojen, asenteiden, tuntemusten ja uskomusten pohjalta.  

 

Tutkimuksen mukaan vastaajat pitivät Haapajärveä  turvallisena,  edullisena asu‐

mispaikkakuntana sekä asumistarjonnaltaan monipuolisena. Eniten vaihtoehdois‐

ta korostui se, että Haapajärveä pidettiin erityisen turvallisena. Vastaajat eivät pi‐

täneet Haapajärveä kasvavana, kehittyvänä, kaupunkimaisena, aktiivisena tai me‐

nestyvänä. Kohderyhmien välillä oli vastauksissa hieman eroavaisuuksia. Haapa‐

järvestä positiivisin mielikuva oli Haapajärvellä työssäkäyvillä ja negatiivisin mie‐

likuva oli Haapajärveltä poismuuttaneilla. Kuviossa 3 on  esitetty kohderyhmien 

mielikuvia Haapajärvestä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 on täysin eri mieltä, 2 

osittain eri mieltä, 3 ei samaa, ei eri mieltä, 4 osittain samaa mieltä  ja 5 täysin sa‐

maa mieltä. 

Kasvava (n=82)

Kaupunkimainen (n=82)

Kehittyvä (n=82

Työpaikkatarjonnaltaanmonipuolinen (n=80)

Menestyvä (n=82)

Aktiivinen (n=82)

Palveluiltaanmonipuolinen (n=81)

Yritysystävällinen (n=81)

Viihtyisä (n=82)

Harrastusmahdollisuuksiltaanmonipuolinen (n=81)

Asukasystävällinen (n=81)

Asuimisvaihtoehdoiltaanmonipuolinen (n=82)

Edullinenasuinpaikkakuntana (n=82)

Turvallinen (n=82)

54321

2,8

2,4

2,8

3,1

3,1

3,3

3,1

3,0

2,4

2,3

2,8

4,0

2,3

2,1

KUVIO 3. Kohderyhmien mielikuva Haapajärvestä 

 

Tutkimuksessa  pyysimme  vastaajia  kuvailemaan  omin  sanoin  haapajärvisiä  ih‐

misiä. Heidän vastauksista kävi ilmi yleisesti ottaen, että Haapajärvellä asuvia ih‐

misiä  pidetään mukavina  ja  tavallisina  keski‐pohjanmaalaisina, mutta  toisaalta 

hyvin kateellisina  ja sisäänpäin  lämpiävinä. Tutkimuksessa kävi  ilmi, että perus‐

maalaisihmisiksi kuvatut haapajärviset vierastavan uusia paikkakuntalaisia. Näin 

kokevat tutkimuksen mukaan useat paikkakunnalle muuttaneet henkilöt. Haapa‐

järviset ovat myös monien mielestä ystävällisiä, omanarvonsa tuntevia, työtään ja 

kotiseutuaan arvostavia. 

 

Haapajärvellä  muualta  työssäkäyvät  näkevät  haapajärviset  enimmäkseen  posi‐

tiivisesti. He pitävät Haapajärvellä asuvia rehellisinä  ja normaaleina ”pikku kau‐

pungin” asukkaina. Muutamissa tämän kohdejoukon vastauksissa kuvailtiin haa‐

pajärvisiä  sulkeutuneiksi  ja  kateellisiksi. Haapajärveltä  poismuuttaneet  kokevat 

haapajärviset  hieman  negatiivisesti.  Heidän  vastauksissa  yleisimmin  haapajär‐

visistä käytettyjä kuvauksia olivat kateellinen, sisäänpäin lämpiävä, utelias ja ystä‐

vällinen. Suurin osa tämä kohdejoukon vastaajista esitti vain kielteisiä kuvauksia. 

Haapajärvelle muuttaneet antavat paremman kuvan haapajärvisistä kuin Haapa‐

järveltä poismuuttaneet, mutta näiden kahden kohderyhmän välillä ei näytä ole‐

van kovinkaan  suuria erovaisuuksia. Suurimmat kohderyhmien väliset erot  tuli‐

vat Haapajärveltä poismuuttaneiden ja Haapajärvellä työssäkäyvien vastauksissa. 

 

 

6.2  Ympäristö 

 

Haapajärven ympäristöä pidettiin yleisesti ottaen hyvänä. Ympäristöllä on  suuri 

vaikutus  kunnasta  syntyvään  positiiviseen  mielikuvaan.  Haapajärven  ym‐

päristössä  etenkin  puhtaus  ja maisemat  olivat  vastaajien mielestä Haapajärven 

hyviä  puolia.  Julkiset  tilat,  rakennukset,  puistojen  hoito  ja  kunto  olivat melko 

kohdillaan.  Toisaalta  tiestöjen  kunto  ja  kunnossapito  olivat  Haapajärven  ym‐

päristön  heikoimpia  kohtia.  Kohderyhmien  välillä  Haapajärvellä  työssäkäyvät 

pitivät ympäristöä kaikista parhaimpina ja Haapajärveltä poismuuttaneet kaikista 

heikoimpana. 

 

Seuraavassa  kuviossa  on  esitetty  kohderyhmien  käsityksiä  Haapajärven  ym‐

päristöstä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 erittäin huono, 2 huono, 3 ei hyvä, ei 

huono, 4 hyvä ja 5 erittäin hyvä. 

 

Tiestöjen kunto (n=82)

Tiestöjen ylläpito (n=80)

Rakennukset (n=80)

Puistojen kunto (n=79)

Yleinen siisteys (n=82)

Puistojen hoito (n=79)

Julkiset tilat (n=80)

Puhtaus (n=81)

Maisemat (n=81)

54321

3,7

3,8

3,3

3,4

3,1

3,4

3,3

2,8

2,6

 

 

KUVIO 4. Kohderyhmien käsityksiä Haapajärven ympäristöstä 

 

Vapaasti kirjoitettavista vastauksista kävi  ilmi, että kaikilla kohdejoukoilla  tutki‐

muksen mukaan oli Haapajärven taajaman kehittämisestä samansuuntaisia näke‐

myksiä.  Kaupunki‐imagon merkitys  näkyi  tutkimuksessa  selkeästi  ja  siihen  oli 

suurin osa vastaajista kiinnittänyt huomiota. Tutkimukseen osallistuneiden vasta‐

uksista  kävi  selkeästi  ilmi,  että  keskustan  yleisilmeelle  tulisi  tehdä  uudistuksia. 

”Ensivaikutelma jonka sain tutustuessani ensi kertaa Haapajärveen oli, että ei ikinä tänne. 

Tämä ensivaikutelma oli kamala, rumia rakennuksia  ja  tiet erittäin huonossa kunnossa”. 

Tutkimuksen mukaan teiden huono kunto  ja vanhat rakennukset eivät anna kau‐

pungista vireää  ja kehittyvää mielikuvaa. ”Keskusta olisi  laitettava pikapuoliin edus‐

tavaan kuntoon, kun tulee kaupunkiin näkymä on tyrmäävä. Tässä maisemassa voisi olla 

kauniimpi kaupunki. Kannattais miettiä keskustaa kokonaisuudessaan!”. ”Kaupungin läpi 

virtaava Kalajoki  tulisi hyödyntää  enempi  erityisesti maisemallisesti. Sitä  katsoo  ensim‐

mäiseksi kun vieraaksi tulee”. Samansuuntaisia vastauksia tutkimuksessa ilmeni pal‐

jon. Tutkimukseen vastanneista lähes jokainen ehdotti keskustan katujen ja teiden 

kunnostamista sekä yleisilmeen parantamista. ”Keskustan ja taajama alueiden teiden 

kunto on tosi huono. Monttuja ja kuoppia on joka paikassa”. Muutama vastaaja haluaisi 

myös  saada  pyöräteitä  ja  paremman  valaistuksen  vilkasliikenteisten  teiden  var‐

sille. 

 

Puisto‐  ja kaupunkimainen ympäristö  lisää asumisviihtyisyyttä  ja mielikuvaa ke‐

hittyvästä kaupungista. Taajaman olemukseen useat vastaajat ottivat kantaa myös 

haluamalla  kaupunkimaista  ilmettä  keskustaan.  ”Rakentakaa  kaupunkimainen  ke‐

skusta  kerrostaloineen.”  Kaupunkimaisen  ilmeen  rinnalle  vastauksissa  tuli  esille 

puistoalueiden merkitys  katukuvassa.  ”Ehdottomasti  yksi  kunnon  puisto  keskustan 

lähettyville. Lisää penkkejä ja istutuksia”. Kysyttäessä, mitä kehitettävää mielestäsi on 

Haapajärven  keskustassa  ja  sen  ympäristössä?  Näiden  kaikkien  tutkimukseen 

osallistuneiden vastaukset voidaan hyvin kiteyttää vastaukseen, ”Keskustan ilmettä 

pitäisi saada yhtenäisemmäksi ja lämpimämmäksi. Rakennuksia on vaikea enää jälkeenpäin 

saada enemmän samanlaisiksi, mutta ehkä kautta koko keskustan voitaisiin ottaa sama lin‐

ja esim. valaistukseen  ja  istutuksiin,  joita voisi olla enemmän. Siisteys kunniaan kaikille! 

roskisten määrää pitäisi  lisätä  sekä  keskustassa  että  sen välittömässä  läheisyydessä. Tiet 

kunnostettava sitä mukaa, kun varoja on, erityisesti puistokatu”. 

6.3  Palvelut 

 

Haapajärven palveluita pidettiin osittain ihan hyvinä ja osittain huonoina. Sosiaa‐

li‐  ja  terveyspalveluita sekä kaupungin palveluita vastaajat pitivät melko hyvinä. 

Muita palveluita  (ruokakaupat, kaupan  erikoisliikkeet, hotelli‐  ja  ravintolapalve‐

lut, asumispalvelut  ja liikenneyhteydet) vastaajat pitivät melko heikkoina lukuun 

ottamatta ruokakauppoja,  jotka olivat vastaajien mielestä hyvät. Kulttuuri‐  ja va‐

paa‐ajanpalveluissa oli paljon puutteita, etenkin elokuvien, museoiden ja näyttely‐

iden  sekä musiikkitapahtumien  osalta. Kohderyhmien  välillä  eroavaisuuksia  oli 

hieman. Haapajärvelle muuttaneet pitivät Haapajärven palvelutarjontaa kaikista 

heikoimpana, kun taas Haapajärveltä poismuuttaneet ja Haapajärvellä työssäkäy‐

vät pitivät palvelutarjontaa parempana. 

 

Vapaasti  kirjoitettujen  vastausten mukaan palvelutarjonta näyttää Haapajärvellä 

olevan  kysyntään  nähden  liian  suppeaa.  Tutkimus  osoittaa  selkeästi  vapaa‐ajan 

olevan tärkeä tekijä asumisviihtyisyydessä. Tutkimuksen mukaan erityisesti kult‐

tuuri‐  ja vapaa‐ajanpalveluissa Haapajärvellä on huomattavasti kehittämisen  tar‐

vetta. Hyvin monista vastauksista  tulee  selville,  että  elokuvia  tarvitaan nykyistä 

enemmän ja useat vastaajat kokivat myös elokuvateatterin huonoksi. ”Parempi elo‐

kuvasali  toisi  enemmän  katsojia, mikä puolestaan  lisäisi  elokuviakin”. Ylipäätään kult‐

tuuri‐ ja musiikkitapahtumia vastauksissa kaivattiin lisää.  

 

Kuviossa  5  on  esitetty  kohderyhmien  käsityksiä  Haapajärven  palveluista.  Ku‐

viossa asteikko on 1–5, jossa 1 erittäin huono, 2 huono, 3 ei hyvä, ei huono, 4 hyvä 

ja 5 erittäin hyvä. 

 

Musiikkitapahtumat (n=60)

Liikenneyhteydet (n=75)

Museot ja näyttelyt (n=61)

Elokuvapalvelut (n=63)

Kaupan erikoisliikkeet (n=80)

Hotelli- ja ravintolapalvelut (n=69)

Järjestötoiminta (n=50)

Nuorisopalvelut (n=56)

Asumispalvelut (n=64)

Urheilu- ja liikuntatapahtumat (n=67)

Vanhustenpalvelut (n=27)

Kansalaisopisto (n=35)

Liikuntamahdollisuudet (n=75)

Työvoimapalvelut (n=32)

Terveyskeskuspalvelut (n=39)

Päivähoito (n=28)

Koulutustarjonta (n=37)

Peruskoulu (n=30)

Ruokakaupat (n=81)

Jätehuolto (n=40)

Esiopetus (n=27)

54321

2,5

3,2

2,7

2,6

4,0

3,6

3,3

3,7

3,0

3,0

3,3

3,5

2,3

2,5

2,6

4,0

3,5

3,4

4,0

4,0

4,1

 

KUVIO 5. Kohderyhmien käsityksiä Haapajärven palveluista 

 

Kirjastorakennus  puhutti myös  tutkimukseen  vastaajia.  ”Kirjastorakennus  yhteen 

tasoon, mahdollisuus esteettömään kulkuun”. ” Maksuton internetin käyttö mahdolliseksi 

kirjastossa”.  Lapsille  ja  etenkin  nuorille  järjestetyssä  toiminnassa  koetaan  olevan 

puutteita. Tutkimuksessa jäähallin puuttuminen näkyi selkeästi, Jäähalli olisi nuori‐

so‐urheilua ajatellen pitkällä  tähtäimellä hyvä asia”.   Muut kaupungin palvelut yleis‐

esti  koettiin  toimiviksi.  Useiden  vastauksien mukaan  paikkakunnalla  tarvitaan 

lisää  lääkäreitä  ja  hoitohenkilökuntaa.  Tutkimuksen  mukaan  vanhainkoteja  ja 

päiväkoteja  sekä  pienten  lasten  kodinhoidon  palveluita  kaivataan  enemmän. 

Erikoisliiketarjonta paikkakunnalla ei vastaa tutkimukseen osallistuneiden vastaa‐

jien  odotuksia.  Tutkimuksen mukaan  vaateliikkeitä  ja  hotelli‐  ja  ravintolapalve‐

luita tarvitaan  lisää. Toisaalta muutamissa vastauksissa näkyi huolenaiheita siitä, 

käyttäisivätkö haapajärviset näitä palveluita todellisuudessa.  

 

 

6.4 Muuttamisen syitä 

 

 

Haapajärvelle muuttaneet 

 

Haapajärven  vetovoimatekijöistä  korostuivat  Haapajärvelle  muuttaneiden  koh‐

deryhmässä muun muassa  asuminen,  asuinympäristö,  elinkustannukset  ja  kau‐

pungin  palvelut.  Tutkimuksen  mukaan  eniten  Haapajärvelle  muuttamisessa 

kuitenkin  vaikuttivat perhe,  oma  työpaikka  ja puolison  työpaikka.  Jokin muu  ‐

vastauskohdassa osa vastaajista ilmoitti muuttamisen syynä olevan opiskelu, päi‐

vähoito  ja  talon  rakentaminen. Myös  tärkeimmiksi  tekijöiksi vastaajat  ilmoittivat 

useimmiten perheen, oman työpaikan, puolison työpaikan sekä asumisen. 

 

Kuvioon 6 on koottu Haapajärvelle muuttaneiden paikkakunnan vaihdokseen liit‐

tyviä  vetovoimatekijöitä.  Toisin  sanoen,  mitkä  tekijät  ovat  houkutelleet  muut‐

tamaan Haapajärvelle. Kuviossa asteikko on 1‐5,  jossa 1 on merkityksetön, 2 hie‐

man merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4 tärkeä ja 5 erittäin tärkeä. 

 

Kulttuuri- ja vapaa-aika (n=22)

Harrastukset (n=22)

Sosiaali- ja terveyspalvelut (n=21)

Työmatka (n=21)

Ystävät (n=21)

Muut palvelut (n=20)

Sukulaiset (n=21)

Kaupungin palvelut (n=21)

Elinkustannukset (n=21)

Asuinympäristö (n=22)

Jokin muu (n=13)

Asuminen (n=22)

Oma työpaikka (n=22)

Puolison työpaikka (n=22)

Perhe (n=22)

54321

3,4

2,9

2,9

2,6

3,1

2,7

2,9

3,1

3,7

3,3

3,0

2,9

4,9

4,0

3,7

 

 

KUVIO 6. Haapajärvelle muuttaneiden muuttamisen syyt 

 

 

Haapajärveltä poismuuttaneet 

 

Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttamisen syyt olivat hyvin moninaiset. Oma 

työpaikka, puolison työpaikka, perhe, asuminen, harrastukset, kulttuuri‐ ja vapaa‐

aika  sekä muut palvelut vetivät  etenkin  toiselle paikkakunnalle. Toisaalta myös 

sosiaali‐  ja  terveyspalvelut, kaupungin palvelut,  työmatka, elinkustannukset,  su‐

kulaiset  ja  ystävät  houkuttelivat muuttamaan. Haapajärveltä  poismuuttaneiden 

paikkakunnan  vaihdokseen  vaikuttivat  kuitenkin  eniten  opiskelu‐

mahdollisuuksien  löytyminen  toiselta  paikkakunnalta.  Tärkeimmiksi muuttami‐

sen  syiksi  Haapajärveltä  poismuuttaneet  valitsivat  oman  työpaikan,  puolison 

työpaikan  sekä  perheen.  Jokin  muu  ‐vastauskohdassa  osa  vastaajista  ilmoitti 

muuttamisen syynä olevan opiskelu. 

 

Kuviossa  7  on  esitetty  Haapajärveltä  poismuuttaneiden  paikkakunnanvaihtoon 

vaikuttavia tekijöitä. Kuviossa asteikko on 1–5, jossa 1 on merkityksetön, 2 hieman 

merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4 tärkeä ja 5 erittäin tärkeä.  

Sukulaiset (n=14)

Elinkustannukset(hintataso) (n=15)

Sosiaali- jaterveyspalvelut (n=13)

Työmatka (n=14)

Ystävät (n=15)

Kaupunginpalvelut (n=14)

Asuinympäristö (n=14)

Harrastukset (n=15)

Perhe (n=14)

Puolisontyöpaikka (n=14)

Asuminen (n=16)

Kulttuuri- javapaa-aika (n=15)

Muut palvelut (n=13)

Oma Työpaikka (n=16)

Jokin muu (n=11)

54321

4,4

3,8

3,2

3,6

3,4

3,6

3,2

3,6

3,0

3,4

3,0

3,2

3,6

3,6

3,8

 

 

KUVIO 7. Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttamisen syyt 

 

Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät 

Haapajärvellä  työssäkäyvien  oman  asuinpaikkakunnan  vetovoimatekijöissä  oli 

hieman  hajontaa. Heitä  asuinpaikkakunnan  valinnassa  vetää  eniten  perhe,  oma 

työpaikka, asuminen sekä asuinympäristö. Puolison työpaikka, elinkustannukset, 

ystävät, harrastukset, työmatka, kaupungin palvelut sekä sosiaali‐ ja terveyspalve‐

lut olivat myös tärkeitä heidän oman asuinpaikkakunnan vetovoimaisuustekijöitä. 

Kuviossa 8 onkin esitetty Haapajärveltä työssäkäyvien nykyisen asuinpaikkakun‐

nan  valintaan  vaikuttavia  tekijöitä.  Jokin muu  ‐vastauskohdassa  osa  vastaajista 

ilmoitti muuttamisen syynä olevan koulu ja turvallisuus. Kuviossa asteikko on 1‐5, 

jossa 1 on merkityksetön, 2 hieman merkityksetön, 3 ei tärkeä, ei merkityksetön, 4 

tärkeä ja 5 erittäin tärkeä.  

Muut palvelut (n=38)

Jokin muu (n=16)

Kulttuuri- javapaa-aika (n=41)

Sukulaiset (n=40)

Sosiaali- jaterveyspalvelut (n=41)

Kaupunginpalvelut (n=41)

Työmatka (n=39)

Ystävät (n=41)

Harrastukset (n=41)

Elinkustannukset(hintataso) (n=41)

Puolison työpaikka (n=40)

Asuminen (n=41)

Asuinympäristö (n=41)

Oma työpaikka (n=42)

Perhe (n=40)

54321

2,8

2,4

3,4

2,9

3,6

3,7

3,6

3,7

4,1

4,1

3,4

3,6

4,3

3,9

4,1

  

KUVIO 8. Haapajärvellä työssäkäyvien oman asuinpaikkakunnan vetovoima 

6.5 Muita tekijöitä    

Tutkimuslomakkeessa  kysyimme  Haapajärvelle  muuttaneilta  heidän  muuttoty‐

ytyväisyyttään, asumismieltymyksiään sekä heidän muuttoaikeitaan toiselle paik‐

kakunnalle.  Haapajärveltä  poismuuttaneilta  kysyimme  muuttohalukkuutta  ta‐

kaisin Haapajärvelle. Haapajärvellä työssäkäyviltä halusimme tietää ovatko he ty‐

ytyväisiä  tilanteeseen,  jossa heidän  täytyy  kulkea  toisella paikkakunnalla  töissä. 

Heiltä  tiedustelimme  myös  onko  heillä  muuttohalukkuutta  Haapajärvelle  sekä 

millaisista asumisvaihtoehdoista he olisivat kiinnostuneet. 

 

 

Haapajärvelle muuttaneet 

 

Haapajärvelle muuttaneet olivat tutkimuksen mukaan suuremmaksi osaksi tyyty‐

väisiä muuttoonsa paikkakunnalle. Lähes 50 % oli joko erittäin tyytyväinen tai ty‐

ytyväinen muuttoon. Kuitenkin melkein 40 % ei ollut tyytyväinen eikä tyytymätön 

ja hieman yli 10 % oli tyytymätön. Haapajärvelle muuttaneet näyttävät olevan jok‐

seenkin  tyytyväisiä paikkakunnalle muuttoon. Tyytyväisyyteen vaikuttavia  teki‐

jöitä  ovat  muun  muassa  työpaikka  ja  turvallinen  pienen  kaupungin  asuinym‐

päristö. Toisaalta tyytymättömyyden syitä ovat kulttuurin‐ ja erikoisliiketarjonnan 

vähyys ja vapaa‐ajan heikot harrastusmahdollisuudet. Kuviossa 9 on esitetty Haa‐

pajärvelle muuttaneiden muuttotyytyväisyyttä. 

Erittäintyytyväinen

TyytyväinenEi tyytyväinen, eityytymätön

TyytymätönErittäin tyytymätön

40,0%

30,0%

20,0%

10,0%

0,0%

17,39%

30,43%

39,13%

8,70%

4,35%

   

KUVIO 9. Haapajärvelle muuttaneiden muuttotyytyväisyys 

 

Haapajärvelle muuttaneiden joukossa eniten asumismuodoissa kiinnosti omakoti‐

talo asuminen ja asunnon omistusmuodossa oma. Vastaajista lähes 70 % piti oma‐

kotitaloa kiinnostavimpana. Seuraavaksi kiinnostavin oli  rivitalo 13 %  ja  sen  jäl‐

keen kerrostalo noin 9 %. Taulukoissa 6 ja 7 on esitetty Haapajärvelle muuttaneita 

kiinnostavat asumismuodot ja asunnon omistusmuodot. 

 

TAULUKKO 6. Asumismuoto 

3 13,02 8,7

16 69,6

RivitaloKerrostaloOmakotitalo

(n=21)F %

  TAULUKKO 7. Asunnon omistusmuoto 

9 39,13 13,0

OmaVuokra

(n=12)F %

 

Haapajärvelle muuttaneet olivat kiinnostuneempia asumaan taajamassa kuin haja‐

asutusalueella. Melkein 70 % vastaajista halusi asua taajamassa mieluummin kuin 

haja‐asutusalueella.  Talon  rakentamista  Haapajärvelle  oli  vastaajista  harkinnut 

vain 17,4 % ja saman verran vastaajista ei osannut sanoa asiaa varmaksi. Yli puolet 

vastaajista ei ollut harkinnut talon rakentamista. Taulukoissa 8 ja 9 on esitetty asu‐

mispaikkaan sekä talonrakentamiseen liittyvät vastaukset. 

 

TAULUKKO 8. Asumispaikka 

16 69,66 26,1

TaajamassaHaja-asutusalueella

(n=22)F %

  

TAULUKKO 9. Talonrakennus Haapajärvelle 

4 17,44 17,4

13 56,5

KylläEn osaa sanoaEi

(n=21)F %

   

Vaikka  Haapajärvelle  muuttaneet  näyttävät  olevan  tyytyväisiä  paikkakunnalle 

muuttoon, siitä huolimatta suurin osa heistä on suunnitellut viimeisen vuoden ai‐

kana  muuttavansa  pois.  Muuttohalukkuus  toiselle  paikkakunnalle  on  melko 

korkea.  Jopa  65 %  on  harkinnut muuttavansa  toiselle paikkakunnalle  viimeisen 

vuoden  aikana.  Syitä  poismuuttamiseen  on  useita  ja  usein  ne  ovat myös  hen‐

kilökohtaisia, mutta yleisimpiä niistä kuitenkin ovat työpaikkojen määrä ja palve‐

lutarjonnan  vähyys. Haapajärvelle muuttaneet  kokivat myös  palveluiden  tason 

olevan edellisillä paikkakunnilla paremmin. Useat pitivät myös edellisen paikka‐

kunnan  keskustan  viihtyisyyttä  ja  yleisilmettä Haapajärveä  parempana.  Taulu‐

kossa 10 on esitetty Haapajärvelle muuttaneiden muuttoaikeet toiselle paikkakun‐

nalle. 

 

TAULUKKO 10. Muuttoaikeet toiselle paikkakunnalle 

15 65,28 34,8

KylläEi

(n=23)F %

  

Haapajärvelle muuttaneet ovat tyytyväisiä muuttoonsa paikkakunnalle, kuitenkin 

yli puolet on viimeisen vuoden aikana harkinnut poismuuttoa. Voidaankin ajatel‐

la, että Haapajärveen ollaan  suhteellisen  tyytyväisiä, mutta  jokin kuitenkin hou‐

kuttelee muuttamaan toiselle paikkakunnalle. Syitä siihen, että asukkaat haluavat 

muuttaa  pois  ovat  työpaikkojen  vähyys,  palvelutarjonnan  vähyys  sekä  paikka‐

kunnan  yleisilmeen  huonous.  Haapajärvelle  muuttaneet  pitivät  parhaimpana 

asumisvaihtoehtona omaa omakotitaloa taajamassa. Kuitenkin suurin osa vastaa‐

jista  ei  ole  suunnitellut  talonrakentamista Haapajärvelle.  Onko  sitten  niin,  että 

Haapajärvellä ei ole tarjota heille mieluisia tonttipaikkoja? 

 

 

Haapajärveltä poismuuttaneet 

 

Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttohalukkuus Haapajärvelle on melko pieni. 

Melkein puolet vastaajista ei ole kiinnostunut muuttamaan Haapajärvelle ja toinen 

puoli vastaajista ei osaa sanoa. Useat Haapajärveltä poismuuttaneet kokevat nyky‐

isen paikkakunnan olevan palvelutarjonnaltaan paremman, erityisesti he kokivat 

näin kulttuuri‐  ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksien kohdalla. Työpaikkojen 

määrän  ja  vakinaisuuden  merkityksen  toivat  esille  muutamat  vastaajat.  Tutki‐

muksen mukaan Haapajärveltä pois muuttaneet olisivat  jääneet paikkakunnalle, 

jos heille olisi ollut  tarjota  työpaikka paikkakunnalta. Muutamat  ilmoittivat, että 

opiskelupaikka  olisi  jättänyt  heidät paikkakunnalle. Tutkimus  osoitti myös,  että 

joidenkin  vastaajien muuttopäätökseen  ei  olisi  voitu  vaikuttaa  lainkaan.  Taulu‐

kossa 11 on Haapajärveltä poismuuttaneiden muuttoaikeet takaisin Haapajärvelle. 

 

TAULUKKO 11. Muuttoaikeet Haapajärvelle p j

1 5,69 50,08 44,4

KylläEn osaa sanoaEi

(n=18)F %

  

 

Haapajärvellä työssäkäyvät 

 

Haapajärvellä  työssäkäyvät  saattavat kulkea päivittäin useita kymmeniä kilome‐

trejä työmatkoja. Useassa tapauksessa Haapajärvellä kuljetaan töissä naapuripaik‐

kakunnilta. Toisaalta osa kulkee Haapajärvellä töissä kauempaakin ja ajaakin vain 

viikonloppuisin asuinpaikkakunnalleen. Nämä  työpaikkapendelöijät ovat kuiten‐

kin tyytyväisiä tilanteeseen, eikä heitä haittaa vaikka työmatkaan kuluukin paljon 

aikaa.  Lähes  70 %  on  joko  tyytyväinen  tai  erittäin  tyytyväinen  työmatkakulke‐

miseensa. Vain alle 3 % on tyytymätön tilanteeseensa. Kuviossa 10 näkyy selvästi 

se, että suurin osa Haapajärvellä työssäkävijöistä on tyytyväisiä pendelöintiin. 

TyytymätönEi tyytyväinen, eityytymätön

TyytyväinenErittäin tyytyväinen

60,0%

50,0%

40,0%

30,0%

20,0%

10,0%

0,0%2,44%

17,07%

53,66%

26,83%

 

KUVIO 10. Vastaajien tyytyväisyys työpaikkapendelöintiin 

Haapajärvellä työssäkäyvät käyttävät tutkimuksen mukaan  jonkin verran Haapa‐

järven palveluita. Työssäkäynnin yhteydessä harvat käyttävät Haapajärven palve‐

luita päivittäin,  suurin osa heistä asioi Haapajärvellä muutaman kerran viikossa 

tai harvemmin. Tutkimuksen mukaan Haapajärvellä toiselta paikkakunnalla työs‐

säkäyvät asioivat suurimmaksi osaksi elintarvike‐ ja muissa erikoisliikkeissä. Mo‐

net myös käyttävät autoiluun liittyviä palveluja Haapajärvellä käydessään.  

 

Joka  tapauksessa Haapajärvellä  työssäkäyvien  asiointi paikallisissa  liikkeissä  on 

merkittävää. Kuitenkin  hieman  vajaa  kolmannes  asioi Haapajärvisissä  liikkeissä 

viikoittain, kolmannes kuukausittain ja loput muutaman kerran vuodessa tai har‐

vemmin. Taulukosta 12 käy ilmi se, miten usein Haapajärvellä työssäkäyvät käyt‐

tävät paikkakunnan palveluita. 

 

TAULUKKO 12. Haapajärven palveluiden käyttö 

3 7,1

12 28,6

14 33,3

11 26,2

2 4,8

PäivittäinMuutaman kerranviikossaMuutaman kerrankuukaudessaMuutaman kerranvuodessaHarvemmin

(n=42)F %

  

Haapajärvellä  työssäkäyvien  muuttohalukkuus  Haapajärvelle  on  melko  pieni. 

Vain vähän yli 14 % on harkinnut muuttavansa Haapajärvelle viimeisen vuoden 

aikana.  Tutkimuksen  mukaan  ylivoimaisesti  suurin  osa  Haapajärvellä  toiselta 

paikkakunnalta  työssäkäyvistä  ei  ole muuttamassa Haapajärvelle. Muuttamisen 

esteitä on hyvin monia  ja niiden voidaan ajatella olevan vahvasti sidoksissa hen‐

kilökohtaiseen  elämäntilanteeseen.  Niitä  ovat  yleisimmin  oma  asunto  ja  tuttu 

elinympäristö,  joista  ei  haluta  luopua.  Yleisiä  muuttamisen  esteitä  ovat  myös 

oman paikkakunnan viihtyisyystekijät. Tutkimuksen mukaan he ovat  tyytyväisiä 

tilanteeseen  kulkiessaan  toiselta  paikkakunnalta  töissä  Haapajärvellä.  Toisaalta 

vastaajien  joukossa  oli  myös  niitä  jotka  ovat  harkinneet  muuttavansa  Haapa‐

järvelle. Työpaikan sijainti Haapajärvellä on yleisin mahdollisen muuttamisen syy 

muuttamista harkinneiden keskuudessa.   

 

Tutkimuksen mukaan Haapajärvellä toiselta paikkakunnalta työssäkäyvät odotta‐

vat Haapajärven heille tarjoavan muuttamisen kannusteena työpaikan ja edullisia 

tai  ilmaisia  tontteja  vesistöjen  rannalta.  Joidenkin  vastaajien mielestä  keskustan 

yleisilmeen kohentaminen ja palvelujen määrän lisääntyminen edesauttaisi heidän 

muuttopäätöstä muuttaa Haapajärvelle asumaan. Taulukossa 13 on esitetty Haa‐

pajärvelle työssäkäyvien muuttohalukkuus Haapajärvelle. 

 

TAULUKKO 13.  Muuttohalukkuus Haapajärvelle 

6 14,336 85,7

KylläEi

(n=42)F %

   Haapajärvellä  työssäkäyvät  olivat  yksimielisesti  sitä mieltä,  että  paras  asumis‐

muoto on omakotitalo  ja asunnon omistusmuodon tulisi olla oma. Asumispaikan 

osalta Haapajärvellä  työssäkäyvien  osalta  oli hieman hajontaa, kuitenkin  suurin 

osa (yli 70 %) haluaisi asua mieluummin haja‐asutusalueella kuin taajamassa. Tau‐

lukossa 14 on Haapajärvellä työssäkäyvien mieluisin asumispaikka.  

 TAULUKKO 14. Asumispaikka  

10 23,830 71,4

TaajamassaHaja-asutusalueella

(n=40)F %

   Talon  rakentamista Haapajärvelle ei  juuri kukaan ollut harkinnut.   Tutkimuksen 

mukaan  83 %  ei  ollut  harkinnut  lainkaan  rakentamista Haapajärvelle.  Toisaalta 

vastaajat mainitsivat, että edulliset tai ilmaiset rantatontit saattaisivat saada heidät 

rakentamaan Haapajärvelle. Taulukossa 15 käy  ilmi Haapajärvellä  työssäkäyvien 

rakentamishalukkuus Haapajärvelle. Taulukosta käy  ilmi, että  juuri kukaan Haa‐

pajärvellä työssäkävijöistä ei ole kiinnostunut rakentamaan taloa Haapajärvelle. 

 TAULUKKO 15. Talon rakennus  

1 2,45 11,9

35 83,3

KylläEn osaa sanoaEi

(n=41)F %

   

Haapajärvellä työssäkäyvät ovat tyytyväisiä työpaikkapendelöintiin. Työssäkäyn‐

nin ohessa he kuitenkin käyttävät Haapajärven palveluita. Melko suuri osa käyt‐

tää  palveluita  joko  viikoittain  tai  kuukausittain. Haapajärvelle muuttaminen  tai 

rakentaminen  ei  kiinnosta  työpaikkapendelöijiä, mutta  toisaalta  edulliset  tai  il‐

maiset  rantatontit saattaisivat houkutella heitä Haapajärvelle. Heidän mielestään 

kun paras asumisvaihtoehto on omakotitalo haja‐asutusalueella. 

7  JOHTOPÄÄTÖSET 

 

 

7.1  Vastaukset tutkimusongelmiin 

 

Tutkimustulokset  antoivat  selkeät  vastaukset  tutkimusongelmiin.  Tutkimuksen 

pääongelmaksi määrittelimme  tutkimusta  suunniteltaessa, millainen  on Haapa‐

järven  kaupunki  asuinpaikkakuntana?  Tutkimuksen mukaan Haapajärvi  tarjoaa 

turvallisen  ja  edullisen  asuinympäristön  asukkailleen.  Toisaalta  vastaajat  eivät 

kokeneet Haapajärveä kovinkaan kasvavaksi ja kehittyväksi kaupungiksi. Paikka‐

kunnan  ympäristöä  vastaajat  pitivät  yleisesti  ottaen  hyvänä,  mutta  toisaalta 

vastaajat olivat tyytymättömiä keskustan yleisilmeeseen ja tiestöjen huonoon kun‐

toon ja kunnossa pitoon.  

 

Tutkimuksesta  ilmeni myös, että Haapajärven erikoisliiketarjonta  ja kulttuuri‐  ja 

vapaa‐ajan mahdollisuudet  ei  vastaa  kohdejoukkojen  odotuksia. Paikkakunnalle 

muuttamisen syitä on useita, yleisimpiä niistä ovat perhe, oman  ja puolison  työ‐

paikan  sijainti paikkakunnalla. Haapajärveltä poismuuttoon vaikuttavia  tekijöitä 

ovat opiskelumahdollisuudet,  työpaikkojen sijainti  ja erikoispalvelut. Paikkakun‐

nalta poismuuttaneet kokivat myös nykyisen paikkakunnan  tarjoavan heille pa‐

remmat mahdollisuudet kulttuuri‐ ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksiin. 

 

 

7.2  Kehittämisehdotukset 

 

Paikkakunnan vetovoimaisuuden kehittämisessä paikkakuntalaisten asenteella on 

suuri merkitys.  Yleinen  positiivinen  asenne  edistää  asumisviihtyisyyden  lisäksi 

uskoa paremmasta  tulevaisuudesta. ”On  luovuttava asenteesta, ettei mitään kannata 

yrittää tosissaan, kun mistään ei kuitenkaan tule mitään. Rohkeutta ja aktiivisuutta lisää 

ja kaupungin markkinointi kuntoon ammattimaisin ottein.” ”Yrittäjillä on meneillään  jo 

ihan positiivinen hengennostatus. Kyllä  siitä  jotain  kehitystäkin  seuraa  ja  on  jo  seuran‐

nut”. 

 

Vastaajilta tuli Haapajärven kehittämisen edistämiseksi joitakin ehdotuksia. Näis‐

tä ehdotuksista kiteytyy selkeästi esille niitä asioita,  joissa Haapajärvellä koetaan 

yleisesti olevan kehitettävää, yritteliäs asenne, yhteistyö, palvelutarjonta, tiestöjen 

kunto ja suvaitsevaisuus. Myös seuraavia asioita vastaajat ehdottivat: 

 

‐ Mika Myllylälle patsas.  

‐ Idealaatikko kaupunkilaisille. 

‐ Asemalle kauppa ja asema avoimeksi odotustilaksi,  

Koivuhakaan kauppa.  

‐ Uimahallimaksut halvemmiksi, niin käyttö varmasti vilkastuisi. 

‐ Oksava – Parkkila välisen Aholantien päällystäminen. 

‐ Ehdottaisin  pakolaisten  vastaanottokeskusta,  lisätäkseni  suvaitsevai‐

suutta uusiin ihmisiin. 

 

Kaupungin  viihtyisyydellä  ja  kaupunki‐imagolla  on  suuri merkitys  kaupungin 

kehittymisessä.  Tutkimuksen  pohjalta  ilmenee  selkeästi  Haapajärvellä  olevan 

puutteita näiden  tekijöiden  suhteen. Teiden huono kunto, kaupungin ”repsahta‐

nut” yleisilme  ja vanhat rakennukset eivät anna Haapajärven kaupungista vireää 

ja kehittyvää mielikuvaa. ”Haapajärvi haastaa huomisen”  ‐slogan on positiivinen 

ja kehittyvän kuvan antava. Iskulause sopii erittäin hyvin nykyiseen tilanteeseen, 

jossa  tulevaisuuden haasteiden  ja yhteistyön merkitys on koettu  tärkeäksi kehit‐

tämisen  kohteeksi.  Tulevaisuus‐  ja  yhteistyö  ‐hankkeen  mahdollisesti  tuoma 

myönteinen  kehitys  vain  tukee  käytössä  olevaa  iskulausetta.  Imagomarkkinoin‐

nissa tulee kuitenkin muistaa pitäytyä tosiasioissa ja sen tulee olla realistista, jotta 

imagomarkkinointi on ylipäätään uskottava.  

 

Haapajärven  tulisi  kaupungin  keskustan  yleisilmeen  kohennuksen  yhteydessä 

pyrkiä  luomaan  hyvä  kaupunki‐imago  luonnonmaisemien  antamien  mahdolli‐

suuksien puitteissa  ja  sitä kautta vaikuttaa nykyisten  asukkaiden viihtyvyyteen. 

Tyytyväiset asukkaat helpottavat huomattavasti uusien asukkaiden houkuttelussa 

ja viihtymisessä paikkakunnalla. Tulevaisuudessa  työpaikkoja syntyy paljon kas‐

vukeskuksiin, mutta  toisaalta monet yritykset hakeutuva  tulevaisuudessa mielel‐

lään myös sinne, missä on pysyviä ja luotettavia työntekijöitä. Tästä näkökulmasta 

paikkakunnan  kilpailutekijöiksi muodostuu  viihtyisä  asuin‐  ja  elinympäristö  ja 

kaupunki‐imago.    

 

Ympäristön antamat mahdollisuudet on hyvä ottaa huomioon kaupunki‐imagon 

ja viihtyisyyden parantamisen yhteydessä. Ympäristöllä on suuri merkitys siihen 

millainen kuva paikkakunnasta jää.  Haapajärven vahvuuksiin kuuluu ehdot‐

tomasti järvimaisema aivan keskustan läheisyydessä. Järveä ei ole kuitenkaan käy‐

tetty tarpeeksi hyväksi taajaman ilmeen kohentamisessa. Tämän alueen rakentam‐

iseen kannattaisikin kiinnittää enemmän huomioita. Järven läheisyyteen voisi 

kaavoittaa uusia asuinalueita ja järvenrannassa voisi kiertää kävelykatu penk‐

keineen ja puistoineen ja suihkulähteineen, unohtamatta järven yli näkyvän valais‐

tuksen merkitystä. Lisäksi istutuksien ja puistojen lisääminen toisi varmasti taaja‐

maan viihtyisyyttä ja näin ollen varmasti myös vetovoimaisuutta. Jyväskylän jär‐

vimaiseman hyödyntämistä voisi käyttää yhtenä esimerkkinä myös Haapajärven 

elinympäristön kehittämisessä.  

 

Tonttitarjonnassa tulevaisuudessa tulisi ottaa huomioon erilaiset rakentajaryhmät.  

Tutkimukseen osallistuneet henkilöt ilmoittivat olevan kiinnostuneita edullisista ja 

tilavista  järvenrantatonteista.  Tutkimuksesta  kävi myös  ilmi,  että Haapajärvelle 

muuttaneet asuvat mieluiten  taajamassa, kun  taas Haapajärvellä  toiselta paikka‐

kunnalta työssäkäyvät asuvat mieluiten haja‐asutusalueella. Maaseutukaupunkien 

selkeänä etuna on maa‐alueiden edullisuus verrattuna kasvukeskuksiin. Maaseu‐

tukaupunkien kannattaakin tarjota asukkailleen hieman isompia tontteja  ja väljää 

asumisviihtyisyyttä  kilpaillessaan uudisrakentajista  kasvukeskusten  kanssa. Asi‐

akaslähtöisen markkinointiajattelun mukaisesti maaseutukaupungeilla  on  hyvät 

mahdollisuudet tarjota hyvin monenlaisia tontteja kysynnän mukaan.  

 

Tutkimuksen mukaan kulttuuri‐  ja vapaa‐ajan harrastusmahdollisuuksien merki‐

tys asumisviihtyisyydessä on merkittävä. Tärkeäksi tuleekin miettiä niitä keinoja, 

joilla voidaan lisätä vapaa‐ajan toiminnan mahdollisuuksia. Tässä yhteydessä eri‐

laisten  järjestöjen  rooli  palvelujen  tuottajana  ja  tarjoajana  tulee  todennäköisesti 

tulevaisuudessa  saamaan  lisää  merkitystä.  Tämän  ajattelumallin  mukaan  kau‐

pungin eri tahojen tehtäväksi jää toimintojen kehittämisen mahdollistaminen. 

 

Kuten  edellä  on  todettu,  paikkakunnan  vetovoimaisuutta  voidaan  kehittää  ke‐

skustaajaman yleisilmeen kohentamisella  ja kulttuuri‐  ja vapaa‐ajan toiminnan li‐

säämisellä.  Työpaikkojen määrän  kasvattamisella  on myös merkityksensä.  Työ‐

paikkojen määrän  lisäämisessä  on  hyvä  tiedostaa myös  työpaikkojen  kiinnosta‐

vuuden merkitys. Tärkeäksi kohderyhmäksi tässä yhteydessä nousee paikkakun‐

nalta opiskelemaan  lähteneet nuoret osaajat. Miten heidät  saadaan muuttamaan 

paluumuuttajina takaisin paikkakunnalle? Miten heille voidaan tarjota mielenkiin‐

toisia  työpaikkoja? Nämä osaajat ovat paikkakunnan kehittämisen näkökulmasta 

tärkein muuttajakohderyhmä. Heidän  tietotaito  tuo mukanaan  tärkeää osaamista 

paikkakunnalle. 

 

 

7.3  Tutkimuksen luotettavuustarkastelu 

 

Opinnäytetyön yhteydessä tehty tutkimus täyttää luotettavuudelle ja pätevyydelle 

asetetut vaatimukset. Tutkimusotosta arvioidaan siltä kannalta, ovatko sen anta‐

mat tulokset tilastollisesti yleistettävissä. Mitä suurempi otos on, sitä suuremmalla 

varmuudella  tulokset  ovat  yleistettävissä.  Tehdyssä  tutkimuksessa  otoskoko  oli 

300 mikä  on melko  suuri. Otoskoon  suuruutta  tärkeämpi  on  kuitenkin  otoksen 

edustavuus. Pienikin aineisto on yleistettävissä, mikäli otokseen ei sisälly vinou‐

tumia. Vinoutumia voi  tulla esimerkiksi kohderyhmien,  iän  tai sukupuolen koh‐

dalla. Tässä tutkimuksessa ei ole havaittavissa vinoutumia. Tutkimuksessa käytet‐

tiin satunnaisotantaa, jonka avulla pystytään välttymään vinoutumilta. Tutkimuk‐

sen  luotettavuutta parantaa paitsi kattava  otos, myös  riittävä vastausten määrä. 

Tutkimuksen vastausprosentti oli 27,7, mikä on melko suuri. 

 

Tutkimustulosten  yleistettävyydessä  joiltakin  osin  ongelmalliseksi  muodostui 

pieni vastausprosentti. Tämä ongelma kohdistui lähinnä Haapajärveltä poismuut‐

taneiden  ja osin myös Haapajärvelle muuttaneiden  tutkimustuloksien analysoin‐

nissa. Vastausprosentit olivat Haapajärveltä poismuuttaneilla 18 % ja Haapajärvel‐

le muuttaneilla 23 %. Joka tapauksessa näiden kohderyhmien vastausprosentit riit‐

tivät melko luotettavien tutkimustulosten saamiseen tai vähintäänkin suuntaa an‐

tavien analyysien tekemiseen. Toiselta paikkakunnalta Haapajärvellä työssäkäyvi‐

en osalta tutkimustuloksia voidaan pitää yleistettävinä, koska kohdejoukon vasta‐

usprosentti oli 42 %.  

 

Tutkimustuloksien yleistettävyyttä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon myös, et‐

tä mielikuvia, ympäristöä  ja osin myös palvelua koskevissa vastauksissa on mu‐

kana  kaikki  kolme  kohdejoukkoa.  Näiden  osioiden  kysymyksiin  on  vastannut 

noin  80  vastaajaa  kysymyksistä  riippuen.    Tämä puolestaan mahdollistaa  tutki‐

muksen  yleistettävyyden.  Muuttopäätöksiin  liittyvät  kysymykset  kohdistettiin 

kohderyhmien mukaisesti. Näiden kysymysten vastaukset on  analysoitu kohde‐

joukoittain, jolloin vastaajien määrä jäi melko vähäiseksi. Tämä puolestaan heiken‐

tää näiltä  osin  tutkimustulosten yleistettävyyttä. Muuttopäätöksiin  liittyvistä  tu‐

loksista  ei  voida  tehdä  laajaa  yleistystä, mutta  tutkimustuloksia  voidaan  pitää 

suuntaa antavina. 

 

 

7.4  Tutkimuksen onnistuminen ja arviointi 

 

Kaiken  kaikkiaan  opinnäyte  onnistui  kohtalaisen  hyvin,  vaikka  aikataulu  olikin 

melko nopea.  Jos aikaa olisi ollut enemmän, niin opinnäytteestä olisi ehkä  tullut 

syvällisempi. Esimerkiksi tutkimusosuuteen olisi voinut paneutua paremmin, sillä 

tutkimusaineistosta olisi voinut selvitä vielä jotain.  

 

Tutkimuslomaketta suunniteltaessa meidän olisi ollut hyvä miettiä asiaa hieman 

tarkemmin. Lomakkeen sisältörakenne oli mielestämme onnistunut hyvin, mutta 

yksittäisten  avoimien  kysymysten  kohdalla  ilmeni  selkeästi,  että  osa  vastaajista 

vastasi niihin väärin  tai samoja asioita kuin muihinkin kysymyksiin. Näiden ky‐

symyksien kohdalla olisi ollut hyvä  tarkentaa kysymystä siten, että kysymyksen 

jälkeen olisi sulkumerkkien sisään laitettu vastausohjeet ja tarkentavat avainsanat.  

 

Kyselylomakkeen etuja on muun muassa se, että tutkija ei vaikuta olemuksellaan 

eikä  läsnäolollaan  vastauksiin,  kuten  esimerkiksi  haastattelutilanteessa  voi  olla. 

Toisaalta kyselytutkimuksen hyviä puolia on myös se, että vastaaja voi rauhassa 

valita  sopivan vastausajankohdan  ja näin miettiä  rauhassa vastauksia. Kyselylo‐

makkeen avulla on mahdollista esittää enemmän kysymyksiä, kuin haastatteluti‐

lanteessa,  varsinkin  kun  lomakkeessa  on  annettu  valmiiksi  vastausvaihtoehdot. 

Luotettavuutta parantavana tekijänä voidaan pitää sitä, että kysymykset esitetään 

jokaiselle  kohderyhmälle  melko  samassa  muodossa.  Kyselylomakkeen  haitta‐

puoliksi voidaan lukea usein alhaiseksi jäävä vastausprosentti. 

 

LÄHTEET 

  Painettu kirja  Aho, Seppo & Ilola, Heli. 2004. Maaseutu suomalaisten asenteissa, toiveissa ja ko‐kemuksissa. Lapin yliopistopaino.  Alasuutari,  Pertti.  1995.  Laadullinen  tutkimus.  3.  painos.  Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.  Elinvoimainen maaseutu‐ yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisoh‐jelma 2005‐2008. Hyvinkää: Suomen Printman Oy.  Eskola, Jari & Suoranta, Juha. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.  Haliseva‐Soila, Merja. 1993. Maaseudun uudet asukkaat. Kaupunkilaisten maaseu‐tukuva  ja  maallemuuttopotentiaali  maaseudun  kehittämisen  mahdollisuutena. Sarja A:2. Seinäjoki: Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus‐ ja koulutuskeskus.  Heikkilä, Elli.  2001. Muuttoliikkeet vuosituhannen vaihtuessa  ‐ halutaanko niitä ohjata? Vammalan kirjapaino Oy.  Heikkilä, Tarja. 2001. Tilastollinen tutkimus. Helsinki; Oy Edita Ab.  Hjerppe, Reino, Räisänen, Heikki & Hämäläinen, Kari. 2004. Hyvinvointi  ja  työ‐markkinoiden eriytyminen. Gummerus kirjapaino Oy.  Heikkinen, Timo, Hirvonen,  Jukka & Maijala, Olli. 2003. Tarjolla maaseutu, Tut‐kimus  maallemuuton  tarjonnan  toimijoista  ja  maallemuuttajamielikuvista.  Ota‐media Oy.  Hirvonen, Timo. 2002. Kuntien yhteistyön sisältöjä. Niiranen, Kimmo  (toim.) Te‐oksessa Seutujen hyväksi – kuntien parhaaksi? Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kun‐tatalon paino.  Holmila, Marja. 2001. Kylä. Kaupungistuvassa yhteiskunnassa. Karisto Oy.  Ihmisten  maaseutu  –  tahdon  maaseutupolitiikka.  Maaseutupoliittinen  ohjelma vuosille 2001 – 2004. 8 / 2000. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä.  

Kainulainen,  Sakari, Airio,  Ilpo,  Rintala,  Taina & Heikkilä, Matti.  2003. Hyvin‐vointi  ja tulevaisuus maalla  ja kaupungissa. toinen painos. Gummerus kirjapaino Oy.  Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto. 2004. Kalajokilaakson kotiseutuhakemisto.  Kallio, Olavi, Meklin,  Pentti,  Siitonen,  Pentti & Martikainen,  Juha‐Pekka.  2001. Muuttoliike ja kuntatalous. Suomen kuntaliitto.  Konttinen, Mauno, Teikari, Martti, Vuorenkoski, Lauri (toim.). 2003 Tulevaisuus‐raportti 2003. Helsinki: Stakesin monistamo.  Kuisma, Juha & Haavisto, Heikki. 1995. Kaupunki vai maaseutu ‐ avoliitto vai su‐sipari? Kunnallisalan kehittämissäätiö. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino Oy.  Kuntapuntari. Alueelliset vetovoimatekijät. 2003. Helsinki: Valopaino Oy.  Kuntien  tulevaisuus, Kuntajohdon  ja  asiantuntijoiden  näkemyksiä  kuntien  tule‐vaisuudesta. 2005. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.  Lahti, Pekka. 2002. Matala  ja  tiivis kaupunki. Rakennustieto Oy. Tampere: Tam‐mer‐Paino Oy.  Lahti, Pirkko. 2001. Hyvän asumisen  ja elämisen elementit  ‐ asiantuntijatapaami‐nen 27.9.2001, Avauspuheenvuoro. Teoksessa  Jouni  J. Särkijärvi, Kalevi Korpela, Risto  Nurmi,  Riitta  Nikula,  Olli  Piirtola,  Hille  Koskela,  Anna‐Maija  Ylimaula, Hanna‐Liisa  Liikanen & Helinä Kotilainen  (toim.) Hyvän  asumisen  ja  elämisen elementit. Ympäristöministeriö. Helsinki: Edita Oyj.  Lehtola, Ilkka. 2001. Palvelujen muutos ja syrjäkyläläisten arki. Joensuun yliopisto. Joensuu: Joensuun yliopistopaino.  Möttönen, Sakari & Niemelä, Jorma. 2005. Kunta ja kolmas sektori, yhteistyön uu‐det muodot. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.  Niiranen, Kimmo 2002. Rakenteelliset  ja alueelliset  tekijät seutukuntien kehityse‐rojen  selittäjänä. Hirvonen,  Timo  (toim.)  Teoksessa  Seutujen  hyväksi  –  kuntien parhaaksi? Helsinki: Suomen Kuntaliitto.  Okko, Paavo, Miettilä, Asko & Oikarinen, Elias. 2000. Muuttoliike pakottaa raken‐nemuutokseen. Vammalan kirjapaino oy.  

Ovaska, Esko. 2003. Ongelma,  idylli vai  elämisyhteisö? Turun Ammattikorkeak‐oulu.  Paunikallio, Merja.  2001. Nuoret maaseudun  ja  kaupungin  vuorovaikutuksessa, Tutkimus arvoista, asenteista ja odotuksista, sarja B:23. Helsingin yliopiston maa‐seudun tutkimus‐ ja koulutuskeskus. Seinäjoki.  Pehkonen, Aini. 2004. Kylä kutsuu. Tutkimus tulomuuttoprosesseista maaseudul‐le. Yliopistopaino.  Rainisto,  Seppo.  2006.  Kuntabrändin  kehittäminen, Analyysi  suomalaisten  kau‐punkiseutujen  imagotyöstä kilpailukeinona: Mitä uutta vaaditaan seutujen mark‐kinoinnilta  uudessa  EU:ssa? Mansikkapaikasta maailmalle!  Suomen Kuntaliitto. Helsinki: Kuntatalon paino.  Rope, Timo & Mether, Jari. 2001. Tavoitteena menestysbrandi – onnistuu mieliku‐vamarkkinoinnilla. Helsinki: WSOY.  Soikkeli, Anu, Isola, Annaelina & Mäkiniemi, Kaisa. 2001. Taajamien vetovoimai‐suus,  Selvitys Pohjois‐Pohjanmaan  tavoite  1  ‐alueen kuntien keskustaajamien  ti‐lasta. Oulu; Pohjois‐Pohjanmaan liitto.  Soikkeli, Anu, Mäkiniemi, Kaisa & Isola, Annaelina. 2005. Taajamaympäristön ko‐hentaminen, Taajamien vetovoimaisuus  ‐hankkeen  loppuraportti. Oulu: Pohjois‐Pohjanmaan liitto.   Strandell, Carita. 2004. Oma Koti. Omakotiasuminen Suomessa. Suomen Kotiseu‐tuliitto. Forssan Kirjapaino Oy.  Tietoyhteiskuntaneuvoston  raportti.  2006.  Tulevaisuuden  elinvoimainen  Suomi. Valtioneuvosto. Kukkila: Salpausselän Kirjapaino Oy.   Uimonen, Risto &  Ikävalko, Elisa. 1996. Mielikuvien maailma. Miten mediajulki‐suutta muokataan ja imagoja rakennetaan? Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.  Uusitalo Eero. 1998. Elinvoimaa maaseudulle. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.  Virtanen, Pekka V.,  1999. Kaupungin  imago. Rakennustieto Oy. Tampere: Tam‐mer‐Paino Oy.  

Äikäs, Topi, Antti. 2001. Imagosta maisemaan. Esimerkkeinä Turun ja Oulun kau‐punki‐imagojen rakentaminen. Publications of the Geographical Society of North‐ern Finland and  the Department of Geography, University of Oulu. Oulu: Oulu University Press.  Öysti, Ari. 1986. Finlandia Otavan iso maammekirja. Pohjois‐pohjanmaa‐Kainuu, osa 8. Keuruu; Kustannusosakeyhtiö Otava.  

Sähköinen julkaisu  Haapajärven kaupunki. www.haapajarvi.fi. luettu 9.7.2006.  Kuntaliitto. www.kunnat.fi. luettu 1.7.2006.  Raunio,  Mika.  2001.  Alueiden  kilpailukyvyn  kahdeksan  elementtiä.  Teoksessa Markku  Sotarauta  &  Nina  Mustikkamäki  (toim.).  Suomen  Kuntaliitto,  Pdf‐dokumentti. Saatavissa: hosted.kuntaliitto.fi/intra/ julkaisut/pdf/p050617104020J. pdf?deco=no. Luettu 27.4.2006.  Söderling Ismo. 2001. Muuttoliike väestöllisenä ilmiönä, Miksi ihmiset muuttavat. Pdf‐dokumentti.  Saatavissa:  www.valt.helsinki.fi/sosio/vaesto/pdf/soderling.pdf. Luettu 22.4.2006.  Takala Anu, Karppi  Ilari.  2003.  Tampereen  yliopisto, Aluetieteen  ja  ympäristön laitos,  Ajankohtaista  alueellisessa  kehittämisessä.  Pdf‐dokumentti.  Saatavissa: tampub.uta.fi/aluetiede/Aluetiede‐NS‐3‐2003.pdf. Luettu 16.4.2006.  Tervo Hannu. 1997. Aluetaloustiede. Pdf‐dokumentti. Luettu 21.4.2006.  

HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 1 Arvoisa haapajärvinen! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuosien 2000–2005 välisenä aikana paikka-kunnalle muuttaneiden käsityksiä Haapajärvestä. Lisäksi selvitämme Haapajärveltä pois muuttaneiden sekä Haapajärvellä työssäkäyvien ulkopaikkakuntalaisten käsityksiä paikka-kunnasta ja sen vetovoimaisuudesta. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihto-ehto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeis-tään 8.5. 2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö

---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________

Osoite ______________________________________________________

Puhelin ______________________________________________________

HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 1

TAUSTATIEDOT

Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski

Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Olen Asuin-kunta 1 rivitalo 1 oma 1 opiskelija 2 kerrostalo 2 vuokra 2 työtön __________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 3 työssä 4 jokin muu______________ 4 eläkeläinen

MIELIKUVA

1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?

Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie

- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1

2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

YMPÄRISTÖ

3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin hyvä ei huono huonoKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1 - tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1 - puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1

Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1

4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YMPÄ-

RISTÖSSÄ?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

PALVELUT LIITE 1 5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono saKaupungin palvelut - esiopetus 5 4 3 2 1- peruskoulu 5 4 3 2 1- koulutustarjonta 5 4 3 2 1- kansalaisopisto 5 4 3 2 1- työvoimapalvelut 5 4 3 2 1- jätehuolto 5 4 3 2 1Kulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Sosiaali- ja terveyspalvelut - päivähoito 5 4 3 2 1- vanhustenpalvelut 5 4 3 2 1- terveyskeskuspalvelut 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1

6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KAUPUNGIN PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

8 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

9 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

VETOVOIMATEKIJÄT LIIT10 MITEN ARVIOISIT SEURAAVIEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUSTA MUUTTOOSI HAAPAJÄR-VELLE? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.

Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Hieman Merkity tärkeä ei merkityksetön merkitykse-tön

oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1 muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1

11 MITEN TYYTYVÄINEN OLET OLLUT HAAPAJÄRVEEN MUUTTOSI JÄLKEEN?

Erittäin Tyytyväinen Ei tyytyväinen, Tyytymätön Eritt tyytyväinen ei tyytymätön tyytymMIKSI OLET? 5 4 3 2 1_______________________________________________________________________________________

_______________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

12 MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAA ENITEN? 13 ASUN MIELUITEN

1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo 1 taajamassa 2 haja-asutusalueella

1 oma 2 vuokra 3 osaomistus

14 OLETKO HARKINNUT TALON RAKENTAMISTA HAAPAJÄRVELLE?

1 kyllä 2 en osaa sanoa 3 ei

15 OLETKO HARKINNUT MUUTTAVASI TOISELLE PAIKKAKUNNALLE VIIMEISEN VUO-

DEN AIKANA?

JOS OLET NIIN MIHIN JA MIKSI? 1 kyllä 2 ei

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

16 MITKÄ ASIAT KOIT OLEVAN PAREMMIN EDELLISELLÄ PAIKKAKUNNALLA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_____________________________________________

17 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET

JA MIKSI?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_____________________________________________

KIITOS VASTAUKSISTASI!

HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 2 Arvoisa vastaanottaja! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Haapajärveltä pois muuttaneiden käsityksiä paikkakunnasta sekä sen vetovoimaisuudesta. Lisäksi selvitämme paikkakunnalle muutta-neiden sekä paikkakunnalla työssäkäyvien käsityksiä Haapajärvestä. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihto-ehto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeis-tään 8.5.2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________

Osoite ______________________________________________________

Puhelin ______________________________________________________

HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 2

TAUSTATIEDOT

Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski

Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Olen Asuin-kunta 1 rivitalo 1 oma 1 opiskelija 2 kerrostalo 2 vuokra 2 työtön _________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 3 työssä 4 jokin muu______________ 4 eläkeläinen

MIELIKUVA

1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?

Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1

2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

YMPÄRISTÖ

3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin hyvä ei huono huonoKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1- tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1- puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1

Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1

4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YMPÄ-

RISTÖSSÄ?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

PALVELUT LIITE 2 5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono saKaupungin palvelut - esiopetus 5 4 3 2 1- peruskoulu 5 4 3 2 1- koulutustarjonta 5 4 3 2 1- kansalaisopisto 5 4 3 2 1- työvoimapalvelut 5 4 3 2 1- jätehuolto 5 4 3 2 1Kulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Sosiaali- ja terveyspalvelut - päivähoito 5 4 3 2 1- vanhustenpalvelut 5 4 3 2 1- terveyskeskuspalvelut 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1

6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KAUPUNGIN PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

8 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

9 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

VETOVOIMATEKIJÄT LIIT

10 MITEN ARVIOISIT SEURAAVIEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUSTA POISMUUTTOOSI HAAPA-JÄRVELTÄ? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.

Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Merkityksetön Erittäin tärkeä ei merkityksetön merkity

oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1 muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1

11 OLETKO HALUKAS MUUTTAMAAN TAKAISIN HAAPAJÄRVELLE?

1 kyllä 2 en osaa sanoa 3 en

JOS OLET HALUKAS, MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAISI ENITEN?

1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo

1 oma 2 vuokra 3 osaomistus

12 MITKÄ TEKIJÄT OLISIVAT SAANEET SINUT JÄÄMÄÄN HAAPAJÄRVELLE?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

___

13 MITKÄ ASIAT KOET OLEVAN PAREMMIN NYKYISELLÄ PAIKKAKUNNALLASI VER-

RATTUNA …..HAAPAJÄRVEEN?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

___

15 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

___________________________________________________________________________

KIITOS VASTAUKSISTASI!

HAAPAJÄRVEN VETOVOIMAISUUSTUTKIMUS LIITE 3 Arvoisa vastaanottaja! Olemme Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta Haapajärven yksiköstä ja opiskelem-me liiketaloutta. Teemme opinnäytetyönä tutkimusta, jonka tarkoituksena, on selvittää mil-lainen Haapajärvi on asuinpaikkakuntana sekä mitkä tekijät vaikuttavat Haapajärvelle muuttamiseen. Toivoisimme, että käyttäisit noin kymmenen minuuttia aikaasi vastaamalla kyselylomak-keeseen. Tutkimukseen vastaamalla autat kehittämään Haapajärven kaupunkia sekä tuet meitä opinnäytetyön tekemisessä. Mielipiteesi ja kokemuksesi ovat meille erittäin tärkeitä. Antamasi tiedot käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti. Nimesi ja vastauksesi eivät tule sellaisenaan kenenkään ulkopuolisen tietoon. Vastauksista laaditaan taulukot, joista kenenkään yksittäisen vastaajan antamat tiedot eivät käy ilmi. Sinut on satunnaisesti valittu tilastokeskuksen rekisteristä vastaajaksi tähän tutkimukseen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Haapajärvellä työssäkäyvien käsityksiä paikkakunnasta ja sen vetovoimaisuudesta. Lisäksi selvitämme paikkakunnalle muuttanei-den sekä paikkakunnalta poismuuttajien käsityksiä Haapajärvestä. Kysymyslomakkeeseen vastaaminen on helppoa. Ympyröi kunkin kysymyksen se vaihtoe-hto, joka parhaiten vastaa mielipidettäsi. Lisäksi lomakkeessa on avoimia kohtia, joihin voit kirjoittaa mielipiteitäsi. Kiitoksena vaivannäöstä arvomme kaikkien vastanneiden kesken 3 kpl Haapajärvi-teesettiä. Toivomme sinun palauttavan kyselyn mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 8.5.2006. Timo Kupsala Elisa Palola tradenomi-opiskelija tradenomi-opiskelija Keski-Pohjanmaan AMK Keski-Pohjanmaan AMK Haapajärven yksikkö Haapajärven yksikkö ---------------------------------------------------------------------------------------------------------- Palauta tämä kuponki kyselytutkimuksen mukana, niin osallistut arvontaan. Nimi ______________________________________________________

Osoite ______________________________________________________

Puhelin ______________________________________________________

HAAPAJÄRVI KYSELYLOMAKE LIITE 3

TAUSTATIEDOT

Sukupuoli Ikä Siviilisääty Lapsia 1 nainen 1 alle 20 1 naimaton 2 mies 2 20-40 2 avoliitto ______ 3 41-60 3 avioliitto 4 yli 60 4 leski

Asumismuoto Asunnon omistusmuoto Asuinkunta 1 rivitalo 1 oma 2 kerrostalo 2 vuokra ___________________________ 3 omakotitalo 3 osaomistus 4 jokin muu______________

MIELIKUVA

1 MITEN SEURAAVAT OMINAISUUDET MIELESTÄSI KUVAAVAT HAAPAJÄRVEÄ KAU-PUNKINA?

Täysin samaa Osittain samaa Ei samaa, Osittain eri Täysi mieltä mieltä ei eri mieltä mieltä mie- kasvava 5 4 3 2 1- kehittyvä 5 4 3 2 1- turvallinen 5 4 3 2 1- aktiivinen 5 4 3 2 1- kaupunkimainen 5 4 3 2 1- menestyvä 5 4 3 2 1- viihtyisä 5 4 3 2 1- asukasystävällinen 5 4 3 2 1- edullinen asuinpaikkakunta 5 4 3 2 1- asumisvaihtoehdoiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- harrastusmahdollisuuksiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- palveluiltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- työpaikkatarjonnaltaan monipuolinen 5 4 3 2 1- yritysystävällinen 5 4 3 2 1

2 KUVAILE HAAPAJÄRVELLÄ ASUVIA IHMISIÄ

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_____________________________________________

YMPÄRISTÖ

3 ARVIOI HAAPAJÄRVEN YMPÄRISTÖN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono sanKaupungin keskusta - tiestöjen kunto 5 4 3 2 1- tiestöjen ylläpito 5 4 3 2 1- puistojen kunto 5 4 3 2 1- puistojen hoito 5 4 3 2 1- rakennukset 5 4 3 2 1- julkiset tilat 5 4 3 2 1- yleinen siisteys 5 4 3 2 1

Luonto - maisemat 5 4 3 2 1- puhtaus 5 4 3 2 1

4 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN KESKUSTASSA JA SEN YM-

PÄRISTÖSSÄ?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

______________________________

PALVELUT LIITE 3

5 ARVIOI HAAPAJÄRVEN PALVELUN SEURAAVIA OSA-ALUEITA ASTEIKOLLA 1-5

Erittäin Hyvä Ei hyvä, Huono Erittäin Ei osaa hyvä ei huono huono sKulttuuri ja vapaa-aika - elokuvapalvelut 5 4 3 2 1- museot ja näyttelyt 5 4 3 2 1- musiikkitapahtumat 5 4 3 2 1- liikuntamahdollisuudet 5 4 3 2 1- urheilu- ja liikuntatapahtumat 5 4 3 2 1- nuorisopalvelut 5 4 3 2 1- järjestötoiminta 5 4 3 2 1Muut palvelut - ruokakaupat 5 4 3 2 1- kaupan erikoisliikkeet 5 4 3 2 1- hotelli- ja ravintolapalvelut 5 4 3 2 1- asumispalvelut 5 4 3 2 1- liikenneyhteydet 5 4 3 2 1

6 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON KULTTUURI JA VAPAA-AJAN PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

7 MITÄ KEHITETTÄVÄÄ MIELESTÄSI ON HAAPAJÄRVEN MUISSA PALVELUISSA?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________VETOVOIMATEKIJÄ

T

8 MITEN ARVOSTAT SEURAAVIA TEKIJÖITÄ VALITESSASI ASUINPAIKKAA? LAITA LISÄKSI TEKIJÄT …TÄRKEYSJÄRJESTYKSEEN 1-15.

Erittäin Tärkeä Ei tärkeä, Merkityksetön Erittäin tärkeä ei merkityksetön merkity

oma työpaikka 5 4 3 2 1 puolison työpaikka 5 4 3 2 1 perhe 5 4 3 2 1 ystävät 5 4 3 2 1 sukulaiset 5 4 3 2 1 asuinympäristö 5 4 3 2 1 asuminen 5 4 3 2 1 elinkustannukset (hintataso) 5 4 3 2 1 työmatka 5 4 3 2 1 harrastukset 5 4 3 2 1 kaupungin palvelut 5 4 3 2 1 kulttuuri- ja vapaa-aika 5 4 3 2 1 sosiaali- ja terveyspalvelut 5 4 3 2 1

muut palvelut 5 4 3 2 1 jokin muu, mikä_______________ 5 4 3 2 1

9 KULJET TÄLLÄ HETKELLÄ NAAPURIKUNNASTA HAAPAJÄRVELLÄ TÖISSÄ. OLETKO TYYTYVÄINEN …RATKAISUUN?

1 erittäin tyytyväinen 2 tyytyväinen 3 ei tyytyväinen , ei tyytymätön 4 tyytymätön 5 erittäi tyytymätön

10 MITEN USEIN KÄYTÄT HAAPAJÄRVEN PALVELUITA TYÖSSÄ KÄYNNIN YHTEY-DESSÄ? LIITE 3 1 päivittäin 2 muutaman kerran 3 muutaman kerran 4 muutaman kerran 5 harve viikossa kuukaudessa vuodessa JOS KÄYTÄT, NIIN MISSÄ ASIOT? _______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

____________________________________________________________

11 OLETKO HARKINNUT MUUTTAVASI HAAPAJÄRVELLE VIIMEISEN VUODEN AIKANA?

1 kyllä 2 ei

…MIKSI OLET HARKINNUT/MIKSI ET OLE HARKINNUT? _______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_________________________________

12 MIKÄ ASUMISMUOTO KIINNOSTAA ENITEN? 13 ASUN MIELUITEN

1 rivitalo 2 kerrostalo 3 omakotitalo 1 taajamassa 2 haja-asutusalueella

1 oma 2 vuokra 3 osaomistus

14 OLETKO HARKINNUT TALON RAKENTAMISTA HAAPAJÄRVELLE?

1 kyllä 2 ehkä 3 ei

15 MITÄ HAAPAJÄRVEN TULISI TARJOTA, JOTTA MUUTTAISITTE SINNE ASUMAAN?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_________________________________

16 MITKÄ OVAT MIELESTÄSI HAAPAJÄRVEN TÄRKEIMMÄT KEHITTÄMISEN KOHTEET?

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

__________________

KIITOS VASTAUKSISTASI